Keskiviikkona 26.8.2015 - 9 Mehiläisten hoitaminen vaatii syvää paneutumista Sahinahon Hunajalta hunajaa ja mehiläiskuningattaria Miltä maistuu kaupunkihunaja? Muun muassa lehmuksen- ja vaahterankukilta. – Meillä on mehiläispesiä Jyväskylän Kankaan alueella. Kaupunkihunaja on hyvin eri makuinen kuin muut hunajat, kertoo Tiina Ahonen-Sahinaho. Ahonen-Sahinaho on suorittanut mehiläistarhaajan ammattitutkinnon Pokella. Jorma Sahinaho on palkittu hunajantuottajana. Hän osti ensimmäisen mehiläispesänsä vuonna 1984 Teuvo Lehtoselta, joka oli Saarijärven ensimmäisiä mehiläistarhaajia. Sahinahon Hunaja tuottaa lajihunajaa metsäkukista kuten puolukasta, vadelmasta sekä horsmasta. Lisäksi Sahinahot tuottavat erämaan hunajaa suokasveista. Lajihunajat pakataan pääosin juoksevana. Valtaosa tuotannosta on monikukkahunajaa, joka kiteytetään. Hunajantuotannon kannalta on parempi, jos annetaan kaikkien kukkien kukkia. – Keväällä tärkeitä kasve- ja ovat pajut, leskenlehdet ja voikukat, Sahinaho luettelee. Tuotevalikoimaan kuuluu myös kennohunaja. Rasiat sijoitetaan pesään normaalien kehien tilalle. Kennosta hunajan ja sen sisältämän vahan voi syödä. Sahinahot keräävät siitepölyä myyntiin. Ahonen-Sahinaho siedätti oman allergiansa ja nauttii säännöllisesti siitepölyrakeita. Siitepöly on voimaruokaa. – Siitepölyn väri vaihtuu kasvin mukaan. Oranssia saa voikukasta, ruskeaa apilasta, keltaista pajusta ja savunsinistä horsmasta. Mehiläisten jalostamista Hyville mehiläiskuningattarille eli mehiläisemoille on kysyntää. Sahinahon Hunajalla on paritustarha Häkkilässä, Pyhä-Häkin kupeessa, yhdessä Veikko Lehtosen ja Risto Pykälämäen kanssa. Sahinahot kasvattavat ja myyvät emoja. – Emot ovat tärkeä osaalue mehiläistarhauksen onnistumisessa. Samoin kuhnurit. Niiden valinnassa on oltava tarkka, he toteavat. Sahinahon Hunaja tekee pölytyspalvelua, millä on iso merkitys satojen nostamiseen monilla viljelykasveilla. Mehiläistarhaajien riesana ovat karhut, jotka makean perässä hajottavat pesiä. Huolellisuutta vaatii tautien ja varroapunkkien torjunta. – Tarhaajien keski-ikä on ollut korkea, mutta on hienoa, kun nuoria kouluttautuu alalle, Sahinaho sanoo. Hunajan maut ovat luonnosta, eikä niissä ole makuaineita tai lisättyä sokeria. Sahinahot myyvät vain tuottamaansa hunajaa. – Pesiä 19 eri paikoissa Tämän kesän hunajan tuotto on huonommasta päästä. Hunajavuoria ei synny, mutta sato riittää ensi kesään, luottaa Jorma Sahinaho. Anneli Myllylä Paritustarha, jossa Sahinahot kasvattavat ja myyvät uusia mehiläisemoja. Kuivattua siitepölyä terveydeksi. Marianne Kemppainen ryhtyi yrittäjäksi Murtomäen Metsäpalvelut tarjoaa istutusta ja raivausta Kolme litraa vettä kuluu kevyesti päivän mittaan, kun hikihatussa painaltaa ryteikössä taimikoita raivaten. Vaikka Marianne Kemppainen on hentoinen kropaltaan, häneltä sujuvat raskaat metsätyöt. – Äitiysloman jälkeen huomasin olevani hieman rapakunnossa, mutta ajan kanssa työteho on parantunut. Kemppaista eivät sateet ja viileys haitanneet, sen sijaan elokuun alun helteet ovat syöneet voimia. Raivauksilla näkee heti työnjäljet Kemppainen perusti Murtomäen Metsäpalvelun huhtikuussa. – Alkukeväästä soittelin joka paikkaan kartoittaakseni työkohteita. Veljeni neuvoi ottamaan yhteyttä Stora Enson ostomiehelle. Tämä taas kehotti kysymään töitä Jari Reiniltä. Jari sanoi, että kylläpäs soitit sopivaan aikaan, koska töitä oli niin paljon, ettei hän itse ennätä millään. Saman tien lisäsi, ettei muuta kuin mene metsään. Metsäalalta Kemppainen oli hankkinut kokemusta isänsä ja veljensä yrityksissä. Nyt yrittäjänä hän on myös heidän aliurakoitsijanaan. – Yrittäjyys oli ainoa vaihtoehto, koska työntekijöitä ei palkata tässä taloustilanteessa. Minulle tämä sopii hyvin, koska saan päättää aikatauluistani. Kemppainen istutti keväällä taimia ja jatkaa sitä syksyn istutuskaudella. Istutusta hän pitää hieman yksitoikkoisena, sen sijaan raivauksissa näkee heti käden jälkensä. – Olen tehnyt taimikoiden perkuuta ja ennakkoharvennuksia. Pajupurolta löytyi uusi koti – Emme viihtyneet Lievestuoreella asuinalueella, jossa oli taloja vieri vieressä ja liikenteen äänet kuuluivat. Etsimme taloa ja löysimme mieleisen Pajupurolta. Kemppaiset muuttivat marraskuussa. Kemppainen on tyytyväinen siihen, miten kylä on ottanut heidät vastaan. Luottomiehenä on Aaro Laitinen. – Aarolta olemme saaneet apua tarvittaessa. Mieheni työskentelee Ruduksen murskaamolla ja minä pyöritän viikot yksin taloutta. Tämä vaikuttaa, mistä minun Marianne Kemppainen perusti Murtomäen Metsäpalvelut keväällä. on järkevää ottaa kohteita. Ei ole kannatusta ajaa kauaksi, ja käyttää työaikaa ajamiseen, koska pojat on kuitenkin haettava ajallaan hoidosta. Lievestuoreella Kemppainen oli työskennellyt kouluavustajana. Yhtenä vaihtoehtona hän mietti kouluttautumista alalle oppisopimuksella. – Koska Saarijärvellä ei ol- lut avoinna paikkoja, valitsin metsätyöt. Ne ovat lähellä sydäntä ja olen kiinnostunut luonnosta. Monen eläimen jälkiä näkee metsässä. Asuntovelkaisena en halua olla toimettomana, ja toivon keksiväni jotain töitä myös talveksi. Anneli Myllylä Töistä ei ole puutetta ja taimikoiden hoitaminen on tulevaisuuteen panostamista.