Vasama 2 2014 net - Reserviläisliitto

c 2/2014 54. vsk d
MAAVOIMIEN ORGANISAATIO UUDISTUU 10
ARJEN TURVAA PIEKSÄMÄELLÄ 16
RISTIINALAISET RESERVIUPSEERIT RUOTSISSA 21
Paikallinen työrauhanturvaaja.
Osaavan henkilöstömme kanssa löydät
parhaat ratkaisut mm. seuraaviin ongelmiin:
• Tulostuksen- ja tiedonhallintaan
• It-puolen laitehankintoihin
• Etäneuvotteluun
• Toimistotarvikehankintoihin
• Ohjelmisto hankinta ja hallinta
• Liittymiin: DNA liikkuva laajakaista
Huoltotyöt:
• Korjaus- ja asennustyöt
• Tietoturvapäivitykset
• Muistin lisäykset
• Tietokoneen kuntoanalyysit
...ja paljon muuta!
www.marskidata.fi
2
SAVON VASAMA 2•2014
2013
Joensuu:
Kauppakatu 18 • Puh. (013) 255 660
Mikkeli:
Vuorikatu 7 • Puh. (015) 320 600
Savonlinna: Kauppatori 1 • Puh. (015) 510 700
SUUR-SAVON
RESERVILÄISET
54. vuosikerta, syyskuu 2014
JULKAISIJA
Suur-Savon
Reserviupseeripiiri ry
Suur-Savon
Reserviläispiiri ry
Porrassalmenkatu 50
50100 MIKKELI
Toiminnanjohtaja
Mauri Parantala
puh. 050 527 9557
JAKELU
Jäsenetuna piirien
kerhojen ja yhdistysten
jäsenille sekä sidosryhmille.
Painosmäärä 2500 kpl.
TOIMITUS
Porrasalmenkatu 50
50100 MIKKELI
sähköposti:
[email protected]
www.rul.fi/suursavo
www.reservilaisliitto.fi/
suursavonreservilaispiiri
PÄÄTOIMITTAJA
Raimo Mikkonen
TOIMITTAJAT
Mauri Parantala
Pentti Nuutilainen
TAITTO
Marko Hokkanen | Teroprint
PAINOPAIKKA
Teroprint Oy, Mikkeli
Seuraava Vasama
ilmestyy maaliskuussa 2015
ILMOITUSHINNAT
1/1 sivu 3 x 210 mm
1/2 sivua 3 x 105 mm
1/4 sivua 2 x 75 mm
1/8 sivua (rivi-ilmoitus)
1 x 40 mm
Värilisä
270 €
160 €
95 €
50 €
10 €
Yhden palstan leveys 50 mm
Kahden palstan leveys 100 mm
Kolmen palstan leveys 150 mm
Sivun korkeus 210 mm
KANNEN KUVA:
Heimo Marttinen
Vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytyksiä on kehitetty ja tarkasteltu
eri näkökulmista. Toimintaedellytykset ovat kehittyneet hyvään suuntaan, mutta
haasteita riittää vielä tulevina vuosinakin.
Haasteellisimpana joukkona on ilman Puolustusvoimien sijoitusta olevien reserviläisten pysyminen toiminnassa mukana sekä omien sotilastaitojen kehittäminen.
Maanpuolustuskoulutus tarjoaa kanavan kehittää ja ylläpitää omaa ja myös isomman joukon osaamistasoa. Puolustusvoimat tukee tätä toimintaa. Tästä hyvänä esimerkkinä on vaikkapa aluetoimiston syyskuun alkupuolella järjestämä ajankohtaispäivä, johon oli kutsuttu Suur-Savon piirien ja paikallisyhdistysten puheenjohtajat.
Tilaisuuteen osallistuneilla oli mahdollisuus esittää kysymyksiä ja kommentteja
ajankohtaisista asioista. Päivän mittaan käytyjen vilkkaiden keskustelujen perusteella päivä oli onnistunut.
Puolustusvoimauudistuksen myötä sotilasläänit lakkautetaan kuluvan vuoden lopulla. Muutokset koskevat myös Etelä-Savon Aluetoimistoa, joka siirtyy 1.1.2015
lukien Karjalan Prikaatin organisaatioon. Arkipäivän reserviläistoiminnassa suurin konkreettinen muutos koskee tukipyyntöjä ja niiden valmistelua. Tukipyyntöjen osalta pitää olla esitykset hyvissä ajoin ennen tapahtumaa ja noudattaa yhden
luukun periaatetta. Sotilassoittokunnan paikalle saaminen on haasteellisempaa kuin
ennen. Puolustusvoimien tuella on merkittävä osa tapahtumien mielenkiinnon ja näkyvyyden kannalta.
Jatkosodan päättymisen 70-vuotispäivänä 4.9.2014 monen ajatuksissa liikkui päälimmäisenä uhrautuvaisuus, velvollisuus ja peräänantamattomuus, joilla veteraanisukupolvi on puolustanut tätä maata ja turvannut itsenäisyytemme. Olihan kyseinen
päivä suomen historiassa merkittävä. Eri puolilla maatamme laskettiin seppeleitä,
mutta päivämäärä huomioitiin ehkä liiankin vaatimattomasti. Teoillaan veteraanit
ja lotat ovat luoneet pohjan hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiselle.
Vapaaehtoista maanpuolustustyötä tekevät haluavat ylläpitää ja kehittää korkeaa maanpuolustustahtoa sekä olla mukana veteraanien hyväksi tehtävässä työssä.
Jäsenkehitystä ajatellen kuluva vuosi ei ole ollut edellisvuoden tasolla. Loppuvuoden aikana kannattaa muistuttaa reserviläisjärjestöjen tarjoamista tapahtumista ja
innostaa nuoria mukaan toimintaan. Tuodaan reserviläisyys selkeästi näkyviin ja
tehdään Reserviläisliitto tunnetuksi.
Syksyn ja osittain tulevan talven tapahtumat alkavat olla suunnittelun osalta tehty. Kokousaikataulut on sovittu ja alkaa suunnitelmien toteuttaminen. Toivon, että
yhdistyksissä huomioidaan tulossa oleva Reserviläisliitto 60 vuotta –risteily 11.12.4.2015. Viimeistään nyt on sopiva aika varata kyseinen viikonloppu ja osallistua näyttävään juhlaan. Laivalla on vielä tässä vaiheessa tilaa! Tapahtumista löytyy lisätietoa Reserviläisliiton nettisivuilta. Tarvittaessa piirin toimistolta saa myös
tietoa tapahtumasta. Risteilyllä tavataan !
Suuret kiitokset hyvästä yhteistyöstä Itä-Suomen sotilasläänin komentajalle kenraalimajuri Veli-Pekka Parkatille sekä Etelä-Savon Aluetoimiston henkilöstölle ja
muille toimintaamme tukeneille.
Reipasta syksyä !
Raimo Mikkonen
Suur-Savon Reserviläispiirin puheenjohtaja
SAVON VASAMA 2•2014
3
RESERVIUPSEERIPIIRIN
NÄKÖKULMASTA
Maanpuolustuksen tulevaisuudesta on puolustusvoimien ja sen reservin
piirissä oltu jo vuosia hyvin huolestuneita valtiontalouden synkkien ennusteiden varjossa. Sekä reserviläisten että
puolustusvoimien palkatun henkilöstön piiristä on esitetty epäilyksiä Suomen kyvystä puolustaa maata.
Erityisesti nyt kun Ukrainan ja Lähi-Idän kriisien aallot ovat rantautuneet tänne median ja ulkopolitiikkaamme suunnanmuutosta ajavien
aiheuttamina tyrskyinä. Tietenkin reserviupseerienkin piirissä on käyty
tätä keskustelua. Puolustuksemme keskeisten peruspilarien koko maan puolustamisen, yleisen asevelvollisuuden
ja sotilaallisen liittoutumattomuuden
kaataminen ei kuitenkaan kuulu järjestömme rooliin, vaan päinvastoin
tuemme niitä.
Jos näitä fundamentteja halutaan
muuttaa, siitä päättävät ylimmät valtioelimet kansalaisten laajan kannatuksen turvin. Puolustusvoimain reserviin siirtynyt ja uusi komentaja ovat
rauhoitelleet kiihkeimpiä mielipiteitä todeten, ettei maahamme kohdistu
sotilaallista uhkaa miltään suunnalta.
Eduskunnassa suurimpien puolueiden
piirissä on sovittu puolustusmäärärahojen korottamisesta vaalien jälkeen.
Muistamme hyvin edellisen eduskuntavaalikauden lupaukset määrärahojen
lisäämisestä ja sen, että kesällä 2011
hallituksenmuodostaja kaatoi kylmää
vettä näiden odotusten päälle kertomalla hallituskumppanien sopimista
800 miljoonan leikkauksista, mitkä
aiheuttivat puolustusvoimauudistuksen muuttumisen osittaiseksi puolustuksen alasajoksi.
Harras toiveemme on, että ensi
keväänä muodostettava hallitus todella lunastaisi nuo korotuslupauk-
4
SAVON VASAMA 2•2014
set. Maanpuolustusväen on jo tulevan
vaalikamppailun ja erityisesti hallitusneuvottelujen aikana varmistettava
puolustusmäärärahojen korottaminen
siten, että myös jo tehdyt leikkaukset
kompensoidaan, jolloin voidaan tällä vuosikymmenellä hoitaa säästöistä
aiheutunut kertausharjoitusvaje sekä
maavoimien taisteluajoneuvojen ja ilmatorjunnan miljardihankinnat.
Paikallispataljoonien muodostamisesta sekä reservin ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen kehittämisestä olemme saaneet keväästä
lähtien uutta tietoa puolustusvoimilta.
Monelle reserviupseerille on osoitettu
tietä uusiin tehtäviin ja koulutusportaikko, jota käyttäen hänellä mahdollisuus edetä. Kertausharjoitukset,
Maanpuolustusyhdistyksen koulutustilaisuudet ja verkko-opiskelu tulevat
suunnitelman mukaan muodostamaan
reserviläiselle nousujohteisen uran.
Kiinnostus sijoituksista ja halukkuus
vapaaehtoiseen koulutukseen ovat erityisesti reserviupseereille tärkeää. Valitettavasti sijoituksia sodanajan joukoissa on niin niukasti, ettei niitä riitä
kaikille.
Maanpuolustus on näkynyt maakunnassa kuluneen vuoden aikana
hyvin ja reserviläiset ovat olleet esillä ja useimmiten myös toteuttamassa
monia hienoja tapahtumia. Rantasalmen maanpuolustusjuhla, Kansallisen
veteraanipäivän valtakunnallinen pääjuhla Mikkelissä, Pieksämäen keväinen toritapahtuma, Porrassalmen taistelun 225-vuotistapahtuma ja Marskin
Marssi Karkialammilla kokosivat tuhatmäärin yleisöä. Kaikkien niiden
järjestelyissä reserviupseereilla on ollut tärkeitä tehtäviä. Yhteistoiminta
reserviläisten ja muiden maanpuolustusjärjestöjen kanssa on ollut niissä
leimallista. Kaikki ne ovat edistäneet
maanpuolustuksen näkyvyyttä, mikä
on eräs toimintamme keskeinen tavoite. Suuret kiitokset näiden tapahtumien toteuttajille.
Jatkuvasti jäsenkuntaansa kasvattava Ristiinan Reservinupseerit laajensi
toimintojaan kansainväliseen toimintaan järjestämällä kuten jäljempänä
tässä lehdessä kerrotaan matkan naapurimaahamme Hörneforsiin, jossa
Suomen sodan viimeinen taistelu käytiin vuonna 1809. Kerho liittyy siten
piirissämme kolmanneksi Savonlinnan
ja Mikkelin jo aiemmin harrastamalle
toimintakentälle.
Uusi puolustusvoimain komentaja
kenraali Jarmo Lindberg saa varmasti reserviltä täyden tuen eikä vähiten
siksi, että hän on tiedostanut vaarat
maanpuolustustahdon heikkenemisestä maavoimien rajun sodanajan joukkojen pienentämisen vuoksi ja pitää
mahdollisena näiden lukujen korottamista.
Aktiivista loppuvuotta kaikille
maanpuolustuksen saralla työskenteleville!
Pentti Nuutilainen
Suur-Savon Reserviupseeripiirin
puheenjohtaja
TOIMISTOSTA TÄHYSTETTYÄ
Edellinen Savon Vasan numero ilmestyi maaliskuun alussa. Tuolloin
maailma ja Eurooppa olivat erilaisia
kuin tänään. Vielä tuolloin uskottiin,
että maaosassamme on voimapolitiikka aikansa elänyttä ja että taloudelliset
keskinäisriippuvuudet estävät järjettömän asevoiman käytön ristiriitatilanteissa. Kuinka väärässä olimmekaan!
Tapahtumat Krimin niemimaalla ja
Ukrainan itäosissa todistavat, että voimapolitiikka on mahdollista tänäkin
päivänä. On ollut tyrmistyttävää lukea, miten Venäjä vastoin kaikkia kansainvälisen oikeuden sääntöjä kaappaa
osan suvereenista valtiosta itselleen.
Presidentti Putin kiisti julkisuudessa,
että tunnuksettomat sotilaat Krimin
niemimaalla olisivat olleet venäläisiä
joukkoja. Myöhemmin, tilanteen näennäisesti rauhoituttua, hän myönsi
venäläisten osallistuneen tapahtumien kulkuun.
Seuraava näytös oli Itä-Ukrainan
separatistien tukeminen aseellisesti ja moraalisesti. Käytettävissä olevien todisteiden valossa joko Venäjä tai Ukrainen separatistit ampuvat
BUK-ilmatorjuntaohjuksella alas Malesialaisen matkustajakoneen, jolloin
298 matkustajaa ja miehistön jäsentä
sai surmansa. Alas ampumista seurasi
vielä makaaberi näytelmä, jolloin kansainvälisiä tutkijoilta ja ETYJ-tarkkailijoilta estettiin pääsy tuhoalueelle.
Kriisin ajan Venäjä ja presidentti
Putin etunenässä ovat korostaneet kriisin rauhanomaista ratkaisua mutta eivät ole tehneet mitään asian hyväksi,
pikemminkin päin vastoin. Tilannetta seuratessa tulee vääjäämättä mieleen tapahtumat Euroopassa 30-luvun
lopulla Reininmaan miehityksineen
ja Tsekkoslovakian sudeettialueiden
kaappaamisineen, jonka jälkeen piti
Eurooppaan saataman rauha.
Suomessa Krimin ja Ukrainan tilanteet ovat poikineet vilkkaan turvallisuuspoliittisen keskustelun.
Keskustelun myllyyn heitti puolustusneuvoston puheenjohtaja Jussi
Niinistö vettä suurella kauhalla peräänkuuluttamalla perinpohjaista NATO-selvitystä; siis pelkkää selvitystä mahdollisen jäsenyyden eduista ja
haitoista. Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö lavensi selvityksen aihetta
koskemaan myös EU:n puolustusyhteistyötä ja Ruotsin kanssa tehtävää
puolustusyhteistyötä. On toki hyvä,
että kaikki mahdollisuudet selvitetään
mutta Ruotsin kanssa tehtävä yhteistyö jäänee pelkästään materiaaliseksi
ja EU:lla ei ole omia sotilaallisia rakenteita eikä valmista johtamisjärjestelmää eikä se sellaista tulevaisuudessa varmasti luokaan, sillä muutamaa
poikkeusta lukuun ottamatta EU-maat
ovat myös NATOn jäseniä. Vaikka
maamme jossain vaiheessa päätyisikin sotilasliitto NATOn jäseneksi se
ei merkitse kansallisen puolustuksemme alasajoa eikä luopumista yleisestä
asevelvollisuudesta. Päin vastoin: sotilasliiton jäsenmailla on ensisijainen
velvollisuus puolustaa itseään.
Valitettavasti tätä keskustelua käydään 20 vuotta liian myöhään. Tami
Tammisen sanoin momentum oli silloin, kun Baltian maat itsenäistyivät
ja hakivat NATOn jäsenyyttä. Taloon
otetaan palovakuutuskin silloin kun se
on uusi eikä sillon kun tulipalo uhkaa.
Sitten hieman arkisempiin ja lähempänä oleviin asioihin. Maavoimien organisaatio uudistuu jälleen
vuoden vaihteessa: viimeisetkin sotilasläänit jäävät historiaan, näin ollen
myös Itä-Suomen Sotilasläänin esikunnasta sammutetaan valot uuden
vuoden aattona. ISSLE ja sotilasläänin komentaja etunenässä ovat olleet
näkyvästi läsnä monissa alueemme
reserviläisten järjestämissä maanpuolustustapahtumista. Niin ikään sotilaslääni on mittavasti tukenut piirilehtemme Savon Vasaman toimintaa.
Omasta puolestani toivotan kenraalimajuri Veli-Pekka Parkatille aktiivisia eläkepäiviä hienosti tehdyn työn
jälkeen ja muulle sotilasläänin esikunnan henkilöstölle menestystä tulevissa tehtävissä.
Organisaatiomuutos koskee myös
Etelä-Savon Aluetoimistoa sillä se
siirtyy uudessa organisaatiossa Karjalan Prikaatin alaisuuteen. Uskon
vakaasti, että yhteistoiminta puolustusvoimien kanssa säilyy vähintään
entisellä tasolla.
Mauri Parantala
Suur-Savon reservipiirit
Toiminnanjohtaja
SAVON VASAMA 2•2014
5
ARVOISA ETELÄ-SAVON MAANPUOLUSTUSVÄKI
Syksyn työt ovat käynnistyneet vauhdikkaasti lämpimän ja
hiljaisen kesäkauden jälkeen.
Aivan ensimmäisenä haluan oikaista edelliseen lehteen kirjoittamistani Etelä-Savon aluetoimiston muuttosuunnitelmista Karkialammelle.
Olemme palanneet lähes puolitoista
vuotta kestäneen suunnittelutyön jälkeen lähtöasetelmiin. Aluetoimisto tulee vuodenvaihteen jälkeen jatkamaan
nykyisissä toimitiloissaan Linnakkeella Päiviönkatu 15:ssa ja komendantuuri
Karkialammella rakennus 3:ssa. Syynä
muutokseen on Maavoimien esikunnan muuttuneet tilatarpeet. Prosessi oli
raskas monistakin syistä, mutta olemme tyytyväisiä lopputulemaan. Linnake on tehtäviemme toteuttamisen
ja asiakaspalvelun näkökulmasta hyvin tarkoituksenmukainen toimipaikka ja lisäksi edullinen puolustusvoimille. Maavoimien kiinteistöpäällikön
mukaan saamme palvella Etelä-Savon
maanpuolustajia Linnakkeella ainakin
seuraavat 3-5 vuotta.
Mikkelin upseerikerhon osalta suunnitelmaan ei valitettavasti ole
muutosta tullut. Puolustusvoimat irtisanoo Senaattikiinteistöltä vuokraamamme kiinteistön ensi vuodenvaihteeseen
mennessä, jonka jälkeen kerhorakennuksemme menee todennäköisimmin
myyntiin.
Puolustusvoimauudistuksen valmistelut etenevät hyvin. Paikallispuolustuksen operatiivinen suorituskyky on
kehittynyt suunnitellusti. Heinäkuun
alusta ohjausvastuu on siirtynyt tulevalle joukko-osastollemme Karjalan
Prikaatille.
Kevään ja kesän aikana on pidetty kolme paikallispataljoonan esikunnan ja perustamiskeskusten esikuntien harjoitusta, joiden tulokset ovat
olleet erinomaisia. Asiakirjavalmiuden edistymisen lisäksi olemme päässeet tutustumaan toiminta-alueeseen
ja sitomaan suunnitelmia todellisille
kohteille. Reserviläisvalinnat avaintehtäviin ovat osoittautuneet erittäin
hyvin onnistuneiksi. Esikuntaharjoi6
SAVON VASAMA 2•2014
tusten loppukyselyissä sekä motivaatio
että maanpuolustustahto ovat olleet asteikon ääripäässä. Parhaimmat kiitokset kaikille harjoituksiin osallistuneille!
Suunnittelu etenee loppusyksyn virkamiestyönä ja ensi vuoden puolella siirrytään joukkojen harjoituksiin.
Jatkosuunnittelua ja tulevia harjoituksia varten saamme hyvät perusteet
viikolla 41 järjestettävästä valtakunnallisesta Vanaja 14 - harjoituksesta ja sen
tutkimustuloksista. Panssariprikaatin
Etelä-Hämeessä johtamassa harjoituksessa testataan paikallispuolustuskonseptia, paikallispataljoonan taistelua
ja siihen liittyvää viranomaisyhteistyötä. Harjoitukseen osallistuu n. 2000
henkeä joista n. 1300 on reserviläisiä.
Vuonna 2015 puolustusvoimat palauttaa kertausharjoitusten tason ja kouluttaa 18 000 reserviläistä, joista 12 000
maavoimissa.
Operatiivisen suunnittelun ohessa Etelä-Savon aluetoimisto järjestää paikallispataljoonan ja maakuntakomppania rekrytointikierroksen
syys-lokakuun vaihteessa Mikkelissä,
Savonlinnassa ja Pieksämäellä. Tavoitteena on osaavien ja motivoituneiden
reserviläisten tavoittaminen sijoitettavaksi paikallispataljoonan eri tehtäviin.
Syksyn kutsunnat käynnistyivät 18.
elokuuta perinteisesti Joroisissa. Ylioppilaskirjoitusten tauon jälkeen jäljellä ovat vielä Savonlinna, Mäntyharju, Kangasniemi ja Mikkeli. Muutos
vuoden 2013 kutsuntoihin verrattuna
on Puumalan ja Sulkavan kutsuntojen
yhdistäminen, joka osoittautui onnistuneeksi päätökseksi. Kutsuntojen tulokset ovat noudattaneet aikaisemman
vuoden linjaa.
Etelä-Savon liikunnan ”Iskussa inttiin” ohjattuun kuntokouluun on toistaiseksi ilmoittautunut kymmenisen
nuorta miestä, jotka haluavat kohentaa kuntoaan kutsuntojen ja palvelukseen astumisen välillä. Palkkioksi ohjattuun liikuntaan sitoutumisesta nuoret
saavat Mikkelin sotilaskotiyhdistyksen
lahjoittamat noin 120 Euron arvoiset
juoksukengät. Mikkelin ja Savonlinnan kutsunnat ovat vielä tätä kirjoitettaessa käymättä, joten sopii ennakoida,
että kuntoiluun sitoutuvia saadaan kokoon ihan mukava joukko.
Kunniakansalaisemme sotaveteraanit ovat edustaneet maamme itsenäisyyden turvannutta ja jälleenrakentamisesta huolehtinutta sukupolvea
kutsuntatilaisuuksissa kiitettävällä tavalla. Merkillepantavaa on ollut se, että
jokainen näistä 90 vuoden iän saavuttaneista herroista on keskustelujemme perusteella noudattanut säännöllisiä
elämäntapoja sekä harrastanut urheilua
ja liikuntaa. Valtaosan elämäntyö on
ollut fyysistä esimerkiksi maa- ja metsätaloudessa. Veteraanien esimerkki
kannustaa siis edelleen meitä nuorempia aktiiviseen ja terveeseen elämään.
Toinen muutos on se, että Savon sotilassoittokunnan lakkauttamisen myötä sotilasmusiikkia kuullaan yhä harvemmissa kutsuntatilaisuuksissa. Tämä
valitettava seikka ei kuitenkaan liity
siihen, miten yleisen asevelvollisuuteen puolustusvoimissa suhtaudutaan.
Yleinen asevelvollisuus on yhä yksi
puolustusvoimien peruskivistä ja ainoa
keino kustannustehokkaasti huolehtia
koko Suomen puolustamisesta. Sotilasläänin komentajan ja Maavoimien
komentajan tahto olla läsnä Etelä-Savon kutsunnoissa osoittaa asevelvollisuusjärjestelmän merkityksen puolustusvoimille.
Maanpuolustusterveisin,
Heikki Saarento
Everstiluutnantti
Etelä-Savon aluetoimiston ja
Mikkelin varuskunnan päällikkö
UUDEN ALUEUPSEERIN TERVEHDYS
Kapteeni Heikki Tonteri siirtyi alueupseerin tehtävästä
uuteen tehtävään aluetoimistossa 1.1.2014. Heikki toimi
alueupseerina vuosina 2011 - 2013.
Heikki on luonut hyvät ja luottamukselliset suhteen eri reserviläissekä maanpuolustusjärjestöihin. Aluetoimiston ja maanpuolustusjärjestöjen
toimiva yhteistyö on näkynyt hienosti esimerkiksi reserviläisten osallistumisena kaatuneiden muistopäivän
kunniavartioihin ja vartioparaatiin kokonaisella joukkueella. Erilaisia tapahtumia, joissa reserviläiset ja maanpuolustusjärjestöt ovat mukana, voisi
luetella enemmänkin.
Toivon, että yhteistyö jatkuu tulevaisuudessakin samankaltaisena. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen merkitys lisääntyy Puolustusvoimien
toiminnassa jo lähiaikoina.
Reserviläisten tukea tarvitaan erilaisissa harjoituksissa kouluttajina,
ammunnanjohtajina, muonittajina ja
maanpuolustustapahtumissa vapaaehtoisen maanpuolustuksen esittelijöinä.
Aloitin alueupseerina 1.3.2014
työskentelyn linnakkeella. Etelä-Savo ja Mikkelin kaupunki on minulle
uutta seutua. Vähäiset kokemukseni
Savon sydämestä perustuvat virkamatkoihin Maavoimien Esikuntaan.
Saimaan läheisyys ja mahdollisuus
harrastaa luonnossa viehätti minua
ja perhettäni. Päätimme muuttaa pääkaupunkiseudulta tänne Mikkeliin uuteen kotiin.
Aikaisemmin olen palvellut Uudenmaan Jääkäripataljoonassa, Kaartin Pataljoonassa, Kaartin Jääkärirykmentissä sekä Etelä-Suomen
Sotilasläänin Esikunnassa. Kaikki tehtäväni ovat liittyneet varusmiesten ja
reserviläisten koulutukseen. Sotilasläänin esikunnassa työskentelin pääasiassa reserviläisten koulutuksen ja
reservin harjoitustoiminnan parissa.
Reserviläisten kanssa työskentely on
minulle tuttua ja samalla mieluisaa.
Puolustusvoimien niukoista resursseista ja tiukasta taloustilanteesta
huolimatta ensi vuonna on nähtävissä
harjoitustoiminnan elpymistä. Maavoimien toimintasuunnitelmaa ei ole
vahvistettu tätä artikkelia kirjoitettaessa, mutta tulevana vuonna on odotettavissa aikaisempia vuosia enemmän kertausharjoituksia. Harjoitukset
kohdentuvat lähinnä paikallisjoukoille. Esimerkkinä voi mainita maakuntakomppanian.
Harjoituksissa luodaan edellytykset sodan ajan vaatimuksiin harjaannuttamalla joukot niille suunniteltuihin tehtäviin ja sotavarustuksen
käyttöön. Tärkeintä on kuitenkin se,
että joukot pääsevät pitkästä aikaa harjoittelemaan yhdessä. Johtajat pääsevät kunnolla harjaantumaan kokonaisten joukkojen kanssa. Samalla
henkilöstö oppii toimimaan yhdessä
osana suurempaa kokonaisuutta. Yhteistoiminta kaikilla tasoilla on taistelussa onnistumisen edellytys.
Vapaaehtoisia harjoituksia järjestetään entiseen tapaan ja MPK:lta tilataan sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta. Näihin tapahtumiin ei
ole tulossa suuria muutoksia.
Puolustusvoimien tavoitteena on
luoda hengeltään ja tahdoltaan oman
kotiseutunsa puolustamiseen parhaiten soveltuva joukko.
Toivon liikunnallista ja reipasta
syksynaikaa kaikille!
Pekka Rytkölä
Osastoesiupseeri
Kapteeni
Viralliset PASSIKUVAT
helposti ja nopeasti odottaessa
www.valokuvausliike.fi
Viralliset PASSIKUVAT
SAVON VASAMA 2•2014
helposti ja nopeasti odottaessa
7
KALENTERIMERKINTÖJEN AINEKSIA
Hyvät Savon Vasaman lukijat. Kuluvaa vuotta on jäljellä
vielä pitkä tovi, mutta Maanpuolustuskoulutusyhdistys valmistelee jo vuotta 2015. Tulosneuvottelujen ensimmäinen
kierros on käyty ja suunnitelmia hiotaan syksyn mittaan
niin, että tammikuussa solmitaan tulossopimukset. Jatkovuosien suunnitelmat tarkentuvat tulevan vuoden aikana,
mutta nekin ovat jo työn alla.
Alempana on ehkä liiankin luettelomaisesti lukuisia valtakunnan tason tapahtumia, joista osan ajankohta
voi vielä muuttua tai tarkentua. Kannattaa silti merkitä tapahtumia kalenteriin ja ennen kaikkea ottaa yhteyttä
kiinnostavista tapahtumista joko allekirjoittaneeseen tai koulutuspäällikkö
Pertti Pulkkiseen. Yhteyttä kannattaa
ottaa hyvissä ajoin, jotta osallistuminen voidaan varmistaa.
Heti tämän lehden ilmestymisen
jälkeen 20.-23.11.2014 on Turvallisuuspolitiikan erikoiskurssi Tuusulassa. Ensi vuonna kurssi järjestetään
Parolassa 19.-22.11.
Varautumisen erikoiskurssi järjestetään Mikkelissä marras-joulukuun
vaihteessa tänä vuonna. Ensi vuoden
keväällä vastaava kurssi järjestetään
Vaasassa.
Johtamisen teemaseminaari järjestetään maaliskuussa 2015 ja paikkana on Lappeenranta. Aihe ei ole vielä tiedossa.
Harjoituksen johtajan erikoiskurssi
järjestetään Kajaanissa marraskuussa
tänä vuonna. Vaatimuksena on 3-tason kouluttajalisenssi. Ensi vuonna
vastaava kurssi järjestetään 15.-16.11.
ja paikkakunta tarkentuu, mutta se on
kuitenkin Etelä-Suomessa. Vuonna
2016 kurssi järjestetään niin ikään
marraskuussa ja paikkakunta on Hämeessä.
Johtamiskouluttajien täydennyskoulutus järjestetään kaksipäiväisenä
sekä vuonna 2015 että 2016. Ajankohta ja paikkakunnat tarkentuvat.
Valtakunnallinen KOTU-yksikköpäivä järjestetään 15.11.2014 ja
osallistujakiintiömme on kolme vapaaehtoista toimijaa, ei siis MPK:n
8
SAVON VASAMA 2•2014
palkollisia. Aiheina ovat viestintä ja
markkinointi, PV:n uudistuminen
sekä verkkokoulutus. Aiheista kiinnostuneita pyydetään ottamaan yhteyttä pikimmiten. Jos ei tämän vuoden KOTU-päivään ehdi, ensi vuonna
vastaava tilaisuus järjestetään Rovaniemellä 14.11.
Puolustusvoimat järjestää kouluttajakoulutusta kertausharjoituksina ja
MPK:lle on jyvitetty vaihteleva määrä paikkoja. Koulutus- ja tukiyksiköt
kokoavat tapahtumista kiinnostuneista esitykset joten ottakaapa yhteyttä.
16.-20.3.2015 järjestetään Haminassa
tason 2 kouluttajakoulutusta ja esityksellä halukkaista on todella kiire, koska halukkuusesitys olisi pitänyt koota
jo syyskuun aikana. Vastaava joukkueen (vast) tason harjoituksen johtajakoulutus järjestetään myös maaliskuussa 2016 ja henkilöstöesitys tähän
tapahtumaan tulee koota viimeistään
syyskuussa 2015. On suunniteltu lisäksi, että puolustusvoimat kouluttaa samalla periaatteella myös vuonna 2017.
Puolustusvoimat kouluttaa aselajikouluttajia aselajikouluissa syyskuussa 2016. Koulutus- ja tukiyksikkö kokoaa esitykset koulutettavista
viimeistään helmikuussa 2015. Edellytyksenä on 2-tason lisenssi. Vastaavalla periaatteella aselajikouluttajia
koulutetaan myös 2017.
Puolustusvoimat toimeenpanee
kouluttajakoulutuksen kertausharjoituksen aiheena rakennetun alueen taistelu. Paikkana on Santahamina ja ajankohtana maaliskuu 2016 ja maaliskuu
2017. Suosituksena on 2-tason lisenssi ja esitykset molempiin tapahtumiin
kootaan syyskuussa 2015. Samalla
periaatteella Santahaminassa järjestetään maaliskuussa 2016 ja maaliskuussa 2017 kouluttajakoulutusta aiheena taisteluensiapu. Suosituksena
on vähintään 1-tason lisenssi. Esitykset molempiin tapahtumiin kootaan
syyskuussa 2015.
Puolustusvoimat tilaa MPK:lta
kouluttajakoulutusta. Tason 2 kouluttajakoulutus toteutetaan etä- ja lähijaksoina vuosina 2015 ja 2016. Ensi
vuonna 1. etäjakso alkaa 1.6. jota seuraa lähijakso 28.-30.8. Toinen etäjakso alkaa 1.9. ja lähijakso on 18.-20.9.
Paikkakuntana on Hamina ja esitykset
kootaan helmikuussa 2015. Vuoden
2016 koulutus toimeenpannaan jotakuinkin samoina ajankohtina.
On suunniteltu alustavasti myös,
että etä- ja lähijaksoperiaatteella järjestetään Santahaminassa kouluttajakoulutusta aiheena rakennetun alueen
taistelu. Suunnitelmat ovat kuitenkin
vielä siinä vaiheessa, että ajankohdat
ovat auki. Kiinnostuksen voi tietenkin jo ilmaista.
Testaajakoulutusta järjestetään
vuonna 2015 ja 2016 ja paikkakuntana on Santahamina. Ajankohdat ovat
vielä avoinna. Tähänkin koulutukseen
voi ilmaista kiinnostuksensa, vaikka
yksityiskohdat eivät ole vielä tiedossa.
Tason 1 kouluttajakoulutus toteutetaan koulutus- ja tukiyksiköittäin ja/tai
maanpuolustuspiireittäin. Halukkuuksien määrä ratkaisee toteutustavan.
Perusammuntojen johtajien koulutusta jatketaan aluetoimistojen tarpeiden mukaan. Koulutukseen liittyvät
näytöt tulee antaa muun koulutustapahtuman yhteydessä. Erillisiä näyttöjä ei ole suunnitteilla.
MPK on uudistamassa koulutusmetodeja ja verkkokoulutusta lisätään
merkittävästi. Tähän liittyen MPK toimeenpanee PVMoodle peruskurssin
maaliskuussa 2015 joko Tuusulassa
tai Tampereella ja toinen peruskurssi syksyllä 2015 todennäköisesti Oulussa. Kesäkuussa 2015 järjestetään
Turussa PVMoodle monimuotokurssin hallinnoinnin peruskurssi ja edellytyksenä on PVMoodle peruskurssin
suoritus. Vastaava kurssi järjestetään
myös Kouvolassa ja ajankohtana on
marraskuu 2015. MPK:n verkkopedagogiikan kurssi järjestetään tammi-helmikuussa 2015 ja paikkana on
Kouvola. Kurssiin liittyy lähijakso,
joka on 31.1.-1.2.2015. Verkkopedagogiikan kurssi järjestetään samalla
periaatteella myös vuonna 2016.
Erityisesti naisille järjestettäviä
tapahtumia ovat Naisten Valmiusliiton NASTA-harjoitukset, jotka ovat
avoimia kaikille varautumisesta ja turvallisuudesta kiinnostuneille naisille.
Vuoden 2015 NASTA-harjoitukset
järjestetään Santahaminassa 24.-26.4.
ja Tikkakoskella 18.-20.9. Vuonna
2016 kevätharjoitus järjestetään Haminassa ja syysharjoitus Kajaanissa.
Kevään 2017 harjoitus järjestetään
Hattulassa ja syysharjoitus Rissalassa.
Sotilaskotiliiton ja Maanpuolustusnaisten Liiton järjestämät SOMAharjoitukset ovat Heinuvaarassa 2015,
Vekaranjärvellä tai Niinisalossa 2016
ja Heinuvaarassa 2017.
MPK osallistuu valtakunnallisten
liikuntatapahtumien järjestämiseen
yhteistoiminnassa Reserviläisurheiluliiton kanssa. Vuonna 2015 Talvijotos
järjestetään Virtaalla 27.2.-1.3., Simo
Häyhä tarkka-ammuntakisa järjestetään Säkylässä 13.-15.3., SRA-mestaruuskilpailut Hiukkavaarassa 31.7.2.8., Syysjotos Mäntsälässä 18.-20.9.
ja Meritaitokilpailu Suomenlinnassa
13.9. Vuonna 2016 järjestetään kansainvälinen sotilastaitokilpailu Rovajärvellä.
Taisipa tulla melko pitkä lista, mutta pitkää ei voi pätkiä oleellista hävittämättä. Siispä ilmaisemaan hyvissä
ajoin kiinnostuksen kohteita. Alustava tietokin on parempi kuin ei tietoa
lainkaan. Alustava kiinnostuksen ilmaiseminen ei tarkoita ilmoittautumista sitovasti. Etelä-Savon koulutusja tukiyksikön toimintaan ensi vuonna
palataan myöhemmin.
Hyvää ja turvallista
syksyn jatkoa!
Ari Kuikka
Etelä-Savon koulutus- ja
tukiyksikön päällikkö
Kaakkois-Suomen
maanpuolustuspiirin
päällikkö
HEIKKILÄN YRTTTILA
Kotimaisia yrttejä
KAMPAAMO-PARTURI
Kuivatut kotimaiset
yrtit • yrttimausteseokset • yrttiteet
• makusokerit
• yrttidipit • kristallisuola • savusuola
• yrttisuola
Heikkilän Yrttitila Oy
www.kotimaisetyrtit.fi
SAVON VASAMA 2•2014
9
Arvoisa Etelä-Savon
maanpuolustusväki
Kuvat: Puolustusvoimat
Itä-Suomen sotilasläänin komentaja kenraalimajuri
Veli-Pekka Parkatti
Yhtenä puolustusvoimauudistuksen toimenpiteistä lakkautetaan sotilasläänin esikunta tämän vuoden lopussa. Silloin katkeaa pitkä sotilasläänien perinne joka pohjautuu
1930-luvun alussa luotuun aluejärjestelmään. Kysymys
on kuitenkin enemmän organisaatiouudistuksesta kuin
järjestelmän muutoksesta. Alueellinen puolustusjärjestelmä ja yleinen asevelvollisuus säilyvät edelleen puolustuksemme perusperiaatteina.
Etelä-Savon alueella muutokset
ovat pieniä. Aluetoimisto jatkaa toimintaansa vakiintuneella pohjalla
Karjalan prikaatin apulaiskomentajan
alaisena. Tähän tehtävään on määrätty Itä-Suomen sotilasläänin nykyinen
esikuntapäällikkö eversti Antti Lehtisalo, joten voimme luottaa siihen, että
osaamista ja asiantuntemusta riittää.
Puolustusvoimauudistus etenee
muutenkin hyvin ja sille asetetut tavoitteet saavutetaan. Puolustusvoimauudistuksen sisältämät rakenteelliset
ja hallinnolliset sopeuttamistoimenpiteet eivät kuitenkaan yksin vastaa niihin pitemmälle ulottuviin puolustuksen haasteisiin, jotka ovat edessämme
jo tämän vuosikymmenen loppupuolella. Erityisesti materiaalin vanhenemisen edellyttämät uusmateriaalin vaatimat investoinnit muodostuvat
haasteeksi.
Puolustusvoimauudistuksen rinnalla valmisteltu taistelutavan uudis10
SAVON VASAMA 2•2014
taminen on antanut uutta potkua ja
intoa koulutukseen ja taktiikan opetukseen ja sen kouluttamista on ollut
ilo seurata kentällä. Komentajan saapuminen paikalle terästää aina joukon toimintaa. Keskustelut kouluttajien ja koulutettavien kanssa olivat
antoisia. Tehtävätaktiikka sekä aktiivisuus, oma-aloitteisuus ja oveluus
olivat asioita, joita yhä uudestaan haluan painottaa.
PAIKALLISJOUKOT
Paikallispuolustuksen kehittäminen on yksi keskeisimpiä vuoden 2014
aikana aluetoimistotasolla toteutettavia toimenpiteitä. Paikallisjoukkoja
ovat muun muassa maakuntakomppaniat, sotilaspoliisikomppaniat, taistelukoulutusyksiköt sekä reservistä
palvelukseen käskettävien joukkojen
perustamiskeskukset. Ne yhdistetään
yhtenäiseen johtoon muodostamalla
niistä oman esikunta- ja viestikomp-
panian ja huoltokomppanian sisältäviä paikallispataljoonia, jotka varustetaan niiden tehtävien edellyttämällä
materiaalilla.
Itä-Suomen sotilasläänin alueella
paikallispataljoonia tulee jokaiseen
maakuntaan. Henkilöstön koulutus on
aloitettu vuonna 2014 paikallispuolustuskonseptin mukaisesti. Erityisesti
paikallispataljoonien kouluttamisessa tullaan hyödyntämään Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä tilattavaa
koulutusta, joka toteutetaan vapaaehtoisina harjoituksina. Joukkojen kokoonpanoista löytyy runsaasti tehtäviä
myös hieman vanhemmille kokeneille
reserviläisille.
Paikallisjoukkojen valmiuksien ylläpidossa on tarkoitus entistä määrätietoisemmin hyödyntää vapaaehtoista
maanpuolustuskoulutusta. Tämä puolestaan on osa laajempaa kehitystyötä, jonka tarkoituksena on selkiyttää
ja avata uusia mahdollisuuksia en-
tistä paremmin hyödyntää vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta sekä
reservin toimintaa puolustusvoimien
sodan ajan joukkojen koulutuksessa.
VAPAAEHTOISTYÖ
Vapaaehtoiset maanpuolustusjärjestöt ylläpitävät maanpuolustustahtoa ja -taitoa sekä veteraaniperinteitä.
Puolustusvoimien toimipaikkaverkon
harventuessa tulee vapaaehtoistyö entistä tärkeämmäksi. Vapaaehtoinen
kouluttautuminen niin sotilaallisiin,
kuin niitä tukeviin tehtäviin on siksi
tärkeä osa maamme turvallisuutta niin
rauhan aikana kuin sodankin varalta.
Sotiemme veteraanien rivit ovat
harmaantuneet ja harventuneet. Yhä
harvemmassa perheessä, kodissa tai
kylässä on enää sotiemme veteraaneja. Edessä on päivä, jolloin heidät
kaikki on kutsuttu viimeiseen iltahuutoon. Tämän päivän suomalaiset
tunnemme kuitenkin suurta kiitollisuutta sotiemme veteraaneja ja koko
veteraanisukupolvea kohtaan. Me ymmärrämme ketjun, joka ulottuu nykypäivästä 70 vuotta taaksepäin. Siihen
mahtuu isänmaamme pelastaminen ja
taloudellisen vaurauden rakentaminen
ja hyvinvointiyhteiskunnan luominen.
Tämä on arvokas perintö joka meidän
on huolehdittava eteenpäin tuleville
sukupolville.
ASEVELVOLLISUUS
Suomalainen asevelvollisuus kytkee edelleen yhteiskunnan toimijoita yhteisiin arvoihin ja periaatteisiin
sekä opettaa ryhmä ja yhteisöllistä
toimintaa. Samalla se ylläpitää yhteiskunnan ja puolustusvoimien kuten myös poliittisten toimijoiden ja
puolustusvoimien välistä yhteyttä ja
tukee yhteiskuntarauhan turvaamista
sekä yhteiskunnan kriisinsietokyvyn
kehittämistä.
Vuoden 2014 aikana kylmät tuulet ovat puhaltaneet Euroopassa. Ukrainan tapahtumat tulivat yllätyksenä
suurimmalle osalle suomalaisista ja
vielä suurempana yllätyksenä monelle
muulle maalle ja kansainväliselle toimijalle. Puolustusvoimat on kuitenkin jo 1997 selonteosta alkaen ottanut
valmiussuunnittelussa huomioon sel-
laiset uhkamallit joiden piirteet esiintyivät Ukrainankin tapahtumissa. Uusi
puolustusvoimain komentaja Jarmo
Lindberg on kuitenkin todennut, että
erityisesti puolustusvoimien valmiutta ja suorituskykyä täytyy tarkastella
kriisin kehittymistä ja sen erityispiirteitä vasten.
Puolustusvoimat on viimeisten kolmen vuoden aikana kokenut ankaran
säästökuurin ja toteuttanut uudistuksen tehtyjen päätösten mukaisesti. Nurinaa on varmasti eri paikoissa kuultu,
mutta tehtävät on täytetty tunnollisesti
ja siitä on kyllä saatu ihailua ja tunnustusta muualta valtionhallinnostakin.
TOIMINTAEDELLYTYKSET
Nyt syksyllä 2014 näyttää siltä,
että vallitsee suuri yksimielisyys siitä, että puolustusvoimiin kohdistuvat
leikkaukset ovat olleet liian suuria ja
että seuraavalla hallituskaudella rahoitustasoa on nostettava erityisesti
materiaalisen valmiuden parantamiseksi. Tähän on vaikuttanut Ukrainan
kriisi, joka on muistuttanut siitä, että
perinteinen sotilaallisen voiman käyttö tehostettuna uusilla elementeillä on
todellisuutta myös Euroopassa. Haasteen puolustuksen kehittämiselle aiheuttaa Suomen talouden heikko tila,
johon omalta osaltaan on vaikuttanut kriisin pakotteet. Puolustusvoimi-
en materiaalihankintojen rahoitus on
usein mainittu vakavimpana puolustuksen haasteena, mutta näen yleisen
asevelvollisuuden toimintaedellytysten turvaamisen ja maanpuolustustahdon ylläpitämisen tulevaisuudessa sitäkin tärkeämpänä.
Sotilasläänin komentajana suuri haasteeni on ollut ylläpitää Jukka
Pennasen komentajakauden toiminnan korkeaa tasoa ja vankkaa yhteistyöverkkoa sekä siirtää se hallitusti
uusien toimijoiden yhteyteen. Erilaiset yhteistoimintatapaamiset, maanpuolustustapahtumat ja maanpuolustuskurssit on toteutettu vakiintuneilta
pohjilta. Virka-auton kilometrit ovat
pysyneet samoissa lukemissa ja vastuualueen laajuuden on saanut kokea
konkreettisesti, kun viikossa mittariin
on saattanut tulla kaksikin tuhatta kilometriä. Silti tuntuu siltä, että kun vuosi 2014 on lopuillaan, paljon on jäänyt
vielä näkemättä ja kokematta.
Haluan lausua parhaat kiitokseni Etelä-Savon maanpuolustusväelle. On ollut ilo tehdä kanssanne työtä isänmaan hyväksi.
Toivotan teille parhainta menestystä tuleville vuosille, joilta ei
tule haasteita puuttumaan.
SAVON VASAMA 2•2014
11
Kuvat: Puolustusvoimat
Vahvistuva
KARJALAN PRIKAATI
Karjalan prikaati on yksi maavoimien suurimmista joukkotuotantoyksiköistä. Prikaatimme on iskukykyinen mekanisoitu yhtymä ja meillä toimivat tiiviissä yhteistyössä kaikki maavoimien aselajit. Puolustusvoimauudistuksen ja maavoimien uuden taistelutavan myötä toimintamme edelleen laajenee.
Puolustusvoimauudistuksen merkittävimmät vaikutukset Karjalan prikaatille ovat operatiivisten tehtävien
laajeneminen, alueellisen vastuun lisääntyminen, aluetoimistojen liittäminen prikaatiin sekä aselajitoimintojen
toimintaedellytysten vahventaminen.
Erityisesti prikaatimme pioneeriaselaji
vahvistuu merkittävästi kun Karjalan
prikaatiin keskitetään raivaamisen valtakunnallinen koulutus. Uudistuksen
myötä aluevastuumme laajenee kattamaan Etelä-Savon, Kymenlaakson
ja Etelä-Karjalan maakunnat
Sotilasläänit ja niiden esikunnat
lakkautetaan kuluvan vuoden lopussa. Pääosa nykyisen Itä-Suomen sotilasläänin esikunnan (ISSLE) tehtävistä ja henkilöistä siirtyy meille Karjalan
prikaatiin. Samassa yhteydessä tänne
Vekaranjärvelle siirtyvät mm. aluevastuu operatiivisin ja asevelvollisuuteen liittyvistä tehtävistä sekä vastuu
yhteistoiminnasta maanpuolustusjärjestöjen sekä muiden viranomaisten
kanssa. Vastuunsiirtoa on valmisteltu jo pitkään erinomaisessa yhteistyössä ISSLE:n ja Karjalan prikaatin
kesken. Valmisteluissa on huomioitu
myös Etelä-Savon tarpeet.
Puolustusvoimauudistus muuttaa myös Karjalan prikaatin organisaatiota. Karjalan prikaatin kuuluvat
12
SAVON VASAMA 2•2014
jatkossa Etelä-Savon aluetoimisto
Mikkelissä sekä Kaakkois-Suomen
aluetoimisto Kouvolan keskustassa.
Aluetoimistojen prikaatiin liittämisen myötä lisääntyy joukko-osastomme alueellinen vaikuttavuus sekä toimimme useammalla paikkakunnalla.
Aluetoimistot ovat jatkossakin keskeisiä toimijoita asevelvollisten palvelukseen määräämisessä sekä yhteistoiminnan järjestämisessä muiden
viranomaisten ja maanpuolustusjärjestöjen kanssa. Kentällä tehtävän maanpuolustustyön määrä tulee lisääntymään. Apulaiskomentajan tehtävän
lisääminen organisaatioomme parantaa prikaatimme toimintaedellytyksiä
ja johtamiskykyä erityisesti yhteistoimintaan liittyvissä asioissa maakunnissa.
Karjalan prikaatin rakennuskantaa
ja harjoitusalueita on kehitetty joukkoosaston laajentumisen rinnalla. Peruskorjaukset ja uudisrakentaminen ovat
edenneet pääosin kehittämissuunnitelmien mukaisesti. Menossa ovat nyt
mm. majoituskasarmien peruskorjaukset sekä raivaamiskoulutuksen vaatimien koulutuspaikkojen rakentamiset.
Lisäksi ampumaratoja parannetaan
vastamaan koulutustarvetta ja tiukentuvia ympäristömääräyksiä.
Karjalan prikaatissa vallitsee
erinomainen me-henki. Olemme
aina olleet valmiina uudistuksiin ja
haluamme aidosti kehittää joukkoosastoamme yhä suorituskykyisemmäksi yhtymäksi. Olemme ylpeitä siitä, että Karjalan prikaati on
kehitettävä joukko-osasto, jonka
merkitys ja suorituskyky kasvavat
puolustusvoimauudistuksen myötä. Tulemme tekemään parhaamme, että yhteistoiminta kaikkien
Etelä-Savon maanpuolustukseen
liittyvien toimijoiden kanssa jatkuu tulevaisuudessakin vähintään
yhtä hyvänä kuin se on perinteisesti aina täällä ollut.
Jari Kallio
Prikaatikenraali
Karjalan prikaati
SAVON SOTILASPERINNEYHDISTYS PORRASSALMI RY
Porrassalmi 225
Kuvat: Jarmo Syyli.
Sotilasperinneyhdistys järjesti 13.6.1789 käydyn Porrassalmen taistelun muistoksi taistelunäytöksen ”Porrassalmi
225” 14.6.2014. Tapahtuma onnistui suunnitellusti ja keräsi paikalle odotettuakin runsaamman yleisöjoukon. Näytös
ei olisi ollut mahdollinen ilman paikallisten maanpuolustusjärjestöjen osallistumista sekä puolustusvoimien, kaupungin,
eri yritysten ja yhteisöjen tukea.
Näytöstä seurasi parituhantinen yleisö.
Yläkuvassa kiivas lähitaistelu käynnissä Porrassalmen harjulla.
Kiitokset kaikille näytöksen valmisteluissa ja toteutuksessa mukana olleille! Näytöksestä on tehty DVD, jota voi hankkia sotilasperinneyhdistykseltä.
Sotahistoriaa ja Karjalan kulttuuria perinnematkan 2014 raportti
Savon Sotilasperinneyhdistys
Porrassalmen perinnematka keväällä
2014 suuntautui 1.-4.5. Karjalan kannakselle ja Kronstadtiin. Mukana oli
linja-autollinen vanhoja ja uusia sotahistoriasta ja Karjalan kulttuurista
kiinnostuneita. Yhdistyksemme järjestää Mikkelin lukiolaisille vuosittain
kirjoituskilpailun, jossa voittajan palkintona on perinnematka. Tällä tavoin
tietoa maamme historiasta ja sotiemme merkityksestä siirtyy konkreettisesti myös nuorisollemme.
Ensimmäinen tutustumiskohteemme oli jo Suomen puolella. Vierailimme Immolan rajamuseossa ja
lentokentällä, jonne Hitler tuli onnittelemaan marsalkka Mannerheimia
hänen 75-vuotispäivänään. Saksalainen lento-osasto Kohlmey on saanut
ansaitsemansa muistokiven lentokentän reunalle. Museon sisä- ja ulkotilat
yllättivät monipuolisuudellaan. Sotilaskodin munkkikahvien jälkeen siirryimme rajan ylityksen muodollisuuksiin, jotka hoituivat ennätysvauhdilla
molemmin puolin rajaa.
Pyhän Nikolauksen Merkirkko
Kronstadtissa, edessä matkan historia-asiantuntija Heikki Kupiainen ja
kirjoituskilpailun voittaja
Tilda-Maria Turunen
SAVON VASAMA 2•2014
13
Rajan jälkeen pääsimme sotahistorian kohteisiin. Talvisodan ja jatkosodan ratkaisutaistelujen paikoilla
saimme neljän päivän aikana jokaisessa tarkat tietoiskut taistelujen etenemisistä. Tutustuimme suomalaisten
mieliin pysyvästi jääneisiin tärkeisiin
taistelupaikkoihin, kuten Tali-Ihantala, Portinhoikka, Leipäsuo, Pasurinkangas, Valkeasaari, Siiranmäki,
Kuuterselkä, Äyräpää ja Vuosalmi.
Tarkastelimme taistelupaikkoja maastossa ja saimme havainnollista tietoa
alkuperäisillä paikoilla.
KRONSTADT
Majoituimme Karjalan kannaksen
keskeiselle paikalle Kiviniemeen,
josta oli hyvä tehdä päivän retkiä eri
suuntiin. Pisin matka suuntautui Pietarin edustalle Kronstadtiin, joka oli
aiemmin suljettu sotilasyhteisö, mutta
on nyt pietarilaisten suosima lomakohde. Saarella tutustuimme uuden veroiseksi saneerattuun syksyllä 2013 avattuun ortodoksiseen kirkkoon, joka oli
väreissään ja loistossaan vaikuttava.
Pistäydyimme myös tunnelitietä Suomenlahden etelärannalle ennen paluuta Terijoelle.
Terijoen kuulut hiekkarannat ovat
enää kalpea muisto entisestä, kun merihiekkaa on imuroitu Pietarin rakentamiseen ja Kronstadtin patotiehen.
Karjalan kannaksella on 1990-luvulta alkaen voitu pystyttää muistokiviä
taistelupaikoille yhteisymmärrykses-
Yhdistyksen seppele Siiranmäen muistomerkillä, kunniavartiossa Heimo Marttinen
ja matkanjohtaja Ari Kuikka
sä venäläisten kanssa. Kaksikieliset
muistokivet lisäävät myös naapuriemme tietoisuutta historiasta. Laskimme seppeleen Siiranmäen taistelun
muistomerkille. Sotahistorian lisäksi saimme täsmätietoa mm. eri pitäjien historiasta, luonnosta, ihmisistä
ja elinkeinoista sekä karjalan kielestä.
Karjalan kannaksella elämä on
muuttunut viime vuosina kaksijakoiseksi. Maaseudun ihmiset elävät edelleen pysähtyneessä maailmassa kallellaan olevissa puutaloissaan hyvin
hoidetun kasvimaan vieressä, mutta
niiden rinnalle ja osin tilalle on syntynyt korkein suojamuurein varustettuja huviloita ja suuria, ylellisiä huvilakyliä pietarilaisten lomapaikoiksi.
SUDENHÄNTÄ
Kannakselle on syntynyt matkailuyrityksiä. Vierailimme yksityisessä
Sudenhäntä-talvisotamuseossa, jonka
yhteydessä on suuri hotelli ja laaja lomamökkialue Vuoksen rannalla. Museossa esiteltiin tasapuolisesti sodan
kulkua myös Suomen näkökulmasta.
Rautuun on rakennettu nykyaikainen
ja monipuolinen laskettelu-, urheiluja huvittelukeskus, joka oli vastasataneen lumen peitossa toukokuun alussa vierailumme aikana.
Pietarilaisten lomanviettäjien jokaviikkoiset pitkät autojonot ovat Kannaksen maanteillä saaneet aikaan, että
tiestöä on ryhdytty parantamaan ja rakentamaan täysin uusia teitä, kuten
monikaistainen moottoritie Pietarista
Kannaksen halki pohjoiseen, tulevaisuudessa Muurmanskiin asti. Parantuvien yhteyksien seurauksena alue tulee
entistä houkuttelevammaksi pietarilaisille lomanviettäjille. Viimeisetkin
suomalaisen Karjalan kannaksen vanhat näkymät ovat pian olemassa vain
muistoissamme.
Jäämme odottamaan ensi kevään
matkaa, kohde tarkentuu myöhemmin.
Teksti Matti Lakio
Kuvat Heimo Marttinen
Matkalaiset Sudenhäntä- museossa
14
SAVON VASAMA 2•2014
SAVON SOTILASPERINNEYHDISTYS
PORRASSALMI RY:N
TOIMINTAA 2014
SYKSYN 2014 ESITELMÄT
Savon Sotilasperinneyhdistys Porrassalmi ry
järjestää yhdessä Etelä-Savon kadettipiirin ja
Jalkaväkimuseon kanssa esitelmäsarjan
kesän 1944 taisteluista.
Tilaisuudet järjestetään Jalkaväkimuseon
ritarisalissa Mikkelissä. Alkamisaika klo 18.00.
Sotilaskodin kahvipiste avoinna klo 17.30 alkaen.
Esitelmöitsijät aiheineen:
• Tiistai 21.10. everstiluutnantti Janne Mäkitalo ”Suurhyökkäys kannaksella”
• Tiistai 11.11. eversti Markku Riittinen ”Vetäytyminen Itä-Karjalasta”
• Tiistai 2.12. eversti Martti Kukkonen
”Ilomantsin taistelut”.
Käsiohjelma 5 euroa. Tervetuloa!
Suur-Savon
Reserviläiset
voitokkaina 69. Oltermannin viestissä.
69. Oltermannin viesti kilpailtiin maaliskuun 19. - 20. päivä
Etelä-Karjalan maastoissa. Poikkeuksellisen kisasta teki se, että
perinteiseen tapaan kisaa ei voitu
lumen puutteessa hiihtää, vaan kilpailijat suoriutuivat viestistä juosten.
A-sarjan voittajaksi selvisi Kainuun prikaati ja B-sarjan voittajaksi
Suur-Savon reserviläiset. A-sarjan
muut mitalisijat menivät Utin Jääkärirykmentille ja
Reserviupseerikoululle. B-sarjan kakkoseksi kiri Etelä-Karjalan
reserviläiset ja kolmanneksi Pohjois-Karjalan reserviläiset.
Oltermannin hiihto on puolustuvoimien vanhin kisa, sillä se on
järjestetty yhtäjaksoisesti jo vuodesta 1951.
Kauttamme laadukkaat varusteet
metsästykseen,kalastukseen ja
ampumaurheiluun.
JUVAN RAUTA JA MAATALOUS OY
Puh. 020 787 0500, fax 020 787 0501
www.aseliike.fi
Virastokuja 2, 19430 PERTUNMAA
Puhelin (015) 770 4400
Virastokuja 2, 19430 PERTUNMAA
Puhelin (015) 770 4400
SAVON VASAMA 2•2014
15
ARJEN TURVAA -TAPAHTUMA
KOKOSI KANSAA
PIEKSÄMÄELLÄ
24.5.2014
Pieksämäen mittakaavassa
suuren luokan tilaisuudeksi
luokiteltava laajamittainen
yleisötapahtuma moninaisine esityksineen ja näyttelyineen sekä myyntikojuineen
keräsi lähes ennätysyleisön
perinteellisiin Pieksämäen
kauppatorin kevätkauden
avajaisiin. Lukuisat oheisohjelmat vetivät perheitä ja
kansalaisia liikkeelle tuhatmäärin. Torilla kannatti kyllä käydä, sillä harvoin on ollut yhtä paljon näkemistä ja
kokemista aivan kaupungin
keskustassa.
Merkittävän osan tilaisuuden koulutuksellista elämyksistä tarjosi Arjen Turvaa – tapahtuman puitteissa
Etelä-Savon Pelastuslaitos yhdessä
Puolustusvoimien, Maanpuolutustuskoulutusyhdistyksen Pieksämäen koulutusosaston, Pieksämäen Reserviupseerikerhon, reserviläisyhdistyksen,
Maanpuolustustusnaisten, Naisten
valmiusliiton, Lottaperinneyhdistyksen sekä Maakuntakomppanian
toimijoiden kanssa. Mukana omilla
osastoillaan olivat myös Poliisi ja Ensihoitokeskus sekä Vapaaehtoinen pelastuspalvelun edustajina Pentti Saarinen ja Sulo Jakovlev.
Arjen Turvaa tapahtuman järjestelyvastuussa maakunnassamme oli
tänä keväänä Etelä-Savon Pelastuslaitos. Muiden toritapahtumien koor16
SAVON VASAMA 2•2014
dinoinnista vastasi Pieksämäen tapahtumaverkko Terho Häkkisen johdolla.
Harvoin on MPK:n esittelyteltoissa ollut sellaista vilskettä kuin tällä
kertaa. Oma osuutensa hyvään yleisömenestykseen oli tietenkin säällä,
joka hemmotteli ensimmäistä kertaa
sitten pitkän ja ennätyskylmän kevään.
Pieksämäen paikallisosaston johtamalla toimintapisteellä oli myös yleisölle suunnattu Etelä-Savon Maakuntakomppanian järjestämä RUL:n
toimintapäivään liittyvä rynnäkkökiväärin lipastuskilpailu. Kymmenen
patruunan tehtävän voitti Jukka Kinnunen ajalla 10,03. Toiseksi sijoittui
Jari Hynninen (11,71) ja kolmanneksi Terho Häkkinen (11,77). Marianne Häkkinen joukkoineen vastasi rastipisteestä saaden kymmeniä osallistujia
innostumaan kilpatehtävästä ja taistelemaan Osuuspankin palkinnoksi lahjoittamista sammutuspeitteistä.
Pieksämäen sotahistoriaan tarkkaan perehtyneet asiantuntijamme
Asko Hankilanoja ja Mikko Heiskanen saivat auringon paahtamassa teltassa todellisen ”tulikasteen” Askon
esitellessä Naarajärven sotavankileirin
toimintaa DVD – laitteiden hohteessa.
Mikko puolestaan järjesti ansiokkaan
kalustonäyttelyn keräämästään Pieksämäen talvisodan pommitusten aikaisesta sotasaaliista ym. autenttisesta
löytötavararasta mm. Nikkarilan entisen metsäkoulun alueelta.
Vanhat ajoneuvot ja aseet ovat
aina takuuvarma vetonaula näissä tilaisuuksissa. Tällä kertaa mukana oli
myös aito ”Nasu”, jota esitteli ylpeänä ajoneuvon uusi omistaja Topi Nenonen. Pelastuslaitoksen rastilla esittelytehtävissä oli henkilönostintaan
palolaitoksen pelastusnäytöksessä
käyttänyt Topin isä Olli.
Kuljetusliike O. Nenonen on antanut vuosien varrella mittavan panokOlavi Nenosen nosturiauton ja Etelä-Savon pelastuslaitoksen näytös, potilas
(kylmäkalle) saatiin ulos palavasta
kerrostalosta
järjestävää joukkoa: Heikki Jäntti, Jiri Sepponen, Toni Harjunen, Marianne Häkkinen, Mikko Heiskanen, Ano Teittinen, ja hanurissa Marko Lyyra. Kuvasta puuttuu Topi Nenonen ja Asko Hankilanoja sekä Olli Häkkinen.
sen eri maanpuolustustapahtumissa
Pieksämäen seudulla milloin omilla
museoajoneuvoilla, milloin erilaisilla
kuljetuspalveluilla mm. Kukkarojotoksilla ja ansaitsee täten kunniamaininnan toiminnastaan vuosien varrella.
Tällä kertaa oli myös maanpuolustusaiheista musiikkia kuultavissa esittelytelttojen lähimaastossa. Siitä piti
huolen ansiokkaasti reservin korpraali
ja Pieksämäen Seudun Reserviläisten
nykyinen puheenjohtaja Marko Lyyra.
Tässä voisi jo sanoa, että Pieksämäeltä löytyy osaajia todella moneen tarpeeseen. Järjestettiin sitten kriisinajan
koulutusta tai sitten viihdytystoimintaa reservin ”rintamamiehille ja naisille”, aina löytyy sopiva taitaja kehiin.
Niin, ja ei sovi unohtaa Heikki Jänttiä ja Juha Huttusta ja muita uskollisia
Pieksämäen tukijoukkoja Joroisista.
Kaiken kaikkiaan Arjen Turvaa –
tapahtuma oli mieltä nostattava kokemus, niin meille järjestäjille, kuin
suurelle yleisöllekin saamastamme
positiivisesta palautteesta päätellen.
Se, että innostunutta väkeä riitti alueellamme, johtui kaiketi myös siitä,
että Puolustusvoimien edustajat olivat
saapuneet kalustoineen torille. Rai-
Lipastustehtävässä opastaa
Jiri Sepponen, tytöt eivät
kilpaile, mutta isä päästi
kokeilemaan, mitä sanoi
äiti?
vaajarobotti ym. mielenkiintoiset varusteet vetivät omalta osaltaan kansaa puoleensa.
Kaikkien turvapäivän järjestäjä osapuolten keskittäminen samaan
”linjastoon” oli hyvä asia. Tämä kertoo arjen turvallisuudesta vastaavien
viranomaisten sekä vapaaehtoisjärjestöissä ja koulutusorganisaatioissa
toimivien reserviläisten kiitettävästä
yhteistyöstä ja hyvästä yhteishengestä Pieksämäellä ja koko Etelä-Savossa. Tästä on hyvä jatkaa toimintaamme
yhteisen turvallisuuden eteen.
Kaikkia Arjen Turvaa –tapahtuman järjestäneitä osapuolia kiittäen
ja tervehtien!
Ano Teittinen
Majuri (res)
SAVON VASAMA 2•2014
17
Maanpuolustusjuhla
Rantasalmella 1.3.2014
Reservi ja yleinen asevelvollisuus
kuuluvat yhteen
Yleinen asevelvollisuus ei ole ainoastaan kustannustehokas tapa tuottaa riittävän suuri reservi puolustusjärjestelmälle, se on perheet ja kansan järjestelmään
liittävä,huolella vaalittava kruununjalokivi. Palvelusaika ei ole elämänkään tai yhteiskunnan kannalta hukkaan
heitettyä aikaa, sillä hyödyttäähän muun muassa puolustusvoimien johtajakoulutus siviilielämää. Myös pääosa
raskaiden ajoneuvoyhdistelmien kuljettajista koulutetaan
puolustusvoimissa.
Asepalvelus muistuttaa myös fyysisen kunnon merkityksestä yhteiskunnassa, missä kasvava osa väestöstä
kuuluu huollettaviin. Kaikki kotiutetut palaavat reserviin muuttuneina
miehinä ja naisina ja useimpien kohdalla muutos on positiivinen. Asevelvollisuudesta on siis pidettävä huolta,
kehotti kenraaliluutnatti evp. Paavo
Kiljunen Suur-Savon maapuolustusjuhlassa Rantasalmella maaliskuun
1. päivänä.
Rantasalmen koulukeskuksessa pidetyn maanpuolustusjuhlan juhlapuhujaksi kutsuttu Kiljunen uskoo, että
Suomen puolustus perustuu puolus18
SAVON VASAMA 2•2014
tusvoimauudistuksen jälkeenkin hyvähenkiseen, hyvin koulutettuun ja
puolustustahtoiseen reserviin. Ammattisotilaat muodostavat henkilöstön rungon erityisesti ylempien johtajatehtävien osalta. Runko täydentyy
reserviläisistä. Myös vapaaehtoiselle
toiminnalle jää kysyntää, vaikka kertausharjoitusten määrä tulevaisuudessa nouseekin.
Kiljunen sivusi juhlapuheessaan
myös Nato-keskustelua. Kiljusen mielestä liittoutuminen voisi tuoda ratkaisevan lisän siihen, ettei puolustusjärjestelmän käyttöön koskaan
jouduttaisi. Lisäksi jäsenyys teki-
si nykyisenkin kumppanuuspohjalta
harjoitetun yhteistyön huomattavasti yksinkertaisemmaksi molemmille
osapuolille. Liittoutumiskeskustelussa
on muistettava kuitenkin, ettei Suomi
voi ulkoistaa puolustustaan kokonaan.
Kenraali Kiljunen kiitti juhlan järjestäjiä mahdollisuudesta päästä puhumaan synnyinpitäjäänsä. Rantasalmella on historiallista perspektiiviä
maanpuolustusjuhlan pitopaikaksi.
Onhan täällä toiminut Kadettikoulun edeltäjä, Haapaniemen sotakoulu vuosina 1780–1819. Alueella on
myös taisteltu. Kustaa III:n sodassa
vuonna 1789 venäläiset lyötiin Parkuinmäen taistelussa. Tuo taistelu oli
Ruotsi-Suomen maavoimien ensimmäinen hyökkäysvoitto sitten Kaarle XII:n ajan.
Rantasalmelaista näkökulmaa
maanpuolustukseen löytyy myös viime sodista. Etenkin talvisodan loppuvaiheet muistetaan Kiljusen mukaan
paikkakunnalla erityisen hyvin.
Maaliskuun kuudentena päivänä
pitäjä menetti 46 poikaansa Laatokan
Petäjäsaaren taisteluissa yhden ainoan tuhoisan päivän aikana. Samassa
taistelussa kokivat kovia myös monet muut Savon pitäjät, muiden muassa Enonkoski ja Nilsiä. Kaikkiaan
tuossa taistelussa kaatui yhden päivän aikana ainakin 117 miestä. Talvisodan lopputuloksena oli kovia kokenut, mutta edelleen vapaa isänmaa,
Kiljunen muistutti.
MEILLÄ ON VASTUU TOISISTAMME
Maanpuolustusjuhla aloitettiin seppeleenlaskulla ja hartaushetkellä Rantasalmen sankarihaudoilla.
Nämä sankarihaudat kertovat ajasta, jolloin useimmat miehet ja naiset
ristivät kätensä ja rukoilivat Jumalaa
heittämään sen pelastavan köyden vetämään pois ahdingosta, pois sodasta, johon oli jouduttu. Sankarihaudat
muistuttavat meitä myös siitä, että sotaa ei saisi enää koskaan syttyä. Meillä kaikilla on tänäkin päivänä edelleen
vastuu toinen toisistamme, muistutti
kirkkoherra Jussi Leppäniemi.
Suur-Savon Reserviläispiirin puheenjohtaja, vääpeli Raimo Mikkonen
totesi sankarihaudoilla ja muistomerkeissä näkyvien tekstien herättävän
monia ajatuksia ja kysymyksiä.
Mikkosen mukaan ne kertovat karulla todellisuudella siitä halusta ja
uhrivalmiudesta, jolla maatamme on
puolustettu. Hän muistutti, että sodista selvittiin vahvan yhteishengen, tahdon, rintamalla taistelleiden sotilaiden
peräänantamattomuuden ja kotirintaman kestämisen ansiosta. Meidän
ja tulevien sukupolvien velvollisuus
onkin ylläpitää ja rakentaa maallemme entistä parempi tulevaisuus, Mikkonen velvoitti.
Keskuskoululla pidetyn maanpuolustusjuhlan tervetulosanoissa SuurSavon Reserviupseeripiirin puheenjohtaja, kapteeni Pentti Nuutilainen
palautti mieliin Rantasalmen aseman
rajapitäjänä Savon sotilaallisessa historiassa. Täällä on toiminut sotilaita
niin rauhan kuin sodan töissä, unohtamatta naisten panosta lottina ja kotirintamalla. He kaikki ovat antaneet
oman vahvan ilmeen paikkakunnalle,
Nuutilainen korosti.
Nuutilainen mainitsi käynnissä
olevan puolustusvoimauudistuksen
merkitsevän monissa osissa maata,
mukaan lukien oma maakuntamme,
puolustusvoimien näkyvyyden heikkenemistä. Reserviläisten ja maanpuolustusnaisten sekä kaikkien muidenkin
maanpuolustusjärjestöjen yksi tärkeä
tehtävä onkin edistää omilla kotiseuduillaan tuota näkyvyyttä.
NAISET HUOMIOITAVA MAANPUOLUSTUSKOULUTUKSEN KOHDERYHMÄNÄ
ERIKSEEN
Maanpuolustusnaisten Liiton Etelä-Savon piirin puheenjohtaja Ella
Liukkonen kertoi tervehdyksessään,
että Maanpuolustusnaisten Liitto täyttää tänä vuonna 10 vuotta.
Liitto perustettiin, kun kaksi suurta naisten vapaaehtoista maanpuolustustyötä tekevää liittoa, Suomen
Maanpuolustusnaisten Liitto ja Suomen Naisten Maanpuolustusjärjestö
yhdistivät toimintansa.
Liukkonen painotti maanpuolustusnaisten kasvavaa merkitystä kokonaismaanpuolustuksen edistämisessä.
Naisten maanpuolustustahdon – niin
tiedon ja taidon – kuin myös henkisen ja fyysisen kunnon vahvistamisen
lisäksi liiton tavoitteena on kouluttaa
ja kannustaa naisia valmentautumaan
kriisi- ja poikkeusolojen tehtäviin.
Jos kouluttautuminen on nousujohteista ja sitä kautta voi edetä esimerkiksi koulutus- ja tukiyksiköiden
eri tehtäviin, motivoi se kouluttautumaan, Liukkonen muistutti.
Naisille sopivia tehtäviä löytyy tukitoiminnoissa, kuten henkilöstön vastaanotto- ja varustustehtävissä ja kuntotestaajina, Koulutus ja tuki -yksikön
tiedottajina sekä Varautumis- ja turvallisuus -koulutuksen johto- ja kouluttajatehtävissä.
Monen suuren tapahtuman on mahdollistanut puolustusvoimien antama
huomattava tuki. Olemme saaneet
käyttöömme tiloja, varusteita ja kalustoa. Naisilla on myös ollut mahdollisuus osallistua puolustusvoimien valtakunnallisiin paraateihin. Tämä
kaikki viestii meille, että toimintamme koetaan merkittäväksi, maanpuolustuksen yhdeksi osaksi, Liukkonen
kiitteli.
RESERVILÄISEN SIVIILIOSAAMISTA
HYÖDYNNETTÄVÄ
Reserviupseeriliiton puheenjohtajuuden kuluvan vuoden alussa vastaanottanut kapteeni Mikko Halkilahti
kertoi Rantasalmen matkansa olevan
osa liiton johdon piirikierrosta, jonka
aikana on tarkoitus vierailla RUL:n
kaikissa piireissä ja tavata mahdollisimman paljon kenttäväkeä.
Halkilahti otti tervehdyksessään
kantaa myös käynnissä olevaan puolustusvoimauudistukseen nähden siinä
myös myönteisiä vaikutuksia.
Vaikka uudistuksen myötä varuskuntia ja soittokuntia joudutaan lakkauttamaan, puolustusvoimien henkilökuntaa vähentämään ja sodanajan
joukkoja pienentämään, on uudistuksella myös positiivisia vaikutuksia.
Puolustusvoimain komentaja Ari Puheloinen esitteli uudistusta julkituotaessa 12 kohdan listan, jolla parannetaan reserviläisten hyödyntämistä
puolustusratkaisussamme.
Halkilahti kertoi Etelä-Suomen sotilasläänin esikunta tekemästä kyselystä, jossa kartoitetaan reserviläisten
halukkuutta poikkeusolojen tehtäviin
ja oman siviiliosaamisen antamaa lisäarvoa eri tehtävien hoitoon. Kysely
on tärkeä, koska puolustusvoimat on
luvannut tulevaisuudessa paremmin
hyödyntää reserviläisten siviiliosaamista. Toivottavasti kyselyyn osallistuu paljon reserviläisiä, jotta se saataisiin koko Suomen kattavaksi.
Halkilahdesta on ollut ilo seurata
puolustusvoimien ennakkoluulotonta
ajattelutapaa reserviläisten koulutuksen ja vapaaehtoisen maapuolustuskoulutuksen kehittämisessä.
Hänen mukaansa suunnitelmat
näyttävät hyviltä. ja mielenkiinnolla odotetaan niiden toteutumista ensi
vuoden alussa.
Mikko Halkilahden mukaan myös
Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen
rooli tulee uudistuksen myötä puolustusvoimien strategisena kumppanina
kasvamaan. Hän totesi MPK:n olevan
maanpuolustusjärjestöjen oma koulutusorganisaatio, joka tarjoaa sekä sotilaallista että varautumiskoulutusta kaikille kansalaisille vuosittain yli 75.000
kurssivuorokautta. MPK:n sotilaallisesta koulutuksesta puolet on puolustusvoimien tilaamaa koulutusta, joka
on suunnattu sodan ajan joukkoihin
sijoitetuille.
SAVON VASAMA 2•2014
19
”VELVOLLISUUS SUORITETTU”
Reserviläisliiton varapuheenjohtaja, sotilasmestari Osmo Suominen
näki Rantasalmen maanpuolustusjuhlan kaltaisten tapahtumien merkityksen maanpuolustustahdolle kiistattomana. Hän totesi, että jo yksin
Rantasalmen historialla on kaikkia
velvoittava viesti. Suomisen mielestä on kuitenkin valitettavaa, että tämä
viesti ei tavoita nykyisin kaikkia suomalaisia. Etenkin nuoret ovat alttiita
myös toisenlaisille viesteille. Esimerkiksi internetissä pyörinyt, yleisestä
asevelvollisuudesta luopumista esittävä “Ohi on” -kampanja on onnistunut saamaan huomiota ja kannatusta nimenomaan nuorten keskuudessa.
Yleisen asevelvollisuuden puolustaminen on Osmo Suomisen mielestä
Reserviläisliiton velvoite ja sen puolesta liitto on aloittanut “Velvollisuus
suoritettu” –kampanjan, jossa armeijan käyneitä suomalaisia kannustetaan
ilmaisemaan tukensa asevelvollisuu-
delle käyttämällä Velvollisuus suoritettu -pinssiä.
INTISTÄ EVÄITÄ SIVIILIELÄMÄÄN
armeijasta. Varusmiespalvelus antaa
nuorille tärkeitä eväitä myös siviilielämää varten ja voi ennaltaehkäistä
syrjäytymistä.
Juhlaan toivat tervehdyksensä
myös puolustusvoimien Itä-Suomen
sotilasläänin komentaja, kenraalimajuri Veli-Pekka Parkatti ja Itä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja
Elli Aaltonen.
Noin parisataa henkeä koonneen
maanpuolustusjuhlan musiikista vastasi Ratsuväen perinnesoittokunta johtajanaan kapellimestari Antti Hirvikallio.
Juhlan juonsi yliluutnantti Pekka
Hynninen. Tapahtuman järjestäjinä
toimivat Suur-Savon Reserviupseeripiiri, Suur-Savon Reserviläispiiri ja
Maanpuolustusnaisten Liiton EteläSavon piiri. Tapahtuman järjestelyjä tukivat Puolustusvoimat, Rantasalmen kunta, Rantasalmen seurakunta,
Rantasalmen Reserviupseerikerho ja
Rantasalmen Reserviläiset.
3U
Z
H
L
HY
Z
U
H
3
YL
Z
H
3U YLHZ
YLH
H
3U YLHZ 3UH L
Z
H
Y
H
Z
U
H
L
H
U
3
Y
H
YL
3
Z
U
H
Y
H
Z
U
3
H
L
H
U
3
Y
Z
H
YL
3
H
Z
U
H
L
H
Z
U
3
Y
L
LH
3
UH LHZ UHY
3U
Y
Z
3
H
3
LH
Z UHY
3U YLHZ 3
Y
H
Z
H
L
Z
U
H
LH
3
H
Z
U
3
HY
Y
L
H
Z
U
3
UH LHZ
3
HY
YL
LH
Z
U
3
H
Y
Z
Y
LH
3
UH LHZ
3U YLHZ
H
Y
LH
Z
U
3
H
Y
Z
U
H
Y
LH
3
H
Z
UH LH
U
3
H
Y
L
H
Z
U
3
3
H
Y
L
U
Y
Y
LH
3
HZ 3UH
Z
Z
3
H
H
Y
L
H
H
Z
U
U
H
Y
Z
U
H
YL
YL
LH
3
3
H
Z
U
3
H
Y
Y
L
H
Z
Z
U
3
H
H
Y
L
H
H
Z
U
U
3
H
Y
Z
U
3
H
YL
YL
LH
3
H
Z
U
3
H
H
Y
L
H
Z
Z
U
U
3
H
Y
L
H
Z
UH
U
3
H
Y
L
LH
H
Z
U
3
3
H
Y
Y
L
Z
U
H
H
Y
LH
3
H
Z
U
3
Y
L
H
3
3U YLHZ 3UH LHZ
UH LHZ
HY
YL
3
Z
U
3
H
H
Y
H
Z
Z
U
U
3
H
Y
L
3
Y
LH
LH
3
3U YLHZ 3UH LHZ
H
Y
Z
Z UHY
U
H
Z
UH LHZ
3
H
Y
L
H
Z
U
3
3
H
Y
L
Y
Y
3
3U YLHZ 3UH LHZ
H
YLH
HZ 3UH
Z
U
H
Z
U
H
Y
LH
LH
3
H
Z
U
3
H
Y
Y
L
H
Z
Z
U
3
H
UH
UH LHZ
3
HY
YL
L
Z
U
3
3LähiTapiolasta saat tutkitusti Suomen parasta palvelua.* Ja nyt myös jopa 5 % Bonusta. H
Y
YLH
U
Y
Y
LH
3
HZ 3UH
Z
Z Katso lähimmän toimistosi tiedot osoitteesta www.lahitapiola.fi/savo-­‐karjala. 3
H
H
Y
L
H
H
Z
U
U
H
Y
Z
U
3
H
YL
YL
LH
3
H
Z
U
3
H
H
Y
L
H
Z
Z
U
U
3
H
Y
L
H
Z
UH
U
3
H
Y
L
LH
H
Z
U
3
3
H
Y
Y
L
Z
U
H
H
Y
LH
3
H
Z
U
3
Y
L
H
3
3U YLHZ 3UH LHZ
UH LHZ
HY
YL
3
Z
U
3
H
H
Y
H
Z
Z
U
U
3
H
Y
L
3
Y
LH
LH
3
3U YLHZ 3UH LHZ
H
Y
Z
Z UHY
U
H
H
Z
Z
U
3
H
Y
L
H
H
Z
U
3
3 20 SAVON
H
UH LHZ
3
HY
YL
YL VASAMA 2•2014
L
Z
Z
U
3
H
H
Y
H
Z
U
U
H
Y
LH
3
HZ
Z
3
H
Y
L
3
H
Z
U
3U
H
Y
YLH
L
Maanpuolustusjuhlan päätössanat
lausunut Rantasalmen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Esa Lappalainen
kiitti Rantasalmen kunnan ja rantasalmelaisten puolesta siitä, että juhlaa
saatiin viettää Rantasalmella. Lappalaisen mukaan Rantasalmella on vahvat perinteet vapaaehtoistoiminnalle
ja rantasalmelaiset toivottavat jatkossakin maanpuolustustapahtumat tervetulleiksi. Hän arveli, että ne vanhat
upseerikoulutuksen jäljetkin vaikuttavat vielä.
Kokeneena kutsuntalautakunnan
jäsenenä Lappalainen otti kantaa myös
yleisen asevelvollisuuden puolesta. 12
kutsunnat käynyt tykkimies on huolestunut varusmiespalveluksesta vapautettavien kasvavasta määrästä. Hän
toivoi, että puolustusvoimat ei vapauttaisi nuoria miehiä liian helposti pois
+
P
F
OOF
TU
ÊÊONBJOJP
JTU
B
W
BL
VVU
VL
TJTU
BU
VM
JKVVSJ
KP
QBQBSF
NQJB
*EPSI Rating 2013: LähiTapiolan palvelun laatu koetaan erinomaisena; 1. sija | Palveluntarjoajat: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiolan alueyhtiöt, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö. Etelä-Savon maakuntakomppania osallistui kahteen Puolustusvoimien
MPK:lta tilaamaan sotilaallisia valmiuksia kehittävään harjoitukseen. Harjoitukset pidettiin 9.-10.8.
ja 22.–24.8. Kummankin
harjoituksen aiheena oli
kohteen suojaaminen.
MAAKUNTAKOMPPANIAN KOHTEENSUOJAAMISHARJOITUS
MAASTONTIEDUSTELUA
KOMPPANIA SUOJAA KOHDETTA
KELTAINEN ISKEE KOHTEELLE
Ensimmäinen Karkialammen harjoitusalueella toteutettu harjoitus oli
suunnattu maakuntakomppanian johtajille. Aiheena oli kohteen suojaamisen
suunnittelu sekä suunnitelmien ja käskyjen laatiminen. Harjoitukseen osallistui maakuntakomppaniasta toistakymmentä upseeria ja aliupseeria.
Harjoituspuhuttelun ja paikallispataljoonan komentajan käskyn jälkeen
komppanian päällikkö laati oman päätöksensä, jonka jälkeen päällikkö käskytti joukkueiden ja ryhmien johtajat.
Käytännön harjoitus alkoi maastontiedustelulla jossa johtajat suunnittelivat
joukkojen ja eri toimintojen tarkan rytmityksen maastoon. Komppanian päällikkö valmisteli samaan aikaan omaa
taistelusuunnitelmaansa.
Lauantaina joukko kouluttajineen
vietti runsaasti aikaa tiedustelemalla
harjoitusaluetta ja pohtimalla erilaisia
vaihtoehtoja ryhmityksille ja joukon
toiminnoille.
Maastosta palattiin illaksi laatimaan
taistelusuunnitelmia ja käskyjä. Pitkän
päivän päätteeksi harjoitusjoukko nautti saunan lämmöstä ja iltapalasta.
Sunnuntaina tarkastettiin luokassa
taistelusuunnitelmat ja laadittiin hyväksyttyjen suunnitelmien pohjalta
tarkat käskyt. Harjoitus päättyi loppupalautteeseen. Harjoituksessa suunniteltiin tarkat perusteet seuraavaksi
pidettävälle koko komppanian harjoitukselle. Harjoituksen johti MPK:n piiripäällikkö Ari Kuikka. Kouluttajana
oli kapteeni Pekka Rytkölä ja harjoituksen vääpelinä toimi kapteeni Heikki Tonteri.
Koko maakuntakomppanialle suunnattu harjoitus alkoi perjantaina 22.8.
Harjoituspuhuttelun jälkeen seurasi
komppanian varapäällikön yliluutnantti res. Mika Paasosen ryhmittymiskäsky maakuntakomppanialle.
Käskyn jälkeen komppania varustettiin majoitusvälinein ja kohteen suojaamisessa tarvittavalla välineistöllä.
Joukko ryhmittyi Karkialammen harjoitusalueelle puolustukseen ja aloitti kohteen suojaamisen edellyttämät
valmistelut joukkueiden johtajien johdolla.
Lauantain komppania harjoitteli
rasteilla alue-etsintää, kohteen tarkastamista, vaarallisen henkilön kiinniottoa, kulunvalvontaa ja ajoneuvojen
ja henkilöiden tarkastamista. Rastikoulutuksen päätyttyä alkoi normaali
toiminta partioiden, tähystyspaikoilla maastoa valvoen ja monissa muissa
tehtävissä, joilla kohdetta ja siellä palvelevaa henkilöstöä turvataan.
Harjoituksen alusta alkaen maakuntakomppaniaa tiedusteli herkeämättä keltaisen tiedustelujoukko, joka
samalla valmisteli tihutöitä suojattavaa
kohdetta vastaan. Puolustajan valppauden ansiosta muutama tiedustelija saatiin vangittua ja samalla saatiin paljastettua keltaisen valmistelema toiminta.
Kohteen tarkan tiedustelun jälkeen keltainen sai tehtäväksi viedä kohteelle
maalinosoittimen ilmasta laukaistavien
aseiden osoittamiseksi maaliin.
Sunnuntaiaamu alkoi keltaisen suorittamalla kohteen pommituksella. Tulenkuvaus herätti aamu-unisimmatkin taistelijat raikkaaseen syysaamuun.
Pommitusta seurasi keltaisen väkivaltainen tiedustelu kohteelle tuhojen arvioimiseksi. Keltaisen raju hyökkäys
kilpistyi aktiivisen puolustajan torjuntaan ja vastahyökkäykseen.
Harjoitus päättyi purku- ja huoltotoimenpiteiden jälkeen loppupalautteeseen sunnuntain iltapäivän aikana.
Harjoituksesta saadun palautteen mukaan joukko piti tällaista harjoitusta
tarpeellisena komppanian osaamisen
kehittämiseksi.Harjoituksen johti koulutuspäällikkö Pertti Pulkkinen, kouluttajana oli kapteeni Pekka Rytkölä ja
harjoituksen vääpelinä toimi kapteeni
Heikki Tonteri.
Maakuntakomppanian harjoituksissa pyritään kaikki mahdollinen tekemään oikeasti. Huolto pyritään toteuttamaan samalla tavalla, kun se on
kriisin aikana suunniteltu tehtävän.
Näin varmistetaan henkilöstön osaaminen ja joukon taistelukyvyn ylläpitämiseksi ja- palauttamiseksi tärkeän huollon onnistuminen vaikeissakin
olosuhteissa.
Tässä harjoituksessa huolto valmisti keittimillä ateriat harjoituksen alusta
- loppuun asti. Erityiskiitos Eero Kontiselle, Riitta Roivakselle ja Mika Häkkiselle, jotka vastasivat ruoan valmistamisesta harjoitusjoukolle. Mieleen
jäi erityisesti maittava makkarakeitto,
Teksti ja kuvat: kapt Pekka Rytkölä
SAVON VASAMA 2•2014
21
RISTIINALAISET
RESERVINUPSEERIT
RUOTSISSA
Bertel Nelson esitelmöi
Tunnetuimman Ristiinassa syntyneen henkilön everstiluutnantti Joachim Zachris Dunckerin kaatumisesta Hörneforsin taistelussa tuli 5. heinäkuuta kuluneeksi 205 vuotta. Ristiinan Reservinupseerit ry kunnioitti merkkipäivänä Dunckeria laskemalla kukat hänen syntymä- ja kotipaikalleen Kosoniemessä, johon yhdistys
kaksi vuotta sitten pystytti muistomerkin. Lisäksi neljätoista yhdistyksen
edustajaa teki kolmipäiväisen matkan
Ruotsin Hörneforsiin osallistuakseen
siellä järjestettyyn muistojuhlaan. Se
oli yksi Uumajan Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden tapahtumista.
Juhlan järjestelyistä vastasi Suomesta
Hörneforsiin vuosia sitten muuttanut
Erik Eriksson. Vaivojaan säästämättä
hän toimi myös ristiinalaisten vieraiden isäntänä ja oppaana. Matkanjohtajana toimi everstiluutnantti Tapani
Hankaniemi ja linja-autoa kuljetti yliluutnantti Paavo Puhakka.
Juhla alkoi sekä ruotsiksi että suomeksi toimitetulla jumalanpalveluksella Hörneforsin 1700-luvulla rakennetussa kirkossa. Kirkko oli pystyssä siis
jo tuolloin, mikä loi tilaisuudelle arvoisensa tunnelman. Kirkosta siirryttiin
lippulinnan perässä noin 100 metrin
päässä sijaitsevalle Dunckerille vuonna 1874 pystytetylle muistomerkille.
Ristiinan reservinupseerien seppeleen
laski yhdistyksen puheenjohtaja kapteeni Risto Komulainen yhdessä everstiluutnanttien Tapani Hankaniemen ja
Jouko Nousiaisen kanssa. Muita seppeleitä laskivat mm. Ruotsin puolustusvoimat ja Uumajan kaupunki.
Hankaniemi korosti tervehdyksessään Dunckerin olleen koko elämänsä ajan ristiinalainen ja kertoi hänen
perinteidensä vaalimisesta Ristiinassa. Lisäksi hän muistutti, että eversti-
22
SAVON VASAMA 2•2014
luutnantti Duncker oli sotilasarvoltaan
korkein Suomen Sodassa 1808-1809
kaatunut Ruotsi-Suomen joukkojen
upseeri. Hörneforsin taistelu ei sodan
lopputuloksen kannalta ollut ratkaiseva, mutta se on historiallinen siksi,
että se on viimeinen, jossa suomalaiset sotilaat ovat taistelleet Ruotsin lipun alla ja Ruotsin kuninkaan puolesta. Dunckerin lisäksi monta muutakin
ristiinalaista joutui uhraamaan henkensä Hörneforsissa. Näistä syistä heinäkuun viides päivä on merkittävä molemmille paikkakunnille.
Vänrikki Tuomas Valkonen seisoi ruotsalaisten kollegoidensa kanssa
kunniavartiossa Jalkaväkimuseolta lainaksi saadussa Savon Prikaatin upseerin univormussa, jollainen Dunckerilla
oli yllään. Hän kantoi lisäksi samanlaista Savon Jääkärirykmentin kelta-
mustaa lippua, joka 205 vuotta sitten
Dunckerin joukolla oli Hörneforsissa. Nämä pääsivät näyttävästi esiin
myös paikallisissa tiedotusvälineissä.
Ristiinalaisia pyydettiin oman lippunsa lisäksi kantamaan myös Suomen
ja paikallisen veteraanijärjestön lippuja. Everstiluutnantti Jouko Nousiainen, kapteeni Erkki Rantalainen ja
yliluutnantti Markku Tuominen hoitivat nämä kunniatehtävät. Kapteeni
Pentti Nuutilainen kantoi Suur-Savon
Reserviupseeripiirin lippua. Lääkintäluutnantti Juha Viitanen ja kapteeni
Hannu Ahonen avustivat Hörneforsissa asuvia viime sotiemme veteraaneja, josta kaksi neljästä oli jaksanut tulla paikalle. Heistä toinen, professori
Fritz Bergman, kuoli vain kuukautta myöhemmin, joten hän sai osallistua viimeiseen juhlaansa suomalaisen
virkapukuisen upseerin avustamana.
Bergman oli muttanut Ruotsiin pian
sodan päättymisen jälkeen. Ruotsalainen everstiluutnantti Bertel Nelson,
joka on kirjoittanut erinomaisen kir-
Kaatumispaikan muistomerkillä osa ristiinalaisista
von Döbelnin muistomerkki Uumajassa
jan ”Duncker ja Savon Prikaati”, piti
esitelmän Hörneforsin taistelusta. Lopuksi seurasi kiertokäynti maastossa
majuri Rickard Eklundin asiantuntevalla opastuksella. Yllättävää oli, kuinka laajalla alueella sekä puolustajien
että venäläisten ryhmitys oli verrattuna vaikkapa 20 vuotta aiemmin käytyyn Porrassalmen taisteluun.
Rakennusta, jossa kenraalimajuri
Johan August Sandels oli juhlapäivällisellä venäläisten hyökkäyksen alkaessa, ei ole jäljellä. Viholliset nauttivat sitten aterian loppuun kuolettavasti
haavoittuneen Dunckerin vetäessä viimeiset henkäyksensä viereisessä huoneessa. On tunnettua, että Dunckerin
esimiehenä koko sodan ajan toiminut
Sandels piti noin vuodessa kapteenista everstiluutnantiksi ja Miekkaritari-
kunnan ritariksi kohonnutta Dunckeria
luotettavimpana ja etevimpänä upseerinaan. Sandels ylennettiin vuonna 1824 sotamarsalkaksi, viimeisenä
Ruotsissa. Yli kymmenen vuotta aikaisemmin ylennetty, Pommerissa syntynyt ja Savon Prikaatin komentajanakin toiminut Curt von Stedingk kuoli
kuusi vuotta Sandelsin jälkeen, minkä
vuoksi myös häntäkin sanotaan joskus
Ruotsin viimeiseksi sotamarsalkaksi.
Ristiinan reservinupseerit kävivät laskemassa kukat myös Uumajan
tuomiokirkon vieressä sijaitsevalle
Dunckerin haudalle ja tutustuivat viereiseen puistoon, jossa kenraalimajuri
Georg Carl von Döbeln 8.10.1809 kotiutti suomalaisten sotilaiden rippeet ja
piti kuuluisan jäähyväispuheensa. Tapani Hankaniemi luki puheen ”aidolla
paikalla”, ei kuitenkaan ratsun selästä.
Ilta vietettiin tämän jälkeen ruotsalaisten kollegoiden vieraana Uumajan varuskunnan upseerikerholla.
Ristiinan reservinupseerit saaattoivat matkallaan todeta, että ruotsalaiset tuntevat Dunckerin ja Hörneforsin
taistelun kulun hyvin. Kaatumispaikan
muistomerkki ja hauta Uumajassa ovat
hyvin hoidetut ja opastustaulut siistejä. Duncker on näyttävästi esillä myös
Uumajaa esittelevissä turistioppaissa
ja internet-sivuilla. Ristiinalaiset voivat täydellä syyllä olla hänestä ylpeitä.
Kuluvan vuoden marraskuussa Joachim Zachris Dunckerin syntymästä on kulunut 240 vuotta. Dunckerin
leski Maria Charlotta ja poika Gustaf,
joka isän kaatuessa oli alle kaksivuotias, asuivat Kosoniemessä vuoteen
1832, jolloin he muuttivat Kinttulan
kartanoon Artjärvelle. Emännäksi jäi
Dunckerin sisko Eva Christina, joka
27.12.1810 oli Kosoniemessä vihitty
Maria Charlottan veljen Carl Gustaf
Tuderuksen kanssa. Hän palveli sodan ajan kapteenina lankonsa alaisena.
Everstiluutnantti evp
Tapani Hankaniemi
Kunniavartio. Tuomas
Valkonen Savon jääkärien lipun kanssa
Kuvat: Tapani Hankaniemi
SAVON VASAMA 2•2014
23
Marskin Marssi 2014
Perinteinen kaikille avoin ulkoilutapahtuma Marskin Marssi marssittiin lauantaina 30.8.2013 Karkialammilla Mikkelissä jo 15 kerran. Marssi on kehittynyt vuosien saatossa.
Mpk:n kurssina toteutettava, eri toimijoiden yhteistyön tuloksena on muodostunut suosittu tapahtuma, johon tullaan
koko perheen voimin vuodesta toiseen.
Miehistönkuljetusvaunu antoi kyyditystä
halukkaille
Mukana tapahtumassa
oltiin koko perheen voimin. Reitin pystyi kiertämään myös lastenvaunujen kanssa.
Puolustusvoimat esittelee tapahtumassa kalustoaan. 2014 vuorossa oli Tatra raketinheitin, raskas kranaatinheitin, panssaroitu maastomersu, maastomönkijä sekä miehistönkuljetuskalustoa.
Mikkelin Reserviläiset kiittävät tapahtumaan osallistunutta yleisöä, yhteistyötahoja ja
kaikkia niitä vapaaehtoisia,
jotka ovat olleet mukana
järjestelyissä.
24
SAVON VASAMA 2•2014
Tapahtuman järjestelyissä tavoiteltiin jokaiselle jotain-tyyppistä tapahtuman sisältöä. Vajaan 4 kilometrin
marssireitti koostui poluista, pururadasta ja pienistä teistä, jotka ovat Mikkelin kaupungin ylläpitämiä liikuntareittejä. Reitin varrelle oli sijoitettu
tasaisin välein erilaisia rasteja, joilla
yleisö pääsi näkemään tai tekemään
jotain mielenkiintoista. Lasten suosiossa olivat erityisesti frisbeegolfrata,
erilaiset esiteltävät laitteet, maanpuolustusnaisten kenttäkanttiini ja tietysti yleisölle tarjottu PASI-ajelu. Varttuneempaa yleisöä kiinnostivat lisäksi
myös Puolustusvoimien kalusto, ekoammuntarastit sekä esillä olleet Masin
sotahistorialliset esineet.
Myös ruokahuolto toimi maalialueella. Tarjolla oli aidolla kenttäkeittimellä tapahtumapaikalla keitettyä
hernekeittoa, grillimakkaraa ja tietysti Sotilaskodin munkkikahvit.
Sää suosi tapahtumaa ja kaiken
ikäistä yleisöä tuli marssille runsaasti. Yleisöä kävi noin 670 henkilöä.
Heistä pieni osa ei kiertänyt maastossa ollutta reittiä, mutta kaikki pääsivät tutustumaan lähtö-/maalialueen
tarjontaan. Lisäksi tapahtumassa oli
toimitsijoita n. 50 henkilöä.
Vastuullisena järjestäjänä olivat
Mikkelin Reserviläiset Ry. Tapahtuma toteutettiin yhteistyössä Mikkelin
Reserviupseereiden, Mikkelin Maanpuolustusnaisten, Mikkelin Sotilaskotiyhdistyksen, ESLi:n, Puolustusvoimien, Maanpuolustuskoulutuksen
sekä Matti Puhakan kanssa.
TAPAHTUMIA
Mikkelin ja lähialueiden reserviläiset
muodostivat vartio-osaston 17.6. järjestetyssä vartioparaatissa. Paraatin
otti vastaan majuri Matti Ruokoski
Etelä-Savon aluetoimistosta ja tilaisuuden musiikista vastasi Rakuunasoittokunta.
Kuvat Mauri Parantala
Suur-Savon Reserviupseeripiiri järjesti 4.9. jatkosodan päättymispäivänä seppeleenlaskutilaisuuden Päämajapatsaalla.
Tilaisuudessa seppeleen laskivat Suur-Savon Reserviupseeripiirin lisäksi Suur-Savon Reserviläispiiri ja puolusutusvoimat. Tillaisuuden jälkeen oli kahvitarjoilu sekä esitelmätilaisuus Mikkelin Upseerikerholla.
Kuvat Heimo Marttinen
SAVON VASAMA 2•2014
25
TUNNUKSET VETERAANIEN HAUTAKIVIIN
Useimmat viime sotiimme osallistuneista miehistä ja naisista ovat vuosikymmenien kuluessa kutsutut viimeiseen iltahuutoon ja ovat haudatut omien seurakuntiensa hautausmaihin. Hautausmailla kulkiessaan näkee usein
hautakiven, jonka alla, syntymävuodesta päätellen, lepää sotiemme veteraani, mutta mikään tunnus ei sitä osoita.
Suomen Sotaveteraaniliiton Suur- Savon piiri ja sen jäsenyhdistykset vaalivat veteraanien perinteitä yhteistyössä Tammenlehvän Perinneliiton kanssa. Jäsenyhdistyksiä ovat Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Jäppilä, Mikkeli, Pertunmaa, Pieksämäki, Puumala, Savonlinna, Sulkava ja Varkaus.
Sotaveteraanien perinteen säilyttämistyö on jo aloitettu muistomerkkien kartoittamisella. Eräs parhaimmista
perinteen säilyttämisen muodoista sekä kunnioituksen ja kiitollisuuden osoittamista on veteraanitunnuksen kiinnittäminen jokaisen sotiimme osallistuneen miehen ja naisen hautakiveen.
Tunnuksia ovat kaikille veteraaneille yhteisen tammenlehvätunnuksen lisäksi veteraanijärjestöjen omat tunnukset, Sotainvalidien Veljesliitto, Rintamaveteraaniliitto, Lotta- Svärd ja Sotilaspoikatunnus.
Sotaveteraaniliiton omaa tunnusta tai tammenlehvätunnusta saa tilata Suur- Savon Sotaveteraanipiirin jäsenyhdistyksiltä. Sotaveteraanipiirin jäsenyhdistyksiin kuuluneille veteraaneille tunnus on ilmainen ja muilta tammenlehvätunnus maksaa 20 euroa.
Tilauksesta tulee ilmetä veteraanin nimi, tunnuksen laji ja haluaako tilaaja kiinnitysapua. Kiinnitysavun saamista varten on ilmoitettava tarkka hautapaikka.
Tunnuksen hankkiminen ja kiinnittäminen ovat lähinnä edesmenneen veteraanin oman perhepiirin asia, mutta Sotaveteraanipiirin yhdistykset antavat apua ja osallistuvat tarvittaessa tunnuksen kiinnittämiseen yhdessä reserviläisyhdistysten kanssa.
Tunnus kiinnitetään hautakiven edestä katsoen vasempaan yläosaan.
Olkoon tavoitteenamme veteraanitunnuksen kiinnittäminen jokaisen sotiemme veteraanin hautakiveen ennen ensi kevättä, jolloin tulee kuluneeksi 70 vuosikymmentä Lapin sodan viimeisten taistelujen päättymisestä.
Suur- Savon Sotaveteraanipiiri
KOKOUSKUTSUT
Mikkelin Reservinupseerit ry:n
sääntömääräinen syyskokous
pidetään Jalkaväkimuseolla
torstaina marraskuun 20. päivänä
klo 19.00.
Ennen kokousta klo 18.00
eversti evp Markku Riittisen esitelmä:
”Elääkö Porrassalmen henki?”
RISTIINAN
RESERVILÄISET R.Y.
Sääntömääräinen
syyskokous
pidetään maanantaina
lokakuun 13 päivänä klo 18 alkaen
Rautian yläkerrassa.
Käsitellään säännöissä
syyskokoukselle
määrätyt asiat.
26
SAVON VASAMA 2•2014
Ennakkoon tilaamalla mahdollisuus ostaa:
• Porrassalmen taistelunäytösvideo a’ 10 €
• esitelmäjulkaisuja
• vuosikirjoja
Lisätietoja ja tilaukset:
[email protected]
tai gsm 050 343 1626.
Kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen.
Tervetuloa!
Hallitus
Suur-Savon Reserviläispiirin ja Suur-Savon Reserviupseeripiirin
sääntömääräiset syyskokoukset järjestetään Jalkaväkimuseon tiloissa
Mikkelissä maanantaina, 27.10. 2014 seuraavan aikataulun mukaisesti:
17:30 alk. kahvitarjoilu 18:00 kokousesitelmä Janne Pajunen: Jatkosodan loppuvaiheet
19:00 piirihallitusten kokoukset • 19.30 (n) piirikokoukset
Kokousta edeltää Reserviläisliiton piiri-info klo 16:30 - 17:30.
Museon näyttelyyn on mahdollista tutustua klo 16 alkaen.
TERVETULOA
Piirihallitukset
ITÄ-SUOMEN SOTILASLÄÄNIN KOMENTAJAN AMPUMAKILPAILU
Lauantaina 6.10 70 reserviläistä kilpaili paremmuudesta rynnäkkökivääriammunnassa Kyrönpellon
ampumaradalla. Kilpailussa reserviläisten ampumataitoja testattiin aseen kohdistamisella. Kilpailussa ammuttiin 10 kohdistus laukausta 10 laukausta 60 sekuntiin ja 10 laukausta kääntyviin tauluihin
taulujen ollessa näkyvillä 10 sekuntia. Kilpailun
johtajana oli ylivääpeli Petri Turtiainen.
Osallistujat kokivat kilpailun reserviläishengen nostattajana. Kilpailu
oli myös oivallinen testi miten ampumataidot ovat säilyneet. Tapahtumalle toivotiin jatkoa tulevina vuosina.
Kapteeni Pekka Rytkölä Alueupseeri Etelä-Savon Aluetoimisto
Miten näet ammunnan vaikuttavan
reserviläistoimintaan ja maanpuolustustahtoon?
Ammunta on aina hyvästä varsinkin kun pääsee sodanajan varustuksella ampumaan kilpaa. Uskoisin kilpailun nostavan maanpuolustustahtoa.
Jatkuvatko ammunnat
tulevaisuudessa?
”Toivon, että ammunnat jatkuisivat tulevaisuudessakin”.
Everstiluutnantti Jussi Haikarinen
Operatiivisen osaston johtaja EteläSavon aluetoimisto
Millaisena tapahtumana näet ammunnan reserviläistoiminnassa?
”Kaikki reserviläistoimminnan tapahtumat ovat tärkeitä olipa kysymys
ammunnasta tai muusta koulutustapahtumasta. Tapahtuma on helpoin
tapa järjestää ammunnan koulutus
isommalle joukolle, niin ettei se rasita puolustusvoimia. Reserville tämä
on hyvä tapahtuma, koska tässä tulee
suoritteita hyvin päivän aikana. Nämä
ovat tärkeitä tapahtumia ja näitä pitäisi olla enemmän”.
Onko tapahtumasta hyötyä värvättäessä reserviläisiä mukaan toimintaan?
”Kyllä luulen että reserviläiset
odottavat toimintaa. Tämä on yksi
porkkana jota voidaan käyttää. Samalla kehitetään yksittäisen henkilön taitoja”
Miten voitaisi ammuntaa kehittää
enemmän reserviläistoimintaa tukevaksi?
”Kohdistusammunnan jälkeen voitaisi rakentaa toimintarata, jolloin
ammunta poikkeaisi kouluammunnasta. Radalla voitaisi toimia partio- tai
ryhmäkokonaisuudessa”.
Hannu Tirkkonen Mikkelin Reserviläiset Ampumaosaston johtaja.
Miten tapahtuma onnistui?
Tapahtuma onnistui käsikirjoituksen mukaan. Ammunta on aina hyvä
tapahtuma reserviläistaitojen ylläpitämiseksi. Osallistujamäärä näyttää
olevan samaa luokaa kuin viimevuonakin. Olisi hyvä, jos kilpailut jatkuisivat tulevaisuudessakin. Ampujien
kannalta olisi hyvä, jos olisi kilpailut
keväällä ja syksyllä”.
Teksti ja kuvat Olli-Pekka Kanninen
Kilpailun johtaja yliv Petri Turtiainen
(1. oikealta) ja kilpailun tuomaristo
Ensimmäisen erän ampujat
SAVON VASAMA 2•2014
27
OSA 1
HENKILÖKOHTAINEN KILPAILU
TURTIAINEN PAULI
LAITINEN PEKKA
MARTTINEN TUOMO
VENÄLÄINEN ARTO
LAUKKARINEN TERO
MIELONEN JARMO
KOVANEN VILLE
OTRANEN LASSI
HAVERINEN ANTTI
PARTTI PETRI
SNICKER JARMO
VALKONEN TUOMAS
ERKKO MARKUS
HALMINEN JARKKO
IKONEN PENTTI
TOIVAKKA MIKA
TOIVANEN PASI
ISOKUORTTI JARKKO
MATTILA LASSE
SAARINEN JUSSI
KAIPAINEN HARRI
KASKINEN VEIJO
PARVIAINEN PETRI
HILTUNEN JAN- AULIS
SUURONEN JUKKA
HILTUNEN HANNU-WALTTERI
KOVANEN VELI
LEPPÄNEN HEIKKI
PIETIÄINEN ILKKA
IMMONEN HANNU
VALKONEN MAURI
JUNTUNEN PIRKKA
MATTILA JARMO
MERILUOTO TAPIO
KOLARI JANNE
TIRKKONEN HANNU
186
179
175
175
174
173
172
170
169
169
169
168
167
167
167
166
166
165
165
164
163
163
163
162
162
161
161
161
160
159
159
157
156
156
155
155
PUHAKKA MIKKO
GUSTAFSSON HEIKKI
HOKKANEN REIJO
MIKKONEN RAIMO
KUVAJA TOMMI
SAARIRINNE SAMI
MARTTINEN JARI
SIVUPURO TONI
MÄKINEN PETRI
PAAVILAINEN MIKKO
ANTTONEN JORMA
PÖLÖNEN KARI
HOKKANEN HANNU
KÄRKKÄINEN PEKKA
KAKRIAINEN MIKKO
PIISPA VEIJO
PUHAKKA MATTI
VÄISÄNEN JARMO
KANNINEN OLLI- PEKKA
MIELONEN RISTO
TOIVONEN ILMARI
LUUKKA MARTTI
KANTANEN ARI
SYRJÄLÄINEN JAAKKO
RANTALAINEN ERKKI
VORNANEN ARI
RUOTSALAINEN PERTTI
PAATOLA ERKKI
TEITTINEN ANO
MIELONEN JYRKI
SALMELA MATTI
KAIPONEN KARI
TOLONEN OLAVI
PUHAKKA RAINER
VIENONEN MIKKO
154
153
152
152
151
150
149
147
145
144
143
143
139
136
135
132
128
128
126
124
123
118
115
115
113
105
101
97
94
76
72
69
60
53
53
JOUKKUEKILPAILU
KANGASNIEMEN RESERVILÄISET. 1
MIKKELIN RESUPS 2.
MIKKELIN RESUPS 1.
RISTIINAN RESERVINUPSEERIT MIKKELIN RESERVILÄISET 2.
SAVONLINNAN RESERVILÄISET 2.
RISTIINAN RESERVILÄISET RY.
28
SAVON VASAMA 2•2014
820
804
780
775
756
736
711
KANGASNIEMEN RESERVILÄISET. 2 687
SAVONLINNAN RESERVILÄISET 1. 667
MIKKELIN RESERVILÄISET 1.
651
KANGASNIEMEN RESUPS RY.
651
SAVONLINNAN RESERVILÄISET 3. 504
HEINÄVEDEN RESERVILÄISET RY. 477
MIKKELIN RESUPS 3.265
YLENNYKSET 4.6.2014
Tasavallan presidentti on ylentänyt seuraavat reservin
upseerit 04.06.2014
MAJURIKSI
PALKITUT
4.6.2014
RESERVIUPSEERILIITON KULTAINEN ANSIOMITALI
Kapteeni Ilkka Vauhkonen
Rinta Perttu Juhani Mikkeli ESAVALTSTO
KAPTEENIKSI
Hautamäki Matti Juhani Savonlinna ESAVALTSTO
Jalkanen Jari Jukka Tapio Mikkeli ESAVALTSTO
Otranen Lassi Otto Asarias Mikkeli ESAVALTSTO
YLILUUTNANTIKSI
Häkkinen Mika Juhani Mikkeli ESAVALTSTO
Korhonen Jarno Tuomas Juhani Mikkeli ESAVALTSTO
Suomalainen Ville Pekka Juhana Mikkeli ESAVALTSTO
Tähtinen Heikki Aulis Samuli Mikkeli ESAVALTSTO
LUUTNANTIKSI
Björninen Manu Tapani Hirvensalmi ESAVALTSTO
Koivuniemi Antti Juho Taneli Mikkeli ESAVALTSTO
Kontinen Jarno Tapani Mikkeli ESAVALTSTO
Korhonen Iikka Aku Taneli Mikkeli ESAVALTSTO
Laitinen Joni Patrik Mikkeli ESAVALTSTO
Peltoniemi Ville Pekka Antero Savonlinna ESAVALTSTO
Valta Tuomas Olli Antero Savonlinna ESAVALTSTO
RESERVIUPSEERILIITON
HOPEINEN ANSIOMITALI
Kapteeni Raimo Laamanen
Kapteeni Seppo Korpelainen
RESERVIUPSEERILIITON PRONSSINEN ANSIOMITALI
Majuri Erkki Pekka Seppä
Yliluutnantti Erkki Salminen
Yliluutnantti Kalevl Karjalainen
Kapteeni Aimo Savolainen
Yliluutnantti Lassi Kiviluoto
Yliluutnantti Marko Matilainen
Kapteeni Heikki Tonteri
Sotilasläänin komentaja on ylentänyt seuraavat reservin aliupseeristoon ja miehistöön kuuluvat 04.06.2014
SOTILASMESTARIKSI:
Maaranen Hannu Heikki, Juva
YLIVÄÄPELIKSI:
Hinkkanen Risto Juhani, Kniemi
Suutari Antti Tapani, Slinna
VÄÄPELIKSI:
Halinen Toni Kristian, Slinna
Karjalainen Jouni Pertti, Slinna
YLIKERSANTIKSI:
Myllys Kati M., Savonlinna
Nissinen Markku Tapio Joroinen
Saari Jaakko Matti E., Mikkeli
KERSANTIKSI:
Hämäläinen Arsi Antti H Mli
Hänninen Arttu Juho V Pmäki
Juutinen Ari Juhani Pieksämäki
Kauhanen Asko Pentti S., Mli
Kauhanen Sami Juhani, Mli
Leskinen Juha Eero E., Slinna
Manninen Kalle Juho Mikkeli
Okkola Aapo Henri J., Puumala
Vuorinen Mikko Sakari, Mli
Laitinen Petri Tapani Kniemi
ALIKERSANTIKSI:
Laitinen Ville Jouko P., Juva
Reponen Markku A., Mikkeli
KORPRAALIKSI:
Huhtanen Matti Tapani, Sulkava
Idström Mika-Petri, Sulkava
Kontinen Veli-Pekka, Puumala
Oksa Juha Olavi, Savonlinna
Paappanen Pasi Teemu, Pmäki
Pöntinen Olli-Pekka A., Mikkeli
YLIRAJAJÄÄKÄRIKSI
Vasara Pekka Olavi, Juva
w w w. t e ro p r i n t . f i
Lukemattomia
painotöitä
SAVON VASAMA ONNITTELEE
SAVON VASAMA 2•2014
29
Reserviläisliitto 60 vuotta -risteily
Baltic Reserviläisliitto
Queenillä 11.-12.4.2015
60 vuotta -risteily
iitto 60 vuotta
-risteily
Baltic Queenilla
11.-12.4.2015
nillä 11.-12.4.2015
Reserviläisliitto 60 vuotta -risteily
Baltic Queenillä 11.-12.4.2015
•
Risteilylle
pääsee
mukaan
edullisesti,
koska
liitto
tukee
Risteilylle pääsee mukaan
osallistumista
edullisesti,
koska liitto tukee osallistumista
•
Buffet-juhlaillallinen
rajattomine
ruokajuomineen
maksaa
vain
33
Buffet-juhlaillallinen rajattomine
euroa
•
Mahdollisuus
Matkapoikien
edullisiin
liityntäkuljetuksiin
•
Nettivaraamo
www.matkapojat.fi/res60
•
Puhelinvaraamo
010
2323
116
(ma-ke
08.00-19.00,
to-pe
08.0017.00,
su
10.00-14.30)
ruokajuomineen maksaa vain 33 euroa
Mahdollisuus Matkapoikien edullisiin
liityntäkuljetuksiin
• Nettivaraamo www.matkapojat.fi/res60
• Puhelinvaraamo 010 2323 116:
ma-ke 08.00-19.00
to-pe 08.00-17.00
su 10.00-14.30
30
SAVON VASAMA 2•2014
Risteilyn ohjelma
Lauantai 11.4.2015
Lauantai
Lauantai 11.4.2015
11.4.2015
12.00
Seppeleenlasku
Hietaniemessä
12.00
Seppeleenlasku
Hietaniemessä
12.00
Seppeleenlasku
Hietaniemessä
13.30
13.30
Vuosikokous
Vuosikokous
13.30
Vuosikokous
15.00
15.00
Tervehdysten
vastaanotto
Tervehdysten
vastaanotto
15.00
Tervehdysten
vastaanotto
Juhlabuffet
1
17.30 17.30
Juhlabuffet
1
17.30 Juhlabuffet
1
Baltic
Queen
lähtee
18.30
18.30
Baltic
Queen
lähtee
18.30
Baltic
Queen
lähtee
Tervetulosanat
18.40
18.40
Tervetulosanat
18.40
Tervetulosanat
20.30 Juhlabuffet
2
20.30 20.30
Juhlabuffet
2
Juhlabuffet
2
22.30 Jean
S.
Jean
S.
22.30 22.30
Jean
S.
Sunnuntai
Reserviläisliitto
60 vuotta -risteily
Sunnuntai 12.4.2015
12.4.2015
Ulospääsy
laivasta
alkaa
Baltic 08.00
Queenillä
11.-12.4.2015
08.00
Ulospääsy
laivasta
alkaa
08.15
08.15
09.00
09.00
12.00
12.00
12.30
12.30
14.00
14.00
14.45
14.45
16.00
16.00
Lähtö
tutustumiskäynneille
Lähtö
tutustumiskäynneille
Tietoiskuja
maanpuolustuksesta,
yritysTietoiskuja
maanpuolustuksesta,
yritysesittelyitä
ja
muuta,
ohjattua
tekemistä
esittelyitä
ja
muuta,
ohjattua
tekemistä
Buffet
1
Buffet
1
Laiva
lähtee
Tallinnasta
Laiva
lähtee
Tallinnasta
Reserviläisliitto
60
vuotta
-juhla
Reserviläisliitto
60
vuotta
-juhla
Buffet
2
Buffet
2
Baltic
Queen
saapuu
Helsinkiin
Baltic
Queen
saapuu
Helsinkiin
Hytti
Lux sis.
erikoisaamiaisen
A2 Premiun
1 hlö
2 hlö
3 hlö
4 hlö
250,00 € 125,00 €
-
-
200,00 € 100,00 €
-
-
55,00 €
45,00 €
A4
-
-
A2
-
90,00 €
-
-
B4
-
75,00 €
50,00 €
40,00 €
B2
120,00 €
60,00 €
-
-
SAVON VASAMA 2•2014
31
:
*
T
u
o
tto
ta
v
o
i
tev
o
im
u
u
ttu
av
u
o
s
i
tta
i
njatu
o
tto
o
s
u
u
k
s
i
e
nta
k
a
i
s
i
n
m
a
k
s
a
m
i
s
e
e
ns
i
s
äl
ty
yti
e
tty
jä e
h
to
ja
.T
u
tu
s
tum
e
r
k
i
n
täe
s
i
tte
e
s
e
e
n
.
Y
h
d
e
s
s
äh
y
v
ä tu
l
e
e
.
PAINO | TAITTO TEROPRINT
M
a
i
n
i
otuo
tto
.J
av
a
i
na
s
i
a
k
a
s
o
m
i
s
ta
j
i
l
l
e
.
Ol
e
m
m
ete
h
n
e
e
ts
i
n
u
av
a
r
te
nu
u
d
e
ntu
o
tte
e
n
,T
u
o
tto
o
s
u
u
d
e
n
.T
a
v
o
i
tte
l
e
m
m
es
i
l
l
etän
ä
v
u
o
n
n
a3,
25 %tu
o
tto
a
*
.Si
jo
i
ta
ts
u
o
r
a
a
no
m
i
s
ta
m
a
s
iOs
u
u
s
p
a
n
k
i
np
ääo
m
a
a
n
.T
u
o
tto
o
s
u
u
d
e
n
k
o
r
k
ojas
e
nm
a
k
s
a
m
i
n
e
nr
i
i
p
p
u
v
a
ta
i
n
ap
a
n
k
i
nto
i
m
i
n
n
a
ntu
l
o
k
s
e
l
l
i
s
u
u
d
e
s
ta
.
K
y
s
yl
i
s
ää o
m
a
s
taOs
u
u
s
p
a
n
k
i
s
ta
s
ita
iv
i
e
r
a
i
l
eo
s
o
i
tte
e
s
s
ao
p
.
fi/
tuo
tto
o
s
uus
.