TEKL
§ 95, TEKLTK 16.9.2015 17:00 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Päätös: ST: 1/2010 § 96, TEKLTK 16.9.2015 17:00 ST: 2/2013 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Tekninen lautakunta valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Pöytäkirja tarkastetaan keskiviikkona 23. syyskuuta 2015. Tarkastusvuorossa ovat Tarja Nummela ja Ann-Louise Heikkilä. Teknisen lautakunnan päätös: § 97, TEKLTK 16.9.2015 17:00 ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta hyväksyy esityslistan esitetyn muotoisena. Teknisen lautakunnan päätös: ST: 3/2010 § 98, TEKLTK 16.9.2015 17:00 ST: 4/2015 ILMOITUSASIAT (BN/JI) - Teknisen johtajan päätöspöytäkirja 16.8. - 7.9.2015. - Tierakennusmestarin päätöspöytäkirja 16.8. - 7.9.2015. - Rakennustarkastajan päätökset 20.8.2015, 26.8.2015 ja 1.9.2015. - Vaasan hallinto-oikeuden päätös 7.9.2015 Suomen Luonnonsuojeluliiton tekemästä valituksesta koskien ARock Ay:lle myönnettyä ympäristölupaa. Teknisen johtajan ehdotus: Ilmoitusasiat merkitään tiedoksi. Teknisen lautakunnan päätös: § 98, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: Tcchef 6.15p TEKNISKA DIREKTÖRENS BESLUTSPROTOKOLL / TEKNISEN PÄÄLLIKÖN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT Följande beslut jämte besvärsundervisning är framlagda till allmänt påseende fredagen den 25 september 2015 på tekniska centralens kansli, Lappfjärdsvägen 8. / Seuraavat päätökset sekä valitusosoitus ovat yleisesti nähtävillä perjantaina 25. syyskuuta 2015 teknisen keskuksen kansliassa, Lapväärtintie 8. TEKNISKA DIREKTÖRENS BESLUT/ TEKNISEN JOHTAJAN PÄÄTÖKSET 16.08 – 07.09.2015 § 52 § 53 § 54 § 55 § 56 § 57 Överföring av arrenderätt; Harju Jukka. Vuokraoikeuden siirto; Harju Jukka. Båtplats i Alesundets fiskstrand; uthyrning Nummela Pertti. Venepaikan vuokraaminen Leppäsalmen kalarannasta; Nummela Pertti. Överföring av arrenderätt för båthus; Nummela Pertti. Venevajan vuokraoikeuden siirto; Nummela Pertti. Fortsatt arrende på vattenområde; Ruohonen Arto. Vesialueen vuokraspoimuksen jatkoa; Ruohonen Arto. Reseförordnande; Myllyniemi Ari-Johan. Matkamääräys; Myllyniemi Ari-Johan. Ansökan om oavlönad arbetsledighet; Grönlund-Kärr Åsa. Anomus palkattomasta työvapaasta; Grönlund-Kärr Åsa. _______________ Anslagits på stadens anslagstavla / 2015 Julkipantu kaupungin ilmoitustaululle Anslagstavlans skötare Ilmoitustaulun hoitaja: _________________________ § 98, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: Vägbyggm 6.15p VÄGBYGGMÄSTARENS BESLUT/ TIERAKENNUSMESTARIN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT Följande beslut jämte besvärsundervisning är framlagda till allmänt påseende fredagen den 25. september 2015 på tekniska centralens kansli, Lappfjärdsvägen 8 / Seuraavat päätökset sekä valitusosoitus ovat yleisesti nähtävillä perjantaina 25. syyskuuta 2015 teknisen keskuksen kansliassa, Lapväärtintie 8. VÄGBYGGMÄSTARENS BESLUT/ TIERAKENNUSMESTARIN PÄÄTÖKSET 16.08 – 07.09.2015. § 15 Stängning av Salutorget, del av Rådhusgatan samt del av Östra Långgatan 5.9.2015 Gammeldags torgdag. Kauppatorin, määräosan Raatihuoneenkatua ja Itäisen Pitkäkadun määräosan sulkeminen 5.9.2015 ; Vahnaajan Toripäivä. _______________ Anslagits på stadens anslagstavla / 2015 Julkipantu kaupungin ilmoitustaululle Anslagstavlans skötare Ilmoitustaulun hoitaja: _________________________ § 98, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: julkipano,miljöåtgtillst_20_08_2015 RAKENNUSTARKASTAJAN ILMOITUS MRL 142 § 1 mom. ja MRA 97 § 1 ja 2 mom. Kunta KRISTIINANKAUPUNKI Alla lueteltuja lupahakemuksia koskevien päätösten antopäivä pv kk v Hakijan nimi Paikka (kylä, tila ja RN:o) Maisematyölupapäätös Haapamäki Patrik ja SannaMari Krs, 6/603/5 Puiden kaataminen 25.08.2015 Päiväys ja allekirjoitus Kristiinankaupunki 20.08.2015 Ari-Johan Myllyniemi, rak.tark. Tämä ilmoitus on julkipantu Kristiinankaupungin kaupungin ilmoitustaululle pv kk v 24.08.2015 Todistaa BYGGNADSINSPEKTÖRENS MEDDELANDE MBL 142 § 1 mom. och MBF 97 § 1 och 2 mom. Kommun KRISTINESTAD Datum för beslut rörande nedan uppräknade ansökn. om tillstånd Sökandes namn Plats (by, lägenhet och Rnr) Haapamäki Patrik o. SannaMari Krs, 6/603/5 Dag mån år 25.08.2015 Tillstånd för miljöåtgärd Trädfällning Datum och underskrift Kristinestad 20.08.2015 Detta meddelande har anslagits på staden Kristinestads anslagstavla Dag mån år Intygar Ari-Johan Myllyniemi, byggn.insp. 24.08.2015 § 98, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: Julkipano Anslag BI AJM 20_08_15 RAKENNUSTARKASTAJAN ILMOITUS MRL 142 § ja MRA 97 § Kunta KRISTIINANKAUPUNKI Alla lueteltuja lupahakemuksia koskevien päätösten antopäivä Rakennuttajan nimi (kylä, pv kk v 25.08.2015 Rakennuspaikka tila ja RN:o) Rakennuksen käyttötarkoitus Pärus Paula ja Träskvik JensErik Siipyy Björken 2:180 Sauna Hanhineva Sirpa ja Juhani Krs 6/607/4 Autokatos/varasto Syrjälä Pentti Skaftung Saraste 5:163 Sjöqvist Ulla ja Leif Krs 6/611/5 Vierasmökki Julkisivumuutos asuinrakennuksessa Berg Sixten Lapväärtti Osa Ingves 33:103 Kaskela Allan ja Leena Dagsmark Smultronback II 7:124 Varastorakennus Varastorakennuksen laajennus, suojakatos (avoin) Ingves Markus Lapväärtti Strandbo 10:95 Sauna Salo-Tuisku Marianne ja Timo Lålby Bastugrund 1 8:1 Holm Kurt Lapväärtti Holmäng 61:30 Sauna Vesikattorakenteiden muutos autotalli/varastorakennuksessa Gröndahl Micael Dagsmark Båsk 2:29 Asuinrakennuksen laajennus Sjöblom Klaus Krs 7/723/7 Tare Oy Ab Bostads Ab Kedjan Asunto Oy/Isännöitsijä Helkiö Markku Krs 3/302/5 Varasto Katos sekä sisäisiä muutoksia huoltoasemarakennuksessa Krs 7/711/1 Kalliolämpö, 3 kpl. Päiväys ja allekirjoitus Kristiinankaupunki 20.08.2015 Tämä ilmoitus on julkipantu Kristiinankaupungin kaupungin ilmoitustaululle pv kk v Todistaa Ari-Johan Myllyniemi, rak.tark. 24.08.2015 § 98, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: Julkipano Anslag BI AJM 20_08_15 BYGGNADSINSPEKTÖRENS MEDDELANDE MBL 142 § och MBF 97 § Kommun KRISTINESTAD Datum för beslut rörande nedan uppräknade ansökningar om tillstånd Byggnadsplats (by, lägenhet och RNr) Byggherrens namn Dag mån år 25.08.2015 Byggnadens bruksändamål Pärus Paula o. Träskvik JensErik Sideby Björken 2:180 Bastu Hanhineva Sirpa o. Juhani Krs 6/607/4 Biltak/förråd Syrjälä Pentti Skaftung Saraste 5:163 Sjöqvist Ulla o. Leif Krs 6/611/5 Gäststuga Fasadändring på bostadsbyggnad Berg Sixten Lappfjärd Del av Ingves 33:103 Kaskela Allan o. Leena Dagsmark Smultronback II 7:124 Lagerbyggnad Tillbyggnad av lagerbyggnad, skyddstak (öppet) Ingves Markus Lappfjärd Strandbo 10:95 Bastu Salo-Tuisku Marianne o. Timo Lålby Bastugrund 1 8:1 Holm Kurt Lappfjärd Holmäng 61:30 Bastu Ändring av vattentakskonstruktionen på garage/förrådsbyggnaden Gröndahl Micael Dagsmark Båsk 2:29 Tillbyggnad av bostadsbyggnad Sjöblom Klaus Krs 7/723/7 Tare Oy Ab Bostads Ab Kedjan Asunto Oy/Disp. Helkiö Markku Krs 3/302/5 Förråd Tak samt inre ändringar i servicestationsbyggnaden Krs 7/711/1 Bergsvärme, 3 st. Datum och underskrift Ari-Johan Myllyniemi, byggn.insp. Kristinestad 20.08.2015 Detta meddelande har anslagits på staden Kristinestads anslagstavla Dag mån år 24.08.2015 Intygar § 98, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: Julkipano Anslag BI AJM 26_08_15 RAKENNUSTARKASTAJAN ILMOITUS MRL 142 § ja MRA 97 § Kunta KRISTIINANKAUPUNKI Alla lueteltuja lupahakemuksia koskevien päätösten antopäivä Rakennuttajan nimi (kylä, pv kk v 01.09.2015 Rakennuspaikka tila ja RN:o) Rakennuksen käyttötarkoitus Jolkkonen-Porander Nina ja Porander Jan Krs 10/1078/1 Vapaa-ajan asunto Ström Tobias Dagsmark Strand 1:205 Lämpökeskuksen laajennus Päiväys ja allekirjoitus Kristiinankaupunki 26.08.2015 Tämä ilmoitus on julkipantu Kristiinankaupungin kaupungin ilmoitustaululle pv kk v Todistaa Ari-Johan Myllyniemi, rak.tark. 31.08.2015 § 98, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: Julkipano Anslag BI AJM 26_08_15 BYGGNADSINSPEKTÖRENS MEDDELANDE MBL 142 § och MBF 97 § Kommun KRISTINESTAD Datum för beslut rörande nedan uppräknade ansökningar om tillstånd Byggnadsplats (by, lägenhet och RNr) Byggherrens namn Dag mån år 01.09.2015 Byggnadens bruksändamål Jolkkonen-Porander Nina o. Porander Jan Krs 10/1078/1 Fritidsbostad Ström Tobias Dagsmark Strand 1:205 Tillbyggnad av värmecentral Datum och underskrift Kristinestad 26.08.2015 Ari-Johan Myllyniemi, byggn.insp. Detta meddelande har anslagits på staden Kristinestads anslagstavla Dag mån år 31.08.2015 Intygar § 98, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: Julkipano Anslag BI AJM 01_09_15 RAKENNUSTARKASTAJAN ILMOITUS MRL 142 § ja MRA 97 § Kunta KRISTIINANKAUPUNKI Alla lueteltuja lupahakemuksia koskevien päätösten antopäivä Rakennuttajan nimi (kylä, Vikberg Mårten Tiukka pv kk v 07.09.2015 Rakennuspaikka tila ja RN:o) Rakennuksen käyttötarkoitus Bärgvik 11:98 Varastorakennus Päiväys ja allekirjoitus Kristiinankaupunki 01.09.2015 Tämä ilmoitus on julkipantu Kristiinankaupungin kaupungin ilmoitustaululle pv kk v Todistaa Ari-Johan Myllyniemi, rak.tark. 04.09.2015 § 98, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: Julkipano Anslag BI AJM 01_09_15 BYGGNADSINSPEKTÖRENS MEDDELANDE MBL 142 § och MBF 97 § Kommun KRISTINESTAD Datum för beslut rörande nedan uppräknade ansökningar om tillstånd Byggnadsplats (by, lägenhet och RNr) Byggherrens namn Vikberg Mårten Tjöck Bärgvik 11:98 Dag mån år 07.09.2015 Byggnadens bruksändamål Lagerbyggnad Datum och underskrift Kristinestad 01.09.2015 Ari-Johan Myllyniemi, byggn.insp. Detta meddelande har anslagits på staden Kristinestads anslagstavla Dag mån år 04.09.2015 Intygar § 99, TEKLTK 16.9.2015 17:00 ST: 5/2015 PÄÄTÖKSET ASIOISTA, JOTKA YLEMPI TOIMIELIN VOI OTTAA KÄSITELTÄVIKSEEN (BN/JI) - Teknisen johtajan päätöspöytäkirja 16.8. - 7.9.2015. - Tierakennusmestarin päätöspöytäkirja 16.8. - 7.9.2015. Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta päättää, ettei yllä mainittuja asioita oteta käsittelyyn. Teknisen lautakunnan päätös: § 99, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: Högreorgan 6.15p BESLUT I ÄRENDEN SOM HÖGRE ORGAN KAN TA UPP TILL BEHANDLING PÄÄTÖKSET ASIOISSA JOTKA YLEMPI ELIN VOI OTTAA KÄSITELTÄVÄKSI TEKNISKA DIREKTÖRENS BESLUT/ TEKNISEN JOHTAJAN PÄÄTÖKSET 16.08.2015 – 07.09.2015 § 53 § 55 § 56 § 57 Båtplats i Alesundets fiskstrand; uthyrning Nummela Pertti. Venepaikan vuokraaminen Leppäsalmen kalarannasta; Nummela Pertti. Fortsatt arrende på vattenområde; Ruohonen Arto. Vesialueen vuokraspoimuksen jatkoa; Ruohonen Arto. Reseförordnande; Myllyniemi Ari-Johan. Matkamääräys; Myllyniemi Ari-Johan. Ansökan om oavlönad arbetsledighet; Grönlund-Kärr Åsa. Anomus palkattomasta työvapaasta; Grönlund-Kärr Åsa. __________________ VÄGBYGGMÄSTARENS BESLUT/ TIERAKENNUSMESTARIN PÄÄTÖKSET 16.08 – 07.09.2015. § 15 Stängning av Salutorget, del av Rådhusgatan samt del av Östra Långgatan 5.9.2015 Gammeldags torgdag. Kauppatorin, määräosan Raatihuoneenkatua ja Itäisen Pitkäkadun määräosan sulkeminen 5.9.2015 ; Vanhanajan Toripäivä. _______________ Anslagsdatum för dessa beslut är fredagen den 25.september 2015. Näiden päätösten julkipanopäivä on perjantaina 25. syyskuuta 2015. § 100, TEKLTK 16.9.2015 17:00 TEKN: 168/2015 POIKKEUSLUPAHAKEMUS VARASTON RAKENTAMISTA VARTEN; THOMASFOLK JUKKA JA TIINA TEKNINEN LAUTAKUNTA KRISTIINANKAUPUNGIN KAUPUNKI Lapväärtintie 10 64100 Kristiinankaupunki Puh. 06-2216200 faksinro 06-2216285 PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 25.09.2015 Tekltk § 100/ 16.09.2015 Dnro 168/2015 Asia Poikkeuslupahakemus rakentamista varten Hakija Jukka ja Tiina Thomasfolk Sundmaninkatu 5 64100 KRISTIINANKAUPUNKI Hakemus Rakennuspaikka Kiinteistötunnus: Rakennuspaikan rakennusoikeus: Osoite: 287-7-729-1 200 m2 Sundmaninkatu 5 64100 KRISTIINANKAUPUNKI Rakennushanke ja toimenpide 26 m2:n suuruisen varaston rakentaminen Rakentamisrajoitus Asemakaavamääräykset - Rakennusoikeuden ylittäminen ja rakentaminen rakennusalan ulkopuolelle. Lähtötilanne Rakennettu kiinteistö asemakaava-alueella. Kiinteistöllä on asuinrakennus, 185 m2. Asemakaavamääräykset ja rakennusoikeus Kaupunginvaltuuston 27.4.1967 hyväksymän asemakaavan mukaan rakennusryhmittäin samantyyppisten yhden perheen asuinrakennusten korttelialue, Ao1-alue. Kuuleminen Naapureita on kuultu poikkeuslupaa koskevassa asiassa. Muistutuksia ei ole jätetty. § 100, TEKLTK 16.9.2015 17:00 Perustelu TEKN: 168/2015 Hakija on perustellut hakemustaan ainoastaan rakennusoikeuden ylittymisellä. Teknisen johtajan ehdotus Tekninen lautakunta myöntää anotun poikkeusluvan, koska toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle eikä alueen käytön muulle järjestämiselle eikä aiheuta haittaa ympäristölle eikä vaikeuta luonnonsuojelua tai rakennetun ympäristön suojelemista. Perustelu Rakennusoikeuden ylitys on vähäinen. Toimenpiteen jälkeen kokonaisrakennusoikeus ylittyy 11 m2:lla, 5,5 %. Naapurilla on myös rakennusalan ulkopuolella sijaitseva varasto. Sovelletut lainkohdat Maankäyttö- ja rakennuslaki 171 § 1. mom., 172 § ja 173 §. Teknisen lautakunnan päätös Voimassaoloaika Ennen minkäänlaisen rakennustoimenpiteen aloittamista hakijalla tulee olla paikallisen rakennusvalvontaviranomaisen myöntämä rakennuslupa. Tämä lupa on voimassa kaksi (2) vuotta päätöksen antopäivästä. Rakennuslupa on haettava tänä aikana. Muutoksenhaku Muutosta tähän päätökseen voi hakea valittamalla kirjallisesti Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus oheistetaan. Tekninen johtaja Joakim Ingves Valmistelija Ari-Johan Myllyniemi Liitteet Asemapiirros Ympäristökartta § 100, TEKLTK 16.9.2015 17:00 Jakelu ja maksu Päätös hakijalle 390,00 euroa Jukka ja Tiina Thomasfolk Sundmaninkatu 5 64100 KRISTIINANKAUPUNKI Maksuton jäljennös Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Koulukatu 19 PL 262 65101 VAASA Kristiinankaupungin rakennusvalvontatoimisto Lapväärtintie 163 A 64100 KRISTIINANKAUPUNKI TEKN: 168/2015 § 100, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: 1587_001 Thomasfolk Jukka omgivningskarta 16.9.2015 § 100, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: 1588_001 Thomasfolk Jukka situationsplan 16.9.2015 § 101, TEKLTK 16.9.2015 17:00 ST: 226/2013 ALOITE PYSÄKÖINTIMAKSUISTA MARKKINOIDEN AIKANA (NB/JI) Sylvia Grahn on esittänyt, että niiltä markkinakävijöiltä, jotka pysäköivät kaupungin alueelle, peritään pysäköintimaksu. Markkinat järjestetään Kristiinankaupungin ydinkeskustassa. Markkina-alue on suljettu liikenteeltä, mutta kaikki muu toiminta jatkuu tavalliseen tapaan, esim. erilaiset palvelulaitokset ovat avoinna, samoin kaupat ja kaupungin vakituisilla asukkailla tulee olla mahdollisuus ajaa kotiin. Kaupungin pitää toimia vaikka on markkinat. Kristiinankaupungin keskustaan on kolme suurta tulotietä ja muutamia tuloteitä eri kaupunginosista. Tämän hetken tilanne on se, että tulotiet ovat avoinna, mutta markkina-alue on suljettu. Tekninen keskus, KRS-Katu, kuljettaa liikennemerkit, sulkupukit, auraa pysäköintialueet talvella ja hiekoittaa. KRS-Kadun suoranaisesti liikennettä koskevat kustannukset ovat 1100 € - 1400 €. Pysäköintimaksuja ei peritä, koska tämä johtaisi siihen, että kävijät etsivät maksuttoman paikan autonsa pysäköintiin. Tällä hetkellä sovellettava pysäköintijärjestelmä on toimiva. Pelastuslaitos vaatii avoimia palokatuja, mikä myös on toiminut. Asiaa koskevat liitteet: aloitteet ja elinkeinoyhtiön lausunto. Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että aloitetta koskeva selvitys merkitään tiedoksi ja että aloite on täten loppuun käsitelty. Teknisen lautakunnan päätös: § 101, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: gran_initiativ § 101, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: nlc_utl_gran_initiativ § 102, TEKLTK 16.9.2015 17:00 TEKN: 134/2015 ANOMUS TONTIN VUOKRAAMISESTA; KAARINAN YRITYSPALVELUT OY (JI/JI) Kaarinan Yrityspalvelut Oy anoo rakennuspaikan vuokraamiseksi kaupungilta mihin on madollista rakentaa hoivakotia perustettavan yhtiön lukuun. Kyseessä on kaupungin omistuksessa oleva tontti Lapväärtintie 8 – 10 kiinteistötunnus 287-8-801-8, Kaavamerkintä YS. Tontin kokonaispinta- ala on noin 66 107 m2 josta hankkeelle varataan noin 14 000 m2 alue johon rakennusoikeutta määräksi muodostaisi noin 3 500 m2. Liitteenä hakemus, karttaote ja esitemateriaalia. Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle että kaupunginhallitus päättää vuokrata alueen anomuksen ja liitettyjen karttojen mukaisesti Kaarinan yrityspalvelut Oy 50 vuodelle. Lunastusmahdollisuus on erikseen tarkistettava. Vuosivuokra 16 800 € / Vuosi sidotaan elinkustannusindeksiin ja sitä maksetaan suhteessa kuin mitä vuokralainen käyttää tontin kokonaisrakennusoikeudesta, tonttivuokra peritään kuitenkin täysi määrä käytetyn rakennusoikeuden ylittäessä 70 % sallitusta kokonaisrakennusoikeudesta. Teknisen lautakunnan päätös: Tekninen johtaja selosti asiaa ja muutti päätösehdotustaan siten, että viimeinen lause kuuluu seuraavasti: Vuosivuokra 16 800 €/vuosi sidotaan elinkustannusindeksiin. Keskustelun aikana Margareta Utter ehdotti asian palauttamista lisäselvityksiä varten ja hänen ehdotustaan kannatti Mats Ingves. Lautakunta oli myös sitä mieltä, että yrityksen edustajat voidaan kutsua esittelemään yritystään ja liikeideaansa ennen kuin asia käsitellään uudelleen. Puheenjohtaja totesi, että tekninen lautakunta on yksimielisesti päättänyt palauttaa asian lisäselvityksiä varten. Liite § 63. Tekltk § 102/ 16.09.2015 (JI/JI) Teknisen lautakunnan jäsenet kutsuttiin vierailulle 12.8.2015 Saloon, Kaarinan yrityspalvelut Oy:n rakennuskohteisiin. Tutustumisvierailulla tutustuttiin sekä valmiisiin kohteisiin että rakentamisvaiheessa oleviin kohteisiin. Tutustumisvierailun jälkeen tekninen johtaja on lähettänyt Kaarinan yrityspalvelut Oy:lle tietoja kaupungin omistuksessa olevista muista vapaista tonteista. Kaarinan yrityspalvelut Oy on 28.8.2015 antanut tarjouksen kaupunginhallitukselle toisesta tontista. Kaarinan yrityspalvelut Oy on kuitenkin kiinnostunut sairaalatontin vuokraamisesta. § 102, TEKLTK 16.9.2015 17:00 TEKN: 134/2015 Tulevaisuudessa kaupungilla tulee olemaan tarve laajentaa sairaalakiinteistöä ja silloin rakennusoikeutta on oltava. Jos kaupunki antaa tontin vuokralle sekä rakennusoikeuden, kaupungin omia projekteja ei voida toteuttaa. Siihen nähden kaupungin pitäisi ilmoittaa, että sairaalatonttia ei lohkota eikä vuokrata yksityisille. Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että: 1. Kaupunginhallitus päättää, että aluetta ei vuokrata anomuksen ja siihen liitettyjen karttojen mukaisesti Kaarinan yrityspalvelut Oy:lle. 2. Kaupunginhallitus päättää, että sairaalatonttia ei lohkota eikä vuokrata yksityisille vaan tonttialue säilyy kaupungin omille tuleville projekteille. Teknisen lautakunnan päätös: § 102, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: Kristiinankaupunki, anomus tontin vuokraamisest § 102, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: Kristiinankaupunki, anomus tontin vuokraamisest § 102, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: Kristiinankaupunki, karttaliike tonttianomukseen § 102, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: Kristiinankaupunki, karttaliike tonttianomukseen § 102, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: 1592_001 E-mail Kaarinan Yrityspalvelut 2.9.2015 § 103, TEKLTK 16.9.2015 17:00 TEKN: 157/2015 MAA-AINESLUPAHAKEMUS KIINTEISTÖLLE 287-409-3-30; SÖDERGÅRD HÅKAN (JI/JI) Håkan Södergård hakee maa-aineslupaa kalliomurskeen ottamista varten Kristiinankaupungin Uttermossan kylässä sijaitsevalla kiinteistöllä, jonka kiinteistötunnus on 287-409-3-30. Alue ei sijaitse vesiensuojelualueella. 5vuotiskauden aikana on arvioitu otettavan n. 190 000 m3 kalliomursketta. Kalliomursketta otetaan tasolle +55,00 (N60). Ottamissyvyys on keskimäärin n. 8 m. Hakemus on kuulutettu ja ollut julkisesti nähtävänä 17.8. - 11.9.2015. Naapureita, Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta, Länsirannikon ympäristöyksikköä sekä Pohjanmaan liittoa on kuultu asiassa. Hakemus on myös kuulutettu paikallislehdissä. Länsirannikon valvontalautakunnan ympäristöjaosto: Lausuntoa selostetaan kokouksessa. ELY-keskus: Lausuntoa selostetaan kokouksessa. Pohjanmaan liitto: Lausuntoa selostetaan kokouksessa. Muut: Lausuntoa selostetaan kokouksessa. Etäisyys lähimpään asutukseen on n. 1700 m. Kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (800/2010) mukaan melun, tärinän ja pölyn tulee soveltuvilta osin täyttää seuraavat vaatimukset: 2§ Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan 1) kivenlouhimolla aluetta, jossa irrotetaan tai louhitaan muita kuin kaivosmineraaleja siten, että kivi voidaan hyödyntää rakennuskiven, hautakiven tai muun vastaavan tuotteen raaka-aineena; 2) muulla kivenlouhinnalla kiven louhintaa siten, että kiveä voidaan hyödyntää louheena tai murskeen raaka-aineena, jos louhinta ei liity maarakennukseen taikka muuhun rakennustoimintaan, eikä siihen tarvitse hakea lupaa maa-aineslain (555/1981) 4 §:n 2 momentin nojalla; 3§ Toiminnan sijoittuminen Toimintaa ei saa sijoittaa alle 400 metrin päähän melulle tai pölylle erityisen alttiista kohteista, kuten sairaalasta, päiväkodista, hoito- tai oppilaitoksesta. Kivenlouhimo, muu kivenlouhinta ja kivenmurskaamo on lisäksi sijoitettava siten, että melua tai pölyä aiheuttavan toiminnon etäisyys asumiseen tai loma-asumiseen käytettävään rakennukseen tai sen välittömässä läheisyy- § 103, TEKLTK 16.9.2015 17:00 TEKN: 157/2015 dessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohteeseen on vähintään 300 metriä. 4§ Ilmaan joutuvien päästöjen ja niiden leviämisen rajoittaminen Pölylähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toimintaalueen alimmalle kohdalle. Kiven porauksessa syntyvän pölyn leviämistä on estettävä sijoittamalla porausvaunuihin pölynkeräyslaitteet tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. 5§ Ilmanlaatu Ilmanlaadusta alueilla, joilla asuu tai oleskelee ihmisiä ja joilla ihmiset saattavat altistua ilman epäpuhtauksille säädetään ilmanlaadusta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (711/2001). 6§ Meluntorjunta Melulähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toimintaalueen alimmalle kohdalle. Raaka-aine-, pintamaa- ja tuotevarastokasat on pidettävä melun leviämistä ajatellen riittävän korkeina, ja ne on sijoitettava siten, että melun leviäminen melulle alttiisiin kohteisiin estyy. Koneiden ja laitteiden kunnossapidosta on huolehdittava. Toiminta-alueella siirtokuljetusmatkat on suunniteltava mahdollisimman lyhyiksi. 7§ Melutasot Toiminnasta syntyvä melu ei saa häiriöille alttiissa kohteissa ylittää melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja. 993/1992; 2 § Ohjearvot ulkona Asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 dB. Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 dB. Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei kuitenkaan sovelleta yöohjearvoja. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla, leirintäalueilla, taajamien ulkopuolella olevilla virkistysalueilla ja luonnonsuojelualueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 dB eikä yöohjearvoa 40 dB. Lomaasumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa 1 momentissa mainittuja ohjearvoja. Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla § 103, TEKLTK 16.9.2015 17:00 TEKN: 157/2015 luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. 8§ Melua aiheuttavien työvaiheiden aikarajat Jos toiminnan etäisyys melulle alttiisiin kohteista on alle 500 metriä, ei murskaamista, poraamista, rikotusta tai räjäytyksiä eikä kuormauksia tai kuljetuksia saa tehdä viikonloppuisin eikä arkipyhinä, vaan 1) murskaaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 - 22.00 välisenä aikana, 2) poraaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 - 21.00 välisenä aikana, 3) rikotus on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 - 18.00 välisenä aikana, 4) räjäytykset on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 - 18.00 välisenä aikana, sekä 5) kuormaaminen ja kuljetus on tehtävä arkipäivisin kello 6.00 - 22.00 välisenä aikana. 10 § Jäte- ja hulevedet Toiminta on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu pintavesien tai kaivojen pilaantumista. Talousjätevesien käsittelystä viemäriverkoston ulkopuolisilla alueilla säädetään talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetussa valtioneuvoston asetuksessa (542/2003). Kiintoaineen erottamiseksi ympäristöön päätyvät vedet on tarvittaessa johdettava selkeytysaltaan kautta. 11 § Jätehuolto Toiminta-alueen jätehuolto on järjestettävä jätelain (1072/1993) ja sen nojalla annettujen säädösten mukaisesti siten, että toiminnasta ei aiheudu ympäristön roskaantumista, maaperän pilaantumista eikä haittaa terveydelle tai ympäristölle. Kaivannaisjätteistä säädetään valtioneuvoston asetuksessa kaivannaisjätteistä (379/2008). 13 § Valvonta Jos toiminnan etäisyys melulle ja pölylle alttiisiin kohteisiin on yli 500 metriä, maasto-olosuhteet ovat erityisen suojaavat ja toiminnanharjoittaja voi luotettavalla, ympäristölupaviranomaisen hyväksymällä tavalla osoittaa, että 5 ja 7 §:ssä tarkoitetut arvot ilmanlaadulle ja melutasolle eivät ylity, ei § 103, TEKLTK 16.9.2015 17:00 TEKN: 157/2015 ympäristöluvassa tarvitse asettaa määräyksiä melun ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien tarkkailusta. Teknisen johtajan ehdotus: Jos asiassa on jätetty muistutuksia, joiden takia asiaa ei voida käsitellä, asia jätetään pöydälle selvitystä varten seuraavaan kokoukseen. Jos muistutuksia ei ole jätetty, ehdotetaan, että: tekninen lautakunta myöntää Håkan Södergårdille luvan maa-ainesten ottamiseen kiinteistöllä 287-409-3-30 hakemuksen mukaisesti ja seuraavin muutoksin ja ehdoin: 1. ylimmän pohjavedenpinnan yläpuolelle on jätettävä vähintään 4 m paksu koskematon suojaava maakerros. Jos ottamisalueella on orsivesiä (varsinaisen pohjavesiesiintymän yläpuolella vettä läpäisemättömän maalajin päällä oleva vesivyöhyke), alin ottamissyvyys on rajoitettava tämän vedentason mukaan ja suojakerroksen paksuuden tulee olla sama; 2. naapuritilaan päin, jossa maa-ainesta ei ole otettu, jätetään vähintään 10 m leveä koskematon alue ja luiskien kaltevuuden tulee olla 1:3; 3. tarkkailuputkien pohjavedenpinta on mitattava virallisen korkeusjärjestelmän (N60) mukaisesti ja raportoitava neljä kertaa vuodessa (maalis-, kesä-, syys- ja joulukuu) lupakauden aikana Kristiinankaupungin rakennusvalvonnalle ja Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle; 4. valvontaviranomaiset voivat vaatia lisätarkkailuputkien asentamista alueelle 24.1.2006 päivätyn suunnitelman mukaisesti; 5. jälkihoidossa noudatetaan ympäristöministeriön ohjetta 1/2009 Maaainesten kestävä käyttö; 6. räjäytystyöt tulee suorittaa arkisin klo 8-18 ja kuormaus ja kuljetus arkisin klo 7-22 Kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annetun Valtioneuvoston asetuksen (800/2010) § 2-13 sekä vahvistettujen ohjearvojen mukaisesti; 7. koneiden tankkaus ja huolto on sallittu viranomaisen erikseen hyväksymällä tavalla; 8. selvitys käytettävistä koneista ja laitteista on jätettävä rakennustarkastukselle; 9. maa-ainesten ottamistoiminta tulee suorittaa siten, ettei pohjavedenpinnan taso muutu; 10. maa-ainesluvan haltijan on vuosittain 31. tammikuuta mennessä ilmoitettava lupaviranomaiselle otettu maa-ainesmäärä ja laji; 11. maa-ainesalueella syntyvät likavedet on johdettava selkeytysaltaiden kautta; 12. maa-ainesluvan haltijan tulee anoa loppukatselmusta ottamistoiminnan päätyttyä tai luvan voimassaolon umpeuduttua. Ennen ottamistoiminnan aloittamista on Kristiinankaupungin rakennusvalvonnalle jätettävä luonnonsuojelulakiin ja metsälakiin viitaten selvitys rauhoitettujen tai uhanalaisten lajien esiintymisestä alueella ja hakijan on asetettava 4.940 euron pankkitakuu jälkihoitotöiden suorittamisen vakuudeksi. § 103, TEKLTK 16.9.2015 17:00 TEKN: 157/2015 Tekninen lautakunta pidättää itsellään oikeuden tarvittaessa tarkistaa takuun suuruutta luvan voimassaolon aikana. Lupapäätös annetaan julkipanon jälkeen 25.9.2015 ja se on voimassa viisi (5) vuotta. Valitusaika alkaa mainitusta päivästä. Teknisen lautakunnan päätös: § 103, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: 3544_001 Södergård Håkan ansökan om täktverks § 103, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: 3544_001 Södergård Håkan ansökan om täktverks § 103, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: 3545_001 Södergård Håkan täktplan 10.8.2015 § 103, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: 3545_001 Södergård Håkan täktplan 10.8.2015 § 103, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: 3545_001 Södergård Håkan täktplan 10.8.2015 § 103, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: 3545_001 Södergård Håkan täktplan 10.8.2015 § 103, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: 3545_001 Södergård Håkan täktplan 10.8.2015 § 103, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: 3545_001 Södergård Håkan täktplan 10.8.2015 § 103, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: 3545_001 Södergård Håkan täktplan 10.8.2015 § 103, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: 3545_001 Södergård Håkan täktplan 10.8.2015 § 103, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: 3545_001 Södergård Håkan täktplan 10.8.2015 § 103, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: 3545_001 Södergård Håkan täktplan 10.8.2015 § 103, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: 3545_001 Södergård Håkan täktplan 10.8.2015 § 103, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: 3547_001 Södergård Håkan kartbilagor till täktansökan 10.8 § 103, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: 3547_001 Södergård Håkan kartbilagor till täktansökan 10.8 § 103, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: 3547_001 Södergård Håkan kartbilagor till täktansökan 10.8 § 104, TEKLTK 16.9.2015 17:00 TEKN: 158/2015 MAA-AINESLUPAHAKEMUS KIINTEISTÖLLE 287-417-6-27; ÖSTERGÅRD MIIKA (JI/JI) Miika Östergård hakee maa-aineslupaa kalliomurskeen ottamista varten Kristiinankaupungin Uttermossan kylässä sijaitsevalla kiinteistöllä, jonka kiinteistötunnus on 287-417-6-27. Alue ei sijaitse vesiensuojelualueella. 5vuotiskauden aikana on arvioitu otettavan n. 190 000 m3 kalliomursketta. Kalliomursketta otetaan tasolle +42,00 (N60). Ottamissyvyys on keskimäärin n. 10 m. Hakemus on kuulutettu ja ollut julkisesti nähtävänä 17.8 - 11.9.2015. Naapureita, Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta, Länsirannikon ympäristöyksikköä sekä Pohjanmaan liittoa on kuultu asiassa. Hakemus on myös kuulutettu paikallislehdissä. Länsirannikon valvontalautakunnan ympäristöjaosto: Lausuntoa selostetaan kokouksessa. ELY-keskus: Lausuntoa selostetaan kokouksessa. Pohjanmaan liitto: Lausuntoa selostetaan kokouksessa. Muut: Lausuntoa selostetaan kokouksessa. Etäisyys lähimpään asutukseen on n. 1100 m. Kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (800/2010) mukaan melun, tärinän ja pölyn tulee soveltuvilta osin täyttää seuraavat vaatimukset: 2§ Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan 1) kivenlouhimolla aluetta, jossa irrotetaan tai louhitaan muita kuin kaivosmineraaleja siten, että kivi voidaan hyödyntää rakennuskiven, hautakiven tai muun vastaavan tuotteen raaka-aineena; 2) muulla kivenlouhinnalla kiven louhintaa siten, että kiveä voidaan hyödyntää louheena tai murskeen raaka-aineena, jos louhinta ei liity maarakennukseen taikka muuhun rakennustoimintaan, eikä siihen tarvitse hakea lupaa maa-aineslain (555/1981) 4 §:n 2 momentin nojalla; 3§ Toiminnan sijoittuminen Toimintaa ei saa sijoittaa alle 400 metrin päähän melulle tai pölylle erityisen alttiista kohteista, kuten sairaalasta, päiväkodista, hoito- tai oppilaitoksesta. Kivenlouhimo, muu kivenlouhinta ja kivenmurskaamo on lisäksi sijoitettava siten, että melua tai pölyä aiheuttavan toiminnon etäisyys asumiseen tai § 104, TEKLTK 16.9.2015 17:00 TEKN: 158/2015 loma-asumiseen käytettävään rakennukseen tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohteeseen on vähintään 300 metriä. 4§ Ilmaan joutuvien päästöjen ja niiden leviämisen rajoittaminen Pölylähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toimintaalueen alimmalle kohdalle. Kiven porauksessa syntyvän pölyn leviämistä on estettävä sijoittamalla porausvaunuihin pölynkeräyslaitteet tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. 5§ Ilmanlaatu Ilmanlaadusta alueilla, joilla asuu tai oleskelee ihmisiä ja joilla ihmiset saattavat altistua ilman epäpuhtauksille säädetään ilmanlaadusta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (711/2001). 6§ Meluntorjunta Melulähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toimintaalueen alimmalle kohdalle. Raaka-aine-, pintamaa- ja tuotevarastokasat on pidettävä melun leviämistä ajatellen riittävän korkeina, ja ne on sijoitettava siten, että melun leviäminen melulle alttiisiin kohteisiin estyy. Koneiden ja laitteiden kunnossapidosta on huolehdittava. Toiminta-alueella siirtokuljetusmatkat on suunniteltava mahdollisimman lyhyiksi. 7§ Melutasot Toiminnasta syntyvä melu ei saa häiriöille alttiissa kohteissa ylittää melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja. 993/1992; 2 § Ohjearvot ulkona Asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 dB. Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 dB. Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei kuitenkaan sovelleta yöohjearvoja. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla, leirintäalueilla, taajamien ulkopuolella olevilla virkistysalueilla ja luonnonsuojelualueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 dB eikä yöohjearvoa 40 dB. Lomaasumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa 1 momentissa mainittuja ohjearvoja. Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla § 104, TEKLTK 16.9.2015 17:00 TEKN: 158/2015 luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. 8§ Melua aiheuttavien työvaiheiden aikarajat Jos toiminnan etäisyys melulle alttiisiin kohteista on alle 500 metriä, ei murskaamista, poraamista, rikotusta tai räjäytyksiä eikä kuormauksia tai kuljetuksia saa tehdä viikonloppuisin eikä arkipyhinä, vaan 1) murskaaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 - 22.00 välisenä aikana, 2) poraaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 - 21.00 välisenä aikana, 3) rikotus on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 - 18.00 välisenä aikana, 4) räjäytykset on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 - 18.00 välisenä aikana, sekä 5) kuormaaminen ja kuljetus on tehtävä arkipäivisin kello 6.00 - 22.00 välisenä aikana. 10 § Jäte- ja hulevedet Toiminta on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu pintavesien tai kaivojen pilaantumista. Talousjätevesien käsittelystä viemäriverkoston ulkopuolisilla alueilla säädetään talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetussa valtioneuvoston asetuksessa (542/2003). Kiintoaineen erottamiseksi ympäristöön päätyvät vedet on tarvittaessa johdettava selkeytysaltaan kautta. 11 § Jätehuolto Toiminta-alueen jätehuolto on järjestettävä jätelain (1072/1993) ja sen nojalla annettujen säädösten mukaisesti siten, että toiminnasta ei aiheudu ympäristön roskaantumista, maaperän pilaantumista eikä haittaa terveydelle tai ympäristölle. Kaivannaisjätteistä säädetään valtioneuvoston asetuksessa kaivannaisjätteistä (379/2008). 13 § Valvonta Jos toiminnan etäisyys melulle ja pölylle alttiisiin kohteisiin on yli 500 metriä, maasto-olosuhteet ovat erityisen suojaavat ja toiminnanharjoittaja voi luotettavalla, ympäristölupaviranomaisen hyväksymällä tavalla osoittaa, että 5 ja 7 §:ssä tarkoitetut arvot ilmanlaadulle ja melutasolle eivät ylity, ei § 104, TEKLTK 16.9.2015 17:00 TEKN: 158/2015 ympäristöluvassa tarvitse asettaa määräyksiä melun ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien tarkkailusta. Teknisen johtajan ehdotus: Jos asiassa on jätetty muistutuksia, joiden takia asiaa ei voida käsitellä, asia jätetään pöydälle selvitystä varten seuraavaan kokoukseen. Jos muistutuksia hakemuksia vastaan ei ole jätetty, ehdotetaan, että: tekninen lautakunta myöntää Miika Östergårdille luvan maa-ainesten ottamiseen kiinteistölle 287-417-6-27 hakemuksen mukaisesti ja seuraavin muutoksin ja ehdoin: 1. ylimmän pohjavedenpinnan yläpuolelle on jätettävä vähintään 4 m paksu koskematon suojaava maakerros. Jos ottamisalueella on orsivesiä (varsinaisen pohjavesiesiintymän yläpuolella vettä läpäisemättömän maalajin päällä oleva vesivyöhyke), alin ottamissyvyys on rajoitettava tämän vedentason mukaan ja suojakerroksen paksuuden tulee olla sama; 2. naapuritilaan päin, jossa maa-ainesta ei ole otettu, jätetään vähintään 10 m leveä koskematon alue ja luiskien kaltevuuden tulee olla 1:3; 3. tarkkailuputkien pohjavedenpinta on mitattava virallisen korkeusjärjestelmän (N60) mukaisesti ja raportoitava neljä kertaa vuodessa (maalis-, kesä-, syys- ja joulukuu) lupakauden aikana Kristiinankaupungin rakennusvalvonnalle ja Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle; 4. valvontaviranomaiset voivat vaatia lisätarkkailuputkien asentamista alueelle 24.1.2006 päivätyn suunnitelman mukaisesti; 5. jälkihoidossa noudatetaan ympäristöministeriön ohjetta 1/2009 Maaainesten kestävä käyttö; 6. räjäytystyöt tulee suorittaa arkisin klo 8-18 ja kuormaus ja kuljetus arkisin klo 7-22 Kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annetun Valtioneuvoston asetuksen (800/2010) § 2-13 sekä vahvistettujen ohjearvojen mukaisesti; 7. koneiden tankkaus ja huolto on sallittu viranomaisen erikseen hyväksymällä tavalla. 8. selvitys käytettävistä koneista ja laitteista on jätettävä rakennustarkastukselle; 9. maa-ainesten ottamistoiminta tulee suorittaa siten, ettei pohjavedenpinnan taso muutu; 10. maa-ainesluvan haltijan on vuosittain 31. tammikuuta mennessä ilmoitettava lupaviranomaiselle otettu maa-ainesmäärä ja laji; 11. maa-ainesalueella syntyvät likavedet on johdettava selkeytysaltaiden kautta; 12. maa-ainesluvan haltijan tulee anoa loppukatselmusta ottamistoiminnan päätyttyä tai luvan voimassaolon umpeuduttua. Ennen ottamistoiminnan aloittamista on Kristiinankaupungin rakennusvalvonnalle jätettävä luonnonsuojelulakiin ja metsälakiin viitaten selvitys rauhoitettujen tai uhanalaisten lajien esiintymisestä alueella ja hakijan on asetettava 7.020 euron pankkitakuu jälkihoitotöiden suorittamisen vakuudeksi. § 104, TEKLTK 16.9.2015 17:00 TEKN: 158/2015 Tekninen lautakunta pidättää itsellään oikeuden tarvittaessa tarkistaa takuun suuruutta luvan voimassaolon aikana. Lupapäätös annetaan julkipanon jälkeen 25.9.2015 ja se on voimassa viisi (5) vuotta. Valitusaika alkaa mainitusta päivästä. Teknisen lautakunnan päätös: § 104, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: 3540_001 Östergård Miika ansökan om täktverksa § 104, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: 3540_001 Östergård Miika ansökan om täktverksa § 104, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: 3541_001 Östergård Miika täktplan 10.8.2015 § 104, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: 3541_001 Östergård Miika täktplan 10.8.2015 § 104, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: 3541_001 Östergård Miika täktplan 10.8.2015 § 104, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: 3541_001 Östergård Miika täktplan 10.8.2015 § 104, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: 3541_001 Östergård Miika täktplan 10.8.2015 § 104, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: 3541_001 Östergård Miika täktplan 10.8.2015 § 104, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: 3541_001 Östergård Miika täktplan 10.8.2015 § 104, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: 3541_001 Östergård Miika täktplan 10.8.2015 § 104, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: 3541_001 Östergård Miika täktplan 10.8.2015 § 104, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: 3541_001 Östergård Miika täktplan 10.8.2015 § 104, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: 3541_001 Östergård Miika täktplan 10.8.2015 § 104, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: 3541_001 Östergård Miika täktplan 10.8.2015 § 104, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: 3543_001 Östergård Miika kartbilagot till täktansökan 10.8 § 104, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: 3543_001 Östergård Miika kartbilagot till täktansökan 10.8 § 104, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: 3543_001 Östergård Miika kartbilagot till täktansökan 10.8 § 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 ST: 14/2012 UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVAEHDOTUS; OY UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTO-VINDPARK AB (JI/JI) (Tekninen lautakunta 18.2.2015 § 10) Kaupunginhallitus myönsi kokouksessaan 30.1.2012 § 7 luvan laatia osayleiskaava Uttermossan alueelle. Uttermossan tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotus ja OAS ovat olleet julkisesti nähtävinä MRL 62 §:n ja MRA 30 §:n mukaisesti 23.2.–12.3.2012 ja lausuntoa on pyydetty asianomaisilta viranomaisilta. Yhteenveto lausunnoista ja muistutuksista sekä kaavan laatijan vastine käyvät ilmi alla olevasta liitelinkistä. Kaavoittajan ehdotukset mm. OAS:n muutoksiksi ja täydennyksiksi on tehty ja ne käyvät ilmi kaavaehdotuksesta ja siihen liittyvistä asiakirjoista. Kristiinankaupunki anoo MRA 20 §:n mukaista lausuntoa Uttermossan tuulivoimapuiston osayleiskaavasta. Ehdotus on julkisesti nähtävänä MRL 65 §:n ja MRA 19 §:n mukaisesti. Linkki liitteisiin: https://drive.google.com/folderview?id=0B62HgECHN89TS1o1Vl8xczBC QlU&usp=sharing Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että: 1. 2. Uttermossan tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotus siihen liittyvine asiakirjoineen hyväksytään, ehdotus asiakirjoineen asetetaan julkisesti nähtäväksi. Teknisen lautakunnan päätös: Tekninen johtaja selosti asiaa. Sitä seuranneen keskustelun aikana Jukka Kangasniemi ehdotti, että asia palautetaan tekniseen keskukseen lisävalmistelua varten, koska kaavaehdotus on vanhentunut ja kaava-alueella on vapaa-ajanasuntoja. Per-Erik Englund ehdotti, että päätösehdotukseen lisätään ponsi, joka kuuluu ”tuulivoimaloiden vaikutusalueiseen kuuluvien rajanaapureiden tulee saada korvausta SLC:n tai MTK:n hyväksymien tms. sopimusten mukaisesti”. Englundin ehdotusta kannattivat Matts Ingves, Bo-Göran Södergård, Bror Eriksson, Kennet Kangas ja Jaakko Nummela. Puheenjohtaja totesi, että Jukka Kangasniemen ehdotusta ei ollut kannatettu, minkä vuoksi se raukesi. Lisäksi puheenjohtaja totesi, että Englundin ehdottamaa pontta oli kannatettu ja että lautakunta on päättänyt esittelijän ehdotuksen 1.-2. kohtien ja edellä mainitun lisäyksen mukaisesti. Merkittiin, että Jukka Kangasniemi ilmoitti eriävän mielipiteen pöytäkirjaan. Liite § 10. (Kaupunginhallitus 9.3.2015 § 69) § 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 ST: 14/2012 Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus päättää teknisen lautakunnan päätöksen mukaisesti. Kaupunginhallituksen päätös: Merkitään, että tekninen johtaja osallistui kutsuttuna asiantuntijana tämän asian käsittelyyn. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. _________ Tekltk § 105/ 16.9.2015 (JI/JI) Kaupunginhallitus myönsi kokouksessaan 30.1.2012 § 7 luvan laatia osayleiskaava Uttermossan tuulivoimapuiston alueelle. Uttermossan tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävänä MRL 65 §:n ja MRA 19 §:n mukaisesti 1.4. - 1.5.2015. Lausuntoja on pyydetty asianomaisilta viranomaisilta. Yhteenveto lausunnoista ja muistutuksista sekä kaavan laatijan vastine käyvät ilmi alla olevasta linkistä. Uttermossan tuulivoimapuiston osayleiskaava käsittää 8 tuulivoimalaa. Kaavassa osoitetaan ohjeelliset ajoyhteydet tuulivoimaloille rakennustöiden ajaksi ja tuulivoimaloiden käyttöä varten sekä myös sähkönsiirron linjaus ja sähköasemat. Tuulivoimapuiston rakentaa Uttermossan Tuulivoimapuisto Oy. Kaavoitusprosessin vaiheet - Kristiinankaupungin kaupunginhallitus päätti kaavoituksen vireillepanosta 30.1.2012 - Kaavoituksen alkuvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Vaasassa 2.2.2012 - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin julkisesti nähtäville kaavan valmisteluvaiheessa 23.2. - 12.3.2012. - Kaavaluonnos oli julkisesti nähtävänä 23.2. - 12.3.2012 - Uttermossan tuulivoimapuiston YVA-selostus oli julkisesti nähtävänä ja yhteysviranomainen antoi lausuntonsa YVA-selostuksesta 24.10.2014. - Osayleiskaavaehdotus oli julkisesti nähtävänä ja lausuntoja pyydettiin 1.4. - 1.5.2015. Linkki liitteisiin: https://drive.google.com/drive/folders/0B62HgECHN89TS1o1Vl8xczBCQlU Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginvaltuusto 1. 2. hyväksyy Uttermossan tuulivoimapuiston osayleiskaavan siihen kuuluvine asiakirjoineen. Pykälä tarkastetaan välittömästi. § 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 Teknisen lautakunnan päätös: ST: 14/2012 § 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: KAAVASELOSTUS 4.9.2015 Päivämäärä 28.8.2015 KRISTIINANKAUPUNKI UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS § 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: KAAVASELOSTUS 4.9.2015 KRISTIINANKAUPUNKI UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS Tarkastus Päivämäärä Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus 30.1.2015 28.8.2015 (tekniset muutokset), 29.1.2015 (ehdotus) Jutta Piispanen, Ville Yli-Teevahainen, Ville Vihanta Minna Vesisenaho Kristiinankaupungin kaupunginvaltuusto Kaavaselostus Ramboll Pitkänsillankatu 1 67100 KOKKOLA P +358 20 755 7600 F +358 20 755 7602 www.ramboll.fi § 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: KAAVASELOSTUS 4.9.2015 UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS SISÄLTÖ 1. 1.1 1.2 1.3 1.4 2. 2.1 2.1.1 2.1.2 2.1.3 2.1.4 2.1.5 2.1.6 2.1.7 2.1.8 2.1.9 2.2 2.3 2.3.1 2.3.2 2.3.3 2.3.4 2.3.5 3. 4. 4.1 4.2 4.2.1 4.2.2 4.3 4.4 5. 5.1 5.2 5.3 5.4 5.5 5.6 5.7 5.8 6. 6.1 6.1.1 6.1.2 6.2 6.3 6.4 PERUSTIEDOT Suunnittelun kohde ja vaikutusalue Kaavan nimi ja tarkoitus Yhteyshenkilöt Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet KAAVA-ALUEEN NYKYTILA Ympäristön nykytila Aluerakenne, maankäyttö ja elinkeinot Liikenne ja kuljetusreitistöt Virkistyskäyttö ja matkailu Luonnonympäristö ja kasvillisuus Linnusto ja muu eläimistö Natura-alueet ja muut suojelualueet Tuulisuusolosuhteet ja muut tekniset edellytykset Maisema ja kulttuuriympäristö Muinaisjäännökset Maa-alueiden omistus Suunnittelutilanne Pohjanmaan maakuntakaava Pohjanmaan vaihemaakuntakaavat Yleiskaavat Asemakaavat ja ranta-asemakaavat Pohjakartta SELVITYKSET OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun vaiheet Osallistuminen ja yhteistyö Aloitusvaihe ja valmisteluvaiheen kuuleminen Kaavaehdotus Osalliset YVA-lausunnon huomioiminen KAAVARATKAISU Laaditut vaihtoehdot Lentoestelupa Kaavan yleisrakenne ja kaavamerkinnät Mitoitus ja sen perusteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Suhde maakuntakaavaan Kaavaehdotuksen suhde kaavaluonnokseen Liittyminen sähköverkkoon VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Melu Välke / varjostus Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä yhdyskuntatalouteen 3 5 5 7 7 7 8 8 8 10 12 14 17 20 22 23 27 27 27 27 28 30 34 35 35 36 36 36 36 36 37 38 38 38 39 39 41 41 41 41 43 44 44 44 48 50 52 57 § 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: KAAVASELOSTUS 4.9.2015 UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS 6.5 6.6 Vaikutukset liikenteeseen, tutkiin ja tietoliikenteeseen Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset Natura- ja suojelualueisiin Yhteisvaikutukset Riski- ja häiriötilanteet Yhteenveto vaikutuksista HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN VÄHENTÄMINEN KAAVAN VAIKUTUSTEN SEURANTA TOTEUTTAMINEN LÄHTEET 6.7 6.8 6.9 6.10 7. 8. 9. 10. 58 62 66 67 77 78 81 82 84 85 ERILLISLIITTEET Kaavaehdotuskartta 1:10 000 Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Liite Liite Liite Liite Liite 5. 6. 7. 8. 9. Yhteysviranomaisen lausunto ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Ympäristövaikutusten arviointiselostus. Uttermossan tuulivoimapuiston luontoselvitykset 2011 (petolintuliite ei ole julkinen) Muuttuneiden voimalapaikkojen ja maakaapelireitin maastotarkistus. Kuvaliite - Huoltoteiden näkymäalueet liittymien kohdalla. Melumallinnus. Välkemallinnus. Luonnosvaiheen lausunnot ja vastineet. Ehdotusvaiheen lausunnot ja vastineet. 4 § 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: KAAVASELOSTUS 4.9.2015 UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS 1. PERUSTIEDOT 1.1 Suunnittelun kohde ja vaikutusalue Kristiinankaupunki on päättänyt käynnistää osayleiskaavan laatimisen Uttermossan alueelle. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ohjaamaan tuulivoimaloiden rakentamista. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon maakuntakaavan ohjausvaikutus (MRL 48 §) ja siinä tehdyt alueidenkäyttöratkaisut on otettava yleiskaavoituksen perustaksi. Yleiskaavaa laadittaessa on yleiskaavan sisältövaatimuksissa tarkoitetut seikat selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus edellyttävät. Huhtikuussa 2011 voimaan tulleen lainmuutoksen myötä tuulivoimarakentaminen voi perustua suoraan yleiskaavaan (MRL 77 a §). Osayleiskaava-alue (n. 2,4 km2) sijoittuu Pohjanmaan maakuntaan, Kristiinankaupungin eteläosaan, Uttermossan kylän itäpuolelle. Selvitysalue rajautuu itäosastaan Isojoen kunnan rajaan. Alueelle on tavoitteena toteuttaa 8 yksikköteholtaan 2-3,6 MW tuulivoimalaa. Tuulivoimalan napakorkeus on 140–150 m, lavan pituus 60–70 m ja siten kokonaiskorkeus on noin 200–210 m (enintään 210 m). Tuulivoimalat liitetään toisiinsa maakaapelein ja yhdistetään tuulivoima-alueen ulkopuolelle rakennettavaan muuntoasemaan (sähköasemaan), jossa tuulivoimaloiden tuottama teho muunnetaan tarvittavaan siirtojännitteeseen. Maakaapelit kytketään joko Metsälän tuulivoimapuistoa varten rakennettavaan sähköasemaan Uttermossan suunnittelualueen länsipuolelle tai mahdolliseen uuteen Arkkukallion sähköasemaan Fingrid Oyj:n Kristiina-Ulvila 220 kV voimalinjan (muutetaan parhaillaan 400 kV linjaksi) vierelle suunnittelualueen itäpuolelle. Alueelle on laadittu kaavoituksen kanssa samanaikaisesti ympäristövaikutusten arviointia. Kuva 1. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti. Pohjakartta © Maanmittauslaitos. 5 § 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: KAAVASELOSTUS 4.9.2015 UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS Kuva 2. Suunnittelualueen rajaus. Pohjakartta © Maanmittauslaitos. Kaavan vaikutusalue voidaan jakaa lähivaikutusalueeseen, joka sisältää välittömästi tuulivoimaalueisiin liittyvät maa-alueet. Laajempi vaikutusalue muodostuu alueista, joiden kaukomaisemassa alue on havaittavissa. Lähimpänä vaikutusalueena voidaan pitää noin 200–300 metrin etäisyyttä voimalasta. Vaikka voimalan kaatuminen onkin erittäin epätodennäköistä, puhutaan tässä yhteydessä ns. ”kaatumaalueesta”. Näihin vaikutuksiin kuuluvat esim. jään mahdollisesta lentämisestä koituvat riskit ja viereiselle maanomistusyksikölle mahdollisesti tuleva häiriö. Myös tieliikenteen osalta vaikutusalueena pidetään ohjeistuksen mukaisesti likimain kyseistä etäisyyttä. Melun vaikutusalueena ymmärretään 500 – 1500 metrin etäisyyttä voimalasta. Vaikutusalueen laajuus riippuu mm. häiriintyvän toiminnan luonteesta (esim. vapaa-ajanasutus / pysyvä asutus) ja voimalan tyypistä. Lähimaisema-alue ulottuu useimmin noin 2000 – 3000 metrin päähän. Tällöin voimalat, näkyessään, hallitsevat maisemaa ja muodostavat selvän uuden elementin maisemakuvassa. 6 § 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: KAAVASELOSTUS 4.9.2015 UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS Kaukomaisema-alue ajatellaan olevan yli 6 km päähän ulottuva alue jolloin voimalat ovat (hyvällä säällä) näkyvissä mutta ne eivät enää hallitse maisemaan. Kaukomaisemavaikutusalue voi ulottua kauaskin, voimalat saattavat näkyä vielä 15 – 20 kilometrin päästä mikäli maisema on avointa (peltoalueet ja vesistöt). 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on Kristiinankaupungin Uttermossan tuulivoimapuiston osayleiskaava. Tarkoituksena on laatia alueelle oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jonka perusteella voidaan myöntää rakennusluvat tuulivoimalayksiköiden rakentamiselle. 1.3 Yhteyshenkilöt Kaavoittajana on Kristiinankaupunki, jossa hankkeesta vastaa: Kristiinankaupunki Lapväärtintie 10 64100 KRISTIINANKAUPUNKI Tekninen johtaja Joakim Ingves Puh. 040 559 9229 [email protected] Kaavan laatija: Ramboll Finland Oy Pitkänsillankatu 1 67100 KOKKOLA Jutta Piispanen puh. 040 672 2277 [email protected] Tuulivoimatoimija: Oy Uttermossan Tuulivoimapuisto - Vindkraftspark Ab Sandvikintie 180 64100 KRISTIINANKAUPUNKI Yhteyshenkilö Raimo Nummela puh. 0400 433655 [email protected] 1.4 Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Suunnittelun lähtökohtana on ollut tuulivoimaa käsittelevä vaihemaakuntakaavoitus Pohjanmaan maakunnan alueella. Suunnittelualueen rajauksessa on huomioitu tuulivoimatoimijan suunnitelmat alueen hyödyntämisestä tuulivoimatuotannolle. Tuulivoimatoimija on sopinut alueen kaavoittamisen käynnistämisestä Kristiinankaupungin kanssa. Suunnittelun tavoitteena on laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava, joka mahdollistaa tuulivoimaloiden sekä niihin liittyvän tiestön ja sähkönsiirtoverkoston rakentamisen kaavaalueelle sekä alueen muiden toimintojen ja tuulivoimatuotannon yhteensovittamisen. Osayleiskaava laaditaan siten, että sen perusteella voidaan myöntää suorat rakennusluvat tuulivoimaloille. Muut kuin tuulivoimaloille, tuulipuiston sisäisille kaapeleille ja tiestölle tarkoitetut alueet säilyvät pääosin nykyisessä käytössään. Voimaloiden rakennuspaikat, uusi tiestö ja muu tarvittava infrastruktuuri osoitetaan kaavassa lähinnä metsätalousalueiden sisään jäävinä erillisinä alueen osina. 7 § 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: KAAVASELOSTUS 4.9.2015 UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS Suunnittelun kautta varmistetaan, että kaavassa osoitetuista toiminnoista ei aiheudu esimerkiksi kaava-alueen luonnonympäristön, eläimistöön ja linnustoon, ympäröivän alueen asukkaisiin, alueella harjoitettavaan maa- ja metsätalouteen tai muihin elinkeinoihin kohdistuvia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Tärkeänä kaavan tavoitteena pidetään myös sitä, ettei uusi maankäyttö aseta merkittäviä rajoitteita osayleiskaava-alueen lähiympäristön kehittämiselle tulevaisuudessa. Osayleiskaavan laadinta on sovitettu soveltuvin osin yhteen hankkeen YVA – lain mukaisen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn kanssa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös 30.11.2000) ovat saaneet lainvoiman 26.11.2001 ja niiden muutokset ovat tulleet voimaan 1.3.2009. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin kokonaisuuksiin, jotka viidettä lukuun ottamatta koskevat suunnittelualuetta: 1. 2. 3. 4. 5. 6. Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kohdan neljä, Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto, yleistavoitteissa todetaan: "Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia". Erityistavoitteiden mukaan: "Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin." Tuulivoimahanke osaltaan tukee alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista (kohta 5.5). 2. KAAVA-ALUEEN NYKYTILA 2.1 Ympäristön nykytila 2.1.1 Aluerakenne, maankäyttö ja elinkeinot Aluerakenteellisesti suunnittelualue sijaitsee Pohjanmaan maakunnan eteläosassa, Kristiinankaupungin Uttermossan kylän itäpuolelle sijoittuvalla metsäalueella. Etäisyyttä Kristiinankaupungin keskustasta on noin 20 kilometriä ja suunnittelualue rajautuu itäosastaan Isojoen kunnan rajaan. Matkaa eteläpuolella sijaitsevaan Porin kaupunkikeskukseen on noin 70 kilometriä ja itäpuolella sijaitsevaan Isojoen keskustaan 18 kilometriä. Palvelut ja työpaikat ovat keskittyneet suurimpiin taajamiin ja taajamien välillä myös pendelöidään. Aluerakenteessa suunnittelualue sijoittuu pääasiassa asumattomalle seudulle, mutta kuitenkin lähelle valta-/ kantateitä tai alueille, joista alempiasteisella tieverkostolla on hyvä yhteydet ylempiasteiseen tieverkostoon. Alueen liikenneverkko on kuvattu tarkemmin seuraavassa osiossa. Suunnittelualueen ulkopuolella idässä kulkee Fingrid Oyj:n 220 kV Kristiina-Ulvila voimajohto (on muuttumassa 400 kV linjaksi). Suunnittelualueen ympäristö on harvaan asuttua seutua. Kahden kilometrin säteellä lähimmistä voimaloista on vain seitsemän vakituisessa asuinkäytössä olevaa rakennusta. Suunnittelualueen läheisyyteen sijoittuva asutus on keskittynyt teiden varsille, etenkin Uttermossantien varressa asutus on ryhmittynyt tiiviisti. Lähin asuinrakennus Uttermossan kylän itälaidalla on noin 750 metriä lähimmän voimalan sijoituspaikasta. Asuinrakennus on hankkeesta vastaavan omistuksessa ja käytössä. Muuhun kuin hankkeesta vastaavan omistuksessa olevaan asuinrakennukseen on matkaa noin 880 metriä lähimmästä voimalasta. Peruskartalle merkitty 8 § 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: KAAVASELOSTUS 4.9.2015 UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS metsästysmaja on metsästysseuran teurastusrakennus. Voimalan numero 8 kaakkoispuolella sijaitsee yksi vapaa-ajan mökki noin 600 metrin etäisyydellä Tönijärven rannalla, muut Tönijärven rannalla sijaitsevat vapaa-ajan mökit (2 kpl) ovat noin 0,9 ja 1,5 km päässä voimaloista. Suunnittelualueen läheisyydessä sen eteläpuolella sijaitsee Pohjanmaan maakuntakaavaan merkitty virkistys-/matkailukohde Soldat, jota on kuvattu tarkemmin osiossa 2.1.3. Suunnittelualueen lähellä sijaitsevia kyliä ovat Uttermossa, Kärjenkoski, Pakankylä ja Metsälä. Suunnittelualueella ei ole herkkiä kohteita, kuten palvelutaloja, päiväkoteja tai kouluja. Taulukossa 1 on esitetty lähialueen rakennusten lukumääriä. Uttermossan suunnittelualue ja sen lähialue on alkutuotannon aluetta, jossa harjoitetaan metsä-, maa- ja karjataloutta. Hankkeesta vastaava on mukana mm. puunsahaus- ja jalostustoiminnassa (T:mi Marko Nummela), jonka tukikohta sijaitsee Uttermossan kylässä. Hankkeesta vastaavalla on myös matkailu- ja majoitustoimintaa Tönijärven rannalla, Soldat torpassa. Koko Kristiinankaupungin alueen merkittävimmät elinkeinot ovat Tilastokeskuksen 2014 tietojen mukaan palvelut (68 %), maa-, metsä- ja kalatalous (13 %) ja teollisuus (9 %). Työpaikkoja kaupungin alueella on vajaat 2800 kpl. Taulukko 1. Asuin- ja lomarakennukset suunnittelualueen läheisyydessä. Suunnittelualueella Vakituisesti asuttu asuinrakennus Ei vakituisesti asuttu asuinrakennus Loma-asunto Autiotalo 0 0 0 0 0,5 km 0 0 0 0 Lähimmästä voimalasta 1 km 1,5 km 2 5 1 4 2 4 1 5 2,0 km 7 7 5 9 Kuvassa 3 on esitetty yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) tietoja suunnittelualueen läheisyydestä. Yhdyskuntarakenteen kuvaamista ja muutoksen seurantaa varten on tehty YKR-aluejaot yhdistelemällä ja lajittelemalla 250x250 metrin ruutuja rakennustehokkuuden, rakennusten käyttötarkoituksen ja väestömäärän mukaan. YKR-aluejaot: Taajama on vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettu alue. Kylät ovat yli 39 asukkaan taajamien ulkopuolisen haja-asutusalueen rakennus- ja asutustihentymät. Pienkylät ovat 20–39 asukkaan taajamien ulkopuolisen haja-asutusalueen rakennus- ja asutustihentymät. Maaseutuasutusta on taajamiin, kyliin ja pienkyliin kuulumattomat alueet, joissa on vähintään yksi asuttu rakennus kilometrin säteellä. Uttermossan alue on lähes täysin YKR-aluejaon ulkopuolelle jäävää aluetta. Sen pohjoisosa on maaseutuasutusta, joka on hyvin harvaan asuttua. 9 § 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: KAAVASELOSTUS 4.9.2015 UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS Kuva 3. YKR-rekisterin tiedot suunnittelualueen (punainen rajaus) läheisyydestä. Sinisellä värillä on esitetty maaseutuasutus, oranssilla pienkylät ja vihreällä kylät. 2.1.2 Liikenne ja kuljetusreitistöt Suunnittelualue sijoittuu Pohjanlahden rannikkoa seurailevan valtatie 8:n itäpuolelle, noin 4 kilometrin etäisyydelle siitä. Valtatie 8:n keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) Metsälän kohdalla vuonna 2012 oli 1889 ajoneuvoa vuorokaudessa, ja raskaan liikenteen määrä oli 448 ajoneuvoa/vrk (Liikennevirasto 2013). Suunnittelualueen pohjoispuolella kulkee sorapäällysteinen Uttermossantie (yhdystie 17017), joka tulee lännestä VT 8:lta kestopäällysteisenä ja jatkuu itään päin Isojoen Kärjenkoskelle muuttuen kunnan rajan jälkeen Vesijärventieksi ollen sorapäällysteinen. Uttermossantien keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) on noin 130 ajoneuvoa/vrk, ja raskasta liikennettä on noin 10 ajoneuvoa vuorokaudessa. Suunnittelualueen länsiosassa kulkee hiekkapäällysteinen Sandvikintie, joka on Kristiinankaupungin ylläpitämä tie. Sandvikintiellä on metsätalouden harjoittamiseen liittyvää liikennettä, yksittäisille asuintaloille ja Santajärvelle suuntautuvaa sekä alueen vapaa-ajankäyttöön liittyvää liikennettä. 10 § 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: KAAVASELOSTUS 4.9.2015 UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS Kuva 4. Liikennemääräkartta 2012. Vuoden keskimääräinen ajoneuvoliikenne (ajon./vrk) (Liikennevirasto 2013). Kuvassa Uttermossan YVA-hankerajaus punaisella. Kauhajoen lentokenttä sijaitsee 56 kilometrin päässä tuulivoima-alueelta koilliseen. Seinäjoen lentokenttä sijaitsee noin 92 kilometrin päässä koilliseen ja Porin lentokenttä 72 kilometrin päässä tuulivoimapuiston eteläpuolella. Tuulivoimakomponenttien kuljetus on suunniteltu tulevan valtatie 8:lta ja jatkuen itään Metsälän tuulivoimapuistoon rakennettavan huoltotieverkoston kautta Uttermossan suunnittelualueelle (ks. kuva 5). Metsälän tuulivoimapuiston hankevastaava EPV Tuulivoima Oy on hakenut liittymäluvat Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta valtatie 8:n ja siitä itään päin rakennettavien huoltoteiden liittymien osalta. Hankkeesta vastaava on neuvotellut ja sopinut EPV Tuulivoima Oy:n kanssa valtatie 8:lta Uttermossaan rakennettavien huoltoteiden yhteiskäytöstä tuulivoimahankkeissa. Uttermossan hankkeesta vastaava on myös vastaavasti hakenut Uttermossantiehen tarvittavat liittymäluvat tuulivoimaloiden huoltoteitä varten Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselta. Osa liittymistä on jo rakennettu. Varsinaiselle Uttermossan suunnittelualueelle on suunnitteilla kokonaan uusia huoltoteitä 3,3 km ja perusparannettavaa tieyhteyttä 2,5 km:n verran. 11 § 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: KAAVASELOSTUS 4.9.2015 UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS Liittymälupa Uttermossantie/luvat saatu. Liittymälupa VT 8/lupa saatu. Kuva 5. Tuulivoimalaitoskomponenttien kuljetusreitti VT 8:ltä Uttermossan suunnittelualueelle on suunniteltu tapahtuvan rakennettavia huoltoteitä pitkin (punainen katkoviiva) Metsälän tuulivoimapuiston läpi. Kuvassa YVA-menettelyssä hankerajaus, joka on kaventunut pohjoisosasta ehdotusvaiheeseen. 2.1.3 Virkistyskäyttö ja matkailu Suunnittelualue on ympäröivien alueiden tapaan talousmetsää, jolla ei ole erityisiä virkistystoimintoja, mutta on osaltaan pääasiassa paikallisten asukkaiden virkistyskäyttöaluetta. Virkistyskäyttömuotoja ovat marjastus, sienestys, metsästys ja kalastus sekä retkeily. Suunnittelualueen eteläpuolella noin 3-4 kilometrin päässä sijaitsevia virkistyskäyttökohteita ovat virkistysalue Lilla Sandjärvin koillisosassa sekä uimaranta Lilla Sandjärvin pohjoisosassa. Virkistysalue on merkitty Vaasan rannikkoseudun seutukaavaan ja Kristiinankaupungin rantayleiskaavaan. Kyseinen virkistysalue on tarkoitettu pääasiassa lähiulkoilua ja virkistyskeskuksia varten. Molempien järvien rannoilla sijaitsee loma-asutusta. Lomarakennusten yhteenlaskettu lukumäärä on noin 30. Lisäksi Stora Sandjärvin eteläosassa sijaitsee Sandvikin kylä, jossa on kuusi vakituisessa asuinkäytössä olevaa rakennusta. Suunnittelualueen kaakkoispuolella sijaitsevan Tönijärven rannalla on kolme kesämökkiä. Suunnittelualueen läheisyydessä sen eteläpuolella sijaitsee Pohjanmaan maakuntakaavaan merkitty virkistys-/matkailukohde Soldat. Se tarjoaa ravitsemis- ja kahvilatoimintaa sekä majoituspalveluja. Soldatin vanhassa entisöidyssä torpassa järjestetään nykyisin myös erilaisia tapahtumia. Soldat on Uttermossan tuulivoimahankkeesta vastaavan omistuksessa. Soldatin torpan läheisyyteen on vuonna 2009 valmistunut ulkoilureitti, jonka hankkeesta vastaava ja Rannikon metsäkeskus tekivät yhteystyössä hankkeesta vastaavan omistamille maille. Tämän ulkoilureitin nähtävyyksiä ovat mm. Ristikallio sekä Tönijärvi, joka on myös kalastuskohde. Osa reitistä sijoittuu suunnittelualueelle (kuva 7). Reitti on ollut suljettuna syksyn 2012 suurtulvien rikkoessa siltarakenteita reitin varrelta. Myöskään hiihtoreitti ei ole käytössä. 12 § 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: KAAVASELOSTUS 4.9.2015 UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS Kuva 6. Hankkeesta vastaava on kunnostanut Soldatintorpan virkistys- ja matkailukohteeksi. Kuva 7. Uttermossan ulkoilureitti (karttaan lisätty Uttermossan YVA-hankerajaus punaisella). 13 § 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: KAAVASELOSTUS 4.9.2015 UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS Suunnittelualue kuuluu kokonaisuudessaan Uttermossan metsästysseuran toimialueelle ja etelälounaispuolella olevat metsäalueet Santajärven tuntumasta lähtien kuuluvat Metsälän metsästysseuran alueisiin. Uttermossan metsästysseura kuuluu Lapväärtinseudun riistanhoitoyhdistykseen. Uttermossan metsästysseuralla on metsästysoikeuksia vuokrattuna noin 3500 ha. Jäseniä Uttermossan metsästysseurassa on tällä hetkellä 24. Tärkeimmät saaliseläimet alueella ovat hirvi ja valkohäntäpeura sekä pienriista. Virkistyskalastus keskittyy lähinnä Tönijärvelle, jossa harjoitetaan pienimuotoista vapakalastusta kesäisin lähinnä mökkiläisten toimesta. 2.1.4 Luonnonympäristö ja kasvillisuus Topografialtaan suunnittelualueen maasto on loivasti kumpuilevaa ja maanpinnan korkeus nousee lännestä itään ollen länsiosassa noin +45 metriä merenpinnan yläpuolella ja itäosassa korkeimmillaan noin +70 metriä merenpinnan yläpuolella. Alue sijaitseekin laajalla, länteen päin laskevalla selänteellä ja Valtatien 8:n länsipuolella maanpinnan korkeus on enää vain noin +20 metriä merenpinnan yläpuolella. Alueen yleisilmettä luonnehtivat laajat mäntyvaltaiset nuoret talousmetsät, joiden seassa on runsaasti taimikkovaiheen metsäkuvioita. Pohja on hyvin kallioinen tai vain ohuen moreenikerroksen peittämää. Kallioiden lakialueilla metsät ovat pääosin niukkaravinteisia kuivia ja karuja kangasmetsiä, joiden metsätyyppinä vaihtelevat jäkälä- ja kanervatyypin mäntyvaltaiset metsät. Maaston painanteissa ja Töniluoman varressa mänty vaihettuu kuuseksi ja metsätyyppinä vallitsevat mustikkatyypin kuusikot. Huoltoteiden rakennuspaikat ja huoltotielinjaukset sijoittuvat pääosin kuivan ja kuivahkon kankaan metsiin sekä nuoriin kasvatusmetsiköihin ja taimikoihin, joissa ei luontoselvityksissä todettu olevan kasvillisuudeltaan erityisiä luontoarvoja. Suunnittelualueen suot ja soistumat ovat ojitettuja. Kuva 8. Voimaloiden sijainnit kasvupaikkatyyppikartalla. Voimaloiden sijainti vastaa kaavaehdotusta. 14 § 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: KAAVASELOSTUS 4.9.2015 UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS Alueen kallioperä on kiillegneissiä ja kiilleliusketta. Soistuneissa notkelmissa moreenin päällä on ohuita turvekerrostumia. Metsäalueiden maaperä on moreenia, suunnittelualueen keskivaiheella on myös pohjois-eteläsuuntainen vyöhyke karkeita lajittuneita maakerroksia kuten karkeaa soraa. Suunnittelualueelle tai sen lähelle ei sijoitu geologisesti arvokkaita muodostumia tai suojeltavia kallioalueita. Suunnittelualue sijoittuu Selkämeren rannikkoalueen vesistöalueelle (43.0) ja siellä Vikbäckenin valuma-alueelle (83.083). Vesienhoitoalueluokituksessa suunnittelualue kuuluu KokemäenjoenSaaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueeseen. Varsinaisella suunnittelualueella ei sijaitse lainkaan järviä. Suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsee Tönijärvi, jonka pinta-ala on noin 0,41 km2, rantaviivan pituus noin 3,44 km ja vedenpinnan korkeus noin 63,4 m mpy (Järviwiki). Tönijärven luoteispuolella on noin hehtaarin kokoinen Pikkujärvi- niminen lampi, joka on yhteydessä Tönijärveen. Tönijärvestä saa alkunsa Uttermossabäcken (kutsutaan myös Töniluoma nimellä suunnittelualueella), joka laskee suunnittelualueen halki jatkuen noin 13 kilometrin matkan aina Blomträsketiin asti, joka on yhteydessä Lappfjärdsfjärdeniin Viikinojan kautta. Töniluoma saa vetensä pääosin Tönijärvestä, Töyrenkeitaalta, Etelänmäen- ja Pikkujärvenkeitailta sekä alueen ojitetuilta turvekankailta tulevista ojavesistä. Töniluoman vesi on väriltään tummaa ja on siten erittäin humuspitoista, johtuen valuma-alueen luonnonolosuhteista (suot). Ravinnepitoisuudeltaan Töniluoman vesi on lievästi rehevän ja rehevän välillä. Veden kyky neutraloida happoja (alkaliniteetti) on suhteellisen hyvällä tasolla, myös kiintoainepitoisuus vedessä vaikuttaa olevan melko vähäinen. Töniluoma on valtaosin aikanaan soiden kuivatuksen yhteydessä kaivettua, perattua ja suoristettua uomaa. Suunnittelualueella Töniluoman virtaus on melko hidasta ja rannat ovat sarojen ja muiden heinäkasvien vallitsema, uomassa kasvaa muun muassa ulpukkaa. Töniluoma muuttuu Uusikytö-nimisen peltoalueen kohdilla luonnontilaiseksi uomaksi, johon eivät kaivutoimet ole ulottuneet. Töniluoma onkin edustavimmillaan Uttermossantien molemmin puolin, jossa uoma on luonnonmukaisesti meanderoitunutta ja kova pohja on soran ja kivien peitossa. Veden virtaus on kuivaan aikaan tässäkin melko heikkoa mutta oleellisesti parempaa kuin yläjuoksun kaivetussa kanavassa. Töniluoma luetaan uuden vesilain mukaan puroksi, koska sen valuma-alue on yli 10 km2 mutta alle 100 km2 ja siellä virtaa jatkuvasti vettä ja kala voi siellä kulkea. Suunnittelualueella ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita. Lähimmät pohjavesialueet ovat Kärjenkoski A (1015151 A, I-luokka) ja B (1015151 B, II-luokka), jotka ovat noin 2,7 kilometriä lähimmistä voimaloista itään. Kallträskinkankaan I-luokan pohjavesialue sijaitsee noin yhdeksän kilometrin päässä suunnittelualueesta etelään. Tuulivoimapuiston alueelta ei ole pohjaveden virtausyhteyttä pohjavesialueelle. Suunnittelualueella on yksi talousvesikaivo Uusikytö –nimisen pellon länsipäässä, josta vapaa-ajan asukkaat hakevat loma-aikaan juomavettä. 15 § 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: KAAVASELOSTUS 4.9.2015 UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS Kuva 9. Pohjavesi- ja valuma-alueet suunnittelualueen läheisyydessä (kuvassa YVA-hankerajaus). Arvokkaat luontokohteet Voimaloiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisalueilla ei sijaitse arvokkaita luontotyyppejä. Suunnittelualueen arvokkaimmat luontotyypit sijoittuvat Töniluoman puronvarsimetsään sekä ojittamattomalle avosuolle Töyrenkeitaan eteläpuolelle. Kuva 10. Uttermossan selvitysalueen huomionarvoisimmat luontokohteet; Töniluoman puronvarsikuusikko ja Töyrenkeitaan keidassuokompleksi punaisella täyttövärillä. Voimaloiden sijainti ja kaavarajaus vastaa kaavaehdotusta. 16 § 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: KAAVASELOSTUS 4.9.2015 UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS Töniluoman puronvarsikuusikko Valtaosin vanhassa, luonnontilaisen kaltaisessa tuoreen kankaan (MT) kuusikossa mutkitteleva Töniluoma saa alkunsa Tönijärvestä. Valumaa luomaan tuo lisää Töyrenkeitaan suoalue, josta purkautuu sekä lähdepitoisia että humuspitoisia vesiä. Töniluoma ja sen varren metsät ovat edustavimmillaan Uttermossan peltoalueen eteläreunalta, Bäckin nimisen tilan kohdilta ulottuen aina Uusikytö –nimisen pellon tuntumaan. Näillä kohdin puro on luonnontilaista tai sen kaltaista, muualla puro on kaivamalla ruopattua. Puro on meanderoivaa luonnontilaista uomaa, jossa on mutkissa syvänteitä, kaatunutta puuta ym. Pohja on lähes kauttaaltaan hiekoittunutta, mutta uomassa on paljon kiviä, sorapaikkojakin ja vesisammalia. Puronvarsi on metsälain 10 §:n mukainen erityisen tärkeä elinympäristö. Kristiinankaupungin vanhojen metsien inventoinnissa (Byholm 1994) kohde on myös huomioitu vanhan metsän kohteena. Maanomistajat ja Uttemossan tuulivoimapuiston osakkaat Marko ja Raimo Nummela ovat suojelleet puronvarsikuusikon vapaaehtoisesti metsätalouden ympäristötukikohteeksi (ns. METSO-kohde). Töyrenkeidas ja sen eteläosa Selvitysalueen itäreunalla oleva pääosin ojittamaton suoalue kuuluu osana Töyrenkeitaan noin 160 hehtaarin laajuista keidassuokompleksia. Töyrenkeitaan keskeisimmät alueet n. 85 hehtaaria ovat säilyneet ojittamattomina ja pääosin luonnontilassa. Valtaosa keitaan keskialueista on keidasrämettä (KeR) ja saranevaa, reunaosilla tavataan mm. rahka-, pallosara-, sara-, korpi- ja kangasrämeitä. Noin 15 hehtaarin laajuinen ojittamaton eteläosa on luonnontilaisen kaltaista keidassuota. Länsiosan ojittamattomat reunaosat ovat pääosin tupasvilla- ja rahkarämettä, jotka vaihettuvat keskemmällä keidasrämeeksi. Keidasrämeellä kermit ovat variksenmarjan, suokukan, hillan ja kanervan peittämiä ruskorahkasammalvyöhykkeitä, joissa puusto on matalaa ja harvaa rämemäntyä. Kermien väliset kuljut ovat lyhytkortista nevaa, osin ruoppaisiakin. Valtalajeina niissä kasvavat tupasvilla, paikoitellen myös tupasluikka. Suomen luontotyyppien uhanalaistarkastelun (Raunio ym. 2001) mukaan Etelä-Suomessa silmälläpidettäviksi luokitelluista suotyypeistä selvitysalueen itäpuolella sijaitsevalla suolla tavataan tupasvillarämettä. Töyrenkeidas ja sen eteläpuolinen ojittamaton osa-alue kuuluvat luontodirektiivin liitteen I mainittuihin priorisoituihin luontotyyppeihin "keidassuot" (7110). Häviämisvaarassa olevat luontotyypit, joiden levinneisyys Euroopan yhteisön alueella on merkittävä suhteessa koko levinneisyysalueeseensa, on priorisoituja (=suojelun erityisvastuu). Tarkemmat tiedot mm. rakentamisalueista, selvitysten menetelmäkuvauksista ja tuloksista löytyvät hankkeen luontoselvityksistä sekä ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta (liitteet 2-4). 2.1.5 Linnusto ja muu eläimistö 2.1.5.1 Linnusto Pesimälinnusto Alueen pesimälinnustosta valtaosan muodostavat erityisesti havu- ja sekametsille ominaiset lintulajit, joista runsaslukuisimpina alueella esiintyvät mm. peippo, pajulintu, vihervarpunen ja punarinta sekä alueen mäntyvaltaisille kallioalueilla sekä metsänuudistusaloilla myös mm. harmaasieppo, keltasirkku ja metsäkirvinen. Kanalinnuista selvitysalueella esiintyy metso, teeri, pyy ja riekko. Metson tai teeren soidinalueita ei suunnittelualueella sijaitse. Petolinnuista vain varpushaukka pesii alueella. Sääksen lähin pesäpaikka on noin kilometrin päässä ja merikotkan pesäpuita noin 10–14 kilometrin päässä lähimmistä suunnitelluista voimaloista. Sääksien lentoreittiseurannassa suunnittelualue ei todettu sijoittuvan lajin tärkeimmille ravinnonhakulentojen reiteille. Pesimälinnuston keskitiheys on selvitysalueella kerätyn pistelaskenta-aineiston ja voimalakohtaisten kartoituslaskentojen perusteella noin 222–242 lintuparia per neliökilometri. Voimalapaik17 § 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: KAAVASELOSTUS 4.9.2015 UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS kojen läheisyydessä havaittiin kartoitusten yhteydessä 38 pesivää lintulajia. Selvitysalueen pesimälinnustoon kuuluu kahdeksan huomionarvoista lajia. Näistä yksikään ei ole valtakunnallisesti uhanalainen tai erityistä suojelua vaativa laji. Taulukko 2. Suojelullisesti huomionarvoiset lajit Uttermossan tuulivoimapuiston selvitysalueella. Taulukossa: Uhanalaisuus = lajin uhanalaisuusluokitus Suomessa, NT = silmälläpidettävä, RT = keskiboreaalisella Pohjanmaan vyöhykkeellä (vyöhyke 3a) alueellisesti uhanalainen laji. Direktiivilaji = EU:n lintudirektiivin liitteessä 1 mainittu laji. EVA-laji = Suomen kansainvälisen linnustonsuojelun erityisvastuulaji. Laji Metso (Tetrao urogallus) Parimääräarvio Uhanalaisuus Direktiivilaji Erityisvastuulaji 0-1 NT, RT D EVA 2 NT D EVA 2-3 - D - Riekko (Lagopus lagopus) 1 NT, RT - - Tavi (Anas crecca) 1 - - EVA 2-3 - - EVA Niittykirvinen (Anthus pratensis) 1 NT - - Sirittäjä (Phylloscopus sibilatrix) 1 NT - - Teeri (T. tetrix) Pyy (Bonasa bonasia) Leppälintu (Phoenicurus phoenicurus) Alueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse kansainvälisesti (IBA) tai kansallisesti (FINIBA) merkittävää linnustoaluetta – lähimmät kohteet ovat noin kymmenen kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Paikallista linnustoarvoa on suunnittelualueen koillispuolella sijaitsevalla Töyrenkeitaalla, jossa pesii useita suolle tyypillisiä kahlaaja- ja varpuslintulajeja. Muuttolinnusto Suupohjassa Pohjanlahden rannikkovyöhyke muodostaa keskeisimmän lintujen muuttoa ohjaavan johtolinjan. Lintujen muuttoreittejä ei yleensä kuitenkaan ole mahdollista määritellä selkeinä linjoina, vaan ne jakautuvat usein leveiksi käytäviksi, joiden sisällä yksittäisten lintujen ja parvien muuttoreitit voivat vaihdella esim. lintulajin tai sääolosuhteiden mukaan. Yleisesti muuttajamäärät ovat kuitenkin suurimpia muuttokäytävän ydinalueilla niiden vähentyessä lähestyttäessä muuttokäytävän reunoja. Uttermossan selvitysalue sijoittuu pääosin metsävaltaiselle alueelle lähimmillään noin 14 km päähän Pohjanlahden rantaviivasta, minkä vuoksi erityisesti aivan Pohjanlahden rantaviivaa seuraileva lintumuutto kulkee valtaosin melko etäältä selvitysalueen länsipuolelta. Tämä korostuu etenkin syksyisin, jolloin valtaosa kurjista, joutsenista ja hanhista muuttaa suunnittelualueen länsipuolella valtatien 8:n ja rannikkolinjan välimaastossa. Keväällä isojen lintujen muutto hajaantuu syksyä enemmän, jolloin myös suunnittelualueen läpi lentää mm. joutsenia, kurkia ja metsähanhia. Muuttolintujen tärkeitä levähdys- ja ruokailualueita ei suunnittelualueella ole. Kaikkien linnustoselvityksien yksityiskohtaisemmat tulokset menetelmineen on kuvattu luontoselvitysraportissa sekä YVA-selostuksessa (liitteet 2-4). Osa selvityksistä on tarkoitettu pelkästään viranomaiskäyttöön (mm. metsojen soidinpaikat, petolintutiedot, sääksiseuranta) ja nämä tiedot eivät ole julkisesti nähtävillä. Lepakot Suunnittelualuetta ja sen ympäristöä hallitsevat pääosin eri-ikäiset kalliomaiden sekä kuivien ja kuivahkojen kankaiden nuoret mäntyvaltaiset talousmetsiköt. Näiden välissä esiintyy ojitettuja ja karuja rämeitä. Suunnittelualueen luonnonympäristö valtaosaltaan ei ole lepakoille erityisen hyvin soveliasta habitaattia. Tämä näkyi suunnittelualueella tehdyssä lepakkoselvityksessä sekä 18 § 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: KAAVASELOSTUS 4.9.2015 UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS muissa lähiympäristössä tehdyissä vastaavissa selvityksissä. Alueen lepakkotiheys on alhainen ja lajistossa tavataan lähinnä pohjanlepakkoa ja viiksisiippalajeja. Lepakkojen suhteen merkittävimmät kohteet sijoittuvat Töniluoman kuusivaltaisiin rantametsiin, joissa todettiin olevan viiksisiippojen ruokailualueita. Kuva 11. Lepakkokartoituksen ja elinympäristöanalyysin perusteella Uttermossan suunnittelualueen tärkeimmät lepakkoalueet ovat Töniluoman varrella (vihreä täyttöväri). Sininen pallo on aktiivikartoituksessa havaittu pohjanlepakko. Kuvassa YVA-menettelyssä ollut voimalasijoittelu ja hankerajaus. Liito-orava Selvitysalueelta ei maastotutkimuksissa löytynyt liito-oravan esiintymisestä kertovia jätöshavaintoja. Tuulivoimapuiston rakentamiseen tarvittavat alueet ovat pääsääntöisesti lajille soveltumattomia elinympäristöjä, eivätkä ne sisällä luonnonsuojelulain 49 §:n mukaisia liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalueita. Eliölajit-tietokannan mukaan vuonna 2007 oli liito-oravan papanoita Töniluoman varressa lähellä Uttermossantietä, mutta tarkastushetkellä keväällä 2011 reviiri oli autiona tai papanoita ei kyetty löytämään. Tämä on lajille tyypillistä vaihtelua, että toisena vuotena potentiaalinenkin elinympäristö saattaa olla asumaton mutta toisena vuotena taas asuttu. Töniluoman varren kuusikkoalueet on kuitenkin huomioitu selvityksessä liito-oravalle soveltuvaksi elinympäristöksi. Myös selvitysalueen kaakkoisnurkassa oli pienialainen kohde, jossa oli runsaasti järeitä haapoja ja lahopuita kuusivaltaisen metsikön sisällä. 19 § 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: KAAVASELOSTUS 4.9.2015 UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS Kuva 12. Liito-oravalle soveltuvat elinalueet selvitysalueella merkitty vihreällä värillä. Vuoden 2007 papanahavainto (Eliölajit-tietokanta) merkitty sinisellä pallolla. Kuvassa YVA-menettelyssä ollut voimalasijoittelu ja hankerajaus. Viitasammakko ja saukko Eliölajit-tietojärjestelmässä eikä Hatikka-tietokannassa ole viitasammakkohavaintoja selvitysalueelta. Suunnittelualueella ei ole viitasammakolle soveltuvia reheviä vesistöjä tai muita lampia. Töniluoma ei ole lajille soveltuva virtaavasta vedestä johtuen. Suunnittelualueen eteläreunalla oleva laskeutusallas on sekin hyvin karu ja vailla kasvillisuutta, eikä siellä maastokäynnillä tehty havaintoja sammakoista. Suunnittelualueella tehdyissä luontoselvityksissä ei tehty havaintoja saukosta. Paikallisten asukkaiden mukaan on joskus aikaisempina vuosina havaittu Töniluoman jään päällä saukon jälkiä. 2.1.6 Natura-alueet ja muut suojelualueet Suunnittelualueella eikä sen lähiympäristössä alle viiden kilometrin etäisyydellä sijaitse Natura 2000-alueita eikä luonnonsuojelualueita. Lähimpänä suunnittelualuetta sijaitsevat Lapväärtin kosteikot ja Hanhikeidas, jotka molemmat on liitetty Natura-2000 verkostoon sekä luontodirektiivin (SPA) että lintudirektiivin (SCI) mukaisina kohteina. Kohteet on esitetty alla olevassa taulukossa ja kuvassa. Taulukko 3. Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsevat Natura-alueet. Kohde Lapväärtin kosteikot FI0800112 Hanhikeidas FI0800026 Status Natura 2000, SPA/SCI Natura 2000, SPA/SCI 20 Etäisyys (km) 5,7 km 5,6 km § 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: KAAVASELOSTUS 4.9.2015 UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS Hanhikeidas Lapväärtin kosteikot Kuva 13. Suunnittelualuetta lähinnä olevat Natura-alueet sekä muut eri suojeluohjelmiin kuuluvat alueet. Lapväärtin kosteikot ovat aluekokonaisuus, jonka muodostavat Lapväärtin jokisuisto ja sen läheisyydessä sijaitsevat kolme järveä: Härkmerifjärden, Syndersjön ja Blomträsket. Lapväärtin kosteikot on kansainvälisesti arvokas kosteikkojensuojelukohde, jonka vesialueet muodostavat arvokkaan lintuvesiryhmän. Lapväärtinjokisuisto kuuluu myös kansainväliseen Project Aqua vesistösuojeluohjelmaan. Hanhikeidas on valtakunnallisesti merkittävä hyvin tyypillinen ja edustava keidassuo, jonka keskiosissa on useita allikkoja. Linnusto on keidassuolle tyypillinen, suolla pesii ja levähtää vesilintuja ja kahlaajia. Suunnittelualueella ei sijaitse luonnonsuojelualueita. Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsevat suojeluohjelmiin kuuluvat alueet on esitetty oheisessa taulukossa. Valtaosa alueista kuuluu myös Natura 2000-verkostoon. 21 § 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: KAAVASELOSTUS 4.9.2015 UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS Taulukko 4. Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsevat luonnonsuojeluohjelmiin kuuluvat alueet. Kohde Härkmerifjärd,Lapv.J.Suisto-Norr.Fj-Syndersj,Blomtr. LVO100213 Kiviringit HSO100092 Haapakeitaan soidensuojelualue SSA020007 Hanhikeidas SSO100272 Härkmeren kosteikot ja saaristo YSA202596 Status Lintuvesien suojelualue Harjujensuojeluohjelma Soidensuojeluohjelma Soidensuojeluohjelma Yksityiset suojelualueet Etäisyys (km) 6,0 km 10,1 km 8,0 km 5,6 km 6,0 km Harjujensuojeluohjelmaan kuuluva alue, Kiviringit, sijaitsee noin 10,1 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta sen lounaispuolella. Kiviringit on ns. vanhaan harjuun kuuluva selänne. Vanhojen harjujen tapaan selänteeltä puuttuu harjun muoto eikä siinä esiinny harjukuoppia. Haapakeidas kuuluu valtakunnallisiin soidensuojelualueisiin. Haapakeitaan alue on laaja ja erämainen kokonaisuus. Kokonaisuuteen kuuluu lukuisia erillisiä soita. Kaikki seudulle ominaiset suoyhdistymät ja suotyypit ovat edustettuina. Haapakeitaan alueella on myös kuusivaltaista luonnonmetsää, jonka puusto on iältään noin 100-vuotiasta. Suunnittelualueella oleva Töniluoman puronvarsikuusikko on maanomistajien/hankkeesta vastaavien vapaaehtoisesti suojelema ns. METSO-kohde, joka on metsien kestävän metsätalouden rahoituslain (Kemeran) mahdollistama ympäristötuki-kohde. Kohde ei kuulu luonnonsuojeluohjelmiin. 2.1.7 Tuulisuusolosuhteet ja muut tekniset edellytykset Suomen tuuliatlaksen tietojen mukaan Uttermossan alue soveltuu hyvin tuulivoimapuiston sijoituspaikaksi. Tuuliatlaksen mallinnusten perusteella on tuulen aritmeettinen keskinopeus (m/s) 100 metrin korkeudessa Uttermossan alueella vuositasolla tarkasteltuna 6,2–6,3 m/s luokkaa. Korkeuden kasvaessa tuulen nopeus kasvaa ja 200 metrin korkeudessa saavutetaan noin 7,8–7,9 m/s taso. Uttermossan alueella saavutetut tuulennopeudet ovat tyypillisiä rannikon tuntumassa sijaitseville alueille. Vallitsevat tuulet puhaltavat lounaasta. Kuva 14. Tuulen nopeus 100 metrin korkeudella maanpinnasta, suunnittelualueen sijainti sinisellä (Tuuliatlas 2013). 22 § 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: KAAVASELOSTUS 4.9.2015 UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS Kuva 15. Tuuliruusu Uttermossassa 100 metrin korkeudella (Tuuliatlas 2013). Alueen sijainti on tuulivoimapuiston rakentamisen ja kuljetusten kannalta edullinen, sillä alue sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien päässä valtatie 8:n itäpuolella ja alueella on hyvä metsätieverkosto. Lisäksi lähialueen tuulivoimahankkeessa toteutettavaa tieverkostoa ja sähkönsiirtoa voidaan hyödyntää. 2.1.8 Maisema ja kulttuuriympäristö Maisemallisessa maakuntajaossa suunnittelualue sijoittuu Pohjanmaahan ja siinä tarkemmin Etelä-Pohjanmaan rannikkoseutuun. Lakeus jatkuu Etelä-Pohjanmaan rannikkoseudun eteläosissa rannikolle asti, missä merenlahtiakin on kuivattu pelloiksi. Mantereella asutus muistuttaa viljelylakeuden seutua. Etelä-Pohjanmaalla viljavien jokivarsien maisema avautuu tasaisena lakeutena, mutta jokilaaksojen välisillä selännealueilla pinnanmuodot saattavat olla vaihtelevan kumpareisia. Joet ovat tyypillisimpiä vesistöjä ja niihin liittyvä jokavuotinen ilmiö on runsas tulviminen. Suunnittelualueen maisema koostuu rakentamattomasta metsäalueesta. Varsinaisen suunnittelualueen maisema on metsäisiltä osiltaan melko sulkeutunutta, keskiosan laajempia hakkuuaukeita ja Uudenkydön pientä peltoaluetta lukuun ottamatta. Metsät ovat laajalti talouskäytössä ja alueella on tehty paikoittain avohakkuita. Alueella on myös pienimuotoisia kalliopaljastumia etenkin suunnittelualueen itäosassa. Kasvillisuuden yleisilme on melko karu. Alueen maanpinnan korkeus nousee itää kohti mentäessä ollen länsiosassa noin +45 mpy ja itäosassa korkeimmillaan noin +70 mpy. Alue sijaitseekin laajalla, länteen päin laskevalla selänteellä ja valtatien 8 länsipuolella maanpinnan korkeus on enää vain noin +20 mpy. Suunnittelualueen lähettyvillä sijaitsevat laajahkot, pääosin ojittamattomat suoalueet; Töyrenkeidas koillispuolella ja Pikkujärvenkeidas eteläpuolella. Pikkujärvenkeidas rajautuu itäosiltaan Tönijärveen. Suunnittelualueen kaakkois- ja eteläpuoleisten järvien, Tönijärvi, Stora Sandjärv ja Lilla Sandjärv rannalla olevalta lomaasunnoilta avautuu järvenselän ylitse näkymiä suunnittelualueen suuntaan. Hanke-alueelle sijoittuvia sorapintaisia teitä ovat Sandvikintie ja Uttermosantie. Metsän keskellä olevat tiet eivät näy kaukomaisemassa. 23 § 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: KAAVASELOSTUS 4.9.2015 UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS Kuva 16. Ylämaankarjaa Uttermossan kylässä. Lähin asutus sijoittuu luoteispuolelle Uttermossan alueelle, jossa lähimmät asuinrakennukset ovat noin 750…880 metrin päässä lähimmistä tuulivoimaloiden sijoituspaikoista. Enemmän asutusta sijaitsee Kärjenkosken alueella Kärjenjokea myötäillen, lähimmillään noin kahden kilometrin päässä suunnittelualueesta itään. Asutuksen sijoittuminen on nähtävissä kuvista 31,32 ja 34. Kyläalueiden asutusta ympäröivät etenkin Kärjenkoskella laajat viljelysalueet. Runsaamman asutuksen alueet sijoittuvat pääasiassa viljelyalueiden ja valtatie 8:n läheisyyteen suunnittelualueen länsipuolelle. Noin 3,5 kilometrin päässä suunnittelualueesta länteen sijaitsee Pakankylä ja Metsälä noin 6 kilometriä lounaaseen, joissa maisema on säilynyt maaseutumaisena tuotantorakennuksineen, laiduntavine karjoineen ja viljelyaukeineen. Kuva 17. Kärjenkoskea. Kuvaussuunta etelään. 24 § 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: KAAVASELOSTUS 4.9.2015 UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS Suunnittelualueella ei ole kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita tai alueita. Lähin maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 1993) Härkmeren kylä sijaitsee noin 7,5 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta luoteeseen. Härkmeren kylä muodostuu Lauhan ja Öströmin tilojen rakennusryhmästä avoimen viljelymaiseman keskellä. Rakennusryhmä sijaitsee vanhan rantatien varrella ja edustaa seudun talonpoikaista rakennuskulttuuria 1800-luvulta. Härkmeren kylä on myös valtakunnallisesti arvokasta maisemaaluetta (MAO100108). Sen arvot perustuvat eheänä säilyneeseen kulttuurimaisemaan, jota avoin viljelymaisema, nauhamaisen rakenteen muodostavat komeat talonpoikaisrakennukset ja rikas luonto rytmittävät. Kuva 18. Härkmeren viljelymaisemaa. Isojokilaakson kulttuurimaisema (RKY 1993) sijaitsee noin 10 kilometriä suunnittelualueesta koilliseen. Isojokilaakson kulttuurimaisemassa on säilynyt perinteistä rakentamista koko suurella alueella: Koppelonkylä-Kirkonkylä-Villamo-Vanhakylä. Oman lisänsä maisemakokemukselle antaa Isojoen rakentamattomuus, Koppelonkylässä joen ylittävä vanha silta sekä Villamon Haaron pihapiirin vanhat rakennukset: päärakennus on 1700-luvulta ja toinen asuinrakennus 1860-luvulta. Kohdemerkinnän sisään jää myös valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi luokiteltu (RKY 2009) Isojokilaakson kyläasutus ja Isojoen kirkkomaisema, jonne matkaa kertyy 14,5…18,0 kilometriä itään ja itäkaakkoon. Muita valtakunnallisesti merkittäviä rakennetun kulttuuriympäristön RKY 2009-kohteita ovat noin 16-17 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta sijaitsevat Kiilin kalasatama Kiilissä ja Siipyyn kylä Siipyyssä. Kulttuuriympäristön kannalta maakunnallisesti tärkeä Honkajärven kylä ja kulttuurimaisema (RKY 1993) koostuu kylän perinteisestä rakennuskannasta, joita ympäröivät pienialaiset pellot ja hakamaat. Kohde sijaitsee noin 14 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueen eteläpuolella. 25 § 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: KAAVASELOSTUS 4.9.2015 UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS Kuva 19. Maisemavyöhykekartta suunnittelualueen ympäristöstä. Taulukko 5. Arvokkaiden maisema- ja kulttuuriympäristökohteiden etäisyys suunnittelualueeseen. Kohde Lapväärtin kirkko ympäristöineen Tuimalan koski Isojokilaakson kulttuurimaisema Härkmeren kylä Siipyyn kulttuurimaisema Riispyyn kylä ja kulttuurimaisema Honkajärven kylä ja kulttuurimaisema Trolssin kulttuurimaisema Leppijärven kylän kulttuurimaisema Status Valtakunnallisesti merkittävä RKY-kohde 1993, yleisesti tunnettu maamerkki Yleisesti tunnettu maamerkki Valtakunnallisesti merkittävä RKY-kohde 1993 Valtakunnallisesti arvokas maisemakokonaisuus ja valtakunnallisesti merkittävä RKY-kohde 1993 Valtakunnallisesti merkittävä RKY-kohde 1993 ja 2009 sekä yleisesti tunnettu maamerkki Valtakunnallisesti merkittävä RKY-kohde 1993 Valtakunnallisesti merkittävä RKY-kohde 1993 Valtakunnallisesti merkittävä RKY-kohde 1993 ja 2009 Valtakunnallisesti merkittävä RKY-kohde 1993 ja 2009 26 Etäisyys (km) tuulivoima-alueesta 13,5 14,5 10 7,5 16 19 13 21,5 20,5 § 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: KAAVASELOSTUS 4.9.2015 UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS 2.1.9 Muinaisjäännökset Suunnittelualueella ei olemassa olevien lähtötietojen mukaan sijaitse rekisteröityjä kiinteitä muinaisjäännöksiä eikä pitäjänkarttakaan (www.vanhakartta.fi) anna viitteitä arkeologisesti mielenkiintoisesta maankäytöstä. Suunnittelualueen pohjoispuolella Paulakankaalla, lähimmillään 1800 m etäisyydellä lähimmästä voimalasta, sijaitsee pronssikautinen kiinteä muinaisjäännös (Lappfjärd-Högberget/Paulakangas 409010022, hautaröykkiö). Suunnittelualueen itäpuolella Kärjenkoskella, Kärjenjoen länsirannalla sijaitsee useita kivikautisia asuinpaikkoja 2,3…3,3 kilometrin etäisyydellä lähimmistä voimaloista. Tuulivoimaloiden rakentamiseen suunnitellut alueet sijaitsevat luonnonympäristöltään nuorissa kasvatusmetsissä tai taimikoissa. Metsät ovat olleet talouskäytössä ja puuston uudistamisen yhteydessä maaperää on muokattu. Voimalapaikkakohtaiset kuvaukset ovat liitteenä olevassa YVA-selostuksessa ja luontoselvitysraporteissa. Suunnittelualueelta on vuosina 2007-2008 laadittu Rannikon metsäkeskuksen toimesta metsäsuunnitelma, jonka laatijan Roger Granholmin mukaan maastosta ei ole löytynyt muinaismuistokohteita. Myöskään YVA-menettelyn yhteydessä tehdyissä luontokartoituksissa ei ole havaittu kiinteitä muinaismuistokohteita kuten kivirinkiä tai –röykkiöitä. Metsänomistajien mukaan he eivät ole koskaan löytäneet muinaismuistokohteita lukuisten käyntikertojensa aikana. Lappfjärd-Högberget/Paulakangas 409010022 Forsman 151010007 Pitkäranta 151010057 Haanpää/Hatanpää 151010002 Korpilahti 151010001 Kuva 20. Suunnittelualueen lähellä sijaitsevat kiinteät muinaisjäännökset. Lähde: Paikkatietoikkuna, © Museovirasto. 2.2 Maa-alueiden omistus Alue on kokonaisuudessaan yksityisten maanomistajien omistuksessa. Tuulivoimarakentamiseen suunnitellut maa-alueet ovat hankkeesta vastaavan omistuksessa. 2.3 Suunnittelutilanne 2.3.1 Pohjanmaan maakuntakaava Kristiinankaupunki kuuluu Pohjanmaan liiton alueeseen. Pohjanmaan liiton maakuntavaltuusto hyväksyi 29.9.2008 Pohjanmaan maakuntakaavan ja Ympäristöministeriö on vahvistanut Pohjanmaan maakuntakaavan 21.12.2010 (kuva 21). 27 § 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: KAAVASELOSTUS 4.9.2015 UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS Pohjanmaan maakuntakaavassa suunnittelualueelle ei kohdistu aluevarauksia. Uttermossan kyläalue suunnittelualueen luoteispuolella on merkitty kaavaan rakennettuna alueena (oranssi ruudutus). Tönijärven läheisyyteen suunnittelualueen eteläpuolelle on merkitty virkistyskohde (vihreä kolmio). Kauemmas koillispuolelle on merkitty Project Aqua -vesistön rajaus (sininen katkoviiva). Kuva 21. Ote Pohjanmaan maakuntakaavasta (Ympäristöministeriön vahvistama 21.12.2010). Uttermossan suunnittelualue lisätty karttaan punaisella rajauksella. 2.3.2 Pohjanmaan vaihemaakuntakaavat Kaupallisia palveluja koskeva Pohjanmaan vaihekaava 1 "Kaupallisten palvelujen sijoittuminen Pohjanmaalla" hyväksyttiin maakuntahallituksen kokouksessa 14.5.2012 ja vahvistettiin ympäristöministeriössä 4.10.2013.Ympäristöministeriö jätti vahvistamatta vähittäiskaupan suuryksiköiden merkinnät Pedersören Edsevössä (KM1) ja Närpiön Högback-Nixbackissa (KM5). Pohjanmaan liitto hakee päätökseen muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta näiltä osin. Kaavassa ei ole merkintöjä suunnittelualueella. Pohjanmaan liitto on laatinut vaihekaavan 2, joka käsittelee uusiutuvia energiamuotoja ja niiden sijoittumista Pohjanmaalla. Kaavaa varten on syyskuussa 2010 valmistunut selvitys Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla, ja se on muodostanut lähtökohdan vaihekaava 2:lle. Vaihekaava 2 on hyväksytty maakuntavaltuustossa 12.5.2014 ja se on parhaillaan Ympäristöministeriön vahvistettavana. Suunnittelualue sijoittuu pääasiallisesti vaihekaavassa tv –alueelle (karttaote ja merkinnän selitys alla). 28 § 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: KAAVASELOSTUS 4.9.2015 UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS Kuva 22. Ote Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavasta. Uttermossan suunnittelualue lisätty karttaan punaisella rajauksella. 29 § 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: KAAVASELOSTUS 4.9.2015 UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS Kuva 23. Tuulivoimaloiden alue (tv-1) –merkinnän kuvaus. 2.3.3 Yleiskaavat Uttermossan suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Suunnittelualueen eteläpuoli rajoittuu Metsälän tuulipuiston osayleiskaavaan, joka on hyväksytty Kristiinankaupungin valtuustossa 3.9.2012. Kaava on lainvoimainen kolmea pohjoisinta voimalaa lukuun ottamatta, joiden osalta kaavaa ei vahvistettu vireillä olevan valitusprosessin vuoksi. Lakiakangas I tuulivoimapuiston osayleiskaava on hyväksytty Isojoen kunnanvaltuustossa 16.12.2013 ja Karijoen kunnanvaltuustossa 10.6.2014. Lakiakangas II osayleiskaava on ehdotusvaiheessa Kristiinankaupungissa ja Isojoella. Uttermossan suunnittelualueen itä- ja kaakkoispuolella, lähimmillään 0-200 metrin päässä, on vireillä Mikonkeitaan tuulivoimahankkeen (26 voimalaa) osayleiskaavoitus, joka ulottuu sekä Isojoen että Kristiinankaupungin puolelle. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä 5.5–2.6.2014. Uttermossan alueen pohjoispuolella, lähimmillään 1,4 km päässä, on vireillä Lappfjärdin tuulivoimapuiston osayleiskaava, joka on ehdotuksena nähtävillä 22.12.2014 - 30.01.2015. Lisäksi alle 7 km etäisyydellä suunnittelualueesta sijaitsevat Härkmeren ja Västervikin tuulivoimapuistohankkeet, joissa kaavoitus on vireillä. Em. alueet suhteessa suunnittelualueeseen ovat kuvissa 24 ja 41. 30 § 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: KAAVASELOSTUS 4.9.2015 UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS Kuva 24. Lähialueen hyväksyttyjä tai vireillä olevia tuulivoimaosayleiskaavoja. 31 § 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: KAAVASELOSTUS 4.9.2015 UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS Kuva 25. Ote Metsälän tuulivoimapuiston osayleiskaavasta. Kaavaa ei vahvistettu kolmen pohjoisimman voimalan osalta. Uttermossan suunnittelualueenrajaus on lisätty kuvaan punaisella värillä. 32 § 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: KAAVASELOSTUS 4.9.2015 UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS Kuva 26. Ote Mikonkeitaan kaavaluonnoksesta, suunnittelualueen rajaus lisätty sinisellä (FCG 2014). 33 § 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: KAAVASELOSTUS 4.9.2015 UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS Kuva 27. Ote Lappfjärdin tuulivoimapuiston kaavaehdotuksesta (FCG 2014). 2.3.4 Asemakaavat ja ranta-asemakaavat Alueella ei ole voimassa tai vireillä olevia asemakaavoja. Lähimmät asemakaava-alueet näkyvät kuvassa 28. 34 § 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: KAAVASELOSTUS 4.9.2015 UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS Kuva 28. Asemakaavoitetut alueet (ruskea rasteri) suunnittelualueen läheisyydessä (ympäristö- ja paikkatietopalvelu Oiva 2015). 2.3.5 Pohjakartta Suunnittelun pohjana käytetään Maanmittauslaitoksen maastotietokanta-aineistoa. 3. SELVITYKSET Pohjanmaan liiton maakuntakaava-aineisto: Vaihekaava 2: osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavakartta, kaavaselostus, vaikutusten arviointi, aluekohtainen vaikutusten arviointi, kohdekuvaukset Uusiutuvat energiamuodot ja niiden sijoittuminen (2012) Pohjanmaan tuulivoima ja erikoiskuljetukset (2012) Natura-arviointi (2013) Em. aineistot ovat saatavissa Pohjanmaan liiton http://www.obotnia.fi/aluesuunnittelu/maakuntakaavoitus/vaihekaava-2/ nettisivuilta: Ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) yhteydessä on laadittu selvityksiä, jotka palvelevat myös osayleiskaavan laadintaa ja täyttävät kaavoituksen edellytykset. Lähdeaineistona on myös käytetty YVA-selostusta kokonaisuudessaan (liitteenä). YVA-prosessin jälkeen on laadittu selostuksen liitteenä oleva selvitys: Muuttuneiden voimalapaikkojen ja maakaapelireitin maastotarkistus. 35 § 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: KAAVASELOSTUS 4.9.2015 UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS 4. OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun vaiheet Kaavoitushakemus kaupungille 24.9.2010 Kaavoituksen alkamisilmoitus kaupungin kaavoituskatsauksessa 21.1.2011 Osayleiskaavaluonnos 9.1.2012. 1. viranomaisneuvottelu 2.2.2012 Kuulutus osayleiskaavan vireilletulosta 20.2.2012 ja osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) sekä kaavaluonnos julkisesti nähtävillä 23.2-12.3.2012 YVA-tarvepäätös 24.5.2012 Työneuvottelu 4.10.2012 (ELY-keskus) YVA menettely 2013-2014 Yhteysviranomaisen lausunto YVA-selostuksesta 24.10.2014 Työneuvottelu 4.12.2014 (ELY-keskus) Osayleiskaavaehdotus 29.1.2015 Ehdotusvaiheen kuuleminen 1.4.-1.5.2015 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Aloitusvaihe ja valmisteluvaiheen kuuleminen Ensimmäinen viranomaisneuvottelu pidettiin 2.2.2012. Kokoukseen seuraavilta viranomaistahoilta: Pohjanmaan liitto Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Kristiinankaupunki Pohjanmaan museo Puolustusvoimat Länsirannikon ympäristöyksikkö osallistuivat edustajat Neuvottelussa nousi esille luontoselvitysten riittävyys, täydennykset kaavan kaavaluonnoksen luo-merkinnät, vaikutusten arviointi ja YVA-prosessin tarve. osallisiin, Osayleiskaavaluonnos ja OAS olivat yleisesti nähtävillä 23.2–12.3.2012 välisen ajan valmisteluvaiheen kuulemisessa. Kaavaluonnosasiakirjoista saatiin kahdeksan lausuntoa (Trafi, Fortum, Ilmavoimien Esikunta, Pohjanmaan museo, Fingrid, Länsirannikon ympäristöyksikkö, Pohjanmaan liitto ja Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus). Seuraavassa on kuvattu miten kaavaluonnoksesta saatuja lausuntoja on huomioitu ehdotusvaiheessa. Osayleiskaavan kaavamääräyksiä on tarkennettu (mm. puolustusvoimat, melu, tuulivoimalan rakentamismääräys) Kaavaselostuksessa on kuvattu tuulipuiston liittyminen sen ulkopuoliseen sähköverkkoon Kaavan luo-merkintöjä täydennetty Lausunnot on huomioitu myös YVA-selostuksen laadinnassa ja YVA-selostusta on käytetty materiaalina kaavaprosessissa 4.2.2 Kaavaehdotus Kaavaehdotus päivämäärällä 29.1.2015 on ollut yleisesti nähtävillä 1.4.-1.5.2015 välisen ajan. Kaavaehdotuksesta saatiin yhdeksän lausuntoa ja viisi muistutusta. Seuraavassa on kuvattu miten kaavaehdotuksesta saatuja lausuntoja ja muistutuksia on huomioitu ehdotuksen jälkeisissä muutoksissa. 36 § 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: KAAVASELOSTUS 4.9.2015 UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS Koska Arkkukallion sähköaseman rakentamisesta ei ole vielä tehty päätöstä, on kaavaselostuksen kohtaa 5.8 (liittyminen sähköverkkoon) korjattu muotoon: " tai uuteen mahdollisesti rakennettavaan Arkkukallion sähköasemaan". Tv-1 –merkintä (melun vaikutus loma-asutukseen on erityisesti huomioitava yöaikaan ja että melun tulee olla säädettävissä) lisätty koskemaan myös loppuja voimaloita (voimalat numerot 7 ja 8 osoitettu ja kaavaehdotuksessa) niin, että sen vaikutus ei ole kohtuuton loma-asuntojen käytönaikana. Kaavaselostukseen lisätty uusi yhteismelumallinnus (Metsälä+Uttermossa). 4.3 Osalliset Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia sekä lausua kaavasta mielipiteitä ja antaa lausuntoja. Osalliset on määritelty MRL 62 §. Kaavan osallisia ovat maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisille ja kunnan jäsenille varataan mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavan vaikutusta sekä lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Osayleiskaavasta tiedotetaan seuraavia osapuolia: Kaikki kuntalaiset, joita asia koskee maanomistajat ja asukkaat alueen tuulivoimatoimija Kristiinankaupungin eri hallintokunnat ja luottamuselimet tekninen lautakunta Länsi-Rannikon valvontalautakunnan ympäristöjaosto Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus alueiden käyttö, ympäristö- ja luonnonvaravastuualue, elinkeinovastuualue, liikenne- ja infrastruktuurivastuualue Pohjanmaan liitto Metsähallitus Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Pohjanmaan Museo Suomen metsäkeskus Metsänomistajien liitto paikallinen Metsänhoitoyhdistys Suomen riistakeskus Fingrid Oyj Pohjanmaan pelastuslaitos Puolustushallinto ja puolustusvoimat Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Museovirasto / maakuntamuseo Finavia TraFi Liikenteen Turvallisuusvirasto Isojoen kunta Uttermossan nuorisoseura ry Uttermossan metsästysseura ry Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri Sydbottens Natur och Miljö ry Suupohjan lintutieteellinen yhdistys Suupohjan ympäristöseura Rannikon Metsäkeskus alueella toimivat puhelin- ja sähköyhtiöt Osallisten listaa voidaan tarvittaessa täydentää. 37 § 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: KAAVASELOSTUS 4.9.2015 UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS 4.4 YVA-lausunnon huomioiminen Seuraavaan taulukkoon on koottu yhteysviranomaisen lausunnossaan esille nostamien, jatkosuunnittelua koskevien näkökohtien, huomioimistavat kaavaehdotuksen valmistelussa. Lausunto on esitetty liitteenä 1. YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO Arviointiselostuksessa olisi tullut käyttää viimeisintä tietoa maakuntakaava 2:sen tilanteesta TOIMENPIDE Päivitetty kaavaselostukseen Vaikutusten arvioinnissa olisi tullut hyödyntää YKR-rekisteriä. Vaikutuksia asutukseen ja loma-asutukseen tarkennettava, myös rakentamisen rajoituksia ja tonttivarauksia sekä yhteisvaikutuksia Kaavaselostusta on täydennetty YKRaineistolla sekä vaikutusten arviointia täydennetty Liikenteellisiä vaikutuksia tieverkkoon ja asukkaille tarkennettava. Voimalaitoksen 1 poistamista harkittava. Maantien 17017 soveltuvuus erikoiskuljetuksille ja raskaan liikenteen kuljetuksille tutkittava. Kaavaselostusta on täydennetty em. liikennevaikutuksilla Selostuksesta ei käy ilmi miten ylijäämämaat sijoitetaan Ylijäämämaiden sijoittaminen selostettu. Yksityiskohtainen suunnitelma vaikutusten havainnoimiseksi laadittava myöhemmin, johon liitettävä myös muiden eläinten tarkkailua Melumallinnuksen päivitys tehtävä uuden ohjeistuksen mukaisesti ja mahdollisesti keväällä 2015 annettavan asetuksen mukaisesti. Kaavassa tulee antaa lisäksi määräyksiä, joilla haitallisia meluvaikutuksia voidaan ehkäistä Välkehaittaa tulee estää tai vähentää esim. pysäyttämällä voimala tiettyyn aikaan Seurantaohjelma laaditaan rakennuslupavaiheessa Yhteisvaikutusten riittävä arviointi olisi edellyttänyt parempaa yhteistyötä eri hanketoimijoiden välillä. Arviointia on täydennettävä mahdollisten uusien hankkeiden osalta. Kaavoitusvaiheessa tulee asukkaiden esittämät huolenaiheet ottaa huomioon. Yhteisvaikutusten arviointia on täydennetty kaavaselostukseen. 5. KAAVARATKAISU 5.1 Laaditut vaihtoehdot Laaditaan ohjeistuksen mukaan, määräyksiä meluvaikutusten ehkäisemiseksi lisätty kaavaan. Keinoja välkevaikutusten vähentämiseksi lisätty kaavaselostukseen. YVA-prosessissa annetut mielipiteet ja lausunnot on huomioitu kaavaprosessissa. Alueelle on laadittu ympäristövaikutusten arvioinnissa (YVA) vaihtoehdot 0 ja 1, joissa tutkitaan rakentamisen kokonaismäärää, sen ympäristövaikutuksia ja sen sovittamista alueen maisemakuvaan. Seuraavia kahta vaihtoehtoa on tutkittu: 38 § 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: KAAVASELOSTUS 4.9.2015 UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS Vaihtoehto 0 Vaihtoehdossa 0 (VE0) Kristiinankaupungin Uttermossan alueelle suunniteltua tuulivoimapuistoa ei toteuteta. Vaihtoehto toimii arvioinnissa vertailuvaihtoehtona, jossa vastaava sähkömäärä tuotetaan jossain muualla joillain muilla sähköntuotantomenetelmillä. Vaihtoehto 1 (VE1) Kristiinankaupungin Uttermossan alueelle rakennetaan enintään 8 tuulivoimalan tuulivoimapuisto. Tuulivoimaloiden yksikköteho on noin 2-3,6 MW. Arvioitavien tuulivoimaloiden tornien korkeus on 140 m ja kokonaiskorkeus noin 200 metriä. Kaavaluonnoksen pohjana on vaihtoehto 1, johon on tehty pieniä muutoksia osallistumis- ja arviointimenettelyn ja YVA-prosessin myötä kaavaehdotukseen erityisesti vaikutusten vähentämiseksi. 5.2 Lentoestelupa Suunnittelualue sijoittuu lentoesterajoitusalueiden ulkopuolelle. Tuulivoimalat vaikuttavat lentoliikenteen sujuvuuteen ja ovat sen takia varustettava lentoestevaloin. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on aikaisemmin myöntänyt Uttermossan hankkeelle lentoesteluvat viidelle voimalalle. Kuitenkin jatkosuunnittelussa lentoestelausunnot on pyydettävä jokaiselta lopulliselta voimalanpaikalta erikseen ja tämän jälkeen on haettava voimalakohtaiset lentoesteluvat. 5.3 Kaavan yleisrakenne ja kaavamerkinnät Kaava-alue sijoittuu Uttermossan metsäalueelle, jolla myös aluevaraus muodostuu laajasta maaja metsätalousalueesta. Kaava-alueelle on myös merkitty luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä alueita, jotka perustuvat metsälakiin ja vesilakiin. Tuulivoimalat (8 kpl) ovat sijoittuneet tasaisesti kaava-alueelle ja niiden sijoituspaikat on osoitettu yhden tuulivoimalan alueina, joiden sisällä on rakennussuunnitteluvaiheessa vähäinen mahdollisuus siirtää voimalaa. Tuulivoimaloille on lisäksi määrätty suurin kokonaiskorkeus. Voimaloille on myös osoitettu pääsytiet ja huoltotiet sekä ohjeelliset uudet maakaapelit (alueille, joilla kaapelit eivät sijoitu huoltoteiden varsille). Kaavamerkintöinä on käytetty yleiskaavamerkinnät ja määräykset -oppaan mukaista merkintätekniikkaa. Kaavamääräykset: Maankäyttö- ja rakennuslain 77a §:n mukaan määrätään, että tämän osayleiskaavan saatua lainvoiman kaupunki voi myöntää rakennusluvat kaavan mukaisille tuulivoimaloille. Tuulivoimapuiston sisäiseen sähkönsiirtoon tarvittavat maakaapelit tulee sijoittaa pääsääntöisesti olemassa olevien teiden kulku-urien sekä uusien huoltoteiden yhteyteen. Hankkeelle on oltava Puolustusvoimien hyväksyntä ennen tuulivoimaloiden rakennuslupapäätösten tekemistä. Ennen kunkin tuulivoimalayksikön rakentamista on oltava voimalalle ilmailulain (1194/2009) 165 §:n mukainen lentoestelupa. 39 § 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: KAAVASELOSTUS 4.9.2015 UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS Alueiden erityisominaisuuksia ilmaisevat merkinnät: Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue.Luonnontilainen, vähäpuustoinen suo (MetsäL 10§). Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Luonnontilainen puro, arvokas pienvesi (VesiL) ja puron lähiympäristö (MetsäL 10§). Merkinnöillä on osoitettu suunnittelualueella sijaitseva metsälain mukainen vähäpuustoinen suo ja luonnontilaisen puron lähiympäristö, jotka luokitellaan metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeisiin elinympäristöihin. Luonnontilainen puro on myös vesilain mukainen kohde. Merkinnät perustuvat alueelta laadittuihin luontoselvityksiin, liite 3. Alueiden käyttötarkoituksia kuvaavat merkinnät: Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolle saa sijoittaa tuulivoimaloita. Merkinnällä osoitetaan pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettuja alueita. Alueelle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetuille alueille sekä niitä varten huoltoteitä, teknisiä verkostoja ja kokoonpanoalueita. Alueella sallitaan maa- ja metsätalouden harjoittamista palveleva rakentaminen Maa- ja metsätalouden osalta tarkoitetaan pienimuotoista rakentamista, kuten esim. konesuojat ja puiden kuivatukseen tarkoitetut rakennukset. Tuulivoimalan alue, jonka rakentamisessa on erityisesti huomioitava voimalan melun vaikutus ympäristön loma-asutukseen yöaikana. Voimalan aiheuttama melu tulee olla säädettävissä niin, että sen vaikutus ei ole kohtuuton loma-asuntojen käytönaikana. Merkinnällä osoitetaan alueita, joille on mahdollista sijoittaa tuulivoimala. Ristiympyrä alueen sisällä kuvaa tuulivoimalan ohjeellista sijaintia. Tuulivoimalan kokonaiskorkeus saa olla enintään 210 metriä. Voimalan lavat ja rakenteet eivät saa ylittää tv-alueen rajaa. Tuulivoimalan runko tulee toteuttaa lieriörakenteisena. Tuulivoimalan värityksen on oltava yhtenäinen ja vaalea. Osayleiskaavan alueelle on tavoitteena toteuttaa 8 yksikköteholtaan 2-3,6 MW tuulivoimalaa. Tuulivoimalan kokonaiskorkeus on enintään 210 m. Tuulivoimaloiden sijoituspaikat on osoitettu yhden tuulivoimalan alueina, joiden sisällä on rakennussuunnitteluvaiheessa mahdollisuus siirtää voimalaa rakennusalueen sisällä. Tuulivoimalan yksilöivä numero. Ohjeellinen uusi maakaapeli. Merkinnällä on osoitettu tuulipuiston sisäinen sähkönsiirto tuulivoimalaitoksilta tuulipuiston ulkopuoliselle sähköasemalle. Nykyinen tieyhteys. 40 § 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: KAAVASELOSTUS 4.9.2015 UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS Ohjeellinen uusi tai merkittävästi parannettava tieyhteys. Merkinnällä on osoitettu tuulivoimaloille vievien uusien huoltoteiden sijainti ohjeellisena. 5.4 Mitoitus ja sen perusteet Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 2,4 km2, jolla on siis 8 tuulivoimalaa ja yhtä monta tuulivoimalan aluetta. Mitoitusperusteiden pääasiallisina lähtökohtina on tuulivoimaloiden välisen etäisyyden säilyttäminen vähintään noin 320–570 metrissä, pääasiassa vähintään noin 0,9 kilometrin minimietäisyys asutukseen ja loma-asutukseen sekä maisema-, luonto- ja linnustovaikutukset. 5.5 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Hankkeen toteuttamisella edistetään valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista. Tuulivoimapuiston toteuttaminen lisää uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia ja vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä sähkön tuotannossa. Tuulivoimalat on suunniteltu rakennettavaksi useamman voimalan yksiköihin niin keskitetysti kuin se teknistaloudellisesti on mahdollista. Hyödyntämällä nykyisiä liikenneyhteyksiä ja olemassa olevaa suurjännitelinjaa uusien liikenne- ja energianhuoltoverkkojen tarve on pieni. Tuulivoimahanke ei muodosta estettä luonnon virkistyskäytön tai luonto- ja kulttuurimatkailun kehittämiselle. Valtakunnallisesti merkittävien kulttuuri- ja luonnonperinnön arvojen säilyminen ei vaarannu. Erityistä huomiota on kiinnitetty ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Muihin valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa esitettyihin yleis- ja erityistavoitteisiin (esim. maisema, elinkeinot, kasvillisuus, eläimistö jne.) liittyviä vaikutuksia on käsitelty kunkin aihepiirin vaikutusarvioinnin yhteydessä. 5.6 Suhde maakuntakaavaan Suunnittelualue on osoitettu Pohjanmaan toisessa vaihemaakuntakaavassa pääosin tuulivoimapuiston alueeksi (tv-1). Kaupallisia palveluja koskevassa ensimmäisessä vaihekaavassa ei ole merkintöjä suunnittelualueella tai sen läheisyydessä. Pohjanmaan maakuntakaavassa suunnittelualueelle ei kohdistu aluevarauksia. Tönijärven läheisyyteen suunnittelualueen eteläpuolelle on merkitty virkistyskohde ja kauemmas koillispuolelle on merkitty Project Aqua vesistön rajaus. Suunnittelussa voimalat on sijoiteltu siten, että ne eivät haittaa maakuntakaavassa osoitettujen toimintojen toteuttamista alueella tai sen lähiympäristössä. Vaikutusarvioinnin kautta on tutkittu, että virkistyskäyttö voi toteutua osayleiskaavaratkaisusta huolimatta. 5.7 Kaavaehdotuksen suhde kaavaluonnokseen Luonnosvaiheen ja YVA-prosessin jälkeen tuulivoimalan alueita (tv) on siirretty kauemmaksi asutuksesta vaikutusten vähentämiseksi. Muita muutoksia on kuvattu osiossa 4.2. 41 § 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: KAAVASELOSTUS 4.9.2015 UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS re Kuva 29. Muutokset kaavaluonnoksesta kaavaehdotukseen. 42 § 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: KAAVASELOSTUS 4.9.2015 UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS 5.8 Liittyminen sähköverkkoon Sähkönsiirto tuulivoimalaitoksilta sähköasemalle toteutetaan 20 kV maakaapelein. Maakaapelit kaivetaan maahan vähintään noin 0,7 metrin syvyyteen ja ne sijoitetaan pääasiassa rakennettavien huoltoteiden yhteyteen. Mahdollisessa Töniluoman alituksessa maakaapeli kaivetaan joko kaivinkoneella puron pohjalle tai vaihtoehtoisesti se asennetaan suuntaporauksella puron pohjan alitse koskematta itse puroon lainkaan. Kaapelin asennusmenetelmä (kaivaminen, louhinta, painaminen) riippuu maaperän koostumuksesta. Kaapelit johdetaan ja kytketään tuulivoima-alueen ulkopuolelle rakennettavaan muuntoasemaan (sähköasemaan), jossa tuulivoimaloiden tuottama teho muunnetaan tarvittavaan siirtojännitteeseen. Maakaapelit kytketään joko Metsälän tuulivoimapuistoa varten rakennettavaan pohjoiseen sähköasemaan tai uuteen mahdollisesti rakennettavaan Arkkukallion sähköasemaan. Metsälän sähköasemalta on EPV Tuulivoima Oy toteuttamassa uutta 110 kV voimajohtoa Kristiinankaupungin pohjoispuolelle rakennettavalle uudelle Fingridin sähköasemalle. Metsälän osayleiskaava-alueelta Dagsmarkiin johto olisi 15 km uudessa maastokäytävässä. Dagsmarkista Pyhävuoreen (5 km) ja sieltä edelleen uudelle sähköasemalle (13 km) uusi johto sijoittuisi olemassa olevien johtojen kanssa samaan maastokäytävään, joko samoihin pylväisiin tai niiden rinnalle. Arkkukallion vaihtoehdossa maakaapelit kulkisivat noin 400 metriä rakentamattomassa metsämaastossa ja loput 1700 metriä olemassa olevan metsäautotien vierellä. Voimajohdon varteen on kaavailtu usean eri tuulivoimahanketoimijan tarpeisiin (mm. UPM Kymmene Oyj:n Mikonkeitaan tuulivoimapuisto ja Triventus Oy Västervikin tuulivoimapuisto) rakennettavaa ns. Arkkukallion sähköasemaa (110/400 kV), josta tuulivoimapuistojen sähkönsiirto kytkettäisiin valtakunnan verkkoon. Kuva 30. Uttermossan tuulivoimahankkeen ulkoisen sähkönsiirron vaihtoehdot VE1 ja VE2. Molemmissa vaihtoehdoissa kyse on maakaapeloinnista 20 kV johdoin (kuvassa aluerajaus ja voimaloiden paikat ovat YVA-prosessin mukaiset). 43 § 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: KAAVASELOSTUS 4.9.2015 UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS 6. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutusten alkuperää, vaikutusaluetta sekä mahdollisia riski- ja häiriötilanteita on kuvattu tarkemmin ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. Selostuksesta löytyy myös kuvaus voimalarakenteista ja tarvittavista luvista. 6.1 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön 6.1.1 Melu Uttermossan tuulivoimahankkeen meluvaikutuksia arvioitiin mallinnettujen melutasojen perusteella. Mallinnuksesta on laadittu erillinen raportti, jossa on esitetty tarkemmin laskentamallin tiedot, mallinnuksen toteutus, lähtötiedot ja laskentaparametrit. Hankkeen meluvaikutuksia on aiemmin tarkastelu mm. YVA-vaiheessa. Mallinnus tehtiin Ympäristöministeriön hallinnon ohjeita 2/2014 ”Tuulivoimaloiden melun mallintaminen” raportin mukaisilla laskentaparametreilla. Melumallinnukset on tehty SoundPlan 7.3 – melulaskentaohjelmalla ISO 9613-2 laskentamallia käyttäen. Laskennassa käytetty maastomalli luotiin laadittiin Maanmittauslaitoksen numeerisen aineiston pohjalta, jossa korkeuskäyrät ovat 2,5 metrin välein. Mallissa ei huomioitu rakennuksia tai puustoa. Pienitaajuisen melun tarkastelu tehtiin soveltaen DSO 1284 mukaista menetelmää YM:n ohjeen 2/2014 mukaisesti. Lopullista päätöstä toteutettavasta tuulivoimalamallista ei ole vielä tehty. Laskennat tehtiin käyttäen napakorkeutta 140 m. Mallinnukseen valittiin äänitehotasoksi LWA 104,5 dB, joka on esim. Nordex N131/3000 taattu melupäästöarvo. Äänen taajuusjakaumana käytettiin eri laitosvalmistajien toimittamista arvoista laskettuja keskimääräisiä arvoja. Pientaajuisen melun laskennassa käytetty terssispektri perustuu kirjallisuudessa Vestasin V126-voimalalle esitettyyn tietoon. Terssiarvot skaalattiin vastaamaan kokonaisäänitehotasoa LWA 104,5 dB. Useita laitosmalleja on mahdollista ajaa ns. melun vaimennusmoodilla, joka vaikuttaa tuulivoimalan tuottamaan ääneen, joten mallinnuksella tutkittiin myös melun vaimennusmoodien vaikutusta melutilanteeseen. Mallinnuksessa käytetyt melumoodit perustuvat Nordex N131/3000 laitosmallin tietoihin. Uttermossan hankealueen ympäristö on nykyisellään pääosin maa- ja metsätalouskäytössä eikä hankealueella tai sen ympäristössä ole merkittäviä melulähteitä. Liikenne sekä maa- ja metsätaloudessa käytettävät työkoneet aiheuttavat melua ajoittain, mutta kokonaisuudessaan hankealue ympäristöineen on varsin rauhallista aluetta. Tönijärven rannassa hankealueen kaakkoispuolella on muutamia yksittäisiä loma-asuntoja, jota ei kuitenkaan ole kaavoitettu loma-asuinalueeksi. Vakituista asutusta on Uttermossan kyläalueella hankealueen luoteispuolella. Rakentamisen aikana töistä aiheutuu jossain määrin melua. Rakentamisaika on kuitenkin suhteellisen lyhyt ja siten meluvaikutukset arvioidaan vähäisiksi. Toiminnan aikana pääasia hankkeen meluvaikutuksista aiheutuu tuulivoimaloista, mutta aivan ilmasähkölinjojen vieressä linjat voivat aiheuttaa lähiympäristöön ääntä. Toiminnan lopettamisesta aiheutuu liikenteestä ja purkutöistä johtuvaa melua. Tällä hetkellä tuulivoimaloiden suunnittelua melun puolesta ohjaa valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset melutason yleiset ohjearvot sekä YM:n Tuulivoimarakentamisen suunnittelu – ohjeessa (4/2012) esitetyt suunnitteluohjearvot. Asuntojen sisätilojen melutasoista on annettu ohjeistuksia Asumisterveysohjeessa mm. pienitaajuiselle melulle sekä päivä- ja yöajan keskiäänitasoille.Lisäksi 1.9.2015 astuu voimaan Valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista (taulukko 8). 44 § 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: KAAVASELOSTUS 4.9.2015 UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS Taulukko 6. VNp 993/1992 mukaiset yleiset melutason ohjearvot. LAeq, enintään Ulkona Päivällä Yöllä (07–22) (22–07) 55 dB 50 dB1) 55 dB 45 dB 1) 45 dB 40 dB 2) Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 dB 30 dB Opetus- ja kokoontumistilat 35 dB - Liike- ja toimistohuoneet 45 dB - Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Uudet asuinalueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat Loma-asumiseen käytettävät alueet3), leirintäalueet ja virkistysalueet taajamien ulkopuolella sekä luonnonsuojelualueet Sisällä 1) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa 2) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä 3) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja LAeq = melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso) Taulukko 7. Tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot. Asumiseen käytettävillä alueilla, loma-asumiseen käy- LAeq Päiväajalle LAeq Yöajalle (07–22) (22–07) 45 dB 40 dB 40 dB 35 dB ei sovelleta ei sovelleta tettävillä alueilla taajamissa, virkistysalueilla Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamien ulkopuolella, leirintäalueilla, luonnonsuojelualueilla* Muilla alueilla (esim. teollisuusalueilla) * yöarvoa ei sovelleta luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä Taulukko 8. Valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden melutason ohjearvoista (tulee voimaan 1.9.2015). Melumallinnuksen mukaan (kuva 31) LAeq 40–45 dB meluvyöhykkeelle ei jää yhtään vakituisesti asuttua taloa. Yksi Tönijärven pohjoisosassa oleva loma-asunto jää 40-45 dB:n meluvyöhykkeelle. Lisäksi Tönijärven itärannalla oleva yksittäinen loma-asunto on 35-40 dB:n meluvyöhykkeellä. Kun voimalaitoksissa 7 ja 8 käytetään melumoodia, jolla äänitehotaso pudotetaan 102,5 desibeliin ja muissa laitoksissa äänitehotaso on 104,5 dB, jäävät kaikki lomarakennukset ja asuintalot alle 40 dB:n melutason. Kaksi Tönijärven loma-asuntoa on 35-40 dB:n meluvyöhykkeellä. Kaikkien tuulivoimaloiden tuottaessa suurimman melupäästön, on yhden Tönijärven loma-asunnon kohdalla melutaso yli yöajan suunnitteluohjearvon ja Vnp 993/1992 mukaisen yöajan ohjearvon 40 dB. Kun meluntuottoa rajoitetaan, ovat melutasot alle suunnitteluohjearvojen vakituisella asutuksella ja yksittäisten loma-asuntojen kohdalla. Pienitaajuista melua laskettiin kahteen reseptoripisteeseen, joista reseptoripiste A sijoitettiin Tönijärven pohjoisosassa olevan loma-asunnon luo ja reseptoripiste B luoteispuolen lähimmän asuintalon kohdalle. Sisätiloihin lasketut taajuuspainottamattomat terssipainetasot alittavat Asumisterveysohjeen mukaiset yöajan ohjearvot. 45 § 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: KAAVASELOSTUS 4.9.2015 UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS On huomioitava, että sääolosuhteet vaikuttavat merkittävästi tuulivoimalaitosten melun tuottoon ja leviämiseen. Mitattujen melutasojen on todettu useissa vertailuissa jäävän useimmiten mallinnettuja melutasoja pienemmiksi. Melumallinnuksissa esitetyt melualueet kuvaavat tilannetta myötätuulten vallitessa. Vallitsevat tuulensuunnat ovat hankealueella lounaasta ja etelästä, jolloin meluleviäminen kohdistuu eniten asumattomalle metsäseudulle poispäin asutuksesta ja loma-asunnoista. Kuva 31. Melumallinnus, tuulivoimaloiden äänitehotaso 104,5 dB 46 § 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: KAAVASELOSTUS 4.9.2015 UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS Kuva 32. Melumallinnus, tuulivoimaloiden 7 ja 8 äänitehotaso 102,5 dB ja muiden 104,5 dB 47 § 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: KAAVASELOSTUS 4.9.2015 UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS Reseptori A, ulkomelu 80 Reseptori A, sisämelu Reseptori B, ulkomelu 70 Reseptori B, sisämelu 60 Asumisterveysohje sisämelu LLeq (dB) 50 40 30 20 10 0 20 25 31,5 40 50 63 80 Taajuuskaista (Hz) 100 125 160 200 Kuva 33. Pienitaajuisen melun laskentatulokset reseptoripisteissä 6.1.2 Välke / varjostus Suunniteltujen tuulivoimalaitosten ympäristöönsä aiheuttaman liikkuvan varjon (YM:n ohjeen 4/2014 mukaisesti välkkeen) esiintymisalue ja esiintymistiheys laskettiin EMD WindPRO 2.9 ohjelman Shadow –moduulilla. Malli laskee kuinka usein ja minkälaisina jaksoina tietty kohde on tuulivoimaloiden aiheuttaman välkkeen alaisena. Välkevyöhykekartat on tehty ns. todellisessa laskentatilanteessa (Real case), jossa huomioidaan alueen tuulisuus- ja auringonpaistetiedot. Real Case tulos saadaan, kun teoreettisista maksimivälkemääristä (Worst Case) tehdään vähennykset auringonpaistetietoihin ja käyttötuntitietoihin (tuulensuunta sektoreittain) perustuen. Auringonpaisteisuustietona käytettiin Ilmatieteen laitoksen Mustasaari Valassaaret sääaseman keskiarvoisia auringonpaisteisuustietoja sekä Porin lentoaseman sääaseman tuulensuuntajakaumatietoja ilmastolliselta vertailukaudelta 1981–2010. Voimalan roottorin on oletettu tässä laskennassa liikkuvan 80 % vuoden tunneista. Laitosmallina laskennassa on käytetty tuulivoimaloita, joiden napakorkeus on 140 metriä ja roottorin halkaisija on 120 metriä. Useissa maissa on annettu raja-arvoja tai suosituksia hyväksyttävän välkevaikutuksen määrästä. Esimerkiksi Saksassa ns. todellisessa tilanteessa (Real Case) välke on rajoitettava kahdeksaan tuntiin vuodessa. Tanskassa sovelletaan yleensä todellisen tilanteen raja-arvona enintään kymmenen tuntia vuodessa. Ruotsissa vastaava suositus todelliselle välkkeen kestolle on enintään kahdeksan tuntia vuodessa ja 30 minuuttia päivässä. Suomessa ei ole määritelty välkevaikutukselle varsinaisia raja-arvoja tai suosituksia. Ympäristöministeriön Tuulivoimarakentamisen suunnittelu (4/2012) -ohjeessa on todettu, että vaikutusten arvioinnissa on suositeltavaa käyttää apuna muiden maiden suosituksia välkkeen rajoittamisesta. Suunnittelualueen lähiympäristössä ei ole olemassa olevia tuulivoimalaitoksia, joista aiheutuisi nykytilanteessa välkevaikutuksia hankealueen ympäristössä. Hankealueen luoteispuolella sijaitsee vakituista asutusta ja hankealueen kaakkoispuolella. Tönijärven rannalla on kolme yksittäistä lomarakennusta sekä yksittäinen vakituinen asuintalo. Suojelualueita ei sijaitse tuulivoimaloiden välkevaikutusalueella. Mallinnuksen mukaan yksi hankealueen luoteispuolella sijaitsevaa asuintalo on vyöhykkeen rajalla, jossa välkemäärä on 10 tuntia vuodessa. Kyseinen asuintalo on tuulivoimahankkeesta vastaa48 § 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: KAAVASELOSTUS 4.9.2015 UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS van omistuksessa. Luoteispuolen yhden vakituisesti asutun talon sekä autiotalon kohdalla välkemäärä on yli 8 tuntia, mutta alle 10 tuntia vuodessa. Näissä pihapiirien puusto ja ulkorakennukset rajoittavat välkevaikutusta ja vaikutuksen ajankohta kohdistuu muutamaan aamun tuntiin – alkusyksyn-kevään aikana. Tönijärven pohjoisosassa yksi loma-asunto on 8 tuntia vuodessa välkevyöhykkeen rajalla. Todellista välkevaikutusta arvioitaessa on huomioitava, että laadittu mallinnus ei ota huomioon metsän peitteisyyttä tai rakennuksia, jotka vähentävät välkevaikutuksia. Jos tuulivoimalat eivät ole nähtävissä esimerkiksi pihapiiristä, eivät ne myöskään aiheuta välkevaikutuksia kyseiseen tarkastelupisteeseen. Välkevaikutus esiintyy ainoastaan toimintavaiheessa, kun tuulivoimalat ovat käynnissä ja se syntyy sääolojen mukaan, joten välkettä on havaittavissa tietyssä katselupisteessä vain tiettyjen valaistusolosuhteiden täyttyessä ja tiettyinä aikoina vuorokaudesta. Näkemäanalyysikartan perusteella hankealueen luoteispuolen rakennukset sijaitsevat pääosin peltojen ympäröiminä ja alueella on nähtävissä useita tuulivoimaloita, vaikkakin pihapiirin puusto voi rajata paikoin näkyvyyttä tuulivoimaloille. Tönijärven rannalla välkettä aiheuttavat tuulivoimalat ovat pääosin näkyvissä. Laaditun välkemallinnuksen mukaan Uttermossan tuulivoimalahanke ei aiheuta merkittäviä välkevaikutuksia lähialueen vakituiselle asutukselle. Tuulivoimaloiden välkevaikutuksia on mahdollista vähentää siirtämällä voimaloiden tarkkaa sijaintia kaavan mukaisella tuulivoimalan alueella sekä laitosmallin valinnalla. Vaikutuksia voidaan lieventää myös teknisin keinoin, jolloin tarvittaviin voimaloihin asennetaan välkkeen rajoitusjärjestelmä. Järjestelmän avulla tuulivoimala voidaan ohjata pysähtymään tiettyinä ajankohtina. Kuva 34. Välkemallinnus, real case. Metsästys Tuulivoimapuiston rakentamisesta aiheutuva lisääntynyt ihmistoiminta alueella saattaa johtaa erityisesti suurempien riistaeläinten siirtymiseen rauhallisemmille alueille. Mikäli rakentamistoimet tehdään metsästysaikaan, on mahdollista että saalismäärät jäävät normaalia 49 § 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: KAAVASELOSTUS 4.9.2015 UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS pienemmiksi. Vaikutukset voidaan kuitenkin arvioida pääosin väliaikaisiksi eläinten palatessa rakentamisen aiheuttaman häirinnän vähentyessä. Hirvieläinten käyttäytymisestä tuulivoimaloiden läheisyydessä tehdyt tutkimukset viittaavat siihen, että voimaloiden suorat, käytönaikaiset vaikutukset, esim. melu ja visuaaliset häiriötekijät, ovat kokonaisuudessaan suhteellisen pieniä, eivätkä hirvet merkittävällä tavalla vierasta niiden elinympäristöön sijoitettavia voimalarakenteita. Pienriistasta tehty selvitys (jänis, metsäkauris ja kettu) ei osoittanut eroja jälkien, jätösten ym. määrässä eli eläinten levittäytymisessä tai elinympäristön käytössä tuulimyllyalueiden ja referenssialueiden suhteen (Menzel & Pohlmeyer 1999). Selvitys osoitti myös sen, että jälkien/jätösten ym. määrässä ja jakautumisessa 10-1000m säteellä tuulimyllystä ei ollut eroja (Menzel & Pohlmeyer 1999). Suunnittelualueella tuulivoimalat että niiden edellyttämät huoltotiet ja voimalinjat on sijoiteltu hakkuuaukoille ja muihin pääasiassa käsiteltyihin ympäristöihin, jotta hankkeen aiheuttamien elinympäristömuutosten määrä sekä mm. metsien pirstaloituminen pystyttäisiin mahdollisimman pitkälle ehkäisemään. Rakentamisajan kaltaisia vaikutuksia arvioidaan syntyvän, kun tuulivoimapuiston toiminta lakkaa ja voimalat puretaan ja kuljetetaan pois. Metsästys ja riistanhoito alueella voi jatkua tuulivoimaloiden rakentamisen jälkeenkin. Lähinnä hirvenmetsästyksen järjestelyihin hankkeella voi olla vähäisiä vaikutuksia. Metsästysseurojen on tarkistettava ampumalinjat ja mahdollisten jahtitornien sijainti, jotta voimaloille ei aiheudu vaurioita ja kimmokkeiden vaara saadaan eliminoitua. Myös kanalintujen latvalinnustus kiväärillä voi jossain tapauksessa hankaloitua tuulivoimaloiden rakenteiden ollessa pääasiallisilla ampumasektoreilla kyseisessä metsästysmuodossa. Vaikutuksia vähentää se, ettei esim. latvalinnustus ole erityisen merkittävä metsästysmuoto suunnittelualueella nykyisellään ja hirvenmetsästyksen ampumalinjat ja tuulivoimalat ovat suhteellisen helposti yhteen sovitettavissa. 6.2 Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Maa- ja kallioperän muokkaustoimet ovat paikallisia ja kohdistuvat tuulivoimaloiden perustamisja kenttäalueille sekä tieyhteyksille ja vähäisemmässä määrin maakaapelin sijoittamisalueille. Suunnittelualueelle tullaan rakentamaan jokaiselle tuulivoimalalle oma huoltotieyhteys, jonka ympäriltä joudutaan raivaamaan puustoa 12–15 metrin leveydeltä. Olemassa olevia tieyhteyksiä ja kulku-uria hyödynnetään mahdollisimman paljon. Peruskunnostettavaa olemassa olevaa tietä tai tieuraa on noin 2,5 kilometriä. Kokonaan uutta huoltotietä uuteen maastokäytävään arvioidaan tarvittavan noin 3,3 kilometriä. Tiet tulevat olemaan sorapintaisia ja noin kuuden metrin levyisiä, poikkeuksena kaarteet, joissa tiestöä levennetään kaarresäteestä riippuen. Kaarteissa voidaan kuljetusuran vuoksi joutua puustoa raivaamaan leveämmältä alalta. Tiet on pyritty sijoittamaan kantaville moreeni- ja kallioalueille. Tielinjoilta kuoritaan pintamaat, tien pohja tasataan ja rakennusaineena käytetään moreenia ja mursketta tai vastaavia materiaaleja. Kivikkoisissa ja kallioisissa kohdissa pohjaa louhitaan riittävän tasauksen saavuttamiseksi. Mikäli tietä joudutaan rakentamaan heikommin kantavalle pohjalle (turve, savi), niin tie tullaan tekemään riittävän kantavaksi massanvaihdoilla. Teiden rakentamisen yhteydessä tullaan vetämään maakaapelit tien varsia seuraten jokaiselle voimalalle. Voimaloiden 3 ja 4 välille rakennetaan lisäksi pelkkä maakaapeliyhteys (ilman huoltotietä). Maaperää muokataan myös tuulivoimaloiden rakentamisalueilla. Yhden voimalan tarvitsema rakentamis- ja nostoalue on noin puolen hehtaarin kokoinen, jossa suurimmat toimenpiteet kohdistuvat varsinaisen voimalan perustuksen kohdalle. Perustuksen pinta-ala on noin 25 x 25 metriä ja korkeus 1–3 metriä. Yhteensä voimaloiden kenttäalueiden osalta muokattavaa pinta-alaa on noin 4,8 ha. Laskettaessa huoltoteiden osuus mukaan, muokattavaa pinta-alaa on yhteensä 8,3 ha. Huoltoteiden, voimaloiden ja niitä ympäröivien nostoalueiden rakentamiseen tarvitaan paljon maa- ja kiviaineksia. Materiaali hankitaan osin suunnittelualueen ulkopuolelta, osa saadaan suoraan rakentamisalueelta leikkausmassoista. Yleissuunnitelmaan perustuvien arvioiden mukaan tiestön ja asennuskenttien rakentamiseen tarvitaan noin 35 000-40 000 m3-rtr murskattua kiviaineista. Alueelle rakennettavan tiestön, kaapeliyhteyksien ja tuulivoimaloiden perustusten ulkopuolella hankkeella ei ole vaikutusta maa- tai kallioperään. Suunnittelualueen ulkopuolelta tarvittava kivija maa-aines hankitaan maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain mukaan lupavelvollisilta laitoksilta. Näiden laitosten ottotoiminta ja vaikutukset ympäristöön on tarkasteltu niiden omissa lupaprosesseissaan. Tässä vaiheessa hankeprosessia ei ole vielä selvillä mistä 50 § 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: KAAVASELOSTUS 4.9.2015 UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS kiviainesmateriaaleja tullaan ottamaan, sillä asiat ratkeavat rakennussuunnitelma –ja toteutusvaiheessa kun eri materiaalitoimitukset kilpailutetaan. Alueelta kuoritut massat käytetään lopuksi maisemointiin. Huoltotoimenpiteet tai tuulivoimaloiden käyttö-öljyt eivät muodosta merkittävää maaperän pilaantumisriskiä. Tuulivoimahankkeen toiminnan päätyttyä rakenteet puretaan ja alue maisemoidaan tarkoituksenmukaisella tavalla. Vaikutukset maa- ja kallioperään arvioidaan kohtalaisiksi. Vaikutukset maa- ja kallioperään ovat pysyviä, mutta paikallisia ja pääosin rakentamisen aikaisia. Vaikutusalueella ei sijaitse luokiteltuja arvokkaita geologisia kohteita tai alueita. Suunnittelualueella ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita. Lähimmät pohjavesialueet ovat Kärjenkoski A (1015151 A, I-lk) ja B (1015151 B, II-lk), jotka ovat noin 2,7 kilometriä lähimmistä voimaloista itään. Kallträskinkankaan I-luokan pohjavesialue sijaitsee noin yhdeksän kilometrin päässä hankealueesta etelään. Tuulivoimapuiston alueelta ei ole pohjaveden virtausyhteyttä pohjavesialueelle. Suunnittelualueella on yksi talousvesikaivo Uusikytö –nimisen pellon länsipäässä, josta vapaa-ajan asukkaat hakevat loma-aikaan juomavettä. Tuulivoimapuiston alueella irtomaakerros on hyvin ohut ja kallio on laajoilla alueilla paljastunut, joten sadannasta suurin osa virtaa pintavetenä pois alueelta. Pieni määrä sadannasta imeytyy maaperään pohjavedeksi. Pohjaveden virtausmatkat ovat ohuessa maaperässä lyhyitä eikä kallioisella alueella muodostu laajaa yhtenäistä pohjavesiesiintymää. Pohjavesi purkautuu notkelmissa ojiin. Tuulivoimapuiston rakentamisella ei ole merkittävää vaikutusta pohjaveteen. Alueella tehtävät maarakennustyöt voivat aiheuttaa vähäisiä muutoksia veden virtausreitteihin tai vedenpinnan tasoon maaperässä rakennettavan kohteen kohdalla. Toiminnan aikana voimaloiden vaihteistoissa ja laakereissa on satoja litroja öljyä, mikä saattaa erittäin vakavissa häiriötilanteissa (esim. rakennevirhe tai tuulivoimalan kaatuminen maanjäristyksestä) päästä vuotamaan maaperään. Tällaiset vakavat häiriötilanteet ovat kuitenkin erittäin harvinaisia ja todennäköisyys tapahtumalle erittäin pieni. Suunnittelualueella virtaa Töniluoma, joka on valtaosin aikanaan soiden kuivatuksen yhteydessä kaivettua, perattua ja suoristettua uomaa. Se on merkitty kaavaan luo-4 –merkinnällä (luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue). Töniluoma muuttuu Uusikytö-nimisen peltoalueen kohdilla luonnontilaiseksi uomaksi, johon eivät kaivutoimet ole ulottuneet ja on edustavimmillaan Uttermossantien molemmin puolin, jossa uoma on luonnonmukaisesti meanderoitunutta ja kova pohja on soran ja kivien peitossa. Suuri osa voimaloiden perustuksista sijaitsee lähellä pieniä ojitusalueita, jotka johtavat vetensä aikanaan Töniluomaan. Töniluoman välittömään läheisyyteen (n. 100 m) ei perustuksia ole kuitenkaan suunniteltu sijoitettavaksi, joten suoria valumavaikutuksia luomaan ei esiinny. Maa-aines perustuspaikoilla on enimmäkseen karkeaa kivennäismaata, jolloin kiintoainepartikkelit ovat suuria ja ne eivät helposti kulkeudu. Siksi on oletettavaa, että vain hyvin pieni osa rakennusalueelta muodostuvasta kiintoainekuormasta ja siihen sitoutuneista ravinteista päätyisi vesistöön asti – valtaosa jää rakentamiskohteen välittömään läheisyyteen ympärys- ja kuivatusojiin. Tämän haitan on arvioitu olevan merkityksetön ja hyvin lyhytaikainen pienvesien kannalta. Myös toiminnanaikaiset vaikutukset ovat erittäin vähäisiä liittyen vähäiseen voimalan öljyvuotoriskiin äärimmäisessä poikkeustilanteessa. Toiminnan lopettamisesta arvioidaan syntyvän rakentamisenaikaisia pienemmät vaikutukset. Rakennettava huoltotie ylittää Töniluoman kahdelta kohdalta, jossa luoma on kuitenkin kaivettua ja suoristettua, luonnontilan menettänyttä uomaa. Huoltotien rakentaminen Töniluoman yli vaatii mm. riittävän isonkokoisen siltarummun, jotta vesi ei tierakentamisen vuoksi ala padottamaan luoman yläjuoksua. Kyseisellä rakentamistoimenpiteellä on hyvin vähäinen vaikutus Töniluomaan ja ylipäätään pintavesien vedenlaatuun. Vaikutuksen katsotaan olevan hyvin lyhytaikainen, joka saattaa näkyä veden tilapäisenä samenemisena. Muutenkin teiden rakentamisesta aiheutuvan haitan arvioidaan olevan vaikutuksiltaan vähäinen ja lyhytkestoinen. Teihin rakennetaan uomien kohdalle riittävän mitoitusvirtaaman omaavat rummut, joten tiestä ei aiheudu padotusvaikutusta ja muutoksia alueen vesitaseeseen ja vedenkorkeuksiin normaalivirtaaman aikaan. Mahdollisena huipputulva-aikana uomien normaali vedenjohtokyky ei riitä johtamaan vettä, jolloin uomat tulvivat siltarakenteista huolimatta. Tulvakaudet ovat kuitenkin lyhytaikaisia ja kuuluvat osana uomien luonnollista virtaamasykliä. Käytönaikaisia vaikutuksia pintavesiin ei arvioida olevan. Äärimmäisissä häiriötilanteissa (esim. rakennevirhe tai tuulivoimalan kaatuminen maanjäristyksestä) voimalaöljyt aiheuttavat alueen pintavesien pilaantumisriskin. 51 § 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: KAAVASELOSTUS 4.9.2015 UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS Sähkönsiirto voimaloiden välillä toteutetaan maakaapelein, jotka kaivetaan vähintään noin 0,7 metrin syvyyteen. Kaivanto peitetään välittömästi kaapelin asentamisen jälkeen, jolloin avokaivantoa myöden ei pääse kulkeutumaan pintavesiä pitkiä matkoja. Pääasiassa maakaapelit kaivetaan rakennettavien huoltoteiden yhteyteen. Töniluoman alitus maakaapelilla toteutetaan joko kaivamalla se kaivinkoneella uoman pohjalle riittävän syvälle, ettei kaapeliin kohdistu ulkoisia rasituksia veden virtauksesta, tai suuntaporaamalla maakaapeli uoman alitse niin, ettei itse uomaan tarvitse kohdistaa kaivutoimia. Lisäksi maakaapeli voidaan rakentaa Töniluoman yli käyttämällä ilmassa kulkevaa suojaputkea tai umpinaista teräshyllyä. Missään vaihtoehdossa ei katsota aiheutuvan haitallisia vaikutuksia pinta-vesiin tai pienvesien luonnontilaan. Sähkönsiirrolla ei katsota olevan tuulivoimapuiston käytön aikaisia vaikutuksia pintavesiin. Sähkönsiirtoon tarvittavat kaapelit eivät muodosta esim. öljypäästöjä, jotka pääsisivät vesistöihin. Myöskään huollon aikaisilla toimilla ei katsota olevan vaikutusta pintavesien tilaan. Tuulivoima vaikuttaa ilmastoon ja ilmanlaatuun korvaamalla ja vähentämällä päästöjä aiheuttavaa energiantuotantoa. Hankkeella voidaan arvioida saavutettavan vuosittain noin 2 000 -8 000 tonnin hiilidioksidipäästöjen vähenemä, mikä vastaa noin 1 % Pohjanmaan kasvihuonekaasupäästöistä. Sähkön tuottaminen tuulivoimalla ei tuota toimintavaiheessaan lainkaan ilmastonmuutosta kiihdyttäviä kasvihuonekaasupäästöjä, kuten hiilidioksidia, jolloin tuulivoimapuiston avulla pystytään hillitsemään ilmastonmuutosta. Tämä toteutuu etenkin, jos sen avulla pystytään korvaamaan kasvihuonekaasupäästöjä synnyttäviä energianlähteitä kuten fossiilisia polttoaineita tai turvetta. Yleisesti tuulivoiman arvioidaan korvaavan ensisijaisesti tuotantokustannuksiltaan kalliimpia energiamuotoja, erityisesti hiililauhdetai maakaasupohjainen sähköntuotanto, joiden vaikutukset ilmastonmuutokseen ovat usein myös suurimmat. Yleisesti tuulivoimapuiston on arvioitu tuottavan sen rakentamisessa ja käytöstä poistosta kuluvan energiamäärän keskimäärin 4–6 kuukauden aikana, kun otetaan huomioon varsinaisen tuulivoimapuiston ohella myös niissä käytettävät voimajohdot, sähköasemat ym. oheisrakenteet. Tämän jälkeen tuulivoimapuiston avulla tuotettavan sähkön voidaan arvioida alentavan suoraan energiantuotannosta aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen määrää. 6.3 Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Kasvillisuus ja luontotyypit Osayleiskaava tukee alueen arvokkaiden luontokohteiden ja luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Kaavan toteutumisella ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia kasvillisuuden, sen muodostamien luontotyyppien tai sen tarjoamien elinympäristöjen monimuotoisuuteen. Tuulivoimaloiden ja huoltoteiden rakentamisalueilla ei ole ennakkotietojen ja tehtyjen selvitysten perusteella luonnonsuojelulain 29 §:n mukaisia luontotyyppejä, metsälain 10 §:n tarkoittamia arvokkaita elinympäristöjä, vesilain 11 §:n tarkoittamia arvokkaita pienvesiä, uhanalaisia luontotyyppejä tai uhanalaisten eliölajien elinympäristöjä. Tuulivoimaloiden rakentamisalueiden ja huoltotieyhteyksien metsät ovat intensiivisessä metsätalouskäytössä sisältäen eri-ikäisiä kasvatusmetsikköjä, joissa aluskasvillisuus on kasvimaantieteelliselle alueelle tyypillistä yleistä lajistoa. Suunnittelualueen ja sen lähiympäristön arvokkaimmat luontokohteet ovat Töniluoman luonnontilainen puronvarsikuusikko sekä Töyrenkeitaan valtaosin ojittamaton avosuo. Näille kohteille ei ole kaavassa osoitettu tuulivoimarakentamista, joka uhkaisi näiden kohteiden ominaispiirteitä. Kohteet on osoitettu kaavassa luo-merkinnällä (luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue). Kaavassa on varattu kolme vaihtoehtoista reittiä, joissa tuulivoimaloilta tulevat keskijännitemaakaapelit risteävät Töniluoman. Maakaapeli risteää Töniluoman luonnontilaisen uomaosuuden kohdalla kerran, jossa luoman alitus voidaan toteuttaa suuntaporauksella koskematta itse uomaan. Toinen reittivaihtoehto antaa mahdollisuuden sijoittaa maakaapeli Uttermossantien ojaluiskaan Töniluoman alituksen kohdalla. Kolmannessa vaihtoehto keskijännitekaapeli voidaan rakentaa Töniluoman yli käyttämällä ilmassa kulkevaa suojaputkea tai umpinaista teräshyllyä ns. Tampereen sillan kohdalla. Tällä kohdin itse uoma ei ole luonnontilaista. 52 § 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: KAAVASELOSTUS 4.9.2015 UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS Rakentamisalueiden puusto ja kasvillisuus häviää hakkuiden ja maanmuokkausten seurauksena. Kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin kohdistuvat vaikutukset jäävät kuitenkin vähäisiksi, sillä rakentamisalueiden lajisto on tavanomaista kivennäismaametsien lajistoa, eikä uhanalaisia lajeja, muita huomionarvoisia lajeja tai uhanalaisia luontotyyppejä havaittu maastoinventointien yhteydessä. Tuulivoimahankkeen rakentaminen tulee osaltaan lisäämään metsäalueiden pirstoutumista, vaikka rakennettavat alueet ovatkin vain muutamia prosentteja koko suunnittelualueen pinta-alasta. Pirstoutumisen vaikutuksia vähentää huoltotieyhteyksien sijoittaminen olemassa oleville metsäteille ja kulku-urille, joten kokonaan uusien reittien raivaamisen tarve on melko vähäinen. Tuulivoimahankkeella ei ole toiminnan aikaisia vaikutuksia kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin. Tuulivoimapuisto ei toiminnan aikana normaalitilanteessa aiheuta päästöjä, jotka vaikuttaisivat rakentamisalueita ympäröivään kasvillisuuteen. Toiminnan päättymisen jälkeen vaikutukset kasvillisuuteen ovat osittain palautuvia. Alueet metsitetään ja maisemoidaan. Linnusto Linnustoon kohdistuvat vaikutukset ovat luonteeltaan sekä suoria että välillisiä. Linnustovaikutukset voidaan jakaa kolmeen eri tyyppiin: 1. Häiriö- ja estevaikutuksiin 2. Rakentamisesta johtuviin elinympäristömuutoksiin sekä 3. Voimaloiden aiheuttamaan törmäyskuolleisuuteen Tuulivoimapuiston toteuttaminen tulee muuttamaan suunnittelualueen yleisluonnetta metsätalousvaltaisesta alueesta enemmän teolliseen suuntaan, mikä tulee todennäköisesti vaikuttamaan myös alueelle luonteenomaiseen linnustoon. Hankkeen kannalta keskeisiksi vaikutusmekanismeiksi voidaan tässä yhteydessä arvioida erityisesti tuulivoimaloista ja lisääntyvästä ihmistoiminnasta aiheutuvien häiriötekijöiden lisääntyminen, hankkeen aiheuttamat elinympäristömuutokset ja alueen nykyisten metsäalueiden pirstoutuminen sekä joidenkin lajien osalta tarve väistää tuulivoimaloita. Tuulivoimaloiden rakentamisen on havaittu vaikuttavan erityisesti yhtenäisiä metsäalueita suosivien lajien esiintymiseen sekä toisaalta lisäävän reunavaikutteisten lajien esiintymistä (Kerlinger 2000). Suomessa näitä vaikutuksia voidaan verrata yleisten metsätaloustoimien aiheuttamiin linnustomuutoksiin, joille luonteenomaista on erityisesti ihmistoimintaa välttelevien lajien (mm. suuret petolinnut, metso) taantuminen vanhojen metsien vähenemisen sekä metsien pirstoutumisen seurauksena. Sen sijaan tavanomaisempien varpuslintujen sekä muun muassa tikkalintujen on yleisesti havaittu sietävän melko hyvin ihmistoimintaa pesimäalueidensa läheisyydessä, kun elinympäristömuutokset eivät kohdistu suoraan niiden käyttämiin pesäpaikkoihin. Nyt tarkasteltavana olevalle alueelle suunnitellut tuulivoimalaitokset sijoittuvat pääosin nuorehkoihin kasvatus- ja taimikkovaiheen metsiin sekä avohakkuualueille, joilla erityisiä vanhoja, yhtenäisiä metsäalueita suosivien lajien parimäärät ovat jo nykyisin hyvin pieniä. Vaateliaita ja tuulivoimatuotannosta erityisesti häiriintyviä lajeja ei suunnittelualueella juuri ole. Tästä syystä tuulivoimaloiden rakentamisesta aiheutuvien elinympäristömuutosten voidaan arvioida jäävän merkitykseltään pieniksi niiden kohdistuessa pääasiassa metsäympäristöille tavallisiin ja yleisiin lintulajeihin. Suunnittelualueella esiintyvistä lajeista tuulivoimarakentamisen voidaan arvioida vaikuttavan voimakkaimmin metsäkanalinnuista metsoon. Merkittävimmäksi vaikutusmekanismiksi voidaan tässä yhteydessä nostaa erityisesti hankkeen aiheuttamat elinympäristömuutokset ja elinympäristöjen pirstoutuminen sekä ihmistoiminnasta aiheutuvien häiriötekijöiden lisääntyminen alueella, jotka voivat osaltaan vaikuttaa metson viihtyvyyteen alueella (metson päiväreviirialue). Varsinaisia soidinpaikkoja ei suunnittelualueelta kuitenkaan tavattu. Muista kanalinnuista teeren, pyyn ja riekon elinolosuhteisiin ei hanke merkittävästi vaikuta. Teeren soidinareenoille (Töyrenkeidas, 53 § 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: KAAVASELOSTUS 4.9.2015 UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS Pikkujärvensuo ja Tönijärvi) eikä riekon pääasiallisesti käyttämiin elinympäristöihin (Töyrenkeidas ja sen reunarämeet) ole kohdistumassa rakennustoimenpiteitä. Tuulivoimapuiston toiminnan aikaisia vaikutuksia pesimälinnustolle ovat mm. paikallisiin lintuihin kohdistuvat törmäysriskit. Metsäkanalinnuilla syiksi havaituille törmäyskuolemille on arvioitu melko huonoa lentotaitoa ja suoraviivaista lentotapaa, mikä altistaa ne törmäyksille sekä tuulivoimaloiden mutta myös niiden edellyttämien oheisrakenteiden (mm. voimajohdot) kanssa (Zeiler & Grünschachner-Berger 2009, Bevanger ym. 2010). Metson liikkuminen nykyaikaisten tuulivoimaturbiinien toimintakorkeuksilla (> 50 m) on kuitenkin harvinaista, joten sen kannalta suuremman törmäysriskin muodostavat todennäköisesti lapojen sijaan muut tuulivoimapuiston edellyttämät rakenteet (tuulivoimalan runko, sähköasema, voimajohdot). Vaikutuksia vähentää tässä hankkeessa oleellisesti maakaapelointi. Riekkojen on todettu joissain tutkimuksissa (mm. Bevanger ym. 2010). törmäävän tuulivoimaloihin yllättävän helposti, vaikka laji lentää pääasiassa hyvin matalalla maanpinnan läheisyydessä. Riekkoja pesii Uttermossan suunnittelualueen läheisyydessä Töyrenkeitaalla ja sen puoliavoimilla reunarämeillä. Onkin mahdollista, että etenkin Töyrenkeidasta lähinnä oleva voimala nro 8 saattaa aiheuttaa teoreettisen törmäysriskin sijoituspaikan itäpuolen rämeellä ja sen tuntumassa lentäville riekoille. Mahdolliset törmäysvaikutukset koskisivat lähinnä vain yksittäisiä lintuja eikä sillä olisi kannan suuruuteen laajempaa vaikutusta. Vaikutukset itse suunnittelualueen petolintulajistoon ovat pienet. Maastokartoituksissa havaittiin suunnittelualueella pesivän vain yksi petolintulaji, varpushaukka. Varpushaukka on Suomen runsaslukuisin päiväpetolintulaji, joka ei ole uhanalainen tai edes silmälläpidettävä laji. Sen pesivä kanta Suomessa on noin 7 000 – 10 000 paria (Valkama ym. 2011). Se suosii tiheäkasvuisia ja koivua kasvavia korpia sekä hoitamattomia nuoria metsiä ja taimikoita eli on pesäpaikkavalinnassaan aivan erilainen kuin muut metsähaukkamme. Varpushaukka on tottunut myös ihmistoimintaan, sillä usein pesiä löytyy läheltä asutustakin. Varpushaukan pesä löytyi suunnittelualueen keskeltä tiheästä ja nuoresta kuusikoivusekapuustoselta turvekankaalta. Pesäpaikan etäisyys lähimpään voimalaan on yli 200 metriä, joka todennäköisesti riittää turvaamaan pesäpaikan elinkelpoisena jatkossakin. Mikäli laji ei kelpuuta hoitamatonta turvekangastiheikköä jatkossa pesäpaikakseen, on korvaavaa elinympäristöä alueella runsaasti tarjolla. Vaikutukset varpushaukkaan arvioidaan vähäisiksi. Suurikokoisista petolinnuista suunnittelualueen läheisyydessä pesii kalasääski eli sääksi. Laji suosii pesinnässään rauhallisia metsä- ja suoseutuja mutta voi pesiä myös muutaman sadan metrin päässä maaseutuasutuksesta ja teistä (Saurola & Koivu 1987). Pesiä on löydetty myös mm. kolmiomittaustorneista ja merimerkeistä. Suunnitelluista tuulivoimaloista yksikään ei sijaitse alle kilometrin päässä pesästä, vaan ovat kaikki noin 1…2 kilometriä pesäpuusta. Kilometrin etäisyyttä on pidetty yleisesti katsoen riittävänä etäisyytenä turvaamaan tuulivoimarakentamisesta aiheutuvat suorat häiriövaikutukset (SOF 2013). Metsähallituksen ympäristöoppaassa (Päivinen ym. 2011) petolintujen pesimäalueiden hoito-ohjeissa suositellaan sääksen osalta, että mm. retkeilyreittejä ei tulisi johtaa pesän lähelle (500 metrin säteellä pesästä), pysyviä leiri- tai tulentekopaikkoja ei tule perustaa alle kilometrin päähän pesästä, jos pesälle on näköyhteys. Metsätöitä tulisi välttää asutun pesän läheisyydessä 15.4. – 30.7. välisenä aikana. Tuulivoimarakentamisesta aiheutuvat häiriöt sääkselle arvioidaan melko vähäisiksi riittävän suojaetäisyyden vuoksi ja siksi, että melua aiheuttavia rakentamistoimia voidaan tarvittaessa rajoittaa lajin pesimäaikana. Toiminnassa olevat tuulivoimalat muodostavat törmäysriskin paikallisille sääksille. Sääksen osalta ei ole kertynyt vastaavanlaista seurantatietoa kuin merikotkalla tuulivoimahankkeiden aiheuttamista törmäysriskeistä, mutta laji voidaan käyttäytymiseltään ja fysiologialtaan rinnastaa tässä yhteydessä merikotkaan ja muihin suuriin petolintulajeihin. Törmäyksistä tuulivoimaloihin on kuitenkin esitetty muutamia havaintoja maailmalta (www.savetheeaglesinternational.org). Petolinnuilla suurimmaksi törmäysriski on mm. Orloffin ja Flanneryn (1992) tutkimuksessa arvioitu erityisesti saalistelevilla linnuilla, joiden katse on kiinnittynyt maassa olevaan saaliiseen eivätkä ne siksi välttämättä havaitse sivusta tai ylhäältä tulevaa tuulivoimalan lapaa. Vastaavasti Hodos ym. (2001) ovat arvioineet petolintujen törmäysten merkittävimmäksi syyksi sitä, etteivät linnut pysty havaitsemaan nopeasti liikkuvaa lavan kärkeä. Sääksi kaartelee ja liitelee saalistaessaan vesistön yllä yleensä alle 150 metrin korkeudella mutta nostaa lentokorkeuttaan useisiinkin satoihin metreihin etsiessään kalaparvia tai tehdessään pidempiä lentoetappeja (Poole 1989). Sääkset 54 § 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: KAAVASELOSTUS 4.9.2015 UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS saalistavat yleensä alle kymmenen kilometrin päässä pesästä mutta kymmenien kilometrien pituiset ravinnonhakumatkatkaan eivät ole lajille mahdottomia. Kesällä 2011 sääksen pesimäsuolla suoritetun lentoseurannan perusteella sääksen pääasialliset ravinnonhakulennot eivät suuntautuneet suunnittelualueen suuntaan, minkä vuoksi lintujen todennäköisyys törmätä tuulivoimaloihin arvioidaan vähäiseksi. Suunnittelualue ei myöskään tarjoa sääkselle saalistuspaikkoja (vesistöjä), mikä pienentää alueen houkuttelevuutta sääksien kannalta ja vähentää siten oleellisesti niiden kuluttamaa aikaa tuulivoima-alueella. Mahdolliset suunnittelualueen ylittävät lennot ovat todennäköisesti melko suoraviivaisia saalistusalueiden ja pesäpaikan välillä, mikä on vähemmän riskialttiimpaa sääkselle kuin kaartelu ja saaliin etsiminen vesistöjen tuntumassa, jolloin niiden huomio on keskittynyt saalistamiseen. Taulukko 9. Lajikohtainen tarkastelu tuulivoimapuiston vaikutuksista suojelullisesti huomionarvoisiin lajeihin. Laji Vaikutukset Pyy (Bonasa bonasia) Pyy on arvioitu Suomessa elinvoimaiseksi lajiksi, ja sen pesimäkanta ei ole vähentynyt samalla tavalla kuin esimerkiksi metsolla tai teerellä. Suunnittelualueella pyytä esiintyy vähintään 2-3 parin verran. Pieni osa lajin elinympäristöksi soveltuvasta metsästä raivataan tuulipuiston rakentamiseen mutta alueelle jää vielä runsaasti korvaavaa elinympäristöä. Laji ei myöskään käytännössä koskaan lennä tuulivoimaloiden toimintakorkeuksilla, minkä takia törmäysriski vähäinen. Tuulivoimahankkeen vaikutukset pyyhyn arvioidaan hyvin vähäisiksi. Teeri (Tetrao tetrix) Teeri on säännöllinen, mutta kuitenkin melko harvalukuinen pesimälaji suunnittelualueella sijaitsevien soiden laitamilla. Teeri viihtyy metsoa useammin myös metsien reuna-alueilla sekä taimikoissa, minkä vuoksi lajin kannalta potentiaalisia elinympäristöjä on suunnittelualueella melko paljon. Laji saattaa jossain määrin häiriintyä erityisesti ihmistoiminnan lisääntymisestä suunnittelualueella, mutta vaikutukset arvioidaan sen osalta kuitenkin melko vähäisiksi. Teeren soidinpaikkoihin ei kohdistu tuulivoimarakentamista. Metso (T. urogallus) Suunnittelualue kuuluu osana metsojen käyttämään päiväreviiriin mutta varsinaisia soidinpaikkoja ei selvitysalueelta havaittu. Tuulivoimarakentaminen lisää alueen elinympäristömuutoksia ja elinympäristöjen pirstoutumista sekä ihmistoiminnasta aiheutuvia häiriötekijöitä, jotka voivat jatkossa vaikuttaa metson viihtyvyyteen alueella. Vaikutukset ovat kuitenkin kokonaisuudessaan vähäisiä, sillä metson käyttämä päiväreviiri on laaja, jolloin sille jää runsaasti myös korvaavaa metsäaluetta. Metson suhteen kriittisimpiä kohteita kuten soidinpaikkoja ei suunnittelualueella ole havaittu. Voimaloiden etäisyydet lähimpiin tunnettuihin metsojen soidinpaikkoihin suunnittelualueen ulkopuolellakin riittävät estämään suorat häiriövaikutukset. Laji lentää harvoin törmäysriskikorkeudella, joten lajin törmäysriski on vähäinen. Hankkeen vaikutukset metsoon arvioidaan kokonaisuudessaan vähäisiksi. Riekko (Lagopus lagopus) Riekkoja pesii Töyrenkeitaalla ja sen reunarämeillä. Tuulivoimarakentaminen ei uhkaa lajin pesimisympäristöjä. Suunnittelualueen itäpuolisin voimala saattaa lisätä lajin törmäysriskiä voimalaan, mutta mahdolliset vaikutukset jäävät paikallisiksi. Tuulivoimahankkeen vaikutukset riekkoon arvioidaan vähäisiksi. Tavi (Anas crecca) Tavi on Suomen runsaslukuisimpia vesilintuja, joka kelpuuttaa pesimäympäristökseen monen tyyppisiä vesistöjä, lampia ja ojia. Tuulivoimarakentaminen ei kohdistu suunnittelualueella olevaan laskeutusaltaaseen eikä lajin ole todettu olevan kovin törmäysherkkä tuulivoimaloihin. Hankkeen vaikutukset taviin arvioidaan hyvin vähäiseksi. Leppälintu (Phoenicurus Phoenicurus) Leppälintu on yleensä karujen ja valoisien mäntykankaiden tyyppilaji. Suunnittelualueella tavatut leppälinnut suosivat alueen itäosan karuja kalliomännikköjä ja sen eteläpuolella olevia metsikköjä, joissa on kolopuita lajin pesimiseen. Laji ei ole erityisen arka eikä tuulivoimaloiden sijoittamisella suunnittelualueen itäosan kalliovaltaisille alueille voida pitää lajin kannalta merkittävänä haittana. Varsinaisiin leppälinnun pesimäpaikkoihin (kolopuut) tuulivoimaloiden 55 § 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: KAAVASELOSTUS 4.9.2015 UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS rakentamisella ei ole vaikutusta. Leppälintu ei ole törmäysvaikutuksiltaan erityisen altis laji. Vaikutukset leppälintuun arvioidaan vähäisiksi. Niittykirvinen (Anthus pratensis) Niittykirvinen kuuluu yleensä erilaisten avomaiden tyyppilajeihin, ja laji pesiikin suunnittelualueen itälaidalla olevalla puoliavoimella rämeellä. Tuulivoimaloiden ja huoltoteiden rakentaminen ei uhkaa niittykirvisen elinympäristöjä, eikä laji ole erityisen altis törmäämään tuulivoimaloihin. Soiden kuivatus, peltojen umpeenkasvu ja laitumien väheneminen ovat lajin kannalle vakavimmat uhat Suomessa. Tuulivoimahankkeen vaikutukset niittykirviseen arvioidaan hyvin vähäisiksi. Sirittäjä (Phylloscopus sibilatrix) Sirittäjä on Suomessa erityisesti rehevien lehti- ja sekametsien laji mutta sitä tavataan myös karuimmiltakin alueilta, jos siellä on vain tarpeeksi lehtipuustoa joukossa. Sirittäjä ei ole uhanalainen laji, vaikka nykyinen noin 200 000 parin pesimäkanta onkin ollut viime vuodet laskeva. Suunnittelualueelta tavattiin yksi laulava sirittäjäreviiri voimala nro 7 edustalta, mäntytaimikosta, jossa kasvoi runsaasti koivua. Tuulivoimalan rakentamisen myötä mäntytaimikko raivataan puuttomaksi ja ei sen jälkeen sovellu lajin pesimisympäristöksi. Korvaavaa vastaavaa elinympäristöä on runsaasti tarjolla suunnittelualueella ja sen ulkopuolella. Hankkeen vaikutukset lajiin ja sen paikalliseen populaatioon katsotaan vähäiseksi. Sääksi (Pandion haliaetus) Lajin tunnettu pesäpaikka sijaitsee lähimmillään noin kilometrin päässä lähimmästä tuulivoimalasta, minkä takia pesäpaikkaan ei kohdistu suoria elinympäristövaikutuksia eivätkä myöskään häiriövaikutukset todennäköisesti muodostu merkittäviksi. Ruokailulentoseurantojen perusteella suunnittelualueelle tai sen yli ei kohdistu lajin pääasiallisia ravinnonhakulentoreittejä. Sääksi on kuitenkin muiden petolintujen ohella arvioitu lajiksi jolla on riski törmätä tuulivoimaloihin. Hanke lisää alueella pesivän sääksen törmäysriskiä, mikäli lajin ruokailulennot kohdistuisivat jatkossa enemmän suunnittelualueen suuntaan. Läheisten tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutuksena törmäysriski kuitenkin kasvaa. Tarkasteltavan tuulivoimahankkeen vaikutukset lajiin arvioidaan vähäisiksi tai enintään kohtalaiseksi. Etelä-Pohjanmaan alueella Pohjanlahden rantaviiva muodostaa merkittävimmän lintujen muuttoa keskittävän johtolinjan, jonka kautta muuttaa vuosittain satoja tuhansia lintuja, ja josta Uttermossan selvitysalue sijoittuu kokonaisuudessaan melko etäälle (n. 14 km). Uttermossan tuulivoimahankkeen vaikutukset alueen läpimuuttavaan linnustoon arvioidaan vähäisiksi. Suunnittelualue ei sijaitse lintujen muuttoreittien keskeisimmillä ja riskialttiimmilla vyöhykkeillä, eikä alueella ole merkittäviä lintujen muuttoa selkeästi ohjaavia maastomuotoja. Muuttolintuseurannan perusteella suunnittelualueen läpimuuttavan linnuston yksilömäärät olivat melko vähäiset ja lintujen muuttokorkeus oli useimmilla lajeilla selkeästi törmäysriskirajan ylä- ja alapuolella. Uttermossan tuulivoimahankkeen kahdeksaan voimalaan arvioidaan kirjallisuuden perusteella törmäävän noin 10–20 lintuyksilöä vuodessa, millä ei ole merkittäviä populaatiovaikutuksia minkään alueen kautta muuttavan lajin kohdalla. Suunnittelualueen pieni koko helpottaa myös muuttolintujen mahdollisuutta väistää tai kiertää alue kokonaan. Linnustoon kohdistuvia yhteisvaikutuksia on käsitelty kappaleessa 6.8. Lepakot ja liito-oravat Lepakkoselvityksen yhteydessä ei havaittu lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja, eikä rakentamiseen varatuilla alueilla sijaitse lepakoiden kannalta tärkeitä kohteita. Suunnitellut tuulivoimaloiden rakentamisalueet eivät sijoitu lepakoiden kannalta merkityksellisiin elinympäristöihin. Kaiken kaikkiaan lepakoiden määrä suunnittelualueella oli hyvin vähäinen ja kaavan toteutumisen vaikutukset alueen lepakoihin arvioidaan vähäisiksi. Muuttavien lepakoiden tärkeimmät kulkureitit kulkevat todennäköisesti suunnittelualueen länsipuolelta rannikkolinjan tuntumassa. Rydell ym. (2012) ovat todenneet useissa tutkimuksissa havaitun, että lepakoiden muuttoaktiivisuus on suurimmillaan rannikolla ja saarten läheisyydessä. Samaan johtopäätökseen on tullut mm. Ijäs (2014) Satakunnan tutkimuksissaan ja todennut, et56 § 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: KAAVASELOSTUS 4.9.2015 UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS tä muuttoaikainen liikehdintä esim. pikkulepakolla vähenee selvästi sisämaahan päin mentäessä. Rannikot ja muut yhtenäiset vesialueet auttavat lepakoita suunnistamaan muuttomatkallaan. Itse suunnittelualue on yhtenäistä metsäaluetta ja etäisyyttä rannikosta on jo noin 14 kilometriä, eikä siellä ole muuttoa ohjaavia vesistöjä tai korkeita mäenharjanteita. Uttermossan selvitysalueen lähiympäristössä tehdyissä muissa lepakkoselvityksissä (mm. Bathouse 2011, Ramboll 2013, Varsinais-Suomen ympäristö- ja luontopalvelut 2012) ei myöskään ole todettu alueen kautta kulkevan vilkasta lepakkomuuttoa. Em. syistä johtuen vaikutukset muuttaviin lepakoihin arvioidaan jäävän vähäisiksi. Hankkeen rakentamistoimet eivät kohdistu liito-oravien tunnettuihin elinpiireihin, ruokailualueisiin eivätkä muutenkaan lajille soveltuviin elinympäristöihin. Hankkeen rakentamistoimet eivät estä lajin liikkumista ja siirtymisiä alueella tai alueen halki. Huoltoteitä varten metsään raivattava aukko on normaalisti leveydeltään noin 12–15 metriä eivätkä ne siten estä liito-oravia liikkumasta. Liito-oravan ei myöskään tiedetä olevan erityisen meluherkkä laji, mistä kertoo lajin esiintyminen vilkasliikenteisten teiden ja ihmisasutuksen välittömässä läheisyydessä. Alimmillaan noin 60 metrin korkeudessa pyörivät tuulivoimaloiden lavat eivät aiheuta liito-oraville törmäysriskiä. Vaikutukset liito-oravaan arvioidaan vähäisiksi. Viitasammakko ja saukko Suunnittelualueella ei tehty havaintoja viitasammakon esiintymisestä, eikä kaavan toteutumisella ole siten vaikutuksia lajiin. Saukkoa ei havaittu maastoselvityksissä mutta sen tiedetään joinain vuosina kulkevan alueen halki esim. Töniluomaa pitkin. Liikennekuolemat on todettu yhdeksi merkittäväksi kuolinsyyksi saukoille. Tuulivoimarakentamisen seurauksena liikennemäärät lisääntyvät suunnittelualueen ja sitä ympäröivillä teillä etenkin aktiivisten rakentamistoimien aikaan. Lisääntyvä liikennemäärä kasvattaa jonkin verran saukon liikennekuolemariskiä nykyisestä. Vaikutusten arvioidaan olevan kuitenkin pieniä, sillä ajonopeudet erikoiskuljetuksissa ja raskaissa kuormissa kapealla tiellä ovat luonnostaankin melko alhaiset, ja saukko pystyy esimerkiksi kapean Uttermossantien ylittämään melko nopeasti Töniluoman kohdalla tai vaihtoehtoisesti alittaa tie rumpuputkessa. Tuulipuistohankkeen aiheuttama rakentamisaikainen meluhäiriö ei todennäköisesti vaikuta millään tavalla saukon esiintymiseen suunnittelualueen ympäristössä, koska suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole merkittävän kokoisia vesiympäristöjä ja niiden tarjoamina ravintovaroja, jotka ovat edellytyksenä lajin säännölliselle esiintymiselle eikä lajin ole todettu olevan erityisen meluherkkä tai ihmistoimintaa välttelevä. Vaikutukset saukkoon arvioidaan kaikkiaan vähäisiksi. 6.4 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä yhdyskuntatalouteen Tuulivoima-alueen rakentumisella ei ole aluerakenteellisia vaikutuksia. Suunnittelualueen toteutuminen ei myöskään vaikuta yhdyskuntarakenteeseen. Suunnittelualue sijoittuu siten, että se ei vaikuta läheisten keskusta-alueiden maankäyttöä rajoittavasti eikä toisaalta synnytä tarvetta yhdyskuntarakenteen tarpeettomalle laajentamiselle. Tuulipuiston myötä suunnittelualueen toiminnallinen luonne muuttuu metsätalousvaltaisesta alueesta tuulivoimaalueeksi, energiantuotantoalueeksi. Lisäksi tuulivoimahanke saattaa rajoittaa tai vastavuoroisesti mahdollistaa muita alueen toimintoja. Merkittävimmät muutokset maankäytölle tapahtuvat rakentamisvaiheen aikana, kun sekä voimaloiden että huoltotieverkoston alueilta kaadetaan puustoa sekä raivataan pintamaata ja kasvillisuutta. Jokaisen tuulivoimalan ympäriltä raivataan puusto noin puolen hehtaarin alueelta ja voimaloille rakennetaan huoltotiet, mistä aiheutuu metsänhoidollisia menetyksiä. Rakennusaikana myös alueen liikenne lisääntyy selvästi ja saattaa aiheuttaa rajoitteita alueella liikkumiselle sekä muulle liikenteelle. Suunnittelualueen liikenteen järjestäminen ei edellytä olennaisia muutoksia alueelliseen päätieverkkoon. Tuulivoimakomponenttien kuljetus ja rakentamisaikainen huoltotieliikenne on suunniteltu tulevan valtatie 8:lta itään rakennettavien 57 § 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: KAAVASELOSTUS 4.9.2015 UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS huoltoteiden kautta eli hyödyntäen lähialueen muiden tuulivoimahankkeiden tarpeisiin rakennettavia tieyhteyksiä. Kyseisten huoltoteiden liittymäluvat on jo hankittu Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselta Metsälän tuulivoimapuiston hankkeesta vastaavan toimesta. Tilapäiset huoltotieliittymät valtatie 8:lla eivät olennaisesti muuta nykyisiä tiejärjestelyjä. Uttermossan suunnittelualueen sisällä käytetään ensisijaisesti jo olemassa olevia yksityis- ja metsäteitä sekä muita kulku-uria, jotka kunnostetaan ja hoidetaan tuulipuiston elinkaaren ajan pääsääntöisesti hankevastaavan kustannuksella. Uusien huoltoteiden rakentaminen ja nykyisten metsäteiden kunnostaminen parantavat suunnittelualueen hyödyntämistä mm. metsätalousja virkistyskäytössä, ja vaikutukset voidaan siten nähdä myös myönteisenä. Esimerkiksi puunkuljetukset alueella helpottuvat, kun kuljetukset eivät enää ole niin paljon sidoksissa talviaikaan maan ollessa jäässä. Tuulivoimahankealue säilyy pääkäyttötarkoitukseltaan maa- ja metsätalousalueena. Kaavaalueella sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen. Tuulivoimahanke rajoittaa asuinja lomarakentamista tuulipuiston alueella ja sen välittömässä läheisyydessä. Asuin- ja lomarakennuksia ei voida osoittaa alueille, joilla Valtioneuvoston päätöksen tarkoittamat melun ohjearvot ylittyvät. Tuulipuiston aluetta ja sen lähiympäristöä ei ole kaavoitettu asuin- ja lomarakentamiseen. Rakennusaikainen melu voi häiritä sekä suunnittelualueen että sen vaikutusalueen virkistyskäyttöä. Rakentamisvaiheen jälkeisessä toimintavaiheessa alueen maankäyttö palautuu tai jatkuu ennallaan maa- ja metsätalouskäytössä yhdessä tuulivoimatuotannon kanssa. Rakentamisen jäljiltä alueen huoltotieverkosto parantuu helpottaen ympärivuotista pääsyä alueelle. Tuulivoimalat koetaan yksilöllisesti ja ne saattavat haitata alueen virkistyskäyttöä. Tuulipuiston toiminnan päättyminen alueella vaikuttaa pitkälti samalla tavalla kuin sen rakentaminen. Alueen liikenne lisääntyy, kun tuulivoimaloiden purettuja rakenteita kuljetetaan pois alueelta. Purkutöistä ja lisääntyvästä liikenteestä voi tulla meluhaittaa, joka häiritsee itse alueen sekä myös vaikutusalueen virkistyskäyttöä. Purkutöiden jälkeen alue maisemoidaan mahdollisimman luonnontilaiseksi ja alueen maankäyttö vapautuu muulle maankäytölle. Kaiken kaikkiaan vaikutuksia maankäyttöön, yhdyskuntarakenteeseen ja elinkeinoihin voidaan pitää vähäisinä. Rajoituksia uudelle asutukselle alueen ympäristössä ei aiheudu merkittävästi ja alueen ja sen ympäristön elinkeinot (et. metsätalous) voivat jatkua pääasiassa nykyisellään. 6.5 Vaikutukset liikenteeseen, tutkiin ja tietoliikenteeseen Liikenne Tuulivoimaloiden rakentaminen edellyttää rakennusmateriaalien, työkoneiden ja tuulivoimaloiden osien kuljettamista. Tällöin liikennemäärä ja raskaan liikenteen kuljetukset lisääntyvät lähialueilla. Liikennemääriin ja liikenneturvallisuuteen kohdistuvia vaikutuksia aiheutuu kuitenkin vain tuulivoimaloiden rakentamisen aikana eli noin yhden vuoden ajan. Tuulivoimapuiston toiminnan aikana alueen liikennemäärä ja vaikutukset liikenneturvallisuuteen pienenevät merkittävästi rakentamisen aikaisesta, kun alueelle suuntautuva liikenne on enää tuulivoimaloiden ajoittaista huoltoliikennettä. Tuulivoimaloiden rakentamisen aikainen liikenne ja rakentamiseen liittyvät kuljetukset tehdään valtatie 8:n (Porintie) kautta. Valtatie 8 soveltuu hyvin kaikkiin tuulivoiman erikoiskuljetuksiin. Esimerkiksi kaikki erikoiskuljetusreitin varrella olevista silloista huonoinkin kestää kaikkien muiden kuin Merventon konehuoneiden painon ilman siltojen vahvistamista. Sillat kestävät myös erittäin hyvin kaikkien Suomessa käytössä olevien ajoneuvonostureiden painot. Tuulivoimakomponenttien kuljetukset läheisten satamien (Kristiinankaupungin Karhusaaren satama tai Kaskisten satama) kautta valtatie 8:lle myös onnistuu muutamaa huomioitavaa seikkaa pois lukien. Yhteys esimerkiksi Kaskisten satamasta valtatielle 8 kulkee kantatie 67 pitkin. Sataman ja valtatien 8 eritasoliittymän välillä on 4 siltaa, jotka kaikki kestävät muut kuin Merventon voimalan kuljetukset sekä kaikkien ajoneuvonostureiden siirrot. Hundholmenin siltaa jouduttaisiin kuitenkin todennäköisesti ylittämään valvottuna kuljetuksena konehuoneiden kuljetuksessa. Kaskisten 58 § 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: KAAVASELOSTUS 4.9.2015 UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS kohdalla on molempiin suuntiin hieman alla 7 metriä korkeat portaalitaulut. Muita rakenteellisia ulottumarajoituksia ei tievälillä ole. Liikennöinti Kristiinankaupungin Karhusaaren satamasta valtatielle 8 tapahtuu yhdystien 6620 ja seututien 662 kautta. Kummallakaan tiellä ei ole yhtään siltaa, joten ne soveltuvat erinomaisesti raskaiden kuljetusten käyttöön. Teillä ei ole myöskään yhtään rakenteellista ulottumarajoitusta. Seututiellä 662 on yt 6620 risteyksen jälkeen jonkin verran nousua, mutta ei niin paljoa, että se estäisi kuljetusten toteuttamista. Seututien 662 ja valtatien 8 liittymän liikenteenjakajat saattavat kuitenkin aiheuttaa ongelmia pitkille kuljetuksille, ja keskikorokkeet tulisikin aina tehdä yliajettaviksi. Yhteys Kristiinankaupungin satamasta on kuitenkin nykyisellään niin hyvä, että sataman käyttöä tuulivoimakuljetuksissa tulisi suosia ainakin Pohjanmaan eteläosiin suuntautuvissa kuljetuksissa. Kaikkien tuulivoimakomponenttien kuljetukset suunnittelualueen ja valtatie 8:n välillä tapahtuvat EPV Tuulivoima Oy:n Metsälän tuulivoimapuistoa varten rakennettavien huoltotieyhteyksien ja olemassa olevien yksityisteiden kautta, jolloin kokonaan uusien huoltotieyhteyksien tarve pelkästään Uttermossan hankkeen tarpeisiin voidaan minimoida. Samalla myös uusien tieyhteyksien tuomat ympäristörasitteet ja luontovaikutukset vähenevät oleellisesti paikallisella tasolla. Olemassa oleva tieyhteys valtatie 8:lta Uttermossaan yhdystie 17017 (Uttermossantie) kautta on todettu erikoiskuljetusselvityksessä (Ramboll 2012) olevan erikoiskuljetuksiin huonosti soveltuva kapean tien, jyrkkien mutkien, huonon näkyväisyyden ja haasteellisen pystygeometrian vuoksi. Lisäksi kyseisen kuljetusreitin käyttämisessä vaikutukset Uttermossan kylän maisemarakenteeseen ja tieturvallisuuteen olisivat todennäköisesti merkittävät. Tämä kuljetusreittivaihtoehto onkin jätetty pois jo tämän hankkeen suunnittelun alkuvaiheessa. Uttermossantietä voidaan kuitenkin käyttää esimerkiksi tuulivoimaloiden käytönaikaisissa huoltotoimissa, joka tapahtuu henkilötai pakettiautoliikenteenä. Kunnossapitoon liittyviä huoltoja tehdään kullekin tuulivoimalalle 2–5 vuodessa. Lisäksi jokaista voimalaa kohti voidaan olettaa noin 2–5 ennakoimatonta huoltokäyntiä vuosittain. Näin olleen kunnossapitoon liittyvä huoltoliikenne (noin 30-80 käyntiä vuodessa) lisää esimerkiksi Uttermossantien liikennemääriä noin 0,2 % mitä voidaan pitää hyvin vähäisenä liikennemäärän kasvuna. Rakentamisen aikana alueelle kuljetetaan tuulivoimaloiden osia sekä voimaloiden perustuksissa ja työmaateiden parantamisessa ja rakentamisessa tarvittavia materiaaleja. Jo yhden tuulivoimalan teräsbetoniperustusten tekemiseen tarvitaan 400-800 m3 betonia (perustustavasta riippuen), mikä tarkoittaa noin 50-100 käyntikertaa työmaalla tavallisella betoniautolla. Lisäksi mm. tornien ja perustusten terästen kuljetukset vaativat nekin 10-20 käyntikertaa per voimala. Lisäksi tiestön rakentaminen ja kunnostaminen sekä nostoalueiden rakenteet vaativat noin 40 000 m3 maaaineksia, mikä vastaa noin 1500 täysperävaunullista rekkakuormaa. Osa maa-aineksista on kuitenkin mahdollista saada myös suunnittelualueelta rakenneleikkauksista tai lähialueen maaaineksenottopaikoista (nykyiset vireillä olevat sekä kokonaan uudet otto-alueet, joita todennäköisesti alueelle syntyy isojen tuulivoimapuistojen rakentamisen aikana), mikä vähentää maaaineskuljetusten tarvetta kauempaa esimerkiksi valtateiden kautta. Myös rakentamisessa tarvittavan betonin ja niiden kuljetusten suuri määrä lähialueiden tuulivoimahankkeissa (mm. Metsälä, Lakiakangas, Mikonkeidas) todennäköisesti synnyttää alueelle joko tilapäisiä tai pysyviä betoniasemia, mikä vähentää pitkien kuljetusten tarvetta. Valtatiellä 8 Uttermossan tuulivoimahankkeen synnyttämän raskaan liikenteen kuljetusten lisäys rakentamisaikana on teiden keskimääräiseen vuorokausiliikenteeseen (1889 ajoneuvoa / vrk) verrattuna melko vähäistä. Jos oletetaan, että kaikki tie- ja nostoaluerakentamisessa tarvittava maa- ja kiviaines (n. 1500 kuljetusta) sekä voimaloiden betonit ja teräkset (n. 150-200 kuljetusta/voimala) kuljetettaisiin valtatie 8 kautta, olisi kuljetusten osuus n. 4 % nykyisen raskaan liikenteen määrästä. Todellisuudessa osa murskeista ja betonista hyvin todennäköisesti tuotetaan lähempänä rakentamiskohdetta, jolloin valtatielle koituva liikenteen lisäys jäänee vähäisemmäksi. Voimaloiden rakentamisen aikana valtatiellä kulkee kuitenkin raskaan liikenteen lisäksi suuri määrä muuta liikennettä hidastavia erikoiskuljetuksia. Tuulivoimaloiden osat ovat 20–60 metriä pitkiä ja suurimmat voivat painaa yli 300 tonnia. Erikoispitkät ja raskaat kuljetukset vaativat erikoiskuljetusluvan Tiehallinnolta. Yhden voimalan rakentamisessa on arvioitu tuulivoimakompo59 § 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: KAAVASELOSTUS 4.9.2015 UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS nenttien erikoiskuljetuksia syntyvän noin 10 kpl/voimala, mikä tarkoittaisi Uttermossan hankkeessa noin 80 kuljetusta. Erikoiskuljetusten ajaksi teiden varsilta on tarvittaessa poistettava tilapäisesti liikennemerkkejä, katuvalaisimia ja muita laitteita, joiden sijainti haittaa kuljetuksen perille pääsyä. Vaativimpien kuljetusten aikana voidaan jopa tilapäisesti sulkea tie muulta liikenteeltä tai muutoin tarvittaessa rajoittaa liikennettä kuljetuksen ajaksi. Edellä mainitut tilanteet ovat kuitenkin toteutuessaan tilapäisiä ja hetkellisiä eikä niillä ole kovin merkittävää vaikutusta itse liikenneturvallisuuteen. Erikoiskuljetusten vuoksi lähinnä liikenteen sujuvuus saattaa hetkellisesti vaikeutua. Suhteessa nykyisiin liikennemääriin kohdistuisi huomattavin liikennemäärän kasvu Sandvikintien (yksityistie) noin kilometrin matkalle, jonka kautta kaikki kuljetukset ja erikoiskomponenttien siirrot tapahtuisivat. Rakentamisaikaisen liikennemäärän tilapäinen kasvu on kuitenkin vaikutuksiltaan pieni, sillä käyttäjäkunta ja liikennemäärä kyseisellä tiellä on hyvin vähäinen. Voimalan nro 1 rakentamisen aikana Uttermossantie kaava-alueen sisällä joudutaan osittain sulkemaan erikoiskuljetusten ajaksi mutta vaikutukset tilapäisyyden vuoksi katsotaan vähäisiksi. Tuulivoimapuiston rakentamisvaiheessa tehtävillä teiden parannustöillä on pitkäaikaisia myönteisiä vaikutuksia alueen tiestön kuntoon ja liikennöitävyyteen, joista hyötyvät kaikki teiden käyttäjät ja paikalliset asukkaat. Lentoliikenne ja Puolustusvoimat Suomessa ilmailulaki (1194/2009) 165 § velvoittaa, että kaikille yli 60 metriä korkeille rakennelmille on haettava lentoestelupa Liikenteen turvallisuusvirastolta (Trafi). Hakemukseen on liitettävä Finavia Oy:n lausunto asiasta, jossa määritellään esteen vaikutus lentoturvallisuuteen sekä lentoliikenteen sujuvuuteen. Lupa voidaan myöntää, jos lentoturvallisuus ei vaarannu. Luvassa tavallisesti velvoitetaan myös korkeiden rakennelmien merkitsemiseen lentoestevaloin. Tuulivoimalan merkitsemiseen käytettävät lentoestevalot ja valojen sijoittelu määritellään Trafin lentoesteluvassa. Finavialta on saatu YVA-ohjelmasta, YVA-selostuksesta sekä lausunnot, jossa heillä ei ollut huomauttamista arviointiohjelmaa tai -selostusta koskien. Uttermossan tuulivoima-alueelle on haettu myös Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi:lta lentoesteluvat viidelle tuulivoimalalle (voimalat nro 5, 6, 7, 8 ja 9, lupapäätös 18.6.2012). Kun alueen kaavoitus saatetaan loppuun, tullaan lupahakemukset päivittämään ja myös lopuille tuulivoimaloille ja siirtyneille voimaloille haetaan lentoesteluvat. Suunnittelualueelle suunnitellut tuulivoimalat pitää Trafin ohjeistuksen mukaan merkitä päivällä kahdella B-tyypin suuritehoisella 50000 cd vilkkuvalla valkoisella valolla ja yöllä B-tyypin suuritehoisilla 2000 cd vilkkuvilla valkoisilla valoilla, B-tyypin keskitehoisilla 2000 cd vilkkuvilla punaisilla valoilla tai C-tyypin keskitehoisilla 2000 cd kiinteillä punaisilla valoilla. Mikäli tornin korkeus on yli 105 metriä tai enemmän maanpinnasta, tulee torni merkitä A-tyypin pienitehoisilla lentoestevaloilla. Ympäristöön välittyvän valomäärän vähentämiseksi voidaan yhtenäisen tuulivoimapuiston lentoestevalot ryhmitellä siten, että puiston reunaa kiertävät voimalat merkitään tehokkaammilla vilkkuvilla valkoisilla lentoestevaloilla ja tuulivoimapuiston sisälle jäävien voimaloiden merkintään käytetään pienitehoisempia jatkuvasti palavia punaisia lentoestevaloja (Trafi 2013). Uttermossan lentoestevalojen aiheuttamat vaikutukset ovat voimakkaimpia lähialueen asutuksen ja lomaasuntojen tuntumassa, jonne lentoestevalot näkyvät. Lentoestevalot muuttavat yöaikaista maisemakuvaa, jossa aikaisemmin ei ole ollut vastaavia valonlähteitä. Uttermossan tuulipuistohankkeen vaikutukset Puolustusvoimien toimintaan on selvitetty pyytämällä lausunto Uttermossan tuulivoimahankkeen osayleiskaavaluonnoksesta. Ilmavoimien esikunta antoi 22.3.2012 lausuntonsa, jossa se totesi, ettei näe estettä Uttermossan osayleiskaavoituksen ja tarkemman suunnittelun jatkamiselle. Myöhemmin 11.10.2012 Pääesikunnan operatiivinen osasto, joka edustaa puolustusvoimien lopullista kantaa, ilmoitti lausunnossaan Uttermossan tuulivoimahankkeesta, ettei suunnitelman mukaisilla tuulivoimaloilla arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia puolustusvoimien valvonta- ja asejärjestelmien suorituskykyyn, joukkojen ja järjestelmien koulutukseen ja käyttöön eikä sotilasilmailuun. Pääesikunnan logistiikkaosaston näkemyksen (27.8.2014) mukaan ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on riittävällä tavalla 60 § 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: KAAVASELOSTUS 4.9.2015 UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS huomioitu tuulivoimaloiden vaikutukset puolustusvoimien toimintaan. Puolustusvoimat ei vastusta suunnitelman mukaisten voimaloiden rakentamista Kristiinankaupungin Uttermossan alueelle. Viestintäyhteydet Teleoperaattorit käyttävät radiolinkkiyhteyksiä matkapuhelin- ja tiedonsiirtoyhteyksien välittämisessä. Linkkijänne muodostuu lähettimen ja vastaanottimen välille. Tuulivoimala voi aiheuttaa häiriötä tietoliikenteeseen, mikäli se sijaitsee lähettimen ja vastaanottimen välissä. Tuulivoimapuiston on todettu joissain tapauksissa aiheuttavan häiriötä tv-signaaliin voimaloiden lähialueilla. Häiriöiden esiintymiseen vaikuttaa voimaloiden sijainti suhteessa lähetinasemaan ja tv-vastaanottimiin, lähettimen signaalin voimakkuus ja suuntaus sekä maaston muodot ja muut mahdolliset esteet. Suunnittelualuetta läheisin lähetysasema sijaitsee Pyhävuorella. Jos tuulivoimaloiden rakentamisen jälkeen todetaan olevan vaikutuksia alueen antenniTV-vastaanottoon, voidaan esimerkiksi muutamiin alueen taloihin asentaa oma vahvistin tai alueelle pystyttää ylimääräinen masto lähettimineen (jos häiriötaloja enemmän kuin kymmeniä). Tuulivoimalat eivät häiritse Digitan tiedonsiirtoyhteyksiä. Kuva 35. Karijoen Pyhävuoren TV-lähetysaseman näkyvyysalue (Digita 2014). Säätutkat Tuulivoimalat aiheuttavat säätutkamittauksiin häiriöitä, joiden suuruus riippuu tutkan ja tuulivoimalan etäisyydestä, tuulivoimalan rakenteesta, sijaintipaikkojen välisestä maastosta ja roottorien asennosta tutkaan nähden. Muissa Euroopan maissa on tutkittu tuulivoimaloiden vaikutusta säätutkiin mittaustulosten avulla. Näiden selvitysten pohjalta Euroopan ilmatieteellisten laitosten yhteisjärjestö EIG EUMETNET on antanut suosituksen, jonka mukaan Calueella (5,6 GHz), jota Ilmatieteen laitos käyttää: • tuulivoimaloita ei tulisi koskaan rakentaa alle 5 km etäisyydelle säätutkasta • kaikki alle 20 km etäisyydelle tulevat hankkeet tulisi tutkia erikseen ennen toteuttamista. Suunnittelualueen läheisyydessä ei sijaitse säätutkia. Lähin Ilmatieteen laitoksen säätutka sijaitsee Ikaalisissa, jonne on matkaa noin 90 kilometriä. Tuulivoimapuistolla ei ole tämän perusteella vaikutuksia säätutkien toimintaan. 61 § 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: KAAVASELOSTUS 4.9.2015 UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS 6.6 Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset lähimaisemaan, etäisyys voimaloista alle 6 km Hankkeen voimakkaimmat maisemavaikutukset kohdistuvat lähimaisemaan ja suunnittelualuetta lähimpänä sijaitsevalle asutukselle. Suunnittelualueen läheisyydessä liikkujalle tuulivoimalat näkyvät eri tavoin. Teillä tai muilla reiteillä, joilla kuljetaan kohti suunnittelualuetta, maiseman muutos koetaan voimakkaampana, kuin osuuksilla, joilla tuulivoimalat jäävät sivuun päänäkymälinjasta. Tuulivoimaloiden vaikutus maisemaan koetaan eri tavalla liikuttaessa eri nopeudella. Esimerkiksi kävellessä kohti tuulivoimaloita, ne näkyvät pidempään ja lapojen pyörimisliike saattaa vaikuttaa häiritsevältä omaan liikenopeuteen verrattuna. Sen sijaan autolla liikuttaessa oma liikenopeus on suurempi, eikä lapojen pyörimisliike tunnu häiritsevältä. Näkemäanalyysin perusteella tuulivoimaloita ympäröivät alueet ovat suurilta osin metsäisiä alueita, joille tuulivoimalat eivät näy. Avoimilla viljelyalueilla tuulivoimalat näkyvät pitkän avoimen tilan ylitse. Tuulivoimalat voivat hallita maisemaa viiden kilometrin etäisyydelle asti. Etäisyyden kasvaessa tuulivoimalan vaikutus maisemakuvassa vähenee. Merkittävimmät vaikutukset aiheutuvat asutuksesta Uttermossan kyläasutukselle. Kärjenkosken alueelle tuulivoimalat näkyvät selkeimmin vain sen itälaidalle, koska maastonmuodot ja kasvillisuus (metsä) muodostaa alueelle näkymiä estävän katveen. Merkittäviä muutoksia näkymiin aiheutuu myös Töyrenkeitaan ja Pikkujärvenkeitaan suoalueille sekä Tönijärvelle (rannan läheisyydessä on neljä vapaa-ajan asuntoa). Muilla alueilla maisemavaikutukset jäävät vähäisemmiksi yli 5 km välimatkasta johtuen. Voimakkaimmat maisemavaikutukset kohdistuvat edellä mainitusti Uttermossan kyläasutukselle, jossa 0,8 – 3,0 km päähän tuulivoimaloista maisemavaikutuksia aiheutuu noin 15 rakennukselle. Nämä asuinrakennukset sijaitsevat avoimilla pihoilla ja lisäksi suunnittelualueen ja ko. rakennuksen väliin jää avointa peltoaluetta, jolloin näkymät avautuvat myös suunnittelualueen suuntaan. Uttermossastakin siis näkymiä avautuu suojaavasta puustosta ja mäistä johtuen vain paikoitellen. Vaikutuksia on havainnollistettu kuvasovitteessa (kuva 36), joka on otettu Uttermossan kylältä, Uttermossantien ja Lillträskintien risteykseltä itä-kaakon suuntaan, noin kilometri lähimmästä tuulivoimalasta. 62 § 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: KAAVASELOSTUS 4.9.2015 UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS Kuva 36. Nykytilanne ja valokuvasovite tuulivoimaloiden näkyvyydestä Uttermossan kylään. Kärjenkoskelle voimalat näkyvät puustosta johtuen vain osittain. Noin 2,5-4 km päähän voimaloista sijoittuu noin 15 asuinrakennusta, joille tuulivoimalat näkyvät. Lisäksi Kärjenjoen länsipuolelle 2-3 km päähän voimaloista sijoittuu useita asuinrakennuksia, joille osa voimaloista näkyy ainakin osittain. Kärjenkoskentien ja Vesijärventien risteyksen tuntumaan tuulivoimalat eivät juuri näy. Voimakkaimmin tuulivoimalat näkyvät Kärjenjoen itäpuolen asutukselle, josta avautuu näkymiä Kärjenjokilaakson peltojen yli länteen suunnittelualueen suuntaan. Kuva 37. Valokuvasovite tuulivoimaloiden näkyvyydestä Kärjenkoskelle. Kuvassa sijoitukset ovat YVA.n mukaisia ja siihen verrattuna voimala nro 3 on tullut lähemmäs kuvauspistettä ja näkyy hiukan pienempänä kuin voimala 6. Tönijärven rannalla tuulivoimalat näkyvät järvi- ja suonäkymän päätteenä olevan metsän takana. Järven rannalla on kolme vapaa-ajan asuntoa, jotka sijoittuvat 0,6-1,5 km päähän lähimmistä tuulivoimaloista. Voimalat sijoittuvat kuitenkin näkemäsektorin luoteis-pohjoisosaan, jolloin näkymiin mökeiltä järven yli länteen ja lounaaseen ei sijoitu tuulivoimaloita. Kuva 38. Valokuvasovite tuulivoimaloiden näkyvyydestä Tönijärven eteläosaan. Kuvassa sijoitukset ovat YVA.n mukaisia ja siihen verrattuna voimala nro 3 on siirtynyt voimalan 4 oikealle puolelle. 63 § 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: KAAVASELOSTUS 4.9.2015 UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS Kuva 39. Valokuvasovitteiden (Uttermossantie, Kärjenkoski ja Tönijärvi) ottamispaikat (aluerajaus ja voimalanpaikat YVAn mukaisia). Suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsevan Ison Santajärven etelärannalta avautuu näkymä pohjoiseen tuulivoimaloiden suuntaan, jolloin lähes kaikki voimalat näkyvät kahdelle vapaa-ajan asunnolle. Maisemavaikutusta pienentää kuitenkin jo suhteellisen pitkä etäisyys lähimpään voimalaan (3,6 km). Maisemavaikutukset Pienelle Santajärvelle rajautuvat järven länsiosaan, jossa vaikutusalueella on 2-3 vapaa-ajan asuntoa. Matkaa niistäkin lähimpään kertyy 4,6 kilometriä. Metsälässä ja Pakankylässä tuulivoimalat tulevat näkymään ainoastaan valtatie 8:n länsipuolelle, johtuen maastonmuotojen ja puuston aiheuttamasta näköesteestä. Merkittävimmät näkymät kohdistuvat näissäkin kylissä valtaosin avoimille viljelysalueille, eikä niinkään Pakankylän tai Metsälän asutuskeskittymiin, jotka sijoittuvat valtatie 8:n lähituntumaan. 64 § 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: KAAVASELOSTUS 4.9.2015 UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS Kuva 40. Näkemäanalyysi. Voimaloiden sijoittelu on YVA:n mukainen, mutta vähäisistä muutoksista johtuen sillä ei ole juuri vaikutusta kuvassa esitettyyn voimaloiden näkyvyyteen. Vaikutukset kaukomaisemaan, etäisyys voimaloista yli 6 km Suunnittelualue sijoittuu ylänköalueelle, jonka molemmin puolin, itä- ja länsipuolella oleville peltolaaksoille on asutus keskittynyt. Isojoen puolella Vesijärvi-Kärjenkoski-Korsbäck kylissä asutus seurailee Siiron-Kärjenjokea ympäröivillä pelloilla ja Kristiinankaupungin puolella asutus on keskittynyt Metsälän ja Pakankylän varren peltoalueelle 8-tien tuntumaan. Päätiet ja asutus ovat rakentuneet pääosin laaksojen suuntaisesti. Suunnittelualue sijoittuu päänäkymäakselien sivuun. Suunnittelualueen topografiasta johtuen itäisimmät tuulivoimalat tulevat näkymään kaukomaisemassa pitemmälle sijoittuessaan korkotasolle +70 m merenpinnan yläpuolella. Suunnittelualueen länsireunalle rakennettavat tuulivoimalat sijoittuvat tasolle +50…55 m mpy. Yli kuuden kilometrin etäisyydellä voimalat eivät enää hallitse maisemakuvaa eikä voimaloilla ole merkittävää vaikutusta maiseman hierarkiaan, joten lähimaiseman elementeillä on voimakkaampi vaikutus maiseman koettuun identiteettiin. Suurimittakaavaisessa ympäristössä, kuten metsäis65 § 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: KAAVASELOSTUS 4.9.2015 UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS ten selänteiden rajaamissa laajojen peltoaukeiden maisemissa, tuulivoimalat eivät poikkea merkittävästi jo olevan ympäristön mittakaavasta. Suuren kokonsa vuoksi tuulivoimalat voivat kuitenkin näyttää olevan todellista lähempänä, koska niiden korkeus ei vertaudu muihin maiseman elementteihin. Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaisiin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin tai maisema-alueisiin. Lähimmiltä rakennetun kulttuuriympäristön alueilta, Härkmeren kylän, Isojokilaakson, Honkajärven kylän, Kiilin kalasataman sekä Siipyyn kylän kulttuurimaisemista avautuvat päänäkymät eivät suuntaudu suunnittelualueelle. Pitkähkö etäisyys, puusto ja maastonmuodot rajoittavat myös vaikutuksia kohteiden maisemakuvaan (Härkmeri n. 7,5 km, Isojokilaakso n. 10 km, Honkajärven kylä n. 14 km, Kiilin kalasatama 17 km ja Siipyyn kylä 16 km). Näkemäanalyysin mukaan voimalat näkyisivät käytännössä vain Härkmeren kylään ja Isojokilaakson itäisiin reunaosiin. Etäisyyden vuoksi voimaloiden aiheuttama maiseman muutos ei kuitenkaan ole merkittävä. Maisemavaikutuksia vähentää myös hankkeen pieni koko (8 voimalaa ja tiivis sijoittelu). Vaikutukset maisemaan lähiympäristön (alle 3 km) osalta arvioidaan osittain kohtalaisiksi. Lähiympäristön asutus eli erityisesti Uttermossan kylä altistuu maisemavaikutukselle. Tuulivoimaloiden lentoestevalot voimistavat vaikutusta lähiympäristössä. Vaikutukset kauempana arvioidaan vähäisiksi. Vaikutusten merkittävyys vähenee suunnittelualueen lähiympäristöä kauempana, missä tuulivoimalat asettuvat osaksi taustamaisemaa eivätkä nouse maisemaa hallitseviksi elementeiksi. Vaikutusten merkittävyyttä vähentää edelleen se, että tuulivoimaloiden näkyvyysalueet ovat hyvin rajoittuneita. Tuulivoimaloiden lentoestevalot voimistavat vaikutusta myös kaukomaisemassa. 6.7 Vaikutukset Natura- ja suojelualueisiin Lähimpänä suunnittelualuetta sijaitsevat Lapväärtin kosteikot ja Hanhikeidas. Lapväärtin kosteikkoihin kuuluvista alueista lähimpänä sijaitsee Syndersjön, johon etäisyys on noin 5,7 km ja vastaavasti Hanhikeitaaseen 5,6 km. Tuulivoimapuiston rakentamisen aikaisilla toimilla ei etäisyydestä johtuen arvioida olevan vaikutusta Lapväärtin kosteikkojen alueella ja Hanhikeitaalla esiintyviin luontodirektiivin liitteen I luontotyyppeihin eikä luontodirektiivin, liitteen II lajeihin tai lintudirektiivin liitteen I lajeihin. Tuulivoimavoimaloiden toiminnalla ei arvioida olevan vaikutusta Lapväärtin kosteikkojen ja Hanhikeitaan alueella esiintyviin luontodirektiivin liitteen I luontotyyppeihin tai liitteen II lajeihin. Myöskään etäisyydestä johtuen hankkeen ei arvioida aiheuttavan häiriövaikutusta Lapväärtin kosteikkojen tai Hanhikeitaan pesimälinnustolle. Lapväärtin kosteikkojen alueella linnusto on vesilintu- ja kahlaajavaltaista. Vesilintujen muuton tiedetään pääsääntöisesti sijoittuvan meren päälle. Uttermossan tuulivoimapuisto sijaitsee noin 14 km etäisyydellä rannikosta, eikä se siten sijoitu vesilintujen päämuuttoreiteille. Uttermossan tuulivoimapuisto sijoittuu pääosin metsävaltaiselle kallio- ja suoalueelle, jossa ei sijaitse selkeitä lintujen muuttoa ohjaavia linjoja. Tästä syystä myös lintujen muutto on suunnittelualueella pääosin hajanaista. Kiviringit on harjujensuojeluohjelmaan kuuluva alue yli kymmenen kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Tuulivoimapuiston rakentamisella ei ole Kivirinkien alueeseen kohdistuvia vaikutuksia. Muut suojelualueet sijaitsevat vähintään 8 km etäisyydellä tuulivoimapuiston suunnittelualueesta. Etäisyydestä johtuen tuulivoimapuiston rakentamisen aikaisilla toimilla ei ole suojelualueisiin tai niillä esiintyvään lajistoon kohdistuvia vaikutuksia. Edellä esitetyn perusteella myös tuulivoimaloiden aiheuttamat lintumuuton aikaiset riskit Lapväärtin kosteikkojen alueella ja Hanhikeitaalla pesiville lintudirektiivin liitteen I lajeille sekä alueella levähtäville lajeille voidaan kokonaisuudessaan arvioida niin vähäisiksi, etteivät tuulivoimalat aiheuta kosteikkojen linnustoon kohdistuvaa merkittävää haittaa. Myös vaikutukset muihin suojelualueisiin ovat vähäisiä. 66 § 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: KAAVASELOSTUS 4.9.2015 UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS 6.8 Yhteisvaikutukset Tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutuksista merkittävimmäksi on arvioitu hankkeiden positiivinen vaikutus uusiutuvan, hiilidioksidivapaan energiantuotannon kannalta, jonka avulla pystytään myös hillitsemään ilmastonmuutosta. Lisäksi hankkeet tuovat merkittäviä etuja Pohjanmaan ja sen lähiseudun elinkeinoelämään niiden työllistävän vaikutuksen ja teollisuuden kehittämisen kautta. Myönteistä seudulle on myös energiaomavaraisuuden kasvu ja tuotantovarmuuden lisääntyminen hajauttamisen myötä. Seudulle suunnitellut laajat tuulivoimahankkeet toteuttavat osaltaan valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Muilta osin yhteisvaikutuksia syntyy lyhyehköistä välimatkoista johtuen lähinnä Metsälän, Mikonkeitaan, Västervikin, Härkmeren, Lappfjärdin ja Lakiakankaan tuulivoimahankkeiden kanssa sekä laajemminkin hankkeiden osalta mm. lintujen muuttoreitteihin liittyen. Yhteisvaikutuksia on selvitetty laajemmin maakuntakaavatasolla. Yhteisvaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön jäävät melko vähäisiksi. Tuulivoimahankkeet sijoittuvat etäälle kuntakeskustoista ja alueiden maankäyttö on nykytilassa lähinnä maa- ja metsätalouteen liittyvää eikä alueilla ole merkittäviä muita kilpailevia maankäyttöpaineita. Alueiden pääkäyttötarkoitukset eivät tuulivoimahankkeista johtuen muutu eivätkä tuulivoimalat merkittävästi rajoita alueen nykyisiä käyttömuotoja muuta kuin tuulivoimarakenteiden välittömän ympäristön osalta. Nämä vaikutukset ovat suoraan suhteessa tuulivoima-alueiden pinta-alaan. Elinympäristöön kohdistuvat haitalliset vaikutukset (esim. melu ja välke) rajoittavat alueen maankäyttöä vakituisen ja lomaasumisen osalta. Hankkeet eivät lähtökohtaisesti aiheuta muutoksia alueen päätieverkkoon, mutta pienempiä uusia huoltoteitä tullaan rakentamaan. Uusien huoltoteiden määrää vähentää oleellisesti se, että Uttermossan tuulivoimahankkeen rakentamiseen tarvittavissa kuljetuksissa tullaan hyödyntämään viereisen Metsälän tuulipuistosuunnittelualueelle rakennettavia huoltoteitä. Liikenne Pohjanmaan rannikon ja Kristiinankaupungin ympäristön tuulivoimahankkeiden rakennusaikainen yhteisvaikutus näkyisi voimakkaasti valtatie 8:n liikennemäärissä, mikäli osa hankkeista toteutuisi samaan aikaan, sillä käytännössä kaikkien hankkeiden erikoiskuljetukset tulevat ainakin jossain vaiheessa kulkemaan valtatie 8:aa pitkin. Pelkästään Uttermossan hankkeesta johtuva rakentamisaikainen lisävaikutus valtatie 8:n raskaan liikenteen määriin ei olisi merkittävä (n. 4 % lisäys rakentamisaikana), mutta mikäli saman kalenterivuoden aikaan rakentuisivat myös esimerkiksi Metsälän, Mikonkeitaan ja Västervikin tuulivoimapuistot, olisi raskaan liikenteen kasvu useita kymmeniä prosentteja nykyiseen verrattuna vähän laskentatavasta riippuen. Raskaan liikenteen kasvu hankaloittaisi ja hidastaisi kulkua valtatiellä sekä lisäisi liikenneonnettomuusriskiä. On kuitenkin epätodennäköistä, että kaikki lähialueen tuulivoimahankkeet rakentuisivat samanaikaisesti, jolloin niiden aiheuttama liikennemäärän kasvu jakaantuisi usealle vuodelle. Kaikkien tuulivoimakomponenttien kuljetukset Uttermossan suunnittelualueen ja valtatie 8 välillä ta-pahtuvat EPV Tuulivoima Oy:n Metsälän tuulivoimapuistoa varten rakennettavien huoltotieyhteyksien ja olemassa olevien yksityisteiden kautta, jolloin raskasta kuljetusta ei tarvitse suunnata kapealle Uttermossantielle (yt 17017). Uttermossantie on todettu erikoiskuljetusselvityksessä (Ramboll 2012) olevan erikoiskuljetuksiin huonosti soveltuva. Mikäli osa Metsälän tuulipuiston pohjoisosan tuulivoimaloiden sekä Mikonkeitaan 7 pohjoisimman voimalan rakentamisessa hyödynnettäisiin Uttermossantietä (välillä valtatie 8 – Uttermossa) rakennusaikaisiin kuljetuksiin kasvaisi liikennemäärä Uttermossantiellä näiden hankkeiden yhteisvaikutuksena noin kaksinkertaiseksi. Raskaiden ja hitaiden kuljetusten vuoksi liikennöinti kapealla Uttermossantiellä hidastuisi entisestään. Vaikutukset jäisivät kuitenkin rakentamisaikaisiksi ja palautuisivat lähes normaaliksi rakennustöiden jälkeen. 67 § 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: KAAVASELOSTUS 4.9.2015 UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS Kuva 41. Lähiseudun tuulivoimahankkeet. Maisema Eniten maisemaan kohdistuvia yhteisvaikutuksia syntyy Uttermossan tuulivoimahanketta lähimpänä olevien tuulivoimahankkeiden kuten Metsälän, Lappfjärdin ja Lakiakankaan sekä Mikonkeitaan kanssa. Maisemavaikutusten suuruus riippuu tarkasteltavasta katselusuunnasta ja kohteesta, josta maisemaan kohdistuvia vaikutuksia arvioidaan. Voimakkaimmin nykyinen maisemakuva muuttuisi mm. Kärjenkosken, Korsbäckin, Siiroon, Uttermossan sekä Metsälän kylien suunnalla, jotka sijoittuvat kaikki ns. lähimaisemavyöhykkeelle Uttermossan suunnittelualueesta tarkasteltuna. Yhteisvaikutuksia ja niiden merkittävyyksiä tarkasteltaessa on syytä muistaa tuulivoimahankkeiden suuret kokoerot sijaintipaikkojen lisäksi. Esimerkiksi Lappfjärdin & Lakiakankaan n. 94 km2:n tuulivoima-alue on lähes 40-kertainen verrattuna Uttermossan 2,6 km2:n suunnittelualueeseen nähden, samoin viereinen Mikonkeitaan suunnittelualue on sekin noin 10 kertaa laajempi. Luonnollisesti myös suunnittelualueen sijainti ja maastomuodot sekä etäisyys tarkasteltavaan kylään/asutuskeskittymään vaikuttavat maisemavaikutuksen voimakkuuteen. Korsbäckin alueella voimakkaimmin maisemakuvassa näkyvät Lappfjärdin & Lakiakankaan tuulivoimalat, Metsälän ja Uttermossan tuulivoimaloiden näkyessä vain osittain Lappfjärdin voimaloiden takaa. Vastaavasti Kärjenkoskella maisemakuvassa dominoivat Mikonkeitaan voimalat län68 § 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: KAAVASELOSTUS 4.9.2015 UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS nessä ja Lappfjärdin & Lakiakankaan voimalat pohjoisessa. Uttermossan voimaloiden maisemallinen lisävaikutus on Kärjenkoskelle pieni, sillä voimalat sijaitsevat Mikonkeitaan voimaloiden takana ja ovat niitä kauempana. Uttermossan kylän ympärillä eri tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutus muuttaa maisemanäkymää huomattavasti. Uttermossan kylän pohjois- ja koillispuolella näkyvät Lappfjärdin tuulivoimalat, etelän ja lännen välistä näkemäsektoria hallitsevat Metsälän tuulivoimalat, idän ja kaakon välillä maisemakuvaa dominoi Uttermossan tuulivoimahankkeen voimalat. Eri tuulivoimahankkeiden maisemallisista yhteisvaikutuksista suurin vaikutus lieneekin juuri Uttermossan kylässä. Valtatie 8 varrella sijaitsevan Metsälän kylässä tuulivoimahankkeiden maisemallisessa yhteisvaikutuksessa keskeisessä asemassa ovat Metsälän ja Västervikin tuulivoimahankkeet. Metsälän kylänäkymiin esimerkiksi Mikonkeitaan ja Uttermossan hankkeet eivät tuo merkitsevästi lisävaikutusta. Uttermossaa lähimmät merituulivoimahankkeet sijoittuvat Siipyyn ja Kristiinankaupungin edustalle. Merellä olevat tuulivoimalat eivät näy Uttermossan suunnittelualueelle tai sen lähellä olevalle asutukselle, metsän peittäessä näkymän rannikon suuntaan. Merellä liikkuessa Kristiinankaupungin ja Siipyyn merituulihankkeiden voimaloiden lisäksi lähes kaikkien Kristiinankaupungin mantereella sijaitsevien suunnittelualueiden tuulivoimalat näkynevät maiseman siluetissa hyvällä säällä, joskin etäisyys on jo sen verran suuri, etteivät ne kuitenkaan enää hallitse maisemaa. Eri puolille Pohjanmaata ja Pohjanlahtea on suunnitteilla useita tuulivoimalahankkeita. Hankkeiden toteutuessa tuulivoimaloita tulee näkymään melko tasaisin välimatkoin Pohjanmaalla sekä merellä että mantereella. Tuulivoimalat luovat toteutuessaan uuden alueellisen piirteen, joka tulee muuttamaan Pohjanmaan kulttuuriympäristön luonnetta ja nykyistä maisemakuvaa. Melu ja välke Uttermossan hankealueen ympäristössä on kolme eri hanketta joiden kanssa voi aiheutua yhteisiä melu- ja välkevaikutuksia. Lakiakankaan ja Västervikin hankkeet sijoittuvat sen verran etäälle, että yhteisvaikutuksia Uttermossan hankkeen kanssa ei synny. Yhteisvaikutusten arvioimiseksi tehtiin melu- ja välkemallinnukset, joissa Uttermossan lisäksi huomioitiin Metsälä, Lappfjärd ja Mikonkeidas. Yhteismallinnuksen mukaan Uttermossan luoteispuolella kolmen asuintalon ja Tonijärven rannalla kolmen loma-asunnon ja yhden asuintalon kohdalla melutasot ylittävät 40 dB, ollen kuitenkin alle 45 dB. Muutaman Uttermossan tuulivoimalan melupäästön säätäminen alemmas vaikuttaa hieman Tonijärven pohjoisosan melutilanteeseen. Melutasot eivät kuitenkaan esiinny todellisuudessa mallinnuksen mukaisina, koska mallinnus tehdään ns. myötätuuliolosuhteessa (downwind). Uttermossan kyläalueen suuntaan Metsälän ja Uttermossan hankkeiden melutasot summautuvat kaakkois- ja etelätuulilla. Vastaavasti Lappfjärdin hankkeen tuulivoimalaitosten melun leviämisen kannalta otolliset tuulensuunnat Uttermossan kyläalueen suuntaan ovat koillinen ja pohjoinen, jolloin tuuli käy Metsälän ja Uttermossan suunnasta poispäin kyläaluetta. Tönijärven alueen meluun vaikuttavat Uttermossan lisäksi Mikonkeidas ja Metsälä. Hankkeet sijoittuvat Tönijärveen nähden siten, että Uttermossalla on melun summavaikutuksia Mikonkeitaan kanssa pohjois- ja koillistuulella sekä Metsälän kanssa länsi- ja luoteistuulella. 69 § 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: KAAVASELOSTUS 4.9.2015 UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS Kuva 42. Yhteisvaikutusten melumallinnus, kun Uttermossan tuulivoimaloissa kaikissa sama melupäästö. 70 § 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: KAAVASELOSTUS 4.9.2015 UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS Kuva 43. Yhteisvaikutusten melumallinnus, kun kahden Uttermossan laitoksen melupäästöä säädetty. Yhteismallinnuksen mukaan välkemäärät eivät juuri kasva Uttermossan luoteispuolen asutuksella, pelkän Uttermossan hankkeen välkevaikutuksiin verrattaessa. Tönijärven pohjoisosassa lomaasunnon kohdalla vuotuinen välkemäärä on luokkaa 19 tuntia, joka on huomattavasti enemmän kuin pelkästä Uttermossan hankkeesta aiheutuva. Mikonkeitaan tuulivoimalat kuitenkin sijoittuvat 71 § 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: KAAVASELOSTUS 4.9.2015 UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS siten, että Tönijärven ja tuulivoimalaitosten välillä on metsäistä maastoa, joka voi rajoittaa näkyvyyttä ja siten välkevaikutuksia. Yhteisvaikutusten osalta hankkeiden mitoitus tulee tehdä ympäristön muut hankkeet ja niiden suunnittelutilanne huomioiden. Hankkeiden sovittamisvastuu on alueelle myöhemmin tulevilla hankkeilla. Esimerkiksi Mikonkeitaan ja Lappfjärdin tuulivoimahankkeet ovat alkaneet Uttermossan hanketta myöhemmin. Metsälän tuulivoimahanke on ainoa, jolla on lainvoimainen osayleiskaava ja joka on ollut alueella ensimmäisenä. Hankkeiden Uttermossan ja Mikonkeitaan hankkeet sijoittuvat Tönijärven loma-asuntoihin nähden siten, että alueella vallitsevilla päätuulensuunnilla melutasot eivät summaudu mallinnuksen mukaisesti. Metsälän ja Uttermossan tuulivoimahankkeista 27.8.2015 tehdyn yhteismelumallinnuksen mukaan tuulivoimamelu ei ylitä vakituisen asutuksen tai loma-asutuksen suhteen valtioneuvoston asetuksen ulkomelutason ohjearvoja. Kuva 44. Metsälän ja Uttermossan yhteisvaikutusten melumallinnus, kun kahden Uttermossan laitoksen melupäästöä säädetty. 72 § 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: KAAVASELOSTUS 4.9.2015 UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS Kuva 44. Yhteisvaikutusten välkemallinnus Linnusto Yhteisvaikutukset pesimälinnustoon Yleisesti ottaen kaikkien Pohjanmaan maakuntien asuttamattomille metsäalueille on suunnitteilla hyvin runsaasti tuulivoimaa. Suunnitelmien toteutuessa vaikutukset kohdistuisivat voimakkaimmin yhtenäisiä ja rauhallisia metsäalueita suosiviin lintulajeihin, joille elinympäristömuutoksista ja elinympäristöjen pirstoutumisesta sekä ihmistoiminnasta aiheutuvien häiriötekijöiden lisääntymisestä olisi selvästi haittaa. Tällaisia lajeja ovat esimerkiksi monet petolinnut, metso sekä kuukkeli. Jos tuulivoimaloiden rakentaminen aiheuttaa lajien paikallispopulaatioihin heikentäviä vaikutuksia yksittäisillä alueilla, voidaan arvioida useiden tuulivoimapuistojen yhdessä voivan heikentää näiden lajien kantaa laajemmallakin alueella. Lähekkäin sijoittuvat tuulivoimapuistot saattavat aiheuttaa pesiville lintulajeille yhteisvaikutuksia. Esimerkiksi suurten petolintujen reviirit ovat hyvinkin laajoja, jolloin niiden reviireillä saattaa olla suunnitteilla useampia tuulivoimahankkeita. Useat hankkeet saattavat yhdessä aiheuttaa elinympäristö-, este- ja törmäysvaikutuksia suunnittelualueiden seuduilla pesiville ja liikkuville petolinnuille. Tuulivoimahankkeiden suunnittelussa ja voimaloiden sijoituksissa on pyritty kuitenkin huomioimaan riittävin suojaetäisyyksin suorat vaikutukset esimerkiksi isojen petolintujen (mm. meri- ja maakotka, kalasääski) tunnettuihin pesimäpaikkoihin. Suojaetäisyyksistä huolimatta useat eri tuulivoimahankkeet petolintujen pesäreviirien ympärillä lisäävät kuitenkin lintujen törmäyskuolleisuutta esimerkiksi ravinnonhakulentojen ja saalistamisen aikana. Uttermossan suunnittelualueen lähistöllä sijaitsevan Töyrenkeitaan sääksireviirillä tehtyjen pesäpoikasaikaisten lentotarkkailujen tuloksena havaittiin pääasiallisten ravinnonhakulentojen suuntautuneen pesältä luoteen, kaakon ja koillisen suuntaan. Pelkästään Uttermossan hankkeesta aiheutuva törmäysriski sääksen ravinnonhakulentojen suhteen todettiin melko vähäiseksi mutta läheisten muiden tuulivoimahankkeiden (Mikonkeitaan pohjoisosat ja Lappdfjärdin eteläosat) yhteisvaikutuksena törmäysriski kuitenkin kasvaa. Mahdolliset suunnittelualueiden ylittävät lennot ovat kuitenkin melko 73 § 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: KAAVASELOSTUS 4.9.2015 UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS suoraviivaisia, mikä on vähemmän riskialttiimpaa sääkselle kuin kaartelu ja saaliin etsiminen vesistöjen tuntumassa, jolloin niiden huomio on keskittynyt saalistamiseen. Uttermossan ympäristössä ja yleisemminkin Pohjanmaan rannikolla olevien tuulivoimahankkeiden alueella kanalintukannat ovat yleisesti ottaen melko hyvät. Laajojen tuulivoimapuistojen alueille sijoittuu useita metsojen ja teerten soidinpaikkoja, joiden voidaan arvioida jonkin verran kärsivän tuulivoimarakentamisesta ja voimaloiden toiminnasta aiheutuvan häiriön sekä metsien lisäpirstoutumisen myötä. Kanalinnuista erityisesti metson on arvioitu olevan herkkä lisääntyneiden häiriötekijöiden ja elinympäristömuutoksien suhteen. Metsäkanalintujen on toisaalta ollut pakko sopeutua Suomessa metsärakenteen muutoksiin ja aktiivisiin metsätaloustoimenpiteisiin vuosikymmenien aikana. Metsojen soidinpaikkoja siirtyy vuosittain hakkuiden ja muiden metsänhoitotoimien myötä uusille alueille. Soidinpaikkoja löytyykin nyt usein nuorehkoista talousmetsiköistä ja ojitetuilta rämeiltä, sillä vanhat metsät ovat pirstoutuneet metsoille liian pieniksi kuvioiksi. Metsätaloustoimien ja metsäisille alueille sijoittuvan tuulivoimatuotannon yhteisvaikutuksena haitalliset vaikutukset todennäköisesti kohdistuvat metsäkanalintujen lisäksi myös päiväpetolintuihin (mm. hiirihaukka, mehiläishaukka ja kanahaukka). Uttermossan ja sen lähialueen tuulivoimahankkeet (Mikonkeidas, Metsälä, Lappfjärd) sijoittuvat kuitenkin melko karuille ja mäntyvaltaisille metsäalueille, jossa ei ole kovin paljon päiväpetolintujen pesimiseen hyvin soveltuvia varttuneita kuusi- ja sekapuuvaltaisia metsiköitä. Yhteisvaikutukset muuttomatkalla oleviin lintuihin Tuulivoimahankkeilla voi hankekohtaisten vaikutusten ohella olla myös merkittäviä yhteisvaikutuksia, jos useat tuulivoimapuistot sijoitetaan lähelle toisiaan tai samojen lintujen käyttämien muuttoreittien läheisyyteen. Mahdollisia vaikutusmekanismeja muuttolintujen osalta ovat tuulivoimapuistojen aiheuttamat kumulatiiviset törmäysriskit sekä tuulivoimala-alueiden vaikutukset lintujen muuton ohjautumiseen ja muuttoreitteihin. Muuttolintujen on esimerkiksi Tanskassa ja Ruotsissa tehdyissä tutkimuksissa havaittu pyrkivän sovittamaan lentoreittinsä siten, etteivät ne joudu turhaan lentämään tuulivoimaloiden lapojen välittömässä läheisyydessä. Tästä syystä tuulivoimapuistojen yhteisvaikutuksena voidaan havaita lintujen muuttoreittien siirtymistä lintujen väistäessä niiden lentoreitille osuvia tuulivoimalaitoksia. Väistöliikkeet pienentävät toisaalta myös mahdollisten törmäysten todennäköisyyttä, minkä takia hankkeiden aiheuttama törmäyskuolleisuus voi jäädä ennakoitua pienemmäksi. Maakuntakaavan taustaselvityksenä laaditun linnustoselvityksen mukaan Pohjanmaan rannikko on kansallisesti erittäin merkittävä muuttokäytävä useille lintulajeille. Meri pakkaa monien maalintulajien muuton rannikon läheisyyteen ja manner vastaavasti vesilintujen muuton rantaviivan läheisyyteen. Lintuvirtojen tiheys on suurimmillaan avoimilla rannikko-osuuksilla. Saaristot hajauttavat muuton laajemmalle alueelle. Mantereella linnustotiheydet ovat merkittävästi pienempiä jo muutamien kymmenien kilometrien etäisyydellä rannasta (Tikkanen ym. 2013). Uttermossan tuulivoima-alue sijoittuu mm. metsähanhen, laulujoutsenen, kurjen ja merikotkan päämuuttoreittien itäosaan tai sen reunalle, jossa em. lajien muuttotiheydet ovat selkeästi valtatien 8:n ja rannikon välistä aluetta pienemmät. Uttermossan tuulivoimahanketta lähimpänä ovat Metsälän, Mikonkeitaan sekä Lappfjärdin ja Lakiakankaan tuulivoimahankkeet, joiden muodostamaan ”keskiöön” Uttermossa sijoittuu. Johtuen sijainnista, hankkeen pienestä pinta-alasta ja muuttolintujen taipumuksesta väistää laajat tuulivoimapuistot, ei Uttermossan hanke itsessään juurikaan lisää muuttolinnustoon kohdistuvia yhteisvaikutuksia. Keväällä etelästä Kristiinankaupungin eteläosaan saapuvat linnut kohtaavat ennen Uttermossaa noin 15 kilometriä leveän tuulivoima-alueen, joka koostuu mm. Västervikin, Metsälän ja Mikonkeitaan suunnittelualueista. Näitä ennen linnut ovat ohittaneet mm. Merikarvialla sijaitsevien Korpi-Matin ja Korvennevan suunnittelualueet. On todennäköistä, että lintujen taipumus välttää lentämistä tuulivoima-alueen keskellä vaikuttaa niiden muuttoreittivalintaan siten, että suurin osa linnuista tulee kiertämään suunnittelualueet mieluummin joko niiden itä- tai länsipuolelta. Tilanne on sama syysmuuton aikaan, sillä Dagsmarkin, Lappfjärdin ja Lakiakankaan lähes 15 kilometrin muuttosuuntaa vastaan oleva tuulivoima-alue ohjaa linnut kiertämään alueen enemmän itäpuolelta Isojoen kautta tai lännempää Härkmerifjärdenin kautta. Yhä edelleen li74 § 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: KAAVASELOSTUS 4.9.2015 UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS sääntyvät tuulivoimahankkeet ja uudet tuulivoima-alueet Pohjanlahden rannikon läheisyydessä lisäävät muuttolintuihin kohdistuvia yhteisvaikutuksia. Lopulliset vaikutukset lintumuuton painoalueiden siirtymiseen tai jopa tärkeiden levähdysalueiden muutoksiin jäävät nähtäväksi, sillä on vaikea tarkasti etukäteen ennustaa lintujen käyttäytymistä kulloisessakin tilanteessa. Merkittäviä muutonaikaisia yhteisvaikutuksia voisi syntyä, mikäli esimerkiksi muuttomatkallaan olevat hanhet ja joutsenet eivät tuulivoimahankkeiden estevaikutusten vuoksi saavuttaisikaan Kristiinankaupungin Lappfjärdin ja Härkmeren ympäristön perinteisiä lepäily- ja ruokailupeltoja, tai linnut joutuisivat lentämään em. tärkeiden levähdysalueiden ympäristössä olevien tuulivoima-alueiden läpi sinne pyrkiessään tai sieltä matkaa jatkaessaan. Keskeisimpiä vaikutuksia aiheuttaisivat tärkeiden levähdysalueiden lähistöllä olevat tuulivoima-alueet kuten mm. Dagsmark, Kristinestad Norr, Vanha Närpiöntie ja Svalkulla tuulivoima-alueet sekä Härkmeren ja Lappfjärdin tuulivoimaalueiden pohjoisosat. Pohjanmaan liiton tuulivoimaa koskevan vaihemaakuntakaavan selvityksessä (Tikkanen ym. 2013) arvioitiin kaikkien liiton tuulivoimavarausten aiheuttavan yhteisvaikutuksena törmäyksille alttiille lajeille muutamien satojen lintujen törmäyksen vuosittain voimaloihin. Suurimmat törmäysmäärät aiheutuisivat laulujoutsenelle ja metsähanhelle (noin 70 – 180 törmäystä per laji) mutta myös kurjen ja merihanhen arvioidut törmäysmäärät vuositasolla voivat nousta noin sadan linnun tasolle, merikotkalla noin kymmeneen lintuun vuodessa. Populaatiotasolla selvästi suurimmat riskit kohdistuisivat merikotkaan, jolle Pohjanmaan tuulivoimahankkeista aiheutuva lisäkuolleisuus olisi noin 1,9 %, mikä hidastaisi kannan kasvua noin 29 % kymmenessä vuodessa. Runsastuville lajeille kuten laulujoutsenelle ja kurjelle lisäkuolleisuus tarkoittaa kannan kasvun vähäistä hidastumista ja taantuville (kuten metsähanhi) kantojen vähenemisen nopeutumista. 75 § 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: KAAVASELOSTUS 4.9.2015 UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS Kuva 45. Hahmotelma keväisistä muuttoreiteistä kaikkien tuulivoimahankkeiden toteutuessa. Mustalla pilvikuviolla merkitty tärkeimpiä hanhien ja joutsenten levähdys- ja kerääntymisalueita Kristiinankaupungin ympäristössä. 76 § 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: KAAVASELOSTUS 4.9.2015 UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS Kuva 46. Hahmotelma syksyn päämuuttoreiteistä kaikkien tuulivoimahankkeiden toteutuessa. Mustalla pilvikuviolla merkitty tärkeimpiä hanhien ja joutsenten levähdys- ja kerääntymisalueita Kristiinankaupungin ympäristössä. 6.9 Riski- ja häiriötilanteet Rakentamisen aikaiset turvallisuusriskit liittyvät lähinnä työturvallisuuteen. Siksi ulkopuolisten liikkuminen on kiellettyä tuolloin tuulivoima-alueella sekä maakaapeleiden ja voimajohdon rakentamisalueella. Toiminnanaikaiset riskit liittyvät voimalan rikkoutumiseen ja jään lentämiseen lavoista. Kokemusten mukaan rikkoutumisen vaara on kuitenkin hyvin epätodennäköinen. VTT:n tilastojen mukaan tuulivoimaloihin liittyviä turvallisuuspoikkeamia on Suomessa ollut vuosina 1996–2011 kuusi kappaletta. Potentiaalisesti vaarallisiksi tapauksiksi on määritelty kaksi tuulivoimalan siiven kärjessä olevan jarrun vaurioitumista ja putoamista. 77 § 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: KAAVASELOSTUS 4.9.2015 UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS Nykyaikaisissa tuulivoimaloissa ei käytetä tällaista ns. kärkijarrua, joten tämä onnettomuustyyppi ei ole mahdollinen nyt suunnitelluissa tuulivoimaloissa. Käytännön kokemusten perusteella jään muodostuminen voi aiheuttaa vaaraa sisämaan tykkylumialueilla. Jäätäviä olosuhteita on vuodessa arvioilta 8-14 vrk. Riskivahinkojen aiheutumiseen on tällöinkin äärimmäisen pieni. Jääkappaleen osumisen riski on hieman suurempi kuin salamaniskulla ja pääosa vähäisestä irtoavasta jäästä tippuu suoraan voimalan alle. Suomessa Pohjanlahden rannikolla kuten Porissa, Oulussa, Kemissä ja Torniossa on pitkät kokemukset tuulivoima-alueesta, jossa tuulivoimalat sijaitsevat rannikolla tai rannikon läheisyydessä. Vaikka näissä osittain jo yli 10 vuotta vanhoissa tuulivoimaloissa siipien jäätymistä ei ole teknisesti estetty, jään ei tiedetä aiheuttaneen vahinkoja henkilöille tai omaisuudelle. Suurin riski on suoraan voimalan alapuolella voimalaa käynnistettäessä, jolloin siivistä ja rakenteista voi irrota niihin pysähdyksen aikana muodostunutta jäätä. Nykyaikaiset voimalat voidaan varustaa jääntunnistusjärjestelmillä, jotka tunnistavat jäätävät olosuhteet tai siipiin muodostuneen jään. Jäätävistä olosuhteista varoitetaan ääni- ja valomerkein ja voimala voidaan tällöin tarvittaessa pysäyttää, kunnes sääolosuhteet muuttuvat tai jää on sulanut. Voimajohtoihin liittyvät turvallisuusriskit liittyvät jännitteellisen johdon synnyttämä sähkökenttä ja johdossa kulkevan virran luoma magneettikenttä sekä esimerkiksi kaatuvan puun aiheuttama rakenteiden rikkoutuminen. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on asettanut suositusarvot pienitaajuisille (mm. voimajohdot) sähkö- ja magneettikentille. Esim. Säteilyturvakeskuksen suositusetäisyys herkälle asutukselle (koulut, päiväkodit) on vähintään 40 m 110 kV voimalinjasta. Lisäksi voimalinjan läheisyydessä työskentelyyn liittyy turvaetäisyyksiä. Riskejä liikenteelle on kuvattu osiossa 6.5. Pelastustoimen kumppanuusverkoston turvallisuustyöryhmä on linjannut, että esittää 600 metrin suojaetäisyyttä asutukseen ja vaarallisiin kohteisiin ellei tuulivoimalle laadittu vaaranarvio edellytä lyhyempää tai pidempää etäisyyttä. Pelastusviranomaisen ohjeet mm. tulipaloriskin vähentämiseksi on huomioitu suunnittelussa. Tuulivoimaloiden tulipaloja ennaltaehkäistään sekä passiivin että aktiivisin keinoin. Passiivisina keinoina mahdollisimman suuri osa rakenteista on valmistettu palamattomasta materiaalista kuten teräksestä, eikä tuulivoimalassa säilytetä mitään ylimääräistä syttyvää materiaalia. Lisäksi tuulivoimalan siivet ja muut rakenteet on varustettu ukkosenjohdattimin, jotka johtavat virran turvallisesti eristettynä maahan. Aktiivisia keinoja ovat tuulivoimalan ohjausjärjestelmään kytketyt palohälyttimet ja esimerkiksi lämpötilan nousuun reagoivat anturit. Oleellista on myös tuulivoimalan säännöllinen kunnossapito sen valmistajan määrittelemän huolto-ohjelman mukaisesti. Paikallinen pelastusviranomainen määrittelee rakennuslupavaiheen lausunnossaan pelastussuunnitelman tarpeen ja muut vaadittavat toimenpiteet. 6.10 Yhteenveto vaikutuksista Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Melu- ja välkevaikutukset eivät aiheuta kohtuutonta rasitusta ihmisiin tai heidän elinoloihin. Yöaikainen melu voi ylittää ohjearvon yhden altistuvan kohteen kohdalla, mutta säätämällä muutaman tuulivoimalan meluntuottoa, päästään melun ohjearvot täyttävään tilanteeseen. Kahden asuintalon kohdalla välkemäärä ylittää kahdeksan tuntia vuodessa, mutta teknisin järjestelmin välkevaikutus voidaan minimoida. Vaikutukset metsästykseen jäävät vähäisiksi. Riistaeläimet saattavat väliaikaisesti karkottua rakentamisaikana suunnittelualueelta ja sen läheisyydestä. Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Rakentamisella ei ole vaikutusta arvokkaisiin maa- tai kallioperämuodostumiin. Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita tai muodostu merkittäviä määriä pohjavettä. Ojat voivat maansiirtotöiden yhteydessä samentua. 78 § 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: KAAVASELOSTUS 4.9.2015 UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS Vaikutukset ovat kuitenkin lyhytaikaisia ja Pohjavesi- ja vesistövaikutukset ovat vähäisiä. paikallisia. Hankkeen ilmastovaikutus on paikallisella tasolla merkittävästi positiivinen. Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Osayleiskaava tukee alueen arvokkaiden luontokohteiden ja luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Kaavan toteutumisella ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia kasvillisuuden, sen muodostamien luontotyyppien tai sen tarjoamien elinympäristöjen monimuotoisuuteen. Suunnitelluilla tuulivoimaloiden tai huoltoteiden rakentamiseen osoitetuilla alueilla ei lähtöaineiston tai tehtyjen selvitysten perusteella sijaitse arvokkaita luontokohteita. Arvokkaat luontokohteet on huomioitu kaavamerkinnöin ja –määräyksin. Suunnittelualueen pesimälinnustoon ei lukeudu erityistä suojelua vaativia lintulajeja tai merkittäviä lintuesiintymiä, vaan alue koostuu tavanomaisesta metsälajistosta. Pesimälinnustoon kohdistuvia erityisiä vaikutuksia ei ole odotettavissa, jotka poikkeaisivat tavanomaisten metsätaloustoimien (hakkuut, harvennukset) aiheuttamista vaikutuksista. Elinympäristöjen muutokset kohdistuvat lintujen kannalta vähäarvoisiin, karuihin, metsätalouskäytössä oleviin mäntyvaltaisiin nuorehkoihin metsiin, joissa pesivän linnuston tiheydet ovat luonnostaakin melko matalat ja joissa ei esiinny erityisen vaateliasta pesimälajistoa. Vaikutukset metsäkanalintuihin arvioidaan jäävään myös vähäisiksi tärkeimpien soidinpaikkojen sijoittuessa suunnittelualueen ulkopuolelle. Suunnittelualue ei lähialueella pesivälle kalasääskelle lentoreittiseurannan perusteella muodosta suurta törmäysriskiä. Suunnittelualue ei sijaitse lintujen muuttoreittien keskeisimmillä ja riskialttiimmilla vyöhykkeillä, eikä alueella ole merkittäviä lintujen muuttoa selkeästi ohjaavia maastomuotoja. Muuttolintuseurannan perusteella suunnittelualueen läpimuuttavan linnuston yksilömäärät olivat melko vähäiset ja lintujen muuttokorkeus oli useimmilla lajeilla selkeästi törmäysriskirajan ylä- ja alapuolella. Uttermossan tuulivoimahankkeen kahdeksaan voimalaan arvioidaan kirjallisuuden perusteella törmäävän noin 10-20 lintuyksilöä vuodessa, millä ei ole merkittäviä populaatiovaikutuksia minkään alueen kautta muuttavan lajin kohdalla. Suunnittelualueen pieni koko helpottaa myös muuttolintujen mahdollisuutta väistää tai kiertää alue kokonaan. Selkeitä kevät- tai syysmuutonaikaisia ruokailu- ja levähdysalueita ei ole hankkeen vaikutuspiirissä. Edellä kuvatuista syistä hankkeen vaikutukset sekä pesimä- että muuttolinnustolle arvioidaan vähäisiksi. Suunnitellut tuulivoimaloiden rakentamisalueet eivät sijoitu lepakoiden kannalta merkityksellisiin elinympäristöihin. Lepakoiden määrä suunnittelualueella oli hyvin vähäinen ja kaavan toteutumisen vaikutukset alueen lepakoihin arvioidaan siten vähäisiksi. Tuulivoimaloiden ja huoltoteiden rakentamisalueet eivät sijoitu liito-oravan elinalueille. Potentiaaliset elinalueet on osoitettu kaavassa luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen 79 § 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: KAAVASELOSTUS 4.9.2015 UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS tärkeinä alueina. Suunnittelualueella ei tehty havaintoja viitasammakoista, eikä kaavan toteutumisella ole siten vaikutuksia lajin esiintymiseen alueella. Saukkoon kohdistuvat vaikutukset arvioitiin niin ikään vähäisiksi. Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä yhdyskunta- ja energiatalouteen Metsämaata häviää tuulivoimaloiden ja huoltotieverkoston tieltä suhteessa vähäisesti. Metsätalouskäyttö voi kuitenkin jatkua tuulipuiston toiminnan aikana. Huoltoteitä voidaan käyttää metsätaloustoimenpiteisiin ympäri vuoden. Rakentaminen on rajoitettua tuulipuistoalueella ja sen välittömässä läheisyydessä. Lähiympäristöä ei ole kaavoitettu asuin- ja lomarakentamiseen. Rakentamisen aikana tuulipuiston alueella liikkuminen on rajoitettua. Toiminnan aikana tuulipuisto ei estä alueella liikkumista tai virkistystä. Talvisin liikkuminen voimalan välittömässä läheisyydessä voi olla rajoitettua irtoavan jään takia. Rakennettava huoltotieverkosto helpottaa alueella liikkumista. Vaikutukset ovat vähäisiä/kohtalaisia. Vaikutukset liikenteeseen ja tietoliikenteeseen Rakentamisvaiheessa suunnittelualueelle suuntautuu suuri määrä raskasta liikennettä ja erikoiskuljetuksia mutta vaikutuksia vähentää oleellisesti liikenteen keskittyminen tuulivoimahankkeita varten rakennettaville huoltoteille. Vaikutukset ovat liikenteen osalta paikoin kohtalaisia. Lentoliikenteeseen, säätutkien toimintaan tai Puolustusvoimien toimintaan ei synny vaikutuksia. Viestintäyhteyksissä tvvastaanoton osalta vaikutuksia on mahdollista syntyä. Haitat on kuitenkin korjattavissa esim. signaalin vahvistimilla tms. Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Suunnittelualueen lähiympäristö (alle 3 km etäisyys suunnitelluista tuulivoimaloista) Lähiympäristön asutus etenkin Uttermossan kylässä altistuu maisemavaikutukselle. Tuulivoimaloiden lentoestevalot voimistavat vaikutusta. Vaikutukset ovat kohtalaisia. Yli 3 km etäisyys suunnitelluista tuulivoimaloista, lähimaisema ja kaukomaisema Vaikutusten merkittävyys vähenee suunnittelualueen lähiympäristöä kauempana, missä tuulivoimalat asettuvat osaksi taustamaisemaa eivätkä nouse maisemaa hallitseviksi elementeiksi. Vaikutusten merkittävyyttä vähentää edelleen se, että tuulivoimaloiden näkyvyysalueet ovat hyvin rajoittuneita. Lähiympäristöä kauemmilla vaikutusalueille maisemakuvan luonteen muutos on vähäinen. Tuulivoimaloiden lentoestevalot voimistavat vaikutusta myös kaukomaisemassa. Vaikutukset ovat vähäisiä. Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön ovat vähäiset. Suunnittelualueella ei sijaitse kiinteitä muinaisjäännöksiä. Vaikutukset Natura- ja suojelualueisiin Luonnonsuojelualueiden nykytila ja luontoarvot säilyvät ennallaan. Uttermossan tuulivoimahanke ei aiheuta luonnonsuojelulain 65 §:n mukaisia merkittäviä haitallisia 80 § 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: KAAVASELOSTUS 4.9.2015 UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS vaikutuksia tarkasteltujen Natura-alueiden luontodirektiivin liitteen I luontotyypeille eikä lintudirektiivin liitteen I lajeille. Riski- ja häiriötilanteet (vaaran arviointi) 7. Hankkeella ei ole vaikutuksia muihin luonnonsuojelualueisiin, ohjelmien alueisiin tai maakuntakaavan suojelualuevarauksiin. Tuulivoimaloiden rakentamisaikaiset riskit liittyvät lähinnä työturvallisuuteen ja lisääntyvään liikenteeseen. Toiminnan aikana riskejä aiheuttaa mahdollinen voimaloiden rikkoutuminen ja jään lentäminen siivistä. Riskit arvioidaan kuitenkin vähäisiksi. HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN VÄHENTÄMINEN Haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää jatkosuunnittelussa mm. voimalan tyypin valinnalla, kulkureittien valinnalla sekä töiden ajoittamisella. Luonnonvarojen hyödyntämistä voidaan vähentää kiinnittämällä siihen huomiota tuulivoimalaitosten tuotantovaiheessa ja rakentamisvaiheessa ja sen suunnittelussa. Hankkeen haitallisia vaikutuksia maankäyttöön voidaan lieventää huomioimalla hankkeen vaikutukset maankäytön suunnittelun ohjaamisessa, suunnittelussa ja lupamenettelyssä. Maankäytön suunnittelussa huomioidaan eri maankäyttömuotojen yhteensovittaminen ja sijoittuminen. Tuulivoimaloiden haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää kaavamääräyksin ja merkinnöin. Rakennuslupaviranomainen tarkistaa rakennuslupaa myöntäessään, että rakennussuunnitelma on vahvistetun kaavan ja kaavamääräysten mukainen. Rakentamisvaiheessa ilmastovaikutuksia voidaan lieventää käyttämällä lyhyempiä kuljetusmatkoja ja suosimalla paikallisesti tuotettuja materiaaleja. Tuulivoimahanke rakennetaan maasto-olosuhteet huomioiden. Maa- ja kalliorakentamisessa vältetään tarpeettomia maansiirtoja ja kallionlouhintaa. Vaikutuksia pintaveteen voidaan vähentää ajoittamalla rakentamistoimet aikaan, jolloin vedet ovat matalimmillaan. Uusien tieyhteyksien rakentamisessa teihin asennetaan rummut, joilla veden virtaus säilyy entisellään. Rakentamisen jälkeen tukkeutuneet ojat avataan. Pienialaiset arvokkaat luontokohteet voidaan huomioida tarkemmassa sijoitussuunnittelussa sekä merkitsemällä ne maastoon rakentamistöiden ajaksi. Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten voimakkuuteen vaikuttaa merkittävästi voimalan koko, koska suuremmat voimalat näkyvät kauemmas. Lisäksi koko vaikuttaa voimalan väritykseen ja valaistustarpeeseen (toteutetaan Trafin ohjeiden mukaan). Meluvaikutuksia voidaan lieventää valitsemalla hankkeeseen teknisesti ja taloudellisesti mahdollisimman hyvä laitosmalli. Myös esim. voimalaitosten paikkoja siirtämällä voidaan vaikuttaa melun leviämiseen, mutta suurempi vaikutus on joka tapauksessa laitevalinnalla. Mikäli joku suunta tai kohde on kriittinen melun kannalta, voidaan harkita joidenkin voimalaitosten jättämistä pois hankkeen toteutuksesta tai käyttämällä kriittisissä voimaloissa melunrajoitusmoodeja. Voimaloihin on mahdollista liittää rajoitusjärjestelmä, joka mahdollistaa voimalan pysäyttämisen välkkymisen kannalta pahimpina aikoina (esim. auringon noustessa tai laskiessa). Tällöin voimalaan asennetaan valotunnistin ja roottori ohjelmoidaan pysähtymään siksi aikaa, kun tietyssä sektorissa/kohteessa esiintyy välkettä. Tuulivoimapuiston liikenteen aiheuttamat haitat voidaan vähentää ajoittamalla liikenne sellaisiin aikoihin, jolloin siitä aiheutuu vähemmän haittaa. Asukkaita haittaava raskas liikenne pyritään hoitamaan klo 7–21, kun taas muuta liikennettä haittaavat erikoiskuljetukset pyritään hoitamaan aikoihin, jolloin muun liikenteen eteneminen ei häiriinny merkittävästi. Erikoiskuljetusten aiheuttamia vaikutusta voidaan vähentää esimerkiksi siten, että vältetään taajamien sisääntuloväylillä kulkua ruuhka-aikana. Hankevastaava tai kuljetusyrittäjät voivat parantaa koettua liikenneturvallisuutta myös konkreettisilla toimilla kuten ajoittamalla kuljetukset siten, että niissä pidetään tauko kou81 § 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: KAAVASELOSTUS 4.9.2015 UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS lujen alkamis- ja loppumisaikoihin sekä jakamalla kuljetusreittien varren asukkaille heijastinliivejä. Tienpitäjä voi myös alentaa joidenkin teiden nopeusrajoitusta rakentamisen ajaksi asutuksen kohdalla ja kuljetusyrittäjä sitoutuu noudattamaan alennettua rajoitusta. Rakentamistoimien ajoittaminen kevään ja alkukesän ulkopuolelle mahdollistaa riistaeläimille onnistuneen vasonta/pesintäajan suunnittelualueella sekä lähiympäristössä. 8. KAAVAN VAIKUTUSTEN SEURANTA Kaavaselostuksessa esitetään arvio kaavan mahdollisista lisäselvitysten tarpeista, sekä kaavan toteutumisen muodostamien ympäristövaikutusten seurannasta. Seurantaohjelma kattaa keskeisimmät ympäristöön kohdistuvat vaikutukset, kuten linnusto-, melu-, välke-, maisema-, sekä elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvat vaikutukset, jotka ovat nousseet esille kaavan laatimisen aikana. Seurannalla saadaan tietoa tuulivoimaloiden rakentamisen ja toiminnan aikaisista vaikutuksista, mikä tuottaa myös tietoa hankkeen riskienhallinnalle, hankkeesta vastaavalle sekä eri sidosryhmille. Lisäksi seuranta tuottaa lisätietoa käytettäväksi jatkossa vastaavien tuulivoimahankkeiden suunnitteluun ja päätöksentekoon. Seuranta raportoidaan toteutusvuosittain Kristiinankaupungille ja Etelä-Pohjanmaan Ely-keskukselle. Mikäli seurannassa ilmenee seurantaohjelman sisältöön tai toteutukseen vaikuttavia seikkoja, sovitaan seurannan sisällöstä tuulivoimatoimijan, Kristiinankaupungin ja Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksen yhteisellä neuvottelulla. YVA- ja kaavoitusmenettelyn aikana laaditut perustilaselvitykset kuvaavat suunnittelualueen nykytilaa ennen tuulivoimapuiston rakentamista ja niitä hyödynnetään myös seurannan aikana arvioitaessa hankkeen ympäristövaikutuksia. Seurannan vaiheita ovat: ennen rakentamista vallitsevia olosuhteita koskevien tietojen täydentäminen tarvittaessa rakentamisen aikaisten olosuhteiden ja vaikutusten seuranta toiminnan aikaisten olosuhteiden ja vaikutusten seuranta Seuranta koostuu seuraavista osa-alueista. Yksityiskohtaisempi suunnitelma tuulivoimaloiden vaikutusten havainnoimiseksi laaditaan hankkeen rakennuslupavaiheessa, jolloin kaikki voimalaratkaisut ja sijainnit ovat tiedossa. Seurantaohjelma toimitetaan Kristiinankaupungin ympäristöviranomaisille, sekä Etelä-Pohjanmaan Ely-keskukselle. Linnusto Hankkeen mahdollisten linnustovaikutusten todentamiseksi tuulivoimapuistoalueen ympäristössä tulisi hankkeen rakentamisen ja ensimmäisten toimintavuosien aikana suorittaa linnuston seurantaa. Linnustoseurannan keston määrittelevät lopulta hankkeen alkuvaiheessa havaittavat linnustovaikutukset, mutta yleisesti seurannan kestoajaksi voidaan arvioida 2-5 vuotta. Uttermossan hankkeessa keskeisin seurattava asia on sääksen pesimämenestyksen seuranta suunnittelualuetta lähimmällä reviirillä. Myös sääksen ruokailulentojen seurannalla saataisiin lisää informaatiota lajin käyttämistä lentoreiteistä vuosien välillä etenkin, mikäli myös muut lähistöllä olevat tuulivoimahankkeet toteutuvat. Lentoseuranta tulisi toteuttaa sääksen pesäpoikasaikaan (kesäheinäkuu), jolloin ravinnon tarve ja sitä kautta lentojen määrä on suurimmillaan. Seuranta ja sen toteutus: Sääksen pesimämenestyksen seuranta vuosittain 3 vuoden ajan tuulivoimaloiden rakentamisen jälkeen. Sääksen ravinnonhakulentojen seuranta 3 vuoden ajan tuulivoimaloiden rakentamisen jälkeen. Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsevalla Töyrenkeitaalla on paikallista arvoa esim. suoympäristössä pesivien lintulajien suhteen. Kohde on tärkeä myös teeren ja riekon soidinympäristönä. Tuulivoimarakentamisen vaikutuksia Töyrenkeitaan pesimälinnustoon voidaan seurata ennen ja jälkeen tuulivoimaloiden rakentamisen. Seurannassa tulisi käyttää luonnontieteellisen keskusmuseon linnustonseurannan havainnointiohjeiden mukaisia menetelmiä, jotta tulokset olisivat vertailukelpoisia ja seurannat toistettavissa. 82 § 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: KAAVASELOSTUS 4.9.2015 UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS Seuranta ja sen toteutus: Töyrenkeitaan pesimälinnusto inventoidaan kerran ennen tuulivoimalahankeen rakennustoimenpiteiden alkamista. Inventointi toistetaan vuosittain 3 vuoden ajan tuulivoimaloiden rakentamisen jälkeen. Inventointi tulee tehdä kartoituslaskentamenetelmällä (esim. Koskimies ja Väisänen 1988). Pohjanmaan maakuntakaavan taustaselvityksenä laaditun linnustoselvityksen mukaan Pohjanmaan rannikko on kansallisesti erittäin merkittävä muuttokäytävä useille lintulajeille. Uttermossan tuulivoima-alue sijoittuu mm. metsähanhen, laulujoutsenen, kurjen ja merikotkan päämuuttoreittien itäosaan tai sen reunalle, jossa em. lajien muuttotiheydet ovat tosin selkeästi valtatien 8:n ja rannikon välistä aluetta pienemmät. Poikkeuksellisten tuuli- ja sääolojen vallitessa esimerkiksi kurkien syksyn päämuuttoreitit saattavat joinain vuosina ulottua osin myös Uttermossan suunnittelualueelle asti. Eri tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutuksesta saattavat muuttoreitit jatkossa muuttua. Vaikutusten seuraamiseksi tulisi tehdä muuttolintujen seurantaa tuulivoimaloiden rakentamisen jälkeen. Muuttolintulintuselvitykset kohdennetaan niihin kookkaisiin lajeihin, joita tiedetään muuttavan suunnittelualueen läheisyydessä. Tarkkailtavat lajit ovat etenkin metsähanhi, kurki ja merikotka. Seuranta ja sen toteutus: Tarkkailut suoritetaan vähintään 5 vilkkaana muuttopäivänä keväällä ja syksyllä vuosittain 3 vuoden ajan tuulivoimaloiden rakentamisen jälkeen. Muuttajamäärien lisäksi havainnoidaan em. lajien käyttäytymistä (lentoreittien muuttuminen, läheltä piti tilanteet, törmäykset) voimaloiden läheisyydessä. Muu eläimistö Riistan määrää (esim. hirvikanta) ja sen muutoksia alueella voidaan seurata metsästysseurojen ja riistanhoitoyhdistysten kanssa pidettävien, esim. vuosittaisten seurantapalaverien yhteydessä. Melu- ja välkevaikutukset Hankkeen suunnitelmien (voimaloiden tarkat sijoituspaikat, voimalaitostyypin valinta) tarkentuessa melu- ja välkemallinnukset tarkistetaan ja esitetään rakennuslupavaiheessa Kristiinankaupungille. Rakentamisaikainen melu on tilapäistä eikä poikkea muusta maanrakennustyön melusta, mistä johtuen rakentamisen aikaisen melun seuranta ei ole tarpeen. Tarkistettujen mallilaskelmien tulosten ja alueella vallitsevien tuulensuuntien perusteella valitaan edustavat mittauspisteet melun seurantamittauksia varten. Melun seurantamittaukset toteutetaan kahdesti vuodessa kahden ensimmäisen tuulivoimapuiston toimintavuoden aikana. Mittaukset toteutetaan viikon jaksossa eri vuodenaikoina ja toistetaan toisena toimintavuotena. Melumittaukset toteutetaan uusimman ohjeistuksen mukaan. Välkevaikutusten mittauksia. osalta käytetään aistinvaraista havainnointia ja tarvittaessa laaditaan Elinolot ja viihtyvyys Vaikutuksia elinoloihin ja viihtyvyyteen seurataan asukaskyselyllä tuulivoimapuiston oltua toiminnassa kahden vuoden ajan. Seurannassa selvitetään asukkaiden ja loma-asukkaiden kokemia muutoksia ja niiden merkittävyyttä elinympäristön viihtyvyyden, maiseman ja tuulivoimapuiston alueen virkistyskäytön kannalta. Samassa seurannassa huomioidaan myös ihmisten näkemykset rakentamisen aikaisista vaikutuksista. 83 § 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: KAAVASELOSTUS 4.9.2015 UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS 9. TOTEUTTAMINEN Hankkeen alustava toteutusaikataulu on seuraava: YVA-menettely v. 2013–2014 Kaavaprosessi v. 2012–2015 Tekninen suunnittelu v. 2011–2015 Alueen toteutus v. 2015–2016 Päätökset hankkeen mahdollisesta toteuttamisesta tekee Oy Uttermossan Tuulivoimapuisto Vindkraftspark Ab lupa- ja kaavoitusmenettelyn jälkeen. Kokkolassa 28.8.2015 Jutta Piispanen Kaavan laatija Ville Vihanta Suunnittelija 84 § 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: KAAVASELOSTUS 4.9.2015 UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS 10. LÄHTEET Bathouse 2011: Lepakkoselvitys Metsälän tuulivoimahanketta varten 2011. EPV Tuulivoima Oy. Bevanger, K., Berntsen, F., Clausen, S., Dahl, E.L., Flagstad, Ø. Follestad, A., Halley, D., Hanssen, F., Johnsen, L., Kvaløy, P., Lund-Hoel, P., May, R., Nygård, T., Pedersen, H.C., Reitan, O., Røskaft, E., Steinheim, Y., Stokke, B. & Vang, R. 2010: Pre- and post-construction studies of conflicts between birds and wind turbines in coastal Norway (BirdWind). Report on findings 20072010. - NINA Report 620. 152 pp. Byholm P. 1994: Urskogsinventering i Kristinestadt 1994. Raportti. Digita 2014. www.digita.fi/kuluttajat/karttapalvelu/tv_n_karttapalvelu. Ote 7.5.2014. Hodos, W., A. Potocki, T. Storm and M. Gaffney. 2001. Reduction of motion smear to reduce avian collisions with wind turbines. Pp. 88-105. National Avian-Wind Power Planning Meeting IV, Proceedings. Prepared by Resolve, Inc., Washington DC. Ijäs, A. 2014. Occurrence of Nathusius´pipistrelle (Pipistrellus nathusii) in shallow inland lakes in southwest Finland. Poster-esitys, XIIIth European bat research symposium 1.-5.9.2014, Croatia. Liikennevirasto 2013: Liikennemääräkartat. Saatavissa: http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/aineistopalvelut/tilastot/tietilastot/liikennemaarakartat Museovirasto, 2013. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) ja Muinaisjäännösrekisteri. Museoviraston internetpalvelu [www.rky.fi]. Museovirasto, 2008. Paikkatietoaineisto: Muinaisjäännökset, RKY 1993 ja RKY 2009.. Orloff S.G. & Flannery A. 1992: Wind turbine effects on avian activity, habitat use and mortality in Altamont Pass and Solano County Wind Resource areas 1989 1991.California Energy Commission. 199 s. Pohjanmaan liiton maakuntakaava-aineisto. Saatavissa: http://www.obotnia.fi/aluesuunnittelu/maakuntakaavoitus/ Poole, A.F.1989. Ospreys: A Natural and Unnatural History. Cambridge University Press, New York. Päivinen, J., Björkqvist, N., Karvonen, L., Kaukonen, M., Korhonen, K-M., Kuokkanen, P., Lehtonen, H. & Tolonen, A. (toim.) 2011: Metsähallituksen metsätalouden ympäristöopas. Metsähallituksen metsätalouden julkaisuja 67. 162 s. Ramboll 2013: Kristiinankaupungin Västervikin tuulivoimahankkeen luontoselvitykset 2012. Triventus Wind Power Ab. Ramboll 2012: Pohjanmaan tuulivoima ja erikoiskuljetukset. Pohjanmaan liitto ja EteläPohjanmaan ELY-keskus. Raunio, A., Schulman, A. ja Kontula, T. (toim.) 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 8/2008. Osat 1 ja 2. 264 + 572 s. Rydell, J., Engström, H., Hedenström, J.K.L., Pettersson, J. & Green, M. 2012: The effect of wind power on birds and bats. A synthesis. Vindval. Report 6511. 150 s. Saurola, P. & Koivu, J. 1987: Sääksi. Kanta-Hämeen Lintumiehet ry., Forssa. 85 § 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: KAAVASELOSTUS 4.9.2015 UTTERMOSSAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS SOF 2013: Sveriges Ornitologiska Förenings policy om vindkraft. Sveriges Ornitologiska Förening (http://www.sofnet.org/). Suomen tuuliatlas (2011) Saatavissa: www.tuuliatlas.fi Tikkanen, H., Tuohimaa, H., Hölttä, H. 2013: Pohjanmaan uusiutuvat energiavarat. 2. vaihemaakuntakaavan vaikutukset Natura 2000 - alueisiin. Pohjanmaan liitto 2013, 118 s. Trafi 2013: seen. Ohje tuulivoimaloiden päivämerkintään, lentoestevaloihin sekä valojen ryhmityk- Valkama J., Vepsäläinen V. & Lehikoinen A. 2011: Suomen III lintuatlas. Suomen luonnontieteellinen keskusmuseo ja Ympäristöministeriö, <http://atlas3.lintuatlas.fi>. Viitattu 20.9.2011. ISBN 978-952-10-6918-5. Varsinais-Suomen ympäristö- ja luontopalvelut 2012: Tuulivoimasuunnittelun luontoselvitys, Kristiinankaupunki 2012. Ympäristöministeriö 2012. Tuulivoimarakentamisen suunnittelu. Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012. Helsinki 2012. Zeiler H.P. & Grünschachner-Berger V. 2009: Impact of wind power plants on black grouse Lyryrus tetrix in Alpine regions. Folia Zoologica 58 (2): 173 182. Liite 86 1:34 4:20 5:40 2:40 2:49 4:24 2:76 5:47 4:11 4:25 1:24 4:31 4:14 4:17 9 Z 8:0 5:39 5:21 5:34 4:8 1:23 tv-1 Z 3 4:25 luo-4 5 tv-1 4:25 4 Z895:2:16 5:35 tv-1 4:8 1 tv-1 2:19 M-1 tv-1 Smf. 878:1 2:76 1:78 6 10:0 4:26 tv-1 1:89 5:43 2:19 7 tv-1 5:37 5:20 5:47 Smf. 876:1 1:25 2:86 2:76 8 Smf. 876:1 1:25 tv-1 luo-1 Z 3:49 :46 4:21 0 Yht. 876:2 14:0 2:30 2:114 2:84 2:24 2:40 3:70 3:68 3:53 3:37 4:35 4:22 4:13 luo-4 luo-1 1 tv-1 M-1 Z Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Luonnontilainen puro, arvokas pienvesi (VesiL) ja puron lähiympäristö (MetsäL 10§). Område som är särskilt viktig med tanke på naturens mångfald. Bäck i naturtillstånd, värdefullt småvatten (VattenL) och bäckens närområde (SkogsL 10§). Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Luonnontilainen, vähäpuustoinen suo (MetsäL 10§). Område som är särskilt viktig med tanke på naturens mångfald. Trädfattig myr i naturtillstånd (SkogsL 10§). Vindkraftverkets nummer. Tuulivoimalan yksilöivä numero. Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan alueita, joille on mahdollista sijoittaa tuulivoimala. Ristiympyrä alueen sisällä kuvaa tuulivoimalan ohjeellista sijaintia. Rakentamismääräys: Tuulivoimalan kokonaiskorkeus saa olla enintään 210 metriä. Voimalan lavat ja rakenteet eivät saa ylittää tv-alueen rajaa. Tuulivoimalan runko tulee toteuttaa lieriörakenteisena. Tuulivoimalan värityksen on oltava yhtenäinen ja vaalea. Tuulivoimalan alue, jonka rakentamisessa on erityisesti huomioitava voimalan melun vaikutus ympäristön loma-asutukseen yöaikana. Voimalan aiheuttama melu tulee olla säädettävissä niin, että sen vaikutus ei ole kohtuuton loma-asuntojen käytönaikana. Beskrivning av beteckningen: Med beteckningen anvisas områden där det är möjligt att placera vindkraftverk. Korssymbolen inom området symboliserar vindkraftverkets riktgivande placering. Byggbestämmelse: Vindkraftverkets totalhöjd får vara högst 210 meter. Kraftverkets rotorblad och konstruktioner får inte överskrida tv-områdets gräns. Vindkraftverkens stomme ska byggas som en cylindrisk konstruktion. Vindkraftverkens färgsättning ska vara enhetlig och ljus. Område för vindkraftverk som ska byggas med särskilt beaktande av bullerpåverkan från kraftverket för fritidsbosättningen i omgivningen nattetid. Bullret från kraftverket ska kunna regleras så att bullerpåverkan inte blir oskälig under den tid som fritidsbostäderna används. Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettuja alueita. Rakentamismääräys: Alueelle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetuille alueille sekä niitä varten huoltoteitä, teknisiä verkostoja ja kokoonpanoalueita. Alueella sallitaan maa- ja metsätalouden harjoittamista palveleva rakentaminen. Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolle saa sijoittaa tuulivoimaloita. Beskrivning av beteckningen: Med beteckningen anvisas områden avsedda huvudsakligen för jord- och skogsbruk. Byggbestämmelse: Vindkraftverken får placeras på områden som anvisats särskilt för dem samt servicevägar, tekniska nätverk och monteringsområden i anslutning till dem. På området tillåts byggande som betjänar jord- och skogsbruk. Jord- och skogsbruksdominerat område där vindkraftverken får placeras. Delgeneralplaneområdets gräns. Osayleiskaava-alueen raja. BETECKNINGAR OCH BESTÄMMELSER I DELGENERALPLAN OSAYLEISKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Z Ennen kunkin tuulivoimalayksikön rakentamista on oltava voimalalle ilmailulain (1194/2009) 165§:n mukainen lentoestelupa. Hankkeelle on oltava Puolustusvoimien hyväksyntä ennen tuulivoimaloiden rakennuslupapäätösten tekemistä. Tuulivoimapuiston sisäiseen sähkönsiirtoon tarvittavat maakaapelit tulee sijoittaa pääsääntöisesti olemassa olevien teiden kulku-urien sekä uusien huoltoteiden yhteyteen. Maankäyttö- ja rakennuslain 77a §:n mukaan määrätään, että tämän osayleiskaavan saatua lainvoiman kaupunki voi myöntää rakennusluvat kaavan mukaisille tuulivoimaloille. Före bygglovbeslut av vart och ett av kraftverken ska ett flyghindertillstånd i enlighet med 165§ i luftfartslagen erhållas. Projektet bör godkännas av Försvarsmakten innan bygglov för vindkraftverken kan beviljas. Behövliga jordkablarna för elöverföringen inom vindkraftparken ska i första hand placeras längs existerande vägar och i samband med de nya servicevägarna. Enligt markanvändnings- och bygglagen 77 a § bestäms att då den här delgeneralplanen har vunnit laga kraft, kan staden direkt bevilja bygglov för de vindkraftverk som ingår i planen. ALLMÄNNA BESTÄMMELSER: YLEISET MÄÄRÄYKSET: Riktigivande ny vägförbindelse eller vägförbindelse som märkbart förbättras. Ohjeellinen uusi tai merkittävästi parannettava tieyhteys. Nuvarande vägförbindelse. Nykyinen tieyhteys. Riktgivande placering av ny jordkabel. Ohjeellinen uusi maakaapeli. PLANERARE / SUUNNITTELIJA PLANERARE / KAAVAN LAATIJA 0,2 0,4 0,6 SKALA / MITTAKAAVA 1:10 000 0 0,8 1,0 km KRISTINESTAD / KRISTIINANKAUPUNKI VILLE VIHANTA, Ins.(AMK) JUTTA PIISPANEN, TkL PLANFÖRSLAG / KAAVAEHDOTUS 29.1.2015 TEKNISKA JUSTERINGAR / TEKNISET MUUTOKSET 28.9.2012 PLANUTKAST / KAAVALUONNOS 9.1.2012 TEKNISKA JUSTERINGAR / TEKNISET MUUTOKSET 28.8.2015 Uttermossan tuulivoimapuiston osayleiskaava Delgeneralplan för Uttermossa vindkraftspark KRISTINESTAD / KRISTIINANKAUPUNKI § 105, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: Kaavaehdotus_Planförslag 28.8.2015_teknisetmuutokset 4.9.2015 § 106, TEKLTK 16.9.2015 17:00 TEKN: 181/2015 EHDOTUS TEKNISEN KESKUKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVIOKSI SEKÄ VUOSIEN 2017-2019 TALOUSSUUNNITELMAKSI (JI/JI) Kaupunginhallitus on hyväksynyt vuoden 2016 käyttötalousarvion kehykset, jotka teknisen keskuksen osalta ovat 4 828 963 €. Teknisen keskuksen nettokehys vuodeksi 2015 oli 1. talousarviomuutoksen jälkeen 4.958.960 euroa ja nyt tehdyn 129.997 €:n lisävähennyksen jälkeen teknisen lautakunnan nettokehys vuodeksi 2016 on 4 828 963 €. Tekninen keskus ei voi säästää tie-, katu-, valaistus- tai kiinteistökustannuksissa, jos toiminta on säilytettävä nykyisellä tasolla. Säästjen saavuttaminen on mahdollista vain, jos Kristiinankaupungin muut sektorit päättävät muuttaa toimintaansa mm. kiinteistöjen osalta. Katujen ja teiden kunnossapitoa vähennetään, tieavustukset käydään läpi, jolloin säästöjen saaminen on mahdollista. Nykyisellä toimintarakenteella tekninen keskuksen ainoa mahdollisuus on laatia nollabudjetin mukainen käyttötalousarvioehdotus, eli 4 950 000 €. Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta päättää ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginvaltuusto hyväksyy teknisen lautakunnan 1. 2. 3. 4. vuoden 2016 käyttötalousarvion tavoitteineen tulosalueittain; vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman. vuoden 2016 investoinnit; sekä vuosien 2017-2019 investointisuunnitelman. Teknisen lautakunnan päätös: § 106, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: 3691_001 Tekninen keskus käyttötalousarvioehdo § 106, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: 3691_001 Tekninen keskus käyttötalousarvioehdo § 106, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: 3691_001 Tekninen keskus käyttötalousarvioehdo § 106, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: 3691_001 Tekninen keskus käyttötalousarvioehdo § 106, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: 3691_001 Tekninen keskus käyttötalousarvioehdo § 106, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: 3691_001 Tekninen keskus käyttötalousarvioehdo § 106, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: 3691_001 Tekninen keskus käyttötalousarvioehdo § 106, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: Investeringsbudget2016_swe förslag TEKNISKA CENTRALEN SAMMANLAGT / TEKNINEN KESKUS YHTEENSÄ INVESTERINGSDEL / INVESTOINTIOSA Utgifter / Menot Inkomster / Tulot Netto Budget / Talousarvio Budget / Talousarvio Budget / Talousarvio Plan / Suunn Plan / Suunn Plan / Suunn 2 014 2 015 2 016 2 017 2 018 2 019 -2 626 500 -4 267 130 -5 877 000 -5 465 000 -2 265 000 -1 215 000 -30 000 0 0 0 0 0 -2 656 500 -4 267 130 -5 877 000 -5 465 000 -2 265 000 -1 215 000 * Underhållsutrustning / * Kunnossapitovarustus nyinvestering / uusinvestointi förbättra serviceförmågan / palvelukyvyn parantaminen Utgifter / Menot Inkomster / Tulot Netto Utgifter / Menot Inkomster / Tulot Netto Budget / Talousarvio Budget / Talousarvio Budget / Talousarvio Plan / Suunn Plan / Suunn Plan / Suunn 2 014 2 015 2 016 2 017 2 018 2 019 -25 000 -35 000 -60 000 -35 000 -35 000 -35 000 0 0 0 0 0 0 -25 000 -35 000 -60 000 -35 000 -35 000 -35 000 -25 000 -35 000 -35 000 -35 000 -35 000 -35 000 0 0 0 0 0 0 -25 000 -35 000 -35 000 -35 000 -35 000 -35 000 * Paketbil / * Pakettiauto nyinvestering / uusinvestointi effektivera produktionen / tuotannon tehostaminen * Båt / * Vene Utgifter / Menot Inkomster / Tulot Netto Utgifter / Menot 0 0 0 0 0 0 0 -25 000 0 -25 000 0 0 0 0 0 0 0 0 0 FAST EGENDOM / KIINTEÄ OMAISUUS Bindande mot fullmäktige / Sitova valtuustoon nähden * Övriga oförutsedda utgifter / * Muut ennakoimattomat menot Utgifter / Menot Inkomster / Tulot Netto -5 000 0 -5 000 -5 000 0 -5 000 -5 000 0 -5 000 -5 000 0 -5 000 -5 000 0 -5 000 -5 000 0 -5 000 PUBLIK EGENDOM / JULKINEN OMAISUUS Bindande mot fullmäktige / Sitova valtuustoon nähden * Gator och vägar / * Kadut ja tiet ersättande investering / korvausinvestointi förbättra serviceförmågan / palvelukyvyn parantaminen Utgifter / Menot Inkomster / Tulot Netto Utgifter / Menot Inkomster / Tulot Netto -801 500 -30 000 -831 500 -300 000 0 -300 000 -1 334 630 0 -1 334 630 -400 000 0 -400 000 -1 660 000 0 -1 660 000 -400 000 0 -400 000 -1 525 000 0 -1 525 000 -300 000 0 -300 000 -1 325 000 0 -1 325 000 -300 000 0 -300 000 -875 000 0 -875 000 -300 000 0 -300 000 *Underhåll och reparation av broar / *Siltojen kunnossapito ja korjaus * Gatubelysning / * Katuvalaistus ersättande investering / korvausinvestointi förbättra serviceförmågan / palvelukyvyn parantaminen Utgifter / Menot Inkomster / Tulot Netto -100 000 -30 000 0 -30 000 -100 000 -30 000 0 -30 000 -100 000 -30 000 0 -30 000 -100 000 -30 000 0 -30 000 -100 000 -30 000 0 -30 000 -100 000 -30 000 0 -30 000 * Förnyandet av belysningsarmaturer / * Valaisimien uusiminen ersättande investering / korvausinvestointi förbättra serviceförmågan / palvelukyvyn parantaminen Utgifter / Menot Inkomster / Tulot Netto 0 0 0 0 0 0 -50 000 0 -50 000 -150 000 0 -150 000 0 0 0 0 0 0 * Parker och allmänna områden / * Puistot ja yleiset alueet ersättande investering / korvausinvestointi förbättra serviceförmågan / palvelukyvyn parantaminen Utgifter / Menot Inkomster / Tulot Netto -25 000 0 -25 000 -25 000 0 -25 000 -25 000 0 -25 000 -25 000 0 -25 000 -25 000 0 -25 000 -25 000 0 -25 000 * Idrottsanläggningar / * Liikuntalaitokset ersättande investering / korvausinvestointi förbättra serviceförmågan / palvelukyvyn parantaminen Utgifter / Menot Inkomster / Tulot Netto -20 000 0 -20 000 -20 000 0 -20 000 -20 000 0 -20 000 -20 000 0 -20 000 -20 000 0 -20 000 -20 000 0 -20 000 * SKEDE I PLANERING: MUDDRING AV ÅAR, FÖREBYGGANDE ÅTGÄRDER / VAIHE I SUUNNITTELU JOKIEN ROUPPAUSENNALTAEHÄISY / Utgifter / Menot ersättande investering / korvausinvestointi Inkomster / Tulot förbättra serviceförmågan / palvelukyvyn parantaminen Netto 0 0 0 -104 630 0 -104 630 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 LÖS EGENDOM / IRTAIN OMAISUUS Bindande mot fullmäktige / Sitova valtuustoon nähden § 106, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: Investeringsbudget2016_swe förslag Utgifter / Menot Inkomster / Tulot Netto * Konstgräsplan, planering 2015 / * Tekonurmi, suunnittelu 2015 nyinvestering / uusinvestointi kvantitativ ökning av serviceproduktion / palvelutuotannon määrän lisäys Budget / Talousarvio Budget / Talousarvio Budget / Talousarvio Plan / Suunn Plan / Suunn Plan / Suunn 2 014 2 015 2 016 2 017 2 018 2 019 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Utgifter / Menot Inkomster / Tulot Netto 0 0 0 0 0 0 -15 000 0 -15 000 -200 000 0 -200 000 -200 000 0 -200 000 0 0 0 * Strandskoning Café Alma-Hotel Alma / * Rantakiveys osuudella Café Alma-Hotel Utgifter Alma / Menot ersättande investering / korvausinvestointi Inkomster / Tulot förbättra serviceförmågan / palvelukyvyn parantaminen Netto -25 000 0 -25 000 -40 000 0 -40 000 -120 000 0 -120 000 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 -26 000 0 -26 000 -26 000 0 -26 000 0 0 0 0 0 0 0 0 0 * Stadens andel 20 % muddring Långgrundsviken och Gropen / * Långgrundsvikenin ja Gropenin ruoppaus, kaupungin osuus 20 % nyinvestering / uusinvestointi kvantitativ ökning av serviceproduktion / palvelutuotannon määrän lisäys Utgifter / Menot Inkomster / Tulot Netto * M uddring av Lappfjärds å, förebyggande åtgärder / * LapväärtinJ okien ruoppausUtgifter / Menot nyinvestering / uusinvestointi kvantitativ ökning av serviceproduktion / palvelutuotannon määrän lisäys Inkomster / Tulot Netto 0 0 0 -300 000 0 -300 000 -300 000 0 -300 000 * Lappfjärds å skede II muddring / * Lapväärtinjoen ruoppaus, II-vaihe ersättande investering / korvausinvestointi förbättra serviceförmågan / palvelukyvyn parantaminen Utgifter / Menot Inkomster / Tulot Netto -175 000 0 -175 000 -175 000 0 -175 000 -175 000 0 -175 000 0 0 0 0 0 0 0 0 0 * Muddringsbidrag / Ruoppaus avustus Ljusöen-tallgrund-skrattgrun Skaftung nyinvestering / uusinvestointi förbättra serviceförmågan / palvelukyvyn parantaminen Utgifter / Menot Inkomster / Tulot Netto 0 0 0 0 0 0 -8 000 0 -8 000 0 0 0 0 0 0 0 0 0 * Lätta trafikleder i Lappfjärd / *Kevyen liikenteen väylät, Lapväärtti nyinvestering / uusinvestointi kvantitativ ökning av serviceproduktion / palvelutuotannon määrän lisäys Utgifter / Menot Inkomster / Tulot Netto 0 0 0 0 0 0 -325 000 0 -325 000 -650 000 0 -650 000 -650 000 0 -650 000 -400 000 0 -400 000 * Stadens andel i Järnvägsbron / * Kaupungin osuus Rautatiesillasta ersättande investering / korvausinvestointi förbättra serviceförmågan / palvelukyvyn parantaminen Utgifter / Menot Inkomster / Tulot Netto -40 000 0 -40 000 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Tjöck å underhållsrensning / Tiukan joen huoltoruoppau ersättande investering / korvausinvestointi förbättra serviceförmågan / palvelukyvyn parantaminen Utgifter / Menot Inkomster / Tulot Netto 0 0 0 0 0 0 -50 000 0 -50 000 -50 000 0 -50 000 0 0 0 0 0 0 * Härkmerifjärdens projekt stadens andel 25% / * Härkmerenlahden hanke, kaupungin Utgifter osuus / Menot 25 % ersättande investering / korvausinvestointi Inkomster / Tulot förbättra serviceförmågan / palvelukyvyn parantaminen Netto -17 500 0 -17 500 -100 000 0 -100 000 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 * Lappfjärds å / *Lapväärtinjoki -69 000 0 -69 000 -14 000 0 -14 000 -16 000 0 -16 000 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Utgifter / Menot Inkomster / Tulot Netto § 106, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: Investeringsbudget2016_swe förslag HUSBYGGNAD / TALONRAKENNUS Bindande mot fullmäktige / Sitova valtuustoon nähden * Kristinestads Högstadium / * Kristinestads Högstadium ersättande investering / korvausinvestointi Planerings anslag / Suunnittelumääräraha Kristinestads skola- Kristiinankaupungin ruotsink. Ala - aste Utgifter / Menot Inkomster / Tulot Netto Utgifter / Menot Inkomster / Tulot Utgifter / Menot Utgifter / Menot Utgifter / Menot Netto * Camping / *Leirintäalue nyinvestering / uusinvestointi Utgifter / Menot Inkomster / Tulot Netto * Daghem / *Päiväkoti ersättande investering / korvausinvestointi Planerings anslag / Suunnittelumääräraha Förverkligande / Toteutus Utgifter / Menot Inkomster / Tulot Utgifter / Menot Utgifter / Menot Netto * Akutavdelning / * Akuuttiosasto ersättande investering / korvausinvestointi kvantitativ ökning av serviceproduktion / palvelutuotannon määrän lisäys Budget / Talousarvio Budget / Talousarvio Budget / Talousarvio Plan / Suunn Plan / Suunn Plan / Suunn 2 014 2 015 2 016 2 017 2 018 2 019 -1 760 000 -2 892 500 -4 152 000 -3 900 000 -900 000 -300 000 0 0 0 0 0 0 -1 760 000 -2 892 500 -4 152 000 -3 900 000 -900 000 -300 000 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 -850 000 -1 650 000 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 -50 000 0 -50 000 0 0 0 -50 000 0 -50 000 0 0 0 -550 000 -550 000 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 -1 700 000 0 0 0 Utgifter / Menot Inkomster / Tulot Netto -1 600 000 0 -1 600 000 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 * Konditionsgranskningar / * Kuntotarkastukset nyinvestering / uusinvestointi effektivera produktionen / palvelutuotannon tehostaminen Utgifter / Menot Inkomster / Tulot Netto -30 000 0 -30 000 -30 000 0 -30 000 -30 000 0 -30 000 -30 000 0 -30 000 -30 000 0 -30 000 -30 000 0 -30 000 * Skolors och daghems utrustning enl. EU-direktiv / * Koulujen ja päiväkotien varustus EU-direktiivien mukaan nyinvestering / uusinvestointi förbättra serviceförmågan / palvelukyvyn parantaminen Utgifter / Menot Inkomster / Tulot Netto 0 0 0 -20 000 0 -20 000 -20 000 0 -20 000 -20 000 0 -20 000 -20 000 0 -20 000 -20 000 0 -20 000 * Kristinahemmet; planering / * Kristiinakoti, suunnittelu * Kristinahemmet; förverkligande / * Kristiinakoti, toteutus ersättande investering / korvausinvestointi förbättra serviceförmågan / palvelukyvyn parantaminen Utgifter / Menot Utgifter / Menot Inkomster / Tulot Netto 0 0 0 -200 000 0 0 -200 000 0 -1 342 000 0 -1 342 000 -3 000 000 0 -3 000 000 0 0 0 0 0 0 * Oförutsedda anskaffningar / * Ennakoimattomat hankinnat Utgifter / Menot Inkomster / Tulot -30 000 0 0 0 -40 000 0 -40 000 0 -40 000 0 -40 000 0 Netto -30 000 0 -40 000 -40 000 -40 000 -40 000 0 0 § 106, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: Investeringsbudget2016_swe förslag *Högåsens tekniska centralen /*Högåsen, tekninen keskus *Rådhusets planering ,renovering och hiss / *Raatihuoneen suunnittelu, korjaus ja hissi *H:meri skola o.daghem, planering / *H:meri skola ja päiväkoti, suunnittelu *Härkmeri skola avloppsreningsverk / *Härkmeri skola jäteveden puhdistus *Kanslihusets planering och renovering / *Kansliatalon suunnittelu ja korjaus Netto Utgifter / Netto Menot Netto Utgifter / Netto Menot Netto Utgifter / Netto Menot 0 0 0 0 -100 000 0 -50 000 0 0 0 -60 000 0 0 0 -100 000 0 0 -150 000 -50 000 0 -100 000 -50 000 0 Netto Utgifter / Netto Menot 0 0 -500 000 -500 000 0 Netto Utgifter / Netto Menot Netto Utgifter / Netto Menot -50 000 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Netto Utgifter / Netto Menot -25 000 0 0 0 0 0 Netto Utgifter / Netto Menot 0 0 -100 000 0 0 0 Netto Utgifter / Netto Menot -200 000 0 0 0 0 0 Dagcenter / Päiväkeskus Netto Utgifter / Netto Menot Netto Utgifter / Netto Menot Netto Utgifter / Netto Menot 0 0 0 0 0 0 0 -110 000 -300 000 -150 000 0 0 0 0 0 0 0 0 VATTENFÖRSÖRJNING / VESIHUOLTO Bindande mot fullmäktige / Sitova valtuustoon nähden * Brandposter / * Palopostit Utgifter / Menot Inkomster / Tulot Netto -10 000 0 -10 000 -10 000 0 -10 000 -10 000 0 -10 000 -10 000 0 -10 000 -10 000 0 -10 000 -10 000 0 -10 000 BJÖRNÖ HAMN / KARHUSAAREN SATAMA Bindande mot fullmäktige / Sitova valtuustoon nähden * Aktiekapital / * Osakepääoma Utgifter / Menot Inkomster / Tulot Netto -25 000 0 -25 000 -2 500 0 -2 500 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Idé tävling inre hamnen / Ideakilpailu, sisäsatama Utgifter / Menot Inkomster / Tulot Netto 0 0 0 -20 000 0 -20 000 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 *KRS-Daghems planering och renovering / *KRS päiväkodin suunnittelu ja korjaus *Installation av slutna avloppsbrunnar Metsälän koulu och Sideby Rådgivningsstation / *Umpikaivojen asentaminen, Metsälän koulu ja Siipyyn neuvola *Förnyande av kristinahllens golv och belysning / *Kristiinahallin lattia ja valaisimien uusiminen *Sprinklerplanering samt förverkligande: Åldersro. Beviljats i investeringsbudgeten för år 2014 200 000€ varav 10 000€ använt, 190 000€ flyttas till investeringsbudgeten för år 2015. / *Sprinklereiden suunnittelu ja toteutus: Åldersro. Myönnetty investointimääräraha vuodeksi 2014, 200 000€ josta 10 000€ on käytetty, 190 000€ siirretään vuoden 2015 investointitalouteen *Sprinklerplanering samt förverkligande: Kursgården och Kårkulla / *Sprinklereiden suunnittelu ja toteutus: Kurssitalo ja Kårkulla sprinkelr av bädden / Vuodeosaston sprinklaus § 106, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: Investeringsbudget2016_swe förslag § 106, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: Investeringsbudget2016_swe förslag § 106, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: Investeringsbudget2016_swe förslag § 107, TEKLTK 16.9.2015 17:00 TEKN: 169/2015 KIINTEISTÖNHOITAJAN VALINTA TEKNISEEN KESKUKSEEN (JI/JI) Sopimussuhteisen kiinteistönhoitajan työsuhde tulosyksikössä Kiinteistöt on julistettu haettavaksi viimeistään 9.9.2015. Asiaa selostetaan ja valintaehdotus annetaan kokouksessa. Teknisen johtajan ehdotus: Teknisen lautakunnan päätös: § 107, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: Kungörelse fastighetsskötare och svetsare aug 2015 § 107, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: Kungörelse fastighetsskötare och svetsare aug 2015 § 108, TEKLTK 16.9.2015 17:00 TEKN: 169/2015 HITSAAJAN/RAKENNUSTYÖNTEKIJÄN VALINTA TEKNISEEN KESKUKSEEN (NB/JI) Sopimussuhteisen hitsaajan/rakennustyöntekijän sopimussuhde KRS-Katu tulosyksikössä on julistettu haettavaksi viimeistään 9.9.2015. Asiaa selostetaan ja valintaehdotus annetaan kokouksessa. Teknisen johtajan ehdotus: Teknisen lautakunnan päätös: § 108, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: Kungörelse fastighetsskötare och svetsare aug 2015 § 108, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: Kungörelse fastighetsskötare och svetsare aug 2015 § 109, TEKLTK 16.9.2015 17:00 TEKN: 111/2015 KRS-VEDEN TOIMINTA-ALUEEN LAAJENTAMINEN SIIPYYSSÄ (JI/JI) Siipyyntien vesiosuuskunta on anonut toiminta-alueen laajentamista Siipyyssä siten, että osuuskunta voi rakentaa vesijohdon Siipyyntien varrelle. Liikelaitos KRS-Veden johtokunta käsittelee asian 15.9.2015 ja päätös ilmoitetaan teknisen lautakunnan kokouksessa. Asiakirjat ovat olleet yleisestä nähtävinä 20.5. - 5.6.2015 ja asianosaisilta viranomaisilta on vesihuoltolain mukaisesti pyydetty lausunto; Länsirannikon ympäristöyksikkö puoltaa toiminta-alueen laajentamista. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus puoltaa toiminta-alueen laajentamista. Siipyyn jakokunta puoltaa toiminta-alueen laajentamista. Käsittelyyn oheistetaan kartta toiminta-alueen laajennuksesta. Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että Liikelaitos KRSVeden toiminta-alueen laajentaminen Siipyyssä hyväksytään, jolloin toiminta-aluetta laajennetaan seuraavilla alueilla: 1. Siipyy/Siipyyntien vesiosuuskunnan vesijohdon alue. Teknisen lautakunnan päätös: § 109, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: Norrgård Leif anh Kristinestad ans verksamhetso Kristinestad Tekniska centralen Lappfjärdsvägen 3 64100 Kristinestad FASTSTÄLLANDE AV VERKSAMHETSOMRÅDE FÖR VATTENANDELSLAG Siipyyntien Vesiosuuskunta Sidebyvägens Vattenandelslag anhåller om fastställelse av verksamhetsområdet för andelslaget enligt bifogad karta. Siipyyntien Vesiosuuskunta Sidebyvägens Vattenandelslag grundades och inregistrerades år 2014. Vattenandelslagets målsättning är att bygga en stomledning från Norrändan i Sideby norrut till Skaftung bys södra rå samt att svara för vattenleveranser till fastigheterna inom verksamhetsområdet. Kristinestad 6.5.2015 Siipyyntien Vesiosuuskunta Sidebyvägens Vattenandelslag Leif Norrgård Leif Norrgård ordförande § 109, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: Kungörelsen Sidebyvägens vattenandelslag maj 2015 § 109, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: Sidebyvägens Vattenandelslag Karta 6-5-2015 § 109, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: 1590_001Närintilliggande verksamhemhetsområden Sidebyvägen vattenendelslag § 109, TEKLTK 16.9.2015 17:00 / Pykälän liite: 1590_001Närintilliggande verksamhemhetsområden Sidebyvägen vattenendelslag § 110, TEKLTK 16.9.2015 17:00 TIEDOTUSTA JA VALMISTELUA VARTEN ESILLE TUODUT ASIAT ST: 6/2014
© Copyright 2024