Opetussuunnitelma 2015 - Diakonia
SOSIAALIALAN KOULUTUSOHJELMA, 90 OP Diakonia ja kristillinen kasvatus European Master in Diaconia and Christian Social Practice OPETUSSUUNNITELMA 2015–2016 16.3.2015 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO 2 SISÄLLYS 1. KOULUTUKSEN LÄHTÖKOHDAT 2. TUTKINNON TAVOITTEET 3. PEDAGOGISET PERIAATTEET 4. OPINTOJAKSOT JA OPINTOJEN AIKATAULU 5. OPINTOJAKSOJEN TAVOITTEET JA YDINSISÄLLÖT 1. Diakonian ja kasvatuksen teologia 10 op 2. Syrjäytyminen hyvinvointiyhteiskunnan muutoksessa 10 op 3. Kristinuskon ajankohtaiset tulkinnat 5 op 4. Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijaviestintä 5 op 5. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta 10 op 6. Johtaminen ja kehittäminen 10 op 7. Hyvinvointialojen etiikka 5 op 8. Opinnäytetyö 30 op 9. Vapaasti valittavat opinnot 5 op Liite 1 YLEMPIEN AMK-TUTKINTOJEN YHTEISET KOMPETENSSIT (ARENE) Liite 2 SOSIONOMI (YLEMPI AMK) –TUTKINNON KOMPETENSSIT Liite 3 OSAAMISEN ARVIOINTIKRITEERIT, YAMK Liite 4 YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT 3 1. KOULUTUKSEN LÄHTÖKOHDAT Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on työelämän kehittämiseen suuntautuva ammatillista asiantuntijuutta ja erityisosaamista syventävä ylempi korkeakoulututkinto. Diakonia ja kristillinen kasvatus on kirkon työhön painottuva sosiaalialan koulutusohjelman ylempi tutkinto (90 op), jonka nimike on sosionomi (ylempi AMK). Diakoniaan ja kristilliseen kasvatukseen painottuva sosiaalialan koulutusohjelma tarjoaa mahdollisuuden laajentaa ja syventää perustutkinnossa ja työelämässä hankittua asiantuntemusta ennen kaikkea sellaisille sosionomi (AMK)-, yhteisöpedagogi (AMK)- tai sairaanhoitaja (AMK)-tutkinnon suorittaneille, joiden tutkintoon sisältyy myös kirkollinen kelpoisuus. Ylemmän tutkinnon toteutuksessa pyritään opiskelijan, työelämän ja ammattikorkeakoulun välille luomaan yhteinen opintoja tukeva oppimis- ja kehittämisympäristö sekä monipuolinen asiantuntijaverkosto. Osa tutkinnosta – yksi lukukausi (30 op) – on mahdollista suorittaa kansainvälisessä opiskelijavaihdossa (Joint Master Programme in Diaconia and Christian Social Practice). Diakoniaan ja kristilliseen kasvatukseen painottuvalla sosiaalialan koulutusohjelmalla on oma erityinen profiilinsa suomalaisten korkeakoulututkintojen joukossa. Siinä keskitytään kirkon diakoniatyön, varhaiskasvatuksen ja nuorisotyön tutkimiseen, kehittämiseen ja johtamiseen yhtä hyvin seurakuntien, hiippakuntien, kokonaiskirkon kuin järjestöjenkin työssä. Koulutusohjelma antaa valmiuksia toimia muuallakin, missä vaaditaan arvo-osaamista, sosiaalialan palvelujärjestelmien tuntemusta ja taitoa kehittää alueellisten yhteisöjen toimintaa. YAMK-tutkinto antaa kelpoisuuden tehtäviin, joihin vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto. 2. TUTKINNON TAVOITTEET Diakonia ja kasvatus ovat kirkon perustehtäviä, joiden näkökulmat täydentävät toisiaan. Kasvatuksen alueella pyritään mahdollistamaan ihmisen kokonaisvaltainen kasvu sekä vahvistamaan osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Diakonia puolestaan tarkastelee yksilöitä ja yhteisöjä syrjäytymisen ja syrjäytymisvaaran näkökulmasta. Kirkon toiminnassa nämä kaksi perustehtävää myös liittyvät toisiinsa, esimerkiksi työssä lasten, nuorten ja perheiden parissa. Näitä tehtäviä toteuttaessaan kirkko ja paikalliset seurakunnat verkostoituvat muiden toimijoiden kanssa sekä valtakunnallisesti että alueellisesti. Ylemmän amk-tutkinnon tavoitteet perustuvat asetukseen ammattikorkeakouluista (1129/2014, 5 §), suositukseen eurooppalaisesta tutkintojen ja osaamisen viitekehyksestä (European Qualifications Framework, EQF) sekä suositukseen vastaavasta kansallisesta viitekehyksestä (National Qualifications Framework, NQF). Tutkinnon suorittaneiden tulee hallita ylemmän amk-tutkinnon kansallisen viitekehyksen tason seitsemän mukaisesti laaja-alaiset ja erikoistuneet oman alansa erityisosaamista osoittavat tiedot ja taidot. Näiden mukaiset tavoitteet liittyvät viiteen alueeseen: oppimisen taidot, eettinen osaaminen, työyhteisöosaaminen, innovaatio-osaaminen ja kansainvälistymisosaaminen. Tutkinnon tavoitteita on kuvattu yleisinä työelämäkompetensseina, joihin ylemmissä amktutkinnoissa pyritään. (Liite 1.) Tutkinnon tavoitteissa on otettu huomioon myös sosiaalialan ylemmän amk-tutkinnon tavoitteet. Ne on määritelty erikseen seuraavien osaamisalueiden mukaan: sosiaalialan asiantuntijuusosaaminen, tutkimuksellinen kehittämisosaaminen ja johtamisosaaminen. (Liite 2.) Näiden tavoitteiden soveltamisessa on otettu huomioon tämän tutkinnon erityinen profiili, joka liittyy diakonian ja kristillisen 4 kasvatuksen työelämäkontekstiin ja ammatillisuuteen. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tavoitteita luonnehtivat omalta osaltaan myös koulutuksessa käytettävät Diakoniaammattikorkeakoulun osaamisen arviointikriteerit (Liite 3) ja opinnäytetyön arviointikriteerit (Liite 4). 3. PEDAGOGISET PERIAATTEET Koulutusohjelman lähtökohtana on oppimisympäristö, jossa toteutuu opiskelun, opetuksen ja työn vuorovaikutus. Opintojen keskeinen osa on opinnäytetyö, työelämän kehittämistehtävä, jonka opiskelija toteuttaa aitoon työelämän kehittämistarpeeseen. Opetuksen oppimismenetelmät perustuvat tutkivaan ja kehittävään työotteeseen. Diakissa toteutettavassa ammattikorkeakoulupedagogiikassa yhdistetään ajantasainen tutkimustieto ja sen soveltaminen sosiaali-, terveys- ja kirkon alan työympäristöissä. Opetus on kehittävää, analyyttistä ja kriittistä. Oppimisessa painotetaan sekä asiantuntijuutta että persoonallista kasvua. Opinnoissa pyritään opiskelijan eettisen ajattelun sekä ammatti- ja asiantuntijatyön kriittisen reflektiokyvyn syventämiseen. Oppiminen kytkeytyy ihmisten arjesta ja työelämän osaamistarpeista nouseviin haasteisiin. Fyysinen, sosiokulttuurinen ja virtuaalinen oppimisympäristö tukevat opiskelijoiden oppimisprosessia. Opiskelijoiden ohjauksessa hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikan erilaisia sovellutuksia. Kirjasto- ja tietopalvelut nivotaan kiinteästi opetustyöhön. Opiskelijoiden itseohjautuvuutta, persoonallista ja ammatillista kasvua sekä identiteetin rakentumista tuetaan ohjauksen ja vertaistuen avulla koko opiskeluajan. Opiskelu toteutuu monimuotokoulutuksena, jossa vuorottelevat lähi- ja etäopiskelu. Osa etäjaksojen opinnoista suoritetaan verkko-oppimisalustalla vuorovaikutteisesti opiskelijaryhmän muiden opiskelijoiden ja opettajien kanssa. Osa opinnoista tapahtuu itsenäisenä opiskeluna perustuen sekä kirjallisiin aineistoihin että työelämäyhteyksiin. Lähiopetuspäiviä on keskimäärin 3–4 kuukaudessa lukukausien aikana. Lähiopetus perustuu yhteistoiminnallisen oppimisen periaatteille. Tällöin jokaisen opiskelijaryhmän jäsenen osaaminen ja kokemus kumuloituu yhteiseksi asiantuntijuudeksi. Koko opintojen ajan toimivat opinnäytetyön ohjaustiimit tarjoavat myös mahdollisuuden jakaa omaa osaamista ja hyödyntää toisten asiantuntemusta. Yhteistoiminnallisen oppimisen onnistumiseksi jokaisen läsnäolo lähijaksoilla ja tiimityöskentelyssä on tärkeää. Osa opintojaksoista (opintojaksot 4, 5, 6 ja 7) toteutetaan sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelmien yhteisinä opintoina ja myös opinnäytetyöryhmät voivat olla monialaisia. Opintojen painopiste on opinnäytetyön tekemisessä ja tutkimus, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan opinnoissa. Tämä edellyttää opiskelijoilta sitoutumista pitkäjänteiseen ja vaativaan kehittämistyöhön. Opinnäytetyö tähtää uusien ammatillisten toimintatapojen ja -mallien, työmenetelmien ja palvelutuotteiden kehittämiseen ja arviointiin. Töiden aiheet suunnitellaan yhteistyössä työelämän kanssa, jolloin omien kiinnostuksen kohteiden, työalan kehittämisen ja opintojen yhdistäminen on mahdollista. Tavoitteena on luoda useamman opiskelijan yhteisiä, samaan toimintaympäristöön sijoittuvia temaattisia ohjausryhmiä. Opinnäytetyön ohjaukseen osallistuvat sekä ohjaavat opettajat että työelämäkumppanit. Koulutuksen rakennetta sekä opintojaksojen tavoitteita ja ydinsisältöjä esitellään tarkemmin opetussuunnitelman seuraavissa luvuissa. Opintojaksojen yksityiskohtaiset sisällöt kuvataan erikseen niiden toteutuksen suunnitelmissa. 5 4. OPINTOJAKSOT JA OPINTOJEN AIKATAULU KOULUTUSOHJELMAN SYVENTÄVÄT AMMATTIOPINNOT 1. Diakonian ja kasvatuksen teologia 10 op 2. Syrjäytyminen hyvinvointiyhteiskunnan muutoksessa 10 op 3. Kristinuskon ajankohtaiset tulkinnat 5 op KAIKILLE DIAKIN YAMK-KOULUTUKSILLE YHTEISET OPINNOT 4. Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijaviestintä 5 op 5. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta 10 op 6. Johtaminen ja kehittäminen 10 op 7. Hyvinvointialojen etiikka 5 op 8. Opinnäytetyö 30 op 9. Vapaasti valittavat opinnot 5 op OPINTOJAKSON NIMI JA LAAJUUS DIA Diakonian ja kasvatuksen teologia 10 op DIA01 Diakonian ja kasvatuksen teologian lähtökohdat DIA02 Teologia seurakunnan työssä SYKSY KEVÄT SYKSY 2015 2016 2016 5 5 SYR Syrjäytyminen hyvinvointiyhteiskunnan muutoksessa 10 op SYR01 Syrjäytymisen ehkäisy ja osallisuuden tukeminen diakoniaja kasvatustyössä SYR02 Toimintaympäristön muutokset ja lainsäädäntö sosiaali- ja kirkonalan työssä 5 5 5 KRI Kristinuskon ajankohtaiset tulkinnat 5 op STV Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijaviestintä 5 op STV01 Osasuoritus 1 STV02 Osasuoritus 2 3 TKI Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta 10 op TKI01 Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiomenetelmät TKI02 Aineistot ja analyysimenetelmät 5 2 5 JOH Johtaminen ja työn kehittäminen 10 op JOH01 Johtamisen haasteet ja lähestymistavat JOH02 Kehittävä johtaminen 5 HAE Hyvinvointialojen etiikka 5 op 5 OTT Opinnäytetyö 30 op 5 10 10 Vapaa ajoitus 5 VVO Vapaasti valittavat opinnot 5 op YHTEENSÄ 90 op 10 28 30 27 6 5. OPINTOJAKSOJEN TAVOITTEET JA YDINSISÄLLÖT 1. DIA Diakonian ja kasvatuksen teologia 10 op DIA01 Diakonian ja kasvatuksen teologian lähtökohdat 5 op Tavoitteet: Opiskelija • osaa hankkia ja käyttää kriittisesti tutkimustietoa Raamatusta ja muista kristinuskon keskeisistä dokumenteista • osaa käyttää ja analysoida keskeisiä teologisia käsitteitä ja soveltaa niitä diakoniaan ja kasvatukseen Ydinsisällöt: • Raamatun tutkiminen ajanhistoriallisessa yhteydessä ja sen tulkinta diakonian ja kasvatuksen näkökulmista • kristillisen teologian keskeiset teemat eri aikoina ja niiden tulkinta diakonian ja kasvatuksen näkökulmista • kirkon viran teologia DIA02 Teologia seurakunnan työssä 5 op Tavoitteet: Opiskelija • osaa arvioida ja kehittää työnsä teologisia perusteita kirkon toiminnan kokonaisuudessa sekä moniuskontoisessa ja -kulttuurisessa ympäristössä • osaa käydä omaa työalaansa koskevaa teologista keskustelua Ydinsisällöt • modernin teologian keskeiset teemat • kirkon työ ja identiteetti muuttuvissa toimintaympäristöissä • kirkon kehittämistyöhön liittyvät teologiset perustelut • oman työn ja työalan teologian kehittäminen 2. SYR Syrjäytyminen hyvinvointiyhteiskunnan muutoksessa 10 op SYR01 Syrjäytymisen ehkäisy ja osallisuuden tukeminen diakonia- ja kasvatustyössä 5 op Tavoitteet: Opiskelija • osaa tulkita syrjäytymis- ja marginalisaatiotutkimuksen teoreettisia lähestymistapoja • osaa analysoida syrjäytymiseen vaikuttavia tekijöitä diakonia- ja kasvatustyön näkökulmasta • osaa analysoida ja soveltaa ajankohtaista syrjäytymistä ja osallisuuden tukemista koskevaa tietoa työssään • osaa soveltaa erilaisia ammatillisia ja kansalaistoiminnan osallistavia toimintamuotoja ja työtapoja asiantuntijatyössä. 7 Ydinsisällöt • syrjäytymis- ja marginalisaatiotutkimuksen teoreettiset lähestymistavat • syrjäytymistä ja osallisuuden tukemista koskeva ajankohtainen tutkimustieto ja sen merkitys kirkon työssä • syrjäytymistä ehkäisevät toimintamuodot sosiaali-, terveys- ja kirkon alan työssä • osallistavien työtapojen soveltaminen ammatillisessa ja kansalaistoiminnassa SYR02 Toimintaympäristön muutokset ja lainsäädäntö sosiaali- ja kirkonalan työssä 5 op Tavoitteet: Opiskelija • osaa jäsentää ja analysoida sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän muutossuuntia sekä niiden vaikutuksia kirkon työhön • osaa analysoida sosiaalialan kehittämistä koskevan lainsäädännön ajankohtaisia muutoksia • osaa kriittisesti arvioida julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin vastuu- ja yhteistyösuhteita • osaa toimia asiantuntijana diakonia- ja kasvatustyön muuttuvissa toimintaympäristöissä Ydinsisällöt: • yhteiskunnalliset muutostrendit ja niiden vaikutus palvelujen tuottamiseen sekä palvelurakenteisiin kansainvälisellä ja kansallisella tasolla • sosiaalialan lainsäädännön ajankohtaiset muutokset • julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin sekä kirkon muuttuvat toiminta- ja yhteistyömuodot • sosiaalialan asiantuntijuuden kehittäminen kirkon alan työssä 3. KRI Kristinuskon ajankohtaiset tulkinnat 5 op Tavoitteet: Opiskelija • osaa eritellä ja arvioida erilaisia kontekstuaalisia ja muita oman aikamme teologisia virtauksia • osaa soveltaa kristinuskon ajankohtaistavia tulkintatapoja omassa kirkollisessa ja yhteiskunnallisessa kontekstissaan ja viestiä teologisia kysymyksiä myös yleistajuisesti Ydinsisällöt: • oman aikamme kontekstuaaliset ja muut ajankohtaiset teologiset virtaukset • kristinuskon ajankohtaistavan tulkinnan menetelmät • kirkollisen ja teologisen keskustelun kriittinen arviointi 4. STV Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijaviestintä 5 op Tavoitteet: Opiskelija • osaa kehittää suullisia ja kirjallisia viestinnän taitoja sekä tieto- ja viestintätekniikan käytön valmiuksiaan • osaa tuottaa kriittisesti arvioiden tietoa ja osaa viestiä siitä tarkoituksenmukaisesti 8 • osaa kriittisesti analysoiden hyödyntää viestintää yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa • osaa kehittää e-osaamista ja verkkopalveluviestintää palveluverkoissa Ydinsisällöt: • asiantuntijan suullinen ja kirjallinen viestintä, opintoihin ja työhön liittyvä tieto- ja viestintätekniikan käyttö • viestintä yhteiskunnallisen vaikuttamisen välineenä • tieteellinen kirjoittaminen ja tiedonhankinta • omasta työstä sekä tutkimus- ja kehittämishankkeesta viestiminen • e-osaaminen ja verkkopalveluviestintä 5. TKI Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta 10 op TKI01 Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiomenetelmät 5 op Tavoitteet: Opiskelija • osaa analysoida ja soveltaa sosiaali- ja terveysalan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan menetelmällisiä lähestymistapoja • osaa suunnitella työelämälähtöisesti tutkimus- ja kehittämishankkeita • osaa soveltaa kotimaista ja kansainvälistä tutkimustietoa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa • osaa soveltaa aineistonhankinnan menetelmiä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminannassa Ydinsisällöt: • tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan menetelmälliset lähestymistavat (esim. toimintatutkimus, arviointitutkimus) • kotimaisen ja kansainvälisen tutkimuksen soveltaminen sosiaali-, terveys- ja kirkon alan työssä • tutkimus- ja kehittämishankkeen prosessi • aineistonhankinnan menetelmät (kvalitatiiviset ja kvantitatiiviset) TKI02 Aineistot ja analyysimenetelmät 5 op Tavoitteet: Opiskelija • osaa soveltaa aineiston analyysimenetelmiä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa • osaa toteuttaa ja arvioida työelämälähtöisesti tutkimus- ja kehittämishankkeita • osaa kriittisesti eritellä ja arvioida aineiston luotettavuuteen ja eettisyyteen vaikuttavia tekijöitä • osaa esittää luotettavasti tutkimus- ja kehittämishankkeiden tuloksia Ydinsisällöt: • aineistojen analyysimenetelmät ja niiden soveltaminen • tutkimus- ja kehittämistyön eettisyyden arviointi • aineistojen luotettavuuden arviointi • tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeen raportointi. 9 6. JOH Johtaminen ja kehittäminen 10 op JOH01 Johtamisen haasteet ja lähestymistavat 5 op Tavoitteet: Opiskelija • osaa analysoida omia johtamisvalmiuksiaan ja niihin liittyviä kehittämishaasteita • osaa soveltaa erilaisia johtamisteorioita työyhteisöissä ja organisaatioissa • osaa analysoida palveluiden tuottamisen haasteita muuttuvissa toimintaympäristöissä • osaa soveltaa strategisen johtamisen periaatteita organisaatioissa ja työyhteisöissä • osaa toimia eettisesti moniammatillisissa organisaatioissa ja verkostoissa Ydinsisällöt: • itsensä johtaminen • johtamisen teoreettiset näkökulmat ja johtamisajattelun muutos • strateginen johtaminen ja johtamisen eettiset periaatteet • palveluiden tuottaminen muuttuvissa toimintaympäristöissä • johtaminen moniammatillisissa verkostoissa ja organisaatioissa JOH02 Kehittävä johtaminen 5 op Tavoitteet: Opiskelija • osaa johtaa muutosprosesseja ja kehittämishankkeita organisaatioissa ja työyhteisöissä • osaa arvioida ja kehittää toimintaa työyhteisöissä, organisaatioissa ja verkostoissa • osaa soveltaa erilaisia osaamisen kehittämisen menetelmiä organisaatiossa • osaa hyödyntää työnohjausta ja työhyvinvointia edistäviä menetelmiä työyhteisössä • osaa soveltaa kriisiviestinnän menetelmiä Ydinsisällöt: • kehittämisen johtaminen ja palvelumuotoilu • osaamisen johtamisen periaatteet ja menetelmät • työhyvinvoinnin johtaminen • dialoginen johtaminen ja työyhteisökulttuurin rakentuminen • työnohjaus johtamisen tukena • johtaminen ja viestintä haastavissa työyhteisön tilanteissa 7. HAE Hyvinvointialojen etiikka 5 op Tavoitteet: Opiskelija • osaa kriittisesti analysoida omia ja asiantuntijuusalueensa arvoja ja ratkaista ammattialaansa liittyviä eettisiä ongelmia • osaa soveltaa alansa ammattieettisiä periaatteita työelämän asiantuntijana ja kehittäjänä • tunnistaa yhteiskunnallisen päätöksenteon eettiset ulottuvuudet ja kykenee vaikuttamaan niihin Sisältö: • henkilökohtaisten ja ammattialan arvojen reflektointi • etiikan teorioiden hyödyntäminen hyvinvointialojen asiantuntijatyössä 10 • • • eettinen ongelmanratkaisu yhteiskunnallisen päätöksenteon eettiset ulottuvuudet ja yhteiskuntavastuu pro-aktiivinen toiminta asiakkaan puolesta eettisissä ristiriitatilanteissa 8. OTT Opinnäytetyö 30 op OTT01 Opinnäytetyö I 10 op Tavoitteet: Opiskelija • osaa analysoida työelämän ajankohtaisia kehittämistarpeita • osaa teoreettisesti jäsentää tutkimus- ja kehittämishankkeen viitekehyksen • osaa suunnitella tki-hankkeen toteutuksen ja menetelmät Ydinsisällöt: • yhteistoiminnallinen hankkeen ideointi • aikaisemmat vastaavat kehittämishankkeet ja aihepiiriin liittyvä kirjallisuus • opinnäytetyösuunnitelman laatiminen ja esittely OTT02 Opinnäytetyö II 10 op Tavoitteet: Opiskelija • osaa toteuttaa tki-hankkeen yhteistoiminnallisesti ja suunnitelmallisesti • osaa soveltaa tki-toiminnan menetelmiä opinnäytetyössään • osaa perustella tehdyt ratkaisut ja dokumentoida hankkeen toteutusvaiheet Ydinsisällöt: • tki-hankkeen toteutus työpaikoilla tiimityönä • hankkeeseen liittyvä tiedonkeruu ja kokeileminen • hankkeen toteutusvaiheen raportointi OTT03 Opinnäytetyö III 10 op Tavoitteet: Opiskelija • osaa arvioida kehittämishankkeen prosessia, tuloksia ja hyötyjä • osaa raportoida hankkeen tulokset kirjallisesti • osaa julkistaa tulokset työyhteisöissä Ydinsisällöt: • hankkeen tulosten ja hyötyjen arvioiminen • opinnäytetyön loppuraportti ja tiedote tuloksista • opinnäytetyön julkistaminen työyhteisöissä 9. VVO Vapaasti valittavat opinnot 5 op Opintoihin sisältyy viisi opintopistettä vapaasti valittavia opintoja, joiden tarjonta Diakoniaammattikorkeakoulussa vaihtelee lukukausittain. Tarjolla olevista vapaasti valittavista opinnoista tiedotetaan verkko-oppimisalustalla ja SoleOPS -järjestelmässä. Vapaasti valittavia opintoja voidaan suorittaa myös muissa korkeakouluissa sekä virtuaaliammattikorkeakoulussa. 11 LIITE 1. YLEMPIEN AMK-TUTKINTOJEN YHTEISET KOMPETENSSIT ARENE ry:n suositus Osaamisen kuvaus OPPIMISEN TAIDOT - osaa monipuolisesti ja tavoitteellisesti arvioida ja kehittää asiantuntijuuttaan - osaa hankkia, käsitellä, tuottaa ja arvioida tietoa kriittisesti ja eri alojen näkökulmista - kykenee ottamaan vastuuta yhteisön tavoitteellisesta oppimisesta EETTINEN OSAAMINEN - kykenee ottamaan vastuuta yhteisön toiminnasta ja sen seurauksista - osaa soveltaa alansa ammattieettisiä periaatteita asiantuntijana ja työelämän kehittäjänä - osaa tehdä ratkaisuja ottaen huomioon yksilön ja yhteisön näkökulmat - osaa edistää tasa‐arvoisuuden periaatteiden toteutumista työyhteisös‐ sä - osaa edistää kestävän kehityksen periaatteiden ja yhteiskuntavastuun toteutumista - kykenee johtamaan yhteiskunnallisesti vaikuttavaa toimintaa eettisiin arvoihin perustuen TYÖYHTEISÖOSAAMINEN - osaa kehittää työyhteisön toimintaa ja työhyvinvointia - osaa kehittää työelämän monialaista viestintää ja vuorovaikutusta - osaa soveltaa tieto‐ ja viestintätekniikkaa tehtävissään - osaa luoda verkostoja ja kumppanuuksia - osaa johtaa ja uudistaa toimintaa monimutkaisissa ja ennakoimatto‐ missa toimintaympäristöissä - kykenee toimimaan vaativissa asiantuntijatehtävissä, johtamistehtä‐ vissä tai yrittäjänä INNOVAATIO-OSAAMINEN ‐ osaa tuottaa uutta tietoa ja uudistaa toimintatapoja yhdistäen eri alojen osaamista ‐ osaa johtaa projekteja ‐ osaa johtaa tutkimus‐, kehittämis‐ ja innovaatiohankkeita sekä hallitsee tutkimus‐ ja kehitystoiminnan menetelmiä ‐ osaa kehittää asiakaslähtöistä, kestävää ja taloudellisesti kannattavaa toimintaa KANSAINVÄLISTYMISOSAAMINEN - kykenee kansainväliseen viestintään työtehtävissään ja toiminnan kehittämisessä - osaa toimia kansainvälisissä toimintaympäristöissä - osaa ennakoida kansainvälisyyskehityksen vaikutuksia ja mahdolli‐ suuksia omalla ammattialallaan 12 LIITE 2. KOMPETENSSIT SOSIONOMI (YLEMPI AMK) Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto Kompetenssi Sosiaalialan asiantuntijuusosaaminen Oppimistulos • • • • • Tutkimuksellinen kehittämisosaaminen • • • • Johtamisosaaminen • • • • Sosionomi (ylempi AMK) osaa kriittisesti analysoida yhteiskunnallisia ja globaaleja muutoksia sekä ennakoida niiden sosiaalisia vaikutuksia Sosionomi (ylempi AMK) osaa suunnitella, johtaa ja arvioida asiakasprosesseja sekä tehdä niiden vaikutuksista kokonaisarviointia Sosionomi (ylempi AMK) hallitsee sosiaalialan erityisosaamista vastaavia käsitteitä, työorientaatioita ja menetelmiä Sosionomi (ylempi AMK) kykenee työskentelemään itsenäisesti sosiaalialan vaativissa asiantuntijatehtävissä Sosionomi (ylempi AMK) osaa toimia kansainvälisissä yhteistyöverkostoissa Sosionomi (ylempi AMK) osaa kriittisesti arvioida T&K&Itoiminnan intressilähtökohtia ja ymmärtää eettisyyden merkityksen toiminnassa Sosionomi (ylempi AMK) hallitsee tutkimus- ja kehittämismenetelmiä sekä osaa kehittää sosiaalialan työtä käytäntölähtöisiä tutkimusmenetelmiä hyödyntäen Sosionomi (ylempi AMK) osaa kehittää toimintaansa ja sosiaalialan käytäntöjä kokemustietoa reflektoiden ja kansalaisia osallistaen Sosionomi (ylempi AMK) osaa innovoida, valmistella ja johtaa projekteja sekä arvioida niiden prosessia ja vaikuttavuutta Sosionomi (ylempi AMK) ymmärtää strategisen ajattelun periaatteet sekä tuntee laatujärjestelmiä ja osaa arvioida ja soveltaa niitä Sosionomi (ylempi AMK) hallitsee talous- ja henkilöstöhallinnon perusperiaatteet ja osaa soveltaa niitä Sosionomi (ylempi AMK) osaa kehittää ja johtaa työyhteisön toimintaa sekä edistää työhyvinvointia yhteistyössä henkilöstön kanssa Sosionomi (ylempi AMK) kykenee johtamaan osaamista sekä sosiaalialan työkäytäntöjen ja palvelujen kehittämistä monimutkaisissa ja ennakoimattomissa verkostoissa ja toimintaympäristöissä 13 LIITE 3. OSAAMISEN ARVIOINTIKRITEERIT, YAMK OSAAMISTASOT OSAAMISALUEET ALAN JA LÄHIALO- TIEDONHANKINTA- JA JEN KÄSITTEIDEN HALLINTAOSAAMINEN JA ILMIÖIDEN SEKÄ VIESTINTÄ OSAAMINEN ONGELMANRATKAISUOSAAMINEN JA ALAN ASIANTUNTIJATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN AMMATILLINEN VUO- YHTEISKUNNALLIROVAIKUTUS JA NEN ja EETTINEN JOHTAMISOSAAMI- OSAAMINEN NEN 5 - käyttää ja soveltaa - hankkia tietoa luovasti - löytää luovia ja perustel- - kehittää uusia strategisia lähestymistapoja asiantuntevasti laaja- ja kriittisesti kansallisissa tuja ratkaisumalleja alaisia ja pitkälle ja kansainvälisistä tieto- haasteellisiin työelämän johtamiseen ja vaikuterikoistuneita oman lähteistä ja ammattialan sekä sen tamiseen monimutkaialansa erityisosaa- - viestiä suullisesti ja rajapintojen ongelmiin sissa ja ennakoimattomista vastaavia kirjallisesti alansa vaatimissa työelämän tilankäsitteitä vissa kotimaisissa ja teissa - luovasti ja kriittises- kansainvälisissä tilanteisti analysoida, sovel- sa taa ja tulkita ilmiöitä ja käsitejärjestelmiä eri alojen rajapinnoilla 3 3 - hankkia tietoa syste- monipuolisesti laaja-alaiset ja pitkäl- maattisesti ja monipuolile erikoistuneet oman sesti kansallisista ja alansa erityisosaa- kansainvälisistä tietolähteistä mista vastaavat käsitteet - analysoida, soveltaa - viestiä ammattialastaan ja tulkita käsitejärjes- hyvin suullisesti ja kirjallisesti sekä kansallisesti telmiä eri alojen että kansainvälisesti rajapinnoilla 1 -asiantuntevasti - hankkia tietoa kansalanalysoida, tulkita ja lisista ja kansainvälisistä soveltaa oman alan tietolähteistä ja lähialojen käsitteitä - viestiä hyvin suullisesti ja ilmiöitä ja kirjallisesti sekä alan että sen ulkopuoliselle yleisölle kansallisesti ja kansainvälisesti - tehdä tiedonhakusuunnitelman - vaikuttaa kansallisis- Osaa kehittää itseään ja a sa ja kansainvälisissä aan jatkuvan oppimisen pe asiantuntijaverkostoissa - vaikuttaa julkisessa eettisessä keskustelussa - tehtävässään soveltaa monipuolisesti ja syvällisesti alan arvoperustaa ja ammattietiikkaa moniammatillisissa työyhteisöissä - systemaattisesti ja innovatiivisesti edistää kestävän kehityksen ja esteettömyyden periaatteiden toteutumista alalla ja sen rajapinnoilla - löytää itsenäisesti - kehittää ja johtaa - vaikuttaa kansalliperusteltuja ratkaisumal- asiantuntevasti mosissa ja /tai kansainväleja monitahoisiin alan ja niammatillisen työyhtei- lisissä asiantuntijaversen rajapintojen ongel- sön toimintaa kostoissa - kehittää työyhteisöjen - olla aloitteellinen miin - toimia itsenäisesti alan välistä vuorovaikutusta julkisessa eettisessä vaativissa asiantuntijateh- ja yhteistyötä keskustelussa tävissä tai yrittäjänä - tulkita ja soveltaa monipuolisesti yleisiä eettisiä periaatteita sekä ammattietiikkaa moniammatillisissa työyhteisöissä - edistää kestävän kehityksen ja esteettömyyden periaatteita toiminnassaan - löytää perusteltuja ratkaisumalleja monitahoisiin alan ongelmiin - toimia alan vaativissa asiantuntijatehtävissä tai yrittäjänä - johtaa asioita ja ihmisiä moniammatillisissa työyhteisöissä - toimia hyvässä ammatillisessa vuorovaikutuksessa oman ja muiden alojen asiantuntijoiden sekä asiakkaiden kanssa ITSEOHJAUTUVUUS JA (ei arvioida numeerisesti) - ottaa yhteyttä erilaisiin alan kansallisiin ja kansainvälisiin asiantuntijaverkostoihin -osallistua julkiseen keskusteluun ammattietiikasta - tulkita ja soveltaa yleisiä eettisiä periaatteita sekä ammattietiikkaa moniammatillisissa työyhteisöissä - hyödyntää kestävän kehityksen ja esteettömyyden periaatteita toiminnassaan 14 LIITE 4. YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää työtä työpaikan tai alan tasoilla ja vastaa näiden tarpeisiin (tuottaa uutta tietoa, toimintamalleja, menetelmiä, tuotteita tms.) Ammatillinen kasvu: asetetut ammatillisen osaamisen ja kehittymisen tavoitteet. Tehtävänasettelu: tehtävänasettelun ja tutkimusongelman selkeys, tehtyjen rajausten mielekkyys, selkeys ja perustelut. II KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS Lähestymistavan toimivuus: Valitun lähestymistavan mielekkyys tehtäväasettelun kannalta, opinnäytetyön tyypin (tutkimustyyppinen tai toiminnallinen opinnäytetyö) ja valittujen työ- ja tutkimusmenetelmien perusteleminen ja kriittinen arviointi. Työ-, kehittämis- ja tutkimusmenetelmien hallinta: toimintakäytäntöjen sekä työvälineiden ja menetelmien hallinta, aineiston tuottamisen ja hankinnan menetelmien osaaminen, aineiston riittävyys ja relevanssi, analyysimenetelmien hallinta, työ-, kehittämis- ja/tai tutkimusprosessin läpinäkyvyys. Opinnäyteprosessin hallinta: työprosessin ja ajankäytön organisointi, omatoimisuus, vastuullisuus ja eettisyys. Etenkin kehittämishankkeissa ja produktioissa prosessin yhteys työelämään suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Työnjako, jos useampia tekijöitä. III PERUSTELUT JA OMA AJATTELU Käsiteltävien asioiden käsitteellistäminen: toiminnan ja tutkimuksen tietoperusta ja viitekehys, käsitteiden ymmärtäminen ja määrittely, ilmiöiden näkeminen laajempien kokonaisuuksien osina Lähteiden hyödyntäminen ja tiedonhankinta: tiedonhankinnan laajuus, relevanssi ja monipuolisuus, lähteiden hyödyntäminen työssä, lähdekritiikki Oma ajattelu ja argumentaatio: oman ajattelun esiintyminen opinnäytetyössä, perustellut johtopäätökset ja kehittämisehdotukset, eettisten kysymysten käsittely, innovatiivisuus Mielekäs vuorovaikutus: opinnäytetyön ohjaukseen ja seminaarityöskentelyyn osallistuminen, kyky antaa, vastaanottaa ja hyödyntää palautetta IV ASIANTUNTIJUUDEN KEHITTYMINEN JA AMMATILLINEN VAIKUTTAVUUS Tutkiminen ja kehittäminen: tutkimus- ja kehittämisosaamisen kehittyminen, kansainvälisen ja kansallisen tutkimustiedon ja ammattikäytäntöjen hyväksi käyttäminen. Alan ajankohtaisten kysymysten jäsentäminen: työpaikkatason ilmiöiden kytkeminen laajempaan alueelliseen, kansalliseen ja kansainväliseen kontekstiin, historiallisen perspektiivin huomioiminen. Ammatilliset käytännöt: asiantuntijuus, johtamisen ja alan valtasuhteiden ymmärtäminen, opinnäytetyön merkitys. V MUOTO Kieliasu: oikeakielisyys, opinnäytetyöhön sopiva tyyli, tekstin sisäinen eheys, ilmaisun sujuvuus ja rikkaus. Rakenne: selkeys ja loogisuus, tekstin asettelu, ulkoasu ja lähdemerkinnät Diakin antaman ohjeistuksen mukainen. Opinnäytetyön esitystilanne: valmistelu, perustelut, esitystapa. 15 TAULUKKO YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Taulukossa on esitetty vain arvosanojen 1, 3 ja 5 mukaiset arviointikriteerit. Arvosanat 2 ja 4 sijoittuvat alla esitettyjen kriteereiden väliin. Arviointikriteerit Tyydyttävä 1 Hyvä 3 Kiitettävä 5 I Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys: Aihe kuuluu omaan ammattialaan ja liittyy työelämän ja/tai alueellisiin kehittämistarpeisiin. Ammatillinen kasvu: Ammatillisen osaamisen ja kehittymisen tavoitteita on asetettu. Työelämälähtöisyys: Aihe liittyy läheisesti työelämän ja/tai alueellisiin kehittämistarpeisiin. Työelämälähtöisyys: Aihe on innovatiivinen ja merkittävä työelämän/alueellisten kehittämistarpeiden näkökulmasta. Ammatillinen kasvu: Ammatillisen osaamisen ja kehittymisen tavoitteet on asetettu selkeästi. Ammatillisen kehittymisen tavoitteita on asetettu myös työyhteisöön ja/tai alan toimijoihin. Tehtävän asettelu: Tehtävän asettelu on selkeä ja mielekäs ja se on perusteltu työssä. Ammatillinen kasvu: Ammatillisen osaamisen ja kehittymisen tavoitteet on asetettu selkeästi korkealle tasolle, ne ovat sopusoinnussa tehtävänasettelun kanssa ja mahdolliset saavuttaa. II Toteutus Tehtävän asettelu: Tehtävän asettelun selkeydessä on puutteita, rajaus ei ole kaikilta osin onnistunut. Tehtävän asettelua on perusteltu kapea-alaisesti. Valitun lähestymistavan toimivuus: Lähestymistapa on osin ongelmallinen asetettuun tehtävään nähden. Lähestymistapaa ei ole riittävästi perusteltu. Työ- ja tutkimusmenetelmien hallinta: Käytettyjen työmenetelmien osaamisessa on puutteita. Aineisto on suppeaa ja yksipuolista. Analyysi jää pintapuoliseksi ja epäsystemaattiseksi. Työmenetelmien ja/tai tutkimusaineiston hankinnan ja analyysin vaiheet on kuvattu, mutta kuvauksen selkeydessä ja tarkkuudessa on puutteita. Opinnäyteprosessin hallinta: Työprosessin ja ajankäytön hallinnassa on ollut selviä ongelmia. Opiskelijan toiminta on ollut epäitsenäistä. Opiskelija ei ole osoittanut ylemmän tutkinnon opinnäytetyön edellyttämää vastuullisuutta ja eettistä harkintaa. Työnjaossa on ilmennyt ongelmia (jos useampi tekijä). III Perustelut ja oma ajattelu Käsitteellistäminen: Käsitteiden valinta, määrittely ja käyttö on pääsääntöisesti virheetöntä, mutta kapeaa. Tietoperusta on melko suppea. Asiat on ymmärretty, mutta perustelut ovat kapea-alaisia ja johdonmukaisuudessa voi olla joitakin puutteita. Lähteet ja tiedonhankinta: Kotimaisia lähteitä on käytetty tarkoituksenmukaisesti, mutta ulkomaisia lähteitä on käytetty suppeasti. Lähdekritiikkiä on esitetty, mutta se on osin kapeaa. Lähteet ovat relevantteja. Lähestymistavan toimivuus: Lähestymistapa on tarkoituksenmukainen tehtävän kannalta ja sen valinta on selkeästi perusteltu. Työ- ja tutkimusmenetelmien hallinta: Opiskelija hallitsee käytetyt työ- ja tutkimusmenetelmät opinnäytetyön edellyttämällä tasolla. Aineisto on riittävää ja tarkoituksenmukaista ja hankittu tarkoitukseen sopivalla tavalla. Aineiston tai työn analyysi on toimivaa. Aineiston hankinnan ja analyysin vaiheet ja menetelmät on kuvattu selkeästi. Opinnäyteprosessin hallinta: Työprosessi ja ajankäyttö ovat suunniteltuja ja toimivia. Opiskelija on edennyt sovitun aikataulun mukaisesti. Opiskelija on toiminut vastuullisesti ja eettisesti. Yhteys työelämään on ollut tarkoituksenmukaista ja toimivaa prosessin eri vaiheissa (suunnittelu, toteutus ja arviointi). Työnjako on ollut tarkoituksenmukaista ja tasapuolista (jos useampi tekijä). Käsitteellistäminen: Käsitteiden valinta ja määrittely on loogista ja monipuolista. Käsiteltävät ilmiöt kytketään laajempiin kokonaisuuksiin perustellusti. Tietoperusta on monipuolinen. Kokonaisuuden ymmärtäminen näkyy käsittelyssä, perusteluissa ja valinnoissa. Lähteet ja tiedonhankinta: Kotimaisia ja ulkomaisia lähteitä on käytetty tarkoituksenmukaisesti ja arvioitu kriittisesti. Lähteet ovat relevantteja ja ajankohtaisia. Tehtävän asettelu: Tehtävän asettelu on oivaltava, haastava, selkeä ja mielekäs ja se on perusteltu työssä monipuolisesti sekä työelämän kehittämis- että tutkimuslähtöisesti. Lähestymistavan toimivuus: Lähestymistapa on eri näkökulmista toimiva. Erilaisia vaihtoehtoja on tarkasteltu kriittisesti ja valittu lähestymistapa ja menetelmät on perusteltu selkeästi ja monipuolisesti. Työ- ja tutkimusmenetelmien hallinta: Opiskelija hallitsee erinomaisesti käytetyt työprosessit ja tutkimusmenetelmät. Aineisto on runsasta ja monipuolista ja hankittu tarkoitukseen sopivalla tavalla. Aineiston analyysi on oivaltavaa ja systemaattista. Aineiston hankinnan ja analyysin vaiheet ja menetelmät on kuvattu selkeästi ja johdonmukaisesti. Opinnäyteprosessin hallinta: Työprosessi ja ajankäyttö ovat hyvin suunniteltuja ja opiskelija on pysynyt suunnitellussa aikataulussa. Opiskelija on toiminut itsenäisesti ja vastuullisesti, osoittanut eettistä harkintaa ja noudattanut sopimuksia. Yhteys työelämään on ollut suunnitelmallista, tarkoituksenmukaista ja vastuullista prosessin eri vaiheissa (suunnittelu, toteutus ja arviointi). Työnjako on ollut tarkoituksenmukaista ja tasapuolista (jos useampi tekijä). Käsitteellistäminen: Käsitteiden valinta ja määrittely on loogista, oivaltavaa, perusteltua ja asiantuntevaa. Käsiteltävät lmiöt kytketään luontevasti osaksi laajempia kokonaisuuksia. Tietoperusta on laaja ja monipuolinen. Asioiden syvällinen ymmärtäminen näkyy käsittelyssä, perusteluissa ja valinnoissa. Lähteet ja tiedonhankinta: Kotimaisia ja ulkomaisia lähteitä on käytetty runsaasti, monipuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Lähteitä on arvioitu kriittisesti. Lähteet ovat relevantteja, korkeatasoisia ja ajankohtaisia. 16 Oma ajattelu: Opiskelijan oma ajattelu ja argumentaatio tulevat esille epätasaisesti. Perusteluja ja johtopäätöksiä on pohdittu osin yksipuolisesti. Eettisiä kysymyksiä on käsitelty kapea-alaisesti. Vuorovaikutus: Opiskelija ei ole hyödyntänyt ohjausta ja vertaispalautetta parhaalla mahdollisella tavalla opinnäytetyössään. Ohjaustilanteisiin ja seminaareihin valmistautuminen on ollut puutteellista. IV Asiantuntijuuden kehittyminen ja ammatillinen vaikuttavuus Tutkiminen ja kehittäminen: Tutkimus- ja kehittämisosaaminen on hyvien perustutkinnon töiden tasolla. Kansainvälistä ja kansallista tutkimustietoa ja ammattikäytäntöjä on hyödynnetty. Alan ajankohtaisten kysymysten jäsentäminen: Työpaikkatason ilmiöt on kytketty laajempaan kontekstiin. Ammatilliset käytännöt: Johtamiseen ja alan valtasuhteisiin liittyviä elementtejä ja ilmiöitä on käsitelty. Opiskelijan asiantuntijuus tulee epätasaisesti esille. Opinnäytetyön laajempaa merkitystä on pohdittu suppeasti. V Muoto Oma ajattelu: Oma ajattelu, argumentaatio ja asian ymmärtäminen tulevat esille hyvin. Perustelut ja johtopäätökset ovat selkeitä. Eettisiä kysymyksiä on käsitelty monipuolisesti ja opiskelija on perustellut hyvin omat ratkaisunsa. Opinnäytetyössä on innovatiivisia aineksia. Vuorovaikutus: Opiskelija on osallistunut ohjaukseen tarkoituksenmukaisesti ja on hyödyntänyt ohjausta ja vertaispalautetta hyvin opinnäytetyössään. Opiskelija on valmistautunut ohjaustilanteisiin ja seminaareihin. Seminaarityöskentely on ollut aktiivista. Tutkiminen ja kehittäminen: Tutkimus- ja kehittämisosaaminen on kehittyneempää kuin perustutkinnossa. Kansainvälistä ja kansallista tutkimustietoa ja ammattikäytäntöjä on hyödynnetty. Alan ajankohtaisten kysymysten jäsentäminen: Työpaikkatason ilmiöt on kytketty laajempaan alueelliseen, kansalliseen ja kansainväliseen kontekstiin. Myös historiallisen muutoksen merkitys on nähty. Ammatilliset käytännöt: Johtamiseen ja alan valtasuhteisiin liittyvät elementit ja ilmiöt on ymmärretty. Opiskelijan asiantuntijuus tulee selkeästi esille. Opinnäytetyön laajempaa merkitystä on pohdittu useista näkökulmista. Jatkokehittämisaiheita on esitetty. Kieliasu: Kielen sujuvuudessa on puutteita ja siinä on virheitä. Tyyli on pääosin sopivaa. Teksti muodostaa kokonaisuuden. Kieliasu: Kieli on sujuvaa ja melkein virheetöntä. Tyyli sopii hyvin kyseiseen opinnäytetyöhön. Teksti muodostaa eheän kokonaisuuden. Rakenne: Opinnäytetyön rakenne on selkeä. Tekstin asettelussa, ulkoasussa ja lähdemerkinnöissä on jonkin verran virheitä. Esitystilanne: Esitys on havainnollinen. Opiskelija perustelee ratkaisunsa ja vastauksensa esitettyihin kysymyksiin. Rakenne: Opinnäytetyön rakenne on selkeä. Tekstin asettelu, ulkoasu ja lähdemerkinnät ovat ohjeiden mukaiset. Esitystilanne: Esitys on havainnollinen ja vuorovaikutteinen. Opiskelija perustelee ratkaisunsa ja vastauksensa esitettyihin kysymyksiin Oma ajattelu: Oma ajattelu, argumentaatio ja asian ymmärtäminen tulevat monipuolisesti esille. Perustelut ja johtopäätökset ovat selkeitä, oivaltavia ja loogisia. Eettisiä kysymyksiä on käsitelty monipuolisesti ja opiskelija on perustellut omat ratkaisunsa. Opinnäytetyö on innovatiivinen ja työelämää kehittävä. Vuorovaikutus: Opiskelija on osallistunut ohjaukseen aktiivisesti ja hyödyntänyt ohjausta, vertaispalautetta ja työelämän osaamistaan oivaltavasti opinnäytetyönsä kehittämisessä. Opiskelija on valmistautunut ohjaustilanteisiin ja seminaareihin hyvin. Seminaarityöskentely on ollut aktiivista, rakentavaa ja kannustavaa. Tutkiminen ja kehittäminen: Tutkimusja kehittämisosaaminen on selvästi kehittyneempää kuin perustutkinnossa. Kansainvälistä ja kansallista tutkimustietoa ja ammattikäytäntöjä on käytetty monipuolisesti ja hyvin. Alan ajankohtaisten kysymysten jäsentäminen: Työpaikkatason ilmiöt on kytketty laajempaan alueelliseen, kansalliseen ja kansainväliseen kontekstiin. Asioiden ja ilmiöiden historiallisen muutoksen merkitys on otettu hyvin huomioon. Ammatilliset käytännöt: Johtamiseen ja alan valtasuhteisiin liittyviä elementtejä ja ilmiöitä on analysoitu oivaltavasti. Opiskelijan asiantuntijuus tulee opinnäytetyössä selkeästi ja monipuolisesti esille. Opinnäytetyön laajempaa merkitystä on pohdittu monipuolisesti ja kriittisesti. Jatkokehittämisaiheita on esitetty eri näkökulmista. Kieliasu: Kieli on sujuvaa ja virheetöntä. Tyyli on tarkoin harkittu ja sopii kyseiseen opinnäytetyöhön. Teksti muodostaa eheän, johdonmukaisesti etenevän, luontevan ja vivahteikkaan kokonaisuuden. Rakenne: Opinnäytetyön rakenne on selkeä ja perusteltu. Tekstin asettelu, ulkoasu ja lähdemerkinnät ovat ohjeiden mukaiset. Esitystilanne: Esitys on havainnollinen ja viimeistelty. Esitys on vuorovaikutteinen ja joustava. Opiskelija perustelee ratkaisunsa ja vastauksensa esitettyihin kysymyksiin. Opiskelija tuo perusteluissaan esille vaihtoehtoisia ratkaisumalleja
© Copyright 2024