Sari Mitikka/ SYKE
24.9.2015
Veden laadun seuranta Suomen rajavesistöissä (XA03004) - seurantaohjelma
1 Suomen ja Venäjän rajavesistöseuranta
1.1 Kaakkois-Suomi
Kaakkois-Suomen ely-keskus seuraa Suomesta Venäjälle laskevien Vuoksen, Hiitolanjoen, Rakkolanjoen, Urpalanjoen sekä rajalla sijaitsevan Nuijamaanjärven (Saimaan kanava) vedenlaatua. Venäläinen osapuoli (Nevan-Laatokan vesitalousyhtymä) ottaa näytteet samoista vesistöistä omalla
puolella valtioiden välistä rajaa samoina näytteenottopäivinä kuin Kaakkois-Suomen ely-keskus.
Havaintopaikka
Hiitolanjoki rajav 002
Vuoksi Vastuupuomi 061
Rakkolanjoki rajav 001
Nuijamaanjärvi 003
Urpalanj Muurik 002:3000
koordinaatit
vesistöaluetunnus Näytteenottoja /vuosi
6811619-4468149
03.011
12
6780898-3597813
04.191
12
6753994-4412556
06.021
12
6761574-3585074
05.003
12
6727730-3549400
09.001
12
Näytteenotto suoritetaan jokihavaintopaikoilta väylän keskeltä keskisyvyydeltä ja Nuijamaanjärvestä syväväylältä kahdesta syvyydestä (1 m ja pohja-1 m) joka kuukauden ensimmäisenä
tiistaina eli 12 kertaa vuodessa ellei toisin sovita. Tarkat näytteenottopäivät sovitaan työryhmän
kokouksissa vuosittain
Harvemmin eli 4 kertaa vuodessa suoritettava näytteenotto ajoittuu maalis-, kesä-, elo- ja marraskuulle.
Raskasmetallinäyte otetaan suoraan pulloon noin 0,2 metristä mahdollisen kontaminaation vähentämiseksi.
Klorofyllin näytteenottosyvyys Nuijamaanjärvellä on 0-2 m.
Mitattavat muuttujat
Kuukausittain mitattavat muuttujat ovat näkösyvyys, lämpötila, happi, hapen kyllästysaste, pH,
sähkönjohtokyky, kiintoaine, sameus, väri, CODMn, BOD7, kokonaistyppi, kokonaisfosfori, Fe, Mn
ja Na. Lisäksi 4 kertaa vuodessa mitataan seuraavien aineiden pitoisuudet: Zn, Ni, Pb, Cu, Cr, Cd,
ja Hg. As, Cd, Pb, Cr, ja Ni, määritetään kolmen vuoden välein (2010, 2013, 2016, jne.). Kaikilla
viidellä havaintopaikalla määritetään a-klorofylli huhti-lokakuussa.
Yhteisen näytteenotto-ohjelman muuttujat:
Muuttuja
virtaama
näkösyvyys
lämpötila
happi
hapen kyllästysaste
pH
sähkönjohtokyky
kiintoaine
sameus
yksikkö Показатель
m
о
С
mg/l
%
mS/m
mg/l
FNU
Единица измерения Näytteenottotiheys
Прозрачность
Температура
Растворенный кислород
м
о
С
3
мг/дм
% насыщ.
рН
ед. рН
Удельная электропроводимость мСм/м
3
Взвешенные вещества
мг/дм
1
12 x vuodessa
Sari Mitikka/ SYKE
väri
CODMn
BOD7
kokonaistyppi
kokonaisfosfori
Fe
Mn
Na
Cu
Zn
Hg
Ni
Pb
Cr
Cd
As
klorofylli a
24.9.2015
mg/l Pt
mg/l
mg/l
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
mg/l
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
Цветность
ХПКMn
БПК7
Азот общий
Фосфор общий
Железо общее (вал.)
Марганец (вал.)
Натрий
Медь (вал.)
Цинк (вал.)
Ртуть
Никель (вал.)
Свинец (вал.)
Хром (вал.)
Кадмий (вал.)
Мышьяк (вал)
Хлорофилл-а
Градус цветности
3
мгО/дм
3
мгО2/дм
3
мкг/дм
3
мкг/дм
3
мкг/дм
3
мкг/дм
3
мг/дм
3
мкг/дм
3
мкг/дм
3
мкг/дм
3
мкг/дм
3
мкг/дм
мкг/дм3
3
мкг/дм
мкг/дм3
3
мкг/дм
4 x vuodessa
4 x vuodessa,
joka 3. vuosi
7 x vuodessa
Mitattavat muuttujat vastaavat ECE:n rajavesistösopimuksen tarkkailusuosituksia.
Aikataulu:
2006
2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022
kalat
kalat
x
kalat
x
kalat
x
kalat
x
kalat
x
x
Kalat = Orgaanisten aineiden ja elohopean määritykset kaloista (ahven 15-20 cm)
x = vuosittain seurannassa olevien raskasmetallien lisäksi määritetään Cd, Pb, Cr, ja Ni
Näytteenotossa noudatetaan Vesiviranomaisen näytteenotto-ohjeita (VYH:n julkaisuja B10). Havaintopaikoilla mitataan aina näkösyvyys ja virtaama. Nuijamaanjärven kohdalla käytetään Saimaan
kanavan virtaamaa.
Orgaanisten aineiden ja elohopean määritykset tehdään kaloista kolmen vuoden välein (katso taulukko yllä). Elohopeaa ei määritetä Hiitolanjoen kaloista, koska vastaava tieto saadaan velvoitetarkkailusta. Suomalainen osapuoli määrittää orgaaniset haitta-aineet kaikilta neljältä havaintopaikalta
(ei Urpalanjoelta) syksyllä pyydetyistä ahvenista.
Kalan (ahven 15–20 cm) elohopeapitoisuus tuorepainossa mitataan kokonaispitoisuutena.
Kalojen näytteenotossa ja preparoinnissa noudatetaan ohjetta, joka on luettavissa YMrap 13/2012
”Vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annettujen säädösten soveltaminen”.
Suomen ja Venäjän rajavesikomission vesiensuojelutyöryhmä raportoi vuosittain komissiolle.
www.rajavesikomissio.fi
1.2 Pohjois-Karjala
Pohjois-Karjalan ympäristökeskus seuraa Suomesta Venäjälle laskevien Jänisjoen, Tohmajoen ja
Kiteenjoen sekä venäjältä Suomeen laskevan Koitajoen vedenlaatua. Vesianalyysit tehdään hankkeelle XA03001"Jokien vedenlaadun seuranta" suunniteltuja analyysipaketteja käyttäen.
Havaintopaikka
Jänisjoki 1 Patsola
koordinaatit
vesistöaluetunnus Näytteenottoja /vuosi Määritysryhmät
6904238-3684807
01.011
4
RW_AB
2
Sari Mitikka/ SYKE
Tohmajoki 34
6897684-3682585
Kiteenjoki 29
6880708-3673046
Koitajoki 1 Möhkö 6955728 3719955
24.9.2015
02.012
02.021
04.931
4
4
4
RW_AB
RW_AB
RW_AB
Biologista seurantaa toteutetaan hankkeen XA03003 "Jokien ja järvien biologinen seuranta" puitteissa.
1.3 Lappi
Lapin ympäristökeskus seuraa Paatsjoen ja Luttojoen sekä Venäjän puolelta Suomeen virtaavien
Kuola- ja Tenniöjoen veden laatua.
Vesianalyysit tehdään hankkeelle XA03001"Jokien vedenlaadun seuranta" suunniteltuja analyysipaketteja käyttäen.
Havaintopaikka
koordinaatit
vesistöaluetunnus Näytteenottoja /vuosi Määritysryhmät
Paatsjo Virtaniemi 14400 7647176-4436502
71.111
10
RW_ABC
Kuolajoki Kotala 1
7436039-4457239
65.481
4
RW_AB*
Luttojoki raja 20
7597280-3558310
72.011
4
RW_AB*
Tenniöjoki 8
7445450-4461479
65.462
4
RW_AB*
* lukuun ottamatta TIC, TOC, SiO2, Al, liuk. kok. P ja liuk. PO4-P
Analyysit toteutetaan LAP:ssa lukuun ottamatta emäskationien ja raskasmetallien analyysejä, jotka
toteutetaan tarvittavilta osin PPO:ssa ja SYKE:ssa. Biologista seurantaa toteutetaan hankkeen
XA03003 "Jokien ja järvien biologinen seuranta" puitteissa.
2 Suomen ja Norjan välinen rajavesiyhteistyö
Havaintopaikka
koordinaatit
Näytteenottoja /vuosi Määritysryhmät RW_
Inarijoki I2
7699740-3453460
4
A (vkot 14,28,37), ABC (vko 33)
Teno T1 Rovisuvanto 7710190-3454670
5
AB (vkot 14,21,28,37),
ABC (vko 33)
Teno 14500 (T7)
7761400-350400
10
AB (vko 33 ABC)
Tenojoen vesianalyysit tehdään hankkeelle XA03001"Jokien vedenlaadun seuranta" suunniteltuja
analyysipaketteja käyttäen (lukuun ottamatta seuraavia analyysejä: TIC, liuk. kok. P ja liuk. PO4-P).
Lisäksi kaikista näytteistä analysoidaan lämpökestoiset koliformiset bakteerit.
Biologista seurantaa toteutetaan hankkeen XA03003 "Jokien ja järvien biologinen seuranta" puitteissa. Vesianalyysit toteutetaan LAP:ssa lukuun ottamatta emäskationien ja raskasmetallien analyysejä, jotka toteutetaan tarvittavilta osin PPO:ssa ja SYKE:ssa.
Suomesta Norjan puolelle laskevan Näätämöjoen vedenlaatua seurataan hankkeen XA03001 "Jokien vedenlaadun seuranta" yhteydessä.
Havaintopaikka
koordinaatit
vesistöaluetunnus Näytteenottoja /vuosi Määritysryhmät
Näätämöjoki 15900 7734113-3572272
4
RW_AB
3 Suomen ja Ruotsin välinen rajavesiyhteistyö
Tornionjoen Kukkola 14310-näytepistettä seurataan hankkeessa XA04003 "Jokien mereen kuljettamien ainemäärien seurantaohjelma", jolle myös pisteen analyysit ja kustannukset kirjataan. Näytepisteen Tornionjoki Pello 14100 vesianalyysit tehdään XA03001"Jokien vedenlaadun seuranta"
3
Sari Mitikka/ SYKE
24.9.2015
hankkeelle suunniteltua analyysivalikoimaa käyttäen. Biologista seurantaa toteutetaan kummallakin
pisteellä hankkeen XA03003 "Jokien ja järvien biologinen seuranta" puitteissa.
Havaintopaikka
koordinaatit
vesistöaluetunnus Näytteenottoja /vuosi Määritysryhmät
Tornionj Kukkola 14310 7318919-2502119
67.111
13
SD_ABCD
Tornionjoki Pello 14100 7412049-2499349
67.231
4
RW_AB
4 Julkaisusuunnitelma
Suomen ja Venäjän rajavesistöjen tulokset raportoidaan vuosittain rajavesikomissiolle. Tuloksia
tullaan esittämään myös rajavesikomission tulevilla internet-sivuilla. Tenojoen seurannan tulokset
raportoidaan vuosittain suomalais-norjalaiselle rajavesistökomissiolle.
4