ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma

Liite 1
Pirkkalan ympäristöterveydenhuollon valvontayksikön
(Pirteva) ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma
2015–2019
ID 516323
Sisältö
1. Johdanto ..................................................................................................................................... 4
Teemat ja painopisteet valvontaohjelmakaudella 2015 - 2019................................................... 4
2. Pirkkalan ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö Pirteva .................................................... 5
2.1 Valvontayksikön toimialue ...................................................................................................... 5
2.2 Valvonnan voimavarat ja tehtävät .......................................................................................... 5
2.3 Koulutus ................................................................................................................................. 8
2.4 Kohderekisteri ........................................................................................................................ 8
2.5 Viestintä ................................................................................................................................. 9
2.6 Valvonnan maksullisuus ......................................................................................................... 9
2.7 Laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu ..................................................................................... 9
3. Valvonnan toimialat ................................................................................................................... 10
3.1 Yleistä .................................................................................................................................. 10
3.1.2 Tarkastuksen sisältö ja tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika ........................ 10
3.1.3 Valvontakohteiden / valvontakohdetyyppien tarkastustiheydet ....................................... 11
3.2 Elintarvikevalvonta ............................................................................................................... 11
3.2.1. Laatujärjestelmä ............................................................................................................ 12
3.2.2. Elintarvikevalvonnan priorisointi, riskiarviointi ja painopistealueet Pirtevassa ................ 12
3.2.3. Kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto ja näytteiden tutkiminen ................................ 14
3.2.4. Valtakunnalliset ja alueelliset projektit ........................................................................... 14
3.3 Terveydensuojelu ................................................................................................................. 15
3.3.1. Pirtevan terveydensuojeluvalvonnan painopisteet vuosina 2015-2019 .......................... 15
3.3.2. Suunnitelmallisen valvonnan kohteet............................................................................. 16
3.3.3. Suunnitelma näytteiden ottamisesta / projektit ............................................................... 16
3.4 Tupakkalain valvonta ........................................................................................................... 17
3.4.1. Tarkastuskäynnillä käytettävät menetelmät ml. näytteenotto ......................................... 19
3.4.2. Pirtevan tupakkalain valvonnan painopistealueet .......................................................... 19
3.6 Kuluttajaturvallisuusvalvonta ................................................................................................ 20
3.6.1. Pirtevan painopistealueet kuluttajaturvallisuusvalvonnassa ........................................... 21
3.7 Eläinlääkintähuolto ............................................................................................................... 22
4. Erityistilanteisiin varautuminen .................................................................................................. 22
4.1 Toiminta erityistilanteissa ..................................................................................................... 22
4.2 Elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden selvittäminen (selvitystyöryhmä) ....................... 23
5. Suunnitelman toteutumisen arviointi.......................................................................................... 23
2
Liitteet
Liite 1.
Liite 2.
Liite 3.
Liite 4.
Liite 5.
Liite 6.
Liite 7.
Liite 8.
Liite 9.
Liite 10.
Liite 11.
Liite 12.
Kuntien valvontaa ohjaavaa keskeistä lainsäädäntöä
Elintarvikevalvontakohteet kunnittain
Elintarvikevalvonnan kohdekohtainen tarkastussuunnitelma vuodelle 2015
Elintarvikevalvonnan projektit 2015 - 2019
Terveydensuojeluvalvonnan kohteet, tarkastustiheys ja tarkastukseen käytettävä aika
Terveydensuojeluvalvonnan suunnitelmallisen mukaiset tarkastuskohteet kunnittain
Terveydensuojeluvalvonnan suunnitelmallisen valvonnan ulkopuoliset kohteet
Terveydensuojeluvalvonnan tarkastusten sisältö valvontakohdetyypeittäin
Tupakkalain kohdetyyppien tarkastustiheys
Kuluttajaturvallisuusvalvonnan kohteet, tarkastustiheys ja tarkastusten kesto
Kuluttajaturvallisuusvalvonnan kohteiden lukumäärät kunnittain
Kuluttajaturvallisuusvalvonnan suunnitelmallisen valvonnan tarkastusten sisältö valvonta
kohdetyypeittäin
3
1. Johdanto
Ympäristöterveydenhuollon tavoitteet ja valvontasuunnitelma
Pirkkalan ympäristöterveydenhuollon valvontayksikön Pirtevan valvontasuunnitelma on laadittu
vuosille 2015-2019. Valvontasuunnitelmassa esitellään Pirtevan alueen elintarvikevalvontaa, kuluttajapalvelujen valvontaa, tupakkalain ja nikotiinivalmisteiden myynnin valvontaa ja terveydensuojelun valvontaa koskevat suunnitelmat painopistealueineen. Myös eläinlääkintähuoltoa koskeva
osuus sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontaohjelma on sisällytetty suunnitelmaan. Valvontasuunnitelman liitteinä on tarkentavaa tietoa eri lainsäädäntöjen osalta mm. valvontakohteista
ja tarkastuksista.
Valvontasuunnitelma perustuu eri keskusviranomaisten antamiin toimialakohtaisiin valtakunnallisiin
ohjelmiin. Valtakunnalliset ohjelmat on laadittu vuosille 2015–2019. Tulevien keskusvirastojen päivitysten mahdollisesti sisältämiin toimialakohtaisiin projekteihin osallistutaan tarvittaessa resurssien
sallimissa rajoissa. Valtakunnalliset ohjelmat on lueteltu suunnitelman lopussa.
Ympäristöterveydenhuollon erityislainsäädäntö sekä valtioneuvoston valvontasuunnitelma-asetus
(665/2006) edellyttävät kuntia laatimaan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman. Seuraava toimintavuotta koskeva suunnitelma on hyväksyttävä toimielimessä ja toimitettava Länsi- ja
Sisä-Suomen aluehallintovirastolle kuluvan vuoden loppuun mennessä. Tässä suunnitelmassa on
otettu huomioon valvontaa ohjaavien keskusvirastojen toimialakohtaiset valvontaohjelmat sekä
valvontasuunnitelma-asetuksen 665/2006 edellyttämä sisältö.
Ympäristöterveydenhuollon lainsäädännön tavoitteena on varmistaa kuntalaisille turvallinen
elinympäristö, jossa ei ole terveyshaittaa aiheuttavia tekijöitä. Ympäristöterveydenhuolto on osa
ennaltaehkäisevää kansanterveystyötä, jonka tehtäviin kuuluu yksilöön, väestöön ja elinympäristöön kohdistuva terveyshaittojen estäminen ja poistaminen sekä terveyden edistäminen. Viranomaisen tehtäviin ympäristöterveydenhuollossa kuuluu mm. selvittää erilaisia terveyshaittaepäilyjä
ja ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin terveyshaittojen ja epäkohtien poistamiseksi tai rajoittamiseksi.
Ympäristöterveydenhuollon erityislainsäädännössä edellytetyt toimijoiden ilmoitus- ja lupamenettelyt toiminnastaan ja toimitiloistaan ovat tärkeä osa ennaltaehkäisevää valvontatyötä samoin kuin
valvontaa tukeva näytteenotto ja säännölliset valvontatarkastukset.
Tärkeä osa ennaltaehkäisevää työtä on kuntalaisten ja yritysten sekä muiden toimijoiden neuvonta
ja ohjaus.
Tavoitteena on, että valvonta on vaikuttavaa, tasapuolista, kattavaa ja riskiperusteisesti suunnattua. Tavoitteiden täyttymistä seurataan vuosittain valvontasuunnitelman toteutumisen arvioinnissa.
Teemat ja painopisteet valvontaohjelmakaudella 2015 - 2019
Ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisessa valvontaohjelmassa ohjelmakauden 2015 - 2019
teemaksi on valittu valvonnan vaikuttavuus, jota lähestytään eri tavoin. Tavoitteena on
- kohdentaa valvontaresurssit riskiperusteisesti ja tehokkaasti,
- kattaa valvonnan kustannukset tehokkaammin valvontakohteilta perittävillä maksuilla
- kehittää ja hyödyntää tietojärjestelmiä
- lisätä valvonnan yleistä näkyvyyttä kaikille kuntalaisille
- ottaa käyttöön aluehallintoviraston kuntiin tekemät arviointi ja ohjauskäynnit.
Pirtevan suunnitelmaan on koottu valvontayksikön alueella suunnitelmakaudella painottuva valvonta, painopisteet ja projektit (3.2.2).
4
2. Pirkkalan ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö Pirteva
Pirkkalan ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö on aloittanut toimintansa 1.1.2007. Yhteistoiminta-alueeseen kuuluvat seuraavat kunnat; Hämeenkyrö, Lempäälä, Pirkkala, Nokia, Vesilahti
ja Ylöjärvi. Asukasluku alueella on n. 121 000.
Pirtevan toiminta-alueella on paljon pieniä valvontakohteita. Alueella on kaksi suurempaa asutuskeskusta, useita taajamia ja haja-asutusaluetta. Matkat kohteisiin on melko pitkiä. Kutakin tarkastajaa kohden on valtakunnan keskitasoon verrattuna paljon kohteita.
2.1 Valvontayksikön toimialue
Valtioneuvoston periaatepäätös elintarvikevalvonnan seudullistamisesta edellyttää, että yksikön
tulee olla henkilöstömäärältään riittävän suuri, vähintään 10 henkilötyövuotta. Pirteva täyttää tämän
vaatimuksen, koska valvontahenkilöstöä on yhteensä 22.
2.2 Valvonnan voimavarat ja tehtävät
Pirtevassa työskentelee vuoden 2015 alussa 12 terveystarkastajaa, 5 kunnaneläinlääkäriä, kaksi
valvontaeläinlääkäriä, hygieenikkoeläinlääkäri, kaksi palvelusihteeriä (toinen määräaikainen), ympäristöterveyspäällikkö.
Valtioneuvoston periaatepäätökseen elintarvikevalvonnan kehittämisestä sisältyy ajatus henkilöstön erikoistumisesta muodostettavissa seudullisissa yksiköissä. Tavoitteena on, että eri
viranhaltijoilla olisi erikoisosaamista ympäristöterveydenhuollon eri osa-alueilta.
Pirtevassa terveystarkastajat on jaettu elintarvike- ja terveydensuojelutarkastajiin, jotka toimivat
laaturyhmissä. Ryhmien sisällä tarkastajilla on omia vastuualueita, esimerkiksi ruokamyrkytykset,
pakkausmerkinnät, tupakkavalvonta, päiväkodit, koulut, kuluttajaturvallisuusvalvonta. Ryhmänvetäjä vastaa oman vastuualueensa valvonnan yhdenmukaisuudesta ja koordinoinnista koko alueella.
Valvonnan resurssit on jaettu niin, että elintarvikevalvonnan käyttöön varataan 7 henkilön työpanos
ja terveydensuojelu- ja kuluttajaturvallisuusvalvontaan yhteensä 6 henkilön työpanos.
5
Taulukko 1. Pirtevan henkilöstö
Virkanimike
Ympäristöterveyspäällikkö
Vastuualue
Hallinto
yksikön johtaminen ja kehittäminen
henkilöstöhallinto
Tiina Korpela
Kirsti Mäkiaho
Palvelusihteeri
Maria Wahlfors
Valvontaeläinlääkäri
toimistotyöt
laskutus
kotisivut
eläinsuojeluvalvonta
eläintautivalvonta
ympäristöterveyspäällikön sijainen
eläinlääkäriryhmän vetäjä
Hanna Salmela
sij. Sari Lehtinen
Valvontaeläinlääkäri
elintarvikelaitosten valvonta
eläintautivalvonta
ensisaapumisvalvonta
eläinsuojeluvalvonta
alkutuotannon hygieniavalvonta
Hanna Lundström
Hygieenikkoeläinlääkäri
elintarvikelaitosten valvonta
ensisaapumisvalvonta
alkutuotannon hygieniavalvonta
elintarvikeryhmän vetäjä
Sanna Loppi
Terveystarkastaja
Myynti- ja valmistuskohteet
Marja-Leena KulmaLaine
Terveystarkastaja
Myynti- ja valmistuskohteet
Ülle Kärk
Terveystarkastaja
Suurtalouskohteet
Annikka Vallittu
Terveystarkastaja
Suurtalouskohteet
Hanna Virtanen
Terveystarkastaja
Tarjoilukohteet
Matti Naukkarinen
Terveystarkastaja
Tarjoilukohteet
Kimmo Lampinen
Eläinlääkäri
eläinlääkintähuolto
eläinsuojelu
eläintaudit
Jarkko Oksanen
Eläinlääkäri
eläinlääkintähuolto
eläinsuojelu
eläintaudit
Reija Junkkari
Eläinlääkäri
eläinlääkintähuolto
eläinsuojelu
eläintaudit
Jaana Romu
Eläinlääkäri
eläinlääkintähuolto
eläinsuojelu
eläintaudit
Kirsi Sario
6
Lauri Teivaala
Eläinlääkäri
eläinlääkintähuolto
eläinsuojelu
eläintaudit
Seppo Pöysti
Terveystarkastaja
Asunnontarkastukset
Vesilaitokset
Koulut
Leirikeskukset
Markku Mäkiranta
Terveystarkastaja
Asunnontarkastukset
Uimahallit
Leirintäalueet
Leirikeskukset, Vesilaitokset
Koulut
Raija-Liisa Oinonen
Terveystarkastaja
Asunnontarkastukset
Sosiaalialan laitokset
Parturit ja kampaamot
Kokoontumishuoneistot
Päiväkodit
Majoitushuoneistot
Riikka Marttinen
Terveystarkastaja
Asunnontarkastukset
Sosiaalialan laitokset
Parturit ja kampaamot
Kokoontumishuoneistot
Päiväkodit
Majoitushuoneistot
Petteri Hoisko
Terveystarkastaja
Kauneus- ja jalkahoitolat
Tatuointi
Eläinsuojat asemakaava-alueilla
Kuntosalit, liikuntahallit, jäähallit yms.,
yleiset saunat ja talviuintipaikat:
Uimarannat
Päiväkodit
Kuluttajapalveluiden valvonta
Terveydensuojeluryhmän vetäjä
Kaarina Helenius
Terveystarkastaja
Kuluttajapalveluiden valvonta:
Uimarannat
7
Taulukko 2. Suunnitelma voimavarojen jakautumisesta valvottaville toimialoille
Valvontaan käytettävät henkilötyöpäivät (htpv) HTV kokonaistyöaika
lomat vähennettynä = 220 htpv)
Elintarvikevalvonta
Terveydensuojelun valvonta
Tupakkavalvonta
1124 htpv
1056 htpv
31 htpv
Kuluttajaturvallisuusvalvonta
Eläinlääkintähuolto
yhteensä
134 htpv
900 htpv
3078
kokonaisuudesta käytettävissä
suunnitelmalliseen valvontaan
(tavoite=80% kokonaistyöajasta;
180/220=81,8%) (tarkastukset,
ohjaus ja neuvonta, muu suunnitelmalliseen valvontaan liittyvä työ)
htv/htpv
1011 htpv
171 htpv
26 htpv
79
htpv
1056
2.3 Koulutus
Valvontahenkilöstön koulutukseen panostetaan vuosina 2015-2019 osallistumalla sekä valtakunnallisiin ja alueellisiin tilaisuuksiin että toimiala- ja tehtäväkohtaiseen koulutukseen. Koulutuksissa
painotetaan oman vastuualueen ja työtehtävien mukaista koulutusta ja edistetään työntekijöiden
erikoistumista.
Koulutukseen varataan toimialoittain 3-5 pv/v/henkilö. Koulutukset suunnataan ensisijaisesti oman
vastuualueen ja käytännön työtehtävien mukaan. Koulutukset voivat sisällöltään olla ammatillista
koulutusta tai esimerkiksi tietojärjestelmien käyttöön tai muihin työtä tukevien taitojen kehittämiseen liittyviä. Ammatilliseen koulutustilaisuuteen osallistuneet esittävät muulle henkilökunnalle
lyhyen tiivistelmän tärkeimmistä koulutustilaisuudessa esiin tulleista seikoista toimistopalavereissa
tai sähköpostilla. Koulutukset voivat olla myös ympäristöterveydenhuollon valvontayksikön sisäisiä
koulutuksia. Uusien työntekijöiden perehdyttäminen kuuluu koulutussuunnitelmaan.
Vuosi- ja toimialakohtainen koulutussuunnitelma liitetään vuonna 2015 osaksi laatujärjestelmää.
2.4 Kohderekisteri
Pirtevassa käytetään TerveKuu -ohjelmaa, joka toimii valvontakohde- ja valvontatietorekisterinä.
Ohjelmaan tallennetaan perustiedot valvontakohteista, kuten toimija, yhteystiedot, toimiala, tehdyt
tarkastukset ja valvontatulokset, näytteenotot ja tutkimustulokset, neuvonta ja ohjaus, sekä mahdolliset pakkotoimet. Lisäksi kohdetietoihin merkitään muita tarpeellisia tietoja. Kohderekisteri pyritään pitämään jatkuvasti ajan tasalla. Tarkastuspöytäkirjat, päätökset, lausunnot ja muut oleelliset
valvontaan liittyvät asiakirjat tallennetaan Pirkkalan kunnan sähköiseen arkistoon Twebiin.
Valvontakohteet merkitään valvontayksikön kohderekisteriin kun niistä on saatu tieto ilmoitus- tai
hakemusmenettelyn kautta tai muulla tavoin. Uusia valvontakohteita löytyy esimerkiksi valvontatehtävien ohella ja median avulla (paikallislehdet, ilmoitukset, puhelinluettelot, internet). Valvontakohteen lopettaessa toimintansa kohderekisteriin merkitään kohde lopettaneeksi.
8
2.5 Viestintä
Viestintään kuuluu asiakaspalvelu, neuvonta ja opastus sekä tiedottaminen.
Asiakaspalvelua hoitavat kaikki Pirtevan työntekijät. Asiakaspalvelusta toimistolla vastaa palvelusihteeri. Pirtevan kotisivuilta löytyvät kaikkien työntekijöiden ajantasaiset yhteystiedot. Lisäksi
yhteyttä voi ottaa Pirtevan sähköpostiosoitteen tai henkilökohtaisten sähköpostiosoitteiden kautta.
Neuvonta ja ohjaus pyritään suuntaamaan viranhaltijoiden erikoistumisen ja vastuualueiden mukaan. Elintarvikevalvonnassa toimii lisäksi päivystäjä, jolle ohjataan päivystysjakson aikana kaikki
elintarvikevalvonnan puhelut.
Asiakastyytyväisyyttä selvitetään vuosittaisten asiakastyytyväisyyskyselyjen avulla.
Pirtevassa noudatetaan avointa tiedotuspolitiikkaa. Ajankohtaisista asioista tiedotetaan omien kotisivujen lisäksi kuntien kotisivuilla sekä paikallislehdissä. Tarvittaessa järjestetään tiedotustilaisuuksia. Pirtevassa ensisijainen tiedotusvastuu on ympäristöterveyspäälliköllä, joka myös koordinoi eri tilanteiden tiedottamista. .
Erityistilanteissa ensisijainen tiedotusvastuu on usein valvontakohteella, kuten toimijalla tai kiinteistön omistajalla. Tästä esimerkkeinä ovat uimahallin vesien laadusta tiedottaminen tai pilaantuneiden elintarvikkeiden vetäminen pois myynnistä. Pirtevan erityistilanneohjeessa annetaan tarkemmat ohjeet tiedottamisesta erilaisissa ympäristöterveydenhuollon erityistilanteissa.
Pirkkalan kunnalla on oma tiedottaja, jonka asiantuntemusta käytetään tarvittaessa. Pirtevan laatujärjestelmässä tiedottamista on kuvattu tarkemmin.
2.6 Valvonnan maksullisuus
Ympäristöterveydenhuollon alan toiminnan maksullisuus koskee ilmoitus- ja hyväksymiskäsittelyjen
lisäksi suunnitelmallista tarkastus- ja näytteenottotoimintaa. Uudet valvontakohteet tulevat suunnitelmallisen valvonnan kohteiksi hakemuksesta tehdyn päätöksen tai toiminnan harjoittamista tai
toimitilan käyttöönottoa koskevan ilmoituksen käsittelyn perusteella. Suunnitelmallisen valvonnan
uusintatarkastukset ovat myös maksullisia. Valvontamaksuja peritään enintään siten, että ne kattavat valvonnasta aiheutuneet todelliset kustannukset.
Ympäristöterveydenhuollon maksutaksan hyväksyminen edellyttää hyväksyttyä valvontasuunnitelmaa. Maksutaksaa päivitetään tarpeen mukaan ja se hyväksytään ympäristöterveydenhuollon jaostossa. Maksutaksa on nähtävillä Pirtevan kotisivuilla www.pirteva.fi/maksutaksa.
2.7 Laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu
Pirtevan alueella ei ole omaa laboratoriota. Näytteet tutkitaan pääsääntöisesti Eurofins –
laboratoriossa ja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n laboratoriossa Tampereella.
Laboratorioiden yhteystiedot:
Eurofins Scientific Finland Oy
Hatanpäänkatu 3 A
33900 Tampere
p. 03-2306500
KVVY
Hatanpäänkatu 3 B
33900 Tampere
p. 03-2461200
Pirtevan näytteenottoprojektien tutkimukset kilpailutetaan laboratorioiden kesken.
9
3. Valvonnan toimialat
3.1 Yleistä
Tämän suunnitelman mukainen valvonta perustuu kansanterveyslain 1 §:ssä mainittujen ympäristöterveydenhuollon lakien mukaan kunnille säädettyyn valvontaan. Terveydenhuoltolain
(1326/2010) 21 §:n (9.8.2013/601) mukaan kunnan on järjestettävä ympäristöterveydenhuollon
palvelut alueellaan sen mukaan, mitä ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueesta annetussa laissa (410/2009) säädetään.
Ympäristöterveydenhuollosta säädetään terveydensuojelulaissa (763/1994), elintarvikelaissa
(23/2006), tupakkalaissa (693/1976), kuluttajaturvallisuuslaissa (920/2011) ja eläinlääkintähuoltolaissa (765/2009).
Keskeisin valvottava lainsäädäntö on listattu tämän suunnitelman liitteeseen 1.
Toimialakohtainen valvonta esitellään valvontaohjelmissa. Tähän suunnitelmaan on koottu valvontayksikön alueella erityisesti suunnitelmakaudella painottuva valvonta, painopisteet ja projektit.
Valtakunnalliset ja alueelliset projektit päivitetään vuosittain Pirtevan valvontasuunnitelmaan suunnitelmakaudella sitä mukaa kun keskusviranomaiset julkaisevat niistä tietoa. Toimialakohtaiset
valtakunnalliset ohjelmat löytyvät Pirtevan kotisivuilta www.pirteva.fi.
3.1.2 Tarkastuksen sisältö ja tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika
Valvontasuunnitelma -asetuksen mukaan kunnan suunnitelman tulee sisältää tarkastuksen sisällön
määrittely sekä tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika. Tarkastus voi sisältää useiden
ympäristöterveydenhuollon lakien mukaisia toimenpiteitä ja tarkastuspöytäkirjassa tulee esittää,
minkä säännösten mukaan tarkastus on tehty. Tarkastusaikaan vaikuttaa tarkastuksen sisällön
laajuus ja tarkastusaikaan katsotaan kuuluvaksi varsinaisen kohteessa tehdyn tarkastuksen lisäksi
tarkastukseen valmistautuminen sekä tarkastuspöytäkirjan laatiminen ja tietojen tallentamisen tietojärjestelmiin. Matkoihin käytetty aika ei kuulu tarkastukseen kuluvaan aikaan.
Ympäristöterveydenhuoltoon liittyvän valvonnan toimeenpanossa tarkastustoiminta on oleellinen
osa selvitettäessä valvottavan kohteen tai toiminnan vaatimustenmukaisuutta. Tarkastus voi kohdistua tiloihin, toimintatapoihin, olosuhteisiin, asiakirjoihin ja tuotteisiin. Yksittäinen tarkastus voi
pitää sisällään koko kohteen tarkastuksen tai vain jonkin osa-alueen tarkastuksen. Valvontaohjelma-asetuksen 78/2011 mukaan tarkastukset voivat sisältää näytteiden ottoa ja mittauksia kohteen,
kohteessa harjoitettavan toiminnan tai siellä valmistettavien tuotteiden tai tarjottavien palvelujen
terveyshaittojen, turvallisuuden ja määräystenmukaisuuden arvioimiseksi. Pelkkää näytteenottokäyntiä ei voida pitää tarkastuksena.
Tarkastuksesta tehdään tarkastuskertomus, joka toimitetaan tiedoksi asianosaisille. Tarkastuskertomus voidaan tarvittaessa lähettää tiedoksi myös muille viranomaisille. Tarkemmat ohjeet tarkastuksen ja tarkastuskertomuksen tekemisestä on esitetty Pirtevan laatujärjestelmässä.
Seuraavassa taulukossa on esitelty tarkastuksen yleinen sisältö toimialoittain.
10
Taulukko 3. Tarkastuksen yleinen sisältö eri toimialoilla
Elintarvikevalvonta
Terveydensuojeluvalvonta
Kuluttajaturvallisuusvalvonta
Tupakkalain valvonta
Lääkelain valvonta
Tarkastuksen yleinen sisältö
Tarkastuksen tarkoitus on selvittää, onko elintarvikealan toimijan toiminta
lainsäädännön mukaista. Suunnitelmalliset tarkastukset tehdään pääsääntöisesti ennalta ilmoittamatta. Tarkastuksesta voidaan kuitenkin myös sopia
etukäteen, mikäli se on tarpeen tarkastuksen tarkoituksen toteutumiseksi.
Tarkastus voi kattaa koko toiminnan tai kohdistua johonkin tiettyyn toiminnan osaan.
Terveyshaitan esiintymisen selvittäminen
(aistinvaraista tarkastelua ja arviointia, usein mittauksia ja näytteenottoa).
Tarkastuksen tarkoitus on selvittää, onko tarjottu palvelu turvallinen.
Yleensä tarkastuksista ilmoitetaan ennakkoon.
Tavoite on tarkastaa kohteen toiminnan ja tilojen vaatimustenmukaisuus.
Tavoite on tarkastaa kohteen toiminnan vaatimustenmukaisuus.
3.1.3 Valvontakohteiden / valvontakohdetyyppien tarkastustiheydet
Eri toimialojen valvontakohteiden tarkastustiheydet Pirtevassa on esitelty liitteinä olevissa taulukoissa. Tarkastustiheyksien perustana ovat keskusvirastojen antamat suositukset tarkastustiheyksistä ja tarkastuksiin käytetystä ajasta sekä kohteiden valvontahistoria. Valtakunnalliset tarkastustiheyssuositukset perustuvat kohteiden toiminnan luonteen ja laajuuden mukaan tehtyyn riskinarviointiin.
Ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisen valvontaohjelman mukaan valvontaa tulee suunnata
riskiperusteisesti niihin kohteisiin, joissa sille on eniten tarvetta. Riskin suuruuteen vaikuttavat esimerkiksi toiminnan tyyppi ja laajuus, vaaralle mahdollisesti altistuvien kuluttajien määrä sekä vaaran vakavuus ja toteutumisen todennäköisyys.
Kohteiden valvontahistoria on olennainen osa riskiperusteista valvonnan kohdentamista. Pääsääntöisesti valvontaa on syytä painottaa niissä kohteissa, joissa puutteita on todettu ennenkin. Valvontaa voidaan harkita kevennettäväksi silloin, kun kohteen on todettu hoitavan velvoitteensa asianmukaisesti. Kuntien tulee omalla alueellaan arvioida riskejä kohdekohtaisesti ja kohdentaa valvontaa sen mukaan.
3.2 Elintarvikevalvonta
Elintarvikevalvonnan tavoitteena on toteuttaa elintarvikelainsäädännössä asetettuja päämääriä.
Tarkoituksena on suojata kuluttajaa elintarvikemääräysten vastaisten elintarvikkeiden aiheuttamilta
terveysvaaroilta ja taloudellisilta tappioilta. Elintarvikelain avulla halutaan turvata korkealaatuinen
elintarvikevalvonta, mikä edellyttää, että valvonta on suunnitelmallista, oikein kohdennettua, tehokasta ja eri toimijoita tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti kohtelevaa. Valvontaan tulee myös varata riittävät voimavarat.
Elintarvikelainsäädännön lähtökohtana on, että ensisijainen vastuu elintarvikkeen turvallisuudesta
ja määräystenmukaisuudesta on elintarvikealan toimijalla. Omavalvonnan avulla toimija varmistaa,
että elintarvikkeen turvallisuus ei vaarannu sinä aikana, kun elintarvike on toimijan vastuulla. Viranomaisvalvonnan tehtävänä on puolestaan varmistaa, että omavalvonta toimii tehokkaasti ja että
elintarvikkeen turvallisuus, jäljitettävyys ja muu määräystenmukaisuus toteutuu kaikissa tuotanto-,
jalostus- ja jakeluvaiheissa. Todetessaan seikkoja, jotka eivät täytä lainsäädännön vaatimuksia, on
11
valvontaviranomaisen annettava elintarvikealan toimijalle ohjeita ja kehotuksia epäkohtien poistamisesta (elintarvikelaki 53 §). Valvontaviranomaisen on seurattava, että toimija poistaa epäkohdat.
Tarvittaessa valvontaviranomainen ryhtyy hallinnollisiin pakkokeinoihin epäkohtien korjaamiseksi
(elintarvikelaki luku 7). Pakkokeinoja ovat mm. erilaiset määräykset ja kiellot, uhkasakko sekä teettämis- ja keskeyttämisuhka, haltuunotto sekä elintarvikehuoneiston hyväksynnän peruuttaminen.
Pirtevassa toimivalta pakkokeinojen käyttöön on delegoitu viranhaltijoille elintarvikelain mahdollistamalla tavalla.
Eläimistä saatavien elintarvikkeiden ensisaapumisvalvonta on valtiollistettu vuonna 2008. Pirteva
on laatinut sopimuksen Eviran kanssa ensisaapumisvalvonnan toteuttamisesta. Sopimuksen mukaan ensisaapumisvalvontaa suoritetaan Pirtevan alueella Eviran laatiman valvontasuunnitelman
mukaisesti.
Elintarvikevalvonnan kohteita on yhteensä (alkutuotannon kohteet poislukien) 863 kpl (lokakuu
2014). Suurin osa kohteista on ilmoitettavia elintarvikehuoneistoja, kuten ravintoloita, suurtalouksia, myyntipaikkoja jne. Alkutuotannon kohteita on runsaasti ja eläimistä saatavia elintarvikkeita
ennen vähittäismyyntiä valmistavia laitoksia joitakin.
3.2.1. Laatujärjestelmä
Elintarvikevalvontaviranomaisen tulee laatia toimintaansa sopiva laatujärjestelmä sekä ylläpitää ja
soveltaa sitä. Pirtevan laatujärjestelmä on hyväksytty Pirkkalan ympäristölautakunnassa ja esitetään hyväksyttäväksi ympäristöterveydenhuollon jaostossa vuoden 2014 loppuun mennessä. Laatujärjestelmä koostuu laatukäsikirjasta, toimialakohtaisista menettelytapaohjeista sekä käytössä
olevista lomakkeista. Laatujärjestelmä päivitetään vuosittain.
3.2.2. Elintarvikevalvonnan priorisointi, riskiarviointi ja painopistealueet Pirtevassa
Pirtevan alueella on vuoden 2014 lopulla yhteensä 863 kpl elintarvikevalvontakohdetta (pois lukien
alkutuotannon kohteet), jotka on esitetty kunnittain liitteessä 2. Vuoden 2015valvontasuunnitelman
suunnitelmalliset tarkastustiheydet (liite 3) on määritetty käyttäen valtakunnallisia suosituksia ja
Pirtevan riskinarviointia.
Valtakunnallinen valvontatietojen julkistamisjärjestelmä Oiva otettiin Suomessa käyttöön 1.5.2013
vähittäismyymälöiden ja tarjoilupaikkojen valvonnassa. Muut ilmoitettavat elintarvikehuoneistot
sekä laitokset tulevat asteittain Oiva-järjestelmän piiriin vuonna 2015.
Valvontatietojen julkaisemisella lisätään valvonnan läpinäkyvyyttä ja annetaan kuluttajille tietoa
valintojensa tueksi. Tavoitteena on myös lisätä elintarvikevalvonnan vaikuttavuutta ja tunnettavuutta. Elintarvikealan yrityksillä on samalla mahdollisuus kertoa kuluttajille, että oma toiminta on
kunnossa.
Oivassa tarkastustulos osoitetaan neliportaisesti: oivallinen, hyvä, korjattavaa ja huono. Tarkastuksella käydään läpi eri osa-alueita, joista jokainen alue arvioidaan neliportaisesti (oivaohjeen mukaisesti) ja kokonaisarvio tulee huonoimman arvion mukaisesti. Tarkastuksesta saatu raportti julkaistaan internetissä osoitteessa www.oivahymy.fi ja raportti sekä siihen liittyvä tarkastuskertomus
toimitetaan yrittäjälle suoraan Itellan kautta.
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on laatimassa uutta riskinarviointi- ja tarkastustiheysohjetta,
jonka on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2016 alusta. Pirtevassa siirryttäneen käyttämään tätä mallia vuoden 2016 alusta lähtien. Vuonna 2015 valvontatiheydet perustuvat vielä aiempiin valtakunnallisiin suosituksiin (EVO 2013) ja Pirtevan omaan riskinarviointiin.
12
Pirtevassa käytössä olevan mallin mukaan kohdekohtainen riskinarviointi tehdään seuraavasti: kun
toimija saa Oivahymy tarkastuksessa oivallisen tai hyvän tuloksen, vähennetään Eviran tarkastustiheydestä 50 %. Kun toimija saa korjattavaa tai huonon arvion, seuraa siitä aina uusintatarkastus
ja mahdollisesti tämän jälkeen hallinnollinen pakkotoimimenettely. Kun toimija on tehnyt tarvittavat
korjaukset ja saanut oivallisen tai hyvä arvioinnin, annetaan riskiluvuksi 50 % Eviran tarkastustiheydestä.
Oivahymy tarkastusten tarkastuskertomukset tehdään Tervekuu-ohjelmassa, josta ne lähetetään
Eviran intranettiin (Eviranet). Tästä muodostuu Oiva raportti ja tarkastuskertomus. Eviranetistä ne
hyväksymisen jälkeen lähtevät suoraan Itellan postitettaviksi toimijalle. Terveystarkastaja tallentaa
Eviranetistä ne koneelleen ja vie TWeb-järjestelmään ja linkittää asiakirjan Tervekuu-ohjelmaan.
Oivaraportit julkaistaan Oivahymy.fi –sivustolla, jossa ne ovat kuluttajien saatavilla. Toimijan velvollisuus on julkaista Oiva-raportti toimipaikassa sisäänkäynnin yhteydessä ja kotisivuillaan, mikäli
yrityksellä on sellaiset.
Alkutuotannon valvonta kohdistuu eläimistä saatavien elintarvikkeiden alkutuotantoon, kuten maidon-, lihan-, hunajan- ja kalastustuotteiden tuotantoon. Alkutuotannon kohteita valvotaan osana
suunnitelmallista elintarvikevalvontaa. Alkutuotantokohteiden viitteelliset valvontatiheydet on esitet
ty taulukossa liitteessä 3.
Elintarvikevalvontaviranomainen tarkastaa kotirauhan piirissä harjoitettavan elintarvikehuoneistotoiminnan asiakirjatarkastuksena toimistolla. Tarkastuksesta peritään maksu käytetyn ajan mukaan. Mikäli toimintaa varten on tehty omat tilat esim. autotalliin, tilat ovat elintarvikehuoneisto ja
tarkastukset sinne tehdään normaaliin tapaan.
Suunniteltuihin tarkastustiheyksiin eivät sisälly ennakkotarkastukset, eivätkä asiakasvalitusten sekä elintarvike- ja vesivälitteisten epidemiaepäilyjen käsittely. Tarkastusten yleisestä sisällöstä on
kerrottu tarkemmin Ympäristöterveydenhuollon yhteisessä valtakunnallisessa valvontaohjelmassa
vuosille 2015–2019 (kohta 2.1), joka on nähtävissä Valviran internet-sivuilla.
Ruokamyrkytysepäilyt ja asiakasvalitukset selvitetään viipymättä. Päätös uusien laitosten toiminnan aloittamisesta tehdään 60 vuorokauden sisällä hakemuksen saapumisesta, ellei asian laajuus,
hakemuksen puutteellisuus tai muu erityinen syy edellytä asian pitempää käsittelyä. Todistus elintarvikehuoneistojen ilmoituksen käsittelystä sekä todistus hakemuksen vastaanottamisesta lähetetään 14 vuorokauden sisällä ilmoituksen tai hakemuksen saapumisesta (kun ilmoituksen tai hakemuksen on todettu sisältävän kaiken tarvittavan). Tarkastuskertomukset tehdään yleisesti 2 viikon
kuluessa tarkastuksesta. Oiva-raportti on lähetettävä toimijalle 6 työpäivän kuluessa tarkastuksesta.
3.2.2.1 Valvonnan painopisteet
Valvonnan yleiset painopistealueet vuosille 2015–2019 ovat seuraavat:
Pirteva toteuttaa valtakunnallisten valvontaohjelman teemaksi valittua valvonnan vaikuttavuutta
seuraavin keinoin:
 Pirteva kohdentaa valvontaresurssit riskiperusteisesti ja tehokkaasti. Pirteva tarjoaa koko
toiminta-alueella kattavat ja tasa-arvoiset, yhtäläiset laadukkaat ja asiantuntevat ympäristöterveydenhuollon palvelut. Tähän tavoitteeseen pääsemme motivoituneen, koulutetun ja
erikoistuneen henkilöstömme avulla.
 Pirteva toteuttaa laatutyössään projekteja, joilla pyritään lisäämään valvonnan yhdenmukaisuutta ja tehokkuutta.
 Suunnitelmallisia tarkastuksia tehdään riskinarvioinnin perusteella. Riskinarvioinnissa huomioidaan toiminnan laatu ja laajuus sekä kohteen valvontahistoria.
 Riskinarvioinnin perusteella vakavimmiksi arvioitujen puutteiden korjaukset seurataan loppuun asti (uusintatarkastukset ja mahdolliset pakkokeinot).
 Toimintaa kehitetään asiakaskyselyjen avulla.
 Taksa tarkistetaan vuosittain siten että maksut vastaavat todellisia kuluja, jotta valvonnan
kustannukset katettaisiin tehokkaammin valvontakohteilta perittävillä maksuilla
13


Pirteva antaa aktiivisesti palautetta tietojärjestelmätoimittajalle ja keskusvirastolle järjestelmän toiminnasta.
Pirteva lisää valvonnan yleistä näkyvyyttä kaikille kuntalaisille esimerkiksi julkaisemalla nettisivuilla tiedotteita ajankohtaisista asioista, pitämällä avoimien ovien päiviä ja osallistumalla
elintarvikealan messuille.
Pirtevan valvontakaudelle 2015 - 2019 suunnittelemat omat projektit on kuvattu liitteessä 5.
Painopistealueita päivitetään vuosittain huomioiden valtakunnallinen elintarvikeohjelma ja alueelliset valvontasuunnitelmat.
3.2.3. Kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto ja näytteiden tutkiminen
Valvonnan yhteydessä otetaan viranomaisnäytteitä pääasiassa omavalvonnan toimivuuden varmistamiseksi. Näytteitä voidaan ottaa mm. lainsäädännön toimijalle määräämän näytteenoton ja
tutkimusten varmistamiseksi sekä epäiltäessä tuotteiden turvallisuutta. Lisäksi varaudutaan myös
kuluttajavalitusten perusteella tehtäviin tutkimuksiin, elintarvikkeista aiheutuvien terveysvaaratilanteiden tutkimuksiin sekä ruokamyrkytysten selvittämiseksi tarvittaviin tutkimuksiin. Näytteitä voidaan ottaa myös osana valtakunnallista, alueellista tai kunnan omaa projektia.
3.2.4. Valtakunnalliset ja alueelliset projektit
Kansalliset seurantaohjelmat perustuvat kansalliseen tai EU-lainsäädäntöön ja niitä toteutetaan
vuosittain. Ohjelmia ovat:
- kansallinen salmonellavalvontaohjelma;
- kansallinen elävien eläinten ja eläimistä saatavien elintarvikkeiden vierasainevalvontaohjelma;
- kasvissuojeluainejäämien valvontaohjelma
- ympäristö- ja muiden kontaminanttien seurantaohjelma
- säteilyttämisen osoittamista koskeva valvontaohjelma.
- muut mahdolliset komission valvontaohjelmat.
Valtakunnallisia projekteja ovat Eviran suunnittelemat EVO-hankkeet.
Aluehallintovirastojen valvontasuunnitelmissa on kuvattu alueelliset elintarvikevalvonnan projektit.
Tätä valvontasuunnitelmaa kirjoitettaessa Evira ja aluehallintovirasto eivät olleet vielä tiedottaneet
tulevista projekteista.
Pirteva osallistuu resurssien sallimissa rajoissa projekteihin ja ohjelmiin ja niihin mahdollisesti liittyvään näytteenottoon ja vastaa osaltaan tarvittavista valvontatoimenpiteistä. Pirtevan valvontasuunnitelmaan päivitetään vuosittain kuvaukset toteutettavista valtakunnallisista, alueellisista ja
omista projekteista.
Elintarvikevalvonnan voimavarat
Elintarvikevalvontaan yleisesti ja suunnitelmalliseen valvontaan käytettävissä olevat resurssit on
esitetty taulukossa 2 (yleinen osio edellä). Elintarvikevalvonnan resursseja arvioitaessa on huomioitava, että työaikaa on varattava myös ennakoimattomien tehtävien hoitamiseen. Tällaisia ennakoimattomia tehtäviä ovat esimerkiksi ruoka- ja vesivälitteiset epidemiaepäilyt, ennakkotarkastukset, asiakasvalitusten käsittely, erityistilanteet, hakemusten ja ilmoitusten käsittely, neuvonta ja
ohjaus, matkoihin käytettävä aika, suunnittelu- ja raportointityö, henkilöstöasiat (esimerkiksi kehityskeskustelut, tyky-toiminta), laatutyö ja tietojärjestelmien kehittämistyö ja koulutukset. Myös elintarvikevalvonnan jälki-/seurantatarkastukset kuuluvat ennakoimattomaan työhön, vaikka ovatkin
osa suunnitelmallista valvontaa.
Edellä mainittujen tehtävien hoitamiseen arvioidaan käytettävän noin 300 htpv /vuosi.
14
3.3 Terveydensuojelu
Terveydensuojelulain tarkoituksena on väestön ja yksilön terveyden ylläpitäminen ja edistäminen.
Lakia toteutetaan ennakolta ehkäisemällä, vähentämällä ja poistamalla sellaisia elinympäristössä
esiintyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittaa.
Terveydensuojelulain mukaiseen valvontaan on Pirkkalan ympäristöterveydenhuollolla käytettävissä noin 4,8 terveystarkastajan viran työpanos. Suunnitelmalliseen valvontaan arvioidaan olevan
käytettävissä 16 % tästä työpanoksesta. eli noin 1,0 henkilötyövuosi (htv). Loput n. 3,8 htv käytetään muuhun kun suunnitelmalliseen valvontaan.
Suunnitelmalliseen valvontaan ei sisälly muu terveydensuojelulain mukainen valvonta kuten ilmoitusten/lupien käsittely, asunnontarkastukset, erilaisten valitusten selvittely, talous- ja uimavesien
näytteenotto, yleinen neuvonta ja suunnittelu.
Terveydensuojelulain mukaisen valvontatarkastuksen tavoite on selvittää terveysvaaran tai haitan
esiintyminen. Aiheutuuko toiminnasta terveyshaittaa tai esiintyykö sellaisia tekijöitä ja olosuhteita,
joista johtuen terveyshaitta voi syntyä ja antaa haitan estämiseksi ja tilanteen korjaamiseksi tarpeelliset määräykset ja ohjeet. Tarkastukseen liittyy tavallisesti aistinvaraista tarkastelua ja arviointia sekä mahdollisesti mittauksia ja näytteenottoa jatkotutkimuksia varten.
3.3.1. Pirtevan terveydensuojeluvalvonnan painopisteet vuosina 2015 - 2019
Terveydensuojelun suunnitelmallinen valvonta perustuu terveystarkastajien kohdekohtaiseen arvioon. Käytössä olevat kohteiden kolme eri riskiluokkaa perustuvat Valviran ohjeistuksiin.
Painopisteet
1) Talousvesi
 Vesilaitosten valvontatutkimusohjelmien päivittäminen ja valvonnan sekä näytemäärien
saattaminen asetuksen mukaiseksi. Isoille vesilaitoksille erityistilannesuunnitelman laatiminen / päivittäminen.
2) Kauneushoitolat ja muu ihonkäsittely
 Ihoa läpäisevien toimintojen valvonta
3) Terveydellisten olojen valvonta.
 Pyritään edistämään laadukkaiden sisäilmaselvitysten tekoa, edistetään ulkopuolisten asiantuntijoiden hyödyntämistä.
4) Sidosryhmät
 Terveydensuojelun huomioiminen suunnittelussa ja päätöksenteossa (Kaavoitus-rakennus
sekä ympäristölupamenettelyt). Koulujen yhteistarkastukset eri tahojen kanssa.
15
3.3.2. Suunnitelmallisen valvonnan kohteet
Terveydensuojelulain mukaiset valvontakohteet Pirtevan alueella yhteensä ja kunnittain on esitetty
liitteissä 7 ja 8. Useimmat terveydensuojelulain valvontakohteet ovat joko luvan- tai ilmoituksenvaraisia (TsL 13 § ja 18 §), jolloin terveydensuojeluviranomainen tekee hakemusta tai ilmoitusta koskevan päätöksen ennen kohteen tulemista valvonnan piiriin. Tämän jälkeen tällainen kohde pääsääntöisesti tulee suunnitelmallisen ja valvonnan kohteeksi.
Moneen valvontakohteeseen kohdistuu useampien ympäristöterveydenhuollon lakien valvontatoimia ja tarkastus voi sisältää useiden ympäristöterveydenhuollon lakien mukaisia toimenpiteitä.
Terveydensuojelulain mukaiset valvontakohteet tarkastetaan säännöllisesti ja siten, että oleellisimmat terveydensuojelun näkökohdat tulevat katetuiksi tarkastuksissa. Tätä varten Valvira antaa
valtakunnallisessa valvontaohjelmassa ohjeet keskimääräisistä valvontatiheyksistä sekä valvontaja tarkastuskäyntien asioista, jotka tulee tarkastuksessa havainnoida ja selvittää niiden vaatimustenmukaisuus.
Terveydensuojelulain mukaiset ilmoituksen- ja luvanvaraiset kohteet jaetaan kolmeen riskiluokkaan, joiden perusteella ohjelmassa määritellään keskimääräinen tarkastustiheys. Riskiluokitus on
esitelty valtakunnallisessa terveydensuojelun valvontaohjelmassa vuosille 2015 - 2019 Valvontakohdetyypin tarkastukseen keskimääräisesti käytettävän ajan määrittelyssä otetaan huomioon tarkastuksen tarkoitus, tarkastuksen valmistelu, tarkastuksen sisältö ja sekä tarkastuskertomuksen
laatiminen.
Terveydensuojeluvalvonnan suunnitelmallisen valvonnan tarkastuskohteet kunnittain on esitetty
liitteessä 6. Suunnitelmallisen valvonnan ulkopuoliset valvontakohteet kunnittain on esitetty liitteessä 7 ja suunnitelmallisen valvonnan tarkastusten sisältö valvontakohdetyypeittäin on liitteessä 8.
Tarkastuksen yleinen määrittely löytyy suunnitelman kohdasta 3.1.2.
Terveydensuojelun suunnitelmallista valvontaa on yksinkertaistettu valtakunnallisessa valvontaohjelmassa ohjelmakaudelle 2015 – 2019. Suunnitelmallisen valvonnan piiristä on poistettu sellaiset
kohteet, joissa oleskelu on lyhytaikaista ja jotka todennäköisesti eivät aiheuta terveyshaittaa.
Suunnitelmallisesta valvonnasta poistetut kohteet kuuluvat kuitenkin edelleen ilmoitusvelvollisuuden piiriin ja ilmoituksista tehdään päätös (TsL 13 §). Näiden kohteiden valvontaa tehdään yhteydenottojen perusteella. Nämä yllättävät valvontatapaukset ovat ensisijaisia suhteessa säännölliseen valvontaan sillä yleensä niiden taustalla on terveyshaittaepäily. Muut valvonnan kohteet on
luetteloitu liitteessä 9.
3.3.3. Suunnitelma näytteiden ottamisesta / projektit
Terveydensuojelulaki ja sen perusteella annetut säädökset määrittelevät talous- ja uimavesistä
otettavat näytemäärät sekä näytteistä tehtävät tutkimukset.
Alueen talousvettä tuottavien laitosten vesinäytteet otetaan valvontatutkimusohjelmien mukaisesti.
Näytteenottajana toimii joko terveystarkastaja tai muu hyväksytty näytteenottaja. Valvontatutkimusohjelmia päivitetään tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään viiden vuoden välein.
Allasvesi- ja uimarantavesinäytteet ottaa terveystarkastaja tai muu hyväksytty näytteenottaja.
Muu suunnitelmalliseen valvontaan liittyvä näytteenotto voidaan kohdistaa tarpeen mukaan. Puhtausnäytteitä voidaan ottaa esim. saunojen, pesutilojen ja wc-tilojen pinnoilta tai parturikampaamojen, kauneushoitoloiden sekä muiden vastaavien tilojen välineistä.
16
Suunniteltuja projekteja suunnitelmakaudella:
-
Kauneushoitoloiden välineiden hygieniaprojekti
Koulut, päiväkodit, lastenkodit, kerhotilat ym. radontilanteen selvittäminen
Projekteja voidaan täsmentää valvontasuunnitelman päivitysten yhteydessä.
3.4 Tupakkalain valvonta
Tupakkalaissa säädetään toimenpiteistä, joilla ehkäistään tupakkatuotteiden käytön aloittamista,
edistetään niiden käytön lopettamista ja suojellaan väestöä tupakansavulle altistumiselta. Lain tavoitteena on ihmisille myrkyllisiä aineita sisältävien ja riippuvuutta aiheuttavien tupakkatuotteiden
käytön loppuminen.
Kunta valvoo tupakkalain ja sen säännösten toteutumista alueellaan. Valvira ohjaa aluehallintovirastoja ja kuntia niille tupakkalain perusteella kuuluvien tehtävien hoitamisessa. Valvira valvoo tupakkatuotteiden mainontakiellon noudattamista yhdessä kuntien kanssa.
Kunta valvoo, ettei tupakkalain mainonta- ja myynninedistämiskieltoa rikota sen alueella. Kunnan
on valvottava erityisesti, että sen alueella toimivat yrittäjät noudattavat mainonta- ja myynninedistämiskieltoa. Esimerkiksi paikallislehdessä tai paikkakunnalla kotitalouksiin jaettavissa julkaisuissa
ilmenevän mainonnan jatkaminen tai uudistaminen voidaan yleensä estää tehokkaasti kunnan
huomautuksin. Ellei lainvastaista toimintaa lopeteta vapaaehtoisesti, kunta voi kieltää toiminnan
tupakkalain 17 §:n 2 momentin mukaisesti ja asettaa kiellon tehosteeksi uhkasakon.
Tupakkatuotteiden vähittäismyynti on luvanvaraista ja myyntilupaa haetaan myyntipaikan sijaintikunnalta. Myyntilupa koskee kaikkea vähittäismyyntiä (myymälät, kioskit, ravintolat, yms). Tupakkatuotteiden tukkumyymälä, joka ei harjoita tupakkatuotteiden vähittäismyyntiä, ei tarvitse tupakkatuotteiden vähittäismyyntilupaa. Tupakkatuotteiden ja niiden tavaramerkkien esilläpito on kielletty
tupakan, tupakkatuotteiden, tupakan vastikkeiden, tupakkajäljitelmien sekä tupakointivälineiden
vähittäismyynnissä (poikkeuksena ns. tupakkakaupat). Tupakkatuotteiden myynti automaattisesta
myyntilaitteesta on kielletty 1.1.2015 lähtien.
Tupakkalain säännöllistä valvontaa suoritetaan Pirtevassa pääosin osana kohteessa tehtävää
muuta ympäristöterveydenhuollon valvontaa. Esimerkiksi elintarvikemyymälöihin ja ravintoloihin
tehdyn muun ympäristöterveydenhuollon lain mukaisen tarkastuksen yhteydessä valvotaan myös
tupakkalain perusteella tupakan myyntiä ja mainontakieltoa sekä lääkelakiin perustuen nikotiinikorvaushoitovalmisteiden myyntiä.
Tupakkalain suunnitelmallista valvontaa on yksinkertaistettu ohjelmakaudelle 2015 - 2019. Suunnitelmallisen valvonnan piiristä on poistettu sellaiset kohdetyypit, joissa tupakointi on tupakkalain
perusteella kielletty. Tällaisia kohdetyyppejä ovat muun muassa täysin savuttomat ravintolat, päiväkotien ja oppilaitosten sisätilat ja ulkoalueet sekä virastojen ja viranomaisten sekä niihin verrattavien julkisten laitosten yleisölle ja asiakkaille varatut sisätilat.
Suunnitelmallisen valvonnan kohteita ovat esimerkiksi
 tupakointitilalliset ravintolat
 tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden myyntipaikat
 tupakkatuotteiden tukkumyyntipaikat
17
Valvontakohteiden tarkastustiheys perustuu riskinarviointiin. Riskinarvioinnissa huomioidaan mm.
valvontahistoriasta ilmenevät aiemmat rikkomukset, omavalvonnan puutteellisuus ja vuodenaika
(esim. myynnin osalta koulujen alkaminen). Tarkastustiheyttä voidaan lisätä tarpeelliseksi katsotulla määrällä. Tarkastustiheyttä ei kuitenkaan lasketa alle valvontaohjelmassa määritellystä kohdetyyppikohtaisesta tarkastustiheydestä kuin poikkeustapauksissa valvonnan vaikuttavuuden varmistamiseksi.
Tarkastuksen sisällön yleinen määrittely on kohdassa 3.1.2. Tupakkalain mukaisen tarkastuksen
tavoitteena on selvittää, ovatko tarkastuksen kohteen tilat ja toiminta tupakkalaissa asetettujen
vaatimusten mukaisia. Tarvittaessa annetaan ohjeita, toimenpidekehotuksia ja määräyksiä, jotta
lain edellytykset toteutuvat. Kohteeseen tehdään tarvittaessa uusintatarkastus, jotta varmistutaan
epäkohtien korjaamisesta. Tarkastukseen liittyy tavallisesti aistinvaraista tarkastelua ja arviointia
sekä mahdollisesti mittauksia ja näytteenottoa jatkotutkimuksia varten.
Valvira on laatinut tarkastusohjeita ja -lomakkeita tupakkalain mukaisten valvontakohteiden tarkastamista varten. Valviran tarkastuslomakkeiden pohjalta on tehty omia tarkastuslomakkeita. Lomakkeet ovat osana Pirtevan laatukäsikirjaa. Laatukäsikirjassa on kuvattu myös tarkastuksen suorittaminen.
Tupakkalain eri kohdetyyppien mukaiset tarkastustiheydet ja -aika ovat esitetty liitteessä 10. Valvontakohdetyypin keskimääräisen tarkastusajan määrittelyssä on huomioitu mm. valmistelu, tarkastus ja tarkastuspöytäkirjan laatiminen. Matka-aika ei sisälly tarkastusaikaan, mutta se huomioidaan voimavarojen suunnittelussa.
Säännöllisen ja suunnitelmallisen valvonnan lisäksi on huomioitava muu kunnan tehtävänä oleva
tupakkalain tarkoittama valvonta sekä siihen varattava työaika- ja henkilöresurssi. Tällaista muuta
valvontaa, mikä ei vaadi säännöllisyyttä, ovat erilaiset suunnitelmaan sisältymättömät yllättävät
valvontatapaukset kuten esim. valitukset, jotka koskevat tupakan myyntiä alaikäisille, myyntiluparikkomuksia, tupakan mainontaan, tupakkatuotteiden tai niiden tavaramerkkien esilläpitoa tai tupakointikieltojen rikkomista. Tällaiset yllättävät valvontatapaukset ovat ensisijaisia suhteessa suunnitelmalliseen valvontaan, sillä yleensä niissä on taustalla epäily tupakkalain säännösten rikkomisesta. Lisäksi työaikaa vievät vähittäismyyntilupahakemusten käsittely, toimiminen tupakkalain asiantuntijana, neuvojana ja ohjaajana sekä toiminnan kehittäminen.
Valvontaohjelman suunnitelmallisen valvonnan piiristä poistettuihin kohdetyyppeihin (mm. savuttomat ravintolat, päiväkotien ja oppilaitosten sisätilat ja ulkoalueet) voidaan kohdistaa suunnitelmallista valvontaa silloin, kun valvontakohdetyyppi on valvontaohjelman painopistealueena. On edelleen suositeltavaa, että suunnitelmallisen valvonnan piiristä poistuneiden kohdetyyppien osalta
tupakkalain toteutumista valvotaan muun ympäristöterveydenhuollon valvonnan yhteydessä.
Tupakkalain mukainen valvonta on maksullista. Valvontaa koskevat maksut perustuvat myyntiluvan käsittelyyn, myyntiluvan haltijaan kohdistuvaan vuosittaiseen valvontamaksuun tai valvontakohteen kuulumiseen suunnitelmallisen valvonnan piiriin. Vuosittainen valvontamaksu kattaa sekä
kunnan valvontasuunnitelmaan sisältyvän että muunlaisen myynnin valvonnan ja siihen liittyvät
valvontatoimenpiteet.
Lääkelaki sallii nikotiinivalmisteiden myynnin vähittäismyymälöissä, kioskeissa, huoltoasemilla ja
ravitsemisliikkeissä tietyin ehdoin. Kunnan valvontaviranomainen myöntää luvat nikotiinivalmisteiden myyntiin ja valvoo alueellaan lain noudattamista. Nikotiinivalmisteiden myynnin valvonta on
kytketty tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden myyntipaikkojen valvontaan.
18
3.4.1. Tarkastuskäynnillä käytettävät menetelmät ja näytteenotto
Tupakkalain mukaisella tarkastuskäynnillä käytetään ensisijaisesti aistihavaintoihin perustuvaa
arviointia.
Tupakointikieltoja ja -rajoituksia koskevilla tarkastuskäynneillä ilmassa voidaan todeta olevan tupakansavua, jos savu on nähtävissä, haistettavissa tai tunnettavissa. Jos tarkastusta suorittavalla
henkilöllä on jokin hajuaistin toimintaan vaikuttava sairaus tai haitta, on tarkastukseen osallistuttava myös sellaisen viranhaltijan, jolla ei ole hajuaistin toimintaan vaikuttavaa sairautta tai haittaa.
Tupakansavun kulkeutumista voidaan lisäksi selvittää niin sanotulla merkkiainetutkimuksella. Aistinvarainen arvio tupakansavusta on kuitenkin suositeltavin menetelmä savuhaitan toteamiseksi,
sillä tupakansavun hajukynnys on matalampi kuin tupakansavun mittauskynnys.
Tupakkalain myynnin ja mainonnan valvontaan ei yleensä liity näytteenottoa, mutta se on kuitenkin
tietyissä tilanteissa mahdollista. Lisäksi Valvira voi tehdä näytteenottopyyntöjä kunnalle yksittäisissä mainonnan- tai laadunvalvontaan liittyvissä asioissa. Näihin liittyvistä käytännön järjestelyistä
sovitaan tapauskohtaisesti. Pelkkä näytteenotto ilman muita valvontatoimia ei ole tässä ohjelmassa
tarkoitettu tarkastus.
Viranomaisvalvontaa varten otetut näytteet tutkitaan Työterveyslaitoksen laboratoriossa.
Työterveyslaitos
Topeliuksenkatu 41 a A
00250 Helsinki
Puhelin: 030 4741 (vaihde)
3.4.2. Pirtevan tupakkalain valvonnan painopistealueet
Tupakkalain valvonnan painopisteiden avulla kohdennetaan resursseja suunnitelmallisesti ja riskiperusteisesti sekä huomioidaan mahdollisista lainsäädäntömuutoksista aiheutuvat uudet haasteet.
Tupakointikiellot ja -rajoitukset
Vuonna 2010 voimaan tulleen tupakkalain muutoksen yhteydessä tupakointi kiellettiin ulkoalueilla
järjestettävien yleisten tilaisuuksien katoksissa ja katsomoissa sekä muissa tilaisuuden seuraamiseen välittömästi tarkoitetuissa tiloissa, joissa osallistujat oleskelevat paikoillaan. Säädöksellä on
suuri merkitys tupakansavulle altistumiselta suojaamisen näkökulmasta. Näin ollen tupakkalain
valvontaohjelman painopisteenä vuosina 2016 - 2017 on tupakkalain säännösten noudattaminen
ulkoalueilla järjestettävissä yleisissä tilaisuuksissa.
Tupakkatuotteiden, tupakointivälineiden, tupakan vastikkeiden ja tupakkajäljitelmien myynti
ja mainonta
Tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden myyminen alle 18-vuotiaille on tupakkalain mukaan kiellettyä. Tupakkatuotteiden myyntiä on rajoitettu luvanvaraisuudella ja poistamalla tupakkatuotteet
vähittäismyyntipaikoista kuluttajien näkyviltä. Tupakkalain yksi tärkeimmistä tavoitteista on säätää
tehokkaita toimenpiteitä, joilla voidaan vähentää lasten ja nuorten tupakoinnin aloittamisen edellytyksiä ja rajoittaa tupakointia heidän kasvuympäristössään.
Markkinoille tulee jatkuvasti uusia tuotteita, jotka joko käyttötarkoitukseltaan vastaavat tupakkaa tai
muistuttavat muodoltaan läheisesti tupakkatuotteita ja tupakointivälineitä, mutta eivät sisällä tupakkaa tai sen vastiketta. Tällaisia tuotteita ovat muun muassa sähkösavukkeet, energia-/yrttinuuska
sekä erilaiset tupakkatuotteiden tai tupakointivälineiden ulkonäköä mukailevat makeiset. Ne vetoavat usein erityisesti alaikäisiin ja saavat heidät kiinnostumaan tupakkatuotteiden käytöstä. Tupakan
vastikkeiden ja tupakkajäljitelmien mainonnallisen esillepanon valvonta on valvontaohjelman painopisteenä vuosina 2015 - 2017.
19
Taulukko 4. Tupakkalain valvonnan painopistealueet
Toimintavuosi
Tupakointikiellot
ja -rajoitukset
Myynti ja mainonta
2015
2016
2017
Ulkoalueilla järjestettävät yleiset tilaisuudet
Tupakan vastikkeiden ja tupakkajäljitelmien
mainonnallinen esillepano
2018
2019
Valvontaprojektit
Valtakunnalliset ja alueelliset valvontaprojektit ovat osa kunnan toteuttamaa suunnitelmallista ja
säännöllistä valvontaa. Niillä kunta toteuttaa valvontaa koordinoidusti ja tehokkaasti. Tupakkalakiin
on tulossa muutoksia viimeistään vuonna 2016. Tämän vuoksi tupakkalain valvontaa koskevat
mahdolliset valtakunnalliset valvontaprojektit järjestetään valvontaohjelmakauden 2015 – 2019
loppupuolella. Valvontaprojekteihin osallistumisesta päätetään projektikohtaisesti.
Valvontaohjelman toteutuminen arvioidaan vuosittain. Toteutumisen arviointi on kuvattu kohdassa
5.
3.6 Kuluttajaturvallisuusvalvonta
Kuluttajaturvallisuuslainsäädännön tarkoitus on ennaltaehkäistä kulutustavaroihin ja palveluihin
liittyviä vaaroja. Tavara tai palvelu ei saa aiheuttaa vaaraa kuluttajan terveydelle tai omaisuudelle.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes valvoo kuluttajaturvallisuuslainsäädännön noudattamista
sekä suunnittelee, ohjaa ja kehittää valvontaa. Kunnan tehtävänä on alueellaan valvoa lain ja sen
nojalla annettujen säädösten, päätösten ja määräysten noudattamista. Kuluttajaturvallisuusvalvonnassa sovellettavan työnjaon mukaisesti kunnat suorittavat alueellaan kuluttajapalveluiden turvallisuuden valvontaa. Tämä sisältää säännöllistä ja riskin arvioinnin perusteella tapahtuvaa alueella
sijaitsevien kuluttajapalvelukohteiden valvontakriteeristön mukaista valvontaa, valvontaprojekteihin
osallistumista ja ilmoitusten käsittelyä sekä muuta valvontaa tukevaa työtä.
Kulutustavaroiden turvallisuuden valvontaa suoritetaan Tukesin toimesta. Tukes voi pyytää apua
kunnista esimerkiksi näytteenottoon ja myynnistä poistettujen tavaroiden jälkivalvontaan. Kunnan
valvontaviranomainen käsittelee kuluttajapalveluja koskevia ilmoituksia ja valituksia, suorittaa valvontaa ja osallistuu alueellisiin ja valtakunnallisiin projekteihin. Kuluttajapalveluiden valvonnassa
keskitytään kuluttajaturvallisuuslain 6 §:ssä lueteltujen suuririskisten palvelujen valvontaan. Muita
kuluttajapalvelukohteita valvotaan niistä tehtyjen valitusten johdosta tai kunnan, aluehallintoviraston tai Tukesin valvontaprojekteissa. Muita kuluttajapalveluita voidaan tarvittaessa riskinarviointiin
perustuen ottaa suunnitelmallisen valvonnan piiriin. Kunnan valvontaviranomaisen tehtävänä on
myös neuvoa toiminnanharjoittajia turvallisuuslähtöiseen toimintaan ja opastaa kuluttajaturvallisuuslainsäädännön velvollisuuksien tiedostamiseen.
Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallisessa valvontaohjelmassa teemana vuosille 2015 2019 on valvonnan vaikuttavuus sekä seuraavat tavoitteet:
1) valvonnan laatu ja riskiperusteinen kohdentaminen,
2) kuluttajaturvallisuusvalvonnan resurssien varmistaminen ja
3) valvontakriteeristön uudistusten omaksuminen.
Pirtevassa kuluttajaturvallisuusvalvonnan resursseja on lisätty aiempina vuosina siten, että kuluttajaturvallisuusvalvonnasta vastaa tähän erikoistunut viranhaltija, jolla on lisäksi kuluttajaturvallisuusvalvontatehtäviin koulutettu varahenkilö. Valvottavia kohteita on jaettu siten, että varahenkilöllä on
valvottavanaan kokonainen valvontakohdetyyppi varahenkilönä toimimisen lisäksi. Varahenkilö
20
osallistuu myös valtakunnallisiin, aluehallintoviraston tai kunnan omiin valvontaprojekteihin, joiden
kohteena ovat muut kuluttajapalvelut.
Varahenkilön lisäksi yksi tarkastaja tekee uimahallien ja kylpylöiden terveydensuojelulain mukaisten tarkastusten yhteydessä myös kuluttajaturvallisuusvalvonnan valvontasuunnitelman mukaiset
tarkastukset.
Tukes on valvontaohjelmassa vuosille 2015 – 2019 päivittänyt kunnallisen tuoteturvallisuusvalvonnan valvontakriteeristön, jossa esitetään painopistealueiden valvontakohteille keskimääräiset tarkastustiheydet ja arviot yhden tarkastuskäynnin kestosta. Valvontakriteeristö perustuu Tukesin
tekemään arvioon erilaisten kohteiden riskeistä. Riskinarvioinnin perusteet löytyvät Tukesin ekstranetistä. Kunnan valvontasuunnitelmassa noudatetaan tarkastustiheyksissä pääosin Tukesin ohjeistusta. Ohjelmapalvelujen, yleisötilaisuuksien ja kiertävien toiminnanharjoittajien tarkastusmäärät
vuositasolla jäävät alle ohjeellisen tarkastusmäärän, johtuen kohdetyyppien ominaisuuksista: yleisötilaisuuksissa ei välttämättä ole mitään riskialttiita palveluja tarjolla tai sama sirkus kiertää valvontayksikön kuntien alueella. Ohjelmapalveluissa on tarkoitus luopua perinteisestä tarkastustoiminnasta joidenkin ohjelmapalveluita tarjoavien toiminnanharjoittajien osalta (seurakunnat ja kuntien nuorisotoimet ohjelmapalvelun tarjoajina) valvonnan vaikuttavuuden tehostamiseksi. Kuntien
ylläpitämien leikkikenttien osalta ohjeellista kohdekohtatyyppistä tarkastustiheyttä on harvennettu
perustuen kohteiden samanlaisuuteen ja pitkään valvontahistoriaan.
Tarkastuksen yleinen määrittely löytyy kohdasta 3.1.2. Valvontatarkastuksissa käytetään apuna
suuririskisille valvontakohteille laadittuja valvonta-ohjeita, jotka löytyvät Tukesin nettisivuilta. Osa
tarkastuksista tehdään yhdistettyinä tarkastuksina, jolloin sama viranhaltija tarkastaa kohteen terveydensuojelulain ja kuluttajaturvallisuuslain perusteella. Yhdistettyjä tarkastuksia tehdään seuraaviin kohteisiin: uimarannat, kuntosalit, uimahallit, talviuintipaikat ja tatuointi ym. kehonmuokkauspalvelut.
Turvapuhelinpalvelut on merkitty painopistealueen valvontakohteeksi ilman kohdemäärätietoja,
tarkastustiehyttä ja tarkastusaikaa Tukesin ohjeen mukaisesti. Niitä valvotaan vain niistä tehtyjen
kuluttajaturvallisuuslain 6 §:n ilmoitusten perusteella, tai niistä tehtyjen valitusten johdosta, ja silloinkin vain, kun ne eivät kuulu sosiaalitoimen toimivaltaan.
Kuluttajaturvallisuusvalvonnan kohteet, tarkastustiheys ja tarkastusten kesto, valvontakohteiden
lukumäärät kunnittain ja suunnitelmallisen valvonnan tarkastusten sisältö valvontakohdetyypeittäin
ja löytyvät liitteistä 12, 13 ja 14.
3.6.1. Pirtevan painopistealueet kuluttajaturvallisuusvalvonnassa
Tarkastusten painopisteenä on kohteen kokonaisturvallisuus. Painopiste tarkastuksilla siirretään
pois yksittäisten laitteiden teknisten ominaisuuksien mittaamisesta kohti kokonaisvaltaista asiakasturvallisuuden edistämistä kohteessa. Tämä pitää sisällään mm. toiminnanharjoittajan tekemän
turvallisuussuunnitelman, henkilökunnan turvallisuus- ja hätätilanneosaamisen ja koulutuksen, kohteen kunnossapidon järjestelyt ja suunnitelmallisuuden, tietojen antamisen käyttäjille ja ilkivallan
torjunnan.
Toiminnanharjoittajille annettavassa neuvonnassa ja ohjauksessa korostetaan omavalvonnan merkitystä. Valvontakohteiden ylläpitäjät ohjataan kantamaan heille asetettu vastuu kuluttajien turvallisuudesta kaikkien ylläpitämiensä kohteiden osalta. Pyritään vaikuttamaan tarjottavien palvelujen
turvallisuuteen ennakolta ohjaamalla toiminnanharjoittajat ottamaan turvallisuusnäkökohdat huomioon jo palvelua suunniteltaessa. Toiminnanharjoittajia ohjataan huomioimaan turvallisuusnäkökohdat myös palveluun liittyvien laitteiden ja välineiden hankinnoissa, suunnittelussa ja rakentamisessa. Valvonnassa tehtyjä havaintoja yksittäisten kohteiden turvallisuudesta ja esim. ylläpitäjän
turvallisuussuunnittelusta ja -johtamisesta käytetään hyödyksi laajemminkin, ja ylläpitäjää ohjataan
huomioimaan asiat muissakin ylläpitämissään kohteissa (esim. uimarannat, leikkikentät, skeittauspaikat).
21
Valvonnallista otetta pyritään tehostamaan hallitsemalla valvontaprosessin eteneminen tarkastuskertomuksen laadinnasta tarvittaessa aina toiminnanharjoittajalle annettavaan kieltoon saakka.
Kohteen tarkastustiheyttä nostetaan tarvittaessa toistaiseksi. Tarkastustiehyttä voidaan myös laskea, mikäli toiminnanharjoittajalla on toimiva omavalvonta, joka on tarkastuksilla todettu toimivaksi.
Avin ja Tukesin valvontaprojekteihin osallistutaan mahdollisuuksien mukaan. Em. tahot ilmoittavat
projekteistaan ajallisesti siten, että ne voidaan huomioida valvontasuunnitelman vuosittaisen päivityksen yhteydessä, jolloin ne voidaan sisällyttää valvontasuunnitelmaan, mikäli aiheen mukaisia
valvontakohteita on valvontayksikön alueella. Vuonna 2015 osallistutaan valtakunnalliseen uimahallien ja kylpylöiden turvallisuutta koskevaan valvontaprojektiin, mikäli se ajallisesti sopii ko. kohteiden tarkastusaikatauluun. Tukes ei ole vielä ilmoittanut valtakunnallisen valvontaprojektin tarkempaa toteuttamisajankohtaa.
3.7 Eläinlääkintähuolto
Eläinten terveyden- ja hyvinvoinnin valvonta ja eläinlääkäripalvelut vuosille 2015 – 2019 on
kuvattu erillisessä liitteessä 2.
4. Erityistilanteisiin varautuminen
Terveysvaaralla tarkoitetaan mitä tahansa biologista, kemiallista tai fysikaalista tekijää
tai tilaa, joka saattaa vaarantaa elintarvikkeen turvallisuuden. Kunnan on selvitettävä alueellaan
ilmenevät elintarvikkeisiin liittyvät terveysvaaratilanteet. Tällaisia ovat mm. ruoka- ja vesivälitteiset
epidemiat.
Kunta voi saada tiedon terveydelle vaarallisista elintarvikkeista mm. oman alueensa
viranomais- tai omavalvonnan tutkimustuloksista, kuluttajavalituksista tai Evirasta. Evira
toimii elintarvikkeita ja rehuja koskevan nopean hälytysjärjestelmän (RASFF) virallisena
kansallisena yhteystahona. Eviran lähettämiin RASFF -ilmoituksia koskeviin tiedusteluihin
viranomaisen on reagoitava välittömästi selvittämällä, onko kyseisiä elintarvike-eriä saapunut
Suomeen.
Terveysvaaratilanteissa on toimittava välittömästi vaaratilanteen rajoittamiseksi. Terveysvaaratilanne voidaan havaita mm. elintarvikkeen valmistuspaikassa, maahantuontipaikassa, ensisaapumispaikassa tai jo markkinoilla olevassa elintarvikkeessa. Ensisijaisesti vastuu on toimijalla. Viranomaisen on käytettävä tapauskohtaista harkintaa päättäessään tilanteen vaatimista toimenpiteistä.
Valvontaviranomaisen on ilmoitettava lääninhallitukselle ja Eviralle todetuista terveysvaaroista
sekä tarvittaessa sellaisista valvonnassa esille tulleista seikoista, joilla voi
olla vaikutusta elintarvikkeiden turvallisuuteen (elintarvikelaki 52 §). Kunnan tulee ryhtyä
toimenpiteisiin vaarallisten erien poistamiseksi markkinoilta, jos toimija ei noudata
velvollisuuttaan takaisinvedoissa.
Kunnan on kirjattava terveysvaaratilanteet ja niiden johdosta tehdyt selvitykset ja toimenpiteet.
4.1 Toiminta erityistilanteissa
Koko ympäristöterveydenhuollon erityistilanteisiin varautumissuunnitelma on laadittu ja hyväksytty
Pirkkalan kunnassa vuonna 2014.
22
4.2 Elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden selvittäminen (selvitystyöryhmä)
Kunnan elintarvikevalvontaviranomaisen velvollisuus on selvittää yksittäisetkin ruokamyrkytysepäilyt. Jos kyseessä on epäily elintarvike- tai vesivälitteisestä epidemiasta, tai kyseessä on erityisen
vaarallisena pidettävä taudinaiheuttaja (esimerkiksi botuliinitoksiini) tai yleisvaarallinen tartuntatauti
(esim. EHEC), epäilystä tehdään ilmoitus keskusviranomaisille.
Epidemialla tarkoitetaan tilannetta, jossa vähintään kaksi henkilöä on sairastunut samankaltaisin
oirein nautittuaan samaa elintarviketta tai talousvettä tai altistuttuaan samalle vedelle. Epidemian
aiheuttajana voi olla bakteerit, virukset, alkueläimet tai kemialliset yhdisteet.
Pirtevan ruokamyrkytystyöryhmään kuuluu terveydenhuollon edustaja (tartuntataudeista vastaava
lääkäri tai hoitaja) jokaisesta kunnasta, vesilaitoksen edustaja, ympäristöterveyspäällikkö, hygieenikkoeläinlääkäri, elintarvikevalvonnasta vastaava terveystarkastaja, talousveden valvonnasta vastaava terveystarkastaja sekä tarvittaessa kohdetta valvova tarkastaja ja elintarvikevalvonnan päivystävä tarkastaja. Tilanteen mukaan laajennetaan selvitysryhmää muilla asiantuntijoilla, kuten
ympäristötarkastajalla, epäilykohteen työterveyshuollon edustajalla, vesihuollon edustajalla jne.
Työryhmä kokoontuu säännöllisesti (vähintään kerran vuodessa) Pirtevan koolle kutsumana. Kokoontumisissa käydään läpi vuoden aikana tulleet epidemiaepäilyt. Ruokamyrkytyöryhmän kokoonkutsuja pitää luetteloa työryhmään kuuluvien henkilöiden ja heidän varahenkilöidensä yhteystiedoista jatkuvasti ajan tasalla. Pirkanmaan pelastuslaitos ylläpitää listaa Pirtevan yhteyshenkilöistä ja hälyttää nämä erityistilanteessa puhelimitse.
Ohjeet toimimisesta epidemia- tai epidemiaepäilytilanteissa löytyvät Pirtevan varautumissuunnitelmasta ja laatujärjestelmästä.
5. Suunnitelman toteutumisen arviointi
Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointia hyödynnetään paikallisen ympäristöterveydenhuollon valvonnan kehittämisessä, valvonnan toimivuuden varmistamisessa ja uusien suunnitelmien
laadinnassa.
Valvontasuunnitelma-asetuksen (665/2006) mukaan toteutumisen arvioinnissa tulee arvioida:
1. tarkastusten määrä valvontakohdetyypeittäin,
2. tarkastusten kattavuus,
3. näytteiden määrä kohdetyypeittäin sekä
4. valvonnasta saatujen tulojen kohdentuminen
Kunnan valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi
Valvontasuunnitelmien toteutumisen raportointi tehdään KUTI-, YHTI- ja VYHA (Ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkötietojen hallintajärjestelmä) -järjestelmien avulla ja siitä laaditaan arviointiraportti toimialakohtaisissa valvontaohjelmissa annettujen ohjeiden mukaisesti. Viranomaisessa käsitelty valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi toimitetaan VYHA:n kautta aluehallintovirastolle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä.
VYHAn avulla hallinnoidaan ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkötietoja. Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueiden arvioimiseen käytettyä järjestelmää kehitetään siten, että järjestelmää voidaan käyttää KUTI/YHTI -järjestelmästä puuttuvien, valvontaa ja valvontayksikköä koskevien tietojen keräämiseen. Näitä ovat mm. henkilöresurssit, valvontasuunnitelma ja sen toteuman sanallinen arviointi.
23
Valvontasuunnitelman toteutumisen arvioinnissa käsitellään seuraavia asioita:
Tarkastusten ja näytteiden määrä (suhteessa valvontasuunnitelmaan)
• toteutuneiden tarkastusten lukumäärä valvontakohdetyypeittäin
• näytteet ja analyysit valvontakohdetyypeittäin
• valvontaprojekteihin osallistuminen
Suunnitellun toiminnan ja tarkastusten kattavuus
• kaikkien toimialojen valvonnan kattavuus, huomioiden myös sen jakautuminen mahdollisen
yhteistoiminta-alueen eri osiin
• valtakunnallisten ja omien paikallisten painopisteiden valvonnan toteutuminen
• erityyppisiin tarkastuksiin ja kohteisiin käytetty aika verrattuna suunniteltuun ajankäyttöön
• tarkastuksilla esiin tulleiden epäkohtien määrä ja laatu sekä kunnan viranomaisen toimenpiteet
näiden epäkohtien korjaamiseksi ja asioiden saattamiseksi määräystenmukaiselle tasolle
Valvonnasta saadut tulot ja niiden kohdentuminen
• valvonnasta kertyvät maksutulot toimialoittain
• valvonnasta saatujen tulojen kohdentuminen, tieto siitä onko valvonnasta saadut tulot
kohdennettu ympäristöterveydenhuollon valvonnan kehittämiseen
Voimavarat ja yhteistoiminta-alueen toimivuus
• voimavarojen riittävyys suhteessa lainsäädännön vaatimukseen ja valvontatarpeeseen ja
suunniteltuun toimintaan
• selvitys, paljonko voimavaroja on käytetty ennalta suunniteltuihin valvontatehtäviin ja kuinka
paljon muihin tehtäviin
• erittely henkilöstövoimavarojen kohdentumisesta eri lakien mukaiseen valvontaan (VYHA)
Toiminnan kehittämistarpeet
• toimenpiteet, joilla tilannetta parannetaan seuraavalla toimintavuodella
Mahdolliset toiminnan tarkastamiset (Arviointi- ja ohjauskäynnit)
• hyvät käytännöt, poikkeamat, kehittämiskohteet ja korjaavat toimenpiteet (VYHA)
Mikäli valvontayksikössä on laadittu käytettävissä olevat resurssit huomioiva työsuunnitelma, pystytään sen toteuman ja kunnassa arvioidun valvontatarpeen erotuksella osoittamaan mahdollinen
vaje resurssien ja valvontatarpeenvälillä. Valvontaviranomaisen on ratkaistava valvontatarpeen ja
voimavarojen välinen ero.
Mikäli suunnitelmassa asetettuja tavoitteita ei ole saavutettu, toteutumisen arvioinnissa tuodaan
esille mahdollisia syitä (virkavapaat, yllättävät projektit yms.) sekä vaadittavia toimenpiteitä (esimerkiksi päätökset, voimavaralisäykset, toiminnan muuttuminen ja painopisteiden tarkentaminen),
jotta tavoitteet toteutuisivat seuraavalla tarkastelujaksolla.
Mikäli valvontasuunnitelman mukaisista tavoitteista on jääty merkittävästi, on tämä otettava huomioon valvontatulojen kohdistamisessa. Valvonnan maksullisuutta suunnitelleissa työryhmissä samoin kuin eduskuntakäsittelyn aikana korostettiin, että valvonnasta saaduilla tuloilla tulee turvata
kuntien mahdollisuus ylläpitää valvontaa. Keskusvirastot tulevat keräämään tiedot toimialakohtaisista valvontatuloista.
24
Liite 1 Kuntien valvontaa ohjaavaa keskeistä lainsäädäntöä
Elintarvikevalvonnan lainsäädäntöä
Elintarvikelaki (23/2006)
Yleinen valvonta-asetus (EY) N:o 882/2004
Yleinen elintarvikeasetus (EY) N:o 178/2002
Elintarvikehygienia-asetus (EY) N:o 852/2004
Eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetus (EY) N:o 853/2004
Eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonta-asetus (EY) N:o 854/2004
Valtioneuvoston asetus elintarvikevalvonnasta 420/2011
MMM:n asetus ilmoitettujen elintarvikehuoneistojen elintarvikehygieniasta (1367/2011)
MMM asetus elintarvikkeiden alkutuotannon elintarvikehygieniasta (1368/2011)
MMM:n asetus laitosten elintarvikehygieniasta (1369/2011)
Valtioneuvoston asetus eräistä elintarviketurvallisuusriskeiltään vähäisistä toiminnoista
(1258/2011)
Mikrobikriteeriasetus (EY) N:o 2073/2005
Ensisaapumisasetus (118/2006)
Lihantarkastusasetus (MMMa 590/2014)
Valtioneuvoston asetus elintarvikkeiden ja veden välityksellä leviävien epidemioiden selvittä misestä (1365/2011)
Valtioneuvoston asetus elintarvikelain ja terveydensuojelulain nojalla tutkimuksia tekevistä
laboratorioista (1174/2006)
Valtioneuvoston asetus eräistä elintarvikevalvonnan maksuista (1040/2007)
STM:n asetus suurten yleisötilaisuuksien hygieenisistä järjestelyistä ja jätehuollosta (405/2009)
Sivutuoteasetus (EY) N:o 1069/2009
Sivutuoteasetuksen toimeenpanoasetus (EU) N:o 142/2011
Nikotiinivalmisteiden lainsäädäntöä
Lääkelaki (395/1987)
Terveydensuojelun lainsäädäntöä
Terveydensuojelulaki (763/1994)
Terveydensuojeluasetus (1280/1994)
Talousveden osalta laatuvaatimukset ja näytteenotto on määritelty seuraavissa säädöksissä:
STM asetus (461/2000) talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista
STM asetus(401/2001) pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista
Uimavesien osalta laatuvaatimukset ja näytteenotto on määritelty seuraavissa säädöksissä:
Allasvedet:
STM asetus (315/2002) uimahallien ja kylpylöiden allasveden valvontatutkimuksista ja laatuvaatimuksista
Uimarantavedet:
STM:n asetus (177/2008) yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta
STM:n asetus (354/2008) pienten yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta
Tupakkavalvonnan lainsäädäntöä
Tupakkalaki (693/1976)
Asetus toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi (225/1977)
STM:n asetus tupakkatuotteiden vähittäismyyntipakkausten merkinnöistä sekä haitta-aineiden
määristä ja mittausmenetelmistä sekä testauslaboratorioista (641/2002)
STM:n päätös tupakointivälineistä (1158/1999)
STM.n asetus tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden vähittäismyynnin omavalvontasuunnitelmasta
STM:n asetus tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden vähittäismyynnistä (99/2009)
25
Kuluttajaturvallisuusvalvonnan lainsäädäntöä
Kuluttajaturvallisuuslaki (920/2011)
Valtioneuvoston asetus eräitä kuluttajapalveluita koskevasta turvallisuusasiakirjasta (1110/2011)
Valtioneuvoston asetus kulutustavaroista ja kuluttajapalveluksista annettavista tiedoista (613/2004)
Laki tiettyjen tuotteiden merkitsemisestä CE-merkinnällä (1376/1994)
Eläinlääkintähuollon lainsäädäntöä
Eläinlääkintähuoltolaki 765/2009
Eläinlääkintähuoltoasetus 1031/2009
Eläintautilaki 441/2013
Eläinsuojelulaki 294/1996
Eläinsuojeluasetus 396/1997
Maa- ja metsätalousministeriön päätökset
Muuta
Hallintolaki (434/2003)
Hallintolainkäyttölaki (586/1996)
Kuntalaki (365/1995)
Valtioneuvoston asetus kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmasta (6652006)
Valtioneuvoston asetus ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisista valvontaohjelmista (78/2011)
Laki ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueesta 410/2009
Laki palvelujen tarjoamisesta (1166/2009)
Maksuperustelaki (150/1992)
Uhkasakkolaki (1113/1990)
26
Liite 2 Elintarvikekohteet kunnittain
Toiminnan luonteeseen ja laajuuteen perustuva riskiluokka (toimintatyyppi)
Valvontakohteiden
määrä
Hämeenkyrö
Lempäälä
Nokia
Pirkkala
1
1
1
1
Vesilahti
Ylöjärvi
Maitoala
Maitoalan valmistus (raaka-ainemaidon käyttö
> 2 000 000 l/v)
0
Maitoalan valmistus (raaka-ainemaidon käyttö
50 000 - 2 000 000 l/v)
0
Maitoalan valmistus (raaka-ainemaidon käyttö
< 50 000 k/v)
Muu maitoalanvalmistus
1
0
Liha-ala
Liha-alan valmistus (> 10 Mkg/v)
Liha-alan valmistus (1- 10 Mkg/v)
Liha-alan valmistus (<1 Mkg/v)
0
0
4
1
2
Kala-ala
Tuoreiden kalastustuotteiden käsittely/Kalajalosteiden
valmistus (> 500 000 kg/v)
0
Tuoreiden kalastustuotteiden käsittely/Kalajalosteiden
valmistus (250 000 - 500 000 kg/v))
0
Tuoreiden kalastustuotteiden käsittely/Kalajalosteiden
valmistus (< 250 000 kg/v)
2
Muna-ala
Munapakkaamo (tuotantomäärä > 100 000 kg/v)
Munapakkaamo (tuotantomäärä < 100 000 kg/v)
Munatuotteiden valmistus
0
1
0
Eläimistä saatavien elintarvikkeiden vähäinen käsittely
EL 13.2 §:n tarkoittama toiminta
3
1
1
27
1
1
Toiminnan luonteeseen ja laajuuteen perustuva riskiluokka (toimintatyyppi)
Valvontakohteidenmäärä
Vilja- ja kasvisala
Myllytoiminta
2
Leipomotuotteiden valmistus, helposti pilaantuvia
tuotteita
Ruoka- ja kahvileipien valmistus
Muiden viljatuotteiden valmistus
Kasvis-, marja- ja hedelmätuotteiden valmistus
Pakkaamotoiminta, vähäistä kauppakunnostusta
10
6
0
2
8
Elintarvikkeiden valmistus
Yhdistelmätuotteiden valmistus
Makeisten valmistus
Juomien valmistus
Muu valmistus (esim. kahvipaahto)
0
2
1
5
Hämeenkyrö
Lempäälä
Nokia
Pirkkala
Vesilahti
1
1
2
3
1
3
2
1
2
1
1
1
3
3
3
1
1
1
1
2
Ylöjärvi
2
Elintarvikkeiden myynti
Elintarvikkeiden tukkumyynti, teollisesti pakattuja
ei-helposti pilaantuvia elintarvikkeita
2
Elintarvikkeiden tukkumyynti, teollisesti pakattuja
helposti pilaantuvia elintarvikkeita
3
3
Elintarvikkeiden tukkumyynti, myydään pakkaamattomia
elintarvikkeita
1
1
Elintarvikkeiden tukkumyynti, käsitellään helposti
pilaantuvia elintarvikkeita
1
Elintarvikkeiden vähittäismyynti, teollisesti pakattuja
ei-helposti pilaantuvia elintarvikkeita
53
9
10
13
6
2
13
52
7
9
12
7
2
15
50
9
6
10
7
2
16
23
6
3
1
4
1
4
1
6
1
1
1
5
1
Elintarvikkeiden vähittäismyynti, teollisesti pakattuja
helposti pilaantuvia elintarvikkeita
Elintarvikkeiden vähittäismyynti, myydään pakkaamattomia
elintarvikkeita
Elintarvikkeiden vähittäismyynti, käsitellään helposti
pilaantuvia elintarvikkeita
Tori
1
1
1
28
Toiminnan luonteeseen ja laajuuteen perustuva riskiluokka (toimintatyyppi)
Elintarvikkeiden tarjoilu
Ravintolatoiminta
Grilli- ja pikaruokatoiminta
Kahvilatoiminta
Pubitoiminta
Suurtalous, laitoskeittiö
Suurtalous, keskuskeittiö ja pitopalvelu
Suurtalous, tarjoilukeittiö
Elintarvikkeiden kuljetukset
Elintarvikkeiden kuljetus
Elintarvikkeiden pakastekuljetus
Elintarvikkeiden kuljetus jäähdytettynä
Elintarvikkeiden kuljetus lämpimänä
Valvontakohteiden
määrä
Hämeenkyrö
Lempäälä
Nokia
Pirkkala
Vesilahti
Ylöjärvi
116
40
90
15
77
65
167
15
2
15
1
12
11
19
22
6
19
3
11
11
36
31
14
19
3
23
14
38
12
5
15
3
8
7
15
3
2
3
1
3
11
33
11
19
5
22
19
48
28
2
1
4
1
3
1
6
2
12
Elintarvikkeiden varastointi ja pakastaminen
Eläimistä saatavien elintarvikkeiden varastointi
2
Muiden kuin eläimistä saatavien elintarvikkeiden
varastointi
Elintarvikkeiden pakastaminen
15
0
1
2
1
2
3
2
3
3
3
2
1
1
3
61
17
0
16
13
8
1
8
14
6
2
14
7
0
0
1
22
9
0
9
42
23
0
11
4
215
5
190
6
244
115
3
80
3
326
Kontaktimateriaalitoimija
Elintarvikkeen kanssa kosketukseen joutuvia
tarvikkeita valmistavat laitokset, markkinoijat ja
maahantuojat
Alkutuotanto
Maidontuotanto*
Lihakarjan kasvatus (ei maidontuotantoa)
Kalastus ja vesiviljely
Muu eläinperäinen alkutuotanto**
Kasvintuotanto***
YHTEENSÄ
11
159
63
3
59
715
1865
* Osalla maitotiloista on myös lihakarjan kasvatusta
** Maataloustukia hakeneiden lammas-, vuohi-, sika-, mehiläis- ja munintakanatilojen määrä.
*** Elintarvikkeeksi kasveja tuottavien tilojen määrä vaihtelee vuosittain
29
Liite 3 Elintarvikevalvonnan kohdekohtainen tarkastussuunnitelma vuodelle 2015
Valvontakohteiden
määrä
Toimintatyyppi
Maitoala
Maitoalan laitos >2 milj l/v
Maitoalan laitos 50 000 - 2 milj l/v
Maitoalan laitos < 50 000 l/v
Muu maitoalan laitos
Liha-ala
Tarkastusten määrä
(Eviran valtakunnallisen suosituksen
mukaan)
Tarkastukseen
käytettävä aika (h)
Eviran suosituksen mukaan
Valvontaresurssin tarve
(htpv) (1 htpv = 7,4 h)
Eviran suosituksen
mukaan laskettuna (htpv
maksimiajan mukaan)
Tarkastusten yhteismäärä/kohdetyyppi/
v. 2015 Pirtevan arvioinnin
mukaan (kohteiden valvonta-historia huomioitu)
Tarkastukseen
käytettävä aika
h (Pirtevan
taksan mukaan)
Valvontaresurssin tarve
(htpv vuodessa, 2015)
Pirtevan arvion mukaan
(maksimiajan mukaan)
1,1
0
0
1
0
6
4
4
3
4
3
2
2
1,1
4
2
1,1
12,4
Teurastuskertojen lkm
Teurastamo
Liha-alan laitos yli 10 milj. kg/v
0
Liha-alan laitos 1–10 milj. kg/v
0
Liha-alan laitos alle 1 milj. kg/v
3
Liha-alan laitos alle 100 000 kg/v
1
Kala-ala
Kala-alan laitos yli 500 000 kg/v
0
Kala-alan laitos 250 000–500 000 kg/v
0
Kala-alan laitos alle 250 000 kg/v
2
Muna-ala
Munapakkaamo yli 100 000 kg/v
0
Munapakkaamo alle 100 000 kg/v
1
Munatuotteiden valmistelaitos
0
Eläimistä saatavien elintarvikkeiden vähäinen käsittely
EL 13.3 §:n tarkoittama toiminta
3
Vilja- ja kasvisala
Myllytoiminta
2
Teurastuksen valvontaan käytettävä
aika
23
11
11
11
4
3
2
2
8,9
3
22
6
3-4
3
10
2,4
1,6
11
5
5
3
3
2
2,7
6
2
1,6
0,5
4
2
3
3
2
4
0,54
2
2
0,5
0,7
1
3
3
1
1
1-2
0,5
1,4
3-4
0,4
0,4
14,4
0,8
Leipomotuotteiden valmistus, helposti
pilaantuvia tuotteita
Ruoka- ja kahvileipien valmistus
Muiden viljatuotteiden valmistus
10
6
0
3
1
1
2-5
1-3
1-3
20,3
2,4
18,5
5,6
3-4
2
3-4
10
1,1
Kasvis-, marja- ja hedelmätuotteiden
valmistus
2
3
3-4
0,8
4
4
2,2
Pakkaamotoiminta, vähäistä
kauppakunnostusta
8
1
2-3
3,2
0,7
3
0,3
30
Valvontakohteiden
määrä
Toimintatyyppi
Elintarvikkeiden valmistus
Yhdistelmätuotteiden valmistus
Makeisten valmistus
Juomien valmistus
Muu valmistus (esim. kahvinpaahto)
Elintarvikkeiden myynti
Tarkastusten määrä
(Eviran valtakunnallisen suosituksen
mukaan)
Tarkastukseen
käytettävä aika (h)
Eviran suosituksen mukaan
Valvontaresurssin tarve
(htpv) (1 htpv = 7,4 h)
Eviran suosituksen
mukaan laskettuna (htpv
maksimiajan mukaan)
Tarkastusten yhteismäärä/kohdetyyppi/
v. 2015 Pirtevan arvioinnin
mukaan (kohteiden valvonta-historia huomioitu)
Tarkastukseen
käytettävä aika
h (Pirtevan
taksan mukaan)
Valvontaresurssin tarve
(htpv vuodessa, 2015)
Pirtevan arvion mukaan
(maksimiajan mukaan)
4,3
0
2
1
5
2
2
2
2
3-5
3-5
3-5
3-5
2,7
1,4
6,8
2
1
5
3-4
3-4
3-4
3-4
Elintarvikkeiden tukkumyynti, teollisesti
pakattuja ei-helposti pilaantuvia elintarvikkeita
2
0,3
1-2
0,2
0,6
3
0,2
Elintarvikkeiden tukkumyynti, teollisesti
pakattuja helposti pilaantuvia elintarvikkeita
3
1
1-2
0,8
1,5
3
0,6
Elintarvikkeiden tukkumyynti, myydään pakkaamattomia elintarvikkeita
1
2
3-4
1,1
1
3
0,4
Elintarvikkeiden tukkumyynti, käsitellään
helposti pilaantuvia elintarvikkeita
1
3
4-5
2
1,5
3
0,6
Elintarvikkeiden vähittäismyynti, teollisesti
pakattuja ei-helposti pilaantuvia elintarvikkeita
53
0,3
1-2
31,8
26,5
3
10,7
Elintarvikkeiden vähittäismyynti, teollisesti
pakattuja helposti pilaantuvia elintarvikkeita
52
0,7
2-3
14,8
26
3
10,5
Elintarvikkeiden vähittäismyynti, myydään
pakkaamattomia elintarvikkeita
50
2
3-4
54,1
50
4
27
23
6
3
1
4-5
1
46,6
0,8
34,5
0,5
5
1-2
116
40
90
15
77
65
167
3
3
3
0,7
2
4
1
3-5
3-5
3-5
1
3-4
4-6
1-2
235,2
81,1
182,4
1,4
83,2
210,8
45,1
170,6
59
85,9
8
77
130
83,5
4
3
3
2
4
5
3
28
2
0
0
0,7
0,7
0,7
0,7
1-3
1-3
1-3
1-3
7,9
0,6
9,8
0,7
2
2
2
2
23,3
0,3
315,9
92,2
23,9
34,8
2,2
41,6
87,3
33,9
2,9
2,7
0,2
Elintarvikkeiden vähittäismyynti, käsitellään
helposti pilaantuvia elintarvikkeita
Tori
Elintarvikkeiden tarjoilu
Ravintolatoiminta
Grilli- ja pikaruokatoiminta
Kahvilatoiminta
Pubitoiminta
Suurtalous, laitoskeittiö
Suurtalous, keskuskeittiö ja pitopalvelu
Suurtalous, tarjoilukeittiö
Elintarvikkeiden kuljetukset
Elintarvikkeiden kuljetus
Elintarvikkeiden pakastekuljetus
Elintarvikkeiden kuljetus jäähdytettynä
Elintarvikkeiden kuljetus lämpimänä
31
1,1
0,5
2,7
73,6
Valvontakohteiden
määrä
Tarkastusten määrä
(Eviran valtakunnallisen suosituksen
mukaan)
Tarkastukseen
käytettävä aika (h)
Eviran suosituksen mukaan
Valvontaresurssin tarve
(htpv) (1 htpv = 7,4 h)
Eviran suosituksen
mukaan laskettuna (htpv
maksimiajan mukaan)
Tarkastusten yhteismäärä/kohdetyyppi/
v. 2015 Pirtevan arvioinnin
mukaan (kohteiden valvonta-historia huomioitu)
Tarkastukseen
käytettävä aika
h (Pirtevan
taksan mukaan)
Valvontaresurssin tarve
(htpv vuodessa, 2015)
Pirtevan arvion mukaan
(maksimiajan mukaan)
Toimintatyyppi
Eläimistä saatavien elintarvikkeiden varastointi
Muiden kuin eläimistä saatavien elintarvikkeiden varastointi
Elintarvikkeiden pakastaminen
Kontaktimateriaalitoimija
Elintarvikkeen kanssa kosketukseen joutuvia
tarvikkeita valmistavat laitokset, markkinoijat
ja maahantuojat
Alkutuotanto
Maidontuotanto*
Lihakarjan kasvatus (ei maidontuotantoa)
Kalastus ja vesiviljely
Muu eläinperäinen alkutuotanto**
Kasvintuotanto***
Yhteensä
2
2
2
0,5
3
4
1,6
15
0
1
1
2-3
2-3
6,1
6,5
2-3
3
2,1
11
0,7
4-6
6,2
4,2
4
159
63
3
59
715
1865
0,3 1
0,2 2
0,2 2
0,1 3
0,1 3
1-3
1-3
1-3
1-3
1-3
47,8
12,2
0,2
4,1
29,0
1163,3
118
30
0
10
0
2
2
2
2
2
* Osalla maitotiloista on myös lihakarjan kasvatusta
** Maataloustukia hakeneiden lammas-, vuohi-, sika-, mehiläis- ja munintakanatilojen määrä.
*** Elintarvikkeeksi kasveja tuottavien tilojen määrä vaihtelee vuosittain
Liikkuva elintarvikehuoneisto -tyyppikohtainen tieto (ominaisuus) sisältyy jokaiseen toimintatyyppiin.
Niiden valvontatarve ja -aika on 0,7 / 1.
1) 0,3 = Kerran kolmessa vuodessa
2) 0,2 = Kerran viidessä vuodessa
3) 0,1 = Kerran 10 vuodessa
Hyvin pienimuotoiset tai vain osan vuotta toimivat: valvontatarve arvioitava erikseen toiminnan luonne ja laajuus huomioiden.
32
2,1
42,7
31,9
8,1
0
2,7
0
476,5
Liite 4. Elintarvikevalvonnan projektit 2015 - 2019
Projektina elintarvikeketjun lämpötilanseuranta valmistus-, kuljetus- ja vähittäismyynti- tai tarjoiluvaiheissa. Kohdistetaan elintarvikkeisiin, joissa on suurimmat ruokamyrkytysriskit. Projekteihin voidaan sisällyttää mikrobiologista näytteenottoa.
Osaprojektina jatketaan vuonna 2014 käynnistettyä irtojäätelöiden näytteenottoprojektia (toteutus
kesällä 2015)
- Pakattujen ruokaleipien suolapitoisuuden valvonta, toteutus v. 2017 (lainsäädännön siirtymäkausien päättymisen jälkeen)
- Pakkausmerkintöjen valvontaan liittyvä projekti, aihe tarkentuu myöhemmin.
- Käsihygieniaprojekti - puhtausnäytteet elintarvikealan työntekijöiden käsistä.
- Vähittäismyynnissä ja –tarjoilussa käytettävien kontaktimateriaalien valvontaprojekti
- Valvonnan tehokkuuden lisääminen: asiakirjahallinnan ajankäyttö
- Valvonnan yhdenmukaisuuden lisääminen (paritarkastukset), monivuotinen seurantaprojekti
Projektisuunnitelma päivitetään vuosittain.
33
Liite 5. Terveydensuojeluvalvonnan kohteet, tarkastustiheys, tarkastukseen käytetty aika ja riskiluokka
Terveydensuojelulaki
Kohdemäärä
2015
Tarkastustiheys
Tarkastusmäärä
Arvioitu
aika
Aika
Riskiluokka
Riskiluokka
VALVIRA
tarve
VALVIRA
tarve
VALVIRA
tarve min.
Kohteet
kpl
Pirteva
2015
Tuntia /
tarkastus
Yhteensä
tuntia
Pirteva
Valvira
Tarkastustiheys
Tarkastus
lkm / v
Tunnit
Kokoontumishuoneistot, lasten ja nuorten kohteet
77
0,3
23
4
92
1
2-1
0,3
23
92
Majoitustoiminta, Majoitushuoneistot
53
0,2
11
4
42
1
2-1
0,2
11
42
Uimahallit, uima-altaat *
8
1
8
4
32
3
3
1-2
8-16
32
Uimarannat, sisältää 10kpl
talviuintipaikkoja*
45
1
45
2
90
2
2
1
45
90
Yleiset saunat
15
1
15
2
30
2
2
1
15
30
Opetustoiminta, koulut ja
oppilaitokset
77
0,3
23
6
139
2
2-1
0,3
23
139
Päiväkodit
114
0,3
34
5
171
2
2
0,5-0,3
57-34
171
Lastenkodit ja vastaavat
16
0,3
5
5
24
2
2
0,5-0,3
8-5
24
Vanhainkodit ja vastaavat
28
0,3
8
6
50
2
2
0,5-0,3
14-8
50
Muut sosiaalialan huoneistot
27
0,3
8
5
41
2
2
0,5-0,3
13-8
41
Kauneudenhoitoa ja ihonkäsittelyä harjoittavat laitokset*
74
0,3
22
3
67
1
2-1
0,3
22
65
34
Terveydensuojelulaki
Kohdemäärä
2015
Tarkastustiheys
Tarkastusmäärä
Arvioitu
aika
Aika
Riskiluokka
Riskiluokka
Kohteet
kpl
Pirteva
Yleinen liikuntatila: urheiluhalli, kuntosali tai muu
43
Vesilaitokset yli 5000 käyttäjää tai yli 1000m3
2015
Tuntia /
tarkastus
Yhteensä
tuntia
Pirteva
0,25
11
2
22
4
1
4
8
Vesilaitokset 50-5000 käyttäjää tai 10-1000m3
34
1
34
Vesilaitokset alle 50 käyttäjää
tai alle 10m3
66
0,5
33
Yhteensä
681
284
VALVIRA
tarve
VALVIRA
tarve
VALVIRA
tarve min.
Valvira
Tarkastustiheys
Tarkastus
lkm / v
Tunnit
1
1
0,25
11
22
32
3
3
2-1
8-4
32
7
238
3
3
2-1**
68-34
238
6
198
2
2
1-0,5***
66-33
12
1267
284-399
1267
171
171
HTPV
HTPV
*Tarkastukset tehdään yhdistettyinä tuoteturvallisuus- ja terveydensuojelutarkastuksina. Tuoteturvallisuuden osuus terveydensuojelun lisäksi 21,8 Htpv
** Jos vain jakelua, niin tarkastustiheys 0,5
*** Jos vain jakelua, niin tarkastustiheys 0,3
35
Liite 6. Terveydensuojeluvalvonnan suunnitelmallisen mukaiset tarkastuskohteet kunnittain 2014
KohdeSuunnitelmallisen valvonnan
määrä
kohteet kunnittain 2014
kpl
Kokoontumishuoneistot: Lasten ja
nuortenkohteet
77
Lempäälä
Vesilahti
11
14
4
14
29
5
53
0
12
5
5
20
11
Uimahallit, uima-altaat
8
1
1
0
2
4
0
Uimarannat
45
8
9
3
8
15
2
15
2
3
0
3
5
2
Koulut, yht.
77
9
14
5
20
20
9
päiväkodit
114
14
26
8
30
25
11
Lastenkodit
16
0
2
1
3
9
1
Vanhainkodit
28
3
3
2
8
7
5
27
1
4
0
6
9
7
Hotellit ja muu majoitustoiminta
Yleiset saunat
Muut sosiaalialan huoneistot
Kauneus- ja jalkahoitolat, yms.
Pirkkala
Nokia
Ylöjärvi
Hämeenkyrö
74
7
13
3
21
19
11
Yleinen liikuntatila: urheiluhalli,
Kuntosali tai muu
43
7
7
2
11
12
4
Vesilaitokset yli 5000 käyttäjää tai
yli 1000m3/d
4
1
1
0
1
1
0
Vesilaitokset 50-5000 käyttäjää
tai 10-1000m3/d
34
4
4
2
5
12
7
66
7
5
1
16
10
27
681
75
118
36
153
197
102
Vesilaitokset alle 50 käyttäjää tai
alle 10m3/d
Yhteensä
36
Liite 7. Terveydensuojeluvalvonnan suunnitelmallisen valvonnan ulkopuoliset valvontakohteet kunnittain 2014
Suunnitelmallisen valvonnan
ulkopuoliset kohteet kunnittain
2014
Kokoontumishuoneistot
Kohdemäärä
kpl
Pirkkala
Lempäälä
Vesilahti
Nokia
Ylöjärvi
Hämeenkyrö
121
1
6
0
19
0
9
0
25
1
36
0
26
0
3
0
0
1
2
0
0
Parturit, kampaamot
152
17
21
4
48
42
20
Hautausmaat
17
1
2
1
4
7
2
62
7
4
1
15
10
25
356
31
46
16
95
95
73
Leirintäalueet
Eläinsuojat ym.
Julkisten huoneistojen omaan
käyttöön tarkoitetut kaivot tms.
Yhteensä
37
Liite 8. Terveydensuojeluvalvonnan suunnitelmallisen valvonnan tarkastusten sisältö valvontakohdetyypeittäin
Kohdetyypit ja tarkastusten sisältö sekä (riskinarviointiin liittyviä tekijöitä)
Julkiset huvi- ja
kokoontumishuoneistot
Julkinen majoitushuoneisto
* hotellit
* matkustajakodit ja muu majoitus
* leirikeskukset tai vastaavat majoituskohteet
* leirintäalueet
* lomamökit
Yleinen sauna
Yleinen uimahalli, uima-allas, uimala,
uimaranta tai kylpylä
* uimahalli
* uima-allas, uimala
* kylpylät ja vesipuistot
* EU- uimarannat
* muut yleiset uimarannat
Koulu tai oppilaitos
* peruskoulu
* lukio, yliopisto, kansalaisopisto
* keskiasteen eril. oppilaitokset
Päivähoitopaikat, lasten- tai
ryhmäperhepäiväkodit, esiopetustilat
Vanhainkodit, palvelutalot ja muut asumispalvelut
yleinen siisteys, käymälät ja muut sosiaalitilat, sisäilman laatu, ilmanvaihto, toiminnan aiheuttama melu
(asiakasmäärät, harjoitettavan toiminnan laatu)
varustelutaso, majoitustilat, yleiset tilat, käymälät ja
pesu- ja saunatilat, yleinen siisteys, siivousjärjestelyt,
sisäilman laatu, ilmanvaihto (asiakasmäärät), talousveden laatu
saunatilat, pesu- ja pukeutumistilat, käymälät, ilmanvaihto, pintojen ja kalusteiden kunto, yleinen siisteys
ja siivousjärjestelyt
(asiakasmäärät)
Uimahallit, kylpylät ym.
henkilöstön allasvesihygieeninen osaaminen, valvontatutkimusohjelma ja sen toteutuminen, allasveden
laatuvaatimusten täyttymisen seuranta, tulokset asiakkaiden nähtävillä, puhdistuslaitteiden toiminta niiden huolto ja käyttötarkkailu, ilmanvaihto, yleinen
siisteys ja siivousjärjestelyt, sauna- ja pesutilat, kalusteiden ja pintojen kunto, jätehuolto (asiakasmäärät)
Uimarannat:
rannan siivous ja jätehuolto,
yleiseen käyttöön tarkoitettu käymälät ja pukeutumistilat, valvontaviranomaisen ottamien valvontanäytteiden tutkimustulokset niitä varten varatulla ilmoitustaululla, kieltotaulu päästää koiria ja muita kotieläimiä
uimarannalle riskit uimaveden laadulle, kävijämäärät,
asetuksen (177/2008) mukaisilla uimarannoilla uimavesiluokitus ja uimavesiprofiili, tiedottaminen, erityistilanteisiin varautuminen
yleinen siisteys ja rakenteiden kunto, siivousohjelma
ja -välineet, käymälät, pesu- ja pukeutumistilat, valaistus, sisäilman laatu, radon, melu, jätehuolto, pihaalueet, jättöliikenne
(oppilasmäärät)
yleinen siisteys ja rakenteiden kunto, siivousohjelma
ja -välineet, käymälät, pesu- ja pukeutumistilat, vaatteiden käsittely, valaistus, sisäilman laatu, radon,
melu, jätehuolto, piha- ja leikkialueet, jättöliikenne
(lapsimäärät)
yleinen siisteys ja rakenteiden kunto, siivousohjelma
ja -välineet, käymälät, pesu- ja pukeutumistilat, valaistus, sisäilman laatu, melu, jätehuolto, piha-alueet
(asiakasmäärät, omatoimisuus/hoidettavuus)
38
Kauneushoitola tai muu ihonkäsittely
tai -hoitopaikka, solarium
tilojen ja välineiden siisteys ja puhdistus, ilmanvaihto,
siivousjärjestelyt, pesu- ja pukeutumistilat, käymälät
Julkinen kuntosali tai liikuntatila
tilojen ja välineiden siisteys ja puhdistus, ilmanvaihto,
siivousjärjestelyt, pesu- ja pukeutumistilat, käymälät
Talousvettä toimittavat laitokset
(vähintään 5000 käyttäjää tai yli 1000
m3/d)
valvontatutkimusohjelma ja sen toteutuman sekä tutkimustulosten arviointi, henkilöstön talousvesihygieeninen osaaminen,
vedenottamoiden ja niiden ympäristön tarkastus, erityistilanteisiin varautuminen, laitoksen oma käyttötarkkailu, laitostilojen siisteys ja kunto, kemikaalien
käyttö ja varastointi
valvontatutkimusohjelma ja sen toteutuman sekä tutkimustulosten arviointi, henkilöstön talousvesihygieeninen osaaminen,
vedenottamoiden ja niiden ympäristön tarkastus, erityistilanteisiin varautuminen, laitoksen oma käyttötarkkailu, laitostilojen siisteys ja kunto, kemikaalien
käyttö ja varastointi
soveltaen samat kuin yllä
toiminnan laajuus
Talousvettä toimittavat laitokset (vähintään 50 mutta alle 5000 käyttäjää tai vähintään 10 mutta alle1000 m3/d) tai
muu asetuksen 461/2000 mukainen kohde
Talousvettä toimittavat laitokset (alle 50
käyttäjää tai alle 10 m3 /d) tai muu
401/2001 asetuksen mukainen kohde
39
Liite 9 Tupakkalain mukaisten kohdetyyppien tarkastustiheys ja tarkastukseen keskimäärin käytettävä aika
Tupakkalain mukainen
kohdetyyppi
Tupakointikiellot ja
-rajoitukset
Tupakkatuotteiden
myynti, mainonta ja
esilläpito
Tarkastustiheys /
vuosi
Ravintola tai muu
ravitsemisliike,
jossa on erillinen
tupakointitila
Vähittäismyynti
(myös tukkumyymälät, joissa on
vähittäismyyntiä)
Tupakkatuotteiden tukkumyynti
Tarkastukseen
keskimäärin
käytettävä aika
(tuntia)
Tarkastustiheys /
vuosi
Oma arvio
Tarkastukseen
keskimäärin
käytettävä aika
(tuntia)
Oma arvio
0,3
2
0,5 – 0,3
2
0,5
2
0,5
2
0,5
2
-
-
Suunnitelmallisen valvonnan kohteet
Tupakkalain
valvontakohdetyyppi
Valvontakohteiden
lkm
Suunnitelmalliset tarkastukset vuosittain lkm
(oma arvio)
Tarkastuksiin
käytettävä aika
yht. htp/v
(oma arvio)
Tupakointikieltojen ja -rajoitusten noudattaminen
- Ravintolat, joissa on erillinen tupakointitila
8
4
1,1
Tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden omavalvonta, myynti ja mainonta sekä tupakkajäljitelmien mainonta
- Vähittäismyyntipaikat
184
92
24,9
- Tupakkatuotteiden tukkumyynti
0
Yhteensä
192
96
26
Muut tupakkalain mukaiset valvonnan kohteet
Tupakkalain
valvontakohdetyyppi
Tupakointikieltojen ja -rajoitusten noudattaminen
Valvontakohteiden lkm
Ravintolat, joissa on tupakoinnin täyskielto
Päiväkotien ja oppilaitosten sisätilat ja ulkoalueet
Alaikäisille lastensuojelulain tai mielenterveyslain nojalla
hoitoa antavat laitokset
Yleiset tilaisuudet
Virastojen ja viranomaisten sekä niihin verrattavien julkisten
laitosten yleisölle ja asiakkaille varatut sisätilat
noin 300
191
16
Tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden omavalvonta,
myynti ja mainonta sekä tupakkajäljitelmien mainonta
Muut kohteet (esim. mainonta paikallisessa lehdessä yms.)
Yhteensä
40
arvio 10
ei kartoitettu
ei kartoitettu
Liite 10. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan kohteet, tarkastustiheys ja tarkastusten kesto
(kohdemäärät perustuvat 28.10.2014 tietoihin)
Valvontakohteet
Tukesin tarkastustiheys krt/vuosi
Tukes tarkastuksen kesto h
Kohdemäärä
kpl
tarkastettavien koh- tarkastettavien
teiden määrä
kohteiden määrä
kp/vuosi Tukes
kpl/vuosi Pirteva
tarkastusaika
h/kohde
Pirteva
tarkastuksiin
käytettävä aika
yht. htpv/v
Pirteva
Tukes
tarve
htpv/v
Kuluttajapalvelut
Laskettelukeskus tai muu
rinnekeskus
1
6
0
0
0
6
0,000
0,000
Uimaranta
1
3
35
35
35
2
9,459
14,189
Talviuintipaikka
1
3
10
10
10
3
4,054
4,054
Sisäleikkipaikat omana
palvelunaan
1
5
1
1
1
5
0,676
0,676
Huvi-/ teemapuisto, tivoli,
sirkus, eläintarha tai kotieläinpuisto 1)
1
6
8
8
6
6
4,865
6,486
Skeittauspaikka tai vastaavanlainen pyöräilypaikka
0,5
4
5
2,5
3
4
1,622
1,351
Ohjelmapalvelu 2)
0,5
6
31
15,5
10
6
8,108
12,568
Ratsastustalli tai muu
ratsastuspalvelu
0,5
6
34
17
17
6
13,784
13,784
Uimahalli/ maauimala/kylpylä/ vastaava 3)
0,5
5
8
4
4
5
2,703
2,703
41
Yleisötilaisuus 4)
0,5
4
12
6
6
4
3,243
3,243
Kiipeilykeskus/ -seinä,
muu kuin ohjelmapalvelu
0,33
5
0
0
0
5
0,000
0,000
Kartingrata
0,33
5
0
0
0
5
0,000
0,000
Kuntosali
0,25
4
35
8,75
9
4
4,865
4,730
Leikkikenttä tai -puisto,
asukaspuisto 5)
0,25
4
206
51,5
22
6
17,838
27,838
Leikkikenttä tai -puisto, asukaspuisto uusinnat vuodelle 2015
18
18
3
7,297
Tatuointi, lävistys tai muu
kehonmuokkauspalvelu
0,2
3
4
0,8
1
3
0,405
0,324
0
0
0
0
0
0
0,000
0,000
78,92
91,95
PAINOPISTEALUEIDEN VALVONTA YHTEENSÄ A
78,92
91,95
muuhun kuluttajaturvallisuusvalvontaan tarvittava työmäärä (1,7 x A) -A htpv/vuosi
kuluttajaturvallisuusvalvonnan kokonaistyöpanostarve htpv/vuosi
55,24
134
64,36
156
Turvapuhelinpalvelu tai
muu vastaava
A YHTEENSÄ
407
142
suunniteltu työaika vuodelle 2015 htpv
134
Tukes vähimmäistarve
yhteensä htpv/vuosi
Muu valvonta sisältää valitusten käsittelyä, ilmoitusten käsittelyä, ohjausta, neuvontaa, koulutusta, omatoimista perehtymistä, suunnittelua, kehittämistä,
sidosryhmätyöskentelyä, tiedottamista, tarkastusmatkoihin käytettyä aikaa ja asiakirjahallintaan liittyviä töitä. Sisältää myös
edellisellä suunnitelmakaudella aloitetun hiihtolatuprojektin uusintatarkastukset.
1) Sama sirkus kiertää valvontayksikön kuntien alueella. Sirkus tarkastetaan kerran ja uusintatarkastuksena mahdollisesti myös toisen kunnan alueella.
42
156
2) Seurakuntien ja kuntien nuorisotoimen järjestämien ohjelmapalvelujen turvallisuus varmistetaan toiminnanharjoittajille järjestettävissä yhteisissä neuvontaja ohjaustilaisuuksissa valvontasuunnitelmakaudella 2015 - 2019.
3) 2015 osallistutaan valtakunnalliseen uimahallien ja kylpylöiden turvallisuutta koskevaan valvontaprojektiin mikäli se ajallisesti sopii ko. kohteiden
tarkastusaikatauluun. Tukes ei ole vielä ilmoittanut valtakunnallisen valvontaprojektin tarkempaa toteuttamisajankohtaa.
4) Järjestettävien yleisötilaisuuksien määrä on arvioitu kunnittain. Suunnitelmaan on laitettu varaus ko. kohteiden tarkastamiseksi, mikäli niissä on tarjolla
riskialttiita kuluttajapalveluita.
5) Leikkikenttien tarkastustiheys on laskettu 0,25 stä 0,14:een perustuen siihen, että pääosa ylläpitäjistä on kuntia ja kaupunkeja. Suunnitelmallisen valvonnan
tarkastukseen käytettyä aikaa on korotettu 50 % :lla perustuen tarkastuksiin käytetyn ajan seurantaa.
43
Liite 11. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan suunnitelmallisen valvonnan tarkastusten sisältö valvontakohdetyypeittäin
KOHDETYYPPI
TARKASTUKSEN SISÄLTÖ
Huvi-/ teemapuisto ,tivoli, sirkus, eläintarha tai kotieläinpuisto
Tarkastetaan palvelun turvallisuus käyttäen apuna Kuluttajaviraston (jatkossa KUV) laatimaa tarkastuslistaa ja soveltuvin osin KUV:n ohjetta ohjelmapalveluiden turvallisuuden edistämiseksi (julkaisusarja 9/2003:).
Kuntosali
Tarkastuksella selvitetään kohteen kokonaisturvallisuus (toimijan tekemä
turvallisuussuunnittelu, henkilökunnan turvallisuus- ja hätätilanneosaaminen ja koulutus, kohteen kunnossapidon järjestelyt ja suunnitelmallisuus,
tietojen antaminen käyttäjille, välineiden sijoitus). Pistokokeenomaisesti ja
tarvittaessa tarkastetaan KUV:n laatimia tarkastuslistoja apuna käyttäen:
voimaharjoitteluvälineet, voimaharjoituspenkit, kuntopyörät, juoksumatot,
soutulaitteet, stepperit ja porrasnousulaitteet
Laskettelukeskus tai muu rinnekeskus
Tällä hetkellä ei Pirtevan alueella ole ko. kohteita. Tarkastetaan palvelun
turvallisuus Kuvin ohjeen mukaisesti (julkaisusarja 11/2006: Kuluttajaviraston ohje laskettelupalveluiden turvallisuuden edistämiseksi) käyttäen apuna
KUV:n laatimaa tarkastuslistaa.
Leikkikenttä tai –puisto, asukaspuisto. Sisäleikkipaikat
omana palvelunaan
Leikkikenttien yleisen turvallisuustason tarkastaminen (välineiden ja kentän
sijainti, kasvillisuus, aitarakenteet, käyttäjille annettavat tiedot ylläpitäjästä,
portit, leikkikenttien ylläpitäjien omavalvonnan (kunnossapito ja huolto,
vuotuisten, toiminnallisten ja rutiinitarkastusten suoritus) toimivuus. Välineiden turvallisuus tarkastetaan pistokokeenomaisesti ja tarvittaessa Tukesin laatimia tarkastuslistoja apuna käyttäen: koko leikkikenttä, keinut,
keinumisvälineet, köysiradat, karusellit, liukumäet. Sisäleikkipaikkoihin
sovelletaan valvonnan alkuvaiheessa leikkikenttien, tivolien ja huvipuistojen tarkastuksiin laadittuja tarkastuslistoja, kunnes Tukesilta tulee tarkemmat ohjeet tarkastusten sisällöstä.
Skeittauspaikka tai vastaavanlainen pyöräilypaikka
Tarkastuksissa käytetään apuna 2009 järjestetyssä Länsi-Suomen lääninhallituksen valvontaprojektissa käytettyä aineistoa.
Ohjelmapalvelu
Tarkastetaan palvelun turvallisuus KUV:n ohjeen mukaisesti (julkaisusarja
9/2003: Kuluttajaviraston ohje ohjelmapalveluiden turvallisuuden edistämiseksi). käyttäen apuna KUV:n laatimaa tarkastuslistaa. Tarkastettavia asioita ovat mm. turvallisuusasiakirja, osallistujille annettavat tiedot ja ennakkomarkkinointi, osallistujien fyysisten rajoitusten huomioiminen, onnettomuuskirjanpito, henkilökunnan ensiapu- ja turvallisuuskoulutus, koneiden.
laitteiden ja rakenteiden ja rakennusten määräysten mukaisuus, turvavälineet ja henkilösuojaimet, ensiapu- ja pelastusvalmius, vuokraus ja alihankinta, ohjelmapalveluun liittyvät eläimet, osallistujien tapaturmavakuutusasioiden selvittäminen mikäli toiminnanharjoittaja ei ole ottanut ryhmävakuutusta osallistujille
Kiipeilykeskus/ -seinä, muu
kuin ohjelmapalvelu
Tarkastettavia asioita ovat rakenteiden kunto, henkilösuojaimien ja turvavälineiden määräystenmukaisuus, kunnossapito- ja huolto rakenteille turvavälineille ja henkilösuojaimille, henkilökunnan pätevyys, ensiapu- ja pelastusvalmius, henkilökunnan koulutus, katsojien turvallisuuden huomioiminen.
Tarkastuksessa käytetään apuna KUV:n laatimaa tarkastuslistaa.
44
Ratsastustalli tai muu ratsastuspalvelu
Ratsastuspalvelun turvallisuus tarkastetaan KUV:n ohjeen mukaisesti (julkaisusarja 4/2004, Kuluttajaviraston ohje ratsastuspalveluiden turvallisuuden edistämiseksi) käyttäen apuna KUV:n laatimaa tarkastuslistaa.
Kartingrata
Tarkastetaan palvelun turvallisuus KUV:n ohjeen mukaisesti (julkaisusarja
3/2003: Kuluttajaviraston ohje kartingin turvallisuuden edistämiseksi) käyttäen apuna KUV:n laatimaa tarkastuslistaa.
Uimahalli /maauimala /kylpylä
/vastaava
Tarkastetaan palvelun turvallisuus KUV:n ohjeen mukaisesti (julkaisusarja
4/2002: Kuluttajaviraston ohje uimahallien ja kylpylöiden turvallisuuden
edistämiseksi) käyttäen apuna KUV:n laatimaa tarkastuslistaa.
Uimaranta
Tarkastetaan palvelun turvallisuus käyttäen apuna KUV:n laatimaa tarkastuslistaa. Erityisesti kiinnitetään huomioita niihin rantoihin, joissa ilmenevät
riskit edellyttävät uinninvalvonnan järjestämistä.
Talviuintipaikka
Tarkastetaan palvelun turvallisuus Kuluttajaviraston laatimaa tarkastuslistaa
apuna käyttäen.
Tatuointi, lävistys tai muu kehonmuokkauspalvelu
Tarkastetaan asiakkaalle annettavat tiedot tatuoinnin/lävistysten teon riskeistä, Selvitetään miten toiminnanharjoittaja huomioi alaikäiset asiakkaina
(vanhempien lupa). Tarkastetaan palvelussa käytettävien välineiden (värit,
neulat) ja asennettavien korujen turvallisuus. Tarkastetaan jälkihoitoohjeiden sisältö ja niiden antamistapa
Turvapuhelinpalvelu tai muu
vastaava
Tarkastuksessa tullaan käyttämään apuna Tukesin valmistelemaa turvapuhelinpalvelujen tarkastusohjetta, mikäli se on valmistunut.
Yleisötilaisuus
Tarkastetaan tilaisuudessa ohjelma- /elämyspalveluita tarjoavat kohteet:
tarkastetaan elämykset: Selvitetään miten turvallisuus on otettu huomioon
myös silloin kun laitteet mm. yöaikaan eivät ole käytössä (miten asiaton
käyttö on estetty). Mikäli tapahtuma-alueella on uimaranta tarkastetaan
rantavarusteiden turvallisuus (laiturit, vesiliukumäet, vuokrattavat välineet,
esimerkiksi (polku)veneet) ja arvioidaan uinninvalvonnan tarve ja se miten
tilaisuuteen osallistujien kunto tulisi huomioida.
Tarkastetaan miten toimija on huolehtinut tapahtuma-alueella olevien lasten
leikkikenttien ja -välineiden kunnon turvaamisen tilaisuuden aikana kulutukselta ja ilkivallalta. Tarkastetaan lävistysten ja tatuointiyritysten toiminta
tapahtumassa.
Selvitetään henkilöstön ensiaputaidot ja toimintavalmius onnettomuustilanteissa. Selvitetään miten yleisön opastaminen ja ohjaaminen, erityisesti
hätätilanteessa, on järjestetty. Miten eritysryhmät on otettu huomioon, esimerkiksi lasten osallistuminen eri aktiviteetteihin. Selvitetään tilaisuuden
järjestäjän ennakkovalmistautuminen ja suunnittelu: turvallisuussuunnitelma.
45
Liite 12. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan kohteiden lukumäärät kunnissa 2014
kohdemäärien tarkistus 28.10.2014
Valvontakohteet
KOHTEIDEN LUKUMÄÄRÄT
TUOTETURVALLIHÄMEENLEMPÄÄLÄ
SUUSVALVONTA (TUKYRÖ
TU)
Kuluttajapalveluiden suorittajat/ suorituspaikat
Laskettelukeskus tai
muu rinnekeskus
Uimaranta
Talviuintipaikka
Sisäleikkipaikat
omana palvelunaan
Huvi-/ teemapuisto,
tivoli, sirkus, eläintarha tai kotieläinpuisto
Skeittauspaikka tai
vastaavanlainen pyöräilypaikka
Ohjelmapalvelu
Ratsastustalli tai muu
ratsastuspalvelu
Uimahalli/ maauimala/kylpylä/ vastaava
Yleisötilaisuus*
Kiipeilykeskus/ seinä, muu kuin ohjelmapalvelu
Kartingrata
kuntosali
Leikkikenttä tai puisto, asukaspuisto
kunta
Leikkikenttä tai puisto, asukaspuisto
yritykset
Tatuointi, lävistys tai
muu kehonmuokkauspalvelu
Turvapuhelinpalvelu
tai muu vastaava
YHTEENSÄ (kpl)
NOKIA
PIRKKALA
VESILAHTI YLÖJÄRVI
YHT.
0
0
0
0
0
0
0
1
7
6
5
3
13
35
1
2
2
3
0
2
10
0
1
0
0
0
0
1
0
1
2
1
2
2
8
1
0
1
2
1
0
5
3
8
3
5
3
9
31
6
6
6
6
1
9
34
0
1
2
1
0
4
8
2
2
2
2
2
2
12
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
1
7
5
4
4
4
25
10
40
58
35
12
42
197
0
2
3
3
0
1
9
0
1
2
0
0
1
4
0
0
0
0
0
0
0
24
77
91
66
27
88
373
*arvioitu tilaisuuksien määrä/kunta
46