KAAVASELOSTUS, ehdotus
SIIKALATVAN KUNTA PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVAN TARKISTAMINEN JA LAAJENTAMINEN EHDOTUS Kaavaselostus 8.4.2015 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS I 8.4.2015 TIIVISTELMÄ Siikalatvan kunnanhallitus on kokouksessaan 10.12.2012 § 226 tehnyt päätöksen Pulkkilan kirkonkylän osayleiskaavan tarkistamisesta, laajentamisesta ja saattamisesta oikeusvaikutteiseksi maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 42 §) mukaisesti. Tämä osayleiskaava perustuu asetettuihin tavoitteisiin. Osayleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 62 § sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) 30 § mukaisesti mielipiteiden esittämistä ja lausuntojen antamista varten 9.6. – 1.8.2014 välisenä aikana. Saadun palautteen perusteella on laadittu yleiskaavaehdotus, joka on asetettu nähtäville MRL 65 § sekä MRA 27 § mukaisesti muistutusten esittämistä ja lausuntojen antamista varten _._. – _._.201_ välisenä aikana. Pulkkilan kirkonkylän osayleiskaavan tarkistamisen ja laajentamisen hyväksymisestä päättää Siikalatvan kunnanvaltuusto. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen tehtävänä on ohjata kaavan laadintaa sille laissa annetuin keinoin. Keskustan yleiskaava on laadittu oikeusvaikutteisena maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 42 §) mukaisesti. Alueella on tällä hetkellä voimassa oikeusvaikutukseton yleiskaava vuodelta 1981, jonka kirkonkylän osayleiskaavan tarkistaminen ja laajentaminen tulee hyväksymisen jälkeen korvaamaan. Yleiskaavassa esitetään yleispiirteinen maankäyttö ja sen tarkoituksena on ohjata asemakaavojen laatimista ja muuttamista. Yleiskaavalla kuvataan Pulkkilan kirkonkylän maankäyttöä tavoitevuonna 2030. Yhdyskuntarakennetta eheytetään ja tiivistetään osoittamalla uusia toimintoja siten, että kulkuyhteydet eri toimintojen välillä muodostuvat lyhyiksi. Uudet toiminnot sijoitetaan siten, että voidaan hyödyntää nykyisiä teknisiä verkostoja. Uusia asuntoalueita on esitetty tarvetta enemmän, jotta niiden toteuttaminen olisi mahdollisimman joustavaa. Yhdyskuntarakenteen eheyden ja toimivuuden kannalta on oleellista, että tarkemmassa suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota alueiden toteuttamisjärjestykseen. Uusia asuinalueita osoitetaan taajaman länsiosalle. Uudet asemakaavoitettavat asuinalueet sijoittuvat edullisesti nykyisten ja uusien palvelujen suhteen. Liikenteen osalta maankäyttö tukeutuu pääosin olemassa olevaan liikenneverkkoon. Teknisen huollon osalta huomiota on erityisesti kiinnitetty kaukolämmön ja viemäriverkon käyttöasteen lisäämiseen. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS II 8.4.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1 3.1.12 3.1.13 3.1.14 3.1.15 3.1.16 JOHDANTO .............................. 1 YLEISKAAVAN TEHTÄVÄ .......................... 1 ULJUAN TEKOALLAS ................................ 1 3.1.17 3.1.18 3.1.19 3.1.20 TAVOITTEET ............................................ 2 1.1.1 1.1.2 1.1.3 Yleiskaavan ohjaustavoite ja ohjaustarkkuus ...............................2 Kunnan strategiset tavoitteet ...........2 Muut tavoitteet ...............................3 TYÖPAIKAT ............................................18 3.1.21 Työpaikka-alueet (C, Y, T) ............. 19 3.1.22 Teollisuusalueet (T) ...................... 19 3.1.23 Matkailupalvelujen alueet (RM) ...... 19 SUUNNITTELUALUE ................................. 3 LAATIMISVAIHEET .................................. 3 Julkiset ja muut palvelut (Y, PY) ..... 17 Huoltoasema-alueet (LH) ............... 17 Virkistysalue (V) ........................... 18 Virkistysalue (V-1) ........................ 18 Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (VU) ........................................... 18 Hautausmaa-alue (EH) .................. 18 Pieneläinten hautausmaa-alue (EH-1)18 Erityisalue (E) .............................. 18 Moottoriurheilualue (E-1)............... 18 Vireilletulo......................................3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) ............................................3 Tavoiteasettelu ...............................3 Yleiskaavaluonnos ...........................3 Yleiskaavaehdotus...........................3 LIIKENNE ...............................................19 SUUNNITTELU JA SEN OHJAUS ................ 4 TEKNINEN HUOLTO ................................20 1.1.4 1.1.5 1.1.6 1.1.7 1.1.8 2 3.1.24 Ajoneuvoliikenteen nykytila ja liikenne-ennuste ........................... 19 3.1.25 Ajoneuvoliikenne .......................... 20 3.1.26 Kevyt liikenne .............................. 20 3.1.27 Joukkoliikenne ............................. 20 3.1.28 Vesihuolto ................................... 20 3.1.29 Energiahuolto (EN) ....................... 20 3.1.30 Jätehuolto ................................... 21 LÄHTÖKOHDAT ........................ 5 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET ........ 5 POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVA ........................................................ 6 MAA- JA METSÄTALOUS ..........................21 3.1.31 Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet (M) ............................................. 21 YMPÄRISTÖ ............................................21 YLEISKAAVAN RATKAISUT .... 15 3.1.32 Maisemallisesti arvokkaat peltoalueet alueet (MA).................................. 21 3.1.33 Luontokohteet (SL, luo-1…3, ge, s-1, huomionarvoisen lajin esiintymä) ... 21 3.1.34 Maisemalliset arvot ....................... 21 3.1.35 Maa- ja kallioperä sekä vesistöt ...... 22 25 3.1.36 Luontoarvot ................................. 25 3.1.37 Kulttuurihistorialliset arvot ............. 28 3.1.38 Muinaisjäännökset ........................ 29 3.1.39 Tulvauhanalaiset alueet ................. 30 3.1.40 Liikennemelu ............................... 30 ESITYSTAPA .......................................... 15 VIRKISTYSKÄYTTÖ .................................31 SELVITYKSET ......................................... 10 2.1.1 2.1.2 2.1.3 2.1.4 2.1.5 2.1.6 2.1.7 3 3.1.1 3.1.2 3.1.3 Erityis- ja suojelukohteet ............... 10 Maisemaselvitys ............................ 11 Muinaisjäännösten inventointi ......... 11 Luontoselvitys .............................. 11 Rantaviiva- ja emätilaselvitys ......... 11 Liikenneselvitykset ........................ 14 Maanomistus ................................ 14 Kaavaselostus ja kaavakartta ......... 15 Ympäristömuutokset...................... 15 Yhdyskuntarakenne ....................... 15 3.1.41 3.1.42 3.1.43 3.1.44 ASUMINEN ............................................. 15 3.1.4 3.1.5 3.1.6 3.1.7 Mitoitus ....................................... 15 Uudet pysyvän asumisen alueet (A) 16 Nykyiset asuntoalueet (A) .............. 16 Erillispientalojen alue rantavyöhykkeellä (A-1) ................ 17 LOMA-ASUMINEN .................................. 17 3.1.8 Loma-asuntoalue rantavyöhykkeellä (RA-1) ......................................... 17 KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE .............. 17 3.1.9 Keskustatoimintojen alueet (C) ....... 17 PALVELUT .............................................. 17 3.1.10 Palveluverkko ............................... 17 3.1.11 Kaupalliset palvelut (C) .................. 17 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Virkistysalueet ............................. 31 Ulkoilureitit .................................. 31 Uimarannat.................................. 31 Venevalkamat .............................. 31 YLEISET KAAVAMÄÄRÄYKSET JA SUUNNITTELUSUOSITUKSET ..........32 4 KAAVAN VAIKUTUKSET ..........32 SUHDE MUIHIN MAANKÄYTÖN SUUNNITELMIIN JA TAVOITTEISIIN32 4.1.1 4.1.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ................ 32 Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan ohjausvaikutus yleiskaavaan .......... 32 YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET .....................33 4.1.3 4.1.4 Ilmastovaikutukset ....................... 33 Yhdyskuntarakenne ...................... 34 SIIKALATVAN KUNTA SIIKALATVA 4.1.5 4.1.6 4.1.7 4.1.8 PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS Rakennettuympäristö .................... 34 Kulttuurimaisema .......................... 34 Luonnonympäristö ........................ 34 Elinympäristön laatu ...................... 35 KAUPALLISET VAIKUTUKSET ................. 35 SOSIAALISET JA KULTTUURIVAIKUTUKSET ...................................................... 37 VAIKUTUKSET MUUHUN SUUNNITTELUUN JA TOIMINTAAN .............................38 4.1.15 Ohjaustarkkuus ja asemakaavoitus . 38 4.1.16 Kirkonkylän kehittäminen .............. 38 4.1.17 Liikennejärjestelmä....................... 38 OIKEUSVAIKUTUKSET ........................... 37 Yleiskaava korvaa alueen vanhan yleiskaavan .................................. 37 4.1.10 Osayleiskaava ohjaa asemakaavojen laatimista ja muuttamista .............. 37 4.1.11 Asemakaavojen laatimistarve ......... 37 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 8.4.2015 4.1.12 Lunastuslupaan perustuva maan lunastaminen ............................... 37 4.1.13 Maa-aineslain soveltaminen ........... 38 4.1.14 Yleiskaavan hyväksyminen ja valitusoikeus ................................ 38 TERVEYDELLISET VAIKUTUKSET............ 37 4.1.9 2.1.5.1-III 5 LIITTEET ................................40 SIIKALATVAN KUNTA SIIKALATVA 1 PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS 1 8.4.2014 JOHDANTO YLEISKAAVAN TEHTÄVÄ Pulkkilan kirkonkylän yhdyskuntarakenteen kehittämiseksi ja toimintojen yhteensovittamiseksi laaditaan taajama-alueelle ja sen lähiympäristöön oikeusvaikutteinen yleiskaava, jonka tavoitevuosi on 2030. Siikalatvan kunnanhallitus on kokouksessaan 10.12.2012 § 226 tehnyt päätöksen Pulkkilan kirkonkylän osayleiskaavan tarkistamisesta, laajentamisesta ja saattamisesta oikeusvaikutteiseksi. Oikeusvaikutteisen yleiskaavan laatimista edellyttää asuntotuotantotarpeen tarkoituksenmukainen ohjelmoiminen, keskustaajaman kehittämistarve, teollisuuden sekä maatalouden toimintojen ja kaupallisten palvelujen ohjaustarve. Tärkeän suunnittelutarpeen muodostaa ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen. Pulkkilan kirkonkylän osayleiskaavan tarkistamisella ja laajentamisella tulee luoda tälle edellytykset maankäytöllisin ratkaisuin sekä riittävin suunnittelumääräyksin ja –suosituksin. ULJUAN TEKOALLAS Siikalatvan kunnan Visio 2013: Siikalatvan peruspalvelut ovat toimivia, kustannustehokkaita ja kohtuullisesti saavutettavia. Kuntalaiset ovat aikaisempaa terveempiä ja hyvinvointi on lisääntynyt. Siikalatvan elinkeinoelämä on uudistuvaa ja kilpailukykyistä. Siikalatvalla on hyvä asua ja yrittää. Siikalatvan kunnan Slogan: Siikalatva kehittää toimintaansa ja turvaa palvelut! FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS 2 8.4.2014 TAVOITTEET 1.1.1 Yleiskaavan ohjaustavoite ja ohjaustarkkuus Yleiskaava on luonteeltaan yleispiirteinen aluevarauskaava. Yleiskaavalla ei osoiteta yksittäisiä rakennuspaikkoja vaan pääasiassa alueita, joiden suunnittelua ohjataan asemakaavoituksella. Yleiskaavan kaavamerkinnöillä ja – määräyksillä ohjataan maankäyttöä, sen muutoksia ja rakentamista haluttuun suuntaan. Merkinnöillä säilytetään kaavallisin keinoin ympäristön arvokkaat alueet ja kohteet. Yleiskaavassa kuvataan tavoitevuoden 2030 tilannetta. 1.1.2 Kunnan strategiset tavoitteet Kuntastrategia 2013 perustuu Siikalatvan kunnan perustamisen keskeisiin tavoitteisiin, joita ovat peruspalvelujen turvaaminen, talouden tasapainoon saaminen ja elinvoiman vahvistaminen. Visio 2013: Siikalatvan peruspalvelut ovat toimivia, kustannustehokkaita ja kohtuullisesti saavutettavia. Kuntalaiset ovat aikaisempaa terveempiä ja hyvinvointi on lisääntynyt. Siikalatvan elinkeinoelämä on uudistuvaa ja kilpailukykyistä. Siikalatvalla on hyvä asua ja yrittää. Slogan: Siikalatva kehittää toimintaansa ja turvaa palvelut! Arvot: - Hyvä elämä - Yrittäjyys - Yhteistyö - Tuloksellisuus - Vastuullisuus Keskeiset päämäärät: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy - Peruspalvelujen turvaaminen. Lakisääteisten palvelujen turvaaminen jo edellyttää suuria muutoksia ja kehittämistä niiden tuottamistapojen, palveluprosessien ja erityisesti kustannustason osalta. - Tasapainoinen kuntatalous. Kunnan säännölliset tulot ja menot on saatava tasapainoon. - Elinvoiman lisääminen. Elinvoima on sitä, että olemassa olevat yritykset ja maatilat kehittyvät myönteisesti ja syntyy uusia menestyviä yrityksiä. Lisäksi kunta on kilpailukykyinen asuinpaikkana ja yritysten sijaintipaikkana. Tällöin väkiluku ja väestörakenne kehittyvät myönteisesti. Siikalatvan osalta ensimmäisessä vaiheessa väkiluvun aleneminen pitää pysäyttää ja rakenteen kehitys kääntää myönteiseen suuntaan. - Kuntalaisten hyvinvointi. Kuntalaisten hyvinvointi muodostuu kuntalaisten omasta toiminnasta, toimivien julkisten ja yksityisten palvelujen sekä viihtyisän ja turvallisen ympäristön luodessa sille edellytykset. - Yhteistyön vahvistaminen. Uudessa kunnassa sisäisen yhteistyön toimivuuden merkitys on erittäin suuri. Sen vaikutus kuntien yhdistymisen hyötyjen toteutumiseen on keskeinen. SIIKALATVAN KUNTA SIIKALATVA 1.1.3 PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS 3 8.4.2014 Muut tavoitteet Kaavan tavoitteet on kirjattu erilliseen Pulkkilan kirkonkylän osayleiskaavan tarkistamisen ja laajentamisen Työohjelmaan. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan tavoitteet on esitelty lyhyesti myös tämän kaavaselostuksen kohdassa 2 Lähtökohdat. Kaava-alueella on runsas kulttuuriympäristö. Kunnan strategisten tavoitteiden lisäksi kaavasuunnittelun tavoitteena on kulttuuriympäristön huomioonottaminen ja hyödyntäminen. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue käsittää Pulkkilan keskusta-alueen lisäksi Lamujokivarren Koskenrantaan asti ja Iisalmentien varren Öykkyrinkankaalle asti. Pohjoisosalla suunnittelualue käsittää Haapavuoren alueen ja Uljuan tekojärven länsialueen. Suunnittelualue on noin 2 400 ha suuruinen. LAATIMISVAIHEET Kaavaprosessi jakautuu seuraaviin laatimisvaiheisiin: 1.1.4 Vireilletulo Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tavoiteasettelu Kaavaluonnos Kaavaehdotus Hyväksymisvaihe Vireilletulo Siikalatvan kunnanhallitus on kokouksessaan 10.12.2012 § 226 tehnyt päätöksen Pulkkilan kirkonkylän osayleiskaavan tarkistamisesta, laajentamisesta ja saattamisesta oikeusvaikutteiseksi maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 42 §) mukaisesti. Vireilletulokuulutus on julkaistu 27.8.2013. 1.1.5 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavaprosessin alussa laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Siinä on esitetty kaavan lähtökohdat, suunnittelualue, tavoitteet, vaikutusten arviointi, osalliset, vaikutusmahdollisuudet, kaavatyötä varten laadittavat selvitykset ja suunnitteluprosessi aikatauluineen. OAS:aa käsiteltiin ensimmäisessä viranomaisneuvottelussa. OAS:aa päivitetään kaavaprosessin aikana. 1.1.6 Tavoiteasettelu Tavoitevaiheessa määriteltiin kaavan laatimiseen vaikuttavat ylemmät tavoitteet ja kunnan omat tavoitteet. Kaavan tavoitteet on kirjattu kohtaan 2 Lähtökohdat. 1.1.7 Yleiskaavaluonnos Yleiskaavaluonnos laadittiin tavoitteisiin ja selvityksiin perustuen. Yleiskaavaluonnos oli nähtävillä mielipiteiden esittämistä varten 9.6. – 15.8.2014 välisen ajan. Kaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot viranomaisilta, kunnan päätöksentekoelimiltä sekä muilta tarpeellisilta tahoilta. 1.1.8 Yleiskaavaehdotus Saadun palautteen perusteella on laadittu yleiskaavaehdotus, joka on ollut nähtävillä __.__.201_. Kaavaehdotuksesta voi jättää muistutuksen ja myös siitä pyydetään lausunnot. Kaavaehdotukseen tehdään aikanaan tarvittavat tarkistukset. Yleiskaavan hyväksymisestä päättää Siikalatvan kunnanvaltuusto. Valtuuston päätöksestä voi tarvittaessa valittaa hallinto-oikeuteen. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS 4 8.4.2014 SUUNNITTELU JA SEN OHJAUS Kaavatyötä ohjaa Siikalatvan kunnan nimeämä ohjausryhmä. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii tekninen kehitys- ja tekninen johtaja Aimo Lehmikangas. Kaavoitustyö on laadittu konsulttityönä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n toimesta. Projektipäällikkönä ja kaavan laatijana on toiminut Jaakko Isoherranen (arkk.) ja pääsuunnittelijana on toiminut Kai Tolonen (arkk. SAFA). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA SIIKALATVA 2 PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS 5 8.4.2014 LÄHTÖKOHDAT VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET MRL:ssa edellytetään valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) huomioon ottamista siten, että edistetään niiden toteuttamista alueidenkäytön suunnittelussa (MRL 24 §). Valtioneuvosto antoi päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 30.11.2000. Yleiskaavan tavoitteet ovat johdettu VAT:sta. VAT:t on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin kokonaisuuksiin: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista (VAT) tuli lainvoimaiseksi marraskuussa 2001. VAT:lla vastataan niihin haasteisiin, joita mm. muuttoliikkeen vaikutukset aluerakenteeseen, yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve, elinympäristön laatuvaatimukset, luonnon- ja rakennusperinnön säilyminen sekä yhteysverkostojen toimivuus alueidenkäytölle asettavat. Tavoitteiden avulla edistetään erityisesti kulttuuriympäristön suojelua, biologista monimuotoisuutta ja ilmastonmuutosta koskevien kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa sekä Euroopan aluesuunnittelun ja –kehityksen suuntaviivojen toteuttamista Suomessa. Tarkistetut alueidenkäyttötavoitteet astuivat voimaan maaliskuussa 2009. Pääteemana on ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Keskeiset tarkistukset koskevat yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja alueidenkäytön energiaratkaisuja. Ilmastonmuutosta on hillittävä aiempaa vahvemmin. Sään ääriilmiöihin ja muihin ilmastonmuutoksen vaikutuksiin on varauduttava. Tulvavaara-alueille ei tule rakentaa. Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakennetta tulee eheyttää. Asunnot, työpaikat ja palvelut on sijoitettava siten, että henkilöautoliikenteen tarve vähenee. Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä on parannettava. Kaavoituksessa tulee pyrkiä alueidenkäyttöratkaisuihin, joilla säästetään energiaa ja lisätään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä. VAT:eet on ryhmitelty kokonaisuuksiin asiasisällön perusteella. Tähän kaavasuunnitteluun liittyviä VAT:ta ovat mm.: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy - Toimiva aluerakenne (mm. Tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakennetta kehitetään verkottuvana sekä hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana kokonaisuutena. Alueidenkäytössä otetaan huomioon haja-asutukseen ja yksittäistoimintoihin perustuvat elinkeinot sekä maaseudun tarve saada uusia pysyviä asukkaita.) - Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu (mm. Edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että henkilöliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Keskusta-alueita kehitetään moniSIIKALATVAN KUNTA SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS 6 8.4.2014 puolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina. Erityistä huomiota kiinnitetään ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle.) - Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat (mm. Edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön säilymistä. Edistetään luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden sekä ekologisten yhteyksien säilymistä. Edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua. Edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä. Edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä.) Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto (mm. Liikennejärjestelmiä kehitetään eri liikennemuotojen muodostamina kokonaisuuksina. Henkilöautoliikenteen tarvetta vähennetään ja ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä parannetaan. Liikenneturvallisuuden parantamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja – verkostoja. Turvataan energianhuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energianlähteiden hyödyntämismahdollisuuksia.) Valtioneuvosto antoi päätöksen VAT:n tarkistamisesta 13.11.2008. 1.3.2009 voimaan astuneessa VAT:n tarkistuksessa korostuu läpikäyvänä teemana ilmastonmuutoksen hillitseminen ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen. POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVA Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuusto on hyväksynyt Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan 11.6.2003 ja ympäristöministeriö on vahvistanut sen 17.2.2005. Maakuntakaavan uudistaminen on vireillä. 1. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 2.12.2013. Voimassa olevassa maakuntakaavassa on osoitettu yleiskaavaa koskien teollisuusalue (t), taajamatoimintojen alue (A), Haapavuoren maisemakallioalue ja virkistys sekä matkailukohde, Kirkonkylän kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeä alue, Koskenrannan kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, ohjeellinen pääsähköjohto, moottorikelkkailureitti, perinnemaisemakohde, pohjavesialue ja muinaismuistokohteita. Maakuntakaavassa on Pulkkilan kohdalla varauduttu kantatien ja valtatien eritasoliittymään. Ote voimassa olevasta maakuntakaavasta FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS 7 8.4.2014 Voimassa olevan maakuntakaavan tavoitteet: Maakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (MAT) (Maakuntahallitus 10.10.2011): FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA SIIKALATVA FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS 8 8.4.2014 SIIKALATVAN KUNTA SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS 9 8.4.2014 1.Vaihemaakuntakaava 1. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 2.12.2013. 1. vaihemaakuntakaavassa on Pulkkilan taajaman kohdalle osoitettu keskustatoimintojen alue (C), jolle on mahdollista sijoittaa merkitykseltään seudullisia vähittäistavarakaupan suuryksiköitä. C-alue on osoitettu valtatien ja kantatien risteyksen luoteisneljännekseen. Kaavassa on osoitettu yleiskaavaa koskien taajamatoimintojen alue (A), Haapavuoren maisemakallioalue (ge-1) ja pääsähköjohdon yhteystarve. 1. Vaihemaakuntakaavassa on Pulkkilan kohdalla varauduttu kantatien ja valtatien eritasoliittymään. Siikalatva kuuluu Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan alueeseen. Maakuntakaavan 1. Vaihekaavan luonnoksen tavoitteiden mukaan hyvän ympäristön maakunnan painopisteen sellaisia osia, joita voidaan edistää maakuntakaavoituksella, ovat: - Ilmastovastuun kantaminen: hillintä- ja sopeutumistoimet eri toimialoilla, tulvien ja kuivuuden hallinta, tulvasuojelun ja energiantuotannon yhteensovittaminen - Energiatalouden kehittäminen: energiatehokkuuden lisääminen, hajautetun energiatalouden merkittävä kasvu, hiilineutraalius, biopolttoaineiden ravinnekierto - Kulttuuriympäristön vaaliminen ja korkealaatuisen rakennetun ympäristön tuottaminen: suunnittelun ja rakentamisen taso, elinkaariajattelu ja energiatehokkuus, kulttuuriympäristön arvokohteiden hyvä hoito, rakennettujen alueiden uudistaminen viihtyisiksi - Ympäristön tilan parantaminen: pinta- ja pohjavedet, ympäristöinfran taso ja kattavuus, virkistysalueiden laatu ja määrä - Monimuotoisen luonnon maakunta: monimuotoisuuden säilyminen ja vaurioalueiden parantaminen, luontopalvelut, ekologinen matkailu - Biotalouden kehitys Ote 1. vaihemaakuntakaavasta FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS 10 8.4.2014 2.Vaihemaakuntakaava Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntahallitus on 18.3.2013 päättänyt maakuntakaavan uudistamisen 2. vaihekaavan vireille tulosta. 2. vaihemaakuntakaavassa käsitellään koko maakunnan alueidenkäyttöä seuraavien teemojen osalta: kulttuuriympäristö maaseudun asutusrakenne virkistys- ja matkailu seudulliset jätteenkäsittelyalueet seudulliset ampumarata-alueet. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 § mukainen kaavoitustyön sisältöä ja vuorovaikutusta käsittelevä osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli julkisesti nähtävillä 27.3. – 26.4.2013 ja kaavaluonnos on nähtävillä 25.3.-30.4.2015 välisenä aikana. 2. vaihemaakuntakaavaluonnoksessa on osoitettu uusina aluevarausmerkintöinä Pulkkilan yleiskaavan suunnittelualueelle moottorikelkkailun yhteystarve taajamasta länteen ja muinaismuistokohteita. Ote 2. vaihemaakuntakaavaluonnoksesta SELVITYKSET 2.1.1 Erityis- ja suojelukohteet Kaavasuunnittelun yhteydessä on määritelty suunnittelualueen erityis- ja suojelukohteet, joita ovat rakennusperinnön, kulttuuriympäristön tai luonnonsuojelun kannalta arvokkaat alueet, suojelukohteet ja muinaisjäännöskohteet. Alueet ja kohteet on esitetty kaavassa sekä erillisselvitysten liitekartoilla. Rakennusperinnön kartoittamiseksi suoritettiin maastokäynnit marraskuussa 2013. Paikallisesti arvokkaat kohteet on luetteloitu Kioski-järjestelmään. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS 11 8.4.2014 Kaava-alueella ei ole valtakunnallisesti arvokkaita rakennetun ympäristön suojelukohteita. 2.1.2 Maisemaselvitys Kaavahanketta varten on laadittu suunnittelualueen kattava maisemaselvitys elo-syyskuussa 2013. Selvitys sisältää maisema-analyysikartan ja maaperäkartan. Maisemaselvityksen erillisraportti on liitteenä. 2.1.3 Muinaisjäännösten inventointi Osayleiskaava-alueen kiinteiden muinaisjäännösten inventointi suoritettiin syyskuussa 2013 tarkastamalla kaavoitettavalla alueella sijaitsevien kiinteiden muinaisjäännösten nykytila. Inventoidut kohteet on esitetty liitteenä olevassa erillisessä raportissa. 2.1.4 Luontoselvitys Suunnittelualueen arvokkaita luontokohteita ja ympäristön nykytilaa tarkasteltiin kesä- elo- ja syyskuussa 2013 suoritetuilla maastoinventoinneilla. Maastotyön pohjaksi selvitettiin viranomaisrekistereistä alueella mahdollisesti sijaitsevat uhanalaispaikkatiedot, uusimmat suojelualuepäätökset sekä METSO-monimuotoisuusohjelman inventointikohteet, Metsäkeskuksen ympäristötukikohteet ja muut tiedossa olevat luontoarvot. Luontoselvityksessä keskityttiin erityisesti selvittämään alueelle mahdollisesti sijoittuvat arvokkaat luontokohteet eli kansallisten lakien mukaiset (Lsl 29 §, MetsäL. 10 § ja VesiL. 11 §) tai uhanalaiset luontotyypit, uhanalaisen tai silmälläpidettävän (Rassi ym. 2010) lajiston esiintymät sekä EU:n luontodirektiivin mukaisen lajiston esiintymät. Erillistä pesimälinnustoselvitystä ei laadittu, mutta alueen linnuston yleispiirteet on esitetty raportissa. Luontoselvityksessä tunnistetut arvokkaat luontokohteet ja lajiesiintymät sekä uusi vastaperustettu yksityinen luonnonsuojelualue on tuotu kaavakartalle luo –kohteina. Luontoselvityksen erillisraportti karttaliitteineen on kaavaselostuksen liitteenä. 2.1.5 Rantaviiva- ja emätilaselvitys Lamujoen rantavyöhykkeelle on laadittu rantaviiva- ja emätilaselvitys, jossa rantavyöhykkeen tilojen rantaviivojen pituudet ja rakennusoikeudet on selvitetty emätiloittain. 2.1.5.1 Ranta-alueen mitoitus Osayleiskaavan ranta-alueen mitoitustarkastelu koskee kaava-alueita lukuun ottamatta asemakaavoitettavaksi tarkoitettuja alueita. Emätilaselvitykseen perustuvalla mitoituksella on ratkaistu MRL 72 §:ssä säädetty suunnittelutarve ranta-alueella. Osoitetut rakentamisalueet ja paikat on merkitty kaavaan siten, että MRL 10 luvussa säädetyt ranta-alueita koskevat erityiset säännökset toteutuvat tarvittavassa laajuudessa. Lähtökohtaisesti rakentaminen on pyritty ohjaamaan olemassa olevan rakennuskannan ja tiestön tuntumaan niin, että yhdyskuntarakenne ei hajautuisi merkittävästi. Varsin keskeinen rooli on myös vesistön, tulva-alueiden, maaston, maiseman ja luonnon ominaispiirteiden huomioimisessa sekä vapaassa yhtenäisessä rantaviivassa. Tulva-alueille ei ole osoitettu uusia rakennuspaikkoja. Yleiskaavan keskeisenä tavoitteena ranta-alueiden osalta on maanomistajien mahdollisimman tasapuolinen kohtelu rakennusoikeuksia määritettäessä. Tasapuolinen kohtelu on toteutettu käyttämällä yhdenmukaisia mitoitus menetelmiä kaava-alueen ranta-alueella. Ranta-alueet on tutkittu niiltä osin, missä on katsottu olevan tarpeen ratkaista ranta-alueiden suunnittelutarve. Mitoitustarkastelun poikkileikkausajankohtina käytetään 1.1.1969 - syksy 2014. Ennen 1.1.1969 rekisteröity kiinteistö tulkitaan ns. emätilaksi. Näistä myöhäisempään poikkileikkausajankohtaan mennessä erotetut, rakennetut kiinteistöt lasketaan mitoituksessa emätilan käytetyiksi rakennusoikeuksiksi. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS 12 8.4.2014 Jokialueilla yleisesti käytetyn periaatteen mukaisesti Lamujoen rantaviivasta on huomioitu 50 % eli muuntokertoimena on käytetty koko tarkastelualueella lukua 0,5. Uljuan tekoaltaan ranta-alueen osalta rantaviivan muuntotapana käytetään ns. Etelä-Savon liiton mallia, jonka periaatteet on esitetty alla olevassa kuvassa. Rantaviivan muuntaminen Etelä-Savon liiton mallin mukaisesti. Rantaviivan muunto kiinteistöittäin on kuvattu kaavaselostuksen liitteenä olevassa kartassa. Ranta-alueiden osalta mitoituslaskelmissa on käytetty ns. vyöhykejakoa. Vyöhykejaossa ranta-alueet on jaoteltu ympäristön, luonnon, maiseman, yhdyskuntarakenteen sekä muiden todettujen arvojen perusteella rakentamista eri tavalla kestäviin alueisiin. Vyöhykejakona käytetään 7, 9, tai 11 rakennuspaikkaa / muunnettu rantaviivakilometri. Kaavaratkaisun perusteena on ollut seuraavat tekijät: Alle 1 ha saaret on jätetty mitoituksen ulkopuolelle. Alueilla, jolle ei kohdistu merkittäviä lisärakentamista rajoittavia arvoja ja jotka sijaitsevat kyläalueiden läheisyydessä käytetään mitoitusvyöhykelukua 11 rakennuspaikkaa / muunnettu rantaviivakilometri. Alueilla, jolle ei kohdistu merkittäviä lisärakentamista rajoittavia arvoja, mutta jotka eivät sijaitse kyläalueiden läheisyydessä ja ovat pääosin rakentamattomia, käytetään mitoitusvyöhykelukua 9 rakennuspaikkaa / muunnettu rantaviivakilometri. Alueilla, jotka ovat rakentamisen kannalta epäsuotuisia, käytetään mitoitusvyöhykelukua 7 rakennuspaikkaa / muunnettu rantaviivakilometri. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS 13 8.4.2014 Kaava-alueen asemakaavoitettavaksi tarkoitetut alueet on jätetty mitoituksen ulkopuolelle. Rakennusoikeus niissä olemassa määrittyy tulevan kaavoituksen mukaisesti. Emätilaselvityksen, rantaviivan muunnon ja vyöhykejaon lopputuloksena saadaan tehtyä mitoituslaskelmat. Mitoituslaskelmat tuottavat ns. laskennallisen rakennusoikeuden, eli määrittävät kaavassa osoitettavien uusien rakentamismahdollisuuksien kokonaismäärän, joka sijoitetaan kaavaan, ellei muita esteitä ole. Uusien laskennallisten rakennuspaikkojen kokonaismäärän sijoittamiseen vaikuttaa emätilalle muodostuva kokonaisrakennusoikeus. Mikäli emätilan kokonaisrakennusoikeus on ylitetty, ei kiinteistöille pääsääntöisesti ole osoitettu uusia rakennusoikeuksia, vaikka sitä laskennallisesti jollekin lohkokiinteistölle muodostuisi. Omarantaisen loma-asunnon rakennusoikeuden osoittaminen emätilakohtaisen laskelman avulla on käytäntö, millä pyritään ratkaisemaan tasavertaisuusperiaatteiden toteutuminen. Ranta-alueilla rakentamista ohjaaville yleiskaavoille on säädetty maankäyttö ja rakennuslain 73 §:ssä erityisiä sisältövaatimuksia. Kaavassa esitetyt ratkaisut on laadittu vastamaan tätä säädöstä. Ranta-alueella rantavyöhykettä koskevien säännösten soveltamisen edellytyksenä on, että 1) alueelle on odotettavissa maankäytön järjestämistä edellyttävän loma-asutuksen muodostumista, 2) alueen rakentamisen ja muun maankäytön suunnitteleminen on tarpeen ja 3) suunnittelutarpeen aiheuttaa pääasiassa loma-asutuksen järjestäminen. Rantavyöhykkeen vähimmäisleveys on keskimäärin 50 metriä. Yleensä sen voidaan katsoa ulottuvan noin 100 metrin etäisyydelle, mutta ei kuitenkaan missään pidemmälle kuin 200 metriä keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Ranta-alue on rantavyöhykettä leveämpi rannan osa, jolla rannassa oleva tai rantaan tukeutuva loma-asutus vaatii järjestämistä. Ranta-alueen leveys on hallintokäytännössä usein arvioitu noin 200 metriksi, mutta maisemasta ja muista olosuhteista riippuen se voi olla leveämpikin. Maisemallisesti, luontoarvoiltaan tai muuten kulutuskestävyydeltään herkiltä alueilta sekä tulva-alueilta on pyritty siirtämään rakennusoikeus kaavaalueella saman maanomistajan omistuksessa oleville rakentamista paremmin sietäville alueille. Lisäksi rakennuspaikkojen osoittamisessa on huomioitu maankäyttö- ja rakennuslain 73 §:n sisältövaatimusten mukaisesti myös riittävän virkistyskäyttöön soveltuvan vapaan rannan säilyminen. Rakennusoikeuksia ei ole siirretty ranta-alueelta asemakaavoitettavaksi tarkoitetulle alueelle. Mikäli mitoituslaskelmissa päädytään jonkun kiinteistön osalta selkeästi kiinteistön kannalta epäedulliseen lopputulokseen suhteessa emätilan muihin lohkotiloihin nähden, voidaan soveltaa ns. kohtuullisuusperiaatetta eli poiketa mitoituksesta, vaikka laskennallinen menetelmä ei tuottaisikaan uusia rakennusoikeuksia. Kohtuullisuusperiaatetta sovelletaan ja perustellaan tapauskohtaisesti. 1.1.1.1 Ranta-alueen mitoituksen tulokset Kaavassa on osoitettu uutta rakennetta mitoituslaskelmien tulosten mukaisesti rakennuspaikkoina. Uudet rakennusoikeudet on pyritty sijoittamaan yhdyskuntarakennetta ja erilaisia arvoja tukevalla tavalla. Muu ranta-alue jää ns. vapaaksi rannaksi. Rakennettujen erillisten rantasaunojen osalta on käytetty käytetyn rakennusoikeuden arvona 0,25. Alla olevassa taulukossa on kerätty tieto kaavoitusvaiheen rakentamistilanteesta sekä tilanteesta kaavan toteuduttua ranta-alueella. Nykyiset rakennuspaikat FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS AO RA saunat Yht. Uudet rakennuspaikat AO RA Yht. 24 28 2* 53 Kaavan toteuduttua 138 Todellinen rantaviiva Muutettu rantaviiva 26,5 km 14,5 km 14 8.4.2014 25 72 97 *Saunat laskettu arvolla 0,25 -> 2 x sauna = 0,5 -> pyöristyy lukuun 1. Uuden rakenteen toteutuessa rakennuspaikkojen tiheys kaava-alueen rannalla kasvaa noin 6,7 rakennuspaikkaa/ muunnettu rantaviivakilometri (3,6 rp/mrkm -> 10,3 rp/mrkm). Kaavan toteutuminen vähentää vapaan rannan osuutta noin 7,3 kilometriä (22,00 km -> 14,7 km). Kokonaisuudessaan uuden rakenteen toteutuminen aiheuttaa vapaalle rantaviivalle 33 % vähennyksen. Vapaata rantaviivaa on osayleiskaava-alueella kaavan toteuttamisen jälkeen noin 56 % kokonaisrantaviivaan määrästä. Osayleislaava-alueen sisään jäävät asemakaavoitettavat alueet huomioiden vapaata rantaviivaa on osayleiskaava-alueella kaavan toteuttamisen jälkeen noin 52 % kokonaisrantaviivaan määrästä. Vapaa rantaviiva on laskettu Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan ohjeistuksen mukaisesti ja siinä huomioitu ne rakentamattomat rantaosat, joiden pituus on vähintään 250 m. Taulukko. Rakennuspaikkojen tiheys ranta-alueella Nykyiset rakennuspaikat / muunnettu rantakilometri Kaikki rakennuspaikat / muunnettu rantakilometri Vapaa ranta nyt Vapaa ranta kaavan toteuduttua Vapaan rannan %:n muutos 2.1.6 3,6 rp / m-rkm 10,3 rp / m-rkm 22,0 km 14,7 km 33 % Liikenneselvitykset Valtateiden teoreettiset melualueet on osoitettu kaavassa Pohjanmaan Ely-keskuksen toimittamien lähtötietojen perusteella. 2.1.7 Pohjois- Maanomistus Suunnittelualueen maanomistus on esitetty liitekartalla 6. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA SIIKALATVA 3 PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS 15 8.4.2014 YLEISKAAVAN RATKAISUT ESITYSTAPA 3.1.1 Kaavaselostus ja kaavakartta Tämä kaavaselostus liittyy Pulkkilan kirkonkylän osayleiskaavan tarkistamisen ja laajentamisen kaavakarttaan, jossa esitettyä maankäyttöä tämä selostus kuvaa. Kaavajuridisesti kaavakartalla tulee olemaan oikeusvaikutuksia, selostuksella taas ei. Selostus silti avaa ja selostaa käytettyjä kaavamerkintöjä ja niiden taustoja. 3.1.2 Ympäristömuutokset Pulkkilan kirkonkylän osayleiskaavan tarkistamisella ja laajentamisella kuvataan maankäyttöä tavoitevuonna 2030. Yhdyskuntarakennetta eheytetään ja tiivistetään. Maankäytössä tukeudutaan pääosin olemassa olevaan liikenneverkkoon. Uudelta asemakaavoitettavalta alueelta on esitetty kevyen liikenteen yhteys Lamujoen yli urheilukentän pohjoispuolelle. Asuinalueita, joilla pääasiallisena käyttötarkoituksena on asuminen, osoitetaan pääasiassa Kirkonkylän länsipuolelle ja jossain määrin Kirkonkylän keskiosalle. Lamujoen varteen osoitetaan kaavassa uusia rakennuspaikkoja 86 kpl. Virkistyskäyttöön yleiskaavassa on varattu aluetta Uljuan tekojärven rannalta, josta myös on varattu alueita matkailupalveluille. 3.1.3 Yhdyskuntarakenne Taajaman yhdyskuntarakenne on tiivis ja tehokas. Pulkkilan kirkonkylän taajama sijoittuu tällä hetkellä nelostien ja Lamujoen väliselle alueelle, jonka laajenemissuuntia ovat taajaman länsipuoli Lamujoen luoteispuolella. Pulkkilan asemakaava-aluetta laajennetaan Kirkonkylän länsipuolelle. Teollisuusalueita osoitetaan valtatiehen tukeutuen taajaman pohjoispuolelle. Matkailupalvelujen alueita osoitetaan Uljuan tekojärven länsirannalle. ASUMINEN 3.1.4 Mitoitus Tilastokeskuksen mukaan Pulkkilan taajamassa on v. 2011 ollut 854 asukasta. Tilastokeskuksen vuonna 2009 laatiman väestöennusteen mukaan väkimäärä tulee vähenemään Siikalatvan kunnassa. Ennusteen mukaan väkimäärä vähenee noin puoli prosenttia vuodessa. Ihmisten odotukset asumisesta ovat muuttuneet, minkä vuoksi asumispaineet ovat asemakaavoitetun alueen ulkopuolella. Asumisväljyys kirkonkylällä tulee kasvamaan minkä vuoksi alueella tarvitaan suurempia tontteja. Yleiskaavassa on varauduttu ennusteita suurempaan väestön kasvuun. Kirkonkylän väkilukutavoite on 1200…1300 henkeä. Ylimitoitus mahdollistaa asuinalueiden joustavan käyttöönoton sekä samalla sillä varaudutaan arvioidusta poikkeavaan asuntotyyppijakaumaan. Ylimitoitus mahdollistaa asuinalueiden rakentamisen tavoitevuotta 2030 pidemmällä ajanjaksolla. Uusien alueiden toteuttamisjärjestys on siten, että keskustaajaman alueet toteutetaan ensin, jonka jälkeen siirrytään Lamujoen läntisten alueiden toteuttamiseen. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA SIIKALATVA 3.1.5 PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS 16 8.4.2014 Uudet pysyvän asumisen alueet (A) Kaavassa on osoitettu uusia asuinalueita Kirkonkylään ja sen länsipuolelle Lamujokivarrelle, joen länsipuolelle. Joen länsipuoleinen alue sijaitsee edullisesti olevaan taajamarakenteeseen nähden. Alueelta on osoitettu kevyen liikenteen yhteystarve koululle. Alueille tulee laatia asemakaava. 3.1.6 Nykyiset asuntoalueet (A) Nykyiset asuntoalueet ovat asemakaava-alueilla voimassa olevan asemakaavan mukaisia. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA SIIKALATVA 3.1.7 PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS 17 8.4.2014 Erillispientalojen alue rantavyöhykkeellä (A-1) Pysyvän asumisen uusia rakennuspaikkoja on osoitettu Lamujoen rannoille kirkonkylän eteläpuolelle 19 kpl ja pohjoispuolelle 6 kpl. Uuden rantarakentamisen mitoitus on esitetty kohdassa 2.1.5.1. ja liitekartoissa. LOMA-ASUMINEN 3.1.8 Loma-asuntoalue rantavyöhykkeellä (RA-1) Loma-asumisen uusia rakennuspaikkoja on osoitettu Lamujoen rannoille kirkonkylän pohjoispuolelle 72 kpl. Uuden rantarakentamisen mitoitus on esitetty kohdassa 2.1.5.1. ja liitekartoissa. KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE 3.1.9 Keskustatoimintojen alueet (C) Alue on maakuntakaavan tarkoittama keskustatoimintojen alue. Alue varataan keskustatoiminnoille kuten kaupalle, julkiselle ja yksityiselle palvelulle ja hallinnolle, keskustaan soveltuvalle asumiselle ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomille työpaikkatoiminnoille. Alueelle saa sijoittaa MRL 114 §:n mukaisen vähittäistavarakaupan suuryksikön. PALVELUT 3.1.10 Palveluverkko Kirkonkylän palveluverkko on kattava. Kirkonkylän koon ja yhdyskuntarakenteen eheyden vuoksi kaikki palvelut ovat hyvin saavutettavissa ja pääosin hyvin myös jalan tai kevyellä liikenteellä. Siten Kirkonkylän palvelut ovat pitkälti myös lähipalveluita suurelle osalle asukkaista. 3.1.11 Kaupalliset palvelut (C) Kaupalliset palvelut sijoittuvat C-alueelle. Yleiskaavalla ohjataan kaupan sijoittumista yhdyskuntarakenteen kannalta edullisesti osoittamalla kirkonkylälle vt 4 tuntumaan. 3.1.12 Julkiset ja muut palvelut (Y, PY) Julkisten palvelujen alueiksi on osoitettu julkiset palvelut, kuten koulut, oppilaitokset, kirkot, terveyskeskukset sekä kunnan ja valtion virastot ja laitokset. 3.1.13 Huoltoasema-alueet (LH) Nykyiset huoltoasemat sijaitsevat keskustatoimintojen alueella. Uusia huoltoasemia ei ole kaavassa osoitettu. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy ja huoltoasema- SIIKALATVAN KUNTA SIIKALATVA 3.1.14 PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS 18 8.4.2014 Virkistysalue (V) Asemakaavan mukaiset lähivirkistysalueet on kaavassa osoitettu V-alueina. 3.1.15 Virkistysalue (V-1) Uljuan padon virkistysalueilla on patorakenteita ja patoturvallisuuteen liittyviä rakenteita kuten laskeutusojien uomia, joiden huoltotoimia ja mittauksia alueella suoritetaan, mikä rajoittaa alueiden virkistyskäyttöä jonkin verran. 3.1.16 Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (VU) Öykkyrinkankalla hiihtomajan oleva virkistysalue on kaavassa osoitettu urheilu- ja virkistyspalvelujen alueena. Alueelle sallitaan toimintaan liittyvää rakentamista 500 kem. 3.1.17 Hautausmaa-alue (EH) Rajalan alueelle on kaavassa osoitettu oleva hautausmaa. 3.1.18 Pieneläinten hautausmaa-alue (EH-1) Alue on osoitettu kaavassa kunnan omistamalle alueelle _____________. 3.1.19 Erityisalue (E) Ojantakasen oleva hevosurheilualue ja vt 4 kirkonkylän puoleiset suojaviheralueet on osoitettu erityisalueina. 3.1.20 Moottoriurheilualue (E-1) Haapavuoren toiminnassa oleva moottorirata on osoitettu moottoriurheilualueena. TYÖPAIKAT FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA SIIKALATVA 3.1.21 PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS 19 8.4.2014 Työpaikka-alueet (C, Y, T) Merkittävä osa työpaikoista, erityisesti palvelualan työpaikoista sijoittuu keskustatoimintojen alueelle C sekä yleisten palvelujen ja kaupan alueille Y. Työpaikkoja on vähäisemmässä määrin myös muilla alueilla. Näiden lisäksi yleiskaavassa on osoitettu teollisuusalan työpaikka-alueita T. 3.1.22 Teollisuusalueet (T) Teollisuusalueet on sijoitettu taajaman pohjoisosalle hyvien liikenneyhteyksien ja vt 4 läheisyyteen. Teollisuusaluetta on laajennettu nykykaavaan verrattuna pohjoisen suuntaan vt 4 varteen, jossa kunnalla on maanomistusta. 3.1.23 Matkailupalvelujen alueet (RM) Uusia matkailupalvelujen alueita on osoitettu Siikalatvan maankäyttöstrategian mukaisesti Uljuan altaan länsirannalle vt 4 läheisyyteen. LIIKENNE Keskustan yleiskaavalla liikennejärjestelmää kehitetään kokonaisuutena. Erityisesti painotetaan liikenneturvallisuutta ja kevyen liikenteen asemaa sekä niiden parantamista. Päätiet, pääkadut ja kokoojakadut sekä kevyen liikenteen tärkeimmät väylät järjestelyineen ja melualueineen on esitetty liitekartalla. 3.1.24 Ajoneuvoliikenteen nykytila ja liikenne-ennuste Pulkkilan kirkonkylän vilkkaimmat tiet ovat valtatie 4 ja kantatie 88. Valtateiden suurin liikennemäärä on valtatiellä 4 Kirkonkylän kohdalla, jossa vuorokauden keskimääräinen liikennemäärä on noin 4600 (ajoneuvoa vuorokaudessa). Kantatiellä 88 liikennemäärä on noin 1000 - 1500. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS 20 8.4.2014 Tämän kaavoituksen yhteydessä ei ole katsottu tarpeelliseksi laatia erillistä liikenne-ennustetta. Liikenneviraston laatiman yleisen liikenne-ennusteen perusteella liikennemäärä kasvaa valtateillä 35-40% vuoden 2007 määristä vuoteen 2030 mennessä. Taajamassa ja sen läheisyydessä yleinen ennuste on likimääräinen, koska siinä ei ole ennustettu tarkkaan mahdollisesti muuttuvaa maankäyttöä. Raahentie on kaavassa osoitettu kantatienä. Siikalatvan kunnalla on kuitenkin tavoitteena Raahentien muuttaminen valtatieksi. 3.1.25 Ajoneuvoliikenne Yleiskaavassa tukeudutaan pääosin olemassa olevaan tie- ja katuverkkoon. Merkittävimmille uutta rakentamista sisältäville alueille on kaavassa osoitettu ohjeelliset kokoojakatujen linjaukset. Vt 4 ja Raahentien risteys on osoitettu maakuntakaavan mukaisena eritasoliittymänä. Lamujoen länsipuolisen taajaman laajennusalueen kohdalla Raahentien ja Koskenrannantien risteys on osoitettu kaavassa porrastettuna liittymänä. 3.1.26 Kevyt liikenne Keskustan yleiskaavassa on osoitettu kevyen liikenteen pääreitit. Näitä täydentää alemman tason reitistö. Reitistö pohjautuu nykyisiin väyliin sekä vähäliikenteisiin teihin ja katuihin. Lähtökohtaisesti valtatiet ja kevyen liikenteen pääreitit risteävät aina eritasossa. Uudelta asemakaavoitettavalta alueelta on esitetty kevyen liikenteen yhteys Lamujoen yli urheilukentän pohjoispuolelle. 3.1.27 Joukkoliikenne Yleiskaavassa osoitetut yleiset liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden parantamistoimenpiteet edistävät myös linja-autoliikenteen kehittämistä ja sen saavutettavuutta. TEKNINEN HUOLTO 3.1.28 Vesihuolto Vesihuoltoverkko on esitetty Yhdyskuntatekninen verkko-liitekartalla. Kirkonkylän alue on kattavasti vesihuoltoverkoston piirissä. Uudet alueet liitetään vesihuoltoverkostoihin. Pulkkilan jätevedenpuhdistus tapahtuu Siikalatvan keskuspuhdistamolla, joka sijaitsee Rantsilassa. Kirkonkylän talousveden toimittaa Siikalatvan Vesihuolto Oy. Vesi otetaan Paskokankaan ja Täperänkankaan 1-lk pohjavesialueelta. Kaava-alueen eteläosalla Iisalmentien varressa on Täperänkankaan pohjavesialue. Vedenhankintakäytössä oleville ja siihen soveltuville pohjavesialueille ei tule sijoittaa maankäyttöä, josta voi aiheutua vaaraa pohjavedelle. Pohjavesialueille saa kaavoittaa teollisuusalueita ainoastaan silloin, kun yksityiskohtaisin selvityksin pystytään osoittamaan, ettei teollisuuden toiminta aiheuta merkittävää riskiä pohjavedelle. Pohjavesialueille suunnitteilla oleville uusille teille tulee tehdä tarveharkintatarkastelu ja riskinarviointi. Mikäli alueen pohjavesiolosuhteita ei tunneta riittävän hyvin pohjaveden suojelun takaamiseksi, tulee pohjavesiolosuhteet selvittää maankäytön suunnittelun yhteydessä. (Remes ja Valta, 2007).1 3.1.29 Energiahuolto (EN) Pulkkilan kaukolämpövoimala sijaitsee Lentekankaan teollisuusalueella. Lentekankaan teollisuusalueelle tullaan rakentamaan teollisuusaluetta palveleva kaukolämpöverkko. Uljuan oleva voimala on merkitty EN-alueeksi. 1 Siikalatvan kunnan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma; Minna Isola FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA SIIKALATVA 3.1.30 PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS 21 8.4.2014 Jätehuolto Siikalatvan kunta on osakkaana Vestia Oy:ssä, jonka hoitaa jätteenkeräyksen asuinkiinteistöiltä Pulkkilan alueella. MAA- JA METSÄTALOUS 3.1.31 Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet (M) Maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi M on osoitettu alueita Kirkonkylän ulkopuolella. Alueella sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä sekä hajaasutusluonteinen rakentaminen. Alueilla sallitaan ilman toimenpidelupaa kaikki metsälain sallimat toimenpiteet hakkuiden ja hoitotöiden osalta. Asutukseen läheisesti liittyvillä maa- ja metsätalousalueilla on asutuksen läheisyyden vuoksi ulkoilun ohjaustarvetta. YMPÄRISTÖ Arvokkaat maisemat ja luonnonympäristöt on esitetty Maisema-liitekartalla. Arvokkaat maisema-alueet, luontokohteet, rakennetun ympäristön alueet sekä muinaisjäännöskohteet on esitetty kaavaselostuksessa ja kaavakartalla sekä erillisselvitysten raporteissa. 3.1.32 Maisemallisesti arvokkaat peltoalueet alueet (MA) Selvityksissä arvokkaiksi todetut Lamujoen ranta-alueiden peltoalueet on osoitettu kaavassa MA-alueina. MA-alueilla sallitaan ainoastaan maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen, joka tulee sijoittaa siten, että rakennukset eivät sulje avoimia näkymiä teiltä ja muilta näköalapaikoilta. 3.1.33 Luontokohteet (SL, luo-1…3, ge, s-1, huomionarvoisen lajin esiintymä) Luontokohteet on osoitettu kaavassa luontoselvityksen suositusten mukaisesti. 3.1.34 Maisemalliset arvot Pulkkilan kirkonkylän osayleiskaava-alue sijoittuu valtakunnallisessa maisemamaakuntajaossa Suomenselän alueelle. Suomenselkä on karua ja laakeaa vedenjakajaseutua Pohjanmaan ja Järvi-Suomen välillä. Maasto on suhteellisen tasaista tai korkeussuhteiltaan vaihtelevaa ja kumpuilevaa. Pulkkilan keskusta-alue ja Lamujoen ranta-alueet ovat vahvasti kulttuurivaikutteisia ja ihmisen muokkaamia. Alueelle sijoittuu pääosin suunnittelualueen nykyinen asutus sekä jokin verran teollisuusaluetta. Lamujoen varren pohjoisosat ovat väljemmin asutettuja kuin suunnittelualueen eteläosat. Haapavuoren alue sekä Uljuan tekoaltaan ranta-alueet ovat pääosin rakentamattomia metsäalueita, jotka ovat suurelta osin metsätalouden käytössä. Haapavuoren alueella on virkistyskäyttöä palvelevia rakenteita. Suunnittelualueen pohjoisosa ulottuu Siikajokivarteen, jonka maisema on myös kulttuurivaikutteista. Alueen äänimaisemaan vaikuttaa eniten alueen liikenneolosuhteet ja tieverkosto. Valtatie 4 vaikuttaa merkittävimmin suunnittelualueen äänimaisemaan. Suunnittelualueelle ei sijoitu valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Maakunnallisesti merkittävä alue maiseman ja kulttuuriympäristön osalta on Koskenrannanalue. Pulkkilan kirkon seutu, sekä pappilan alue ovat myös maakunnallisesti merkittäviä kohteita. Suunnittelualueen maisemarakenteen perusrungon muodostavat kahden selännealueen, Haapavuoren ja Lehtomäen väliin jäävä laakeampi laaksovyöhyke, jolle sijoittuvat alueen läpi virtaavat Lamujoki ja Viitaoja. Laaksovyöhykettä jakaa edelleen jokien risteyskohtaan jäävä pienipiirteinen harju- ja mäkijakso, joka muodostaa selkeän maisemallisen solmukohdan alueelle. Solmukohtaa korostaa alueen korkeimmalle kohdalle rakennettu kirkko ja tapuli. Maisemakuvan kannalta merkittävimpiä kohteita ovat laajat jokivarren viljelymaisemat. Erityisen hienoja ovat näkymät, joissa korostuu vielä koko suun- FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS 22 8.4.2014 nittelualueen solmukohta, Pulkkilan kirkon seutu. Paikallisesti merkittäviä maisemakohteita ovat myös Lamujoen koskipaikat ja niitä seuraavat suvannot, jotka ovat paikoin laidunnettuja. Maisemallisesti merkittäviä ovat myös Haapavuoren alueen upeat kallioalueet ja ojittamaton suo. Selkeimmät maisemavauriot suunnittelualueella sijoittuvat Haapavuoren maaainesten ottoalueille sekä vanhalle kaatopaikalle. Myös Uljuan tekoaltaan patopenkereet suunnittelualueen pohjoisosassa ovat massiiviset ja hallitsevat maisemaa. Isot voimajohtolinjat häiritsevät maisemakuvaa laajoilla peltoaukeilla ja jokien ylityspaikoissa. Vanhat ja pienet voimajohdot ovat puolestaan yksi kerros maiseman historiassa. Maisemavaurioksi voitaneen osin katsoa myös paikoin voimakkaasti umpeutuvat peltojen ja teiden reuna-alueet. Suunnittelualueen maisemallisesti merkittävät kohteet ja maisemavaurioalueet on osoitettu liitteessä Maisemaselvitys. 3.1.35 Maa- ja kallioperä sekä vesistöt Maa- ja kallioperä Siikalatvan alue on topografialtaan varsin alavaa ja laajojen metsäisten suoalueiden vallitsemaa. Suunnittelualue sijoittuu kallioperältään Savon liuskealueisiin, jota verhoaa alueella lähes kauttaaltaan vaihtelevan paksuinen moreenivaippa. Kallioperä suunnittelualueella on pääosin kiillegneissiä. Alueen pohjoisosat Haapavuoren alueella ovat porfyyristä graniittia ja pyrokseenigranitoidia, joukossa esiintyy pieninä juonteina mm. amfiboliittia. Edustavia avokalliota Siikajokilaaksossa esiintyy suhteellisen vähän ja niistä merkittävimmät sijoittuvat juuri Uljuan tekojärven länsipuolelle, Haapavuoren alueelle. Haapavuoren alueelle sijoittuu luokiteltu arvokas kallioalue (KAO 110048). Suunnittelualueen yleisin maalaji on huuhtoutunut moreeni, joka peittää kallioperän muotoja vaihtelevan paksuisena kerroksena. Lisäksi turvemaat ovat pinta-alallisesti hyFCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS 23 8.4.2014 vin vallitsevia suunnittelualueella. Lamujoki on uurtanut uomansa aikoinaan alavan maan hienoainespitoiseen maaperään ja sen varrelle ovat sijoittuneet sittemmin myös seudun laajimmat viljelyalueet. Suunnittelualueen halki kulkee myös hiekkapitoinen harjanne Savon suunnasta kohti Vihantia ja tämä on nähtävissä mm. Önkkyrinkankaan alueella. Hankealue on kokonaisuutena suhteellisen alavaa ja korkeimmat alueet Haapaavuoren— Pienivuoren alueella sijoittuvat reilut 100 m mpy. Pinta- ja pohjavedet Suunnittelualue sijaitsee Oulujoen–Iijoen vesienhoitoalueella ja Siikajoen päävesistöalueella. Kolmannen jakovaiheen valuma-alueista suunnittelualue sijoittuu pohjoisessa Uljuan altaan ja Koskitalonkosken alueille. Länsi- ja eteläosat sijoittuvat Lamujoen alaosan valuma-alueelle ja keskustan itäosan alue osittain myös Viitaojan valuma-alueelle. Suunnittelualueen koilliskulma sijoittuu Vornan valuma-alueelle. Erityisiä luonnontilaisia ja vesilain mukaisia pienvesiä alueelle ei sijoitu. Suunnittelualueen turvemaat on tehokkaasti ojitettuja ja ihmisen luomaa ojaverkostoa sijoittuu alueelle runsaasti. Alueen luonnontilaisista tai luonnontilaisen kaltaisista vesistöistä merkittävin on Lamujoki, jonka varrelle sijoittuu myös perinneympäristöjä sekä virkistyskäyttökalastuksen kannalta merkittäviä kohteita. Lamujokea on paikoin oikaistu ja se kulkee kanavamaisena uomana viljelylakeuksien sekä rämeisten turvemaamuuttumien alueella. Lamujoessa on myös luonnontilaisempia uomaosuuksia ja edustavia koskikohteita. Viitaoja voidaan luokitella pieneksi joeksi, joka laskee Pulkkilan keskustaajaman pohjoisosassa Lamujokeen. Lisäksi idän suunnasta virtaa Savonoja, joka laskee Viitaojan kautta Lamujokeen. Vornan alueella suunnittelualueeseen kuuluu pieni pätkä Siikajokea, joka on vahvasti säännösteltynä jyrkkäpenkereinen. Siikajoen vedenlaatu on ympäristöhallinnon tilastojen perusteella tyydyttävä. Joen vesi on väriltään tummaa ja humuspitoista valuma-alueen turvemaista johtuen. Hankealueen suurin vesistö on Uljuan säännöstelty tekoallas, joka sijaitsee Siikajoen pääuomassa ja on rakennettu 1960-luvulla. Uljuan altaan rannat ovat suunnittelualueen pohjoisosassa patopengertä. Tekojärven pohjoisranta Vornassa on hiekkakankaan alueella säännöstelyn aiheuttaman eroosion syövyttämää ja matalan veden aikaan hiekkaalueita on nähtävissä laajemminkin. Suunnittelualueelle sijoittuu yksi luokiteltu ja talousveden kannalta tärkeä pohjavesialue (I-luokka) Täpäränkangas (11617001) joka sijoittuu Önkkyrinkankaan hiekkaiselle harjanteelle Iisalmentien varrelle. Pohjavesialueella on myös Siikalatvan Vesihuollon pohjavedenottamo. Palokankaan pohjavesialue (11617052) on luokitukseltaan muu tärkeä pohjavesialue (luokka III) ja sijoittuu välittömästi suunnittelualueen eteläpuolelle, saman Savon suunnalta tulevan hiekkaharjun alueelle. Lisäksi suunnittelualueen lounaispuolelle sijoittuu Launolankankaan (11617006) muu tärkeä pohjavesialue (III-luokka). Kaavan pohjavesialueille on Siikalatvan kunta ja ELY-keskus laatimassa pohjavesien suojelusuunnitelmaa. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA SIIKALATVA FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS 24 8.4.2014 SIIKALATVAN KUNTA SIIKALATVA 3.1.36 PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS 25 8.4.2014 Luontoarvot Kasvillisuuden yleispiirteet Suunnittelualue sijoittuu kasvillisuusvyöhykkeiden aluejaossa keskiboreaaliseen Pohjanmaan alueen länsiosaan, ja tarkemmin lohkoon Suomenselkä ja Perämeren rannikko (3a1). Metsät vaihtelevat kasvupaikkatyypiltään pääasiassa kuivahkojen ja tuoreiden kankaiden välillä. Moreenimaat ovat pääosin variksenmarja-puolukkatyypin kuivahkoja kankaita, joka on puustoltaan kohtalaisen nuorta. Kuivia variksenmarja-kanervatyypin kankaita esiintyy kallioalueilla sekä hiekkaisella selänteellä Iisalmentien varrella. Kallioalueilla kankaat ovat hyvin jäkälävaltaisia ja ilmeeltään karukkokankaan tyyppisiä. Tuoretta puolukka-mustikkatyypin kangasta esiintyy hienojakoisemman maaperän alueilla Lamujokivarren peltolakeuden laiteilla alueen länsiosissa sekä Viitaojan varrella itäosassa. Jokivarsilla sekä taajaman tuntumassa on myös paikoin kurjenpolvi-käenkaalimustikkatyypin lehtomaista kangasta, jonka kasvillisuus on osin heinittynyttä ja kulttuurivaikutteisten kasvien vallitsemaa. Varsinaisia edustavia lehtoja ei inventoinneissa havaittu, vaikka osa loivista Lamujoen rantatörmistä Koskenrannan ja keskustan välisellä alueella ovat kasvillisuudeltaan varsin reheviä. Lisäksi Vornan alueelle sijoittuu reheviä rantametsiä Siikajokivarressa. Suopohjaisten metsien osuus alueen metsäalasta on huomattava. Suunnittelualueelle ei sijoitu luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia laajempia avosoita. Suojelualueet ja luonnonmuistomerkit Suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse Naturaalueita. Lähimmät Natura-alueet ovat yli 10 km etäisyydellä kaavoitettavasta alueesta Haapaveden kunnan puolella lännessä sekä koillispuolella Pelson laajoilla suoalueilla. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS 26 8.4.2014 Luonnonsuojelualueista osittain hankealueelle sijoittuu yksityinen suojelualue (Kontu, YSA207424), joka on perustettu vuonna 2013. Luonnonsuojelualue on esitetty kaavakartalla sekä luontoselvitysraportissa. Suunnittelualueelle sijoittuu kaksi luonnonmuistomerkkinä rauhoitettua puuta. Haapavedentien varrelle sijoittuu iäkäs mänty ja Lehtolantien varrelle sijoittuu iäkäs kaksihaarainen kuusi. Luonnonsuojelulain nojalla rauhoitetut puut on esitetty kaavakartalla sekä luontoselvitysraportissa. Linnusto ja eläimistö Suunnittelualue sijoittuu valtakunnallisessa lintuatlaksessa Siikalatvan Pulkkilan atlasruudun alueelle. Ruudulla on atlaskartoituksen aikana havaittu yhteensä 102 lintulajia, joista 88 lajia on tulkittu alueella varmasti tai todennäköisesti pesiväksi. Pesivän maalinnuston keskitiheys Keskipohjanmaan eliömaakunnassa on arvioitu olevan noin 150–175 paria/km2. Suunnittelualueelle sijoittuu asuttujen alueiden ja talousmetsien lisäksi rämeisiä suoalueita, pienipiirteisiä peltoalueita sekä Uljuan tekoallas, joista muodostuvat pesimälinnuston elinympäristötyypit. Lamujokivarrelle sijoittuu osin kesannoitua viljelyaluetta, joka luo monipuolisemmat olosuhteet maatalousympäristöjen lajistolle. Uljuan tekoallas on vahvasti säännöstelty, mikä todennäköisesti rajoittaa rantaviivassa pesivän vesi- ja rantalinnuston pesimämenestystä alueella. Alueella tavattava nisäkäslajisto on tyypillistä metsätalousvaltaisen havumetsävyöhykkeen ja viljelyalueiden lajistoa, joka koostuu etupäässä alueellisesti yleisistä lajeista. Yleisimpiä nisäkkäitä ovat hirvi, metsäjänis, orava ja kettu sekä useat tavanomaiset piennisäkäslajit. Hirvieläimistä alueella tavataan myös metsäkaurista. Direktiivilajisto EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeista liito-oravan levinneisyysraja kulkee noin Oulu–Kuusamo -linjalla. Lajin esiintyminen Pohjois-Pohjanmaan eteläosien sisämaa-alueella on hyvin laikuttaista ja epäsäännöllistä. Suunnittelualueen inventoinneissa havainnoitiin liito-oravalle potentiaalisten elinympäristöjen sijoittumista eli iäkkäämpiä kuusi- ja sekametsiä sekä erityisesti haapaa ja kolopuita sisältäviä metsiä. Ainoat potentiaaliset alueet ovat Uljuan länsipuolisten kallioiden kupeessa olevat pienialaiset varttuneet kuusi-haapasekametsät, joiden alueella ei kuitenkaan havaittu viitteitä liito-oravasta. Muista direktiivilajeista alueella saattaa levinneisyytensä puolesta esiintyä pohjanlepakko sekä vesi- ja viiksisiippa, saukko, viitasammakko sekä kaikki suurpetomme, joista alueellisesti todennäköisin on ilves. Suurpetojen reviirit ovat kohtalaisen laajat, jolloin kaavoitettava alue on vain osa lajien koko elinpiiriä. Saukon esiintyminen suunnittelualueen virtavesissä on hyvin todennäköistä. Etenkin Lamujoki tarjoaa lajille soveliasta elinympäristöä matalien koskien alueella. Saukon elinpiirit ovat myös laajoja ja alueelle sijoittuu todennäköisesti osia saukon elinympäristöistä. Arvokkaat luontokohteet ja lajisto Pulkkilan suunnittelualueella ei ole luonnonsuojelulain 29 §:n mukaisia arvokkaita luontotyyppejä eikä vesilain 2 luvun 11 §:n mukaisia luonnontilaisia pienvesiä. Luonnonsuojelulain 29 §:n mukaisina kohteina alueella on kaksi luonnonmuistomerkkinä rauhoitettua puuta, jotka on esitetty liitekartalla 1 ja kuvassa 4. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS 27 8.4.2014 Metsälain 10 § mukaisista erityisen tärkeistä elinympäristöistä suunnittelualueella esiintyy kitu- ja joutomaan kallioluontokohteita sekä ojittamattomia puustoisia soita. Muina arvokkaina luontokohteina kaavoitettavalle alueelle sijoittuu luonnon monimuotoisuuskohteita, jotka sisältävät reheviä rantaluontotyyppejä, Lamujoen koskiosuuksia, perinnebiotooppeja, runsaslahopuustoisia kangasmetsiä sekä taajaman pienvesien lähiympäristöjä. Suunnittelualueen arvokkaat luontokohteet on selvitetty tarkemmin luontoselvityksen erillisraportissa, jossa ne on numeroitu ja esitetty liitekartoilla. Kaavaan on merkitty seuraavat luontoarvoihin perustuvat kohteet ja alueet: (LsL; luonnonsuojelulaki. MetsäL; metsälaki) Kohde Yksityinen luonnonsuojelualue YSA207424 peruste Metso-ohjelman mukainen luonnon monimuotoisuuskohde kaavamerkintä SL LsL 10 § 2, 24 § 1,2 Luonnonmuistomerkit erikoinen ja iäkäs puu, LsL 29 § s-1 Haapavuori—Pienivuori edustavat kalliot, MetsäL 10 § virkistyskäyttö/luontopolku Luo-1 Haapavuoren suo ojittamaton räme, MetsäL 10 § Luo-1 Uudenniitynkallion suo ojittamaton räme, MetsäL 10 § Luo-1 Jylhänrannan koski pienvedet, luonnon monimuotoisuuskohde, virkistyskäyttö Luo-2 Junttola—Niemi kosket pienvedet, luonnon monimuotoisuuskohde, virkistyskäyttö Luo-2 Vornan rantametsät rehevät rantametsät, kosket, luonnon monimuotoisuuskohde Luo-2 Viitaojan alaosa keskustaajaman pienveden lähiympäristö, luonnon monimuotoisuuskohde Luo-2 Kotjolankalliot—Välivuori runsaslahopuustoiset kangasmetsät, virkistyskäyttö/luontopolku Luo-2 Anttonen—Väinölä perinnebiotoopit, kosket, luonnon monimuotoisuuskohde Luo-3 Alueellisesti uhanalainen tai huomionarvoinen kasvilaji luonnon monimuotoisuus Sininen neliö Pulkkilan suunnittelualueelta tai sen välittömästä lähiympäristössä ei ollut aikaisempaa tietoa uhanalaisista tai silmälläpidettävistä lajeista ympäristöhallinnon Hertta Eliölajit -tietokannan mukaan (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, 8/2013). Alueen kasvillisuus- ja luontotyyppi-inventoinneissa ei havaittu uhanalaista (CR, EN, VU) tai silmälläpidettävää (NT) kasvilajistoa. Lisäksi rauhoitettua, erityisesti suojeltavaa (LsL. 47 §) tai luontodirektiivin (liite II ja liite IV b) mukaista kasvilajistoa ei havaittu selvitysten yhteydessä. Uhanalaisen ja direktiivin mukaisen eläinlajiston esiintymispotentiaalia on arvioitu tehtyjen maastoselvitysten perusteella. Vaikutuksia luontoarvoille ja lajistolle on arvioitu kaavaselostuksen kappaleessa 4.1.7 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA SIIKALATVA 3.1.37 PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS 28 8.4.2014 Kulttuurihistorialliset arvot Kaavakartalla on osoitettu seuraavat rakennetun ympäristön maakunnallisesti arvokkaat suojelukohteet: tunniste a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v x y z å Kohteen nimi Viio Ojantakanen Laukka Turula Pulkkilan kirkko ja tapuli Entinen kunnantalo Orava, Oravakangas Terveystalo Ylämaa Vanha päiväkoti, Näsi Rinne Mäntylä, Pakkalantie 2 Vanha hautausmaa Koposen kauppakartano Miettinen Pulkkilantie 8, Anttila Honkalinna, Kivikangas Pulkkilan kotiseutumuseo Kytölä, Kytömäki Pulkkilan pappila Koivisto Junnonahon luhti Kivikangas Väinölä Junttola Niemi FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy huomiot nykytilasta perhekotina kohde purettu tai siirretty kohde palanut SIIKALATVAN KUNTA SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS 29 8.4.2014 Kaavakartalla on osoitettu seuraavat rakennetun ympäristön paikallisesti arvokkaat suojelukohteet (rakennettu ympäristö): tunniste 1 2 3 4 5 7 8 9 10 11 12 13 15 Kohteen nimi Turulantien jälleenrakennusk. talot Välikoskentie 21 Kukkola Savela Haapavedentie 72 Haapavedentie 156 Haapavedentie 160 Haapala Launosentie 4 Launosentien silta Lamujoen yli Kyöstilä tunniste 18 20 21 22 25 26 28 29 30 31 33 Kohteen nimi Hekkalantien Lamujoen ylittävä silta Ojaniemi Lautaoja Multala Luttinen Jylhänrannantie 128, entinen kansakoulu Hakala Jylhänrannantie 194 Kankaala Käyräkankaantie 2 Siikajoen ylittävä Vornantien silta Anttonen Kuusela Paikallisesti arvokkaat kohteet on luetteloitu Kioski-järjestelmään. 3.1.38 Muinaisjäännökset Yleiskaavasuunnitteluun liittyen tarkastettiin kaava-alueella sijaitsevien kiinteiden muinaisjäännösten nykytila syyskuussa 2013. Kaavakartalla on esitetty seuraavat muinaisjäännökset, mukana aikaisemmin tunnettujen kohteiden rekisterinumerot: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS tunniste 1 2 4 5 8 10 11 12 13 14 15 16 17 18 20 21 23 24 27 M28 u29 i 32 n33 30 8.4.2014 Kohteen nimi Hietala, kivikautinen asuinpaikka, 617010004 Jylhänniska, kivikautinen asuinpaikka, 617010037 Kytölä, kivikautinen asuinpaikka, 617010016 Käpylä pumppaamo, kivikautinen asuinpaikka, 617010034 Ruostekorpi SW, kivikautinen asuinpaikka, 617010032 Önkkyrinkangas, kivikautinen asuinpaikka, 617010035 Hakala, kivikautinen irtolöytöpaikka, 617040001 Ketola, kivikautinen irtolöytöpaikka, 617040010 Kivikangas, kivikautinen irtolöytöpaikka, 617040013 Lautaoja, kivikautinen irtolöytöpaikka, 617040002 Luttinen, kivikautinen irtolöytöpaikka, 617040011 Mutkala, kivikautinen irtolöytöpaikka, 617040019 Sepänaho, kivikautinen irtolöytöpaikka, 617040009 Viitaoja, kivikautinen irtolöytöpaikka, 617040007 Alikoski, tervahaudat, uusi kohde Haapavuori, tervahaudat, uusi kohde Joki-laukka 2, tervahaudat, uusi kohde Kivikangas, asuinpaikka 1700-luku, uusi kohde Lentekangas, tervahaudat, uusi kohde Mutkala 2, tervahaudat, uusi kohde Mäntylä, tervahaudat, uusi kohde Visuri, tervahaudat, uusi kohde Volmuri, tervahaudat, uusi kohde a isjäännökset on suojeltu muinaismuistolailla. Inventoinnissa esitettyjen kohteiden säilymistä edistetään omalla suojelukohdemerkinnällään. Muinaisjäännösten tarkastusraportti on liitteenä. 3.1.39 Tulvauhanalaiset alueet Tulvauhkaan varaudutaan ensisijaisesti siten, että tulvauhanalaisille alueille ei ole osoitettu uutta rakentamista. Kaavakartalla on osoitettu Lamujoen korkein tulvakorkeus (HW 1/50, ELY-keskus 2015). Tulvavahingoille alttiiden rakennusosien tulee olla Lamujokivarrella vähintään 1 metri ylimmän havaitun tulvavedenkorkeuden yläpuolella sekä Uljuan tekojärven alueella 1 metri vesistön ylimmän säännöstelyrajan vedenkorkeuden yläpuolella. Tarvittaessa rakennuslupahakemuksesta tulee pyytää ELY-keskuksen lausunto. 3.1.40 Liikennemelu Liikennemelua Keskustan yleiskaava-alueella aiheutuu ajoneuvoliikenteestä. Haitta on merkittävä lähinnä valtatien 4 ja kantatien 88 ympäristöissä. Kaavakartalla on esitetty teoreettinen 55 dB melualue. Rakennusten sijoittelulla ja dB-ikkunoilla sekä meluesteillä voidaan vähentää melun leviämistä melualueella. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS 31 8.4.2014 VIRKISTYSKÄYTTÖ 3.1.41 Virkistysalueet Virkistysaluetta on kaavassa osoitettu Uljuan tekojärven ja vt 4 väliselle alueelle ja keskustaajaman alueelle. Urheilukentän kohdalla uutta virkistysaluetta on osoitettu Lamujoen länsirannalle. 3.1.42 Ulkoilureitit Ulkoilureittejä on kaavassa osoitettu Uljuan tekojärven ja vt 4 väliselle alueelle. Lamujoelle on osoitettu melontareitti. 3.1.43 Uimarannat Kaksi uimarantaa on kaavassa osoitettu Haapavuoren louhosalueelle ja Uljuan tekojärven etelärannalle. 3.1.44 Venevalkamat Kaksi venevalkamaa on kaavassa osoitettu Uljuan tekojärven etelä- ja pohjoisrannalle. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS 32 8.4.2014 YLEISET KAAVAMÄÄRÄYKSET JA SUUNNITTELUSUOSITUKSET Osayleiskaavassa on annettu yleisiä kaavamääräyksiä ja suunnittelusuosituksia. Ne ovat tarpeen, jotta voidaan edistää sellaisia asiakokonaisuuksia, jotka koskevat joko kaikkea rakentamista ja suunnittelua tai erityisesti jotain tiettyä asiakokonaisuutta, jota ei maankäyttömerkinnöin ole tarkoituksenmukaista ohjata. 4 KAAVAN VAIKUTUKSET SUHDE MUIHIN MAANKÄYTÖN SUUNNITELMIIN JA TAVOITTEISIIN 4.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Ilmastonmuutos Ilmastonmuutos on suunnittelussa otettu huomioon pyrkimällä tiivistämään ja eheyttämään olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Keskustan yleiskaavassa uudet alueet sijoitetaan yhdyskuntarakenteen kannalta edullisesti. Ekologista ja taloudellista kestävyyttä edistää myös maankäytön suunnittelu siten, että vähennetään autoriippuvuutta. Teollisuudelle on osoitettu riittävästi laajentamismahdollisuuksia nykyisen teollisuusalueen tuntumaan olevaan yhdyskuntarakenteeseen tukeutuen. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Kulttuuriperintö on selvitetty ja niiden perusteella osoitettu säilytettävät ja elinympäristöä erityisesti rikastuttavat alueet ja kohteet. Virkistyskäyttöä on edistetty Uljuan tekojärven rannalla. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Osayleiskaava on laadittu siten, että liikennejärjestelmää on tarkasteltu kokonaisuutena. Erityistä huomiota on kiinnitetty valtatien liittymien turvallisuuteen. Joukkoliikenteen kehittämismahdollisuus on otettu huomioon tiivistämällä yhdyskuntarakennetta. Energiahuollon osalta edistetään kaukolämmön toimintaedellytyksiä. Kaava tukeutuu pääosin olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen, liikenneväyliin ja verkostoihin. 4.1.2 Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan ohjausvaikutus yleiskaavaan Toimiva aluerakenne Pulkkilan kirkonkylä kehittyy yleiskaavan myötä olemassa oleviin taajama-, ja vapaa-ajan asumisen rakenteisiin, palveluihin ja omiin vahvuuksiin perustuen. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta on hyödynnetty ja eheytetty. Liikennejärjestelyjen myötä liikenneturvallisuus paranee. Taajamarakenteen tiivistäminen edistää ilmastonmuutokseen sopeutumista. Seutua palvelevat vähittäiskaupan suuryksiköt on mahdollista sijoittaa keskusta-alueelle siten, että ne ovat hyvin kevytliikenteellä saavutettavissa. Elinkeinotoiminnoille on kaavassa varattu riittävät alueet ja laajenemisvarat. Uusien rakennuspaikkojen osoittamisessa on otettu huomioon tulva-vaara. Jos kiinteistöjen jätevesihuolto suoritetaan kaavamääräysten mukaan, jätevesistä ei koidu haittaa ympäristölle. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS 33 8.4.2014 Kaupunki-maaseutu-vuorovaikutusalue Alueen uudisrakentaminen on osoitettu siten, että se sijoittuu yhdyskuntarakenteen kannalta edullisesti olemassa olevan asutuksen, palvelujen sekä tietoliikenneyhteyksien läheisyyteen. Erityisesti tiivistyvällä yhdyskuntarakenteella edistetään palvelujen saavutettavuutta ja verkostojen hyödyntämistä. Maaseudun kehittämisen kohdealue Maaseutuelinkeinojen toimintaedellytyksiä turvataan osoittamalla uudisasutus nykyistä yhdyskuntarakennetta tiivistävästi ja eheyttävästi, jolloin yhtenäisiä peltoalueita säilyy viljelyksessä mahdollisimman laajalti. Luonnon ja ympäristön kestävää käyttöä ja maiseman hoitoa edistetään maankäyttömerkinnöin sekä lisäämällä virkistysmahdollisuuksia. Uljuan tekojärven ja Lamujoen vedenlaadun parantamista edistetään yhdyskuntarakenteen eheyttämisellä ja tiivistämisellä, joka edistää jätevesiverkoston käyttöä. Osayleiskaavassa on määritelty tulvan aiheuttamat rajoitukset rakentamiselle. Muut maakuntakaavan asettamat sisältövaatimukset Valtatie 4 ja kantatie 88 risteys on kaavassa osoitettu maakantakaavan mukaisena eritasoliittymänä. Kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaat maakuntakaavassa osoitetut kohteet ja alueet on otettu kaavassa huomioon. Yleiset periaatteet ja yleismääräykset Hyvien ja yhtenäisten peltoalueiden säilyminen tuotantokäytössä turvataan osoittamalla uudisrakentaminen nykyistä yhdyskuntarakennetta tiivistävästi ja eheyttävästi. Kaavalla tuetaan metsätalousalueiden yhtenäisyyttä ja toimivuutta samoista syistä. Peltoalueet on myös pyritty turvaamaan nimenomaan viljelykäytössä. Metsien monipuolista hyödyntämistä edistetään kaavamerkinnöin. Osayleiskaavassa on osoitettu Uljuan tekojärven rantaa virkistysalueiksi. YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 4.1.3 Ilmastovaikutukset Myönteisiä ilmastovaikutuksia on ainakin seuraavilla kaavaratkaisuilla: yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja vajaakäyttöisten alueiden muuttaminen tehokkaaseen rakentamiseen uuden asutuksen osoittaminen pääasiassa kävely- ja pyöräilysuosiolliselle vyöhykkeelle yhdyskuntarakenteen laajentaminen eheyttävästi autoriippuvuuden vähentäminen ohjaamalla palvelujen sijoittumista ja edistämällä tiiviin keskusta-asumisen toteuttamista kävely-ympäristön ja kevyen liikenteen verkoston jatkuvuuden ja viihtyisyyden edistäminen virkistysalueverkoston jatkuvuuden edistäminen Kaavaratkaisut, joiden ilmastovaikutukset riippuvat oleellisesti muista päätöksistä sekä elintavoista ja käyttäytymismalleista: joukkoliikenteen aseman parantaminen, edellyttää merkittäviä seudullisia panostuksia ja myös muutoksia toimintatavoissa energiansäästötoimien tehokkuus, erityisesti liikenteessä ja asumisessa riippuu pitkälti ihmisten henkilökohtaisista valinnoista, poliittisista päätöksistä sekä ohjauksesta ja säädöksistä Haitallisia ilmastovaikutuksia voidaan katsoa olevan ainakin seuraavilla kaavaratkaisuilla: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy ajoneuvoliikenteen edistäminen SIIKALATVAN KUNTA SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS 4.1.4 34 8.4.2014 seudullisen ajoneuvoliikenteen lisääntyminen kaupallisten palvelujen keskittyessä Yhdyskuntarakenne Yhdyskuntarakenne eheytyy. Uudisrakentamisen alueet on kaavassa osoitettu olevan rakentamisen läheisyyteen. Täysin uusia alueita ei kaavassa ole osoitettu. Uudet asuinalueet on kaavassa osoitettu joko ydinkeskustan välittömään läheisyyteen tai kohtuullisen etäisyyden päähän ydinkeskustasta. Uudet asuinalueet ovat pyöräilymatkan päässä ydinkeskustasta, mikä mahdollistaa tarvittaessa täysin autottoman elämäntavan. Autottomuutta tukee lisäksi kevyen liikenteen verkon kehittäminen. Joukkoliikenteen kehittäminen edellyttää voimakkaita toimia sen houkuttavuuden ja kannattavuuden parantamiseksi. 4.1.5 Rakennettuympäristö Rakennetun ympäristön arvot säilyvät maankäyttömerkintöjen ja kaavamääräysten turvaamina. Arvokkaat alueet ja rakennetun ympäristön kohteet rikastuttavat ympäristöä, lisäävät taajamakuvallista laatua ja viihtyisyyttä sekä sitä kautta keskusta-alueiden houkuttavuutta ja kaupallista kysyntää. Kaavamerkinnät lisäävät arvojen tunnettuutta, mikä osaltaan edistää niiden säilymistä. Kulttuuriperinnön vaaliminen ja valtakunnallisesti merkittävien kohteiden kulttuuriperinnön arvojen säilyttäminen lisäävät kuntalaisten viihtyvyyttä, oman historian tuntemusta ja sitouttavat ihmisiä paikkakuntaan. Kulttuuriperintö rikastuttaa taajamakuvaa ja edistää virkistävän keskustan toteuttamista antamalla sille valmiita lähtökohtia ja elementtejä. 4.1.6 Kulttuurimaisema Laajat yhtenäiset viljelyalueet on pyritty säilyttämään viljelykäytössä. Lisäksi yhtenäisiä peltoalueita otetaan rakentamiseen vain nykyistä yhdyskuntarakennetta eheyttävästi ja maisemalliset seikat huomioiden. Kulttuurimaiseman säilyttäminen parantaa alueen taajamakuvallista laatua ja siten asukkaiden viihtyisyyttä ja elämisen laatua. 4.1.7 Luonnonympäristö Siikajokilaakson viljavilla alueilla luonto on jo pitkään ollut voimakkaasti ihmisen muokkaamaa, eikä suunnittelualueella näin ollen esiinny rakentamista rajoittavia luontoarvoja alueilla joille lisärakentamista on kaavassa osoitettu. Luontokohteita ja luonnon monimuotoisuutta koskevat merkittävät arvot on turvattu kaavamerkinnöillä. Alueelta on tunnistettu erityiset luontokohteet, joita on arvotettu alueellisella tasolla Pohjois-Pohjanmaan ja Siikajokilaakson mittakaavassa. Luontokohteiksi on poimittu biologisilta arvoiltaan edustavat kallioluontokohteet ja pienialaiset ojittamattomat rämeet. Lisäksi luonnon monimuotoisuutta ja virkistyskäyttöä turvaavina edustavat kosket, runsaslahopuustoiset metsät, rehevät jokirannat ja perinnebiotoopit. Edustaviksi poimittuja luontokohteita hyödynnetään myös virkistykseen, mikä lisää luontoarvojen tunnettuutta ja siten turvaa niiden säilymistä mikäli virkistyspalvelut mitoitetaan alueiden kulutuskestävyyden mukaan. Kulttuuriympäristöissä edustavien perinnebiotooppien säilyttäminen on luonto- ja maisema-arvojen kannalta merkittävää. Luonnon monimuotoisuuskohteet, joihin sisältyy perinnebiotooppeja, on huomioitu kaavoituksessa, mutta niiden säilyminen riippuu kohteita ylläpitävän maankäytön jatkumisesta tai kohteen hoidon turvaamisesta muilla keinoilla. Lajiston osalta kaavan lisärakentamisalueet eivät uhkaa lajien elinympäristöjä maa- ja metsätalousalueilla. Uhanalaisen ja direktiivin mukaisen lajiston kohdalla on todettu viitasammakon levinneisyytensä puolesta potentiaalisesti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS 35 8.4.2014 esiintyvän Siikalatvan alueella. Lajin esiintymiä ei ole inventoitu, mutta mahdolliset esiintymät sijoittuvat mm. Uljuan länsiosan laajemmalle luhdalle, joka rajoittuu kaava-alueen ulkopuolelle. Karut rämeiset suot eivät ole lajin kannalta erityisen potentiaalisia elinympäristöjä, vaan se viihtyy juuri luhtarantaisilla kosteikoilla eli alueilla, joiden rakennettavuus on erityisen heikko. Kaavoitettavalla alueella rakentamiskohteiden läheisyyteen ei sijoitu sellaisia kosteikkoluontokohteita, jotta lajin tarkemmat inventoinnit olisivat tarpeen. 4.1.8 Elinympäristön laatu Elinympäristön laatu paranee merkittävästi. Tähän vaikuttavat mm. seuraavat seikat: yhdyskuntarakenteen eheytyminen erityisesti palvelujen monipuolistuminen autottomuuden tukeminen kevyen liikenteen yhteyksien ja viihtyisyyden parantaminen Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen tuo merkittäviä yhdyskuntataloudellisia säästöjä, koska alueet sijoittuvat olemassa olevan rakenteen yhteyteen. Yhdyskuntarakennetta eheyttävät uudet rakennettavat alueet ovat edullisia rakentaa. Näillä molemmilla saavutetaan positiivisimmat yhdyskuntataloudelliset vaikutukset. Näiden toimien taloudellisuus on seurausta erityisesti tehokkaammasta maankäytöstä seuraavasta verkostokustannusten vähäisyydestä, käytettyjen liikennemuotojen kehittymisestä taloudellisempaan ja ekologisempaan suuntaan sekä aikakustannusten pienenemisestä keskimääräisten asiointimatkojen lyhentyessä. Muita positiivisia vaikutuksia seuraa kevyen liikenteen aseman parantamisesta, jolloin säästöt näkyvät suoraan kuntalaisten taloudessa. Tiivis, keskustan läheisyyteen sijoittuva asuinrakentaminen tukee olemassa olevien palvelujen säilymistä ja kehittämistä. Liikkumistarvetta vähentävä yhdyskuntarakenne vähentää riippuvuutta jatkossakin kallistuvasta energiasta ja erityisesti tuontienergiasta. KAUPALLISET VAIKUTUKSET Yleiskaavassa on osoitettu kaupan alueita taajamaan (C, KM) Kaavassa osoitetuille C ja KM- alueille voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä. KMalueille voidaan sijoittaa vain tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksiköitä. Kaupan alueiden sijainti yhdyskuntarakenteessa Yleiskaavassa osoitetut kaupan alueet sijaitsevat osana Pulkkilan nykyistä yhdyskuntarakennetta ja lähellä yleiskaavassa osoitettuun taajaman laajentumissuuntaan. Kaupan alueiden yhdyskuntarakenteellista asemaa korostaa myös niiden hyvä saavutettavuus eri kulkumuodoin, hyvät kevyen liikenteen yhteydet ja varsin suuri lähiasutuksen määrä. Vaikutukset Pulkkilan kaupalliseen vetovoimaan Osayleiskaavassa osoitettujen kaupan alueiden toteutuminen lisää Pulkkilan kaupallista palvelutarjontaa ja vahvistaa sitä kautta Pulkkilan kaupallista vetovoimaa. Erityisesti erikoiskaupan palvelutarjonnan lisääntyminen vahvistaa Pulkkilan kaupallista vetovoimaa ja vähentää ostovoiman vuotoa Kirkonkylän ulkopuolelle. Kaupan toiminta- ja kehitysedellytykset Yleiskaavassa osoitetut kaupan alueet mahdollistavat kaupallisten palvelujen monipuolisen kehittämisen. Kaupan palvelujen saavutettavuus FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS 36 8.4.2014 Osayleiskaavassa osoitetut kaupan alueet sijaitsevat keskeisesti suhteessa asutukseen. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS 37 8.4.2014 SOSIAALISET JA KULTTUURIVAIKUTUKSET Tiivis taajamarakenne mahdollistaa miljöön rikkaalle sosiaaliselle kanssakäymiselle sekä uusia kanssakäymisen muotoja. Kevyen liikenteen reitistöjen jatkuvuuden edistäminen lisää palvelujen ja luonnon saavutettavuutta. Asiointimatkojen lyhentyminen parantaa palvelujen saatavuutta ja siten myös niiden käyttöä. Muita pyöräilyn ja muun kevyen liikenteen kehittämisen suotuisia vaikutuksia ovat arkiliikunnan lisääntyminen työ- ja asiointimatkoilla, siitä seuraavat myönteiset terveysvaikutukset, arjen elävöityminen ja kuntalaisten hyvinvoinnin lisääntyminen. Kaavalla edistetään kulttuuriarvojen säilymistä ja parannetaan siten alueen historian tuntemusta ja asukkaiden sitoutumista asuinkuntaansa. TERVEYDELLISET VAIKUTUKSET Kevyen liikenteen sekä virkistysalueverkoston ja –reittien edistämisellä on myönteisiä terveysvaikutuksia. Ne lisäävät arkiliikunnan houkuttavuutta ja vapaa-ajan virkistysmahdollisuuksia. Autottomuuden edistäminen parantaa kuntalaisten terveyttä paitsi suoraan liikunnallisempien liikennemuotojen lisääntyessä myös liikenteen haittojen vähentyessä. OIKEUSVAIKUTUKSET 4.1.9 Yleiskaava korvaa alueen vanhan yleiskaavan Oikeusvaikutteinen Kirkonkylän osayleiskaavan tarkistaminen ja laajentaminen tulee korvaamaan alueella voimassa olevan Kirkonkylän oikeusvaikutuksettoman osayleiskaavan. Tämä muuttaa yleiskaavan luonteen vahvemmaksi, mikä mahdollistaa kaavalle asetettujen tavoitteiden paremman edistämisen. 4.1.10 Osayleiskaava ohjaa asemakaavojen laatimista ja muuttamista Kirkonkylän osayleiskaavan tarkentamisella ja laajentamisella tullaan hyväksymisen jälkeen ohjaamaan asemakaavojen laatimista ja muuttamista. Osayleiskaavalla ei siten ohjata rakentamista suoraan. Asemakaava-alueella noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa asemakaavaa. 4.1.11 Asemakaavojen laatimistarve Kirkonkylän osayleiskaavan tarkentamisen ja laajentamisen hyväksymisestä seuraa paikoin asemakaavan laatimis- ja muutostarvetta, koska voimassa olevien asemakaavojen voidaan katsoa olevan joiltain osin vanhentunut. Tämä koskee erityisesti maankäyttömuotoja, säilytettäviä arvoja ja liikenneyhteyksiä. 4.1.12 Lunastuslupaan perustuva maan lunastaminen MRL 99 §:n mukaisesti kunta voi pyytää ympäristöministeriöltä lupaa alueiden lunastamiseen yleiseen tarpeeseen tai muutoin kunnan suunnitelmallista kehittämistä varten. ”Asianomainen ministeriö voi yleisen tarpeen vaatiessa myöntää kunnalle luvan lunastaa alueen, joka tarvitaan yhdyskuntarakentamiseen ja siihen liittyviin järjestelyihin tai muutoin kunnan suunnitelmallista kehittämistä varten. … Asianomainen ministeriö voi lisäksi myöntää kunnalle luvan lunastaa alueen, joka on yleiskaavassa osoitettu liikenneväyläksi, asuntorakentamiseen tai siihen liittyvään yhdyskuntarakentamiseen ja jota tarvitaan kunnan suunnitelmanmukaiseen yhdyskuntakehitykseen, sekä alueen, joka on tarkoitettu kunnan tai kuntayhtymän laitokselle tai muihin näiden tarpeisiin. Asuntorakentamiseen tai siihen liittyvään yhdyskuntarakentamiseen lunastettavaan alueeseen voi sisältyä myös virkistys- ja suojelualuetta.” FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA SIIKALATVA 4.1.13 PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS 38 8.4.2014 Maa-aineslain soveltaminen Maa-ainesten otto on kielletty MA- ja MY-alueilla sekä suojelualueilla ja luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeillä alueilla maa-aineslain 3 §:n perusteella. Näillä alueilla maa-ainesten otto aiheuttaisi ainakin kauniin maisemakuvan turmeltumista ja/tai luonnon merkittävien kauneusarvojen ja erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista. Kunnalle syntyy maa-aineslain 8 §:n mukaan lunastusvelvollisuus, jos lupa ainesten ottamiseen on lainvoimaisesti evätty eikä maanomistaja voi käyttää maataan maa- ja metsätalouteen, rakentamiseen tai muuhun vastaavaan kohtuullista hyötyä tuottavaan tarkoitukseen, ja jos omistajan lunastusta vaatii. Lunastamisessa noudatetaan tällöin kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annettua lakia (603/77). 4.1.14 Yleiskaavan hyväksyminen ja valitusoikeus Kirkonkylän osayleiskaavan tarkentamisen ja laajentamisen hyväksyy Siikalatvan kunnanvaltuusto. Hyväksymispäätöksestä on mahdollisuus valittaa hallinto-oikeuteen. VAIKUTUKSET MUUHUN SUUNNITTELUUN JA TOIMINTAAN 4.1.15 Ohjaustarkkuus ja asemakaavoitus Osayleiskaava on nimensä mukaisesti yleispiirteinen maankäytön suunnitelma. Kaavatason luonteesta johtuen sen aluerajaukset ja linjaukset ovat aina jossain määrin ohjeellisia, koska tarkat rajaukset ja linjaukset selvitetään vasta asemakaavatasolla tai muussa tarkemmassa suunnittelussa. Siten yleiskaavan merkintärajauksia ja linjauksia ei tule lukea liian kirjaimellisesti. Yleiskaavalla ohjataan asemakaavojen laatimista ja muuttamista, jolloin asemakaavaa laadittaessa tarkennetaan yleiskaavassa esitettyä maankäyttöä ja sovelletaan sen asettamia määräyksiä ja suosituksia. Maankäyttömerkinnät kuvaavat aina kunkin alueen pääkäyttötarkoitusta. Jokaisella alueella voi kuitenkin sijaita myös monia muita toimintoja. Asemakaavoituksen yhteydessä tutkitaan aina tarpeen mukaan, mitkä toiminnot kunkin alueen pääkäyttötarkoituksen yhteyteen sopivat. Myös näiltä osin yleiskaava on siten tarkoituksellisen yleispiirteinen. 4.1.16 Kirkonkylän kehittäminen Tarkemmassa suunnittelussa Kirkonkylän alueella tulee luoda viihtyisiä taajamatiloja ja virkistävää taajamamiljöötä sekä kehittää nykyistä taajamakuvaa ja parantaa ympäristön laatua. Hyvän taajamakuvan kehittämiseksi tulee laatia yleiset periaatteet ja suunnitelmat. 4.1.17 Liikennejärjestelmä Liikennejärjestelmää tulee kehittää kokonaisuutena. Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen asemaa tulee edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti. Kevyen liikenteen verkon jatkuvuuden parantamiseen tulee panostaa. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA SIIKALATVA FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS 39 8.4.2014 SIIKALATVAN KUNTA SIIKALATVA 5 PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS 40 8.4.2014 LIITTEET OSAYLEISKAAVAKARTTA 1:10 000 LUONTOSELVITYS MAISEMASELVITYS ARKEOLOGINEN SELVITYS RANTARAKENTAMISEN MITOITUSKARTTA, -TARKASTELU JA MITOITUSTAULUKKOSELITE LIITEKARTAT 1 Väestö työpaikat, palvelut 2 Maaperä ja vesistöt 3 Yhdyskuntatekniset verkostot ja pohjavesialueet 4 Liikenne 5 Erityis- ja suojelukohteet 6 Maanomistus ja kaavatilanne 7 Tulva-kartta Rakennetun ympäristön paikallisesti arvokkaat kohteet on luetteloitu Kioski-järjestelmään. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Hyväksynyt: Kai Tolonen Aluepäällikkö arkk. SAFA Tarkastanut: Kimmo Hartikainen suunnittelupäällikkö arkkitehti Laatinut: Jaakko Isoherranen projektipääll. arkkitehti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA
© Copyright 2024