SAMPO-OPAS 2015-2016 - Sammon keskuslukio
Sisällysluettelo 1. TERVETULOA OPIS KELEMAAN! 4 2. YHTEYS TIEDOT 5 Opettajat ___________________________________________________________________________________ 7 Ryhmänohjaajat ____________________________________________________________________________ 10 3. LUKUV UODEN 2015-2016 AIKATAULUT 11 Syksyn 2015 YO- koepäivät ___________________________________________________________________ 12 Kevään 2016 YO- koepäivät ___________________________________________________________________ 12 4. OPISKELU LUKIOSS A 13 Lukion suoritusaika __________________________________________________________________________ 13 Opiskelun suunnittelu ________________________________________________________________________ 13 Opiskelusuunnitelma ja työjärjestys ____________________________________________________________ 14 Päivittäinen aikataulu ________________________________________________________________________ 16 Opinto-ohjelma _____________________________________________________________________________ 18 Opinto- ja ryhmänohjaus _____________________________________________________________________ 18 Jakson aloitus ______________________________________________________________________________ 19 Jakson lopetus eli päättöviikko _________________________________________________________________ 19 Poissaolot __________________________________________________________________________________ 20 Poissaolo kokeesta ja uusintakoepäivänä ________________________________________________________ 20 Tilapäinen vapautus koulunkäynnistä (Poissaololupa) ______________________________________________ 20 Itsenäinen suoritus __________________________________________________________________________ 21 Muualla suoritetut opinnot ____________________________________________________________________ 21 Opiskelijakunta _____________________________________________________________________________ 22 5. SÄHKÖI NEN TOIMINTAYMP ÄRISTÖ 23 Omat laitteet koulun ver kkoon _________________________________________________________________ 23 Koulun tietokoneet __________________________________________________________________________ 23 Sähköiset palvelut ja ohjelmat _________________________________________________________________ 24 Tekijänoikeuksista ___________________________________________________________________________ 27 6. ARVIOI NTI 29 Kurssien arviointi ____________________________________________________________________________ 29 Jakson arviointi _____________________________________________________________________________ 29 2 Kurssin uusiminen ja arvosanan korottaminen ____________________________________________________ 30 Oppimäärän arviointi eli päättöarvosana _________________________________________________________ 30 S-merkintä päättöarvosanana _________________________________________________________________ 31 Päättötodistus ______________________________________________________________________________ 31 Lukiodiplomit ja erilliset todistukset_____________________________________________________________ 31 7. OPISKELU URHEILU- JA VI ESTINTÄLINJALLA 32 7.1 Opiskelu ur heilulinjalla ____________________________________________________________________ 32 Opiskelun suunnittelu ________________________________________________________________________ 32 Urheiluvalmennus ___________________________________________________________________________ 33 Arviointi ja kurssien suorittaminen______________________________________________________________ 33 7.2. Opiskelu viestintälinjalla __________________________________________________________________ 33 Viestinnän oppimäärä ________________________________________________________________________ 33 Viestinnän opintojen ar viointi __________________________________________________________________ 35 Viestintälinjan mediat ________________________________________________________________________ 35 8. YLIOPPILASTUTKINTO 36 Ylioppilaskokeen uusiminen ___________________________________________________________________ 37 Ylioppilastutkintomaksut ______________________________________________________________________ 37 Erityisjärjestelyt ylioppilaskokeissa _____________________________________________________________ 37 Ylioppilastutkintotodistus _____________________________________________________________________ 37 Kompensaatio ______________________________________________________________________________ 38 9. TERVEYDENHUOLTO JA OPISKELUN TUKI 39 Terveydenhuolto ____________________________________________________________________________ 39 Tapaturmat ________________________________________________________________________________ 39 Suun ter veydenhuolto ________________________________________________________________________ 40 Erityisopetus _______________________________________________________________________________ 40 Opiskeluhuolto ______________________________________________________________________________ 41 Lukiokuraattori- ja psykologipalvelut ____________________________________________________________ 41 Lukiokuraattori______________________________________________________________________________ 41 Lukiopsykologi ______________________________________________________________________________ 42 10. KURSSIKUVAUKS ET 43 11. OPPIKIRJAT 69 12. SAMKEN TOIMINTAKULTTUURI JA JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 75 3 1. TERVETULOA OPISKELEMAAN! Avasit juuri Sampo-oppaan. Tämä opas auttaa sinua selviytymään opiskeluaikanasi Sammon keskuslukiossa. Opas sisältää kaiken oleellisen tiedon opiskelusta, sen järjestämisestä ja suunnittelusta sekä muista koulunkäyntiin liittyvistä seikoista. Tutustu oppaan sisältöön huolellisesti. Myös huoltajiesi kannattaa tutustua oppaan kautta lukion asioihin. Jos et löydä oppaasta vastausta johonkin kysymykseesi, kysy rohkeasti ryhmänohjaajalta, opinto-ohjaajilta tai rehtoreilta. Oppaan ohjeisiin tai aikatauluihin tulee lukuvuoden aikana muutoksia. Muutoksista ilmoitetaan ryhmänohjaajan tuokioissa, Wilmassa tai pääaulan näyttötaululla. Pääasiallinen tiedottaminen tapahtuu Wilman kautta, jonne jokaisella opiskelijalla on käytössään oma tunnus. Sinne sinulle tulee viestejä kurssien opettajilta sekä hallinnolta. Viestien lisäksi oleellista tietoa löydät tiedotteista. Huolehdi siis siitä, että luet myös tiedotteet säännöllisesti, jotta tiedät miten toimia. Näin varmistat, että et esimerkiksi ohita mitään tärkeää opintoihisi liittyvää määräaikaa. Wilmassa teet myös kurssivalinnat ja seuraat opintojesi edistymistä sekä selvität poissaolosi oppitunneilta. Wilmassa on siis syytä käydä lähes päivittäin. Sammon keskuslukio on edelleen Tampereen kaupungin lukioista suurin. Lukuvuonna 2015 – 2016 koulussamme opiskelee yli 800 päivälukion opiskelijaa. Sammon keskuslukiossa on yleislukion lisäksi mahdollista opiskella valtion erityistehtävän mukaisilla urheilu- ja viestintälinjoilla. Erityislinjan opiskelijoiden opiskeluohjelma poikkeaa muiden opiskelijoiden ohjelmasta lähinnä valinnaisten kurssien opiskelun osalta. Samassa koulukiinteistössä kanssamme toimivat myös Tampereen aikuislukio sekä Pellervon kirjasto. Toiminta isossa talossa edellyttää jokaiselta oma-aloitteisuutta, vastuullisuutta ja aktiivisuutta. Menestystä ja onnistuneita oppimisen elämyksiä kaikille lukuvuonna 2015–2016! Tuija Ylöniemi rehtori JOUNI SARPOLA 4 2. YHTEYSTIEDOT Osoite Uimalankatu 5 33540 TAMPERE Puhelimet Keskus (03) 5654 4501 (kanslia) Puhelin (03) 5654 4504 (kanslia) Sähköposti [email protected] Kotisivu http://lukiot.tampere.fi/sampo Kanslia E-siipi, 2. kerros, avoinna 8.00 - 15.00 Koulusihteerit Riitta Vaarasalo, Leena Virtanen Rehtori Tuija Ylöniemi Puhelin 040-701 4814 [email protected] Apulaisrehtori Kati Rissanen Puhelin 040-801 6936 [email protected] Opettajien työhuoneet ainesoluissa Puhelin (03) 5654 45XX Korvaa XX seuraavasti: 11 (kielet 1. kerros), 12 (kielet 2. kerros), 13 (kielet 3. kerros) 14 (äidinkieli), 15 (reaaliaineet), 16 (matematiikka), 17 (fysiikka ja kemia), 18 (biologia ja maantiede) Opinto-ohjaajat Juha Front Huone E317 Puhelin 040-540 4680 [email protected] Jaana Puranen Huone E315 Puhelin 040–800 4235 [email protected] Pia Pulkkinen Huone E314 Puhelin 040-718 3311 [email protected] Urheilulinjan koordinaattori Heikki Kosonen vv. lv. 2015-2016, sij. Pasi Mäenpää Huone E316 Puhelin 040-801 6960 [email protected] Viestintälinjan koordinaattori Jouni Sarpola Huone D209 Puhelin 040-800 7245 [email protected] 5 Terveydenhoitajat puhelin 040-801 2719 puhelin 040-801 2719 puhelin 040-806 2438 E-siipi, 3.kerros Puhelinaika ja vastaanotto ilman ajanvarausta arkisin klo 10.00 -11.30 Lukiokuraattori Pia Salonen Huone D206 Puhelin 040-800 4270 Lukiopsykologi Anna-Maria Rajala Huone D207 Puhelin 040-806 3915 Vahtimestarit Hemmo Kinnunen, puhelin 040-760 2238 Jouko Koivunen, puhelin 040-778 4899 Toimisto ala-aulassa, pääovien vieressä Ruokala Tampereen Ateria, ruokapalveluesimies Riitta Nieminen Puhelin 040–801 6275 Materiaaalimaksu Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoilta kerätään lukuvuoden alkaessa materiaalimaksua 25 € koko lukioajalta. Se sisältää KU1-kurssin materiaalit ja konseptipaperit kokeisiin ja kirjoitelm iin. Muihin kursseihin liittyvistä materiaalimaksuista tiedotetaan kurssikohtaisesti Lokerot Jokaiselle opiskelijalle luovutetaan opiskelun alussa lukittava lokero. Säilytä kannettava tietokoneesi ja kännykkäsi sekä muut arvotavarasi aina omassa lokerossasi . Löytötavarat Löytötavarat toimitetaan vahtimestarille ala-aulaan, arvokkaat esineet kansliaan. Palauttamisen helpottamiseksi kirjoissa ja muissa välineissä tulisi olla omistajan nimi. Paikoitus Polkupyöriä ja mopoja säilytetään niitä varten varatuilla alueilla. Opiskelijoiden autot, moottoripyörät ja mopoautot pysäköidään kaupungin yleisille pysäköintialueille esim. Hippostaloa vastapäätä. Kirjasto Lukiorakennukseen sijoitetussa Pellervon kirjastossa tarjotaan opiskelijoille tarpeelliset kirjastopalvelut. Koulun oppiaineisiin liittyviä käsikirjoja on sijoitettu aineluokkiin ja ainesolujen yhteydessä oleviin käsikirjastoihin. 6 Opettajat NIMI Altschuler, Jonina ranska, englanti Anttila, Tomi fysiikka, matematiikka Favorin, Päivi äidinkieli ja kirjallisuus Front, Juha opinto-ohjaus Haataja, Riikka saksa Hannonen, Ulla ruotsi (saksa) Heinonen, Satu fysiikka, kemia Honkanen, Emma uskonto, psykologia Junttila-Csonka, Päivi äidinkieli ja kirjallisuus Kallio, Jukka uskonto, psykologia Kallio, Riitta kemia Kempe, Taina äidinkieli ja kirjallisuus Koivisto, Hanna musiikki Koivisto, Pentti historia, yhteiskuntaoppi Kosonen, Heikki liikunta, terveystieto vv. 2015-2016 Kronholm, Sirpa historia, yhteiskuntaoppi Kulmala, Aino kemia, matematiikka vv.2015-2016 Kuronen, Anne biologia, maantiede, terveystieto Lehtimäki, Hannele matematiikka Lepomäki, Outi äidinkieli ja kirjallisuus Lind, Tapio matematiikka Luukkonen, Hilpi englanti, ruotsi de Márquez, Katia espanja 7 Muukki Salla fysiikka Mäenpää, Juhani matematiikka Mäenpää Pasi liikunta, urheilulinjan koordinaattori Naskali, Sanna englanti, Nevalainen, Tarja uskonto, psykologia Nowak, Anu biologia, maantiede Ojansivu, Timo matematiikka Ojutkangas, Maija englanti Orkola, Tuula liikunta, terveystieto Pahkala, Jarkko biologia, maantiede Pekkanen, Kristiina saksa, ruotsi Puranen, Jaana opinto-ohjaus Puikkonen, Päivi matematiikka Pulkkinen, Pia opinto-ohjaus Rajaniemi, Heidi englanti, ruotsi Rissanen, Kati apulaisrehtori Saari, Anna-Maija ruotsi Sallila, Marja englanti, ruotsi Salmela, Sauli filosofia, elämänkatsomustieto Satola, Margit äidinkieli ja kirjallisuus Sirén, Kirsi ruotsi Sirén, Soile historia, yhteiskuntaoppi Tukiainen, Eija kuvataide Opettajien sähköposti: [email protected] 8 Erityisopettaja: Marita Kontio-Huuhka koululla ma ja ti Viestinnän opettajat: Alanen, Juha-Pekka äänityö Jaakkola, Tuomas videotyö Koivu, Outi journalismi Sarpola, Jouni viestinnän koordinaattori Siimes, Jyri ilmaisutaito Tarkista viestinnän opettajien sähköpostiosoitteet kotisivuilta. samke.yhdistysavain.fi sdc 9 Ryhmänohjaajat 15A Pekkanen Kristiina 13A Riitta Kallio 15B Pahkala Jarkko 13B Koivisto Pentti 15C Heinonen Satu 13C Altschuler Jonina 15D Rajaniemi Heidi 13D Koivisto Hanna 15E Kempe Taina 13E Satola Margit 15F 13F Hannonen Ulla 15G Salmela Sauli Junttila-Csonka Päivi (v) 13G Nowak Anu 15H Haataja Riikka (u) 13H Anttila Tomi (v) 15I Siren Kirsi (u) 13I Mäenpää Juhani (u) 15J Kallio Jukka (u) 13J Orkola Tuula (u) 14A Sirén Soile 12I Luukkonen Hilpi (u) 14B Lind Tapio 12J Puikkonen Päivi (u) 14C Lehtimäki Hannele 12Y1 Pulkkinen PIa 14D Naskali Sanna 12Y2 Front Juha 14E Nevalainen Tarja 14F Honkanen Emma 14G Kuronen Anne 14H Sarpola Jouni (v) 14I Timo Ojansivu (u) 14J Sallila Marja 10 3. LUKUVUODEN 2015-2016 AIKATAULUT Lukuvuoden 2015 – 2016 jaksot Jaksojen päättöviikot 1. jakso 11.8. – 1.10.2015 1. jakso 23.9. - 1.10.2015 2. jakso 2. jakso 20.11 - 30.11.2015 2.10. – 30.11.2015 3. jakso 1.12.2015 – 9.2.2016 3. jakso 1.2.2016 - 9.2.2016 4. jakso 10.2. – 12.4.2016 4. jakso 4.4. - 12.4.2016 5. jakso 13.4. – 4.6.2016 5. jakso 25.5.- 2.6.2016 Lukuvuoden 2015 – 2016 työ- ja loma-ajat Syyslukukausi 11.8. – 18.12.2015 Syysloma 12.10. – 16.10.2015 Kevätlukukausi 7.1. – 4.6.2016 Talviloma 29.2. – 4.3.2016 Vanhempainillat auditoriossa 15-vuositaso ( ykköset) 1.9 klo 18.30 15 A -F ryhmien vanhempainilta 2.9 klo 18.30 15 G-J ryhmien vanhempainilta 14-vuositaso (kakkoset) 21.4 klo 18.30 vanhempainilta 13-vuositaso (kolmoset) 10.11 klo 18.30 vanhempainilta 11 Syksyn 2015 YO- koepäivät Kuullunymmärtämiskokeet: ma 7.9. ti 8.9. ke 9.9. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä vieras kieli, pitkä oppimäärä vieras kieli, lyhyt oppimäärä Kirjalliset kokeet: pe 11.9. äidinkieli, tekstitaidon koe ma 14.9. psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia ke 16.9. vieras kieli, pitkä oppimäärä pe 18.9. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ma 21.9. äidinkieli, esseekoe, suomi toisena kielenä -koe ke 23.9. matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä pe 25.9. uskonto, et, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto ma 28.9. vieras kieli, lyhyt oppimäärä Kevään 2016 YO- koepäivät Kirjallinen koe: pe 12.2. äidinkieli, tekstitaidon koe Kuullunymmärtämiskokeet: ma 15.2. ti 16.2. ke 17.2. vieras kieli, pitkä oppimäärä toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä vieras kieli, lyhyt oppimäärä Kirjalliset kokeet: ma 14.3. ke 16.3. pe 18.3. ma 21.3. ke 23.3. ke 30.3. pe 1.4. äidinkieli, esseekoe uskonto, et, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto vieras kieli, pitkä oppimäärä toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia vieras kieli, lyhyt oppimäärä 12 4. OPISKELU LUKIOSSA Lukio on toisenasteen oppilaitos, jonka tarkoituksena on antaa yleissivistävää opetusta ja valmistaa jatko-opintoihin. Lukion suoritusaika Lukion suoritetaan tavallisesti kolmessa vuodessa. Erityisten painavien syiden perusteella, esim. vakava sairastuminen, rehtori voi myöntää vuoden lisäajan opintoihin. Perusteita opiskeluajan pidennykselle ovat esim. vaativa urheiluvalmennus, laajat kurssivalinnat, esim. pitkä matematiikka ja useita kieliä/ luonnontieteitä ja oppimisvaikeudet. Opiskelija voi myös anoa lupaa saada tilapäisesti keskeyttää opintonsa esim. vaihto-oppilasvuoden takia. Opiskelun suunnittelu Ensimmäisenä vuonna opinto-ohjauksen tunneilla opiskelija laatii alustavan opiskelusuunnitelman koko lukioajalle. Opiskelusuunnitelmaa voi täydentää ja muokata opintojen kuluessa. Opinto-ohjaajat, ryhmänohjaajat ja aineenopettajat avustavat opintojen suunnittelussa. Opiskelija valitsee haluamansa kurssit jaksoittain kurssitarjottimelta Wilmassa. (https://wilma.tampere.fi/). Lukujärjestys muodostuu automaattisesti valintojen pohjalta ja näkyy Wilmassa opiskelijan työjärjestys –lehdellä. Lukuvuoden aikana voidaan koulun kurssijärjestykseen joutua tekemään muutoksia ryhmien poisjäännin tai uusien perustamisen vuoksi. Kaikkia syventäviä tai soveltavia kursseja ei voida toteuttaa joka vuosi. Tällaisista muutoksista ilmoitetaan Wilmassa ja ryhmänohjaajan tuokioissa. 13 Opiskelusuunnitelma ja työjärjestys Kurssien numerot: Oppiaine Äidinkieli ja kirjallisuus Pakol- Valtak. Kouluk. SovelTunnus liset syv. syv. tavat ÄI Englanti, A-kieli ENA Ranska, A-kieli RAA Saksa, A-kieli SAA Ruotsi, A1-kieli RUA Ruotsi, B1-kieli RUB Ranska, B2-kieli RAB2 Saksa, B2-kieli SAB2 Espanja, B3-kieli EAB3 Ranska, B3-kieli RAB3 Saksa, B3-kieli SAB3 Matematiikka, pitkä MAA Matematiikka, lyhyt MAB 1-6 1-6 1-6 1-6 1-6 1-5 7-9 7-8 7-8 7-8 7-8 6-7 1-8 1-8 1-8 1-8 1-8 1-10 11-13 1-6 7-8 1-2 3-5 1-2 3-4 1 2-8 1 2-5 1-3 4-5 1-3 4-5 1 2-4 1 2-5 1-4 5-6 1-2 3-4 1 2-3 1-2 3-5 1-2 3-5 1-2 3-5 1 2 10,16 11-18 9, 14 10-12 9 10 9 10-13 9 9-11, 15-16 9 10 9 10-13 9 11-12 9, 11-12 10 9 11-12,15 14,17 15,16,22,23 9,11-12 10 6,11 7-10,12 5 6-7 9-11 12-14 6-7 8-9 Biologia BI Maantiede GE Fysiikka FY Kemia KE Uskonto UE Elämänkatsomustieto ET Filosofia FI Psykologia PS Historia HI Yhteiskuntaoppi YH Terveystieto TE Musiikki * MU Kuvataide * KU Liikunta LI Opinto-ohjaus OP Urheiluvalmennus LIV 1-25 Valmennusoppi VOP 1-2 Viestintä VIK 6 6-7 6,7,9 8,1 7-8 9-12 8 5-7,10 4 5 6-11 6-10 6-16 3-5 1-22 26-35 14 Suositus kurssien ainekohtaisesta opiskelusta 3 vuoden aikana 1-3 1-3 1-3 1-3 1-3 1-3 1-2 1-2 1-3 1-4 1-4 1-5 1-3 1,2 1,2 1-3 1,2 1,2 1 1 1,2 1,2, 5 4 1,2 1,2,3 1,2,5 1,3 1 4,5,7 4-6, 7-8 4-6 4-6 4-6 4,5,6,7 3-6 3-6 4-6 5-8 5-8 7-10,11 4,5,7 2,3,4 2,3,4 4-6,(7) 3-5 2,3-5 2, 4 2,3 2,3,4 3,4,6 1,2, 3-4 2,3 2,5 2-4,5 2,4 1,2 6,7,8,9 7,8 7,8 7,8 7,8 6,7 7,8 7,8 7,8 13,14 6,12,13 6,8 5 5 7,8 5 3,4,5 3, 5 4 4,5 6 2,3 3 3,5 3-5 5 1 1-6,27-31,34-35 7-20,26-30,32,34-35 16-22,28-30,33-34 Nimi_____________________________________ Opiskelusuunnitelma 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi 4. vuosi sseja rsseja kursseja 15 YHT. yo.kirj. Päivittäinen aikataulu Sammon keskuslukiossa oppitunnin pituus on 75 minuuttia. klo 8.15 – 09.30 1. oppitunti / aamuvalmennus klo 9.50 – 11.05 2. oppitunti klo 11.15 – 13.05 3. tunti ykkösten tarjottimella olevat ryhmät ruokailevat opetustuokion keskellä klo 11.20 - 12.35 3. tunti kakkosten tarjottimella olevat ryhmät ruokailevat klo 12.35 klo 11.50–13.05 3. tunti abien tarjottimella olevat ryhmät ruokailevat klo 11.05 (to klo 11.15) klo 13.15 – 14.30 4. oppitunti klo 14.40 – 15.55 5. oppitunti 1v tai 7v Urheilijoiden aamuvalmennusaika ROTOVI 9.40) Ryhmänohjaustuokio to klo 10.55-11.15 (to 4-koodin opetus alkaa klo 1. JAKSO MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI 1. tunti 8 1v 7v 7 1v 2. tunti 6 2v 5 4 2v 3. tunti 3 4 3 5 4 4. tunti 5 6 2 6 3 5. tunti 7 8 1 8 9 2. JAKSO MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI 1. tunti 8 1v 7v 7 1v 2. tunti 6 2v 5 4 2v 3. tunti 3 4 3 5 4 4. tunti 5 6 2 6 3 5. tunti 7 8 1 8 9 16 3. JAKSO MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI 1. tunti 8 1v 7v 7 1v 2. tunti 6 2v 5 4 2v 3. tunti 3 4 3 5 4 4. tunti 5 6 2 6 3 5. tunti 7 8 1 8 9 4. JAKSO MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI 8 1v 7v 7 1v 6 2v 5 4 2v 3. tunti 3 4 3 5 4 4. tunti 5 6 2 6 3 5. tunti 7 8 1 8 9 1. tunti 2. tunti 5. JAKSO MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI 1. tunti 8 1v 7v 7 1v 2. tunti 6 2v 5 4 2v 3. tunti 3 4 3 5 4 4. tunti 5 6 2 6 3 5. tunti 7 8 1 8 9 17 Opinto-ohjelma Lukion oppiaineet jaetaan kursseihin. Lukion kurssit ovat joko valtakunnallisia pakollisia tai syventäviä tai koulukohtaisia syventäviä tai soveltavia kursseja. Ainekohtaiset kurssien määrät ilmenevät tuntijaosta (ks. sivu 29). Yhden lukiokurssin laskennallinen pituus opiskelijalle on 38 kpl 45 minuutin oppituntia. Sammon keskuslukiossa on opetustuokion pituus 75 minuuttia. Samaa kurssia opetetaan siis 3 x 75 min viikossa. Yksi jakso kestään noin 6-7 viikkoa. Koko lukioajan vähimmäiskurssimäärä on 75 kurssia, joista valtakunnallisia syventäviä kursseja on oltava vähintään 10. Pakollisia kursseja on suoritettava 47-51 kurssia opinto-ohjelmasta (matematiikan taso) riippuen. Kolmen vuoden lukio-opinnot edellyttävät opiskeltavan n. 6 kurssia/jakso. Päätoimiseksi katsottava opiskelu edellyttää vähintään kolmen kurssin suorittamista joka jaksossa ja vähintään 20 kurssin suorittamista lukuvuodessa. Opinto-ohjelman muutoksista kannattaa keskustella (esim. matematiikan/vieraan kielen tason vaihtaminen) aineenopettajan ja opinto-ohjaajan kanssa. Opinto- ja ryhmänohjaus Lukion opintojen ohjauksesta vastaavat opinto-ohjaajat, ryhmänohjaajat ja rehtorit. Lisäksi jokainen opettaja antaa opinto-ohjausta omassa aineessaan. Opinto-ohjauksen tarkoituksena on auttaa opiskelijoita lukio-opiskelussa sekä luoda pohjaa lukion jälkeiselle uranvalinnalle. Lukion aloittajien opinto-ohjauksen tunnit pidetään 1.jakson aikana. Lukion päättövaiheen opiskelijoiden opinto-ohjauksessa on pääpaino jatko-opinnoissa. Henkilökohtaista ja pienryhmäohjausta opinto-ohjaajat antavat läpi vuoden. Kaikki lukion opiskelijat tekevät seuraavan vuoden opintosuunnitelmansa kevään aikana opinto-ohjaajien ohjauksessa, jolloin selvitetään aine- ja kurssivalintojen vaikutusta jatkoopiskelu-mahdollisuuksiin. Samalla tarkistetaan ylioppilaskirjoitusten hajauttamissuunnitelma. Opinto-ohjaajien vastaanotolle voi tulla ilman ajanvarausta, mutta pidempää henkilökohtaista ohjausta varten on hyvä varata aika. Ryhmänohjaajat pitävät ryhmänohjaustuokiot torstaisin klo 10.55-11.15. Tuokioissa käsitellään ajankohtaisia kouluun ja opiskeluun liittyviä aiheita sekä keskustellaan ryhmää koskevista asioista. Opiskelijan läsnäolo on niissä pakollinen. 18 Jakson aloitus Wilman työjärjestyksestä näet aina jakson alkaessa valitsemasi kurssit, opettajat ja luokkatilat. Opiskelijan on hyvissä ajoin ennen jakson alkua korjattava kurssivalintojaan, mikäli siihen on tarvetta. Säilyttääkseen osallistumisoikeutensa kurssiin jokaisen opiskelijan on oltava läsnä alkavan kurssin ensimmäisellä tunnilla. Pakottavan esteen sattuessa on tieto osallistumisesta toimitettava opettajalle tai ryhmänohjaajalle mahdollisimman pian ja mieluummin etukäteen. Opettaja ei voi ottaa ryhmään uutta opiskelijaa luettelon ulkopuolelta, joten kurssivalintojen täytyy olla ajan tasalla jakson alkaessa. Aloitustunnilla suunnitellaan kurssin opiskelu ja selvitetään arvioinnin perusteet. Hanki jokaisen jakson oppimateriaalit ajoissa. Jakson lopetus eli päättöviikko Jokaisen jakson viimeiset seitsemän työpäivää muodostavat päättöviikon, jonka aikana työskennellään päivittäin klo 8.15 – 14.45 välisenä aikana. Yhteen työpäivään on sijoitettu kahden koodin oppitunteja. Viikon aikana pidettävien kokeiden järjestys määräytyy kurssijärjestyksen tuntikoodien mukaan. Opettaja ilmoittaa tarkemmin kokeen keston ja alkamisajan. Kokeen ja oppituntien tilalla voi koepäivänä olla myös muuta kurssiin kuuluvaa ohjelmaa; vierailuja, esityksiä yms. Kokeen jälkeen pidetään palautetilaisuus, jossa käsitellään kokeeseen liittyviä asioita sekä annetaan palaute opiskelijoille ja opettajalle. Päättöviikon päivittäinen aikataulu klo 8.15–11 työskentely 1- ja 8klo 11– 11.30 palaute ruokailu klo 12.15– 13.30 työskentely 2-koodi 3-koodi 4-koodi 5-koodi 6-koodi 7-koodi ruokailu ruokailu ruokailu ruokailu ruokailu ruokailu ruokailu 2-koodi 3-koodi 4-koodi 5-koodi 6-koodi 7-koodi koodi opekokous klo 13.45– 14.45 työskentely Päättöviikon aikataulun näet Wilman työjärjestyskohdasta. Kokeet palautetaan seuraavan jakson aikana n. viikon kuluttua erikseen Wilmassa ilmoitettavana ajankohtana. 19 Poissaolot Lukiolain 25 §:ssä todetaan, että ”opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta”. Lukiossa on lakisääteisesti läsnäolovelvollisuus oppitunneilla. Laki perustuu ajatukseen, että lukion menestyksellinen suorittaminen edellyttää säännöllistä opiskelussa mukanaoloa. Läsnäolo kurssin oppitunneilla on edellytyksenä kurssin suorittamiselle ja kurssin arvioinnille. Jokainen poissaolotunti on selvitettävä opettajalle välittömästi poissaolon jälkeen ilman erillistä huomautusta. Poissaolo oppitunneilta selvitetään Wilman kautta. Alle 18-vuotiaan kohdalla selvityksen antaa huoltaja mahdollisimman nopeasti poissaolon jälkeen. Poissaolot heikentävät arvostelussa jatkuvan näytön osuutta. Runsaiden poissaolojen vuoksi kurssin suorittaminen voidaan keskeyttää ja opiskelija jää ilman arvosanaa. On huomioitava, että kolme opetustuokiota (á 75 min) vastaa viittä opiskelijan oppituntia (á 45 min). Selvittämättömät poissaolot katsotaan aina aiheettomiksi poissaoloiksi. Opiskelija, joka on pitkään poissa koulusta eikä ilmoita siihen pätevää syytä, katsotaan eronneeksi koulusta. Opiskelijan joutuessa sairauden vuoksi olemaan poissa koulusta enemmän kuin kolme koulupäivää, ilmoitetaan asiasta ryhmänohjaajalle ja otetaan tarvittaessa yhteyttä terveydenhoitajaan. Poissaolo kokeesta ja uusintakoepäivänä Jos opiskelija joutuu sairauden tms. syyn vuoksi olemaan poissa koepäivänä, ilmoitetaan selvitys samana aamuna tai edellisenä päivänä kyseisen aineen opettajalle Wilmassa, jotta oikeus osallistua kokeeseen tai uusintakokeeseen säilyy. Jos opiskelija on ilmoittautunut uusintakokeeseen eikä saavu paikalle, hän menettää oikeutensa uusintaan, jollei välittömästi selvitä hyväksyttävää syytä poissaoloonsa. Tilapäinen vapautus koulunkäynnistä (Poissaololupa) Opiskelijan voi tarvitessa anoa vapaata koulusta hyväksyttävän syyn vuoksi. Lomakkeen löydät Wilmasta. Yksittäiset tunnit o Anomus tai etukäteen suullinen ilmoitus tehdään asianomaiselle opettajalle. Yksittäisen tunnin poissaoloselvitykseksi riittää myös terveydenhoitajan, kouluhammashoitajan tai opinto-ohjaajan todistus vastaanotolla käynnistä. 20 1-5 koulupäivää o Anomus tehdään ryhmänohjaajalle käyttäen anomuslomaketta, jonka liitteeksi voi tarvittaessa lisätä selvityksiä. Urheilijat: Urheiluun liittyvät 1-5 poissaolopäivää o Anomus tehdään koordinaattorille käyttäen anomuslomaketta, jonka liitteeksi voi tarvittaessa lisätä selvityksiä. 5 koulupäivää pidempi aika o Anomus tehdään lomakkeella rehtorille hyvissä ajoin etukäteen. Tilapäistä vapautusta ei myönnetä automaattisesti. Siihen on oltava hyvät perusteet. Mahdollisesta kielteisestä päätöksestä ei voi valittaa. Itsenäinen suoritus Opiskelija voi suorittaa kurssin tai sen osan itsenäisesti osallistumatta opetukseen. Itsenäisesti suoritettavasta kurssista on tehtävä kirjallinen anomus kurssin opettajalle ennen kurssin suorittamista. Luvan itsenäiseen suorittamiseen myöntää rehtori. Opiskelijan tulee sitä ennen neuvotella kyseisen aineen opettajan kanssa. Opettaja laatii aikataulun itsenäiselle suoritukselle ja määrittää suoritusten vastaanottamiselle takarajan. Itsenäisesti opiskeltavan kurssin tavoitteet ovat samat kuin normaalisti suoritetun kurssin. Arviointikriteerit voivat kuitenkin poiketa normaalikurssista suoritustavan mukaan. Itsenäisestä kurssisuorituksesta on kuitenkin aina saatava hyväksytty arvosana, jotta se voidaan laskea mukaan kurssikertymään. Muualla suoritetut opinnot Tampereella on monipuoliset mahdollisuudet opiskella myös oman koulun ulkopuolella sekä sisällyttää suoritetut opinnot lukion oppimäärään. Voit opiskella mm. muissa lukioissa, toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa. Opetusta tarjotaan sekä lähi - että etäopetuksena. Opiskelijalla on lukiolain perusteella oikeus lukea hyväkseen lukion oppimäärään muualla suoritetut opinnot, jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia. Pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien hyväksi lukeminen ei ole ongelmallisia, mutta muiden kurssien kohdalla tämä kannattaa varmistaa etukäteen. Muualla suoritettujen opintojen hyväksymisestä ja vastaavuuksista päättää rehtori. On tärkeää, että hyväksi lukemisesta neuvotellaan ajoissa opinto-ohjaajan ja rehtorin kanssa, mikäli on epäselvää, ovatko opinnot opetussuunnitelman mukaisia. Alla on lueteltu tarjontaa, jonka hyväksi lukemisesta on sovittu koulutuksenjärjestäjien kesken. 21 Tampereen kaupungin lukioiden tarjonnan löydät Wilmasta (Hatanpään lukio, Sammon keskuslukio, Tammerkosken lukio, Tampereen klassillinen lukio, Tampereen lyseon lukio ja Tampereen teknillinen lukio). Kaikki lukiot Teknillistä lukiota lukuun ottamatta noudattavat samoja jaksorajoja ja osin samoja tuntikaaviota, joten välimatkoja lukuun ottamatta yhteensovittaminen on luontevaa. Kursseille ilmoittaudutaan Wilman kautta. Aikuislukion tarjonnan löydät aikuislukion kotisivuilta www.aikuislukio.tampere.fi. Kursseille pitää ilmoittautua ennen kurssin alkamista Wilman kautta. Maakunnalliselta verkkokurssitarjottimelta www.seututarjotin.fi voit valita pirkanmaalaisten lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten tarjoamia lukio- ja ammatillisia kursseja. Kursseille ilmoittaudutaan palvelun sähköisellä lomakkeella. Lue ohjeet tarjottimelta ennen kuin ilmoittaudut! KOROTA-tarjottimella korota/blogit.tampere.fi Tampereen yliopisto, Tampereen kesäyliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu tarjoavat lukiolaisille korkeakoulutasoisia opintoja. Opintoihin ilmoittaudutaan palvelun sähköisellä lomakkeella. Yliopiston tarjoamille opintojaksoille ilmoittaudutaan elokuussa. Tampereen kesäyliopisto tarjoaa abi- ja lukiolaiskursseja pääosin kesällä, ja kursseille ilmoittaudutaan huhti-toukokuussa. Kesäyliopiston ja TAMKin avoimen korkeakoulu- ja yliopistoopetuksen kurssien ilmoittautumisaika selviää kurssikuvauksesta. Lue ohjeet tarjottimelta ennen kuin ilmoittaudut! Mitä se maksaa? Tampereen aikuislukion ja muiden Tampereen kaupungin lukioiden kurssit ovat maksuttomia. Kesäyliopiston kertauskursseista sinun täytyy maksaa omavastuuosuus. Maakunnalliselta verkkokurssitarjottimelta valitut kurssit sekä ja KOROTA -tarjottimen korkeakoulutasoiset opinnot opiskelijoille ovat maksuttomia – suoritettuina. Kurssimaksu (alk. 100 €) peritään kuitenkin sinulta itseltäsi, jos et ole perunut osallistumista ennen ilmoittautumisajan päättymistä etkä tule kurssille tai keskeytät kurssin muusta syystä kuin lääkärintodistuksella osoitetun sairauden vuoksi. Opiskelijakunta Koulussa toimii opiskelijakunta, jonka tehtävänä on suunnitella ja edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa. Opiskelijakunta toimii aktiivisesti ja järjestää vuosittain erilaisia tempauksia ja teemapäiviä. Jaksojen vaihteissa oppilaskunta kierrättää aulassa opetuksessa käytettäviä oppikirjoja. Opiskelijakuntaa johtaa vuosittain valittava hallitus, johon kuuluvat puheenjohtaja, sihteeri, rahastonhoitaja ja muut jäsenet. Opiskelijakunnan hallituksen jäsenet saavat osallistua opettajakunnan kokouksiin ja olla vaikuttamassa yhteisten asioiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Opiskelijakunta toimii opiskelijoiden edunvalvojana. Jokainen opiskelija kuuluu opiskelijakuntaan ja voi halutessaan asettua ehdolle hallitusta valittaessa. Opiskelijakunnan huone sijaitsee 2. kerroksessa hallintosiiven vieressä. 22 5. SÄHKÖINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Omat laitteet koulun verkkoon Lukion oppitunneilla käytetään sähköisiä oppimisympäristöjä ja oppimateriaaleja, erikoisohjelmia, internetin aineistoa ja sosiaalisen median palveluja tiedonhankintaan ja työskentelyyn. Opiskelijat käyttävät opiskelussa omia kannettavia tietokoneita, tabletteja ja älypuhelimia. Laitetta pitää jaksaa kantaa kouluun, sillä pitää voida kirjoittaa pitkiäkin tekstejä ja sillä pitää päästä verkkoon. Laitteiden viihdekäyttö ja muu tuntityöskentelyyn liittymätön käyttö on kuitenkin kiellettyä, sillä se häiritsee opiskeluun keskittymistä. Lukiossa toimii langaton verkko Wireless Tampere, johon kirjaudutaan edu-verkon tunnuksella: [email protected] tai opetusverkon tunnuksella [email protected]. Voit kirjautua samoilla tunnuksilla myös Langaton-WPA -verkkoon, jolloin verkko muistaa kirjautumisesi jatkuvasti, myös esim. toisessa lukiossa tai kirjastossa. Sulje kuitenkin wlan-yhteys aina kun et tarvitse verkkoa, jotta se ei ylikuormitu. Muutenkin on suositeltavaa vähentää jatkuvaa altistusta 3G/4G- ja wlan-verkon tuottamalle säteilylle. Jo pienikin lisäetäisyys laitteisiin vähentää altistusta. Pidä kännykkä mieluummin laukussa kuin taskussa. Koulun tietokoneet Koulussa on opiskelijoiden käytössä sekä kannettavia että kiinteitä koneita. Kiinteitä koneita löytyy sekä multimedialuokista, ryhmätyötiloista että aulatiloista. Multimedialuokkien ja ryhmätyötilojen koneet on tarkoitettu vain ja ainoastaan opiskelukäyttöön. Käytävillä olevia tietokoneita opiskelijat voivat käyttää vapaasti, eikä niitä sammuteta käytön jälkeen. Muista kuitenkin kirjautua ulos koneelta! Opiskeluun liittymättömien tiedostojen (esim. omien valokuvien) tulostaminen koulun laitteilla ei ole sallittua. Koulun tietokoneille kirjaudutaan opetusverkon tunnuksella. 23 Sähköiset palvelut ja ohjelmat Lukion ensisijainen tiedotuskanava on Wilma. Wilmasta löytyvät lukujärjestykset sekä ajankohtaiset tiedotteet. Kursseilla käytetään Moodle-oppimisympäristöä. Office365-pilvipalvelussa on jokaiselle opiskelijalle rajattomasti tallennustilaa sekä sähköposti. Toki -verkkokirjaston kautta saat käyttöösi monipuolisesti sähköisiä aineistoja, mm. sanakirjoja ja lehtiarkistoja. Opetuksen tärkeimmät sähköiset palvelut ovat käytettävissä nettiselaimella. Tampereen lukioiden opiskelijat voivat asentaa maksutta Microsoft Office -toimisto-ohjelmapaketin käyttämilleen laitteille (ks. ohjeet alla). Lisäksi suosittelemme maksuttomia avoimen lähdekoodin ohjelmia. Esimerkiksi LibreOffice-ohjelmisto on saatavilla ilmaiseksi ja on myös ylioppilaskokeessa hyväksytty ohjelma. Ylioppilastutkintolautakunnan hyväksymät ohjelmat ylioppilaskirjoituksiin löytyvät Digabiprojektin sivuilta: https://digabi.fi/tekniikka/ohjelmistot/ Opettajilta saa tarkempia ohjeita maksullisten ohjelmien hankinnasta. Wilma https://wilma.tampere.fi Wilma on opiskelijahallinto-ohjelman käyttöliittymä opiskelijoille ja huoltajille. Kurssitarjotin, kurssiarvosanat, opettajien pikaviestit, koulun tiedotteet ja opiskelijan poissaolot näkyvät Wilmassa. Huoltaja merkitsee Wilmaan tiedon opiskelijan poissaolon syystä. Myös opiskelija ja huoltaja voivat lähettää opettajille pikaviestejä Wilman kautta. Wilmaan kirjaudutaan edu-verkon tunnuksella. Huoltajille lähetetään omat tunnukset. Huoltajien Wilma-tunnukset sulkeutuvat, kun opiskelija täyttää 18 vuotta. Opiskelija voi antaa Wilman lomakkeella huoltajilleen luvan jatkaa Wilman käyttöä täysi-ikäisyyden jälkeenkin. Wilmasta löytyy mm. viikoittainen ryhmänohjaustiedote, joten seuraa Wilmaa säännöllisesti! Moodle Moodle on sähköinen oppimisympäristö, jota käytetään monilla kursseilla. Moodleen kirjaudutaan samalla eduverkon tunnuksella kuin Wilmaan. Lisäksi kursseille kirjautumiseen tarvitaan kurssikohtainen avain, jonka opiskelijat saavat kurssin opettajalta. https://moodle.tampere.fi 24 Office365 Office365:n Opetuksen Areena -sivustoilla opettajat ja opiskelijat voivat jakaa materiaalia ja työskennellä yhdessä. Henkilökohtaiset tiedostot tallennetaan omaan OneDriveen. OneDrive tarjoaa rajattomasti tallennustilaa. Kirjaudu: [email protected] + Wilman salasana https://portti.tredu.fi Office365 tarjoaa opiskelijoille myös Outlook-sähköpostin. Osoite on [email protected] tai [email protected] riippuen Wilma-tunnuksen muodosta. Office kotikoneelle Tampereen lukioiden opiskelijana voit ladata veloituksetta Office 365 ProPlus -paketin omalle tietokoneellesi. Office 365 ProPlus sisältää opinnoissa hyödyllisen ohjelmistopaketin, johon kuuluu mm. Word, Excel, PowerPoint, OneNote ja Outlook. Officen voi ladata viidelle omalle laitteelle. Office 365 ProPlus -paketin lataaminen on helppoa: 1. Avaa kotikoneen selaimessa osoite: Office-lataus https://portal.office.com/OLS/MySoftware.aspx 2. Kirjaudu sisään: [email protected] + wilman salasana 3. Klikkaa sivun alareunassa Asenna/Install -painiketta ja seuraa ohjeita Toki-verkkokirjasto Toisen asteen verkkokirjaston sähköisiä aineistoja voi käyttää koulun koneilta, mutta myös etänä omalla koneella käyttämällä edu-tunnusta. Etäkäyttölinkit on koottu eaineistot-sivulle. Hyödynnä Helsingin Sanomien, Aamulehden, Iltalehden ja Kauppalehden arkistoja sekä mm. englannin, ranskan, venäjän, italian ja saksan sanakirjoja. http://toki.verkkokirjasto.fi 25 Siis kaksi eri tunnusta ja niiden salasanojen vaihto Opiskelija saa opintojensa alussa kaksi käyttäjätunnusta ja salasanaa. Opetusverkon tunnuksella kirjaudutaan koulun tietokoneille ja langattomaan verkkoon. Edu-verkon tunnuksella kirjaudutaan langattomaan verkkoon ja sähköisiin palvelui hin: Wilma, Moodle, Office365 sekä Toki-verkkokirjaston sähköiset aineistot. Salasana tulee vaihtaa vähintään kuuden kuukauden välein. Sen pitää olla vähintään 8 merkkiä ja sisältää isoja ja pieniä kirjaimia ja numeroita. Vaihda edu-verkon salasana Vaihda opetusverkon salasana https://opetus.tampere.fi/salas ana/ https://webvpn.tredu.fi/sa lasana 26 Tekijänoikeuksista Opiskelija laatii lukiossa monenlaisia kirjallisia töitä: aineita, esseitä, kirjoitelmia, referaatteja, kirja- tai elokuva-arvosteluita, portfolioita, esitelmiä ja tutkielmia. Usein kirjallisia töitä tuotetaan lähdemateriaalia käyttäen, joskus taas tekstin tulee olla täysin oma tuotos. Opettajan tehtävänannosta tulisi selvitä, miten tehtävä suoritetaan. Lähteiden käytöstä säädetään tekijänoikeuslaissa (Tekijänoikeuslaki 8.7.1961/404). Siteeraus eli suora lainaus Tekijänoikeuslain mukaan on luvallista lainata sanatarkasti tekstiä julkistetusta teoksesta. Siteeraus merkitään selvästi lainausmerkkeihin ja myös lähde mainitaan. Siteeraamiselle pitää olla hyvä peruste, ja sitaatin täytyy kuulua kiinteästi aiheeseen. Referointi Lähdeteosta käytetään useimmiten referoimalla sen ajatuksia eli alkuperäistä tekstiä tiivistetään ja selostetaan omin sanoin. Myös tällainen lähteen käyttö on osoitettava lukijalle lähdeviitemerkinnöin. Internet-lähteet ilmoitetaan samoin. Kuvamateriaalit Tekijänoikeuslaki säätelee myös kaikenlaisten kuvien käyttöä, esimerkiksi valokuvien, piirroksien, kaavakuvien tai vaikkapa taulukoiden käyttöä. Niiden lainaamisen ehdot on tarkistettava lähdeteoksesta tapauskohtaisesti. Helpoimmin lainattavissa ovat Creative Commons -lisenssillä merkityt materiaalit, joita voi käyttää lisenssin sisällön mukaan (ks. http://creativecommons.fi). Plagiointi Plagiointi tarkoittaa toisen ajatusten tai johtopäätösten käyttämistä omissa nimissään ilman, että lähdettä on mainittu, oli kyseessä sitten referointi tai suora lainaaminen. Tällainen teoksen käyttäminen on vilpillistä, lähteet on aina mainittava sovituilla tavoilla. Joko osittain tai kokonaan plagioitu työ hylätään. Internet Samat tekijänoikeudelliset periaatteet koskevat myös Internet-lähteiden käyttöä. Internetistäkään ei ole luvallista lainata tai kopioida mitään ilman lähdetietojen ilmoittamista, joidenkin aineistojen käyttö voi olla kokonaan kiellettyä. Ohessa linkkejä eri palveluihin joista löytää vapaasti käytettävää materiaalia, esimerkiksi kuvia. Huomaa, että osassa palveluissa on myös materiaalia joka ei ole täysin vapaasti käytettävissä joten lue lisenssit tarkkaan! Flickr (https://www.flickr.com/) on Yahoon ylläpitämä kuvapalvelu jossa on hyvin paljon laadukkaita kuvia. Osa kuvista on julkaistu Creative Commons lisenssin alla (ja osassa ei ole tekijänoikeutta ollenkaan – esimerkiksi jotkin Yhdysvaltain liittovaltion tekemät materiaalit). 27 Flickr:n hakutoiminnossa voit rajoittaa haun kohdistumaan vain kuviin joissa on vapaa lisenssi. Yleensä haku kannattaa rajoittaa ”Modifications allowed” lisenssiin joka sallii kuvien tarvittavan muokkauksen. Muista ilmoittaa lähde! Wikimedia Commons (http://commons.wikimedia.org/wiki/Etusivu) on Wikipedian käyttämä materiaalisivusto josta löytyy vapaasti käytettäviä kuvia, videoita ja muita tiedostoja. Musiikkia löytyy esimerkiksi Creative Commonsin ylläpitämältä linkkilistalta http://creativecommons.org/legalmusicforvideos jossa on listattu useita eri palveluita. Lähteet ja lisätietoa Toikkanen, T. & Oksanen, V. 2011: Opettajan tekijänoikeusopas. Finn Lectura. Porvoo. http://creativecommons.fi http://creativecommons.org SAMU SIPILÄ 28 6. ARVIOINTI Kurssien arviointi Jokainen kurssi arvostellaan erikseen. Arviointi perustuu kurssin kokeeseen, kurssiin liittyviin muihin suorituksiin ja osallistumisen aktiivisuuteen. Oppiaineen opetussuunnitelmassa määritellään kunkin kurssin arviointiperusteet ja tavat. Ne selvitetään opiskelijalle kurssin alkaessa. Kurssi voidaan arvioida myös ilman kokeita muiden näyttöjen perusteella. Numeroarvioinnissa käytetään asteikkoa 4–10. Arvosana 5 osoittaa välttäviä, 6 kohtalaisia, 7 tyydyttäviä, 8 hyviä, 9 kiitettäviä ja 10 erinomaisia tietoja ja taitoja. Hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4. Kunkin oppiaineen pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Soveltavat kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä. Numeroarvioinnin lisäksi ovat käytössä seuraavat merkinnät K = keskeytetty kurssi keskeytettyä kurssia ei voi täydentää, vaan se on opiskeltava uudelleen. H = hylätty kurssi S = suoritettu kurssi T = täydennettävä kurssi vaadittavat täydennykset on hoidettava ennen jakson uusintakuulustelua, ellei opettaja ole määrännyt aiempaa ajankohtaa tulee kyseeseen, jos opiskelijan tulee täydentää kurssisuorituksiaan opiskelija on ollut kurssilla, mutta ei kurssikokeessa opiskelijalla on selvittämättömiä poissaoloja E = urheilun tai viestinnän erityistehtävästä johtuva huojennus Jatkuva näyttö on mm. tuntiosallistumista ja kotitehtävien tekemistä. Kurssi voidaan arvioida myös ilman kokeita muiden näyttöjen perusteella. Aineissa, joissa kurssiin kuuluu olennaisena osana erityissuorituksia (suulliset esitykset, tutkielmat, kirjallisuuteen perehtyminen ym.), pelkkä kokeeseen osallistuminen ei takaa hyväksyttyä arvosanaa. Suoritettua kurssia ei voi jälkeenpäin jättää arvioinnista pois. Kurssiin kuuluvat kirjalliset osasuoritukset on jätettävä opettajalle viimeistään jaksoa seuraavana jälkimmäisenä uusintakoepäivänä, ellei opettaja ole ilmoittanut aikaisempaa ajankohtaa. Jakson arviointi Jokaisen jakson jälkeen annetaan jaksoarviointi, johon on merkitty suoritettujen kurssien arvosanat. Tarkista, että merkinnät vastaavat suorituksiasi. Ilmoita havaitsemistasi virheistä opettajalle, jos ne koskevat viimeksi käydyn jakson arvosanoja, muuten kansliaan. Koska jaksoarvostelun näyttäminen kotona on osa kodin ja koulun yhteistoimintaa, huolehdi että huoltaja on suorituksistasi tietoinen. Huoltaja saa omat tunnukset Wilma- ohjelmaan, jonka kautta hän näkee opiskelijan kurssisuoritukset. 29 Kurssin uusiminen ja arvosanan korottaminen Hylätyn kurssin voi uusia kerran uusintakokeessa. Hylätyn kurssin voi myös uusia käymällä kurssi uudelleen opetukseen osallistumalla. Hyväksytysti suoritettua kurssia voi korottaa ainoastaan osallistumalla opetukseen. Kurssiarvosanaksi tulee tällöin parempi arvosana. Uusintakokeeseen ilmoittaudutaan wilmassa. lmoittautuminen on sitova. Jos opiskelija jättää saapumatta uusintaan ilman hyväksyttyä syytä, hänen katsotaan käyttäneen uusintaoikeutensa. Uusintakokeeseen on hylätyn arvosanan uusijan lisäksi myös osallistumisoikeus opiskelijalla, joka on ollut sairaana varsinaisena koepäivänä tai muuten hyväksyttävästä syystä pois kokeesta (esim. urheiluun liittyvä poissaolo). Ennen uusintakokeeseen ilmoittautumista on syytä tarkistaa, onko kurssi uusintavuorossa, milloin uusintaan on ilmoittauduttava ja milloin koe pidetään. Lukuvuonna 2015-2016 uusintakoe on maanantaisin aamulla klo 8-10 paitsi matematiikan uusinnat ovat aina torstaisin alkaen klo 14.30. Viidennen jakson jälkeinen uusintakuulustelu on elokuussa. Wilman työjärjestyksestäsi löydät aikataulut. Oppimäärän arviointi eli päättöarvosana Oppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskelemista pakollisista ja syventävistä kursseista sekä mahdollisesti niihin läheisesti liittyvistä soveltavista kursseista. Päättöarvosana määräytyy pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien aritmeettisena keskiarvona. Opiskelluista pakollisista ja valtakunnallisista syventävistä kursseista voi olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti Pakollisia ja valtakunnallisia kursseja 1–2 kurssia 3–5 kurssia 6–8 kurssia 9 kurssia tai enemmän hylättyjä korkeintaan 0 1 2 3 Opiskelijan arvioinnista päättävät opettajat voivat päättövaiheessa korottaa oppiaineen arvosanaa koulukohtaisten syventävien ja soveltavien kurssien suoritusten perusteella, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat oppiaineen päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat. Päättöarvosanaa opiskelija voi korottaa kerran tenteissä ennen päättötodistuksen antamista. Oppimäärän korotustentin laajuus määräytyy opiskelijan opinto-ohjelmasta. Korotustentti järjestetään opiskelijan pyynnöstä ylioppilaskirjoitusten jälkeen huhti-toukokuussa. Opiskelija sopii asiasta Wilmassa kyseisen aineen opettajan kanssa. Opiskelija voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista pyytää päättöarvioinnin uusimista. Pyyntö tehdään rehtorille. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opetta30 jat yhdessä. Rehtori tekee asiasta hallinnollisen valituskelpoisen päätöksen opettajilta saamansa arviointiselvityksen jälkeen. S-merkintä päättöarvosanana Lukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan päättöarvosanaksi suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin (fy, fi, ke, ku/mu, ps, te) sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain enintään kaksi kurssia. Urheilu- ja viestintälinjalaiset voivat myös ottaa S-merkinnän biologiassa, maantieteessä , yhteiskuntaopissa jos he ovat huojentaneet toisen pakollisen kurssin eivätkä ole opiskelleet enempää näitä aineita. Lomake tulee palauttaa kansliaan 13.5. mennessä. Päättötodistus Opiskelijalle, joka on suorittanut lukion koko oppimäärän, annetaan päättötodistus. Lukion oppimäärän suorittamiseksi edellytetään, että opiskelija on suorittanut vähintään 75 kurssia, joista vähintään 10 on valtakunnallisia syventäviä. Koulukohtaisista kursseista vain hyväksytysti suoritetut kerryttävät kurssikertymää. Päättötodistukseen merkitään oppiaine, suoritettujen kurssien määrä ja niistä saatu päättöarvosana. Lukiodiplomit ja erilliset todistukset Sammon keskuslukiossa on mahdollista suorittaa valtakunnallinen lukiodiplomi liikunnassa, kuvataiteessa, musiikissa ja viestinnässä. Äidinkielessä opiskelija saa erillisen todistuksen osallistuttuaan valtakunnalliseen puheviestinnän päättökokeeseen. Äidinkielessä voi suorittaa myös lukion oman lukudiplomin (ks. kurssikuvaukset). Vieraissa kielissä opiskelija saa päättötodistuksen yhteydessä erillisen todistuksen osallistuttuaan suullisen kielitaidon valtakunnalliseen kokeeseen. 31 7. OPISKELU URHEILU- JA VIESTINTÄLINJALLA 7.1. Opiskelu urheilulinjalla Urheilulukion tehtävä on mahdollistaa lajissaan huipulle pyrkivälle lahjakkaalle nuorelle täysipainoisen harjoittelun ja lukio-opintojen yhdistäminen. Opetusministeriö on myöntänyt Sammon keskuslukiolle erityistehtävän, joka mahdollistaa opiskelijalle lukio-opintojen ja huippu-urheiluvalmennuksen yhteensovittamisen. SAMU SIPILÄ Urheilulinjan oppimäärä Urheilulukion eli urheilulinjan opiskelijan oppimäärään kuuluu vähintään 75 kurssia. Urheilija voi sisällyttää ohjelmaansa 12-20 kurssia oman lajinsa valmennusta. Kurssimäärään sisältyy yksi valmennusopin kurssi (VOP1), joka on urheilijalle pakollinen. Urheilulinjan opiskelija voi jättää opiskeluohjelmastaan pois enintään 8 pakollista kurssia, jos hänellä on valmennuskursseja suoritettuna vähintään 12. Opiskelijan on kuitenkin opiskeltava vähintään puolet kaikista pakollisten aineiden kursseista ja ylioppilaskirjoituksissa kirjoitettavasta aineesta vähintään kaikki pakolliset kurssit. Lisäksi opinto-ohjelmassa on oltava vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia. Saadakseen päättötodistuksen urheilulukiosta on opiskelijalla lukion päättövaiheessa oltava vähintään 12 valmennuskurssia, joiden tulee sisältää valmennusopin kurssi (VOP1). Opiskelun suunnittelu Opiskeluohjeet urheilulukiossa ovat samat kuin yleislinjan opiskelijoilla. Urheilijan on hyvä valita ensimmäiselle vuodelle tiivis opiskeluohjelma ja huolehtia, että todistuksessa ei ole hylättyjä suorituksia. Näin varmistetaan hyvä pohja, vältytään turhilta paineilta ja voidaan keskittyä sekä kouluun että yhä enemmän aikaa vievään harjoitteluun. 32 Urheilijan opiskelumenestystä seurataan ja tarvittaessa hänet ohjataan pitämään taukoa aamuvalmennuksesta ja keskittymään opiskeluun. Urheilija voi saada myös tukiopetusta paikatakseen mm. pitkiä poissaoloja leirien tai kilpailumatkojen vuoksi. Urheiluvalmennus Urheiluvalmennusta koordinoi Tampereen urheiluakatemia (www.tampereenurheiluakatemia.fi). Urheiluakatemian toisen asteen yhteiset valmennusryhmät harjoittelevat ti, ke ja pe aamuisin klo 8-9.30. Valmennusryhmät ovat seuraavissa painopistelajeissa: jalkapallo, joukkuevoimistelu, judo, jääkiekko, koripallo, lentopallo, paini, salibandy, suunnistus, taitoluistelu, tennis, uinti, telinevoimistelu ja yleisurheilu. Yksilöllisten lajien, joissa aamuvalmennusta ei ole tarjolla, urheilijoiden täytyy sopia valmennuksensa järjestelyistä urheilulinjan koordinaattorin kanssa. Arviointi ja kurssien suorittaminen Urheiluvalmennuksen kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S. Suoritusmerkinnän saadakseen opiskelijan on aktiivisesti osallistuttava aamuvalmennukseen. Pääsääntöisesti valmennuskursseja kertyy yksi kurssi/ jakso. 7.2 Opiskelu viestintälinjalla Nykyajan mediayhteiskunnassa viestinnän taito on kansalaistaito. Viestintäkoulutus kehittää valmiuksia kohdata tiedon virtaa, mihin perinteisen lukutaidon lisäksi tarvitaan monipuolista tekstin ja kuvan tulkintaa sekä kriittisiä vastaanottotaitoja. Sammon keskuslukio on Suomen ainoa viestinnän erityistehtävää hoitava lukio. Sammon keskuslukion kurssitarjottimella on valittavana yli 30 erilaista viestinnän kurssia. Ajanmukaiset opetustilat ja laajat yhteistyön mahdollisuudet luovat mahdollisuuden kehittää arvostettuja valmiuksia työelämään ja joukkoviestinnän jatko-opintoihin. Opettajina toimivat alan ammattilaiset. Viestintälinjalaiset pääsevät osallisiksi lukuisiin erilaisiin viestintäaiheisiin projekteihin koulun ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Koulussa toimitetaan omaa lehteä ja tehdään televisio- ja radio-ohjelmia sekä laaditaan muita erilaisia joukkoviestinnällisiä esityksiä. Viestintälinjalaiset myös osallistuvat aktiivisesti erilaisiin viestinnällisiin projekteihin eri yhteistyökumppaneiden, esimerkiksi yhdistysten ja muiden oppilaitosten, kanssa. Viestinnän oppimäärä Viestinnän oppimäärään sisältyy vähintään 12 viestinnän erityistehtävän mukaista kurssia. Opinnot on rakennettu siten, että perustan luovat yhteiset kaikille pakolliset kuusi kurssia. Yhteiset kurssit antavat perusvalmiudet tekstin, kuvan ja äänen tuottamiseen sekä julkaisemiseen. Myöhempien vapaasti valittavien kurssien ansiosta opiskelija voi hankkia erityisvalmiuksia jollain tietyllä viestinnän osa-alueella, kuten journalismissa, visuaalisessa suunnittelussa, videokuvauksessa tai esiintymistaidossa. Viestintälinjan opiskelija voi jättää opinto-ohjelmastaan pois enimmillään kahdeksan pakollista kurssia, kuitenkin niin, että jokaisen pakollisen oppiaineen kursseista tulee suorittaa vähintään puolet. 33 Kaikille yhteiset kurssit: Johdatus viestintään (VIK1) Journalismi 1 (VIK2) Vähintään kolme seuraavista peruskursseista: Viestintälinja verkossa: Viestintälinja koulun kotisivuilla: http://lukiot.tampere.fi/sampo Valokuvaus 1 (VIK3) Ääni 1 (VIK4) Video 1 (VIK5) Ilmaisu- ja esiintymistaito 1 (VIK6) ja Viestintälinja.fi sekä Facebookissa Sammon keskuslukion viestintälinja Vähintään yksi seuraavista jatkokursseista: Journalismi 2 (VIK7) Valokuvaus 2 (VIK8) Ääni 2 (VIK9) Video 2 (VIK10) Ilmaisu- ja esiintymistaito 2 (VIK11) Osaa viestinnän kursseista tarjotaan valittavaksi ainoastaan joka toinen vuosi, jotta ryhmän muodostuminen olisi mahdollisimman todennäköistä. Vuorovuosin tarjottavia kursseja ovat esimerkiksi: VIK13 Mediakritiikki VIK15 Populaarikulttuuri VIK17 Verkkosivutuotanto VIK19 Käsikirjoittaminen VIK28 Musikaali Jos opiskelijan suunnitelmissa on mediadiplomi (VIK22), kurssivalintojen tulee suuntautua mediadiplomin aihepiirin ja sisällön mukaisesti. Mediadiplomin voi suorittaa kuka tahansa opiskelija, jolla on suoritettuna diplomin edellyttämät viestinnän kurssit. Mediadiplomin suorituksesta on valtakunnallinen ohjeistus verkossa osoitteessa www.edu.fi/lukiodiplomit. Projektikurssit (VIK31–33) ovat lukujärjestyksen ulkopuolella suoritettavia kursseja, jotka antavat mahdollisuuden projektimuotoiseen työskentelyyn yksin tai ryhmässä ja mahdollisesti koulun ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Tarjolla olevista projektimahdollisuuksista tiedotetaan erikseen lukuvuoden kuluessa. 34 SAMU SIPILÄ Puolipitkä viestintä Yleislinjan opiskelija voi suorittaa puolipitkän viestinnän kurssikokonaisuuden (vähintään kuusi viestinnän kurssia), josta saa erillisen todistuksen. Yleislinjan puolipitkän viestinnän opiskelijat opiskelevat vähintään kuusi kurssia viestintää: Vähintään kaksi varsinaisille viestinnän opiskelijoille pakollista kurssia, oman valinnan mukaisesti Kaikki Sammon keskuslukion opiskelijat voivat valita viestinnän kursseja, mikäli kurssilla on tilaa. Viestinnän opintojen arviointi Viestintälinjalle otettujen opiskelijoiden viestinnän oppimäärä koostuu syventävistä ja soveltavista kursseista. Viestintälinjan opiskelijalla tulee olla vähintään 12 kurssia viestintää, joista vähintään 9 on suoritettava hyväksytysti. Viestinnän kurssit ovat kaikki koulukohtaisia, minkä vuoksi hylätyt arvosanat eivät kerrytä lukion kokonaiskurssimäärää. Viestinnän arvosana muodostuu viestinnän kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvona. Arvosanaa on mahdollista korottaa, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat oppimäärän päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat. Viestintälinjan mediat Viestinnän työt pyritään julkaisemaan siten, että mediatöiden avulla on mahdollista luoda todellisia yleisösuhteita. Tehtyjä töitä julkaistaan verkossa ja eri tiedotusvälineissä. Viestinnän töitä pyritään esittelemään myös koulun tapahtumissa. Viestinnänopiskelijat toimittavat kaksi kertaa vuodessa ilmestyvää Murros lehteä: http://samke.yhdistysavain.fi/koulun-lehti/ ja http://viestintalinja.fi/ Facebookissa ja Instagramissa: Sammon keskuslukion viestintälinja Viestinnänopiskelijoiden ainekilta Vilkas Viestinnänopiskelijoiden ainekilta Vilkas kokoaa yhteen viestinnästä kiinnostuneita nuoria ja pyrkii edistämään viestintäaiheista harrastustoimintaa viestinnänopintojen ohessa. Ainekilta kokoontuu kerran jaksossa. Lisätietoja saa ainekillan kotisivuilta osoitteesta http://samke.yhdistysavain.fi/viestintalinja/ainekilta-vilkas/ tai http://viestintalinja.blogit.tampere.fi/ainekilta-vilkas// 35 8. YLIOPPILASTUTKINTO Ylioppilastutkinto järjestetään kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Kevään tutkinnon kuullunymmärtämiskokeet sekä äidinkielen tekstitaidon koe järjestetään helmikuun alkupuolella ja muut kirjalliset kokeet maaliskuun jälki- ja huhtikuun alkupuoliskolla. Syksyn tutkinto järjestetään pääasiallisesti syyskuun jälkipuoliskolla. Tutkinto on suoritettava enintään kolmen perättäisen tutkintokerran aikana. Tutkinnon suorittaminen katsotaan aloitetuksi, kun opiskelija ilmoittautuu ensimmäisen kerran tutkintoon, joko pakolliseen tai ylimääräiseen kokeeseen. Jollei tutkintoa ole suoritettu säädetyssä ajassa, on se kokonaisuudessaan uusittava. Osallistumisoikeus Opiskelijalla on oikeus osallistua ylioppilaskokeeseen, kun hän on suorittanut ennen kokeeseen osallistumistaan vähintään tutkintoaineen pakolliset kurssit. Sellaisen reaaliaineen kokeeseen, jossa ei ole yhtään pakollista kurssia, opiskelija voi osallistua opiskeltuaan kaksi lukioaineen kurssia. Vieraan kielen lyhyen oppimäärän kokeeseen osallistuminen edellyttää vähintään kolmen tämän kielen lukiokurssin opiskelua. Pakolliset ja ylimääräiset kokeet Ylioppilastutkintoon kuuluu vähintään neljä koetta. Äidinkielessä ja kirjallisuudessa järjestettävä koe on kaikille pakollinen. Muut kolme pakollista koetta kokelas valitsee seuraavista neljästä: toisen kotimaisen kielen koe vieraan kielen koe matematiikan koe reaaliaineessa järjestettävä koe. Pakollisten kokeiden lisäksi kokelas voi osallistua yhteen tai useampaan ylimääräiseen kokeeseen. Kokeet laaditaan kussakin oppiaineessa valtakunnallisten pakollisten ja syventävien kurssien oppimäärien perusteella. Matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraissa kielissä järjestetään vaativuudeltaan kahden eri tason kokeet. Kokelas saa lukio-opinnoistaan riippumatta valita, kumman tason mukaiseen kokeeseen hän osallistuu. Kokelaan on kuitenkin suoritettava vaativampi koe vähintään yhdessä seuraavista pakollisista kokeista: matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä tai vieraassa kielessä. Toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraassa kielessä vaativammalla kokeella tarkoitetaan peruskoulun alaluokilla alkavan kielen (A -kielen) oppimäärään perustuvaa koetta. 36 YO- kokeiden uusiminen Ylioppilaskokeen uusimisessa noudatetaan seuraavia periaatteita: Hyväksytyn kokeen saa aikarajoituksetta uusia yhden kerran. Hylätyn pakollisen kokeen saa uusia kaksi kertaa tätä tutkintokertaa välittömästi seuraavien kolmen tutkintokerran aikana. Jollei hylättyä pakollista koetta ole mainitussa ajassa hyväksytysti suoritettu, koko ylioppilastutkinto on uusittava. Jos hylätty pakollinen koe on kompensoitu, sen saa uusia kaksi kertaa ilman aikarajaa. Hylätyn ylimääräisen kokeen saa uusia kaksi kertaa ilman aikarajaa. Hylätyksi katsotaan myös sellainen koe, johon kokelas on ilmoittautunut, mutta jättänyt ilman erityistä syytä saapumatta tai jossa kokelas ei ole jättänyt suoritustaan tarkastettavaksi. Ylioppilastutkintomaksut Ylioppilastutkintoon ilmoittautuminen on sitova. Sitovuus tarkoittaa mm. velvollisuutta maksaa yo-tutkintomaksut. Opetusministeriö päättää ylioppilastutkintomaksujen suorittamisesta. Koulun kanslia huolehtii ylioppilastutkintomaksujen jakamisesta kokelaille. YO- kokeiden arvostelu Lukion asianomaisen aineen opettaja tarkastaa ja arvostelee kokeet alustavasti, lopullisesti ylioppilastutkintolautakunta. Yo-tutkintolautakunta voi muuttaa opettajan antamia pisteitä. Tarvittaessa kokelas voi pyytää maksullisen tarkistusarvostelun suorittamista. Jos arvosana tarkistusarvostelun johdosta nousee, kokelas saa rahansa takaisin. Jos kokelaan suoritusta on heikentänyt jokin erityisen painava peruste, lautakunta voi ottaa tämän arvostelussa huomioon. Opiskelijan itsensä on tehtävä aloite asiassa. Erityisjärjestelyt ylioppilaskokeissa Lukio voi hakea ylioppilastutkintolautakunnalta erityisjärjestelyitä kokelaalle vamman, sairauden, lukihäiriön ja vieraskielisyyden perusteella. Erityisjärjestelyhakemus tehdään silloin, kun kokelas ensimmäisen kerran ilmoittautuu tutkintoon. Mahdollisia erityisjärjestelyjä tarvittaessa pyydetään ottamaan yhteyttä erityisopettajaan. Ylioppilastutkintotodistus Ylioppilastutkintotodistus annetaan kokelaalle, joka on hyväksytysti suorittanut tutkinnon pakolliset kokeet ja jolle annetaan lukion päättötodistus. Päättötodistus voidaan antaa opiskelijalle, kun hän on suorittanut lukiossa hyväksytyllä tavalla vähintään 75 kurssia ja lukion oppimäärä on tullut täyteen. Ylioppilastutkintotodistukseen merkitään arvosanat suoritetuista kokeista. Ylimääräisissä kokeissa saatuja hylättyjä arvosanoja ei merkitä tutkintotodistukseen. Jos kokelas on uusinut kokeen ennen tutkintotodistuksen antamista, merkitään todistukseen arvosanoista parempi. 37 Ylimääräisistä ylioppilastutkinnon kokeista kokelas saa erilliset todistukset, mikäli hän täydentää ylioppilastutkintoaan tai korottaa aiemmin saamiaan arvosanoja. Kompensaatio Kokelas voi saada ylioppilastutkintotodistuksen erityisen kompensaatiomenettelyn kautta, vaikka saa yhdessä pakollisessa yo-tutkintoaineessa hylätyn arvosanan. Se edellyttää hyvää menestystä muissa kokeissa. Tarkempia tietoja ylioppilastutkinnosta ja sen suorittamisesta löytyy ylioppilastutkintolautakunnan sivuilta www. ylioppilastutkinto.fi sekä abeille erikseen jaettavasta Abioppaasta. JOUNI SARPOLA 38 9. TERVEYDENHUOLTO JA OPISKELUN TUKI Terveydenhuolto Sammon keskuslukion terveydenhoitajien vastaanotto on koululla 3.kerroksessa, E-siivessä. Terveydenhoitajien puhelinaika ja vastaanotto ilman ajanvarausta on klo 10.0011.30. Terveydenhoitaja puh. 040-801 2719. Terveydenhoitaja puh. 040-806 2438. Terveystarkastukseen kutsutaan ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Näönhuoltoon liittyvissä asioissa käytetään silmälääkärin lisäksi myös optikon palveluita. Muista terveyskeskuksen tarjoamista palveluista, kuten fysioterapeutin, ravitsemussuunnittelijan, kuraattorin tai psykologin vastaanotoista saat tietoa terveydenhoitajalta. Tampereella opiskelevat lukiolaiset saavat perustason lääkäripalvelut kaupungin opiskeluterveydenhuollosta. Opiskelijat hakeutuvat ensisijaisesti oman koulun terveydenhoitajan vastaanotolle, jossa tarvittaessa tehdään ajanvaraus lääkärille joko koululle tai opiskeluterveydenhuollon keskitettyyn toimipisteeseen (Hammareninkatu 7). Lääkärille varataan aikoja sairaanhoidollisissa asioissa ja terveystarkastukseen. Lääkäripalvelut ovat maksullisia yli 18-vuotiaille koskien sairaanhoitokäyntejä. Käyntimaksu peritään kolmelta ensimmäiseltä kerralta, jonka jälkeen käynnit ovat maksuttomia yhden kalenterivuoden aikana. Peruuttamattomasta, käyttämättä jätetystä lääkäriajasta peritään voimassa oleva peruutusmaksu. Oppilaan terveys- ja sairaustiedot kertyvät sähköiseen terveystietojärjestelmään kaikista Tampereen kaupungin terveydenhuollon toimipisteistä. Opiskeluterveydenhuolto on osa koulun opiskelijahuoltoa ja terveydenhoitaja kuuluu koulun opiskelijahuoltoryhmään. Tapaturmat Tampereen kaupungin lukioiden opiskelijat on tapaturmavakuutettu koulualueella varsinaisella kouluajalla opetuksen aikana, välitunneilla ja otettaessa osaa koulun opetussuunnitelman puitteissa järjestettyyn toimintaan sekä niihin välittömästi liittyvillä meno- ja paluumatkoilla. Koulun toiminnassa sattuneista tapaturmista tulee välittömästi ilmoittaa kurssin opettajalle tai opintomatkan vastuuhenkilölle riippumatta siitä, syntyykö hoitokustannuksia. 39 Tapaturmat hoidetaan terveydenhoitajan tai lääkärin ohjeiden ja lähetteiden mukaisesti joko julkisen tai yksityisen terveydenhuollon toimipisteissä. Tapahtumasta tehdään koululla mahdollisimman pian koulusihteerin kanssa tapaturmailmoitus. Tapaturmasta aiheutuneet kustannukset maksetaan ensin itse ja korvaukset haetaan vakuutusyhtiöiltä jälkikäteen. Hakemuksen voi täyttää verkossa http://www.lähitapiola.fi/yritys Vakuutuksista korvataan myös lääkärin määräämät ylimääräiset koulukyydit lääkärinlausunnon perusteella. Vakuutus ei kata vaatteita, tavaroita, varusteita eikä välillisiä kuluja. Matkustajavakuutus on voimassa lukion opiskelijoiden opetussuunnitelman mukaisilla ulkomaan matkoilla sekä niihin sisältyvinä vapaa-aikoina. Vakuutus koskee tapaturmia ja sairastumista matkan aikana. Matkatavarat eivät kuulu korvauksen piiriin . Suun terveydenhuolto Kehotuskirje varata aikaa lähetetään 17-vuotiaille tamperelaisille nuorille. Ajan voi varata keskitetystä ajanvarauksesta ma - pe klo 8.00-17.00, numerosta (03)5657 0100. Ajan tarkistaminen, siirtäminen ja peruuttaminen sekä ensimmäisen ajan varaaminen suuhygienistille ja kiireellisen hammaslääkäriajan varaaminen on mahdollista myös sähköisen asioinnin kautta. Lisätietoja www.tampere.fi/terveyspalvelut/hammashoito. Vieraspaikkakuntalaisella opiskelijalla on mahdollisuus käyttää Tampereen kaupungin suun terveydenhuollon palveluja. Hammashoitopalvelujen käyttäjäksi voi ilmoittautua netissä olevalla lomakkeella. Sitä voi myös tilata keskitetystä ajanvarauksesta, puh. (03) 5657 0100. Ajanvaraus on tehtävä itse. Vieraspaikkakuntalaisella opiskelijalla on mahdollisuus käydä hammashoidossa myös omassa kotikunnassaan. Alle 18-vuotiaille tamperelaisille opiskelijoille suun terveydenhuolto on maksutonta. 18 vuotta täyttäneiltä tamperelaisilta ja ulkopaikkakuntalaisilta opiskelijoilta peritään asetuksen mukaiset terveyskeskusmaksut. Erityisopetus Erityisopettaja tarjoaa tietoa, opetusta ja ohjausta erilaisissa oppimisen pulmissa. Erityisopettaja on tavattavissa Sammon keskuslukiolla maanantaisin ja tiistaisin. Erityisopettaja ottaa vastaan huoneessa D205, p. 050-432 8596. Työtapoja ovat opettaminen, keskusteleminen ja tarvittaessa eteenpäin ohjaaminen. Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille tehdään kielellisten taitojen alkukartoitus. Alkukartoituksen, opiskelijoiden toiveiden ja opettajien suositusten perusteella opiskelijoille tarjotaan kurssimuotoista (OP5) ja yksilöllistä erityisopetusta. Kurssin tavoitteena on tutustua 40 itseen oppijana ja tehostaa omaa opiskelua. Kurssilla arvioidaan opiskelijan lukivaikeutta ja laaditaan tarvittaessa lausunto ylioppilastutkintolautakuntaa varten. Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia ja huolehtia oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista sekä opiskeluympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Opiskeluhuoltoa toteutetaan sekä yhteisöllisenä että yksilökohtaisena opiskeluhuoltona (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1297/2013) 3§). Yksilökohtainen opiskeluhuoltoryhmä kokoontuu tarvittaessa. Koulun henkilökunta sekä kouluterveydenhuollosta ja muusta oppilashuollosta vastaavat henkilöt saavat salassapitovelvollisuuden estämättä antaa toisilleen sekä koulutuksesta vastaaville viranomaiselle opiskelun asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. (Lukiolaki 32 §) Lukiokuraattori- ja psykologipalvelut Lukiokuraattori ja lukiopsykologi tarjoavat opiskelijoille hyvinvointia tukevia vastaanottokäyntejä. Käynneillä kartoitetaan opiskelijan elämäntilannetta ja tuen tarvetta ja annetaan ohjausta, neuvontaa ja tukea. Tarpeen mukaan opiskelija ohjataan jatkotutkimuksiin ja jatkohoitoon sekä muiden palveluiden piiriin. Lukiokuraattori ja –psykologi toimivat tarpeen mukaan linkkinä opiskelijan, kodin ja koulun sekä eri yhteistyötahojen välillä. Opiskelijat voivat hakeutua lukiokuraattorille tai –psykologille ottamalla itse yhteyttä tai pyytämällä yhteydenottoa esimerkiksi vanhempien, kouluterveydenhoitajan, ryhmänohjaajan, opettajan, opinto-ohjaajan, rehtorin tai erityisopettajan kautta. Lähesty rohkeasti kumpaa tahansa asiantuntijaa! Käynnit ovat maksuttomia, luottamuksellisia ja vapaaehtoisia. Lisätietoja osoitteesta www.tukiverkko.fi. Lukiokuraattori Lukiokuraattori auttaa opiskelijoita opiskeluun (esim. motivaatio-ongelmat ja poissaolot), ihmissuhteisiin, sosiaalisiin ongelmiin (esim. perheongelmat ja päihteiden käyttö) sekä itsenäistymiseen (talous- ja asuntoneuvonta) liittyvissä asioissa. Tarvittaessa kuraattori tekee myös kriisityötä. Lukiokuraattori Pia Salonen on tavattavissa huoneessa D206. Tapaamisajat sovitaan aina erikseen opiskelijan kanssa. Ajan voi varata puhelimitse 040- 800 4270, sähköpostitse tai Wilman kautta. 41 Lukiopsykologi Lukiopsykologi Anna-Maria Rajala ohjaa, neuvoo ja tukee lukiolaisia psyykkiseen hyvinvointiin, opiskeluun ja elämäntilanteeseen liittyvissä asioissa. Yhteyttä voi ottaa esimerkiksi opiskelustressin, masennuksen, ahdistuneisuuden, jännittämisen tai yleisen pahan olon tunteiden vuoksi. Myös kriisitilanteissa voi kääntyä lukiopsykologin puoleen. Lukiopsykologi on tavattavissa huoneessa D207. Tapaamisajat sovitaan aina erikseen opiskelijan kanssa. Ajan voi varata puhelimitse 040- 806 3915, sähköpostitse tai Wilman kautta. 42 10.KURSSIKUVAUKSET Pakolliset kurssit (PA) ja syventävät kurssit (VS ja KS) arvioidaan numeroin, soveltavat kurssit (SO) suoritusmerkinnällä. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Kurssin nimi ja numero ÄI1 Kieli, tekstit ja vuorovaikutus PA ÄI2 Tekstien rakenteita ja merkityksiä ÄI3 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa ÄI4 Teksti ja vaikuttaminen ÄI5 Teksti, tyyli ja konteksti ÄI6 Kieli, kirjallisuus ja identiteetti AI Kurssin sisältö Huom ioitavaa Kurssilla syvennetään käsitystä kielestä ja tekstityypeistä. Suoritettava ensimmäisenä. Portfolio ja koe Ei itsenäistä suoritusta. Kurssilla opiskellaan tekstin erittelyn käsitteitä, informatiivisen puheenvuoron rakentamista ja PA kirjoittamista prosessina. PA Kurssilla syvennetään tietoa kirjallisuuden lajeista ja analysoidaan runoja, novelleja ja näytelmiä. Suoritettava 1. vuoden aikana. Portfolio ja koe Kurssi suoritettava ennen 5. ja 6. kurssia. Portfolio ja koe Kurssilla tarkastellaan mediaa yhteiskunnallisePortfolio ja koe na vaikuttajana ja harjoitellaan argumentointia ja sen analysointia. Kurssilla tarkastellaan eri aikakausien tekstejä Portfolio ja koe PA niiden kulttuurikontekstissa, kirjoitetaan pohdiskeleva essee ja tehdään tyyliharjoituksia. PA PA Kurssilla tarkastellaan suomen kielen ja kirjallisuuden kehitysvaiheita sekä eritellään suomalaista kaunokirjallisuutta. Portfolio ja koe ÄI7 Puheviestinnän taitojen syventäminen Kurssilla vahvistetaan puheviestinnän tietoja ja taitoja ja harjoitellaan erilaisia esiintymis- ja VS keskustelutilanteita. Tavoitteena on kehittää puhumisrohkeutta ja ilmaisuvarmuutta sekä esiintymis- ja ryhmätaitoja. ÄI8 Tekstitaitojen syventäminen Kurssilla kerrataan tekstitietoa(tekstilajit ja tekstityypit) ja harjoitellaan tekstitaitoa sekä huolletaan kieltä. Tavoitteena on syventää VS taitoja analysoida ja tuottaa tekstejä sekä varmentaa taitoa kirjoittaa sisällöltään, rakenteeltaan ja tyyliltään johdonmukaista tekstiä. ÄI9 Kirjoittaminen ja nykykulttuuri Kurssilla tarkastellaan ajankohtaisia tekstejä (mediatekstejä ja kirjallisuutta) ja harjoitellaan oman tekstin näkökulman valintaa sekä aiheen VS käsittelyä. Tavoitteena on lukutaidon syveneminen, ajattelutaidon kehittyminen ja kirjallisen ilmaisun kypsyminen kohti lukion päättökokeen vaatimuksia. ÄI10 Kielenhuollon ja kirjoittamisen kertauskurssi Kurssilla kerrataan keskeisiä kirjoitelman laadinnan ja kielenhuollon seikkoja, vahvisteSopii tukikurssiksi kaikille taan kirjoittamisen taitoa ja harjoitellaan myös vuosikursseille. päättökokeen tyyppistä kirjoittamista. TavoitteeKS Portfolio ja koe na on oppia huoltamaan ja muokkaamaan omaa tekstiä kielen, rakenteen ja sisällön näkökulmasta. ÄI11 Kirjallisuus ja teatteri ÄI12 Luova kirjoittaminen ÄI15 Lukudiplomi ÄI16 KS Kurssilla tutustutaan eri tavoin teatterin maailmaan, seurataan teatteriesityksiä ja käsitellään teatteriin liittyviä tekstejä ÄI3 pitää olla suoritettu ennen kurssia. kirjoitetaan erityyppisiä, lähinnä fiktiivisiä tekstejä SO harjoitellaan runon ja proosan ilmaisukeinoja harjaannutaan muokkaamaan tekstejä ja antamaan palautetta Lukudiplomia varten luetaan yhteensä 15 kaunokirjallista teosta, joista tehdään erilaisia SO analyysitehtäviä. Diplomiin saa sisällyttää muutamia muilla kursseilla luettuja kirjoja. KS Tutkitaan keskeisiä kielenhuollon sisältöjä ja 43 Puheviestinnän tehtävät Abikurssi, joka valmentaa tekstitaidon yo-kokeeseen. Portfolio ja koe Abikurssi, joka valmentaa ylioppilaskirjoitusten esseekokeeseen. Portfolio ja koe Sopii kaikille vuosikursseille. Portfolio Sopii kaikille vuosikursseille. Portfolio Kurssi suoritetaan omaan tahtiin lukion aikana. Sopii kaikille vuosikursseille. Sopii kaikille vuosikursseille, Kielenhuollon kurssi (Seututarjottimen verkkokurssi) ÄI18 Tekstitaidon harjoituskurssi tarkasteltavina median tekstit (Seututarjottimen verkkokurssi) harjoitellaan virheiden tunnistamista. Tavoitteena on oppia kiinnittämään huomiota omien tekstien kieliasuun ja parantamaan kirjallista ilmaisua. erityisesti abiturienteille. Ilmoittautumisohje ja lisätiedot: www.seuturarjotin.fi Edeltävät opinnot: kurssit 14. Kurssi sopii sekä tekstitaidon perusharjoitteluun että yo-kirjoituksiin valmistautumiseen (esim.syksyllä äidin-kielen kirjoittaville). Ilmoittautumisohje ja lisätiedot: www.seututarjotin.fi Kurssilla tutkitaan median tekstilajeja ja harjoitellaan tekstitaitovastauksen kirjoittamista ajankohtaisten aineistojen pohjalta. Aineistona SO käytetään sekä verkkomateriaalia että painettuja median tekstejä. Tavoitteena on kehittyä media-aiheisen tekstitaitovastauksen kirjoittajana. ENGLANTI A1-KIELENÄ ENA Kurssin nimi ja num ero ENA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssin sisältö Huom ioitavaa PA Kurssit suoritetaan Kurssi niveltää peruskoulun ja lukion kielenopepääsääntöisesti numerojärtusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden jestyksessä hallintaa. ENA2 Viestintä ja vapaa-aika PA Vahvistetaan rakenteiden hallintaa ja harjoitetaan puheviestintää ja kirjoittamistaitoa monipuolisesti. ENA3 Opiskelu ja työ PA Harjoitellaan opiskeluun ja työelämään liittyviä kielenkäyttötilanteita. Harjoitetaan muodollisten tilanteiden vaatimaa kielen käyttämistä. ENA4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma Kurssilla painotetaan puhumista ja tekstin ymmärtämistä vaativammalla tasolla, lähtökohPA tana oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntiin liittyvät tekstit. ENA5 Kulttuuri PA ENA6 Tiede, talous ja tekniikka Kurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen ymmärtämistä, lukemisstrategioiden harjoittelua ja kirjallisen ilmaisun hiomista. Kurssi antaa valmiudet ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. VS Syvennetään sanastoa ja kielellistä ilmaisua monipuolisten harjoitusten avulla ylioppilastutkintoon suuntautuen. Kurssilla harjoitellaan puheviestinnän keinoja ja suullisen kielen käyttöä. Kurssi vahvistaa VS tehokkaasti aiemmin opittua sanastoa päättökokeen ja työelämän tarpeisiin.. ENA7 Luonto ja kestävä kehitys ENA8 Puhu ja ymmärrä paremmin PA ENA9 Kertaa ja kehitä taitojasi KS Kurssilla hiotaan päättökokeissa tarvittavia taitoja. Kerrataan kielitaidon osa-alueita monipuolisesti. ENA10 Lue ja ymmärrä enemmän SO Vahvistetaan peruskieliopin ja -sanaston hallitsevien opiskelijoiden kielitaitoa vaativan kohdekielisen materiaalin avulla. ENA11 Kirjoittaminen ja kuuntelu kuntoon ENA14 Opi oppimaan englantia Vahvistetaan opiskelijan kirjoitus- ja kuullun ymmärtämistaitoja. Kurssilla harjoitellaan moniSO puolisesti kuuntelua, ääntämistä ja puhumista. Lisäksi tutustutaan eri tekstilajeihin ja harjoitellaan niiden tuottamista Tarjotaan hajautettuna lukuvuoden aikana. KS RANSKA A1-KIELENÄ RAA Kurssin nimi ja num ero RAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssin sisältö PA Huom ioitavaa Kurssi niveltää peruskoulun ja lukion kielenope- Kurssit suoritetaan pääsääntusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden töisesti numerojärjestyksessä 44 RAA2 Viestintä ja vapaa-aika RAA3 Opiskelu ja työ RAA4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma RAA5 Kulttuuri RAA6 Tiede, talous ja tekniikka RAA7 Luonto ja kestävä kehitys RAA8 Puhu ja ymmärrä paremmin RAA9 Kertaa ja kehitä taitojasi hallintaa. Vahvistetaan rakenteiden hallintaa ja harjoitePA taan puheviestintää ja kirjoittamistaitoa monipuolisesti. . Harjoitellaan opiskeluun ja työelämään liittyviä kielenkäyttötilanteita. Kurssilla painotetaan puhumista ja tekstin ymmärtämistä vaativalla tasolla, lähtökohtana PA oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntiin liittyvät tekstit. PA PA Laaja-alainen tutustuminen kohdekielisten maiden kulttuuriin ja sen eri osa-alueisiin. PA Kurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen ymmärtämistä. Lukemisstrategioiden harjoittelua ja kirjallisen ilmaisun hiomista. VS Kurssi antaa valmiudet ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. Suositellaan suoritettavaksi Kurssilla harjoitellaan puheviestinnän strategioipakollisten kurssien jälkeen. ta ja suullisen kielen käyttöä. Kurssin aiheina VS Valtakunnallinen suullisen ovat ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurskielitaidon koe. sien aihepiirit. KS Kerrataan perusasioita ja pyritään parantamaan opiskelijan mahdollisuuksia menestyä päättökokeessa. RUOTSI A1-KIELENÄ RUA Kurssin nimi ja numero Kurssin sisältö RUA1 Arkielämää pohjoismaissa Aihepiirit liittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen. Kurssilla Kurssit suoritetaan pääsääntöisesti numeropainotetaan keskustelua. Kirjoitetaan lyhyitä järjestyksessä viestejä (esim. sähköpostiviesti) Vahvistetaan peruskoulussa opittua. Aihepiireinä ovat ihmissuhteet, erilaisuus sekä ihmisen hyvinvointi. Kurssilla laajennetaan rakenteiden hallintaa ja harjoitellaan puheviestintää monipuolisesti Aihepiirinä Suomi, Suomi monikulttuurisena maana, suomenruotsalaisen kansanosan ja sen kulttuurin esittely. Kurssilla voidaan tehdä pieni tutkielma tai suullinen esitys. Aihepiireinä ovat luonto, ympäristö, tekniikka ja viestintä. Kirjoitetaan erilaisia tuotoksia, esim. yleisönosastokirjoitus, puhe ja syvennetään tekstin ymmärtämistaitoja. Aihepiireinä työ, elinkeinot, opiskelu ja palvelutilanteet. Harjoitellaan viestintää, esim. muodollinen kirje ja työpaikkahaastattelu. Aihepiireinä kulttuuri-identiteetti, kulttuurin tuntemus ja viestintä- ja mediaosaaminen. Opiskelija kirjoittaa laajahkon tuotoksen ja esittelee sen. Itsearviointi oleellinen osa opiskelua. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtai- Suoritetaan 3. vuonna. Suullinen koe, jossa set tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. arvioidaan ääntämistä Kurssilla harjoitellaan suullisen kielen käyttöä sekä kerronta- ja eri tilanteissa ja yo-kirjoitusten viestinnällisiä keskustelutaitoa tehtäviä. PA RUA2 Ihmiset ympärillämme PA RUA3 Suomi – osa Pohjolaa ja Eurooppaa PA RUA4 Elinympäristömme RUA5 Opiskelu ja työ PA PA RUA6 Kulttuuri ja sen tekijöitä PA RUA7 Puhu ja ymmärrä paremmin VS RUA8 Tiede, talous ja tekniikka RUA9 Kertaa ja kehitä taitojasi Huom ioitavaa Suoritetaan 3. vuonna. Kurssin aihepiirejä ovat tieteen ja tekniikan saavutukset ja yrityselämä. Perehdytään ylioppilaskirjoitusten eri tehtävätyyppeihin. Suositellaan suoritetta Kertauskurssi , jolla syvennetään monipuolisesti vaksi juuri ennen VS opiskelijan kuuntelu-, lukemis- ja kirjoittamistai- ylioppilaskirjoituksia. toja mm. yo-tehtävien avulla. VS 45 SAKSA A1-KIELENÄ SAA Kurssin nimi ja num ero Kurssin sisältö SAA1 Nuori ja hänen maailmansa PA Kurssi niveltää peruskoulun ja lukion kielenopeSuoritetaan 1. kurssina. tusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa. PA Vahvistetaan rakenteiden hallintaa ja harjoitetaan puheviestintää ja kirjoittamistaitoa monipuolisesti. PA Harjoitellaan opiskeluun ja työelämään liittyviä Suoritetaan 3. kurssina. kielenkäyttötilanteita. Harjoitetaan muodollisten tilanteiden vaatimaa kielen käyttämistä. SAA2 Viestintä ja vapaa-aika SAA3 Opiskelu ja työ Huom ioitavaa Suoritetaan 2. kurssina. Kurssilla painotetaan puhumista ja tekstin ymmärtämistä vaativahkolla tasolla, lähtökohta- Suoritetaan 4. kurssina. na oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntiin liittyvät tekstit. Suoritetaan 5. kurssina. Laaja-alainen tutustuminen kohdekielisten Erilaisia kirjallisia ja PA maiden kulttuuriin ja sen eri osa-alueisiin. suullisia tuotoksia. Suoritetaan 6. kurssina. Kurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen PA ymmärtämistä, lukemisstrategioiden harjoittelua ja kirjallisen ilmaisun hiomista. Suoritetaan 3. tai 4. Kurssi antaa valmiudet ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityk- vuonna. sen aihepiiriin liittyvää kieltä. Syvennetään VS sanastoa ja kielellistä ilmaisua monipuolisten harjoitusten avulla ylioppilastutkintoon suuntautuen. SAA4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma PA SAA5 Kulttuuri SAA6 Tiede, talous ja tekniikka SAA7 Luonto ja kestävä kehitys SAA8 Puhu ja ymmärrä paremmin Kurssilla harjoitellaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä. Kurssin aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kursVS sien aihepiirit. Puhumista harjoitellaan vaativien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla. SAA9 Kertaa ja kehitä taitojasi Kerrataan perusasioita ja pyritään parantamaan Suositellaan suoritettavaksi 3. tai 4. vuonna. opiskelijan mahdollisuuksia menestyä päättöKS kokeessa. Kerrataan rakenteita ja sanastoa ja hiotaan kuuntelu- ja kirjoittamistaitoja ylioppilaskoetta varten. Vahvistetaan opiskelijan kielitaitoa vaativien Suositellaan suoritettavaksi kohdekielisten tekstien avulla. Kerrataan raken- 3. tai 4. vuonna. teita ja sanastoa ja hiotaan kuuntelu- ja kirjoittamistaitoja ylioppilaskoetta varten. Parannetaan opiskelijan kuullunymmärtämistai- Suoritetaan 2., 3. tai 4. SO toja monipuolisten kuuntelu-, ääntämis-, oikein- vuonna. Huom! ½ kurssi. kirjoitus- ja puheharjoitusten avulla. Harjoitellaan ja vahvistetaan opiskelijan Suositellaan suoritettavaksi SO kirjoitustaitoja tutustumalla eri tekstilajeihin ja 2., 3. tai 4. vuonna. harjoittelemalla niiden tuottamista. Huom! ½ kurssi. Suoritetaan pääsääntöisesti Opiskelijavaihto St.Raphael Gymnasiumin kanssa. Kurssi sisältää säännöllisten tapaamis- 2. vuonna. SO ten lisäksi matkan Heidelbergiin sekä saksalaisten vierailun Tampereelle. SAA10 Lue ja ymmärrä enemmän SO SAA11 Paremmaksi kuuntelijaksi SAA12 Paremmaksi kirjoittajaksi SAA13 Heidelberg-kurssi SO Saksan kielidiplomi I SO Saksan kielidiplomikurssi (DSDI) yhteistyössä Klassillisen lukion kanssa SO Saksan kielidiplomi II SO Saksan kielidiplomikurssi (DSDII) yhteistyössä Klassillisen lukion kanssa SAA15 SAA16 RUOTSI B1-KIELENÄ RUB Kurssin nimi ja numero RUB1 Koulu ja vapaa-aika Suositellaan suoritettavaksi pakollisten kurssien jälkeen. Valtakunnallinen suullisen kielitaidon koe. Kurssin sisältö PA Huom ioitavaa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion Suoritetaan 1. kurssina. kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perus- . 46 RUB2 Arkielämää Pohjoismaissa PA RUB3 Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa PA RUB4 Elämää yhdessä ja erikseen PA RUB5 Elinympäristömme PA RUB6 Puhu ja ymmärrä paremmin VS RUB7 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen VS RUB9 Kertaa ja kehitä taitojasi KS RUB10 Viimeinen silaus KS RUB11 Paremmaksi kuuntelijaksi KS RUB15 Hyvään alkuun RUB 16 Ruotsia ruotsiksi Ruotsissa SO SO rakenteiden hallintaa. Aihepiireinä ovat opiskelu ja nuorten harrastukset. Vahvistetaan opiskelijan sanaston ja rakenteiden hallintaa ja painotetaan puheviestinnän harjoittamista. Aihepiireinä nuoren elämä, opiskelu, työ, harrastukset, palvelut ja vapaa-aika. Harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. Aihepiireinä ovat kotimaa, suomenruotsalaisuus, vertailu muihin Pohjoismaihin sekä Suomi pohjoismaisena valtiona Euroopassa. Harjoitellaan mm. mielipiteen ilmaisemista. Aihepiireinä ovat elämänarvot, ihmissuhteet, sukupuolten ja ikäryhmien kohtaaminen opiskelussa ja työssä sekä ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt. Kurssi antaa valmiudet ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. Syvennetään sanastoa ja kielellistä ilmaisua monipuolisten harjoitusten avulla ylioppilastutkintoon suuntautuen. Kurssilla harjoitellaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä. Kurssin aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Puhumista harjoitellaan tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla. Vahvistetaan opiskelijan kielitaitoa entistä vaativamman kieliaineksen avulla ja valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin. Aihealueita ovat maailmanlaajuiset ilmiöt ja kansainvälinen vaikuttaminen. Perusasioiden kertauskurssi. Kerrataan kieliopin perusrakenteita ja lukion perusaihealueiden sanastoa. Kurssilla harjoitellaan myös kuuntelu, lukemis- ja kirjoittamistaitoja mm. yo-tehtävien avulla. Kertauskurssi edistyneille. Syvennetään monipuolisesti opiskelijan kuuntelu-, lukemis- ja kirjoittamistaitoja mm. yo-tehtävien avulla. Suositellaan opiskelijoille, joilla on vaikeuksia kuullun ymmärtämisessä. Harjoitellaan kuullunymmärtämisstrategioita monipuolisten kuuntelu-, ääntämis-, oikeinkirjoitus- ja puheharjoitusten avulla. Kurssin tavoitteena on vahvistaa osaamisessa opiskelijoita, joilla on vaikeuksia peruskieliopin ja -sanaston hallitsemisessa. Kerrataan peruskoulussa opittuja rakenteita ja perussanastoa. Tutustutaan eri viestimiin ruotsin kielellä. Harjoitellaan erilaisia puhetilanteita. Kurssiin liittyy olennaisesti opintoretki, josta aiheutuu kustannuksia opiskelijalle. RANSKA B2-KIELENÄ Kurssin nimi ja numero RAB2.1 Vapaa-aika ja harrastukset RAB2.2 Meillä ja muualla RAB2.3 Ennen ja nyt RAB2.4 Opiskelu ja tulevaisuuden-suunnitelmat Suoritetaan 2. kurssina. Suoritetaan pääsääntöisesti 3. kurssina. Suoritetaan pääsääntöisesti 4. kurssina. Suoritetaan 3. tai 4. vuonna. Suositellaan suoritettavaksi pakollisten kurssien jälkeen. Valtakunnallinen suullisen kielitaidon koe. Suoritetaan pakollisten kurssien jälkeen. Suositellaan suoritettavaksi juuri ennen ylioppilaskirjoituksia. Suositellaan suoritettavaksi juuri ennen ylioppilaskirjoituksia. Suositellaan suoritettavaksi 2. vuonna. Suositellaan suoritettavaksi 1.kurssin jälkeen. RAB2 Kurssin sisältö Huom ioitavaa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perus- Suoritetaan 1. kurssina. VS rakenteiden hallintaa. Aihepiireinä ovat opiskelu ja nuorten harrastukset. Suoritetaan RAB2.1 kurssin jälkeen. Harjoitellaan kotimaasta ja ranskankielisistä maista kertomista. Painotetaan puheen ymmärVS tämistä ja puhumista, mutta harjoitellaan myös kirjoittamista. Harjoitellaan erilaisissa yhteiskuntaan liittyvissä Suoritetaan RAB2.2 kurssin jälkeen. VS tilanteissa tarvittavaa kieltä. Painotetaan viestinnällisiä kirjoitustehtäviä ja puheviestintää. Harjoitellaan opiskeluun ja työelämään liittyvää Suoritetaan RAB2.3 kurssin jälkeen. VS kieltä. Vahvistetaan suullista ja kirjallista viestin- 47 RAB2.5 Kulttuuri RAB2.6 Yhteinen maapallomme RAB2.7 Tiede ja tekniikka RAB2.8 Luonto ja kestävä kehitys RAB2.9 Kertaa ja kehitä taitojasi tää. Harjoitellaan eri kulttuurinaloihin liittyvää kieltä Suoritetaan RAB2.4 kurssin jälkeen. VS ja tutustutaan kohdekielisten maiden kulttuuriin. Keskitytään kielitaidon kaikkiin osa-alueisiin. Harjoitellaan ajankohtaisaiheisiin ja maapallon Suoritetaan RAB2.5 kurssin jälkeen. tilaan liittyvää kieltä. Painotetaan tekstin ymVS märtämistä ja suullisten ja kirjallisten selostusten laatimista. Tutustutaan eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja Suoritetaan RAB2.6 kurssin jälkeen. viestinnän eri muotoihin liittyviin teksteihin. Painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. Käsitellään luontoa ja sen ilmiöitä sekä Suoritetaan RAB2.7 kurssin jälkeen. luontoon suhtautumista omassa ja kohdekielen VS kulttuurissa. Painopiste tekstin ymmärtämisessä ja kirjoittamisessa. VS Kerrataan kieliopin perusrakenteita ja lukion Suoritetaan kurssin RAB2.8 jälkeen. perusaihealueiden sanastoa. Harjoitellaan KS kuuntelu- ja kirjoitustaitoja tavoitteena parantaa opiskelijan mahdollisuuksia menestyä päättökokeessa. SAKSA B2-KIELENÄ SAB2 Kurssin nimi ja num ero Kurssin sisältö Huom ioitavaa SAB2.1 Vapaa-aika ja harrastukset Vahvistetaan aiemmin opiskellun sanaston ja rakenteiden hallintaa. Painotetaan suullista VS viestintää ja laajennetaan perusrakenteiden tuntemusta. Aiheet ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään. SAB2.2 Meillä ja muualla Painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Suoritetaan 1. kurssin jälkeen. VS Kirjoittamista harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Aiheina Suomi ja kohdekieliset maat. Suoritetaan 2. kurssin jälkeen. Vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa, painopiste puheviestinnässä. Kirjoittamista VS harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Aiheina elämä ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta, terveys, hyvinvointi. SAB2.3 Ennen ja nyt SAB2.4 Opiskelu ja tulevaisuuden-suunnitelmat SAB2.5 Kulttuuri SAB2.6 Yhteinen maapallomme SAB2.7 Tiede ja tekniikka Harjoitellaan kurssin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, esim. omien VS toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. Aiheina koulu, jatko-opiskelu, työelämä ja tulevaisuudensuunnitelmat. VS Suoritetaan 1. kurssina. Suoritetaan 3. kurssin jälkeen. Suoritetaan 4. kurssin jälkeen. Harjoitellaan kielen kaikkia osa-alueita. Aiheena Erilaiset kirjalliset ja suulliset saksankielisten maiden kulttuurin eri osatuotokset (esim. portfolio ja/tai alueet. suullinen esitys) Painotetaan tekstin ymmärtämistä. Aiheina yhteiskunnalliset asiat sekä maapallon tila ja tulevaisuus. Painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittaVS mista. Aiheina eri tieteenalat, tekniikka ja viestintä. VS Suoritetaan 5. kurssin jälkeen. . Suoritetaan 6. kurssin jälkeen. SAB2.8 Luonto ja kestävä kehitys VS Painopiste tekstin ymmärtämisessä ja kirjoittamisessa. Aiheina luonto ja luontoon suhtautuminen. Suoritetaan 7. kurssin jälkeen. SAB2.9 Kertaa ja kehitä taitojasi KS Kerrataan rakenteita ja sanastoa ja hiotaan kuuntelu- ja kirjoittamistaitoja ylioppilaskoetta varten. Suositellaan suoritettavaksi 3. tai 4. vuonna. SAB2.11 Paremmaksi kuuntelijaksi SO Katso SAA11 SAB2.12 Paremmaksi kirjoittajaksi SO Katso SAA12 SAB2.13 Seesen-kurssi SO Opiskelijavaihtoa Jacobson-Gymnasiumin kanssa. Kurssiin kuuluvat erikseen sovitut 48 Suoritetaan 2., 3. tai 4. vuonna. Kurssi yhteinen A-saksan kanssa. Huom! ½ kurssi. Suoritetaan 2., 3. tai 4. vuonna. Kurssi yhteinen A-saksan kanssa. Huom! ½ kurssi. Suoritetaan 1. tai 2. vuonna. tapaamiset opettajan kanssa, matka Seeseniin sekä saksalaisten vierailu Tampereelle. ESPANJA B3-KIELENÄ EAB3 Kurssin nimi ja numero Kurssin sisältö Huom ioitavaa EAB3.1 Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen Hyvää päivää, hauska tutustua (Buenos días, liittyvää kieltä ja opitaan selviytymään yksinkerVS mucho gusto) taisista arkipäivän viestintätilanteista. Pääpaino puhumisessa. EAB3.2 Näin asiat hoituvat (Así se hace) EAB3.3 Vapaa-aika ja harrastukset (Tiempo libre y pasatiempos) EAB3.4 Meillä ja muualla (De Finlandia al mundo hispano) EAB3.5 Ennen ja nyt (Antes y ahora) EAB3.6 Opiskelu ja tulevaisuuden-suunnitelmat (Los estudios y los planes de futuro) EAB3.7 Kulttuuri (La cultura) EAB3.8 Yhteinen maapallomme (Nuestro mundo) EAB3.9 Kertaa ja kehitä taitojasi (Repaso!) EAB3.11 Paremmaksi kuuntelijaksi (Mejor oyente) VS Kurssilla harjoitellaan edelleen jokapäiväisiä puhetilanteita ja vahvistetaan ja laajennetaan espanjan perusrakenteita. Pääpaino puheen ymmärtämisessä ja tuottamisessa. VS Harjoitellaan nuorten kiinnostuksen kohteisiin kuten harrastuksiin liittyvää sanastoa ja vahvistetaan kielen perusrakenteita. Painotus edelleen puheen ymmärtämisessä ja tuottamisessa. VS Harjoitellaan kotimaasta ja espanjankielisistä Jonkin kotiseudun kohteen maista kertomista. Painotetaan puheen ymmär- kirjallinen ja/tai suullisen esittely. tämistä ja puhumista, mutta harjoitellaan myös Kuullun-ymmärtämisen koe. kirjoittamista. VS Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt Kurssin aiheisiin liittyvän aiheen sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Painosuullinen tai kirjallinen esitys tetaan viestinnällisiä kirjoitustehtäviä ja puhesekä kuullunymmärtämisen koe. viestintää. Harjoitellaan opiskeluun ja työelämään liittyvää Suullinen tiivistelmä jostakin kieltä. Vahvistetaan suullista ja kirjallista viestin- pidemmästä artikkelista ja tää. kuulunymmärtämisen koe. Suullinen tiivistelmä jostakin Harjoitellaan eri kulttuurinaloihin liittyvää kieltä. pidemmästä artikkelista ja VS kuulunymmärtämisen koe. Keskitytään kielitaidon kaikkiin osa-alueisiin. VS Harjoitellaan ajankohtaisaiheisiin ja maapallon tilaan liittyvää kieltä. Painotetaan tekstin ymmärtämistä ja suullisten ja kirjallisten selostusten laatimista. Kerrataan kieliopin perusrakenteita ja lukion perusaihealueiden sanastoa. Harjoitellaan KS kuuntelu- ja kirjoitustaitoja tavoitteena parantaa opiskelijan mahdollisuuksia menestyä päättökokeessa. VS Harjoitellaan kuullunymmärtämisstrategioita tavoitteena parantaa opiskelijan kuullunSO ymmärtämistaitoja. Kurssi sisältää monipuolisia kuuntelu-, ääntämis-, oikeinkirjoitus- ja puheharjoituksia. EAB3.12 Paremmaksi kirjoittajaksi (Mejor escritor) SO Harjoitellaan ja vahvistetaan opiskelijan kirjoitustaitoja. Tutustutaan erilaisiin tekstilajeihin ja harjoitellaan niiden tuottamista RANSKA B3-KIELENÄ RAB3.2 Näin asiat hoituvat Kurssi suoritetaan 3. tai 4. vuonna. Suositellaan suoritettavaksi 2., 3. tai 4. vuonna. Voidaan tarjota ½ kurssina yhdistettynä ½ EAB3.12 kurssiin. Suoritetaan 2., 3. tai 4 vuonna. Voidaan tarjota ½ kurssina yhdistettynä ½ EAB3.11 kurssiin. RAB3 Kurssin nimi ja numero RAB3.1 Hyvää päivää, hauska tutustua Suullinen tiivistelmä jostakin pidemmästä artikkelista ja kuulunymmärtämisen koe. Kurssin sisältö Huom ioitavaa Kurssilla opetellaan jokapäiväisen elämän puhetilanteissa tarvittavaa kieltä ja tutustutaan ranskan kielen perusrakenteisiin. Pääpaino puhumisessa. Kurssilla harjoitellaan edelleen jokapäiväisiä puhetilanteita ja vahvistetaan ja laajennetaan VS ranskan perusrakenteita. Pääpaino puheen ymmärtämisessä ja tuottamisessa. VS 49 Suoritetaan 1. kurssina. Suoritetaan RAB3.1 kurssin jälkeen. RAB3.3 Vapaa-aika ja harrastukset Harjoitellaan nuorten kiinnostuksen kohteisiin kuten harrastuksiin liittyvää ranskan kieltä ja Suoritetaan RAB3.2 kurssin jälkeen. VS vahvistetaan perusrakenteita. Painotus edelleen puheen ymmärtämisessä ja tuottamisessa. RAB3.4 Meillä ja muualla Harjoitellaan kotimaasta ja ranskankielisistä maista kertomista. Painotetaan puheen ymmär- Suoritetaan RAB3.3 kurssin jälkeen. VS tämistä ja puhumista, mutta harjoitellaan myös kirjoittamista. RAB3.5 Ennen ja nyt RAB3.6 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat RAB3.7 Kulttuuri RAB3.8 Yhteinen maapallomme RAB3.9 Kertaa ja kehitä taitojasi RAB3.11 Tiede ja tekniikka VS Harjoitellaan erilaisissa yhteiskuntaan liittyvissä Suoritetaan RAB3.4 kurssin jälkeen. tilanteissa tarvittavaa kieltä. Painotetaan viestinnällisiä kirjoitustehtäviä ja puheviestintää. VS Harjoitellaan opiskeluun ja työelämään liittyvää Suoritetaan RAB3.5 kurssin jälkeen. kieltä. Vahvistetaan suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitellaan eri kulttuurinaloihin liittyvää kieltä ja tutustutaan kohdekielisten maiden kulttuuriin. Keskitytään kielitaidon kaikkiin osa-alueisiin. Harjoitellaan ja maapallon tilaan liittyvää kieltä. VS Painotetaan tekstin ymmärtämistä ja suullisten ja kirjallisten selostusten laatimista. Kerrataan kieliopin perusrakenteita ja lukion perusaihealueiden sanastoa. Harjoitellaan KS kuuntelu- ja kirjoitustaitoja tavoitteena parantaa opiskelijan mahdollisuuksia menestyä päättökokeessa. VS Suoritetaan RAB3.7 kurssin jälkeen. Kurssi suoritetaan RAB3.12 kurssin jälkeen. 4-10 Tutustutaan eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyviin yleistajuisiin Suoritetaan RAB3.8 kurssin jälkeen,. KS teksteihin. Painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. RAB3.12 Luonto ja kestävä kehitys Suoritetaan RAB3.6 kurssin jälkeen. KS Käsitellään luontoa ja sen ilmiöitä sekä luontoon suhtautumista omassa ja kohdekielen Suoritetaan RAB3.11 kurssin jälkeen,. kulttuurissa. Painopiste tekstin ymmärtämisessä ja kirjoittamisessa. SAKSA B3-KIELENÄ SAB3 Kurssin nimi ja numero Kurssin sisältö Huom ioitavaa SAB3.1 Hyvää päivää, hauska tutustua VS Kurssilla opetellaan jokapäiväisen elämän puhetilanteissa tarvittavaa kieltä. Pääpaino puhumisessa. Suoritetaan 1. kurssina. SAB3.2 Näin asiat hoituvat VS Kurssilla harjoitellaan edelleen jokapäiväisiä puhetilanteita. Pääpaino puheen ymmärtämisessä ja tuottamisessa. Suoritetaan 1. kurssin jälkeen. SAB3.3 Vapaa-aika ja harrastukset SAB3.4 Meillä ja muualla SAB3.5 Ennen ja nyt SAB3.6 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat SAB3.7 Kulttuuri SAB3.8 Yhteinen maapallomme Harjoitellaan nuorten kiinnostuksen kohteisiin kuten harrastuksiin liittyvää saksaa. Painotus VS edelleen puheen ymmärtämisessä ja tuottamisessa. Harjoitellaan kotimaasta ja saksankielisistä maista kertomista. Painotetaan puheen ymmärVS tämistä ja puhumista, mutta harjoitellaan myös kirjoittamista. Painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. Kirjoittamista harjoitellaan viestinnällisten VS tehtävien avulla. Aiheina elämä ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta, terveys, hyvinvointi. Harjoitellaan opiskeluun ja työelämään liittyvää VS kieltä. Vahvistetaan suullista ja kirjallista viestintää. Suoritetaan 2. kurssin jälkeen. Suoritetaan 3. kurssin jälkeen. Suoritetaan 4. kurssin jälkeen. Suoritetaan 5. kurssin jälkeen. Suoritetaan 6. kurssin jälkeen. Harjoitellaan eri kulttuurinaloihin liittyvää kieltä Erilaiset kirjalliset ja VS ja tutustutaan kohdekielisten maiden kulttuuriin. suulliset tuotokset (esim. portfolio ja/tai suullinen Keskitytään kielitaidon kaikkiin osa-alueisiin. esitys). VS Harjoitellaan ajankohtaisaiheisiin ja maapallon Suoritetaan 7. kurssin tilaan liittyvää kieltä. Painotetaan tekstin ymmär- jälkeen. tämistä ja suullisten ja kirjallisten selostusten 50 laatimista. Kerrataan rakenteita ja sanastoa ja hiotaan KS kuuntelu- ja kirjoittamistaitoja ylioppilaskoetta varten. SAB3.9 Kertaa ja kehitä taitojasi SAB3.11 Paremmaksi kuuntelijaksi SAB3.12 Paremmaksi kirjoittajaksi Suositellaan suoritettavaksi 3. tai 4. vuonna. . SO Katso SAA11 Suoritetaan 2., 3. tai 4. vuonna. Kurssi yhteinen Asaksan kanssa. Huom! ½ kurssi. SO Katso SAA12 Suoritetaan 2., 3. tai 4. opiskeluvuonna. Kurssi yhteinen A-saksan kanssa. Huom! ½ kurssi. SAB3.13 Tiede ja tekniikka KS Painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. Aiheina eri tieteenalat, tekniikka ja viestintä. Suoritetaan SAB3.8-kurssin jälkeen. SAB3.14 Luonto ja kestävä kehitys KS Painopiste tekstin ymmärtämisessä ja kirjoittamisessa. Aiheina luonto ja luontoon suhtautuminen. Suoritetaan SAB3.13kurssin jälkeen. Opiskelijavaihtoa Jacobson-Gymnasiumin kanssa. Kurssiin kuuluvat erikseen sovitut SO tapaamiset opettajan kanssa, matka Seeseniin sekä saksalaisten vierailu Tampereelle. SAB3.15 Seesen-kurssi PITKÄ MATEMATIIKKA MAA Kurssin nimi ja numero MAA1 Funktiot ja yhtälöt MAA2 Polynomifunktiot MAA3 Geometria MAA4 Analyyttinen geometria MAA5 Vektorit MAA6 Todennäköisyys ja tilastot MAA7 Derivaatta MAA8 Juuri ja logaritmifunktiot MAA9 Trigonometriset funktiot ja lukujonot MAA10 Integraalilaskenta Suoritetaan 1. tai 2. vuonna. Kurssin sisältö Huom ioitavaa PA Käsitellään prosenttilaskentaa ja potensseja. Suoritetaan 1. kurssina. PA Käsitellään polynomifunktioiden ominaisuuksia. Suoritetaan kurssin 1 jälkeen. Suoritetaan kurssien 1 ja 2 PA Käsitellään sekä taso- että avaruusgeometriaa. jälkeen. Käsitellään käyriä koordinaatistossa, itseisarvoyhtälöitä ja -epäyhtälöitä sekä yhtälöryhmiä. Suoritetaan kurssien 1-3 jälkeen. PA Käsitellään kaksi- ja kolmiulotteisia vektoreita. Suoritetaan kurssien 1-4 jälkeen. PA Käsitellään tilastotieteen ja todennäköisyyslaskennan peruskäsitteitä. Käsitellään derivaatan käsitettä polynomifunkti- Suoritetaan kurssien 1-4 jälkeen. PA on avulla. Käsitellään juuri-, eksponentti- ja logaritmifunk- Suoritetaan kurssien 1-4 ja 7 PA tioita ja niiden derivaattoja sekä käänteisfunktio- jälkeen. ta. Suoritetaan kurssien 1-4 ja 7 Käsitellään trigonometrisia funktioita ja niiden PA jälkeen. derivaattoja sekä erilaisia lukujonoja ja summia. PA Suoritetaan kurssien 1-4 ja 6-9 jälkeen. PA Käsitellään integraalifunktiota, määrättyä integraalia ja niiden soveltamista. MAA11 Lukuteoria ja logiikka VS Käsitellään logiikan ja lukuteorian peruskäsittei- Suoritetaan kurssien 1 ja 2 jälkeen. tä. MAA12 Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä VS Käsitellään virheen käsitettä, numeerisia menetelmiä ja polynomien jaollisuutta. Suoritetaan kurssien 1-4 ja 7-10 jälkeen. MAA13 Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi VS Käsitellään jatkuvuuden ja derivoituvuuden käsitettä, raja-arvoa äärettömyydessä ja epäoleellisia integraaleja. Suoritetaan kurssien 1-10 jälkeen MAA14 Kertauskurssi KS Käsitellään kokoavasti aikaisemmilla kursseilla Suoritetaan kurssien 1-10 jälkeen. opittuja asioita. SO Kurssilla tutustutaan kompleksilukuihin ja niiden välisiin laskutoimituksiin sekä kompleksitasoon. Suoritetaan kurssien 1-9 jälkeen. Kurssilla käsitellään myös käyrien erilaisia esitysmuotoja sekä Taylorin polynomeja. MAA15 Kompleksiluvut, käyrien esitysmuodot ja Taylorin polynomit 51 Kurssilla opetellaan muodostamaan ja ratkaiSuoritetaan kurssien 1-10 jälkeen semaan erilaisia differentiaaliyhtälöitä ja tutustutaan erilaisiin todistustekniikoihin. MAA16 Differentiaali-yhtälöt ja matemaattiset todistukset SO MAA17 Talousmatematiikka KS Sama kuin MAB7. Suoritetaan kurssien 1-2 jälkeen. KS Sama kuin MAB9. Kurssin valitsevat kaikki lyhyen matematiikan yo-kirjoituksiin osallistuvat opiskelijat. MAA18 Lyhyen matematiikan kertauskurssi MAA19 Pitkän matematiikan tukikurssi Kurssin tarkoituksena on tukea 1. vuosi-kurssin Suoritetaan 1. lukiovuoden aikana opiskelijoiden pitkän matematiikan opiskelua, hajautetusti usean jakson aikana. SO kerrata perusasioita ja parantaa samaan aikaan Tapaamisia on 1-2 viikossa. suoritettavien pakollisten kurssien asioiden hallintaa. MAA20 Kansainvälistä matematiikkaa Miten eurooppalainen ja kansainvälinen koulumatematiikka eroaa suomalaisen lukion matematiikasta? Mitä yhteistä löytyy kaikkien Euroopan maiden matematiikasta? Miksi jotkut Suoritusjärjestys: Kurssien MAA7 asiat opetetaan toisin? Uusi näkökulma luja MAA8 jälkeen (joko3. tai 4. SO kiomatematiikkaan; esimerkkejä eri koulujärjes- jakso). telmien kurssitehtävistä ja opetusmenetelmistä sekä muutamien ulkomaisten yliopistojen pääsykoetehtävistä. Kurssin opetuskieli on englanti, opiskelijat voivat halutessaan käyttää myös suomea. Suoritusjärjestys: Kurssin MAA6 SO Sama kuin MAB12 jälkeen. MAA21 Tilastot ja todennäköisyys II MAA22 Derivointitekniikkaa ja funktioiden tutkimista SO Derivoinnin soveltamista arkielämän tehtäviin. MAA23 Differentiaali- ja integraalilaskennan perusteet SO Differentiaali- ja integraalilaskentaa. Lisäksi tutkitaan raja-arvoa äärettömyydessä. Vaihtoehto kurssille 13 LYHYT MATEMATIIKKA MAB2 Geometria MAB3 Matemaattisia malleja 1 MAB4 Matemaattinen analyysi MAB5 Tilastot ja todennäköisyys MAB6 Matemaattisia malleja 2 MAB7 Talousmatematiikka MAB8 Matemaattisia malleja 3 MAB9 Kertauskurssi MAB10 Sanalliset tehtävät MAB11 Lukuteoria ja logiikka MAB12 Tilastot ja todennäköisyys 2 Suoritetaan kurssien 1-10 jälkeen. MAB Kurssin nimi ja numero MAB1 Lausekkeet ja yhtälöt Suoritusjärjestys: Kurssin MAA7 jälkeen. PA Kurssin sisältö Huom ioitavaa Käsitellään verrannollisuutta, 1. ja 2. asteen yhtälöitä ja niiden sovelluksia. Suoritetaan 1. kurssina. Käsitellään tason, kolmiulotteisuuden ja Suoritetaan 1. kurssin jälkeen. koordinaatiston geometriaa. Käsitellään lineaarista ja eksponentiaalista Suoritetaan 2. kurssin jälkeen. PA mallia sekä niihin liittyvien yhtälöiden ratkaisemista. Käsitellään polynomifunktiota, sen derivaattaa Suoritetaan 3. kurssin jälkeen. PA ja derivaatan soveltamista. PA PA PA VS VS KS SO Käsitellään tilastotieteen ja todennäköisyyslas- Suoritetaan 4. kurssin jälkeen. kennan peruskäsitteitä. Käsitellään yhtälöparia, lineaarista optimointia sekä lukujonoja ja summia. Käsitellään talouselämän peruskäsitteisiin liittyviä laskuja. Käsitellään trigonometrisia funktioita ja vektoreita. Käsitellään kokoavasti ja syventävästi kurssien 1-6 sisältöjä. Käsitellään sanallisten tehtävien ja ongelmien ratkaisemista KS Sama kuin MAA11 KS Kerrataan todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskäsitteitä. Tutustutaan tilastollisiin jakaumiin ja niiden tulkintaan. 52 Suoritetaan 5. kurssin jälkeen. Suoritetaan 3. kurssin jälkeen. Suoritetaan 4. kurssin jälkeen. Suoritetaan 6. kurssin jälkeen. Suoritetaan 4. kurssin jälkeen. Suoritetaan 1. kurssin jälkeen. Suoritetaan 5. kurssin jälkeen. BIOLOGIA BI Kurssin nimi ja numero Kurssin sisältö BI1 Eliömaailma PA BI2 Solu ja perinnöllisyys PA BI3 Ympäristöekologia BI4 Ihmisen biologia BI5 Bioteknologia Biologia tieteenä ja biologinen tutkimus. Elämän tunnusmerkit ja monimuotoisuus. Evoluutio ja Suorita 1. vuonna. eliöiden sopeutuminen. Ekosysteemien toiminta. Solujen rakenne, energiatalous ja lisääntyminen. DNA:n rakenne ja toiminta. Periytymisen Kurssin BI1 jälkeen. perusteet. Lajien ja elinympäristöjen uhanalaisuus ja suojelu. Ihmisen toiminnan aiheuttamia häiriöitä VS luonnon kiertokulussa. Maailmanlaajuisia ympä- Kurssin BI1 jälkeen. ristökysymyksiä. Vierailuja ympäristöalan laitoksiin. Ihmisen anatomiaa: solut ja kudokset, elimet ja elimistöt. Elintoimintojen säätely. Lisääntyminen, kasvu ja vanheneminen. Ympäristö ja terveys. Solujen hienorakenne ja toiminta. Mikrobiologiaa: bakteerit ja virukset. DNA. Soluviestintä. VS Geenisiirrot ja geenien kartoitus. Geenitutkimus lääketieteessä. Biotieteet ja teollisuus. VS BI6 Lukion biologia kokonaisuutena Kokonaiskuva lukion valtakunnallisten kurssien (BI1-BI5) sisällöistä. Keskeiset aiheet kerraten KS ja syventäen. Biologian ainereaalikokeeseen vastaaminen. BI7/KE9 Biologian ja kemian työkurssi Tutustutaan biokemian alkeisiin laboratoriotöiden ja tutustumiskäyntien avulla Tarkastelleen solun ja yksilöiden rakennetta ja SO toimintoja erilaisten koejärjestelyiden avulla Auttaa opiskelijaa huomaamaan biologian ja kemian välisiä kytköksiä BI8 BI9 Maastotutkimuskurssi Huom ioitavaa SO Haasteellinen molekyylibiologian työkurssi yhteistyössä Tampereen yliiopiston alaisen BioMediTechin kanssa. DNA, RNA, entsyymit, proteiinit, bakteerit, geeninsiirto, mikrobiologia. SO Eliöiden tutkiminen luonnossa havainnoiden ja erilaisin kenttäkoejärjestelyin. Pääosin viikonloppukurssi Tampereen Luontokoulussa, Terälahdessa Kurssien BI1 ja BI2 jälkeen. Aiheesta lisää: BI11. Kurssien BI1 ja BI2 jälkeen. Aiheesta lisää: BI8. Soveltuu hyvin myös 1.vuosikurssin opiskelijoille. Edeltävänä kurssina suositellaan KE1 ja BI1.Kurssitöiden suoritus ja raportointi. Suoritusmerkintä (biologiaan tai kemiaan) Biologian ja / tai kemian ainereaalin kirjoittajille tai vastaavat pohjatiedot omaaville. Opettajat yliopistolta. Toteutetaan kouluajan ulkopuolella, 1-2 krt/vuodessa. Kesto 3 työpäivää. Maksullinen (noin 100€). Voit suorittaa 1. biologian kurssina. Tarjotaan parillisina lukuvuosina. BI10 Etologian perusteet Eläinten käyttäytymisen perusteet. Ihmisen ja muiden kädellisten vertailua. Eläinten oppiminen SO ja tietoisuus. Täsmällinen kurssisisältö määräytyy opiskelijoiden kiinnostuksen mukaan. Vierailuja alan kohteisiin. BI11 Lääketieteellinen biologia Ihmiskehon rakenne ja toiminta syventävästi. Kurssien BI1, BI2 ja BI4 Täsmällinen kurssisisältö opiskelijoiden kiinnosKS jälkeen. tuksen mukaan. Opintokäyntejä terveydenhoitoalan opiskelu- ja työpaikkoihin Pirkanmaalla. MAANTIEDE Kurssin nimi ja numero GE1 Sininen planeetta GE2 Yhteinen maailma Kurssin BI1 jälkeen. Tarjotaan parittomina vuosina. Kuluja aiheutuu pääsymaksuista ja matkalipuista. GE Kurssin sisältö Luonnonmaantieteen peruskurssi. Maantiede tieteenä ja Maa planeettana. Ilma-, vesi- ja PA kivikehän toimintaa. Maan pinnanmuotojen muuttuminen. Kasvillisuusvyöhykkeet. Maiseman tulkintaa. Kulttuurimaantieteen peruskurssi. Keskeisinä PA teemoina ovat ihmisen toiminnan syyt ja seuraukset sekä alueiden erilaisuus ja eriarvoi- 53 Huom ioitavaa Suorita 1. vuonna. Kurssin GE1 jälkeen 1. tai 2. vuonna. Suositellaan niille, jotka suus. Globalisaatio. Keinoja, joilla alueiden kehittymistä voidaan ohjata. lukevat vain yhden kurssin maantiedettä. GE3 Riskien maailma Hasardimaantieteen kurssi. Riskien luokittelu. Tarkastellaan uhkia, joita luonto ja ihminen itse Kurssien GE1 ja GE2 toiminnallaan aiheuttavat ihmiskunnalle ja VS jälkeen. luonnolle. Hasardien erilaisia vaikutuksia ja ehkäisykeinoja. Seurataan ja verrataan tiedotusvälineiden uutisointia. GE4 Aluetutkimus Maantieteen tutkimusmenetelmiä. Karttojen ja diagrammien tulkintaa ja laatimista. Tehdään VS tutkielma valitusta alueesta. Paikkatietojärjestelmän (GIS) ja satelliittipaikannuksen perusteet. Kokonaiskuva lukion valtakunnallisten kurssien (GE1-GE4) sisällöistä. Rakennetaan kokonaisKS kuva maantieteestä tieteenä. Harjoitellaan erilaisten tietolähteiden käyttöä ja tulkintaa sekä maantieteen ainereaaliin vastaamista. GE5 Lukion maantiede kokonaisuutena GE6 Modernia maantiedettä Työkurssi, jolla opetellaan käyttämään tietokonetta tehokkaasti karttojen ja diagramSO mien teossa. Harjoitellaan navigointia satelliittien avulla ja syvennetään taitoja paikkatietojärjestelmästä. Maastotöitä ja opintokäyntejä. GE7 Kaupunki-maantiede SO GE8 (UUsi rivi taulukkoon) Yhteiskuntamaantiede (YH11) Kurssilla tarkastellaan ajankohtaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä alueellisesta näkökulmasta ja SO tutkitaan aineistojen, tutustumiskäyntien ja ryhmätöiden avulla yhteiskunnallisen päätöksenteon vaikutusta ympäristöömme. FY3 Aallot FY4 Liikkeen lait FY5 Pyöriminen ja gravitaatio FY6 Sähkö FY 7 Sähkömagnetismi FY9 Kokeellinen fysiikka Kurssien GE1 ja GE2 jälkeen. Tarjotaan parittomina vuosina. . Kurssien YH1 ja GE2 jälkeen. Suoritusmerkintä edellyttää aktiivista osallistumista kurssille. FY Kurssin nimi ja numero FY2 Lämpö Suositus suorittamiselle juuri ennen ainereaalia. Kurssien GE1 ja GE2 Työkurssi, jolla tutustutaan Tampereeseen jälkeen. Tarjotaan maantieteellisen tutkimuksen näkökulmasta. parillisina lukuvuosina. Mielikuvien kaupunki. Kaupunginosat ja liikenneverkko. Kaupunkiluonto ja maiseman analyysi. Kaupunkisuunnittelu ja Tampereen tulevaisuus. Opintokäyntejä ja retkiä. FYSIIKKA FY1 Fysiikka luonnontieteenä Kurssien GE1 ja GE2 jälkeen. PA Kurssin sisältö Huom ioitavaa Kurssi tutustuttaa tieteelliseen ajatteluun, suureisiin, vuorovaikutuksiin, liikkeeseen, aineeseen, säteilyyn ja maailmankaikkeuteen. Kokeellinen työ. Suoritetaan ensimmäisenä kurssina. aineen olomuotojen muutokset, kaasujen käyttäytyminen, mekaaninen ja lämpöenergia, VS energiavarat ja lämpöopin pääsäännöt teknisine sovelluksineen VS värähdys- ja aaltoliike, ääneen ja valoon liittyvät ilmiöt, lait ja sovellukset esimerkkeinä peilit, linssit ja soittimet VS voimat, etenemisliike, energia- ja impulssiperiaate, liikemäärä ja sen säilyminen VS ympyrä- ja pyörimisliike, heittoliike, pyörimismäärän säilyminen, pyörimisliikkeen energia, gravitaatio VS jännitteen ja sähkövirran mittaaminen, virtapiirien lait, varaukset ja sähkökentät, johteet ja puolijohteet VS magneettiset ilmiöt, induktio, vaihtovirtapiirit, Esitiedot: FY4, FY6 sähköenergian siirto, sähkömagneettinen viestintä KS kokeellisia tutkimuksia fysiikan eri osa-alueilta yhteistyössä Tampereen ammattikorkeakoulun 54 Esitiedot: FY4. Esitiedot: FY4. Esitiedot: FY2 Ei itsenäistä suoritusta. kanssa Kokeelliset työt ja selostuksien laatiminen. aiemmin opittujen tietojen syventäminen, laskutehtävien ratkaisutaitojen parantaminen, fysiikan reaalikokeeseen valmistautuminen sähkömagneettinen induktio, tasavirtapiirit, KS Ohmin, Kirchhoffin ja Joulen lait biofysiikan alkeet ja menetelmät, ihmisen SO tutkimisen ja hoidon fysikaaliset menetelmät Elektroniikan komponentit, peruskytkennät ja SO digitaalielektroniikan perusteet FY10 Lukion fysiikan kokonaiskuva KS FY11 Sähkömagnetismin jatkokurssi FY12 Ihmisen fysiikka FY13 Elektroniikka FY14 Avaruusfysiikka SO Avaruuden kohteet, avaruutta hallitsevat fysiikan lait ja kosmologia KEMIA Esitiedot: FY6, FY7. Ei itsenäistä suoritusta Essee ja esitelmä. Esitiedot: FY6 ja FY7 Ei itsenäistä suoritusta. Ei itsenäistä suoritusta. Esitelmä ja vierailut. KE Kurssin nimi ja numero Kurssin sisältö Huom ioitavaa KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia Kurssilla tutkitaan epäorgaanisia ja orgaanisia aineita ja yhdisteitä, niiden ominaisuuksia ja PA reaktioita sekä niissä esiintyviä sidostyyppejä. Opiskellaan aineiden erotusmenetelmiä ja kvantitatiivisia määrityksiä. KE2 Kemian mikromaailma Tutustutaan alkuaineiden rakenteisiin, ominaisuuksiin, sidostyyppeihin sekä jaksolliseen VS järjestelmään. Mallintamisen ja kokeellisuuden avulla opiskellaan orgaanisten molekyylien avaruusrakenteita ja isomerioita. Tutkitaan epäorgaanisia ja orgaanisia reaktioita, reaktionopeuksia ja niihin vaikuttavia tekijöitä VS sekä energianmuutoksia kemiallisissa reaktioissa. Opiskellaan reaktioyhtälön kirjoittamista ja tasapainottamista sekä stoikiometrisia laskuja. KE3 Reaktiot ja energia Esitiedot: FY2-FY6. Pakollinen peruskurssi; suoritettava ennen muita kemian kursseja. : tuntitestit, laboratorio-työskentely, jatkuva näyttö ja kurssikoe. 1. syventävä kurssi. Muut kurssit (K3K7) mieluummin numerojärjestyksessä Arviointi: kts.KE1 Edeltävät kurssit: KE1 ja KE2. Arviointi kuten edellä KE4 Metallit ja materiaalit Tutkitaan teollisesti tärkeitä metalleja, epämetalleja sekä bio- ja synteettisiä polymeereja. Opis- Edeltävät kurssit: KE1 ja KE2 tai KE1, VS kellaan hapettumis- pelkistymisreaktioita, säh- KE2 ja KE3. kökemiallinen jännitesarja sekä elektrolyysin Arviointi kuten edellä periaate. KE5 Reaktiot ja tasapaino Kurssilla perehdytään reaktiotasapainoihin, happo- ja emästasapainoihin, vahvoihin ja VS heikkoihin protolyytteihin, puskuriliuoksiin, liukoisuuteen ja liukoisuustasapainoihin sekä kokeellisesti että graafisten esitysten avulla. KE6 Kokeellinen kemia KS KE7 Lukion kemian kokonaiskuva KE8 Orgaanisen kemian jatkokurssi KE9/BI7 Biologian ja kemian työkurssi Yhteistyökurssi TAMK:n kanssa Tehdään synteesejä ja analyysejä kemian eri osa- alueilta, tutustutaan tutkimusraportteihin ja laaditaan työselostuksia. Auttaa yo-kirjoituksissa ja pääsykokeissa.kokeellisten tehtävien ratkaisemisessa. Edeltävät kurssit: KE1, KE2, KE3, KE4 tai KE1, KE2 ja KE3. Arviointi kuten edellä Edeltävät kurssit: KE1 ja KE2. Soveltuu myös 1.vuosikurssin opiskelijalle. Arviointi: Laboratoriotyöskentely ja työ-selostukset. Kurssista saa arvosanan. KS Edeltävät kurssit: KE1- KE5. Auttaa Kerrataan ja syvennetään lukion kurssien yo-kirjoituksissa sekä jatkokeskeisiä oppisisältöjä sekä vahvistetaan laskuopinnoissa. Arvionti: Koe ja jatkuva taitoja. Harjoitellaan ainereaaliin vastaamista. näyttö. Kurssista saa arvosanan. SO Syvennetään orgaanisen kemian tietoja ja taitoja laboroiden sekä vierailuja tehden. Tutustutaan biokemian alkeisiin laboratoriotöiden ja tutustumiskäyntien avulla SO Auttaa opiskelijaa huomaamaan biologian ja kemian välisiä kytköksiä Edeltävät kurssit: KE1, KE2 ja KE3. . Soveltuu hyvin myös 1.vuosikurssin opiskelijoille. Edeltävänä kurssina suositellaan KE1 ja BI1.Kurssitöiden suoritus ja raportointi. Suoritusmerkintä (biologiaan tai kemiaan) USKONTO, EVANKELISLUTERILAINEN Kurssin nimi ja numero UE1 Kurssin sisältö PA Uskontojen tutkimus ja vaikutus taiteeseen, 55 UE Huom ioitavaa Uskonnon luonne ja merkitys tapakulttuuriin ja yhteiskuntaan. Raamatun synty, sisältö, tulkinta ja merkitys. UE2 Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta PA Kristillisen kirkon synty, leviäminen ja muotoutuminen nykyisen kaltaiseksi. Kristillisyys eri mantereilla. Kristinuskon vaikutus kulttuuriin. UE3 Ihmisen elämä ja etiikka Suoritetaan opintojen Keskustelua oikeasta ja väärästä yksilön loppuvaiheessa. Ei PA elämässä ja yhteiskunnassa. Kristillinen ihmis- suositella suoritettavaksi itsenäisesti. ja jumalakäsitys. Ihmisen suhde luontoon. UE4 Uskontojen maailmat Maailmanuskonnot uskontotieteen näkökulmasta. Eri uskontojen pyhät kirjat, oppi, rituaaVS lit ja tavat sekä levinneisyysalueet. Kurssi, josta on hyötyä eri kulttuurien ymmärtämisessä. UE5 Mihin suomalainen uskoo? UE6 Lukion uskonto kokonaisuutena VS Muinaissuomalaisten uskonto ja Suomen kirkkohistorian yleislinjat. Uudet uskonnolliset liikkeet, kultit ja lahkot nyky-Suomessa. Tutustumiskäyntejä ja vierailijoita. KS Yo-kirjoituksiin valmentava kurssi. Kerrataan kurssien sisältöjä ja kiinnitetään huomiota ainerajat ylittäviin seikkoihin. Harjoitellaan vastaustekniikkaa. USKONTO, ORTODOKSINEN Kurssin nimi ja numero UO Kurssin sisältö Huom ioitavaa Kirkon synty ja varhaiskirkko, Bysantin aika ja kirkolliskokoukset, Venäjän kirkko ja muut Voidaan suorittaa myös PA ortodoksiset paikalliskirkot, orientaaliset kirkot verkkokurssina tai itsenäisesti. ja lännen kirkot UO1 Hyvä elämä Ortodoksisen uskon perusteet, Pyhä kolminaisuus, kirkon pyhät sakramentit ja ajan pyhittäminen, yhteisö- ja yksilöeettisiä kysymyksiä. Suurimpien uskontokuntien historia ja PA keskeiset opit, uskonnoista käsin nousevia ajankohtaisia eettisiä kysymyksiä. Raamatun synty, kehitys ja rakenne. Vanhan VS ja Uuden testamentin kirjat sekä niiden käyttö ortodoksisessa kirkossa. UO2 Uskonoppi ja etiikka PA UO3 Raamattutieto UO4 Uskontojen maailmat Voidaan suorittaa myös verkkokurssina tai itsenäisesti. Voidaan suorittaa myös verkkokurssina tai itsenäisesti. Suoritetaan ev.lut. uskonnon kurssina (UE4) tai itsenäisesti. Ortodoksisen uskonnon saapuminen Karjalaan, ortodoksit Ruotsin vallan ja autonomian Voidaan suorittaa myös VS aikana, kansallisen ortodoksisen kirkon synty verkkokurssina tai itsenäisesti. ja kehitys. UO5 Ortodoksinen Suomi ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Kurssin nimi ja numero ET1 Hyvä elämä Kurssi suoritetaan juuri ennen yo-koetta. ja mahdollinen kurssikoe PA ET Kurssin sisältö Huom ioitavaa Elämänkatsomustiedon ja moraalif ilosof ian Hyvä suorittaa ensimmäisenä kurssina. Arviointi kokeen, tehtävien ja muun näytön perusteella. peruskäsitteistöä. Arv oja, normeja ja hy v eitä sekä y ksilön moraalin kehity stä koskevia teorioita. Sov elluksia erilaisiin elämäntilanteisiin. 56 ET2 Ihminen totuuden etsijänä ET3 Yksilö ja yhteisö ET4 Kulttuuri-perintö ja identiteetti ET5 Maailman selittäminen katsomus-perinteissä Maailman perimmäiseen luonteeseen ja tietoon liitty v iä kysymyksiä. Tiedon mahdollisuudesta. Tiedon instituutiot. Tiedon ja maailmankuv an suhde eettisiin perusratkaisuihin. PA ET1:n jälkeen Valtioon, y hteiskuntaan ja kulttuuriin liitty vää peruskäsitteistöä. Oikeudenmukaisuuden ja ihmisoikeuksien olemuksesta, näiden f ilosof isista perusteista sekä toteutumisesta. Tutustutaan my ös sosiologiaan ja sosiologian klassikoihin. PA Kulttuuriperintö hy v än elämän lähtökohtana ja mittana sekä jatkuv asti muuttuvana ilmiönä. Monikulttuurisuus elämänkatsomuksen rakentamisen näkökulmasta. VS Maailman selittäminen erilaisissa my y ttisissä, VS uskonnollisissa ja muissa ideologisissa perinteissä. Erilaisten katsomusten sy nny stä, historiasta ja tutkimuksesta. ET1:n jälkeen Opiskelijoiden omat kiinnostukset vaikuttavat olennaisesti kurssin sisältöön. Opiskelijoiden omat kiinnostukset vaikuttavat olennaisesti kurssin sisältöön. FILOSOFIA FI Kurssin nimi ja numero FI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun Kurssin sisältö PA Mitä filosofia on? Filosofinen ajattelu ja filosofisten ongelmien luonne. Filosofian osa- Suoritetaan ensimmäisenä alueet. Keskeistä käsitteistöä, klassisia ongel- kurssina. mia ja perusratkaisuja. VS Painopiste metaetiikassa mutta myös normatiivisen etiikan teorioiden käsittelyä syvennetään. Peruskurssin jälkeen Arvojen ontologiasta. Moraalin kielestä. Moraalitiedosta. FI2 Filosofinen etiikka FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia FI4 Yhteiskuntafilosofia FI6 Filosofian historiaa FI7 Filosofinen estetiikka Huom ioitavaa Ontologiaa. Epistemologiaa. Kielifilosofiaa. Tieteenfilosofiaa. Olemisen, tiedon ja kielen Peruskurssin jälkeen suhde. Yhteiskuntafilosofian peruskysymyksiä. Ihminen yhteiskunnallisena oliona. Miksi ja miten yhteiskunta on syntynyt? Yksilön ja VS Peruskurssin jälkeen yhteiskunnan suhde. Oikeudenmukaisuus valta, tasa-arvo ja vapaus filosofisina ongelmina. Klassisia teorioita. Koko oppimäärän kertaus Pyritään muodostamaan yleiskäsitys filosofian historiallisesta näkökulmasta historiasta sekä filosofianhistoriallisten ajanjaktemaattisen tarkastelun sijaan. sojen jaottelusta. Ajanjaksoille tyypillisiä filosoLukio-opintojen aikana tarkastelfisia ongelmia selvitetään ja pyritään ymmärKS tuja asioita sijoitetaan historiallitämään miksi ne ovat olleet tärkeitä. Ylipäänsä seen kontekstiinsa. Erityisesti suuria linjoja ja ajasta toiseen säilyneitä teemoreaalikokeeseen valmistautuville ja etsitään ja vertaillaan niihin eri aikoina etsitmutta hyödyllinen missä tahansa tyjä ratkaisuja. opintojen vaiheessa. Estetiikka filosofian alueena. Kauneuden ja KS taiteen käsitteistä. Erilaisia kauneuskäsityksiä. Esteettisten arvojen ontologiaa. VS PSYKOLOGIA PS Kurssin nimi ja numero PS1 Psyykkinen toiminta. oppiminen ja vuoro-vaikutus PS2 Ihmisen psyykkinen kehitys PS3 Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet PS4 Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta Kurssin sisältö Perustiedot psykologiasta ja sen tiedonhankintamenetelmistä. Tehokas oppiminen ja stresPA sinhallinta. Mielenterveys ja sen ylläpito. Ryhmien vaikutus yksilöön. Ihmisen kehitys kohdusta hautaan. Pääpaino lapsuuden ja nuoruuden kehityksessä. Auttaa ymmärtämään laajasti omaa itseä ja eri elämänvaiheita eläviä ihmisiä. Hermoston perusrakenne. Ihmisen tiedonkäsittely: havaitseminen, illuusiot, keskittyminen, VS muisti. Tietoisuus ja sen muuntuneet tilat: uni, hypnoosi, päihteiden vaikutus. Aivovauriot ja niiden hoito. Motivaation ja tunteiden selitykset hormoneisVS ta sosiaalisiin tekijöihin. Älykkyys, luovuus, VS 57 Huom ioitavaa Kurssi suoritetaan ensimmäisenä PS-kursseista. Ei suositella suoritettavaksi itsenäisesti. PS5 Persoonallisuus ja mielenterveys VS PS6 Sosiaali-psykologian kurssi KS PS7 Lukion psykologia kokonaisuutena PS8 Urheilupsykologia PS9 Psykologian tutkimuskurssi PS10 Stressinhallinta ja ihmissuhdetaidot KS SO ongelmanratkaisu ja päätöksenteko psykologisen tutkimuksen kohteina. Persoonallisuuden rakenne ja tutkiminen. Eri persoonallisuusteoriat. Mielenterveyden häiriöt ja niiden hoito. Asenteet ja niihin vaikuttaminen mainonnasta aivopesuun. Roolit, ryhmän muokkaava vaikutus, joukkohurmos, ryhmien väliset konfliktit ja niiden ratkaisu. Hyvän vuorovaikutuksen elementit. Yo-kirjoituksiin valmentava kurssi. Syvennytään kurssi- ja oppiainerajat ylittäviin psykologisiin aihekokonaisuuksiin. Kerrataan ja harjoitellaan vastaustekniikkaa. Tavoitteiden, motivaation ja tunteiden merkitys urheilusuorituksessa. Keskittymis- ja rentoutusharjoituksia. Itsetuntemusta ja omaa kehittymistä edistäviä testejä. Harjoitellaan tutkimussuunnitelman tekemistä ja tulosten tulkintaa. Ohjaa ja valmentaa itsenäiseen työskentelyyn ja syventää tiedonhallintataitoja. Toteutetaan oma tutkimus. Suoritetaan mahdollisimman lähellä yo-kirjoituksia. Suoritetaan juuri ennen yokirjoituksia ja mahdollinen kurssikoe Opiskelija kokoaa muistiinpanoista ja testien tuloksista kansion. Vähintään kaksi PS-kurssia pitää olla suoritettuna KS oman tutkimustyön perusteella Abiturienteille tarkoitettu Opetellaan stressinhallintaa ja omaan kurssi. edellyttää kurssin hyvinvointiin vaikuttamista. Harjoitellaan vuoSO tehtävien ja harjoitusten rovaikutus- ja tunnetaitoja. Tehdään itsetuntekemistä annetussa temus- ja rentoutusharjoituksia. määräajassa HISTORIA HI Kurssin nimi ja numero Kurssin sisältö HI1 Ihminen, ympäristö ja kulttuuri Valitse ensimmäiseksi kurssiksi, suositus Ihmisen ja luonnon vuorovaikutus kivikaudesta nykyhetkeen. Pääpaino elinkeinojen, tekniikan pakollisten kurssien suoritusjärjestykseksi: 1-2ja yhteiskunnan kehityksessä. 3-4. PA HI2 Eurooppalainen ihminen PA HI3 Kansainväliset suhteet HI4 Suomen historian käännekohtia HI5 Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan HI6 Kulttuurit kohtaavat PA Huom ioitavaa Eurooppalaisen kulttuurin keskeiset saavutukset sekä eurooppalaisen maailmankuvan muutokset ja niiden taustalla vaikuttanut kehitys. Kansainvälisen politiikan keskeiset tapahtumat, niiden taustat ja vaikutukset 1800-luvun lopulta lähtien. PA Suomen historian keskeiset muutokset 1800luvulta nykyaikaan. VS Valitse 1. tai 2. vuotena Suomen historian kehityslinjoja ja kulttuuripeennen kurssia HI4. rintöä ennen vuotta 1809. VS Euroopan ulkopuolisten kulttuuripiirien Valitse 2. tai 3. vuotena. tarkastelua esim. islamin, intiaanien, Kiinan ja Japanin historiaa. HI7 Kulttuurien kohtaaminen tutkielmakurssina KS Vaihtoehto kurssille HI6 HI8 KS HI9 Urheilun historiaa SO Suositus: tutustu lukion historian opiskeluun ja Tutkielman teko. Aiheen voi valita Euroopan valitse aikaisintaan 2. ulkopuolisista kulttuuripiireistä kuten islamin, vuotena. intiaanien, Kiinan ja Japanin historiasta. Tutkielman arviointi, tutkielman teko sekä esittäminen Valitse pakollisten ja syventävien kurssien jälkeen mahd. lähellä yo Kertausta ja valmentautumista yo-kirjoituksiin. kirjoituksia. Harjoituskokeet tai laaja yksi koe eri tyyppisistä tehtävistä. Tutustuminen olympialiikkeeseen ja valittujen urheilulajien historiaan. Urheilun ja politiikan suhde. 58 Valitse kiinnostuksen mukaan. Kurssiin kuuluvien töiden suorittaminen hyväksytysti. HI10 Kurkistuksia historiaan HI11 Museoiden maailma SO Valitse kiinnostuksen Vaihtuvateemainen kurssi, esim. natsi-Saksa mukaan. ja toisen maailman sodan historia. Kurssiin kuuluvien töiden suorittaminen hyväksytysti. SO Tutustuminen historiaan, yhteiskuntaan ja kulttuuriperintöön museoiden kautta; retkiä esim. Helsinki. HI12 Historiaa englanniksi SO HI13 Maailma tänään SO Englanninkielisen kohdemaan historiaa englanniksi. Opettajana historian ja englannin Kurssi järjestetään joka opettajat; kurssilla perehdytään syvemmälle toinen vuosi kulloisenkin kohdemaan historian merkkihetkiin. Kurssilla voidaan tehdä vierailuja, kuunnella vierailevia luennoitsijoita ja tehdä oppilasesityksiä. Valitse pakollisten kurssien Seurataan ajankohtaisia uutisia mediassa: jälkeen. Tukee yomikä on uutisen historiallinen tausta, mistä kirjoituksiin valmentautumielikuvat syntyvät, millaista on uutiskerronta. mista. Tehdään esim. projektitöitä tai kootaan Kurssiin kuuluvien töiden portfolio kurssin alussa sovittavista teemoista. suorittaminen hyväksytysti. YHTEISKUNTAOPPI YH Kurssin nimi ja num ero YH1 Yhteiskuntatieto YH2 Taloustieto YH3 Kansalaisen lakitieto YH4 Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni YH5 Aktiivinen kansalainen YH6 Kurkistuksia yhteiskuntaan ja yhteiskuntatieteisiin Kurssin sisältö Perehtyminen Suomen valtiolliseen ja yhteiskunnalliseen järjestelmään; miten voit vaikuttaa? Tutustuminen talouden peruskäsitteisiin ja PA yrittäjyyteen sekä talouselämän toimintaan ja ongelmiin. Tutustuminen Suomen oikeusjärjestykseen ja VS keskeisiin oikeusaloihin, kuten perhe-, perintö- ja rikosoikeus. Miten valvot oikeuksiasi? Perehtyminen EU:n historiaan ja toimintaan, VS kansalaisen vaikutusmahdollisuuksiin sekä tulevaisuuden näkymiin. Valitse ensimmäiseksi pakolliseksi kurssiksi, suositus suoritusajankohdaksi: 2. vuosi. Valitse 2. tai 3. vuotena. Kurssin suositellaan valittavaksi 2. tai 3. vuotena. Kurssin voi valita 1. vuoden keväällä tai myöhemmin. Valitse kiinnostuksen mukaan. Kurssiin kuuluvien töiden suorittaminen hyväksytysti. . Kurssin saa opiskelijakuntatoiminnasta Suositellaan tutustumista lukion Perehtyminen yhteiskuntatieteisiin lähinnä kansantaloustieteen, sosiologian ja valtio-opin yhteiskuntaopin opiskeluun ennen kurssin valitsemista. näkökulmasta asiantuntijoiden avulla. AjanSuositus 3. vuotena kohtaisia keskusteluja, sekä vierailijoita yliKurssiin kuuluvien töiden opistolta. suorittaminen hyväksytysti. Tutustuminen yrittäjyyteen ja yrityselämän toimintatapoihin Seuraava lisäys joka punai- Valitse kiinnostuksen mukaan. Suomi tarvitsee yrittäjyyttä. sella. Kurssiin kuuluvien töiden Kurssi tehdään yhteistyössä suorittaminen hyväksytysti. yrityskumppanin kanssa tiimityöskentelynä. Suositus: valitse pakollisten ja syventävien kurssien jälkeen Kertausta ja valmentautumista yo-kirjoituksiin. mahdollisimman lähellä yokirjoituksia. Harjoituskokeet tai laaja yksi koe erityyppisistä tehtävistä. Opiskelija voi halutessaan tehdä Yhteiskuntaopin 4. kurssi (Eurooppalaisuus ja kurssin myös YH4-kurssina, jolloin Euroopan unioni) saksan kielellä. Opettajana kurssi sisältää kurssikokeen ja se on saksaa äidinkielenään puhuva henkilö. arvostellaan numerolla valtakunnallisen syventävän kurssin tavoin. Tutustuminen demokraattisiin vaikuttamistaSO poihin, yhdistys- ja järjestötoimintaan sekä kokouskäytänteisiin. Miten vaikutat? SO SO YH8 Kertauskurssi KS YH10 Euroopan nuorisoparlamentti (EYP) Huom ioitavaa PA YH7 Yrittäjyys voimavarana YH9 Yhteiskunta-oppia saksaksi Valitse kiinnostuksen mukaan. Kurssiin kuuluvien töiden suorittaminen hyväksytysti. SO/ VS Kurssin tavoitteena on kannustaa nuoria aktiivisiksi eurooppalaisiksi kansalaisiksi, ottamaan selvää ajankohtaisista tapahtumista SO . ja demokraattisesta prosessista, ajattelemaan itsenäisesti ja käyttämään aloitteentekokykyään. Kurssi auttaa opiskelijoita hankkimaan myös kansainvälistä kokemusta ja kontakteja. 59 TERVEYSTIETO TE Kurssin nimi ja numero TE1 Terveyden perusteet Kurssin sisältö Huom ioitavaa PA Perustiedot terveyden ylläpitämisestä, terveistä elämäntavoista sekä omien valintojen vaikutus terveyteen Kaikille tarkoitettu peruskurssi joka on suoritettava ennen muita terveystiedon kursseja. VS Osaa pohtia ja perustella omia valintojaan terveyden näkökulmasta. Keskustelua ja pohdintaa ryhmissä nuoriin liittyvissä arkielämän tilanteissa. Suoritetaan TE1:n jälkeen. TE2 Nuoret, terveys ja arkielämä TE3 Terveys ja tutkimus TE4 Abikurssi Terveyden ja sairauden tutkiminen, terveydenhuollon organisaatio, median kriittinen lukutaito. Terveystottumusten VS arvioiminen ja seuranta. Suoritetaan pienimuotoinen terveyskäyttäytymiskartoitus /tutkimus KS Ainerajat ylittävä tieto – Mitä se on? Vanhoihin yo-kysymyksiin tutustumista, reaalikokeeseen vastaamisen harjoittelua, käsitteet. Eri oppikirjoihin tutustuminen. Omalla ajalla suoritetun EA1-kurssin todistusta vastaan voit hakea suoritusmerkinnän: 0,5 kurssia. TE5 SO Omalla ajalla suoritetun EA2-kurssin todistusta vastaan voit hakea suoritusmerkinnän: 0,5 kurssia. MUSIIKKI MU Kurssin nimi ja num ero MU1 Musiikki ja minä MU2 Moniääninen Suomi MU3 Ovet auki musiikille MU4 Musiikki viestii ja vaikuttaa MU5 Musiikki-projekti Suositellaan suoritettavaksi TE1:n ja TE2:n jälkeen. Kurssin sisältö Huom ioitavaa Kurssilla tutkitaan opiskelijan omia mahdollisuuksia musiikin tekijänä, tulkitsijana ja kuunPA telijana. Kurssi sisältää myös paikalliseen musiikkitoimintaan tutustumista ja käytännön musisoimista. PA Kurssilla tutustutaan erilaisiin Suomessa esiintyviin musiikkikulttuureihin (populaari-, taide- ja perinnemusiikki) kuuntelua ja musisointia painottaen. Tutustutaan vieraisiin musiikkikulttuureihin tietoja syventäen ja soitto/laulutaitoja kehittäen. Tutustutaan musiikin käyttöön ja vaikutusVS mahdollisuuksiin eri taidemuodoissa ja mediassa. Kurssilla suunnitellaan ja toteutetaan ryhmässä tai itsenäisesti musiikillinen kokonaisuus, VS joka voi olla esim. konsertti, juhlaohjelma, äänite tai taiteidenvälinen projekti. VS 60 Kaikille tarkoitettu peruskurssi . Yhdessä sovittu kirjallinen työ (konserttiraportti tai koe) Suositellaan MU1 -kurssin jälkeen suoritettavaksi kurssiksi. . Yhdessä sovittu tiedollinen esitys. Musisointiin painottuva kurssi, vapaasti valittavissa pakollisen kurssin jälkeen. Kurssi sisältää konserttikäyntejä ja vierailuja normaalin kouluajan ulkopuolella. Voidaan toteuttaa eri oppiaineiden välisenä projektina. MU6 Akustisen kitaran alkeet Kurssin tavoitteena on opiskelijan akustisen kitaransoittotaidon edistäminen. Kurssi sisältää sointusäestyksen perusteita (avo- ja barré- Arviointi ja suoritukset SO soinnut, kvinttisoinnut) sekä melodiasoiton - osallistuminen opetukseen alkeet. Erityispaino kurssilla on säestystaidon kehittämisessä. MU7 Yhtyesoitto Kurssin tavoitteena on opiskelijan yhteissoittotaitojen kehittäminen. Kurssilla tutustutaan monipuolisesti yhtyesoittomateriaaliin erilaisin kokoonpanoin ja soittimin. Kurssin sisältö Arviointi ja suoritukset SO määräytyy valittavasta ohjelmistosta ja työta- - osallistuminen opetukseen ja esiintymisiin poina ovat soittaminen, laulaminen, improvisointi, sovittaminen ja haluttaessa säveltäminen. Kurssi sisältää myös esiintymisiä. MU8 Poplaulukurssi Kurssin tavoitteena on, että opiskelija kehittää kevyen musiikin laulutaitojaan. Hän tutkii omia vahvuuksiaan ja keskittyy oman tyylinsä Arviointi ja suoritukset SO etsimiseen monipuolisen kevyen musiikin - osallistuminen opetukseen lauluston kautta. Kurssilla valmistetaan yhtei- - osallistuminen matineaan nen pop- laulumatinea MU9 Kuoro- ja yhtyelaulu Kurssin tavoitteena on musiikin yhdessä tekemisen ilo ja kehittyminen laulajana kuoroja yhtyelauluympäristössä. Tärkeänä tavoitteena on terveen äänenkäytön löytäminen. Kurssilla tutustutaan monipuoliseen kuoro- ja Arviointi ja suoritukset SO lauluyhtyeohjelmistoon sekä niihin liittyviin - osallistuminen opetukseen ja esiintymisiin erityispiirteisiin. Kurssilla valmistetaan ohjelmaa mm. koulun yhteisiin tilaisuuksiin. Kurssi voidaan toteuttaa ”juhlakurssina” eli hajautettuna koko vuodelle. KUVATAIDE KU Kurssin nimi ja numero KU1 Minä, kuva ja kulttuuri KU2 Ympäristö, paikka ja tila Kurssin sisältö Huom ioitavaa Mitä taide on ja taidekäsitykset. Oman Kaikille tarkoitettu kuvan tekemisen kuvallisen ilmaisun vahvistaminen. Kuvan peruskurssi. Suoritettava ennen rakentamisen keinot. Kuvan tulkintaa ja muita kursseja. analysointia sekä mahdolliset näyttelyvierailut. Suositellaan KU 1 kurssin jälkeiseksi Estetiikkaa ja suunnitteluprosesseja. Tilan kurssiksi. Kurssi kannattaa tehdä 1. tutkimista. Arkkitehtuurin peruskäsitteitä. PA Maisema, rakennus ja esineet kulttuurihistori- opiskeluvuotena vain, jos suunnittelee tekevänsä useampia kursseja allisena viestinä. Pienoismallit, materiaalikolukion aikana. keilut sekä mahdolliset näyttelyvierailut. PA KU3 Media ja kuvien viestit Kuva mediassa. Graafinen suunnittelu. Pakollisten kurssien jälkeen vapaasti Käsitellään valokuvaa, videota ja elokuvaa. VS valittavissai. Digitaalisen kuvauksen ja videotyön perusteita. KU4 Taiteen kuvista omiin kuviin Kuvataiteen historian pääpiirteitä, kronologisesti. Kuvataiteen sisältöjä ja ilmaisutapoja eri Vapaasti valittavissa pakollisten aikoina ja eri kulttuureissa. Omaa ilmaisua VS suhteessa taiteen historiaan. Tutkitaan väriä, kurssien jälkeen. Suositeltava kurssi kuvataide-diplomin tekijöille. valoa, varjoa ja liikettä oman ilmaisun välineenä. Pinnanrakenteet ja materiaalit ilmaisussa. Näyttelyvierailut. KU5 Nykytaiteen työpaja KU6 Muotoilu ja muovailu työpaja Nykytaiteen ajankohtaisia ilmiöitä. Prosessinomaista työskentelyä, oman produktion toteutVS tamista. Nykytaide ja kulttuurien välinen vuorovaikutus. Edellyttää kokeilevaa ja avointa taidekäsitystä sekä kykyä pitkäjänteisyyteen ja itsenäiseen työskentelyyn. Erilaisia projekteja esim. koulun seinämaalausprojekti. Erilaisilla savi-, muovailu-, rakentelu-, valu ja Rakentelusta ja muotoilusta kipsimateriaaleilla työskentelyä. Materiaaliopkiinnostuneille soveltuva kurssi. SO pia ja erilaisten materiaalien työstämistä esim. Motorisia taitoja kehittävä kurssi. pienoismalliksi. Kolmiulotteisia töitä. Painotukset voivat vaihdella vuosittain. 61 Syvennytään valokuvaukseen taidemuotona. Arvioidaan valokuvia eri näkökulmista. Omien SO kuvien ottaminen ja arviointi sommitteluoppien Kurssi on vapaasti suoritettavissa. . kautta. Toteutetaan koulun multimediaesityksiä. KU7 Valokuvauksen estetiikka KU8 Kuvataiteen lukiodiplomikurssi Valtakunnallisesti yhtenäisen kuvataiteen päättötyön suorittaminen, joka tapahtuu yhden SO kurssin aikana, luokkatilassa kuvataideopettajan valvonnassa. KU10 Maalauskurssi Eri piirustus- ja maalausmateriaalien ja ilmaisukeinojen etsimistä. Piirretään ja maalaSO taan eri tekniikoilla. Oman ilmaisun harjoittelua. Kurssi edellyttää ainakin neljän aiemman kuvataidekurssin suorittamista. Kurssin suorittamisesta on hyötyä useisiin taideoppilaitoksiin pyrittäessä. 1-5. valtakunnallisten ohjeitten mukaan Kurssi on vapaasti suoritettavissa pakollisten kurssien jälkeen. Sopii erityisesti maalaamisesta kiinnostuneille. LIIKUNTA LI Kurssin nimi ja num ero LI1 Taitoa ja kuntoa LI2 Liikuntaa yhdessä ja erikseen LI3 Virkisty liikunnasta LI4 Yhdessä liikkuen LI5 Kuntoliikunta LI6 Kuntosalikurssi tytöille LI7 Kuntosalikurssi pojille LI8 Mailapelikurssi Kurssin sisältö Huom ioitavaa PA Kehittää opiskelijan liikunnallisia perustaitoja ja Suositellaan suoritettavaksi 1.vuoden syksynä. ohjata häntä huolehtimaan omasta kunnostaan. PA Liikuntaan liittyvän tiedon soveltaminen, oppiminen motivoi. Suositellaan suoritettavaksi 2. vuoden keväällä. Tarkoituksena lisätä opiskeluvireyttä, erilaisten Kurssin sisältö laaditaan opiskelijoiden kanssa. liikuntakokemusten kautta, tutustutaan uusiin lajeihin. Liikutaan yhdessä ja kokeillaan myös harvinaiMahdollisuus myös oman lajin harjoitteluun. Sopii sempia lajeja, kuten lacrosse, kiipeily, curling VS hyvin abien yhteiseksi kurssiksi. ym. Tunneilla kokeillaan myös erilaisia rentoutusmenetelmiä. VS Kurssilla tarkistetaan omia liikuntatottumuksia, monipuolistetaan ja tehostetaan omaa liikkuMahdollisuus myös oman lajin harjoitteluun. mista mm. uusiin lajeihin tutustuen. KeskeiseKurssin sisältö laaditaan yhdessä opiskelijoiden VS nä tavoitteena on tarjota opiskelijalle keinoja kanssa. oman kunnon harjaannuttamiseen, kohottamiseen ja seurantaan itsenäisesti sykemittaria apuna käyttäen. Opiskelija tuntee lihaskuntoharjoittelun pääperiaatteet, oikean suoritustekniikan ja harjoittelumuodot. Opiskelija tuntee lihaskuntoharjoittelun SO pääperiaatteet oikean suoritustekniikan ja harjoitusmuodot. SO Harjoittelua oman ohjelman mukaan. Harjoittelua oman ohjelman mukaan. Kurssi suoritetaan pääasiassa koulun ulkopuolisissa tiloissa. Kenttävuokrat oppilaat maksavat itse. SO Kurssin sisältöinä ovat tennis, sulkapallo, squash ja golf. LI9 Palloilukurssi tytöille SO Peleinä lentopallo, koripallo, salibandy ja yksi pallopeli toiveiden mukaan. Perustaitojen harjoittamista, runsaasti pelaamista. LI10 Palloilukurssi pojille SO Lajeina koripallo, lentopallo, salibandy ja lisäksi toiveiden mukaan yksi pallopeli. Perustaitojen harjoittamista, runsaasti pelaamista. SO Tehdään pienimuotoisia tanssituotoksia, kurssi Improvisaatioharjoitteita, oppilaiden kiinnosvoidaan suorittaa myös yhteistyönä musiikin ja tuksen mukaan jazz-, moderni-, step-, hiphop-, äidinkielen kanssa. street- ym. tanssi. SO Lajeina yleisurheilu, telinevoimistelu ja uinti sekä yksi ryhmän valitsema laji. Kurssilla käydään läpi liikuntatieteellisen tiedekunnan pääsykokeita. Kurssi tarjotaan vain joka 3. vuosi. SO Valtakunnallisen liikunnan lukiodiplomin suorittaminen. Tarjotaan joka vuosi. Kurssi-info syksyisin ja keväisin. Lisätietoa myös liikunnan-opettajilta. Diplomin suorittamisen ehtona on että opiskelija on suorittanut vähintään LI11 Tanssi- ja ilmaisu LI12 Lajista toiseen LI13 Liikuntadiplomi 62 LI14 Laskettelu Laskettelumatka tehdään maalis-huhtikuussa SO johonkin pohjoisen laskettelukeskukseen, matkan kesto 3-4 pv. LI15 Retkikurssi (melontaretki) Perehdytään jokamiehenoikeuksiin ja SO harjoitellaan ryhmätyötaitoja luonnossa liikkuen. LI16 Wanhojen tanssit SO Tanssitaidon kehittäminen, käytöstavat erilaisissa tilanteissa. Tehdään ja koetaan yhdessä Wanhojen päivät. 5 liikunnan kurssia. + erillinen diplomi. Kurssi tarkoitettu lukionsa aloittaville. Opiskelijat maksavat matkansa itse. Luonnossa liikutaan sekä retkeillen maastossa että meloen; viikonloppuretki, jonka opiskelijat maksavat itse. Kurssi tarkoitettu kakkosille, koulun Wanhoille. URHEILUVALMENNUS Kurssin nimi ja numero LIV1-25 Urheiluvalmennus VOP I Valmennusoppi I VOP II Valmennusoppi II LIV Kurssin sisältö Huom ioitavaa Vain urheilulinjan opiskelijoille. SO Oman lajin harjoittelu Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää urheiluvalmennuksen perusteita ja SO osaa soveltaa niitä omaan harjoittelu- ja kilpailuohjelmaansa. Vain urheilulinjan opiskelijoille, joille kurssi on pakollinen. SO Oman lajin I-tason valmentajakoulutus Suoritetaan omalla ajalla ja omalla kustannuksella. Vain urheilulinjan opiskelijoille. Kurssimerkinnän saa kurssitodistusta näyttämällä. OPINTO-OHJAUS OP Kurssin nimi ja numero OP1 Koulutus, työ ja tulevaisuus OP2 Opiskelu, työelämä ja ammatinvalinta OP3 Tutor-kurssi Kurssin sisältö Opinto-ohjauksen pakollisen kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa lukio-opintojen aloittamiPA seen ja suorittamiseen sekä jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyvät keskeiset tiedot ja taidot. Opinto-ohjauksen syventävän kurssin keskeisenä tavoitteena on lisätä opiskelijan opiskeluvalmiuksia, parantaa hänen itsetuntemustaan ja VS ohjata perehtymään jatkokoulutuksen ja työelämän kannalta keskeisiin kysymyksiin, joihin muussa ohjauksessa ei ole mahdollista syventyä. Kurssi suoritetaan hajautetusti siten, että puolet kurssista opiskellaan lukion alussa 1. jaksossa ja toinen puolikas lukion päättövuonna 2. jaksossa. Tutorit opastavat uusia lukiolaisia opiskelun suunnittelussa ja valintojen tekemisessä, SO tutustuttavat talon tapoihin, tiloihin ja sääntöihin ja auttavat tutustumaan koulun henkilökuntaan ja muihin opiskelijoihin. Tutor-kurssi muodostuu osallistumisesta MLL:n järjestämään koulutukseen (maalis-huhtikuussa n. 10 h) ja tutorin toimista koulutyössä. Toiminta-ajat sovitaan yhdessä ryhmänohjaajien ja opinto-ohjaajien kanssa. OP4 Lue2 -kurssi SO OP5 LUE1-kurssi Huom ioitavaa Opinto-ohjauksen syventävä kurssi suositellaan opiskeltavaksi lukion 2. opintovuonna. Erityisopettajan pitämällä kurssilla tehostetaan omaa oppimista lukitaidoissa ja vieraissa Suositellaan OP5–kurssin jälkeen kielissä. Erityisopettajan pitämä pienryhmäkurssi. Tavoitteena on tehostaa omaa opiskelua ja SO oppimista. Kurssilla arvioidaan opiskelijan lukivaikeutta ja laaditaan tarvittaessa lausunto ylioppilastutkintolautakuntaa varten. 63 Kurssia suositellaan 1. ja 2. vuoden opiskelijoille. OP9a Tunnetaidot OP9b Jännittäminen haltuun Kurssilla opitaan taitoja, jotka auttavat selviytymään kuormittavissa elämänvaiheissa. Erityisesti tarkastellaan omien ajatusten ja toiminnan SO ½ kurssia vaikutusta mielialaan ja jaksamiseen sekä opetellaan tiedostamaan omia voimavaroja mm. itsearviointitehtävien avulla. Kurssi on suunnattu lukiolaisille, joilla on esiintymiseen tai sosiaalisiin tilanteisiin liittyvää jännitystä. Kurssin tavoitteena on löytää hallinSO ½ kurssia takeinoja jännittämiseen. Ryhmässä opitaan taitoja tiedon lisäämisen, itsearviointitehtävien ja rentoutusharjoitusten sekä vertaistuen avulla. 64 VIESTINTÄ Kurssin nimi ja numero VIK1 Perehdytyskurssi VIK2 Journalismi 1 VIK3 Valokuvaus 1 VIK4 Ääni 1 VIK5 Video 1 VIK6 Ilmaisu- ja esiintymistaito 1 VIK7 Journalismi 2 VIK8 Valokuvaus 2 VIK Kurssin sisältö Suoritusjärjestys ja arvostelu KS Pakollinen johdantokurssi kaikille viestinnän täyden oppimäärän suorittajille. Kurssin tavoitteena on tutustua viestinnän peruskäsitteisiin sekä oppia ymmärtämään mediaa ja sen ilmiöitä tekemällä erilaisia harjoituksia. Kurssin aikana tutuksi tulevat myös verkko-opiskelu ja keskeiset verkko-oppimisen työkalut. Kurssin jälkeen opiskelijalla on riittävät valmiudet suorittaa viestinnän oppimäärä Sammon keskuslukion viestintälinjalla. KS Opiskelija tutustuu journalismiin ja sen toimintaan yhteiskunnassa sekä toimittajien työnkuvaan. Kurssilla kokeillaan keskeisten journalististen juttutyyppien kirjoittamista koulun verkkolehteen. Opiskelija omaksuu uutisen, henkilökuvan, reportaasin ja kolumnin perusteet sekä osaa arvioida kriittisesti lähdeorganisaatioiden toimintaa. Opiskelija oppii arvioimaan journalismin sisältöjä ja ilmaisemaan asioita journalistisesti. KS Kurssilla tulkitaan kuvaa sommittelun, sisällön ja käyttötarkoituksen kannalta sekä toteutetaan eri lajityyppien mukaisia valokuvia. Kurssilla luodaan myös katsaus valokuvauksen historiaan sekä opiskellaan valokuvauksen perustekniikkaa ja kuvankäsittelyn alkeet. KS Kurssilla tutustutaan koulun äänilaitteisiin ja tietokoneohjelmiin, äänen fysikaalisiin ominaisuuksiin, äänikerrontaan sekä audiotekniikan perusteisiin. Lisäksi perehdytään äänenkäsittelyohjelmiin, musiikin tallentamiseen ja tekoon tietokoneella sekä midi-laitteilla. Kurssilla tehdään harjoituksia yksin ja ryhmissä. Suoritetaan ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Arviointi perustuu kurssilla annettuihin näyttöihin. Numeroarviointi. Arviointi perustuu kurssilla annettuihin näyttöihin. Numeroarviointi. Arviointi perustuu kurssilla annettuihin näyttöihin. Numeroarviointi. Arviointi perustuu kurssilla annettuihin näyttöihin. Numeroarviointi. KS Kurssilla opitaan ryhmätöiden ja kuvausharjoi- Arviointi perustuu kurssilla tusten avulla videokameran, videokuvauksen, annettuihin näyttöihin. Numeroaräänityksen, valaisun ja leikkaustekniikan viointi. perusteet. Lisäksi opitaan liikkuvan kuvan kuvakerronnan perusasioita, kuten käsitteet kuvakoko, kameranliike ja suojaviiva. KS Kurssilla pyritään luomaan esiintymiselle ja ilmaisulle turvallinen ilmapiiri, jossa opiskelija rohkaistuu laajentamaan puheviestinnän taitojaan ja kehittämään kokonaisilmaisuaan. Yksin ja ryhmissä harjoitellaan puheilmaisua sekä liikunnallista ja draamallista ilmaisua. Arviointi perustuu kurssilla annettuihin näyttöihin. Numeroarviointi. KS Kurssilla pyritään toteuttamaan jokin julkaisuprojekti, esimerkiksi oma aikakauslehti tai lehden liite. Kurssilla syvennetään tietoja journalistisen työprosessin vaiheista ja opetellaan työskentelemään vastuullisena toimituksen jäsenenä. Kurssilla kehitetään havainnointi- ja tiedonhankintataitoja sekä lähdekritiikkiä erilaisten harjoitusten avulla. Opiskelija syventää taitojaan arvioida journalismin sisältöjä sekä saa lisää valmiuksia palautteenantoon ja journalismikriittiseen keskusteluun. Osallistuminen edellyttää Journalismi 1:n ja Valokuvaus 1:n suorittamista. KS Kurssilla syvennetään peruskurssilla opittuja taitoja perehtymällä valokuvan erityisaloihin. Opiskelija tutustuu lehti-, mainos-, laitos-, muoto-, ja taidekuvaukseen sekä niiden menetelmiin. Opetellaan valaistusta ja valaistuskaluston käyttöä sekä mallinohjauksen perusteita. Kurssilla opiskelija voi myös työstää kuvaportfoliotaan opettajan ohjauksessa. Osallistuminen edellyttää Valokuvaus 1:n suorittamista. 65 Arviointi perustuu kurssilla annettuihin näyttöihin. Numeroarviointi. Arviointi perustuu kurssilla annettuihin näyttöihin. Numeroarviointi. VIK9 KS Syvennetään Ääni 1 -kurssin aikana opittuja taitoja. Osallistuminen edellyttää Ääni 1:n suorittamista. Ääni 2 Arviointi perustuu kurssilla annettuihin näyttöihin. Numeroarviointi. VIK10 Video 2 VIK11 Ilmaisu- ja esiintymistaito 2 KS Kurssilla sovelletaan käytännössä Video 1 kurssilla opittuja teknisiä videokuvauksen, leikkauksen sekä äänityksen taitoja. Kerrataan ja syvennetään kuvasuunnittelun perusteita. Toteutetaan lyhyitä videoharjoituksia, joiden avulla opitaan käyttämään liikkuvaa kuvaa draaman- tai informaationkerronnan apuvälineenä. KS Kurssilla keskitytään draamaan ja pyritään tuottamaan produktio, jossa valo, kuva, ääni ja ilmaisu liittyvät yhteiseksi kokonaisuudeksi. Arviointi perustuu kurssilla annettuihin näyttöihin. Numeroarviointi. Osallistuminen edellyttää Ilmaisuja esiintymistaito 1:n suorittamista. Arviointi perustuu kurssilla annettuihin näyttöihin. Numeroarviointi. VIK12 Radiotyö VIK13 Mediakritiikki Verkkokurssi. Tarjolla joka toinen vuosi. VIK14 Elokuva VIK15 Populaarikulttuuri Verkkokurssi. Tarjolla joka toinen vuosi. KS Kurssilla tutustutaan radioon mediana ja harjoitellaan radiotyön perusosaamista. Aiheina ovat muun muassa ohjelmatyypit, puhetekniikka ja äänenkäyttö, juontaminen, haastatteleminen, äänimateriaalin kerääminen ja jälkikäsittely sekä äänimaisemointi. Perehdytään myös radion historiaan, nykyisyyteen ja tulevaisuuteen Suomessa. Kurssin aikana tuotetaan harjoitustöinä ajankohtaisohjelma, jonka insertit, juonnot ja muu materiaali toteutetaan pienryhmissä. Osallistuminen edellyttää Ääni 1:n suorittamista. Arviointi perustuu oppimispäiväkirjaan. Numeroarviointi. Tavoitteena on oppia ymmärtämään mediaa ja Arviointi perustuu kurssilla sen ilmiöitä entistä syvällisemmin erityisesti annettuihin näyttöihin. Numeroarmedian ammattilaisten näkökulmasta. Kurssilla viointi. KS tutustutaan mediakritiikkiä harjoittavien instituutioiden ja henkilöiden toimintaan sekä keskustellaan ajankohtaisista median aiheista. Opiskelija tutustuu mediakriittisen kansalaisvaikuttamisen väyliin yhteiskunnassa. Mielipiteenmuodostuksen ja argumentoinnin tekniikkaa hiotaan erilaisin väittely- ja mielipidetekstiharjoituksin. Kurssin lopputyönä toteutetaan oma mediakriittinen projekti, jonka aiheen ja toteutustavan opiskelija valitsee itse. KS Kurssilla tutustutaan elokuvan ilmaisukeinoiArviointi perustuu kurssilla hin, elokuvakerronnan tyyleihin sekä elokuvan annettuihin näyttöihin. Numeroarhistoriaan ja elokuvatutkimukseen. Pääpaino viointi. kurssilla on elokuvan taiteellisen sisällön analysoinnissa eri näkökulmista. Analyyseissa perehdytään eri elokuvagenreihin sekä tarjonnan malleihin. Kurssilla katsotaan sekä lyhytettä kokoillan elokuvia, joista opiskelijat tekevät kirjallisia töitä, esitelmiä ja/tai projektitöitä. Samalla tutustutaan myös elokuvan tekemisen taiteelliseen prosessiin käsikirjoituksesta valmiiksi elokuvaksi. Kurssilla perehdytään populaarikulttuurin ja Arviointi perustuu kurssilla kulttuurin käsitteisiin sekä historiaan. Kurssilla annettuihin näyttöihin. Numeroarpohditaan populaarikulttuurin historiallista viointi. KS taustaa, populaarikulttuuria kohtaan esitettyä kritiikkiä, markkinavoimien ja kulttuurin yhteen kietoutuneisuutta sekä omaa suhdetta populaarikulttuurin tuotteisiin ja ilmiöitä. Kurssin teemoihin kuuluvat muun muassa seuraavat aihealueet: kulttuurin käsite ja kulttuurin kentän toiminta; mediakulttuuri sosiaalisena, kulttuurisena ja kaupallisena toimintaympäristönä; 66 VIK16 Ilmaisu- ja esiintymistaito 3 VIK17 Verkkosivutuotanto Tarjolla 2015-2016. VIK18 Graafinen suunnittelu VIK19 Käsikirjoittaminen Tarjolla joka toinen vuosi. VIK21 Video 3 VIK22 Mediadiplomi VIK26 Kulttuurienvälinen viestintä Tarjolla projektiluontoisesti. VIK28 Musikaali populaarikulttuurin filosofis-yhteiskunnallinen kritiikki; nykyajan mediakulttuurin ilmiöt; oma rooli mediakulttuurin kuluttajana, seuraajana ja osallistujana. Ilmaisukurssilla syvennetään aikaisempien kurssien tietoja ja taitoja. Painotus on opiskelijan oman ilmaisuvalmiuden vieminen pidemKS mälle niin, että opiskelija voi omatoimisesti jatkaa taitojensa ja valmiuksiensa kehittämistä. Kurssin lopuksi opiskelijat antavat julkisen näytteen kurssin aikana opituista taidoista ryhmä- ja yksilösuorituksina. Tutustutaan myös 1900-luvun teatteri ajattelun ja näyttelijäntyön metodiikkaan. Osallistuminen edellyttää Ilmaisu 1:n suorittamista. Ilmaisu 2:n suorittaminen suositeltavaa. Arviointi perustuu kurssilla annettuihin näyttöihin. Numeroarviointi. Kurssin tavoitteena on tutustua verkkosivutuo- Arviointi perustuu kurssilla tannon tekniikoihin, kuten html- ja css-koodiin annettuihin näyttöihin. Numeroarsekä erilaisten julkaisujärjestelmien perustei- viointi. KS siin. Kurssin aikana tehdään w ww-sivuja verkkosivueditorilla tai valmiilla julkaisujärjestelmillä. Kurssin lopputyönä tehdään oma www-sivusto. Opiskelija oppii graafisen suunnittelun pääperiaatteita ja tutustuu painettujen tuotteiden taittoon. Taittoa opiskellaan journalismin ja KS markkinointiviestinnän näkökulmasta. Osallistuminen edellyttää Valokuvaus 1:n ja Journalismi 1:n suorittamista. Arviointi perustuu kurssilla annettuihin näyttöihin. Numeroarviointi. Kurssilla tarkastellaan käsikirjoittajan ammatin Arviointi perustuu kurssilla arkea ja eri puolia. Opiskelija tutustuu elokuva- annettuihin näyttöihin. Numeroar, televisio-, näytelmä- tai kuunnelmakäsikirjoit- viointi. KS tajan sekä puheenkirjoittajan ja mainostoimittajan työhön. Kurssilla harjoitellaan erilaisten käsikirjoitusten kirjoittamista. Kurssilla otetaan Video 1 ja 2 kurssin opit Arviointi perustuu kurssilla käytäntöön. Opiskelijat suunnittelevat ja toteut- annettuihin näyttöihin. Numeroartavat työryhmissä ideoimansa elokuvan, viointi. KS dokumentin tai televisio-ohjelman. Mediadiplomikurssilla suoritetaan valtakunnallinen lukion mediadiplomi Opetushallituksen ohjeiden mukaisesti KS (http://www.edu.fi/lukiodiplomit). Diplomi koostuu kirjallisesta osuudesta ja päättötyöstä, jonka opiskelija tekee valitsemaltaan median alalta. Kurssilla on yhteisiä kokoontumisia, joista saa tukea työn eri vaiheissa, sekä itsenäistä työskentelyä, jossa hyödynnetään viestinnän kurssien aikana kertynyttä osaamista. Suoritetaan viestinnän opintojen loppuvaiheessa, pohjana vähintään neljä viestinnän kurssia. Numeroarviointi yhdessä ammattilaisarvioijan kanssa. SO Kurssilla perehdytään eri kulttuureihin Suoritusmerkintä. projektitöiden kautta. AEC-luokkaprojektit toteutetaan verkkotyöskentelynä Euroopan ja Aasian maiden kanssa (mm. Singapore, Kiina, Malesia, Indonesia). Tavoitteena on lisätä tietämystä yhteistyömaiden kulttuurista nuorten näkökulmasta sekä oppia käyttämään uutta viestintätekniikkaa oppimisessa. Kurssi on hajautettu koko lukuvuoden ajalle. SO Kurssin tavoitteena on tuottaa aineiden Suoritusmerkintä. Yksi tai kaksi välisenä yhteistyönä musikaali. Musikaalia kurssia tehdyn työmäärän valmistaessa opitaan taiteellista ilmaisua itse perusteella. valitun painotuksen kautta, yhteistyötaitoja sekä suunnittelua ja suunnitelmien toteuttamista annetussa aikataulussa. 67 Tarjolla 2015-2016. VIK30 Median makupaloja Tarjolla joka toinen vuosi. VIK31 VIK32 VIK33 Projektikurssit VIK 34 Tapahtumatuotanto Tarjolla 2015-2016. VIK 35 Vuosikirjakurssi SO Kaikille avoin viestinnän kurssi, joka koostuu eri media-alojen ammattilaisten pitämistä ajankohtaisista luennoista. Luennoista pidetään oppimispäiväkirjaa esimerkiksi blogissa. Studia generalia -tyyppinen luentosarja on avoin myös lukion ulkopuoliselle yleisölle. Kurssi on hajautettu koko lukuvuoden ajalle. Suoritusmerkintä. SO Projektikursseja voi suorittaa lukuvuoden Suoritusmerkintä. aikana lukujärjestyksestä riippumatta eri medioita hyödyntäen. Kurssit rakennetaan yksilöllisesti projektiluontoisista viestintäsuorituksista. Projektikurssin voi suorittaa esimerkiksi osallistumalla Sam keTV:n tuottamiseen tai osallistumalla johonkin koulun ulkopuolisten kanssa toteutettavaan yhteistyöprojektiin. Erilaisista projektimahdollisuuksista tiedotetaan lukuvuoden aikana. Lisätietoja antaa viestintälinjan koordinaattori. SO Kurssille osallistujat tuottavat tapahtuman joka Suoritusmerkintä. voi olla informatiivinen, messutyyppinen, tai taiteellinen esim. teatteri tai musiikkiesitys. Opiskelijat oppivat mitä tuottajan tehtäviin kuuluu ennen tapahtumaa (ennakkosuunnittelu, organisointi, resurssien - rahoitus, työntekijät, talkooväki yms. - hankinta, luvat, budjetointi, säännökset mm. paloturvallisuudesta sekä järjestyksen valvonnasta), tapahtuman aikana (valvonta, ongelmien ratkaisu) sekä tapahtuman jälkeen (mm. tilinpäätös, raportointi). SO Kurssilla tehdään koulun vuosikirja, joka sisältää juttuja ja kuvia lukuvuoden tapahtumista. Tavoitteena on harjoitella lehtijuttujen kirjoittamista ja taitto-ohjelman käyttöä. Sopii kaikille vuosikursseille. 68 Suoritusmerkintä. 13. OPPIKIRJA T Sammon keskuslukion oppikirjat lukuvuonna 2015–2016 Äidinkieli ja kirjallisuus ÄI 1 – 9 Särmä. Suomen kieli ja kirjallisuus, OTAVA Voit käyttää myös sähköistä oppikirjaa, jos käytössäsi on oppitunnilla oma tietokone tai tablet-laite. ÄI 1 – 6 ja 8 Särmän tehtäväkirjat, OTAVA ÄI 9 Ylioppilastekstejä 2015 SKS ÄI 10 Sovitaan opettajan kanssa Englanti, A1-kieli ENA1 ilmoitetaan elokuussa ENA2 ilmoitetaan myöhemmin ENA3 ilmoitetaan myöhemmin ENA4 Profiles 4 SanomaPro ENA5 Profiles 5, SanomaPro ENA6 Profiles 6, SanomaPro ENA7 Open Road 7, Otava ENA8 Open Road 8, Otava ENA9 AbiEnglanti, Otava ENA11 ei oppikirjaa ENA14PreFix Otava Kaikki kirjat saatavana myös digikirjana. Digikirjan voi ostaa SanomaPron tai Otavan verkkokaupasta. Ruotsi, A1-kieli RUA1-8 RUA9 Inne 1-8, Finn Lectura Abisvenska, Otava Ruotsin, B1-kieli RUB1-5 Galleri 1-5 Otava Galleri Grammatik Otava RUB10 Abiruotsi Otava (v. 2013 ja sen jälkeen ilmestyneet painokset, keltainen) RUB11 Ei oppikirjaa Galleri -sarja on saatavana myös digikirjoina. Espanja, B3-kieli EAB3.1 EAB3.2 EAB3.3 EAB3.4 EAB3.5 EAB3.6 EAB3.7 EAB3.8 EAB3.7-8 EAB3.11 Acción 1 (Teksti- ja harjoituskirja), SanomaPro Acción 1 (Teksti- ja harjoituskirja), SanomaPro Acción 1 (Teksti- ja harjoituskirja), SanomaPro Acción 1 (Teksti- ja harjoituskirja), SanomaPro Acción 2 (Teksti- ja harjoituskirja),SanomaPro Acción 2 (Teksti- ja harjoituskirja), SanomaPro Acción 2.(Teksti ja harjoituskirja) , SanomaPro Acción 2. (Teksti ja harjoituskirja), SanomaPro Acción 2 (Teksti- ja harjoituskirja) ,SanomaPro Abiespanja ,OTAVA 69 EAB3.12 EAB3.7-12 Abiespanja, OTAVA Claro- kielioppi, TAMMI Ranska, A1-kieli Ranskan kielioppi ja harjoitukset sekä opettajan jakama materiaali RAA1 ilmoitetaan elokuussa RAA2 Ilmoitetaan elokuussa RAA3 Ilmoitetaan elokuussa Ranska, B2-kieli RAB2.1 RAB2.2 RAB2.3 RAB2.4 RAB2.5 RAB2.6 RAB2.7 RAB2.8 RAB2.9 Escalier 1, SanomaPro Escalier 2, SanomaPro Escalier 2, SanomaPro Escalier 2, SanomaPro Escalier 3, SanomaPro Escalier 3, SanomaPro Escalier 4, SanomaPro Escalier 4, SanomaPro Ilmoitetaan myöhemmin Ranska, B3-kieli RAB3.1 RAB3.2 RAB3.3 RAB3.4 RAB3.5 RAB3.6 RAB3.7 RAB3.8 RAB3.9 RAB3.11 RAB3.12 Escalier 1, SanomaPro Escalier 1, SanomaPro Escalier 1, SanomaPro Escalier 2, SanomaPro Escalier 2,SanomaPro Escalier 2, SanomaPro Escalier 3, SanomaPro Escalier 3,SanomaPro Ilmoitetaan myöhemmin Escalier 4, SanomaPro Escalier 4, SanomaPro Kaikki Escalier-sarjan kirjat saatavana myös digikirjana eEscalier. Digikirjan voi ostaa SanomaPron verkkokaupasta www.sanomapro.fi. Saksa, A-kieli SAA1 Genau 1 SAA2 Genau 2 SAA3 Genau 3 SAA4 Genau 4 SAA5 Genau 5 SAA6 Genau 6 SAA7-SAA10 Genau 7-8 (mahd.kielioppikirja ilmoitetaan myöhemmin) Genau-kirjasarja saatavilla myös digikirjoina. 70 SanomaPro SanomaPro SanomaPro SanomaPro SanomaPro SanomaPro Saksa, B2-kieli SAB2.1 Panorama Deutsch 1-3 Texte ja kurssi 1 Übungen , Otava SAB2.2 Panorama Deutsch 1-3 Texte ja kurssi 2 Übungen, Otava SAB2.3 Panorama Deutsch 1-3 Texte ja kurssi 3 Übungen, Otava SAB2.4 Panorama Deutsch 4-6 Texte (uusin painos) ja kurssi 4 Übungen , Otava SAB2.5 Panorama Deutsch 4-6 Texte (uusin painos) ja kurssi 5 Übungen, Otava SAB2.6 Panorama Deutsch 4-6 Texte (uusin painos) ja kurssi 6 Übungen, Otava SAB2.7 Panorama Deutsch 7-8 Texte (uusin painos) ja kurssi 7 Übungen, Otava SAB2.8 Panorama Deutsch 7-8 Texte (uusin painos) ja kurssi 8 Übungen ,Otava SAB2.7-SAB2.9 Tipp, Saksan kielioppi ja harjoitukset , Otava Saksa, B3-kieli SAB3.1 Panorama Deutsch Start 1-2 Texte ja kurssi 1 Übungen ,Otava SAB3.2 Panorama Deutsch Start 1-2 Texte ja kurssi 2 Übungen, Otava SAB3.3 Panorama Deutsch 1-3 Texte ja kurssi 1 Übungen, Otava SAB3.4 Panorama Deutsch 1-3 Texte ja kurssi 2 Übungen, Otava SAB3.6 Panorama Deutsch 4-6 Texte (uusin painos) ja kurssi 4 Übungen , Otava SAB3.7 Panorama Deutsch 4-6 Texte (uusin painos) ja kurssi 5 Übungen, Otava SAB3.8 Panorama Deutsch 4-6 Texte (uusin painos) ja kurssi 6 Übungen , Otava SAB3.13 Panorama Deutsch 7-8 Texte (uusin painos) ja kurssi 7 Übungen, Otava SAB3.14 Panorama Deutsch 7-8 Texte (uusin painos) ja kurssi 8 Übungen, Otava SAB3.13–14 ja SAB3.9 Tipp, Saksan kielioppi ja harjoitukset , Otava Venäjä, B3-kieli VEB3.1 VEB3.2 VEB3.3 VEB3.4 VEB3.5 VEB3.6 Pora! 1 Pora! 1 Pora! 1 Mozno 1 teksti ja harjoituskirja Mozno 2 teksti ja harjoituskirja Mozno 2 teksti ja harjoituskirja Otava Otava Otava Otava Otava Otava Matematiikka, pitkä MAA1 MAA2 MAA3 MAA4 MAA5 MAA6 MAA7 MAA8 MAA9 MAA10 MAA11 MAA12 MAA13 MAA14 MAA15 MAA16 MAA17 Pitkä matematiikka: Funktiot ja yhtälöt, SanomaPro Pitkä matematiikka: Polynomifunktiot, SanomaPro Pitkä matematiikka: Geometria, SanomaPro Pitkä matematiikka: Analyyttinen geometria, SanomaPro Pitkä matematiikka: Vektorit, SanomaPro Pitkä matematiikka: Todennäköisyys ja tilastot, SanomaPro Pitkä matematiikka: Derivaatta, SanomaPro Pitkä matematiikka: Juuri- ja logaritmifunktiot, SanomaPro Pitkä matematiikka: Trigonometriset funktiot ja lukujonot, SanomaPro Pitkä matematiikka: Integraalilaskenta, SanomaPro Pitkä matematiikka: Lukuteoria ja logiikka, SanomaPro Pitkä matematiikka : Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä, SanomaPro Pitkä matematiikka: Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi, SanomaPro Pitkä matematiikka: Kertaus, SanomaPro Ei oppikirjaa. Ei oppikirjaa. Sigma 7, Talousmatematiikka (uudistettu 2010), SanomaPro 71 Matematiikka. lyhyt MAB1 MAB2 MAB3 MAB4 MAB5 MAB6 MAB7 MAB8 MAB9 MAB10 MAB11 Sigma 1: Lausekkeet ja yhtälöt, (uudistettu 2009) SanomaPro Sigma 2: Geometria, (uudistettu 2011) SanomaPro Sigma 3: Matemaattisia malleja 1, (uudistettu 2011) SanomaPro Sigma 4: Matemaattinen analyysi, (uudistettu 2012) SanomaPro Sigma 5: Tilastot ja todennäköisyys, (uudistettu 2013) SanomaPro Sigma 6: Matemaattisia malleja 2, (uudistettu 2014) SanomaPro Sigma 7: Talousmatematiikka, (uudistettu 2010) SanomaPro Sigma 8: Matemaattisia malleja 3, (ISBN: 978-952-63-1561-4), SanomaPro Lyhyt matematiikka: Kertaus, (ISBN: 978-952-63-1228-6), SanomaPro Ei oppikirjaa. Pitkä matematiikka: Lukuteoria ja logiikka, SanomaPro Biologia Voit ostaa oppikirjaksi myös digikirjan, jonka sisältö on sama kuin painetussa kirjassa. Digikirjan voit ostaa hyvin varustetuista verkkokaupoista (esim. www.suomalainen.com) ja se on painettua kirjaa edullisempi. Digikirja on selainpohjainen (HTML 5) ja toimii lähes kaikilla päätelaitteilla, myös ilman verkkoyhteyttä. BI1 Lukion biologia 1. Eliömaailma tai Lukion biologia 1 digikirja (ONLINE) BI2 Lukion biologia 2. Solu ja perinnöllisyys tai Lukion biologia 2 digikirja (ONLINE) BI3 Lukion biologia 3. Ympäristöekologia BI4 Lukion biologia 4. Ihmisen biologia. BI5 BIOS 5. Bioteknologia tai eBios 5. Bioteknologia BI6 Lukion biologia. Abi. Otava Otava Otava Otava Sanoma Pro Otava Maantiede Voit ostaa oppikirjaksi myös digikirjan (eGeos). Se toimii selaimella, iPad tai Android-sovelluksella. Kirjan voit ostaa vain verkkokaupasta www.sanomapro.fi ja se on painettua kirjaa edullisempi. Tarjolla 12 kk:n ja 48 kk:n lisenssi. Tablet -laitteissa digikirja toimii myös ilman verkkoyhteyttä. GE1 Geos 1 tai eGeos 1. Sininen planeetta. Sanoma Pro GE2 Geos 2 tai eGeos2. Yhteinen maailma. Sanoma Pro GE3 Geos 3 tai eGeos 3. Haasteiden maailma. Sanoma Pro GE4 Geos 4 tai eGeos 4. Aluetutkimus. Sanoma Pro GE5 Geos 5 tai eGeos 5. Kertauskirja Sanoma Pro Fysiikka FY1 Physica 1: Fysiikka luonnontieteenä, uud. painos SanomaPro FY2 Physica 2: Lämpö, uudistettu painos SanomaPro FY3 Physica 3: Aallot, uudistettu painos SanomaPro FY4 Physica 4: Liikkeen lait, uudistettu painos SanomaPro FY5 Physica 5: Pyöriminen ja gravitaatio, uud. painos SanomaPro FY6 Physica 6: Sähkö, uudistettu painos SanomaPro FY7 Physica 7: Sähkömagnetismi, uudistettu painos SanomaPro FY8 Physica 8: Aine ja säteily SanomaPro FY10 YO Fysiikka SanomaPro Myös yllä olevien painosten digikirjoja on mahdollista käyttää. Sallitut taulukot: MAOL-taulukot, Otava (ilmestynyt 1999 tai myöhemmin), myös digikirjana Ranta&Tiilikainen: Lukion taulukot, WSOY (ilmestynyt 1993 tai myöhemmin) 72 Kemia KE1 Mooli 1: Ihmisen ja ympäristön kemia , KE2 Mooli 2: Kemian mikromaailma , KE3 Mooli 3: Reaktiot ja energia , KE4 Mooli 4: Metallit ja materiaali , KE5 Mooli 5: Reaktiot ja tasapaino , KE7 YO kemia , Kaikki yllä olevat saatavilla myös digikirjana. Otava Otava Otava Otava Otava SanomaPro Uskonto ( UE) UE1 UE2 UE3 UE4 UE5 UE6 Silta 1 Uskonto ja raamattu, uusin painos Silta 2 Kristinuskon historia, uusin painos Silta 3 Etiikka ja kirkon oppi, uusin painos Silta 4 Maailmanuskonnot, uusin painos Silta 5 Uskonto Suomessa, uusin painos Lukion kertauskirja: Uskonto, uusin painos SanomaPro SanomaPro SanomaPro SanomaPro SanomaPro SanomaPro Uskonto, ortodoksinen (UO) UO1 UO2 UO3 Kirkon historia Gummerrus Uskonoppi, Ortodoksia lukiossa, Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto Ortodoksinen raamattutieto, Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto Filosofia FI1 FI2 FI3 FI4 Filosofian Odysseia Etiikan Odysseia Tiedon Odysseia Yhteiskunnan Odysseia Edita Edita Edita Edita Elämänkatsomustieto ET1 ET2 ET3 Dialogi hyvästä elämästä Dialogi tiedosta ja maailmankuvasta Dialogi yksilöstä ja yhteisöstä Tammi Tammi Tammi Psykologia PS1 PS2 PS3 PS4 PS5 PS6 PS7 Mielen maailma 1 Psykologian perustiedot,uusin painos Mielen maailma 2 Kehityspsykologia, uusin painos Mielen maailma 3 Ihminen ja tieto, uusin painos Mielen maailma 4 Tunteet, motiivit ja taitava ajattelu, uusin p. Mielen maailma 5 Persoonallisuus ja mielenterveys, uusin p. Sosiaalipsykologia, uusin painos Lukion kertauskirja. Psykologia, uusin painos 73 SanomaPro SanomaPro SanomaPro SanomaPro SanomaPro SanomaPro SanomaPro Historia HI 1 Forum I. Ihminen, ympäristö ja kulttuuri, OTAVA HI 2 Forum II. Eurooppalainen ihminen, OTAVA HI 3 Forum III. Kansainväliset suhteet, OTAVA HI 4 Forum IV. Suomen historian käännekohtia, OTAVA HI 5 Forum V. Suomi esihistoriasta autonomian aikaan, OTAVA HI 6 Forum VI. Kulttuurien kohtaaminen, OTAVA Kursseilla voi käyttää vaihtoehtoisesti myös Otavan sähköistä oppikirjaa. Yhteiskuntaoppi YH1 Kansalainen ja yhteiskunta, YH2 Forum. Uusi taloustieto, YH3 Jokaisen oikeustieto, YH4 Forum. Eurooppalaisuus ja Euroopan Unioni, Kursseilla voi käyttää vaihtoehtoisesti myös sähköistä oppikirjaa. EDITA OTAVA SanomaPro OTAVA Terveystieto TE1 Terve! 1 Terveyden perusteet TE2 Terve! 2 Nuoret, terveys ja arkielämä TE3 Terve! 3 Terveys ja tutkimus TE4 Terve! 4 Abipaketti Myös yllä olevien painosten digikirjoja voi käyttää. SanomaPro SanomaPro SanomaPro SanomaPro Musiikki MU1 VOX. Lukion musiikki1 Otava 74 14.SAMKEN TOIMINTAKULTTUURI JA JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Tarkoitus ja voimassaolo Järjestyssäännöt ovat tarpeen kouluyhteisön jäsenten turvallisuuden, päivittäisen työn onnistumisen ja kaikkien työntekijöiden viihtyvyyden takaamiseksi. Järjestyssäännöt ovat voimassa kouluaikana, koulun järjestämissä tilaisuuksissa, kerhoissa, retkillä ja opintokäynneillä sekä aina koulun alueella ja koulun välittömässä läheisyydessä. Niissä asioissa, joista näissä säännöissä ei erikseen määrätä, noudatetaan koulun johdon ja opettajien antamia määräyksiä sekä voimassa olevia lukiota koskevia määräyksiä. Turvallisuus Kaikilla kouluyhteisön jäsenillä on oikeus turvalliseen koulupäivään. Toisia ja itseään kunnioittava ja ystävällinen käyttäytyminen on perusedellytys koulussa viihtymiselle. Jokaisen kouluyhteisön jäsenen tulee toimia aktiivisesti kaikkien viihtyvyyden lisäämiseksi ja pyrkiä estämään niin fyysinen kuin henkinen kiusaaminen. Sammon keskuslukiossa ei hyväksytä kiusaamista missään muodossa. Kiusaamiseen puuttuminen kuuluu kaikille oppilaitosyhteisön jäsenille. Voit kertoa kiusaamiskokemuksestasi tai havainnoistasi kenelle tahansa henkilöstöön kuuluvalle tai ilmoittaa asiasta Wilman linkin välityksellä (linkki löytyy Wilman pysyvistä tiedotteista). Kiusaamisen selvittäminen aloitetaan viipymättä. Kaikki ilmoitukset kiusaamisesta käsitellään luottamuksellisesti. Tapaturmien ennaltaehkäisemiseksi koulussa on liikuttava rauhallisesti. Ajoneuvot on säilytettävä niille varatuille paikoilla. Tapaturman sattuessa tai kiusaamista havaittaessa jokainen on velvollinen ilmoittamaan tapahtumasta henkilökunnalle. Erityisluokissa on noudatettava koulun henkilökunnan antamia ohjeita. Jokaisessa luokassa on turvallisuusohjeet. Pikaohjeet löydät myös oppaan takakannesta. Tutustu turvaohjeisiin huolellisesti. Siisteys luokkatiloissa ja ruokalassa Kouluyhteisön jäsenten pitää toimia aktiivisesti koulun ja koulualueen pitämiseksi siistinä. Koulun ja koulutovereiden omaisuutta tulee käsitellä huolellisesti. Jokainen on velvollinen korvaamaan koululle tai kouluyhteisön jäsenelle aiheuttamansa vahingon. Ruokailussa noudatetaan erityistä siisteyttä ja hyviä tapoja. Jotta kaikille riittää ruokailupaikkoja, noudatetaan luokkatasoittain määriteltyjä ruokailuaikoja. Ateriaan kuuluva ruoka syödään ruokalassa. Jokainen opiskelija palauttaa itse ruokailuvälineet palautuslinjastolle ja roskat roska-astioihin. Ruokalassa ruokailee välillä myös koulun ulkopuolista väkeä, joten ruokalan pöytiä ja tuoleja ei voi varata minkään ryhmän tai kenenkään yksittäisen henkilön henkilökohtaiseen käyttöön. Henkilökunta voi poistaa ruokasalista sopimattomasti käyttäytyvän ruokailijan. Syksystä 2015 lähtien opiskelijan oikeus ruokailuun Kelakortin viivakoodin perusteella. Opiskelijat saavat ohjeet elokuun rotovilla. Oppitunnit Oppitunnit aloitetaan täsmällisesti. Myöhässä saapuva opiskelija tulee luokkaan oppituntia häiritsemättä saatuaan sitä ennen luvan luokkaan tulemiseen tuntia pitävältä opettajalta. Oppitunneilla jokainen opiskelija on vastuussa työrauhan säilymisestä. 75 Oppitunneilta ja koulun yhteisistä tilaisuuksista opiskelija voi olla pois vain sairauden takia tai saatuaan etukäteen luvan poissaoloon. Selvitys poissaoloista tehdään heti poissaolon jälkeen niille opettajille, joiden tunneilta on oltu poissa. Vilppi kokeissa Vilppiä on lunttaus koetilanteessa, suoraan internetistä tai muista lähteistä kopioiminen (ilman lähdeviitettä), jossakin koulussa tehtyjen jo arvosteltujen töiden käyttäminen (ilman lähdeviitettä) ja kaupanteko suorituksilla. Matkapuhelimia ei säilytetä koetilanteissa taskuissa, vaan ne laitetaan opettajan määräämään paikkaan. Matkapuhelimen käyttö kokeen aikana on kielletty ellei opettaja erikseen salli matkapuhelimen käyttö sähköisen kokeen osana. Vilppi kurssikokeessa ja itsenäisten suoritusten osien sekä tutkielman kopioiminen johtaa kurssisuorituksen mitätöimiseen. Kurssi pitää suorittaa uudelleen. Tapauskohtaisesti harkitaan lukiolain mukaisten rangaistusten käyttämistä. Vilppi yksittäisessä testissä (esim. sanakoe) tai välikokeessa vaikuttaa kurssin arvosanaan aina laskevasti. Opiskelijan on aina suoritettava koko kurssi uudestaan, mikäli hän lunttaa kurssikokeessa tai plagioi kurssityön tai sen osia. Päätäntävalta arvioinnista on kurssin opettajalla. Opettaja ilmoittaa vilpistä (lunttaus) tai plagioinnista sekä rehtorille että ryhmänohjaajalle. Rehtori päättää mahdollisista hallinnollisista jatkotoimista kuultuaan vilppiin syyllistynyttä opiskelijaa ja opettajaa. Alaikäisen kohdalla asiasta ilmoitetaan kotiin. Päihteet ja tupakka Alkoholin ja erilaisten päihteiden/huumeiden käyttäminen koulussa tai koulunkäyntiin liittyvissä tilaisuuksissa on kielletty. Tupakointi tai nuuskan käyttö on kielletty koulun sisätiloissa ja koulun käytössä olevilla ulkoalueilla (Tupakkalaki 12 §/2010). Koulun käytössä ja samalla tupakoinnin kieltoaluetta on koulun tontin lisäksi alue, johon kuuluu osa pääovien edessä olevasta kevyen liikenteen hiekkatiestä ja vastapäinen puistoalue uimahallin vieressä. 76 Elokuu 2015 Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai 1 3 5 6 11 Lukuvuosi alkaa Aloittajat klo 9.00 muut klo 11.00 12 17 18 24 25 10 Uusintakoe I 4 Sunnuntai 2 7 8 9 13 14 15 16 19 20 Uusintakokeisiin ilm. päättyy 21 22 23 26 27 29 30 MELONTA KURSSI MELONTA KURSSI (Uusintakoe) 28 Abi-info II rotovilla MELONTA KURSSI Uusintakoe matematiikka 31 77 Syyskuu 2015 Maanantai Tiistai 1 15 A-F ryhmien vanhempainilta klo 18.30 Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai 2 15 G-J ryhmien vanhempainilta klo 18.30 3 4 5 6 7 YO:kuuntelu toinen kotimainen kieli 8 YO: kuuntelu vieras kieli 9 YO: kuuntelu lyhyet kielet 10 11 YO kirjalliset kokeet: ÄI, tekstitaito 12 13 14 15 16 YO : vieras kieli pitkäoppimäärä 17 18 YO: toinen kotimainen kieli 19 20 22 23 24 27 YO: matematiikka Päättöviikko: 1,8.koodi 25 26 YO: Reaali II UE, ET, YH, KE, GE, TE 2.koodi YO: Reaali I psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia 21 YO: ÄI, esseekoe 3.koodi 28 YO: lyhyet kielet 4.koodi 29 30 5.koodi 6.koodi 78 Lokakuu 2015 Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai 1 5 6 7 Perjantai 2 Lauantai Sunnuntai 3 4 7.koodi 2.jakso 8 9 10 11 17 18 25 Kokeiden palautus 12 13 14 15 16 Syysloma Syysloma Syysloma Syysloma Syysloma 19 20 21 22 Uusintakokeisiin ilm. päättyy 23 24 30 31 Abi-info I rotovilla 26 Uusintakoe I 27 28 29 Uusintakoe matematiikka 79 Marraskuu 2015 Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai 1 2 3 4 5 6 7 8 10 11 12 13 14 15 (Uusintakoe) 9 Kolmosten vanhempainilta klo 18.30 Musikaalin ensi-ilta 16 17 18 19 20 Musikaali Musikaali Musikaali 23 24 25 26 27 2.koodi 3.koodi 4.koodi 5.koodi 6.koodi 21 22 28 29 Päättöviikko 1,8.koodi 30 7.koodi 80 Joulukuu 2015 Maanantai Tiistai 1 7 Keskiviikko 2 3.jakso Studia-messut 8 Kokeiden palautus 9 Torstai 3 4 15 Uusintakoe I Lauantai Sunnuntai 5 6 12 13 19 20 26 27 Itsenäisyys- ja YOjuhla 10 11 Verenluovutuspäivä 14 Perjantai Uusintakokeisiin ilm. päättyy 16 17 18 (Uusintakoe) Uusintakoe Matematiikka Joulujuhla 25 21 22 23 24 28 29 30 31 81 Tammikuu 2016 Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai 1 Uudenvuodenpäivä 4 5 6 7 Lauantai 2 Sunnuntai 3 8 9 10 16 17 Kevätlukukausi alkaa 11 12 13 14 15 18 19 20 21 22 26 27 28 29 25 82 23 30 24 31 Helmikuu 2016 Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai 1 Päättöviikko 1,8.koodi 2 3 4 5 2.koodi 3.koodi 4.koodi 5.koodi 8 9 10 11 12 6.koodi 7.koodi 4.jakso 15 YO:kuuntelu vieras kieli 16 17 YO: kuuntelu YO:kuuntelu toinen kotimainen lyhyet kielet kieli 18 22 23 24 24 (Uusintakoe) Uusintakoe matematiikka Uusintakoe I Lauantai Sunnuntai 6 7 13 14 19 Wanhojen tanssit ilm. uusintakokeisiin päättyy 20 21 26 27 28 YO: ÄI, tekstitaidonkoe Penkkarit 29 LOMA 83 Maaliskuu 2016 Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai 1 Talviloma 2 Talviloma 3 Talviloma 4 Talviloma 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 YO: ÄI, esseekoe 15 16 17 YO: reaali I UE, ET, YH, KE, GE, TE 18 YO: vieraskieli pitkä oppimäärä 19 20 21 22 Ruka 23 Ruka 25 Ruka 26 27 YO: toinen kotimainen kieli 28 Ruka 24 YO: matematiikka 29 30 YO: reaali II PS, FI, HI, FY BI 31 84 Huhtikuu 2016 Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai 1 YO: lyhyet kielet 2 3 4 Päättöviikko 1,8. koodi 5 2.koodi 6 3.koodi 7 4.koodi 8 5.koodi 9 10 11 12 13 14 15 16 17 6.koodi 7.koodi 5.jakso 18 19 20 21 Abi-info kakkosten vanhempainilta 22 Ilmoittautuminen uusintakokeisiin päättyy 23 24 27 28 29 30 Kokeiden palautus 25 Uusintakoe I 26 Uusintakoe matematiikka 85 Toukokuu 2016 Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 Päättöviikko 25 26 27 28 29 2.koodi 3.koodi 4.koodi 2 KESÄKUU 3 KESÄKUU Opiskelijakunnan retki/teemapäivä Lakkiaisharjoitukset kokeiden palautuk- KEVÄTJUHLA set (Uusintakoe) 1, 8.koodi 30 31 1 KESÄKUU 5.koodi 6.koodi 7.koodi 86 4 KESÄKUU HÄTÄILMOITUS SOITTAMINEN HÄTÄNUMEROON 112 1. Tee tilannearvio ennen soittamista. 2. Soita hätäpuhelu itse, jos voit. Soita turvallisesta paikasta. 3. Kerro, mitä on tapahtunut. 4. Kerro tarkka osoite ja kunta. 5. Vastaa kysymyksiin. 6. Toimi annettujen ohjeiden mukaan. 7. Lopeta puhelu vasta saatuasi luvan. TOIMINTAOHJE POISTUMISTILANTEESSA 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. Poistumiskehotuksen kuultuasi toimi seuraavasti: Ota kehotus vakavasti ja ryhdy toimimaan. Harkitse, mitä otat mukaasi, älä mene sosiaalitiloihin. Sammuta koneet ja laitteet. Sulje ikkunat ja ovet lähtiessäsi tilasta. Käytä turvallisia poistumisteitä . Hissien käyttö ehdottomasti kielletty. Poistu turvallisesti rakennuksen ulkopuolelle. Mene kokoontumispaikalle , hakeudu ja pysy omassa ryhmässäsi. 10. Älä poistu kokoontumispaikalta ennen kuin saat luvan. 87 Lukuvuoden 2015 – 2016 jaksot 1. jakso Jaksojen päättöviikot 11.8. – 1.10.2015 1. jakso 23.9. - 1.10.2015 2. jakso 2.10. – 30.11.2015 2. jakso 20.11 - 30.11.2015 3. jakso 1.12.2015 – 9.2.2016 3. jakso 1.2.2016 - 9.2.2016 4. jakso 10.2. – 12.4.2016 4. jakso 4.4. - 12.4.2016 5. jakso 13.4. – 4.6.2016 5. jakso 25.5- 2.6.2016 Lukuvuoden 2015 – 2016 työ- ja loma-ajat Syyslukukausi 11.8. – 18.12.2015 Syysloma 12.10. – 16.10.2015 Kevätlukukausi 7.1. – 4.6.2016 Talviloma 29.2. – 4.3.2016 YHTEYSTIEDOT: SAMMONKESKUSLUKIO UIMALANKATU 5 33540 TAMPERE [email protected] PUHELIN: (03) 565 44501, 565 44504 88
© Copyright 2024