täältä - Pellon kunta
Kuntastrategia 2015–2020 SISÄLLYS JOHDANTO....................................................................................................... 3 Kuntastrategian työryhmä: Antti Mäkituomas, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Risto Kuusijärvi, kunnanhallituksen puheenjohtaja Tuomo Waara, kunnanvaltuuston varapuheenjohtaja Johanna Oksman, kunnanvaltuuston ja hallituksen jäsen Jussi-Pekka Heinonen, kunnanvaltuuston jäsen Erkki Muukkonen, kunnanvaltuuston jäsen ja varapuheenjohtaja Sami Baas, kunnanjohtaja Esa Kassinen, vt. osastopäällikkö (31.12.2014 asti), 1.3.2015 alkaen Tapio Lindén, kunnan insinööri Johanna Korteniemi, hyvinvointijohtaja Laura Enbuska, elinvoimajohtaja Saila Sirkkala, asiantuntija Timo Sirkkala, asiantuntija 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Nykytila ............................................................................................. 4 1.2 Tulevaisuuden näkymiä ....................................................................... 5 1.3 Kunnan SWOT-analyysi ....................................................................... 7 2. STRATEGISET PÄÄTAVOITTEET 2.1 Tahtotila 2030 ................................................................................... 8 2.2 Strategiset painopisteet 2015-2018 ................................................. 14 2.3 Kunnan arvoperusta ......................................................................... 15 3. STRATEGISET LINJAUKSET JA TAVOITTEET 3.1 Kunnan persoonallisuustekijät ja tavoitteet ..................................... 16 3.2 Pääviestit ja tarina .......................................................................... 16 3.3 Strategiset linjaukset ......................................................................... 17 3.3.1 Asukkaat ja hyvinvointi ................................................... 17 3.3.2 Elinkeinot ja kilpailukyky ..................................................... 20 3.3.3 Ympäristö ja viihtyisyys .................................................... 21 3.3.4 Henkilöstö ja johtaminen ................................................. 22 3.3.5 Kuntatalous, tasapainoisuus ja omistajapolitiikka............... 24 3.4 Omistajapolitiikka ja omistajaohjaus ................................................ 26 4. STRATEGIAN TOIMEENPANO 4.1 Päävastuu ja johtaminen .................................................................. 29 4.2 Luottamushenkilöviestintä sekä luottamushenkilöiden perehdyttäminen ja sitouttaminen .................................................... 30 4.3 Asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet .................... 30 5. STRATEGIAN SEURANTA JA ARVIOINTI 5.1 Seurannan keinot .............................................................................. 31 5.2 Seurannan sykli ja reagointi .............................................................. 31 LIITTEET 2 JOHDANTO Elethään ko Pellossa Edessäsi on harkittu ja kaunis Pellon kunnan kuntastrategia. Strategia on kartta, jonka avulla meidän tulee suunnistaa yhdessä tuumin kohti vuotta 2030. Tämä strategia ei ole vain yksi virkamieskunnan tuottama paperi lisää, vaan se on perinpohjaisena yhteistyönä tehty vahva tahdonilmaisu, joka auttaa toteuttamaan kehitystoimiamme. Hyvään taustatyöhön pohjautuvan kuntastrategiamme tekemiseen osallistui yritysten edustajia, kuntalaisia ja valtuutettuja hyvässä yhteisymmärryksessä, kaikki samaan horisonttiin tähystäen. Strategian linjausten lähtökohtina ovat pellolaisten ja Pellon omat vahvuudet. Niiden varaan on koottu realistisia tavoitteita, joiden avulla menemme kohti parempaa, toimivampaa ja palvelevampaa Pelloa. Visiomme mukaan vuoden 2030 Pello on ennakkoluulottomasti kasvava, Väylänvarren eloisin elinympäristö ja logistinen keskus kalotilla. Kunnanvaltuustossa olemme linjanneet, että jatkamme itsenäisenä Pellona. Itsenäisyyden mahdollistaa terve talous. Tarjoamalla aktiivisen ja elinvoimaisen keskuksen yrityksille sekä hyvää, monipuolista ja virikkeellistä elämää kaiken ikäisille kuntalaisille, pystymme luomaan työpaikkoja, ja sitä kautta kohentamaan taloutta. Pidän vision mukaisen tahtotilan saavuttamista erittäin mahdollisena, mikäli vain käytämme strategiaa kaiken toimintamme manuaalina ja päätöksenteon välineenä. Yhteisiksi arvoiksemme on kirjattu ennakkoluulottomuus, luotettavuus ja kannustavuus. Noiden arvojen kautta toivon teidän strategiaakin tarkastelevan. Kyllä se häätyy kannattaa! Pellossa 3.6.2015 Sami Baas Sami Baas kunnanjohtaja 3 I LÄHTÖKOHDAT 1.1.Nykytila Pellon kuntastrategian työstäminen on jatkoa Pellossa to- Hyväksytyssä Pellon kuntastrategiassa 2030 on teutettuun Pello 2020 – Prosessit organisaatiouudistuksessa linjattu seuraavat sisällöt: -kehittämishankkeeseen. Organisaatiouudistuksen tulok- • Tahtotila 2030 Hyvinvointi ja Elinvoima sena Pellon kunta aloittaa vuoden 2015 alussa toimintansa • Strategiset painopisteet uudenmuotoisena organisaationa, jossa palvelutuotanto • Strategiset linjaukset jakautuu hyvinvointi- sekä elinvoimaprosesseihin. Johtamis- • Kunnan arvoperustat prosessien kehittämisen keskiössä on kunnan toimintaa • Kunnan persoonallisuustekijät aidosti ohjaava kuntastrategia, joka perustuu uudistuvan kuntalain vaatimuksiin. Pellon kunnan strategiatyön pohjana toimivat Kuntalaiskysely 2014, Asukkaiden palvelutarpeiden, rekrytointitarpeiden ja Kuntalaki edellyttää, että kuntastrategiassa asetetaan pitkän talouden ennakointi (ART) 2013, Pello 2020 – Prosessit organi- aikavälin tavoitteet ainakin kunnan asukkaiden hyvinvoinnin saatiouudistuksessa 2014, Taloussuunnitelma 2015–2016 sekä edistämiseen, palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen, Pellon kunnan uuden organisaation päälinjaukset 2014. kunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädettyihin palvelutavoitteisiin, omistajapolitiikkaan, henkilöstöpolitiikkaan, Strategiaprosessin alussa toteutettiin yrityshaastattelu, kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuk- työstettiin kilpailijakartoitus kirjoituspöytätutkimuksena siin sekä elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittämiseen sekä kartoitettiin toimintaympäristössä tapahtuvia ilmiöitä ja liittyen. Tavoitteiden tulee ohjata kaikkea kunnan toimintaa. muutostrendejä. Kaikki em. johtopäätökset on kootusti työstetty SWOT-analyysiin, joka on toiminut keskeisessä roolissa Pellon kunnanvaltuusto hyväksyi uudistetun kuntastrategian strategisia päätavoitteita määriteltäessä. kokouksessaan 15.12.2014. Kuntastrategian työstämisen pääajatuksena on ollut luoda riittävän markkina- ja asukaslähtöi- Kuntastrategia on Pellon kuntayhteisön strategia. Tulevai- nen näkökulma sekä sisältömääritykset, joissa on huomioitu suuden tahtotilan toteutumiseen vaikuttavat laajasti koko myös uuden kuntalain edellyttämät sisältövaatimukset. kunnan eri toimijat, joten kuntastrategia ei ole ainoastaan kuntaorganisaation strategia. Pellon kuntastrategian toteutumisen kannalta keskeisiä toimijoita ovat mm. • kuntalaiset, asukkaat ja yhteisöt • yritykset, seurat ja järjestöt sekä eri palveluiden tuottajat • kunta palveluiden järjestäjänä ja tuottajana 4 1.2. Tulevaisuuden näkymiä Pellon kunnan strategiaprosessissa arvioitiin ja huomioitiin Länsimaisen työn radikaali murros, joka johtuu tuo- toimintaympäristön kehitys ja siinä nähtävissä olevat muu- tannon siirtymisestä ja talouden digitalisoitumisesta. Yhä tokset. Toimintaympäristön tarkastelu perustuu informaa- useamman on keksittävä itse itselleen työ. Hyödynnetään tioon, jota on saatavissa tilastoista, ennusteista sekä niiden mahdollisuus luoda etätyötä tekeville paras mahdollinen pohjalta tehdyistä johtopäätöksistä. toimintaympäristö. Tunnistettavia megatrendejä Sosiaaliset ja henkiset tarpeet korostuvat: uudenlaiset Sitra on julkistanut syyskuussa 2013 trendilistan, jossa on sosiaalinen pääoma, onnellisuus ja hyvä elämä. Tarvitaan uusi kuvattu Suomen kannalta kiinnostavimpia megatrendejä. käsitys hyvinvoinnista ja keinoista, joilla hyvinvoinnin ongelmia Nämä megatrendit vaikuttavat siihen millaiseksi tulevaisuus ratkotaan. Mahdollisuus Pellolle puhutella kannustavalla ja per- muotoutuu. Sitra päivittää trendilistan vuosittain soonallisella, välittävällä yhteisöllisyydellään uusia kuntalaisia. hyvinvoinnin tarpeet, kuten yhteenkuuluvuus, osallisuus, (www.sitra.fi). Data vaurauden ja vallan lähteenä: tieto on resurssi, joka Kaikki Sitran listaamat megatrendit koskevat myös Lappia ei koskaan lopu. Sanotaan, että tiedosta ja datasta tulee sitä ja Pelloa. Trendilistalla erityisesti seuraavat megatrendit vai- arvokkaampaa, mitä enemmän sitä käytetään. Avoimen kuttavat Pellon kehitykseen ja/tai voidaan hyödyntää Pellon datan avulla voidaan tukea oppimista, päätöksenteon proses- kunnan tulevaisuuden kehittämisessä. seja ja muiden resurssien älykästä käyttöä. Digitaalinen tiedon jakaminen mahdollistaa datan kehittämisen ja hyödyntämisen. Superseniorit luovat uudenlaisia tarpeita ja palveluja. Heis- Mitä enemmän tarjotaan avointa, maksutonta dataa, sitä tä voi tulla merkittävä yhteiskunnallinen voima. Kronologi- enemmän syntyy sen hyödyntämismahdollisuuksia yhteisö- sesta iästä katse siirtyy toimintakykyyn liittyvään ikään ja sen jen, yritysten ja koko yhteiskunnan käyttöön. Voidaan luoda tuomiin mahdollisuuksiin. Haasteena ikääntyvissä yhteiskun- toimintaympäristöjä lisääntyville tieto- ja etätyöläisille. nissa on se, miten ihmisten pidentyvää terveyttä, toiminta- ja suorituskykyä sekä vahvaa osaamisen potentiaalia pidetään Kamppailu luonnonvaroista kiihtyy: uudenlaiset kestä- yllä. Vanhemmalla väellä on runsaasti aikaa, varallisuutta, vän kulutuksen ja luonnonvarojen käytön ja hallinnan tavat osaamista, taitoja ja viisautta, jotka voivat tavalla tai toisella ovat kriittisiä tulevaisuuden kannalta. hyödyttää koko yhteiskuntaa. Käsillä on mahdollisuus luoda kiinnostava toiminta- ja elinympäristö lisääntyvälle joukolle Älyteknologia arjessa: sensorit, mittauslaitteet ja genomi- aktiivisia ja pohjoista elämänrytmiä arvostaville ikäihmisille. tieto tekevät tuloaan terveyteen lähes samalla varmuudella 5 kuin kännykät aikoinaan viestintään. Terveydenhuollossa kien läheiseltä maaseudulta kaivataan rauhaa ja yhteyksiä, tulisikin kuumeisesti pohtia, mitä ihmiset itse keräämillään maaseudun keskuksilta pienimuotoisuutta ja yhteisöllisyyttä terveys- ja hyvinvointitiedolla tekevät ja miten se ohjaa ja syvältä maaseudulta vapautta. Kaupungeilta kaivataan heidän käyttäytymistään. säpinää ja monipuolisuutta. Lapille erityisen merkittävä megatrendi on arktisten Nuorten toimeentulo-, asumis- ja elämäntapareseptien alueiden merkityksen huima kasvu, niin poliittisesti kuin alueelliset erityispiirteet ovat seuraavat: taloudellisesti. Maailma ”kääntyy ylösalaisin” – pohjoisuus ja arktisuus kiinnostavat ja luovat imua. Erityisesti kaksi maa- ”Kaupunkien läheiselle maaseudulle sijoitettuja unelma- ilmanluokan tekijää tulevat vaikuttamaan Suomen tulevai- tulevaisuuksia profiloivat kulttuuri ja perinteet, monipaikkai- suuteen: suuret kaasu- ja öljyesiintymät sekä kaivostoiminta suus, lapset, yksityisyys, järven läheisyys ja hyvin monenlaiset arktisilla ja pohjoisilla alueilla luovat mittavia mahdollisuuksia elämäntapareseptit. koko Suomen elinkeinoelämälle. Toiseksi Jäämeren sulami- Näitä tulevaisuuksia luonnehti yleisemmin monipaikkainen nen avaa mahdollisesti uusia logistisia reittejä. Toteutuessaan työ ja monipuolinen puuhastelu omassa rauhassa. Peräti 55 nämä reitit mahdollistavat maailmanlaajuisten kuljetus- % nuorista sijoitti unelmatulevaisuutensa kaupunkien lähei- reittien synnyn, joka voi saada aikaan suuren muutoksen selle maaseudulle. globaalissa logistiikassa kohti pohjoista. Maaseudun keskuksiin (kirkonkyliin ja kyliin) sijoitetPellon sijainti tarjoaa mahdollisuuksia olla kiinteä osa laajem- tuja unelmatulevaisuuksia profiloivat työ pienessä yksikös- paa kalottialueen kokonaisuutta. Rajanaapurit Ruotsi ja Norja sä, yhteisöllisyys, turvallisuus ja osallistuminen. Pienuus ja ovat perinteisesti olleet luontevia yhteistyökumppaneita, joiden yhteisöllisyys sekä läheisyyden ekonomia luonnehtivat näitä kanssa käytävää vuoropuhelua voisi laajentaa. Arktisen alueen tulevaisuuksia. Maaseudun keskusten osuus nuorten unel- taloudellisen merkityksen kasvu on saanut aikaan sen, että matulevaisuuksista oli 10 %. myös yritysyhteistyö on eri aloilla laajentunut Pohjoiskalotille. Esimerkiksi yhdyskuntarakenteen osalta nuorten unelmiin Tulevaisuudessa maaseudun arvo nousee nuorten aikuisten arvomaisemassa 6 vastaaminen tarkoittaisi puutarhakaupunkien ja hajautetun yhdyskuntarakenteen edistämistä.” (SITRA) Turun Yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskusksessa on Pellolle tämä elämäntyylin lisääntyvä kiinnostus luo mahdol- selvitetty nuorten tulevaisuuskuvia maaseudun kehittämis- lisuuksia luoda vireä ja ”Kylä-lähiö” elämisen laatua arvosta- työn lähtökohtana. Nuorten unelmatulevaisuuksissa kaupun- ville ja hakeville lapsiperheille. 1.3. SWOT -analyysi Pellon keskeiset hyödynnettävät veto- b) Hyvinvointi Pellon strategiaprosessin aluksi taustatyön voimatekijät nelikenttäanalyysin pohjal- • Hyvinvoiva pellolainen. tulokset koottiin SWOT-nelikenttäanalyysiin, ta ovat: • Elinympäristön viihtyisyys. joka on yleisesti käytetty toiminnan analy- • Yhteismarkkina-alue: yhteistyö yli rajojen. • Tasapainoinen väestörakenne. sointimenetelmä. Analyysin avulla voidaan • Logistinen sijainti; kalotin ytimessä, • Välittävä ja hyväksyvä yhteisöllisyys. selvittää sisäiset vahvuudet (strengths) ja heikkoudet (weaknesses) sekä tulevaisuuden ulkoiset mahdollisuudet (opportunities) ja uhat (threats). Napapiirillä, Väylän varressa. • Euroopan paras lohijoki ja kalastus• Omaleimainen paikalliskulttuuri ja tarinat. • Luonnonkauniit asuin- ja vapaa-ajan ympäristöt. Konkreettiset toimintaratkaisut kumpu- • Bioenergiaosaaminen ja palvelut. avat edellä olevan nelikentän ruutuihin • Monipuolinen elinkeinorakenne ja kasvava kirjatuista asioista: • Vahvista vahvuuksia ja hyödynnä niitä jatkossakin. • Korjaa ja paranna löydettyjä heikkouksia. mahdollisuudet. matkailualueet. • Elämänlaatu ja turvallisuus. Ks. SWOT-analyysiliitettä • Motivoivat kulttuuri- ja vapaa-ajan teollisuusalue. • Laadukkaat ja arvostetut peruspalvelut: varhaiskasvatus, koulutus ja vanhuspalvelut. c) Kehittyvä kuntakeskus Väylän varrella • Kilpailukykyinen ja verkostoitunut seutukeskus. • Kuntakonsernin talouden tasapaino ja ohjaus. • Kannustava ja innovatiivinen palvelukeskus. • Muutosjohtaminen ja tuottava henkilöstö. • Toimiva kolmas sektori. Kaikkia heikkouksia ei voida poistaa, mutta niiden vaikutusta pitää pyrkiä lieventämään. Pellon kriittiset menestystekijät • Hyödynnä mahdollisuudet resurssien SWOT-analyysin pohjalta ovat: mukaisesti. • Varaudu uhkiin hyvällä suunnittelulla, a) Elinvoima jolloin ikävät asiat eivät tule yllätyksenä. • Pello – tunnettuuden ja maineen vahvistaminen. • Yrittäjyyden ja työllisyyden nostaminen. • Kestävä ja monipuolinen puhtaan joki luonnon ja luontopalveluiden tuotteistaminen ja jakelu. • Osaaminen ja koulutus. • Hyvät yhteydet ja kehittyvä toimintaympäristö Kalotilla. 7 II STRATEGISET PÄÄTAVOITTEET 2.1 Tahtotila 2030 Pellon tulevaisuuden visio määrittää kiteyte- Väylänvarren eloisin elinympäristö: tysti koko kunnan tahtotilan. Vision avulla Pellon välittävä, virikkeellinen, viihtyisä ja pyritään luomaan kaikille toimijoille yht- laadukkaasti toimiva elinympäristö tun- enäinen kuva tulevaisuudesta, joka on riit- netaan hyvin ja se kiinnostaa kasvavassa tävän innostava, selkeä ja ajattelua ohjaava. määrin nuoria lapsiperheitä. Alue puhuttelee elämänlaatua, luontoa, ja kiireetöntä, Pellon tahtotila vuonna 2030: helppoa arkea arvostavia ihmisiä, joita ”Elethään hyvvää elämää!” kiinnostavat maaseutumaiset ja idylliset asumisen muodot sekä hyvät mahdollisuu- Ennakkoluulottomasti kasvava, Väylän- det etätyöhön. Omaleimainen, elävä paikal- varren eloisin elinympäristö ja logistin- liskulttuuri vahvistaa kunnan profiilia. en keskus kalotilla. Kalotin logistinen keskus merkitsee, Ennakkoluulottomasti kasvavalla että Pello on aktiivisesti mukana kalotin tarkoitetaan eteenpäin pyrkivää, pysty- yhteistyöverkostojen vahvistamisessa ja vää ja rohkeasti erikoistumiseen tähtäävä hyödyntää aktiivisesti pohjoisen kehitysmah- toimintaa entistä nopeammin muuttuvassa dollisuudet parantamalla saavutettavuuttaan toimintaympäristössä. Ennakkoluuloton sekä logistisia yhteyksiään, palvelujaan ja asenne yrittämiseen ja tekemiseen, kan- asemaansa kolmen valtakunnan markkinoilla. nustava ilmapiiri sekä luottamusta herättävä pitkäjänteinen toiminta luovat positiivista mainetta ja vetovoimaa alueelle. 8 TAHTOTILA TULEVAISUUDESTA 2030 VISIO Ennakkoluulottomasti kasvava, Väylänvarren eloisin elinympäristö ja logistinen keskus Kalotilla. 9 Tarkennettuna Pellon kunnan tahtotila 2030 on avattu kahden pääsektorin TAHTOTILA TULEVAISUUDESTA 2030 HYVINVOINTI osalta seuraavasti: PARAS PAIKKA KASVAA JA ELÄÄ Tahtotila Hyvinvointi Tahtotila Elinvoima Tahtotilan mahdollistajat: • Osaavan työvoiman saatavuus. • Halu auttaa yrityksiä kasvamaan, menestymään ja hyödyntämään Kalotin tarjoamat kansainvälistymismahdollisuudet. • Positiivinen mielikuva viihtyisästä sekä sujuvien ja esimerkillisten palvelujen ELÄVÄISIN VÄYLÄN KULTTUURIIDENTITEETTI TORNIONJOKILAAKSON HYVÄ ARKI & HYVÄ ELÄMÄ Pellosta. • Kuntalaisten omaehtoinen hyvinvoinnin edistäminen. • Saavutettavuuden jalostaminen. 10 VÄLITTÄVIN YHTEISÖ VIIHTYISIN ASUINYMPÄRISTÖ TAHTOTILA TULEVAISUUDESTA 2030 HYVINVOINTI – JOKILAAKSON HYVÄ ARKI JA HYVÄ ELÄMÄ ”Elethään ko Pellossa” 1. Välittävin yhteisö 3. Paras paikka kasvaa ja elää • tasokkaat palvelukonseptit • Pello “erikoistuu” lapsiperheiden tarpeisiin ja odotuksiin • kaiken kattava palvelutarjonta • laadukkaimmat varhaiskasvatus- ja koulupalvelut • turvallisin ja virikkeellisin kyläyhteisö • turvallinen vapaa-aika • koti Pellossa, työ lähialueella-aseman vahvistaminen ja tunnettuus 2. Eläväisin väylän kulttuuriidentiteetti 4. Viihtyisin elinympäristö • paikalliskulttuurin elävöittäminen • kylämiljöön ja ranta-alueen viherrakentaminen ja • kolmannen sektorin koordinointi • tuotteistus ja markkinointi maisemointi • tonttitarjonnan lisääminen ja tunnettuuden parantaminen • tunnetut kuntalaiset alueen mannekiineiksi 11 TAHTOTILA TULEVAISUUDESTA 2030 ELINVOIMA KIINNOSTAVIN YRITYSPUISTO LAPISSA HYÖDYNNETYIN ASEMA KALOTILLA – PARAS SIJAINTI KALOTILLA TORNIONJOKILAAKSON AKTIIVINEN KESKUS & HYVÄ BUSINESS TUNNETUIN BIOENERGIAOSAAMISESTA 12 JALOSTUNEIN LOHENKALASTUMATKAILUKOHDE LAPISSA JA KALOTILLA TAHTOTILA TULEVAISUUDESTA 2030 ELINVOIMA – JOKILAAKSON AKTIIVINEN KESKUS & HYVÄ BUSINESS ”Me pärjäämä kalotilla.” 1. Hyödynnetyin asema kalotilla 3. Jalostunein lohenkalastusmatkailukohde Lapissa ja kalotilla • erikoistuminen kalotin markkina-alueen ja verkostojen hyödyntäminen • erikoistuminen lohenkalastusmatkailuun: Tornionjoki on • logistisen aseman hyödyntäminen kalotilla Euroopan tunnetuin lohenkalastuskohde • hyödynnetään aktiivisesti kolmen valtakunnan markkinat • tuotteistus- ja jakelutiekanavat kehittyvät ja pohjoisen hankkeet • saavutettavuus ja kulkuyhteydet kehittyvät • saavutettavuuden ja yhteyksien kehittäminen 2. Kiinnostavin yrityspuisto Lapissa 4. Tunnetuin bioenergiaosaamisestaan • innostavin yritysyhteistyö • Pellossa erikoistutaan uusiutuviin energiatuotantoihin: • edullisin ja monipuolisin teollisuusalue Lapissa • logistiikkaa ja kaivannaisteollisuutta palveleva konepajateollisuus • yrityshotelli ja etätyömahdollisuudet ekopolttoaineiden ja bioenergian hyödyntäminen • luodaan alueelle energiaklusteri, energia-alan osaamiskeskittymä: kouluttautumis- ja kehittämismahdollisuuksien lisääminen • esimerkilliset tietoliikenneyhteydet • investoreiden aktiivinen hankinta 13 2.2 Strategiset painopisteet 2015–2020 HYVINVOINTI – JOKILAAKSON HYVÄ ARKI JA HYVÄ ELÄMÄ ”Elethään ko Pellossa” Pellon kunnan tahtotilaa yksilöivät ja täsmentävät keskeisimmät strategiset painopisteet, joiden avulla saavutetaan toivottu tulevaisuudenvisio. Pellon kunnan strategiset painopisteet kiteytetysti: 1. Kilpailukykyinen jokiseutukeskus hyödyntää aktiivisesti 1. Välittävin yhteisö asemaansa Kalottialueella. • Palvelukonseptien jalostaminen: yksityinen 3. Paras paikka kasvaa ja elää 2. Elinkeinoelämän houkuttelevat yrityspuistopalvelut sekä ja julkinen palvelutuotanto yhteismitalliseksi. • Lapsiperheiden palvelukonseptien ja kunnan edelläkävijyys tunnetaan. • Asukkaiden yhteisöllisyys, osallisuus ja kannustemallien jalostaminen 3. Vetovoimainen jokiseutu puhuttelee nuoria ja lapsi- kotiseutukasvatus • Koti Pellossa, työ lähialueella -aseman perheitä elämisen laadukkuudella. • Virikkeellinen vapaa-aika. vahvistaminen, tuotteistaminen ja 4. Asukkaat osallistuvat, välittävät, ovat ylpeitä koti- • Kylätoimikuntien yhteistyön kehittäminen tunnettuus kunnastaan sekä edistävät viihtyisän yhteisön elämäntapaa. ja kolmannen sektorin aktivointi • Kouluverkoston ja harrastustoiminnan 5. Eläväinen paikalliskulttuuri vahvistaa yhteisöllisyyttä. • Positiivinen viestintä: palvelutarjonnan säilyttäminen/vahvistaminen 6. Tasapainoinen talous turvaa laadukkaat palvelut. tietoisuuden ja tunnettuuden varmistaminen • Esimerkillisen laadukkaat palvelut ikäihmisille ja lapsiperheille 2. Eläväisin väylän kulttuuri-identiteetti • Pellolaisen meän kulttuuri-identiteetin vah- 4. Viihtyisin elinympäristö vistaminen ja elävöittäminen, osallistavuus ja • Kyläkeskuksen ja ranta-alueiden tunnettujen pellolaiten hyödyntäminen suunnitelmalliset viherrakentamis-, • Talkoohengen ja kotiseutuylpeyden nostat- maisemointi- ja ympäristötoimet taminen: positiivinen ilmapiiri ja tekemisen • Kaunein kotimaisema -kilpailu aktivoimaan meininki ja kannustamaan yksityisiä maisemanhoitoon • Pellolaisuus lisää tunnettuutta: huomion- • Pientaloalueiden suunnittelu ja kaavoitus arvoinen ja suunnitelmallinen viestintä sekä tunnettuuden lisääminen • Tapahtumakoordinointi ja viestintä sekä • Vapaa-ajan tonttitarjonnan ja identiteetin johtaminen: vastuuhenkilön tunnettuuden lisääminen resursointi 14 • Huomionarvoinen viestintä ja markkinointi ELINVOIMA – JOKILAAKSON AKTIIVINEN KESKUS & HYVÄ BUSINESS ”Me pärjäämä kalotilla.” 2.3 Kunnan arvoperusta Pellon kunnan arvot määrittävät ne yhteisesti merkitykselliset ja tärkeät tekijät, jotka ohjaavat päätöksentekoa ja joihin keskeisimmät linjaukset voivat aina nojautua. Arvot pitää liittää koko yhteisön kilpailutekijöiden kehittämiseen. Ne saavat merkitystä vain sitä kautta, että kuntalaiset ja kunnan 1. Hyödynnetyin asema kalotilla • Liiketoimintamahdollisuudet kalotilla - 3. Jalostunein lohenkalastusmatkailukohde Lapissa ja Kalotilla toimintaohjelma: Pello esimerkillisesti • Erikoistuminen lohenkalastusmatkailuun: kalotilla • Kalastus- ja luontomatkailutarjonnan tuot- • Kalotin yhteistyöverkostot ja viestintä: teistaminen ja jakelutieratkaisut kehittyvät: aktiivinen edunvalvonta logistiikassa oheistuotteet ja palveluverkosto (Miekojärvi • Logistisen osaamisen ja palveluiden yms. vesistöalueet) jalostaminen • Huomioidaan matkailussa lasten kanssa • Tavaroiden ja ihmisten logistinen matkustavien ja lasten itsensä tarpeet vaihtopaikka • Kehitytään turvallisimmaksi lomakohteeksi • Yhteyksien ja saavutettavuuden kehittämi- Suomessa nen: tie- ja rataverkosto • Vahvistetaan mielikuvaa Pellosta puhtaimpana ja rauhallisimpana luontolomakohteena 2. Kiinnostavin yrityspuisto Lapissa • Kehitetään saavutettavuutta ja kulkuyhteyksiä • Erilaistava markkinointiviestintä • Yrityspuisto-toimintaan ja palvelukonsepsuutta vahvistetaan 4. Tunnetuin bioenergiaosaamisestaan • Yrityspuiston laajentaminen: hankitaan • Luodaan alueelle energiaklusteri: maata ja luodaan laadukkaat puitteet suunnitelmallinen verkottuminen • Yrityshotelli ja tietoliikenneyhteydet: • Bioenergiaosaamisen tuotteistus ja etätyömahdollisuuksien konseptointi markkinointi • Huomionarvoinen markkinointiviestintä: • Tuulipuiston sijoittuminen Pello pohjoisen esimerkillisin kunta • Energia-alan osaamiskeskittymä: kouluttautu- • Investorihankintaa avainhankkeisiin mis- ja kehittämismahdollisuuksien lisääminen tiin satsataan: yritysilmastoa ja vetovoimai- henkilöstö ymmärtää niiden liittyvän omaan toimintaympäristöönsä. Pellon kunnan arvoiksi on kiteytetty seuraavat: Kannustaminen: “ Kyllä se häätyy kannattaa.” Ennakkoluulottomuus: “Pyrevä ja pruuvaava Pello.” Luotettavuus: ”Avoin, arvostava ja uskottava.” 15 III STRATEGISET LINJAUKSET Pellon kunnan perustehtävä on turvata nykyaikainen hyvin- 3.2 voinnin perusta ja luoda edellytykset ihmisten ja yritysten Pellon kunnan palvelulupaus ja viestinnällinen pääsanoma: menestymiselle ja viihtymiselle Pellossa ja Väylänvarressa. Elethään hyvvää elämää. 3.1 Kunnan persoonallisuustekijät Pääviestit ja tarina Vahva organisaatioidentiteetti yhdistää arvot ja vahvuudet. Pellon tarina Menestyvillä yhteisöillä on usein paljon yhteistä. Niitä yhdistää Pellolaisuus syntyy väylistä ja silloista, risteyksistä ja vaihdosta. selkeä käsitys omista vahvuuksista, tavoitteista ja arvoista. Väylä virtaa pohjoisesta etelään yhdistäen maan ylä- ja Vahva identiteetti tekee organisaatiosta itseohjautuvan, koska alapuoliskon, erottaen lännen ja idän. Sen juoksussa virtaa sen ansiosta asiat ymmärretään samalla tavalla kaikilla tasoilla. tietoa, haasteita, harrasteita, taitoja, ruokakulttuuria, muistoja, perinteitä ja uutta raikasta vettä. Pellon vahvojen vetovoimatekijöiden ja arvojen pohjalta kiteytetään Pellon kunnan persoonallisuustekijät, joiden Silta kurottaa väylän yli Ruotsiin, länteen, ulkomaille, ja Pelloon varaan identiteetti työstetään. se tuo maailman. Siltaa pitkin kulkee neljä kulttuuria kahteen suuntaan – tulee, menee, vie, maustaa ja jää. Ihmiset, tavarat, Persoonallisuustekijät luovat edellytykset rakentaa menestyvä taidot ja yritykset kulkevat reippaana virtana. Sillan kulkijat maine sekä toisaalta sisäinen ilmapiiri ja pohja viihtymiselle tuovat mukanaan avaran väylän erilaisuuden ymmärtämiselle ja Pellossa ja Väylänvarrella; niiden varaan rakennetaan Pellon vapaudelle. Avoimuuden ja traditioiden silta ylittää sukupolvien luonteikkuus, erottuvuus, puhuttelevuus sekä tunnettuus. kuilun. Perinteet ja juuret yhdistävät ja sitovat. Niiden turvin on hyvä rohkaistua ulos ja eteenpäin: uusille väylille, valtaväylille, Pello on: reiteille omaan pellolaisuuteen ja siitä ammentamiseen! Eloisa - Rempseä, virikkeellinen ja positiivinen 3.3 Strategiset linjaukset Pellon kunnan strategisissa linjauksissa määritellään asukasLämminsyäminen lähtöisesti sisällöt, joita koko kuntayhteisön tulee saada aikaan. - Koskettava, välittävä ja vieraanvarainen Juureva Strategiset linjaukset on määritelty seuraaviin viiteen osatekijään: - Aito, optimistinen ja ylpeästi historiastaan ponnistava • Asukkaat ja hyvinvointi • Elinkeinot ja kilpailukyky • Ympäristö ja viihtyisyys • Henkilöstö ja johtaminen • Kuntatalous, tasapainoisuus ja omistajapolitiikka 16 3.3. STRATEGISET LINJAUKSET 3.3.1. ASUKKAAT JA HYVINVOINTI Päälinjaukset: Arviointimittarit Nykytila Tavoitetila 2020 ·· Paras paikka kasvaa ja elää sekä välittävin yhteisö Määrälliset ·· Väkiluku ·· Esimerkillisen laadukkaat palvelut lapsiperheille ja ikäihmisille ·· Muuttotase ·· Kouluverkoston ja harrastustoiminnan vahvistaminen ·· Ikärakenne ·· Koti Pellossa – työ lähialueella -asemointi kilpailukykyiseksi vaihtoehdoksi ·· Nuorisotyöttömyysaste Määrälliset ·· Väkiluku 31.12.2013 Ikärakenne, haastava • 0-14-vuotiaiden osuus väestöstä, 9,6 % • 15-64-vuotiaiden osuus väestöstä 58,2 % • 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä 32,2 % ·· Työllisyysaste ·· Muuttotase 2013 ·· Työpaikkojen lukumäärä ·· Syntyvyys ·· Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisistä ·· Työttömyysaste 31.12.2103 16,8 % ·· Nuorisotyöttömyysaste 2013, 12,5 % ·· Nuorisotyöttömyys 47 % ·· Työllisyysaste ·· Lapsiperheiden palvelukonseptien ja kannustemallien jalostaminen ·· Virikkeellinen ja turvallinen vapaa-aika ·· Asukkaiden yhteisöllisyys, osallisuus ja kotiseutukasvatus ·· Syntyvyys ·· Työttömyysaste ·· Kylätoimikuntien yhteistyön kehittäminen, ja kolmannen sektorin aktivointi ·· Koulutuksessa aloittaneiden määrä perusopetus / lukio / muu II asteen koulutus ·· Palvelukonseptien jalostaminen: yksityinen ja julkinen palvelutuotanto ·· Ikäihmisen laitoshoidossa ja kotona asuvien osuuden suhde ·· Positiivinen viestintä ·· Ikäihmisten osuus tehostetussa palveluasumisessa ·· Lapsiperheiden kotipalveluiden käyttö: perheitä/lapsia/tunteja ·· Perusterveydenhuollon jonotusajat vrk ·· Kunnan vuokra-asuntojen käyttöaste ·· Rakennuslupien määrä ·· Maahanmuuttajien määrä ·· Työllisyysaste 31.12.2012 ·· Työpaikkojen lukumäärä 31.12.2012 ·· Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisistä Määrälliset 3739 ·· Väkiluku 3 800 ·· Muuttotase 0 ·· Syntyvyys ·· ikärakenne nuorentuu, lähestyy Lapin keskitasoa 0–14 osuus väestöstä 5–64 osuus väestöstä yli 65-v osuus väestöstä -28 21 ·· Työttömyysaste 1266 ·· Työpaikkojen lukumäärä 79,2% ·· Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisistä ·· Koulutuksessa aloittaneiden ·· Koulutuksessa aloittaneiden määrä määrä lukio 36, alakoulu 20 36 paikkaa Lukio · · Ikäihmisen laitoshoidossa ja 18 paikkaa Alakoulu kotona asuvien osuuden suhde ·· Ikäihmisen laitoshoidossa ja kotona asuvien osuuden suhde 4,4% / 9% ·· Ikäihmisten osuus tehostetussa palveluasumisessa ·· Ikäihmisten osuus tehostetussa palveluasumisessa 6 % ·· Lapsiperheiden kotipalveluiden ·· Ikäihmisen laitoshoidossa ja kotona käyttö ·· Lapsiperheiden kotipalveluiden käyttö asuvien osuuden suhde 4,4% / 9% ·· Perusterveydenhuollon ·· Terveyspalveluiden jonotusajat: ·· Lapsiperheiden kotipalveluiden määrä kiireettömän hoidon hammaslääkäri 1-2vkoa, suuhygienisti jonotusajat ··2vkoa, Terveyspalveluiden jonotusajat lääkäri 2 vkoa, sairaanhoitaja 1-3 päivää ja neuvola 1-3 päivää · · Kunnan vuokra-asuntojen ·· Kunnan vuokra-asuntojen käyttöaste 90% käyttöaste ····Kunnan vuokra-asuntojen 90% Maahanmuuttajien määrä käyttöaste 3,1% ·· Rakennuslupien määrän lisäys ·· Rakennuslupien määrä 2014: 83 ·· Koulutuksessa aloittaneiden ·· Maahanmuuttajien määrä 3,1% määrä ·· 30 lasta/v 15 % 60 % 25 % Lapin keskitasoa alle Lapin keskitason 1385 70% 2 %/14 % 7% perheitä/lapsia/tunteja lakisääteinen tai vähemmän vrk 90 % 5-10 % 17 Päälinjaukset: Arviointimittarit Laadulliset ·· Kuntalaisten palvelutyytyväisyys ·· Yksinäisyyden kokeminen ·· Kuntalaisten hyvinvoinnin taso ·· Kuntalaisten koulutustaso ·· Kunnan houkuttelevuus asuinkuntana vahvistuu: työssäkäyntialue laajenee ·· Nuorten harrastus- ja liikuntapalveluiden taso ·· Nuorten ja lasten hyvinvointitaso kokemus kouluterveyskyselyn perusteella joka 2. vuosi ·· Opettajien pätevyys ja kurssivalikoima ·· Ikäihmisten kotona asumisten osuutta vahvistetaan kotipalvelujen avulla; laitoshoito, palveluasuminen, kotihoito suhdeluku yli 75-vuotiaissa kuntalaisissa ·· Laadukkaat ja ennaltaehkäisevät hyvinvointipalvelut ·· Hyvät arjen palvelut ikäihmisille ·· Vuorovaikutus ja vaikuttamismahdollisuudet ·· Kunta asiakaspalvelijana ·· Kokonaisterveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, johon yhtenä osana kuuluu suun terveys ·· Palvelujen saatavuus, kattavuus ja vaikuttavuus 18 Nykytila Tavoitetila 2020 Laadulliset: Laadulliset Vuoden 2014 kuntalaiskyselyn mukaan ajan- Sivistyspalvelut kohtainen tilanne, kuntalaisten mielestä: ·· Varhaiskasvatuksen hyvän tason ylläpitäminen Positiivista: ·· Oikea henkilöstömitoitus varhaiskasvatukseen ·· Terveydenhuoltopalveluihin kuntalaiset ·· Laadukas ja monipuolinen opetus myös olivat tyytyväisiä. Lääkäripalvelut, etenkin taito- ja taideaineissa hammaslääkäripalvelut, saivat kuntalaisilta ·· Lisätä kaksoistutkinnon suorittamisen kiitosta. mahdollisuutta ·· Perusopetusta kiiteltiin niin ikään. Perus·· Pienet ryhmäkoot takaamaan opetuksen tason kouluun ja lukioon oltiin tyytyväisiä, samoin kuin lasten päivähoitoon. Kirjaston palvelut ·· Tuntikehystä ei leikata saivat pelkästään hyvää palautetta. ·· Itsenäinen lukio ja 2. asteen koulutus ·· Ympäristöön liittyviä arvoja ja palveluita kuntalaiset arvostivat korkealle. Ilmanlaatua ja juomavettä pidettiin erinomaisina. Jätehuoltoon oltiin myös erittäin tyytyväisiä. Hiihto- ja retkeilyreitteihin oltiin tyytyväisiä ja niille annettiin hyvät arvostelut. ·· Nuorison hyvät kouluttautumismahdollisuudet Negatiivista: Sote-palvelut ·· Kuntalaiset pitivät omia vaikuttamismahdollisuuksiaan rajallisina ja toivoivat, että olisivat voineet vaikuttaa paremmin päätöksentekoon. Vastaajat olisivat toivoneet kunnalta parempaa taloudenhoitoa sekä luottamushenkilöiden toimintaan parannusta. ·· Etsivä nuorisotyö ·· Perusopetukseen oltiin tyytyväisiä, mutta ammatillinen koulutus jätti kosolti toivomisen varaa. Sekä aikuisten että nuorten ammatillisen koulutuksen palveluihin oltiin tyytymättömiä. Vapaa-ajanpalveluihin oltiin pääosin tyytyväisiä, mutta poikkeuksena olivat uimarannat, joihin kuntalaiset olivat tyytymättömiä. ·· Musiikkiopiston ja kansalaisopiston kurssitarjonta Nuorisotyö ·· Nuorison Varikko-palvelut toimivat ·· Perusterveydenhuollon näkyvyys ·· Kuntalaisten hyvinvointi kohenee ·· Kattava palveluverkko ·· Toimivat kotipalvelut ·· Yksinäisyyden kokeminen vähäistä ·· Kotouttamistoiminnan tehod Tekniset palvelut ·· Riittävä asunto- ja tonttitarjonta ·· Lupapolitiikka sujuvaa ·· rakennusvalvonnan sujuvien palvelujen saatavuuden takaaminen Päälinjaukset: Arviointimittarit Nykytila ·· Runsaasti arvostelua sai osakseen katujen ja teiden hoito, jossa erityisesti teiden talvikunnossapitoon oltiin tyytymättömiä Tavoitetila 2020 Vapaa-ajanpalvelut ·· Hankerahoituksen kartoittaminen ja hyödyntäminen ·· Vireä kulttuuritarjonta ·· Kiinnostava liikunta- ja vapaa-ajantarjonta ·· Talkoo- ja vapaaehtoistyön kannustaminen Työllisyys ·· Välityömarkkinoilta avoimille työmarkkinoille ·· Yrityksiin jatkajia ja yrittämisen mahdollisuuksien markkinointi ·· Hyvät työllistymismahdollisuudet Yleiset ·· Hyvä ja turvallinen paikka asua ja elää: kuntalaisten tyytyväisyystaso (kuntalaiskysely) ·· Asukaslähtöisyys ja asukaspalvelutaso ·· Vuorovaikutuksen lisääminen Strategisen toteuttamisen ohjelmat ·· Palvelujen järjestämisohjelma ·· Hyvinvointisuunnitelmat ·· Kotouttamisohjelma Vastuutaho ·· Elinvoimaa edistävät prosessit ·· Hyvinvointia edistävät prosessit 3.3. STRATEGISET LINJAUKSET 3.3.2. ELINKEINOT JA KILPAILUKYKY Päälinjaukset Arviointimittarit ·· Matkailuelinkeinon kehittäminen ·· Yritysten määrä ·· Yrityskannan vahvistaminen ·· Yrittäjinä toimivien määrä ·· Yritysten liikevaihto ·· Työpaikkakehitys: yksityinen ·· Työpaikat, julkinen sektori ·· Kaavoitettujen yritystonttien määrä ·· Maj.- ja rav. -alan liikevaihto ·· maj.- ja rav. -alan työpaikat Nykytila Tavoitetila 2020 ·· Yritysten määrä noin 303 kpl Määrälliset ·· Yrittäjinä toimivien määrä: 213 ·· Yritysten määrä ·· Yritysten liikevaihto milj. ·· Työpaikkojen määrä: 641 (2013) 303 2020 350 (2013) 110 140 yksityistä, 478 julkisen sektorin työpaikkaa ·· Yrittäjinä toimivien määrä (2012) 213 245 ·· Työpaikkakehitys: yksityinen (2012) 550 650 ·· 15.12.2014 hyväksytty elinkeino-ohjelma; laadittu yhteistyössä yrittäjien kanssa ·· Työpaikat, julkinen sektori (2012) 478 490 ·· Kaavoitettujen yritystonttien määrä, Ahjola (2015) 37 55 ·· Ritavalkean masterplansuunnitelma laadittu ·· Maj.- ja rav. -alan liikevaihto milj. (2013) 2,7 5,4 ·· Maj. ja rav. -alan työpaikat (2013) 20 40 ·· Kaavoitusasiat ajankohtaisia (mm. Ritavalkea, teollisuusalue) Laadulliset: ·· Hankintaosaamiseen kiinnitetty huomiota; mahdollistetaan pienemmät urakkatarjoukset Yrittäjyysvaikutusten arvionitimenetelmän käyttöönotto Matkailuelinkeinon kehittäminen ·· Kävijä- ja päivämatkailijoille suunnattujen palveluiden kehittäminen ja kasvattaminen. ·· Pellon lukio tarjoaa yrittäjyyskurssin; Pello, Kolari ja Muonio mukana alueellisessa yrittäjyyskasvatushankkeessa, joka käynnistyy syksyllä 2015 (yhteinen malli yrittäjyyskasvatukselle, verkostojen vahvistaminen) ·· Kasvattaa matkailijoiden viipymää Pellon kunnassa ja edistää luontomatkailukohteen kehittymistä. ·· Kunnanhallituksen alainen kehitysjaosto käsittelee kunnan strategisia linjauksia ja vastaa konserniohjauksesta ·· Uuden yritystoiminnan vahvistaminen, sukupolvenvaihdokset. ·· Pellon matkailukohteen ja Tornionjokilaakson luontomatkailualueen tunnettuuden kasvattaminen. ·· Matkailuyritysten toimintaympäristön kehittäminen ja vahvistaminen. Yrityskannan vahvistaminen ·· Olemassa olevien yritysten toimintaedellytysten vahvistaminen. ·· Pellon yritysaktiivisuuden ja -imagon kasvattaminen. ·· Hankinta- ja tarjoamisosaamisen kehittäminen. ·· Yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen alku- ja perusopetuksessa sekä lukiossa. ·· Yrittäjyysvaikutusten arviointimallin sisäänajo. Strategiaa toteuttavat ohjelmat: ·· Elinkeino-ohjelma ·· Palveluhankintastrategia ·· Varhaiskasvatusohjelma 20 Vastuutaho: ·· Elinvoimaa edistävät prosessit; Elinkeinoyhtiö 3.3. STRATEGISET LINJAUKSET 3.3.3. YMPÄRISTÖ JA VIIHTYVYYS Päälinjaukset ·· Viihtyisin elinympäristö Arviointimittarit Nykytila Tavoitetila 2020 Määrälliset ·· Kaavavarantovalmius Määrälliset ·· Kaavavarantovalmius Määrälliset ·· Kaavavarantovalmius 2v ·· Tonttivarantovalmius ·· Tonttivarantovalmius ·· Tonttivarantovalmius 1v ·· Toimiva yhdyskuntarakenne. ·· Virkistysreittien ja -verkostojen määrä ·· Pientaloalueiden suunnittelu ja kaavoitus sekä tunnettuuden lisääminen. Laadulliset ·· Yleisö- ja kulttuuritapahtumien monipuolisuus ·· Virkistysreittien ja -verkostojen määrä: Ladut: 120 km Kelkkareitit 120 km ·· Virkistysreittien ja -verkostojen määrä: Ladut: 120 km, säilytetään ennallaan Kelkkareitit 120 km, säilytetään ennallaan ·· pientalotonttitarjonta hyvä ·· ulkoilureitit: lisätään 20 km ·· Vapaa-ajantonttitarjonnan ja tunnettuuden lisääminen. ·· Asukastyytyväisyys elinympäristöön ja keskustan palvelutasoon ·· vapaa-ajantonttitarjontaa kohtalaisesti Laadulliset: ·· Tapahtumajärjestäjien toimintaedellytysten edistäminen ·· Eheytyvä yhdyskuntarakenne ·· Tyytyväisyys keskustan palvelutasoon paranee ·· Uusiutuvan energian käyttöaste ·· Ahjolan teollisuusalueen laajennuksen kaavoitus alkanut 2015 ·· Kolmannen sektorin määrä ja aktiivisuus ·· uusiutuvan energian käyttö on lisääntyvää ·· Kolmannen sektorin voimavarojen varmentaminen ·· Joukkoliikenne ja tieverkosto ·· Esteettömyys on huomioitu kaikessa rakentamisessa ja korjausrakentamisessa ·· Aktiiviset ympäristötoimet kyläkeskuksessa ja ranta-alueella. ·· Turvallinen ja virikkeellinen vapaa-aika ·· Esteettömät asumispalvelut ·· Ympäristökuormitus ja luontoarvot ·· Laaja virkistysreittitarjonta: mm. hiihto, kelkkailu, vaellus, pyöräily ja melonta ·· Monipuoliset harrastusmahdollisuudet ·· Kunnassa toimii useita erilaisia harrastusseuroja, joiden piirissä on satoja kuntalaisia ·· Aktiivinen järjestötoiminta mm. kulttuuri- ja liikuntaharrasteiden piirissä ·· Henkilöliikenteen kehittäminen: kunnan sisäinen asiointiliikenne sekä ulkoinen joukkoliikenne ·· Liikkuvien ja esteettömien palvelujen kehittäminen ·· Kuntakeskukseen eheytyvä yhdyskuntarakenne kaavoituksen avulla ·· Pello lisää kyläkeskuksen viihtyisyyttä ja esteettisyyttä: viherrakentaminen ja ympäristötoimet ·· Jokirannasta muodostetaan pellolaisten puistomaisema ·· Aktivoidaan kaavoitus- ja maapolitiikkaa: pientalorakentamiseen kannustavan rakentamiskulttuurin lisääminen ja vapaa-ajantonttitarjonnan lisääminen ·· Lisätään Pellon kyläkeskuksen ja aktiivisten ympäristökylien näkyvää vuorovaikutusta ·· Parannetaan lapsiperheiden liikunta- ja virkistyspalveluiden määrää ja laatua ·· Uusiutuvan energian käyttöasteen nostaminen ·· Kiinnitetään huomiota ympäristökuormitukseen ja luontoarvoihin Strategiaa toteuttavat ohjelmat: ·· Turvallisuussuunnitelma ·· Maankäytön toteuttamisohjelma ·· Joukkoliikennesuunnitelma Vastuutaho: ·· Elinvoimaa edistävät prosessit; tekniset prosessit 21 3.3. STRATEGISET LINJAUKSET 3.3.4. HENKILÖSTÖ JA JOHTAMINEN Päälinjaukset ·· Henkilöstön hyvinvoinnin, viihtyvyyden ja työilmapiirin kehittäminen Arviointimittarit Määrälliset ·· Henkilöstön ikärakenne ·· Palvelulähtöisyyden lisääminen ·· Henkilöstön sairaus- ja muut poissaolot ·· Työnantajaimagon parantaminen ·· Henkilöstöaloitteiden määrä ·· Valtuusto- ja kuntalaisaloitteiden määrä ja käsittelyaika ·· Yhteistoiminnan osallistumisaktiivisuus Laadulliset ·· Työilmapiiri ja viihtyvyys ·· Henkilöstömitoitus ·· Henkilöstön perehdyttämistaso ·· Henkilöstön kuuntelun ja vuoropuhelu ·· kuntakonsernissa ·· henkilöstön ikärakenne korkea: Tavoitetila 2020 363 hlö Määrälliset yli 63 % yli 45-v., ·· Henkilöstön määrä konsernissa keski-ikä 45–48v ·· henkilöstön sairauspoissaolot: ·· Henkilöstön pitkät sairaus- ja muut poissaolot vähenee lisääntyy ·· Pitkät sairausolot 4-30 pv ·· Henkilöstöaloitteiden määrä lisääntyy v. 2013: alle 2 200 pv ·· Valtuusto- ja kuntalaisaloitteiden määrä lisääntyy v. 2014: 3 315 pv ·· Aloitteiden käsittelyaika 31-180 pv ·· Yhteistoiminnan osallistumisaktiivisuus v. 2013: 1 900 pv 6 kk lisääntyy Sairauspoissaolot per työntekijä. Laadulliset ·· Henkilöstöhallinnon tehostaminen ja toiminnan hallittu sopeuttaminen v. 2013: 16,2 pv ·· Esimiesten tukeminen muutoksessa v. 2014: 22,16 pv ·· Ennaltaehkäisevään työhyvinvointiin kiinnitetään huomiota v. 2014: 2 500 pv ·· Päätöksenteon avoimuus ·· Johtamisen oikeudenmukaisuus ja kannustavuus ·· perehdytys ja hiljaisen tiedon siirtäminen ongelmana ·· Sisäinen ja ulkoisen tiedottamisen laatutaso ·· tyhy- ja tyky-toiminta passiivista ·· Työnantajaimago noin 300 keski-ikä 50,9-v. ·· Henkilöstön ikärakenne nuorentuu ·· prosessiorganisaation sisäänajo käynnistetty keväällä 2015 ·· Palvelulähtöisyys 22 Nykytila ·· Ulkoistettujen palvelujen määrän lisääminen ·· Selkeät linjaukset ja säädökset ·· Palvelulähtöisyyden lisääminen edelleen ·· Henkilöstömitoitus lainmukainen ·· yhteisten käytäntöjen luominen; henkilös·· Henkilöstön perehdyttämistason kehittäminen töasiakirjojen päivittäminen ·· Henkilöstön kuuntelun ja vuoropuhelun lisääminen ·· hiljaisten raja-aitojen purkaminen pro·· Kunnan imago ja vetovoima työnantajana lisääntyy sessiorganisaation myötä (“kaikki Pellon kunnan palveluksessa”) ·· Korostetaan ihmisjohtamista asiajohtamisen ohella ·· 1.1.2015 henkilöstökoordinaattori koko kuntakonsernin yhteinen ·· Avoin ja kannustava palkitsemisjärjestelmä (aineelliset ja aineettomat) ·· ei säännöllisiä henkilöstön hyvinvointikartoituksia/-kyselyjä ·· Kuntalaiset kokevat kuntapalvelut asiakaslähtöisinä – tyytyväisyys kasvaa ·· työilmapiiri, edellinen työilmapiirikysely ehty vuonna 2010 ·· Henkilöstön työhyvinvointi- ja motivaatiotaso nousee ·· Säännöllisten työilmapiirikyselyjen toteuttaminen Päälinjaukset Arviointimittarit Nykytila Tavoitetila 2020 ·· Kannustetaan työkyvyn ylläpitämistä ja kehitetään tyky-toimintaa ·· Positiivisen palautteen tärkeys ·· Henkilöstön kokemus sisäisestä tiedottamisesta paranee ·· Henkilöstön omatoimisuus ja aloitteellisuus kasvaa ·· Organisaation tuottavuus ja tehokkuus kasvaa ·· Yhteistyökykyinen asiantuntijaorganisaatio ·· Matalan kynnyksen toiminta ja reagoiminen työyhteisön haasteisiin tai ongelmiin ·· Yksilöllinen kehityskeskustelukulttuuri paranee Strategiaa toteuttavat ohjelmat: ·· Hallintouudistusohjelma ·· Henkilöstöohjelma (sis. palkkausjärjestelmän) ·· Aktiivisen tuen malli ·· Muuta Vastuutaho: ·· Elinvoimaa edistävät prosessit 3.3. STRATEGISET LINJAUKSET 3.3.5. KUNTATALOUS, TASAPAINOISUUS JA OMISTAJAPOLITIIKKA Päälinjaukset ·· Veroäyrin kilpailukykyisyys ·· Talouden tasapainottaminen ·· Ennakoivuuden ja kustannustietoisuuden lisääminen Arviointimittarit Määrälliset ·· vuosikate suhteessa nettoinvestointeihin ·· korjausvelan määrä ·· Konsernitason johtamisen ja omistajaohjauksen vahvistaminen: mitattavat tavoitteet ·· suhteellinen velkaantuneisuus ·· Vahvistetaan käsitystä kunnasta asukaspalvelijana ·· lainanhoitokate ·· Kunnan osto-osaamisen vahvistaminen. Laadulliset ·· tehokkuus ·· omavaraisuusaste ·· talousvelan määrä ·· ennakoivuus ja pts-toiminta ·· talouden tasapainoisuus ·· kustannustietoisuus ·· toimiva ja taloudellinen yhteistyö ·· konsernitasoisen kokonaiskuvan hallinta ·· omistajapoliittinen ohjaus ·· kunnan osto-osaaminen Nykytila ·· Veroäyri Pellossa vuosi 2013: 20,25 (Lappi 20,23 %, koko maa 19,4 %) vuosi 2014: 20,25 (Lappi 20,58 %, koko maa 19,7 %), ·· Yleinen kiinteistövero Pellossa vuosi 2013: 0,70 (Lappi 1,12, koko maa 0,92) vuosi 2014: 0,87 (Lappi 1,15, koko maa 0,94) Tavoitetila 2020 Määrälliset ·· vuosikate suhteessa nettoinvestointeihin 100 % ·· korjausvelan puolittaminen 1,5 m€ ·· suhteellinen velkaantuneisuus 35 % ·· omavaraisuusaste 60 % ·· talousvelan määrä 0 ·· lainanhoitokate 2 ·· Tilinpäätös Pellossa vuosi 2013: -236 045 € alijäämäinen (kunnan taseessa ylijäämää n. 4,4 miljoonaa euroa) vuosi 2014: 244 300 € ylijäämäinen (kunnan taseessa ylijäämää 4,6 miljoonaa euroa) Laadulliset ·· Kunta säilyy itsenäisenä ja on taloudellisesti kestävällä pohjalla ·· kertynyt yli/-alijäämä €/asukas vuosi 2013: Pello 1181 € (Lappi 700 €, koko maa 1 248 €) vuosi 2014: Pello 1 267 € ·· Omistajapoliittisen ohjelman sisäänajo ja aktiivinen johtaminen ·· lainakanta € / asukas vuosi 2013: Pello 1 073 (Lappi 1 958. koko maa 2 261) vuosi 2014: Pello 990 (Lappi 2 362, koko maa 2 733) ·· vuosikate Pellossa vuosi 2013: vuosikate kattaa n. 78 % poistoista (vuosikate 836 067 ja poistot -1 072 112) vuosi 2014: vuosikate kattaa poistot (vuosikate 1 455 168 ja poistot -1 219 599) ·· korjausvelka n. 3,5 m€ ·· lainakanta per asukas: 990 € ·· Aidosti ennakoiva ja toimintaa tukeva taloussuunnittelu ·· Taloussuunnittelu prosessimaisemmaksi ·· Tehokkuuden lisääminen ·· Raportointi toimintaa ohjaaviksi ·· Tasapainoinen ja terve kuntatalous ·· Investoinnit/summa = n. poistot/summa suunnitelmalliset investoinnit ·· Verotulojen kasvattaminen kilpailukykyisen veroäyrin säilyttämiseksi ·· Nettoinvestoinnit tasapainossa keskipitkällä aikavälillä ·· Tuloksellinen ja tarkoituksenmukainen konserniohjaus ·· Kunta osaavana ostajana ja hyvä hankintamenettely 24 Päälinjaukset Arviointimittarit Nykytila ·· konsernin suhteellinen velkaantuneisuus 35,4 % ·· konsernin omavaraisuusaste 52,7 % ·· lainanhoitokate (vuosikate+korkomenot/ korkomenot+lainanlyhennykset) on 1,9 ·· lainakattoa ei tällä hetkellä määritelty ·· investointien suunnitelmallisuus ·· valtionosuuksien leikkaaminen myös Pellon kunnan kohtalo ·· taloussuunnittelu tällä hetkellä keskittyy kahteen prosessiin; talousarvioon ja tilinpäätökseen ·· Toiminnan läpivalaiseminen: yhtiöittäminen 1.1.2015 alkaen kuntalain mukaisesti ·· konserniohjauksen rakentaminen/tehostaminen käynnistetty Strategiaa toteuttavat ohjelmat: ·· Taloussuunnitelma ·· Omistajapoliittinen ohjelma ·· Investointiohjelma Vastuutaho: ·· Elinvoimaa edistävät prosessit; talous ja hallinto Tavoitetila 2020 3.4 Omistajapolitiikka ja omistajaohjaus Uusi voimaanastunut kuntalaki edellyttää, että kuntaa johdetaan Kunnan omistamat yhtiöt vastaavat kuntalaisten keskeisten selkeämmin konsernina. Pellon kunnan omaisuus on merkittävä palvelujen tuotannosta, kuten kaukolämmön tuotantopal- osa yhteistä varallisuutta. Sitä on hoidettava tavalla, joka on veluista sekä vuokraus-, pesula-, kiinteistöhuolto-, siivous- ja kontrolloitavissa, läpinäkyvää ja joka nauttii julkista luottamusta. ravintokeskuspalveluista. Kaikilla näillä on tärkeä rooli kun- Pellon kunnan omistajapolitiikka edellyttää selkeitä tavoitteita tastrategian toteuttamisen kannalta. Huomioitavaa on, että omistukselle sekä aktiivista osallistumista yhteisöjen hallintoon. elinkeinon edistäminen ja vuokraus- ja asumispalvelut ovat keskeinen osa kunnan tunnustettuja prosesseja. Etenkin vuo- Pellon kunnan omaisuus jakautuu seuraaviin omistuslajeihin: kraus- ja asumispalvelut ovat uudessa organisaatiossa entistä • maaomaisuus tiiviimmin kiinni kunnan strategiassa ja prosesseissa. • kiinteistöomaisuus: rakennukset ja rakennelmat • muut omaisuuserät: koneet ja kalusto Pellon kunnan päästrategia on olla liittymättä yhteen- • sijoitukset: tytäryhtiöt, kuntayhtymät, osakkuusyhteisöt, kään uuteen kuntayhtymään. säätiöt sekä muut osakkeet ja osuudet Pellon kunnan tytäryhtiöt, osakkuusyhteisöt ja kuntayhtymät Omistaminen sitoo merkittävän määrän pääomia, joten pääoman ovat seuraavat: tehokkaan käytön ja kohdentamisen tulee olla yhtä tärkeitä kuin käyttötalouden hallinta. Tytäryhtiöt Omistusosuus Kiinteistö Oy Pellon vuokra-asunnot, 100 % Omistaminen ei ole kunnan perustehtävä, vaan väline palvelujen Kiinteistö Oy Pellon vastaanottohalli II, 63,64 % järjestämiseksi tai tuottamiseksi. Omistamisen on oltava tarkoi- Asunto Oy Mukanvainio, 60,25 % tuksenmukaista ja organisointitapoja on arvioitava säännöllisesti. Pellon Kehitys Oy, 80 % Maaomaisuudessa säilytetään ns. strateginen maaomaisuus. Pellon Energia Oy, 100 % Tuottamattomasta kiinteistö- ja maaomaisuudesta on tarkoi- Pellon Lämpöverkko Oy, 100 % tuksenmukaista luopua. Pellon Serviisi Oy, 100 % Osakkuusyhteisöt 26 Tornionlaakson Kehitys oy, 40 % Asunto Oy Äijänmäki, 33,16 % Pellon laskettelurinteet Oy, 21,80 % Blue Ice Art Oy, 48,78 % Kuntayhtymät: • kuntakonsernin talouden ja investointien suunnittelusta ja Kolpeneen palvelukeskus 3,55857 % Lapin Sairaanhoitopiiri, 3,56 % Kemi-Tornionlaakson ohjauksesta • konsernivalvonnan ja raportoinnin sekä riskienhallinnan järjestämisestä koulutuskuntayhtymä Lappia 5,64 % Lapin Liitto, 1,85 % • tiedottamisesta ja kunnan luottamushenkilöiden tietojensaantioikeudesta Pellon kunnan omistajapolitiikan perusteista päättää kun- Pellon kunnan omistajapoliittiset päätavoitteet ovat nanvaltuusto. Kunnanhallitus vastaa kunnan toiminnan yksilöity erillisissä konserniohjeissa: omistajaohjauksesta valtuuston antamien päälinjausten ja tavoitteiden mukaisesti. Pellon konsernijohdon muodostaa kehitysjaosto, joka käytännössä vastaa omistajapoliittisesta ohjauksesta. • kuntastrategian ja elinkeino-ohjelman tulee aidosti näkyä omistajaohjauksessa • henkilöstölinjaukset ja noudatettavat periaatteet ovat yhteiset koko kuntakonsernissa Omistajaohjauksesta on laadittu konserniohjeet. Konsernijohto vastaa konserniyhteisöjen valvonnasta ja raportoin- • kunta asettaa omistuksilleen selkeät ja mitattavat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet nista. Valvonta- ja raportointi tapahtuu konsernitasolla ja on • omistuksen hoidon ja valvonnan organisoinnin myös jaettu konserniyhteisökohtaisesti. Omistajapoliittisella • kunta osaava ostaja ja terveiden markkinoiden kehittäjä ohjauksella huolehditaan siitä, että kun edustetaan kuntaa (esimerkiksi sairaanhoitopiiri), edustetaan koko konsernia ja (ostoperiaatteet samat) • kunnan edustajan aktiivinen rooli päätöksentekoelimissä: omistajan intressit ja tavoitteet tuodaan julki. Kunnan kanta täsmennetään roolia viedä omistajan tahtotilaa yhtiöissä on otettava selville ennen päätöksentekoa. Yhtiöt toteutta- eteenpäin vat Pellon kuntastrategiaa. • omistuksen luovutuksen ja siinä noudatettavat periaatteet Henkilöstöpolitiikka on yhtenäinen koko kuntakonsernissa. Omistajaohjauksen keinot ja toimintamallit: Hallitusten nimittämisistä päättää ko. organisaatio. • Kunnalta pyydettävät lausunnot toiminta- ja talous- Konserniohjetta sovelletaan myös kunnan tytäryhteisöjen • Yhteistyösopimukset omistajan ja yhtymien/yritysten välillä sekä soveltuvin osin osakkuusyhteisöjen omistajaohjaukseen. • Päätäntävallan käyttäminen suunnitelmiin Konserniohjeessa määritellään mm. 27 IV STRATEGIAN TOIMEENPANO Kuntastrategia on kaikkea päätöksentekoa, suunnittelua ja ke- KUNTASTRATEGIAN TOTEUTTAMINEN Visio Ennakkoluulottomasti kasvava, Väylänvarren eloisin elinympäristö ja logistinen keskus Kalotilla hittämistä ohjaava kunnan johtamisen kattostrategia. Se ohjaa myös vuosittaista talousarvion valmistelua. Pellon kunnan eri Arvot Kannustaminen Ennakkoluulottomuus Luotettavuus prosessit ja yksiköt johtavat omat tavoitteensa kuntastrategiasta ja strategiaa konkretisoivista ohjelmista. Pellon kunnan kuntastrategian onnistumisen edellyttää sen hyvää jalkauttamista ja sisäänajoa eri tasoilla. Uuden kuntastrategian jalkauttaminen toteutetaan vuoden Strategiset painopisteet HYVINVOINTI Välittävin yhteisö Eläväisin Väylän kulttuuri-identiteetti Paras paikka kasvaa ja elää Viihtyisin elinymäristö ELINVOIMA Hyödynnetyin asema Kalotilla Kiinnostavin yrityspuisto Lapissa Jalostunein lohenkalastuskohde Tunnetuin bioenergiaosaamisestaan 2015 aikana seuraavasti • Kuntapäättäjille valtuustoseminaarissa kevät ja syksy: kunnanhallitus ja kunnan- Strategiset linjaukset, tavoitteet ja arviointimittarit valtuusto • Kunnan henkilökunnalle henkilöstöseminaarissa syksyllä Strategian toteuttamisohjelmat • Kuntalaisille Pellon kunnan verkkopalvelujulkaisun yhteydessä syksyllä Kunnan talousarvio ja -suunnitelma Pellon kuntastrategian toimeenpanoa voidaan kuvata seuraavan kokonaiskaavion avulla: 28 Toimintasuunnitelmat ydinprosesseittain ja yhtiöittäin Kuntastrategian toimenpideohjelmia ovat: 4.1 Päävastuu ja johtaminen • Palvelujen järjestämisohjelma Pellon kuntastrategian johtamisesta ja toimeenpanosta • Kotouttamisohjelma vastaa kunnanhallitus. Kunnanhallitus sovittaa yhteen • Hyvinvointisuunnitelma kunnan toimintaa kuntastrategian mukaisesti. Uusi kuntalaki • Elinkeino-ohjelma määrittää taktisena toimeenpanoelimenä kunnanhallitukselle • Palveluhankintastrategia entistä keskeisempää roolia konsernijohdossa sekä tulosoh- • Varhaiskasvatusohjelma jauksessa. Kunnanhallitus laatii tarvittavat päätöksentekoesi- • Turvallisuussuunnitelma tykset valtuustolle mahdollisten poikkeamien korjaamiseksi. • Maankäytön toteuttamisohjelma • Joukkoliikennesuunnitelma Muutokset edellyttävät muutoksen johtamista niin strate- • Henkilöstöohjelma gisessa johtamisjärjestelmässä kuin käytännön esimies- • Hallintouudistusohjelma työssäkin. Johtamista tukevia keinoja ovat mm. johtoryhmä- • Aktiivisen tuen malli työskentely, kehittämiskeskustelut ja palkitsemismallit. Hyvä • Taloussuunnitelma ja avoin tiedottaminen tukevat hallittua muutosprosessia. • Omistajapoliittinen ohjelma • Investointiohjelma Uusi kuntalaki edistää kunnan asukkaiden itsehallinnon ja osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumista sekä kunnan toiminnan suunnitelmallisuutta ja taloudellista kestävyyttä. Kuntien uusia lakisääteisiä velvoitteita ovat kuntastrategian laatiminen, johtajasopimuksen tekeminen kunnan ja kunnanjohtajan välillä, nuorisovaltuuston ja vammaisneuvoston asettaminen, konserniohjeiden sisältövaatimukset, kuntayhtymän alijäämän kattaminen, takausten rajoittaminen, kiinteistön myyntiä koskevat säännökset, mahdollisuus antaa palveluvelvoite sekä kunnan toiminnan kannalta keskeisten asiakirjojen, päätöspöytäkirjojen sekä sidonnaisuuksia koskevien ilmoitusten julkaiseminen yleisessä tietoverkossa. 29 4.2 Luottamushenkilöviestintä sekä luottamushenkilöiden perehdyttäminen Pellon kunnan kuntastrategian jalkauttaminen ja sisäänajo toteutetaan luottamushenkilöille seuraavasti: 4.3 Asukkaiden osallistuminen ja vaikuttamismahdollisuudet Pellon tavoitteena on lisätä osallisuutta ja vuorovaikutteisuutta asukkaiden kanssa. Osallistuminen ja vaikuttaminen täydentävät edustuksellista osallistumista ja kuntalaiset nähdään voimavarana. • aina valtuustokauden alussa Kuntastrategian iltakoulu ja erilliset perehdyttämistilaisuudet lautakunnittain ja Päälinjaukset: jaostoittain - Kuntalaisten osallistamista ja osallistumis- • valtuustokauden puolivälissä Kuntastrategian valtuusto- mahdollisuuksia lisätään. seminaari, jossa arvioidaan tavoitteiden toteutumista ja - Asukaslähtöisyyden vahvistaminen. päätetään tarvittaessa mahdollisten poikkeamien vaatimia - Kunnan roolia asukaspalvelijana vahvistetaan. toimenpiteitä • Luodaan uusia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja sekä Luottamushenkilöt perehdytetään lisäksi hallitustyöskentelyyn eri konserniyhtiöissä, tarkentamalla ja ohjeistamalla heidän roolia ja tehtävää ko päätöksentekoelimissä. Hallitustyöskentelijänä luottamushenkilöllä on oltava tarpeellinen osaaminen sekä erityisalasta että taloudesta (kouluttamisen osuus korostuu). Perehdyttämisohjelmasta laaditaan erillinen sisältö. vuorovaikutuksen kanavat • Verkkopalvelujen uudistaminen: Kunnan toiminnan ja päätöksenteon avaaminen • Kuntalaisten aloitetoiminnan sujuvoittaminen: kotisivuille näkyvämmin esille avoin palaute-/kuntalaisaloitekanava • säännölliset vuosittaiset kuntalaiskyselyt ja –kuuntelujärjestelmä • osallistetaan kuntalaiset keskeisiin hankkeisiin tai projekteihin • aktiivinen tiedottaminen • Eri väestöryhmien yhdenvertainen osallistuminen • Nuorisoneuvoston perustaminen seuraavalla valtuustokaudella • toimivat ikä- ja vanhusneuvoston lisäksi. • Alueelliset lautakunnat/johtokunnat • Vammaisneuvosto 30 5.1 Strategian seuranta ja arviointi 5.2 Seurannan sykli ja reagointi Kuntastrategia on toiminnan ja talouden suunnittelun Kuntastrategia arvioidaan ja tarkistetaan vähintään kerran perusta. Kuntastrategia konkretisoituu talousarviossa ja – valtuustokaudessa. Kuntastrategian strategisia linjauksia suunnitelmassa, jossa myös osoitetaan resurssit strategisten seurataan ja arvioidaan talousarvion ja sen raportoinnin tavoitteiden toteuttamiseksi. yhteydessä kerran vuodessa. Kuntastrategian sekä siitä johdettujen toimenpideohjelmien Tavoitteiden ja mittareiden toteutuminen raportoidaan toteutumista seurataan järjestelmällisesti myös ydinpro- kunnanvaltuustolle vuosittain ja tavoitetilojen toteutuminen sesseittain, palvelualueittain sekä eri johtoryhmissä. Pellon joka toinen vuosi toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen kunnan toiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta arvioi- yhteydessä. V STRATEGIAN SEURANTA JA ARVIOINTI daan edellä määriteltyjen mittariston avulla. Raportoinnissa varmistetaan vertailtavuus kuntastrategiaan. Kunnanhallituksen tulee määritellä keinot poikkeamien hoitamiseen. Kuntastrategiasta johdetuille toimenpide- ja kehittämisohjelmille laaditaan myös tavoitteiden saavuttamista tukevat keinot ja mittaristo. Niiden toteutumista ja vaikuttavuutta seurataan jatkuvasti. 31 LIITTEET Talousarvion taulukot Kunnan yritysten päätoimialoittain työpaikat ja liikevaihdot Pello, liikevaihto päätoimialoilla Pello, työpaikat päätoimialoilla v 2013 v 2012 v 2013 Kuljetus 139124 Kauppa 3014429474 Maa- ja metsä 131 Kuljetus 1895717255 Kauppa 116111 Teollisuus 1589815425 Rakentaminen 11285 Sähkö ja läm 15264 1418413949 130 10417 Teollisuus 9697 Rakentaminen Sähkö ja läm 27 20 Maa- ja metsät 4633 4662 Maj ja rav 20 26 Maj- ja rav 2776 2087 32 v 2012 Kuntastrategia Nelikenttäanalyysi Sisäiset vahvuudet Sisäiset heikkoudet • Logistinen sijainti: “kolmen valtakunnan risteysasema”, Napapiiri • Luonto ja luontoarvot, puhdas ympäristö • Väylä sekä sen omaleimainen paikalliskulttuuri ja kieli • Turvallinen ja viihtyisä asuinpaikka • Terveydenhuoltopalvelut koetaan hyvinä • Kyläyhteisöllisyys • Edullinen ja laadukas asuinpaikka • Vapaa-ajanviettomahdollisuudet ja harrasteet kohtuullisen hyviä • Laadukas perusopetus ja resurssit • Tasokas kirjasto ja musiikkiopisto • Laadukas varhaiskasvatus • Laadukkaat vanhuspalvelut • Tasokas kansalaisopisto • Monipuolinen elinkeinorakenne • Toimiva kolmas sektori: tapahtumatuotanto • Työpaikkojen vähyys • Elinkeinoelämän sijoitukset / investoinnit vähäisiä • Toisen asteen koulutus: ammatillinen koulutus • Kuntalaisten vaikutusmahdollisuuden koettiin rajallisina • Katujen ja teiden kunto, talvikunnossapito ja hoitotaso • Väestökehitys: –24%:n nuorten ja työikäisten määrä laskee nopeasti • Palvelutarpeiden nopea muuttuminen • Pellon keskustamiljöön rähjäisyys / keskustan viihtyisyys • Nuorten perheiden kiinnostus heikkoa • Työn luonne, aika, paikka, tapa Kehitä – Vahvista • Matkailuinvestoinnit jokivarteen • Logistisen aseman “myynti” ja tuotteistaminen: logistiikkakeskus • Kuntaprofiilin luominen ja vahvistaminen • Terveyspalvelujen pysyvyyden varmistaminen • Teollisuusalueen kehittäminen • Ikäihmisten virike- ja hyvinvointipalvelujen edelläkävijyys houkuttelee • Lapsiperheiden laadukas elämäntaso tunnetuksi: “hyvä arki ja rikas elämä” • Paikalliskulttuurin ja -kielen elävöittäminen, hyödyntäminen • Alueen harrastus ja kulttuuripalveluiden kehittäminen edelleen • Mökkiläisten huomioiminen vapaa-ajantonttien aktiivinen tarjonta • Yhdessä tekemisen jalostaminen: Meän-kylän henki • ll asteen ammatillinen koulutus: hyvinvointi, luonnonvara, puu • Yhteistyö naapurikuntien kanssa: erityisesti Kolari, Ylitornio • Kaupunkiluonnon kehittäminen: viheralueet, jokirannat, siisteys, viihtyminen Korjaa • Kunta asuinpaikkana kiinnostavaksi: houkuttelevuus • Infra: tiet ja tietoliikenne • Peruspalveluiden markkinointi • Yhteistyö yhteisellä työmarkkina-alueella • Kuuntelee kuntalaisiaan enemmän • Elinkeinon kehittämistyössä oltava aktiivisia eri suuntiin • Investoreita uusille kasvaville aloille: hyvinvointi ja matkailu • Etätyöläisten, yksinyrittäjien ja tietotyöntekijöiden houkutteleminen • Kunnan liikekiinteistöinvestoinnit • Aktiivinen ja avoin keskustelu elinkeinoelämän kanssa • Kunnan ulkoisen kuvan kehittäminen pitkäjänteisesti ja perusteellisesti sisältäpäin • Kunta asuinpaikkana kiinnostavammaksi: “kaupunkilähiö”-asemointi • Resurssien kohdentaminen ja riittävyyden varmistaminen • Keskustan kylätalkoot: paikat kuntoon ja viherrakentaminen: yhteinen alueemme, yhteisöllisyys • Lapsiperheiden palveluiden kehittäminen • Investointikohteet osaksi Invest in Lapland -työtä Ulkoiset mahdollisuudet Ulkoiset uhkatekijät • Superseniorit • Arktisten alueiden kiinnostavuus vahvassa kasvussa • Pohjoinen yhteistyö arktisten alueiden kanssa • Digitalisoitumisen lisääntyminen • Luonnovarojen käytön lisääntyminen • Länsimaisen työn murros, etätyöläisyys lisääntyy • Rajasijainti: “kahdet markkinat” • Rauhaa ja hiljaisuutta ostavien matkailijamäärien lisääntyminen, hyvinvointimatkailu • Uusi työn luonne: houkuttelevuus etätyöhön • Monikulttuurinen Pello • Bioenergian käytön lisääntyminen valtion vero- ja tukipolitiikka vahvistuvat • Lohen lisääntymistä ja nousua Tornionjokeen tukevan politiikan pysyvyys • Nuorten aikuisten tulevaisuuden kuva: unelmatulevaisuus maaseudulla (Turun yliopisto) • Väestön ikääntyminen • Ammattitaitoisen henkilökunnan saanti ja pysyminen • Pohjoisen saavutettavuuden hidas kehitys • Passiiviset kyläyhteisöt • Valtion osuuksien kehitys • Julkisen sektorin hallinto- ja rahoituspohjan muutokset • Tempoileva lohipolitiikka ja kalastussääntömuutokset estävät kalastusmatkailun kehittymisen Hyödynnä • Yhteismarkkina-alue: yhteistyö rajan yli • Napapiirin kunta jokivarressa • Downsiftaajien asuin- ja vapaa-ajanpalvelut kehittyvät • Kalotin markkinoiden kehittyminen • Pellosta energian ja energiatuotantolaitteiden viejä • Kalastusmatkailun lisääntyminen jokialueella • Pellosta kiinnostava ja laadukas “kaupunkilähiö”, lapsiperheiden maaseutuasuminen • Ikäihmisten hyvinvoinnin ja aktiivisuuden kohdistaminen • Nuorten ja yksinyrittäjien etätyömahdollisuuksien kehittäminen • Investoreiden hankinta • Vihreitä hyvinvointialoja paikkakunnalle: hyvinvointimatkailu ja luonnontuotteet (elintarvikkeet) • Erikoistuvien matkailupalvelujen kehityksen tukeminen / hankinta Varaudu – torju • Ikäihmisten hoiva- ja virikepalvelut, esimerkillinen kehittäminen • Houkutellaan lisää aktiivisia ikäihmisiä • Hoivapalveluhenkilökunnan koulutuksen kehittäminen / keskittäminen • Kylätoimikuntien aktivointi • Asuin- ja vapaa-ajantonttien tonttipörssit ja aktiivinen tarjonta • Julkisten liikenneyhteyksien kehittäminen naapurikuntien kanssa • Kalastusmatkailun tueksi kehitetään muitakin luontomatkailupalveluita • Houkutellaan lisää aktiivisia ikäihmisiäJohdettu kunnan mediaviestintä tukee positiivista julkikuvaa MUISTIINPANOJA Uudet verkkopalvelut avattu www.pello.fi www.pello.fi
© Copyright 2024