Kuntien havahtuminen työllisyydenhoitoon
Kuntien havahtuminen työllisyydenhoitoon Työtön taitaja 2015 Työllisyys- ja rekrytointitapahtuma & kuntakokeilu Kanava –hankkeen päätösseminaari Pääsihteeri Erja Lindberg 2 8.10.2015 Erja Lindberg 3 8.10.2015 Erja Lindberg 2013/01-01 2013/01-02 2013/01-03 2013/01-04 2013/01-05 2013/01-06 2013/01-07 2013/01-08 2013/01-09 2013/01-10 2013/01-11 2013/01-12 2014/01-01 2014/01-02 2014/01-03 2014/01-04 2014/01-05 2014/01-06 2014/01-07 2014/01-08 2014/01-09 2014/01-10 2014/01-11 2014/01-12 2015/01-01 2015/01-02 2015/01-03 2015/01-04 2015/01-05 2015/01-06 2015/01-07 *2015/01-08 *2015/01-09 *2015/01-10 *2015/01-11 *2015/01-12 250 000 000 200 000 000 150 000 000 100 000 000 50 000 000 0 Lähde: Kela/Kelasto 4 8.10.2015 Erja Lindberg Euroa Kuntien osarahoittama työmarkkinatuki 2013 - 2015 Kuntien osuus työmarkkinatuesta (euroa) 450 000 000 400 000 000 350 000 000 300 000 000 Kuntien rahoitusvastuu työttömien perusturvasta kasvussa Työmarkkinatuki 2012 2013 2014 2015 Heinäkuu 100 milj. 121 milj. 141 milj. 235 milj. Koko vuosi 177 milj. 215 milj. 248 milj. *420 milj.? Lähde: Kela/Kelasto 5 8.10.2015 Erja Lindberg Kotitalouksien säästäminen ja velkaantuminen Mitä pitää muistaa? 17 %, osuus käytettävissä olevista tuloista 120 % 16 1. Työllisyysasioista tulee tehdä ymmärrettäviä ja päättäjiä täytyy Säästämisaste (vasen asteikko) 15 Velkaantumisaste (oikea asteikko) pitää ajan tasalla 14 13 2. Asioita tulee miettiä kokonaisvaltaisesti ja pitkällä tähtäimellä 12 115 110 105 100 95 90 11 3. Maanlaajuisen verkoston rakentaminen ja sitä kautta 10 kokemusten jakaminen on kaikkien toimijoiden etu 9 8 4. Tarvitaan kärsivällisyyttä, pitkäjänteisyyttä, rohkeutta, innovatiivisuutta, turnajaiskestävyyttä ja huumorintajua ! 7 85 80 75 70 65 6 60 5 55 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 22.7.2014/kotit_sa_v a/TEM Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito 26 8.10.2015 Erja Lindberg Maksuhäiriöiden määrä on noussut kaikkien aikojen ennätykseen • Maksuhäiriömerkintöjä on jo lähes 370 000 suomalaisella • Vuodessa maksuhäiriöiden määrä on kasvanut 7 000 henkilöllä eli 1,9 prosenttia • Tätä ennen suurin määrä oli 368 000 vuodelta 1997 • Alkuvuonna rekisteriin on tullut päivittäin 141 uutta henkilöä, joilla ei ennestään ole ollut näitä merkintöjä • Alle 24 -vuotiaiden maksuhäiriömerkintöjen määrä on vuodessa pienentynyt, mutta erityisesti työikäisten miehien tilanne on huolestuttava Lähde: Suomen Asiakastieto Oy 7 8.10.2015 Erja Lindberg Työllistymistä edistävien palvelujen painopiste on selvästi siirtynyt… Heinäkuu 2014 vs. heinäkuu 2015 • Palkkatuettu työ ja starttiraha vähentynyt (- 7 600) • Työvoimakoulutus vähentynyt (- 2 600) ---- • Omaehtoinen koulutus lisääntynyt (+ 3 200) • Kuntouttava työtoiminta lisääntynyt (+ 3 200) - Työttömiä + 31 200 Pitkäaikaistyöttömiä + 20 500 Aktivointi – 3 500 Lähde: TEM Työllisyyskatsaus 7/2015 8 8.10.2015 Erja Lindberg Kunnat ja työllisyys Kuntien rooli on muuttumassa Toiminnassa on suuria kuntakohtaisia eroja paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden mukaan Tässä taloudellisessa tilanteessa korostuu kunnallisten luottamushenkilöiden ja muiden päättäjien vastuu siitä, miten palvelut saadaan organisoitua ja miten niillä pystyään vastaamaan kasvaviin tarpeisiin Kunnat tarvitsevat vastuulliseen työllisyydenhoitoon kumppaneina TEtoimistoa, Kelaa, yrityksiä, yhdistyksiä, oppilaitoksia… Kuntien keskeisenä intressinä on myös huolehtia alueensa elinvoimasta 9 8.10.2015 Erja Lindberg Työttömyyden hoidosta kohti työllisyyden edistämistä • Työllisyyspalveluiden turvaaminen koko maassa vaatii TE-hallinnolta ja kunnilta yhteistyötä, innovatiivista asennetta, riittäviä voimavaroja ja selkeää työnjakoa • Millä resursseilla ja millaisilla toimintatavoilla turvataan että työnhakijat ja työnantajat saavat tarvitsemansa palvelut? Aktivointiin tarkoitettuja rahoja on saatava lisää lisäbudjetissa, jottei passiivitukilaisten määrä kasvaisi hallitsemattomasti • Yhdessä sopimalla, järjestelmää selkeyttämällä ja prosessin kokonaishallintaa lisäämällä voidaan parantaa asiakaslähtöisyyttä, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta • Suomessa työllisyyspolitiikan tulee olla päätöksenteon keskiössä ! 10 8.10.2015 Erja Lindberg 11 8.10.2015 Erja Lindberg Työttömyysprosentin suhteellinen ja keskimääräinen kehitys kunnissa Kehitys kokeilukunnissa ja ”kärki-kunnissa” YLEISEN TRENDIN VASTAINEN -> selittääkö tätä työllisyydenhoidon muutos? 8.10.2015 Erja Lindberg 12 ARVIOINTI-ULOTTUVUUS ARVIO ARVIO + 8.Kokonaiskuva Vaikka näin komplisoidusta asiakokonaisuudesta on vaikea tehdä täsmällisiä tuloksellisuuspäätelmiä, on kokonaiskuva kuitenkin kaikilla tärkeillä ulottuvuuksilla ainakin jossain määrin positiivinen, mikä vahvistaisi päätelmää siitä, että kuntakokeilulla on ollut aktivointiin ja työllisyyteen liittyviä positiivisia vaikutuksia. Kuntakokeilu on ollut uusi vaihe aiempaa laajemman paikallisen työllisyyden hoidon kokonaisuuden mobilisoimiseksi Suomessa. 9.Jatkon suositukset Vaikka kukon toteutusta voi pitää positiivisena, on työllisyyden uudelleenasemointi kunta-valtio ja niiden kumppanit kokonaisuudessa kesken ja asiaan vaikuttavat tärkeät muut uudistukset selvästi kesken. Tarvitaan kuntakokeilun jatkamista ja syventämistä tarkoituksenmukaisella tavalla, joka lähtee siitä että kuntien vastuu ja toimivalta työmarkkina-asioissa kasvaa kunta-valtio yhteistyöasetelman puitteissa. Jatkokehittelyn tulisi olla yhdistelmä pilotoinnin jatkamista ja koko kuntakentän ja kumppaneiden kehittelyä. Jatkon kehittelyä tarvitaan kolmella tasolla (a) asiakaspalvelun, (b) alueellis-paikallisen verkoston ja kehittämisalustojen sekä (c) laajasti ymmärretyn, integroivan työvoima- ja työmarkkinapolitiikan tasolla. 8.10.2015 Erja Lindberg 13 Seurantatutkimuksen suosituksia 1. Integroitu työvoima- ja hyvinvointipolitiikka, jolla edistetään työmarkkinoiden tasapainoista kehitystä 2. Valtakunnallisten ja alueelliskunnallisten kehittämisalustojen ja vertaisoppimisen kehittäminen 3. Työllisyyttä ja työllistyvyyttä edistävien kokonaisvoimavarojen ja palvelujen koostaminen kunnissa ja alueilla sekä tuloksiin ja välituloksiin liittyvän seurannan ja mittaamisen kehittäminen 4. Asiakaspalvelun dialogisen laadun ja verkostotyön kehittäminen ja niihin liittyvän osaamisen vahvistaminen, asiakas- ja tarvelähtöisyyden sekä vaikuttavuuden varmistaminen 14 8.10.2015 Erja Lindberg Syvennetty kuntakokeilu, jossa työllisyyden kumppanuudella on uusia valtuuksia ja rajojen ylityksiä ja kokeilu on vuoropuhelussa kuntakentän ja kumppanuuden kanssa Työllisyyden kuntakokeilu on koonnut parhaista työllisyyden hoidon resepteistä ”keittokirjan” yhteistyön ja palveluiden kehittämiseksi 15 8.10.2015 Erja Lindberg Viisi tärkeää… VISIO AUTTAA Tulee olla selkeä visio tulevaisuudesta ja tarkkaan määritelty tavoite. Sen sijaan, että haaskataan kallista aikaa murehtimalla menneisyyttä, käytetään aikaa tulevaisuuden luomiseen JOUSTAVUUTTA TARVITAAN Joustavuus merkitsee valmiutta yllättäviinkin käännöksiin. Se on myös kyky jättää jälkeensä asioita, jotka eivät edistä kehitystä LILLUKANVARSISTA KOKONAISUUTEEN Parhaan tuloksen saavuttaa keskittymällä aina oleelliseen ja miettimällä kokonaisuutta. Toimiva työllisyydenhoidon kokonaisuus on lukemattomien pienten ja toistuvienkin asioiden tulos VERKOSTOITUMINEN KANNATTAA AINA Verkostoissa on mahdollisuus oppia muiden kokemuksista, saada ahaaelämyksiä keskustelujen kautta ja kuulla muiden kokemuksista, onnistumista ja epäonnistumisista sekä levittää hyviä käytäntöjä RAKENTAVAN PALAUTTEEN ANTAMISEN JA SAAMISEN TÄRKEYS Tulosten näkeminen ja onnistumisen tunne antaa lisäpontta jatkamaan ! 16 8.10.2015 Erja Lindberg Työllisyyspalvelujen siirtoa kunnille on tarpeen pilotoida • • Pilotointi edellyttää kokeilulakia sekä resurssien ja toimivaltuuksien siirtoa TE-hallinnolta kunnille Pilotoinnissa hyödynnetään työllisyyden kuntakokeilussa saatuja hyviä kokemuksia • • • • työllisyysasian nostamisesta kunnan elinvoimastrategiaan työllisyyden edistämiseen liittyvien palvelujen koostamista palvelutarpeiden arvioinnista palveluketjujen yhteensovittamisesta palvelujen räätälöinnistä Kunnilla tulee olla nykyistä paremmat mahdollisuudet ehkäistä työttömyyden pitkittymistä – tiedonkulkua työttömistä Kelan ja kuntien välillä on parannettava Jatkokehityksen varmistamiseksi työllisyyden merkitys ja aktivoinnin tulokset on kytkettävä nykyistä paremmin kunnan ja alueiden talouteen sekä elinvoimapolitiikkaan Pilotointi edellyttää myös tutkimuksellista tukea heti alusta lukien Tavoitteeksi: pilotoinnin perusteella järjestelmämuutoksista lakiesitykset eduskunnalle vielä tällä eduskuntavaalikaudella 17 8.10.2015 Erja Lindberg Hallitusohjelman linjaus: Työllisyys ja kilpailukyky Kärkihanke 5: Työvoimahallinnon uudistaminen työllistymistä edistäväksi Toimenpide 2: Selvitetään työvoimapalveluiden siirto resursseineen vaikeimmin työllistyvien osalta kuntien vastuulle työssäkäyntialueittain, Tanskan mallin mukaisesti. Voimavarat ja työllistämisvastuu yhdistetään, mikä tekee nopean työllistämisen kunnille taloudellisesti houkuttelevaksi • Tehdään 31.12.2015 mennessä selvitys mm. toimenpiteistä, joita työvoimapalvelujen järjestämisvastuun siirto edellyttäisi ja siirron vaikutuksista. Selvityksen pohjalta hallitus päättää, ryhdytäänkö valmistelemaan vaikeimmin työllistyvien työvoimapalvelujen siirtämistä kuntien järjestämisvastuulle • Jos siirto katsotaan tarkoituksenmukaiseksi, edetään kokeilujen kautta ja valmistellaan kokeilulaki Oikeus- ja työministeri Jari Lindström, TEM 25.8.2015 18 8.10.2015 Erja Lindberg Tanskan suuntaan? • Ns. Tanskan mallissa kuntien vastuulle eivät siirtyneet vain vaikeimmin työllistyvät , vaan koko vastuu työllisyydestä siirtyi kunnille. Vaikeamman pään siirtäminen kunnille muistuttaa enemmän Hollannin mallia • Tanskassa suunnitellaan uudistusta (ei vielä vahvistettu), jossa tullaan osittain palauttamaan alueellista tasoa. Suunnitelmissa on perustaa 8 aluetta, joissa ovat edustettuna kunnat, valtio, yritykset, ammattijärjestöt ja muita toimijoita, jotta saadaan paremmin hanskattua työmarkkina-alueet ja myös erityisryhmät. Tämä merkitsee osittaista paluuta aikaisempaan malliin, muttei kuitenkaan varsinaisesti Tanskan kuntavetoisen mallin muuttamista • Tanskassa korostetaan pysyvämpiä työllistämisratkaisuja, ei mahdollisimman nopeaa työllistämistä minne tahansa sekä osaamisen nostamista. Työnhakijoiden suunnalla halutaan enemmän luottamukseen ja 'voimaannuttamiseen' perustuvaa toimintatapaa. Työnantajakontakteja korostetaan… 19 8.10.2015 Erja Lindberg 20 8.10.2015 Erja Lindberg
© Copyright 2024