1 Perus- ja tunnistetiedot
YLIVIESKA ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Keskustan (1.) kaupunginosan kortteli 34, osa kortteleista 32 ja 41, torialue sekä katu- ja puistoalueet Ehdotusvaihe 1/2015 Vireille Teknisten palveluiden lautakunta 15.4.2014 § 42 Hyväksyminen Kaupunginhallitus xx.xx.2015 § xx Kaupunginvaltuusto xx.xx.2015 § xx YLIVIESKAN KAUPUNKI . TEKNINEN PALVELUKESKUS . KAAVOITUS 2 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot ASEMAKAAVAN MUUTOS Ylivieskan kaupunki ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Keskustan (1.) kaupunginosan korttelia 34, osia korttelista 32 ja 41 sekä tori-, katu- ja puistoaluetta ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Keskustan (1.) kaupunginosan osa kortteleista 32, 33 ja 41 sekä kortteli 34 ja katualueet 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaavamuutosalue, pinta-alaltaan noin 1,3938 ha, sijaitsee Valtakatuun, Vieskankatuun Virastokatuun, Kirkkotiehen ja Kauppakujaan rajoittuen. Alue rajoittuu myös osittain Kirkkopuistoon ja kortteliin 33. Kuva: Kaavamuutosalueen aluerajaus sekä vaikutusalueen rajaus osoitekartalla 1.3 Kaavan tarkoitus Kaavamuutoksen tarkoituksena on asemakaavan ajantasaistaminen Keskustan kaupunginosaan sijoittuvissa kortteleissa 32, 34 ja 41 sekä niihin liittyvillä tori-, puistoja katualueilla. Kaavamuutosalueella on voimassa vuosina 1974 ja 1983 hyväksytyt asemakaavat, jotka eivät ole asemakaavojen mukaisesti toteutuneet. 3 Maankäyttö‐ ja rakennuslain (MRL) 51 §:n kunnan on laadittava ja pidettävä asemakaava ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys, erityisesti asuntotuotannon tarve, taikka maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää. Maankäyttö- ja rakennuslain 60 §:n 1 momentin mukaan kunnan tulee seurata kaavojen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi. Suunnittelualueen sijainti aivan kaupungin ydinkeskustassa ja Ylivieskan valtakunnallisen kulttuuriympäristön läheisyydessä asettaa alueen suunnittelulle erityisiä kaupunkikuvallisia vaatimuksia. Kaavamuutoksella luodaan edellytyksiä keskustan kehittämiselle maakuntakaavan ja yleiskaavan tavoitteiden pohjalta. Kaavamuutoksella tarkennetaan ydinkeskustaan sijoittuvan kaavamuutosalueen aluetehokkuus, rakennusoikeus, rakennusten massoittelu ja kerroskorkeudet sekä autopaikoitus. Tavoitteena on eheyttää kaupunkirakennetta, kehittää Vieskankadun katutilaa ja sijoittaa uudisrakentamista ydinkeskustaan. Kaavamuutos uudistaa ydinkeskustan ilmettä ja kaupunkikuvaa sekä samalla parantaa keskustan vetovoimaa uuden nykyaikaisen asuinkerrostalotuotannon osalta. 4 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Asemakaavan seurantalomake 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3. Ote ajantasa-asemakaavasta 4. Rakennushistoriallinen selvitys Terveystalo (Kirkkopuiston päiväkoti) 1.5 Luettelo muista asemakaavan muutosta koskevista asiakirjoista ja lähdemateriaalista 1. 2. 3. 4. 5. 6. Maakuntakaava Keskustan osayleiskaava 2030 Ylivieskan liikennesuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) ja – asetus (895/1999) Rakennusjärjestys, Ylivieskan kaupunki Ympäristöministeriön ohjekirja (Asemakaavaselostus) 7. Ympäristösuunnitelma ja havainnekuvat 8. Selvitys paikoituksen riittävyydestä keskustassa 9. Kauppakujan, Vieskankadun ja Aarne Hallankadun katusuunnitelma luonnos, tilanne 3.10.2014 5 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT ............................................................................................................................ 2 1.1 TUNNISTETIEDOT ....................................................................................................................................... 2 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI .............................................................................................................................. 2 1.3 KAAVAN TARKOITUS ................................................................................................................................... 2 1.5 LUETTELO MUISTA ASEMAKAAVAN MUUTOSTA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA JA LÄHDEMATERIAALISTA .......................... 4 2 TIIVISTELMÄ .......................................................................................................................................... 6 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET .......................................................................................................................... 6 2.2 ASEMAKAAVAMUUTOSTYÖN SISÄLTÖ ............................................................................................................ 8 2.3 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN .................................................................................................. 8 LÄHTÖKOHDAT ........................................................................................................................................ 9 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA ........................................................................................................ 9 3.1.1 Alueen yleiskuvaus ....................................................................................................................... 9 3.1.2 Rakennettu ympäristö ................................................................................................................ 12 3.1.3 Maanomistus .............................................................................................................................. 23 3.1.4 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ................................................ 24 4 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET ........................................................................ 29 4.1 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SUUNNITTELUN TARVE ......................................................................................... 29 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET ...................................................................... 31 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ.................................................................................................................. 31 4.4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET .................................................................................................... 33 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet .................................................................................. 33 4.5 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN RATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET .................................................... 34 4.5.1 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu .................................. 34 4.5.2 Lausunnot / mielipiteet / muistutukset ja niiden huomioonottaminen ...................................... 34 4.5.3 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset ............................................................................. 49 5 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN KUVAUS .................................................................................................. 50 5.1 KAAVAN RAKENNE ................................................................................................................................... 50 5.1.1 Mitoitus ...................................................................................................................................... 50 5.1.2 Palvelut ....................................................................................................................................... 52 5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ..................................................................... 52 5.3. ALUEVARAUKSET .................................................................................................................................... 52 5.3.1 Korttelialueet .............................................................................................................................. 52 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET.............................................................................................................................. 53 5.4.1. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön .................................................................................... 53 5.4.2. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön .......................................................................... 65 5.5. YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT ..................................................................................................................... 66 5.6 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET ........................................................................................................... 66 5.7 NIMISTÖ................................................................................................................................................ 66 5.8 KAAVATALOUS ........................................................................................................................................ 66 5.8.1 Yleistä ......................................................................................................................................... 66 5.8.2 Rakentamiskustannukset ........................................................................................................... 67 6 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TOTEUTUS .............................................................................................. 67 7 YHTEYSTIEDOT .................................................................................................................................... 67 6 2 Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaupunginhallitus hyväksyi suunnittelualuetta koskien kaavoitus- ja käynnistämissopimukset: 10.2.2014 § 31 Rakennuskartio Oy, allekirjoitus 3.3.2014 24.2.2014 § 43 Rakennusliike Somero Oy, allekirjoitus 18.3.2014 Kaavoitus tuli vireille teknisten palveluiden lautakunnan päätöksellä 15.4.2014 § 42. Vireilletulon yhteydessä oikeutettiin maankäyttöyksikkö asettamaan valmisteluaineistona laadittu alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja asemakaavan muutosluonnos nähtäville. Luonnosvaiheen työneuvottelua ei pidetty. Asiasta sovittiin sähköpostitse PohjoisPohjanmaan ELY -keskus ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Liisa Ranto-Oikari / kaupungin kaavoitus. Valmisteluaineistona laaditut alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) ja asemakaavamuutoksen luonnos olivat nähtävillä 30 päivän ajan 5.5.2014 - 4.6.2014, jona aikana viranomaisilta pyydettiin lausunnot. Kaavoituksen esittelytilaisuus pidettiin kaupungintalon valtuustosalissa 8.5.2014 klo 17.00 -19.00. Tilaisuudesta laadittiin muistio. Asemakaavamuutoksesta pyydettiin valmisteluvaiheen lausunnot: - Pohjois-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus - Jokilaaksojen pelastuslaitos / Ylivieskan paloasema - Jokilaaksojen poliisilaitos - Elisa Oyj/ Tuotanto - Ylivieskan Vesiosuuskunta - Herrfors Nät-Verkko Oy Ab / Verkkopalvelu - Oy Herrfors Ab / Lämpöosasto - Sonera Carrier Networks Oy - Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Terveysvalvonnan toimipiste - Sivistyslautakunta Valmisteluaineistosta saatiin kolme lausuntoa: Elisa Oyj/Tuotanto, Oulun poliisilaitos Ylivieskan poliisiasema ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus. Valmisteluaineistosta jätettiin viisi mielipidettä: Asunto Oy Ylivieskan Pykärinhovi, Elias Knuutila ja 26 muuta allekirjoittajaa, Kari Mustasaari/Juhani Isotalo, Tuulikki Kejonen ja 22 muuta allekirjoittajaa sekä Ylivieskan seurakunta. Kaavatiimissä 10.6.2014 keskusteltiin kaavoituksen etenemisestä. Valmisteluaineistosta esitetyt lausunnot, mielipiteet sekä niihin laaditut kaavoittajan vastineet käsiteltiin. 7 Pohjois-Pohjanmaan museolle ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle toimitettiin 21.10.2014 sähköpostitse rakennushistoriallinen selvitys koskien entistä Terveystaloa, joka nykyisin on päiväkotikäytössä. Kaavamuutosluonnoksen pohjalta ja kaavoituksen käynnistämis- ja yhteistyösopimusten mukaisesti on laadittu kiinteistökaupan esisopimusluonnokset Rakennuskartio Oy:n ja Rakennusliike Somero Oy:n kanssa, jotka on hyväksytty: 29.9.2014 § 185 ja § 186 kaupunginhallituksessa, 4.11.2014 § 53 ja § 54 kaupunginvaltuustossa. Kiinteistökaupan esisopimukset allekirjoitettiin 8.1.2015. Asemakaavan muutosehdotus käsitellään teknisten palveluiden lautakunnassa 27.1.2015 § 7 ja tekninen palvelukeskus oikeuttaa asettamaan ehdotuksen nähtäville. Tekninen palvelukeskus / maankäyttöyksikkö / kaavoitus asettaa asemakaavamuutosehdotuksen selostuksineen ja sitä koskevan täydennetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville MRL:n 65 §:n tarkoituksessa ja MRA:n 27 §:ssä säädetyllä tavalla 30 päivän ajaksi. Viranomaisilta pyydetään lausunnot asemakaavamuutosehdotuksesta. Asemakaavamuutoksesta esitetyistä lausunnoista, mielipiteistä ja muistutuksista ja niiden huomioimisesta on yhteenveto kaavaselostuksessa kohdassa 4.5.2. Kaupunginhallitus xx.xx.2015 § xx Asemakaavamuutoksen hyväksyminen. Kaupunginvaltuusto xx.xx.2015 § xx Asemakaavamuutoksen hyväksyminen. 8 2.2 Asemakaavamuutostyön sisältö Asemakaavan muutoksella muodostetaan kerrostalojen sekä asuin- liike- ja toimistorakennusten korttelialueita (AK / II,III ½, VI krs ja AL-3 /VII krs sekä AL /III krs) yhteensä noin 0,8668 ha ja alue jakaantuu seuraavasti: Korttelin 33 osaksi ns. vanhan torin alueelle muodostetaan noin 1966 m2:n suuruinen AL-3- korttelialue (VII krs, I krs), Rakennuskartio Oy:lle kaavoituksen käynnistämis- ja yhteistyösopimukseen perustuen. AL-3 korttelialueella tulee liike- ja toimistotiloja olla vähintään 10 % rakennetusta kerrosalasta, 2 rakennusoikeutta yhteensä noin 1996 k-m . Kortteliin 34 nykyisen kaavan mukaisesta autosäilytyspaikkojen korttelialueesta ja osasta katualueita muodostetaan noin 1541 m2:n suuruinen AK- korttelialue (VI krs) Rakennusliike Somero Oy:lle kaavoituksen käynnistämis- ja 2 yhteistyösopimukseen perustuen, rakennusoikeutta, 1541 k-m . Korttelin 32 osaksi Kirkkotien varteen nykyisen asemakaavan mukaisista autosäilytyspaikkojen korttelialueesta (AA) ja pysäköintialueesta (LP) muodostetaan noin 2566 m2:n suuruinen AK- korttelialue (III u ½ )kaupungin tonttitarjontaan, rakennusoikeutta noin 1540 k-m2. AK ja AL-3 -korttelialueille osoitetaan autopaikoitusta vähintään 1 autopaikka /asunto ja työpaikka sekä kolme vieraspaikkaa / tontti. Kaavamuutosaluetta palvelevia autopaikkoja osoitetaan myös Valtakadun ja Vieskankadun varteen erillisissä katusuunnitelmissa. Asemakaava muutoksessa on mukana korttelin 41 AL- tontti nro 12, pinta-ala 0,2595 ha, jossa osoitettuna asunto- ja liiketiloja III krs / 1500 k-m2. AK- muutos koskee em. korttelin rajautumista Vieskankatuun nähden. Kauppakujan katualue kaavamuutosalueella muodostuu osittain pihakaduksi, pintaalaltaan noin 0,0903 ha ja osittain jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi katualueeksi, pinta-alaltaan noin 0,0127 ha. Nykyisellään rakentumaton Nurkkatien katualue muutetaan pihakaduksi ja nimetään kuntalaisaloitteen pohjalta Aarne Hallan kaduksi, pinta-alaltaan noin 0,0401 ha. Kaavamuutosalueella muodostuu osa Vieskankadun katualueesta, pinta-alaltaan noin 0,3839 ha. 2.3 Asemakaavamuutoksen toteuttaminen Sopijaosapuolina Rakennuskartio Oy ja Rakennusliike Somero Oy voivat ryhtyä toteuttamaan kerrostalohankkeet, kun asemakaavamuutos on lainvoimaistunut, esisopimuksen mukaiset lopulliset kauppakirjat on allekirjoitettu ja omistusoikeus niiden pohjalta on siirtynyt em. sopijaosapuolille. Kaavamuutoksella muodostuu yksi AK- tontti kaupungin tonttitarjontaan. Vieskankatu ja Aarne Hallan pihakatu tulevat toteutettaviksi katusuunnitelmien pohjalta, kun alue lähtee asemakaavamuutoksen mukaisen rakentumaan. 9 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Fyysinen tila, väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Suunnittelualueen pohjoisosa rajoittuu Kirkkopuistoon, joka on osa kirkon ympäristöstä ja se on osa valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä. Valtakadun ja Vieskankadun risteys on keskusta-alueen kohdalla tärkeä liikenteellinen solmukohta. Asemakaavan muutosalueen korttelin 34 ja korttelin 32 autosäilytyspaikkojen (AA) korttelialueet ja pysäköintialue eivät ole voimassaolevien vuosina 1974 ja 1983, hyväksyttyjen, asemakaavojen mukaisina rakentuneet. Kaavamuutosalueella on ns. Ruotsin valtion lahjoitustalona tunnettu hirsirunkoinen puurakennus, terveystalo vuodelta 1947. Rakennuksessa toimii Kirkkopuiston (nykyisin Taikatuuli) päiväkoti. Inventointi ja kuvat (Google maps) kaavamuutosalueella olevista kiinteistöistä: Kohde: Kirkkotie 3,”Terveystalo” omistaja Ylivieskan kaupunki Tila: Kirkkovainio, kt 977-406-7-56, rekisteröity 31.12.1951, pinta-ala 0,2104 ha Tilaan, jonka alueella rakennus sijaitsee, kaupunki sai lainhuudon (tuolloin kiinteistö 977-406-7-11), ja siitä on vuonna 1951 lohkomalla muodostettu kaupungille nykyinen, pinta-alaltaan 0,2104 ha:n suuruinen, Kirkkovainion tila 7:56. Kiinteistöllä on vuodelta 1947 oleva 2- kerroksinen hirsirunkoinen puutalo, ja sen rakennusala on 388 k-m2. Rakennus on Ruotsista ”lahjoitustalona” sodan jälkeen saatu rakennus, (Jälleenrakennuskausi alkoi talvisodan päätyttyä vuonna 1940 jatkuen läpi ja koko 1940luvun, vähintäänkin vuoteen 1952 saakka). Rakennuksen rakentamisen ovat ruotsalaiset rahoittaneet sotien jälkeen juuri lastenneuvola- ja lastentarhatarkoitukseen. Rakennuksessa on toiminut toisessa päädyssä Ylivieskan terveystalo (neuvolatoiminta) vuoteen 1978 saakka ja toisessa päädyssä jo 1950- luvulla lastentarha. Päiväkotipäädyssä toimi välillä myös hammaslääkärin vastaanotto. Päiväkotitoiminta rakennuksessa alkoi uudelleen vuonna 1978 ja siinä käytössä se toimii edelleenkin. Rakennuksen yläkerran asuntotiloja (1/2) on vuokrattu ulkopuolisille. Rakennus on inventoitu kaavamuutoksen ehdotusvaiheeseen. Rakennushistoriallinen selvitys ja kuntoarvio (kaupunginarkkitehti Risto Suikkari 20.10.2014) liitetään kaavamuutosaineistoon. Inventointiin perustuen Pohjois- Pohjanmaan Museo on lausunnossaan 16.12.2014 todennut mm seuraavasti: ”Rakennushistoriaselvityksen perusteella Ylivieskan terveystalolla voidaan katsoa olevan historiallisia, maisemallisia ja rakennustaiteellisia arvoja. Jälleenrakennuskaudella rakennetuista terveystaloista on Pohjois-Pohjanmaalla säilynyt vain muutamia ja Ylivieskan terveystalo on yksi parhaiten alkuperäisessä asussaan säilyneistä. Näillä perusteilla Pohjois- Pohjanmaan museo toteaa Ylivieskan vanhan terveystalon olevan kulttuurihistoriallisilta arvoiltaan maakunnallisesti merkittävä rakennus.” 10 Pohjois-Pohjanmaan Liitto on arvottanut rakennuksen maakunnallisesti arvokkaaksi: Kuvaus: Historia: 11 Kirkkopuiston päiväkotirakennusta ei ole esitetty Keskustan osayleiskaavassa suojeltavaksi. Rakennuksella on paikallinen merkitys Ylivieskan lähihistoriassa. Rakennushistoriallisessa selvityksessä on todettu: Mittakaavaltaan rakennus sopii hyvin Ylivieskan vanhan kirkon lähiympäristöön, jossa on muitakin matalahkoja 2-3 -kerroksisia rakennuksia, kuten terveyskeskus. Rakennustyyppinä kaksikerroksinen Terveystalo ei ole ainutlaatuinen, sillä vastaavia rakennuksia pystytettiin sodan jälkeen muihinkin kuntiin, mutta Ylivieskan keskustassa Terveystalo on harvoja säilyneitä jälleenrakennuskauden taloja ja sopii teemallisesti rakennuksen edustalla kirkkopuistossa sijaitsevan sankarihaudan sekä joenrannassa sijaitsevan Veteraanipuiston yhteyteen. Rakennus tuo oman aikakautensa kerroksellisuutta keskustan rakennettuun ympäristöön. Kuva: Terveystalo Vieskankadun suunnalta Kuva: Terveystalo Terveyskeskuksen suunnalta Kaavamuutosalueen autopysäköinnin korttelialue on rakentunut puistomaisena alueena, Nurkkatie ei ole rakentunut Kaavamuutosalueella on toteutumaton puistovyöhyke Vieskankatuun rajoittuen AK- korttelin tontin 4 raja on jäsentymätön maastossa ja kaavan mukaista puistoa on käytetty yleisenä autopaikoitustilana 12 Kohde: Valtakatu, kioskirakennus, omistaja Ylivieskan kaupunki Kohde sijoittuu osalle 1. kaupunginosan katualuetta, kt 977-1-9901-0, ja osalle 1. kaupunginosan puistoaluetta, voimassa olevassa asemakaavassa torialueelle (1G). Grillikioskia varten on ollut voimassa pitkäaikainen vuokrasopimus, joka on päättynyt ja kioski on ollut toiminnassa vuoteen 2013 saakka. Nyt entinen kioskirakennus on vielä väliaikaisella vuokrasopimuksella ko. alueella ja siinä toimii sähköliikkeen varasto. 3.1.2 Rakennettu ympäristö Kuvia rakennetusta ympäristöstä (kuvat Google Maps) Kerrostalokortteleita (Google maps) rajoittuen kaavamuutosalueeseen Kuvat: Korttelin 32 kerrostalot (4 asuinkerrosta 1 krs liike- ja muita tiloja). Grillikioski, joka on nykyisin varastona. Kauppakujan varressa korttelin 33 kerrostalot (5 asuinkerrosta 1krs liiketilaa). Kuvat: Vieskankadun varrella: Korttelin 41 asuinkerrostalot (7 asuinkerrosta). Korttelin 41 asuin- liikerakennus ”Kanuuna” (2. asuinkerros 1. krs liiketilaa). 13 Kuvat: Asemakadun ja Valtakadun risteys: Korttelin 14 kerrostalot (4 asuinkerrosta 1. krs liiketilaa) Kortteli 4 kerrostalo (4 asuinkerrosta 1. krs liiketilaa ja osa 2 krs kuntosali ) Kuvat: Kirkkotien varteen sijoittuva Seurakuntakoti Maria kaavamuutosalueen länsireunalla sekä kirkko ja Kirkkopuisto pohjoisreunalla Toiminnallinen ja sosiaalinen ympäristö Suunnittelualue sijoittuu kaupunkikeskustan ytimeen rajautuen kerrostalokortteleihin, joissa asunto- ja liiketiloja. Suunnittelualueelta on lähietäisyydellä mm Kirkko, Virastotalo, Terveyskeskus, Seurakuntatalo Maria, ja kaupalliset (erikoisliikkeet päivittäistavarakaupat) palvelut. Kirkko Terveyskeskus Virastotalo Akustiikka Seurakuntakeskus Maria Suunnittelualue 14 Kaupunkikuva Suunnittelualue rajoittuu Vieskankatuun ja Valtakatuun, jotka ovat kokoojakatuja sekä Kirkkotiehen, Virastokatuun ja Kauppakujaan. Kaupunkikuva on voimassaolevan asemakaavan mukaisena toteutunut lukuun ottamatta kaavamuutosaluetta, jonka kaavat ovat hyväksytyt 1974 ja 1983. Kirkko Suunnittelualue 15 Työpaikat, elinkeinotoiminta Suunnittelualue ei ole toteutunut voimassaolevan asemakaavan mukaisena eikä sitä toteutumattomassa kaavassakaan ole osoitettu työpaikka-alueena. Lähiympäristön rakentuneiden asuinkerrostalojen ensimmäisiin kerroksiin sijoittuu liiketiloja, joissa on palvelualan työpaikkoja. Kirkon näkyminen kaupunkitilassa Kirkko ei näy kovin hyvin kaupunkikuvassa lähikortteleista eikä kirkon lähellä olevissa katunäkymissä, sillä puusto ja oleva matalampikin rakennuskanta estää näkymisen. Alla kuvia nykytilanteesta Kirkkotien alkupäästä Kauppakujalta Vieskankadulta Helaalan sillalta Kirkko näkyy Kirkkotieltä, kun lähestytään kirkkoa ja lisäksi joistain paikoista ydinkeskustaa satunnaisesti. Kuva: näkymä Kirkkotieltä Kuva: näkymä Rautatiekadulta Kuva: näkymä Vieskankadulta 16 Kirkko näkyy kaupunkikuvassa kaukonäkymissä Kuva: näkymä Ouluntien sillalta Kuva: näkymä Kassisen rannasta Kuva: näkymä Valtakadulta Liikenne Kaavamuutosalueen liittyminen tieverkostoihin Alue rajautuu Vieskankadun ja Valtakadun kokoojakatuihin, jotka toimivat kaupungin sisääntuloväylinä. Lisäksi kaavamuutosalue liittyy Kirkkotiehen, Virastokatuun ja Kauppakujaan. 17 Kaavamuutos aluetta rajaavan Valtakadun liikennemäärät on vuoden 2006 liikennemallissa ollut välillä Savontie–Vieskankatu 5800 ajon/vrk ja VieskankatuHakalahdenkatu 8100 ajon/vrk. Aluetta etelässä rajaavan Vieskankadun liikennemäärä on kokonaisuudessaan ollut 1738/2410 ajon/vrk. 598/1170 ajon/vrk väli Valtakadun ja Vieskankadun risteys – Katajaojankatu 3000/2780 ajon/ vrk väli Valtakadun ja Vieskankadun risteys – Kauppakatu Vuodelle 2020 yleissuunnitelmassa kaava-alueeseen rajoittuvan Valtakadun liikennemääräksi välillä Ouluntie - Hakalahdenkatu arvioitu liikenne-ennusteena noin 11 300 ajon/vrk ja Valtakadun liikennemääräksi välillä Hakalahdenkatu - Kauppakatu noin 11 500 ajon/vrk. Aluetta etelässä rajaavan Vieskankadun liikennemääräksi on kokonaisuudessaan arvioitu 2560/3070 ajon/vrk. 1090 / 1500 ajon/vrk väli Valtakadun ja Vieskankadun risteys – Katajaojankatu 3920 /3750 ajon/ vrk väli Valtakadun ja Vieskankadun risteys – Kauppakatu 18 Suunnittelualueelle liitytään liikenteellisesti Vieskakadun ja Valtakadun kokoojakaduilta. Alueen sisäinen liikennöinti tapahtuu Kirkkotien ja Kauppakujan kautta. Kevyen liikenteen yhteydet ovat katuverkostossa. Kevyen liikenteen yhteys esitetty kuvassa Ajoneuvoliittymät Sisäinen liikenne Kuva: Kaavan mukaiset autojen paikoitusaluekortteli ja pysäköintialue sekä Nurkkatien katualue eivät ole toteutuneet. Alueen läpi on muodostunut kaupunkilaisten käytössä oikopolku. 19 Vuorokausiliikennemäärät Kauppakujalla nykytilanne Kauppakujan kautta tapahtuu nykyisellään viiden asunto-osakeyhtiön liikennöinti. Kerrostaloissa on 103 asuntoa ja muutama liiketila ja autopaikoitusta 88 autopaikkaa. Elokuussa 22.8. - 31.8.2014 suoritetun liikennelaskennan mukaan nykyisen Kauppakujan keskimääräinen vuorokausiliikenne maanantaista sunnuntaihin on 174 ajon/vrk ja arkivuorokausiliikenne maanantaista – torstaihin 185 ajon/vrk. Liikenne ajoittuu päivittäin klo 5:00- klo 22:00, (liikennelaskentatulokset ovat esitettynä alla grafiikkana sivulla 20). Kuva: Osoitekartalla on rajattuna kaavamuutosalue 20 21 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Suunnittelualueella ei sijaitse muinaismuistoja tai muistomerkkejä. Alueelle sijoittuu ns. ruotsalaisten lahjoitustalo vuodelta 1947, jolla on paikallista merkitystä. Kohde on mainittu lyhyesti mahdollisena rakennusperintökohteena selvityksessä: ”Ylivieskan keskustaajaman rakennusperinnön täydennyskohteet Keskustan Osayleiskaavan alueella vuodelta 2008.” Rakennuksessa on toiminut 1950- luvulta alkaen Ylivieskan neuvola ja lastentarha ja nykyisin rakennus on vielä käytössä päiväkotina. Rakennuksesta on laadittu kaavoituksen ehdotusvaiheeseen rakennushistoriallinen selvitys / kaupunginarkkitehti Risto Suikkari 20.10.2014. Suunnittelualue rajautuu Kirkkopuistoon valtakunnalliseen kulttuuriympäristöön. ja kirkko ympäristöineen kuuluu Luonnonmuodot ja maisema Alue ei ole luonnontilassa eikä luonnonympäristöä. Rakentumattomat autosäilytyspaikkojen korttelialueet 34 ja osa korttelista 32 (AA) noin 0,2490 ha, joille ei ole osoitettu rakennusoikeutta, sekä osa korttelista 32 pysäköintialueena (LP) noin 0,1189 ha eivät ole toteutuneet voimassaolevin kaavojen mukaisina. Kyseisen alueen läpi kulkee kaupunkilaisten oikopolku. Em. alueita on hoidettu kaupungin viheralueina, koska ne rakentumattomina alueina muodostaisivat häiriötekijän ydinkeskustan kaupunkikuvaan. 22 Tekninen huolto Alueen toiminnat hyödyntävät täydellisesti olevia verkostoja. Asemakaavamuutosalueen lähellä katualueilla on olemassa vesijohdon ja viemärin runkolinjat sekä sadevesiviemäröintijärjestelmä, maanalaiset puhelin- ja kaukolämpöjohdot. Kuva: Tekninen huolto Pilaantuneet maa-alueet Kaava-alueella ei ole todettu pilaantuneita maa-alueita. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Suunnittelualue rajautuu etelässä ja idässä vilkkaasti liikennöityihin Vieskankatuun ja Valtakatuun keskelle kaupunkirakennetta. Pohjoisessa suunnittelualue rajautuu Kirkkopuistoon ja valtakunnallisesti merkittävään kirkon ympäristöön. Idässä on julkista rakentamista, kuten terveyskeskus ja seurakuntakoti Maria. Nykyisen tilanteen mukainen Vieskankadun jäsentymätön katutila, liikkeitten jäsentymättömät paikoitusalueet ja voimassaolevassa asemakaavassa Vieskankadun ja kerrostalokorttelin 33 väliin osoitettu puisto, joka on osittain paikoituskäytössä ja vain osittain nurmetettu ovat ydinkeskustassa kaupunkiympäristön häiriötekijöitä. Kuva 1 Kuva 2 Kuva 1: Jäsentymätön Vieskankadun katutila ja liikekiinteistön paikoitus Kuva 2: Asemakaavan mukainen puisto ei ole kaavan mukaisena rakentunut 23 3.1.3 Maanomistus Suunnittelualueen noin 1,3938 ha omistaa pääosin kaupunki, yksityinen maanomistus on noin 0,2716 ha. Kiinteistöluettelo: 1) kaupungin maanomistus 977-406-1-18 977-406-7-56 977-406-7-76 977-406-7-79 977-895-2-1 977-1-9901-0 977-1-9903-0 2) yksityinen maanomistus 977-406-1-52 977-406-1-120 977-1-41-9 Kuva: Suunnittelualueen maanomistus. Kaupungin maanomistus on rasteroitu. 24 3.1.4 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, jotka ovat tulleet voimaan 1.6.2001 ja joita on täydennetty 1.3.2009. Tämän kaavatyön osalta on huomioitava erityisesti toimivaan aluerakenteeseen ja eheytyvään yhdyskuntarakenteeseen liittyvät valtakunnalliset tavoitteet. Alue rajoittuu myös Ylivieskan kirkon ja Kirkkopuiston alueeseen, joka on osa valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä. Kaavamuutosalue rajoittuu kulttuuriympäristöön, mutta toteuttaa yleiskaavaa , sillä korttelialueita muodostetaan yleiskaavan mukaiselle AK- alueelle Ote: Keskustan osayleiskaavasta, jossa on esitettynä Maakuntakaava Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 17.2.2005. Maakuntakaavassa suunnittelualue on osa Ylivieskan keskustatoimintojen aluetta (C). Ylivieska on Oulun eteläisen aluekeskuksen ydinaluetta ja kuuluu alueen kaupunkiverkostoon. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan 1. vaihekaava-ehdotus Maakuntakaavan uudistaminen on tullut vireille 2010. Maakuntakaavan uudistamisen 1. vaihekaavan ehdotus on ollut julkisesti nähtävillä 20.9.–21.10.2013. Maakuntahallitus hyväksyi uuden maakuntakaavan 11.11.2013 ja maakuntavaltuusto 2.12.2013. Kaava odottaa Ympäristöministeriön vahvistamista. 25 Maakuntakaavassa suunnittelualueella merkintä: C-2 ALUEELLINEN KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE Merkinnällä osoitetaan maakunnan alueellisten keskusten ydinalue, johon sijoittuu keskustahakuisia palveluja ja asumista. Kaavamuutosalue sijoittuu 1. vaihekaavan kaavaehdotuksessa maakunnan alueellisen keskuksen ydinalueelle (C-2), johon sijoittuu keskustahakuisia palveluja ja asumista. Kuva: Maakuntakaavan 1. vaihe, joka on hyväksytty maakuntavaltuustossa 2.12.2014 Suunnittelumääräykset. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa kohdemerkinnällä osoitetun keskustatoimintojen alueen sijainti ja laajuus on määriteltävä siten, että alue muodostaa toiminnallisesti yhtenäisen keskustahakuisiin toimintoihin painottuvan kokonaisuuden. Alueiden käytön suunnittelussa ja rakentamisessa on varmistettava, että alueella sijaitsevien kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta vaalimisen kannalta tärkeiden kohteiden kulttuuri- ja luonnonperintöarvot säilyvät. Kuusamon, Raahen ja Ylivieskan keskustatoimintojen alueita tulee kehittää maakunnan alueellisina pääkeskuksina. Keskustatoimintojen alueiden kehittämisessä on kiinnitettävä huomiota alueen kaupallisen palvelutarjonnan vahvistamiseen, palveluiden saavutettavuuteen ja keskustatoimintojen alueen hallittuun laajentamiseen. 26 Yleiskaava Kaupunginvaltuusto on 7.6.2011 § 40 hyväksynyt keskustan osayleiskaavan 2030. Kaavamuutosalue . Kuva: Ote keskustan osayleiskaava 2030 Yleiskaavassa kaavamuutosalue on: 27 Asemakaava Asemakaavan muutosalueella, pinta-alaltaan yhteensä noin 1,3938 ha, on voimassa 1) Asemakaava, joka on hyväksytty 22.8.1974. Muutosalueelle on merkitty: - autosäilytyspaikkojen korttelialueet 34 ja osa korttelista 32 (A A) noin 0,2490 ha, joille ei ole osoitettu rakennusoikeutta, - osa korttelista 32 pysäköintialueena (LP) noin 0,1189 ha, - katualueena (Kauppakuja, Nurkkatie, Vieskankatu, Kirkkotie) noin 0,2877 ha. 2) Asemakaava, joka on hyväksytty 13.10.1983. Muutosalueelle on merkitty: - torialueena noin 0,1891 ha, - puistoalueena (VP) noin 0,0459 ha, - katualueena (Vieskankatu) noin 0,2540 ha, - korttelin 41 asuinliikerakennus tontin (AL) osana noin 0,2492 ha. Kuva: Ote ajantasa-asemakaavasta, jossa kaavamuutosalue on rajattuna punaisella pistekatkoviivalla. 28 Muita suunnitelmia ja selvityksiä Aluetta koskee Ramboll Oy:n alustava idealuonnos 21.11.2012, Ylivieskan keskustan liikennejärjestelyihin liittyen. Täydennetty 18.11.2013. Kuva: Ote Rundin ympäristö sekä Vieskankadun ja Valtakadun osa Yleissuunnitelma 18.11.2013 Ramboll Seppo Parantala ja Merja Isteri Ehdotusvaiheeseen em. suunnitelmaan on tehty muutoksia koskien mm. kerrostalokorttelin 33 tontille 1 osoitettuja kulkuväyliä ja istutuksia, 3.11.2014. Kuva: Ote Rundin ympäristö sekä Vieskankadun ja Valtakadun osa Yleissuunnitelma 3.11.2014 Ramboll Oy Seppo Parantala ja Merja Isteri 29 Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys on hyväksytty 16.12.2010 ja on voimassa 1.1.2011 lähtien. Kiinteistörekisteri ja tonttijako Asemakaavamuutosalue koskee kaupungin ylläpitämässä kiinteistörekisterissä olevaa aluetta. Tonttijako tehdään erikseen (MRL 79 §). Pohjakartta Suunnittelualueen pohjakartta on kaavoitusmittausasetuksen (1284/99) mukainen. Teknisen palvelukeskuksen maankäyttöyksikkö ylläpitää pohjakartan tietoaineistoa. Rakennuskiellot Suunnittelualueella ei ole rakennuskieltoa. Suojelupäätökset Kaava-alueella ei ole suojelussa olevia kohteita. 4 Asemakaavamuutoksen suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavamuutoksen suunnittelun tarve Kaavamuutosalueella on voimassa vuosina 1974 ja 1983 hyväksytyt asemakaavat. Maankäyttö‐ ja rakennuslain (MRL) 51 §:n kunnan on laadittava ja pidettävä asemakaava ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys, erityisesti asuntotuotannon tarve, taikka maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää. Maankäyttö- ja rakennuslain 60 §:n 1 momentin mukaan kunnan tulee seurata kaavojen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi. Vuonna 1974 hyväksytyn asemakaavan mukaiset: autopaikoituksen korttelialue (AA) ja yleinen pysäköimisalue (LP) eivät ole voimassaolevan asemakaavan mukaisesti toteutuneet, kuten ei myöskään kaavan mukainen Nurkkatien katuyhteys ja kaavassa Vieskankadun varteen osoitettu puistovyöhyke. Kaavamuutosalueella korttelin 32 yleisellä pysäköimisalueella on hirsirunkoinen, nykyisellään päiväkotikäytössä, oleva puurakennus vuodelta 1947. Kaavoituksella voidaan mahdollistaa rakennuksen jääminen tontille ja asia ratkaistaan kaavoituksen kuluessa. 30 Vuonna 1983 hyväksytyn asemakaavan mukaisella torialueella ei ole viime vuosina ollut toritoimintaa. Alue on ollut pääosin paikoituskäytössä ja sille sijoittuu vanha grillikioski. Grillikioskin pitkäaikainen vuokrasopimus on päättynyt, torilla oleva kioskirakennus on vielä paikallaan ja sitä koskien on voimassa väliaikainen vuokrasopimus. Asukkaat ovat tätä aluetta puhutelleet ns ”Vanhan torin” alueena. Kuva: Ote voimassaolevasta 13.10.1983 hyväksytystä asemakaavasta, jonka alueelle kaupunkilaisten puheissa käsite ”vanha tori ” sijoittuu Ylivieskan keskustassa toiminnassa oleva Kauppatori on osoitettu ja rakennettu 15.7.1977 hyväksytyn asemakaavan mukaisesti Rautatiekadun ja Torikadun risteyksen luoteispuolelle. Kauppatori on asemakaavoitettu ennen Valtakadun ja Vieskakadun kulmaukseen kaavoitettua torialuetta. Kuva: Ote voimassaolevasta asemakaavasta 15.7.1977, jossa on osoitettuna keskustaan kauppatorin paikka Vieskankadun ja Valtakadun risteysjärjestelyt ydinkeskustassa edellyttävät myös Vieskankadun katulinjauksen tarkastelua, joka vaikuttaa myös korttelialueen 41 asuinliiketalotontin (AL) autopaikoituksen järjestelyyn ja tontin rajautumiseen Vieskankatuun. Suunnittelualueen sijainti aivan kaupungin ydinkeskustassa rajautuen osittain Kirkkopuistoon ja Ylivieskan valtakunnalliseen kulttuuriympäristöön, asettaa suunnittelulle erityisiä kaupunkikuvallisia vaatimuksia. Kaavamuutoksella luodaan edellytyksiä keskustan kehittämiselle maakuntakaavan ja yleiskaavan tavoitteiden pohjalta. Kaavamuutoksella tarkennetaan ydinkeskustaan sijoittuvan kaavamuutosalueen aluetehokkuus, rakennusoikeus, rakennusten massoittelu ja kerroskorkeudet sekä autopaikoitus. Tavoitteena on eheyttää kaupunkirakennetta, kehittää Vieskankadun katutilaa ja sijoittaa uudisrakentamista ydinkeskustaan. Kaavamuutos uudistaa ydinkeskustan ilmettä ja kaupunkikuvaa sekä samalla parantaa keskustan vetovoimaa uuden nykyaikaisen asuinkerrostalotuotannon osalta. 31 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaupunginhallitus hyväksyi suunnittelualuetta koskien kaavoitus- ja käynnistämissopimukset: 10.2.2014 § 31 Rakennuskartio Oy, allekirjoitus 3.3.2014 24.2.2014 § 43 Rakennusliike Somero Oy, allekirjoitus 18.3.2014. Teknisten palveluiden lautakunta päätti kaavoituksen vireille tulosta 15.4.2014 § 42. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset, osallistumis- ja vuorovaikutusmenettely, viranomaisyhteistyö on esitetty liitteenä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS). Kaavoituksen vireille tulosta, osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineiston nähtävillä olosta ilmoitettiin osallisille 25.4.2014 postitetuilla kirjeillä ja lehti-ilmoitus kaavan vireille tulosta ja valmisteluaineiston nähtävillä olosta julkaistiin kaupungin tiedotuslehdessä Kalajokilaakso 30.4.2014. Kaupunki / Rakennuskartio Oy:n ja Rakennusliike Somero Oy:n väliset sopimukset kaavoituksen toteuttamisesta on käsitelty kaupunginhallituksessa 10.2.2014 § 31 ja 24.2.2014 § 43. Luonnosvaiheen työneuvottelua ei pidetty. Asiasta on sovittu sähköpostitse PohjoisPohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen luonnonvarat vastuualueen ja kaupungin kaavoituksen kesken. Valmisteluvaiheen OAS ja luonnos ovat nähtävillä 5.5. - 4.6.2014. Kaavoituksen esittelytilaisuus pidettiin 8.5.2014 kaupungintalolla valtuustosalissa. valmisteluvaiheessa pyydetään viranomaisilta lausunnot seuraavasti: - Pohjois-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus - Jokilaaksojen pelastuslaitos / Ylivieskan paloasema - Oulun poliisilaitos / Ylivieskan poliisiasema - Elisa Oyj / Tuotanto - Ylivieskan Vesiosuuskunta - Herrfors Nät-Verkko Oy Ab / Verkkopalvelu - Oy Herrfors Ab / Lämpöosasto - Sonera Carrier Networks Oy - Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Terveysvalvonnan toimipiste - Sivistyslautakunta Kaavatiimissä 10.6.2014 keskusteltiin kaavoituksen etenemisestä. Valmisteluaineistosta esitetyt lausunnot, mielipiteet sekä niihin laaditut kaavoittajan vastineet käsiteltiin ja ne on esitetty kaavaselostuksessa kohdassa 4.5.2. Ehdotusvaiheen työneuvottelu Kaupunki / Pohjois-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus pidetään tarvittaessa. Viranomaisilta pyydetään myös lausunnot kaavaehdotuksesta. Lautakunta käsittelee 27.1.2015 § 7 valmisteluaineistosta esitetyt lausunnot, mielipiteet sekä kaavoittajan vastineet ja esittää kaavaehdotuksen nähtäville asettamista. Ehdotus on nähtävillä 9.2.2015 – 11.3.2015. 32 Kaavaehdotuksesta jättivät viranomaiset seuraavat lausunnot: Kaavaehdotuksesta ovat osalliset esittäneet muistutuksia: Lausunnoista, muistutuksista ja niiden huomioimisesta on esitetty kaavaselostuksessa kohdassa 4.5.2. 33 4.4 Asemakaavan muutoksen tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaavamuutosalueella on voimassa vuosina 1974 ja 1983 hyväksytyt asemakaavat. Vuonna 1974 hyväksytyn asemakaavan mukaiset: autopaikoituksen korttelialueet (AA) 32 ja 34 sekä yleinen pysäköimisalue (LP) korttelissa 32 eivät ole voimassaolevan asemakaavan mukaisesti toteutuneet, kuten ei myöskään kaavan mukainen Nurkkatien katuyhteys ja kaavassa Vieskankadun varteen osoitettu puistovyöhyke. Alueella on hirsirunkoinen nykyisellään päiväkotikäytössä oleva puurakennus vuodelta 1947. Rakennuksesta on laadittu rakennusselvitys ja alustava kuntoarvio. Vuonna 1983 hyväksytyn asemakaavan mukaisella torialueella ei ole viime vuosina ollut toritoimintaa. Alue on ollut pääosin paikoituskäytössä ja sille sijoittuu vanha grillikioski, joka toimii varastona. Vieskankadun ja Valtakadun risteysjärjestelyt ydinkeskustassa edellyttävät myös kaavamuutosalueeseen rajautuen Vieskankadun katulinjauksen tarkastelua, joka vaikuttaa myös korttelialueen 41 asuinliiketalotontin (AL) autopaikoituksen järjestelyyn ja tontin rajautumiseen Vieskankatuun. Sijainti rajautuen osittain Kirkkopuistoon ja Ylivieskan kulttuuriympäristöön asettaa suunnittelulle erityisiä vaatimuksia. valtakunnalliseen Kaupungin asettamat tavoitteet Kaupunki laatii asemakaavamuutoksen suunnittelualueelle MRL:n mukaisella kaavoitusmenettelyllä. Suunnittelualueen sijainti aivan kaupungin ydinkeskustassa ja Ylivieskan kirkon läheisyydessä asettaa alueen suunnittelulle erityisiä kaupunkikuvallisia vaatimuksia. Kaavamuutoksella luodaan edellytyksiä keskustan kehittämiselle maakuntakaavan ja yleiskaavan tavoitteiden pohjalta. Kaavamuutoksella tarkennetaan ydinkeskustaan sijoittuvan kaavamuutosalueen aluetehokkuus, rakennusoikeus, rakennusten massoittelu ja kerroskorkeudet sekä autopaikoitus. Tavoitteena on eheyttää kaupunkirakennetta, kehittää Vieskankadun katutilaa ja sijoittaa uudisrakentamista ydinkeskustaan. Kaavamuutos uudistaa ydinkeskustan ilmettä ja kaupunkikuvaa sekä samalla parantaa keskustan vetovoimaa uuden nykyaikaisen asuinkerrostalotuotannon osalta. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Alue sijoittuu maakuntakaavan mukaiselle keskustatoimintojen ydinalueelle. Alueelta on laadittuna oikeusvaikutteiseksi keskustan osayleiskaava 2030, joka on hyväksytty KV 7.6.2011 § 40 ja keskustan osayleiskaavan mukaisesti suunnittelualue on osoitettu kerrostalovaltaisena asuntoalueena (AK). Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Tavoitteena on uudistaa kaavaa siten, että korttelialueet aivan ydinkeskustan tuntumassa rakentuvat kokonaisuudessaan. Uudisrakentaminen sopeutetaan ympäröivään kaupunkirakenteeseen siten, että se tehostaa kaupunkirakennetta ydinkeskustassa yleiskaavan tavoitteiden pohjalta. 34 Alueelle sijoittuvaa, vuonna 1947 rakennettua Kirkkopuiston päiväkotikiinteistöä ns Terveystaloa (Ruotsin valtion ”lahjoitustalo”) koskien laaditaan rakennusselvitys ja kuntoarvio. Em. kiinteistöä ei ole merkitty keskustan osayleiskaavassa suojeltavaksi. Rakennuksella on vähintäänkin paikallinen merkitys Ylivieskan lähihistoriassa. Kaupungin ja kahden rakennusliikkeen kesken on tehty kaavoituksen käynnistämis- ja yhteistyösopimukset. Sopimuksen mukaan Rakennuskartio Oy ja Rakennusliike Somero Oy ovat toimittaneet hankesuunnitelmat, joihin liittyen tehdään kaavallinen tarkastelu em. sopimusten kohdealueille, joita ovat voimassaolevan asemakaavan mukainen ns. vanhan torin alue sekä Kirkkotien ja Vieskankadun risteykseen rajoittuva toteutumaton autojen säilytyspaikkojen korttelialue 34. Korttelialueelle, jolla sijaitsee Kirkkopuiston päiväkoti, sijoitetaan lisärakennusoikeutta kerrostalorakentamiselle. Kaavamuutoksessa esitetään ohjeellinen rakennusalamerkintä korttelialueelle sijoittuvan vuodelta 1947 olevan Kirkkopuiston päiväkotina toimivan rakennuksen kohdalle mahdollistaen terveystalon säilymisen. Korttelissa 41 sijaitsevan asuin- liikekiinteistön (ns. Kanuuna) paikoitus järjestäminen siten, että Vieskankadun liikenneturvallisuus paranee. 4.5 Asemakaavamuutoksen ratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Asemakaavoitus pääosin kaupungin omistamalle suunnittelualueelle on laadittu asuinrakentamisen osalta hankekaavana huomioiden keskustan asemakaavalliset tavoitteet sekä kaupungin ja rakennusliikkeitten väliset kaavoituksen käynnistämis- ja yhteistyösopimukset. Sopimukset eivät kuitenkaan syrjäytä maankäyttö- ja rakennuslain mukaista kaavoitusmenettelyä. Sopimusten tarkoituksena on luoda kaavamuutoksen toteuttamisen edellytykset ja määritellä sopimuksen kohteena olevan alueen asemakaavamuutoksen ja alueen toteuttamiseen johtava menettely, sopijaosapuolten tehtävä- ja kustannusjako kaavoituksessa sekä tavoiteaikataulu. 4.5.2 Lausunnot / mielipiteet / muistutukset ja niiden huomioonottaminen Valmisteluaineisto oli nähtävillä 5.5.2014 – 4.6.2014 Esittelytilaisuus pidettiin 8.5.2014 ja tilaisuudessa laadittiin muistio Kuva: Ote nähtävillä olevasta kaavaluonnoksesta 35 Kaavoituksen valmisteluaineistosta annettiin seuraavat lausunnot: 1) Oulun poliisilaitos Ylivieskan yksikkö /ylikomisario Simo Alanko 20.5.2014 ”Lausunto: Oulun poliisilaitos/Ylivieskan yksikön puolesta kiitän mahdollisuudesta lausua asian johdosta. Poliisin puolesta kannanottonani totean esitettyyn aineistoon perehdyttyäni, että Oulun poliisilaitoksella (Ylivieskan yksikkö) ei ole asiassa mitään erityistä lisättävää. Asemakaavamuutosesityksessä on kiinnitetty huomiota erityisesti kokoojakatujen (Valtakatu / Vieskankatu) liikenneturvallisuuteen. Kolmen rakennettavan kerrostalon myötä lisääntyvä asukasmäärä on huomioitu lisääntyvien autopaikkojen osalta. Myös kevyen liikenteen turvallisuuden kehittämisen suhteen on kiinnitetty huomiota, sillä Vieskankadun ja Valtakadun varsille rakennetaan turvalliset kevyen liikenteen väylät.” Kaavoittaja: Lausunto ei anna aihetta muutoksia kaavaehdotusvaiheeseen. 2) Elisa Oyj/ Tuotanto projektipäällikkö Erkki Harvala 29.4.2014 ”Elisalla ei ole huomauttamista alueen asemakaavaehdotuksesta. Mahdollisista Elisan kaapeleiden siirtokustannuksista vastaa siirron tarvitsija. Sivulla 2 alueella tällä hetkellä sijaitsevat Elisan kaapelit.” Kuva: lausunnon sivu 2 Kaavoittaja: Lausunto ei aiheuta muutosta kaavaehdotusvaiheeseen 36 3) Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 25.4.2014 Kaavan muutoksessa pyritään tehostamaan kaupungin keskeisellä osalla sijaitsevan alueen käyttöä. Kaava-alueen sijainti kirkon ja kirkkopuiston läheisyydessä asettaa suunnittelulle vaatimuksia. Korttelissa 32 sijaitsevan, nykyisin päiväkotina toimivan 'lahjoitustalon' kulttuurihistoriallisia arvoja ei ole tutkittu Keskustan osa-yleiskaavan yhteydessä. Kaavaselostuksen mukaan talosta laaditaan rakennushistoriaselvitys ja kuntoarvio tämän asemakaavatyön yhteydessä. ELY -keskus edellyttää, että selvityksen ja arvioinnin tulokset otetaan huomioon kaavoituksessa ja rakennuksen säilyttämisen ja suojelun tarpeet tutkitaan kaavan muutoksessa riittävällä tavalla. ELY -keskus ehdottaa, että rakennetun ympäristön selvitysten valmistumisen jälkeen ennen kaavaehdotuksen nähtäville panoa sovitaan kaavaneuvottelun tarpeesta. Kaavoittaja: Luonnosvaiheen kaavaselostuksessa mainitusti ja ELY:n lausunnossa edelly- tetysti on korttelissa 32 sijaitsevasta terveystalosta on laadittu rakennushistoriallinen selvitys ja kuntoarvio kaavoituksen ehdotusvaiheeseen. Selvityksestä on pyydetty ennakkolausunto ELY:stä ja Pohjois-Pohjanmaan Museolta ja päädytään esittämään seuraavaa: 1) Ehdotusvaiheeseen vähennetään kaavamuutosalueen kerrostalotontin 1-32-4. kerroskorkeutta 5- kerroksisesta 3,5 kerroksiseksi. Ehdotusvaiheeseen lisätään kaavamääräys III u ½, jossa murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa ullakon tasolla käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Kerroskorkeus vastaa tontille sijoittuvan ja nykyisin päiväkotikäytössä olevan terveystalon kerroskorkeutta. 2) Rakennusta koskien on tehty erillinen rakennushistoriallinen selvitys. Pohjois-Pohjanmaan liiton kohderaportissa rakennus on arvotettu maakunnallisesti arvokkaaksi. Selvitykseen ja lausuntoihin perustuen rakennus merkitään määräävällä rakennusala merkinnällä sekä kaavamääräyksellä: sr-3, Suojeltava rakennus. Rakennuksen ulkoasua ei saa muuttaa, rakennusta ei saa purkaa ilman lupaa. Kaavoituksen valmisteluaineistosta ovat osalliset esittäneet mielipiteitä seuraavasti: 1) Ylivieskan Seurakunta, kirkkoneuvoston puolesta puheenjohtaja Timo Määttä 28.5.2014 ”Asemakaavan muutosalue on seurakunnan toiminnan kannalta keskeinen alue ja sen kaava vaikuttaa merkittävästi seurakunnan toimintaan. Seurakunta pitää vireille tullutta kaavaa kortteleissa 32 ja 34 sekä alueen liikennejärjestelyitä epäonnistuneena. 1. Aarne Hallan -katu (Nurkkatie) Kaavaesityksen mukaisessa ratkaisussa vanhojen ja kahden uuden kerrostalon liikenne ohjataan kulkemaan uuden Aarne Hallan kadun kautta Kirkkotieltä Vieskankadulle. Ratkaisu lisää liikennettä Kirkkotiellä, jossa nykyisinkin liikenne on tilaisuuksien alussa ja lopussa ruuhkautunut. Aikaisemmissa liikenne- ja pysäköintipaikkajärjestelyissä Kallion peruspalvelukuntayhtymän kanssa on pyritty ruuhkautuneen Kirkkotien liikenteen vähentämiseen. Tämä kaavan esittämä ratkaisu lisää liikennettä eikä vähennä sitä. Seurakunta pitää kaavassa esitettyä ratkaisua epäonnistuneena ja esittää, että Kauppakujan koko liikenne ohjataan kulkemaan ilman uutta katua Vieskankadulle. 2. Kirkkotien kerrostalot kortteleissa 32 ja 34 Kaavassa on suunniteltu kahta kerrostaloasuintalokorttelia Kirkkotien varteen. Kulmiin asti rakennetut korkeat kerrostalot pysäköintitaloineen eivät sovi kirkon, sankarihautausmaan ja terveyskeskuksen ja kirkkopuiston ympäristöön. Kerrostalot peittävät kirkkonäkymän ja muodostavat tiiviin kaupunkikorttelin puistomaiseen julkisten rakennusten ympäristöön. 37 Seurakunta pitää kaavassa esitettyä pysäköintialueen kaavoittamista kerrostalotontiksi huonona ratkaisuna. Seurakunnalla on runsaasti rakennusoikeutta omalla Kirkkotien tontillaan ja pysäköintialueen tarve on ilmeinen tulevaisuudessa. Myös terveyskeskuksen sijoittuminen Kirkkotien varteen tuo tarpeen varautua lisäpysäköintipaikkoihin. 3. Kirkkotien kulku ja kirkkonäkymä Kirkon kirkkopuiston ja sankarihautausmaan alue on yksi kaupungin merkittävimmistä alueista, joka avautuu kohti kaupungintalon kirjaston hallintokorttelia. Kirkkonäkymä Vieskankadulle on erittäin tärkeä kaupunkinäkymä. Kaavaesityksessä ei ole huomioitu tarpeellisella tavalla kulkua kirkkoon. Kirkkotielle tarvitaan puistomaiset kevyenliikenteen väylät molemmille puolen tietä. Seurakunta esittää, että kaavoitettaisiin uusi puistokäytävä /jalankulku/pyörätie Kauppakujalta kirkkopuiston läpi kohti kirkkoa. Tämä tie avaisi kirkkonäkymän kaupunkiin päin ja ohjaisi kevyen liikenteen hyvin kirkkopuiston läpi. Seurakunta toivoo, että seuraava kaavamalli laadittaisiin yhteistyössä seurakunnan ja muiden Kirkkotien toimijoiden kanssa. Mielellämme toimimme kaavan laadinnassa yhteistyössä siten, että Kirkkotien alueelle saadaan seurakuntaa ja koko kaupunkia nyt ja tulevaisuudessa hyvin palveleva asemakaava.” Kaavoittaja: Kaduista ja liikennemääristä: 1) Aarne Hallan katu on esitetty korvaamaan Nurkkatie, joka on jo nykyisellään voimassa olevassa 22.8.1974 hyväksytyssä asemakaavassa ollut osoitettuna. Kyseistä katua ei ole rakennettu, joten luonnoksessa esitetty Aarne Hallan katulinjaus ei ole uusi, tässä kaavamuutosvaiheessa tehty, ratkaisu. Uutta on kadun nimeäminen Aarne Hallan kaduksi kuntalaisaloitteen pohjalta. Katuyhteyden avaaminen selkeyttää ydinkeskustan liikenneratkaisuja. Kauppakujan ajoneuvoliittymä vilkkaasti liikennöidyltä Vieskankadun kokoojakadulta siirretään alemman hierarkian kadulle eli Kirkkotielle. Kauppakuja muutetaan Vieskankadun puoleiselta osaltaan kevyen liikenteen kaduksi ja muutoin pihakaduksi. Asemakaavamuutosaluetta tarkastellaan osana ydinkeskustan liikennejärjestelyiden kokonaisuutta ja nykyisen tilanteen mukaisesti ajoneuvoliikenteen ohjaaminen Vieskankadun kokoojakadulta kahdesta liittymästä, joiden keskinäinen etäisyys on vain noin 26 metriä (liittymien keskipisteiden välinen etäisyys) huonontaa Vieskakadun kokoojakadun toimivuutta. Kaavamuutosalueella on suoritettu liikennelaskenta 22.8.2014 – 31.8.2014, jonka mukaan: Kauppakujan kautta tapahtuu nykyisellään viiden asunto-osakeyhtiön (yhteensä noin 104 asuntoa) liikennöinti. Elokuussa 22.8. - 31.8.2014 suoritetun liikennelaskennan mukaan nykyisen Kauppakujan keskimääräinen vuorokausiliikenne maanantaista – sunnuntaihin on 174 ajon/vrk ja arkivuorokausiliikenne maanantaista - torstaihin 185 ajon/vrk. Liikenne ajoittuu päivittäin klo 5:00- klo 22:00. Kaavamuutosluonnoksessa on Kauppakuja osoitettu asunto/-pihakatuna, jolta jatkossa ohjautuu Aarne Hallan pihakadun kautta Kirkkotielle ja edelleen kokoojakatuna toimivalle Vieskankadulle edellä mainitun viiden kerrostalon asukasliikenteen lisäksi Aarne Hallan kadun varteen sijoittuvan kahden uuden kortteleissa 32 ja 34 sijaitsevien kerrostalotonttien eli yhteensä noin 45 uuden asunnon asukasliikenne. 38 Kerrosneliöpohjalta laaditun liikennetuotoslaskennan mukaan kaavamuutos aiheuttaa 18 % kasvun suunnittelualueen liikennemäärään. Alueen raskas liikenne muodostuu jätehuollon ajoista sekä satunnaisesta jakeluliikenteestä. 2) Kerrostalot ja pysäköintialueiden tarpeet Kaavamuutoksella ei kerrostalokortteleihin 32 ja 34 ole osoitettu pysäköintitaloja, kuten mielipiteessä on kirjoitettu. Kerrostalon rakennusala korttelin 32 tontilla on osoitettu olevan päiväkotirakennuksen eteläpuolelle ja rakennus madalletaan vastaamaan kerroskorkeudeltaan päiväkotirakennuksen korkeutta. Rakennusta koskien on tehty erillinen rakennusselvitys, josta on pyydetty Pohjois-Pohjanmaan museon ja PohjoisPohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnot. Pohjois-Pohjanmaan museon lausunnossa ja Pohjois-Pohjanmaan Liiton kohderaportissa rakennus on arvotettu maakunnallisesti arvokkaaksi. Selvitykseen ja lausuntoihin perustuen rakennus merkitään määräävällä rakennusala merkinnällä sekä kaavamääräyksellä: sr3, Suojeltava rakennus. Rakennuksen ulkoasua ei saa muuttaa, rakennusta ei saa purkaa ilman lupaa. Kauppakujaan rajoittuville viidelle jo olevalle kerrostaloasuntotontille kortteleissa 32 ja 33 on osoitettuna yhteensä noin 99 autopaikkaa, ja em. kortteleihin kaavamuutoksella osoitetaan uutta autopaikoitusta noin 45 ap + 6 ap. Kauppakujalle liitytään siis kaavamuutoksen toteuduttua seitsemältä tontilta, joilla on osoitettu autopaikoitusta yhteensä noin 150 ap eli autopaikoituksen määrä kasvaa noin 34 %. Kaavamuutoksella osoitettu uudisasuntotuotanto lisää Kirkkotielle ja edelleen Vieskankadulle ohjautuvaa liikennemäärää arviolta noin 59 – 63 ajon/ vrk. Kirkko Kuva: Uusien ja olevien rakennusten sijoittuminen Paikoituksen riittävyydestä keskustassa on laadittu kesällä 2014 erillinen selvitys ja se osoittaa paikoituksen riittävyyden. Pääsääntö kaavoituksessa on, että tontteja palveleva autopaikoitus osoitetaan tontille, näin myös terveyskeskuksen ja seurakunnan toimitilojen osalta. 39 3. Kirkkotien kulku ja näkymät Kaavamuutos ei aiheuta lainkaan muutosta näkymään kirkolle Vieskankadulta ja kaupungintalo / kirjasto hallintokorttelin suunnalta ja Kirkkotiellä saavuttaessa kirkkoon. Nykyisellään kirkko ei näy saavuttaessa Kirkkotien risteykseen, koska myös Kirkkotien ja Kirkkopuiston puusto ja oleva nykyinenkin rakennuskanta aiheuttaa peitteisyyttä näkymään. Kaavamuutoksella ei ole muutettu olevaa Kirkkotieltä suuntautuvaa kulkua kirkkoon. Nykyisen Kirkkotien varteen ja Kirkkopuistoon puistomaisesti toteutetut kevyen liikenteen väylät ovat riittävät, kts kuva alla. Mielipiteessä ehdotettu uuden puistokäytävän/ jalankulkukadun/pyörätien osoittaminen ja rakentaminen Kauppakujalta kirkkopuiston läpi kirkkoa kohti vain noin 20 metrin etäisyydelle rakentuneesta Kirkkotiestä puistomaisine kevyen liikenteen väylineen, ei merkittävästi lisää kirkon näkymistä kaupunkikuvassa lähietäisyydellä. 40 Kirkolle johtava Kirkkotie ja sen varrella oleva rakentunut puistomainen kevyen liikenteen väylä ja Kirkkopuiston reitti riittää palvelemaan kirkonseudun kevyen liikenteen yhteystarpeita. Uusi mielipiteessä esitetty yhteys ”rikkoisi” alueen korttelirakenteen ja lisäisi julkista tilaa korttelin 32 tontille 3 jo rakentuneen kerrostalon (As Oy Ylivieskan Kirkkopelto) pihapiiriin. Kuvissa esitettynä paikka, johon aloitteessa on toivottu uusi viherväylä, jotta näkymä kirkkoon säilyisi. Kaavamuutoksella osoitetut uudet kerrostalot. Kirkkopuiston alue säilyy kaavoituksella ennallaan. Uusi rakentaminen ei olennaisesti estä kirkon näkymistä kaupunkirakenteessa verrattuna nykyiseen tilanteeseen. Kirkon näkymisestä kaupunkikuvassa on kuvia selostuksen sivuilla 15 ja 16. Kirkko on puuston ja kaupunkirakenteen ympäröimä ja ei näy nykyisinkään ”lähinäkymässä”. Kirkon torni näkyy ”kaukonäkymässä” saavuttaessa kaupunkiin Kalajoen suunnalta noin kahden kilometrin etäisyydellä. Ouluntieltä kirkkoa kohti avautuu näkymä Kalajoen ylittävältä sillalta. Kirkko näkyy myös kuljettaessa ydinkeskustassa Kalajoen rantaan rakennetuilta kevyen liikenteen väyliltä. Kuvat: Näkymät Kassisen rannasta kirkon suuntaan 41 Ehdotusvaiheeseen esitetään edelleenkin kerrostalorakentamista Vieskankadun ja Valtakadun risteyksen pohjoispuolelle sekä korttelin 34 tontille 1 ja korttelin 32 tontille 4. Ehdotusvaiheeseen vähennetään kaavamuutosalueen kerrostalotontin 1-32-4. kerroskorkeutta 5- kerroksisesta 3,5 -kerroksiseksi. Ehdotusvaiheeseen lisätään kaavamääräys III u ½, jossa murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa ullakon tasolla käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Kerroskorkeus vastaa tontille sijoittuvan ja nykyisin päiväkotikäytössä olevan terveystalon kerroskorkeutta. Rakennusta koskien on tehty erillinen rakennusselvitys, josta on pyydetty PohjoisPohjanmaan Museon ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnot. Pohjois-Pohjanmaan liiton kohderaportissa rakennus on arvotettu maakunnallisesti arvokkaaksi. Selvitykseen ja lausuntoihin perustuen rakennus merkitään määräävällä rakennusala merkinnällä sekä kaavamääräyksellä: sr-3, Suojeltava rakennus. Rakennuksen ulkoasua ei saa muuttaa, rakennusta ei saa purkaa ilman lupaa. 2) Asunto Oy Pykärinhovi, hallituksen puheenjohtaja Esko Saari, 29.5.2014 Seuraavia asioita ei ole huomioitu riittävän voimakkaasti: 1) Keskustasta katoaa vähäisetkin kauppaliikkeet, kun kaavoittajan toimesta viedään toimintamahdollisuudet hankaloittamalla tavaran kuljetusta jopa estämällä se, esimerkiksi Pykärinhovin alakerran sisustusliikkeeseen tuodaan tavaroita kuorma-autoilla tavanomaisilla jakeluautoilla, nyt on katuliikenne suunniteltu niin mutkikkaaksi ja ahtaaksi että tavanomainen jakeluliikenne ei onnistu. Piha-alue on ennestäänkin ahdas ja autopaikoista on huutava pula. Tavarankuljetusta tarvitsee myös taloyhtiöt, mm. jätekuljetukset jatkuvasti. 2) Nyt ehdotetulla tavalla otetaan käyttöön vapaaehtoisesti tiheän rakentamisen huonot asiat, miten pelastustoimet sujuvat mahdollisen tulipalon sattuessa sekä ambulanssin liikennöinti. Tiheähköä rakentamista voidaan kyllä tehdä kun vain on kokonaisuudesta suunnitelma jossa huomioidaan liikkumisen tarpeet. Nyt ahdetaan vanhan sekaan uutta ja tuloksena on sekamelska, josta kärsii kaikki osapuolet. Ylivieskassa on kyllä pinta-alaa rakentaa väljemmästikin, on lyhytnäköistä ahtaa lisää korkeita taloja ko. alueelle. On olemassa vaatimuksia ns. "pelastustiestä" miten se on huomioitu? Jos aikanaan ei ole tehty oikeita asianmukaisia kaavoituksia niin ei se parane ahtamalla taloja sikin sokin. Pienempi kerrosluku ei kasvata ongelmia niin paljoa kuin nyt esityksessä on. 3) Kaupunkikuvaan kuuluu viherkaistoja, aukeita paikkoja, väljähköjä puistokatuja. Nyt ollaan viemässä ainoa puistokatu pois. 4) Autopaikkojen tarve korostuu erityisesti ko. alueella, kun jo rakennetut talot on tehty aikana jolloin autopaikka vaatimukset olivat vähäisemmät. Pysäköintitalon tarve ei ole vielä käsillä. Suurten pysäköintipaikkojen haitat tulevat kyllä esille ilman rakentamistakin, automurrot, remuautot jne. Suuri alue ei ole kenenkään ja siellä asuminen on sen mukaista, mm lumityöt. Paljon parempi olisi, kun autopaikat olisivat asuintalojen läheisyydessä. 5) Ylivieskassa on monessa muissakin kohteissa ahdettu ns "rivitalo omakotitalon tontille", puuttuko kaavoittajalta rohkeutta vai päättäjiltä näkemystä? Kaavoittaja: 1) Asunto Oy Pykärinhovia on kuultu rajanaapurina ja tällä kaavamuutoksella Asunto Osakeyhtiö Pykärinhovin liikennejärjestelyihin ei puututa vaan ne säilyvät ennallaan. Tulevissa keskustan liikennejärjestelyissä Pykärinhovin liikkeitä palvelevaa autopaikoitusta osoitetaan myös Valtakadun varteen. 42 Paikoituksen riittävyydestä keskustassa on laadittu kesällä 2014 erillinen selvitys ja se osoittaa, että keskustassa on liiketiloja palvelevaa paikoitusta osoitettavissa ja tulevien keskustan katujen liikennejärjestelyjen yhteydessä sitä on lisättävissä. Pääsääntö kaavoituksessa on, että asuntoja palveleva autopaikoitus osoitetaan tontille. Asuinkerrostalokortteleissa on osoitettu autopaikoitusta 1 ap / asunto ja lisäksi on varattu taloyhtiöittäin muutama vieraspaikka. Kaavamuutosalueelle on kaavoilla osoitettuna yhteensä 74 + 9 autopaikkaa, joista 45 + 6 autopaikkaa Kauppakujan ja Aarne Hallan kadun varteen. Kauppakujan varteen sijoittuvilla nykyisillä kerrostaloilla on rakennusluvissa osoitettu 99 autopaikkaa. 2) Kaavamuutoksella toteutetaan Keskustan osayleiskaavan tavoitetta tiivistää ja eheyttää ydinkeskustan kaupunkirakennetta. Vieskankadun ja Valtakadun kulmaus on ydinkeskustan kaupunkikuvan katunäkymien eheyttämisen kannalta tärkeä. Nykyisellään alueella ei ole toritoimintaa ja se on avointa jäsentymätöntä ja tehotonta kaupunkitilaa eikä sen käyttö paikoitusalueena tue keskustan imagoa. Jokilaaksojen pelastuslaitoksella ei ole ollut lausuttavaa koskien kaavamuutosta. Lausunto on pyydetty kaavaluonnosvaiheessa. 3) Kaavamuutoksessa on mukana osa Kauppakujasta, jota on kaavamuutoksella esitetty kehitettäväksi pihakatuna, mikä erityisesti lisää jo rakentuneidenkin kortteleiden 32 ja 33 asumisviihtyvyyttä: Pihakatuna rakentuminen tarkoittaa, että erityisesti huomioita kiinnitetään: turvalliseen jalankulkuympäristöön, kadun pinnoitteisiin, kuitenkin mahdollistaen Kauppakujan varren asunto-osakeyhtiöiden huolto- ja asumis- sekä asiointiliikenne. Vieskankatua, Kauppakujan pihakatua / jalankululle ja pyöräilylle varattu katualuetta sekä Aarne Hallan pihakatua koskien on kaavoituksen edetessä ehdotusvaiheeseen laadittu yleissuunnitelma sekä ympäristösuunnitelma ja alustava katusuunnitelmaluonnos 3.10.2014. Alla kuvassa on esitettynä mm kortteliin 33 rajautuva Vieskankadun osa, joka kaavamuutosalueen ympäristösuunnitelmassa on esitetty rakentuvan aukiomaisesti. Kuva: Ote ympäristösuunnitelmasta Ramboll Oy 3.10.2014 43 4) Tällä kaavamuutoksella ei ole esitetty pysäköintitaloa, kuten mielipiteeseen on kirjattu. Paikoituksen riittävyydestä keskustassa on laadittu kesällä 2014 erillinen selvitys ja se osoittaa, että keskustassa on liiketiloja palvelevaa paikoitusta osoitettavissa ja tulevien keskustan katujen liikennejärjestelyjen yhteydessä paikoitusta on lisättävissä. Kerrostalojen korttelialueille on asemakaavoituksessa osoitettu autopaikoitusta 1 ap / asunto sekä muutama vieraspaikka / asunto ja em. mitoitus on ydinkeskustassa yleisesti käytössä. Kerrostalotontteja rakennettaessa ja kun asemakaavoja toteutetaan, rakennuslupavaiheessa edellytetään autopaikoitus osoitettavaksi asemapiirroksessa rakennettavan tontin alueelle. Ehdotusvaiheeseen esitetään edelleenkin kerrostalorakentamista Vieskankadun ja Valtakadun risteyksen pohjoispuolelle sekä korttelin 34 tontille 1 ja korttelin 32 tontille 4. Ehdotusvaiheeseen vähennetään kaavamuutosalueen kerrostalotontin 1-32-4. kerroskorkeutta 5-kerroksisesta 3,5-kerroksiseksi. Ehdotusvaiheeseen lisätään kaavamääräys III u ½, jossa murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa ullakon tasolla käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Kerroskorkeus vastaa tontille sijoittuvan ja nykyisin päiväkotikäytössä olevan ns. ruotsalaisten lahjoitustalon kerroskorkeutta. Rakennusta koskien on tehty erillinen rakennushistoriallinen selvitys, josta on pyydetty Pohjois-Pohjanmaan Museon ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnot. Pohjois-Pohjanmaan Museon lausunnossa ja Pohjois-Pohjanmaan liiton kohderaportissa rakennus on arvotettu maakunnallisesti arvokkaaksi. Selvitykseen ja lausuntoihin perustuen rakennus merkitään määräävällä rakennusala merkinnällä sekä kaavamääräyksellä: sr-3, Suojeltava rakennus. Rakennuksen ulkoasua ei saa muuttaa, rakennusta ei saa purkaa ilman lupaa. 3) Elias Knuutila ja 26 muuta allekirjoittanutta 30.5.2014 ” Mielestämme kirkkotien alkupäähän ja vanhalle torille suunnitellut kerrostalot muuttavat vakavasti asumisympäristöä huonompaan suuntaan. Liian tiheä rakentaminen vähentää alueen viihtyvyyttä. Ylivieska on maaseutukaupunki, jonka valttina on väljä asumisympäristö. Kaupungista ei kannata tehdä väen vängällä "slummia ". Jo tällä hetkellä kaavamuutosalueella sijaitsevilla taloilla on huutava puute parkkipaikoista. Ei voi kuvitella, että käytetään esim. virastotalon eteläpään parkkialuetta. Talojen asukkaat vanhenevat ja jalkaisin liikkuminen hankaloituu. Tämä vaatii väljiä tiloja erilaisille kulkuneuvoille. Kirkkotie: alkupään viheralue, " terveystalo" ja Kirkkopuisto päätyen Kirkkomaahan ja Kirkkoon ovat osa perintöympäristöä, hiljentymisen aluetta, jonka varteen kerrostalot eivät sovi. Vanha tori on kohtaamis - ja kokoontumispaikka. Siitä lähdetään linja-autoretkille. Se on paikka, johon jokaisen on helppo tulla. Sinne voi pysäköidä autonsa ja käydä näppärästi lähikaupoissa ja -virastoissa. Mielipiteemme on: Vanhan torin säilyttäminen ja luopuminen kerrostalorakentamisesta Vanhalle torille ja Kirkkotielle sekä liikenneympyrän sijoittaminen Asematien ja Valtakadun risteykseen liikennevalojen sijaan. Kaavoittaja: Kaavamuutoksen lähtökohtana on ydinkeskustan kehittäminen keskustan osayleiskaavan tavoitteiden pohjalta tiivistäen ja eheyttäen. Vieskankadun ja Valtakadun kulmaus on ydinkeskustan kaupunkikuvan katunäkymien eheyttämisen kannalta tärkeä. 44 Nykyisellään alueella ei ole toritoimintaa ja se on avointa jäsentymätöntä ja tehotonta kaupunkitilaa eikä sen käyttö paikoitusalueena tue keskustan imagoa. Kerrostalotontteja keskustaan kaavoitettaessa on autopaikkamitoituksena käytetty 1 autopaikka / asunto ja lisäksi kaavamuutoksessa on osoitettu muutama vieraspaikka kerrostalotonttia kohden eli uusia autopaikkoja, yhteensä noin 74 + 9 ap. Valtakadun ja Vieskankadun risteysalueen toteuttamista kiertoliittymänä tai liikennevaloristeyksenä ei käsitellä tässä kaavamuutoksessa. Havainnekuvat Vieskankadun varteen toteutettavasta aukiosta. Vieskankadun katusuunnitelmassa on esitettynä Vanhan torin kohtaamispaikkaa korvaavana aukiomaisesti suunniteltu ja toteutettava alue, jonka eteen on osoitettu ns. taskuparkkeja, jossa voi mm. linja-auto pysähtyä. 45 Autopaikoitusta keskustassa on osoitettuna ja osoitetaan jatkossakin liiketilakohtaisesti katujen varsiin, mikä palvelee keskustan erikoisliikkeitä Ehdotusvaiheeseen esitetään edelleenkin kerrostalorakentamista Vieskankadun ja Valtakadun risteyksen pohjoispuolelle sekä korttelin 34 tontille 1 ja korttelin 32 tontille 4. Ehdotusvaiheeseen vähennetään kaavamuutosalueen kerrostalotontin 1-32-4. kerroskorkeutta 5- kerroksisesta 3,5 -kerroksiseksi. Ehdotusvaiheeseen lisätään kaavamääräys III u ½, jossa murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa ullakon tasolla käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Kerroskorkeus vastaa tontille sijoittuvan ja nykyisin päiväkotikäytössä olevan terveystalon kerroskorkeutta. Rakennusta koskien on tehty erillinen rakennushistoriallinen selvitys, josta on pyydetty Pohjois-Pohjanmaan Museon ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnot. Pohjois-Pohjanmaan Museon lausunnossa ja PohjoisPohjanmaan liiton kohderaportissa rakennus on arvotettu maakunnallisesti arvokkaaksi. Selvitykseen ja lausuntoihin perustuen rakennus merkitään määräävällä rakennusala merkinnällä sekä kaavamääräyksellä: sr-3, Suojeltava rakennus. Rakennuksen ulkoasua ei saa muuttaa, rakennusta ei saa purkaa ilman lupaa. 4) Tuulikki Kejonen ja 22 muuta allekirjoittanutta, 29.5.2014 Esitämme, että Kirkkotiellä oleva neuvolarakennus, nyk. päiväkoti, saa kaavoituksessa suojelumerkinnän. Rakennus on Ylivieskan vauhdilla vähenevää rakennusperintöä. Se on huomioitu aiemmin tehdyssä selvityksessä Ylivieskan keskustaajaman rakennusperinnön täydennyskohteet keskustan OYK:n alueella 1 Taskinen. Rakennus on Ruotsin kansan avustuksella rakennettu v 1947, kuten seinälaatassa mainitaan. Kysymyksessä on ystävyyskunta Malung, joka lahjoitti rahat terveystalon rakentamiseen. Talo toimi äitiys- ja lastenneuvolana vuoteen 1976. Sen jälkeen talossa on toiminut Kirkkopuiston päiväkoti. Erinomaisen sijaintinsa ja hyvän kuntonsa vuoksi talo voi olla vielä mukana monessa toiminnassa, jos päiväkotitoiminta jostain syystä loppuisi. Esim. - Koko talo asunnoiksi ? - Yläkerta vierailijoitten ( kaupungin, seurakunnan, terveyskeskuksen ) yöpymispaikaksi peti 1 aamiainen periaatteella. - Alakerta lapsiperheiden kohtaamispaikaksi”. Kaavoittaja: Mielipiteessä on esitetty Kirkkotien varteen sijoittuvalle terveystalolle suojelumerkintää. Rakennusta koskien on tehty erillinen rakennushistoriallinen selvitys, josta on pyydetty Pohjois-Pohjanmaan Museon ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnot. Pohjois-Pohjanmaan Museon lausunnossa ja PohjoisPohjanmaan liiton kohderaportissa rakennus on arvotettu maakunnallisesti arvokkaaksi. Selvitykseen ja lausuntoihin perustuen rakennus merkitään määräävällä rakennusala merkinnällä sekä kaavamääräyksellä: sr-3, Suojeltava rakennus. Rakennuksen ulkoasua ei saa muuttaa, rakennusta ei saa purkaa ilman lupaa. Ehdotusvaiheeseen esitetään edelleenkin kerrostalorakentamista vanhan torin alueelle sekä korttelin 34 tontille 1 ja korttelin 32 tontille 4. Ehdotusvaiheeseen vähennetään kaavamuutosalueen kerrostalotontin 1-32-4. kerroskorkeutta 5- kerroksisesta 3,5 kerroksiseksi. Ehdotusvaiheeseen lisätään kaavamääräys III u ½, jossa murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman 46 kerroksen alasta saa ullakon tasolla käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Kerroskorkeus vastaa tontille sijoittuvan ja nykyisin päiväkotikäytössä olevan ns. ruotsalaisten lahjoitustalon kerroskorkeutta. 5) Kari Mustasaari ja Juhani Isotalo, 1.6.2014 ” Vastustamme vanhan torin alueen muuttamista kerrostalo tontiksi. Alue on säilytettävä pysäköinti alueena ja rakentaa viihtyisäksi puiston kulmaksi, jossa olisi penkkejä ja istutuksia ym. Vanhan torin kaavamuutoksessa on varattava riittävä tila myös kiertoliittymä vaihtoehdolle. Vastustamme Kirkkotien alueen muuttamista kerrostalo alueeksi. Kerrostalot eivät sovellu arvokkaaseen Kirkkopuistoon. Pysäköinti alueita tarvitaan ko. alueella Seurakuntatalo Marian, Terveyskeskuksen ja Kirkon tarpeisiin” Kaavoittaja: Kaavamuutoksen lähtökohtana on ydinkeskustan kehittäminen keskustan osayleiskaavan tavoitteiden pohjalta tiivistäen ja eheyttäen. Vieskankadun ja Valtakadun kulmaus on ydinkeskustan kaupunkikuvan katunäkymien eheyttämisen kannalta tärkeä. Nykyisellään alueella ei ole toritoimintaa ja se on avointa jäsentymätöntä ja tehotonta kaupunkitilaa eikä sen käyttö paikoitusalueena tue keskustan imagoa. Vieskankadun ympäristösuunnitelmassa on Vanhaa toria korvaamaan esitetty kortteliin 33 rajautuen aukiomaisesti suunniteltu ja toteutettava alue, joka toimii kohtaamispaikkana penkkeineen ja istutuksineen. Valtakadun ja Vieskankadun risteysalueen toteuttamista kiertoliittymänä tai liikennevaloristeyksenä ei ole käsitelty tässä kaavamuutoksessa. Vieskankatua, Kauppakujan pihakatua / jalankululle ja pyöräilylle varattu katualuetta sekä Aarne Hallan pihakatua koskien on kaavoituksen edetessä ehdotusvaiheeseen laadittu yleissuunnitelma ja ympäristösuunnitelma toria korvaavasta aukiosta Vieskankadun katualueella, kts. alla olevat kuvat. 47 Ehdotusvaiheeseen esitetään edelleenkin kerrostalorakentamista Vieskankadun ja Valtakadun risteyksen pohjoispuolelle sekä korttelin 34 tontille 1 ja korttelin 32 tontille 4. Ehdotusvaiheeseen vähennetään kaavamuutosalueen kerrostalotontin 1-32-4. kerroskorkeutta 5- kerroksisesta 3,5 -kerroksiseksi. Ehdotusvaiheeseen lisätään kaavamääräys III u ½, jossa murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa ullakon tasolla käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Kerroskorkeus vastaa tontille sijoittuvan ja nykyisin päiväkotikäytössä olevan ns. ruotsalaisten lahjoitustalon kerroskorkeutta. Rakennusta koskien on tehty erillinen rakennushistoriallinen selvitys, josta on pyydetty Pohjois-Pohjanmaan Museon ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnot. Pohjois-Pohjanmaan Museon lausunnossa ja PohjoisPohjanmaan liiton kohderaportissa rakennus on arvotettu maakunnallisesti arvokkaaksi. Selvitykseen ja lausuntoihin perustuen rakennus merkitään määräävällä rakennusala merkinnällä sekä kaavamääräyksellä sr-3, Suojeltava rakennus. Rakennuksen ulkoasua ei saa muuttaa, rakennusta ei saa purkaa ilman lupaa. 48 Yhteenveto palautteen pohjalta tehtävistä muutoksista: 1. Ehdotusvaiheeseen vähennetään kaavamuutosalueen kerrostalotontin 1-32-4. kerroskorkeutta 5- kerroksisesta 3,5 -kerroksiseksi. 2. Ehdotusvaiheeseen lisätään tontille 1-32-4 kaavamääräys III u ½, jossa murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa ullakon tasolla käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Kerroskorkeus vastaa tontille sijoittuvan ja nykyisin päiväkotikäytössä olevan terveystalon kerroskorkeutta. 3. Terveystaloa koskien on tehty erillinen rakennusselvitys, josta on pyydetty PohjoisPohjanmaan Museon ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnot. Pohjois-Pohjanmaan liiton kohderaportissa rakennus on arvotettu maakunnallisesti arvokkaaksi. Selvitykseen ja lausuntoihin perustuen rakennus merkitään määräävällä rakennusala merkinnällä sekä kaavamääräyksellä: sr-3, Suojeltava rakennus. Rakennuksen ulkoasua ei saa muuttaa, rakennusta ei saa purkaa ilman lupaa. 4. Korttelin 34 tontille on esitetty kaavamerkintä, joka osoittaa ohjeellisen rakennukseen jätettävän kulkuaukon. 5. Liikennesuunnittelun pohjalta Aarne Hallan kadun leveyttä muutetaan ehdotusvaiheeseen 12 metriin luonnosvaiheen 10 metristä kunnallisteknisten johtojen ja laitteiden sijoittamisen sekä katualueen talvihoidon mahdollistavaksi. Kaavamuutosehdotus on nähtävillä 9.2.2015 – 11.3.2015 Kuva: Ote kaavamuutosehdotus Lausunnot ja muistutukset kaavamuutosehdotuksesta sekä niiden huomioonottaminen Lausunnot ehdotuksesta: Kaavoittajan vastineet: Muistutukset ehdotuksesta: Kaavoittajan vastineet: 49 4.5.3 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaupunginhallitus Kaavoituksen käynnistämis- ja yhteistyösopimukset hyväksyttiin: 10.2.2014 § 31 Rakennuskartio Oy, allekirjoitus 3.3.2014 24.2.2014 § 43 Rakennusliike Somero Oy, allekirjoitus 18.3.2014 Teknisten palveluiden lautakunta 15.4.2014 § 42. Kaavamuutos vireille lautakunnan päätöksellä ja lautakunta oikeutti teknisen palvelukeskuksen ilmoittamaan vireille tulosta ja oikeutti asettamaan valmisteluaineiston nähtäville. Tekninen palvelukeskus /maankäyttöyksikkö asetti valmisteluaineiston nähtäville 5.5.2014 - 4.6.2014 Luonnosvaiheen työneuvottelu Työneuvottelua ei pidetty, asiasta on sovittu sähköpostitse Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / Kaupunki -kaavoitus. Viranomaisilta pyydetään lausunnot valmisteluaineistosta. Kaavatiimi 10.6.2014 Keskusteltiin kaavoituksen etenemisestä. Valmisteluaineistosta esitetyt lausunnot, mielipiteet sekä niihin laaditut kaavoittajan vastineet käsiteltiin ja kaavaa valmisteltiin ehdotukseksi. Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu Ehdotusvaiheen työneuvottelua ei pidetä, asiasta sovittu Pohjois-Pohjanmaan elinkeinoliikenne- ja ympäristökeskus. Viranomaisilta pyydetään lausunnot kaavamuutosehdotuksesta. Kaupunginhallitus 15.9.2014 § 172ja § 173, 29.9.2014 § 185 ja 186 sekä kaupunginvaltuusto 4.11.2014 §:t 53 ja 54 Kaavoituksen käynnistämisja yhteistyösopimusluonnosten mukaisesti esisopimusluonnokset kaavamuutosluonnoksen pohjalta hyväksytään. Sopimukset allekirjoitetaan, kun kaupunginvaltuuston päätös on lainvoimainen. Esisopimukset Rakennuskartio Oy / kaupunki sekä Rakennusliike Somero / kaupunki on allekirjoitettu 8.1.2015. Teknisten palveluiden lautakunta 27.1.2015 § 7 Oikeuttaa maankäyttöyksikön asettamaan kaavamuutosehdotuksen nähtäville 30 päivän ajaksi. Kaavamuutosehdotus on nähtävillä maankäyttöyksikössä 9.2.2015–11.3. 2015. Kaavatiimi Ehdotusvaiheen lausunnot, muistutukset ja kaavoittajan vastineet käsitellään. Kaupunginhallitus xx.xx.2015 § xx ja kaupunginvaltuusto xx.xx.2015 § xx Ehdotusvaiheen lausunnot, muistutukset ja kaavoittajan vastineet käsitellään. Asemakaavamuutos hyväksytään. 50 5 Asemakaavamuutoksen kuvaus 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Asemakaavamuutosalue on yhteensä noin 1,3938 ha. Asuntoalueiden osuus kaavamuutosalueesta on 0,8668 ha, joka on 62,2 % koko kaavamuutosalueesta. 1) Asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK/V,VI krs/) yhteensä noin 0,4107 ha ja alue jakaantuu seuraavasti: Asuinkerrostalojen korttelialue AK VI Kortteli 34 / tontti nro 1 Tonttitehokkuus e = 1,00 Rakennusoikeus 1541 k-m2 0,1541 ha Kaavamerkinnällä on osoitettu ohjeellinen rakennukseen jätettävä kulkuaukko Kerrosluku VI Asuinkerrostalojen korttelialue Korttelin 32 / tontti nro 4 Tonttitehokkuus e = 0,60 Rakennusoikeus 1540 k-m2 AK III 1/2 0,2566 ha Tontilla oleva II- kerroksinen suojeltava rakennus sisältyy em. kerrosalaan. 2 Uutta rakennusoikeutta tontille muodostuu noin 1205 k-m . Kerrosluku III U1/2 AK- korttelialueilla on autopaikkoja rakennettava vähintään seuraavasti: 1 autopaikka asuntoa kohti 3 vierasautopaikkaa tonttia kohti 2) Asuin- liike- ja toimistorakennusten korttelialue Korttelin 33 osa / tontti nro 5 Tonttitehokkuus e = 1,0 Rakennusoikeus 1966 k-m2 Kerrosluku VII ja I AL-3 VII ja I 0,1966 ha Liike- ja toimistotiloja tulee olla vähintään 10 % rakennusoikeudesta. AL- 3 korttelialueella on autopaikkoja rakennettava vähintään seuraavasti: 1 autopaikka asuntoa kohti 1 autopaikka työpaikkaa kohti 3 vierasautopaikkaa tonttia kohti Liiketiloja palvelevia autopaikkoja osoitetaan Vieskankadun ja katusuunnitelmissa kadun varteen. Valtakadun 51 3) Asuinliikekerrostalojen korttelialue Korttelin 41 tontti nro 12 Rakennusoikeus: 1500 k-m2 kaavakartalla Tonttitehokkuus e =0,58 k-m2 Kerrosluku III AL III 0,2595 ha AL III - korttelialueella on autopaikkoja rakennettava vähintään seuraavasti: 1 autopaikka asuntoa kohti 1 autopaikka työpaikkaa kohti 6 autopaikkaa asiakas- ja vieraspaikoitusta varten 3) Katualuetta 0,5270 ha Kauppakujan katualue kaavamuutosalueella muodostuu osittain pihakaduksi, pintaalaltaan noin 0,0903 ha ja osittain jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi katualueeksi, pinta-alaltaan noin 0,0127 ha. Nykyisellään rakentumaton Nurkkatien katualue muutetaan pihakaduksi ja nimetään kuntalaisaloitteen pohjalta Aarne Hallan kaduksi, pinta-alaltaan noin 0,0401 ha. Kaavamuutosalueella muodostuu osa Vieskankadun katualueesta, pinta-alaltaan noin 0,3839 ha. Yhteenveto: Alueelle aikaisemmin kaavoituksella osoitetut autojen säilytyspaikkojen korttelialueet (AA) 32 ja 34 (0,2490 ha) sekä yleinen pysäköintialue (LP) korttelissa 32 (0,1891 ha), osa Kauppakujan katualueesta (0,1243 ha), entinen torialue (0,1891 ha) on muutettu asuinkerrostalokortteleiksi (AK) 32 ja 34 sekä asuin- liike- ja toimistorakennusten (AL-3) kortteliksi 33. Asuntokortteleiden pinta-ala on kaavamuutoksen jälkeen 0,8668 ha eli se lisääntyy kaavamuutoksella 0,6176 ha. Suunnittelualueelle muodostuu yhteensä rakennusoikeutta 6547 k-m2, josta uutta on noin 5047 k-m2. Koko kaavamuutosalueen aluetehokkuudeksi (e) muodostuu noin 0,47 ja asuntoalueiden tehokkuudeksi muodostuu keskimäärin e= 0,76. Liikennealueet vähenevät 0, 5717 ha ja kaavamuutoksen jälkeen kaavamuutosalueesta on noin 0,5270 ha katu- ja pihakatualueita eli noin 37,8 %. Voimassaolevassa kaavassa Nurkkatieksi nimetty katu esitetään muutettavaksi kansalaisaloitteen pohjalta Aarne Hallan kaduksi. Aarne Halla on vaikuttaja Ylivieskan paikallishistoriassa: www.kirjastovirma.net / henkilogalleria / Halla_Aarne. ”Halla, Aarne Vilhelm päätoimittaja, toimitusjohtaja Syntynyt 27.1.1895 Kymi Kuollut 5.12.1953 Ylivieska sukunimi alkuaan Hykkyrä Kunta: Ylivieska Kategoria: toimittajat Aarne Halla kävi Helsingin kauppiaitten kauppakoulun ja sai päästötodistuksen 1914. Hän toimi kaupallisella alalla ja sotilasalalla Helsingissä. Vilkas temperamentti ja elävä halu päiväntapausten tietoisuuteen veti hänet sanomalehtialalle. Aarne Halla tuli uutistoimittajaksi sanomalehti Kaikuun Ouluun 1924. Toimituksesta hän siirtyi talous- 52 puolelle. Välillä hän oli oululaisen Kalevan palveluksessa (1925–26) mutta siirtyi uudelleen Kaiun palvelukseen, jossa oli vuoteen 1927. Jo Oulussa iti Aarne Hallan mielessä Kalajokilaakso-lehden perustaminen. Hän perusti Kalajokilaakson Ylivieskaan 1927. Siitä tuli hänen elämässään merkkitapaus, käänteentekevä aika. Varsinaisesti silloin alkoi hänen itsenäinen toimintansa julkisen sanan parissa. Vastukset ja vaikeudet olivat moninaiset, mutta halu pyrkiä eteenpäin voitti ne, ja lehti kehittyi alueelliseksi sanomalehdeksi. Halla tarttui lehden palstoilla asioihin, jotka palvelivat alueen etua. Hän oli lehden avulla ajamassa monia Kalajokilaakson kannalta merkittäviä hankkeita. Aarne Halla osallistui lehden ja lehtiyrityksen, Kala- ja Pyhäjokilaaksojen Kirjapaino Oy:n, johtamisen ohella moniin luottamustehtäviin. Hän oli jäsenenä Ylivieskan kunnanvaltuustossa. Sen lisäksi hän toimi Kalajokilaakson taloudellisessa aluejärjestössä (myöhemmin Kalajokilaakson talousalueen liitto), Keski-Pohjanmaan kauppakamarin hallituksessa, Ylivieskan yhteiskoulun johtokunnassa, Keski-Pohjanmaan maakuntaliiton hallituksessa (1949–51) ja Sotainvalidien Veljesliiton Keski-Pohjanmaan piirineuvottelukunnassa. Hän oli perustamassa Ylivieskan Kuulaa. Hän oli mukana myös yksityisyrittäjätoiminnassa. Aktiivivuosinaan Aarne Halla oli mukana myös Keski-Pohjanmaan Sanomalehtimiehet ry:n toiminnassa toimien yhdistyksen varapuheenjohtajana. Talousneuvoksen arvonimi hänelle myönnettiin 1950.” 5.1.2 Palvelut Kaavamuutosalue sijoittuu aivan ydinkeskustaan. Keskustassa on kattavat peruspalvelut sekä useita päivittäistavaraliikkeitä, joilla on laajat aukioloajat. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavamuutoksen keskeisenä tavoitteena on toteuttaa ydinkeskustaan korkealuokkainen ja tiivisti kaupunkirakenteeseen sijoittuvat korkeatasoiset kerrostalotontit täydentämään olevaa kerrostaloaluetta. Alueen suunnittelua kaavan tarkoittamalla tavalla tullaan ohjaamaan kaupungin rakennusvalvonnassa. 5.3. Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Asuntoalueiden osuus kaavamuutosalueesta on 0,8668 ha, joka on 62,2 % koko kaavamuutosalueesta. Asuinkerrostalojen korttelialue (AK) Osuus on noin 47,4 % kaavamuutosalueen asuntoalueista. Korttelialueiden pinta-ala on yhteensä noin 0,4107 ha, kaavakartalla rakennusoikeuden määräksi on esitetty 3081 k-m2 vastaa tehokkuuslukua e=0,75. Rakennusten kerroskorkeudet II, III½ ja VI. Korttelialueella 32 on entinen terveystalon suojeltava rakennus, jonka rakennusoikeus sisältyy asemakaavamuutoksella muodostuvaan rakennusoikeuteen. 53 Rakennusta koskien on tehty erillinen rakennusselvitys, josta on pyydetty PohjoisPohjanmaan museon ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnot. Pohjois-Pohjanmaan Museon lausunnossa ja Pohjois-Pohjanmaan liiton kohderaportissa rakennus on arvotettu maakunnallisesti arvokkaaksi. Selvitykseen ja lausuntoihin perustuen rakennus merkitään määräävällä rakennusala merkinnällä sekä kaavamääräyksellä: sr-3, Suojeltava rakennus. Rakennuksen ulkoasua ei saa muuttaa eikä rakennusta saa purkaa ilman lupaa. Asuin- liike- ja toimistorakennusten korttelialue (AL-3) Osuus on noin 22,7 % kaavamuutosalueen asuntoalueista. Korttelialueiden pinta-ala on yhteensä noin 0,1966 ha, kaavakartalla rakennusoikeuden määräksi on esitetty 1966 k-m2 vastaa tehokkuuslukua e= 1,00. Rakennusten suurin sallittu kerrosluku on VII ja osa rakennusoikeudesta on esitetty I - kerroksisena. Korttelissa tulee olla liike- ja toimistotiloja vähintään 10 % rakennusoikeudesta. Asuinliiketalojen korttelialue ( AL) Osuus on noin 29,9% kaavamuutosalueen asuntoalueista. Korttelialueiden pinta-ala on yhteensä noin 0,2595 ha, kaavakartalla rakennusoikeuden määräksi on esitetty 1500 k-m2 vastaa tehokkuuslukua e= 0,58. Rakennuksen suurin sallittu kerrosluku on III. Kortteliin sijoittuu nykyisellään jo rakentunut asuin- liikerakennus. 5.3.2 Muut Katualueet Osuus on noin 37,8 % kaavamuutosalueesta. Katualueiden pinta-ala yhteensä noin 0,5270 ha ja se jakaantuu seuraavasti: Kauppakujan ja Aarne Hallan pihakadut ovat pinta-alaltaan yhteensä noin 0,1304 ha, Kauppakujan jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katualue on pinta-alaltaan noin 0,0127 ha, Vieskankadun kokoojakadun osa-alue on pinta-alaltaan noin 0,3839 ha. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Merkittävimmin asemakaavamuutos vaikuttaa kaupunkirakenteeseen ja kaupungin asuntorakentamiseen sekä Vieskankadun jäsentymiseen ja liikenneturvallisuuteen. Kaavamuutosalueen korttelialueet 32 ja 34 ja vanhan torin alue ovat nykyisellään rakentumatonta ympäristöä eivätkä ole rakentuneet voimassaolevien asemakaavojen mukaisesti autojen säilytyspaikkojen korttelialueena tai pysäköintialueena. Suunnittelualueella on vuodelta 1947 oleva hirsirunkoinen rakennus. Rakennusta koskien on tehty erillinen rakennushistoriallinen selvitys, josta on pyydetty PohjoisPohjanmaan museon ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnot. Pohjois-Pohjanmaan Museon lausunnossa ja Pohjois-Pohjanmaan liiton kohderaportissa rakennus on arvotettu maakunnallisesti arvokkaaksi. Alueen rakentuminen III ½ -VII -kerroksiseksi asuntoalueeksi tiivistää keskusta-alueen rakennetta ja edistää maankäytöllisen kehityksen tavoitteita, yleiskaavan tavoitteiden pohjalta: ”Ylivieskan asuntokysyntä noudattaa samaa trendiä kuin kaupunkiseutujen keskuspaikat yleensä. Kasvavaa kysyntää on maisemallisesti korkeatasoisista pienehköistä asunnoista 54 keskustan virikkeiden ja palvelujen ääressä. Ylivieskan kaupunkikuvassa pistekerrostaloilla on tärkeä asema. Ne viestittävät lakeuden kaupungin olevan laajan maaseudun keskus. Tämän teeman mukaisesti keskustaan on osoitettu kerrostalovaltaiset asuntoalueet (AK), jotka voivat täyttää kysynnän vaatimukset tasokkaasta kaupunkiasumisesta pienille perhekunnille.” Kuva: Kaavamuutosalueen ja sen lähiympäristön rakennusten kerroskorkeudet. mahdollistamat uudet rakennukset on merkitty punaisella . Kaavamuutoksen Asemakaavan muutos lisää vetovoimaisten keskusta-asuntojen tarjontaa. Samalla vaikutetaan kaupungin maineeseen laajemminkin hyvänä asuinpaikkana. Keskusta asumisen status kohoaa ja tämä lisää ydinkeskustan suosiota hyvänä palveluja ja viihtymistä tarjoavana asuinpaikkana. Keskustassa asuminen on kestävän kehityksen mukaista vähentäessään liikennettä kaupunkialueen sisällä. Valtakunnallisesti arvokas alue sijaitsee Ylivieskan keskustassa Kalajoen varressa kirkon ympärillä ja kaavamuutosalueeseen rajoittuen. Nämä arvot on huomioitava kun aluetta toteutetaan. Uudet asuinrakennukset eheyttävät kaupunkirakennetta. 55 Havainnekuvia suunnittelualueesta: Kuvat: Rakennuskartio Oy:n hankesuunnitelma Rakennuskartio Oy /Arkkitehtitoimisto Jorma Paloranta Oy. Asemapiirros ja massoittelukuvia rakennuksesta kaavamuutosluonnoksen mukaiseen kortteliin 33 56 Kuvat: Rakennusliike Somero Oy:n hankesuunnitelma / arkdesign Arkkitehtuuritoimisto Juha Paldanius Oy, Asemapiirros ja massoittelukuva rakennuksesta kaavamuutosluonnoksen mukaiseen kortteliin 34 Ympäristösuunnitelma suunnittelualueesta: 57 Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Kerrostalorakentaminen lisää ydinkeskustan väestön määrää keskustassa. Kaavamuutosalueelle on sijoittumassa arviolta noin 100 uutta asukasta, (mitoitettuna: uusi asuinkerrosala noin 5047 k-m2 ja 1 asukas/ 50 k-m2 ). Yhdyskuntarakenne Kaavamuutosalueen ympäristö on rakentunut asemakaavojen mukaisesti erilaisina keskustatoimintojen alueina. Keskustan osayleiskaavan 2030 periaatteiden mukaisesti tämä kaavamuutos ”eheyttää ja tiivistää keskustaajaman maankäyttöä. Keskustan vajaakäyttöinen alue muuttuu tiiviiksi keskustarakenteeksi ja sijoittuu yhdyskuntarakenteen kannalta edullisesti.” Tiivis ja eheyttävä maankäyttö parantaa materiaalien ja energian käytön tehokkuutta ja edistää niiden kestävää hyödyntämistä. Ekologista ja taloudellista kestävyyttä edistää paitsi yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja eheyttäminen, myös maankäytön suunnittelu siten, että vähennetään autoriippuvuutta. Tiivis keskusta-asuminen tukee keskustan palvelujen laajentamista. Ilman tehokasta ja laadukasta asuinrakentamista keskustan laajentaminen ei onnistu. Alueen kehittämisen tulee olla määrätietoista, jotta kaupunkikuvallinen laatu ja tiiveys saavutetaan. Palvelut Kaavamuutosalueelle sijoittuu pääosin asumista ja ydinkeskustassa 1. kerrokseen osoitetaan myös liike-/ toimistotilaa. Alue tukeutuu keskustan julkisiin ja kaupallisiin lähipalveluihin, jotka ovat hyvin saavutettavissa kävellen. Erityisesti tiivistyvällä yhdyskuntarakenteella edistetään palvelujen saavutettavuutta ja verkostojen hyödyntämistä. Erityisesti kaupunkikeskustaa ja sen lähiympäristöä kehitetään eri ikäryhmille sopivana, sosiaalisesti rikkaana asuin- ja palvelualueena. 58 Työpaikat, elinkeinotoiminta Suunnittelualueesta muodostuu pääosin asuntoaluetta aivan ydinkeskustaan. Alueelle on osoitettu myös liikekerrosalaa noin 295 k-m2 johon voi sijoittua palvelualan työpaikkoja. Kaavamuutosalue Kuva: Näkymä ydinkeskustaan Kalajoen pohjoispuolelta Virkistys Kalajoen ranta muodostaa asukkaille lähivirkistysalueen. Lähialueella on myös muita virkistys- ja ulkoilualueita: Lähimmät rakennetut puistot ovat Kirkkopuisto ja Veteraanipuisto. Urheilualueita ja uimahallin eteläpuolelle sijoittuva laaja Aarnimetsän lähivirkistysalue sijaitsevat Toivonpuiston kaupunginosassa, alle kilometrin etäisyydellä kaavoitettavasta kohteesta. Kuva: Ote osoitekartasta, jossa näkyy kaava-alueen sijoittuminen viheralueverkkoon 59 Liikenne ja melu Asemakaavamuutoksella on vaikutuksia kaupunkialueen liikenteeseen, keskusta-alueen sisäinen liikenne lisääntyy jonkin verran. Suunnittelualueelle sijoittuu noin 100 uutta asukasta (5047 k-m2 / 50 k-m2) ja alueelle on osoitettu pienimuotoinen palvelualojen työpaikka-alue. Vaikutukset liikenteeseen. Kaavamuutosaluetta rajaavat kokoojakatuina ja kaupungin sisääntuloväylinä palvelevat Vieskankatu ja Valtakatu. Kolmen kerrostalotontin myötä asukkaiden määrä lisääntyy arviolta noin 100 asukkaalla ja alueen liikennöintimäärä lisääntyy. Kauppakujaan rajoittuville viidelle jo olevalle kerrostaloasuntotontille kortteleissa 32 ja 33 on osoitettuna nykyisellään noin 103 asuntoa ja 99 autopaikkaa. Kauppakujaan ja Aarne Hallan katuun rajautuviin uusiin AK -kortteleihin kaavamuutoksella osoitetaan 45 uutta asuntoa ja uutta autopaikoitusta noin 45 ap + 6 ap. Kauppakujalle liitytään siis seitsemältä tontilta, joilla asuntoja 148 ja autopaikoitusta yhteensä noin 150 eli Kauppakujaa ja Aarne Hallankatua käyttävien asuntojen ja autopaikoituksen määrä kasvaa noin 34 %. Kaavamuutoksella osoitettu uudisasunto Kauppakujan varteen lisää Kirkkotielle ja edelleen Vieskankadulle ohjautuvaa liikennemäärää arviolta noin 59 -63 ajon/vrk. Kiinteistötunnus (Asemakaavassa) Omistaja krs Huoneistot 2 kpl/k-m autopaikka kpl 977-1-33-4 977-1-33-2 977-1-33-3 977-1-32-3 977-1-32-2 As Oy Ylivieskan Ollinkulma VI VI V V V 19 /1240 24/ 1290 18+4/1470 20 /1280 18 /1270 19 22 17 20 21 103/6550 99 As Oy Tiaisenravi As Oy Pykärinhovi As Oy Ylivieskan Uusipaja As Oy Ylivieskan Kirkkopelto Rakennusvuosi Katuosoite 1985 Kauppakuja 1984 Kauppakuja 1970 Kauppakuja 1974 Kauppakuja 1972 Kauppakuja Asemakaavamuutos 977-1-32-4 977-1-34-1 977-1-33-1 Kaupunki Somero kaavoitussopimus Rakennuskartio kaavoitussopimus ½III 18 /1205 VI 27/ 1750 VII 26/ 1551 18+3 27+3 26+3 71/ 4506 74 +9 Uusi/Aarne Hallan katu Uusi/Aarne Hallan katu Uusi/ Valtakatu Kaavamuutoksen vaikutus vuorokausiliikennemäärään Kauppakujalla Kauppakujan varteen asuntojen ja autopaikoitusmäärän lisääntyminen noin 34 %:lla kasvattaa Kauppakujan liikennemäärää. Liikennetuotoslaskennan mukaan 18 %:n kasvun. Kauppakujan keskimääräinen vuorokausiliikenne maanantaista - sunnuntaihin lisääntyy noin 59 ajon/vrk ja arkivuorokausiliikenne maanantaista – torstaihin lisääntyy noin 75 ajon/vrk. Liikenne ajoittuu päivittäin klo 5:00- klo 22:00 60 Kerrosneliöpohjalta laaditun liikennetuotoslaskennan mukaan kaavamuutos aiheuttaa 18 % kasvun suunnittelualueella Kauppakujan liikennemäärään eli nykyisestä noin 148 ajon/ vrk määrä kasvaa 224 ajon/ vrk. Alueen raskas liikenne muodostuu jätehuollon ajoista sekä satunnaisesta jakeluliikenteestä. Asuinliikekerrostalon korttelissa 41 tontilla 12 jäsennetään olevaa autopaikoitusta, mikä parantaa Vieskankadun liikenneturvallisuutta. Vieskankadun ja Valtakadun varteen rajoittuen korttelialueisiin 33 ja 34 osoitetaan ns. ”taskupaikoitusta” kerrostalojen alakertaan sijoittuvien liikehuoneistojen asiakkaiden käyttöön katusuunnittelun yhteydessä. Kuva: Ote Rundin ympäristö sekä Vieskankadun ja Valtakadun osa. Yleis- ja ympäristösuunnitelma 3.10.2014 Ramboll Seppo Parantala ja Merja Isteri 61 Asuntoaluetta ja sille liikennöintiä suunniteltaessa ja rakennettaessa tulee kiinnittää huomiota kevyen liikenteen turvallisuuteen rakentamalla Vieskankadun ja Valtakadun varsille turvalliset kevyenliikenteen väylät. Kauppakuja ja ennestään toteutumaton Nurkkatie, joka kaavamuutoksella muutettu Aarne Hallan kaduksi, toteutetaan pääosin pihakatuna. Alustavaan pihakatusuunnitelmaan on kirjattu seuraavia huomioita: - Pihakatu rakennetaan reunakivellisenä, kuitenkin niin, ettei kynnysesteitä muodostu seniorireitille ja pyörätien päihin. - Pihakadulle tulokohdat (Kirkkotieltä ja tonttiliittymistä) sekä keskeisen risteysalueen ”oleskelualueet” kivetään. Kiveyksissä huomioidaan myös, että seniorireitti on esteetön (tasainen luonnonkivi tai betonikivi). - Keskeinen ”oleskelualue” syntyy luonnollisesti Aarne Hallankadun ja Kauppakujan risteykseen; sen kiveysalueella istutetaan muutama puu runkosuojalla ja sijoitetaan penkit - Toinen mahdollinen penkin paikka voisi olla korttelin 0133 tontin 2 rajalla, katua reunustavan talousrakennuksen sivustalla. Talousrakennuksessa (jätekatos?) on ovi kadun puolelle, ja sen lähiympäristö on nykyisellään asfalttia, eli talousrakennuksesta on ilmeisimmin huoltotarve Kauppakujan puolelle. Saman tontin autopaikkojen ja kadun väliin jää vain muutaman auton pituinen välikaista, ja sekin olisi järkevää kivetä, jolloin kiveysalueesta saadaan yhtenäinen. …Ko. tontin autopaikkojen näköesteeksi olisi silloin hyvä saada matala muuri. - Aarne Hallankadun osuus on niin lyhyt, ettei siihen oikein luontevasti synny pihakadulle ominaisia ”kavennuksia”, mutta risteysalueen linjaus hiljentänee autoilijoiden vauhtia ihan riittävästi Vieskankatua, Kauppakujan pihakatua / jalankululle ja pyöräilylle varattu katualuetta sekä Aarne Hallan pihakatua koskien on laadittu ehdotusvaiheeseen yleissuunnitelman ja ympäristösuunnitelman lisäksi katusuunnitelmaluonnos 3.10.2014 (Ramboll Finland Oy). . Kuva: katusuunnitelma Ramboll Finland Oy 3.10.2014 62 Nyt kaavoitettavaa aluetta rajaavan Valtakadun liikennemäärät on vuoden 2006 liikennemallissa ollut välillä Savontie–Vieskankatu 5800 ajon/vrk ja VieskankatuHakalahdenkatu 8100 ajon/vrk. Aluetta etelässä rajaavan Vieskankadun liikennemäärä on kokonaisuudessaan ollut 1738/2410 ajon/vrk. 598/1170 ajon/vrk väli Valtakadun ja Vieskankadun risteys – Katajaojankatu 3000/2780 ajon/ vrk väli Valtakadun ja Vieskankadun risteys – Kauppakatu Vuodelle 2020 yleissuunnitelmassa kaava-alueeseen rajoittuvan Valtakadun liikennemääräksi välillä Ouluntie - Hakalahdenkatu arvioitu liikenne-ennusteena noin 11 300 ajon/vrk ja Valtakadun liikennemääräksi välillä Hakalahdenkatu - Kauppakatu noin 11 500 ajon/vrk. Aluetta etelässä rajaavan Vieskankadun liikennemääräksi on kokonaisuudessaan arvioitu 2560/3070 ajon/vrk. 1090 / 1500 ajon/vrk väli Valtakadun ja Vieskankadun risteys – Katajaojankatu 3920 /3750 ajon/ vrk väli Valtakadun ja Vieskankadun risteys – Kauppakatu . Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Kaavaratkaisulla on myönteisiä ilmastovaikutuksia, kun tiivistetään yhdyskuntarakennetta ydinkeskustassa. Asukkaat voivat saavuttaa ydinkeskustan palvelut kävellen. Ydinkeskustan liikennöinnin kannalta on ongelmia aiheuttanut vilkkaiden kokoojakatujen ja sisääntuloväylinä toimivien Vieskankadun ja Valtakadun liikennemäärät ja toimimaton risteys. Maankäytön tehostumisen myötä ydinkeskustan liikenneverkkoon ja kevyen liikenteen verkkoon on tullut kehittämistarpeita. Kevyen 63 liikenteen turvallisuuteen, risteyksen toimivuuteen sekä ydinkeskustan liikenteen sujuvuuteen tulee jatkossa kiinnittää huomiota. Vieskankadun ja Valtakadun kulmaus on ydinkeskustan kaupunkikuvan katunäkymien eheyttämisen kannalta tärkeä. Nykyisellään alueella ei ole toritoimintaa ja se on avointa jäsentymätöntä ja tehotonta kaupunkitilaa eikä sen käyttö paikoitusalueena tue keskusta imagoa. Vieskankadun ympäristösuunnitelmassa on Vanhaa toria korvaamaan esitetty kortteliin 33 rajautuen aukiomaisesti suunniteltu ja toteutettava alue, joka toimii kohtaamispaikkana penkkeineen ja istutuksineen. Sosiaaliset olot Lähelle ydinkeskustaa sijoittuvista kerrostaloista on keskusta ja sen palvelut saavutettavissa kävellen, mikä palvelee hyvin mm. ikäihmisten ja lapsiperheitten tarpeita. Pyörätieverkosto liittyy katuverkkoon ja kaavamuutosalue sijoittuu yleiskaavan mukaiselle pyöräily- sekä kävelysuosiolliselle alueelle. Aivan lähietäisyydellä on myös julkiset palvelut Rahkolan koulu, lukio, Hakalahden vuoropäiväkoti, kulttuuripalveluja tarjoava Ylivieskatalo Akustiikka ja Ylivieskan terveyskeskus sekä kirkko. Myös valtion ja kunnan virastot ovat lähellä. Monipuolinen asuntotyyppijakauma edistää sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Tiivis kaupunkiympäristö mahdollistaa miljöön rikkaalle sosiaaliselle kanssakäymiselle sekä uusia kanssakäymisen muotoja. Rakennetun ympäristön laatu paranee ja muuttuu turvallisemmaksi risteysjärjestelyjen ja Vieskankadun katusuunnittelun ja infran rakentumisen myötä. Tiivistäminen muuttaa joidenkin ihmisten elinoloja erityisesti, kun vanhaa asutusta korvataan uudella tiiviimmällä. Kuitenkin hallittu tiivistäminen tuo lisäarvoa suurelle joukolle uusia asukkaita palvelujen, virkistysalueiden ja lyhenevien etäisyyksien ansiosta. Vieskankadun liikennejärjestelyt suunnitelmien pohjalta parantavat jäsentymätöntä katu- ja paikoitustilaa ydinkeskustassa. Vieskankadun ympäristösuunnitelmassa on Vanhaa toria korvaamaan esitetty kortteliin 33 rajautuen aukiomaisesti suunniteltu ja toteutettava alue, joka toimii kohtaamispaikkana penkkeineen ja istutuksineen. 64 Ydinkeskustaan osoitetut uudet asuntokorttelit mahdollistavat myös ydinkeskustan palveluiden säilymisen ja palvelutarjonnan mahdollisuuden kehittyä ja kasvaa monipuoliseksi. Uudisrakentamista ei sijoitu Kirkkopuistoon rajautuen. Kuva: Uudisrakentaminen Tekninen huolto Alueen toiminnat hyödyntävät täydellisesti olevia verkostoja. Asemakaavamuutosalueen lähellä katualueilla on olemassa vesijohdon ja viemärin runkolinjat sekä sadevesiviemäröintijärjestelmä, maanalaiset puhelinja kaukolämpöjohdot. Kuva: Tekninen huolto 65 5.4.2. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaupunkirakenne Alueen kaupunkirakenne muuttuu maakuntakaavaan ja yleiskaavaan merkittyjen toimintojen mukaisiksi eli alue rakentuu tiiviinä asuntoalueena ydinkeskustassa. Tarkemmassa suunnittelussa ja toteutuksessa tulee kaupunkikuvalliseen laatuun kiinnittää erityistä huomiota. Uudisrakentamisella mahdollistetaan sosiaalisesti rikkaammat asuinalueet. Monipuolisella asuntoalue- ja asuntotyyppivalikoimalla vastataan erityyppisten ja muuttuvien asumistottumusten tarpeisiin. Rakennusten sijoittelulla voidaan vaikuttaa kaupunkikuvaan. Luonnonolot Kaavamuutosalue on keskellä ydinkeskustan rakennettua ympäristöä. Alkuperäistä luonnon ympäristöä ei ole. Alueella on erityiseen hoitoon otettua luonnon puustoa ja istutettua puustoa sekä nurmialueena hoidettua aluetta voimassaolevien vuosina 1974 ja 1988 hyväksyttyjen asemakaavojen mukaisilla toteutumattomilla autopaikoitus- ja pysäköinti korttelialueilla. Vesistöt ja vesitalous Ei vaikutuksia, alueella ei ole vesistöjä. Maa- ja metsätalous ja luonnonsuojelu Kaavamuutoksen aiheuttamat vaikutukset maa- ja metsätalouteen sekä luonnonsuojeluun samanlaiset kuin voimassaolevan asemakaavan eli ei vaikutuksia. 66 5.5. Ympäristön häiriötekijät Alueelle ei rakentamisen myötä sijoitu uusia ympäristöhäiriötä aiheuttavia toimintoja. Alueen sisäinen ja ulkoinen liikenne lisääntyy asunto- ja asukasmäärän lisääntyessä mutta toisaalta Vieskankadun liikennejärjestelyt suunnitelmien pohjalta parantavat jäsentymätöntä ja turvatonta katu- ja paikoitustilaa ydinkeskustassa. 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamääräykset ovat tarkemmin asemakaavakartan määräysosassa. 5.7 Nimistö Alueelle muodostuva asunto-/pihakatu nimetään kansalaisaloitteen pohjalta Aarne Hallan kaduksi. Katu muodostetaan nykyisen voimassaolevan asemakaavan mukaisesta Nurkkatien katualueesta. Aarne Halla on ollut vaikuttaja Ylivieskan paikallishistoriassa. ”Aarne Halla osallistui lehden ja lehtiyrityksen, Kala- ja Pyhäjokilaaksojen Kirjapaino Oy:n, johtamisen ohella moniin luottamustehtäviin. Hän oli jäsenenä Ylivieskan kunnanvaltuustossa. Sen lisäksi hän toimi Kalajokilaakson taloudellisessa aluejärjestössä (myöhemmin Kalajokilaakson talousalueen liitto), Keski-Pohjanmaan kauppakamarin hallituksessa, Ylivieskan yhteiskoulun johtokunnassa, Keski-Pohjanmaan maakuntaliiton hallituksessa (1949–51) ja Sotainvalidien Veljesliiton Keski-Pohjanmaan piirineuvottelukunnassa. Hän oli perustamassa Ylivieskan Kuulaa. Hän oli mukana myös yksityisyrittäjätoiminnassa. Aktiivivuosinaan Aarne Halla oli mukana myös Keski-Pohjanmaan Sanomalehtimiehet ry:n toiminnassa toimien yhdistyksen varapuheenjohtajana. Talousneuvoksen arvonimi hänelle myönnettiin 1950.” www.kirjastovirma.net/henkilogalleria/Halla_Aarne 5.8 Kaavatalous 5.8.1 Yleistä Suunnittelualue on keskeisellä paikalla aivan ydinkeskustassa. Kaavaratkaisu tiivistää alueen kaupunkirakennetta ja hyödyntää olevaa kunnallistekniikan verkostoa sekä palveluverkostoa ja on siten kestävän kehityksen tavoitteiden mukainen. Sijoittamalla tiiviisti uutta asutusta keskustaan saavutetaan huomattavia yhdyskuntataloudellisia säästöjä, joilla on myös merkittäviä positiivisia ilmastovaikutuksia. Merkittävä uusi rakennustoiminta keskustassa lisää myös taloudellista toimeliaisuutta. 67 Tiivis, keskustan läheisyyteen sijoittuva asuinrakentaminen tukee olemassa olevien palvelujen säilymistä ja kehittämistä. Liikkumistarvetta vähentävä yhdyskuntarakenne vähentää riippuvuutta jatkossakin kallistuvasta energiasta ja erityisesti tuontienergiasta. Kaupunki on solminut kaavoituksen käynnistämis- ja yhteistoimintasopimukset koskien alueen toteuttamista kahden kerrostalotontin osalta. Em. sopimuksiin perustuen laaditaan esisopimukset ja lopulliset kauppakirjat. Tavoitteena on, että kaupungille tuloutuu tonttien myynnistä tuloja vuosien 2015 - 2019 aikana. Yksi muodostettavista kerrostalotonteista jää kaupungin tuleviin tarpeisiin ja se myydään, kun toimija tämän tontin toteuttamiseksi jatkossa selviää. 5.8.2 Rakentamiskustannukset Alueella on jo pääosin kunnallistekniikan verkosto. Kustannuksia syntyy verkostojen uudistamisesta ja mahdollisista siirroista. Aiheutuvat kustannukset on sovittu toteuttajien kustannettaviksi. Kaupunki myy tontit ja rakennuttajat toteuttavat rakentamisen. 6 Asemakaavamuutoksen toteutus Kaavamuutosalueelle muodostuva rakennusoikeus on suunniteltu rakennettavaksi ja otettavaksi asemakaavan mukaiseen käyttöön vuosien 2015 – 2019 aikana. Hankkeesta on laadittu kaavoitus – ja yhteistoimintasopimukset, joilla kaupunki ja rakennusliikkeet ovat sopineet kaavamuutosalueen toteuttamiseen liittyvistä osapuolten välisistä oikeuksista ja velvoitteista. Alueluovutuksista sovitaan kiinteistökaupan esisopimuksilla ja niihin perustuvilla kauppakirjoilla. Asemakaavan muutoksen toteutusta ohjaa kaupungin rakennusvalvontaviranomainen. 7 Yhteystiedot Ylivieskan kaupunki /Tekninen palvelukeskus, Kyöstintie 4, 84100 YLIVIESKA / kaupunginarkkitehti Risto Suikkari, 044 4294 232 / kaavasuunnittelija Riitta Konu-Vierimaa, 044 4294 233 / kaavoitusinsinööri, Eriia Laru, 044 4294 423 [email protected] Kaavoitusasioita voi seurata myös Internetissä osoitteessa www.ylivieska.fi/Kaavoitus LIITTEET
© Copyright 2024