Document

Keskiviikkona 26.8.2015 - 9
Mehiläisten hoitaminen vaatii syvää paneutumista
Sahinahon Hunajalta hunajaa ja
mehiläiskuningattaria
Miltä maistuu kaupunkihunaja? Muun muassa lehmuksen- ja vaahterankukilta.
– Meillä on mehiläispesiä
Jyväskylän Kankaan alueella. Kaupunkihunaja on hyvin eri makuinen kuin muut
hunajat, kertoo Tiina Ahonen-Sahinaho.
Ahonen-Sahinaho on suorittanut mehiläistarhaajan
ammattitutkinnon Pokella.
Jorma Sahinaho on palkittu hunajantuottajana. Hän
osti ensimmäisen mehiläispesänsä vuonna 1984 Teuvo Lehtoselta, joka oli Saarijärven ensimmäisiä mehiläistarhaajia.
Sahinahon Hunaja tuottaa
lajihunajaa metsäkukista kuten puolukasta, vadelmasta
sekä horsmasta. Lisäksi Sahinahot tuottavat erämaan
hunajaa suokasveista. Lajihunajat pakataan pääosin
juoksevana. Valtaosa tuotannosta on monikukkahunajaa, joka kiteytetään.
Hunajantuotannon kannalta on parempi, jos annetaan
kaikkien kukkien kukkia.
– Keväällä tärkeitä kasve-
ja ovat pajut, leskenlehdet ja
voikukat, Sahinaho luettelee.
Tuotevalikoimaan kuuluu
myös kennohunaja. Rasiat
sijoitetaan pesään normaalien kehien tilalle. Kennosta hunajan ja sen sisältämän
vahan voi syödä.
Sahinahot keräävät siitepölyä myyntiin. Ahonen-Sahinaho siedätti oman allergiansa ja nauttii säännöllisesti siitepölyrakeita. Siitepöly on voimaruokaa.
– Siitepölyn väri vaihtuu
kasvin mukaan. Oranssia
saa voikukasta, ruskeaa apilasta, keltaista pajusta ja savunsinistä horsmasta.
Mehiläisten
jalostamista
Hyville mehiläiskuningattarille eli mehiläisemoille on
kysyntää. Sahinahon Hunajalla on paritustarha Häkkilässä, Pyhä-Häkin kupeessa,
yhdessä Veikko Lehtosen
ja Risto Pykälämäen kanssa. Sahinahot kasvattavat ja
myyvät emoja.
– Emot ovat tärkeä osaalue mehiläistarhauksen onnistumisessa. Samoin kuhnurit. Niiden valinnassa on
oltava tarkka, he toteavat.
Sahinahon Hunaja tekee
pölytyspalvelua, millä on iso
merkitys satojen nostamiseen monilla viljelykasveilla.
Mehiläistarhaajien riesana ovat karhut, jotka makean perässä hajottavat pesiä.
Huolellisuutta vaatii tautien
ja varroapunkkien torjunta.
– Tarhaajien keski-ikä on
ollut korkea, mutta on hienoa, kun nuoria kouluttautuu alalle, Sahinaho sanoo.
Hunajan maut ovat luonnosta, eikä niissä ole makuaineita tai lisättyä sokeria.
Sahinahot myyvät vain
tuottamaansa hunajaa.
– Pesiä 19 eri paikoissa
Tämän kesän hunajan tuotto on huonommasta päästä.
Hunajavuoria ei synny, mutta sato riittää ensi kesään,
luottaa Jorma Sahinaho.
Anneli Myllylä
Paritustarha, jossa Sahinahot kasvattavat
ja myyvät uusia mehiläisemoja.
Kuivattua siitepölyä terveydeksi.
Marianne Kemppainen ryhtyi yrittäjäksi
Murtomäen Metsäpalvelut tarjoaa
istutusta ja raivausta
Kolme litraa vettä kuluu kevyesti päivän mittaan, kun
hikihatussa painaltaa ryteikössä taimikoita raivaten.
Vaikka Marianne Kemppainen on hentoinen kropaltaan, häneltä sujuvat raskaat metsätyöt.
– Äitiysloman jälkeen huomasin olevani hieman rapakunnossa, mutta ajan kanssa
työteho on parantunut.
Kemppaista eivät sateet ja
viileys haitanneet, sen sijaan
elokuun alun helteet ovat
syöneet voimia.
Raivauksilla näkee
heti työnjäljet
Kemppainen perusti Murtomäen Metsäpalvelun huhtikuussa.
– Alkukeväästä soittelin joka paikkaan kartoittaakseni
työkohteita. Veljeni neuvoi
ottamaan yhteyttä Stora Enson ostomiehelle. Tämä taas
kehotti kysymään töitä Jari
Reiniltä. Jari sanoi, että kylläpäs soitit sopivaan aikaan,
koska töitä oli niin paljon, ettei hän itse ennätä millään.
Saman tien lisäsi, ettei muuta kuin mene metsään.
Metsäalalta Kemppainen
oli hankkinut kokemusta
isänsä ja veljensä yrityksissä.
Nyt yrittäjänä hän on myös
heidän aliurakoitsijanaan.
– Yrittäjyys oli ainoa vaihtoehto, koska työntekijöitä ei
palkata tässä taloustilanteessa. Minulle tämä sopii hyvin,
koska saan päättää aikatauluistani.
Kemppainen istutti keväällä taimia ja jatkaa sitä syksyn
istutuskaudella. Istutusta hän
pitää hieman yksitoikkoisena,
sen sijaan raivauksissa näkee
heti käden jälkensä.
– Olen tehnyt taimikoiden
perkuuta ja ennakkoharvennuksia.
Pajupurolta löytyi
uusi koti
– Emme viihtyneet Lievestuoreella asuinalueella, jossa oli taloja vieri vieressä ja
liikenteen äänet kuuluivat.
Etsimme taloa ja löysimme
mieleisen Pajupurolta.
Kemppaiset muuttivat
marraskuussa.
Kemppainen on tyytyväinen siihen, miten kylä on ottanut heidät vastaan. Luottomiehenä on Aaro Laitinen.
– Aarolta olemme saaneet apua tarvittaessa. Mieheni työskentelee Ruduksen
murskaamolla ja minä pyöritän viikot yksin taloutta. Tämä vaikuttaa, mistä minun
Marianne Kemppainen perusti Murtomäen
Metsäpalvelut keväällä.
on järkevää ottaa kohteita.
Ei ole kannatusta ajaa kauaksi, ja käyttää työaikaa ajamiseen, koska pojat on kuitenkin haettava ajallaan hoidosta.
Lievestuoreella Kemppainen oli työskennellyt kouluavustajana. Yhtenä vaihtoehtona hän mietti kouluttautumista alalle oppisopimuksella.
– Koska Saarijärvellä ei ol-
lut avoinna paikkoja, valitsin metsätyöt. Ne ovat lähellä sydäntä ja olen kiinnostunut luonnosta. Monen eläimen jälkiä näkee metsässä.
Asuntovelkaisena en halua
olla toimettomana, ja toivon
keksiväni jotain töitä myös
talveksi.
Anneli Myllylä
Töistä ei ole puutetta ja taimikoiden hoitaminen on tulevaisuuteen panostamista.