22.8. 2014 SAMPO-OPAS 2014-2015.pdf
SISÄLTÖ 1 2 3 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 TERVETULOA OPISKELEMAAN! YHTEYSTIEDOT Opettajat Ryhmänohjaajat LUKUVUODEN 2014- 2015 AIKATAULUT OPISKELU LUKIOSSA Lukion suoritusaika Opinto-ohjelma Tietokoneet Opetusverkon käyttäjätunnukset Tiedottaminen ja sähköinen toimintaympäristö Opiskelun suunnittelu Opinto- ja ryhmänohjaus Päättöviikko Kurssien arviointi Jaksotodistus Kurssin uusiminen ja arvosanan korottaminen Uusintakuulustelut Itsenäinen suoritus Oppimäärän arviointi eli päättöarvosana S-merkintä Päättötodistus Lukiodiplomit ja erilliset todistukset Uuden jakson alku Järjestyssäännöt OPISKELU URHEILULINJALLA OPISKELU VIESTINTÄLINJALLA MUUALLA SUORITETUT OPINNOT YLIOPPILASTUTKINTO Osallistumisoikeus Pakolliset ja ylimääräiset kokeet YO- kokeen uusiminen Tutkintomaksut YO- kokeiden arvostelu Erityisjärjestelyt ylioppilaskokeissa Ylioppilastutkintotodistus Kompensaatio TERVEYDENHUOLTO JA OPISKELUN TUKI Terveydenhuolto Tapaturmat Suun terveydenhuolto Erityisopetus Lukion koulukuraattori- ja psykologipalvelut OPISKELUSUUNNITELMA JA TYÖJÄRJESTYS KURSSIKUVAUKSET OPPIKIRJAT KALENTERI POISSAOLOT 2 3 7 9 20 22 25 26 28 31 35 59 65 75 1 TERVETULOA OPISKELEMAAN! Avasit juuri Sampo-oppaan. Tämä Sampo ei jauha sinulle rikkautta tai viljaa, vaan auttaa sinua selviytymään opiskelustasi lukuvuoden 2014–2015 aikana Sammon keskuslukiossa. Opas sisältää kaiken oleellisen tiedon opiskelusta, sen järjestämisestä ja suunnittelusta sekä muista koulunkäyntiin liittyvistä seikoista. Tutustu oppaan sisältöön huolellisesti ja pidä sitä päivittäin mukanasi. Anna myös huoltajiesi tutustua oppaan kautta lukion asioihin. Jos et löydä oppaasta vastausta johonkin kysymykseesi, kysy rohkeasti ryhmänohjaajalta, opinto-ohjaajilta tai rehtoreilta. Oppaan ohjeisiin tai aikatauluihin tulee lukuvuoden aikana muutoksia. Muutoksista ilmoitetaan ryhmänohjaajan tuokioissa, Wilmassa tai pääaulan näyttötaululla. Pääasiallinen tiedottaminen tapahtuu Wilman kautta, jonne jokaisella opiskelijalla on käytössään oma tunnus. Sinne sinulle tulee viestejä kurssien opettajilta sekä hallinnolta. Viestien lisäksi oleellista tietoa löydät tiedotteista. Huolehdi siis siitä, että luet myös tiedotteet säännöllisesti, jotta tiedät miten toimia. Näin varmistat, että et esimerkiksi ohita mitään tärkeää opintoihisi liittyvää määräaikaa. Wilmassa teet myös kurssivalinnat ja seuraat opintojesi edistymistä sekä selvität poissaolosi oppitunneilta. Wilmassa on siis syytä käydä lähes päivittäin. Sammon keskuslukio on edelleen Tampereen kaupungin lukioista suurin. Lukuvuonna 2014 – 2015 koulussamme opiskelee yli 800 päivälukion opiskelijaa sekä lisäksi yhdistelmätutkinnon suorittajia ammattiopistosta. Sammon keskuslukiossa ovat yleislukion lisäksi valtion erityistehtävän mukaiset urheilu- ja viestintälinjat. Erityislinjan opiskelijoiden opiskeluohjelma poikkeaa muiden opiskelijoiden ohjelmasta lähinnä valinnaisten kurssien opiskelun osalta. Samassa koulukiinteistössä kanssamme toimivat myös Tampereen aikuislukio sekä Pellervon kirjasto. Toiminta isossa talossa edellyttää jokaiselta oma-aloitteisuutta, vastuullisuutta ja aktiivisuutta. Menestystä ja onnistuneita oppimisen elämyksiä kaikille lukuvuonna 2014–2015! Tuija Ylöniemi vt. rehtori JOUNI SARPOLA 2 2 YHTEYSTIEDOT Osoite Uimalankatu 5 33540 TAMPERE Puhelimet Keskus (03) 5654 4501 (kanslia) Puhelin (03) 5654 4504 (kanslia) Sähköposti [email protected] Kotisivu http://lukiot.tampere.fi/sampo Kanslia E-siipi, 2. kerros, avoinna 8.00 - 15.00 Koulusihteerit Riitta Vaarasalo, Leena Virtanen, Tanja Vikman Rehtori vt . Tuija Ylöniemi Puhelin 040-701 4814 [email protected] Apulaisrehtori Kati Rissanen vv. lv 2014-2015 sij. Kaisu Lager-Ruuti [email protected] Puhelin 040-801 6936 Opettajien työhuoneet ainesoluissa: Puhelin (03) 5654 45XX XX = 11 (kielet 1. kerros), 12 (kielet 2. kerros), 13 (kielet 3. kerros), 14 (äidinkieli), 15 (reaaliaineet), 16 (matematiikka), 17 (fysiikka ja kemia), 18 (biologia ja maantiede) Opinto-ohjaajat Juha Front Huone E317 Puhelin 040-540 4680 [email protected] Jaana Puranen Huone E315 Puhelin 040–800 4235 [email protected] Pia Pulkkinen Huone E314 Puhelin 040-718 3311 [email protected] Urheilulinjan koordinaattori Heikki Kosonen vv. lv. 2014-2015, sij. Pasi Mäenpää Huone E316 vastaanotto ti ja to klo 11 - 12 Puhelin 040-801 6960 [email protected] 3 Viestintälinjan koordinaattori Jouni Sarpola Huone D209 Puhelin 040-800 7245 [email protected] Terveydenhoitajat Katri-Helena Salmi Puhelin 040-801 2719 Kristiina Rautava, 040-801 2719 Maija Kettunen, puhelin 040-806 2438 E-siipi, 3.kerros Puhelinaika ja vastaanotto ilman ajanvarausta arkisin klo 9 -11.30. Lukiokuraattori Pia Salonen Huone D206 Puhelin 040-800 4270 Lukiopsykologi Sinikka Käräjäoja Huone D207 Puhelin 040-806 3915 Vahtimestarit Hemmo Kinnunen, puhelin 040-760 2238 Jouko Koivunen, puhelin 040-778 4899 Toimisto ala-aulassa, pääovien vieressä Ruokala Tampereen Ateria, ruokapalveluesimies Riitta Nieminen Puhelin 040–801 6275 Kirjasto Lukiorakennukseen sijoitetussa Pellervon kirjastossa tarjotaan opiskelijoille tarpeelliset kirjastopalvelut. Koulun oppiaineisiin liittyviä käsikirjoja on sijoitettu aineluokkiin ja ainesolujen yhteydessä oleviin käsikirjastoihin. Löytötavarat Löytötavarat toimitetaan vahtimestarille ala-aulaan, arvokkaat esineet kansliaan. Palauttamisen helpottamiseksi kirjoissa ja muissa välineissä tulisi olla omistajan nimi. Paikoitus Polkupyöriä ja mopoja säilytetään niitä varten varatuilla alueilla. Opiskelijoiden autot, moottoripyörät ja mopoautot pysäköidään kaupungin yleisille pysäköintialueille esim. Hippostaloa vastapäätä. 4 Opettajat NIMI Altschuler, Jonina Anttila, Tomi Favorin, Päivi Front, Juha Haataja, Riikka Hannonen, Ulla Heinonen, Satu Honkanen, Emma Hämäläinen, Ulla Junttila-Csonka, Päivi Kallio, Jukka Kallio, Riitta Kempe, Taina Koivisto, Hanna Koivisto, Pentti Kosonen, Heikki Kronholm, Sirpa Kulmala, Aino Kuronen, Anne Lehtimäki, Hannele Lepomäki, Outi Lind, Tapio Luukkonen, Hilpi de Marquez, Katia Muuronen, Terhi Mäenpää, Juhani Mäenpää Pasi*) Naskali, Sanna Nevalainen, Tarja Nowak, Anu Ojansivu, Timo Ojutkangas, Maija Orkola, Tuula Pahkala, Jarkko Paananen, Johanna Pekkanen, Kristiina Puranen, Jaana Puikkonen, Päivi Pulkkinen, Pia OPETUSAINEET ranska, englanti fysiikka, matematiikka äidinkieli ja kirjallisuus opinto-ohjaus saksa ruotsi (saksa) fysiikka, matematiikka uskonto, psykologia ruotsi äidinkieli ja kirjallisuus uskonto, psykologia kemia, matematiikka äidinkieli ja kirjallisuus musiikki historia, yhteiskuntaoppi liikunta, terveystieto historia, yhteiskuntaoppi kemia, matematiikka biologia, maantiede ja terveystieto matematiikka (fy, ke) äidinkieli ja kirjallisuus matematiikka englanti, ruotsi espanja ruotsi matematiikka liikunta englanti, ruotsi uskonto, psykologia biologia, maantiede matematiikka englanti liikunta, terveystieto biologia, maantiede äidinkieli ja kirjallisuus saksa, ruotsi opinto-ohjaus matematiikka (fysiikka) opinto-ohjaus 5 vv. lv. 2014-15 Rajaniemi, Heidi Rissanen, Kati Saari, Anna-Maija Sallila, Marja Salmela, Sauli Satola, Margit Sirén, Kirsi Sirén, Soile Suhonen, Timo Tukiainen, Eija Virtanen, Annukka englanti, ruotsi matematiikka ruotsi, saksa englanti, ruotsi filosofia, elämänkatsomustieto äidinkieli ja kirjallisuus ruotsi historia, yhteiskuntaoppi historia, yhteiskuntaoppi kuvataide fysiikka, matematiikka vv. lv. 2014-15 *)urheilulinjan koordinaattori Erityisopettaja: Rantala, Irmeli koululla ma ja ti Viestinnän opettajat: Alanen, Juha-Pekka Jaakkola, Tuomas Koivu, Outi Sarpola, Jouni Siimes, Jyri äänityö videotyö journalismi viestinnän koordinaattori ilmaisutaito Tarkista viestinnän opettajien sähköpostiosoitteet kotisivuilta. 6 050-432 8596 Ryhmänohjaajat 14A 14B 14C 14D 14E 14F 14G 14H 14I 14J 13A 13B 13C 13D 13E 13F 13G Soile Sirén Tapio Lind Hannele Lehtimäki Sanna Naskali Tarja Nevalainen Emma Honkanen Anne Kuronen Jouni Sarpola (v) Timo Ojansivu (u) Marja Sallila (u) Aino Kulmala (Riitta Kallio) Pentti Koivisto Jonina Altschuler Hanna Koivisto Margit Satola Ulla Hannonen Anu Nowak 13H 13I 13J 12A 12B 12C 12D 12E 12F 12G 12H 12I 12J 11Y2 11Y1 11I 11J 3 LUKUVUODEN 2014-2015 AIKATAULUT Lukuvuoden 2014 – 2015 jaksot 1. 2. 3. 4. 5. jakso jakso jakso jakso jakso 6.8. – 26.9.2014 29.9. – 25.11.2014 26.11.2014 – 2.2.2015 3.2. – 2.4.2015 7.4. – 30.5.2015 Lukuvuoden 2014 – 2015 työ- ja loma-ajat Syyslukukausi Syysloma Kevätlukukausi Talviloma 6.8. – 19.12.2014 13.10. – 17.10.2014 7.1. – 30.5.2015 23. – 27.2.2015 Jaksojen päättöviikot 1. 2. 3. 4. 5. jakso jakso jakso jakso jakso 18.9. - 26.9.2014 17.11 - 25.11.2014 23.1. - 2.2.2015 25.3. - 2.4.2015 19. - 28.5.2015 7 Tomi Anttila (v) Juhani Mäenpää (u) Tuula Orkola (u) Riikka Haataja Satu Heinonen Kristiina Pekkanen Annukka Virtanen Sauli Salmela Kirsi Sirén Eija Tukiainen Outi Lepomäki (v) Hilpi Luukkonen (u) Päivi Puikkonen (u) Juha Front Pia Pulkkinen Jarkko Pahkala (u) Jukka Kallio (u) Syksyn 2014 YO- koepäivät Kuullunymmärtämiskokeet: ma 8.9. ti 9.9. ke 10.9. vieras kieli, pitkä oppimäärä toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä vieras kieli, lyhyt oppimäärä Kirjalliset kokeet: pe 12.9. ma 15.9. ke 17.9. pe 19.9. ma 22.9. ke 24.9. pe 26.9. ma 29.9. äidinkieli, tekstitaidon koe uskonto, et, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto vieras kieli, pitkä oppimäärä toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä äidinkieli, esseekoe, suomi toisena kielenä -koe matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia vieras kieli, lyhyt oppimäärä Kevään 2015 YO- koepäivät Kirjallinen koe: to 5.2. äidinkieli, tekstitaidon koe Kuullunymmärtämiskokeet: ma 9.2. ti 10.2. ke 11.2. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä vieras kieli, pitkä oppimäärä vieras kieli, lyhyt oppimäärä Kirjalliset kokeet: ma 9.3. ke 11.3. pe 13.3. ma 16.3. ke 18.3. pe 20.3. ma 23.3. äidinkieli, esseekoe psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia vieras kieli, pitkä oppimäärä toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä uskonto, et, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto vieras kieli, lyhyt oppimäärä 8 LINDA BRAND 5 OPISKELU LUKIOSSA Lukio on nuorisoasteen oppilaitos, jonka tarkoituksena on antaa yleissivistävää opetusta ja valmistaa jatko-opintoihin. Opiskelu kurssimuotoisessa ja luokattomassa lukiossa tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuksia yksilöllisiin valintoihin. Lukion opiskelija vastaa opiskelustaan ja opintoohjelmansa toteuttamisesta itse. Hyviin tuloksiin pääsee vain jatkuvilla ponnistuksilla ja uutteralla, johdonmukaisella työllä. Sammon keskuslukio tekee parhaansa antaakseen opiskelijoilleen hyvät olosuhteet itsensä kehittämiseen ja tavoitteidensa saavuttamiseen. Lukiossa opiskelu on ilmaista. Opiskelussa tarvittavat välineet lukiolaisen on kuitenkin itse kustannettava. Muun muassa lukuvuoden alussa opiskelijoilta kerätään maksu kokeissa käytettävistä konsepteista. Joillakin kursseilla opiskelijoilta voidaan kerätä erillinen maksu matka-, pääsylippu- tai kurssikuluihin, esimerkiksi kuvataiteen kursseilla tarvittavat välineet ja materiaalit ostetaan yhteishankintana. Opintotuesta ja -lainoista saa tietoa koulun kansliasta, opinto-ohjaajilta, pankeista sekä Kelan toimistosta. Lukion suoritusaika Lukion oppimäärä on mitoitettu kolmivuotiseksi, ja sen voi suorittaa 2-4 vuodessa. Erityisten painavien syiden perusteella, esim. vakava sairastuminen, rehtori voi myöntää vuoden lisäajan opintoihin. 3,5 - 4-vuotinen opiskelusuunnitelma vaatii vakavaa harkintaa. Perusteita opiskeluajan pidennykselle ovat esim. vaativa urheiluvalmennus, laajat kurssivalinnat, esim. pitkä matematiikka ja useita kieliä/ luonnontieteitä ja oppimisvaikeudet. Opiskelija voi myös anoa lupaa saada tilapäisesti keskeyttää opintonsa esim. vaihto-oppilasvuoden takia. 9 Opinto-ohjelma Lukion oppiaineet jaetaan kursseihin. Lukion kurssit ovat joko valtakunnallisia pakollisia tai syventäviä tai koulukohtaisia syventäviä tai soveltavia kursseja. Ainekohtaiset kurssien määrät ilmenevät tuntijaosta (ks. sivu 29). Yhden lukiokurssin laskennallinen pituus opiskelijalle on 38 kpl 45 minuutin oppituntia. Sammon keskuslukiossa on opetustuokion pituus 75 minuuttia. Jakson aikana annetaan opetusta jokaisella kurssilla yleensä 3 x 75 min viikossa (yht. 225 min). Se vastaa siis samaa kuin viisi 45 minuutin oppituntia viikossa. Koko lukioajan vähimmäiskurssimäärä on 75 kurssia, joista valtakunnallisia syventäviä kursseja on oltava vähintään 10. Pakollisia kursseja on suoritettava 47-51 kurssia opinto-ohjelmasta (matematiikan taso) riippuen. Kolmen vuoden lukio-opinnot edellyttävät opiskeltavan n. 6 kurssia/jakso. Päätoimiseksi katsottava opiskelu edellyttää vähintään kolmen kurssin suorittamista joka jaksossa ja vähintään 20 kurssin suorittamista lukuvuodessa. Tätä edellyttää myös opintotuen saaminen. Opinto-ohjelman muutoksista (esim. matematiikan/vieraan kielen tason vaihtaminen) tulee keskustella opinto-ohjaajan kanssa. Omat laitteet koulun verkkoon Opetusverkon käyttäjätunnukset Opetusverkon käyttäjätunnuksilla kirjaudutaan koulun koneille. Opetusverkon käyttäjätunnuksia haetaan kirjallisesti erillisellä lomakkeella. Wilmaan ja Moodle –oppimisympäristöön kirjaudutaan Wilma -tunnuksilla. Lomakkeen saa lukuvuoden alussa ryhmänohjaajalta. Mikäli tunnukset katoavat tai lakkaavat toimimasta kesken lukuvuoden, ota yhteyttä koulun kansliaan. Tiedottaminen ja sähköinen toimintaympäristö Koulun ensisijainen tiedotuskanava on Wilma (wilma.tampere.fi). Wilmasta löytyvät lukujärjestykset sekä tärkeimmät ajankohtaiset sekä pysyvät tiedotteet. Wilmasta löytyy mm. ryhmänohjaustiedote, joten Wilman seuraaminen päivittäin on suositeltavaa. Monilla kursseilla omana työtilana toimii Moodlen sähköinen oppimisympäristö (tampere.mmg.fi). Moodlessa oleville kursseille kirjautumiseen tarvitaan kurssikohtainen avain, jonka opiskelijat saavat ao. opettajalta. Sähköisiin toimintaympäristöihin kirjautumiseen tarvitaan henkilökohtainen opetusverkon käyttäjätunnus ja salasana, joka annetaan ensimmäisessä jaksossa. Salasana tulee vaihtaa vähintään kuuden kuukauden välein osoitteessa opetus.tampere.fi/salasana. Jos salasana pääsee unohtumaan tai vanhentumaan, voi uuden salasanan pyytää koulun kansliasta. 10 Sähköinen toimintaympäristö Lukion oppitunneilla käytetään sähköisiä oppimisympäristöjä ja oppimateriaaleja, erikoisohjelmia, internetin aineistoa ja sosiaalisen median palveluja tiedonhankintaan ja työskentelyyn. Opiskelijat käyttävät opiskelussa omia kannettavia tietokoneita, tabletteja ja älypuhelimia. Tarvittaessa koulusta voi saada lainaksi laitteen jakson tai lukuvuoden ajaksi. Laitteiden viihdekäyttö ja muu tuntityöskentelyyn liittymätön käyttö häiritsee opiskeluun keskittymistä ja on siksi kiellettyä. Lukiossa toimii langaton verkko Wireless Tampere, johon kirjaudutaan opetusverkon tunnuksella. Voit kirjautua samoilla tunnuksilla myös Langaton-WPA-verkkoon, jolloin verkko muistaa kirjautumisesi jatkuvasti verkon alueella, esim. toisessa lukiossa tai kirjastossa. Sulje kuitenkin wlan-yhteys aina kun et tarvitse verkkoa, jotta se ei ylikuormitu. Muutenkin on suositeltavaa vähentää jatkuvaa altistusta 3G/4G- ja wlan-verkon tuottamalle säteilylle. Jo pienikin lisäetäisyys laitteisiin vähentää altistusta. Pidä kännykkä mieluummin laukussa kuin taskussa. Koulun tietokoneet Koulussa on opiskelijoiden käytössä sekä kannettavia että kiinteitä koneita. Kiinteitä koneita löytyy sekä multimedialuokista, ryhmätyötiloista että aulatiloista. Multimedialuokkien ja ryhmätyötilojen koneet on tarkoitettu vain ja ainoastaan opiskelukäyttöön. Käytävillä olevia tietokoneita opiskelijat voivat käyttää vapaasti, eikä niitä sammuteta käytön jälkeen. Muista kuitenkin kirjautua ulos koneelta! Opiskeluun liittymättömien tiedostojen (esim. omien valokuvien) tulostaminen koulun laitteilla ei ole sallittua. Koulun tietokoneille kirjaudutaan opetusverkon tunnuksella. Sähköiset palvelut Lukion ensisijainen tiedotuskanava on Wilma. Wilmasta löytyvät lukujärjestykset sekä tärkeimmät ajankohtaiset sekä pysyvät tiedotteet. Kursseilla käytetään Moodle-oppimisympäristöä. Areenassa voivat opettajat ja opiskelijat jakaa tiedostoja. OneDrive-pilvipalvelussa on jokaiselle opiskelijalle 25 Gt tallennustilaa. Toki-verkkokirjaston kautta saat käyttöösi monipuolisesti sähköisiä aineistoja, mm. sanakirjoja ja lehtiarkistoja. Sähköisiin palveluihin kirjaudutaan Tredu-tunnuksella / Wilma-tunnuksella. Wilma Wilma on opiskelijahallinto-ohjelman käyttöliittymä opiskelijoille ja huoltajille. Kurssitarjotin, kurssiarvosanat, opettajien pikaviestit, koulun tiedotteet ja opiskelijan poissaolot näkyvät Wilmassa. Huoltaja merkitsee Wilmaan tiedon opiskelijan poissaolon syystä. Myös opiskelija ja huoltaja voivat lähettää opettajille pikaviestejä Wilman kautta. (Opiskelija kirjautuu Wilmaan Tredu-tunnuksella.) Huoltajille lähetetään omat tunnuksensa. Wilmasta löytyy mm. viikoittainen ryhmänohjaustiedote, joten seuraa Wilmaa säännöllisesti! 11 wilma.tampere.fi (Skannaa koodi älypuhelimen tai tabletin qr-koodilukijalla!) Moodle Moodle on sähköinen oppimisympäristö, jota käytetään monilla kursseilla. Moodleen kirjaudutaan Tredu-tunnuksella. Lisäksi kursseille kirjautumiseen tarvitaan kurssikohtainen avain, jonka opiskelijat saavat ao. opettajalta. moodle.tampere.fi Areena ja OneDrive Opetuksen Areenassa opettajat ja opiskelijat voivat työskennellä yhteisillä sivustoilla. Opettajat voivat jakaa materiaalia opiskelijoille ja Areenaan tallennettua materiaalia voi linkittää Moodleen ja Wilmaan. Opiskelijat voivat tallentaa töitään ja työskennellä ryhmässä yhteisellä sivustolla. Henkilökohtaiset tiedostot tallennetaan omaan OneDriveen. Jokaisella opiskelijalla on 25 Gt tallennustilaa. Areenaan kirjaudutaan Tredu-tunnuksella. Areena tarjoaa opiskelijoille myös Outlook-sähköpostin. Osoite on [email protected] tai [email protected] riippuen tredu-tunnuksen muodosta. portti.tredu.fi Toki-verkkokirjasto Toisen asteen verkkokirjaston sähköisiä aineistoja voi käyttää koulun koneilta, mutta myös etänä omalla koneella käyttämällä Tredu-tunnusta. Etäkäyttölinkit on koottu e-aineistot-sivulle. Hyödynnä Helsingin Sanomien, Aamulehden, Iltalehden ja Kauppalehden arkistoja sekä mm. englannin, ranskan, venäjän, italian ja saksan sanakirjoja. toki.verkkokirjasto.fi 12 Siis kaksi eri tunnusta ja niiden salasanojen vaihto Opiskelija saa opintojensa alussa kaksi käyttäjätunnusta ja salasanaa: Opetusverkon tunnuksella kirjaudutaan koulun tietokoneille ja langattomaan verkkoon. Tredu- /wilma tunnuksella kirjaudutaan sähköisiin palveluihin. Salasana tulee vaihtaa vähintään kuuden kuukauden välein. Sen pitää olla vähintään 8 merkkiä ja sisältää isoja ja pieniä kirjaimia ja numeroita. Vaihda opetusverkon salasana Vaihda Tredu-verkon /wilma-tunnuksen salasana Tekijänoikeuksista Lähteiden käyttö kirjallisissa töissä Opiskelija laatii lukiossa monenlaisia kirjallisia töitä: aineita, esseitä, kirjoitelmia, referaatteja, kirja- tai elokuva-arvosteluita, portfolioita, esitelmiä ja tutkielmia. Usein kirjallisia töitä tuotetaan lähdemateriaalia käyttäen, joskus taas tekstin tulee olla täysin oma tuotos. Opettajan tehtävänannosta tulisi selvitä, miten tehtävä suoritetaan. Lähteiden käytöstä säädetään tekijänoikeuslaissa (Tekijänoikeuslaki 8.7.1961/404). Siteeraus eli suora lainaus Tekijänoikeuslain mukaan on luvallista lainata sanatarkasti tekstiä julkistetusta teoksesta. Siteeraus merkitään selvästi lainausmerkkeihin ja myös lähde mainitaan. Siteeraamiselle pitää olla hyvä peruste, ja sitaatin täytyy kuulua kiinteästi aiheeseen. Referointi Lähdeteosta käytetään useimmiten referoimalla sen ajatuksia eli alkuperäistä tekstiä tiivistetään ja selostetaan omin sanoin. Myös tällainen lähteen käyttö on osoitettava lukijalle lähdeviitemerkinnöin. Internet-lähteet ilmoitetaan samoin. Kuvamateriaalit Tekijänoikeuslaki säätelee myös kaikenlaisten kuvien käyttöä, esimerkiksi valokuvien, piirroksien, kaavakuvien tai vaikkapa taulukoiden käyttöä. Niiden lainaamisen ehdot on tarkistettava lähdeteoksesta tapauskohtaisesti. Helpoimmin lainattavissa ovat Creative Commons -lisenssillä merkityt materiaalit, joita voi käyttää lisenssin sisällön mukaan (ks. http://creativecommons.fi). Plagiointi Plagiointi tarkoittaa toisen ajatusten tai johtopäätösten käyttämistä omissa nimissään ilman, että lähdettä on mainittu, oli kyseessä sitten referointi tai suora lainaaminen. Tällainen teoksen 13 käyttäminen on vilpillistä, lähteet on aina mainittava sovituilla tavoilla. Joko osittain tai kokonaan plagioitu työ hylätään. Internet Samat tekijänoikeudelliset periaatteet koskevat myös Internet-lähteiden käyttöä. Internetistäkään ei ole luvallista lainata tai kopioida mitään ilman lähdetietojen ilmoittamista, joidenkin aineistojen käyttö voi olla kokonaan kiellettyä. Lähteet ja lisätietoa Toikkanen, T. &Oksanen, V. 2011: Opettajan tekijänoikeusopas. Finn Lectura. Porvoo. http://creativecommons.fi http://creativecommons.org Opiskelun suunnittelu Jotta opiskelu etenee sujuvasti ja tavoitteiden mukaisesti, täytyy laatia suunnitelma sekä seuraavaa lukuvuotta että koko lukiota varten. Ensimmäisenä vuonna laaditaan opinto-ohjauksen tunneilla opiskelusuunnitelma huomioiden koko lukioaika. Opiskelusuunnitelmaa voi täydentää ja muokata opintojen kuluessa. Opinto-ohjaajat, ryhmänohjaajat ja aineenopettajat avustavat opintojen suunnittelussa. Opiskelija valitsee haluamansa kurssit kurssitarjottimelta, joka sisältää lukuvuoden aikana viidelle jaksolle tarjolla olevat kurssit. Wilma- ohjelman (https://wilma.tampere.fi/) kautta ilmoittaudutaan kurssille ja tehdään lukujärjestykset. Tuntikaavio kertoo, miten eri numerotunnuksella merkityt kurssit sijoitetaan lukujärjestykseen. Luokaton lukio perustuu ajatukseen, että opiskelija huolehtii itse opinto-ohjelman toteutumisesta ja ryhtyy heti toimiin, kun muutosta tarvitaan. Opinto-ohjelman ja kurssijärjestyksen muuttaminen vaikuttavat mm. opetusryhmien kokoon. Kun opiskelija on ilmoittautunut johonkin oppiaineeseen (esim. B3-kieleen), ei siitä voi luopua pelkästään oman päätöksen perusteella, koska perustettavat ryhmät muodostetaan opiskelijoiden valintojen perusteella. Tehtäessä muutoksia opinto-ohjelmaan on aina otettava huomioon, että vähimmäiskurssimäärä toteutuu kaikissa olosuhteissa. Kaikkia syventäviä tai soveltavia kursseja ei voida toteuttaa joka vuosi. Lukuvuoden aikana voidaan koulun kurssijärjestykseen joutua tekemään muutoksia ryhmien poisjäännin tai uusien perustamisen vuoksi. Tällaisista muutoksista ilmoitetaan Wilmassa ja ryhmänohjaajan tuokioissa. Opinto- ja ryhmänohjaus Lukion opintojen ohjauksesta vastaavat opinto-ohjaajat, ryhmänohjaajat ja rehtorit. Lisäksi jokainen opettaja antaa opinto-ohjausta omassa aineessaan. Opinto-ohjauksen tarkoituksena on auttaa opiskelijoita lukio-opiskelussa sekä luoda pohjaa lukion jälkeiselle uranvalinnalle. Lukion aloittajien opinto-ohjauksen luokkatunnit pidetään 1. tai 2. jakson aikana. Lukion päättövaiheen opiskelijoiden opinto-ohjauksessa on pääpaino jatko-opintovaihtoehtoihin tutustumisessa. Luokkatunnit pidetään 2. jaksossa. Koululle kutsutaan vierailijoita ja tutustumiskäynteihin on mahdollista osallistua. Henkilökohtaista ja pienryhmäohjausta opinto-ohjaajat antavat läpi vuoden. 14 Kaikki lukion opiskelijat tekevät seuraavan vuoden opintosuunnitelmansa kevään aikana pienryhmissä, jolloin selvitetään aine- ja kurssivalintojen vaikutusta jatko-opiskelumahdollisuuksiin. Samalla tarkistetaan ylioppilaskirjoitusten hajauttamissuunnitelma. Opinto-ohjaajien vastaanotolle voi tulla ilman ajanvarausta, mutta pidempää henkilökohtaista ohjausta varten on hyvä varata aika. Ryhmänohjaajat pitävät ryhmänohjaustuokiot torstaisin klo 10.55-11.15. Tuokioissa käsitellään ajankohtaisia kouluun ja opiskeluun liittyviä aiheita sekä keskustellaan ryhmää koskevista asioista. Opiskelijan läsnäolo on niissä pakollinen. Päättöviikko Jokaisen jakson lopussa järjestetään päättöviikko, jonka aikana työskennellään päivittäin klo 8.15 – 14.45 välisenä aikana. Yhteen työpäivään sijoitetaan kahden koodin oppitunteja. Työpäivien aamuihin sijoitetaan mahdolliset koetilaisuudet. Viikon aikana pidettävien kokeiden järjestys määräytyy kurssijärjestyksen tuntikoodien mukaan. Opettaja ilmoittaa tarkemmin kokeen keston ja alkamisajan. Kokeen ja oppituntien tilalla voi koepäivänä olla myös muuta kurssiin kuuluvaa ohjelmaa; vierailuja, esityksiä yms. Kokeen jälkeen pidetään palautetilaisuus, jossa käsitellään kokeeseen liittyviä asioita sekä annetaan palaute opiskelijoille ja opettajalle. Kokeet palautetaan seuraavan jakson aikana erikseen ilmoitettavana ajankohtana. Kurssien arviointi Jokainen kurssi arvostellaan erikseen. Arvostelu perustuu paitsi kurssin loppukokeeseen myös kurssiin liittyviin muihin suorituksiin sekä osallistumisen aktiivisuuteen. Oppiaineen opetussuunnitelmassa määritellään kunkin kurssin arvosteluperusteet ja tavat. Ne selvitetään opiskelijalle kurssin alkaessa. Numeroarvostelussa käytetään asteikkoa 4–10. Arvosana 5 osoittaa välttäviä, 6 kohtalaisia, 7 tyydyttäviä, 8 hyviä, 9 kiitettäviä ja 10 erinomaisia tietoja ja taitoja. Hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4. Kunkin oppiaineen pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Soveltavat kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä. Numeroarvioinnin lisäksi ovat käytössä seuraavat merkinnät K = keskeytetty kurssi keskeytettyä kurssia ei voi täydentää, vaan se on opiskeltava uudelleen. H = hylätty kurssi S = suoritettu kurssi T = täydennettävä kurssi vaadittavat täydennykset on hoidettava ennen jakson uusintakuulustelua, ellei opettaja ole määrännyt aiempaa ajankohtaa tulee kyseeseen, jos opiskelijan tulee täydentää kurssisuorituksiaan opiskelija on ollut kurssilla, mutta ei kurssikokeessa opiskelijalla on selvittämättömiä poissaoloja E = urheilun tai viestinnän erityistehtävästä johtuva huojennus Kurssilla asetettujen tavoitteiden saavuttamista arvioidaan kokeiden lisäksi opiskelun yhteydessä osoitetun jatkuvan näytön perusteella. Jatkuva näyttö on mm. tuntiosallistumista ja kotitehtävien 15 tekemistä. Kurssi voidaan arvioida myös ilman kokeita muiden näyttöjen perusteella. Aineissa, joissa kurssiin kuuluu olennaisena osana erityissuorituksia (suulliset esitykset, tutkielmat, kirjallisuuteen perehtyminen ym.), pelkkä kokeeseen osallistuminen ei takaa hyväksyttyä arvosanaa. Suoritettua kurssia ei voi jälkeenpäin jättää arvioinnista pois. Kurssiin kuuluvat kirjalliset osasuoritukset on jätettävä opettajalle viimeistään jaksoa seuraavana jälkimmäisenä uusintakoepäivänä, ellei opettaja ole ilmoittanut aikaisempaa ajankohtaa. Jakson arviointi Jokaisen jakson jälkeen annetaan jaksoarvostelu, johon on merkitty suoritettujen kurssien arvosanat. Tarkista aina, että merkinnät vastaavat suorituksiasi. Ilmoita havaitsemistasi virheistä opettajalle, jos ne koskevat viimeksi käydyn jakson arvosanoja, muuten kansliaan. Koska jaksoarvostelun näyttäminen kotona on osa kodin ja koulun yhteistoimintaa, huolehdi siitä, että huoltaja on suorituksistasi tietoinen. Huoltaja saa omat tunnukset Wilma- ohjelmaan, jonka kautta hän näkee opiskelijan kurssisuoritukset. Kurssin uusiminen ja arvosanan korottaminen Hylätyn kurssin voi uusia kerran erityisessä uusintakuulustelussa tai osallistua vastaavan kurssin kokeeseen koepäivänä. Tästä on hyvä sopia opettajan kanssa etukäteen, jotta vältytään mahdollisilta väärinkäsityksiltä. Tällöin on myös syytä neuvotella ao. opettajan kanssa tehtävistä, koska ne laaditaan yleensä kurssin viimeksi lukeneen ryhmän mukaan. Hylätyn kurssin voi myös uusia käymällä kurssi uudelleen opetukseen osallistumalla. Hyväksytysti suoritettua kurssia voi korottaa ainoastaan osallistumalla opetukseen. Kurssiarvosanaksi tulee tällöin parempi arvosana. Uusintakuulustelut Jaksoarvostelun jälkeen järjestetään kaksi uusintakuulustelua. Uusintakuulusteluihin ilmoittaudutaan sähköisellä lomakkeella erikseen sovittuina aikoina. Sähköisessä lomakkeessa ja ilmoitustaululla on nähtävillä ne aineet, joita kyseisinä uusintakoepäivänä on mahdollista uusia. Jokaiseen kokeeseen ilmoittaudutaan erikseen, ja ilmoittautuminen on sitova. Jos opiskelija jättää saapumatta uusintaan ilman hyväksyttyä syytä, hänen katsotaan käyttäneen uusintaoikeutensa. Uusintakuulusteluun on hylätyn arvosanan uusijan lisäksi myös osallistumisoikeus opiskelijalla, joka on ollut sairaana varsinaisena koepäivänä tai muuten hyväksyttävästä syystä pois kokeesta (esim. urheiluun liittyvä matka). Ennen uusintakokeeseen ilmoittautumista on syytä tarkistaa, onko kurssi uusintavuorossa, milloin uusintaan on ilmoittauduttava ja minä päivänä kuulustelu pidetään. Viidennen jakson jälkeinen uusintakuulustelu on elokuussa. 16 Itsenäinen suoritus Opiskelija voi suorittaa kurssin tai sen osan itsenäisesti osallistumatta opetukseen. Itsenäisesti suoritettavasta kurssista on tehtävä kirjallinen anomus kurssin opettajalle ennen kurssin suorittamista. Luvan itsenäiseen suorittamiseen myöntää rehtori. Opiskelijan tulee sitä ennen neuvotella kyseisen aineen opettajan kanssa. Opettaja laatii aikataulun itsenäiselle suoritukselle ja määrittää suoritusten vastaanottamiselle takarajan. Rehtori ja ao. opettaja arvioivat opiskelijan mahdollisuudet suoriutua itsenäisestä opiskelusta aiempien suoritusten perusteella. Tarkemmat ainekohtaiset itsenäisten suoritusten ohjeet jaetaan lukuvuoden alussa opiskelijoille. Itsenäisesti opiskeltavan kurssin tavoitteet ovat samat kuin normaalisti suoritetun kurssin. Arviointikriteerit voivat kuitenkin poiketa normaalikurssista suoritustavan mukaan. Itsenäisestä kurssisuorituksesta on kuitenkin aina saatava hyväksytty arvosana, jotta se voidaan laskea mukaan kurssikertymään. Oppimäärän arviointi eli päättöarvosana Oppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskelemista pakollisista ja syventävistä kursseista sekä mahdollisesti niihin läheisesti liittyvistä soveltavista kursseista. Päättöarvosana määräytyy pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien aritmeettisena keskiarvona. Opiskelluista pakollisista ja valtakunnallisista syventävistä kursseista voi olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti Pakollisia ja valtakunnallisia kursseja 1–2 kurssia 3–5 kurssia 6–8 kurssia 9 kurssia tai enemmän hylättyjä korkeintaan 0 1 2 3 Opiskelijan arvioinnista päättävät opettajat voivat päättövaiheessa korottaa oppiaineen arvosanaa koulukohtaisten syventävien ja soveltavien kurssien suoritusten perusteella, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat oppiaineen päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat. Päättöarvosanaa opiskelija voi korottaa kerran tenteissä ennen päättötodistuksen antamista. Tämän kuulustelun laajuus määräytyy opiskelijan opinto-ohjelmasta. Kuulustelussa voi olla myös kirjallinen osa. Aineen arvosanan korotustentti järjestetään opiskelijan pyynnöstä ylioppilaskirjoitusten jälkeen huhti-toukokuussa. Opiskelija sopii asiasta kyseisen aineen opettajan kanssa. Opiskelija voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista pyytää päättöarvioinnin uusimista. Pyyntö tehdään rehtorille. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. Rehtori tekee asiasta hallinnollisen valituskelpoisen päätöksen opettajilta saamansa arviointiselvityksen jälkeen. S-merkintä päättöarvosanana Lukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan päättöarvosanaksi suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin 17 (fy, fi, ke, ku/mu, ps, te) sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain enintään kaksi kurssia. Lomake tulee palauttaa kansliaan 15.5. mennessä. Päättötodistus Opiskelijalle, joka on suorittanut lukion koko oppimäärän, annetaan päättötodistus. Lukion oppimäärän suorittamiseksi edellytetään, että opiskelija on suorittanut vähintään 75 kurssia, joista vähintään 10 on valtakunnallisia syventäviä. Koulukohtaisista kursseista vain hyväksytysti suoritetut kerryttävät kurssikertymää. Päättötodistukseen merkitään oppiaine, suoritettujen kurssien määrä ja niistä saatu päättöarvosana. Lukiodiplomit ja erilliset todistukset Sammon keskuslukiossa on mahdollista suorittaa valtakunnallinen lukiodiplomi liikunnassa, kuvataiteessa, musiikissa ja viestinnässä. Äidinkielessä opiskelija saa erillisen todistuksen osallistuttuaan valtakunnalliseen puheviestinnän päättökokeeseen. Äidinkielessä voi suorittaa myös lukion oman lukudiplomin (ks. kurssikuvaukset). Vieraissa kielissä opiskelija saa päättötodistuksen yhteydessä erillisen todistuksen osallistuttuaan suullisen kielitaidon valtakunnalliseen kokeeseen. Uuden jakson alku Opiskelijan on hyvissä ajoin ennen jakson alkua korjattava kurssivalintojaan, mikäli siihen on tarvetta. Kunkin opiskeluryhmän opiskelijaluettelot laaditaan hallinto-ohjelmassa olevien kurssivalintojen perusteella. Säilyttääkseen osallistumisoikeutensa kurssiin jokaisen opiskelijan on oltava läsnä alkavan kurssin ensimmäisellä tunnilla. Pakottavan esteen sattuessa on tieto osallistumisesta toimitettava opettajalle tai ryhmänohjaajalle mahdollisimman pian ja mieluummin etukäteen. Opettaja ei voi ottaa ryhmään uutta opiskelijaa luettelon ulkopuolelta, joten kurssivalintojen täytyy olla ajan tasalla jakson alkaessa. Koska ilmoittautuminen kursseille on sitova, niiltä ei voi jättäytyä pois ilman erillistä sopimusta. Aloitustunnilla suunnitellaan kurssin opiskelu ja selvitetään arvioinnin perusteet. Työvälineiden, kuten oppikirjojen, tulee olla mukana. Opiskelijakunta Koulussa toimii opiskelijakunta, jonka tehtävänä on suunnitella ja edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa ja koulutyötä. Opiskelijakuntaa johtaa vuosittain valittava hallitus, johon kuuluvat puheenjohtaja, sihteeri, rahastonhoitaja ja muut jäsenet. Opiskelijakunta osallistuu erilaisten tempausten järjestelyihin. Opiskelijakunnan huone sijaitsee 2. kerroksessa hallintosiiven vieressä. 18 4 JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Tarkoitus ja voimassaolo Järjestyssäännöt ovat tarpeen kouluyhteisön jäsenten turvallisuuden, päivittäisen työn onnistumisen ja kaikkien työntekijöiden viihtyvyyden takaamiseksi. Järjestyssäännöt ovat voimassa kouluaikana, koulun järjestämissä tilaisuuksissa, kerhoissa, retkillä ja opintokäynneillä sekä aina koulun alueella ja koulun välittömässä läheisyydessä. Niissä asioissa, joista näissä säännöissä ei erikseen määrätä, noudatetaan koulun johdon ja opettajien antamia määräyksiä sekä voimassa olevia lukiota koskevia määräyksiä. Turvallisuus Kaikilla kouluyhteisön jäsenillä on oikeus turvalliseen koulupäivään. Toisia ja itseään kunnioittava ja ystävällinen käyttäytyminen on perusedellytys koulussa viihtymiselle. Jokaisen kouluyhteisön jäsenen tulee toimia aktiivisesti kaikkien viihtyvyyden lisäämiseksi ja pyrkiä estämään niin fyysinen kuin henkinen kiusaaminen. Sammon keskuslukiossa ei hyväksytä kiusaamista missään muodossa. Kiusaamiseen puuttuminen kuuluu kaikille oppilaitosyhteisön jäsenille. Voit kertoa kiusaamiskokemuksestasi tai havainnoistasi kenelle tahansa henkilöstöön kuuluvalle tai ilmoittaa asiasta Wilman linkin välityksellä (linkki löytyy Wilman pysyvistä tiedotteista). Kiusaamisen selvittäminen aloitetaan viipymättä. Kaikki ilmoitukset kiusaamisesta käsitellään luottamuksellisesti. Tapaturmien ennaltaehkäisemiseksi koulussa on liikuttava rauhallisesti. Ajoneuvot on säilytettävä niille varatuille paikoilla. Tapaturman sattuessa tai kiusaamista havaittaessa jokainen on velvollinen ilmoittamaan tapahtumasta henkilökunnalle. Erityisluokissa on noudatettava koulun henkilökunnan antamia ohjeita. Siisteys Kouluyhteisön jäsenten pitää toimia aktiivisesti koulun ja koulualueen pitämiseksi siistinä. Koulun ja koulutovereiden omaisuutta tulee käsitellä huolellisesti. Jokainen on velvollinen korvaamaan koululle tai kouluyhteisön jäsenelle aiheuttamansa vahingon. Ruokailussa noudatetaan annettuja ruokailuaikoja. Ateriaan kuuluva ruoka syödään ruokasalissa hyviä tapoja noudattaen ja ruokailuvälineet palautetaan niille osoitetuille paikoille. Henkilökunta voi poistaa ruokasalista sopimattomasti käyttäytyvän ruokailijan. Oppitunnit Oppitunnit aloitetaan täsmällisesti. Myöhässä saapuva opiskelija tulee luokkaan oppituntia häiritsemättä saatuaan sitä ennen luvan luokkaan tulemiseen tuntia pitävältä opettajalta. Oppitunneilla jokainen opiskelija on vastuussa työrauhan säilymisestä. Oppitunneilta ja koulun yhteisistä tilaisuuksista opiskelija voi olla pois vain sairauden takia tai saatuaan etukäteen luvan poissaoloon. Selvitys poissaoloista tehdään heti poissaolon jälkeen niille opettajille, joiden tunneilta on oltu poissa. 19 Vilppi kokeissa Vilppiä on lunttaus koetilanteessa, suoraan internetistä tai muista lähteistä kopioiminen (ilman lähdeviitettä), jossakin koulussa tehtyjen jo arvosteltujen töiden käyttäminen (ilman lähdeviitettä) ja kaupanteko suorituksilla. Vilppi kurssikokeessa ja itsenäisten suoritusten osien sekä tutkielman kopioiminen johtaa kurssisuorituksen mitätöimiseen. Kurssi pitää suorittaa uudelleen. Tapauskohtaisesti harkitaan lukiolain mukaisten rangaistusten käyttämistä. Vilppi yksittäisessä testissä (esim. sanakoe) tai välikokeessa vaikuttaa kurssin arvosanaan aina laskevasti. Opiskelijan on aina suoritettava koko kurssi uudestaan, mikäli hän lunttaa kurssikokeessa tai plagioi kurssityön tai sen osia. Päätäntävalta arvioinnista on kurssin opettajalla. Opettaja ilmoittaa vilpistä (lunttaus) tai plagioinnista sekä rehtorille että ryhmänohjaajalle. Rehtori päättää mahdollisista hallinnollisista jatkotoimista kuultuaan vilppiin syyllistynyttä opiskelijaa ja opettajaa. Alaikäisen kohdalla asiasta ilmoitetaan kotiin. Päihteet ja tupakka Alkoholin ja erilaisten päihteiden/huumeiden käyttäminen koulussa tai koulunkäyntiin liittyvissä tilaisuuksissa on kielletty. Tupakointi tai nuuskan käyttö on kielletty koulun sisätiloissa ja koulun käytössä olevilla ulkoalueilla (Tupakkalaki 12 §/2010). Koulun käytössä ja samalla tupakoinnin kieltoaluetta on koulun tontin lisäksi alue, johon kuuluu osa pääovien edessä olevasta kevyen liikenteen hiekkatiestä ja vastapäinen puistoalue uimahallin vieressä. Ruokailu Ruokailussa noudatetaan porrastettua aikataulua ja hyviä pöytätapoja. Ruokailun jälkeen jokainen palauttaa astiat niille tarkoitetuille paikoille. Ruokailu tapahtuu porrastetusti: ensimmäisen vuoden opiskelijat ruokailevat kolmannen opetustuokion keskellä, toisen vuoden opiskelijat ruokailevat 12.35 ja kolmannen vuoden opiskelijat ruokailevat klo 11.05. Ruokalassa on aina tarjolla myös kasvisruokaa ja erityisruokavaliota noudattavat toimittavat lääkärintodistuksen ruokalan henkilökunnalle. 6 OPISKELU URHEILULINJALLA Lukiolain mukaan lukion tehtävä on tarjota opiskelijalle riittävä yleissivistys ja ylioppilastutkinnon kautta väylä yliopisto- ja korkeakouluopintoihin. Lisäksi urheilulukion tehtävä on mahdollistaa lajissaan huipulle pyrkivälle lahjakkaalle nuorelle täysipainoisen harjoittelun ja lukio-opintojen yhdistäminen. Urheilulinjan oppimäärä Opetusministeriö on myöntänyt Sammon keskuslukiolle erityistehtävän, joka mahdollistaa opiskelijalle lukio-opintojen ja huippu-urheiluvalmennuksen yhteensovittamisen. Urheilulukion eli urheilulinjan opiskelijan oppimäärään kuuluu myös vähintään 75 kurssia. Urheilija voi sisällyttää ohjelmaansa 12-20 soveltavaa kurssia oman lajinsa valmennusta. Kurssimäärään sisältyy yksi 20 kurssi valmennuksen teoriaa (Valmennusoppi I), joka on urheilijalle pakollinen. Valmennusopin pakollinen kurssi suoritetaan ensimmäisen lukuvuoden aikana. Urheilijat voivat jättää opiskeluohjelmastaan pois enintään kahdeksan pakollista kurssia, jos heillä on valmennuskursseja suoritettuna vähintään 12. Urheilulinjalla opiskelevan on opiskeltava kuitenkin vähintään puolet kaikista pakollisten aineiden kursseista ja kirjoitettavasta aineesta vähintään kaikki pakolliset kurssit. Lisäksi opinto-ohjelmassa on oltava vähintään kymmenen valtakunnallista syventävää kurssia. Jos urheilija jättää pois opintosuunnitelmasta pakollisia kursseja, ovat nämä poisluettavat kurssit aina tarkistutettava opinto-ohjaajalla ja hyväksytettävä rehtorilla. Saadakseen päättötodistuksen urheilulukiosta on opiskelijalla lukion päättövaiheessa oltava vähintään 12 soveltavaa valmennuskurssia, joiden tulee sisältää valmennusopin pakollinen kurssi. Opiskelun suunnittelu Opiskeluohjeet urheilulukiossa ovat samat kuin yleislinjan opiskelijoilla. Urheilijan on syytä valita ensimmäiselle vuodelle tiivis opiskeluohjelma ja huolehtia, että todistuksessa ei ole hylättyjä suorituksia. Näin varmistetaan hyvä pohja, vältytään turhilta paineilta ja voidaan keskittyä sekä kouluun että yhä enemmän aikaa vievään harjoitteluun. Kunkin jakson ohjelmassa on urheilijalla oltava vähintään kaksi lukuainetta, poikkeuksen myöntää rehtori (esim. harjoitusleirin vuoksi). Urheilijan opiskelumenestystä seurataan jokaisen jakson jälkeen ja tarvittaessa hänet ohjataan pitämään taukoa aamuvalmennuksesta ja keskittymään opiskeluun. Urheilija voi saada myös tukiopetusta paikatakseen mm. pitkiä poissaoloja leirien tai kilpailumatkojen vuoksi. Valmentautuminen urheilulinjalla Sammon keskuslukion ja Tampereen seudun ammattiopiston (Tredun) yhteiset valmennusryhmät harjoittelevat ti, ke ja pe aamuisin klo 8-9.30. Yksittäisiä valmennusryhmiä voi olla myös muina aikoina. Niistä tiedottavat lajivalmentajat erikseen. Sammon opiskelijoilla on lisäksi valmennusopin kurssi erikseen ilmoitettavana ajankohtana. Urheilulinjan painopistelajien aamuvalmennuksesta vastaavat koulun valmentajat, jotka toimivat samalla koulun tuntiopettajina. Valmentautuminen muissa lajeissa on mahdollista laatimalla valmennussopimus urheilijan, hänen valmentajansa ja lukion välillä. Urheilija ja hänen valmentajansa sitoutuvat noudattamaan Sammon valmennuskurssien toimintaperiaatteita. Valmennussopimus laaditaan aina lukuvuoden alussa, ja urheilijan tulee toimittaa myös valmennusohjelmansa valmennuksesta vastaavalle. Arviointi ja kurssien suorittaminen Koulun valmentaja antaa urheilijalle lukuvuoden aikana sekä suullista että kirjallista palautetta, jossa arvioidaan hänen edistymistään omassa lajissaan. Lisäksi jokaisen urheilijan tulee pitää harjoituspäiväkirjaa. Todistukseen valmennuksesta tulee suoritusmerkintä S. Kurssit suoritetaan olemalla läsnä ja pitämällä harjoituspäiväkirjaa. 21 Urheilulinjan ohjeisto ja valmennussopimus Urheilulinjan opiskelijoille on laadittu tämän oppaan lisäksi tarkempi ohjeisto, joka jaetaan opiskelijoille opiskelupaikan vastaanottamisen yhteydessä. Lisäksi urheilija allekirjoittaa valmennussopimuksen. Valmennussopimuksen allekirjoittaminen on edellytys valmennustunneille osallistumiseksi. 7 OPISKELU VIESTINTÄLINJALLA Nykyajan mediayhteiskunnassa viestinnän taito on kansalaistaito. Viestintäkoulutus kehittää valmiuksia kohdata tiedon virtaa, mihin perinteisen lukutaidon lisäksi tarvitaan monipuolista tekstin ja kuvan tulkintaa sekä kriittisiä vastaanottotaitoja. Sammon keskuslukio on Suomen ainoa viestinnän erityistehtävää hoitava lukio. Sammon keskuslukion kurssitarjottimella on valittavana yli 30 erilaista viestinnän kurssia. Ajanmukaiset opetustilat ja laajat yhteistyön mahdollisuudet luovat mahdollisuuden kehittää arvostettuja valmiuksia työelämään ja joukkoviestinnän jatko-opintoihin. Opettajina toimivat alan ammattilaiset. Viestintälinjalaiset pääsevät osallisiksi lukuisiin erilaisiin viestintäaiheisiin projekteihin koulun ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Koulussa toimitetaan omaa lehteä ja tehdään televisio- ja radio-ohjelmia sekä laaditaan muita erilaisia joukkoviestinnällisiä esityksiä. Viestintälinjalaiset myös osallistuvat aktiivisesti erilaisiin viestinnällisiin projekteihin eri yhteistyökumppaneiden, esimerkiksi yhdistysten ja muiden oppilaitosten, kanssa. Viestinnän oppimäärä Viestinnän oppimäärään sisältyy vähintään 12 viestinnän erityistehtävän mukaista kurssia. Opinnot on rakennettu siten, että perustan luovat yhteiset kaikille pakolliset kuusi kurssia. Yhteiset kurssit antavat perusvalmiudet tekstin, kuvan ja äänen tuottamiseen sekä julkaisemiseen. Myöhempien vapaasti valittavien kurssien ansiosta opiskelija voi hankkia erityisvalmiuksia jollain tietyllä viestinnän osa-alueella, kuten journalismissa, visuaalisessa suunnittelussa, videokuvauksessa tai esiintymistaidossa. Viestintälinjan opiskelija voi jättää opinto-ohjelmastaan pois enimmillään kahdeksan pakollista kurssia, kuitenkin niin, että jokaisen pakollisen oppiaineen kursseista tulee suorittaa vähintään puolet. 22 Kaikille yhteiset kurssit: Johdatus viestintään (VIK1) Journalismi 1 (VIK2) Vähintään kolme seuraavista peruskursseista: Valokuvaus 1 (VIK3) Ääni 1 (VIK4) Video 1 (VIK5) Ilmaisu- ja esiintymistaito 1 (VIK6) Vähintään yksi seuraavista jatkokursseista: Journalismi 2 (VIK7) Valokuvaus 2 (VIK8) Ääni 2 (VIK9) Video 2 (VIK10) Ilmaisu- ja esiintymistaito 2 (VIK11) Viestintälinja verkossa: Viestintälinja koulun kotisivuilla: http://lukiot.tampere.fi/sampo > ja Viestintälinja.fi sekä facebookissa Sammon keskuslukion viestintälinja. Osaa viestinnän kursseista tarjotaan valittavaksi ainoastaan joka toinen vuosi, jotta ryhmän muodostuminen olisi mahdollisimman todennäköistä. Vuorovuosin tarjottavia kursseja ovat esimerkiksi: VIK13 Mediakritiikki VIK15 Populaarikulttuuri VIK17 Verkkosivutuotanto VIK19 Käsikirjoittaminen VIK26 Kulttuurien välinen viestintä Jos opiskelijan suunnitelmissa on mediadiplomi (VIK22), kurssivalintojen tulee suuntautua mediadiplomin aihepiirin ja sisällön mukaisesti. Mediadiplomin voi suorittaa kuka tahansa opiskelija, jolla on suoritettuna diplomin edellyttämät viestinnän kurssit. Mediadiplomin suorituksesta on valtakunnallinen ohjeistus verkossa osoitteessa www.edu.fi/lukiodiplomit. Projektikurssit (VIK31–33) ovat lukujärjestyksen ulkopuolella suoritettavia kursseja, jotka antavat mahdollisuuden projektimuotoiseen työskentelyyn yksin tai ryhmässä ja mahdollisesti koulun ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Tarjolla olevista projektimahdollisuuksista tiedotetaan erikseen lukuvuoden kuluessa. Puolipitkä viestintä Yleislinjan opiskelija voi suorittaa puolipitkän viestinnän kurssikokonaisuuden (vähintään kuusi viestinnän kurssia), josta saa erillisen todistuksen. Yleislinjan puolipitkän viestinnän opiskelijat opiskelevat vähintään kuusi kurssia viestintää: Vähintään kaksi varsinaisille viestinnän opiskelijoille pakollista kurssia, oman valinnan mukaisesti Kaikki Sammon keskuslukion opiskelijat voivat valita viestinnän kursseja, mikäli kurssilla on tilaa. 23 Viestinnän opintojen arviointi Viestintälinjalle otettujen opiskelijoiden viestinnän oppimäärä koostuu syventävistä ja soveltavista kursseista. Viestintälinjan opiskelijalla tulee olla vähintään 12 kurssia viestintää, joista vähintään 9 on suoritettava hyväksytysti. Viestinnän kurssit ovat kaikki koulukohtaisia, minkä vuoksi hylätyt arvosanat eivät kerrytä lukion kokonaiskurssimäärää. Viestinnän arvosana muodostuu viestinnän kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvona. Arvosanaa on mahdollista korottaa, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat oppimäärän päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat. Viestintälinjan mediat Viestinnän työt pyritään julkaisemaan siten, että mediatöiden avulla on mahdollista luoda todellisia yleisösuhteita. Tehtyjä töitä julkaistaan verkossa ja eri tiedotusvälineissä. Viestinnän töitä pyritään esittelemään myös koulun tapahtumissa. Viestinnänopiskelijat toimittavat kaksi kertaa vuodessa ilmestyvää Murros lehteä: http://samke.yhdistysavain.fi/koulun-lehti/ viestintalinja.fi facebookissa: Sammon keskuslukion viestintälinja Viestinnänopiskelijoiden ainekilta Vilkas Viestinnänopiskelijoiden ainekilta Vilkas kokoaa yhteen viestinnästä kiinnostuneita nuoria ja pyrkii edistämään viestintäaiheista harrastustoimintaa viestinnänopintojen ohessa. Ainekilta kokoontuu kerran jaksossa. Lisätietoja saa ainekillan kotisivuilta osoitteesta TANELI LAHTINEN http://samke.yhdistysavain.fi/viestintalinja/ainekilta-vilkas/ tai http://viestintalinja.blogit.tampere.fi/ainekilta-vilkas/ 24 8 MUUALLA SUORITETUT OPINNOT Tampereella on monipuoliset mahdollisuudet opiskella myös oman koulun ulkopuolella sekä sisällyttää suoritetut opinnot lukion oppimäärään. Voit opiskella mm. muissa lukioissa, toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa. Opetusta tarjotaan sekä lähi- että etäopetuksena. Opiskelijalla on lukiolain perusteella oikeus lukea hyväkseen lukion oppimäärään muualla suoritetut opinnot, jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia. Pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien hyväksi lukeminen ei ole ongelmallisia, mutta muiden kurssien kohdalla tämä kannattaa varmistaa etukäteen. Muualla suoritettujen opintojen hyväksymisestä ja vastaavuuksista päättää rehtori. On tärkeää, että hyväksi lukemisesta neuvotellaan ajoissa opinto-ohjaajan ja rehtorin kanssa, mikäli on epäselvää, ovatko opinnot opetussuunnitelman mukaisia. Alla on lueteltu tarjontaa, jonka hyväksi lukemisesta on sovittu koulutuksenjärjestäjien kesken. MISTÄ LÖYDÄT MUIDEN OPPILAITOSTEN TARJONTAA Tampereen kaupungin lukioiden tarjonnan löydät Wilmasta (Hatanpään lukio, Sammon keskuslukio, Tammerkosken lukio, Tampereen klassillinen lukio, Tampereen lyseon lukio ja Tampereen teknillinen lukio). Kaikki lukiot Teknillistä lukiota lukuun ottamatta noudattavat samoja jaksorajoja ja osin samoja tuntikaaviota, joten välimatkoja lukuun ottamatta yhteensovittaminen on luontevaa. Kursseille ilmoittaudutaan Wilman kautta. Aikuislukion tarjonnan löydät aikuislukion kotisivuilta www.aikuislukio.tampere.fi. Kursseille pitää ilmoittautua ennen kurssin alkamista Wilman kautta. Maakunnalliselta verkkokurssitarjottimelta www.seututarjotin.fi voit valita pirkanmaalaisten lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten tarjoamia lukio- ja ammatillisia kursseja. Kursseille ilmoittaudutaan palvelun sähköisellä lomakkeella. Lue ohjeet tarjottimelta ennen kuin ilmoittaudut! KOROTA-tarjottimella korota/blogit.tampere.fi Tampereen yliopisto, Tampereen kesäyliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu tarjoavat lukiolaisille korkeakoulutasoisia opintoja. Opintoihin ilmoittaudutaan palvelun sähköisellä lomakkeella. Yliopiston tarjoamille opintojaksoille ilmoittaudutaan elokuussa. Tampereen kesäyliopisto tarjoaa abi- ja lukiolaiskursseja pääosin kesällä, ja kursseille ilmoittaudutaan huhti-toukokuussa. Kesäyliopiston ja TAMKin avoimen korkeakoulu- ja yliopisto-opetuksen kurssien ilmoittautumisaika selviää kurssikuvauksesta. Lue ohjeet tarjottimelta ennen kuin ilmoittaudut! Mitä se maksaa? Tampereen aikuislukion ja muiden Tampereen kaupungin lukioiden kurssit ovat maksuttomia. Kesäyliopiston kertauskursseista sinun täytyy maksaa omavastuuosuus. Maakunnalliselta verkkokurssitarjottimelta valitut kurssit sekä ja KOROTA-tarjottimen korkeakoulutasoiset opinnot opiskelijoille ovat maksuttomia – suoritettuina. Kurssimaksu (alk. 100 €) peritään kuitenkin sinulta itseltäsi, jos et ole perunut osallistumista ennen ilmoittautumisajan päättymistä etkä tule kurssille tai keskeytät kurssin muusta syystä kuin lääkärintodistuksella osoitetun sairauden vuoksi. 25 9 YLIOPPILASTUTKINTO Ylioppilastutkinto järjestetään kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Kevään tutkinnon kuullunymmärtämiskokeet sekä äidinkielen tekstitaidon koe järjestetään helmikuun alkupuolella ja muut kirjalliset kokeet maaliskuun jälki- ja huhtikuun alkupuoliskolla. Syksyn tutkinto järjestetään pääasiallisesti syyskuun jälkipuoliskolla. Tutkinto on suoritettava enintään kolmen perättäisen tutkintokerran aikana. Tutkinnon suorittaminen katsotaan aloitetuksi, kun opiskelija ilmoittautuu ensimmäisen kerran tutkintoon, joko pakolliseen tai ylimääräiseen kokeeseen. Jollei tutkintoa ole suoritettu säädetyssä ajassa, on se kokonaisuudessaan uusittava. Osallistumisoikeus Opiskelijalla on oikeus osallistua ylioppilaskokeeseen, kun hän on suorittanut ennen kokeeseen osallistumistaan vähintään tutkintoaineen pakolliset kurssit. Sellaisen reaaliaineen kokeeseen, jossa ei ole yhtään pakollista kurssia, opiskelija voi osallistua opiskeltuaan kaksi lukioaineen kurssia. Vieraan kielen lyhyen oppimäärän kokeeseen osallistuminen edellyttää vähintään kolmen tämän kielen lukiokurssin opiskelua. Pakolliset ja ylimääräiset kokeet Ylioppilastutkintoon kuuluu vähintään neljä koetta. Äidinkielessä ja kirjallisuudessa järjestettävä koe on kaikille pakollinen. Muut kolme pakollista koetta kokelas valitsee seuraavista neljästä: toisen kotimaisen kielen koe vieraan kielen koe matematiikan koe reaaliaineessa järjestettävä koe. Pakollisten kokeiden lisäksi kokelas voi osallistua yhteen tai useampaan ylimääräiseen kokeeseen. Kokeet laaditaan kussakin oppiaineessa valtakunnallisten pakollisten ja syventävien kurssien oppimäärien perusteella. Matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraissa kielissä järjestetään vaativuudeltaan kahden eri tason kokeet. Kokelas saa lukio-opinnoistaan riippumatta valita, kumman tason mukaiseen kokeeseen hän osallistuu. Kokelaan on kuitenkin suoritettava vaativampi koe vähintään yhdessä seuraavista pakollisista kokeista: matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä tai vieraassa kielessä. Toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraassa kielessä vaativammalla kokeella tarkoitetaan peruskoulun alaluokilla alkavan kielen (A-kielen) oppimäärään perustuvaa koetta. 26 YO- kokeiden uusiminen Ylioppilaskokeen uusimisessa noudatetaan seuraavia periaatteita: Hyväksytyn kokeen saa aikarajoituksetta uusia yhden kerran. Hylätyn pakollisen kokeen saa uusia kaksi kertaa tätä tutkintokertaa välittömästi seuraavien kolmen tutkintokerran aikana. Jollei hylättyä pakollista koetta ole mainitussa ajassa hyväksytysti suoritettu, koko ylioppilastutkinto on uusittava. Jos hylätty pakollinen koe on kompensoitu, sen saa uusia kaksi kertaa ilman aikarajaa. Hylätyn ylimääräisen kokeen saa uusia kaksi kertaa ilman aikarajaa. Hylätyksi katsotaan myös sellainen koe, johon kokelas on ilmoittautunut, mutta jättänyt ilman erityistä syytä saapumatta tai jossa kokelas ei ole jättänyt suoritustaan tarkastettavaksi. Ylioppilastutkintomaksut Ylioppilastutkintoon ilmoittautuminen on sitova. Sitovuus tarkoittaa mm. velvollisuutta maksaa yo-tutkintomaksut. Opetusministeriö päättää ylioppilastutkintomaksujen suorittamisesta. Koulun kanslia huolehtii ylioppilastutkintomaksujen jakamisesta kokelaille. YO- kokeiden arvostelu Lukion asianomaisen aineen opettaja tarkastaa ja arvostelee kokeet alustavasti, lopullisesti ylioppilastutkintolautakunta. Yo-tutkintolautakunta voi muuttaa opettajan antamia pisteitä. Tarvittaessa kokelas voi pyytää maksullisen tarkistusarvostelun suorittamista. Jos arvosana tarkistusarvostelun johdosta nousee, kokelas saa rahansa takaisin. Jos kokelaan suoritusta on heikentänyt jokin erityisen painava peruste, lautakunta voi ottaa tämän arvostelussa huomioon. Opiskelijan itsensä on tehtävä aloite asiassa. Erityisjärjestelyt ylioppilaskokeissa Lukio voi hakea ylioppilastutkintolautakunnalta erityisjärjestelyitä kokelaalle vamman, sairauden, lukihäiriön ja vieraskielisyyden perusteella. Erityisjärjestelyhakemus tehdään silloin, kun kokelas ensimmäisen kerran ilmoittautuu tutkintoon. Mahdollisia erityisjärjestelyjä tarvittaessa pyydetään ottamaan yhteyttä erityisopettajaan. Ylioppilastutkintotodistus Ylioppilastutkintotodistus annetaan kokelaalle, joka on hyväksytysti suorittanut tutkinnon pakolliset kokeet ja jolle annetaan lukion päät27 tötodistus. Päättötodistus voidaan antaa opiskelijalle, kun hän on suorittanut lukiossa hyväksytyllä tavalla vähintään 75 kurssia ja lukion oppimäärä on tullut täyteen. Ylioppilastutkintotodistukseen merkitään arvosanat suoritetuista kokeista. Ylimääräisissä kokeissa saatuja hylättyjä arvosanoja ei merkitä tutkintotodistukseen. Jos kokelas on uusinut kokeen ennen tutkintotodistuksen antamista, merkitään todistukseen arvosanoista parempi. Ylimääräisistä ylioppilastutkinnon kokeista kokelas saa erilliset todistukset, mikäli hän täydentää ylioppilastutkintoaan tai korottaa aiemmin saamiaan arvosanoja. Kompensaatio Kokelas voi saada ylioppilastutkintotodistuksen erityisen kompensaatiomenettelyn kautta, vaikka saa yhdessä pakollisessa yo-tutkintoaineessa hylätyn arvosanan. Se edellyttää hyvää menestystä muissa kokeissa. Tarkempia tietoja ylioppilastutkinnosta ja sen suorittamisesta löytyy ylioppilastutkintolautakunnan sivuilta www. ylioppilastutkinto.fi sekä abeille erikseen jaettavasta Abi-oppaasta. 10 TERVEYDENHUOLTO JA OPISKELUN TUKI Terveydenhuolto Sammon keskuslukion terveydenhoitajien vastaanotto on koululla 3.kerroksessa, E-siivessä. Terveydenhoitajien puhelinaika ja vastaanotto ilman ajanvarausta on klo 9- 11.30. Terveydenhoitaja Katri-Helena Salmi , puh. 040-801 2719. Koululla neljänä päivänä viikossa. Terveydenhoitaja Kristiina Rautava, puh. 040-801 2719, koululla perjantaisin Terveydenhoitaja Maija Kettunen, puh. 040-806 2438. Koululla kolmena päivänä viikossa. Terveystarkastukseen kutsutaan ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Näönhuoltoon liittyvissä asioissa käytetään silmälääkärin lisäksi myös optikon palveluita. Muista terveyskeskuksen tarjoamista palveluista, kuten fysioterapeutin, ravitsemussuunnittelijan, kuraattorin tai psykologin vastaanotoista saat tietoa terveydenhoitajalta. Tampereella opiskelevat lukiolaiset saavat perustason lääkäripalvelut kaupungin opiskeluterveydenhuollosta. Opiskelijat hakeutuvat ensisijaisesti oman koulun terveydenhoitajan vastaanotolle, jossa tarvittaessa tehdään ajanvaraus lääkärille joko koululle tai opiskeluterveydenhuollon keskitettyyn toimipisteeseen (Hammareninkatu 7). Lääkärille varataan aikoja sairaanhoidollisissa asioissa ja terveystarkastukseen. Lääkäripalvelut ovat maksullisia yli 18-vuotiaille koskien sairaanhoitokäyntejä. Käyntimaksu peritään kolmelta ensimmäiseltä kerralta, jonka jälkeen käynnit ovat maksuttomia yhden kalenterivuoden aikana. Peruuttamattomasta, käyttämättä jätetystä lääkäriajasta peritään voimassa oleva peruutusmaksu. Oppilaan terveys- ja sairaustiedot kertyvät sähköiseen terveystietojärjestelmään kaikista 28 Tampereen kaupungin terveydenhuollon toimipisteistä. Opiskeluterveydenhuolto on osa koulun opiskelijahuoltoa ja terveydenhoitaja kuuluu koulun opiskelijahuoltoryhmään. Tapaturmat Koulun toiminnassa sattuneista tapaturmista tulee välittömästi ilmoittaa kurssin opettajalle tai matkan vastuuhenkilölle. Tapahtumasta koulu tekee tapaturmailmoituksen. Tapaturmat hoidetaan terveyskeskuksen ohjeiden ja lähetteiden mukaan. Tilanteen vaatiessa yritetään aina ottaa yhteys huoltajaan. Mikäli hoitoon kuljettaminen vaatii saattajaa, toivotaan huoltajan ensisijaisesti voivan osallistua tähän. Tampereen kaupunki korvaa ainoastaan mahdollisen tapaturman välittömät kustannukset julkisten palveluiden kautta. Pidemmille kuin yhden koulupäivän opintomatkoille on syytä ottaa erillinen henkilökohtainen matkavakuutus. Terveyspalvelujen neuvonnasta annetaan terveysneuvontaa ja ohjataan oikeaan hoitopaikkaan. Puh. (03)10023. Lisätietoja Tampereen kaupungin opiskeluterveydenhuollon sivuilta http://www.tampere.fi/opiskeluterveys Suun terveydenhuolto Kehotuskirje varata aikaa lähetetään 17-vuotiaille tamperelaisille nuorille. Ajan voi varata keskitetystä ajanvarauksesta ma - pe klo 8.00-17.00, numerosta (03)5657 0100. Ajan tarkistaminen, siirtäminen ja peruuttaminen sekä ensimmäisen ajan varaaminen suuhygienistille ja kiireellisen hammaslääkäriajan varaaminen on mahdollista myös sähköisen asioinnin kautta. Lisätietoja www.tampere.fi/terveyspalvelut/hammashoito. Vieraspaikkakuntalaisella opiskelijalla on mahdollisuus käyttää Tampereen kaupungin suun terveydenhuollon palveluja. Hammashoitopalvelujen käyttäjäksi voi ilmoittautua netissä olevalla lomakkeella. Sitä voi myös tilata keskitetystä ajanvarauksesta, puh. (03) 5657 0100. Ajanvaraus on tehtävä itse. Vieraspaikkakuntalaisella opiskelijalla on mahdollisuus käydä hammashoidossa myös omassa kotikunnassaan. Alle 18-vuotiaille tamperelaisille opiskelijoille suun terveydenhuolto on maksutonta. 18 vuotta täyttäneiltä tamperelaisilta ja ulkopaikkakuntalaisilta opiskelijoilta peritään asetuksen mukaiset terveyskeskusmaksut. Erityisopetus Erityisopettaja tarjoaa tietoa, opetusta ja ohjausta erilaisissa oppimisen pulmissa. Erityisopettaja on tavattavissa Sammon keskuslukiolla maanantaisin ja tiistaisin. Erityisopettaja ottaa vastaan huoneessa D205, p. 050-432 8596. Työtapoja ovat opettaminen, keskusteleminen ja tarvittaessa eteenpäin ohjaaminen. Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille tehdään kielellisten taitojen alkukartoitus. Alkukartoituksen, opiskelijoiden toiveiden ja opettajien suositusten perusteella opiskelijoille tarjotaan kurssimuotoista (OP5) ja yksilöllistä erityisopetusta. Kurssin tavoitteena on tutustua itseen oppijana ja tehostaa omaa opiskelua. Kurssilla arvioidaan opiskelijan lukivaikeutta ja 29 laaditaan tarvittaessa lausunto ylioppilastutkintolautakuntaa varten. Lukiokuraattori- ja psykologipalvelut Lukiokuraattori ja lukiopsykologi tarjoavat opiskelijoille hyvinvointia tukevia vastaanottokäyntejä. Käynneillä kartoitetaan opiskelijan elämäntilannetta ja tuen tarvetta ja annetaan ohjausta, neuvontaa ja tukea. Tarpeen mukaan opiskelija ohjataan jatkotutkimuksiin ja jatkohoitoon sekä muiden palveluiden piiriin. Lukiokuraattori ja –psykologi toimivat tarpeen mukaan linkkinä opiskelijan, kodin ja koulun sekä eri yhteistyötahojen välillä. Opiskelijat voivat hakeutua lukiokuraattorille tai –psykologille ottamalla itse yhteyttä tai pyytämällä yhteydenottoa esimerkiksi vanhempien, kouluterveydenhoitajan, ryhmänohjaajan, opettajan, opinto-ohjaajan, rehtorin tai erityisopettajan kautta. Käynnit ovat maksuttomia, luottamuksellisia ja vapaaehtoisia. Lisätietoja osoitteesta www.tukiverkko.fi Lukiokuraattori Lukiokuraattori auttaa opiskelijoita opiskeluun (esim. motivaatio-ongelmat ja poissaolot), ihmissuhteisiin, sosiaalisiin ongelmiin (esim. perheongelmat ja päihteiden käyttö) sekä itsenäistymiseen (talous- ja asuntoneuvonta) liittyvissä asioissa. Tarvittaessa kuraattori tekee myös kriisityötä. Lukiokuraattori on tavattavissa huoneessa D206. Tapaamisajat sovitaan aina erikseen opiskelijan kanssa. Ajan voi varata puhelimitse 040- 800 4270, sähköpostitse tai Wilman kautta. Tarkemmat tiedot ilmoitetaan syksyllä koulun kotisivuilla ja Wilmassa. Lukiopsykologi Lukiopsykologi ohjaa, neuvoo ja tukee lukiolaisia psyykkiseen hyvinvointiin, opiskeluun ja elämäntilanteeseen liittyvissä asioissa. Yhteyttä voi ottaa esimerkiksi opiskelustressin, masennuksen, ahdistuneisuuden, jännittämisen tai yleisen pahan olon tunteiden vuoksi. Myös kriisitilanteissa voi kääntyä lukiopsykologin puoleen. Lukiopsykologi on tavattavissa huoneessa D207. Tapaamisajat sovitaan aina erikseen opiskelijan kanssa. Ajan voi varata puhelimitse 040- 806 3915, sähköpostitse tai Wilman kautta. Tarkemmat tiedot ilmoitetaan syksyllä koulun kotisivuilla ja Wilmassa. Opiskelijahuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia ja huolehtia oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista sekä opiskeluympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Opiskeluhuoltoa toteutetaan sekä yhteisöllisenä että yksilökohtaisena opiskeluhuoltona (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1297/2013) 3§. Laki astuu voimaan 1.8.2014. Lain toteutuksesta tiedotetaan syksyn aikana. Koulun henkilökunta sekä kouluterveydenhuollosta ja muusta oppilashuollosta vastaavat henkilöt saavat salassapitovelvollisuuden estämättä antaa toisilleen sekä koulutuksesta vastaaville viranomaiselle opiskelun asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. (Lukiolaki 32 §) 30 11. OPISKELUSUUNNITELMA JA TYÖJÄRJESTYS Kurssien numerot: Pakol- Valtak. Kouluk. Sovel- Oppiaine Äidinkieli ja kirjallisuus Tunnus ÄI Englanti, A-kieli ENA Ranska, A-kieli RAA Saksa, A-kieli SAA Ruotsi, A1-kieli RUA Ruotsi, B1-kieli RUB Ranska, B2-kieli RAB2 Saksa, B2-kieli SAB2 Espanja, B3-kieli EAB3 Ranska, B3-kieli RAB3 Saksa, B3-kieli SAB3 Matematiikka, pitkä MAA Matematiikka, lyhyt MAB liset syv. 7-9 7-8 7-8 7-8 7-8 6-7 1-8 1-8 1-8 1-8 1-8 1-10 11-13 7-8 1-6 3-5 1-2 3-4 1-2 2-8 1 2-5 1 4-5 1-3 4-5 1-3 2-4 1 2-5 1 5-6 1-4 3-4 1-2 2-3 1 3-5 1-2 3-5 1-2 3-5 1-2 2 1 1-6 1-6 1-6 1-6 1-6 1-5 syv. tavat 10,16 11-18 9, 14 10-12 9 10 9 10-13 9 9-11, 15-16 9 10 9 10-13 9 11-12 9, 11-12 10 9 11-12,15 14,17 15,16,22,23 9,11-12 10 6,11 7-10,12 5 6-7 9-11 12-14 6-7 8-9 Biologia BI Maantiede GE Fysiikka FY Kemia KE Uskonto UE Elämänkatsomustieto ET Filosofia FI Psykologia PS Historia HI Yhteiskuntaoppi YH Terveystieto TE Musiikki * MU Kuvataide * KU Liikunta LI Opinto-ohjaus OP Urheiluvalmennus LIV 1-25 Valmennusoppi VOP 1-2 Viestintä VIK 6 6-7 6,7,9 8,1 7-8 9-12 8 5-7,10 4 5 6-11 6-10 6-16 3-5 1-22 26-35 31 Suositus kurssien ainekohtaisesta opiskelusta 3 vuoden aikana 1-3 1-3 1-3 1-3 1-3 1-3 1-2 1-2 1-3 1-4 1-4 1-5 1-3 1,2 1,2 1-3 1,2 1,2 1 1 1,2 1,2, 5 4 1,2 1,2,3 1,2,5 1,3 1 4,5,7 4-6, 7-8 4-6 4-6 4-6 4,5,6,7 3-6 3-6 4-6 5-8 5-8 7-10,11 4,5,7 2,3,4 2,3,4 4-6,(7) 3-5 2,3-5 2, 4 2,3 2,3,4 3,4,6 1,2, 3-4 2,3 2,5 2-4,5 2,4 1,2 6,7,8,9 7,8 7,8 7,8 7,8 6,7 7,8 7,8 7,8 13,14 6,12,13 6,8 5 5 7,8 5 3,4,5 3, 5 4 4,5 6 2,3 3 3,5 3-5 5 1 1-6,27-31,34-35 7-20,26-30,32,34-35 16-22,28-30,33-34 Nimi_____________________________________ Opiskelusuunnitelma 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi 4. vuosi 32 YHT. yo.kirj. Työjärjestys 1. JAKSO 1. tunti 2. tunti 3. tunti 4. tunti 5. tunti MAANANTAI 2. tunti 3. tunti 4. tunti 5. tunti 1 7 6 2v 3 2. tunti 3. tunti 4. tunti 5. tunti v TORSTAI PERJANTAI v 7 1 5 4 2v 4 3 5 4 5 6 2 6 3 7 8 1 8 9 MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI 8 1v 7v 7 1v 6 2v 5 4 2v 3 4 3 5 4 5 6 2 6 3 7 8 1 8 9 3. JAKSO 1. tunti KESKIVIIKKO 8 2. JAKSO 1. tunti TIISTAI v MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI 8 1v 7v 7 1v 6 2v 5 4 2v 3 4 3 5 4 5 6 2 6 3 7 8 1 8 9 33 4. JAKSO 1. tunti 2. tunti 3. tunti 4. tunti 5. tunti MAANANTAI 2. tunti 3. tunti 4. tunti 5. tunti KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI 8 1v 7v 7 1v 6 2v 5 4 2v 3 4 3 5 4 5 6 2 6 3 7 8 1 8 9 5. JAKSO 1. tunti TIISTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI 8 1v 7v 7 1v 6 2v 5 4 2v 3 4 3 5 4 5 6 2 6 3 7 8 1 8 9 1v tai 7v Urheilijoiden aamuvalmennusaika ROTOVI Ryhmänohjaustuokio to klo 10.55-11.15 (to 4-koodin opetus alkaa klo 9.40) keskikoodi Ruokailut porrastettuna vuositasoittain: c, a (opetustuokion keskellä), b a) ykkösten tarjottimella olevat ryhmät ruokailevat opetustuokion keskellä b) kakkosten tarjottimella olevat ryhmät ruokailevat klo 12.35 c) abien tarjottimella olevat ryhmät ruokailevat klo 11.05 (to klo 11.15) 34 12 KURSSIKUVAUKSET Pakolliset kurssit (PA) ja syventävät kurssit (VS ja KS) arvioidaan numeroin, soveltavat kurssit (SO) suoritusmerkinnällä. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Kurssin nimi ja numero Kurssin sisältö ÄI1 Kieli, tekstit ja vuorovaikutus PA ÄI2 Tekstien rakenteita ja merkityksiä PA ÄI3 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa ÄI Kurssilla syvennetään käsitystä kielestä ja tekstityypeistä. Kurssilla opiskellaan tekstin erittelyn käsitteitä, informatiivisen puheenvuoron rakentamista ja kirjoittamista prosessina. Huomioitavaa Suoritettava ensimmäisenä. Portfolio ja koe Ei itsenäistä suoritusta. Suoritettava 1. vuoden aikana. Portfolio ja koe Kurssi suoritettava ennen 5. ja 6. kurssia. Portfolio ja koe PA Kurssilla syvennetään tietoa kirjallisuuden lajeista ja analysoidaan runoja, novelleja ja näytelmiä. ÄI4 Teksti ja vaikuttaminen PA Kurssilla tarkastellaan mediaa yhteiskunnallisePortfolio ja koe na vaikuttajana ja harjoitellaan argumentointia ja sen analysointia. ÄI5 Teksti, tyyli ja konteksti PA Kurssilla tarkastellaan eri aikakausien tekstejä Portfolio ja koe niiden kulttuurikontekstissa, kirjoitetaan pohdiskeleva essee ja tehdään tyyliharjoituksia. ÄI6 Kieli, kirjallisuus ja identiteetti PA Kurssilla tarkastellaan suomen kielen ja kirjallisuuden kehitysvaiheita sekä eritellään suomalaista kaunokirjallisuutta. VS Kurssilla vahvistetaan puheviestinnän tietoja ja taitoja ja harjoitellaan erilaisia esiintymis- ja keskustelutilanteita. Tavoitteena on kehittää puhumisrohkeutta ja ilmaisuvarmuutta sekä esiintymis- ja ryhmätaitoja. VS Kurssilla kerrataan tekstitietoa(tekstilajit ja tekstityypit) ja harjoitellaan tekstitaitoa sekä huolletaan kieltä. Tavoitteena on syventää taitoja analysoida ja tuottaa tekstejä sekä varmentaa taitoa kirjoittaa sisällöltään, rakenteeltaan ja tyyliltään johdonmukaista tekstiä. VS Kurssilla tarkastellaan ajankohtaisia tekstejä (mediatekstejä ja kirjallisuutta) ja harjoitellaan oman tekstin näkökulman valintaa sekä aiheen käsittelyä. Tavoitteena on lukutaidon syveneminen, ajattelutaidon kehittyminen ja kirjallisen ilmaisun kypsyminen kohti lukion päättökokeen vaatimuksia. ÄI7 Puheviestinnän taitojen syventäminen ÄI8 Tekstitaitojen syventäminen ÄI9 Kirjoittaminen ja nykykulttuuri ÄI10 Kielenhuollon ja kirjoittamisen kertauskurssi KS ÄI11 Kirjallisuus ja teatteri ÄI15 Lukudiplomi Puheviestinnän tehtävät Abikurssi, joka valmentaa tekstitaidon yo-kokeeseen. Portfolio ja koe Abikurssi, joka valmentaa ylioppilas-kirjoitusten esseekokeeseen. Portfolio ja koe Kurssilla kerrataan keskeisiä kirjoitelman laadinnan ja kielenhuollon seikkoja, vahvisteSopii tukikurssiksi kaikille taan kirjoittamisen taitoa ja harjoitellaan myös vuosikursseille. päättökokeen tyyppistä kirjoittamista. TavoitteePortfolio ja koe na on oppia huoltamaan ja muokkaamaan omaa tekstiä kielen, rakenteen ja sisällön näkökulmasta. KS Kurssilla tutustutaan eri tavoin teatterin maailmaan, seurataan teatteriesityksiä ja käsitellään teatteriin liittyviä tekstejä ÄI3 pitää olla suoritettu ennen kurssia. SO kirjoitetaan erityyppisiä, lähinnä fiktiivisiä tekstejä harjoitellaan runon ja proosan ilmaisukeinoja harjaannutaan muokkaamaan tekstejä ja antamaan palautetta SO Lukudiplomia varten luetaan yhteensä 20 kaunokirjallista teosta, joista tehdään erilaisia analyysitehtäviä. Diplomiin saa sisällyttää muutamia muilla kursseilla luettuja kirjoja. ÄI12 Luova kirjoittaminen Portfolio ja koe 35 Sopii kaikille vuosikursseille. Portfolio Sopii kaikille vuosikursseille. Portfolio Kurssi suoritetaan omaan tahtiin lukion aikana. Sopii kaikille vuosikursseille. ÄI16 Kielenhuollon kurssi (Seututarjottimen verkkokurssi) KS Tutkitaan keskeisiä kielenhuollon sisältöjä ja harjoitellaan virheiden tunnistamista. Tavoitteena on oppia kiinnittämään huomiota omien tekstien kieliasuun ja parantamaan kirjallista ilmaisua. Sopii kaikille vuosikursseille, erityisesti abiturienteille. Ilmoittautumisohje ja lisätiedot: www.seuturarjotin.fi SO Kurssilla tutkitaan median tekstilajeja ja harjoitellaan tekstitaitovastauksen kirjoittamista ajankohtaisten aineistojen pohjalta. Aineistona käytetään sekä verkkomateriaalia että painettuja median tekstejä. Tavoitteena on kehittyä media-aiheisen tekstitaitovastauksen kirjoittajana. Edeltävät opinnot: kurssit 14. Kurssi sopii sekä tekstitaidon perusharjoitteluun että yo-kirjoituksiin valmistautumiseen (esim.syksyllä äidin-kielen kirjoittaville). Ilmoittautumisohje ja lisätiedot: www.seututarjotin.fi ÄI18 Tekstitaidon harjoituskurssi tarkasteltavina median tekstit (Seututarjottimen verkkokurssi) ENGLANTI A1-KIELENÄ ENA Kurssin nimi ja numero Kurssin sisältö Huomioitavaa ENA1 Nuori ja hänen maailmansa PA Kurssi niveltää peruskoulun ja lukion kielenope- Suoritetaan ensimmäisenä tusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden kurssina. Numeroarviointi hallintaa. ENA2 Viestintä ja vapaa-aika PA Vahvistetaan rakenteiden hallintaa ja harjoitetaan puheviestintää ja kirjoittamistaitoa monipuolisesti. ENA3 Opiskelu ja työ PA Harjoitellaan opiskeluun ja työelämään liittyviä Suoritetaan 3. kurssina. kielenkäyttötilanteita. Harjoitetaan muodollisten tilanteiden vaatimaa kielen käyttämistä. PA Kurssilla painotetaan puhumista ja tekstin ymmärtämistä vaativahkolla tasolla, lähtökoh- Suoritetaan 4. kurssina. tana oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntiin liittyvät tekstit. ENA4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma ENA5 Kulttuuri Suoritetaan 2. kurssina. Suoritetaan 5. kurssina. ja erilaiset kirjalliset ja suulliset tuotokset (esim. portfolio ja/tai suullinen esitys) PA Laaja-alainen tutustuminen kohdekielisten maiden kulttuuriin ja sen eri osa-alueisiin. PA Kurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen Suoritetaan 6. kurssina. ymmärtämistä, lukemisstrategioiden harjoittelua ja kirjallisen ilmaisun hiomista. VS Kurssi antaa valmiudet ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehitykSuositellaan suoritettavaksi sen aihepiiriin liittyvää kieltä. pakollisten kurssien jälkeen. Syvennetään sanastoa ja kielellistä ilmaisua . monipuolisten harjoitusten avulla ylioppilastutkintoon suuntautuen. VS Kurssilla harjoitellaan puheviestinnän keinoja ja suullisen kielen käyttöä. Kurssi vahvistaa tehokkaasti aiemmin opittua sanastoa päättökokeen ja työelämän tarpeisiin.. KS Kerrataan perusasioita ja pyritään parantamaan Suositellaan suoritettavaksi opiskelijan mahdollisuuksia menestyä päättö3. tai 4. opiskeluvuotena. kokeessa. Kerrataan rakenteita ja sanastoa ja hiotaan kuuntelu- ja kirjoittamistaitoja. ENA10 Lue ja ymmärrä enemmän SO Vahvistetaan peruskieliopin ja -sanaston hallitsevien opiskelijoiden kielitaitoa vaativan kohdekielisen materiaalin avulla. ENA11 Paremmaksi kuuntelijaksi SO Parannetaan opiskelijan kuullunymmärtämistai- Suositellaan suoritettavaksi toja monipuolisten kuuntelu-, ääntämis-, oikein- 2. opiskeluvuonna. kirjoitus- ja puheharjoitusten avulla. ENA12 Paremmaksi kirjoittajaksi SO Harjoitellaan ja vahvistetaan opiskelijan kirjoitustaitoja tutustumalla eri tekstilajeihin ja harjoittelemalla niiden tuottamista. KS Kurssilla kartutetaan sanavarastoa ja kerrataan sekä vankennetaan perusrakenteita. Kurssilla Suositellaan suoritettavaksi tutustutaan myös erilaisiin kielenoppimisstrate- 2. tai 3. kurssin jälkeen. gioihin ja opiskelutekniikoihin, jotka helpottavat kielten opiskelua lukiossa, esim. kuullun ja luetun ymmärtämistä. ENA6 Tiede, talous ja tekniikka ENA7 Luonto ja kestävä kehitys ENA8 Puhu ja ymmärrä paremmin ENA9 Kertaa ja kehitä taitojasi ENA14 Opi oppimaan englantia 36 Suositellaan suoritettavaksi pakollisten kurssien jälkeen. ja valtakunnallinen suullisen kielitaidon koe. Suositellaan suoritettavaksi 3. tai 4. opiskeluvuonna. Suositellaan suoritettavaksi 2., 3. tai 4. opiskeluvuonna. RANSKA A1-KIELENÄ RAA Kurssin nimi ja numero Kurssin sisältö Huomioitavaa RAA1 Nuori ja hänen maailmansa PA Kurssi niveltää peruskoulun ja lukion kielenopeSuoritetaan 1. kurssina. tusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa. RAA2 Viestintä ja vapaa-aika PA Vahvistetaan rakenteiden hallintaa ja harjoitetaan puheviestintää ja kirjoittamistaitoa monipuolisesti. RAA3 Opiskelu ja työ PA Harjoitellaan opiskeluun ja työelämään liittyviä Suoritetaan 3. kurssina. kielenkäyttötilanteita. Harjoitetaan muodollisten tilanteiden vaatimaa kielen käyttämistä. PA Kurssilla painotetaan puhumista ja tekstin ymmärtämistä vaativahkolla tasolla, lähtökohta- Suoritetaan 4. kurssina. na oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntiin liittyvät tekstit. RAA5 Kulttuuri PA Laaja-alainen tutustuminen kohdekielisten maiden kulttuuriin ja sen eri osa-alueisiin. RAA6 Tiede, talous ja tekniikka PA Kurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen ymmärtämistä. Lukemisstrategioiden harjoittelua ja kirjallisen ilmaisun hiomista. VS Kurssi antaa valmiudet ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. Syvennetään sanastoa ja kielellistä ilmaisua monipuolisten harjoitusten avulla. Eri osaalueita painotetaan ylioppilastutkintoon suuntautuen. VS Kurssilla harjoitellaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä. Kurssin aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Puhumista harjoitellaan vaativien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla. RAA4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma RAA7 Luonto ja kestävä kehitys RAA8 Puhu ja ymmärrä paremmin RAA9 Kertaa ja kehitä taitojasi KS RAA10 À la française SO Suoritetaan 6. kurssina. Suoritetaan 3. tai 4. vuonna. Suositellaan suoritettavaksi pakollisten kurssien jälkeen. Valtakunnallinen suullisen kielitaidon koe. RUA Kurssin nimi ja numero Kurssin sisältö RUA1 Arkielämää pohjoismaissa PA PA RUA3 Suomi – osa Pohjolaa ja Eurooppaa PA RUA4 Elinympäristömme Suoritetaan 5. kurssina. Portfolio ja/tai suullinen esitys. Kerrataan perusasioita ja pyritään parantamaan Suositellaan suoritettavaksi 3. opiskelijan mahdollisuuksia menestyä päättötai 4. vuonna. kokeessa. Kerrataan rakenteita ja sanastoa ja hiotaan kuuntelu- ja kirjoittamistaitoja. Kurssi on Ranskan maantuntemuskurssi, jolla Suoritetaan 2., 3. tai 4. tutustutaan ranskalaiseen kulttuuriin, tapoihin ja vuonna. Kurssi on tarjolla joka toinen jokapäiväiseen elämään. Kurssin päättövaivuosi. heessa tehtäneen matka Ranskaan. Kurssi toteutetaan hajautettuna koko lukuvuodelle. RUOTSI A1-KIELENÄ RUA2 Ihmiset ympärillämme Suoritetaan 2. kurssina. PA RUA5 Opiskelu ja työ PA RUA6 PA Huomioitavaa Aihepiirit liittyvät jokapäiväiseen elämään ja Kurssit suoritetaan henkilökohtaiseen kanssakäymiseen. Kurssilla pääsääntöisesti numeropainotetaan keskustelua. Kirjoitetaan lyhyitä järjestyksessä viestejä (esim. sähköpostiviesti) Vahvistetaan peruskoulussa opittua. Aihepiireinä ovat ihmissuhteet, erilaisuus sekä ihmisen hyvinvointi. Kurssilla laajennetaan rakenteiden hallintaa ja harjoitellaan puheviestintää monipuolisesti Aihepiirinä Suomi, Suomi monikulttuurisena maana, suomenruotsalaisen kansanosan ja sen kulttuurin esittely. Kurssilla voidaan tehdä pieni tutkielma tai suullinen esitys. Aihepiireinä ovat luonto, ympäristö, tekniikka ja viestintä. Kirjoitetaan erilaisia tuotoksia, esim. yleisönosastokirjoitus, puhe ja syvennetään tekstin ymmärtämistaitoja. Aihepiireinä työ, elinkeinot, opiskelu ja palvelutilanteet. Harjoitellaan viestintää, esim. muodollinen kirje ja työpaikkahaastattelu. Aihepiireinä kulttuuri-identiteetti, kulttuurin 37 Kulttuuri ja sen tekijöitä tuntemus ja viestintä- ja mediaosaaminen. Opiskelija kirjoittaa laajahkon tuotoksen ja esittelee sen. Samalla harjoitellaan tutkielman muotoseikkoja. Itsearviointi oleellinen osa opiskelua. RUA7 Puhu ja ymmärrä paremmin VS Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Kurssilla harjoitellaan suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa ja yo-kirjoitusten viestinnällisiä tehtäviä. Suoritetaan 3. vuonna. Suullinen koe, jossa arvioidaan ääntämistä sekä kerronta- ja keskustelutaitoa Kurssin aihepiirejä ovat tieteen ja tekniikan saavutukset ja yrityselämä. Perehdytään ylioppilaskirjoitusten eri tehtävätyyppeihin. Suoritetaan 3. vuonna. VS VS Kertauskurssi , jolla syvennetään monipuolisesti Suositellaan suoritettavaksi juuri ennen opiskelijan kuuntelu-, lukemis- ja kirjoittamistai- ylioppilaskirjoituksia. toja mm. yo-tehtävien avulla. RUA8 Tiede, talous ja tekniikka RUA9 Kertaa ja kehitä taitojasi SAKSA A1-KIELENÄ SAA Kurssin nimi ja numero SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssin sisältö PA SAA2 Viestintä ja vapaa-aika SAA3 Opiskelu ja työ SAA4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma Vahvistetaan rakenteiden hallintaa ja harjoitetaan puheviestintää ja kirjoittamistaitoa monipuolisesti. PA Harjoitellaan opiskeluun ja työelämään liittyviä Suoritetaan 3. kurssina. kielenkäyttötilanteita. Harjoitetaan muodollisten tilanteiden vaatimaa kielen käyttämistä. PA PA PA SAA7 Luonto ja kestävä kehitys VS Suoritetaan 2. kurssina. Kurssilla painotetaan puhumista ja tekstin ymmärtämistä vaativahkolla tasolla, lähtökohta- Suoritetaan 4. kurssina. na oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntiin liittyvät tekstit. Suoritetaan 5. kurssina. Erilaiset kirjalliset ja Laaja-alainen tutustuminen kohdekielisten suulliset tuotokset (esim. portfolio ja/tai suullinen maiden kulttuuriin ja sen eri osa-alueisiin. esitys Suoritetaan 6. kurssina. Kurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen ymmärtämistä, lukemisstrategioiden harjoittelua ja kirjallisen ilmaisun hiomista. Suoritetaan 3. tai 4. Kurssi antaa valmiudet ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityk- vuonna. sen aihepiiriin liittyvää kieltä. Syvennetään sanastoa ja kielellistä ilmaisua monipuolisten harjoitusten avulla ylioppilastutkintoon suuntautuen. Suositellaan suoritettavaksi pakollisten kurssien jälkeen. Valtakunnallinen suullisen kielitaidon koe. VS Kurssilla harjoitellaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä. Kurssin aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Puhumista harjoitellaan vaativien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla. KS Kerrataan perusasioita ja pyritään parantamaan Suositellaan suoritettavaksi 3. tai 4. vuonna. opiskelijan mahdollisuuksia menestyä päättökokeessa. Kerrataan rakenteita ja sanastoa ja hiotaan kuuntelu- ja kirjoittamistaitoja ylioppilaskoetta varten. SAA8 Puhu ja ymmärrä paremmin SAA9 Kertaa ja kehitä taitojasi SAA10 Lue ja ymmärrä enemmän Kurssi niveltää peruskoulun ja lukion kielenope- Suoritetaan 1. kurssina. tusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa. PA SAA5 Kulttuuri SAA6 Tiede, talous ja tekniikka Huomioitavaa SO SAA11 Paremmaksi kuuntelijaksi SO SAA12 Paremmaksi kirjoittajaksi SO Suositellaan suoritettavaksi Vahvistetaan opiskelijan kielitaitoa vaativien kohdekielisten tekstien avulla. Kerrataan raken- 3. tai 4. vuonna. teita ja sanastoa ja hiotaan kuuntelu- ja kirjoittamistaitoja ylioppilaskoetta varten. Parannetaan opiskelijan kuullunymmärtämistai- Suoritetaan 2., 3. tai 4. toja monipuolisten kuuntelu-, ääntämis-, oikein- vuonna. Huom! ½ kurssi. kirjoitus- ja puheharjoitusten avulla. Harjoitellaan ja vahvistetaan opiskelijan kirjoitustaitoja tutustumalla eri tekstilajeihin ja harjoittelemalla niiden tuottamista. 38 Suositellaan suoritettavaksi 2., 3. tai 4. vuonna. Huom! ½ kurssi. SAA13 Heidelberg-kurssi SO Suoritetaan pääsääntöisesti Opiskelijavaihto St.Raphael Gymnasiumin kanssa. Kurssi sisältää säännöllisten tapaamis- 2. vuonna. ten lisäksi matkan Heidelbergiin sekä saksalais- . ten vierailun Tampereelle. SO Saksan kielidiplomi I SO Saksan kielidiplomikurssi (DSDI) yhteistyössä Klassillisen lukion kanssa SO Saksan kielidiplomi II SO Saksan kielidiplomikurssi (DSDII) yhteistyössä Klassillisen lukion kanssa SAA15 SAA16 RUOTSI B1-KIELENÄ RUB Kurssin nimi ja numero RUB1 Koulu ja vapaa-aika RUB2 Arkielämää Pohjoismaissa Kurssin sisältö PA PA RUB3 Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa PA RUB4 Elämää yhdessä ja erikseen PA RUB5 Elinympäristömme PA RUB6 Puhu ja ymmärrä paremmin VS RUB7 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen VS RUB9 Kertaa ja kehitä taitojasi KS RUB10 Viimeinen silaus KS RUB11 Paremmaksi kuuntelijaksi KS RUB15 Hyvään alkuun RUB 16 Ruotsia ruotsiksi Ruotsissa SO SO Huomioitavaa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa. Aihepiireinä ovat opiskelu ja nuorten harrastukset. Vahvistetaan opiskelijan sanaston ja rakenteiden hallintaa ja painotetaan puheviestinnän harjoittamista. Aihepiireinä nuoren elämä, opiskelu, työ, harrastukset, palvelut ja vapaa-aika. Harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. Aihepiireinä ovat kotimaa, suomenruotsalaisuus, vertailu muihin Pohjoismaihin sekä Suomi pohjoismaisena valtiona Euroopassa. Harjoitellaan mm. mielipiteen ilmaisemista. Aihepiireinä ovat elämänarvot, ihmissuhteet, sukupuolten ja ikäryhmien kohtaaminen opiskelussa ja työssä sekä ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt. Kurssi antaa valmiudet ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. Syvennetään sanastoa ja kielellistä ilmaisua monipuolisten harjoitusten avulla ylioppilastutkintoon suuntautuen. Kurssilla harjoitellaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä. Kurssin aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Puhumista harjoitellaan tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla. Vahvistetaan opiskelijan kielitaitoa entistä vaativamman kieliaineksen avulla ja valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin. Aihealueita ovat maailmanlaajuiset ilmiöt ja kansainvälinen vaikuttaminen. Perusasioiden kertauskurssi. Kerrataan kieliopin perusrakenteita ja lukion perusaihealueiden sanastoa. Kurssilla harjoitellaan myös kuuntelu, lukemis- ja kirjoittamistaitoja mm. yo-tehtävien avulla. Kertauskurssi edistyneille. Syvennetään monipuolisesti opiskelijan kuuntelu-, lukemis- ja kirjoittamistaitoja mm. yo-tehtävien avulla. Suositellaan opiskelijoille, joilla on vaikeuksia kuullun ymmärtämisessä. Harjoitellaan kuullunymmärtämisstrategioita monipuolisten kuuntelu-, ääntämis-, oikeinkirjoitus- ja puheharjoitusten avulla. Kurssin tavoitteena on vahvistaa osaamisessa opiskelijoita, joilla on vaikeuksia peruskieliopin ja -sanaston hallitsemisessa. Kerrataan peruskoulussa opittuja rakenteita ja perussanastoa. Tutustutaan eri viestimiin ruotsin kielellä. Harjoitellaan erilaisia puhetilanteita. Kurssiin liittyy olennaisesti opintoretki, josta aiheutuu kustannuksia opiskelijalle. 39 Suoritetaan 1. kurssina. . Suoritetaan 2. kurssina. Suoritetaan pääsääntöisesti 3. kurssina. Suoritetaan pääsääntöisesti 4. kurssina. Suoritetaan 3. tai 4. vuonna. Suositellaan suoritettavaksi pakollisten kurssien jälkeen. Valtakunnallinen suullisen kielitaidon koe. Suoritetaan pakollisten kurssien jälkeen. Suositellaan suoritettavaksi juuri ennen ylioppilaskirjoituksia. Suositellaan suoritettavaksi juuri ennen ylioppilaskirjoituksia. Suositellaan suoritettavaksi 2. vuonna. Suositellaan suoritettavaksi 1.kurssin jälkeen. RANSKA B2-KIELENÄ RAB2 Kurssin nimi ja numero RAB2.1 Vapaa-aika ja harrastukset RAB2.2 Meillä ja muualla Kurssin sisältö VS VS RAB2.3 Ennen ja nyt VS RAB2.4 Opiskelu ja tulevaisuuden-suunnitelmat VS RAB2.5 Kulttuuri VS RAB2.6 Yhteinen maapallomme RAB2.7 Tiede ja tekniikka RAB2.8 Luonto ja kestävä kehitys VS Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perus- Suoritetaan 1. kurssina. rakenteiden hallintaa. Aihepiireinä ovat opiskelu ja nuorten harrastukset. Suoritetaan RAB2.1 kurssin jälkeen. Harjoitellaan kotimaasta ja ranskankielisistä maista kertomista. Painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, mutta harjoitellaan myös kirjoittamista. Harjoitellaan erilaisissa yhteiskuntaan liittyvissä Suoritetaan RAB2.2 kurssin jälkeen. tilanteissa tarvittavaa kieltä. Painotetaan viestinnällisiä kirjoitustehtäviä ja puheviestintää. Harjoitellaan opiskeluun ja työelämään liittyvää Suoritetaan 3. tai 4. vuonna. kieltä. Vahvistetaan suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitellaan eri kulttuurinaloihin liittyvää kieltä Suoritetaan RAB2.4 kurssin jälkeen. ja tutustutaan kohdekielisten maiden kulttuuriin. Keskitytään kielitaidon kaikkiin osa-alueisiin. Harjoitellaan ajankohtaisaiheisiin ja maapallon Suoritetaan RAB2.5 kurssin jälkeen. tilaan liittyvää kieltä. Painotetaan tekstin ymmärtämistä ja suullisten ja kirjallisten selostusten laatimista. VS Suoritetaan RAB2.6 kurssin jälkeen. Tutustutaan eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyviin yleistajuisiin teksteihin. Painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. VS Suoritetaan RAB2.7 kurssin jälkeen. Käsitellään luontoa ja sen ilmiöitä sekä luontoon suhtautumista omassa ja kohdekielen kulttuurissa. Painopiste tekstin ymmärtämisessä ja kirjoittamisessa. RAB2.9 Kertaa ja kehitä taitojasi KS RAB2.10 À la française Huomioitavaa SO Kurssi suoritetaan 3. tai 4. opiskeluKerrataan kieliopin perusrakenteita ja lukion vuotena kurssin RAB2.8 jälkeen. perusaihealueiden sanastoa. Harjoitellaan kuuntelu- ja kirjoitustaitoja tavoitteena parantaa opiskelijan mahdollisuuksia menestyä päättökokeessa. Kurssi on Ranskan maantuntemuskurssi, jolla Suoritetaan 2., 3. tai 4. vuonna. tutustutaan ranskalaiseen kulttuuriin, tapoihin ja Kurssi on tarjolla joka toinen vuosi. jokapäiväiseen elämään. Kurssin päättövaiheessa tehtäneen matka Ranskaan. Kurssi toteutetaan hajautettuna koko lukuvuodelle. SAKSA B2-KIELENÄ SAB2 Kurssin nimi ja numero Kurssin sisältö SAB2.1 Vapaa-aika ja harrastukset VS SAB2.2 Meillä ja muualla VS SAB2.3 Ennen ja nyt VS Vahvistetaan aiemmin opiskellun sanaston ja rakenteiden hallintaa. Painotetaan suullista viestintää ja laajennetaan perusrakenteiden tuntemusta. Aiheet ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään. Suoritetaan 1. kurssina. Painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Suoritetaan 1. kurssin jälkeen. Kirjoittamista harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Aiheina Suomi ja kohdekieliset maat. Suoritetaan 2. kurssin jälkeen. Vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa, painopiste puheviestinnässä. Kirjoittamista harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Aiheina elämä ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta, terveys, hyvinvointi. Suoritetaan 3. kurssin jälkeen. VS Harjoitellaan kurssin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, esim. omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. Aiheina koulu, jatko-opiskelu, työelämä ja tulevaisuudensuunnitelmat. VS Suoritetaan 4. kurssin jälkeen. Harjoitellaan kielen kaikkia osa-alueita. Aiheena Erilaiset kirjalliset ja suulliset saksankielisten maiden kulttuurin eri osatuotokset (esim. portfolio ja/tai alueet. suullinen esitys) SAB2.4 Opiskelu ja tulevaisuuden-suunnitelmat SAB2.5 Kulttuuri Huomioitavaa 40 SAB2.6 Yhteinen maapallomme VS Painotetaan tekstin ymmärtämistä. Aiheina yhteiskunnalliset asiat sekä maapallon tila ja tulevaisuus. SAB2.7 Tiede ja tekniikka VS Painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. Aiheina eri tieteenalat, tekniikka ja viestintä. SAB2.8 Luonto ja kestävä kehitys VS Painopiste tekstin ymmärtämisessä ja kirjoittamisessa. Aiheina luonto ja luontoon suhtautuminen. SAB2.9 Kertaa ja kehitä taitojasi KS Kerrataan rakenteita ja sanastoa ja hiotaan kuuntelu- ja kirjoittamistaitoja ylioppilaskoetta varten. SAB2.11 Paremmaksi kuuntelijaksi SO Katso SAA11 Suoritetaan 2., 3. tai 4. vuonna. Kurssi yhteinen A-saksan kanssa. Huom! ½ kurssi. SAB2.12 Paremmaksi kirjoittajaksi SO Katso SAA12 Suoritetaan 2., 3. tai 4. vuonna. Kurssi yhteinen A-saksan kanssa. Huom! ½ kurssi. SO Opiskelijavaihtoa Jacobson-Gymnasiumin kanssa. Kurssiin kuuluvat erikseen sovitut tapaamiset opettajan kanssa, matka Seeseniin sekä saksalaisten vierailu Tampereelle. SAB2.13 Seesen-kurssi Suoritetaan 5. kurssin jälkeen. . Suoritetaan 6. kurssin jälkeen. Suoritetaan 7. kurssin jälkeen. Suositellaan suoritettavaksi 3. tai 4. vuonna. Suoritetaan 1. tai 2. vuonna. ESPANJA B3-KIELENÄ EAB3 Kurssin nimi ja numero EAB3.1 Hyvää päivää, hauska tutustua (Buenos días, mucho gusto) EAB3.2 Näin asiat hoituvat (Así se hace) EAB3.3 Vapaa-aika ja harrastukset (Tiempo libre y pasatiempos) EAB3.4 Meillä ja muualla (De Finlandia al mundo hispano) EAB3.5 Ennen ja nyt (Antes y ahora) EAB3.6 Opiskelu ja tulevaisuuden-suunnitelmat (Los estudios y los planes de futuro) EAB3.7 Kulttuuri (La cultura) EAB3.8 Yhteinen maapallomme (Nuestro mundo) Kurssin sisältö Huomioitavaa VS Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä ja opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Pääpaino puhumisessa. VS Kurssilla harjoitellaan edelleen jokapäiväisiä puhetilanteita ja vahvistetaan ja laajennetaan espanjan perusrakenteita. Pääpaino puheen ymmärtämisessä ja tuottamisessa. VS Harjoitellaan nuorten kiinnostuksen kohteisiin kuten harrastuksiin liittyvää sanastoa ja vahvistetaan kielen perusrakenteita. Painotus edelleen puheen ymmärtämisessä ja tuottamisessa. VS Harjoitellaan kotimaasta ja espanjankielisistä maista kertomista. Painotetaan puheen ymmär- Jonkin kotiseudun kohteen kirjallinen ja/tai suullisen esittely. tämistä ja puhumista, mutta harjoitellaan myös Kuullun-ymmärtämisen koe. kirjoittamista. VS Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt Kurssin aiheisiin liittyvän aiheen sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Painosuullinen tai kirjallinen esitys tetaan viestinnällisiä kirjoitustehtäviä ja puhesekä kuullunymmärtämisen koe. viestintää. VS VS Harjoitellaan opiskeluun ja työelämään liittyvää Suullinen tiivistelmä jostakin kieltä. Vahvistetaan suullista ja kirjallista viestin- pidemmästä artikkelista ja kuulunymmärtämisen koe. tää. Suullinen tiivistelmä jostakin Harjoitellaan eri kulttuurinaloihin liittyvää kieltä. pidemmästä artikkelista ja kuulunymmärtämisen koe. Keskitytään kielitaidon kaikkiin osa-alueisiin. VS Harjoitellaan ajankohtaisaiheisiin ja maapallon tilaan liittyvää kieltä. Painotetaan tekstin ymmärtämistä ja suullisten ja kirjallisten selostusten laatimista. KS Kerrataan kieliopin perusrakenteita ja lukion Kurssi suoritetaan 3. tai 4. perusaihealueiden sanastoa. Harjoitellaan vuonna. kuuntelu- ja kirjoitustaitoja tavoitteena parantaa opiskelijan mahdollisuuksia menestyä päättökokeessa. SO Harjoitellaan kuullunymmärtämisstrategioita tavoitteena parantaa opiskelijan kuullunymmärtämistaitoja. Kurssi sisältää monipuolisia kuuntelu-, ääntämis-, oikeinkirjoitus- ja puheharjoituksia. EAB3.9 Kertaa ja kehitä taitojasi (Repaso!) EAB3.11 Paremmaksi kuuntelijaksi (Mejor oyente) 41 Suullinen tiivistelmä jostakin pidemmästä artikkelista ja kuulunymmärtämisen koe. Suositellaan suoritettavaksi 2., 3. tai 4. vuonna. Voidaan tarjota ½ kurssina yhdistettynä ½ EAB3.12 kurssiin. EAB3.12 Paremmaksi kirjoittajaksi (Mejor escritor) SO Harjoitellaan ja vahvistetaan opiskelijan kirjoitustaitoja. Tutustutaan erilaisiin tekstilajeihin ja harjoitellaan niiden tuottamista RANSKA B3-KIELENÄ Kurssin nimi ja numero RAB3.1 Hyvää päivää, hauska tutustua RAB3.2 Näin asiat hoituvat RAB3.3 Vapaa-aika ja harrastukset RAB3.4 Meillä ja muualla RAB3.5 Ennen ja nyt RAB3.6 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat RAB3.7 Kulttuuri RAB3.8 Yhteinen maapallomme Kurssilla opetellaan jokapäiväisen elämän puhetilanteissa tarvittavaa kieltä ja tutustutaan ranskan kielen perusrakenteisiin. Pääpaino puhumisessa. VS Kurssilla harjoitellaan edelleen jokapäiväisiä puhetilanteita ja vahvistetaan ja laajennetaan ranskan perusrakenteita. Pääpaino puheen ymmärtämisessä ja tuottamisessa. VS Harjoitellaan nuorten kiinnostuksen kohteisiin kuten harrastuksiin liittyvää ranskan kieltä ja Suoritetaan RAB3.2 kurssin jälkeen. vahvistetaan perusrakenteita. Painotus edelleen puheen ymmärtämisessä ja tuottamisessa. VS Harjoitellaan kotimaasta ja ranskankielisistä maista kertomista. Painotetaan puheen ymmär- Suoritetaan RAB3.3 kurssin jälkeen. tämistä ja puhumista, mutta harjoitellaan myös kirjoittamista. VS Harjoitellaan erilaisissa yhteiskuntaan liittyvissä Suoritetaan RAB3.4 kurssin jälkeen. tilanteissa tarvittavaa kieltä. Painotetaan viestinnällisiä kirjoitustehtäviä ja puheviestintää. VS Harjoitellaan opiskeluun ja työelämään liittyvää Suoritetaan RAB3.5 kurssin jälkeen. kieltä. Vahvistetaan suullista ja kirjallista viestintää. VS Harjoitellaan eri kulttuurinaloihin liittyvää kieltä Suoritetaan RAB3.6 kurssin jälkeen. ja tutustutaan kohdekielisten maiden kulttuuriin. Keskitytään kielitaidon kaikkiin osa-alueisiin. VS Harjoitellaan ajankohtaisaiheisiin ja maapallon tilaan liittyvää kieltä. Painotetaan tekstin ymmärtämistä ja suullisten ja kirjallisten selostusten laatimista. KS Kerrataan kieliopin perusrakenteita ja lukion perusaihealueiden sanastoa. Harjoitellaan kuuntelu- ja kirjoitustaitoja tavoitteena parantaa opiskelijan mahdollisuuksia menestyä päättökokeessa. KS Tutustutaan eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja Suoritetaan RAB3.8 kurssin jälkeen, viestinnän eri muotoihin liittyviin yleistajuisiin mikäli RAB2 ja RAB3–ryhmät on teksteihin. Painotetaan tekstin ymmärtämistä ja yhdistetty. kirjoittamista. KS Suoritetaan RAB3.11 kurssin jälkeen, Käsitellään luontoa ja sen ilmiöitä sekä luontoon suhtautumista omassa ja kohdekielen mikäli RAB2- ja RAB3 -ryhmät on kulttuurissa. Painopiste tekstin ymmärtämises- yhdistetty. sä ja kirjoittamisessa. SO Kurssi on Ranskan maantuntemuskurssi, jolla tutustutaan ranskalaiseen kulttuuriin, tapoihin ja Suoritetaan 2., 3. tai 4. vuonna. Kurssi jokapäiväiseen elämään. Kurssin päättövaion tarjolla joka toinen vuosi. heessa tehtäneen matka Ranskaan. Kurssi toteutetaan hajautettuna koko lukuvuodelle. RAB3.12 RAB3.13 À la française Huomioitavaa VS RAB3.11 Luonto ja kestävä kehitys RAB3 Kurssin sisältö RAB3.9 Kertaa ja kehitä taitojasi Tiede ja tekniikka Suoritetaan 2., 3. tai 4 vuonna. Voidaan tarjota ½ kurssina yhdistettynä ½ EAB3.11 kurssiin. Suoritetaan 1. kurssina. Suoritetaan RAB3.1 kurssin jälkeen. Suoritetaan RAB3.7 kurssin jälkeen. Kurssi suoritetaan 3. tai 4. vuonna RAB3.8 kurssin jälkeen. Mikäli RAB2 ja RAB3–ryhmät on yhdistetty, suoritetaan RAB3.12 kurssin jälkeen. 4-10 SAKSA B3-KIELENÄ SAB3 Kurssin nimi ja numero Kurssin sisältö SAB3.1 Hyvää päivää, hauska tutustua VS Kurssilla opetellaan jokapäiväisen elämän puhetilanteissa tarvittavaa kieltä. Pääpaino puhumisessa. SAB3.2 Näin asiat hoituvat VS Kurssilla harjoitellaan edelleen jokapäiväisiä puhetilanteita. Pääpaino puheen ymmärtämisessä ja tuottamisessa. 42 Huomioitavaa Suoritetaan 1. kurssina. Suoritetaan 1. kurssin jälkeen. SAB3.3 Vapaa-aika ja harrastukset SAB3.4 Meillä ja muualla VS Harjoitellaan nuorten kiinnostuksen kohteisiin kuten harrastuksiin liittyvää saksaa. Painotus edelleen puheen ymmärtämisessä ja tuottamisessa. VS Harjoitellaan kotimaasta ja saksankielisistä Suoritetaan 3. kurssin maista kertomista. Painotetaan puheen ymmärjälkeen. tämistä ja puhumista, mutta harjoitellaan myös kirjoittamista. VS Painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. Kirjoittamista harjoitellaan viestinnällisten Suoritetaan 4. kurssin tehtävien avulla. Aiheina elämä ennen ja nyt jälkeen. sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta, terveys, hyvinvointi. SAB3.5 Ennen ja nyt SAB3.6 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat VS SAB3.7 Kulttuuri VS SAB3.8 Yhteinen maapallomme SAB3.9 Kertaa ja kehitä taitojasi SAB3.11 Paremmaksi kuuntelijaksi SAB3.13 Tiede ja tekniikka SAB3.14 Luonto ja kestävä kehitys Harjoitellaan ajankohtaisaiheisiin ja maapallon tilaan liittyvää kieltä. Painotetaan tekstin ymmär- Suoritetaan 7. kurssin jälkeen. tämistä ja suullisten ja kirjallisten selostusten laatimista. KS Kerrataan rakenteita ja sanastoa ja hiotaan kuuntelu- ja kirjoittamistaitoja ylioppilaskoetta varten. Suositellaan suoritettavaksi 3. tai 4. vuonna. . Katso SAA11 Suoritetaan 2., 3. tai 4. vuonna. Kurssi yhteinen Asaksan kanssa. Huom! ½ kurssi. SO Katso SAA12 Suoritetaan 2., 3. tai 4. opiskeluvuonna. Kurssi yhteinen A-saksan kanssa. Huom! ½ kurssi. KS Painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. Aiheina eri tieteenalat, tekniikka ja viestintä. KS Painopiste tekstin ymmärtämisessä ja kirjoittamisessa. Aiheina luonto ja luontoon suhtautuminen. SO Opiskelijavaihtoa Jacobson-Gymnasiumin kanssa. Kurssiin kuuluvat erikseen sovitut tapaamiset opettajan kanssa, matka Seeseniin sekä saksalaisten vierailu Tampereelle. SAB3.15 Seesen-kurssi Harjoitellaan opiskeluun ja työelämään liittyvää Suoritetaan 5. kurssin kieltä. Vahvistetaan suullista ja kirjallista viestin- jälkeen. tää. Suoritetaan 6. kurssin jälkeen. Harjoitellaan eri kulttuurinaloihin liittyvää kieltä Erilaiset kirjalliset ja ja tutustutaan kohdekielisten maiden kulttuuriin. suulliset tuotokset (esim. portfolio ja/tai suullinen Keskitytään kielitaidon kaikkiin osa-alueisiin. esitys). VS SO SAB3.12 Paremmaksi kirjoittajaksi PITKÄ MATEMATIIKKA Kurssin nimi ja numero Suoritetaan 2. kurssin jälkeen. Suoritetaan SAB3.8-kurssin jälkeen. Suoritetaan SAB3.13kurssin jälkeen. Suoritetaan 1. tai 2. vuonna. MAA Kurssin sisältö Huomioitavaa MAA1 Funktiot ja yhtälöt PA Käsitellään prosenttilaskentaa ja potensseja. MAA2 Polynomifunktiot PA Käsitellään polynomifunktioiden ominaisuuksia. PA Suoritetaan kurssien 1 ja 2 Käsitellään sekä taso- että avaruusgeometriaa. jälkeen. MAA3 Geometria Suoritetaan 1. kurssina. Suoritetaan kurssin 1 jälkeen. MAA4 Analyyttinen geometria PA Käsitellään käyriä koordinaatistossa, itseisarvo- Suoritetaan kurssien 1-3 jälkeen. yhtälöitä ja -epäyhtälöitä sekä yhtälöryhmiä. MAA5 Vektorit PA Käsitellään kaksi- ja kolmiulotteisia vektoreita. MAA6 Todennäköisyys ja tilastot PA Käsitellään tilastotieteen ja todennäköisyyslaskennan peruskäsitteitä. MAA7 Derivaatta PA Käsitellään derivaatan käsitettä polynomifunkti- Suoritetaan kurssien 1-4 jälkeen. on avulla. MAA8 Juuri ja logaritmifunktiot PA Käsitellään juuri-, eksponentti- ja logaritmifunk- Suoritetaan kurssien 1-4 ja 7 tioita ja niiden derivaattoja sekä käänteisfunktio- jälkeen. 43 Suoritetaan kurssien 1-4 jälkeen. ta. MAA9 Trigonometriset funktiot ja lukujonot PA Suoritetaan kurssien 1-4 ja 7 Käsitellään trigonometrisia funktioita ja niiden jälkeen. derivaattoja sekä erilaisia lukujonoja ja summia. MAA10 Integraalilaskenta PA Käsitellään integraalifunktiota, määrättyä integraalia ja niiden soveltamista. MAA11 Lukuteoria ja logiikka VS Käsitellään logiikan ja lukuteorian peruskäsittei- Suoritetaan kurssien 1 ja 2 jälkeen. tä. MAA12 Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä VS Käsitellään virheen käsitettä, numeerisia menetelmiä ja polynomien jaollisuutta. MAA13 Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi VS Käsitellään jatkuvuuden ja derivoituvuuden käsitettä, raja-arvoa äärettömyydessä ja epäoleellisia integraaleja. MAA14 Kertauskurssi KS Käsitellään kokoavasti aikaisemmilla kursseilla opittuja asioita. SO Kurssilla tutustutaan kompleksilukuihin ja niiden välisiin laskutoimituksiin sekä kompleksitasoon. Suoritetaan kurssien 1-9 jälkeen. Kurssilla käsitellään myös käyrien erilaisia esitysmuotoja sekä Taylorin polynomeja. MAA16 Differentiaali-yhtälöt ja matemaattiset todistukset SO Kurssilla opetellaan muodostamaan ja ratkaisemaan erilaisia differentiaaliyhtälöitä ja tutustutaan erilaisiin todistustekniikoihin. MAA17 Talousmatematiikka KS Sama kuin MAB7. MAA15 Kompleksiluvut, käyrien esitysmuodot ja Taylorin polynomit MAA18 Lyhyen matematiikan kertauskurssi Suoritetaan kurssien 1-4 ja 6-9 jälkeen. Suoritetaan kurssien 1-4 ja 7-10 jälkeen. Suoritetaan kurssien 1-10 jälkeen Suoritetaan kurssien 1-10 jälkeen. Suoritetaan kurssien 1-10 jälkeen Suoritetaan kurssien 1-2 jälkeen. Kurssin valitsevat kaikki lyhyen matematiikan yo-kirjoituksiin osallistuvat opiskelijat. KS Sama kuin MAB9. SO Kurssin tarkoituksena on tukea 1. vuosi-kurssin Suoritetaan 1. lukiovuoden aikana opiskelijoiden pitkän matematiikan opiskelua, hajautetusti usean jakson aikana. kerrata perusasioita ja parantaa samaan aikaan Tapaamisia on 1-2 viikossa. suoritettavien pakollisten kurssien asioiden hallintaa. SO Miten eurooppalainen ja kansainvälinen koulumatematiikka eroaa suomalaisen lukion matematiikasta? Mitä yhteistä löytyy kaikkien Euroopan maiden matematiikasta? Miksi jotkut Suoritusjärjestys: Kurssien MAA7 asiat opetetaan toisin? Uusi näkökulma lukioja MAA8 jälkeen (joko3. tai 4. matematiikkaan; esimerkkejä eri koulujärjestel- jakso). mien kurssitehtävistä ja opetusmenetelmistä sekä muutamien ulkomaisten yliopistojen pääsykoetehtävistä. Kurssin opetuskieli on englanti, opiskelijat voivat halutessaan käyttää myös suomea. SO Sama kuin MAB12 Suoritusjärjestys: Kurssin MAA6 jälkeen. MAA22 Derivointitekniikkaa ja funktioiden tutkimista SO Derivoinnin soveltamista arkielämän tehtäviin. Suoritusjärjestys: Kurssin MAA7 jälkeen. MAA23 Differentiaali- ja integraalilaskennan perusteet SO Differentiaali- ja integraalilaskentaa. Lisäksi tutkitaan raja-arvoa äärettömyydessä. Vaihtoehto kurssille 13 MAA19 Pitkän matematiikan tukikurssi MAA20 Kansainvälistä matematiikkaa MAA21 Tilastot ja todennäköisyys II LYHYT MATEMATIIKKA Kurssin nimi ja numero MAB1 Lausekkeet ja yhtälöt MAB2 Geometria MAB3 Matemaattisia malleja 1 MAB4 Matemaattinen analyysi MAB5 Tilastot ja MAB Kurssin sisältö PA PA PA PA PA Suoritetaan kurssien 1-10 jälkeen. Huomioitavaa Käsitellään verrannollisuutta, 1. ja 2. asteen yhtälöitä ja niiden sovelluksia. Suoritetaan 1. kurssina. Käsitellään tason, kolmiulotteisuuden ja koordinaatiston geometriaa. Käsitellään lineaarista ja eksponentiaalista mallia sekä niihin liittyvien yhtälöiden ratkaisemista. Käsitellään polynomifunktiota, sen derivaattaa ja derivaatan soveltamista. Käsitellään tilastotieteen ja todennäköisyyslaskennan peruskäsitteitä. Suoritetaan 1. kurssin jälkeen. 44 Suoritetaan 2. kurssin jälkeen. Suoritetaan 3. kurssin jälkeen. Suoritetaan 4. kurssin jälkeen. todennäköisyys MAB6 Matemaattisia malleja 2 PA Käsitellään yhtälöparia, lineaarista optimointia Suoritetaan 5. kurssin jälkeen. sekä lukujonoja ja summia. MAB7 Talousmatematiikka VS Käsitellään talouselämän peruskäsitteisiin liittyviä laskuja. Suoritetaan 3. kurssin jälkeen. MAB8 Matemaattisia malleja 3 VS Käsitellään trigonometrisia funktioita ja vektoreita. Suoritetaan 4. kurssin jälkeen. MAB9 Kertauskurssi KS Käsitellään kokoavasti ja syventävästi kurssien Suoritetaan 6. kurssin jälkeen. 1-6 sisältöjä. MAB10 Sanalliset tehtävät SO Käsitellään sanallisten tehtävien ja ongelmien ratkaisemista KS Sama kuin MAA11 KS Kerrataan todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskäsitteitä. Tutustutaan tilastollisiin jakaumiin ja niiden tulkintaan. MAB11 Lukuteoria ja logiikka MAB12 Tilastot ja todennäköisyys 2 Suoritetaan 4. kurssin jälkeen. Suoritetaan 1. kurssin jälkeen. Suoritetaan 5. kurssin jälkeen. BIOLOGIA BI Kurssin nimi ja numero Kurssin sisältö BI1 Eliömaailma PA BI2 Solu ja perinnöllisyys PA Biologia tieteenä ja biologinen tutkimus. Elämän Suorita 1. vuonna. Aiheesta tunnusmerkit ja monimuotoisuus. Evoluutio ja lisää kiinnostuksen mukaan: eliöiden sopeutuminen. Ekosysteemien toiminta. BI7, BI9 ja BI10. Kokeellisen tutkimuksen perusteet koululaboratoriossa. Solujen rakenne, energiatalous ja lisääntyminen. DNA:n rakenne ja toiminta. Periytymisen perusteet. Kokeellisuutta koululaboratoriossa. Kurssin BI1 jälkeen. Aiheesta lisää: BI5 ja BI7. Suositellaan urheilijoille. VS Lajien ja elinympäristöjen uhanalaisuus ja suojelu. Ihmisen toiminnan aiheuttamia häiriöitä luonnon kiertokulussa. Maailmanlaajuisia ympäristökysymyksiä. Vierailuja ympäristöalan laitoksiin. VS Ihmisen anatomiaa: solut ja kudokset, elimet ja elimistöt. Elintoimintojen säätely. Lisääntyminen, kasvu ja vanheneminen. Ympäristö ja terveys. Anatomisten mallien ja elinnäytteiden tutkimista. VS Solujen hienorakenne ja toiminta. MikrobiologiKurssien BI1 ja BI2 jälkeen. aa: bakteerit ja virukset. DNA. Soluviestintä. Geenisiirrot ja geenien kartoitus. Geenitutkimus Aiheesta lisää: BI8. lääketieteessä. Biotieteet ja teollisuus. Biotekniikan tutkimuksia laboratoriossa. KS Kokonaiskuva lukion valtakunnallisten kurssien (BI1-BI5) sisällöistä. Keskeiset aiheet kerraten ja syventäen. Biologian ainereaalikokeeseen vastaaminen. Esseet . SO Työkurssi koululaboratoriossa. Erilaisten koejärjestelyjen suunnittelu ja toteuttaminen: esim. ihmisen aistit, solun toiminta. Eliöiden preparointia ja mikroskopointia. Kurssin BI1 jälkeen. Tarjotaan parittomina vuosina. . SO Haasteellinen molekyylibiologian työkurssi yhteistyössä Lääketieteellisen teknologian instituutin (IMT) kanssa. DNA, RNA, entsyymit, proteiinit, bakteerit, geeninsiirto, mikrobiologia. Biologian ja / tai kemian ainereaalin kirjoittajille tai vastaavat pohjatiedot omaaville. Opettaja yliopistolta. Toteutetaan kouluajan ulkopuolella. Kesto 3 työpäivää. . SO Eliöiden tutkiminen luonnossa havainnoiden ja erilaisin kenttäkoejärjestelyin. Pääosin viikonloppukurssi Tampereen Luontokoulussa, Terälahdessa Voit suorittaa 1. biologian kurssina. Tarjotaan parillisina lukuvuosina. . kurssikansio. SO Eläinten käyttäytymisen perusteet. Ihmisen ja muiden kädellisten vertailua. Eläinten oppiminen Kurssin BI1 jälkeen. ja tietoisuus. Täsmällinen kurssisisältö määräy- Tarjotaan parittomina tyy opiskelijoiden kiinnostuksen mukaan. Vierai- vuosina. . luja alan kohteisiin. BI3 Ympäristö-ekologia BI4 Ihmisen biologia BI5 Bioteknologia BI6 Lukion biologia kokonaisuutena BI7 Kokeellista biologiaa Huomioitavaa BI8 Molekyyli-biologian perusteet BI9 Maastotutkimuskurssi BI10 Ekologian perusteet 45 Kurssin BI1 jälkeen. Aiheesta lisää kiinnostuksen mukaan: BI7, BI9, BI10 ja BI12. Kirjallinen kurssityö Kurssien BI1 ja BI2 jälkeen. Aiheesta lisää: BI11. KS Kurssien BI1, BI2 ja BI4 Ihmiskehon rakenne ja toiminta syventävästi. jälkeen. BI11, FY12 ja KE9 Täsmällinen kurssisisältö opiskelijoiden kiinnosmuodostavat yhdessä ehjän tuksen mukaan. Opintokäyntejä terveydenhoitokokonaisuuden ihmisestä. alan opiskelu- ja työpaikkoihin Pirkanmaalla. . Esseet ja vierailuraportit. SO Pohjois-Suomen ja Norjan vuorovesirannikon luonto. Lajintuntemusta, ekologiaa ja geologiaa. Kurssin BI1 jälkeen. Tuntityöskentelyä ja n. 5 päivän retki pohjoiseen . Raportti syyskuussa. BI11 Lääketieteellinen biologia BI12 Pohjoisen luontoretkeily MAANTIEDE GE Kurssin nimi ja numero Kurssin sisältö PA Luonnonmaantieteen peruskurssi. Maantiede tieteenä ja Maa planeettana. Ilma-, vesi- ja kivikehän toimintaa. Maan pinnanmuotojen muuttuminen. Kasvillisuusvyöhykkeet. Maiseman tulkintaa. Suorita 1. vuonna. . Karttakoe ja aluetyö(t). PA Kulttuurimaantieteen peruskurssi. Keskeisinä teemoina ovat ihmisen toiminnan syyt ja seuraukset sekä alueiden erilaisuus ja eriarvoisuus. Globalisaatio. Keinoja, joilla alueiden kehittymistä voidaan ohjata. Kurssin GE1 jälkeen 1. tai 2. vuonna. Suositellaan urheilijoille. . Karttakoe ja aluetyö(t). VS Hasardimaantieteen kurssi. Riskien luokittelu. Tarkastellaan uhkia, joita luonto ja ihminen itse Kurssien GE1 ja GE2 toiminnallaan aiheuttavat ihmiskunnalle ja jälkeen. luonnolle. Hasardien erilaisia vaikutuksia ja . Kurssikansio. ehkäisykeinoja. Seurataan ja verrataan tiedotusvälineiden uutisointia. VS Maantieteen tutkimusmenetelmiä. Karttojen ja diagrammien tulkintaa ja laatimista. Tehdään tutkielma valitusta alueesta. Paikkatietojärjestelmän (GIS) ja satelliittipaikannuksen perusteet. KS Kokonaiskuva lukion valtakunnallisten kurssien (GE1-GE4) sisällöistä. Rakennetaan kokonais- Suositus suorittamiselle juuri ennen ainereaalia. kuva maantieteestä tieteenä. Harjoitellaan erilaisten tietolähteiden käyttöä ja tulkintaa sekä maantieteen ainereaaliin vastaamista. SO Työkurssi, jolla opetellaan käyttämään Kurssien GE1 ja GE2 tietokonetta tehokkaasti karttojen ja diagrammien teossa. Harjoitellaan navigointia satelliitti- jälkeen. Tarjotaan en avulla ja syvennetään taitoja paikkatietojär- parittomina vuosina. . jestelmästä. Maastotöitä ja opintokäyntejä. SO Työkurssi, jolla tutustutaan Tampereeseen maantieteellisen tutkimuksen näkökulmasta. Mielikuvien kaupunki. Kaupunginosat ja liikenneverkko. Kaupunkiluonto ja maiseman analyysi. Kaupunkisuunnittelu ja Tampereen tulevaisuus. Opintokäyntejä ja retkiä. GE1 Sininen planeetta GE2 Yhteinen maailma GE3 Riskien maailma GE4 Aluetutkimus GE5 Lukion maantiede kokonaisuutena GE6 Modernia maantiedettä GE7 Kaupunki-maantiede FYSIIKKA FY2 Lämpö FY3 Aallot Kurssien GE1 ja GE2 jälkeen. . Tutkielma. Kurssien GE1 ja GE2 jälkeen. Tarjotaan parillisina lukuvuosina. . Kurssityöt. FY Kurssin nimi ja numero FY1 Fysiikka luonnontieteenä Huomioitavaa Kurssin sisältö Huomioitavaa PA Kurssi tutustuttaa tieteelliseen ajatteluun, suureisiin, vuorovaikutuksiin, liikkeeseen, aineeseen, säteilyyn ja maailmankaikkeuteen. VS aineen olomuotojen muutokset, kaasujen käyttäytyminen, mekaaninen ja lämpöenergia, energiavarat ja lämpöopin pääsäännöt teknisine sovelluksineen VS värähdys- ja aaltoliike, ääneen ja valoon liittyvät ilmiöt, lait ja sovellukset esimerkkeinä peilit, linssit ja soittimet 46 Kokeellinen työ. Suoritetaan ensimmäisenä kurssina. FY4 Liikkeen lait FY5 Pyöriminen ja gravitaatio FY6 Sähkö FY 7 Sähkömagnetismi VS voimat, etenemisliike, energia- ja impulssiperiaate, liikemäärä ja sen säilyminen VS ympyrä- ja pyörimisliike, heittoliike, pyörimismäärän säilyminen, pyörimisliikkeen energia, gravitaatio VS jännitteen ja sähkövirran mittaaminen, virtapiiriEsitiedot: FY4. en lait, varaukset ja sähkökentät, johteet ja puolijohteet VS magneettiset ilmiöt, induktio, vaihtovirtapiirit, sähköenergian siirto, sähkömagneettinen viestintä FY8 Aine ja säteily VS FY9 Kokeellinen fysiikka atomi- ja ydinfysiikka, aaltohiukkasdualismi, modernin maailmankuvan perusteet Esitiedot: FY4. Esitiedot: FY4, FY6 Esitiedot: FY4. KS Esitiedot: FY2 kokeellisia tutkimuksia fysiikan eri osa-alueilta Ei itsenäistä suoritusta. yhteistyössä Tampereen ammattikorkeakoulun Kokeelliset työt ja selostuksien kanssa laatiminen. KS aiemmin opittujen tietojen syventäminen, laskutehtävien ratkaisutaitojen parantaminen, fysiikan reaalikokeeseen valmistautuminen FY11 Sähkömagnetismin jatkokurssi KS sähkömagneettinen induktio, tasavirtapiirit, Ohmin, Kirchhoffin ja Joulen lait Esitiedot: FY6, FY7. FY12 Ihmisen fysiikka SO biofysiikan alkeet ja menetelmät, ihmisen tutkimisen ja hoidon fysikaaliset menetelmät Ei itsenäistä suoritusta Essee ja esitelmä. FY13 Elektroniikka SO Elektroniikan komponentit, peruskytkennät ja digitaalielektroniikan perusteet Esitiedot: FY6 ja FY7 Ei itsenäistä suoritusta. FY14 Avaruusfysiikka SO Avaruuden kohteet, avaruutta hallitsevat fysiikan lait ja kosmologia Ei itsenäistä suoritusta. Esitelmä ja vierailut. FY10 Lukion fysiikan kokonaiskuva KEMIA KE Kurssin nimi ja numero KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia Kurssin sisältö Huomioitavaa PA Kurssilla tutkitaan epäorgaanisia ja orgaanisia aineita ja yhdisteitä, niiden ominaisuuksia ja reaktioita sekä niissä esiintyviä sidostyyppejä. Opiskellaan aineiden erotusmenetelmiä ja kvantitatiivisia määrityksiä. Pakollinen peruskurssi; suoritettava ennen muita kemian kursseja. : tuntitestit, laboratorio-työskentely, jatkuva näyttö ja kurssikoe. VS Tutustutaan alkuaineiden rakenteisiin, ominaisuuksiin, sidostyyppeihin sekä jaksolliseen järjestelmään. Mallintamisen ja kokeellisuuden avulla opiskellaan orgaanisten molekyylien avaruusrakenteita ja isomerioita. 1. syventävä kurssi. Muut kurssit (K3K7) mieluummin numerojärjestyksessä Arviointi: kts.KE1 VS Tutkitaan epäorgaanisia ja orgaanisia reaktioita, reaktionopeuksia ja niihin vaikuttavia tekijöitä Edeltävät kurssit: KE1 ja KE2. sekä energianmuutoksia kemiallisissa reaktioisArviointi kuten edellä sa. Opiskellaan reaktioyhtälön kirjoittamista ja tasapainottamista sekä stoikiometrisia laskuja. VS Tutkitaan teollisesti tärkeitä metalleja, epämetalleja sekä bio- ja synteettisiä polymeereja. Opis- Edeltävät kurssit: KE1 ja KE2 tai KE1, kellaan hapettumis- pelkistymisreaktioita, säh- KE2 ja KE3. kökemiallinen jännitesarja sekä elektrolyysin Arviointi kuten edellä periaate. VS Kurssilla perehdytään reaktiotasapainoihin, happo- ja emästasapainoihin, vahvoihin ja heikkoihin protolyytteihin, puskuriliuoksiin, liukoisuuteen ja liukoisuustasapainoihin sekä kokeellisesti että graafisten esitysten avulla. Edeltävät kurssit: KE1, KE2, KE3, KE4 tai KE1, KE2 ja KE3. Arviointi kuten edellä KS Tehdään erilaisia kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia määrityksiä, synteesejä ja analyysejä kemian eri osa-alueilta. Vierailuja yliopiston, teollisuustai tutkimuslaitosten laboratorioihin. Edeltävät kurssit: KE1 ja KE2. Auttaa yo-kirjoitusten kokeellisten tehtävien ratkaisemista. , työselostukset ja jatkuva näyttö. KE2 Kemian mikromaailma KE3 Reaktiot ja energia KE4 Metallit ja materiaalit KE5 Reaktiot ja tasapaino KE6 Kokeellinen kemia Esitiedot: FY2-FY6. 47 KE7 Lukion kemian kokonaiskuva KE8 Orgaanisen kemian jatkokurssi KS Edeltävät kurssit: KE1- KE5. Auttaa Kerrataan ja syvennetään lukion kurssien yo-kirjoituksissa sekä jatkokeskeisiä oppisisältöjä sekä vahvistetaan laskuopinnoissa. esim. preliminääri ja taitoja. Harjoitellaan ainereaaliin vastaamista. jatkuva näyttö. SO Syvennetään orgaanisen kemian tietoja ja taitoja laboroiden sekä vierailuja tehden. SO Tutustutaan biokemian alkeisiin erilaisten laboratoriotöiden ja tutustumiskäyntien avulla, esim. Lääketieteellinen tiedekunta, Santen, Inion, TAYS… Tutustutaan erilaisiin molekyylinmallinnusohjelmiin ja harjoitellaan raporttien tekoa. KE9 Ihminen - kemiallinen tehdas Edeltävät kurssit: KE1, KE2 ja KE3. . Soveltuu hyvin myös 1.vuosikurssin opiskelijoille. Edeltävänä kurssina suositellaan KE1. Voidaan kirjoittaa erillinen todistus. USKONTO, EVANKELISLUTERILAINEN Kurssin nimi ja numero UE Kurssin sisältö UE1 Uskonnon luonne ja merkitys UE2 Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta PA Uskontojen tutkimus ja vaikutus taiteeseen, tapakulttuuriin ja yhteiskuntaan. Raamatun synty, sisältö, tulkinta ja merkitys. PA Kristillisen kirkon synty, leviäminen ja muotoutuminen nykyisen kaltaiseksi. Kristillisyys eri mantereilla. Kristinuskon vaikutus kulttuuriin. Suoritetaan opintojen Keskustelua oikeasta ja väärästä yksilön loppuvaiheessa. Ei elämässä ja yhteiskunnassa. Kristillinen ihmis- suositella suoritettavaksi itsenäisesti. ja jumalakäsitys. Ihmisen suhde luontoon. UE3 Ihmisen elämä ja etiikka PA VS Maailmanuskonnot uskontotieteen näkökulmasta. Eri uskontojen pyhät kirjat, oppi, rituaalit ja tavat sekä levinneisyysalueet. Kurssi, josta on hyötyä eri kulttuurien ymmärtämisessä. VS Muinaissuomalaisten uskonto ja Suomen kirkkohistorian yleislinjat. Uudet uskonnolliset liikkeet, kultit ja lahkot nyky-Suomessa. Tutustumiskäyntejä ja vierailijoita. KS Yo-kirjoituksiin valmentava kurssi. Kerrataan kurssien sisältöjä ja kiinnitetään huomiota ainerajat ylittäviin seikkoihin. Harjoitellaan vastaustekniikkaa. UE4 Uskontojen maailmat UE5 Mihin suomalainen uskoo? UE6 Lukion uskonto kokonaisuutena USKONTO, ORTODOKSINEN Kurssin nimi ja numero Huomioitavaa Kurssi suoritetaan juuri ennen yo-koetta. ja mahdollinen kurssikoe UO Kurssin sisältö Huomioitavaa PA Kirkon synty ja varhaiskirkko, Bysantin aika ja Voidaan suorittaa myös kirkolliskokoukset, Venäjän kirkko ja muut ortodoksiset paikalliskirkot, orientaaliset kirkot verkkokurssina tai itsenäisesti. ja lännen kirkot UO2 Uskonoppi ja etiikka PA Ortodoksisen uskon perusteet, Pyhä kolminaiVoidaan suorittaa myös suus, kirkon pyhät sakramentit ja ajan pyhitverkkokurssina tai itsenäisesti. täminen, yhteisö- ja yksilöeettisiä kysymyksiä. UO3 Raamattutieto PA Suurimpien uskontokuntien historia ja keskeiset opit, uskonnoista käsin nousevia ajankohtaisia eettisiä kysymyksiä. UO4 Uskontojen maailmat VS Raamatun synty, kehitys ja rakenne. Vanhan Suoritetaan ev.lut. uskonnon ja Uuden testamentin kirjat sekä niiden käyttö kurssina (UE4) tai itsenäisesti. ortodoksisessa kirkossa. VS Ortodoksisen uskonnon saapuminen Karjalaan, ortodoksit Ruotsin vallan ja autonomian aikana, kansallisen ortodoksisen kirkon synty ja kehitys. UO1 Hyvä elämä UO5 Ortodoksinen Suomi 48 Voidaan suorittaa myös verkkokurssina tai itsenäisesti. Voidaan suorittaa myös verkkokurssina tai itsenäisesti. ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Kurssin nimi ja numero ET Kurssin sisältö Huomioitavaa Hyvä suorittaa ensimmäisenä kurssina. Arviointi kokeen, tehtävien ja muun näytön perusteella. ET1 Hyvä elämä PA Elämänkatsomustiedon ja moraalifilosofian peruskäsitteistöä. Arvoja, normeja ja hyveitä sekä yksilön moraalin kehitystä koskevia teorioita. Sovelluksia erilaisiin elämäntilanteisiin. ET2 Ihminen totuuden etsijänä PA Maailman perimmäiseen luonteeseen ja tietoon liittyviä kysymyksiä. Tiedon mahdollisuudesta. ET1:n jälkeen Tiedon instituutiot. Tiedon ja maailmankuvan suhde eettisiin perusratkaisuihin. PA Valtioon, yhteiskuntaan ja kulttuuriin liittyvää peruskäsitteistöä. Oikeudenmukaisuuden ja ihmisoikeuksien olemuksesta, näiden filosofisista perusteis- ET1:n jälkeen ta sekä toteutumisesta. Tutustutaan myös sosiologiaan ja sosiologian klassikoihin. VS Kulttuuriperintö hyvän elämän lähtökohtana ja mittana sekä jatkuvasti muuttuvana ilmiönä. Monikulttuurisuus elämänkatsomuksen rakentamisen näkökulmasta. Opiskelijoiden omat kiinnostukset vaikuttavat olennaisesti kurssin sisältöön. VS Maailman selittäminen erilaisissa myyttisissä, uskonnollisissa ja muissa ideologisissa perinteissä. Erilaisten katsomusten synnystä, historiasta ja tutkimuksesta. Opiskelijoiden omat kiinnostukset vaikuttavat olennaisesti kurssin sisältöön. ET3 Yksilö ja yhteisö ET4 Kulttuuri-perintö ja identiteetti ET5 Maailman selittäminen katsomus-perinteissä FILOSOFIA FI Kurssin nimi ja numero FI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun Kurssin sisältö PA Mitä filosofia on? Filosofinen ajattelu ja filosofisten ongelmien luonne. Filosofian osaalueet. Keskeistä käsitteistöä, klassisia ongelmia ja perusratkaisuja. VS Painopiste metaetiikassa mutta myös normatiivisen etiikan teorioiden käsittelyä syvennetään. Peruskurssin jälkeen Arvojen ontologiasta. Moraalin kielestä. Moraalitiedosta. FI2 Filosofinen etiikka FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia FI4 Yhteiskuntafilosofia Suoritetaan ensimmäisenä kurssina. Ontologiaa. Epistemologiaa. Kielifilosofiaa. Tieteenfilosofiaa. Olemisen, tiedon ja kielen Peruskurssin jälkeen suhde. Yhteiskuntafilosofian peruskysymyksiä. Ihminen yhteiskunnallisena oliona. Miksi ja miten yhteiskunta on syntynyt? Yksilön ja Peruskurssin jälkeen yhteiskunnan suhde. Oikeudenmukaisuus valta, tasa-arvo ja vapaus filosofisina ongelmina. Klassisia teorioita. Koko oppimäärän kertaus Pyritään muodostamaan yleiskäsitys filosofian historiallisesta näkökulmasta historiasta sekä filosofianhistoriallisten ajanjaktemaattisen tarkastelun sijaan. sojen jaottelusta. Ajanjaksoille tyypillisiä filosoLukio-opintojen aikana tarkastelfisia ongelmia selvitetään ja pyritään ymmärtuja asioita sijoitetaan historiallitämään miksi ne ovat olleet tärkeitä. Ylipäänsä seen kontekstiinsa. Erityisesti suuria linjoja ja ajasta toiseen säilyneitä teemoreaalikokeeseen valmistautuville ja etsitään ja vertaillaan niihin eri aikoina etsitmutta hyödyllinen missä tahansa tyjä ratkaisuja. opintojen vaiheessa. Estetiikka filosofian alueena. Kauneuden ja taiteen käsitteistä. Erilaisia kauneuskäsityksiä. Esteettisten arvojen ontologiaa. VS VS FI6 Filosofian historiaa KS FI7 Filosofinen estetiikka Huomioitavaa KS PSYKOLOGIA PS Kurssin nimi ja numero PS1 Psyykkinen toiminta. oppiminen ja vuoro-vaikutus PS2 Ihmisen psyykkinen kehitys Kurssin sisältö PA Perustiedot psykologiasta ja sen tiedonhankintamenetelmistä. Tehokas oppiminen ja stressinhallinta. Mielenterveys ja sen ylläpito. Ryhmien vaikutus yksilöön. VS Ihmisen kehitys kohdusta hautaan. Pääpaino lapsuuden ja nuoruuden kehityksessä. Auttaa ymmärtämään laajasti omaa itseä ja eri elämänvaiheita eläviä ihmisiä. 49 Huomioitavaa Kurssi suoritetaan ensimmäisenä PS-kursseista. Ei suositella suoritettavaksi itsenäisesti. PS3 Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet VS PS4 Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta PS5 Persoonallisuus ja mielenterveys VS VS PS6 Sosiaali-psykologian kurssi KS PS7 Lukion psykologia kokonaisuutena PS8 Urheilupsykologia PS9 Psykologian tutkimuskurssi KS SO KS PS10 Stressinhallinta ja ihmissuhdetaidot SO Hermoston perusrakenne. Ihmisen tiedonkäsittely: havaitseminen, illuusiot, keskittyminen, muisti. Tietoisuus ja sen muuntuneet tilat: uni, hypnoosi, päihteiden vaikutus. Aivovauriot ja niiden hoito. Motivaation ja tunteiden selitykset hormoneista sosiaalisiin tekijöihin. Älykkyys, luovuus, ongelmanratkaisu ja päätöksenteko psykologisen tutkimuksen kohteina. Persoonallisuuden rakenne ja tutkiminen. Eri persoonallisuusteoriat. Mielenterveyden häiriöt ja niiden hoito. Asenteet ja niihin vaikuttaminen mainonnasta aivopesuun. Roolit, ryhmän muokkaava vaikutus, joukkohurmos, ryhmien väliset konfliktit ja niiden ratkaisu. Hyvän vuorovaikutuksen elementit. Yo-kirjoituksiin valmentava kurssi. Syvennytään kurssi- ja oppiainerajat ylittäviin psykologisiin aihekokonaisuuksiin. Kerrataan ja harjoitellaan vastaustekniikkaa. Tavoitteiden, motivaation ja tunteiden merkitys urheilusuorituksessa. Keskittymis- ja rentoutusharjoituksia. Itsetuntemusta ja omaa kehittymistä edistäviä testejä. Harjoitellaan tutkimussuunnitelman tekemistä ja tulosten tulkintaa. Ohjaa ja valmentaa itsenäiseen työskentelyyn ja syventää tiedonhallintataitoja. Toteutetaan oma tutkimus. Opetellaan stressinhallintaa ja omaan hyvinvointiin vaikuttamista. Harjoitellaan vuorovaikutus- ja tunnetaitoja. Tehdään itsetuntemus- ja rentoutusharjoituksia. Suoritetaan mahdollisimman lähellä yo-kirjoituksia. Suoritetaan juuri ennen yokirjoituksia ja mahdollinen kurssikoe Opiskelija kokoaa muistiinpanoista ja testien tuloksista kansion. Vähintään kaksi PS-kurssia pitää olla suoritettuna oman tutkimustyön perusteella Abiturienteille tarkoitettu kurssi. edellyttää kurssin tehtävien ja harjoitusten tekemistä annetussa määräajassa HISTORIA HI Kurssin nimi ja numero HI1 Ihminen, ympäristö ja kulttuuri Kurssin sisältö PA HI2 Eurooppalainen ihminen PA HI3 Kansainväliset suhteet Huomioitavaa Valitse ensimmäiseksi kurssiksi, suositus Ihmisen ja luonnon vuorovaikutus kivikaudesta pakollisten kurssien nykyhetkeen. Pääpaino elinkeinojen, tekniikan suoritusjärjestykseksi: 1-2ja yhteiskunnan kehityksessä. 3-4. Eurooppalaisen kulttuurin keskeiset saavutukset sekä eurooppalaisen maailmankuvan muutokset ja niiden taustalla vaikuttanut kehitys. PA Kansainvälisen politiikan keskeiset tapahtumat, niiden taustat ja vaikutukset 1800-luvun lopulta lähtien. HI4 Suomen historian käännekohtia PA Suomen historian keskeiset muutokset 1800luvulta nykyaikaan. HI5 Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan VS Suomen historian kehityslinjoja ja kulttuuriperintöä ennen vuotta 1809. VS Euroopan ulkopuolisten kulttuuripiirien Valitse 2. tai 3. vuotena. tarkastelua esim. islamin, intiaanien, Kiinan ja Japanin historiaa. HI6 Kulttuurit kohtaavat HI7 Kulttuurien kohtaaminen tutkielmakurssina Valitse 1. tai 2. vuotena ennen kurssia HI4. Suositus: tutustu lukion historian opiskeluun ja valitse aikaisintaan 2. vuotena. Tutkielman arviointi, tutkielman teko sekä esittäminen KS Tutkielman teko. Aiheen voi valita Euroopan ulkopuolisista kulttuuripiireistä kuten islamin, intiaanien, Kiinan ja Japanin historiasta. KS Valitse pakollisten ja syventävien kurssien jälkeen mahd. lähellä yoKertausta ja valmentautumista yo-kirjoituksiin. kirjoituksia. Harjoituskokeet tai laaja yksi koe eri tyyppisistä tehtävistä. Vaihtoehto kurssille HI6 HI8 50 HI9 Urheilun historiaa HI10 Kurkistuksia historiaan HI11 Museoiden maailma Tutustuminen olympialiikkeeseen ja valittujen urheilulajien historiaan. Urheilun ja politiikan suhde. SO Valitse kiinnostuksen Vaihtuvateemainen kurssi, esim. natsi-Saksa mukaan. Kurssiin kuuluvien töiden ja toisen maailman sodan historia. suorittaminen hyväksytysti. SO Tutustuminen historiaan, yhteiskuntaan ja kulttuuriperintöön museoiden kautta; retkiä esim. Helsinki. SO Englanninkielisen kohdemaan historiaa englanniksi. Opettajana historian ja englannin Kurssi järjestetään joka opettajat; kurssilla perehdytään syvemmälle toinen vuosi kulloisenkin kohdemaan historian merkkihetkiin. Kurssilla voidaan tehdä vierailuja, kuunnella vierailevia luennoitsijoita ja tehdä oppilasesityksiä. SO Seurataan ajankohtaisia uutisia mediassa: mikä on uutisen historiallinen tausta, mistä mielikuvat syntyvät, millaista on uutiskerronta. Tehdään esim. projektitöitä tai kootaan portfolio kurssin alussa sovittavista teemoista. HI12 Historiaa englanniksi HI13 Maailma tänään YHTEISKUNTAOPPI Kurssin sisältö PA YH2 Taloustieto PA YH3 Kansalaisen lakitieto VS YH4 Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni YH5 Aktiivinen kansalainen YH6 Kurkistuksia yhteiskuntaan ja yhteiskuntatieteisiin YH7 Yrittäjyys voimavarana Valitse pakollisten kurssien jälkeen. Tukee yokirjoituksiin valmentautumista. Kurssiin kuuluvien töiden suorittaminen hyväksytysti. VS Huomioitavaa Perehtyminen Suomen valtiolliseen ja yhteiskunnalliseen järjestelmään; miten voit vaikuttaa? Tutustuminen talouden peruskäsitteisiin ja yrittäjyyteen sekä talouselämän toimintaan ja ongelmiin. Tutustuminen Suomen oikeusjärjestykseen ja keskeisiin oikeusaloihin, kuten perhe-, perintö- ja rikosoikeus. Miten valvot oikeuksiasi? Perehtyminen EU:n historiaan ja toimintaan, kansalaisen vaikutusmahdollisuuksiin sekä tulevaisuuden näkymiin. SO Tutustuminen demokraattisiin vaikuttamistapoihin, yhdistys- ja järjestötoimintaan sekä kokouskäytänteisiin. Miten vaikutat? SO Perehtyminen yhteiskuntatieteisiin lähinnä kansantaloustieteen, sosiologian ja valtio-opin näkökulmasta asiantuntijoiden avulla. Ajankohtaisia keskusteluja, sekä vierailijoita yliopistolta. SO Tutustuminen yrittäjyyteen ja yrityselämän toimintatapoihin KS Kertausta ja valmentautumista yo-kirjoituksiin. SO/ VS Yhteiskuntaopin 4. kurssi (Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni) saksan kielellä. Opettajana on saksaa äidinkielenään puhuva henkilö. YH8 Kertauskurssi YH9 Yhteiskunta-oppia saksaksi Valitse kiinnostuksen mukaan. Kurssiin kuuluvien töiden suorittaminen hyväksytysti. YH Kurssin nimi ja numero YH1 Yhteiskuntatieto Valitse kiinnostuksen mukaan. Kurssiin kuuluvien töiden suorittaminen hyväksytysti. SO YH10 Euroopan nuorisoparlamentti (EYP) SO Valitse ensimmäiseksi pakolliseksi kurssiksi, suositus suoritusajankohdaksi: 2. vuosi. Valitse 2. tai 3. vuotena. Kurssin suositellaan valittavaksi 2. tai 3. vuotena. Kurssin voi valita 1. vuoden keväällä tai myöhemmin. Valitse kiinnostuksen mukaan. Kurssiin kuuluvien töiden suorittaminen hyväksytysti. . Kurssin saa opiskelijakuntatoiminnasta Suositellaan tutustumista lukion yhteiskuntaopin opiskeluun ennen kurssin valitsemista. Suositus 3. vuotena Kurssiin kuuluvien töiden suorittaminen hyväksytysti. Valitse kiinnostuksen mukaan. Suomi tarvitsee yrittäjyyttä. Kurssiin kuuluvien töiden suorittaminen hyväksytysti. Suositus: valitse pakollisten ja syventävien kurssien jälkeen mahdollisimman lähellä yokirjoituksia. Harjoituskokeet tai laaja yksi koe erityyppisistä tehtävistä. Opiskelija voi halutessaan tehdä kurssin myös YH4-kurssina, jolloin kurssi sisältää kurssikokeen ja se arvostellaan numerolla valtakunnallisen syventävän kurssin tavoin. Kurssin tavoitteena on kannustaa nuoria aktiivisiksi eurooppalaisiksi kansalaisiksi, ottamaan selvää ajankohtaisista tapahtumista . ja demokraattisesta prosessista, ajattelemaan itsenäisesti ja käyttämään aloitteentekokykyään. Kurssi auttaa opiskelijoita hankkimaan myös kansainvälistä kokemusta ja kontakteja. 51 TERVEYSTIETO TE Kurssin nimi ja numero Kurssin sisältö TE1 Terveyden perusteet Huomioitavaa PA Perustiedot terveyden ylläpitämisestä, terveistä elämäntavoista sekä omien valintojen vaikutus terveyteen VS Osaa pohtia ja perustella omia valintojaan terveyden näkökulmasta. Keskustelua ja pohdintaa ryhmissä nuoriin liittyvissä arkielämän tilanteissa. VS Terveyden ja sairauden tutkiminen, terveydenhuollon organisaatio, median kriittinen lukutaito. Terveystottumusten arvioiminen ja seuranta. Suoritetaan pienimuotoinen terveyskäyttäytymiskartoitus /tutkimus KS Ainerajat ylittävä tieto – Mitä se on? Eri oppikirjoihin tutustuminen. Yo-kysymysten harjoittelua, reaalikoevastaaminen, käsitteet. TE2 Nuoret, terveys ja arkielämä TE3 Terveys ja tutkimus TE4 Abikurssi, lukion oppimäärän kertaus MUSIIKKI Kaikille tarkoitettu peruskurssi joka on suoritettava ennen muita terveystiedon kursseja. Suoritetaan TE1:n jälkeen. Suositellaan suoritettavaksi TE1:n ja TE2:n jälkeen. MU Kurssin nimi ja numero Kurssin sisältö Huomioitavaa PA Kurssilla tutkitaan opiskelijan omia mahdollisuuksia musiikin tekijänä, tulkitsijana ja kuuntelijana. Kurssi sisältää myös paikalliseen musiikkitoimintaan tutustumista ja käytännön musisoimista. Kaikille tarkoitettu peruskurssi . Yhdessä sovittu kirjallinen työ (konserttiraportti tai koe) PA Kurssilla tutustutaan erilaisiin Suomessa esiintyviin musiikkikulttuureihin (populaari-, taide- ja perinnemusiikki) kuuntelua ja musisointia painottaen. Suositellaan MU1 -kurssin jälkeen suoritettavaksi kurssiksi. . Yhdessä sovittu tiedollinen esitys. MU3 Ovet auki musiikille VS Tutustutaan vieraisiin musiikkikulttuureihin tietoja syventäen ja soitto/laulutaitoja kehittäen. Musisointiin painottuva kurssi, vapaasti valittavissa pakollisen kurssin jälkeen. MU4 Musiikki viestii ja vaikuttaa VS Tutustutaan musiikin käyttöön ja vaikutusmahdollisuuksiin eri taidemuodoissa ja mediassa. VS Kurssilla suunnitellaan ja toteutetaan ryhmäsVoidaan toteuttaa eri oppiaineiden välisenä sä tai itsenäisesti musiikillinen kokonaisuus, projektina. joka voi olla esim. konsertti, juhlaohjelma, äänite tai taiteidenvälinen projekti. MU1 Musiikki ja minä MU2 Moniääninen Suomi MU5 Musiikki-projekti MU6 Akustisen kitaran alkeet SO MU7 Yhtyesoitto SO MU8 Poplaulukurssi SO Kurssi sisältää konserttikäyntejä ja vierailuja normaalin kouluajan ulkopuolella. Kurssin tavoitteena on opiskelijan akustisen kitaransoittotaidon edistäminen. Kurssi sisältää sointusäestyksen perusteita (avo- ja barré- Arviointi ja suoritukset - osallistuminen opetukseen soinnut, kvinttisoinnut) sekä melodiasoiton alkeet. Erityispaino kurssilla on säestystaidon kehittämisessä. Kurssin tavoitteena on opiskelijan yhteissoittotaitojen kehittäminen. Kurssilla tutustutaan monipuolisesti yhtyesoittomateriaaliin erilaisin Arviointi ja suoritukset kokoonpanoin ja soittimin. Kurssin sisältö määräytyy valittavasta ohjelmistosta ja työta- - osallistuminen opetukseen ja esiintymisiin poina ovat soittaminen, laulaminen, improvisointi, sovittaminen ja haluttaessa säveltäminen. Kurssi sisältää myös esiintymisiä. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija kehittää Arviointi ja suoritukset kevyen musiikin laulutaitojaan. Hän tutkii omia - osallistuminen opetukseen - osallistuminen matineaan vahvuuksiaan ja keskittyy oman tyylinsä 52 etsimiseen monipuolisen kevyen musiikin lauluston kautta. Kurssilla valmistetaan yhteinen pop- laulumatinea MU9 Kuoro- ja yhtyelaulu SO Kurssin tavoitteena on musiikin yhdessä tekemisen ilo ja kehittyminen laulajana kuoroja yhtyelauluympäristössä. Tärkeänä tavoitteena on terveen äänenkäytön löytäminen. Kurssilla tutustutaan monipuoliseen kuoro- ja Arviointi ja suoritukset - osallistuminen opetukseen ja esiintymisiin lauluyhtyeohjelmistoon sekä niihin liittyviin erityispiirteisiin. Kurssilla valmistetaan ohjelmaa mm. koulun yhteisiin tilaisuuksiin. Kurssi voidaan toteuttaa ”juhlakurssina” eli hajautettuna koko vuodelle. KUVATAIDE KU Kurssin nimi ja numero KU1 Minä, kuva ja kulttuuri Kurssin sisältö PA Mitä taide on ja taidekäsitykset. Oman Kaikille tarkoitettu kuvan tekemisen kuvallisen ilmaisun vahvistaminen. Kuvan peruskurssi. Suoritettava ennen rakentamisen keinot. Kuvan tulkintaa ja muita kursseja. analysointia sekä mahdolliset näyttelyvierailut. PA Estetiikkaa ja suunnitteluprosesseja. Tilan tutkimista. Arkkitehtuurin peruskäsitteitä. Maisema, rakennus ja esineet kulttuurihistoriallisena viestinä. Pienoismallit, materiaalikokeilut sekä mahdolliset näyttelyvierailut. VS Kuva mediassa. Graafinen suunnittelu. Pakollisten kurssien jälkeen vapaasti Käsitellään valokuvaa, videota ja elokuvaa. valittavissai. Digitaalisen kuvauksen ja videotyön perusteita. VS Kuvataiteen historian pääpiirteitä, kronologisesti. Kuvataiteen sisältöjä ja ilmaisutapoja eri Vapaasti valittavissa pakollisten aikoina ja eri kulttuureissa. Omaa ilmaisua kurssien jälkeen. Suositeltava kurssi suhteessa taiteen historiaan. Tutkitaan väriä, kuvataide-diplomin tekijöille. valoa, varjoa ja liikettä oman ilmaisun välineenä. Pinnanrakenteet ja materiaalit ilmaisussa. Näyttelyvierailut. VS Nykytaiteen ajankohtaisia ilmiöitä. Prosessinomaista työskentelyä, oman produktion toteuttamista. Nykytaide ja kulttuurien välinen vuorovaikutus. SO Erilaisilla savi-, muovailu-, rakentelu-, valu ja Rakentelusta ja muotoilusta kipsimateriaaleilla työskentelyä. Materiaaliopkiinnostuneille soveltuva kurssi. pia ja erilaisten materiaalien työstämistä esim. Motorisia taitoja kehittävä kurssi. pienoismalliksi. Kolmiulotteisia töitä. Painotukset voivat vaihdella vuosittain. SO Syvennytään valokuvaukseen taidemuotona. Arvioidaan valokuvia eri näkökulmista. Omien kuvien ottaminen ja arviointi sommitteluoppien Kurssi on vapaasti suoritettavissa. . kautta. Toteutetaan koulun multimediaesityksiä. SO Kurssi edellyttää ainakin neljän aiemman kuvataidekurssin suorittaValtakunnallisesti yhtenäisen kuvataiteen mista. Kurssin suorittamisesta on päättötyön suorittaminen, joka tapahtuu yhden hyötyä useisiin taideoppilaitoksiin kurssin aikana, luokkatilassa kuvataideopettapyrittäessä. jan valvonnassa. 1-5. valtakunnallisten ohjeitten mukaan SO Kuvataan ja editoidaan koulun tapahtumia, esim. wanhojen tanssit ½ - tai koko kurssi, Laajuus tehdyn työn mukaan. . SO Eri piirustus- ja maalausmateriaalien ja ilmaisukeinojen etsimistä. Piirretään ja maalataan eri tekniikoilla. Oman ilmaisun harjoittelua. Kurssi on vapaasti suoritettavissa pakollisten kurssien jälkeen. Sopii erityisesti maalaamisesta kiinnostuneille. KU2 Ympäristö, paikka ja tila KU3 Media ja kuvien viestit KU4 Taiteen kuvista omiin kuviin KU5 Nykytaiteen työpaja KU6 Muotoilu ja muovailu työpaja KU7 Valokuvauksen estetiikka KU8 Kuvataiteen lukiodiplomikurssi KU9 AV-työpaja ykkösille KU10 Maalauskurssi Huomioitavaa 53 Suositellaan KU 1 kurssin jälkeiseksi kurssiksi. Kurssi kannattaa tehdä 1. opiskeluvuotena vain, jos suunnittelee tekevänsä useampia kursseja lukion aikana. Edellyttää kokeilevaa ja avointa taidekäsitystä sekä kykyä pitkäjänteisyyteen ja itsenäiseen työskentelyyn. Erilaisia projekteja esim. koulun seinämaalausprojekti. LIIKUNTA LI Kurssin nimi ja numero LI1 Taitoa ja kuntoa Kurssin sisältö Huomioitavaa PA Kehittää opiskelijan liikunnallisia perustaitoja ja Suositellaan suoritettavaksi 1.vuoden syksynä. ohjata häntä huolehtimaan omasta kunnostaan. PA Liikuntaan liittyvän tiedon soveltaminen, oppiminen motivoi. VS Tarkoituksena lisätä opiskeluvireyttä, erilaisten Kurssin sisältö laaditaan opiskelijoiden kanssa. liikuntakokemusten kautta, tutustutaan uusiin lajeihin. VS Liikutaan yhdessä ja kokeillaan myös harvinaiMahdollisuus myös oman lajin harjoitteluun. Sopii sempia lajeja, kuten lacrosse, kiipeily, curling hyvin abien yhteiseksi kurssiksi. ym. Tunneilla kokeillaan myös erilaisia rentoutusmenetelmiä. VS Kurssilla tarkistetaan omia liikuntatottumuksia, monipuolistetaan ja tehostetaan omaa liikkuMahdollisuus myös oman lajin harjoitteluun. mista mm. uusiin lajeihin tutustuen. KeskeiseKurssin sisältö laaditaan yhdessä opiskelijoiden nä tavoitteena on tarjota opiskelijalle keinoja kanssa. oman kunnon harjaannuttamiseen, kohottamiseen ja seurantaan itsenäisesti sykemittaria apuna käyttäen. LI6 Kuntosalikurssi tytöille SO Opiskelija tuntee lihaskuntoharjoittelun pääperiaatteet, oikean suoritustekniikan ja harjoittelumuodot. LI7 Kuntosalikurssi pojille SO Opiskelija tuntee lihaskuntoharjoittelun pääperiaatteet oikean suoritustekniikan ja harjoitusmuodot. SO Kurssin sisältöinä ovat tennis, sulkapallo, squash ja golf. LI9 Palloilukurssi tytöille SO Peleinä lentopallo, koripallo, salibandy ja yksi pallopeli toiveiden mukaan. Perustaitojen harjoittamista, runsaasti pelaamista. LI10 Palloilukurssi pojille SO Lajeina koripallo, lentopallo, salibandy ja lisäksi toiveiden mukaan yksi pallopeli. Perustaitojen harjoittamista, runsaasti pelaamista. SO Tehdään pienimuotoisia tanssituotoksia, kurssi Improvisaatioharjoitteita, oppilaiden kiinnosvoidaan suorittaa myös yhteistyönä musiikin ja tuksen mukaan jazz-, moderni-, step-, hiphop-, äidinkielen kanssa. street- ym. tanssi. SO Lajeina yleisurheilu, telinevoimistelu ja uinti sekä yksi ryhmän valitsema laji. Kurssilla käydään läpi liikuntatieteellisen tiedekunnan pääsykokeita. SO Valtakunnallisen liikunnan lukiodiplomin suorittaminen. SO Laskettelumatka tehdään maalis-huhtikuussa johonkin pohjoisen laskettelukeskukseen, matkan kesto 3-4 pv. SO Perehdytään jokamiehenoikeuksiin ja harjoitellaan ryhmätyötaitoja luonnossa liikkuen. SO Tanssitaidon kehittäminen, käytöstavat erilaisissa tilanteissa. Tehdään ja koetaan yhdessä Wanhojen päivät. LI2 Liikuntaa yhdessä ja erikseen LI3 Virkisty liikunnasta LI4 Yhdessä liikkuen LI5 Kuntoliikunta LI8 Mailapelikurssi LI11 Tanssi- ja ilmaisu LI12 Lajista toiseen LI13 Liikuntadiplomi LI14 Laskettelu LI15 Retkikurssi (melontaretki) LI16 Wanhojen tanssit 54 Suositellaan suoritettavaksi 2. vuoden keväällä. Harjoittelua oman ohjelman mukaan. Harjoittelua oman ohjelman mukaan. Kurssi suoritetaan pääasiassa koulun ulkopuolisissa tiloissa. Kenttävuokrat oppilaat maksavat itse. Kurssi tarjotaan vain joka 3. vuosi. Tarjotaan joka vuosi. Kurssi-info syksyisin ja keväisin. Lisätietoa myös liikunnan-opettajilta. Diplomin suorittamisen ehtona on että opiskelija on suorittanut vähintään 5 liikunnan kurssia. + erillinen diplomi. Kurssi tarkoitettu lukionsa aloittaville. Opiskelijat maksavat matkansa itse. Luonnossa liikutaan sekä retkeillen maastossa että meloen; viikonloppuretki, jonka opiskelijat maksavat itse. Kurssi tarkoitettu kakkosille, koulun Wanhoille. URHEILUVALMENNUS Kurssin nimi ja numero LIV1-25 Urheiluvalmennus VOP I Valmennusoppi I LIV Kurssin sisältö Huomioitavaa Vain urheilulinjan opiskelijoille. SO Oman lajin harjoittelu SO Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää urheiluvalmennuksen perusteita ja osaa soveltaa niitä omaan harjoittelu- ja kilpailuohjelmaansa. Vain urheilulinjan opiskelijoille, joille kurssi on pakollinen. Oman lajin I-tason valmentajakoulutus Suoritetaan omalla ajalla ja omalla kustannuksella. Vain urheilulinjan opiskelijoille. Kurssimerkinnän saa kurssitodistusta näyttämällä. VOP II Valmennusoppi II SO OPINTO-OHJAUS OP Kurssin nimi ja numero Kurssin sisältö OP1 Koulutus, työ ja tulevaisuus PA OP2 Opiskelu, työelämä ja ammatinvalinta VS Huomioitavaa Opinto-ohjauksen pakollisen kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa lukio-opintojen aloittamiseen ja suorittamiseen sekä jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyvät keskeiset tiedot ja taidot. Opinto-ohjauksen syventävän kurssin keskeisenä tavoitteena on lisätä opiskelijan opiskeluvalmiuksia, parantaa hänen itsetuntemustaan ja ohjata perehtymään jatkokoulutuksen ja työelämän kannalta keskeisiin kysymyksiin, joihin muussa ohjauksessa ei ole mahdollista syventyä. Opinto-ohjauksen syventävä kurssi suositellaan opiskeltavaksi lukion 2. opintovuonna. SO Tutorit opastavat uusia lukiolaisia opiskelun suunnittelussa ja valintojen tekemisessä, tutustuttavat talon tapoihin, tiloihin ja sääntöihin ja auttavat tutustumaan koulun henkilökuntaan ja muihin opiskelijoihin. Tutor-kurssi muodostuu osallistumisesta MLL:n järjestämään koulutukseen (maalis-huhtikuussa n. 10 h) ja tutorin toimista koulutyössä. Toiminta-ajat sovitaan yhdessä ryhmänohjaajien ja opinto-ohjaajien kanssa. SO Erityisopettajan pitämällä kurssilla tehostetaan omaa oppimista lukitaidoissa ja vieraissa kielissä. Suositellaan OP5–kurssin jälkeen SO Erityisopettajan pitämä pienryhmäkurssi. Tavoitteena on tehostaa omaa opiskelua ja oppimista. Kurssilla arvioidaan opiskelijan lukivaikeutta ja laaditaan tarvittaessa lausunto ylioppilastutkintolautakuntaa varten. SO Kurssilla opitaan taitoja, jotka auttavat selviytymään kuormittavissa elämänvaiheissa. Erityisesti tarkastellaan omien ajatusten ja toiminnan ½ kurssia vaikutusta mielialaan ja jaksamiseen sekä opetellaan tiedostamaan omia voimavaroja mm. itsearviointitehtävien avulla. SO Kurssi on suunnattu lukiolaisille, joilla on esiintymiseen tai sosiaalisiin tilanteisiin liittyvää jännitystä. Kurssin tavoitteena on löytää hallin½ kurssia takeinoja jännittämiseen. Ryhmässä opitaan taitoja tiedon lisäämisen, itsearviointitehtävien ja rentoutusharjoitusten sekä vertaistuen avulla. OP3 Tutor-kurssi OP4 Lue2 -kurssi OP5 LUE1-kurssi OP9a Tunnetaidot OP9b Jännittäminen haltuun VIESTINTÄ Kurssia suositellaan 1. ja 2. vuoden opiskelijoille. VIK Kurssin nimi ja numero VIK1 Perehdytyskurssi Kurssi suoritetaan hajautetusti siten, että puolet kurssista opiskellaan lukion alussa 1. jaksossa ja toinen puolikas lukion päättövuonna 2. jaksossa. Kurssin sisältö KS Huomioitavaa Pakollinen johdantokurssi kaikille viestinnän täyden oppimäärän suorittajille. Kurssin tavoitteena on tutustua viestinnän peruskäsitteisiin sekä oppia ymmärtämään mediaa ja sen ilmiöitä tekemällä erilaisia harjoituksia. Kurssin aikana tutuksi tulevat myös verkko-opiskelu ja keskeiset verkko-oppimisen työkalut. Kurssin 55 Suoritetaan ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Arviointi perustuu kurssilla annettuihin näyttöihin. jälkeen opiskelijalla on riittävät valmiudet suorittaa viestinnän täysi oppimäärä Sammon keskuslukion viestintälinjalla. VIK2 Journalismi 1 KS Opiskelija tutustuu journalismiin ja sen toimintaan yhteiskunnassa sekä toimittajien työnkuvaan. Kurssilla kokeillaan keskeisten journalististen juttutyyppien kirjoittamista koulun verkkolehteen. Opiskelija omaksuu uutisen, henkilökuvan, reportaasin ja kolumnin perusteet sekä osaa arvioida kriittisesti lähdeorganisaatioiden toimintaa. Opiskelija oppii arvioimaan journalismin sisältöjä ja ilmaisemaan asioita journalistisesti. Osallistuminen edellyttää Perehdytyskurssin suorittamista. Arviointi perustuu kurssilla annettuihin näyttöihin. VIK3 Valokuvaus 1 KS Kurssilla tulkitaan kuvaa sommittelun, sisällön Arviointi perustuu kurssilla ja käyttötarkoituksen kannalta sekä toteutetaan annettuihin näyttöihin. eri lajityyppien mukaisia valokuvia. Kurssilla luodaan myös katsaus valokuvauksen historiaan sekä opiskellaan valokuvauksen perustekniikkaa ja kuvankäsittelyn alkeet. VIK4 Ääni 1 KS Arviointi perustuu kurssilla Kurssilla tutustutaan koulun äänilaitteisiin ja tietokoneohjelmiin, äänen fysikaalisiin ominai- annettuihin näyttöihin. suuksiin, äänikerrontaan sekä audiotekniikan perusteisiin. Lisäksi perehdytään äänenkäsittelyohjelmiin, musiikin tallentamiseen ja tekoon tietokoneella sekä midi-laitteilla. Kurssilla tehdään harjoituksia yksin ja ryhmissä. VIK5 Video 1 KS Kurssilla opitaan ryhmätöiden ja kuvausharjoi- Arviointi perustuu kurssilla tusten avulla videokameran, videokuvauksen, annettuihin näyttöihin. äänityksen, valaisun ja leikkaustekniikan perusteet. Lisäksi opitaan liikkuvan kuvan kuvakerronnan perusasioita, kuten käsitteet kuvakoko, kameranliike ja suojaviiva. VIK6 Ilmaisu- ja esiintymistaito 1 KS Kurssilla pyritään luomaan esiintymiselle ja ilmaisulle turvallinen ilmapiiri, jossa opiskelija rohkaistuu laajentamaan puheviestinnän taitojaan ja kehittämään kokonaisilmaisuaan. Yksin ja ryhmissä harjoitellaan puheilmaisua sekä liikunnallista ja draamallista ilmaisua. Arviointi perustuu kurssilla annettuihin näyttöihin. VIK7 Journalismi 2 KS Kurssilla pyritään toteuttamaan jokin julkaisuprojekti, esimerkiksi oma aikakauslehti tai lehden liite. Kurssilla syvennetään tietoja journalistisen työprosessin vaiheista ja opetellaan työskentelemään vastuullisena toimituksen jäsenenä. Kurssilla kehitetään havainnointi- ja tiedonhankintataitoja sekä lähdekritiikkiä erilaisten harjoitusten avulla. Opiskelija syventää taitojaan arvioida journalismin sisältöjä sekä saa lisää valmiuksia palautteenantoon ja journalismikriittiseen keskusteluun. Osallistuminen edellyttää Journalismi 1:n ja Valokuvaus 1:n suorittamista. Kurssilla syvennetään peruskurssilla opittuja taitoja perehtymällä valokuvan erityisaloihin. Opiskelija tutustuu lehti-, mainos-, laitos-, muoto-, ja taidekuvaukseen sekä niiden menetelmiin. Opetellaan valaistusta ja valaistuskaluston käyttöä sekä mallinohjauksen perusteita. Kurssilla opiskelija voi myös työstää kuvaportfoliotaan opettajan ohjauksessa. Osallistuminen edellyttää Valokuvaus 1:n suorittamista. Arviointi perustuu kurssilla annettuihin näyttöihin. VIK8 Valokuvaus 2 KS Arviointi perustuu kurssilla annettuihin näyttöihin. Arviointi perustuu kurssilla annettuihin näyttöihin. VIK9 Ääni 2 KS Syvennetään Ääni 1 -kurssin aikana opittuja taitoja. VIK10 Video 2 KS Arviointi perustuu kurssilla Kurssilla sovelletaan käytännössä Video 1 annettuihin näyttöihin. kurssilla opittuja teknisiä videokuvauksen, leikkauksen sekä äänityksen taitoja. Kerrataan ja syvennetään kuvasuunnittelun perusteita. Toteutetaan lyhyitä videoharjoituksia, joiden avulla opitaan käyttämään liikkuvaa kuvaa draaman- tai informaationkerronnan apuvälineenä. VIK11 Ilmaisu- ja esiintymistaito 2 KS Osallistuminen edellyttää IlmaisuKurssilla keskitytään draamaan ja pyritään tuottamaan produktio, jossa valo, kuva, ääni ja ja esiintymistaito 1:n suorittamista. ilmaisu liittyvät yhteiseksi kokonaisuudeksi. Arviointi perustuu kurssilla annettuihin näyttöihin. VIK12 Radiotyö KS Arviointi perustuu oppimispäiväkirKurssilla tutustutaan radioon mediana ja harjoitellaan radiotyön perusosaamista. Aihei- jaan. na ovat muun muassa ohjelmatyypit, puhetek- 56 niikka ja äänenkäyttö, juontaminen, haastatteleminen, äänimateriaalin kerääminen ja jälkikäsittely sekä äänimaisemointi. Perehdytään myös radion historiaan, nykyisyyteen ja tulevaisuuteen Suomessa. Kurssin aikana tuotetaan harjoitustöinä ajankohtaisohjelma, jonka insertit, juonnot ja muu materiaali toteutetaan pienryhmissä. VIK13 Mediakritiikki VIK14 Elokuva VIK15 Populaarikulttuuri KS KS KS Tarjolla 2013-2014 VIK16 Ilmaisu- ja esiintymistaito 3 VIK17 Verkkosivutuotanto Tarjolla 2013-2014 VIK18 Graafinen suunnittelu KS KS KS Tavoitteena on oppia ymmärtämään mediaa ja Arviointi perustuu kurssilla annettuihin näyttöihin. sen ilmiöitä entistä syvällisemmin erityisesti median ammattilaisten näkökulmasta. Kurssilla tutustutaan mediakritiikkiä harjoittavien instituutioiden ja henkilöiden toimintaan sekä keskustellaan ajankohtaisista median aiheista. Opiskelija tutustuu mediakriittisen kansalaisvaikuttamisen väyliin yhteiskunnassa. Mielipiteenmuodostuksen ja argumentoinnin tekniikkaa hiotaan erilaisin väittely- ja mielipidetekstiharjoituksin. Kurssin lopputyönä toteutetaan oma mediakriittinen projekti, jonka aiheen ja toteutustavan opiskelija valitsee itse. Projektit esitellään joko näyttelyn, verkkosivun tai yhteisen julkaisun muodossa. Kurssilla tutustutaan elokuvan ilmaisukeinoiArviointi perustuu kurssilla hin, elokuvakerronnan tyyleihin sekä elokuvan annettuihin näyttöihin. historiaan ja elokuvatutkimukseen. Pääpaino kurssilla on elokuvan taiteellisen sisällön analysoinnissa eri näkökulmista. Analyyseissa perehdytään eri elokuvagenreihin sekä tarjonnan malleihin. Kurssilla katsotaan sekä lyhytettä kokoillan elokuvia, joista opiskelijat tekevät kirjallisia töitä, esitelmiä ja/tai projektitöitä. Samalla tutustutaan myös elokuvan tekemisen taiteelliseen prosessiin käsikirjoituksesta valmiiksi elokuvaksi. Arviointi perustuu kurssilla Kurssilla perehdytään populaarikulttuurin ja kulttuurin käsitteisiin sekä historiaan. Kurssilla annettuihin näyttöihin. pohditaan populaarikulttuurin historiallista taustaa, populaarikulttuuria kohtaan esitettyä kritiikkiä, markkinavoimien ja kulttuurin yhteen kietoutuneisuutta sekä omaa suhdetta populaarikulttuurin tuotteisiin ja ilmiöitä. Kurssin teemoihin kuuluvat muun muassa seuraavat aihealueet: kulttuurin käsite ja kulttuurin kentän toiminta; mediakulttuuri sosiaalisena, kulttuurisena ja kaupallisena toimintaympäristönä; populaarikulttuurin filosofis-yhteiskunnallinen kritiikki; nykyajan mediakulttuurin ilmiöt; oma rooli mediakulttuurin kuluttajana, seuraajana ja osallistujana. Ilmaisukurssilla syvennetään aikaisempien kurssien tietoja ja taitoja. Painotus on opiskelijan oman ilmaisuvalmiuden vieminen pidemmälle niin, että opiskelija voi omatoimisesti jatkaa taitojensa ja valmiuksiensa kehittämistä. Kurssin lopuksi opiskelijat antavat julkisen näytteen kurssin aikana opituista taidoista ryhmä- ja yksilösuorituksina. Tutustutaan myös 1900-luvun teatteri ajattelun ja näyttelijäntyön metodiikkaan. Osallistuminen edellyttää Ilmaisu 1:n suorittamista. Ilmaisu 2:n suorittaminen suositeltavaa. Arviointi perustuu kurssilla annettuihin näyttöihin. Kurssin tavoitteena on tutustua verkkosivutuo- Arviointi perustuu kurssilla tannon tekniikoihin, kuten html- ja css-koodiin annettuihin näyttöihin. sekä erilaisten julkaisujärjestelmien perusteisiin. Kurssin aikana tehdään www-sivuja verkkosivueditorilla tai valmiilla julkaisujärjestelmillä. Kurssin lopputyönä tehdään oma www-sivusto. Opiskelija oppii graafisen suunnittelun pääperiaatteita ja tutustuu painettujen tuotteiden taittoon. Taittoa opiskellaan journalismin ja markkinointiviestinnän näkökulmasta. 57 Osallistuminen edellyttää Valokuvaus 1:n ja Journalismi 1:n suorittamista. Arviointi perustuu kurssilla annettuihin näyttöihin. VIK19 Käsikirjoittaminen KS VIK21 Video 3 KS VIK22 Mediadiplomi KS Kurssilla tarkastellaan käsikirjoittajan ammatin Arviointi perustuu kurssilla arkea ja eri puolia. Opiskelija tutustuu elokuva- annettuihin näyttöihin. , televisio-, näytelmä- tai kuunnelmakäsikirjoittajan sekä puheenkirjoittajan ja mainostoimittajan työhön. Kurssilla harjoitellaan erilaisten käsikirjoitusten kirjoittamista. Arviointi perustuu kurssilla Kurssilla otetaan Video 1 ja 2 kurssin opit käytäntöön. Opiskelijat suunnittelevat ja toteut- annettuihin näyttöihin. tavat työryhmissä ideoimansa elokuvan, dokumentin tai televisio-ohjelman. Mediadiplomikurssilla suoritetaan valtakunnallinen lukion mediadiplomi Opetushallituksen ohjeiden mukaisesti (http://www.edu.fi/lukiodiplomit). Diplomi koostuu kirjallisesta osuudesta ja päättötyöstä, jonka opiskelija tekee valitsemaltaan median alalta. Kurssilla on yhteisiä kokoontumisia, joista saa tukea työn eri vaiheissa, sekä itsenäistä työskentelyä, jossa hyödynnetään viestinnän kurssien aikana kertynyttä osaamista. SO Kurssilla perehdytään eri kulttuureihin projektitöiden kautta. AEC-luokkaprojektit toteutetaan verkkotyöskentelynä Euroopan ja Aasian maiden kanssa (mm. Singapore, Kiina, Malesia, Indonesia). Tavoitteena on lisätä tietämystä yhteistyömaiden kulttuurista nuorten näkökulmasta sekä oppia käyttämään uutta viestintätekniikkaa oppimisessa. Kurssi on hajautettu koko lukuvuoden ajalle. VIK28 SO Poikkitaiteellinen kokonaisilmaisu Kurssin tavoitteena on saada oppilas heittäytymään taiteen kokemus- ja elämysmaailmaan, ja tuottamaan vapaasti mielikuvia ja kehittämään niistä taidetta. Kurssilla yhdistetään eri ilmaisukeinojen mahdollisuudet. Lähtökohtana on sana, kuva, valo, tila, liike, tanssi, ääni ja musiikki. VIK30 Median makupaloja SO Kaikille avoin viestinnän kurssi, joka koostuu eri media-alojen ammattilaisten pitämistä ajankohtaisista luennoista. Luennoista pidetään oppimispäiväkirjaa esimerkiksi blogissa. Studia generalia -tyyppinen luentosarja on avoin myös lukion ulkopuoliselle yleisölle. Kurssi on hajautettu koko lukuvuoden ajalle. VIK31 VIK32 VIK33 Projektikurssit SO Projektikursseja voi suorittaa lukuvuoden aikana lukujärjestyksestä riippumatta eri medioita hyödyntäen. Kurssit rakennetaan yksilöllisesti projektiluontoisista viestintäsuorituksista. Projektikurssin voi suorittaa esimerkiksi tekemällä koulun verkkolehteen 6–8 juttua tai osallistumalla johonkin koulun ulkopuolisten kanssa toteutettavaan yhteistyöprojektiin. Erilaisista projektimahdollisuuksista tiedotetaan lukuvuoden aikana. Lisätietoja antaa viestintälinjan koordinaattori. VIK 34 Tapahtumatuotanto SO Kurssille osallistujat tuottavat tapahtuman joka voi olla informatiivinen, messutyyppinen, tai taiteellinen esim. teatteri tai musiikkiesitys. Opiskelijat oppivat mitä tuottajan tehtäviin kuuluu ennen tapahtumaa (ennakkosuunnittelu, organisointi, resurssien - rahoitus, työntekijät, talkooväki yms. - hankinta, luvat, budjetointi, säännökset mm. paloturvallisuudesta sekä järjestyksen valvonnasta), tapahtuman aikana (valvonta, ongelmien ratkaisu) sekä tapahtuman jälkeen (mm. tilinpäätös, raportointi). SO Kurssilla tehdään koulun vuosikirja, joka sisältää juttuja ja kuvia lukuvuoden tapahtumista. Tavoitteena on harjoitella lehtijuttujen kirjoittamista ja taitto-ohjelman käyttöä. Sopii kaikille vuosikursseille. VIK26 Kulttuurienvälinen viestintä Tarjolla 2013-2014 VIK 35 Vuosikirjakurssi 58 Suoritetaan viestinnän opintojen loppuvaiheessa, pohjana vähintään neljä viestinnän kurssia. yhdessä ammattilaisarvioijan kanssa. Ei kurssi-ilmoittautumista. 13 SAMMON KESKUSLUKION OPPIKIRJAT LUKUVUONNA 2014 – 2015 Oppikirjoja tarvitaan jo kurssin ensimmäisellä tunnilla. Sammon keskuslukiossa käytettävät oppikirjat ovat oheisessa taulukossa. Koulukirjat kannattaa säilyttää. Niitä tarvitaan ylioppilaskirjoituksiin valmistautuessa ja ne ovat hyödyllisiä käsikirjoja, joita voi tarvita myös pääsykokeisiin valmistautuessa. Äidinkieli ja kirjallisuus ÄI1-9 Särmä. Suomen kieli ja kirjallisuus OTAVA Voit käyttää myös sähköistä oppikirjaa, jos käytössäsi on tietokone tai tablet-laite ÄI1-6 ja 8 Särmän tehtäväkirjat ÄI9 Ylioppilastekstejä 2014 ÄI10 Sovitaan opettajan kanssa OTAVA SKS Englanti, A1-kieli ENA1-6 ProFiles 1-6 ENA7 Open Road 7, digikirja tai oppikirja ENA8 Open Road 8, sähköinen materiaali ENA9 Abienglanti, vuoden 2012 painos ENA10 Ei oppikirjaa ENA 14 Prefix Ruotsi, A1 RUA1 RUA2 RUA3 RUA4 RUA5 RUA6 Ruotsi, B1 RUB1-5 RUB1 RUB2 RUB3 RUB4 RUB5 RUB6 RUB7 RUB9 RUB10 SanomaPro OTAVA OTAVA OTAVA OTAVA -kieli Inne kurs Inne kurs Inne kurs Inne kurs Inne kurs Inne kurs 1 2 3 4 5 6 Finnlectura Finnlectura Finnlectura Finnlectura Finnlectura Finnlectura -kieli Grammatik Galleri Galleri kurs 1/digikirja Galleri kurs 2/digikirja Galleri kurs 3/digikirja Galleri kurs 4/digikirja Galleri kurs 5/digikirja Galleri kurs 6/digikirja Galleri kurs 7/digikirja Ilmoitetaan syksyllä Ilmoitetaan syksyllä OTAVA OTAVA OTAVA OTAVA OTAVA OTAVA OTAVA OTAVA Espanja, B3-kieli EAB3.1 Acción 1 (Teksti- ja harjoituskirja) EAB3.2 Acción 1 (Teksti- ja harjoituskirja) EAB3.3 Acción 1 (Teksti- ja harjoituskirja) EAB3.4 Acción 1 (Teksti- ja harjoituskirja) EAB3.5 Acción 2 (Teksti- ja harjoituskirja) EAB3.6 Acción 2 (Teksti- ja harjoituskirja) EAB3.7 Acción 2. Teksti ja harjoituskirja SanomaPro SanomaPro SanomaPro SanomaPro SanomaPro SanomaPro SanomaPro 59 EAB3.8 EAB3.7-8 EAB3.11 EAB3.12 EAB3.7-12 Acción 2. Teksti ja harjoituskirja Acción 2 (Teksti- ja harjoituskirja) Abiespanja Abiespanja Claro- kielioppi SanomaPro SanomaPro OTAVA OTAVA TAMMI Ranska, A1-kieli RAA1 Voilà!4 RAA2 Voilà!4 RAA3 Voilà!5 RAA4 Voilà!6 RAA5 Voilà!6 RAA6 Ilmoitetaan myöhemmin RAA1-9 Systématique Ranskan kieliopin harjoituskirja RAA7 Abiranska, Vocabulaire progressif du français RAA8 Vocabulaire progressif du français RAA9 Vocabulaire progressif du français Ranska, B2-kieli RAB2.1 Escalier 1 RAB2.2 Escalier 2 RAB2.3 Escalier 2 RAB2.4 Escalier 2 RAB2.5 Escalier 3 RAB2.6 Escalier 3 RAB2.7 Escalier 4 RAB2.8 Escalier 4 RAB2.9 Ilmoitetaan myöhemmin SanomaPro SanomaPro SanomaPro SanomaPro SanomaPro OPH International CLE International CLE International SanomaPro SanomaPro SanomaPro SanomaPro SanomaPro SanomaPro SanomaPro SanomaPro Ranska, B3-kieli RAB3.1 Escalier 1 RAB3.2 Escalier 1 RAB3.3 Escalier 1 RAB3.4 Escalier 2 RAB3.5 Escalier 2 RAB3.6 Escalier 2 RAB3.7 Escalier 3 RAB3.8 Escalier 3 RAB3.9 Ilmoitetaan myöhemmin RAB3.11 Escalier 4 RAB3.12 Escalier 4 SanomaPro SanomaPro SanomaPro SanomaPro SanomaPro SanomaPro SanomaPro SanomaPro SanomaPro SanomaPro Saksa, A1-kieli SAA1 Genau 1 SAA2 Genau 2 SAA3 Genau 3 SAA4 Genau 4 SAA5 Genau 5 SAA6 Genau 6 SAA7 Genau 7-8 SAA8 Genau 7-8 SanomaPro SanomaPro SanomaPro SanomaPro SanomaPro SanomaPro SanomaPro SanomaPro 60 SAA7-10 Tipp (saksan kielioppi ja harjoitukset) OTAVA Saksa, B2- ja B3-kieli 1. vuositaso SAB2.1 Panorama Deutsch 1-3 Texte ja kurssi 1 Übungen SAB2.2 Panorama Deutsch 1-3 Texte ja kurssi 2 Übungen OTAVA OTAVA SAB3.1 SAB3.2 SAB3.3 SAB3.4 Panorama Deutsch Start 1-2 Texte ja kurssi 1 Übungen Panorama Deutsch Start 1-2 Texte ja kurssi 2 Übungen Panorama Deutsch 1-3 Texte ja kurssi 1 Übungen Panorama Deutsch 1-3 Texte ja kurssi 2 Übungen OTAVA OTAVA OTAVA OTAVA SAB2.3 SAB2.4 SAB2.5 SAB2.6 2. vuositaso Panorama Deutsch Panorama Deutsch Panorama Deutsch Panorama Deutsch 1-3 4-6 4-6 4-6 Texte Texte Texte Texte ja kurssi 3 Übungen (uusin painos) ja 4 Übungen (uusin painos) ja kurssi 5 Übungen (uusin painos) ja kurssi 6 Übungen OTAVA OTAVA OTAVA OTAVA SAB3.5 SAB3.6 SAB3.7 SAB3.8 Panorama Panorama Panorama Panorama 1-3 4-6 4-6 4-6 Texte Texte Texte Texte ja kurssi 3 Übungen (uusin painos) ja kurssi 4 Übungen (uusin painos) ja kurssi 5 Übungen (uusin painos) ja kurssi 6 Übungen OTAVA OTAVA OTAVA OTAVA Deutsch Deutsch Deutsch Deutsch 3. vuositaso SAB2.7 Panorama Deutsch 7-8 Texte ja kurssi 7 Übungen SAB2.8 Panorama Deutsch 7-8 Texte ja kurssi 8 Übungen SAB2.7-2.9 Tipp (saksan kielioppi ja harjoitukset) OTAVA OTAVA OTAVA SAB3.13 SAB3.14 Panorama Deutsch 7-8 Texte ja kurssi 7 Übungen Panorama Deutsch 7-8 Texte ja kurssi 8 Übungen OTAVA OTAVA SAB3.133.14 ja3.9 Tipp (saksan kielioppi ja harjoitukset) OTAVA Matematiikka, pitkä MAA1 Pitkä matematiikka: Funktiot ja yhtälöt MAA2 Pitkä matematiikka: Polynomifunktiot MAA3 Pitkä matematiikka: Geometria MAA4 Pitkä matematiikka: Analyyttinen geometria MAA5 Pitkä matematiikka: Vektorit MAA6 Pitkä matematiikka: Todennäköisyys ja tilastot MAA7 Pitkä matematiikka: Derivaatta MAA8 Pitkä matematiikka: Juuri- ja logaritmifunktiot MAA9 Pitkä matematiikka: Trigonometriset funktiot ja lukujonot MAA10 Pitkä matematiikka: Integraalilaskenta MAA11 Pitkä matematiikka: Lukuteoria ja logiikka MAA12 Pitkä matematiikka: Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä MAA13 Pitkä matematiikka: Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi MAA14 Pitkä matematiikka: Kertaus MAA15 Ei oppikirjaa. MAA16 Ei oppikirjaa MAA17 Sigma 7, Talousmatematiikka (uudistettu 2010) Matematiikka, lyhyt MAB1 Sigma 1, Lausekkeet ja yhtälöt MAB2 Sigma 2, Geometria MAB3 Sigma 3, Matemaattisia malleja I MAB4 Sigma 4, Matemaattinen analyysi (uudistettu 2012) 61 WSOY WSOY WSOY WSOY WSOY WSOY WSOY WSOY SanomaPro SanomaPro SanomaPro SanomaPro SanomaPro SanomaPro SanomaPro SanomaPro SanomaPro SanomaPro SanomaPro MAB5 MAB6 MAB7 MAB8 MAB9 MAB10 MAB11 MAB12 Sigma 5, Tilastot ja todennäköisyys, ISBN 978-952-63-1352-8 Sigma 6, Matemaattisia malleja II Sigma 7, Talousmatematiikka (uudistettu 2010) Sigma 8, Matemaattisia malleja III Ilmoitetaan myöhemmin Ei oppikirjaa. Pitkä matematiikka: Lukuteoria ja logiikka (kuten MAA11) Ilmoitetaan myöhemmin SanomaPro SanomaPro SanomaPro SanomaPro SanomaPro Biologia Voit ostaa oppikirjaksi myös digikirjan, jonka sisältö on sama kun painetussa kirjassa. Digikirjan voit ostaa hyvin varustetuista verkkokaupoista (esim. www.suomalainen.com) ja se on painettua kirjaa edullisempi. Digikirja on selainpohjainen (HTML5) ja toimii lähes kaikilla päätelaitteilla, myös ilman verkkoyhteyttä. Lukion biologia 1. Eliömaailma tai BI1 OTAVA Lukion biologia 1. digikirja (ONLINE) Lukion biologia 2. Solu ja perinnöllisyys tai BI2 OTAVA Lukion biologia 2. digikirja (ONLINE) BI3 Lukion biologia 3. Ympäristöekologia OTAVA OTAVA BI4 Lukion biologia 4. Ihmisen biologia BI5 Lukion biologia 5. Bioteknologia OTAVA BI6 Lukion biologia. Abi. OTAVA Maantiede Voit ostaa oppikirjaksi myös digikirjan (eGeos). Se toimii selaimella, iPad tai Android-sovelluksella. Kirjan voit ostaa vain verkkokaupasta www.sanomapro.fi ja se on painettua kirjaa edullisempi. Tarjolla 12 kk:n ja 48 kk:n lisenssi. Tablet laitteissa digikirja toimii myös ilman verkkoyhteyttä. GE1 GEOS 1. tai eGeos 1. Sininen planeetta SanomaPro GE2 GEOS 2. tai eGeos 2. Yhteinen maailma SanomaPro GE3 GEOS 3. tai eGeos 3. Haasteiden maailma SanomaPro GE4 GEOS 4. tai eGeos 4. Aluetutkimus SanomaPro GE5 GEOS 5. Kertauskirja SanomaPro Fysiikka FY1 FY2 FY3 FY4 FY5 FY6 FY7 FY8 FY10 Kemia KE1 KE2 KE3 KE4 KE5 KE7 Physica 1: Fysiikka luonnontieteenä, uudistettu painos Physica 2: Lämpö, uudistettu painos Physica 3: Aallot, uudistettu painos Physica 4: Liikkeen lait, uudistettu painos Physica 5: Pyöriminen ja gravitaatio, uudistettu painos Physica 6: Sähkö, uudistettu painos Physica 7: Sähkömagnetismi Physica 8: Aine ja säteily Yo-fysiikka Myös yllä olevien painosten digikirjoja on mahdollista käyttää. Sallitut taulukot: MAOL-taulukot, Otava (ilmestynyt 1999 tai myöhemmin), myös digikirjana Ranta&Tiilikainen: Lukion taulukot, WSOY (ilmestynyt 1993 tai myöhemmin) Sanomapro SanomaPro SanomaPro SanomaPro SanomaPro SanomaPro SanomaPro SanomaPro SanomaPro Mooli 1: Ihmisen ja ympäristön kemia Mooli 2: Kemian mikromaailma Mooli 3: Reaktiot ja energia Mooli 4: Metallit ja materiaali Mooli 5: Reaktiot ja tasapaino YO kemia Kaikki yllä olevat saatavilla myös digikirjana. OTAVA OTAVA OTAVA OTAVA OTAVA SanomaPro Uskonto, evankelisluterilainen (UE) UE1 Silta 1 Uskonto ja raamattu UE2 Silta 2 Kristinuskon historia UE3 Silta 3 Etiikka ja kirkon oppi UE4 Silta 4 Maailmanuskonnot UE5 Silta 5 Uskonto suomessa UE6 Lukion kertauskirja: Uskonto SanomaPro SanomaPro SanomaPro SanomaPro SanomaPro SanomaPro 62 Uskonto, ortodoksinen (UO) UO1 Kirkon historia. Ortodoksin käsikirja Gummerus Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto UO2 Uskonoppi. Ortodoksia lukiossa UO3 Ortodoksinen raamattutieto Filosofia FI1 FI2 FI3 FI4 Filosofian Odysseia Etiikan Odysseia Tiedon Odysseia Yhteiskunnan Odysseia EDITA EDITA EDITA EDITA Elämänkatsomustieto ET1 Dialogi hyvästä elämästä ET2 Dialogi tiedosta ja maailmankuvasta ET3 Dialogi yksilöstä ja yhteisöstä TAMMI TAMMI TAMMI Psykologia PS1 Mielen maailma 1 Psykologian perustiedot painos 2012 PS2 Mielen maailma 2 Kehityspsykologia painos 2012 PS3 Mielen maailma 3 Ihminen ja tieto (uusin painos) PS4 Mielen maailma 4 Tunteet, motiivit ja taitava ajattelu (uusin painos) PS5 Mielen maailma 5 Persoonallisuus ja mielenterveys (uusin painos) PS6 Sosiaalipsykologia (painos 2012) PS7 Lukion kertauskirja. Psykologia SanomaPro SanomaPro SanomaPro SanomaPro SanomaPro SanomaPro SanomaPro Historia HI 1 OTAVA Forum I. Ihminen, ympäristö ja kulttuuri Voi käyttää vaihtoehtoisesti myös Otavan sähköistä oppikirjaa HI 2 Forum II. Eurooppalainen ihminen HI 3 Forum III. Kansainväliset suhteet HI 4 Forum IV. Suomen historian käännekohtia HI 5 Forum V. Suomi esihistoriasta autonomian aikaan HI 6 Forum VI. Kulttuurien kohtaaminen Yhteiskuntaoppi YH1 Kansalainen ja yhteiskunta YH2 Forum. Uusi taloustieto YH3 Jokaisen oikeustieto YH4 Forum. Eurooppalaisuus ja Euroopan Unioni Terveystieto TE1 Terve! 1 Terveyden perusteet TE2 Terve! 2 Nuoret, terveys ja arkielämä TE3 Terve! 3 Terveys ja tutkimus TE4 Terve! 4 Abipaketti Myös yllä olevien painosten digikirjoja on mahdollista käyttää. Musiikki MU1 Vox Lukion musiikki 1 Urheilulinja Harjoituspäiväkirja OTAVA OTAVA OTAVA OTAVA OTAVA EDITA OTAVA SanomaPro OTAVA SanomaPro SanomaPro SanomaPro SanomaPro OTAVA Samke 63 Taulukot ja laskimet Ylioppilastutkintolautakunta sallii taulukkokirjan ja laskimen käytön ylioppilastutkinnon matematiikan, fysiikan, kemian ja maantieteen kokeessa. Taulukoita ja laskimia käytetään myös oppitunneilla ja kokeissa. Yhdenmukaiset laskimet tilataan yhteistilauksena lukion alussa 1.-2. Jakson aikana. Sallitut taulukot: MAOL: MAOL-taulukot, OTAVA (ilmestynyt 1999 tai myöhemmin). Ranta & Tiilikainen: Lukion taulukot, WSOY (Ilmestynyt 1993 tai myöhemmin.) Materiaali- ja lokeromaksut Materiaalimaksut kattavat kuvataiteen materiaalit, konseptit kokeisiin ja kirjoitelmiin sekä muut oppilastöiden materiaalit: 1. vuoden opiskelijat 20 €, 2. vuoden opiskelijat 10 € ja 3. vuoden opiskelijat 5 €. Opiskelijoille vuokrataan lukittava lokero lukion ajaksi hintaan 10 €. 64 Elokuu 2014 14 KALENTERI Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai 1 2 3 4 5 6 Lukuvuosi alkaa Aloittajat klo 9.00 muut klo 11.00 7 8 9 10 11 12 13 Ilmoittautuminen uusintakokeisiin päättyy 14 15 16 17 18 19 Uusintakoe I klo 16-18 20 Uusintakoe II klo 16-18 21 22 Melontakurssi 23 Melontakurssi 24 25 26 27 28 29 30 31 65 Syyskuu 2014 Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai 1 2 14 A-G ryhmien vanhempainilta klo 18.30 3 14 H-J ryhmien vanhempainilta klo 18.30 4 5 8 YO-kuuntelu Vieras kieli, pitkä oppimäärä 9 YO-kuuntelu Toinen kotimainen, pitkä ja keskipitkä oppimäärä 10 YO-kuuntelu Vieras kieli, lyhyt oppimäärä 11 12 13 Kirjalliset YO- kokeet: Äidinkieli, tekstitaidon koe 14 15 YO: Uskonto, et, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto 16 17 18 YO: Vieras kieli, pitkä Päättöviikko oppimäärä 19 20 YO: Toinen kotimainen, pitkä ja keskipitkä oppimäärä 21 22 YO: Äidinkieli, essee koe S2-koe 23 Koodi 3 Koodi 4 24 YO: Matematiikka, pitkä ja lyhyt oppi määrä Koodi 5 6 Sunnuntai Koodi 1, 8 Koodi 2 25 26 27 YO: Psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia Koodi 7 Koodi 6 29 30 YO: Vieras kieli, lyhyt oppimäärä 2. jakso alkaa 66 7 28 Lokakuu 2014 Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai 1 2 3 4 5 6 Kokeiden palautus 1, 2, 3, 7 7 Kokeiden palautus 4, 5, 6 8 9 10 Uusintakokeisiin ilmoittautuminen päättyy 11 12 13 Syysloma 14 Syysloma 15 Syysloma 16 Syysloma 17 Syysloma 18 19 20 Uusinta I klo 16-18 21 22 Uusinta II klo 16-18 23 Abi-info 24 25 26 27 28 29 30 31 67 Marraskuu 2014 Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 Päättöviikko koodi 1, 8 18 Koodi 2 19 Koodi 3 20 Koodi 4 21 Koodi 5 22 23 24 Koodi 6 25 Koodi 7 26 3. jakso alkaa 27 28 29 30 68 Joulukuu 2014 Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai 1 2 Studia-messut 3 Studia-messut 4 5 Itsenäisyysjuhla ja YO-juhla 6 Itsenäisyyspäivä 7 8 Kokeiden palautus koodit 1, 2, 3, 7 9 Kokeiden palautus 4, 5, 6 10 11 12 Ilmoittautuminen uusintakokeisiin päättyy Verenluovutus 13 14 15 Uusintakoe I klo 16-18 16 17 Uusintakoe II klo 16-18 18 19 20 Joulujuhla, lukukausi päättyy 21 22 23 24 Jouluaatto 25 Joulupäivä 26 Tapaninpäivä 28 29 30 31 69 27 Tammikuu 2015 Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai 1 Uudenvuodenpäivä 2 3 4 5 6 Loppiainen 7 Koulu alkaa 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 Päättöviikko koodi 1, 8 24 25 26 Koodi 2 27 Koodi 3 28 Koodi 4 29 Koodi 5 30 Koodi 6 31 70 Helmikuu 2015 Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai YO-kirjoitukset: Kuullunymmärtämiskokeet: 9. – 11.2.2015, Äidinkieli, tekstitaidon koe to 5.2. Sunnuntai 1 2 Koodi 7 3 4. jakso alkaa 4 5 Äidinkieli, tekstitaito 6 7 8 9 YO-kuuntelut Toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä 10 YO-kuuntelut Vieras kieli, pitkä oppimäärä 11 YO-kuuntelut Vieras kieli, lyhyt oppimäärä 12 Penkkarit 13 Vanhojen päivä 14 15 16 Kokeiden palautus koodit 1, 2, 3, 7 17 Kokeiden palautus koodit 4, 5, 6 18 19 20 Ilm. uusintakokeisiin päättyy 21 22 23 Talviloma 24 Talviloma 25 Talviloma 26 Talviloma 27 Talviloma 28 71 Maaliskuu 2015 Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai 1 Yo-kirjoitukset: Kirjalliset kokeet 9. – 23.3.2015 2 Uusinta I klo 16-18 3 4 Uusinta II klo 16-18 5 6 7 8 9 YO: Äidinkieli, esseekoe ja S2-koe 10 11 YO: Psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia 12 13 YO: Vieras kieli, pitkä oppimäärä 14 15 Ruka Ruka Ruka Ruka 16 17 YO: Toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä 18 YO: Matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä 19 21 22 23 YO: Vieras kieli, lyhyt oppimäärä 24 25 Päättöviikko koodi 1, 8 26 Koodi 2 20 YO: Uskonto, et, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto 27 Koodi 3 28 29 30 Koodi 4 31 Koodi 5 72 Huhtikuu 2015 Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai 1 Koodi 6 2 Koodi 7 3 Pitkäperjantai 4 5 6 2. pääsiäispäivä 7 5. jakso alkaa 8 9 10 11 12 13 Kokeiden palautus koodit 1, 2, 3, 7 14 Kokeiden palautus koodit 4, 5, 6 15 16 17 Ilm. uusintakokeisiin päättyy 18 19 20 Uusinta I klo 16-18 21 22 Uusinta II klo 16-18 23 Abi-info 24 25 26 12-ryhmien vanhempainilta klo 18.30 27 28 29 30 73 Toukokuu 2015 Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai 1 Vappu 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 Helatorstai 15 16 17 18 19 Päättöviikko 20 Päättöviikko 21 22 23 24 Koodi 1, 8 Koodi 2 Koodi 3 Koodi 4 26 27 28 Retki/teemapäivä 25 Koodi 5 Koodi 6 Koodi 7 29 Lakkiaisharjoitukset: klo 10 ryhmä 1, klo 12 ryhmä 2 Kokeiden palautus 74 30 31 Kevätjuhlat: yo-juhla ryhmä 1: klo 8.30 ryhmä 2: klo 11.00 13- ja 12-ryhmät klo 9.00 15 POISSAOLOT Lukiolain 25 §:ssä todetaan, että ”opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta”. Lukiossa on lakisääteisesti läsnäolovelvollisuus oppitunneilla. Laki perustuu ajatukseen, että lukion menestyksellinen suorittaminen edellyttää säännöllistä opiskelussa mukanaoloa. Läsnäolo kurssin oppitunneilla on edellytyksenä kurssin suorittamiselle ja kurssin arvioinnille. Jokainen poissaolotunti on selvitettävä opettajalle välittömästi poissaolon jälkeen ilman erillistä huomautusta. Poissaolo oppitunneilta selvitetään Wilman kautta. Alle 18-vuotiaan kohdalla selvityksen antaa huoltaja. Poissaolot heikentävät arvostelussa jatkuvan näytön osuutta. Runsaiden poissaolojen vuoksi kurssin suorittaminen voidaan keskeyttää ja opiskelija jää ilman arvosanaa. On huomioitava, että kolme opetustuokiota (á 75 min) vastaa viittä opiskelijan oppituntia (á 45 min). Selvittämättömät poissaolot katsotaan aina aiheettomiksi poissaoloiksi. Opiskelija, joka on pitkään poissa koulusta eikä ilmoita siihen pätevää syytä, katsotaan eronneeksi koulusta. Sairastuminen Opiskelijan joutuessa sairauden vuoksi olemaan poissa koulusta enemmän kuin kolme koulupäivää, ilmoitetaan asiasta ryhmänohjaajalle ja otetaan tarvittaessa yhteyttä terveydenhoitajaan. Tilapäinen vapautus koulunkäynnistä (Poissaololupa) Opiskelijan tarvitessa vapaata koulusta hyväksyttävän syyn vuoksi, anotaan tilapäistä vapautusta koulutyöstä hyvissä ajoin. Anomuskaavakkeen saa kansliasta tai koulun kotisivuilta. Yksittäiset tunnit Anomus tehdään asianomaiselle opettajalle. Yksittäisen tunnin poissaoloselvitykseksi riittää myös terveydenhoitajan, kouluhammashoitajan tai opinto-ohjaajan todistus vastaanotolla käynnistä. 1-5 koulupäivää Anomus tehdään ryhmänohjaajalle käyttäen anomuslomaketta, jonka liitteeksi voi tarvittaessa lisätä selvityksiä. Urheilijat: Urheiluun liittyvät 1-5 poissaolopäivää Anomus tehdään koordinaattorille käyttäen anomuslomaketta, jonka liitteeksi voi tarvittaessa lisätä selvityksiä. 5 koulupäivää pidempi aika Anomus tehdään lomakkeella rehtorille hyvissä ajoin etukäteen. Tilapäistä vapautusta ei myönnetä automaattisesti. Siihen on oltava hyvät perusteet. Mahdollisesta kielteisestä päätöksestä ei voi valittaa. 75 Poissaolo kokeesta ja uusintakuulustelupäivinä Jos opiskelija joutuu sairauden tms. syyn vuoksi olemaan poissa koepäivänä, esitetään selvitys saman päivän aikana kyseisen aineen opettajalle Wilmassa, jotta oikeus osallistua uusintakokeeseen säilyy. Jos opiskelija on ilmoittautunut uusintakuulusteluun eikä saavu kokeeseen, hän menettää oikeutensa uusintaan, jollei välittömästi selvitä hyväksyttävää syytä poissaoloonsa. MUISTIINPANOJA: 76
© Copyright 2024