Sari Mitikka/ SYKE 24.9.2015 Veden laadun seuranta Suomen rajavesistöissä (XA03004) - seurantaohjelma 1 Suomen ja Venäjän rajavesistöseuranta 1.1 Kaakkois-Suomi Kaakkois-Suomen ely-keskus seuraa Suomesta Venäjälle laskevien Vuoksen, Hiitolanjoen, Rakkolanjoen, Urpalanjoen sekä rajalla sijaitsevan Nuijamaanjärven (Saimaan kanava) vedenlaatua. Venäläinen osapuoli (Nevan-Laatokan vesitalousyhtymä) ottaa näytteet samoista vesistöistä omalla puolella valtioiden välistä rajaa samoina näytteenottopäivinä kuin Kaakkois-Suomen ely-keskus. Havaintopaikka Hiitolanjoki rajav 002 Vuoksi Vastuupuomi 061 Rakkolanjoki rajav 001 Nuijamaanjärvi 003 Urpalanj Muurik 002:3000 koordinaatit vesistöaluetunnus Näytteenottoja /vuosi 6811619-4468149 03.011 12 6780898-3597813 04.191 12 6753994-4412556 06.021 12 6761574-3585074 05.003 12 6727730-3549400 09.001 12 Näytteenotto suoritetaan jokihavaintopaikoilta väylän keskeltä keskisyvyydeltä ja Nuijamaanjärvestä syväväylältä kahdesta syvyydestä (1 m ja pohja-1 m) joka kuukauden ensimmäisenä tiistaina eli 12 kertaa vuodessa ellei toisin sovita. Tarkat näytteenottopäivät sovitaan työryhmän kokouksissa vuosittain Harvemmin eli 4 kertaa vuodessa suoritettava näytteenotto ajoittuu maalis-, kesä-, elo- ja marraskuulle. Raskasmetallinäyte otetaan suoraan pulloon noin 0,2 metristä mahdollisen kontaminaation vähentämiseksi. Klorofyllin näytteenottosyvyys Nuijamaanjärvellä on 0-2 m. Mitattavat muuttujat Kuukausittain mitattavat muuttujat ovat näkösyvyys, lämpötila, happi, hapen kyllästysaste, pH, sähkönjohtokyky, kiintoaine, sameus, väri, CODMn, BOD7, kokonaistyppi, kokonaisfosfori, Fe, Mn ja Na. Lisäksi 4 kertaa vuodessa mitataan seuraavien aineiden pitoisuudet: Zn, Ni, Pb, Cu, Cr, Cd, ja Hg. As, Cd, Pb, Cr, ja Ni, määritetään kolmen vuoden välein (2010, 2013, 2016, jne.). Kaikilla viidellä havaintopaikalla määritetään a-klorofylli huhti-lokakuussa. Yhteisen näytteenotto-ohjelman muuttujat: Muuttuja virtaama näkösyvyys lämpötila happi hapen kyllästysaste pH sähkönjohtokyky kiintoaine sameus yksikkö Показатель m о С mg/l % mS/m mg/l FNU Единица измерения Näytteenottotiheys Прозрачность Температура Растворенный кислород м о С 3 мг/дм % насыщ. рН ед. рН Удельная электропроводимость мСм/м 3 Взвешенные вещества мг/дм 1 12 x vuodessa Sari Mitikka/ SYKE väri CODMn BOD7 kokonaistyppi kokonaisfosfori Fe Mn Na Cu Zn Hg Ni Pb Cr Cd As klorofylli a 24.9.2015 mg/l Pt mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Цветность ХПКMn БПК7 Азот общий Фосфор общий Железо общее (вал.) Марганец (вал.) Натрий Медь (вал.) Цинк (вал.) Ртуть Никель (вал.) Свинец (вал.) Хром (вал.) Кадмий (вал.) Мышьяк (вал) Хлорофилл-а Градус цветности 3 мгО/дм 3 мгО2/дм 3 мкг/дм 3 мкг/дм 3 мкг/дм 3 мкг/дм 3 мг/дм 3 мкг/дм 3 мкг/дм 3 мкг/дм 3 мкг/дм 3 мкг/дм мкг/дм3 3 мкг/дм мкг/дм3 3 мкг/дм 4 x vuodessa 4 x vuodessa, joka 3. vuosi 7 x vuodessa Mitattavat muuttujat vastaavat ECE:n rajavesistösopimuksen tarkkailusuosituksia. Aikataulu: 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 kalat kalat x kalat x kalat x kalat x kalat x x Kalat = Orgaanisten aineiden ja elohopean määritykset kaloista (ahven 15-20 cm) x = vuosittain seurannassa olevien raskasmetallien lisäksi määritetään Cd, Pb, Cr, ja Ni Näytteenotossa noudatetaan Vesiviranomaisen näytteenotto-ohjeita (VYH:n julkaisuja B10). Havaintopaikoilla mitataan aina näkösyvyys ja virtaama. Nuijamaanjärven kohdalla käytetään Saimaan kanavan virtaamaa. Orgaanisten aineiden ja elohopean määritykset tehdään kaloista kolmen vuoden välein (katso taulukko yllä). Elohopeaa ei määritetä Hiitolanjoen kaloista, koska vastaava tieto saadaan velvoitetarkkailusta. Suomalainen osapuoli määrittää orgaaniset haitta-aineet kaikilta neljältä havaintopaikalta (ei Urpalanjoelta) syksyllä pyydetyistä ahvenista. Kalan (ahven 15–20 cm) elohopeapitoisuus tuorepainossa mitataan kokonaispitoisuutena. Kalojen näytteenotossa ja preparoinnissa noudatetaan ohjetta, joka on luettavissa YMrap 13/2012 ”Vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annettujen säädösten soveltaminen”. Suomen ja Venäjän rajavesikomission vesiensuojelutyöryhmä raportoi vuosittain komissiolle. www.rajavesikomissio.fi 1.2 Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalan ympäristökeskus seuraa Suomesta Venäjälle laskevien Jänisjoen, Tohmajoen ja Kiteenjoen sekä venäjältä Suomeen laskevan Koitajoen vedenlaatua. Vesianalyysit tehdään hankkeelle XA03001"Jokien vedenlaadun seuranta" suunniteltuja analyysipaketteja käyttäen. Havaintopaikka Jänisjoki 1 Patsola koordinaatit vesistöaluetunnus Näytteenottoja /vuosi Määritysryhmät 6904238-3684807 01.011 4 RW_AB 2 Sari Mitikka/ SYKE Tohmajoki 34 6897684-3682585 Kiteenjoki 29 6880708-3673046 Koitajoki 1 Möhkö 6955728 3719955 24.9.2015 02.012 02.021 04.931 4 4 4 RW_AB RW_AB RW_AB Biologista seurantaa toteutetaan hankkeen XA03003 "Jokien ja järvien biologinen seuranta" puitteissa. 1.3 Lappi Lapin ympäristökeskus seuraa Paatsjoen ja Luttojoen sekä Venäjän puolelta Suomeen virtaavien Kuola- ja Tenniöjoen veden laatua. Vesianalyysit tehdään hankkeelle XA03001"Jokien vedenlaadun seuranta" suunniteltuja analyysipaketteja käyttäen. Havaintopaikka koordinaatit vesistöaluetunnus Näytteenottoja /vuosi Määritysryhmät Paatsjo Virtaniemi 14400 7647176-4436502 71.111 10 RW_ABC Kuolajoki Kotala 1 7436039-4457239 65.481 4 RW_AB* Luttojoki raja 20 7597280-3558310 72.011 4 RW_AB* Tenniöjoki 8 7445450-4461479 65.462 4 RW_AB* * lukuun ottamatta TIC, TOC, SiO2, Al, liuk. kok. P ja liuk. PO4-P Analyysit toteutetaan LAP:ssa lukuun ottamatta emäskationien ja raskasmetallien analyysejä, jotka toteutetaan tarvittavilta osin PPO:ssa ja SYKE:ssa. Biologista seurantaa toteutetaan hankkeen XA03003 "Jokien ja järvien biologinen seuranta" puitteissa. 2 Suomen ja Norjan välinen rajavesiyhteistyö Havaintopaikka koordinaatit Näytteenottoja /vuosi Määritysryhmät RW_ Inarijoki I2 7699740-3453460 4 A (vkot 14,28,37), ABC (vko 33) Teno T1 Rovisuvanto 7710190-3454670 5 AB (vkot 14,21,28,37), ABC (vko 33) Teno 14500 (T7) 7761400-350400 10 AB (vko 33 ABC) Tenojoen vesianalyysit tehdään hankkeelle XA03001"Jokien vedenlaadun seuranta" suunniteltuja analyysipaketteja käyttäen (lukuun ottamatta seuraavia analyysejä: TIC, liuk. kok. P ja liuk. PO4-P). Lisäksi kaikista näytteistä analysoidaan lämpökestoiset koliformiset bakteerit. Biologista seurantaa toteutetaan hankkeen XA03003 "Jokien ja järvien biologinen seuranta" puitteissa. Vesianalyysit toteutetaan LAP:ssa lukuun ottamatta emäskationien ja raskasmetallien analyysejä, jotka toteutetaan tarvittavilta osin PPO:ssa ja SYKE:ssa. Suomesta Norjan puolelle laskevan Näätämöjoen vedenlaatua seurataan hankkeen XA03001 "Jokien vedenlaadun seuranta" yhteydessä. Havaintopaikka koordinaatit vesistöaluetunnus Näytteenottoja /vuosi Määritysryhmät Näätämöjoki 15900 7734113-3572272 4 RW_AB 3 Suomen ja Ruotsin välinen rajavesiyhteistyö Tornionjoen Kukkola 14310-näytepistettä seurataan hankkeessa XA04003 "Jokien mereen kuljettamien ainemäärien seurantaohjelma", jolle myös pisteen analyysit ja kustannukset kirjataan. Näytepisteen Tornionjoki Pello 14100 vesianalyysit tehdään XA03001"Jokien vedenlaadun seuranta" 3 Sari Mitikka/ SYKE 24.9.2015 hankkeelle suunniteltua analyysivalikoimaa käyttäen. Biologista seurantaa toteutetaan kummallakin pisteellä hankkeen XA03003 "Jokien ja järvien biologinen seuranta" puitteissa. Havaintopaikka koordinaatit vesistöaluetunnus Näytteenottoja /vuosi Määritysryhmät Tornionj Kukkola 14310 7318919-2502119 67.111 13 SD_ABCD Tornionjoki Pello 14100 7412049-2499349 67.231 4 RW_AB 4 Julkaisusuunnitelma Suomen ja Venäjän rajavesistöjen tulokset raportoidaan vuosittain rajavesikomissiolle. Tuloksia tullaan esittämään myös rajavesikomission tulevilla internet-sivuilla. Tenojoen seurannan tulokset raportoidaan vuosittain suomalais-norjalaiselle rajavesistökomissiolle. 4
© Copyright 2024