Yleiset mallinnusvaatimukset

Yleiset inframallivaatimukset YIV2015
Osa 2
Yleiset mallinnusvaatimukset
Ohjaus ja
koordinointi
Lähtö-tietojen
hankinta ja
harmoni-sointi
Laadunvarmistus
Infra-mallintaminen
Suunnittelu,
rakentaminen, infran
hallinta
Vuorovaikutus ja
yhteistyö
Tekniikkalajien yhteensovittaminen
Sito Oy / Juha Liukas, Liisa Kemppainen
5.5.2015
Yleiset inframallivaatimukset YIV2015
2 (17)
Sito Oy / Juha Liukas, Liisa Kemppainen
Dokumentin versiohistoria
Versio
Päiväys
Tekijä
Kuvaus
1.0
5.5.2015
Liisa Kemppainen
juha Liukas
Ohje
Yleiset inframallivaatimukset YIV2015
3 (17)
Sito Oy / Juha Liukas, Liisa Kemppainen
SISÄLLYS
1
JOHDANTO................................................................................................................................................. 4
2
Määrittelyt ................................................................................................................................................. 6
2
Yleiset mallitekniset vaatimukset .............................................................................................................. 8
2.1 Ohjelmistot ja formaatit..................................................................................................................... 8
2.2 Mittayksiköt ja koordinaatistot .......................................................................................................... 9
2.3 Liittyvät standardit ja ohjeet ............................................................................................................ 11
2.4 Infra-nimikkeistöjärjestelmän liittyminen tietomallinnukseen ....................................................... 13
2.5 Tietomallintamisen suunnittelu ....................................................................................................... 13
2.6 Tietomalliselostus ............................................................................................................................ 14
2.7 Mallien nimeäminen ........................................................................................................................ 15
2.8 Mallien julkaisu ................................................................................................................................ 16
2.9 Mallien tarkkuus............................................................................................................................... 16
2.10 Tietomallien laadunvalvonta ............................................................................................................ 16
2.11 Luovutettava aineisto....................................................................................................................... 17
Yleiset inframallivaatimukset YIV2015
4 (17)
Sito Oy / Juha Liukas, Liisa Kemppainen
1 JOHDANTO
Infrakohteiden tietomallinnuksen tavoitteena on suunnittelun ja rakentamisen laadun, tehokkuuden, turvallisuuden ja kestävän kehityksen mukaisen hanke- ja elinkaariprosessin tukeminen. Tietomalleja hyödynnetään koko infrakohteen elinkaaren ajan, lähtien suunnittelun alusta ja lähtötietojen keräämisestä jatkuen
rakentamisen jälkeen käyttöön ja ylläpitoon.
Tietomallinnus mahdollistaa mm:
 Investointipäätöksien tuen vertailemalla ratkaisujen toimivuutta, laajuutta ja kustannuksia
 Energia-, ympäristö- ja elinkaarianalyysit ratkaisujen vertailua, suunnittelua ja ylläpidon tavoiteseurantaa varten
 Eri tekniikkalajien yhteensovittamisen
 Suunnitelmien havainnollistamisen ja rakennettavuuden analysoimisen
 Laadunvarmistuksen, tiedonsiirron parantamisen ja suunnitteluprosessin tehostamisen
 Rakennushankkeiden tietojen hyödyntämisen käytön ja ylläpidon aikaisissa toiminnoissa kuten koneohjauksessa
Yleiset inframallivaatimukset (YIV) kattavat lähtötiedot, suunnittelun eri vaiheet, rakentamisen, rakennetun
todentamisen sekä käytön ja ylläpidon. Mallinnusohjeiden tavoitteena on ohjata, yhdenmukaistaa ja kehittää koko infra-alan mallinnuskäytäntöjä. Ohjeiden perustana on tämän hetken parhaat käytännöt ja ohjeita
tullaan kehittämään jatkuvasti osaamisen ja työvälineiden kehittymisen myötä.
Tässä dokumentissa kuvataan projekteissa tehtävän tietomallinnuksen perusasiat ja -käsitteet sekä tietomallien tuottamista ja hyödyntämistä eri hankevaiheissa koskevat vaatimukset ja ohjeet yleisellä tasolla –
tarkemmat vaatimukset ja ohjeet annetaan YIV ohjeiden osissa 3-11.
Infra-alalla tietomallinnuksesta käytetään myös termiä inframallintaminen ja tietyn infrakohteen tietomallista termiä inframalli. Inframallintamiseen liittyy olennaisena osana erilaiset paikkatietoaineistot (kaava-,
ympäristötiedot jne.), jotka voidaan havainnollistaa myös 3D-malleissa. Tietomallinnus infra-alalla voidaan
laajentaa yleisesti infratiedon hallinnaksi.
Talonrakennusprojekteissa tietomalli on vakiintunut tarkoittamaan suunnittelijan tuottamaa, kolmiulotteista suunnitelmaa tai sen osaa. Nimitystä on kuitenkin nykyisin laajennettu tarkoittamaan kaikkea sitä informaatiota, joka on linkitetty tietomallipohjaiseen suunnitelmaan.
Mallinnusohjeissa esitetään vähimmäisvaatimukset mallinnukselle ja mallien tietosisällölle. Vähimmäisvaatimukset on tarkoitettu noudatettavaksi kaikissa infraprojekteissa. Vähimmäisvaatimusten lisäksi voidaan
esittää lisävaatimuksia tapauskohtaisesti. Mallinnusvaatimukset ja inframallin sisältö on esitettävä kaikissa
sopimuksissa sitovasti ja yhdenmukaisesti.
Yleiset inframallivaatimukset YIV2015
5 (17)
Sito Oy / Juha Liukas, Liisa Kemppainen
InfraBIM-mallinnusohjeet koostuvat seuraavista dokumenteista:
1: Tietomallipohjainen hanke
2: Yleiset mallinnusvaatimukset
3: Lähtötiedot
4: Inframalli ja mallinnus hankkeen eri suunnitteluvaiheissa
5: Rakennemallit
5.1 Maa-, pohja- ja kalliorakenteet, päällys- ja pintarakenteet
5.2 Maarakennustöiden toteutusmallin (koneohjausmalli) laadintaohje
5.3 Maarakennustöiden toteumamallin laadintaohje
6: Rakennemallit
6.1 Järjestelmät
7: Rakennemallit
7.1 Rakennustekniset rakennusosat
8: Inframallin laadunvarmistus
9: Määrälaskenta, kustannusarviot
10: Havainnollistaminen
11: Inframallin hyödyntäminen eri suunnitteluvaiheissa, infran rakentamisessa sekä infran käytössä ja ylläpidossa
Jokaisen tietomallihankkeen osapuolen on tutustuttava oman alansa vaatimusten lisäksi ainakin yleiseen
osuuteen (osat 1 ja 2) sekä laadunvarmistuksen periaatteisiin (osa 8). Projektia tai projektin tiedonhallintaa
johtavan henkilön on hallittava tietomallivaatimusten periaatteet kokonaisuutena.
Yleiset inframallivaatimukset YIV2015
6 (17)
Sito Oy / Juha Liukas, Liisa Kemppainen
2 MÄÄRITTELYT
Seuraavassa esitetään keskeisimpien termien määritelmät. Laajemmat määritelmät on esitetty InfraBIMsanastossa.
Esittelymalli (aik. virtuaalimalli)
Jalostettu versio muista malleista. Esittelymalli (käytetään myös termiä havainnollistamismalli) sisältää mm.
rakennepintojen tekstuureja, valoa, varjoja ja muita detaljeja, jotka tekevät mallista visuaalisesti mahdollisimman todenmukaisen. Esittelymallia voidaan myös käyttää eri tilanteiden simulointiin.
Industry Foundation Classes (IFC)
Kansainvälinen tiedonsiirtostandardi rakentamisen ja kiinteistönpidon tuotetietojen tiedonsiirtoon ja yhteiskäyttöön. IFC määrittelee tietokonesovellusten tiedonsiirron yhteensopivuuden perustan. Käytetään
myös siltojen ja taitorakenteiden tiedonsiirrossa.
Inframalli
Infrarakenteen tuotemalli. Yhteisesti sovitun inframallin tietomäärittelyn tietyn infrarakenteen ilmentymä.
Esim. tietyn tiehankkeen tiedot tallennettuina Inframodelin mukaisen LandXML-siirtotiedostoon. Huomautus: viime aikoina on ryhdytty rakennusalalla yleisesti käyttämään termiä tietomalli tuotemallin synonyyminä. Infrahankkeessa on päätetty käyttää termiä inframalli infrarakenteen tuotemallista.
Inframodel (IM)
Avoin LandXML-pohjainen tietomäärittely mallipohjaisten infratietojen siirtoon. Inframodel-dokumentaatio
kuvaa tietosisällön ja käytännöt, kuinka LandXML-standardia käytetään Suomessa. Inframodel sisältää vain
osan LandXML:n tiedoista. Toisaalta LandXML-standardia on laajennettu sen sallimissa puitteissa mm. liittämällä siihen Infra-rakennusosanimikkeistö.
LandXML
Yleisesti käytetty kansainvälinen maanrakentamisen XML-pohjainen määrittely infra- ja maanmittaustiedolle.
Lähtötietomalli
Eri tietolähteistä saadut tai mitatut tuotteet toiminnan ja palveluiden suunnittelua varten hankitut lähtötiedot jäsenneltynä digitaalisessa muodossa. Tällaisia ovat esimerkiksi maastomalli, kaavamalli, maaperämalli ja nykyisten rakenteiden malli sekä muu viiteaineisto, kuten viranomaisluvat ja -päätökset. Lähtötietomalli täydentyy hankkeen edetessä.
Yleiset inframallivaatimukset YIV2015
7 (17)
Sito Oy / Juha Liukas, Liisa Kemppainen
Mallipohjainen
Tiedon käsittelyn paradigma tai soveltamistapa, jossa esim. tuotetta kuvataan tietokonesovelluksilla mallina ja sen muodostavina osina, ja sovellukset pystyvät automaattisesti tulkitsemaan mallin sisältämiä tuotetietoja.
Natiiviformaatti
Tietokoneohjelman oma tallennusmuoto. Natiiviformaatissa tietosisältö on osittain laajempi kuin yleisessä
tiedonsiirtoformaatissa, mutta natiiviformaatin hyödyntämiseen tai muuntamiseen avoimeen formaattiin
tarvitaan yleensä sama ohjelma tai ohjelman ohjelmakirjasto.
Suunnitelmamalli
Infrarakenteen tai -järjestelmän tietomallin tietosisällön osajoukko, joka kattaa suunnittelijoiden suunnitteluratkaisut. Voidaan tarvittaessa vaiheistaa tarkemmin esim. esi-, yleis-, väylä- (tie/katu/rata) ja rakentamisja rakennussuunnitelmamalleihin. Voidaan jakaa kussakin suunnitteluvaiheessa esimerkiksi eri tekniikkalajien mukaan.
Tiedonsiirtoformaatti
Tietokonesovelluksilla tulkittava muoto tiedolle tiedon tallentamiseksi, saantiin, siirtoon ja arkistointiin.
Toteumamalli
Infrarakenteen tai -järjestelmän tuotemallin tietosisällön osajoukko (vaiheistus), joka kattaa suunnitelmien
ja toteutuksen lopullisen toteuman.
Toteutusmalli
Infrarakenteen tai -järjestelmän tuotemallin tietosisällön osajoukko, joka kattaa toteutuksen näkökulman,
eli rakentamisen tehtävät, resurssit, ajoituksen, jne. Voi tarkoittaa myös suunnittelmamallista jalostettuja
työkoneiden koneohjausmalleja tai mittauksia varten laadittuja paikalleenmittausmalleja.
Yhdistelmämalli
Eri tietomalleista yhdistetty tietomalli. Yleensä yhdistelmämalli muodostetaan lähtötietomallista ja eri tekniikkalajien suunnitelmamalleista. Yhdistelmämalli on tekninen malli, jonka tarkoituksena on varmistaa eri
tekniikkalajien ja eri hankeosien suunnitelmien yhteensopivuus. Yhdistelmämallista voidaan tuottaa esim.
esittelymalli.
Ylläpitomalli
Infrarakenteen tai -järjestelmän tuotemallin tietosisällön osajoukko (vaiheistus), joka kattaa ylläpidon näkökulman. So. käytön ja ylläpidon aikaiset tehtävät, muutokset jne.
Yleiset inframallivaatimukset YIV2015
8 (17)
Sito Oy / Juha Liukas, Liisa Kemppainen
2 YLEISET MALLITEKNISET VAATIMUKSET
2.1 Ohjelmistot ja formaatit
Sähköiseen muotoon tallennettu tieto tulee pitää hyödynnettävissä olevassa muodossa. Ehdoton vaatimus
on käyttää ensisijaisesti avoimia standardeja ja tietomallinnusta tukevia formaatteja. Yhtenäinen formaatti
parantaa tiedon monikäyttöisyyttä ja säilymisaikaa sekä tehostaa suunnittelutyötä ja antaa yksityiskohtaisempaa tietoa sisällöstä.
Infra-alalla käytettävissä ohjelmissa sisäiset tietomallit eroavat perusperiaatteiltaan. Erot ovat tekniikkalajikohtaisia. Esimerkiksi vesihuoltoverkoston mallinnus on eri ohjelmistoissa hyvin lähellä toisiaan, kun taas
väylän maarakenteiden mallinnuslogiikka suunnitteluohjelmissa poikkeaa merkittävästi toisistaan. Tämän
vuoksi vesihuoltoverkoston suunnittelua voidaan tiedonsiirron jälkeen jatkaa helposti toisella suunnitteluohjelmalla, kun taas väylän maarakenteiden osalta siirretty malli vastaa lopputulosta, mutta ei sisällä
mallin muodostukseen tarvittavia kaikkia tietoja.
Vaatimus
Mallinnushankkeiden tarjouspyynnöstä on käytävä ilmi lopputuotteelle asetetut vaatimukset.
Mallinnuksen perusvaatimukset ovat:
 Ohjelma pystyy hyödyntämään ja tuottamaan tietomallin avoimessa tietomallipohjaisessa formaatissa. Infrarakenteiden osalta avoin formaatti on Inframodel sisällön ja määrittelyn mukainen
LandXML ja taitorakenteiden osalta IFC.
 Tietomalli ja sen lopputuotteet sekä tulosteet perustuvat Infra-nimikkeistöjärjestelmään.
Inframodel ja sen sisältö on kuvattu verkkodokumentaatiossa sekä käyttöohjeessa (ks. www.infrabim.fi).
Avoimet formaatit eivät ole aina täysin kattavia, ja siirtymävaiheissa täytyy käyttää muita yleisiä formaatteja tai ohjelmistojen omia natiiviformaatteja. Esim. pohjatutkimusten osalta formaatti on Infrapohjatutkimusformaatti. Koska avoimet tietomalliformaatit eivät vielä sisällä kaikkia infrarakenteita, voidaan niiden osalta käyttää dwg-formaattia. Nimeämiskäytäntöjen osalta on silloinkin noudatettava Infranimikkeistöjärjestelmää. On huomattava myös, että dwg-formaatti rajoittaa kohteiden ominaisuustietojen
älykästä tiedonsiirtoa.
Tiedonhallinnassa on otettava huomioon tiedon alkuperäisformaatti. Malli on luovutettava niin, että kaikki
oleellinen suunnitelmatieto säilyy ja on siirrettävissä mallin mukana eteenpäin. Tämä tarkoittaa, että kaikki
käytetyt materiaali- ja profiilikirjastot on luovutettava mallin yhteydessä, myös tietomalliselostus. Tiedon
jakelussa on käytettävä avointa formaattia, mutta arkistoon tiedosto tulisi tallentaa myös natiiviformaatissa, jotta tiedon säilyminen olisi varmistettu edes rajoitetun ajan. Ohjelmistojen versioiden vaihtuessa natiiviformaateista saatetaan menettää osa tiedoista tai niitä ei voida avata uudella ohjelmalla. Kuvassa 1 on
kuvattu miten formaatit liittyvät kiinteästi tiedonhallinnan ”kolmikantaan”. Formaattien, nimikkeistön ja
mallinnusvaatimusten tulee olla kunnossa ja yhteneväiset, jotta tiedonhallinta toimii.
Yleiset inframallivaatimukset YIV2015
9 (17)
Sito Oy / Juha Liukas, Liisa Kemppainen
Kuva 1. Tiedonhallinnan kolmikanta.
2.2 Mittayksiköt ja koordinaatistot
Käytettävä mittayksikkö on metri. Ensisijaisesti tulee käyttää seudullisesti yhtenäistä ja valtakunnallisten
suositusten mukaista EUREF‐FIN- koordinaattijärjestelmää ja N2000‐korkeusjärjestelmää. Valtakunnallisella
tasolla käytetään ETRS‐TM35FIN ‐koordinaatistoa (yksi projektiokaista, keskimeridiaani on 27º). Tätä voidaan käyttää esi- ja yleissuunnitelmissa, mutta tarkemmassa suunnittelussa tulee käyttää ETRS‐GKn ‐
koordinaatistoa, jossa käytetään paikallistasolla tarkoitukseen sopivaa projektiokaistan leveyttä ja alueelle
parhaiten soveltuvaa keskimeridiaania tasa‐asteella 19º, 20º, 21º, …, 31º. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun
kunnat käyttävät (Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa) ETRS‐GK25‐tasokoordinaatistoa.
Lähtötietoja tai aikaisemmin tehtyjä suunnitelmia on usein vanhassa koordinaatistossa, korkeusjärjestelmässä tai eri kaistalla. Tällöin aineisto muunnetaan haluttuun koordinaatistoon ja korkeusjärjestelmään.
Käytettävät muutoskaavat on varmistettava toimiviksi ja luotettaviksi.
Rakennusten ja taitorakenteiden suunnittelussa käytetään ohjelmistoteknisistä syistä usein paikallista, tiettyyn pisteeseen asetettua, koordinaatistoa. Projektikoordinaatiston sijainnissa on yleisesti käytettävä riittävää määrää vastinpisteitä (3-8 kpl).
Jos paikallista mallia ei voida toteuttaa valtakunnallisessa koordinaatistossa, seuraavia periaatteita tulee
noudattaa:
Yleiset inframallivaatimukset YIV2015
10 (17)
Sito Oy / Juha Liukas, Liisa Kemppainen
-
Valitaan paikalliseksi origoksi riittävän lähellä oleva globaalin koordinaatiston ’tasalukema’.
Paikallisen (matemaattisen) koordinaatiston y-akseli on saman suuntainen globaalin koordinaatiston pohjoisakselin kanssa (P(x) I(y), N(x) E(y))
Valitaan 3-5 kohdistuspistettä, joihin laaditaan tarkastuskuutiot. Näiden kuutioiden tulee sisältyä
yhdistelmämalliin tuotettaviin osamalleihin. Vähintään kolme tarkastuskuutioiden paikoista tulee
olla mitattavissa maastossa.
Vesiväylillä on myös omat koordinaatistomäärityksensä, joita noudatetaan myös malliaineiston osalta. Väyläpäätöksen liitteenä olevat kartat ja muut piirustukset esitetään pääsääntöisesti KKJ-koordinaatistossa.
Merikarttapohjaisissa yleiskartoissa käytetään yhtenäiskoordinaatistoon perustuvaa EUREF-FINkoordinaattijärjestelmää. Yleisesti käytetään EUREF:iä, mutta kaikissa väylähankkeissa noudatetaan tilaajan
ohjeistusta.
Meriväylähankkeissa hankkeelle on yleensä määritetty tietyn vuoden MW-taso (teoreettinen keskivesi),
johon kaikki hankkeen tutkimukset, suunnittelu, rakentaminen ja väyläpäätösasiakirjat sidotaan. Jos hankkeella ei ole erikseen määritettyä MW-tasoa, sidotaan väyläpäätösasiakirjat lähtökohtaisesti kyseessä olevan vuoden MW-tasoon. Sisävesillä vastaavana vertailutasona toimii kyseessä olevalle vesistönosalle määritetty purjehduskauden alavertailutaso.
Ohje
Suunnitelma-aineistojen koordinaattijärjestelmien muuntamisesta sovitaan hankekohtaisesti ja varmistetaan, että muunnos tehdään ohjeistuksen mukaisesti.
Yleiset inframallivaatimukset YIV2015
11 (17)
Sito Oy / Juha Liukas, Liisa Kemppainen
2.3 Liittyvät standardit ja ohjeet
Infran tiedonhallintaan liittyvä standardointi jaetaan karkealla tasolla paikkatietoon perustuviin lähtötietoihin, liittyviin taitorakenteisiin kuten sillat, tukimuurit, rakennukset sekä varsinaisiin infrakohteisiin. Lisäksi
maaperätutkimusten siirtämiseen on kansallinen Infra-pohjatutkimusformaatti. Eri standardien tietosisältöä havainnollistetaan kuvassa 2.
Kohteet, rakenteet
Lähtötiedot
OGC, ISO19100-sarja
LandXML 1.2
infra-rakenteet
perusmenetelmät ja formaatit
väylät
verkostot
INSPIRE-direktiivi
luettelotiedot
JHS-suositukset
metatiedot
KuntaGML
KRYSP
Inframodel 3
otsikkotiedot,
perusaineisto
väyläsuunnittelu
karttapohjat
tie- ja katusuunnittelu
aluemaiset
rakenteet
asemakaavat
verkostot
ratasuunnittelu
ympäristötiedot
pohjatutkimustieto
Infra-formaatti
vesihuolto
vesiväyläsuunnittelu
IFC /
siltalaajennus
tilat
määrät
silta-rakenteet
rakenteet
LVIS
kustannukset
aikataulut
buildingSMART / IFC
talonrakennus
Liittyvät rakenteet
Nimikkeistö buildinSMART Data Dictionary (ISO 12006-3)
Kuva 2. Standardien karkea tietosisältökartta (InfraTM 2010-2013)
Lähtötietoaineiston merkittävimmät standardointitahot ja standardit ovat:
 Open GIS Consortium (OGC) ja ISO/ TC211 -komitea – ISO 19100-sarjan standardit: paikkatiedon
perustoteutusmenetelmät, metatiedot, palvelurajapinnat, GML-formaatti.
 INSPIRE-direktiivi: EU-lainsäädäntö, joka säätelee julkishallinnon paikkatiedon julkisen jakelun ja
saatavuuden. Direktiivi ottaa myös kantaa teknisiin toteutusperiaatteisiin perustuen mm. ISO
19100-sarjan standardeihin.
 CEN/TC 287-komitea: vastaa eurooppalaisesta paikkatiedon standardoinnista. Käytännössä komitea hyväksyy ISO 19100-sarjan standardit eurooppalaiseen käyttöön sekä toimittaa teknisiä raportteja parhaista käytännöistä (CEN TR 15449-sarja).
Yleiset inframallivaatimukset YIV2015
12 (17)
Sito Oy / Juha Liukas, Liisa Kemppainen



KuntaGML- ja KRYSP-hankkeet: lähtötietoaineiston tietosisällön ja formaatin paikallistettu määrittely perustuen OGC:n ja ISO GML-formaattiin. Kattaa mm. peruskartta-, asemakaava-, ympäristötietoja verkostoaineistot.
Julkishallinnon JHS-suositukset: antaa suositukset julkishallinnon ICT-käytännöistä.
Pohjatutkimusaineiston siirtoon on kansallinen Infra-formaatti.
Infran rakenteiden tietosisällön merkittävimmät standardointitahot ja standardit ovat:
 LandXML: infran rakenteiden XML-pohjainen tietosisältömäärittely kattaen rakenteet, väylät ja verkostot. LandXML:n viimeisin versio on 1.2.
 Inframodel (IM): kansallinen sovellus LandXML-spesifikaatiosta. Viimeisin versio 3 perustuu
LandXML v.1.2:een. Inframodel-määrittely sisältää soveltamisohjeistuksen sekä määrittelee vakioidut arvojoukot osalle ominaisuustietoja.
Liittyvien taitorakenteiden ja tuotannonohjauksen merkittävimmät standardointitahot ja standardit ovat:
 Talonrakennus: kansainvälisen buildingSMART-konsortion kehittämä IFC-spesifikaatio (Industry
Foundation Classes). Viimeisin versio IFC4 sisältää myös liittymäkohdat paikkatietoon. Yleisin toteutuksissa käytössä oleva versio on kuitenkin edellinen IFC2x3-versio. Standardia sovelletaan myös siltoihin ja muihin taitorakenteisiin.
 Sillat: Siltojen buildingSMART-laajennushanke on käynnissä. Määrittelytyön perustana on jo jonkin
aikaa olemassa ollut, pääasiassa buildingSMART France:n tekemä ehdotus.
 Aikataulu-, määrälaskenta- ja kustannuslaskenta: buildingSMART/IFC-määrittely sisältää varsin kattavasti tuotannonohjaustiedot. Varsin harvat sovellukset kuitenkaan tukevat näitä määrittelyjä.
 Tiedon yhteiskäytön prosessien ja käytäntöjen määrittely: buildingSMART -konsortion piirissä on
kehitetty Information Delivery Manual (IDM) -määrittely, joka on julkaistu ISO-standardina ISO/DIS
29481-1 Building information models. Information delivery manual Part 1: Methodology and format.
 Nimikkeistöt: buildingSMART-konsortion piirissä on määritelty nimikkeistö/luokittelukehikko Data
Dictionary, joka on julkaistu ISO-standardina ISO 12006-3 Building construction – Organization of information about construction works – Part 3: Framework for object-oriented information.
Yleiset inframallivaatimukset YIV2015
13 (17)
Sito Oy / Juha Liukas, Liisa Kemppainen
2.4 Infra-nimikkeistöjärjestelmän liittyminen tietomallinnukseen
InfraBIM-nimikkeistön käyttö
InfraBIM-nimikkeistö kattaa infrarakenteiden ja – mallien numerointi- ja nimeämiskäytännöt. Nimikkeistö
tukeutuu ja laajentaa Infra-rakennusosanimikkeistöä. Yhtenäinen nimeämiskäytäntö palvelee infrarakenteita ja -malleja koko elinkaaren ajan sen eri vaiheissa.
Yhteisen sanaston päämääränä on yhteinen ymmärrys käytetystä terminologiasta ja siten väärinkäsitysten
välttäminen. Yhtenäinen termistö ja sen käyttö helpottavat huomattavasti mallinnushankkeita.
Inframallien kohteet (objektit) on kuvattava valitun nimikkeistöjärjestelmän ohjeiden ja sääntöjen mukaisesti, jotta mm. määrälaskentaohjeen mukaiset määrät voidaan laskea mallista.
2.5 Tietomallintamisen suunnittelu
Tietomallipohjaisen hankkeen organisointiin vaikuttavat huomattavasti projektin sisältö, laajuus ja suunnitelmavaihe. Ohjaus ja koordinointi korostuvat laajoissa hankkeissa, joissa on paljon toimijoita ja tekniikkalajeja. Pienissä hankkeissa roolit sulautuvat ja sisältyvät muihin suunnittelutehtäviin. Inframallinnuksen työvälineiden ja mallien yhteistoiminnallisuuden kehittyessä hankkeiden organisointi voi monialaisissakin
hankkeissa jälleen palautua yksinkertaisemmaksi. Tietomallinnuksen tehtäviä ja rooleja on kuvattu YIV
osassa 1.
Vaatimus
Hankkeen käynnistysvaiheessa suunnitellaan tietomallinnuksen toteutus (tietomallisuunnitelma). Tämä voi
sisältyä esimerkiksi suunnitteluohjelmaan tai tiedonhallintasuunnitelmaan. Laajoissa hankkeissa laaditaan
erillinen tietomallinnussuunnitelma (osa 1).
Tietomallisuunnitelma sisältää ainakin seuraavat asiat:
 noudatettavat ohjeet
 mallintamisen tavoitteet
 mallinnuksen käyttötarkoitukset
 mallinnuksen laajuus ja tarkkuustaso
 vastuuhenkilöt
 inframallin dokumentointi
 prosessin kuvaus: organisointi, yhteistyö ja tiedonvaihto sekä aikataulu
 laadunvarmistus
Yleiset inframallivaatimukset YIV2015
14 (17)
Sito Oy / Juha Liukas, Liisa Kemppainen
2.6 Tietomalliselostus
Tietomalliselostus on tärkein malliin liitettävä dokumentti, joka tulee liittää mukaan aina mallin luovutuksen yhteydessä. Malliselostus kuvaa inframallin ja sen osamallien tilanteen mallin luovutushetkellä. Selostuksen tulee sisältää kaikki mallin käyttöön ja luotettavuuteen liittyvät seikat. Tietomalliselostukseen tulee
kirjata mahdolliset poikkeamat sovitusta mallin sisällöstä hankkeen eri vaiheissa ja muut tärkeät havainnot
esimerkiksi ohjelmistojen asettamista rajoituksista mallin sisällölle ja tiedonsiirtotiedostoille. Tietomalliselostukseen on kirjattava eri tekniikkalajien mallinnukseen käytetyt ohjelmistot ja niiden versiot. Yhdistelmämallista (katselumalli) on kerrottava ohjelmisto, yhdistämistapa, formaatit sekä mahdolliset poikkeamat tai puutteet verrattuna alkuperäisiin osamalleihin. Kuvassa 3 on yksi esimerkki tietomalliselostuksen esitystavasta.
Lähtötietomallin selostus sisältyy tietomalliselostukseen.
Vaatimus
Tietomalliselostuksessa kerrotaan:
 kohde ja mallin käyttötarkoitus
 sisältyvät tekniikkalajien mallit ja niiden sisältö
 käytetty ohjelmisto ja sen versio ja tiedostomuodot (osamallit, yhdistelmämalli)
 koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä
 osien nimeämis- ja numerointikäytännöt
 mahdolliset puutteet ja keskeneräisyydet mallissa suhteessa kyseisen vaiheen
vaatimuksiin
 rakenteiden tarkkuus inframallissa verrattuna vaadittuun vaiheeseen
 tuotetut tiedostot
 laadunvarmistustoimenpiteet
 mallin tarkastus- ja hyväksymistiedot
 muut huomioitavat asiat
Yleiset inframallivaatimukset YIV2015
15 (17)
Sito Oy / Juha Liukas, Liisa Kemppainen
Kuva 3. Esimerkki tietomalliselostuksen esitystavasta.
2.7 Mallien nimeäminen
Vaatimus
Lähtötietomallin sisältämien mallien objektit tulee nimetä voimassa olevan Infra-rakennusosanimikkeistön
ja sen laajennuksen InfraBIM-nimikkeistön mukaisesti. Objekteihin on liitettävä niitä vastaava Infranimikkeistön koodi. CAD-tiedostojen tasonimien osalta tulee soveltaa vastaavia periaatteita.
Mallitiedostot ja -kansiot nimetään kuvaavasti siten, että tiedostoista käy selvästi ilmi, mistä aineistosta on
kyse. Kansioiden ja tiedostojen nimeämisessä ei tule käyttää ääkkösiä eikä erikoismerkkejä. Sallitut merkit
ovat AZ, a‐z, numerot 0‐9, ala‐ ja väliviivat. Tyhjän välilyönnin käyttö on kiellettyä. Hakemistojen ja tiedostojen nimien tulee olla mahdollisimman lyhyitä, mutta myös kuvaavia. Hakemistopolun suurin pituus tiedostonimineen on 256 merkkiä.
Nimeämiskäytännöt on sovittava aina hankkeen alussa.
Yleiset inframallivaatimukset YIV2015
16 (17)
Sito Oy / Juha Liukas, Liisa Kemppainen
2.8 Mallien julkaisu
Mallien julkaisulla tarkoitetaan webmallin tai muun vastaavan mallin julkaisua nettiin tai pilvipalveluun,
jossa sitä voivat eritahot käydä tutkimassa ja muun muassa kommentoimassa. Tietomallipohjaisessa suunnitteluprosessissa suunnitelmia ja inframalleja ei voida erottaa, joten niiden tulisi olla julkaisukelpoisia samanaikaisesti.
Mallin julkaisuun sisältyy seuraavat vaiheet:




Hankkeen suunnitteluaikataulu määrittää julkaisemispäätöksen.
Malli, tietomalliselostus ja muut materiaalit päivitetään ja viimeistellään julkaisukuntoon.
Malli tarkistetaan laadunvarmistusohjeiden (YIV ohjeet, osa 8) mukaisesti. Asiakirjojen ja mallien yhdenmukaisuus tarkistetaan.
Aineistopaketti julkaistaan.
2.9 Mallien tarkkuus
Tietomallipohjaisessa suunnitteluprosessissa mallinnusta voidaan käyttää suunnittelun eri vaiheissa. Mallinnuksen laajuus ja tarkkuustaso voivat vaihdella hankkeesta toiseen. Lisäksi mallinnuksen taso hankkeen
sisällä voi vaihdella esimerkiksi eri suunnittelualojen kesken.
Tietomallinnuksen tarkkuustaso määräytyy käsiteltävän hankkeen suunnitteluvaiheesta, suunnittelualan
tekniikkalajimallista ja tietomallien hyödyntämistarpeista. Tarkkuustaso määräytyy pääsääntöisesti hankkeen suunnitteluvaiheen ja suunnitteluohjeissa määrättyjen vaatimusten mukaan. Lähtötietojen tarkkuustason tulee vastata suunnittelun vaatimuksia.
Mallien tarkkuutta eri vaiheissa on käsitelty YIV ohjeiden osassa 4.
2.10 Tietomallien laadunvalvonta
Vaatimus
Tekniikkalajikohtaisille osamalleille on tehtävä itselleluovutus. Eri tekniikkalajien inframalleille on tehtävä
suunnittelun tai rakentamisen vaihetta palveleva kattava yhteensovitus.
Ohje
YIV ohjeiden osissa 5-7 on esitetty rakennemallien sisältö ominaisuuksineen tekniikkalajeittain ja osassa 4
on määritelty inframallien sisältö eri suunnitteluvaiheissa. Mallien laadunvarmistuksella varmistetaan, että
mallit ovat näiden vaatimusten mukaisesti toimitettuja ja siten käyttötarkoitukseensa sopivia.
Inframalleja ja niiden sisältöä voidaan tarkastella kolmesta näkökulmasta.
Yleiset inframallivaatimukset YIV2015
17 (17)
Sito Oy / Juha Liukas, Liisa Kemppainen



Tekninen mallisisältö: onko inframalli muodostettu oikein vaaditun standardin ja nimikkeistön mukaisesti (syntaksi ja semantiikka).
Inframallin tietosisältö: sisältyykö kaikki vaadittavat suunnittelu-, rakentamis- ja ylläpitovaiheeseen
kuuluva tieto malleihin.
Inframallin laadunarviointi: ovatko ratkaisut kokonaisuudessaan toimivia, esim. inframallin objektien yhteensovitus.
Laadunvarmistuksesta on enemmän YIV ohjeiden osassa 8.
2.11 Luovutettava aineisto
Hankkeen alussa sovitaan miten inframalli luovutetaan ja halutaanko sitä julkaista. Malliaineisto luovutetaan sopivina seuraavaa suunnitteluvaihetta tai rakentamista palvelevina kokonaisuuksina. Inframalleihin
liittyy aina tietomalliselostus. Esittelymalli on vain osa tietomalliaineistoa ja sen avulla havainnollistamista
helpotetaan muun muassa yleisötilaisuuksissa.
Hankkeen päätyttyä aineisto luovutetaan sovitussa avoimessa formaatissa (esimerkiksi Inframodel 3, IFC)
sekä ohjelmiston omassa tiedostoformaatissa (natiivimuoto). Kaikki mallit ja sähköiset dokumentit luovutetaan sopimuksen mukaisesti tilaajalle, jolla on oikeus käyttää malleja vastaavin ehdoin kuin hankkeen perinteisiä dokumentteja. Ennen luovuttamista ja jakamista kolmansille osapuolille malleista poistetaan varsinaiseen suunnitelmaan kuulumattomat tasot ja mallinnuskomponentit YIV ohjeiden osan 8 mukaisesti. Mallit
saavat sisältää ainoastaan julkaisevan suunnittelijan omia mallinnusosia. Niihin ei saa sisällyttää muiden
suunnittelijoiden malleja, vaikka niitä olisikin käytetty referenssimalleina.
Oleellista on, että hankintaprosessin osapuolet tietävät, mitä tietomallintamisella on tarkoitus saavuttaa ja
miten mallia voidaan hyödyntää jatkossa.
Luovutettavien inframallien käytöstä ja jakamisesta edelleen kirjataan hankkeen sopimukseen tai laaditaan
siitä mallien luovutussopimus.