1. No category

KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA
TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET
Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle
YHTEENVETO
52X269901
30.1.2015
VASTUUVAPAUSLAUSEKE
Pöyry Management Consulting Oy (”Pöyry”) pidättää kaikki oikeudet tähän raporttiin. Raportti on
laadittu yksinomaan työ- ja elinkeinoministeriön (”Asiakas”) käyttöön. Raportin käyttö muiden kuin
Asiakkaan toimesta ja muuhun kuin Asiakkaan ja Pöyryn välisessä sopimuksessa tarkoitettuun
tarkoitukseen on sallittu ainoastaan Pöyryn etukäteen antaman kirjallisen suostumuksen perusteella.
Raportti on laadittu noudattaen Pöyryn ja Asiakkaan välisen sopimuksen ehtoja. Pöyryn tähän raporttiin
liittyvä tai siihen perustuva vastuu määräytyy yksinomaan kyseisten sopimusehtojen mukaisesti.
Raportin sisältämät tulkinnat ja johtopäätökset perustuvat osittain Pöyryn kolmansilta osapuolilta tai
ulkopuolisista lähteistä saamiin tietoihin. Pöyry ei ole tarkistanut minkään kolmansilta osapuolilta tai
ulkopuolisista lähteistä saadun ja raportin laatimiseen käytetyn tiedon oikeellisuutta tai täydellisyyttä,
koska se ei ole kuulunut Pöyryn toimeksiannon laajuuteen. Pöyry ei anna raportin perusteella tai siihen
liittyen mitään vakuutusta eikä vastaa sen sisältämien tietojen ja arvioiden oikeellisuudesta.
Pöyry ei vastaa kolmannelle osapuolelle tämän raportin käyttämisen tai siihen luottamisen perusteella
aiheutuneesta haitasta taikka mistään välittömästä tai välillisestä vahingosta.
COPYRIGHT©PÖYRY
TEM
30.1.2015
2
JOHDANTO
· Kotimaisten polttoaineiden kilpailukyvyn parantamiseksi turpeen veroa laskettiin vuoden 2015 alusta
tasolle 3,4 €/MWh. Lisäksi on esitetty veron alentamista edelleen vuoden 2016 alusta tasolle 1,9
€/MWh.
· Veron lasku nostaa metsähakkeella tuotetun sähkön tukea, jota on ehdotettu alennettavaksi puoleen,
kun metsähake on valmistettu järeän puun hakkuukohteelta saadusta jalostukseen soveltuvasta
kuitu- tai tukkipuusta (jatkossa ainespuu).
· Pöyry arvioi työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta näiden muutosten vaikutuksia polttoaineiden
käyttöön energiantuotannossa, erityisesti yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa (CHP), jossa
suurin osa puupolttoaineista ja turpeesta käytetään.
· Työ on toteutettu valtakunnan tason tarkasteluna perustuen saatavilla olevaan tietoon ja Pöyryn
asiantuntija-arvioon muutosten vaikutuksista. Työssä ei huomioitu alue- tai laitoskohtaisia eroja.
COPYRIGHT©PÖYRY
TEM
30.1.2015
3
POLTTOAINEIDEN KILPAILUKYVYN MUUTOS CHP-TUOTANNOSSA
Ehdotetut muutokset parantavat kotimaisten polttoaineiden kilpailukykyä, lukuun
ottamatta järeän puun hakkuukohteen ainespuuta, jonka kilpailukyky heikkenee.
Muuttuvat kustannukset* 2014
· Vuonna 2014 kivihiili oli turpeeseen verrattuna
·
·
·
·
kilpailukykyinen polttoaine sähkön ja lämmön
yhteistuotannossa.
Turpeen veron lasku heikentää kivihiilen ja
parantaa turpeen kilpailukykyä jo vuonna 2015
ja edelleen vuonna 2016, jos turpeen veroa
lasketaan lisää.
Täysimääräiseen sähköntuotantotukeen
oikeutettu metsähake säilyttää kilpailukykynsä
sähkön ja lämmön yhteistuotannossa.
Vuonna 2016 sähkön tuotantotuen puolittaminen
järeän puun hakkuukohteen ainespuulta
heikentää tällaisen puun kilpailukykyä, mutta se
pysyy edelleen kivihiiltä edullisempana
vaihtoehtona.
Kivihiilen kilpailukyvyn heikkeneminen voi
vähentää sen käyttöä enimmillään noin 800
GWh/v vuoden 2013 tasosta.
25
20
EUR/MWh
18,4
20,2
19,2
Turve
T
Kivihiili
KH
15
10
5
0
Metsähake
MH
Muuttuvat kustannukset* 2016
25
20
EUR/MWh
19,5
16,8
18,6
20,1
15
10
5
0
Metsähake
Metsähake
MH
MH2
100 % tuki 50 % tuki
Turve
T
Kivihiili
KH
* Polttoaineen hinta, polttoaineverot, päästöoikeuksien kustannukset, muut muuttuvat kustannukset sekä sähköntuotantotuen vaikutus CHP-tuotannossa.
COPYRIGHT©PÖYRY
TEM
30.1.2015
4
KYKY MAKSAA METSÄHAKKEESTA CHP-TUOTANNOSSA
Ehdotetut muutokset eivät muuta CHP-laitosten kykyä maksaa metsähakkeesta, jos
vaihtoehtoinen polttoaine on turve. Ainostaan kyky maksaa järeän puun
hakkuukohteiden ainespuusta heikkenee.
· Energialaitosten kyky maksaa metsähakkeesta
määräytyy vaihtoehtoisen polttoaineen, usein
turpeen, käytön kustannuksen sekä
sähköntuotantotuen perusteella.
· Kun turpeen vero laskee, metsähakkeella
tuotetun sähkön tuki nousee. Tällöin
energialaitosten kyky maksaa metsähakkeesta
pysyy ennallaan.
· Tilanne muuttuu, jos energialaitos käyttää
järeän puun hakkuukohteiden ainespuuta.
Metsähakkeella tuotetun sähkön tuen
puolittaminen laskee energialaitosten kykyä
maksaa tällaisesta metsähakkeesta.
Kyky maksaa metsähakkeesta CHP-tuotannossa
25
EUR/MWh
20
15
10
5
0
2014
2015
2016
100 % tuki
2016
50 % tuki
Metsähakkeella tuotetun sähkön tuki
Turpeen vero
Päästöoikeuden kustannus (turve)
Turpeen hinta
COPYRIGHT©PÖYRY
TEM
30.1.2015
5
PIENPUUN KÄYTTÖ ENERGIANTUOTANNOSSA
Järeän puun hakkuukohteiden energiapuun käyttö on lisääntynyt samalla, kun CHPlaitosten kyky maksaa metsähakkeesta on lähestynyt kuitupuun tehdashintaa.
Energiapuun korjuutuki ja pienpuun käyttö
4000
3500
3000
2500
2000
1000 k-m3
Vuonna 2013 vajaa
2 miljoonaa k-m3
pienpuuta kertyi
muualta kuin Kemeran
korjuutuen kohteista ts.
järeän puun
hakkuukohteilta.
Osa tästä määrästä voi
ohjautua
lämpölaitoksiin, joihin
sähköntuotantotuen
puolittaminen ei vaikuta.
50
Pienpuun
käyttö
energiantuotannossa
500
EUR/k-m3
40
Sähköntuotantotuen
puolittamisen
vaikutus
30
20
1500
1000
Energiapuun maksukyky ja hinnat
Laskennallinen
Kemeran
energiapuun
korjuutuella
korjattu puumäärä
10
Kyky maksaa metsähakkeesta CHP-tuotannossa
Mäntykuitupuun kustannus energiantuotannossa
Metsähakkeen hinta
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
0
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
0
Laskennallinen Kemeran energiapuun korjuutuella korjattu puumäärä viittaa maksettuun tukimäärään, ei haettuun tukimäärään
COPYRIGHT©PÖYRY
TEM
30.1.2015
6
VOIMALAITOSTEN KILPAILUKYKY JÄREÄN PUUN KOHTEISTA
Tällä hetkellä energiantuotanto pystyy kilpailemaan järeän puun hakkuukohteista,
mutta muutoksen jälkeen kilpailukyky heikkenee.
2014
60
50
2016
EUR/k-m3
60
Ero yli 14 EUR/m3, eli voimalaitokset
pystyvät maksamaan ensiharvennuspuun
kantohintaa
50
40
40
30
30
20
20
Toimituskustannus - Karsittu ranka
10
Toimituskustannus - Kokopuu (ei integroitu korjuu)
10
Toimituskustannus - Kokopuu (integroitu korjuu)
0
Kyky maksaa metsähakkeesta
EUR/k-m3
Ero alle 12 EUR/m3 eli voimalaitokset
eivät pysty maksamaan
ensiharvennuspuun kantohintaa
Toimituskustannus - Karsittu ranka
Toimituskustannus - Kokopuu (ei integroitu korjuu)
Toimituskustannus - Kokopuu (integroitu korjuu)
Kyky maksaa metsähakkeesta
0
7 cm 9 cm 11 cm 13 cm 15 cm 17 cm
Korjattavan puuston rinnankorkeusläpimitta
7 cm 9 cm 11 cm 13 cm 15 cm 17 cm
Korjattavan puuston rinnankorkeusläpimitta
Pienpuun toimituskustannuksissa on huomioitu kustannukset metsästä voimalaitokselle ilman kantohintaa ja Kemera-tukia.
Vuonna 2014 ensiharvennuskuitupuun kantohinta oli noin keskimäärin noin 14 EUR/k-m3.
COPYRIGHT©PÖYRY
TEM
30.1.2015
7
JOHTOPÄÄTÖKSET
· Ehdotetut muutokset vähentävät kivihiilen ja lisäävät kotimaisten polttoaineiden käyttöä
·
·
·
·
·
energiantuotannossa arviolta noin 800 GWh.
Lisäksi järeän puun hakkuukohteilta peräisin oleva metsähakkeen käyttö energiantuotannossa
vähenee. Saatavilla olevan tiedon perusteella todellista määrää ei voida arvioida, enimmillään se on
noin 4 000 GWh.
Kivihiiltä ja järeän puun hakkuukohteiden metsähaketta korvaavia polttoaineita ovat ensisijaisesti joko
turve tai muu suoraan metsästä saatava puu, riippuen siitä, kumpi on edullisempi vaihtoehto.
Pääsääntöisesti muutokset eivät paranna muun metsästä saatavan energiapuun korjuun
kannattavuutta, sillä useiden CHP-laitosten kyky maksaa tällaisesta puusta ei muutu.
Mahdolliset muutokset polttoaineiden sekä päästöoikeuden hinnoissa vaikuttavat eri polttoaineiden
käytön kannattavuuteen ja voivat siten muuttaa edellä kuvattuja vaikutuksia.
Eri polttoaineiden käytön kannattavuudessa ja tukimuutosten vaikutuksissa on merkittäviä laitos- ja
aluekohtaisia eroja.
COPYRIGHT©PÖYRY
TEM
30.1.2015
8
LIITE - TAUSTAOLETUKSET
Järeän puun hakkuukohteen määritelmä
· Tässä yhteenvetomateriaalissa esitetyt vaikutukset perustuvat alkuperäiseen lakimuutosesitykseen (17.12.2014), jossa ehdotetaan
metsähakkeella tuotetusta sähköstä maksettavaa muuttuvaa tuotantotukea alennettavaksi puoleen, kun metsähake on valmistettu järeän puun
hakkuukohteelta saaduista energian tuotantoa korkeamman jalostusasteen tuotantoon soveltuvista rungonosista.
– Järeän puun hakkuukohteita olisivat kohteet, jossa on tehty uudistushakkuu taikka kasvatushakkuu ja kasvatushakkuun jälkeen kasvamaan
jäävän puuston keskiläpimitta on 1,3 metrin korkeudella vähintään 16 senttimetriä.
· Muuttuvaa tuotantotukea maksettaisiin edelleen täysimääräisesti, kun metsähakevoimalassa sähkö tuotetaan metsähakkeella, joka on
valmistettu muusta suoraan metsästä saatavasta puusta.
· Toistaiseksi yksityinen metsänomistaja on voinut hakea valtion Kemera-tukea energiapuun korjuuseen rahoitusehdot täyttävältä nuoren
metsän hoitokohteelta. Tuen saaminen nuoren kasvatusmetsän harvennukseen edellyttää muun muassa, että jäävän puuston keskiläpimitta
on alle 16 cm.
· Alkuperäisen lakimuutosesityksen järeän puun hakkuukohteen määritelmä vastaa siis osittain Kemeran nuoren kasvatusmetsän harvennuksen
rahoitusehtoja. Tässä yhteydessä on siis oletettu, että muu kuin Kemera-varoin korjattu pienpuu olisi järeän puun hakkuukohteilta kertyvää
puuta.
· Lopullisessa lakimuutosesityksessä (29.1.2015) määritelmää muutettiin siten, että tuki puolitetaan, jos metsähake on valmistettu järeän puun
hakkuukohteelta saadusta jalostukseen soveltuvasta kuitu- tai tukkipuusta.
– Järeän puun hakkuukohteita olisivat kohteet, jossa on tehty uudistushakkuu taikka kasvatushakkuu ja kasvatushakkuun jälkeen metsikkö
katsotaan kehitysluokaltaan vähintään varttuneeksi kasvatusmetsiköksi.
· Tapion metsänhoidon suositusten (11.12.2013) mukaan varttunut kasvatusmetsikkö on metsikkö, jonka keskiläpimitta rinnankorkeudella on yli
16 cm, mutta jota ei vielä luokitella uudistuskypsäksi.
· Määritelmämuutoksen ei siten merkittävästi katsota vaikuttavan tämän yhteenvetomateriaalin tuloksiin.
Kustannukset, hinnat ja muuntokertoimet
· Tässä yhteenvetomateriaalissa on huomioitu ainoastaan verojen ja tukien muutokset, mutta ei polttoaineiden tai päästöoikeuksien mahdollisia
hintamuutoksia.
· Käytetyt polttoainehinnat ovat vuoden 2014 lopun keskimääräisiä hintatasoja: kivihiili 9 €/MWh, metsähake 21 €/MWh, turve 14 €/MWh.
Päästöoikeuden hintana on käytetty 6,5 €/t.
· Kyky maksaa metsähakkeesta viittaa CHP-laitoksen maksukykyyn, kun vaihtoehtoinen polttoaine on turve.
· Laskelmissa käytetty muuntokerroin on 1 k-m 3 = 2 MWh.
COPYRIGHT©PÖYRY
TEM
30.1.2015
9
COPYRIGHT©PÖYRY
www.poyry.com