1. No category

EEVI JA EEMIL TANNISEN SÄÄTIÖN
METSIEN METSO-SUOJELUESITYS
Tila 740-552-16-9
Kuukkeli
© Juha Juuti
22.5.2015
Juha Juuti
Sivu 2/29
METSO-SUOJELUESITYS
Suojeluesityksen tarkoituksena on turvata alueellisesti uhanalaisen kuukkelin elinympäristöjä
sekä parantaa lajin selviytymistä Suomen eteläisimmällä kuukkelialueella.
Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan metsät ovat pitkään olleet intensiivisessä metsätalouskäytössä.
Voimakkaat hakkuut ovat johtaneet metsäalueiden pirstaloitumiseen ja metsien ikärakenteen
nuorentumiseen. Iäkkäämpiä metsiä on jäljellä enää hyvin vähän. Alueen metsien
suojeluprosentti on valtakunnan matalin. Tarvitaan pikaisia suojelutoimenpiteitä, jotta alueen
metsäluonnon monimuotoisuuden heikkeneminen saataisiin hidastumaan.
Tilannetta voitaisiin parantaa pidemmällä aikavälillä yhdistämällä erilleen jääneitä
arvokohteita yhtenäisemmiksi kokonaisuuksiksi ja suojelemalla myös arvoalueiden väliin
jääviä nuorempia metsiä uhanalaisten lajien siirtymiskäytäviksi. Näin turvattaisiin lajiston
säilymistä, jatkuvuutta ja monipuolisuutta myös tulevaisuudessa.
METSO-ohjelman mukaiseen suojeluun esitettävä alue koostuu useasta osa-alueesta, jotka
yhdistyvät toisiinsa välialueilla.
Koska kuukkeleiden elinpiirit ovat verrattain laajoja (n.300ha, minimi 100ha), tulee suojeluun
esitettävän alueen olla riittävän suuri ja sieltä tulee olla yhteydet myös muille kuukkeleille
soveltuville metsäisille elinympäristöille, jotta lajin selviytyminen ja jatkuvuus tällä Suomen
eteläisimmällä kuukkelialueella voitaisiin turvata.
Kaikki selvityksessä kartoitetut arvokohteet ovat riittävän hyvin yhteydessä toisiinsa ja
muihin kuukkelin kannalta tärkeisiin elinympäristöihin ja riittävän peitteellisiin
metsäalueisiin, joten ne täyttävät hyvin METSO-kriteerit ja muodostavat riittävän kuukkelin
suojeluun soveltuvan aluekokonaisuuden.
Ruokolahdella 22.5.2015
Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry
Etelä-Karjalan Lintutieteellinen yhdistys ry
Juha Juuti, puheenjohtaja
METSO- suojeluvastaava ja ELY- keskuksen METSO- yhteistoimintaryhmän jäsen sekä
lintutieteellisen yhdistyksen suojelutyöryhmän puheenjohtaja.
Yhteystiedot:
Email: [email protected]
Puhelin: 0500 221213
2
Sivu 3/29
METSO suojelukohteen kuvaus
Alue muodostuu tuoreista kankaista, lehtomaisista kankaista, korpialueista, rämeistä,
turvekankaista sekä kuivahkoista kallioisista kankaista. Tuoreiden kankaiden ja lehtomaisten
kankaiden metsät ovat iäkkäitä ja niitä ympäröivät monimuotoiset puustoiset korvet ja rämeet.
Rämeet ja osin korpia on ojitettu vuosikymmeniä sitten. Nyt ojat ovat monin paikoin
kasvaneet umpeen ja korvet ovat palautumassa luonnontilaisuuden suuntaan. Rämealueiden
kasvillisuus on ojituksista huolimatta säilynyt verrattain hyvin ja vain osa rämeistä on
muuttunut turvekankaiksi. Ojien kasvaessa umpeen ovat turvekankaiden metsät hiljalleen
muuttumassa monimuotoisiksi runsaslahopuustoisiksi metsiksi, joilla viihtyvät monet
ikääntyneiden metsien lajit kuten esimerkiksi kuukkeli, metso, pohjantikka ja palokärki.
Alueen pääpuulajit ovat kuusi ja mänty, joiden lisäksi alueella kasvaa koivua, haapaa, raitaa,
pihlajaa ja harmaaleppää. Tuoreen ja lehtomaisen kankaan alueet ovat runsaslahopuustoisia
lahopuun määrän ylittäessä 10 kuutiota/ha. Maalahopuuta, mäntykeloja ja keloutumassa
olevia järeitä runkoja on paikoin runsaasti monipuolistamassa lahopuujatkumoa sekä -lajistoa.
Tässä erityismaininnan ansaitsevat arvokkaat, järeät haapalahot. Tuoreen kankaan,
korpialueiden ja turvekankaiden vaihettumisvyöhykkeillä on lahopuukeskittymiä lisäämässä
alueen monimuotoisuusarvoja entisestään.
Alueen korvissa on paikoin tihkupintoja ja kosteita painanteita.
Alueen runsaspuustoiset isovarpurämeet, korvet ja tuoreiden- ja lehtomaisten kankaiden
vaihettumisvyöhykkeet ovat erityisen tärkeitä kuukkeleille ravinnonhaku- ja pesimäalueena.
Osa rämeistä ja kankaista on vastikään harvennettu. Ne ovat kuitenkin säilyneet riittävän
peitteellisinä ja alikasvosta sisältävinä mahdollistamaan kuukkelin liikkumisen alueelta
toiselle. Jotta kuukkelille jatkossakin turvattaisiin riittävän turvallisia liikkumiskäytäviä, tulisi
harvennettujen alueiden metsien antaa tihentyä alikasvos säilyttäen.
Aluekokonaisuus sijoittuu kuukkelin kannalta keskeiselle ja tärkeälle pesimäreviirille. Koska
alue on Suomen eteläisintä kuukkelin pesimäaluetta, on ensiarvoisen tärkeää turvata
alueellisesti uhanalaisen lajin elinpiiri. Kuukkelin pesimäreviirin koko on tyypillisesti
muutamia neliökilometrejä (200-300ha) ja ehdoton minimi on neliökilometri (100ha).
Esitämme METSO-suojeluun karttaliitteessä näkyvän rajauksen mukaista aluekokonaisuutta,
joka täyttää METSO-suojelukriteerit, turvaamaan kuukkelin elinpiirin säilymistä ja kuukkelin
selviytymistä alueella.
Karttarajaukseen METSO-I kriteerin täyttävä alue on merkitty sinisellä rasteroinnilla ja
METSO-II-III kriteerin täyttävä alue tummanvihreällä rasteroinnilla ja muut alueet
vaaleanvihreällä rasteroinnilla (tuki/ennallistettavat alueet).
3
Sivu 4/29
Suojelurajaus
Suojelurajauksen kartta (111,2ha)
1 METSO-I sininen rasterointi (55,2ha)
2 METSO-II ja osin III tummemmanvihreä rasterointi (33,8ha)
3 Tuki/ennallistettava alue vaaleammanvihreä rasterointi (22,2ha)
4 Inventointireitti punainen pisteviiva
4
Sivu 5/29
Puustotiedot
Toimitetaan myöhemmin erillisenä liitteenä.
5
Sivu 6/29
Kohteen valokuvat
Kuukkelin kotimetsää
Runsaslahopuustoinen tuore kangas
6
Sivu 7/29
Vanhaa maalahopuuta
Monimuotoinen metsä, jossa koivu- ja kuusimaapuuta sekä keloutuneita mäntyjä
7
Sivu 8/29
Korven laitaa, jossa on tehty poimintahakkuuta. Taustalla näkyy puustoinen räme.
Lähiaikoina harvennushakattu puustoinen räme
8
Sivu 9/29
Korvet ovat kuukkelille tärkeitä.
Korpi vaihtuu sadan metrin päässä puustoiseksi rämeeksi.
9
Sivu 10/29
Korven laidan kalliometsää
Jyrkänteen ja korven reunoilla on monipuolista lahopuustoa.
10
Sivu 11/29
Järeää lehtilahopuuta
Kallioalueen järeää haapalahopuuta
11
Sivu 12/29
Korven reunan järeää haapalahopuuta
Jyrkänteiden laidat ovat monimuotoisuuskeskittymiä.
12
Sivu 13/29
Runsaslahopuustoinen tuore lehtomainen kangas
Kolopuut ovat tärkeitä.
13
Sivu 14/29
Erityisesti huomiota herättivät alueen lukuisat järeät haavat.
Alueelta löytyi myös yksittäisiä järeitä aihkimäntyjä
14
Sivu 15/29
Korven ja turvekankaan vaihettumisvyöhykkeen pohjantikkametsää
Vanhat ojat umpeutuvat ajan myötä ja alue palautuu jälleen korveksi.
15
Sivu 16/29
Vanhat ojat ovat umpeutuneet. Tämän tyyppiset alueet on kohtalaisen helposti ennallistettavissa.
Kallioalueen ensiharvennettua metsää
16
Sivu 17/29
Turvekankaiden metsät ovat ojitusten umpeuduttua muuttumassa monimuotoisiksi kuukkelimetsiksi
Kuukkelimetsässä on vanhoja palokantoja.
17
Sivu 18/29
Palokanto
Vasemmalla jonkin verran nuorta metsää, oikealla vanhanmetsän monimuotoisuutta lisäävä
lahopuukeskittymä
18
Sivu 19/29
Korven vanha ojitus on kasvamassa umpeen. Alueen alikasvos sekä lahopuun lisääntyminen lisäävät
alueen monimuotoisuusarvoja.
Korpi vaihtuui isovarpurämeeksi.
19
Sivu 20/29
Isovarpurämeen kasvillisuus on ojituksista huolimatta säilynyt suhteellisen hyvin.
Vasemmalla puustoinen isovarpuräme, oikealla turvekangas ja korpi, keskellä umpeen kasvava vanha
ojitus, joka voitaisiin tukkia isovarpurämeen ja korpialueen ennallistamiseksi
20
Sivu 21/29
Turvekankaaksi muuttunut korpi on palautumassa ojitusten umpeenkasvun myötä.
Turvekankaan lahopuuta
21
Sivu 22/29
Kuukkelimetsää parhaimmillaan: mustikkaa ja monipuolista eri-ikärakenteista vaihtelevaa metsää
Siirtolohkare kuivalla nuorella kangasmetsäalueella, jolla on lähiaikoina tehty harvennushakkuu
22
Sivu 23/29
Korven tihkupintoja ja vetisiä kohtia
Vetisiä korpipainanteita
23
Sivu 24/29
Korven järeää kuusikkoa
Monipuolista järeää lahopuuta
24
Sivu 25/29
Vanha niittyalue/pelto, joka on muuttumassa koivuvaltaiseksi metsäksi.
Vanhaa metsää sammaloituneine maalahopuineen ja kookkaine muurahaispesineen
25
Sivu 26/29
Jyrkänteen reunan vanhaa monimuotoista, lahopuustoista metsää
Sammaloitunutta maalahopuuta
26
Sivu 27/29
Runsaslahopuustoista vanhaa metsää
Jyrkänteen alusmetsää
27
Sivu 28/29
Lahopuukeskittymä
Kuukkelin elinpiiri tulee säilyttää kuukkeleille ja tuleville sukupolville.
28
Kuukkeli
© Juha Juuti
22.5.2015
Juha Juuti