1. No category

Sosiaali- ja terveyslautakunta § 85
15.04.2015
Perustelut Kokkolan terveyskeskussairaalan uudisrakennushankkeelle
Motiveringar till nybyggnadsprojektet hälsocentralsjukhuset i Karleby
356/10/03/02/2015
SosTe § 85
Valmistelijat: terveyspalvelujohtaja Ilkka Luoma puh. 044 7307 628, tekninen johtaja Pauli
Piiparinen puh. 044 7809 331 ja vs. hoitotyön palvelupäällikkö Ritva Jämsä puh. 044 7307
901
1. Johdanto
KH (16.3.2015 § 162) edellytti toimialoilta rakennemuutosselvitysten
tekemistä tammikuun loppuun mennessä 2015. Rakennemuutosesityksiä ja – selvityksiä käytiin läpi kaupunginhallituksen seminaaripäivässä 18.2.2015. Rakennemuutosselvitysten toteuttaminen on pitkäjänteistä toimintaa. Vaikutuksia haetaan 0-5 vuoden aikavälillä.
Rakennemuutosten kautta saatavilla säästöillä on katettava paitsi
nykyisen palvelurakenteen kustannus- ja rahoituspaineet niin myös
tuleva palvelutarpeen kasvu, ikärakenteen muutos, kustannustason
nousu ja kestävyysvaje.
Toimialoille on annettu tehtäväksi valmistella kaupunginhallitukselle
huhtikuun loppuun mennessä kolme tärkeintä rakennemuutostoimenpidettään, joiden toteutus alkaa heti tänä vuonna. Yksi sosiaalija terveystoimen pidemmän aikavälin suunnitelma on uuden terveyskeskussairaalan rakentaminen ja vanhan terveyskeskussairaalan peruskorjaaminen mm. hyvinvointineuvolan ja kuntoutuspalveluiden
käyttöön.
Muista sosiaali -ja terveystoimelta edellytetyistä rakennemuutostoimenpiteistä tehdään sosiaali- ja terveyslautakunnan kautta kaupunginhallitukselle omat pykälänsä.
2. Kokkolan terveyskeskussairaalan osastojen ja Teerijärven
osaston nykytilanne
Toiminta
- Kokkolan terveyskeskussairaala, joka sijaitsee päivystävän keskussairaalan läheisyydessä sairaalanmäellä, tuottaa perus-terveydenhuollon osastopalveluja Kokkolan kaupungin ja Kruunupyyn kunnan
asukkaille sekä tarjoaa sen lisäksi AVH (aivoverenkiertohäiriö)– potilaiden subakuuttiin kuntoutuksen palvelua oman väestönsä lisäksi
Jyta- alueen ja Reisjärven asukkaille.
- Kokkolan osastoilla on 90 potilaspaikkaa ja 2 ylipaikkaa/ osasto.
Teerijärven 18-paikkaisella osastolla (1.6.2013 lähtien) hoidetaan lähinnä kruunupyyläisiä ja tarvittaessa myös kokkolalaisia potilaita.
Osastoille tulee potilaita päivystyksestä, avovastaanotoilta sekä erikoissairaanhoidosta. Kaikki osastot toimivat päivystysosastoina, jolloin potilaita tulee osastoille ympäri vuorokauden kaikkina viikonpäivinä. Osastot ovat profiloituneet tiettyjen potilasryhmien hoitoon siltä
osin kuin se päivystysosastoilla on mahdollista.
Osastot ovat profiloituneet seuraavasti:

Osasto 1: akuutit sisätautipotilaat painopisteinä akuutit
infektio-, keuhko- ja diabetespotilaat sekä psykogeriatriset
terveyskeskussairaalatasoista hoitoa vaativat potilaat

Osasto 2: akuutit sisätautipotilaat, painotus sydänpotilaat,
myös infektio ja keuhkopotilaita. Lisäksi osastolla toimii 3paikkainen saattohoitoyksikkö. Saattohoitopotilaiden määrä
vaihtelee, joinakin ajankohtina saattohoidossa voi olla yhtä
aikaa jopa 10 potilasta.

Osasto 4: suuntautunut neurologisten ja ortopedisten potilaiden
kuntoutukseen. Osastolla toteutetaan AVH- potilaiden
subakuuttia keskitettyä kuntoutusta.

Teerijärven osasto: lyhytaikaista akuuttihoitoa tarvitsevat
infektio-, sisätauti- ja kuntoutuspotilaat.
- Kokkolan terveyskeskuksen osastojen käyttöaste vaihtelee 102109 % välillä (v. 2011-2014), Teerijärvellä se oli v. 2014 97 %. Potilaat ovat monisairaita ja moniongelmaisia ja suurin osa heistä kuuluu
raskaimpiin hoitoisuusluokkiin (v. 2014 95-99 %), jolloin suurin osa
potilaista on joko täysin tai osittain autettavia päivittäisissä toiminnoissaan.
- Vuonna 2014 oli hoitopäiviä Kokkolassa 34 500 ja Teerijärvellä 6
400. Keskimääräinen hoitoaika oli 16 vrk. Hoitojaksoja oli Kokkolassa 2 086 ja Teerijärvellä 404.
- V. 2014 terveyskeskussairaalan osastopalvelua käytti 3,6 % kokkolalaisista (peittävyys). Asiakkaista suurin osa (26,5 %) oli yli 74-vuotiaita. Palvelun toistuvuus (hoitojaksoa/ potilas) oli keskimäärin 2,28
kertaa.
- Kokkolan osastojen vuosibudjetti on n. 10,8 miljoonaa, josta n. puolet on henkilöstömenoja. Henkilöstöön kuuluu lääkäreitä, sairaanhoitajia, perus-/ lähihoitajia, osastonsihteereitä ja sijoittajasairaanhoitaja. Päivittäin tehdään tiivistä yhteistyötä terapiahenkilökunnan ja
sosiaalityöntekijän kanssa. Henkilöstön määrä yksiköittäin ja ammattiryhmittäin oheisaineistona.
Tilat
- Terveyskeskuskiinteistö on valmistunut v. 1978. Rakennuksessa
on todettu vuosien saatossa vesi- ja viemärivuotoja välipohjien läpi
kerroksista toisiin. VTT teki v. 2005 tutkimuksen, jossa tarkastettiin
kosteusvauriot ja tehtiin tuloilmakanavan mineraalikuitupitoisuuksien
mittaukset. V. 2013 teetettiin Prodeco Oy:llä sisäilmaa koskeva tutkimus kiinteistössä raportoitujen sisäilmaongelmien vuoksi. Länsi- ja
Sisä- Suomen AVI harkitsi 9.5.2014 päivätyssä kuulemisasiakirjassaan sisäilmaongelmien vuoksi sellaisen päätöksen tekemistä, jolla
Kokkolan terveyskeskus olisi saatettu käyttökieltoon tehosteena 80
000 e uhkasakko. Käyttökiellolta ja uhkasakolta vältyttiin kuulemiseen 11.6.2014 lähetetyllä vastineella. Sosiaali- ja terveyslautakunta
11.6.2014 § 119 oheisaineistona.
- Kiinteistöön on tehty useita korjaustoimenpiteitä useana eri ajankohtana. Viimeisimmät korjaustoimenpiteet tehtiin vuoden 2014 aikana Prodeco Oy:n tutkimuksessa suositeltujen toimenpiteiden pohjalta.
- Huonokuntoisuuden lisäksi nykyiset tilat ovat pohjaratkaisultaan
epäkäytännölliset ja nykyaikaiseen perusterveydenhuollon tasoiseen
akuuttiosastotoimintaan soveltumattomat. 2-3- hengen huoneet ilman saniteettitiloja, aiheuttavat toiminnallista ja taloudellista tehottomuutta. Oheisaineistona Kokkolan terveyskeskuksen
sisäilmaongelmat, tehdyt tutkimukset ja korjaukset.
- Pääterveysasema-rakennuksen laskennallinen jälleenhankintahinta
on arviolta noin 21 M € ja laskennallinen tekninen nykyarvo noin 13
M €. Rakennuksen laskennallinen kuntoluokka on siis noin 62 %, mikä on tyydyttävällä tasolla. Kokkolan kaupunki on asettanut rakennusten kuntoluokitusten vähimmäistavoitetasoksi 75 %. Yleisesti pidetty rakennuksen hyvä kuntotaso on 75 % - 85 %.
Toiminnalliset ongelmat
- Epätarkoituksenmukaiset suuret huoneet, joissa ei ole saniteettitiloja ovat osasyynä hoitoon liittyvien infektioiden huomattavan suureen
määrään verrattuna maan keskitasoon. Jokaisesta hoitoon liittyvästä
infektiosta syntyy n. 7 turhaa hoitovuorokautta ja aiheuttaa sekä
inhimillisesti että taloudellisesti merkittävää haittaa. Hoitoon liittyvistä
infektioista on laadittu selvitys sosiaali- ja terveyslautakunnalle
19.2.2014 § 36. Selvitys oheisaineistona.
- Paitsi infektiot myös muut hoidolliset syyt (saattohoitopotilaat, haasteellisesti käyttäytyvät jne.) estävät isojen potilashuoneiden optimaalista käyttöä. Tammikuun 2015 seurannassa keskimäärin 6 potilaspaikkaa oli pois käytöstä joka päivä em. syistä johtuen. Tästä aiheutuu turhia kustannuksia, koska samanaikaisesti potilaat jonottavat
paikkaa kalliimmassa erikoissairaanhoidossa tai palvelua pitää ostaa
Jyta- alueelta.
- Potilaiden siirrot yhteispäivystykseen tai muuhun erikoissairaanhoidon konsultaatioon esim. kuvantamistutkimusta varten lisäävät hoitohenkilökunnan työtä kahdessa eri työyksikössä, minkä lisäksi yksi
potilas varaa paikan sekä lähettävässä yksikössä että vastaanottavassa yksikössä. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tämänhetkinen fyysinen etäisyys ei tue konsultaatiokäytänteiden optimoimista.
- Kuntouttavan työotteen tehokkaammalla käytöllä voitaisiin toimintaa edelleen tehostaa. Esim. hoitojaksojen lyheneminen 2 vrk/hoitojakso paitsi parantaisi kansalaisten elämänlaatua, toisi myös huomattavia säästöjä. Kuntouttavan työotteen käytön esteenä ovat osittain nykyaikaiseen kuntoutukseen soveltumattomat tilat.
- Ikäihmisten palveluketjussa avohoidon resursseja ja hoidollista
osaamista lisäämällä, minimoimalla hoitoon liittyvät infektiot, pyrkimällä optimaaliseen osastojen käyttöasteeseen, vähentämällä laitosten välisiä siirtoja ja lyhentämällä keskimääräisiä hoitojaksojen pituuksia tarkoituksena on vastata kasvavaan palvelutarpeeseen nykyistä pienemmällä osastojen paikkamäärällä. Paikkamäärän vähentäminen 80 potilaspaikkaan 0,8 hoitajamitoituksella mahdollistaa
henkilöstökustannusten vähentämisen n. 400 000 eurolla/vuosi.
Henkilöstömäärän sopeuttaminen uuteen toimintatapaan ja paikkamitoitukseen on tarkoitus tehdä eläkepoistumaa hyödyntäen sekä
vapautuvia resursseja avohoitoon siirtäen (mm. kotihoito ja kotisairaala).
Johtopäätökset nykytilanteesta
Nykyisen terveyskeskussairaalan tekninen kunto on huono ja rakennus on peruskorjausiässä, eivätkä tilat sovellu nykyaikaiseen perusterveydenhuollon akuuttitoimintaan.
Nykyiset toiminnalliset ongelmat aiheuttavat 0,5-1 milj. euron tarpeettomat kustannukset vuositasolla. Kun tilojen toimimattomuudesta aiheutuvat kustannukset saadaan minimiin, investointi maksaa itsensä takaisin 10- 15 vuodessa.
Jatkossa olisi tarkoituksenmukaista rakentaa uusi, ajanmukaiset
vaatimukset täyttävä n. 80-paikkainen (terveyskeskussairaala) perusterveydenhuollon palveluita tuottava yksikkö Keski-Pohjanmaan
keskussairaalan välittömään läheisyyteen, jolloin yhteistyö ja maksimaaliset synergiahyödyt perus- ja erikoissairaanhoidon palveluiden
välillä voidaan optimoida.
3. Uuden terveyskeskussairaalan suunnittelun taustaa
Eteneminen kaupungin päätöksentekoelimissä
- Sosiaali- ja terveyslautakunta on 19.2.2014 (§ 36) merkinnyt tiedokseen tehdyn laajan selvityksen hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyydestä Kokkolan terveyskeskussairaalan osastoilla ja päättänyt
kiirehtiä käyttösuunnitelman mukaisen uuden terveyskeskussairaalan suunnittelutyön aloittamista.
- Sosiaali- ja terveyslautakunta on 16.4.2014 antanut lausunnon
Kokkolan terveyspalveluiden toimitilatarpeista (§ 73) ja esittänyt näkemyksenään uuden terveyskeskussairaalan rakentamista ja vanhojen tilojen edelleen saneeraamista niin, että niihin voitaisiin keskittää
terveyskeskuksen toimintoja, jotka on tällä hetkellä hajautettu eri
puolille kaupunkia (mm. puheterapia, neuvolat, kuntoutus). Sosiaalija terveyslautakunnan päätös ja lausunto terveyspalveluiden toimiti-
latarpeista on liitetty osaksi Kokkolan kaupungin toimitilasuunnitelmaa, jota on käsitelty kaupunginhallituksen kokouksissa 2.6.2014 ja
9.6.2014.
- Kokkolan kaupungin talousarviossa 2015 ja taloussuunnitelmassa
2016 - 2017 on pääterveysaseman sairaalan suunnittelun käynnistämiseen, tarvesuunnitteluun varattu vuodelle 2015 400 000 €.
Seuraaville vuosille on varattu suunnittelu ja rakentamisen
alkurahoitusta v. 2016 1 000 000 € ja v. 2017 6 000 0000 €.
Toiminnallinen suunnittelu tehdään ennen teknistä suunnittelua.
- KH (16.3.2015 § 162) edellytti toimialoilta rakennemuutosselvitysten tekemistä toimialoittain, jossa yhteydessä yhdeksi sosiaali- ja terveystoimen pidemmän aikavälin toimenpiteeksi asetettiin uuden terveyskeskussairaalan rakentaminen. Selvitys oheisaineistona.
NHG:n selvitys 2015 Kokkolan sote- palveluiden nykytilasta ja uudistamisesta
- NHG:n selvityksessä v.2015 Kokkolan sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelutuotannon nykytilasta ja uudistamisesta tuodaan esille,
kuinka oikeilla rakenteilla olisi saavutettavissa synergiahyötyjä, joissa
optimointivara esim. erikoissairaanhoidon menoissa on 2,6 milj. euroa. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisen raja- aidan häivyttämisellä sekä potilaiden paremmalla ohjautumisella tarpeen mukaisten palveluiden piiriin voidaan Kokkolan vinoumaa erikoissairaanhoidon runsaassa käytössä korjata ja koko palvelurakennetta tehostaa. Hyvä fyysinen yhteys yksiköiden välillä edesauttaa
näitä tehostamistoimenpiteitä.
- NHG:n selvityksessä tuotiin esille kotiin annettavien palveluiden liian vähäinen resurssointi, joka aiheuttaa turhia kustannuksia ja painetta palveluketjun raskaampaan päähän (perusterveydenhuollon
akuuttiosastohoito, erikoissairaanhoito).
Ikärakenteen kehitys ja palveluntarve-ennuste
- Ikärakennekehitys ja palveluntarve-ennuste: v. 2040 on Kokkolan
alueella tilastokeskuksen ennusteen mukaan kaksinkertainen määrä
yli 75- vuotiaita v. 2015 verrattuna. Työllisten määrä ei lisäänny samassa suhteessa, jolloin huoltosuhde heikkenee.
- FCG: n kuntarakenneselvityksen ( Kuntatalouden trendit 2014 ,
Kokkolan seutu) mukaan vanhusten hoidossa palveluntarve tulee lisääntymään Kokkolan seudulla n. 40 % vuoteen 2029 mennessä.
- Nykyisen kaltaista palvelurakennetta ei voida enää ylläpitää vaan
sekä kustannuskehityksestä että henkilöstön riittävyydestä johtuen
nykyisen henkilöstömäärän on hoidettava n. kaksinkertainen määrä
vanhuksia v. 2040. (Pareto- raportti. Palvelujärjestelmän rakennemuutos ja uudet toimintatavat. HEMA instituutti. 2012)
4. Hankesuunnittelun visio ja projektityöskentely
Hankesuunnittelua ohjaava visio




Kokkolan alueella toimii tiloiltaan ajanmukainen perusterveydenhuollon palveluita tuottava, sote- integraatiota tukeva yksikkö, joka tunnetaan laaja- alaisesta osaamisestaan ja hyvinvointia ja terveyttä edistävistä sekä asiakaslähtöisiä ja saumattomia
palveluketjuja tukevista palveluistaan, jotka muuntautuvat
kulloisenkin ajan ja alueen tarpeisiin joustavasti ja tarkoituksenmukaisesti.
Yksikkö tukee kokonaisvaltaisesti ikäihmisten palveluketjua
avohoitopainotteisella ja kuntouttavalla työotteella.
Asiakkaan/ potilaan rooli toimijana vahvistuu, omahoito lisääntyy.
Yksikkö tukee joustavalla rakenteellaan ja toiminnallaan alueellista erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon integraatiota.
Projektityöskentely
- Terveyskeskussairaalan suunnitteluprosessi käynnistyi loppuvuodesta 2014, jolloin hankkeelle perustettiin ohjausryhmä ja projektiryhmä. Ohjaus- ja projektiryhmässä sekä projektiryhmän ja ohjausryhmän alaisuudessa toimivissa alatyöryhmissä on edustusta Kokkolan terveyskeskuksesta ja vanhuspalveluista, Kiurusta ja Jyta-alueelta.
- Suunnittelutyössä on alusta saakka ollut mukana teknisen asiantuntijuuden edustus, jotta heille syntyy ymmärrys siitä, mitä tilaratkaisuja toiminta vaatii ja toisaalta toiminnallinen suunnittelu pysyy sellaisissa raameissa, johon tekniikka ja rakentaminen voi rajatulla tontilla
taipua.
- Uuden toimintayksikön suunnittelu toteutetaan yhdessä Jytan ja
Kiurun kanssa ehjän, vaikuttavan ja kustannustehokkaan palvelurakenteen luomiseksi Keski- Pohjanmaalle. Hankkeen tavoitteena ei
ole maakunnan vuodeosastopaikkojen lakkauttaminen, vaan rakennushankkeen yhteydessä tehtävän toiminnallisen kokonaisuuden tarkastelun kautta parantaa hoidon laatua ja vaikuttavuutta myös muilla
vuodeosastoilla.
Ohjausryhmän kokoonpano:
Kokkolan terveyskeskus:
Ilkka Luoma, Virve Ojutkangas, Ritva Jämsä, Hannele T- A, Tanja
Witick, Riitta Kujala
Henkilöstön edustajat (Kokkolan terveyskeskus): Toni Korkiala (vara
Esa Mård) ja Kaarina Röning (vara Olli Hyyppä)
Kokkolan vanhuspalvelut: Maija Juola
Kokkolan tekninen palvelukeskus: Olli Karikko
KIURU,Jyta- alue: Eija Kellokoski- Kari
KIURU, erikoissairaanhoito: Hannu Pajunpää, Sakari Telimaa, Pirjo
Dapnell, Kaija- Riitta Suonsyrjä
Projektiryhmän kokoonpano:
Kokkolan terveyskeskus: Alatyöryhmien puheenjohtajat ja
projektipäällikkö muodostavat projektiryhmän. Alatyöryhmien
puheenjohtajat: Helinä Tuikka, Minna Kallio, Jukka Kivistö, Disa
Penttilä, Ilkka Luoma, Tanja Witick, Soili Friis ja Marilena
Saukkosaari Projektipäällikkönä tällä hetkellä hoitotyön
palvelupäällikkö Ritva Jämsä
Kokkolan vanhuspalvelut: Pasi Paasila
KIURU,Jyta- alue: Teija Määttälä
KIURU, erikoissairaanhoito: Eija Ervasti
Projektityöskentelyn tarkempaa kuvausta:
Ohjausryhmä nimesi ensimmäisessä kokouksessaan ne
toiminnalliset kokonaisuudet (=alatyöryhmät), joita hankkeessa
lähdettiin työstämään:
1) päivystys- tarkkailu kokonaisuus
2) kuntouttavan toiminnan kokonaisuus
3) psykogeriatrisen toiminnan kokonaisuus
4) saattohoito ja palliatiivinen kokonaisuus
5)röntgen kokonaisuus
6) IT ja teknologia kokonaisuus
7) tukipalveluiden kokonaisuus
8) yleislääketieteelliset konsultaatiopalvelut ja
9) yksiköiden roolitus
Näiden alatyöryhmien puheenjohtajat ja sihteerit ovat Kokkolan
terveyskeskuksen edustajia.
- Em. toiminnallisten kokonaisuuksien suunnittelu ja niihin liittyvien
palveluprosessien hiominen tehostaa ja parantaa hoitoa ja
kuntoutusta koko maakunnan alueella. Esim. Kokkolan palliatiivisen
yksikön konsultointimahdollisuus maakunnan laajuisesti ja
palliatiiviseen / saattohoitoon perehtyneiden asiantuntijahoitajien
verkoston luominen lähipalveluksi.
- Kevään 2015 aikana järjestettiin työryhmätyöskentelyn pohjaksi
starttiseminaari- Nykyisen terveyskeskussairaalan vakituiselle henkilöstölle
suunnatut 2 kehittämisiltapäivää maalis- huhtikuussa.
- Terveyskeskussairaalan nykyisen henkilöstön on omat työpajat ja
ideafoorumit. Tavoitteena saada jokaisen ääni kuuluviin
osallistamalla henkilöstöä kaikissa prosessin vaiheissa. Tavoitteena
myös saada mahdollisimman kattavasti ajatuksia, ideoita ja
uhkakuvia/ riskejä toiminnallisen suunnitelman pohjaksi.
- Kaikki hankkeeseen liittyvä materiaali kootaan keskitetysti ja
järjestelmällisesti tällä hetkellä SoTen Tietopakkiin
”Tksairaalahanke”- kansioon.
5. Aikataulu
- Alatyöryhmät raportoivat työskentelytuloksista aikataulutetusti projektipäällikölle niin, että karkea toiminnallinen suunnitelma on valmis
30.6.2015 mennessä. Tuolloin on määritelty raamit jatkosuunnittelulle: tulevan yksikön palveluprosessit ja paikkamäärätarpeet, toiminnalliset tilatarpeet sekä vaikutuksia sosiaalipalveluiden ja erikoissairaanhoidon palveluprosesseihin.
- Syksyllä 2015 alkaa varsinaisen rakentamisen suunnittelu, jonka
rinnalla toiminnallinen suunnitelma täsmentyy. Varsinainen rakentamisvaihe ajoittuu vuosille 2016- 2017 ja käyttöönotto vuoden 2018
alkuun. Tavoiteaikataulu:
6. Kokkolan terveyskeskussairaalahankeen ja Kiurun toimitilajärjestelyjen yhteissuunnittelu
- Suunnittelussa tarkastellaan potilaan / asiakkaan polkua ja palveluntarvetta niin kuin sen todellisuudessa halutaan tapahtuvan. Tilat
pyritään rakentamaan erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon rajapinnalle potilaan polkua mukaillen niin, että potilas saa kaiken
tarvitsemansa hoidon saman palvelukokonaisuuden yksikössä jous-
tavasti.
- Esim. akuutin aivoinfarktin saanut potilas siirretään päivystyksestä
suoraan tehohoitoyksikköön, jossa hoidetaan sairauden kriittisin vaihe. Tämän jälkeen potilas siirretään erikoissairaanhoidon akuuttikuntoutuksesta vastaavaan tiimiin, josta on suora yhteys prosessin seuraavaan eli subakuuttista kuntoutus/- hoitovaiheesta vastaavaan tiimiin, jossa sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon
osaaminen moniammatillisine tiimeineen ovat käytössä. Henkilöstöjen väliset synergiahyödyt myös esim. työvuorosuunnittelussa voidaan hyödyntää maksimaalisesti.
- Suunnittelu kytkeytyy myös Kiurun tuottamien palveluiden uudelleenorganisointiin, jossa haetaan erikoisalojen välisten raja- aitojen
madaltamista ja yhteistyön tehostamista. Nykyisiin laboratorion tiloihin on mm. suunniteltu medisiinisten poliklinikkatoimintojen ja päiväsairaalan siirtämistä. Alustavasti yhteisessä projektisuunnittelussa on
kaavailtu uuden rakennettavan toimintayksikön tiloihin rakennettavaksi myös uudet toimitilat laboratorion analyysi- ja näytteenottotoimintaa varten. Näin ollen uuden toimintayksikön suunnittelu- ja rakennushanke yhdistyy kiinteästi Kiurun remontin viimeiseen vaiheeseen ja sen aikataulutukseen.
7. Yhteenveto perusteluista Kokkolan terveyskeskussairaalan
uudisrakennushankkeelle
- Uuden terveyskeskussairaalan rakentaminen on perusteltua tilojen
toimimattomuuden ja huonon teknisen kunnon vuoksi. Kaupunginhallitus ja sosiaali- ja terveyslautakunta ovat tehneet jo aiemmin esityksiä ja päätöksiä, jotka tukevat ajatusta terveyskeskussairaalahankkeen käynnistämisestä.
- Hankkeen visio, suunnitteluprosessin toiminnalliset kokonaisuudet,
yhteissuunnittelu Kiurun toimitilajärjestelyihin liittyen ja koko maakunnan kattava sote- yhteistyö suunnitteluvaiheessa kuvastavat todellista pyrkimystä päästä ikäihmisten sosiaalipalveluiden- perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisten raja- aitojen häivyttämiseen. Tavoitteena on luoda tarkoituksenmukainen toiminnallinen integraatio niin, että Kokkolan palvelurakenteessa havaitut vinoumat
voidaan korjata ja tehostamispotentiaalit saavuttaa sekä vastata tulevaisuuden kasvavaan palveluntarpeeseen korjaamalla rakenteita
avohoitopainotteisempaan suuntaan.
- Hankkeessa tarvitaan Kokkolan kaupungin eri toimialojen yhteistyötä ja asiantuntijuutta läpi koko prosessin sekä yhteistyötä alueen sote- organisaatioiden kesken. Henkilöstöpalveluiden rooli konkretisoituu yksikkötasoisen tarkastelun alussa, jolloin henkilöstöresurssit
määrän ja osaamisen näkökulmasta hahmottuvat. Rakennemuutoksen yhteydessä tehdään myös selkeä henkilöstösuunnitelma.
- Uuden toimintayksikön rakentamishanke nivoutuu yhteen pääterveysaseman ja vanhan terveyskeskussairaalan perus-korjaushankkeeseen. Näin ollen em. hankkeiden ja koko sairaalanmäen suunnit-
telun koordinoimiseksi on jatkossa järkevää perustaa tarpeenmukainen strateginen ohjausryhmä. Tätä strategista ohjausryhmää koskien tehdään jatkossa oma erillinen pykälä ja päätösehdotus sosiaali- ja terveyslautakunnalle ja kaupunginhallitukselle.
- Hankesuunnittelu on hyvässä vauhdissa ja vaatii jatkuvaa työryhmien työskentelyn ohjaamista ja koordinointia sekä tuotosten / tulosten analysointia ja synteesin tekemistä niin, että suunnitteluprosessia
ohjaava visio ja tavoitteet toteutuvat. Tästä syystä hankkeelle on rekrytoitava oma terveyskeskussairaalahankkeen toiminnallisesta suunnittelusta vastaava projektipäällikkö, joka voi ohjausryhmän
ohjauksessa huolehtia suunnitteluprosessin etenemisestä
tavoiteaikataulun mukaisesti.
Sotejohtaja
Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle
1
uuden terveyskeskussairaalan investointihankkeen
hyväksymistä ja sitoutumista edellä esitettyyn
aikatauluun
2
että terveyspalvelujohtaja valtuutetaan palkkaamaan
määräaikainen projektipäällikkö n. 50 % työajalla
enintään vuoden ajaksi terveyskeskussairaalahankkeen
toiminnallisen suunnittelun läpiviemiseen.
Projektipäällikön palkkakustannukset katetaan
talousarvion 2015 ja talous-suunnitelman 2016-2017
investointiosan sosiaali- ja terveystoimelle varatusta
sairaalan suunnittelumäärärahasta. Palkkakustannukset
ovat enintään 40 000 €
3
että terveyspalvelujohtaja valtuutetaan hankkimaan
terveyskeskussairaalan suunnitteluprojektin tueksi
asiantuntijapalvelua enintään 20 000 eurolla.
Asiantuntijapalvelun hankintakustannukset katetaan
myös em. suunnittelumäärärahasta. Em. määrärahasta
katetaan myös tutustumiskäynnit meneillään oleviin
sairaalasuunnittelu ja –rakentamishankkeisiin
vertailutiedon (benchmarking) hankkimiseksi.
Käsittely
Kokouksen alussa sosiaali- ja terveysjohtaja täsmensi
päätösesitystään.
Sotejohtaja
Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle
1
uuden terveyskeskussairaalan rakentamisen
periaatteellista hyväksymistä ja sitoutumista edellä
esitettyyn aikatauluun
2
että sosiaali- ja terveysjohtaja valtuutetaan palkkaamaan
määräaikainen projektipäällikkö n. 50 % työajalla
enintään vuoden ajaksi terveyskeskussairaalahankkeen toiminnallisen suunnittelun
läpiviemiseen. Projektipäällikön palkkakustannukset
katetaan talousarvion 2015 ja talous-suunnitelman
2016-2017 investointiosan sosiaali- ja terveystoimelle
varatusta sairaalan suunnittelumäärärahasta.
Palkkakustannukset ovat enintään 40 000 €
3
että sosiaali- ja terveysjohtaja valtuutetaan hankkimaan
terveyskeskussairaalan suunnitteluprojektin tueksi
asiantuntijapalvelua enintään 20 000 eurolla.
Asiantuntijapalvelun hankintakustannukset katetaan
myös em. suunnittelumäärärahasta. Em. määrärahasta
katetaan myös tutustumiskäynnit meneillään oleviin
sairaalasuunnittelu ja –rakentamishankkeisiin
vertailutiedon (benchmarking) hankkimiseksi.
Päätös
Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi täsmennetyn päätösesityksen
kohdat 1 -3.
Soc. o. h. direktören
Social- och hälsovårdsnämnden besluter föreslå att stadsstyrelsen
Behandling
1
godkänner investeringsprojektet ett nytt hälsocentralsjukhus och förbinder sig till ovan nämnda tidtabell
2
befullmäktigar direktören för hälsotjänster att anställa en
projektchef på viss tid med arbetstid 50 % för högst ett
år för att genomföra verksamhetsplaneringen. Projektchefens lönekostnader täcks med de planeringsanslag
för sjukhuset som reserverats i investeringsdelen i
budgeten 2015 och ekonomiplanen 2016-2017 för
social- och hälsovården. Lönekostnaderna är högst
40 000 €
3
befullmäktigar direktören för hälsotjänster att som stöd
för planeringsprojektet upphandla sakkunnigtjänster för
högst 20 000 euro. Upphandlingskostnaderna för sakkunnigtjänsterna täcks också av ovan nämnda
planeringsanslag. Med ovan nämnda anslag täcks
också studiebesök till pågående sjukhusplaneringsoch byggnadsprojekt för att skaffa jämförelseuppgifter
(benchmarking).
I början av sammanträdet preciserade social- och hälsodirektören
sitt beslutsförslag.
Soc. o. h. direktören
Beslut
Social- och hälsovårdsnämnden besluter föreslå att stadsstyrelsen
1
principiellt godkänner byggande av ett nytt hälsocentralsjukhus och förbinder sig till ovan nämnda tidtabell
2
befullmäktigar social- och hälsodirektören att anställa en
projektchef på viss tid med arbetstid 50 % för högst ett
år för att genomföra verksamhetsplaneringen. Projektchefens lönekostnader täcks med de planeringsanslag
för sjukhuset som reserverats i investeringsdelen i
budgeten 2015 och ekonomiplanen 2016-2017 för
social- och hälsovården. Lönekostnaderna är högst
40 000 €
3
befullmäktigar social- och hälsodirektören att som stöd
för planeringsprojektet upphandla sakkunnigtjänster för
högst 20 000 euro. Upphandlingskostnaderna för sakkunnigtjänsterna täcks också av ovan nämnda
planeringsanslag. Med ovan nämnda anslag täcks
också studiebesök till pågående sjukhusplaneringsoch byggnadsprojekt för att skaffa jämförelseuppgifter
(benchmarking).
Social- och hälsovårdsnämnden godkände punkterna 1 -3 i
preciserade beslutsförslaget.