Elinekeino-ohjelma 2015-2020
20152020 Kokkolan elinkeino-ohjelma Versio 2.1 Kokkolan kaupunki 2015-2020 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 25.05.2015 2 Sisältö 1. KAUPUNGIN TEHTÄVÄ ELINKEINOPOLITIIKAN EDISTÄJÄNÄ .................................................................... 3 1.1. TOIMINTA-AJATUS ................................................................................................................ 4 1.2. KOKKOLAN ELINKEINOVISIO 2020 ........................................................................................... 5 1.3. STRATEGIA .......................................................................................................................... 5 2. NYKYTILAN KUVAUS ...................................................................................................................... 9 2.1. ELINKEINO- JA VÄESTÖRAKENNE ............................................................................................. 9 2.1.1. ELINKEINORAKENNE JA YRITYKSET........................................................................................ 9 2.1.2 VÄESTÖRAKENNE JA –ENNUSTE................................................................................................ 11 2.1.3 TYÖVOIMA- JA TYÖPAIKKARAKENNE .......................................................................................... 13 2.2. INFRASTRUKTUURI .............................................................................................................. 15 2.3. BKT:N KEHITYS .................................................................................................................. 17 3. PALVELURAKENNE ...................................................................................................................... 18 4. MEGATRENDIT .......................................................................................................................... 19 4.1. MAAKUNTAOHJELMAN LINJAUKSIA........................................................................................ 20 4.2. SWOT ............................................................................................................................. 21 4.3. TUTKIMUS- JA KOULUTUS KOKKOLAN SEUDULLA ...................................................................... 21 4.4. KANSAINVÄLISYYS............................................................................................................... 22 4.5. TEAM FINLAND TEEMAT ................................................................................................. 24 5. ELINKEINO-OHJELMAN KÄRKITOIMIALOINA KEMIA, CLEANTECH, BIOTALOUS, VENEALA JA PALVELUT ........ 24 5.1. KAUPUNGIN ELINKEINOSTRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT .................................................................... 24 5.2. LÄPILEIKKAAVAT TEEMAT JA MUUTA HUOMIOITAVAA ............................................................... 26 5.3. KEMIA-, PROSESSI- JA TEKNOLOGIATEOLLISUUS ....................................................................... 27 ”PARASTA KEMIAA KOKKOLASSA” ................................................................................................. 29 5.4. CLEANTECH – MAHDOLLISUUKSIA TULEVAISUUTEEN ................................................................. 30 5.5. BIOLAAKSO ....................................................................................................................... 32 5.3.1. TURKISTALOUS ................................................................................................................ 33 5.6. VENEALA .......................................................................................................................... 33 5.6.1. KOKKOLA MARINE TECHNOLOGY CENTER ....................................................................... 34 6. KOKKOLASTA PARASTA PALVELUA.................................................................................................. 35 6.1. TERVEYS-, HYVINVOINTI- JA ELÄMYSPALVELUT ........................................................................ 35 6.2. TYÖHYVINVOINTI................................................................................................................ 35 6.3. TERVEYS- JA SOSIAALIPALVELUT ............................................................................................ 36 6.4. TERVEYSTEKNOLOGIA (LIFESCIENCE)...................................................................................... 37 6.5. HYVINVOINTI-, TERVEYS- JA LIIKUNTAPALVELUT ....................................................................... 37 6.6. ELÄMYSPALVELUT JA HYVINVOINTIMATKAILU ...................................................................... 39 6.6.1. KULTTUURI- JA TAPAHTUMAMATKAILU .......................................................................... 39 6.6.2. NUORISOKESKUS VILLA ELBA ........................................................................................ 40 6.6.3. SAARISTOMATKAILUN KEHITTÄMINEN ............................................................................ 40 6.7. KAUPPA JA PALVELUT .......................................................................................................... 40 6.8. KESKUSTAN KEHITTÄMINEN .............................................................................................. 41 6.9. KAUPAN JA PALVELUIDEN VERKOSTO (CITY KOKKOLA, KAUPPAKESKUSTA TMS.) ........................ 41 6.10. OSTOSMATKAILU, RAVITSEMUS- JA MAJOITUSPALVELUT.................................................... 42 6.11. RAHOITUSELEMENTIT .................................................................................................. 43 7. KOSEK OSANA KAUPUNKIKONSERNIA............................................................................................ 44 3 8. LIITTEET ....................................................................................................................................... 46 8.1. YRITYKSILTÄ SAATUJA KEHITYSIDEOITA ........................................................................................ 46 8.2. KONSERNIYHTIÖIDEN HALLITUSTEN NÄKEMYKSIÄ .......................................................................... 48 1. Kaupungin tehtävä elinkeinopolitiikan edistäjänä Kaupunki on asukkaidensa yhteisö, joka pitää huolta keskeisistä hyvinvointipalveluista ja luo edellytyksiä kunnan elinvoiman vahvistamiselle. Kuntien itsehallinto mahdollistaa kokonaisvaltaisen paikallisen elinvoiman ja talouden kasvun sekä hyvinvoinnin turvaamisen. Kunnan elinvoima ilmenee uudistumisena, kehityksenä ja joustavuutena. Kunnan elinvoiman kokonaisuus muodostuu 1. Vetovoimaisesta ympäristöstä, joka houkuttelee ja sitouttaa ihmisiä ja yrityksiä alueelle 2. Kilpailukykyisestä yrityskannasta, joka edistää työllisyyttä, toimeentuloa ja turvattua arkea 3. Osaamisesta ja työvoiman saatavuudesta, jotka turvaavat palvelut ja yritystoiminnan 4. Julkisista ja kaupallisista palveluista, jotka mahdollistavat sujuvan arjen 5. Sosiaalisesta pääomasta ja yhteisöllisyydestä, jotka luovat uutta 6. Vahvasta kuntataloudesta, joka mahdollistaa uudistusten toteuttamisen Kaupungin elinkeinopalveluiden tavoitteena on varmistaa puitteet, jotka mahdollistavat elinvoiman säilymisen vahvana tulevaisuudessakin. Kunnat toimivat nopeasti muuttuvassa maailmassa. Aiempaa tärkeämmäksi on tullut analysoida menneisyyttä, nykyisyyttä ja tulevaa sekä varautua tuleviin muutoksiin. Tulevaisuuden muutoksista johtuen kaupungin laaja-alaisen elinvoimapolitiikan merkitys kasvaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta. Kokkolan seudun suhteellisen kilpailukykyaseman merkittävä paraneminen viime vuosituhannen lopun jälkeen antaakin pohjaa elinvoima- ja kilpailukykytekijöiden strategisille päämäärille. Kohdennetun elinkeinopolitiikan tarkoitus on tehdä strategisia linjauksia kaupunkiseudun kehityksen kannalta merkityksellisimmistä klustereista ja verkostoista. Kokkolan kaupungin elinkeinopolitiikan strategisiksi klustereiksi on valittu kemia, vene ja cleantech. Kemian klusteri on näistä klustereista laajin sen sisältäessä myös teknologiateollisuuden ja energian. Kokkolassa, epäorgaanisen kemian keskittymänä, on runsaasti kemian alan osaamista ja kemian ympärille syntynyttä metalli-, prosessija teknologiateollisuuden alihankintaa. 4 Suurteollisuusalueella on erittäin energiaintensiivistä teollisuutta, joten on luonnollista liittää myös energia kemian klusteriin. Keski-Pohjanmaalle todennäköisesti avautuva litium-kaivos sekä bioenergian kehittäminen tuovat myös uusia mahdollisuuksia kemianteollisuudelle. Venealalla on erittäin pitkät perinteet Kokkolan seudulla ja yli 60 % Suomen veneteollisuudesta on keskittynyt Pohjanmaan rannikolle. Kokkolan seutu on siis Suomen veneteollisuuden sydän ja siitä on pidettävä huolta. Cleantech puolestaan tuo alueelle paljon uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Mahdollisuuksia on erityisesti puurakentamisessa ja energiatehokkaissa ja teknologiaa hyödyntävissä ratkaisuissa. Suomen virallisena kehitysalana cleantech-hankkeille on saatavilla rahoitusta. Elinkeino-ohjelma kohdistuu vuosille 2015-2020 ja se päivitetään tarvittaessa vuonna 2018 uuden valtuuston toimikauden alussa. Kokkolan elinkeino-ohjelma perustuu Kokkolan kaupungin strategiaan. Elinkeinoohjelma laatiminen aloitettiin jo vuoden 2014 kesällä, jolloin Kosekin työntekijän Tomi Rumpusen toimesta tehtiin yrityskysely ja haastattelut. Haastattelujen kohteena oli niin yrittäjiä kuin sidosryhmien edustajia. Syksyn 2014 aikana elinkeino-ohjelmaa rakennettiin Kokkolan kaupungin elinkeinojen johtoryhmässä sekä konserniyhtiöiden hallitusten yhteistilaisuudessa. Ohjelman runkona on soveltuvin osin käytetty Suomen Yrittäjien elinkeinopoliittista ohjelmaa. Erityisesti nykytilan kuvauksessa on hyvä nähdä laajasti kaikki elinkeinojen kehittämiseen liittyvät asiat. Elinkeino-ohjelmasta on pyydetty kommentit yrittäjäjärjestöiltä ja kauppakamarilta ja sitä on käsitelty elinkeinojen johtoryhmässä sekä Kosekin neuvottelukunnassa. Saadut palautteet ja kommentit on otettu huomioon ohjelman lopulliseen versioon. Ohjelma käsitellään kaupungin elinkeinojaostossa, kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa. 1.1. Toiminta-ajatus Kunta voi edistää ja tukea alueen yritystoimintaa monin tavoin. Yritysten kehittymistä, osaavan työvoiman saatavuutta ja innovaatiotoimintaa tukevan kunnan, kehitysyhtiön, oppilaitosten, yritysten, tutkimuslaitosten ja muiden kehittämisyhteisöjen verkosto luo paikkakunnalle kilpailuetua, joka antaa yrityksille mahdollisuuden uudistua ja selvitä voittajana kansainvälisessä kilpailussa. Yritysneuvonnan palveluja tarjoamalla kunta varmistaa, että myös pienyritykset ja yritystoiminnan aloittamista suunnittelevat henkilöt löytävät tukea liikeideansa kehittämiseen sekä osaava hyödyntää tarjolla olevaa tukirahoitusta ja esimerkiksi ammattikorkeakoulun, yliopistokeskuksen ja muiden tutkimuslaitosten erikoisosaamista. 5 Kokkolan seudun Kehitys Oy, KIP Infra Oy, Kokkolan Industrial Park Service Oy ja Kokkolan Teollisuuskylä Oy ovat Kokkolan kaupungin konserniyhtiöitä, jotka tarjoavat yrityksille neuvonta- ja kehittämispalveluja, toimitila- ja infrapalveluja sekä tukipalveluja kaupungin strategian mukaisesti. 1.2. Kokkolan elinkeinovisio 2020 Kokkolan kaupungin strategia vuosille 2013 - 2017 kulkee teemalla Kokkolassa parasta aikaa. Kokkolan elinkeinojen visio on: 1.3. Strategia Kokkolan elinkeinostrategian päämääränä on määritellä menestyvät kärkitoimialat, luoda yrityslähtöistä elinkeinopolitiikkaa ja ylläpitää toimivat elinkeinopalvelut. Kokkola on myös jatkossa yrityksille ylivertainen kansainvälinen toimintaympäristö sekä logistinen keskus. Elinkeinotoimintaa tuetaan koulutuspalveluilla ja osaavan työvoiman saatavuudella sekä hyvällä palveluympäristöllä ja kulttuuripalveluilla. 6 Kuvio 1: Kokkolan elinkeinostrategian kulmakivet Kuva 2: Kokkolan kaupungin elinkeinopolitiikan painopisteet 7 8 9 2. Nykytilan kuvaus 2.1. Elinkeino- ja väestörakenne Kokkolan elinkeinorakenne on monipuolinen ja pohjautuu moneen vahvaan toimialaan. Näitä ovat mm. kemianteollisuus, metalliteollisuus, veneteollisuus, kauppa- ja palvelualat ml. ict-ala, logistiikka ml. satama, turkistuotanto ja maa- ja metsätalous sekä puu- ja elintarvikeala. Lisäksi Kokkolassa isoja työllistäjiä ovat julkinen sektori, terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut sekä koulutusala. Väestörakenne on tasapainoinen ja syntyvyys hyvä mutta suurten ikäluokkien eli yli 60-vuotiaiden osuus tulee kaupungissa lähivuosina kasvamaan. 2.1.1. Elinkeinorakenne ja yritykset Kuvio 3: Kokkolan elinkeinorakenne 2014 Kokkolan seutukunta katsotaan yritysystävälliseksi ja logistiselta sijainniltaan hyväksi. Satama, rautatie- sekä tieverkosto mahdollistavat monipuolista kuljetusta niin alueen toimijoille kuin transiittoliikenteelle. Lentokenttää pidetään erittäin tärkeänä linkkinä yritysten kansainvälisen toiminnan kehittämiseen ja kansainvälisten verkostojen rakentamiseen. Teiden kunto on tärkeä tekijä 10 maantieliikenteelle. Osaavaa henkilökuntaa katsotaan olevan riittävästi saatavilla, mutta työvoimavajetta on odotettavissa tulevaisuudessa. Työntekijät koetaan erittäin lojaaleiksi Kokkolan seudulla, joten hankittu osaaminen onnistutaan pitämään talon sisällä hyvin. Lojaalit työntekijät muodostavat haasteeksi osaamisen kierrättämisen ja osaamisen vaihdon (osaamispankki). Yritykset pitävät tärkeänä alueelta lähteneiden osaavien henkilöiden houkuttelun takaisin alueelle uran jälkipuolella, jotta osaamista tuodaan takaisin alueelle. Korkeakoulutason koulutuksen säilyttäminen alueella katsotaan erittäin tärkeäksi. Varsinkin insinööreillä (AMK) uskotaan olevan jatkossa kysyntää yhä enemmän Kokkolan seudulla. Ammattiopistolta valmistuu osaavia työntekijöitä yritysten palvelukseen tuotanto yms. tehtäviin. Yritysten määrän kehitys onkin ollut positiivisessa kehityksessä vuodesta 1995 alkaen. Yritysmäärän nettolisäys Kokkolassa on 1244 kpl. Yritysten määrä vuosittain; seutukunnat ja Kokkola (aluejako 2010) 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 Kaustisen sk Kokkolan sk Kokkola 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000 1999 1998 1997 1996 1995 1994 1993 0 Kuvio 4: Kokkolan, Kokkolan sk ja Kaustisen sk yritysten määrän kehitys vuodesta 1993 TKI-toimijoita Kokkolan seudulta löytyy riittävästi alueen yritysten käyttöön. Monet yritykset hoitavat kuitenkin TKI-toiminnan omissa verkostoissaan. Tavoitteena olevien klustereiden yksi tärkeimmistä tehtävistä voisi olla yritysten yhteisen avoimen innovaatio ja TKI-toiminnan lisääminen. Tutkimusresurssit tulisi suunnata alueen kärkiosaamisen kehittämiseen sekä uusien mahdollisuuksien hyödyntämiseen. TKItoiminnan yhteistyössä koulutusorganisaatioiden kanssa yritykset pitävät tärkeänä hinta-laatusuhdetta (kustannukset vs. saatu lisäarvo). 11 Suurteollisuus toimii alueen viennin veturina ja suurien yritysten säilyttäminen alueella katsotaan tärkeäksi. Muiden teollisuusalueiden tiiviyttä kehuttiin, toisaalta kaupungilta toivottiin toimenpiteitä alueiden siistinä pitämiseksi. Vanhat poistuneiden yritysten kyltit repsottavat alueen reunoilla. Myös teollisuusalueiden markkinointia/esille tuomista ja opasteita toivottiin kehitettävän. Kemia/Metalli/Kaivos/Metsä puolelle koettiin olevan mahdollista luoda uutta tiiviimpää ja toimivaa klusteria. Alueen metalliteollisuuden kivijalkana ovat pitkään toimineet alihankintayritykset. Yritysten näkökulmasta on tärkeää saada alihankinta-palveluita läheltä, mutta samalla uudenkaltaista yhteistyötä ja tuotekehitystä toivotaan metalliyritysten kesken, jotta pystyttäisiin kilpailemaan valmiilla tuotteilla uusilla markkinoilla. Jalostusasteen nostaminen onkin tärkeä tavoite. Alueen pitkiä yrittäjäperinteitä arvostetaan ja kaksikielisyys helpottaa varsinkin Ruotsin markkinoille lähtöä. Ruotsin kielen osaamista kannustetaankin käyttämään uusia markkinoita kartoitettaessa. Alueen vahvuutena pidetään myös ihmisten ja yritysten kykyä sopeutua muutoksiin. Yritykset toivovat myös kaupungin reagointikyvyn nopeutuvan muuttuvassa toimintaympäristössä. Kaupungilta toivottiin myös joustoa varsinkin kaavoitukseen, jotta investointeja saadaan vauhditettua ja pysymään alueella. Kaavoitus mainittiin ongelmalliseksi monien yritysten taholta. Kaupungin päätöksenteon hitautta myös kritisoitiin. Teollisuustonttien tarjontaa tulisi lisätä ja investointeja edesauttaa vauhdittamalla päätöksentekoa. Kaupungin toivottiin toimivan enemmänkin mahdollistajana ja yritysten sekä kuntalaisten edunvalvojana ei niinkään rajoittajana tai hidasteena. Teollisuuskylän kaltaisia yrityspalveluita pidettiin erittäin positiivisina ja onnistuneina. Kaupunkikonsernin sisällä sekä yrityspalveluiden järjestäjiltä toivottiin selkeämpää työnjakoa ja ”yhdenluukun”-periaatetta asioiden hoitoon. 2.1.2 Väestörakenne ja –ennuste Kokkolan väestömäärä on kasvanut tasaisesti vuodesta 202 lähtien noin 200 - 300 henkilöllä vuosittain ollen vuoden 2014 lopussa 47278. Kokkolan kasvu johtuu sekä hyvästä syntyvyydestä että positiivisesta maahanmuutosta. Kokkolan ikärakenne on kohtuullisen tasapainoinen, tosin yli 60-vuotiaiden osuus on suhteellisen suuri ja aiheuttaa painetta vanhuspalveluiden kehittämiseen. Kokkolan väkiluvun ennustetaan jatkavan tasaista kasvua aina vuoteen 2040 saakka, jolloin väkiluvun ennakoidaan olevan n. 54000. 12 Indeksi (1995=100) 109 Keski-Pohjanmaan sekä Kaustisen ja Kokkolan seutukuntien väkiluvun kehitys vrt. vuosi 1995 aluejako 2010 104 99 94 89 Keski-Pohjanmaa Kokkolan seutukunta Kaustisen seutukunta Kokkola 84 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Kuvio 5: Kokkolan ja Keski-Pohjanmaan väkiluvun kehitys vuodesta 1980 Kokkolan ikärakenne sukupuolen mukaan 31.12.2013 Miehet Ikäryhmä 95+ 90-94 85-89 80-84 75-79 70-74 65-69 60-64 55-59 50-54 45-49 40-44 35-39 30-34 25-29 20-24 15-19 10-14 5-9 0-4 2 000 1 500 1 000 500 0 Kuvio 6: Kokkolan ikärakenne sukupuolen mukaan 500 1 000 1 500 2 000 13 Kaustisen ja Kokkolan seutukuntien sekä Kokkolan kaupungin väestöennuste 2012 - 2040 Kokkolan stk Kokkolan kaupunki Kaustisen stk 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 2011 2013 2015 2017 2019 2021 2023 2025 2027 2029 2031 2033 2035 2037 2039 Kuvio 7: Kokkolan ja Keski-Pohjanmaan väestöennuste 2.1.3 Työvoima- ja työpaikkarakenne Kokkolan alueen työpaikkojen määrä kasvoi vuodesta 1993 (15486 kpl) vuoteen 2011(20778) yli 5000 kpl kääntyen kuitenkin vuonna 2012 hienoiseen laskuun (20229). Lasku johtuu yleisestä taloustilanteesta ja siitä johtuvasta yritysten kustannussäästöistä, joka kohdistuu mm. henkilöstön määrään. Kokkolassa ei ole tapahtunut kuitenkaan mitään isompia yksittäisiä irtisanomisia tai konkursseja vaan lasku koostuu useista eri yrityksistä tapahtuneista vähennyksistä. Verrattuna muihin alueisiin ja koko Suomen kehitykseen Kokkola erottuu kuitenkin edukseen voimakkaan positiivisessa kehityksessä. Kokkolan työvoima iän ja sukupuolen mukaan 31.12.2012 Ikäryhmä 65-69 Miehet Naiset 55-59 45-49 35-39 25-29 15-19 1 500 1 000 500 0 500 Kuvio 8: Työvoimarakenne iän ja sukupuolen mukaan 1 000 1 500 Hl 14 Indeksi (2000=100) 125,0 Kokkolan seudun työpaikkojen määrän kehitys vrt. vuoteen 2000, Kannus Kokkola aluejako 2010 120,0 115,0 110,0 105,0 100,0 95,0 90,0 85,0 80,0 19931994199519961997199819992000200120022003200420052006200720082009201020112012 Kuvio 9: Kokkolan seudun työpaikkojen määrän kehitys 15 Indeksi 2000 =100 120 115 Työpaikkojen määrän kehitys vrt. v. 2000 Koko Suomi Pohjanmaa Kokkolan sk Lappi Keski-Suomi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kaustisen sk Kainuu 110 105 100 95 90 85 80 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuvio 10: Kokkolan seutu vrt. muu Suomi 2.2. Infrastruktuuri Toimiva infrastruktuuri luo edellytykset tuotantotoiminnalle, mahdollistaa elinkeinoelämän kuljetukset, ylläpitää viestintäyhteyksiä ja turvaa kansalaisten jokapäiväisen liikkumisen. Laadukas ja hyvin kunnossapidetty infrastruktuuri ylläpitää Suomen toimintamahdollisuuksia ja on edellytys niin jokapäiväiselle toiminnalle kuin kansainväliselle kilpailukyvyllekin. Myös huoltovarmuus- ja saavutettavuusnäkökulmat ovat olennainen osa infrastruktuuria. Infrastruktuuri on luonteeltaan pysyvää; se muuttuu hitaasti ja muutokset vaativat yleensä suuria investointeja. Vaikka liikenne-, tieto- ja viestintä-, energia sekä erilaiset huoltoverkot on rakennettu vastaamaan kysyntään, niillä on aluerakenteeseen vaikuttavia ominaisuuksia erityisesti pysyvyytensä vuoksi. Nämä verkot myös toimivat edellytyksenä monelle merkittävälle tekijälle kuten yritysten ja tuotantotoiminnan sijoittumiselle sekä kaupunkien toiminnalle. 16 Kuva 11: Suomen Satamien ulkomaankuljetukset 2011 Kuva 12: Suomen rautateiden kuljetukset 2011 Kokkolan Satama on Suomen kolmanneksi suurin yleissatama, jonka liikennemäärät ovat kasvaneet voimakkaasti pitkäjänteisen ja suunnitelmallisen kehittämistyön ansiosta. Sataman tärkeitä menestystekijöitä ovat muun muassa asiakaslähtöinen palvelu, kilpailukykyinen hinnoittelu sekä investoinnit moderniin käsittelytekniikkaan. Kaivannaisteollisuuden lisäksi Kokkolan Satama on tärkeä toimija Venäjän transiitoliikenteessa, ja kolmas merkittävä asiakasryhmä on Kokkolassa toimiva teollisuus ja paikallinen kauppa. Sataman vaikutus näkyy selvästi raideliikenteessä. Kokkola-Ylivieska kaksoisraide valmistuu vuonna 2017 ja mahdollistaa yhä kasvavan kaivannaisteollisuuden kuljetukset sekä transiittoliikenteen lisääntymisen Kokkolan sataman kautta. Kokkolan satamalle vuosi 2014 oli kaikkien aikojen huippuvuosi. Sataman kokonaisliikennemäärä ylitti ensimmäisen kerran kahdeksan miljoonan tonnin rajan, kun kokonaisliikenteen määrä nousi aina 8,575 miljoonaan tonniin. Kokkola-Pietarsaaren lentoasema kuuluu Finavian 24 lentoaseman verkostoon. Kahden lähimmän kaupungin mukaan nimetty Kokkola-Pietarsaaren lentoasema palvelee kattavasti ympäröivää Keski-Pohjanmaan rannikkoseutua tarjoten liikenneyhteyksien lisäksi myös puitteet aktiiviselle harrastustoiminnalle. Lentoasemalta liikennöidään säännöllisesti Helsinkiin ja Tukholmaan. Operaattoreina toimivat Finnair ja Nextjet. Lähteviä lentoja on päivittäin 5-6 kpl. Lisäksi kentältä järjestetään useita charter-lentoja vuosittain suoraan lomakohteisiin. Kentän matkustajamäärä oli vuonna 2014 noin 70.000 henkilöä. Kenttä on 17 erittäin tärkeä alueen kansainväliselle elinkeinoelämälle ja sen yhteyksiä pidetään välttämättöminä, jotta elinkeinoelämä pystyy kasvamaan ja kehittymään alueella. Tieyhteyksistä vt 8 ja vt 13 menevät läpi kaupungin ja mahdollistavat sujuvan logistisen yhteyden niin rannikon muihin kaupunkeihin kuin läpi Suomen. Vt 8 on esitetty kehitettäväksi kohteeksi liikennepoliittisen selonteon listalla ja tien kunnostamiseen tulee investoida tulevien vuosien aikana voimakkaasti. Kuljetusmäärät ovat lisääntyneet voimakkaasti ja aiheuttavat painetta vt 8:n kunnon kohentamiseen sekä turvallisuuden parantamiseen. 2.3. BKT:n kehitys Keski-Pohjanmaan BKT:n kehitys (+18,8 %) on ollut Suomen viidenneksi parasta vuosien 2000 - 2012 aikana. Edellä olivat naapurimaakunnat Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa sekä Pirkanmaa ja Kainuu. Keski-Pohjanmaan elinkeinorakenteen monipuolistuminen, yritysmäärän hyvä kehitys, vahva teollisuus- ja jalostus sekä kaupan ja palveluiden lisääntyminen ovat vieneet Keski-Pohjanmaata vahvasti eteenpäin. Kuvio 13: Suomen maakuntien BKT:n kasvu 2000 - 2012, Lähteet: Tilastokeskus, TEM. Grafiikka: Juha Rissanen / Yle uutisgrafiikka 18 3. Palvelurakenne Palvelurakenteen konserniohjaus toimii kaupunginhallituksen konsernijaoksen toimesta. Tavoitteena on yhtiöiden määrän vähentäminen ja hallintojen yhdistäminen kuitenkin niin, että tärkeänä pidetyt toiminnon säilyvät. Tätä tavoitetta toteutettiin kun Kokkolan Matkailu Oy:n ja Kokkolan seudun Kehitys Oy:n palvelut yhdistettiin osittain vuoden 2015 alusta. Palveluiden ja palvelurakenteen tulee jatkossakin vastata elinkeinoelämän tarpeita. Esim. yritysten innovaatiopalvelut tulevat osaksi elinkeinoyhtiön toimintaa. 19 4. Megatrendit Tulevaisuudessa Kokkolassa tulee vaikuttamaan useita globaaleja ja myös paikallisia trendejä, jotka vaikuttavat Kokkolan kilpailukykyyn ja mahdollisuuksiin. Megatrendien hyvä puoli on, että lähes kaikki trendit on muutettavissa uhkista mahdollisuuksisi. Megatrendit ovat asioita, jotka joka tapauksessa tapahtuvat. Koska megatrendit joka tapauksessa tulevat tapahtumaan, niiden muuntaminen mahdollisuuksiksi tuo paljon uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillintään keskittyvien markkinoiden arvo tulee kasvamaan todella paljon. Yhtenä trendinä Suomessa on ollut tuotannon siirtäminen halvemman työvoiman maihin. Tulevaisuudessa kasvua on syytä rakentaa palvelutoiminnan sektorille. Uusien tuote-palvelu –mallien kehittäminen metalli- ja teknologia-alalle on potentiaalinen kasvun lähde. Yksi ennakoitu Kokkolaa ja Keski-Pohjanmaata tulevaisuudessa uhkaava haaste on työvoimavaje. Alueen työmarkkinoille tulevat nuoret eivät tilastojen mukaan kata enää avautuvien paikkojen lukumäärää. Työvoimavajeesta ei tosin vielä ollut merkkejä yrityskäynneillä. Suomea uhkaavista trendeistä huolestuttavin on nuorten syrjäytyminen, johon on löydettävä ehkäiseviä toimenpiteitä. Alle on listattu merkittävimpiä toimintaympäristöä muokkaavia megatrendejä. - Digitalisoituminen, älysovellukset -> arjen älyllistyminen - Globalisoituminen, kansainvälisen kaupan tuomat mahdollisuudet -> sähköisen viestinnän tuomien mahdollisuuksien myötä yhteydenpito ja vuorovaikutus helpottuu ja kasvaa - Ilmastonmuutoksen/Ympäristötietoisuuden lisääntymisen tuomat mahdollisuudet ja uhat -> Vähähiilisten ja energiatehokkaiden tuotteiden kysyntä kasvaa - Elämänarvojen muuttuminen ja hyvinvointipalveluiden kasvava suosio - Työikäisen väestön väheneminen tulevaisuudessa, työvoimavaje, suuret ikäluokat - Rakennemuutokset monilla aloilla -> Palvelutalouden kasvu, muuttuvat osaamistarpeet ja ostokäyttäytymisen muutokset, - Kaupungistuminen entisestään, viihtyvyyden merkitys seutujen kilpailukykytekijöinä, kaupunkien lähiseutujen hyödyntäminen - Nuorten syrjäytyminen, ehkäisevä toiminta 20 4.1. Maakuntaohjelman linjauksia Keväällä valmistuneen uuden Keski-Pohjanmaan maakuntasuunnitelman missiona on: KeskiPohjanmaa on taloudellisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja ekologisesti menestyvä sekä yhteisöllinen, vetovoimainen ja turvallinen maakunta. Visioksi maakuntasuunnitelmaan on kirjattu: Elinvoima ja vahva yritystoiminta, korkeatasoinen koulutus ja osaaminen, kansainvälisyys sekä kaksi- ja monikielisyys tekevät Keski-Pohjanmaasta kestävän kasvun alueen. Keski-Pohjanmaa hyödyntää monipuolisesti luonnonvarojaan ja hyvää logistista sijaintiaan. Vahva yhteisöllisyys sekä toisistaan ja itsestään huolehtivat ihmiset edistävät väestön hyvinvointia. Omaleimainen identiteetti ja kulttuuri kokoavat ihmiset sekä yhteisöt yhteisten tavoitteiden taakse. Toimintaa ohjaavina periaatteina mainitaan: luovuus, yrittäjyys ja turvallisuus. Varsinkin luovuus ja yrittäjyys liittyvät tiiviisti elinkeinostrategiaan. Turvallisuus on elinkeinostrategian läpileikkaavana teemana. Uuden yritystoiminnan synnyttäminen ja tukeminen tulisi olla tärkeä osa elinkeinostrategiaa. Maakunnan liitto hallinnoi Keski-Pohjanmaan osalta Pohjois- ja Itä-Suomen rakennerahastoohjelmaa. Ohjelman tavoitteina on pk-yritysten kilpailukyvyn parantuminen sekä uuden tiedon/osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen. Pk-yritysten kilpailukyvyn parantamisen painopisteenä ovat uusi liiketoiminta, kasvu ja kansainvälistyminen, energiatehokkuus sekä liikenne ja logistiikka. Uuden tiedon/osaamisen kohdalla painopisteenä ovat TKI alueellisten vahvuuksien mukaan, innovaatiotoiminnan vahvistaminen, uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen. Tavoitteina tiedon/osaamisen kohdalla ovat uusi liiketoiminta, ideoiden tuotteistaminen, älykäs erikoistuminen, nuoret, kasvuhakuiset ja innovatiiviset yritykset. Rahoitusta ohjelmista myönnetään Keski-Pohjanmaan liiton, KeskiSuomen ELY-keskuksen ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta. Tarkempaa tietoa hakuajoista ja teemahauista löytyy www.rakennerahastot.fi –sivustolta. 21 4.2. SWOT 4.3. Tutkimus- ja koulutus Kokkolan seudulla Tiedon ja osaamisen lisääminen nähdään modernissa toimintaympäristössä tehokkaimmaksi keinoksi kilpailukyvyn paranemiseen sekä tuottavuuden kasvuun. Kaupunkiseutujen keskinäistä kilpailukykyä määrittelee pitkälti juuri kilpailu- ja innovointikyky. Jatkuvaa uudistumiskykyä ja elinikäistä oppimista vaaditaan kaikilla toimialoilla. Kaiken alueellisen koulutuksen ja tutkimuksen taustalla tulisi olla alueen elinkeinotoimijoiden palveleminen. Alueen yritykset tarvitsevat osaavaa työvoimaa ja tehokkain tapa osaavan työvoiman takaamiseen on alueen elinkeinorakennetta palveleva ammatillinen koulutus Kokkolassa. Ammattikorkeakoulu ja Yliopistokeskus täydentävät koulutustarjonnan. Koulutusorganisaatioiden ja elinkeinotoimijoiden tiivis yhteistyö on elinehto koulutuksen suunnitteluun alueen tarpeisiin. Tulevaa työvoimantarvetta tulisi ennakoida 22 opintosuunnitelmissa ja oppilaitosten oppilaskiintiöissä. Työelämään valmistavassa koulutuksessa työssäoppimisjaksot ovat tärkeässä roolissa yhdessä yritysmaailman edustajien vierailuiden sekä ekskursioiden lisäksi. Myös opinnäytetöitä olisi tärkeä päästä kirjoittamaan suoraan yrityksille. Oppisopimuskoulutus tukee ammatillista kouluttautumista. Kokkolan koulutusorganisaatiot: - Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä - Centria ammattikorkeakoulu - Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Ammatillinen koulutus on toisen asteen osalta ammattiopiston vastuulla, kolmannen asteen osalta Centrian. Yliopiston vastuulle jää TKI. Myös Centrialla on tutkimustoimintaa. Muita tutkimusorganisaatioita Kokkolassa ovat KETEK sekä tutkimuslaitoksia kokoava Biolaakso (Metla, MTT, GTK, Oulun eteläisen instituutti) Kannuksessa. Alueen TKI-toiminta profiloituu tällä hetkellä (Keski-Pohjanmaan maakuntaohjelman mukaan) erityisesti seuraaviin: -biomassojen jalostus korkean lisäarvon tuotteiksi (ml. turvebiomassa), - biotalouden sivutuotevirrat uusien tuotteiden raaka-aineena, - luonnonvara-alan maankäytön ohjaaminen, optimointi ja ympäristövaikutusten hallinta (esim. ravinnetalous, happamien sulfaattimaiden vaikutukset ja haittojen minimointi, turvetuotanto ja turvesoiden jälkikäyttö sekä pohja- ja pintavesien mallinnus/hallinta), - energiatuotannon hybridiratkaisut (bio- ja geoenergia), - bioenergian kestävä tuotanto, - paikkatietojen hyödyntäminen (esim. biomassojen arvoketjussa puubiomassat ja turve energian ja biojalosteiden raaka-aineena), - prosessiteollisuuden ja prosessiosaamisen vahvistaminen, - akkumateriaalien ja akkukemikaalien tutkimustoiminta ja - materiaalitekniikan tutkimustoiminta. Älykäs erikoistuminen yhdistämällä osaamisalueita pyrkii luomaan uutta tulevaisuuden liiketoimintaa. Erityisesti teknologia- ja cleantech sektorilla on mahdollisuuksia älysovellusten hyödyntämiseen. Poikkitieteellisiin hankkeisiin on meneillään myös Tekes hanke. 4.4. Kansainvälisyys Kokkolassa ja Keski-Pohjanmaalla kansainvälisellä liiketoiminnalla on pitkät perinteet. Tulevaisuuden toimintaympäristön muutokset vaativat entistä useamman yrityksen lähtemisen kansainväliseen kauppaan. Sähköinen kaupankäynti on johtanut ja tulee johtamaan entistä enemmän paikasta riippumattomaan liiketoimintaan. Kansainvälisen kaupan kannalta tärkeimmäksi tekijäksi yritykset mainitsevat usein lentokentän säilymisen alueella. Myös muuten toimivat logistiset yhteydet ovat tärkeässä roolissa. Teollisuus alueella suuntautuu vahvasti vientiin. Varsinkin kemia, metalli ja veneteollisuus ovat vahvasti vientivoittoisia. 23 Tulevaisuudessa yritykset toivovat löytävänsä entistä kielitaitoisempaa ja kansainvälisempää työvoimaa. Monissa yhteyksissä mainitaan kansainvälistymisen olevan yrityksen kasvun kannalta tärkeää. Kansainvälistyminen on helpottanut yritysten lähtemistä ulkomaan kauppaan, mutta monilla yrityksillä kynnys on vielä korkea liiketoiminnan aloittamiseen Suomen rajojen ulkopuolella. Keski-Pohjanmaan Yrittäjien teettämän kyselyn mukaan vientitoimintaa on eniten Ruotsiin, Venäjälle, Norjaan, Saksaan ja Viroon. Suurimpana syynä vientitoiminnalle Yrittäjien kyselyssä mainitaan liikevaihdon kasvattaminen sekä katteen lisääminen. Muita tavoitteita vientitoiminnalle mainittiin mm. uusien markkina-alueiden löytäminen sekä kotimaan kausivaihteluiden tasaaminen. Tuontitoiminnan syinä puolestaan kerrottiin ostohintojen aleneminen, kustannusten aleneminen, tuotannon ja palvelutarjonnan monipuolistaminen. Osa vastanneista tavoitteli tuontitoiminnalla liikevaihdon kasvattamista ja uusien asiakkaiden saamista. Suurimpina vientiongelmina kyselyssä mainittiin markkinoinnin kohdistaminen, asiakkaan/kontaktin löytäminen sekä taloudellinen riskinottokyky. Tuontitoiminnan ongelmina nähtiin yhteistyökumppanin puute, kielitaito ja kulttuurituntemus sekä rahoitus. Yleisesti kansainvälistymisen ongelmia ovat siis kielitaidottomuus, rohkeuden ja tiedon puute sekä kohteiden löytämättömyys. Moni kyselyn vastaaja ja haastateltu mainitsi pääoman puutteen ja rahoituksen saamisen ongelmaksi ulkomaan kauppaan. Kansainvälisen kaupan tukitoimenpiteistä eniten kannatusta saivat kohdemarkkinointiin liittyvä kartoitus ja selvitystyö sekä kaupankäynnin edistämistä koskevat matkat, joihin sisältyisi yrityskontakteja. Markkinointiaineiston laadintaan ja kansainvälistymissuunnitelman tekemiseen kaivattiin myös apua. Kansainvälisyysneuvonta muiden yrityspalveluiden tavoin koetaan liian sirpaleiseksi. Yritysneuvontaa tulisi keskittää entistä tehokkaammin. Kansainvälistymiseen tähtäävistä projekteista, hankkeista ja rahoituksesta toivottiin toimijoiden yhteistä tiedottamista kuten yrityspalveluidenkin kohdalta. Keski-Pohjanmaan Yrittäjät onkin julkaissut Kansainvälistymisen ja kasvun palvelut ja rahoitus 2014 palvelutiivistelmän. Elinkeinostrategiaa varten tehtyjen haastattelujen perusteella suositeltiin vientitoiminnan aloittaminen Ruotsista, koska Keski-Pohjanmaalla on kielitaitoista työvoimaa tarjolla ja kulttuurierot ovat pienet. Haastatteluissa toivottiin apua kyselyn vastausten tavoin kohdemarkkinoiden kartoitukseen ja kontaktien löytämiseen. Markkina-analyysien laadinta tukitoimena mainitaan myös Keski-Pohjanmaan liiton kansainvälisyysselvityksessä. Kansainväliseen kauppaan lähtemisestä kommentoitiin myös, että ketään ei siihen voi pakottaa. Yrittäjän on itse haluttava kansainvälistyä ja tukitoimet tulisi suunnata juuri näihin kansainvälisestä kaupasta aidosti kiinnostuneille. Lisätietoa: Kansainvälistymisselvitys kansainvälistyminen 2013 – Keski-Pohjanmaan Yrittäjien tavoitteena 24 Keski-Pohjanmaan Kansainvälisyysselvitys 2012 4.5. Team Finland teemat Team Finland -verkosto edistää Suomen asiaa maailmalla: Suomen taloudellisia ulkosuhteita, suomalaisten yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja ja Suomen maakuvaa (www.team.finland.fi) Team Finlandin teemat ja tavoitteet on hyvä ottaa huomioon strategiaa suunniteltaessa. Tällä hetkellä Team Finlandin teemoja ovat: CleanTech, ICT, Life Sciences, Biotalous, Arktinen osaaminen, Luovat alat ja Design sekä Koulutus. Näillä aloilla kansainvälistymistä harkitsevilla yrityksillä on paremmat mahdollisuudet saada rahoitusta hankkeisiin. Team Finlandin apu keskitetään kansainvälistymisen alkuvaiheeseen. Avun painopisteinä ovat verkottuminen ja vaikuttaminen sekä eri toimijoiden roolien selkeyttäminen. Team Finlandin tavoitteena on tehostaa kansainvälistymispalveluita ja Suomen toimintaa taloudellisissa ulkosuhteissa, edistää ulkomaisia investointeja ja tehdä maakuvatyötä. Maakuvatyö pyrkii luomaan kolmenalista mielikuvaa: Puhtaus, Design, Osaaminen. Näillä mielikuvilla Suomi pyrkii erottautumaan maailmalla, joten on selvää, että päättäjät suhtautuvat myönteisesti kyseistä mielikuvaa tarjoaviin hankkeisiin. Investointeja pyritään lisäämään erityisesti seuraaville aloille: - ympäristöliiketoiminta - mobiilisovellukset ja ohjelmistot - T&K. TKI:n painopisteenä ICT ja lääketutkimus Team Finland teemat on hyvä pitää mielessä, kun strategiaa suunnitellaan. Tärkeämpää on kuitenkin löytää ne alat, joissa Kokkola on aidosti kilpailukykyinen. Kilpailukykyisiltä aloilta tulisi etsiä sitten hankkeita, jotka sopivat Team Finlandin tavoitteisiin. 5. Elinkeino-ohjelman kärkitoimialoina kemia, cleantech, biotalous, veneala ja palvelut 5.1. Kaupungin elinkeinostrategiset päämäärät Strategisia päämääriä pohdittaessa on otettu huomioon kaupungin elinkeinostrategian päämäärät. Asetettuja tavoitteita ja päämääriä ei haluttu lähteä täysin muuttamaan, mutta myös uusia päämääriä ja tavoitteita listalta löytyy. Strategian pääteemoina ovat verkostojen 25 vahvistaminen klustereiksi, TKI-toiminnan vahvistaminen, jalostusasteen nosto ja tuotteistaminen sekä keskustan kehittäminen. Läpileikkaavina teemoina strategiassa on kansainvälisyys, logistiikka, ICT, turvallisuus ja kunnossapito sekä uuden luovan liiketoiminnan synnyttäminen ja kehittäminen. Kokkolan elinkeinoelämää palvelevan TKI:n ja osaamisen vahvistaminen o Kokkolassa tarjottavat koulutusohjelmat palvelevat alueen osaamistarvetta o Alueen osaamistarvetta palvelevat koulutusohjelmat pidetään Kokkolassa o Oppilaitokset tarjoavat laadukasta täydennyskoulutusta ja työelämävalmennusta o Opinto-ohjelmiin lisätään yrittäjäkoulutusta ja -kasvatusta entistä enemmän o Yhteistyötä lisätään oppilaitosten ja yritysmaailman välillä o TKI toiminnan volyymia kasvatetaan (€/asukas) vahvoja verkostoja luomalla o TKI toiminta keskitetään alueen kärkiosaamiseen o TKI-toimijat ja koulutusorganisaatiot liittyvät kansainvälisiin verkostoihin entistä aktiivisemmin o Perustetaan osaamispankki helpottamaan toimijoiden vuorovaikutusta Yritysten toimintaympäristövaatimuksiin vastaaminen entistä tehokkaammin o Tehostetaan ja nopeutetaan kaavoitusprosessia o Järjestetään kaupungin toimihenkilöille palvelualttiutta ja tämän päivän asiakaspalvelua käsitteleviä koulutuksia o Tehostetaan kunnallisten palveluiden palvelurakennetta ja mukaudutaan muuttuvaan toimintaympäristöön o Yrityspalveluiden tarjoajien roolit selvitetään palveluiden tarjoajille sekä käyttäjille o Tehdään KOSEK:ista yrityspalveluiden selkeä koordinoija o Panostetaan teollisuusalueiden siisteyteen ja kunnossapitoon o Järjestetään hyvin toimivat työmarkkinat ja turvataan työvoiman saatavuus o Integroidaan maahanmuuttajat työelämään tehokkaammin työperäinen maahanmuutto o Tuetaan kansainvälistymisessä siitä kiinnostuneita yrityksiä Vahvojen klusteriverkostojen rakentaminen kärkialojen ympärille o Nostetaan alueen teollisuuden jalostusastetta lisäämällä yritysten yhteistyötä ja kehitetään tuotteistamista uusien ideoiden kohdalla o Lisätään ja kehitetään vuorovaikutusta yritysten ja tutkimusorganisaatioiden välillä o Lisätään avointa innovaatiota ja parannetaan yritysten kilpailukykyä yhteisellä TKI:llä o Nostetaan yritysten tuottavuutta yhteisten kehitysprojektien avulla, joissa resurssit jaetaan o Luodaan alueelle kansainvälisesti kilpailukykyiset vahvat klusterit veneteollisuuden, kemian ja cleantechin ympärille 26 o Tehdään KMTC, Biolaakso ja KIP kansallisesti tunnetuiksi klusteriorganisaatioiksi Elinvoimaisen, viihtyisän ja vetovoimaisen kaupan ja palvelun kasvukeskuksen kehittäminen o Kehitetään keskustasta viihtyisä kauppa-/oleskelupaikka Hyödynnetään tyhjät liikehuoneistot City Kokkolasta tehdään aktiivinen keskustan yritysten yhteistyöhön kannustava toimija Kehitetään Isokadusta viihtyisä kauppa ja kahvilakatu o Kehitetään kulttuuri- ja matkailutarjontaa uusin avauksin Eläkeläisten ryhmämatkat Hyvinvointi- ja luontomatkat Ulkomaiset turistit? Hyödynnetään tapahtumien tuoma ihmismassa yöpymiset ostokset palvelut o Kehitetään hyvinvointiliiketoimintaa ja -tarjontaa Työhyvinvointi2020 Liikuntapalveluiden kehittäminen Tapahtumahalli o Houkutellaan nuoria opiskelemaan alueelle näkyvin tapahtumin o Taataan viihtyisä ja laadukas asuinympäristö Katse tulevaisuuteen ”Yhdessä eteenpäin” o Suhtaudutaan myönteisesti ja avoimesti nouseviin aloihin ja tuetaan uusia ideoita o Unohdetaan historian haikailu ja aletaan muokata tulevaisuutta o Mukaudutaan toimintaympäristön muutoksiin nopeasti o Keskitytään ”mitä voidaan saada” ”mitä meillä oli” sijaan 5.2. Läpileikkaavat teemat ja muuta huomioitavaa Läpileikkaavina teemoina elinkeino-ohjelmassa huomioidaan seuraavat tekijät: - ICT, osana kaikkea nykypäivän liiketoimintaa Kansainvälistyminen. Globaalissa ympäristössä toimiminen tuo paljon lisäarvoa monessa mielessä Logistiikka. Logistiset yhteydet Kokkolaan tulisi säilyttää hyvinä. Kunnossapito ja turvallisuus. Kaikessa elinkeinotoiminnassa tulisi huomioida toiminnan turvallisuusvaikutukset. Kaupungin tulisi huolehtia kunnossapidosta, 27 - - - siisteydestä ja toimivasta infrasta etenkin suurteollisuusalueella, mutta myös muilla teollisuusalueilla ja asuinalueilla. Luovat alat. Luovat alat ovat kasvussa ja uusia innovaatioita ja ideoita tarvitaan alasta riippumatta. Luovuuteen tulisi kannustaa kaikessa toiminnassa. Peli- ja ohjelmistoalalla on paljon potentiaalia. Ohjelmistoyrityksiä on myös Kokkolassa. Kestävä kehitys. Kestävän kasvun tavoitteiden tulisi ohjata yritysten toimintaa. Ympäristövaikutukset, niiden huomiointi ja vähentäminen tulisi ottaa huomioon entistä paremmin yritysten kaikessa päätöksen teossa. Muita huomioitavia seikkoja lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy sekä työllisyys ja työmarkkinoiden kehittäminen Kokkolan seudulla Läpileikkaavina teemoina strategiassa on kansainvälisyys, logistiikka, ICT, turvallisuus ja kunnossapito sekä uuden luovan liiketoiminnan synnyttäminen ja kehittäminen. 5.3. Kemia-, prosessi- ja teknologiateollisuus Kokkolan seudulla kemian alan osaaminen on kansainvälisesti korkealla tasolla. Vuonna 2014 päättyneessä valtakunnallisessa osaamiskeskusohjelmassa erikoisalojamme olivat kemianteollisuus, kemiaa hyödyntävä teollisuus, nanoteknologia ja metsäkemia. Kokkolassa on Pohjoismaiden suurin epäorgaaniseen kemiaan keskittyvien yritysten keskittymä. Yliopistokeskuksen ja ammattikorkeakoulun yhteydessä on laaja kemian laboratorioverkosto. Lisäksi alueella on vahvaa tutkimusta materiaaleihin keskittyen. Alueella on useita suuria kansainvälistä kauppaa käyviä yrityksiä, jotka ovat erittäin suuria työllistäjiä Kokkolassa. Keskittymää kutsutaan Kokkolan Suurteollisuusalueeksi (Kokkola Industrial Park KIP). Kokkolan seutukunnan kannalta on tärkeää turvata yritysten pysyminen Kokkolassa ja houkutella lisää yrityksiä alueelle. Suurteollisuusalue on valmiiksi kaavoitettu, joten yritysten on helpompi sijoittua alueelle. Yritysten kannalta tärkeitä asioita ovat energian hinnan ja saatavuuden turvaaminen, infrastruktuuri ja toimiva logistiikka sekä kunnossapito- ja turvallisuuspalvelut. Mitä korkeampi käyttöaste alueella on, sitä edullisemmaksi kiinteät kunnossapitokustannukset tulevat yksittäisiä yrityksiä kohden. Suurteollisuusalue tarvitsee myös lukuisia alihankkijoita, joten välillinen vaikutus seutukunnan työllisyyteen on merkittävä. Kemianteollisuuden ympärille on rakentunut runsaasti metalli-/prosessija teknologiateollisuutta. Lisäksi toimiva teollisuusalue tarvitsee hyvät logistiset yhteydet sekä huippuluokan tutkimusta ja tuotekehitystä. Suurteollisuusalueen lisäksi TKI:tä Kokkolassa suorittaa Yliopistokeskus Chydenius sekä Centria AMK ks. ylempänä. Kemianprosessit ja tutkimus ovat vahvasti esillä myös bioenergian ja biosovellusten kehittämisessä. Kemiaan erikoistuttaessa klusterissa otettaisiin vahvasti huomioon myös nämä kemiaa tuotannossaan hyödyntävät biosovellukset 28 ja bioenergia. Energian raaka-aineiden kestävä käyttö ja energiatehokkuuden parantaminen ovat keskiössä tuotantoprosesseissa. Kemianteollisuus on erittäin energiaintensiivistä. Kokkolan teknologiateollisuus on jakautunut kolmeen pääosaan: metalli ja konepaja, rakennus ja tekninen palvelu. Suurin osa yrityksistä toimii alihankkijana alueelliselle prosessiteollisuudelle tai infralle. Muutamilla yrityksillä on omia tuotekokonaisuuksia, jotka he onnistuneesti markkinoivat myös kansavälisesti. Kuvaavaa on myös yrityksien oma kärkiosaaminen ja valmius toimia suurteollisuuden vaativissa oloissa, mikä usein nostavaa yritykset erittäin korkealle tasolle myös kansanvälisessä vertailussa. Teknologiateollisuuden haasteena on oman liiketoiminnan laajentaminen myös lähialueen ulkopuolelle ja tämä edellyttää usein oman palvelukonseptin tuotteistamista ja kehittämistä sekä määrätietoisen markkinointi- ja myyntitoiminnan aloittamista. Korkean erikoistumisen johdosta uusia asiakkaita on etsittävä erittäin laajalta alueelta ja näiden asiakasryhmien saavuttaminen ja jatkuva työstäminen on suurin haaste alueen teknologiateollisuudelle. Määrätietoinen siirtyminen alueellisesta palvelutoiminnasta kansanväliseen liiketoimintaan edellyttää kuitenkin huomattavia muutosprosesseja kaikissa yrityksissä. Johdon painopiste on usein nopeasti siirrettävä kansanväliseen markkinointiin ja myyntiin, jolloin operatiivinen toiminta jää omilleen, ilman määrätietoista kehittämistä ja johtamista. Yritykset tarvitsevat ulkopuolista apua sisäiseen koulutukseen, oman muutosprosessinsa suunnitteluun sekä kansanvälisen markkinoinnin aloittamiseen. Tämän sektorin määrätietoinen valmentaminen ja vieminen kansanvälisille markkinoille edellyttävät yhteisiä satsauksia uusien päämarkkinoiden tutkimiseen ja kehittämiseen sekä yrityskohtaista tukea ja palvelua hyvinkin pitkällä aikavälillä. Asia ei korjaannu lyhyillä 2-3 vuoden projekteilla vaan näille kasvaville yrityksille on varmistettava erittäin korkeatasoista ja luotettavaa palvelua kaikissa vaiheissa. Nämä yritykset tarvitsevat luotettavan kumppanin oman liiketoiminnan kehittämiseksi ja siksi yleiset voimavarat tulisi keskittää tämän sektorin kasvavien yrityksien pitkäaikaiseen palvelemiseen Tulevaisuudessa etenkin metalli- ja teknologiateollisuus on mukautumispaineiden alla. Tuotteet älyllistyvät ja teknologia kehittyy. Mikäli alueen alihankintayritykset pääsevät mukaan tähän kehitykseen, tältä saralta saattaa nousta uusia kasvuyrityksiä alueelle. Kemianklusteri: - Suurteollissualue - TKI-toimijat (Chydenius, Centria) - Metalliteollisuus - Prosessiteollisuus - Teknologiateollisuus - Bioenergia ja muut biosovellukset, joissa kemian prosesseja - Kemianteollisuuden sivutuotteiden kaupallistaminen 29 - Laser-pinnoitus Kemikaalien valmistus mm. veneteollisuuteen Logistiikka, erityisesti satama Kunnossapito ja turvallisuus Energia Kaivos Mahdollisia klusteriorganisaaioita tai vastuutahoja: - Kokkolan yliopistokeskus Chydenius - KIP - Perustettava klusteri ”Parasta kemiaa Kokkolassa” Kemian ympärille rakentuvalla klusterilla on suuri kasvupotentiaali ja mahdollisuus erottautua kansallisesti ja kansainvälisestikin. Toimiva klusteri vaatisi selkeän ympäristön, jonka ympärille klusteria ruvettaisiin rakentamaan. Suurteollisuusalue toimii jo nyt klusterin omaisesti ja voisi toimia klusteriorganisaationa. Varsinkin pk-yritykset laajalti toivovat lisää yhteistyötä alueen yritysten kesken, joten klusterin yksi päätavoitteista olisi luonnollisesti verkostoituminen ja yhteiset projektit. Kuten aiemmin jo mainittiin, klusteriajattelun perustana on tutkimus- ja kehitystoiminnan lisääminen sekä alueen yritysten toimintojen yhtenäistäminen. Yritysten keskinäisessä vuorovaikutuksessa syntyy uusia innovaatioita, kun osaajat eri yrityksistä pääsevät toimimaan yhteistyössä. Klusterin yritykset itse pitäisivät klusteria yllä jakamalla tuotantopanoksia, hiljaisella tiedolla ja keskinäisellä kilpailulla. Alueen teollisuuden kasvun ja kansainvälistymisen kannalta olisi tärkeää jalostusasteen nostaminen ja tehokkaampi tuotteistaminen. Lähitulevaisuudessa todennäköisesti avautuvat litiumkaivokset, tuovat suurteollisuusalueelle lisää mahdollisuuksia. Erityisesti kaivannaisten jalostusasteen saaminen korkealle, toisi paljon hyötyjä Kokkolaan. ”Parasta kemiaa Kokkolassa” Kemian ympärille rakentuvan klusterin visiona voisi olla ”parasta kemiaa Kokkolassa”, jota voisi sanan monimerkityksellisyyden vuoksi käyttää laajalti. Tärkeitä asioita klusterissa olisivat mm. keskinäinen yhteistyö ja tutkimustoiminta, energian hinnan ja saatavuuden turvaaminen, jatkojalostusmahdollisuuksien kartoitus, poikkitieteelliset innovaatiot esim. teknologiateollisuudessa . Mahdollisuuksia ja toimenpiteitä klusteriin: - Kemian mahdollisuuksiin panostaminen o Kemian prosesseja tarvitaan myös bioenergian kehittämisessä sekä materiaalitehokkuuden parantamisessa -> mahdollisuus kehittää myös muita prosesseja, joissa hyödynnetään kemiaa - Barentsin alueen mahdollisuudet o prosessi-, ja kaivosteollisuus, rakentaminen 30 - Vientiosaamisen lisääminen ja tukeminen o ensimmäinen askel ruotsi Jalostusasteen nostaminen o valmiit tuotteet ja kokonaisuudet 5.4. Cleantech – mahdollisuuksia tulevaisuuteen Cleantech on tuotteita, palveluja ja prosesseja, jotka edistävät luonnonvarojen kestävää käyttöä ja vähentävät samalla prosessien haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Cleantech on teollisuustoimialarajat ylittävää teknologiaa materiaali- ja energiatehokkuuteen, uusiutuvaan energiaan, vesien ja materiaalin kierrätykseen ja ympäristön hallintaan. Cleantech on siis kaikkea toimintaa, joka edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä ja vähentää prosessien ympäristövaikutuksia. Cleantech puolella on siis paljon mahdollisuuksia eri alojen toimijoille Tuotteiden ja palveluiden älyllistämisellä voidaan saada huomattavia parannuksia energiatehokkuutteen. Digitalisoituminen tulee näkymään kaikessa teollisuudessa. Digitalisoituminen mahdollistaa myös uudet sähkö- ja lämpöverkostot. Smart grid teknologian ympärille on rakentumassa suuret markkinat, joiden arvo tulee moninkertaistumaan tulevaisuudessa. Kokkolassa on yrityksiä, jotka ovat jo mukana näillä uusilla cleantech markkinoilla, mutta potentiaalia olisi lisääkin. Digitalisoituminen tuo uusia mahdollisuuksia myös alueen ohjelmistokehittäjille. Uusilla teknologioilla ja digipalveluilla luodaan mahdollisuuksia myös metalli- ja teknologiayrityksille. Energiatehokkuuden parantamiselle on asetettu kunnianhimoiset tavoitteet ja näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan uusia entistä energiatehokkaampia ratkaisuja. Kokkolassa on paljon potentiaalia lähteä myös puurakentamisen edelläkävijäksi. Alueella on paljon valmistalo-yrityksiä, jotka voivat kehittää erittäin energiatehokkaita ja ekologisia asuntoja. Metsä ja seutukunnasta saatava puu luo pohjaa myös uusien energiamuotojen käyttöön ja kehittämiseen. Huomattavaa on, että myös näiden uusien bioenergioiden kehittäminen vaatii kemian prosesseja. Kokkolassa on suhteellisen monta CleanTech yritystä, jotka omalla pienellä sektorillaan ovat jopa maailmanlaajuisesti tunnettuja. Tämä uusi ja vahvassa nousussa oleva toimiala on osa energiateollisuutta, mutta määritelmään mahtuu myös muita ympäristön suojelun sekä energiatehokkuuden ja muun vihreän teollisuuden toimijoita. Toistaiseksi yritykset toimivat itsenäisesti omien tuotteiden lähtökohdista, mutta kansainvälinen kilpailu on erittäin kovaa ja onnistuminen edellyttää laajaa yhteistyötä sekä huomattavia omia investointeja tuotekehitykseen, valmistukseen ja yhteiseen kansanväliseen markkinointiin. Yhteistyössä muiden Kokkolan seudun potentiaalisten cleantech yritysten kanssa alueelta olisi mahdollista kasata kokonaisia tuote-palvelu -kompinaatioita, joiden kansainvälistyminen olisi helpompaa kuin yksittäisten yritysten tuotteet. Erityisesti potentiaalia yhteistyöhön olisi metallituotteilla, koneilla ja laitteilla. Digitaalisilla valmiilla laitteilla ja kokonaisuuksilla on varmasti kysyntää esim. cleantech markkinoilla. 31 Pienempien kokonaisuuksien täydellinen hallinta on avainsana myös tällä toimialalla, jossa kansainvälinen kehitys on poikkeuksellisen nopeaa ja vaativaa. Kokkolan osalta tämä tuo uusia mahdollisuuksia alueen osaamisen keskittämiseen älykkäiden asuntoympäristöjen ja vaativien teollisuuskiinteistöjen suunnitteluun ja toteutukseen. Kestävän kehittämisen ja energiatehokkuuden vaatimukset tuovat sekä puurakentamisen että vaihtoehtoisten energiamuotojen järkevää käyttöä etusijalle lähes kaikissa uusissa rakennuskohteissa. Yhdistämällä kaikki nämä uudet teknologiat vanhaan perinteiseen kaupunki- ja rakennussuunnitteluun luodaan itsenäisiä asuin- ja teollisuusympäristöjä, jossa käyttäjillä on suurempi mahdollisuus vaikuttaa omaan lähiympäristöönsä. Näiden uusien kilpailutekijöiden nostaminen maailman huipputasolle edellyttää kuitenkin entistäkin laajempaa alueellista yhteistyötä ja huomattavia satsauksia sekä tekniseen osaamiseen että sopivan testausympäristön luomiseen, jota ei ole mahdollista toteuttaa ainoastaan yrityskohtaisilla ratkaisuilla. Haasteet ovat yhteisiä kaikille ja siksi myös kaikki yhteiset voimavarat tulisi keskittää uuden innovatiiviseen CleanTech ympäristön luomiseen myös Kokkolaan. Cleantech klusterin kehittämisessä kaupungilla on suuri rooli esimerkkinä. Kokkola voisi toimia pilottikaupunkina uusille energiatehokkaille rakennuksille ja palveluille sekä myös sähkön- ja lämmönjohdossa. Lähipalveluita käyttämällä kaupunki vähentäisi samalla kuljetuskustannuksia ja hiilijalanjälkeä sekä loisi kysyntää alueen pienyrittäjille. Cleantech-klusteri: - Älykkäät järjestelmät ja ohjelmistot - Energiatehokkuus ja uudet energiamuodot - Puurakentaminen - Teknologiateollisuus Mahdollisuuksia cleantech sektorille: arjen älyllistäminen (mahdollisuus myös metalli- ja teknologiateollisuudelle) o älykäs asuminen, sähkön ja lämmönjohto energiatehokkaat tuotteet ja palvelut materiaalitehokkuus o ympäristöystävällisyys logistiikan optimointi cleantech mahdollisuuksien avaaminen yrityksille Mahdollisia klusteriorganisaatioita: - Biolaakso - Lanseerattava Kokkola Green City –klusteri tms - Material Week 32 5.5. Biolaakso Biolaakso on luonnonvara-alan ja biotalouden vahvaa osaamisaluetta Kalajokilaakson, Lestijokilaakson, Perhonjokilaakson sekä Kokkolan ja Pietarsaaren seutukuntien alueella. Täällä on n. 183.000 asukasta eli n. 3 % maan väestöstä mutta täällä tuotetaan mm. n. 17% Suomen maidosta, 22 % Suomen ruokaperunnasta, 13 % Suomen puutalotuotannosta, 10 % Suomen selluntuotannosta sekä 9 % Suomen metsähakkeen määrästä. Lisäksi 46 % Suomen turkistuotantotiloista sijaitsee alueella. Alue elää vahvasti ja monipuolisesti biotaloudesta. Vahvaa luonnonvara-alan yritystoimintaa on maa- ja metsätalouden lisäksi elintarviketeollisuudessa, puunjalostusteollisuudessa, rakennuspuusepänteollisuudessa, bioenergiassa ja laitevalmistuksessa ja kemian teollisuudessa. Monipuolista yritystoimintaa tukee tutkimus- ja kehitysorganisaatiot sekä koulutusorganisaatiot, jotka tarjoavat yrityksille viimeisimmät tutkimustiedot ja osaavan henkilökunnan. Biolaakso olisi luonnollinen kokoaja alueen cleantech toimijoille. Biolaaksolla on valmiit verkostot ja se on jo tunnettu brändi. Kokkolan seutuahan voisi laajemmaltikin markkinoida biolaaksona kemian yhtenä sovellusalana. Kaupungin tulisi aktiivisesti tukea tämän klusterin kehitystä omilla valinnoillaan ja esimerkillään. Hankintastrategian tulisi tukea lähialueen yrittäjiä ja lähipalveluiden hyödyntäminen olisi ekologisesti kestävämpää. Tämän klusterin tavoitteena on energiatehokkuus ja alueen kestävä kasvu ja kehitys. Markkinat tämän sektorin ympärillä tulevat kasvamaan valtaviksi. Biolaaksolla on uniikki profiili epäorgaanisen kemian suurteollisuuden ja luonnonvara-alan rajapinnalla: - Uusien tuotteiden täyden mittakaavan tuotantomahdollisuus ja valmis teollinen ekosysteemi KIP - Maantieteellistä kokoaan suurempi luonnonvara-alan tuotantoalue - Yritysten, kuntien, maatilojen halu ja tarve kokeilla ja kehittää - Alueella on helppo tehdä nopeita kokeiluja ja pilotointia - Yrityksiä lähellä olevat KPEDU, LUOVA-verkosto, KOSEK, KASE, KETEK - Relevantti ja kompetentti tutkimuslaitosten verkosto: KYC/ JY-OY-VY, GTK, LUKE, Centria - Laboratorioinfrastruktuuri, Chemplant, akkumateriaalilaboratorio - Uudentyyppiset arvoketjut ja kiertotalouden mahdollisuudet yksittäisten tuottajien, osuuskuntien ja suurteollisuuden välillä 33 5.3.1. Turkistalous Biolaakson alueella eli Uusikaarlepyystä Kalajokilaaksoon tuotetaan n. 46 % Suomen turkiksista ja niiden vuotuinen vientitulo alueelle on noin 200-300 milj.€. Elinkeino on merkittävä työllistäjä. Turkiseläinkasvatus perustuu Suomessa järjestelmälliseen ja jatkuvaan koulutus- ja tutkimustyöhön eläinten käyttäytymisestä ja hyvinvoinnista sekä turkistilan ympäristöasioista. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä kouluttaa alalle ammattitutkinnon suorittaneita henkilöitä ja Centrian Pietarsaaren yksikössä kehitetään turkisten jatkojalostusta. 5.6. Veneala Veneenrakennuksen perinteet ovat Kokkolan seudulla erittäin pitkät. Kokkolan seudulla on jo toimiva venealan verkosto, jota voitaisiin kehittää entisestään. Alueella on osaamista toteuttaa suunnittelu, automaatiokoneistus, CNC-koneistuis, 3D-suunnittelu, markkinointi sekä tuotanto. Tärkeää olisi tulevaisuudessa saada suunnittelu ja hallinto pysymään alueella, vaikka tuotantoa siirrettäisiin muualle. Alueelta puuttuu selkeä venealan kehittämiskeskus. Luonnollisena lisänä kansallinen veneenrakennuskeskus tarvitsisi venemessut ulkomaisille toimittajille. Samalla saataisiin Kokkolaa kartalle ja esille myös muilta osin. Kokkolan veneteollisuuden tilanne on suhteellisen hyvä. Yritysten toiminta on sopeutettu nykyisten markkinoiden vaatimuksien mukaiseksi ja omat tavaramerkit ovat jossain määrin onnistuneet jopa vahvistamaan asemaansa. Jatkuva tuotekehitys sekä poikkeuksellisen pitkä ja kova kansanvälinen hintakilpailu ovat kuitenkin syöneet yritysten kannattavuutta ja tällä hetkellä yritykset toimivat hyvinkin lyhyiden suunnitelmien mukaisesti. Kaikki suuret investoinnit oman liiketoiminnan laajentamiseksi on pakosta siirrettävä eteenpäin samalla kun tiedetään että nyt olisi oikea aika satsata nimenomaan kilpailukyvyn parantamiseen sekä uusien markkinoiden avaamiseen. Kestävän kehityksen periaatteet tulevat myös veneteollisuuteen ja varsinkin työveneiden osalta ollaan jo enemmän kiinnostuneita veneiden koko elinkaaren käyttökustannuksista, ja tässä piilee myös Kokkolan veneteollisuuden kasvun ja kannattavuuden mahdollisuudet. Veneiden runkorakenteiden ja vesiominaisuuksien optimointi sekä oikeiden propulsio- ja moottorijärjestelmien ennakkovalinta pienentää polttoaineiden kokonaiskulutusta ja tuo huomattavia kustannussäästöjä valmistuksessa. Uusien hybriidiratkaisujen avulla voidaan alhaisilla nopeuksilla käyttää ainoastaan sähköä, mikä oleellisesti vähentäisi myös turhien äänien ja pakokaasujen päästöä lähiympäristöön. Näiden uusien kilpailutekijöiden nostaminen maailman huipputasolle edellyttää kuitenkin huomattavia satsauksia sekä tekniseen henkilökuntaan että testausteknologiaan, mikä ei ole mahdollista yrityskohtaisilla ratkaisuilla. Haasteet ovat yhteisiä kaikille venevalmistajille ja 34 siksi kaikki yhteiset voimavarat tulisi keskittää nimenomaan uuden teknologiakeskuksen, Kokkola Marine Technology Center (KMTC) perustamiseen. Pohjanmaalla on jo toiminnassa venealan klusteri, mutta Kokkolasta voitaisiin rakentaa KMTC:n ja venemessujen avulla tämän klusterin selkeä keskus. Vene-klusteriin sisältyviä toimintoja: - Veneenrakennus/tuotanto Suunnittelu -> Luovat alat (Design) Moottori ja propulsiojärjestelmät Ympäristöystävälliset valmistusmenetelmät (myös cleantech) Puu Kemikaalien valmistus (pohjamaali/pinnoitus) Muu alihankinta (elektroniikka, tekstiili) Mahdollisia koordinoijia: - Finfloating venemessut (Nauvosta Kokkolaan) - KMTC keskus - Klusterin tarpeista riippuen Kosek, Ketek 5.6.1. Kokkola Marine Technology Center KMTC keskus loisi Kokkolasta kansallisen venealan keskuksen. Keskus olisi erittäin tarpeellinen alan tuotekehitykselle mutta toteutuakseen vaatii investointeja. KMTC voisi toimia klusteriorganisaationa ja edistää entistä tiiviimpää verkostoitumista ja yhteistyötä toimijoiden kesken. KMTC voisi myös isännöidä venemessuja. Esimerkiksi Finnboat floating messut Kokkolaan, koska suurin osa veneistä valmistetaan Pohjanmaalla. KMTC keskusta voisi käyttää myös yhteismarkkinointiin. Kuten kemian klusterissa myös venealalla yhteiset avoimet innovaatiot voisivat kehittää yhteisesti koko alaa. Mahdollisuuksia venealalle - KMTC keskus - Venemessut - Arktinen alue - Muut uudet kv- markkinat 35 6. Kokkolasta parasta palvelua Kokkolan elinvoiman kannalta tärkeässä roolissa ovat kauppa ja palvelut. Kaupan ja palvelun osuus työllisyydestä on alueella merkittävä. Kauppa, yksityiset ja julkiset palvelut työllistävät yhteensä n. 70 % (tilastokeskus 2011) Kokkolan seutukunnan työllisistä. Kauppaan ja palveluihin kuuluvat mm. terveys-, hyvinvointi- ja liikuntapalvelut sekä kauppa ja kaupan palvelut. Tulevaisuudessa asiakastarpeet muuttuvat ja varsinkin kivijalkaliikkeissä käydessään asiakas odottaa entistä henkilökohtaisempaa asiakaspalvelua. Hyvällä asiakaspalvelulla tullaan luomaan lisäarvoa tavalliseen asiointiin. ”Parasta aikaa Kokkolassa” –vision jatkoksi sopisi erittäin hyvin varsinkin kaupan ja palvelujen alalle ”Parasta palvelua Kokkolasta”. 6.1. Terveys-, Hyvinvointi- ja Elämyspalvelut Terveys- ja sosiaalipalvelut on työllistävin ala koko maassa. Työvoimapula vaivaa jo nyt alaa ja tulevaisuudessa osaajista tulee olemaan vielä suurempi pula. Tuottavuutta parantaakseen ala tarvitsee uudistuksia ja teknisiä innovaatioita. Terveysteknologioiden ympärille tulee muodostumaan suuret markkinat. Työhyvinvoinnista puhutaan jatkuvasti enemmän ja työikää pidennettäessä työntekijöiden jaksaminen on erittäin tärkeää. Työelämän ulkopuolella ihmisten itsensätoteuttamisen tarve ja nautiskelu mahdollistavat uusien hyvinvointi-, matkailu- ja elämyspalveluiden tuottamisen. Terveyspalveluissa tärkeää olisi siirtyä hoitavasta toiminnasta ennaltaehkäisyyn. Toinen terveyspalveluiden tulevaisuuden haaste tulee olemaan vanhustenhuolto. Alalla ajankohtaista: - Työhyvinvointi - Kuluttajakäyttäymisen muutokset - Väestörakenteen muutokset - SOTE - Liikunta- ja hyvinvointipalveluiden suosion kasvu - Digitalisoituminen 6.2. Työhyvinvointi Vastuu työntekijän hyvinvoinnista ja sen kehittämisestä on sekä työntekijällä itsellään että työnantajalla. Työterveyshuolto vastaa työkyvyn, työterveyden ja työhyvinvoinnin ylläpitämisestä. Työhyvinvointia tukevat työsuojeluhenkilöstö ja luottamusmiehet. Työhyvinvoinnin edistäminen tulisi olla johdon strateginen päätös ja tapahtua johdon, esimiesten ja työntekijöiden yhteistyönä. Hyvinvoiva henkilöstö vaikuttaa suoraan organisaation kilpailukykyyn, tuottavuuteen ja maineeseen sekä näin myös taloudelliseen tulokseen (www.ttl.fi/tyohyvinvointi). 36 Yritykset ovat alkaneet panostamaan työhyvinvointiin enenevissä määrin ja tämä on tuonut alalle paljon uusia yrittäjiä. TYKY- päivien sisältö on liikunnallistunut ja työntekijöitä kannustetaan liikkumaan erilaisin kannustimin. Tulevaisuudessa sisältöön tultaneen lisäämään henkisen ja sosiaalisen työkyvyn, työyhteisöjen toimivuuden ja ikääntyneen työkyvyn ja osaamisen tukeminen. Yhtenä mahdollisuutena on lähteä Kokkolan omalla projektilla mukaan Parasta työelämää 2020- hankkeeseen. Työelämä 2020 -hankkeen tavoite on nostaa Suomen työelämä Euroopan parhaaksi seuraavassa kuudessa vuodessa. Sen perusajatus on, että Suomen kilpailukyvyn perustana ovat hyvin toimivat, tulokselliset ja uutta työtä luovat työpaikat (www.tyoelama2020.fi). Parasta työelämää Kokkolassa 2020 -projekti osallistaa alueen yrittäjiä lähtemään mukaan kehittämään alueellisesta työhyvinvointia. Työhyvinvointiin panostaminen tulee tulevaisuudessa luomaan uusia mahdollisuuksia yrittämiseen myös Kokkolassa. Toisaalta yrityksiä tulisi tiedottaa työhyvinvoinnin eduista ja luoda pohja alueen työvoiman työiän nostamiselle. Työhyvinvoinnin yhtenä etuna on sen kaksiosainen hyöty; ihmiset voivat paremmin ja liiketoiminnasta kertyy valtiolle verotuloja. Keskeistä: - Luennot/seminaarit - Työterveyshuolto - Tyky-päivät 6.3. Terveys- ja sosiaalipalvelut Väestörakenteen muutos tulee lisäämään terveysalan palveluiden kysyntää. Erityisesti vanhustenhuollon järjestäminen ja etäisyysongelmien ratkaiseminen on tulevaisuudessa elintärkeää. Yksityisten tuottamia palveluita tulisi pyrkiä lisäämään ja samalla julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä tehostamaan. Yksityisten palveluiden tuottajat eivät saa kuitenkaan olla pelkästään julkisen puolen hankintojen varassa. Toimiva yhteistyö yksityisen ja julkisen sektorin välillä on ennen kaikkea potilaan etu. Ihmisten omaehtoisten ja omakustanteisten terveyspalveluiden määrä lisääntyy jatkuvasti kuluttajakäyttäytymisen murroksen myötä. Samanaikaisesti hyvinvoinnin merkitys ihmisten arvomaailmassa kasvaa koko ajan. Liikunta- ja terveyspalveluiden liiketoiminta on jatkuvassa kasvussa. Digitalisoituminen mahdollistaa palveluiden tuottamisen ja käyttämisen sähköisesti, joten suuri osa palveluista on käytössä joka paikassa. Toisaalta alojen sääntely ja luvanvaraisuus hidastavat terveyspalveluiden määrän kasvua. Alalla on kuitenkin hyvä olla pätevyysvaatimukset työntekijöille ja palveluntarjoajille, jotta palvelun laatu pysyy korkeana. Terveysteknologia tuo myös jatkuvasti uusia mahdollisuuksia terveydenhuoltoon. 37 Palvelusetelin käyttöönotto ja hyödyntäminen alueella on hyvä selventää yrittäjille, jotta väärinymmärryksiltä vältytään. Keskeistä: - Sairaanhoitopalvelut - Sairauksien ennaltaehkäisy 6.4. Terveysteknologia (LifeScience) Life science -ala rakentuu bio-, terveys- ja hyvinvointialasta sekä näiden teknologiayrityksistä ja palvelutuottajista. Terveyden ekosysteemi perustuu ict- ja life science -alan osaamiseen, joka kietoutuu ihmisen ympärille hyvinvointia lisäävänä järjestelmänä. Yleisesti ekosysteemiin kuuluvat yritykset ja organisaatiot toimivat esimerkiksi lääketutkimuksen, terveydenhuollon palveluiden, lääketieteellisen tutkimuksen, funktionaalisten elintarvikkeiden, biokemian, hyvinvointipalveluiden ja mikrobiologian aloilla. Sen tavoitteena on palvelujen ajasta ja paikasta riippumaton saavutettavuus, sujuva tiedonkulku, sairauksien ennaltaehkäisy, ihmisten sitouttaminen hyvinvoinnistaan huolehtimiseen sekä yksilöllisyyden huomioiminen. Lyhyesti Life Sciences viittaa terveyssovelluksiin ja terveyteen liittyvään liiketoimintaan. Keskeistä: - Terveyteen liittyvät sovellukset ja teknologiat Hyvinvointipalvelut Lääketeollisuus Puhtaat elintarvikkeet (luomu) + lähiruoka Ohjelmistot ja eHealth ratkaisut Bioteknologia 6.5. Hyvinvointi-, terveys- ja liikuntapalvelut Liikunta-aloilla on enemmän nuoria kasvuyrityksiä kuin muilla aloilla, mainitaan TEM:n raportissa 20/2014. Ala on myös voimakkaassa nousussa viime vuosien taantumasta huolimatta. Liikuntaliiketoiminnan kasvu on kansantalouden kannalta erittäin hyvä asia, koska samalla valtio saa verotuloja ja ihmiset liikkuvat enemmän. Liikuntapalvelut on hyvin laaja käsite, joten se sisältää myös jo mainittuja aloja. Liikunta-alalle on mahdollista luoda täysin oma klusteri Kokkolan alueella tai sisällyttää se terveyden ja hyvinvoinnin tai lifescience klusteriin. 38 Alla on Tem:n raportissa oleva kaavio liikuntaliiketoiminnasta. Ympyröidyillä aloilla nähdään em. raportin mukaan suurin kasvupotentiaali. Kuva 15. Liikunta-alan liiketoimintamahdollisuudet ja suurin kasvu potentiaali (ympyröity). Keskeisiä palveluita: - Hieronta-, fysioterapia- ja muut kuntoutuspalvelut - Liikuntatapahtumat - Koulutus- ja konsultointipalvelut - Liikuntapaikat ja kuntosalit yms - Mittaus ja testaus - Ohjelmistopalvelut ja sovellukset Kauppa, rakentaminen ja talous voidaan myös liittää osaltaan liikuntapalveluihin kuten ylemmässä kuvassa. 39 Kokkolassa liikuntapalvelut ovat melko helposti saavutettavissa. Kuntosaleja on runsaasti ja uusia yrittäjiä on tullut alalle. Liikuntapalveluita on myös tuotu paremmin näkyville (esim. iltatorilla ja meripuistossa ryhmäliikuntatunnit). Kaupunki voisi kannustaa yrittäjiä panostamaan työntekijöiden vapaa-ajan liikuntaan ja jälleen osaltaan pidentää ja parantaa työkykyä. Parasta työelämää Kokkolassa 2020 istuu myös liikuntapalveluiden kehittämiseen. 6.6. Elämyspalvelut ja hyvinvointimatkailu Ihmisten kasvava tarve nauttia vapaa-ajasta tuo uusia mahdollisuuksia myös matkailun rintamalle. Kokkola ei ole ollut matkailijoiden ykköskohde Suomessa, mutta kokemisen arvoisia nähtävyyksiä Kokkolasta kuitenkin löytyy. Perinteisesti Kokkola on ollut tunnettu Tankarin saaresta ja Neristanin vanhasta kaupungista. Perinteisten nähtävyyksien lisäksi Kokkolassa olisi mahdollisuuksia ostos- ja hyvinvointimatkailuun sekä elämysmatkailuun. Elämysmatkailun saralla ainakin merta ja monimuotoista luontoa olisi mahdollista hyödyntää luontomatkailusta kiinnostuneille. Ostosmatkailusta kerrotaan enemmän seuraavassa kappaleessa. Hyvinvointimatkailussa olisi mahdollista hyödyntää Vesiveijaria ja keskustan hotelleja. Erityisesti eläkeläisille suunnattuun matkapakettiin voisi sisältää hyvinvointipalveluja, majoituspalveluja, Neristanin kierrosta, ostoskierrosta yms. Myös saaristomatkailua tulee kehittää ja pyrkiä luomaan uusia palvelupaketteja esim. melontaan, retkeilyyn, kalastukseen, luonnon tarkkailuun (esim. lintujen bongaus) ja veneilyyn liittyen. Tähän tulee löytää uusia yrittäjiä ja palveluntarjoajia. Yhteistyötä myös yhdistysten ja järjestöjen kanssa voisi näiden palveluiden tuottamisessa kehittää. Matkailutuotteiden ja – pakettien kehittämiseen ja yritysten aktivoimiseen voisi suunnata myös kehittämisresursseja esim. Leader-ohjelmasta. 6.6.1. Kulttuuri- ja Tapahtumamatkailu Tapahtumat vaikuttavat alueellaan taloudellisesti, sosiokulttuurisesti ja imagollisesti, mutta tapahtumia hyödynnetään Suomessa toistaiseksi heikosti matkakohteiden ja imagojen rakentamisessa. Näin myös Kokkolassa. Venetsialaiset ovat kärkitapahtuma Kokkolassa, jonka valtakunnallista tunnettuutta tulee edelleen vahvistaa. Myös tapahtuman matkailullista aspektia tulee korostaa ja luoda esim. ryhmämatkapaketteja tapahtuman ympärille. Myös muita kulttuuritapahtumia kuten Talviharmonikkaa ja –tansseja, Kokkolan Oopperaa, Chydenius-seminaaria, Mustakari Memories, Lohtajan kirkkomusiikkijuhlat, jne tulee hyödyntää Kokkolan imagon rakentamisessa. Myös valtakunnallisia urheilutapahtumia ja kokoustapahtumia on hyvä saada Kokkolaan. 40 6.6.2. Nuorisokeskus Villa Elba Nuorisokeskuksen erityisosaamista on nuorisotyö ja se on OPM:n tukema ja valvoma valtakunnallinen nuorisokeskus. Keskus tarjoaa ihanteelliset tilat leirikoulujen pitämiseen ja järjestää vuosittain useita kansainvälisiä nuorisoleirejä. Keskus järjestää myös yrityksille monipuolista ohjelmaa puolen tunnin virkistyshetkistä koko päivän kestäviin paketteihin. Ohjelmat toteutetaan Villa Elban lähiympäristössä tai muualla. Ruokapalvelut, saunat ja kokoustilat löytyvät Villa Elbasta. 6.6.3. Saaristomatkailun kehittäminen Kokkolan rannikko on monipuolisen vaihteleva ja kaunis. Luonnonkaunis Lohtajan Vattajanniemi ja sen edustalla oleva Ohtakarin saari palvelevat monipuolisesti ja ympärivuotisesti kaikkia luonnossa liikkujia. Vattajanniemen hietikot kuuluvat PohjoisEuroopan edustavimpiin dyyniluontokohteisiin ja ovat Suomen laajimmat ja luonnontilaisimmat. Avointa, yhtenäistä hiekkarantaa on yli 15 km. Hiekkarantaa reunustavat avoimet ja rantavehnää kasvavat dyynit, niiden takaiset avohietikot sekä paikoin jopa lehtomaisen rehevät metsittyneet dyynit antavat alueelle oman erityispiirteensä. Tankarin majakkasaari sijaitsee avomeren äärellä noin 15 km Kokkolan satamasta luoteeseen. Tankar (noin 22 ha) on Kokkola-Pietarsaaren välisen saariston pohjoisin metsäinen saari ja se kuuluu Luodon saariston Natura-2000 alueeseen. Kokkolan kaupungin omistama saaren eteläosa on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi. Kokkolan eteläosan Öjan kylän ranta-alue on kivikkoisempaa ja karumpaa mutta kaunista ja siellä kulkee hienoja ulkoilureittejä kuten Öjan saaristopolku ja Håkin lenkki ja Knivsundin saaristoreitti. Saaristomatkailun kehittäminen on uudenlaisen matkailupalvelun kehittämistä Kokkolan alueella. Palveluntarjoajien kartoitus ja maa- ja vesialueiden omistus- ja käyttöoikeuskysymykset tulee selvittää ja luoda näiden pohjalta mahdollisimman monimuotoisia ja ympärivuotisia saaristomatkailun paketteja. 6.7. Kauppa ja palvelut Kokkola on Keski-Pohjanmaan maakuntakeskus ja toimii samalla kaupan ja palveluiden keskuksena. Ihmisiä tulee ympäri maakuntaa ja sen lähialueilta Kokkolaan hoitamaan päivittäiset asiointinsa. Tulevaisuudessa on pystyttävä turvaamaan keskustan palvelut ja erikoisliikkeet sekä keskustan viihtyvyys. Keskustan kehittäminen on yksi tärkeimpiä teemoja lähitulevaisuudessa. Toinen tulevaisuuden haaste tulee olemaan kuluttajakäyttäytymisen muutokset ja niihin reagointi. Kaupan ja palveluiden osalta tulevaisuussuuntautuneisuus, sen ennakointi ja siihen varautuminen ovat keskeisessä roolissa tulevaisuudessa menestymiseen. - Tukku- ja vähittäiskauppa Palvelutoiminta (kampaamot, kauneushoitolat, pesulat yms) Majoitus- ja ravitsemustoiminta 41 6.8. Keskustan kehittäminen Keskustan kehittäminen, sen elinvoiman ja viihtyisyyden turvaaminen on tärkeää lähitulevaisuudessa. Heinolan alue automarketteineen vie ihmisiä pois keskustasta ja Isokadulta. Erityisesti Isokadun erikoisliikkeet ovat vaarassa, elleivät ne ole valmiina mukautumaan tulevaisuuden haasteisiin. Osa yrittäjistä katsoo verkkokaupan uhkaksi, osa näkee siinä myös mahdollisuuksia. Tosiasia on, että yrittäjät, jotka pystyvät kääntämään verkkokaupan muodostaman uhan mahdollisuudeksi ja sopeutuvat siihen, selviytyvät. Tulevaisuus vaatii siis innovointia ja uusia ideoita yrittäjiltä, mutta myös kaupungin tehtävä on tukea tätä prosessia. Isokadun kehittäminen ja ilmeen uudistaminen olisi yksi tukimuoto tähän prosessiin. Tyhjät kiinteistöt ja liiketilat pitäisi saada käyttöön, jottei autioituminen jatkuisi. Keskustan kehittämisen ympärille olisi mahdollista luoda uusi kaupan ja palveluiden verkosto, jossa keskustaa päästäisiin kehittämään yhteistuumin. Yhteistyö aloitetaan vuoden 2015 aikana toteutettavalla Keskustan kehittämisen – teemavuodella, jota Kosek koordinoi. Tavoitteena on kuluttajakäyttäytymisen muutoksen ymmärtäminen, palvelumuotoilun tavoitteet ja tarkoitus sekä keskustan kiinteistöjen ja vuokralaisten vuoropuhelun aktivointi. 6.9. Kaupan ja palveluiden verkosto (City Kokkola, Kauppakeskusta tms.) Kuten aiempiin klusteriaihioihin, myös kaupan ja palveluiden verkostoon tarvitaan koordinoija, joka ottaa vastuun kehittämisestä. Yrittäjiltä saadun palautteen perusteella edellinen kehitysprojekti jäi pahasti vaiheeseen ja tulokset jäivät vähäisiksi. Tärkeää olisi saada yrittäjät, vastuutaho ja kaupunki saman pöydän ääreen ja pohtia yhteistyössä mahdollisuuksia. Näin perustelut puolin ja toisin voitaisiin jakaa kasvotusten ilman välikäsiä. Tilaisuus voisi kulkea vaikka tulevaisuusverstaan nimellä ja siellä hahmoteltaisiin tulevaisuuden Isokatu ja mietittäisiin millä toimenpiteillä siihen päästään. Tilaisuudessa voitaisiin jakaa vastuualueet yrittäjien, kaupungin ja mahdollisten hankerahoittajien välillä. Toinen verkoston tehtävä olisi yhteisten seminaarien ja koulutusten järjestäminen. Yrittäjiä voisi kiinnostaa erityisesti sosiaalisen media mahdollisuudet, tulevaisuuden asiakaspalvelu, palvelumuotoilu sekä liiketoiminnan järjestelmällinen suunnittelu. Klusterin vastuutaho olisi vastuussa koulutustilaisuuksien järjestämisestä ja markkinoinnista. Tärkeää olisi saada yrittäjät osallistumaan. Pienten erikoisliikkeiden erottautumiskeino tulee olemaan asiakaspalvelu. Kuluttaja toivoo tulevaisuudessa entistä henkilökohtaisempaa kontaktia ja palvelua ja on valmis maksamaan siitä. Asiakaspalveluun liittyy myös aukioloajat ja ihmisten rytmien mukaan toimiminen. Henkilökohtaisen palvelun lisäksi asiakkaat haluavat asioida 42 silloin kun siihen on aikaa, ei silloin kun liike on määritellyt aukioloajat. Tähän tietysti vaikuttaa sääntely yms. säännöt. 6.10. Ostosmatkailu, ravitsemus- ja majoituspalvelut Kokkola kaupankeskuksena vetää puoleensa paljon kuluttajia ympäri maakuntaa. ”Kokkolasta parasta palvelua” teemalla kaupunki voisi erottautua hyvän palvelun keskuksena, jota tultaisiin hämmästelemään kauempaakin. Kokkolassa on paljon erikoisliikkeitä, joilla on paljon potentiaalia. Isokatua kehitettäessä erikoisliikkeiden määrä toivottavasti kasvaa. Majoituspalvelut on helppo järjestää ydinkeskustasta. Majoitusta tarjoavien yritysten kanssa voisi lanseerata ostospaketteja. Majoituskapasiteetti mahdollistaa suurempienkin kokousten ja seminaarien järjestämisen. Kokous-Kokkola teema vaatii kaupungintalon ja muiden palvelua tarjoavien tahojen kokoustekniikan pitämistä ajan tasalla. Kokkola soveltuu erittäin hyvin eläkeläisten kohderyhmään. Eläkeläisillä on nykyään enemmän rahaa käytössään. Eläkeläisten lisäksi lapsiperheet voisivat olla yksi kohderyhmä. Varsinkin kokoperheen tapahtumien yhteydessä kaupunkiin tulee paljon perheitä, jotka kuluttavat aikaansa mm. shoppailemalla. Nuorten houkuttelu kaupunkiin erilaisin tapahtumin voisi johtaa kiinnostuksen/tietouden lisääntymiseen, joka puolestaan saattaisi johtaa kolmannen asteen koulutukseen hakeutumiseen Kokkolaan. Keskeisiä toimenpiteitä: - Keskustan kehittäminen - Yhteistyön lisääminen yrittäjien kesken - Yhteiskoulutukset o some o palvelumuotoilu o asiakaspalvelu o mukautuminen asiakaskäyttäytymisen muutoksiin Terveydenhuollon, kaupan ja palveluiden osalta nostaisin työhyvinvoinnin, lifesciencen, vanhuspalvelut ja keskustan kehittämisen kärkihankkeiksi. Parasta työelämää Kokkolassa 2020 olisi luonnollinen jatke työ- ja elinkeinoministeriön työelämä 2020 hankkeelle. Lifescience on monissa kansallisissa kehitysohjelmissa kärkenä. Mikäli alueelta löytyy alan toimijoita riittävästi, jotta verkostoa voidaan rakentaa näiden välille, nostaisin myös lifesciencen yhdeksi kärjeksi. Lifescienceiksi voisi Kokkolan alueella kutsua kaikkea terveyteen, liikuntaan ja hyvinvointiin liittyvää. Keskustan kehittäminen on kaupan ja palveluiden osalta erittäin ajankohtaista. Keskustan viihtyvyyttä ja elinvoimaa pidettiin myös tärkeänä asiana houkuteltaessa työntekijöitä Kokkolan ulkopuolta. Kaupungin tulee ottaa aktiivinen rooli toimitilojen saamiseksi käyttöön. 43 Keskeisintä terveys/hyvinvointi/kauppa/palvelut - ”Parasta työelämää Kokkolassa 2020” o Työhyvinvoinnin kehittäminen o Tuottavuuden parantaminen työhyvinvointia lisäämällä - Vanhuspalvelut o Ikääntyvä väestö ja kasvava varallisuus mahdollistavat uusien palvelujen käyttöön oton o Yhteistyön tehokkaampi koordinointi julkisen ja yksityisen välillä o Palveluiden saatavuuden turvaaminen - LifeScience o Terveysteknologiat o Lääketeollisuus o Hyvinvointi ja liikuntapalvelut o Bio (mahdollisesti osa kemiaa) - Keskustan kehittäminen o Isokadun liiketilojen hyödyntäminen o Yrittäjien koulutus o Tiiviimpi yhteistyö o City Kokkolan rooli 6.11. Rahoituselementit Elinkeino-ohjelman toteuttamiseen on käytettävissä sekä julkisia että yksityisiä rahoitusmahdollisuuksia. Julkisia rahoitusmahdollisuuksia ovat EU-osarahoitteiset kehittämis- ja toimintaympäristötuet, joita sekä kaupunki ja sen konserniyhtiöt voivat hakea mm. maakunnan liitolta ja ELY-keskukselta. Yritykset voivat myös hakea omiin investointi- ja kehittämishankkeisiin EU-osarahoitteista kehittämistukea ELY-keskukselta. Tuen osuus voi olla maksimissaan 35 % investointikustannuksista ja 50 % kehittämiskustannuksista. Lisäksi Tekes myöntää kansallista kehittämistukea yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. Tuen osuus voi maksimissaan olla 80 % kustannuksista. Yrityksillä on myös mahdollisuus saada tukea henkilökunnan kouluttamiseen, työturvallisuuden ja työsuojelun parantamiseen sekä työssä jaksamisen edistämiseen. 44 Palveluseteli Palvelusetelillä tarkoitetaan kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen saajalle myöntämää sitoumusta korvata palvelujen tuottajan antaman palvelun kustannukset kunnan ennalta määrittelemään arvoon asti. Palveluseteli on yksi tapa järjestää kunnan vastuulle kuuluvia sosiaali- ja terveyspalveluja. Tulevan sote-uudistuksen myötä myös Kokkolassa voidaan pohtia palvelusetelijärjestelmän laajentamista. 7. KOSEK osana kaupunkikonsernia Kosek on kaupungin elinkeinopalvelujen keskeinen toteuttaja ja toimeenpanija. Kosekin näkyvyyden lisääminen ja tunnettuuden parantaminen liittyvät kaikkiin edellä mainittuihin aloihin klusterista riippumatta. Yrittäjät toivovat lähestyttävyyden helpottamista ja entistä parempaa esillä oloa. Yrityspalveluihin toivotaan laajalti yhden luukun periaatetta, jota Kosek voisi koordinoida. ”Ensin yhteys Kosekiin”, slogania voitaisiin tehdä tutummaksi kaupunkikuvassa. Yrittäjät oppisivat, että oli huoli mikä hyvänsä, on yksi paikka, josta ohjataan eteenpäin tarpeiden mukaan. Tasapaino suurempien vientiä harjoittavien yritysten ja pienten erikoisliikkeiden välillä on tärkeää löytää. Kaikille yrityksille on lähtökohtaisesti taattava yhtäläiset palvelut koosta riippumatta, tarpeiden mukaan on kuitenkin mukauduttava yritysten tarpeisiin. Kosekilla katsotaan olevan myös tärkeä rooli yritysten aktivoimisessa mukaan kaupungin kehitystoimintaan. Yrityspalveluiden roolitus tällä hetkellä: Kokkolan Yliopistokeskus Chydenius ja Centria ammattikorkeakoulu ja Ketek – TKI KOSEK – Yrityspalveluiden tarjoaminen Centria ammattikorkeakoulu ja Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä, aikuiskoulutus – Koulutus ja valmennus Tapahtuma- ja hanketiedottaminen sekä yhteistyömahdollisuuksista kertominen on koettu liian monilähteiseksi. Yritykset toivoivat selkeämpää tiedottamista mielellään yhdestä paikasta, joka kattaisi kaikki yrityspalveluiden tarjoajat. Yritysten toiveissa oli myös ns. hankekäsikirja, josta löytyisi tiivistettynä kaikki mahdolliset yritystukea myöntävät tahot ja tuen myöntämisperusteet 45 Kosek alueellisena kehitysyhtiönä on koko elinkeinokentän edunvalvoja ja kehittäjä. Tärkeää on taata palvelut kaikille niitä tarvitseville, mutta samalla palvelutarjonnan priorisointi tuo tehokkuutta toimintaan. Kansainvälistä apua liiketoimintaan tarjotaan erityisesti niille yrityksille, jotka ovat ulkomaan kaupasta kiinnostuneita. Yrityskehityspalveluja on saatavissa mm. - Yrityksen perustamisessa ja aloittamisessa, Ensimmäisen työntekijän palkkaamisessa, Kasvussa ja investoinneissa Teknologian kehittämisessä Toimitilojen laajentamisessa ja/tai etsinnässä Omistajanvaihdoksessa Rahoituksen kokoamisessa Innovaatioiden suojaamisessa Kansainvälistymisessä Valtionhallinnon kehittämispalveluiden hakemisessa Aluemarkkinointi on vahvasti myös Kosekin vastuulla. Kosekin ja Kokkolan Matkailu Oy:n osittainen fuusio 2015 vuoden alusta mahdollistaa tämän työn entistä paremmin. Fuusiossa Kosekiin yhdistettiin matkailuneuvonta, matkailumarkkinointi, yleinen aluemarkkinointi ja tapahtumat. Matkailu Oy:n toiminnaksi jäi edelleen varustamoliiketoiminta eli m/s Jennyn liikenne, ryhmämatkamyynti, lipun myynti sekä kokous- ja konserttipalvelut. Aluemarkkinoinnissa toivotaan hyödynnettävän alueen kärkiosaamista ja tunnettuja yrityksiä entistä enemmän. Positiivisten asioiden uutisointia ja esille tuontia ehdotettiin yhtenä keinona alueen tunnettuuden nostamiseen. Elinkeinomahdollisuuksien tarjoaminen Kokkolasta sijoittumista pohtiville yrityksille sisältyy jatkossakin Kosek:n rooliin. Yrityspalveluissa kaupungilta toivottiin yhden luukun periaatetta. Kaupungintalolla asioidessaan asiakkaat toivovat selkeää ohjausta, missä asian saa hoidettua. Käsittelyaikojen asettamista keskiarvokäsittelyaikojen alapuolelle ehdotettiin kilpailuvaltiksi muita kaupunkiseutuja vastaan. Kosek: - Näkyvyyden lisääminen ja asioimiskynnyksen madaltaminen - Kokkolan kärkiosaamisen hyödyntäminen aluemarkkinoinnissa - Yrityspalveluiden roolien määrittely ja yrityspalveluiden koordinointi - Sama palvelutaso kaikille yrityksille - Yhteinen hanketiedottaminen kaikkien yrityspalveluita tuottavien toimijoiden kanssa 46 Kaupunki: - Palvelualttius -> kaupunki mahdollistajana ei rajoittajana - Käsittelyaikojen lyhentäminen 8. Liitteet 8.1. Yrityksiltä saatuja kehitysideoita Yrityshaastatteluita toteutettiin yhteensä n. 25 kpl. Ajatuksia ja ideoita haastatteluista kertyi melko paljon. Osa haastatteluista oli aktiivisempia ideoinnissa kuin toiset. Alle on kerätty näitä kehitysideoita. Esimerkkejä onnistuneista hankkeista: - Hitsausprojekti ammattiopiston kanssa -> yritys rekrytoi sen ansiosta kiinalaisia hitsaajia - Asuntomessut Kokkolassa -> Suurtapahtumia toivottiin lisää Kokkolaan varsinkin kaupan ja palvelun alalla - Meeting Point - Suurhankkeiden koordinointi - Yhteiset verkostoitumismatkat Kehitysideoita ja uusia toiminta-ajatuksia - Yrityspalveluiden tarjoajien selkeämpi roolitus - Yhteinen hanketiedottaminen yrityspalveluiden tarjoajilta - Valmiiden palvelukonseptien ja tuote-palvelukokonaisuuksien kehittäminen - Matkailun ja Kosek:n roolit selviksi alueen markkinoinnissa - Tapahtuma-areena Kokkolaan (viihde, urheilu, messu yms tapahtumat) - Kokous-Kokkolan imagon ylläpito ja markkinointi sekä kokoustekniikan pitäminen ajan tasalla - Alueen kärkiosaamisen nostaminen mukaan aluemarkkinointiin - Aluekäsityksen ja yhteisen markkinoinnin ulottaminen Power Park-Vaasa-PietarsaariKokkola-Kalajoki-Oulu - Opiskelutapahtumat Kokkolaan voisi saada nuoria kiinnostumaan Kokkolasta - Lisää koulutustilaisuuksia alueelle - Kärkialojen koulutus pyrittävä pitämään alueella 47 - Miten saada yritykset kiinnostumaan oman osaamisensa kehittämisestä? - Osallistaminen järjestettyihin tapahtumiin esim tehokkaammalla tiedottamisella ja ajankohtaisilla aiheilla - Osaamispankki -> Yritykset voisivat pyytää tukea uusien prosessien yms käyttöönottoon yrityksiltä, jotka ovat sen vaiheen jo käyneet - Tiiviimpi yhteydenpito yritysten ja ammattiopiston välillä -> Työelämään valmistavan ja oikeaa osaamista tarjoavan koulutuksen takaaminen, yritysmaailman edustajien hyödyntäminen opintosuunnitelmissa - Koulutusvienti - Tehokkaampi yhteistyö julkisen ja yksityisen sairaanhoidon piirissä etenkin vanhustenhuollossa - Parasta työelämää Kokkolassa 2020 - Teollisuusalueiden parempi esille tuonti ja siisteydestä huolehtiminen - Lupaprosessien käsittelyaikojen lyhentäminen -> kilpailuetu - Teollisuuden jalostusarvon nostaminen Kansainvälistyminen - Vientihaluisten yritysten tukeminen -> halun pitää lähteä yrityksestä itsestään - Yhteiset messumatkat kv messuille - Verkostoitumismahdollisuuksien tarjoaminen - Kulttuurituntemuksen lisääminen tarpeen mukaan - Verkostoitumistilaisuudet, joissa pitkiä aikoja ryhmässä - Vientirengas - Markkina-analyysien laadinta - Kaksikielisenä Ruotsin markkinoiden tehokkaampi hyödyntäminen - Logistiikkaosaamisen parantaminen - Työntekijöiden asenteiden ja valmiuden parantaminen ulkomaille muuttamiseen - Rahoituksen saatavuus Keskustan kehittäminen , kauppa ja palvelut - Sloganiksi ”Kokkolasta parasta palvelua” - Yhteisten koulutustilaisuuksien järjestäminen pienyrittäjille o some 48 o tulevaisuuden asiakaspalvelu o internetin mahdollisuudet erottautumiseen esim. blogit o tuotteistaminen ja palvelumuotoilu o oman liiketoiminnan arvostamisen ja uskon merkitys - Yhteismarkkinointi - Tulevaisuusverstas, jossa kuviteltaisiin tulevaisuuden Isokatu ja mitä toimenpiteitä kehittämiseen tarvitaan - Isokadusta kahvila-/olohuonekatu - Pop-up mahdollisuuksia tyhjiin kiinteistöihin - Ravintolamaailma Maximiin/Komian tiloihin - Maksullisten parkkipaikkojen poistaminen - Tapahtumien tuominen keskustaan - Yhden työntekijän työpanoksen jakaminen useiden yritysten kesken - Lähi-/pientuottajien tuotteiden brändäys - Suurketjujen toiminnan selventäminen lähituottajille - Lähiruokaverkosto kaupungin hankintoihin 8.2. Konserniyhtiöiden hallitusten näkemyksiä - - KV ohjelma laajemmalle alueelle, esim Kase, KOSEK ja Kannus. o Julkiset hankinnat Toimialueen laajentaminen, Kruunupyy, saisi enemmän palvelua saman rahan edestä. Kulttuuri ja vetovoiman yhdistäminen Toimijoiden työnjako, kulunut fraasi, mutta tehtävää on edelleen ja parantamisen varaa. o Viestinnällinen juttu. Keskustan kehittäminen, ensivaikutelma Kokkolasta ristiriitainen, kaupunki sinänsä siisti mutta esim pohjoisesta tultaessa ”järkyttävä”. Tuloväylien imago Ollaan aika yksin isot kilpailijat ”kaukana”, Vaasa, Seinäjoki, Jyväskylä ja Oulu. Tapulikaupungin oikeudet, juhlavuosi. Asiat eivät loistavasti, mutta eivät huonostikaan. MEGA luokan vetovoimatekijä työn alle, IKEA Palvelutuotanto ketjuksi, esim matkailupalvelut. Isojen toimijoiden harkitessa sijoittumista ei ole tontteja. 49 - - - - - Yritysten välinen verkostoituminen vaatii edelleen töitä. Matkaketjut, saavutettavuus, www,ckj,fi Yritysten verkostoituminen, suurhankkeet, vertaa steeldone. Yrittäjyyskasvatus tulee Torkinmäelle, kouluilla yrittäjyyskasvatus ihan ok. Yrityskylän kosneptin jatko, yrityksen kertomaan kouluihin toiminnasta. Puhuttaisiin parhaista veneistä, ei rajoiteta moottoriveneisiin. PK-sektorin suuntaan kasvun rakentaminen ja millaista apua tarvitaan, Tulevaisuuden kärkiteemoja: o Litiumin arvoketju o Tuulivoima o Tulevaisuuden polttoaineet ja niiden kehittäminen sähkö, vety, bio jne Merimatkailun kehittäminen Miten säilytetään olemassa olevat toimeliasuus ja parannetaan kilpailukykyä? o TKI toiminta tulisi ohjastaa tähän suuntaan varstaamaan alueen tarpeita. o Omista ihmisistä erityisasiantuntijoita o Vahvistaa edelleen aikusopiskelua Integroida alueeseen nopeasti ja tehokkaasti paluumuuttajat sekä maahanmuuttajat. o Maahanmuuttajien osalta erityisen kriittistä on kieliosaamisen nopea ja tehokas parantaminen. o Tulee luoda integraation edellytyksiä Miten rakennetaan teollisuuden vetovoimaa? Hyödyntämällä kasvojansa pessyttä satamaa. Osaamisen hyödyntäminen. MITTAREITA: o Vetovoimatutkimukset o Yritysten määrän kehittyminen o Yrityskoon kehittyminen, työpaikat ja liikevaihto o Korkeakoulutettujen määrä o Yli 55 vuotiaiden yrittäjien määrä ja sen kehittyminen, asetetaan tavoitetaso. o Turvallisuus ja sen mittaaminen, esim teollisuuden toimintamallien mukaisesti Jokaisen organisaation tulisi kertoa 1 hyvä asia Kokkolasta ja itsestään, tästä saataisiin kasattua hienoa materiaalia ja erilaisia vahvuustekijöitä.
© Copyright 2024