1. No category

Merijärven kunta
Kunnantie 1, 86220 MERIJÄRVI
KAAVOITUSKATSAUS 2015
KAAVOITUSOHJELMA 2015–2019
Hyväksytty kunnanhallituksessa
ja valtuustossa
31.3.2015 § 39
15.4.2015 § 9
MERIJÄRVEN KUNTA
Merijärvellä on asukkaita noin 1150. Tavoitteena on maankäytön
suunnittelun osalta panostaa asukkaiden viihtyvyyteen ja kuntakeskustan kehittämiseen.
YLEISTÄ KAAVOITUSKATSAUKSESTA
Maankäyttö- ja rakennuslain 7 §:n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia
Kaavoituskatsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista
kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Kaavoituskatsauksessa selostetaan
lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on
välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen.
Kaavoituksesta on tiedotettava sen tarkoituksen kannalta sopivalla tavalla.
Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) säätelevät
kaavoitusta ja rakentamista. Kunnat vastaavat yleis- ja asemakaavoituksesta omalla alueellaan.
ELY-keskusten tehtävänä on kuntakaavoituksen ohjaus. Ohjausmuotoja ovat mm. vuosittain
järjestettävät kehittämiskeskustelut sekä yksittäisiä kaavoja koskevat viranomaisneuvottelut.
Yhteyshenkilöt kaava-asioihin liittyen:
Kunnanjohtaja Kari Jokela
Tekninen johtaja Tuomo Perälä
Aluearkkitehti Aleksiina Paakki
044 4776 202
044 4776 210
044 4691 225
2
MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUN TASOT
JA KAAVAPROSESSI
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat kuntien kaavoitusta lähinnä maakuntakaavojen välityksellä. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistus on valmisteltavana. Valtioneuvoston päätöksessä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu kuuteen
asiakokonaisuuteen:
1. toimiva aluerakenne,
2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu,
3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat,
4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto,
5. Helsingin seudun erityiskysymykset sekä
6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet.
Maakuntakaava MRL 25–34 §
Maakunnan suunnitteluun kuuluvat maakuntasuunnitelma, maakuntakaava ja alueellinen kehittämisohjelma. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja
se ohjaa muuta alueiden käytön suunnittelua. Maakuntakaavassa osoitetaan alueiden käytön ja
yhdyskuntarakenteen periaatteet ja maakunnan kehittämisen kanKaavan vireilletulo
nalta tarpeelliset alueet.
MRL 63§, MRA 30§
Yleiskaava MRL 35-49 §
Yleiskaava ohjaa kunnan maankäytön suunnittelua yleispiirteisesti
ja pitkäjänteisesti. Se voi käsittää koko kunnan tai osan siitä, jolloin
nimitykset ovat vastaavasti yleiskaava tai osayleiskaava. Kunnat
voivat laatia myös yhteisen yleiskaavan ohjatakseen laajemman
alueen rakennetta ja toimintojen yhteensovittamista. Yleiskaavan
hyväksyy kunnanvaltuusto.
Osallistumis- ja arviointi-suunnitelma
(OAS)
MRL 63§
Kaavan valmistelu
Asemakaava MRL 50-61 §, ranta-asemakaava MRL 72-74 §
Asemakaava on yksityiskohtainen maankäytön suunnitelma, jonka
laatija on kunta. Asemakaavojen hyväksyjä on kunnanvaltuusto.
Kuntien tulee laatia asemakaavoja kunnan kehityksen ja maankäytön ohjaustarpeen mukaan. Asemakaavojen ajanmukaisuutta on
seurattava ja uusittava niitä kehitystarpeitten mukaisesti.
Vesistön rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai
sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Ranta-asemakaavoja laaditaan pääasiassa loma-asutuksen
järjestämiseksi. Ranta-asemakaava-ehdotuksen voi laatia myös
maanomistaja.
MRL 62§, MRA 30§
Kaavaehdotus
MRL 65§, MRA 27§
Muistutusten ja lausuntojen käsittely
Kaavan hyväksyminen
Asemakaavojen tulee luoda edellytykset terveelliselle, turvalliselle
ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen saatavuus ja liikenteen
järjestäminen on otettava huomioon. Rakennettua ympäristöä ja
luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja
saa hävittää. Kaavoitettavilla alueilla tai niiden lähiympäristössä on
oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita.
MRL 52§
Kaavan voimaantulo
MRA 93§
POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVA
3
Merijärven kunnan alueella on voimassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava, jonka laatimisesta
vastaa Pohjois-Pohjanmaan liitto. Ympäristöministeriö on vahvistanut Pohjois-Pohjanmaan liiton
laatiman maakuntakaavan 17.2.2005. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan kokonaisuudistaminen on aloitettu vuonna 2010, ja ensimmäinen vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 2.12.2013. Kaava vaatii vielä ympäristöministeriön vahvistamispäätöksen saadakseen
lainvoiman. Maakuntakaavan 2. vaiheen selvitysten laatiminen on aloitettu ja maaliskuussa 2015
päätetään kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta.
Voimassa oleva maakuntakaava
Ote maakuntakaavakartasta Merijärven kunnan osalta (31.10.2008).
Merijärven keskusta on maakuntakaavassa taajamatoimintojen aluetta, jonka yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee mm. edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja ydinalueen kehittämistä toiminnallisesti ja taajamakuvallisesti selkeästi hahmottuvaksi keskukseksi. Suunnittelussa
ja rakentamisessa on varmistettava, että alueella sijaitsevien kulttuuriympäristön tai maiseman
vaalimisen kannalta tärkeiden kohteiden kulttuuri- ja luonnonperintöarvot säilyvät.
Pyhäjokilaakso on maaseudun kehittämisen kohdealuetta, jonka yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota luonnon ja ympäristön kestävään käyttöön, maiseman hoitoon
sekä joen vedenlaadun parantamiseen erityisesti lohikannan elvytysohjelman tavoitteiden mukaisesti. Tulvan aiheuttamat rajoitukset rakentamiselle tulee määritellä.
Kirkkoympäristö, Kalaputaan kylä ja Talusperä ovat maakuntakaavassa valtakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä. Uudessa valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen luettelossa (RKY 2009) on mainittu enää Kalaputaan kylä. Pyhänkosken kylä on kyläkeskuksen aluetta, jonka yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa ja rakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota rakentamisen sopeuttamiseen kyläkokonaisuuteen ja –ympäristöön, vesihuollon järjestämiseen ja hyvien peltoalueiden säilyttämiseen maatalouskäytössä. Uudisrakentaminen on pyrittävä
sijoittamaan palvelujen kannalta edullisesti. Maakuntakaavassa on esitetty myös moottorikelkkailureitti ja ohjeellinen 400 kV:n pääsähköjohto. Ristivuoren alue on seudullisesti merkittävä virkistys-
4
kohde. Merijärvellä sijaitsee myös valtakunnallisesti arvokas muinaismuistokohde ja useita muita
muinaismuistokohteita. Pyhäjoen jokilaaksovyöhykettä koskee myös viheryhteystarpeen merkintä,
johon sisältyy sekä olemassa olevia että kehitettäviä ulkoilu-, pyöräily-, melonta- ym. reittejä. Yksityiskohtaisemmalla suunnittelulla tulee turvata virkistysalueiden ja –reittien seudullinen jatkuvuus ja
kehittäminen sekä liittyminen virkistyskeskuksiin, suojelualueisiin ja kulttuuriympäristöihin.
Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaava
Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistamisessa 1. vaihemaakuntakaavassa tarkasteltiin
energiantuotantoa ja –siirtoa, kaupan palvelurakennetta ja aluerakennetta sekä taajamia, luonnonympäristöä sekä liikennejärjestelmiä ja logistiikkaa.
Ote Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavasta.
Ensimmäisessä vaihemaakuntakaavassa Merijärven taajama on esitetty taajamatoimintojen alueena (A). Taajamasta on osoitettu pääsähköjohdon yhteystarve Fingridin pääsähköjohtoon.
Merijärven koillisosiin Aittonevalle sekä keskustaajaman eteläpuolelle Jahtavisnevalle on osoitettu
turvetuotantoalueita (EO-tu). Merkinnällä osoitetaan turvetuotantoalueita, joilla on turpeen ottotoimintaa tai joilla on voimassa oleva ympäristölupa turvetuotantoa varten. Turvetuotantoon soveltuvia alueita (tu-1 –alueet) on osoitettu Ylipään-Kalaputaan alueelle.
Merijärven itäosiin on osoitettu osittain Oulaisten kunnan puolelle ulottuva tuulivoimaloiden alue Äijönneva-Saariperä. Merkinnällä osoitetaan maa-alueita, jotka soveltuvat merkitykseltään seudullisten tuulivoimala-alueiden rakentamiseen. Alueella ei ole voimassa MRL 33 § mukaista rakentamisrajoitusta. Merijärvelle on osoitettu myös luonnonsuojelualue (SL).
MERIJÄRVEN YLEISKAAVAT
5
Pyhänkosken osayleiskaavojen yhdistelmä
Pyhänkosken osayleiskaava
Merijärven kunnanvaltuusto on hyväksynyt Pyhänkosken osayleiskaavan 18.2.2004. Kaava on
saanut lainvoiman. Pyhänkosken osayleiskaavan muutos ja laajennus on hyväksytty valtuustossa
1.2.2010. Kaava on lainvoimainen. Yleiskaavassa on osoitettu seitsemän tuulivoimalan puisto Ristivuorelle. Ristivuorelle on rakennettu kuusi tuulivoimalaa.
Kirkonseudun osayleiskaava
Merijärven keskustaa koskeva Kirkonseudun osayleiskaava on hyväksytty valtuustossa 19.7.1993
§ 42. Yleiskaava on laadittu vanhan rakennuslain aikaan ja se on ohjeellinen, koska sitä ei ole alistettu vahvistettavaksi.
MERIJÄRVEN ASEMAKAAVAT
6
Merijärven ajantasa-asemakaavakartta
Merijärven keskustan ajantasa-asemakaavan vahvistumisajankohdat
1981
Merijärven kirkonkylän ensimmäinen asemakaava on vahvistettu 22.5.1981. Siihen
on tehty myöhemmin seuraavat muutokset ja laajennukset:
1987
vahvistui vanhainkodin (korttelit 101, 103) asemakaava
1988
vahvistui Aliinintien, Mäkitien ja Seurantien (korttelit 114–115, 117-120) asemakaava
2000
vahvistui koulukeskuksen (korttelit 200–202) asemakaava Pohjois-Pohjanmaan
ympäristökeskuksen päätöksellä
2002
hyväksyttiin (valtuusto) Peurasaaren asemakaava
2007
hyväksyttiin (valtuusto) kuivaamon alueen asemakaava
2008
hyväksyttiin (valtuusto) lämpökeskuksen asemakaava
2012
hyväksyttiin (valtuusto) keskustan asemakaavan muutos
AJANTASAISUUS
7
Asemakaavojen ajantasaisuus
Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 60§:n mukaan kunnan tehtävänä on seurata asemakaavojen
ajantasaisuutta ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi. Pykälässä määritellään, että kunnan tulee arvioida kunkin asemakaavan ajantasaisuus viiden vuoden välein. Yli 13 vuotta vanhan kaavan alueella ei saa myöntää rakennuslupaa uuden,
alueiden käytön tai ympäristönkuvan kannalta merkittävän rakennuksen rakentamiseksi, jos kaavan ajantasaisuutta ei ole arvioitu, ja jos kaava on merkittäviltä osin jäänyt rakentumatta. Rakennustarkastaja arvioi asemakaavojen ajantasaisuuden uusien rakennushankkeiden yhteydessä. Mikäli asemakaava todetaan arvioinnissa vanhentuneeksi, sen alueella ei saa myöntää rakennuslupaa ennen kaavan muuttamista (MRL61§). Päätöksen asemakaavan ajantasaisuudesta tekee
kunnanvaltuusto. Asemakaavat keskustan osalta ovat ajantasaiset ja kunnan tavoitteiden mukaiset.
Kirkonkylän asemakaavan ajantasaisuus
Keskustan alkuperäinen asemakaava on vahvistettu 22.5.1981. Sen jälkeen kaavaan on tehty
muutoksia ja laajennuksia, joista viimeisin on keskustan asemakaavamuutos vuodelta 2012. Tiivis
keskustan asemakaava-alue on toteutunut ennen vuotta 2000 vahvistuneiden kaavojen osalta kokonaan. Kaavamerkinnät vastaavat tonttien käyttötarkoitusta ja ovat rakentuneet. Asemakaavat
ovat ajantasaiset.
Rakentamattomat alueet sijoittuvat vuoden 2000 jälkeen kaavoitetuille alueille. Ne toteutuvat asuin, pientalo- ja rivitalotonttien osalta kysynnän mukaisesti. Rakentamattomia tontteja on yhteensä 30
8
kpl, joista omakotitalotontteja on 26, asuinliikerakennusten tontteja yksi ja rivitalotontteja kolme.
Kunnan tonttivaranto keskustassa on hyvä.
Merijärven keskustan rakentamattomat tontit
Kaavan laatimisen tekniset edellytykset
Keskustan numeerinen pohjakartta on ajantasaistettu vuonna 2008. Merijärven rekisterikarttana
käytetään pääosin maanmittauslaitoksen raja-aineistoa. Rekisterikarttaa tarkistetaan ajankohtaisten hankkeiden yhteydessä tarpeen mukaan. Kirkonseudun ajantasa-asemakaavakartta on valmistunut 2008. Samassa yhteydessä on laadittu karttaesitys asemakaavojen vahvistumisajoista. Kunnan kaavakartat ja muu kaavamateriaali on koottu ja järjestetty loogiseksi kokonaisuudeksi syksyllä
2008.
Kunnan maaomaisuuskartta-aineiston laatiminen on kesken. Tämän jälkeen on tarkoitus hakea
kunnan kiinteistöihin lainhuudon selvennys. Tämä helpottaa kunnan maanomaisuuden hallintaa ja
hyödyntämistä. Kunnan omistamat rakentamattomat tontit keskustassa on markkinoituna kunnan
kotisivuilla internetissä.
9
YLEISKAAVOITUS 2015–2019
Osayleiskaavarajaus vihreällä
Keskustaajaman osayleiskaava 2030
Kirkonseudun osayleiskaava on hyväksytty vuonna 1993. Tavoitteena on tarkastella osayleiskaavaa keskustan osalta sekä laajentaa kaava-aluetta käsittämään Lahdenlammen, Keltamaan ja Salonniemen alueet. Yleiskaavan laadinnan yhteydessä luodaan visio siitä, miten Merijärven kunta
tulevaisuudessa profiloituu. Kaava laaditaan oikeusvaikutteiseksi yleiskaavaksi. Kaavoitus käynnistyy vuonna 2018 kaavan laatijan kilpailuttamisella. Tavoitteellisesti osayleiskaavaselvitykset laaditaan vuonna 2018 ja kaavasuunnittelu ajoittuu vuodelle 2019.
ASEMAKAAVOITUS 2015–2019
Asemakaavoituksen osalta ei tällä hetkellä ole kaavamuutos tai –laajennustarpeita kaavoitusohjelmakaudelle 2015–2019. Keskustan asemakaavan toteuttamiseksi ja keskusta-alueen viihtyvyy-
10
den lisäämiseksi keskusta-alueen toteuttaminen on haluttu nostaa kaavoitusohjelmassa esille
omana hankkeenaan.
Keskustan kehittäminen 2014–16
Merijärven kunnan keskeisimpänä maankäytön kehittämistavoitteena on keskusta-alueen kehittäminen. Tavoitteena on muodostaa keskustasta vetovoimainen ja viihtyisä kaikkien kuntalaisten yhteinen aktiivinen keskusta. Keskustan aktivoimisella tavoitellaan keskustan elävöitymistä ja kunnan
omistamien asuinpientalo- ja rivitalotonttien toteutumista keskustassa. Tontit sijoittuvat alueelle, johon on kunnallistekniikka toteutettu ja jonka lähellä sijaitsevat kaupalliset ja kunnalliset palvelut.
Keskustan liikennealueelle on tehty toimenpidesuunnitelma 2000-luvun alussa. Keskustaan on toteutettu lasten leikkipuisto vuonna 2013. Liikenneturvallisuussuunnitelman (2013) laatimisen jälkeen liikenneturvallisuutta on parannettu toteuttamalla reittiyhteyksiä ja liikennejärjestelyjä alakoululle vuonna 2014. Kunnan omistamia lähivirkistysalueita on siistitty pusikoista ja harvennettu. Työtä tehdään vuosittain.
Keväällä 2014 on pohdittu keskustan kehittämisen tavoitteita, joiden pohjalta on kesällä 2014 laadittu kehittämissuunnitelma. Kehittämissuunnitelma koostuu suunnitelmapohdinnasta ja yleissuunnitelmasta. Yleissuunnitelmassa on esitetty 2000-luvun alussa laadittuun toimenpidesuunnitelmaan
kohdistuvat muutostarpeet. Kehittämissuunnitelmasta on keskusteltu kehittämistoimikunnassa
maaliskuussa 2014. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen Liikenne- vastuualue tilaa liikennesuunnittelijalta Vanhatien hankekortin, jossa esitetään kehittämistoimenpiteet liikennealueelle. Hankekorttia on työstetty loppuvuodesta 2014 ja alkuvuodesta 2015. Sitä varten on laadittu erilaisia
suunnitelmavaihtoehtoja. Lopullisessa kohdekortissa, joka valmistuu maaliskuussa 2015, esitetään
toteutusratkaisu tiealueen liikennejärjestelyjen osalta. Samassa yhteydessä arvioidaan toteuttamisen kustannuksia. Kustannusarvioita tehdään kaksi. Arviot poikkeavat toisistaan materiaalivalintojen osalta. Kustannusten jakamisesta keskustellaan erikseen.
Projektin osalta edetään vuonna 2015 seuraavasti:
- Periaatteellinen sopiminen kustannusjaosta POPELY:n ja kunnan välillä
- Yritysten osallistaminen keskustakehittämiseen
- Kuntalaisten ja yhdistysten osallistaminen keskustan elävöittämiseen (aittojen siirtäminen)
- Hankkeen vaiheistaminen
- Tiesuunnitelman laatiminen
Kehittämissuunnitelma ja karttaesitys (2014), jossa on toimenpidesuunnitelmaan esitetyt muutokset.
11
Keskustan
yksityiskohtaisemman
kehittämisen alue
Keskustan yksityiskohtaisemman kehittämisen alue
Vanhatien katunäkymiä
12