Juuan kunta
RAHOLANJÄRVI
ITÄLAHDEN RANTA-ASEMAKAAVA
Kaavaselostus
RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE OSAA ITÄLAHDEN TILASYA 176-405-4-33.
RANTA-ASEMAKAAVALLA MUODOSTUVAT KORTTELIT 1 SEKÄ MAA- JA
METSÄTALOUSALUEET.
P20921
3.2.2015
Kaavan vireille tulo:
Kaavan hyväksyminen:
Kunnanhallitus:
Kunnanvaltuusto:
Kaavaselostus, ehdotus
P20921
Timo Leskinen
3.2.2015
SISÄLLYSLUETTELO
1
2
3
4
5
6
Perus- ja tunnistetiedot .............................................................................................. 2
1.1
Tunnistetiedot .................................................................................................. 2
1.2
Kaava-alueen sijainti ......................................................................................... 2
Tiivistelmä ................................................................................................................ 2
2.1
Kaavaprosessin vaiheet ..................................................................................... 2
2.2
Ranta-asemakaava ........................................................................................... 3
2.3
Ranta-asemakaavan toteuttaminen..................................................................... 3
Lähtökohdat .............................................................................................................. 3
3.1
Selvitys
3.1.1
3.1.2
3.1.3
3.1.4
3.1.5
suunnittelualueen oloista ....................................................................... 3
Alueen yleiskuvaus ............................................................................... 3
Luonnonympäristö ................................................................................ 3
Kulttuuriympäristö ................................................................................ 9
Rakennettu ympäristö ........................................................................... 9
Maanomistus ....................................................................................... 10
3.2
Suunnittelutilanne ........................................................................................... 10
Ranta-asemakaavan suunnittelun vaiheet .................................................................... 10
4.1
Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve ja päätökset ........................................... 10
4.2
Osallistuminen ja yhteistyöosalliset .................................................................... 11
4.2.1
Osalliset ............................................................................................. 11
4.2.2
Vireille tulo ......................................................................................... 11
4.2.3
Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely .............................................. 11
4.2.4
Viranomaisyhteistyö ............................................................................. 11
Ranta-asemakaavan kuvaus ....................................................................................... 12
5.1
Kaavan rakenne .............................................................................................. 12
5.2
Mitoitus .......................................................................................................... 12
5.3
Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen ....................................... 12
5.4
Aluevaraukset ................................................................................................. 12
5.5
Tekninen huolto .............................................................................................. 13
5.6
Kaavan
5.6.1
5.6.2
5.6.3
5.6.4
5.6.5
5.6.6
5.6.7
5.6.8
vaikutukset ......................................................................................... 13
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen ....................... 13
Vaikutukset rakennettuun ympäristöön................................................... 14
Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön .......................................... 14
Vaikutukset liikenteeseen ..................................................................... 14
Vaikutukset maisemaan ........................................................................ 14
Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin. .......................................................... 15
Taloudelliset vaikutukset ...................................................................... 15
Sosiaaliset vaikutukset ......................................................................... 15
Ranta-asemakaavan toteutus ..................................................................................... 15
Liitteet:
-
Osallistusmis- ja arviointisuunnitelma
Luontoinventointi ja lintuselvitys rapoportti
Muinaisjäännösinventointi
Muistio viranomaisneuvottelusta
Luonnosvaiheen palaute
Kaavakartta ja –määräykset
Q:\Kuo\P209\P20921_Italahti_Juuka_rantaasemakaava\Työaineisto\tekstit\Kaavaselostus_Itälahti_ehdotus.doc
I
Kaavaselostus, ehdotus
P20921
3.2.2015
Timo Leskinen
1
Perus- ja tunnistetiedot
1.1
Tunnistetiedot
Ranta-asemakaavan
asemakaavakarttaa.
selostus,
joka
koskee
2 ( 17 )
3.2.2015
päivättyä
ranta-
Ranta-asemakaava koskee Itälahti tilaa 176-405-4-33 (osa).
Ranta-asemakaavalla muodostuvat kortteli 1 sekä maa- ja metsätalousalueet.
Lomarakennuspaikkoja on osoitettu yhteensä 3, jotka on keskitetty yhteen
kortteliin.
1.2
Kaava-alueen sijainti
Kaava-alue sijoittuu Juuan kunnan länsiosaan Raholanjärven itärannalle.
Kaava-alueen sijainti ilmenee oheisesta kuvasta.
Kuva 1. Kaava-alueen sijainti.
2
Tiivistelmä
2.1
Kaavaprosessin vaiheet
Ranta-asemakaava on lähtenyt vireille kaava-alueen maanomistajan aloitteesta.
Viranomaisneuvottelu pidettiin 5.11.2013.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos ovat olleet nähtävillä
14.8.2014 – 15.9.2014 välisen ajan.
Kaavaehdotus on nähtävillä pp.kk.20xx – pp.kk.20xx välisen ajan.
Q:\Kuo\P209\P20921_Italahti_Juuka_rantaasemakaava\Työaineisto\tekstit\Kaavaselostus_Itälahti_ehdotus.doc
Kaavaselostus, ehdotus
P20921
3.2.2015
Timo Leskinen
3 ( 17 )
TÄYDENNETÄÄN PROSESSIN EDETESSÄ.
2.2
Ranta-asemakaava
Ranta-asemakaavalla alueelle muodostetaan 3 omarantaista loma-asumiseen
soveltuvaa rakennuspaikkaa. Rantaviivaa kaava-alueella on noin 1,3 km.
Kaava-alueen pinta-ala on 27 ha.
2.3
Ranta-asemakaavan toteuttaminen
Ranta-asemakaavaa voidaan alkaa toteuttaa välittömästi kaavan saatua lainvoiman.
3
Lähtökohdat
3.1
Selvitys suunnittelualueen oloista
3.1.1
Alueen yleiskuvaus
Kaavoitettavat alueet sijaitsevat Juuan kunnan länsiosassa keskustaajaman
luoteispuolella noin 25 km päässä keskustaajamasta. Alue on rakentamaton ja
metsätalouskäytössä.
3.1.2
Luonnonympäristö
Suunnittelualueella suoritettiin luonto- ja maisemainventointi 1.8.2013. Siitä
vastasi FM, biologi, Jari Kärkkäinen. inventointi keskitettiin rantavyöhykkeelle
(noin 200 m levyinen alue).
Kallio- ja maaperä
Kallioperä on gneissiä ja maaperä on suurelta osin moreenia ja paikoin on
turvemaita.
Q:\Kuo\P209\P20921_Italahti_Juuka_rantaasemakaava\Työaineisto\tekstit\Kaavaselostus_Itälahti_ehdotus.doc
Kaavaselostus, ehdotus
P20921
3.2.2015
Timo Leskinen
4 ( 17 )
Kuva 2. Alueen maaperä.
Pinta- ja pohjavedet
Suunnittelualue kuuluu Vuoksen vesistöalueen (04), Pielisen reitin vesistöalueeseen (04.4.).
Kaava-alue sijoittuu Raholanjärven Itälahden pohjoisrannalle. Raholanjärvi
(04.746.1.018) on pinta-alaltaan noin 257 ha ja se kuuluu Hietajoen valumaalueeseen
(04.746).
Raholanjärven
ekologinen
tila
on
hyvä
(http://wwwp3.ymparisto.fi).
Alueella ei ole luokitettuja pohjavesialueita.
Maisema
Suunnittelualue kuuluu Suomen
maisemamaakuntaan.
maisemamaakuntajaossa
Vaara-Karjalan
Rantamaisemalle antaa leimansa matalan rannan järvi- ja sarakasvillisuus,
havupuusto sekä maisemasta erottuvat vanhat yksittäiset männyt. Rannalla
on kapeasti mäntyvaltaista rämettä, jonka takana avautuu pääosin kuusitalousmetsä. Mäntyvaltaiset metsiköt sijoittuvat alueen pohjois- ja eteläosiin.
Rantaan ulottuu yksi taimikko. Maasto nousee rannalta varsin tasaisesti Yletyn mäelle.
Q:\Kuo\P209\P20921_Italahti_Juuka_rantaasemakaava\Työaineisto\tekstit\Kaavaselostus_Itälahti_ehdotus.doc
Timo Leskinen
Kaavaselostus, ehdotus
P20921
3.2.2015
5 ( 17 )
Kuva 3. Pohjoisosan rantamaisemaa leimaa järviruokokasvillisuus.
Kuva 4. Rantametsät ovat havupuuvaltaisia.
Kasvillisuus ja eläimistö
Selvitysalue sijaitsee keskiboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä, PohjoisKarjala – Kainuu kasvimaantieteellisellä alueella (3 b). Alue kuuluu PohjoisKarjalan eliömaakuntaan.
Metsät ovat pääosin puustoltaan varttuvia ja paikoin varsin nuoria. Myös taimikoita sijoittuu alueelle. Varttunutta kuusivaltaisa kangasmetsää on alueen
keskiosalla (kuva 5). Metsäkasvillisuus rannantuntumassa on tuoretta kuusija kuivahkoa mäntykangasta. Lehtomaista kangasta ja tuoretta lehtoa on niukasti paikoin.
Alueen linnustoon kuuluvat mm. rantasipi, tavi, teeri, talitiainen, peippo ja pajulintu. Kalalokki ruokailee vesialueella. Rantasipi ja teeri ovat valtakunnallisesti silmälläpidettäviä lajeja.
Q:\Kuo\P209\P20921_Italahti_Juuka_rantaasemakaava\Työaineisto\tekstit\Kaavaselostus_Itälahti_ehdotus.doc
Timo Leskinen
Kaavaselostus, ehdotus
P20921
3.2.2015
6 ( 17 )
Luonnontilainen suokasvillisuus keskittyy alueen rannalle. Alueen isommat
suokuviot on ojitettu. Pohjoisrannalla on suopursuvaltainen isovarpuräme ja
myös eteläosalla rannalla on kapea isovarpuräme. Rämeiden laidoilla on korpirämettä. Rannan läheisyydessä on myös pienialainen metsäkortekorpi. Lisäksi paikoin on pienialaisesti ruohokorpea. Purot on perattu ja alueella luonnontilaisia pienvesi edustavat kaksi pientä noro-osaa.
Vesi- ja rantakasvillisuus on varsin monipuolinen. Ranta on hiekka- ja liejupohjainen. ilmaversoisten vyöhykkeessä valtalajina ovat jouhisara, viiltosara
ja järviruoko. Rannalla on myös nuottaruohovaltaista pohjaruusukekasvillisuutta. Rantakasveista mainittakoon siniheinä, kurjenjalka ja juolukka. Kelluslehtisten vyöhyke on uloinna.
Kuva 5. Alueen puuston ikä (METLA 2014).
Q:\Kuo\P209\P20921_Italahti_Juuka_rantaasemakaava\Työaineisto\tekstit\Kaavaselostus_Itälahti_ehdotus.doc
Timo Leskinen
Kaavaselostus, ehdotus
P20921
3.2.2015
7 ( 17 )
Kuva 6. Alueen kasvupaikat (METLA 2014).
Kuva 7. Suunnittelualueen pohjoisrannalla tien ja rannan välissä on isovarpuräme.
Q:\Kuo\P209\P20921_Italahti_Juuka_rantaasemakaava\Työaineisto\tekstit\Kaavaselostus_Itälahti_ehdotus.doc
Kaavaselostus, ehdotus
P20921
3.2.2015
Timo Leskinen
8 ( 17 )
Kuva 8. Ranta on matalaa, ja kasvillisuus on vyöhykkeistä.
Arvokkaat luontokohteet
Alueelle ei sijoitu, eikä sen läheisyydessä ole suojeluohjelmien kohteita, Natura-alueita tai luonnonsuojelualueita. Lähin luonnonsuojelualue on Korppivuori
(YSA206109), joka on suunnittelualueen eteläpuolella noin 7 km päässä.
Alueella on kolme luonnonarvoiltaan huomioitavaa kohdetta, jota ovat Noro1
A, Korpi ja Noro B (kuva 9).
Noro A
pinta-ala: 0,09 ha
Noron kohdalla puusto on lehtipuuvaltaista ja nuorta. Kasvillisuutta on lehtomaista kangasta, saniaislehtoa ja osin ruohokorpea. Sitä leimaa metsäkorte,
hiirenporras, metsäimarre, suo-orvokki, kiiltopaju, metsätähti, lillukka, metsäkastikka, korpikastikka ja jokapaikansara. Ruohokorvet ovat uhanalainen
luontotyyppi ja kosteat keskiravinteiset lehdot on silmälläpidettävä luontotyyppi.
Kohde on mahdollisesti Metsälain erityisen tärkeä elinympäristö (10 §), rehevät elinympäristöt ja Vesilain mukainen suojelukohde (2 luku 11 §: Eräiden
vesiluontotyyppien suojelu).
Korpi
pinta-ala: 0,07 ha
Korpi on valumavesijuottiin muodostunut pienialainen metsäkortekorpi, jossa
on ruohokorpiosa. Sen ominaispiirteisiin kuuluu lehtivaltainen puusto. Kasvillisuus koostuu mm. seuraavista lajeista: metsäkorte, korpi-imarre, hiirenporras, mustikka, puolukka, kurjenjalka, rätvänä, nurmilauha ja korpikastikka.
Ruoho- ja metsäkortekorvet ovat uhanalaisia luontotyyppejä.
Kohde on mahdollisesti Metsälain erityisen tärkeä elinympäristö (10 §), rehevät elinympäristöt ja metsäkortekorvet.
1
Noro on puroa pienempi vesiuoma, jonka valuma-alue on vähemmän kuin 10 neliökilometriä ja jossa ei jatkuvasti virtaa vettä eikä kalankulku ole merkittävässä määrin mahdollista.
Q:\Kuo\P209\P20921_Italahti_Juuka_rantaasemakaava\Työaineisto\tekstit\Kaavaselostus_Itälahti_ehdotus.doc
Kaavaselostus, ehdotus
P20921
3.2.2015
Timo Leskinen
9 ( 17 )
Kuva 9. Kaava-alueen luontokohteet.
Noro B
pinta-ala: 0,06 ha
Noro B ympäristössä on lehtipuuta ja hieman lehtokasvillisuutta. Runsaimmat
ja näkyvimmät lajit ovat hiirenporras, metsäalvejuuri, suo-orvokki ja oravanmarja. Noron yläpuolinen osa on perattu.
Kohde on mahdollisesti Metsälain erityisen tärkeä elinympäristö (10 §), rehevät elinympäristöt ja Vesilain mukainen suojelukohde (2 luku 11 §: Eräiden
vesiluontotyyppien suojelu).
3.1.3
Kulttuuriympäristö
Kesällä 2014 on Mirkoliitti Oy tehnyt muinaisjäännösinventoinnin alueella.
Selvityksen johtopäätös: ”Alueella ei havaittu mitään muinaisjäännökseen
viittaavaa – alueella ei ole kiinteitä muinaisjäännöksiä.
Q:\Kuo\P209\P20921_Italahti_Juuka_rantaasemakaava\Työaineisto\tekstit\Kaavaselostus_Itälahti_ehdotus.doc
Kaavaselostus, ehdotus
P20921
3.2.2015
Timo Leskinen
3.1.4
10 ( 17 )
Rakennettu ympäristö
Kaava-alueet ovat kokonaisuudessaan metsätalousaluetta. Raholan järven
ranta-alueella on ennestään 14 loma-asuntoa.
Palvelut haetaan Juuan keskustasta.
3.1.5
Maanomistus
Tilat omistaa yksityinen henkilö.
3.2
Suunnittelutilanne
Suunnitelma
Pohjois-Karjalan
maakuntakaava
Rakennusjärjestys
Pohjakartta
Hyväksymis-/ vahvistuspäivä
Valtioneuvosto vahv. 20.12.2007
Kunnanvaltuusto 27.3.2002
Maanmittauslaitos hyv. 2.1.2014
MML 3792/05 01 01/2013
Ranta-asemakaavan pohjakarttana on käytetty maastokartta-aineistosta laadittua 1:5000 mittakaavaista karttaa. Kartan hyväksyy Pohjois-Savon maanmittaustoimisto.
Maakuntakaava
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto hyväksyi aluetta koskevan maakuntakaavan
21.11.2005 ja valtioneuvosto vahvisti kaavan 20.12.2007. Alueelle ei kohdistu
aluevarauksia.
Maakuntavaltuusto hyväksyi Pohjois-Karjalan maakuntakaavan täydennyksen
(2.vaihe) 4.5.2009 ja ympäristöministeriö vahvisti sen 10.6.2010. Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan 3. vaiheen kokouksessaan 3.6.2013.
Ympäristöministeriön vahvisti sen 5.3.2014. Neljännen vaiheen maakuntakaavaehdotuksen aineisto on nähtävänä ja lausunnoilla 2.2.–6.3.2015 välisen
ajan.
Maakuntakaavan täydennyksessä (2. vaihe) ranta-asemakaava-alueelle ei ole
osoitettu aluevarauksia. Maakuntakaavan täydennyksessä (3. vaihe ja 4. vaihe) ranta-asemakaava-alueelle ei ole osoitettu aluevarauksia.
Yleiskaava
Suunnittelualueella ei ole voimassa eikä suunnitteilla yleiskaavaa.
4
Ranta-asemakaavan suunnittelun vaiheet
4.1
Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve ja päätökset
Ranta-asemakaavan laatiminen on lähtenyt liikkeelle maanomistajan tekemästä aloitteesta. Ranta-asemakaavan tarkoituksena on osoittaa alueelle laskennallisen rakennusoikeuden verran omarantaisia rakennuspaikkoja.
Q:\Kuo\P209\P20921_Italahti_Juuka_rantaasemakaava\Työaineisto\tekstit\Kaavaselostus_Itälahti_ehdotus.doc
Kaavaselostus, ehdotus
P20921
3.2.2015
Timo Leskinen
4.2
Osallistuminen ja yhteistyöosalliset
4.2.1
Osalliset
11 ( 17 )
Maanomistajat, asukkaat:
o
o
ympäristön asukkaat
alueen maanomistajat
o
o
o
o
Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Pohjois-Savon ELY-keskus
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Museovirasto
Viranomaiset:
Kunnan hallintokunnat:
o tekninen lautakunta
o ympäristölautakunta
Muut yhteisöt:
o Kalastusalue/osakaskunta
o Sähköyhtiö (PKS)
4.2.2
Vireille tulo
Kaavan vireille tulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman
nähtävillä oloa koskevassa kuulutuksessa paikallislehdessä ja kunnan ilmoitustaululla. OAS on nähtävillä koko prosessin ajan.
4.2.3
Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely
Alustavat luonnokset valmistuivat talvella 2013.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja valmisteluaineisto olivat nähtävillä
14.8.2014 – 15.9.2014 välisen ajan. Muistutuksia ei esitetty.
Kaavaehdotus valmistui helmikuussa 2015.
Kaavaehdotus on nähtävillä pp.kk.2014 – pp.kk.2014 välisen ajan.
4.2.4
Viranomaisyhteistyö
Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 5.11.2013. Muistio viranomaisneuvottelusta on selostuksen liitteenä.
Luonnoksesta saatiin lausunnot Pohjois-Karjalan ELY-keskukselta, PohjoisKarjalan maakuntaliitolta, Museovirastolta ja tekniseltä sekä ympäristölautakunnalta. Maakuntaliitto esitti, että maakuntakaavoja koskeva osia selostuksesta päivitetään. Museovirasto lausuu vasta, kun arkeologien inventointi on
laadittu. Muilla lausunnonantajilla ei ollut huomautettavaa kaavaluonnokseen.
Kaavaluonnoksen selostus on täydennetty maakuntaliiton lausunnon perusteella. Museoviraston edellyttämä inventointi on laadittu ja raportti siitä on
liitteenä.
Kaavaehdotuksesta tullaan pyytämään lausunnot viranomaisilta.
TÄYDENNETÄÄN PROSESSIN EDETESSÄ
Q:\Kuo\P209\P20921_Italahti_Juuka_rantaasemakaava\Työaineisto\tekstit\Kaavaselostus_Itälahti_ehdotus.doc
Kaavaselostus, ehdotus
P20921
3.2.2015
Timo Leskinen
5
Ranta-asemakaavan kuvaus
5.1
Kaavan rakenne
12 ( 17 )
Ranta-asemakaava-alueelle on osoitettu 3 lomarakennuspaikkaa yhteen kortteliin rakennettavuudelta parhaiten soveltuvalle alueelle.
Luonnonympäristön ja maiseman puolesta arvokkaimmat ranta-alueet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle.
Jokaiselle rakennuspaikalle on mahdollista rakentaa tieyhteys.
5.2
Mitoitus
Kaava-alueella on rantaviivaa 1300 m ja mitoitusrantaviivaa noin 820 m.
Emätilalla, jonka muodostuu tiloista 4:32, 4:37 ja 4:33, on rantaviivaa noin
1800 m ja mitoitusrantaviivaa noin 1075 m.
Mitoituskertoimella 4 rakennuspaikkaa/muunnettu rantakilometri emätilan l
laskennallinen rakennusoikeus on 5,25 rakennuspaikkaa.
Kaavassa osoitetulla 3 rakennuspaikalla emätilan mitoitukseksi tulee 2,8 rakennuspaikkaa/todellinen rantakilometri ja 4,65 rakennuspaikkaa/muunnettu
rantakilometri. Kaava-alueen vastaavat luvut ovat 2,3 ja 3,66. Uudisrakentamisen mitoitus kaava-alueella ei tule nousemaan kohtuuttoman korkeaksi eikä vaikeuta alueen myöhempää yleiskaavoitusta.
5.3
Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen
Kaavan toteutuminen ei muuta merkittävästi luonnonympäristöä. Heikoiten
rakentamiseen soveltuvat alueet on voitu jättää rakentamisen ulkopuolelle rakennuspaikkojen sijoittelulla.
Arvokkaat luontokohteet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle.
5.4
Aluevaraukset
RA-1
Loma-asuntojen korttelialue
Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa yhden yksiasuntoisen loma-asunnon ja
erillisen talous- ja saunarakennuksen, joiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla
enintään 160 m2. Talousrakennuksen kerrosala saa olla enintään 35 m2 ja
saunarakennuksen kerrosala enintään 25 m2.
Rakennuspaikan rakentamaton osa tulee säilyttää luonnonmukaisena.
Loma-asunnon etäisyyden tulee olla vähintään 40m, talousrakennuksen vähintään 25 m ja saunarakennuksen vähintään 15 m rantaviivasta.
Rakennuspaikan rakentamaton osa tulee säilyttää luonnonmukaisena.
Jätevedet tulee käsitellä kunnan rakennusjärjestyksen sekä terveys- ja ympäristöviranomaisten ohjeiden mukaisesti. Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä jätevesien käsittelysuunnitelma tarvittavine maaperäselvityksineen.
RA-aluetta on 2 ha. Kaavassa osoitetut 3 rakennuspaikat ovat keskimäärin
6900 m² kokoisia. Lomarakennukset saavat olla 1½-kerroksisia.
Q:\Kuo\P209\P20921_Italahti_Juuka_rantaasemakaava\Työaineisto\tekstit\Kaavaselostus_Itälahti_ehdotus.doc
Kaavaselostus, ehdotus
P20921
3.2.2015
Timo Leskinen
M
13 ( 17 )
Maa- ja metsätalousalue.
Alueelle saa rakentaa ainoastaan maa- ja metsätalouden harjoittamisen kannalta välttämättömiä rakennuksia rakenteita ja laitteita.
Muut alueet kaavassa on osoitettu maa- ja metsätalousalueiksi. M-aluetta on
yhteensä noin 25 ha.
luo
Ohjeellinen luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen
tärkeä alue.
Mahdollinen metsälain 10§:n tai luonnonsuojelulain 29§:n mukainen kohde tai
joku muu ympäristö-, luonto- tai maisema-arvoiltaan merkityksellinen kohde.
Kohteen ominaispiirteitä ei saa heikentää.
Itälahden ranta-alueelle on osoitettu luo-alueet. Osoitetut alueet ovat noro- ja
korpi-alueet.
5.5
Tekninen huolto
Kaavakartalle on osoitettu ohjeelliset tiet uusille rakennuspaikoille omilla merkinnöillään. Kaikki rakennuspaikat liittyvät Juuka-Viitaniemi 508 seututielle
olevan yksityistieliittymän kautta.
Rakennuspaikkoja keskittämällä alueelle on mahdollista rakentaa kohtuullisilla
kustannuksilla sähköverkko. Alueella sijaitsevien rakennusten ja muiden sähköä käyttävien laitteiden sähköistystä varten on maankäytössä varattava riittävästi tilaa sähköjohtojen ja muuntamoiden rakentamiselle ja ylläpidolle.
Jätevedet tulee käsitellä kunnan rakennusjärjestyksen sekä terveys- ja ympäristöviranomaisten ohjeiden mukaisesti. Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä jätevesien käsittelysuunnitelma tarvittavine maaperäselvityksineen. Jätevedet on mahdollista käsitellä kiinteistökohtaisilla pienpuhdistamoilla. Näistä
menettelyistä ei aiheudu vaaraa ympäristölle jos ratkaisut ovat nykylainsäädännön ja ohjeiden mukaisia. Kaavaratkaisu mahdollistaa myös useamman
kiinteistön yhteisen keskitetyn puhdistamon rakentamisen.
5.6
Kaavan vaikutukset
5.6.1
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen
5.6.1.1
Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu
Rakennuspaikat on sijoitettu siten, ettei kaavaratkaisu vaaranna arvokkaiden
luontokohteiden olemassa oloa. Yli puolet rantaviivasta jää rakentamisen ulkopuolelle ja yleisen virkistyskäytön piiriin.
Rakennuspaikat on sijoitettu yhteen kortteliin siten, että kulkuyhteydet jokaiselle rakennuspaikalle on mahdollista järjestää olemassa olevia tieyhteyksiä
pitkin ja tukeutuen olemassa olevaan rakenteeseen. Alueelle ei ole osoitettu
uusi ympärivuotisien asuinrakennusten rakennuspaikkoja.
Rakennuspaikat eivät sijaitse tulvavaara-alueella.
Rakennuspaikat sijaitsevat haja-asutusalueella, jolloin epätavallisen kovat ja
laajat myrskyt voivat aiheuttaa paikallisia tuhoja joiden korjaamiseen kuluu
Q:\Kuo\P209\P20921_Italahti_Juuka_rantaasemakaava\Työaineisto\tekstit\Kaavaselostus_Itälahti_ehdotus.doc
Kaavaselostus, ehdotus
P20921
3.2.2015
Timo Leskinen
14 ( 17 )
normaalia pidempään. Ranta-asemakaava ei altista rakennusalueita tai niiden
lähialueita muita alueita suuremmille tuhoille. Ranta-asemakaavalla on osoitettu pelkästään lomarakennuspaikkoja, joten merkittävästi normaalia voimakkaammat sääilmiöt eivät pääse vaikuttamaan asumiseen alueella.
Alueella ei ole sellaisia toimintoja jotka aiheuttaisivat melu- tai tärinähaittoja.
5.6.1.2
Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat
Suunnittelualueeseen ei kohdistu kulttuuriympäristön arvoja.
Arvokkaimmat luontokohteet on pystytty jättämään rakennusalueiden ulkopuolelle, joten kaava ei vaaranna näiden kohteiden olemassa oloa.
Kaavamääräyksillä sekä rakennuspaikkojen sijoittelulla on turvattu alueen
pohja- ja pintavesien tilan säilyminen.
5.6.1.3
Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet
Ranta-asemakaava-alueella ei sijaitse maisemaan tai kulttuuriperintöön liittyviä erityispiirteitä.
5.6.2
Vaikutukset rakennettuun ympäristöön
Suunnittelualue on kokonaisuudessaan metsätalouskäytössä. Kaavalla ei ole
vaikutusta rakennettuun ympäristöön, koska olevan kämpän alue on osoitettu
rakennuspaikaksi.
5.6.3
Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön
Luonnontilainen ympäristö muuttuu, mutta luonnon monimuotoisuus ei heikkene. Arvokkaimmat luontokohteet on pääsääntöisesti pystytty jättämään rakentamisen ulkopuolelle.
Ranta-alueella sijaitsevat luontoinventoinnin yhteydessä havaitut arvokkaat
luontokohteet on jätetty rakentamistoiminnan ulkopuolelle. Näiden kohteiden
alueelle ei ole osoitettu rakentamista.
Kaavassa arvokkaimmat luontokohteet on osoitettu omilla merkinnöillään.
5.6.4
Vaikutukset liikenteeseen
Kaikki rakennuspaikat liittyvät yleiselle tielle olevan yksityistien kautta. Kaavan tuoma liikennemäärän lisäys ei oleellisesti heikennä liikenneturvallisuutta
risteysalueelle vähäisen liikenteen johdosta.
5.6.5
Vaikutukset maisemaan
Rakentamisen myötä rakentamattomana ollut luonnonmaisema muuttuu rakennetuksi ympäristöksi. Kaavamääräyksillä rakennukset saadaan sopeutuman maastoon eikä kaukomaisemassa tapahtuva muutos ole merkittävä, vähäiset muutokset tulevat näkymään pelkästään lähimaisemassa.
Rakennuspaikat sijoittuvat siten, ettei maamerkkejä alueelle pääse syntymään. Maisemallisesti arimmat alueet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle.
Q:\Kuo\P209\P20921_Italahti_Juuka_rantaasemakaava\Työaineisto\tekstit\Kaavaselostus_Itälahti_ehdotus.doc
Kaavaselostus, ehdotus
P20921
3.2.2015
Timo Leskinen
5.6.6
15 ( 17 )
Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin.
Selvitysalueelle ei ole pohjavesialuetta. Kaavaratkaisu ei vaaranna pohjavesialueiden olemassa oloa tai pohjaveden laatua.
Kolmen loma-asunnon hulevesien vaikutus pintaveteen on olematon.
5.6.7
Taloudelliset vaikutukset
Kaavalla ei ole suoria taloudellisia vaikutuksia muille kuin maanomistajille.
Alueen arvo kasvaa kaavan ansiosta. Kunnalle ei aiheudu kustannuksia kaavan toteuttamisesta. Tuloja kunta saa kiinteistöverosta sekä välillisiä tuloja
uusien loma-asuntojen rakentamisesta ja asukkaiden ostokäyttäytymisen
kautta.
5.6.8
Sosiaaliset vaikutukset
Kaava-alueella ei ole yleisiä virkistysalueita. Kaavalla ei ole siten vaikutusta
yleiseen virkistyskäyttöön. Kaava ei aiheuta turvallisuuden heikkenemistä
alueella.
6
Ranta-asemakaavan toteutus
Asemakaavan toteutumista ohjaa asemakaavakartan lisäksi tämä asemakaavaselostus.
Alueen voi toteuttaa välittömästi kaavan saatua lainvoiman.
Juuan kunta valvoo normaalina viranomaisvalvontana alueen jatkosuunnittelua sekä rakentamista.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Kuopiossa 3.2.2014
Timo Leskinen
DI, aluepäällikkö
Q:\Kuo\P209\P20921_Italahti_Juuka_rantaasemakaava\Työaineisto\tekstit\Kaavaselostus_Itälahti_ehdotus.doc