Kaavaselostus / Asemakaavan muutos korttelissa 3016 (Kaupapaikka)
1/33 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN JA TONTTIJAON MUUTOS 3. KAUPUNGINOSA KORTTELI 3016 Kirkkokatu ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 3016 TONTIT 5 JA 6 ASEMAKAAVAN SELOSTUS © /maanmittauslaitos 2011 2/33 Sisällysluettelo ................................................................................................................................................................................... 1 Sisällysluettelo ............................................................................................................................................................ 2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT ........................................................................................................................ 3 1.1 Tunnistetiedot............................................................................................................................................. 3 1.2 Kaava-alueen sijainti .................................................................................................................................. 3 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus ............................................................................................................................. 4 1.4 Luettelo selostuksen liitteistä ...................................................................................................................... 4 1 ................................................................................................................................................................................. 4 2. TIIVISTELMÄ.................................................................................................................................................... 5 2.1 Kaavaprosessin vaiheet ............................................................................................................................... 5 2.2 Asemakaava ............................................................................................................................................... 5 2.3 Asemakaavan toteuttaminen ....................................................................................................................... 5 3 LÄHTÖKOHDAT ............................................................................................................................................... 6 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista................................................................................................................ 6 3.1.1 Alueen yleiskuvaus................................................................................................................................. 6 3.1.2 Luonnonympäristö ................................................................................................................................. 6 3.2 Suunnittelutilanne....................................................................................................................................... 9 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET..............................................................................................11 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ................................................................................................................11 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset ..............................................................................11 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö ........................................................................................................................11 4.3.1 Osalliset ................................................................................................................................................11 4.3.2 Vireille tulo ...........................................................................................................................................11 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenetelmät ..........................................................................................11 4.3.4 Viranomaisyhteistyö ..............................................................................................................................12 4.4 Asemakaavan tavoitteet .............................................................................................................................12 4.5 Asemakaavan laadulliset tavoitteet ....................................................................................................................14 4.5.1 Asemakaavan sisältövaatimukset tämän kaavahankeen osalta .....................................................................14 4.5.2 Asemakaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin................................................................16 4.6 Kaupallisten palveluiden selvitykset ..................................................................................................................17 4.7 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset .............................................................................20 4.8 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet ...................................................................................................21 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS ............................................................................................................................23 5.1 Kaavan rakenne .........................................................................................................................................23 5.2 Mitoitus.....................................................................................................................................................23 5.3 Palvelut .....................................................................................................................................................23 5.4 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen..............................................................................23 5.5 Aluevaraukset/Korttelialueet ......................................................................................................................23 5.6 Kaavan vaikutukset ...................................................................................................................................23 5.7 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön.......................................................................................................23 5.8 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön .............................................................................................24 5.9 Kaavamerkinnät ja määräykset ................................................................................................................24 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS ........................................................................................................................26 3/33 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan ja tonttijaon muutos Kemijärven kaupunki 3. kaupunginosa Kortteli 3016 Muutoksella muodostuu korttelin 3016 tontit 5 ja 6 Kirkkokatu 1.2 Laatijan nimi ja yhteystiedot: Kemijärven kaupunki / Maankäyttö Vapaudenkatu 8 B PL 5 98100 Kemijärvi Tapio Pöyliö Puh. 040 525 0924 Tekninen lautakunta Vireille tulosta ilmoittamisen päivämäärä Luonnosvaiheen kuuleminen Ehdotus julkisesti nähtävillä Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto 23.1.2014 4.4.2014 11.9 -13.10.2014 9.2. – 11.3.2015 16.4.2015 Kaava-alueen sijainti Muutosalue sijaitsee Kemijärven keskustassa Kirkkokadun ja Valtatie 5 välisellä alueella. 4/33 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaava 3. kaupunginosan korttelissa 3016. Muutosalueelle osoitetaan liikerakennusten korttelialue, jolle voidaan sijoittaa päivittäistavarakaupan suuryksikkö sekä liikerakennusten korttelialue, jolle voidaan sijoittaa hotelli-ravintolarakennus. 1.4 Luettelo selostuksen liitteistä 1. Ote maakuntakaavasta 2. Ote ajantasa-asemakaavasta 3. Keskustan Master Plan (kartta) 4. Lähialueiden rakennuskanta 5. Vastineet vireille tulon mielipiteisiin yms. 6. Vastineet valmisteluvaiheen mielipiteisiin yms. 1.5 Luettelo selostukseen liittyvistä asiakirjoista 1. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan kaupan palveluverkkoselvitys, Tuomas Santasalo Oy 2014 2. Kemijärven keskusta-alueen rakennus- ja kulttuuriympäristön inventointi / Lauri Putkonen 2012 3. Kemijärven kaupallisten ja matkailupalvelujen kehittäminen 2025, Master Plan (Pöyry Environment 2009) 5/33 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Vireille tulopäätös, tekninen lautakunta 23.1.2014 Vireille tulon kuulutus 4.4.2014, kirjeitse ja ilmoitustaulu Valmisteluvaiheen kuuleminen 11.9-13.10.2014 Ehdotus julkisesti nähtävillä Tekninen lautakunta 9.2 – 11.3.2015 16.4.2015 Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto 2.2 Asemakaava Asemakaavalla osoitetaan kortteliin 3016 kaksi liikerakennusten rakennuspaikkaa. Alueelle voidaan sijoittaa päivittäistavarakaupan suurmyymälä. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen on mahdollista, kun kaava on saanut lainvoiman ja rakennuslupa myönnetty. 6/33 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Muutosalue sijaitsee Kemijärven keskusta-alueella. Alue rajautuu Kirkkokatuun ja Valtatie 5. 3.1.2 Luonnonympäristö Maisemakuva Muutosalue on rakennettua aluetta eikä alueella ole jäljellä luonnontilaisia alueita. Suunnittelualueen ympäristö on rakennettu pääosiltaan asemakaavan mukaisesti. Pienilmasto Alueen vuotuinen keskilämpötila on n. +0.5 C. Lämpimin kuukausi on heinäkuu, jonka keskilämpötila on n. 15 C. Kylmin on tammikuu, jonka keskilämpötila on noin. -13 C. Vuotuinen sademäärä on n. 550 mm, josta lumena tulee 40–50 %. Pysyvä lumipeite tulee marraskuun alkupäivinä. Paksuimmillaan lumipeite on maaliskuussa, noin 60–70 cm. Vesistö Kaava ei rajoitu Kemijärven vesistöalueeseen. Maa- ja metsätalous Kaava-alueella ei ole maa- tai metsätalousalueita. Muinaismuistot ja uhanalaiset kasvit Alueilla ei ole kivikautisia muinaismuistoja eikä luonnonsuojelukohteita. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Muutosalue kuuluu keskustan kaupunginosaan, jonka asukasmäärä on n. 1 200 ja joka pienenee vuosittain. Suunnittelualueella sijaitsee Mestarin Kievari hotelliravintolarakennus sekä K-Supermarket Kauppapaikka. Ympäröivä rakennuskanta Ympäröivä rakennuskanta ilmenee kuvista 1-3. Kaarlonkeskus Kemijärven maalaiskunnan kunnantalo (Kaarlonkeskus), joka on rakennushistoriallisesti arvokas kohde, jolla on myös kulttuurihistoriallista ja maisemallista arvoa. Rakennuksen alakerrassa on toimistoja ja II-kerroksessa asuntoja. Rakennuksen julkisivu on valkoiseksi rapattua betonia. Rakennuksen julkisivut on peruskorjattu vuosina 2003-2004. 7/33 II Kiinteistö Oy Kemijärven Kulma Kerrosalaltaan noin 700 neliön suuruinen liike-asuinrakennus, joka on valmistunut vuonna 1940 ja kärsi Lapin sodan aikana pahoja vaurioita ja talo jouduttiin perusteellisesti korjaamaan. Rakennus on edustava esimerkki 1940 -luvun liike- ja asuinrakentamisesta. Rakennuksen muotokieli perustuu klassismiin. Talossa, kuva 1, on toiminut mm. Yhdyspankki vuoteen 1970. Taloon on tehty useita pieniä peruskorjauksia vuosien aikana ja talo on hyvin edustavan näköinen. Talon säilyvyys peruskorjauksien ansiosta on hyvä. Kiinteistö Oy Kemijärven Wekko Rakennus on valmistunut vuonna 1954 ja sen alakerta on liiketiloina ja yläkerrassa on asuinhuoneistoja. Julkisivu on keltaiseksi maalattua rapattua betonia. Kuva 1. Etualalla Kaarlonkeskus, jonka oikealla puolella kauppaliike Wekko ja puiden takana Kiinteistö Oy Kemijärven kulma. Hotelli-ravintola Mestarin Kievari Rakennus on valmistunut vuonna 1947 ja siinä on toiminut mm. pankki sekä alakerran liiketiloissa kauppaliikkeitä. Nykyisin rakennuksessa toimii hotelli-ravintola Mestarin Kievari. Tulipalon vuoksi vanhaa rakennusta on jäljellä enää ravintolaosan länsisiipi, jossa on toiminut mm pankki, muutoin rakennus on peruskorjattu ja laajennettu vuonna 1995. Rakennuksen vanha julkisivu on pääosiltaan ruskeaa pesu-betonia. Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi hankkeessa, Kemijärven kulttuuriympäristöohjelmassa taikka Kemijärven keskusta-alueen rakennus- ja kulttuuriympäristön inventoinnissa rakennusta ei ole ilmeisesti laajan peruskorjauksen luokiteltu säilytettäväksi taikka suojeltavaksi rakennukseksi. Rakennuksella on kuitenkin sellaisia kulttuuriympäristöllisiä arvoja vanhan pankkirakennuksen osalta, että rakennusosan säilymisen kannalta kaavaan on syytä lisätä pankkiosan turvaava merkintä. 8/33 Kuva 2. Hotelli-ravintola Mestarin Kievari Centrun tavaratalo / Hotelli-ravintola Pohjanpirtti Rakennus muodostuu kahdesta osasta, jonka vanhimmat osat on rakennettu jo vuonna 1946 . Punatiilinen Centrumin tavaratalo valmistui vuonna 1966. Rakennus muodostuu siten kahdesta eri aikakaudella rakennetusta osasta, kuva 3. Vanhin osa edustaa liikearkkitehtuuria jälleenrakennuskaudelta. Ko. rakennuskokonaisuutta koskeva asemakaavan muutos on vahvistunut keväällä 2014 ja alueelle voidaan rakentaa päivittäistavarakaupan suuryksikkö. Rakennuksen purkutyöt on aloitettu talvella 2015. Kuva 3. Centrum tavaratalo, taustalla hotelli-ravintola osa Arvokkaat kulttuuriympäristöt Kemijärven kirkon seutu/ valtakunnallinen rakennettu kulttuuriympäristö Suunnittelualueen itäpuolella on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö ”Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat” jonka osakohde on Kemijärven kirkko hautausmaineen sekä toisen maailman sodan jälkeen rakennettu 9/33 maantie- ja rautatiesilta. ” Kemijärvellä arkkitehti Bertel Liljequistin suunnittelema tornillinen pitkäkirkko ja toisen maailmansodan jälkeen rakennettu rautatie- ja maantiesilta muodostavat jälleenrakennuskauden näyttävän monumentin. Kemijärven kirkko korkeine torneineen on kaus näkyvä maamerkki. Kirkon vieressä on säilynyt ylikiiminkiläisen kirkonrakentaja Heikki Väänäsen 1774 rakentama tapuli. Kolminivelisen tapulin tunnusmerkkejä ovat barokin tyyliin kaartuvat paanukatot. Tien toisella puolella on Kemijärven pappila ja kirkkoaukion laidalla entinen apteekki.” Palvelut Työpaikat ja elinkeinotoiminta Kemijärven elinkeinorakenne: Palvelut 37 %, teollisuus 32 %, kauppa 8 %, maa- ja metsätalous 5 %, liikenne 5 % ja muut 13 %. Muutosalue on osa Kemijärven kaupallista keskusta-aluetta. Liikenne Kaava-alue liittyy valtatielle 5 ja kaupalliseen keskusta-alueeseen. Kaava-alueen vieressä kulkee Kemijärvi - Salla -rautatie. Tekninen huolto Kunta on rakentanut vesi- ja viemärijohdot sekä pitää kunnossa alueen katuja. KoillisLapin Sähkö Oy on rakentanut alueelle sähköhuollon. Alue kuuluu keskitetyn jätehuollon piiriin. Ympäristöhäiriöt Alueella ei ole ympäristöhäiriöitä. Maanomistus Muutosalueen maat ovat yksityisten omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Alue kuuluu Itä-Lapin maakuntakaava-alueeseen. Liitteenä 1 on ote Ympäristöministeriön 26.10.2004 vahvistamasta Itä-Lapin maakuntakaavasta. Maakuntakaavassa Kemijärven keskustan alue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C101). Ko. merkinnällä osoitetaan keskustahakuisten palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueita niihin liittyvine liikennealueineen. Aluekuvauksessa todetaan seuraavaa ”Alue sisältää keskustan sekä Särkikankaan valtatien viereiset alueet Pelkosenniementie nimiselle kadulle asti. Seutukunnan tärkein palvelukeskus. Palvelujen lisärakentaminen suunnataan keskustan tiivistämiseen. Keskustan läpi kulkevan valtatien ympäristön laatua kohotetaan korkeatasoinen liikennöitävyys turvaten. Alueelle voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikkö” 10/33 Maakuntakaavassa on määrätty, että maankäytön suunnittelussa on otettava huomioon mm. rakennetut kulttuuriympäristöt sekä kiinnitettävä erityistä huomiota rakennetun ympäristön laatuun. Em. kaltainen merkintä on myös uudessa maakuntakaavaluonnoksessa. Yleiskaava Keskustan alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, mutta sen laatiminen on aloitettu syksyllä 2013. Yleiskaavan tavoitteellinen valmistumisaika on vuoden 2015 lopulla. Asemakaava Alueella on voimassa 11.10.2010 vahvistunut asemakaava. Kopio ajantasaasemakaavasta on liitteenä 2. Rakennusjärjestys Kemijärven kaupungin rakennusjärjestys on tullut lainvoimaiseksi 18.6.2002. Rakennuskiellot Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoja. Pohjakartta Suunnittelualueen pohjakartta vastaa kaavoitusmittausohjeiden (31.1.2003) mittausluokan 2 mukaista aluetta ja se vastaa olosuhteita 1.1.2014. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Koska suunnittelualueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa tulee asemakaavan yhteydessä selvittää asemakaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin. Suunnittelualuetta koskevat seuraavat erityistavoitteet: on huolehdittava, että asunto- ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata alueiden käytön suunnittelussa mm. työpaikka-alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta ja että vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä ja luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot tulee säilyttää on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet alueiden käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen maa- ja kallioperän soveltuvuus suunniteltuun käyttöön tulee edistää mm. kaukolämmön käyttöedellytyksiä 11/33 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan muuttaminen on tullut tarpeelliseksi, koska kortteliin 3016 on suunniteltu sijoitettavaksi sekä erillinen hotelli-ravintolarakennus että kauppaliike, kun aikaisemmin ko. rakennukset oli tarkoitus rakentaa yhteen. Nykyisen kauppaliikkeen kerrosala on 3 284 neliömetriä, josta toimisto ja tuotantokäytössä on noin 600 neliömetriä. Rakennuksessa on pysäköintitila kellarikerroksessa. Hotellirakennuksen kerrosala on noin 1300 neliömetriä. Voimassa olevassa asemakaavassa rakennusoikeutta korttelissa 3016 on 7500 kerrosneliömetriä. Hakijan suunnitelmissa on laajentaa nykyistä kauppapaikkaa n. 900 neliömetrillä. Em. laajennus olisi miltei kokonaisuudessaan päivittäistavarakauppaa, alustavasti on suunniteltu, että laajennukseen tulisi noin 100 neliömetrin kahvila. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavoituksen vireille tulokuulutus on julkaistu 4.4.2014 ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnos sekä kaavaselostus on pidetty nähtävillä 4.4.4.5.2014, jolloin mielipiteen antoivat Koillismaan Osuuskauppa, Museovirasto, Lapin liitto, Lapin Ely-keskus ja Kemijärven seurakunta. Mielipiteet sekä niiden vastineet ilmenee liitteestä 5. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Eri tahojen kuulemista ja kaavoitusprosessin toteutumista varten on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Osalliset on lueteltu em. suunnitelmassa. 4.3.2 Vireille tulo Kaavamuutos on tullut vireille kirjallisella hakemuksella ja tekninen lautakunta on tehnyt laatimispäätöksen 23.1.2014. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenetelmät Eri tahojen kuulemista ja kaavoitusprosessin toteutumista varten on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on pidetty nähtävillä 4.4. - 4.5.2014. Mielipiteitä kaavahankkeesta antoivat Koillismaan Osuuskauppa, Museovirasto, Lapin liitto, Lapin Ely-keskus ja Kemijärven seurakunta. Mielipiteet sekä niiden vastine ilmenee liitteestä 5. Valmisteluvaiheen kuuleminen on pidetty 11.9-13.10.2014, jolloin lausunnon antoivat Museovirasto, Lapin liitto, Lapin Ely-keskus ja Lapin rakennusperinne ry. Lausunnot sekä niiden vastineet ilmenee liitteestä 6. Kaavahankkeesta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti eli kirjeitse sekä kuulutuksella lehdessä ja kaupungin ilmoitustaululla. 12/33 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Kaavan etenemisestä on tiedotettu eri viranomaisille kirjeitse. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Maakuntakaava Maakuntakaavassa Kemijärven keskustan alue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C101). Ko. merkinnällä osoitetaan keskushakuisten palvelu- hallinto- ja muiden toimintojen alueita niihin liittyvine liikennealueineen. Aluekuvauksessa todetaan seuraavaa ” Alue sisältää keskustan sekä Särkikankaan valtatien viereiset alueet Pelkosenniementie nimiselle kadulle asti. Seutukunnan tärkein palvelukeskus. Palvelujen lisärakentaminen suunnataan keskustan tiivistämiseen. Keskustan läpi kulkevan valtatien ympäristön laatua kohotetaan korkeatasoinen liikennöitävyys turvaten. Alueelle voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikkö” Edelleen maakuntakaavassa suunnittelualue kuuluu matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeseen, jota tulee kehittää mm. palvelujen ja reitistöjen yhteistoiminallisena kokonaisuutena. Itä-Lapin ja Rovaniemen maakuntakaavan tarkistus on meneillään, mutta se ei ehdi valmistua kaavaprosessin aikana. Maakuntakaavan valmisteluaineistona on mm. kaupan palveluverkkoselvitys. Em. selvityksen mukaisesti maakuntakaava luonnoksessa Kemijärven keskusta-alueelle on osoitettu keskustatoimintojen kohde C101, jota koskee seuraava kohdekohtainen suunnittelumääräys; Suunniteltu maankäyttö on maakuntakaavaluonnoksen mukainen. Asemakaava parantaa keskustan vetovoimaa, palvelujen lisärakentaminen sijoittuu keskustaan ja kaavahanke on siten maakuntakaavan suunnitteluperiaatteiden mukainen. Kunnan asettamat tavoitteet Liiketoiminta on keskittynyt pääosin kunnan keskusta-alueeseen, jossa ei kuitenkaan enää ole jäljellä kovin montaa kaupan sekä muun elinkeinon ja matkailuun kehittämisen soveltuvaa rakennuspaikkaa, mistä johtuen liikerakentaminen painottuu laajennuksiin. Kemijärven keskustan alueelta on laadittu Kemijärven kaupallisten ja matkailupalvelujen kehittämissuunnitelma sekä Master Plan, liite 3, jolla on haettu uusia ideoita keskustan kehittämiseksi. Master Plan on suunniteltu yhdessä keskustan yrittäjien kanssa. Em. Master Planissa suunnittelualueelle on esitetty sijoitettavaksi päivittäistavarakaupan suuryksikkö. Keskusta-alueen ulkopuolelle ei ole mahdollista ko. kaltaista yksikköä sijoittaa, koska se olisi maakuntakaavankin vastainen. Olemassa olevaa teknistä huoltoa ja katuverkostoa on voitava hyödyntää yhä paremmin, jotta uusilta ja kustannuksiltaan kalliilta yhdyskuntateknisiltä rakentamisilta vältytään. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa uuden maankäyttö- ja rakennuslain 13/33 mukaista alueidenkäytön ohjausjärjestelmää. Itä-Lapin maakuntakaavaa laadittaessa on valtioneuvoston päätöksen mukaiset valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet otettu huomioon niin kuin em. laki edellyttää. Maakuntakaavassa kaavoitettava alue on varattu keskustatoimintojen alueeksi (C), joka sisältää myös matkailun, kaupan ja liikerakentamisen. Yksityiskohtaisempi taajamatoimintojen alajako ratkaistaan kuntakaavoilla eli tässä tapauksessa asemakaavalla. Maakuntakaavan mukaan alueelle voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikkö. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan tarkistusta varten on laadittu kaupan palveluverkkoselvitys (Tuomas Santasalo Oy 2014), jossa todetaan , että vähittäiskaupan lisätarve Kemijärven keskusta-alueella on 4 400 kerrosneliömetriä, kuva alla. Kun otetaan huomioon keskustassa jo oleva vähittäiskauppa (K-kauppapaikka, SMarket ja Lidl) sekä suunnitellut rakentamiset (K-Kaupapaikka 900 neliömetriä ja Smarket 2 500 neliömetriä, poistuu samalla n. 1 300 neliömetriä), voidaan todeta, että myös suunnittelualueelle esitetty laajennus n. 900 neliömetriä on tehdyn selvityksen sekä maakuntakaavan mukainen eikä ylitetä selvityksessä esitettyä vähittäiskaupan lisätarvetta. Maakuntakaavaluonnoksessa suunnittelualue sijaitsee keskustatoimintojen alueella C101 ja maakuntakaavamääräysten mukaan keskustan alueelle sijoitettavien vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäiskerrosala on yhteensä enintään 20 000 kerrosneliömetriä. Kaavamuutoksella em. kerrosala ei ylity. Hakijan tavoitteena on kasvattaa päivittäistavarakaupan liiketilaa noin 900 neliömetrillä. Lähialueen asemakaavojen tavoitteet Lähialueiden asemakaavoissa alueet on kaavoitettu pääosin liikerakentamiseen, kaupanpalveluihin sekä huoltoasematoimintoihin. Keskustan ranta-alueet on kaavoitettu pääasiassa asumista varten. Kortteliin 3016 suunniteltu liiketoiminta ja 14/33 sekä kaupparakennuksen mahdollinen laajennus tukee ja kehittää Kemijärven keskustan palveluja sekä niiden vetovoimaa. 4.5 Asemakaavan laadulliset tavoitteet 4.5.1 Asemakaavan sisältövaatimukset tämän kaavahankeen osalta Asemakaavan sisältövaatimuksista on säädetty maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:ssä, jossa mainitaan mm. 1) asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon 2) luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle 3) rakennettua ympäristöjä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää 4) kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi esim. lähivirkistyksen soveltuvia alueita 5) jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon mitä yleiskaavan sisältövaatimuksissa säädetään Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:ssä mainitaan yleiskaavan sisältövaatimuksista mm. seuraavaa: Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon 1. yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologoinen kestävyys, olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö 2. palveluiden saatavuus ja kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset 3. mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 4. rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen Suunnittelutehtävään suhde asemakaavan sisältövaatimuksiin 1. Maakuntakaavassa Kemijärven keskustan alue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C101) liite 1. Ko. merkinnällä osoitetaan keskushakuisten palvelu- hallintoja muiden toimintojen alueita niihin liittyvine liikennealueineen. Aluekuvauksessa todetaan seuraavaa ” Alue sisältää keskustan sekä Särkikankaan valtatien viereiset alueet Pelkosenniementie nimiselle kadulle asti. Seutukunnan tärkein palvelukeskus. Palvelujen lisärakentaminen suunnataan keskustan tiivistämiseen. Keskustan läpi kulkevan valtatien ympäristön laatua kohotetaan korkeatasoinen liikennöitävyys turvaten. Alueelle voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikkö” Asemakaava parantaa keskustan vetoivoimaa, palvelujen lisärakentaminen sijoittuu keskustaan ja kaavahanke on siten maakuntakaavan suunnitteluperiaatteiden mukainen. 2. Vähittäiskaupan suurmyymälän sijoittuminen keskusta-alueelle parantaa palvelujen alueellista saatavuutta koko Itä-Lapin alueella. Uusia liikenneyhteyksiä ei ole tarpeen tehdä, koska kaavoitettava alue sijaitsee valmiin katuverkoston alueella 15/33 3. Suunnittelualue on keskellä Kemijärven liikekeskustaa, jossa lähivirkistysalueet sijoittuvat liikerakentamisen lähialueille, esim. Kuumalammen ja Pöyliöjärven ympäristöön. Kuumalammen ranta-alueille on valmistumassa hyvin rakennettu ja varusteltu reittiverkosto, joka on yhteydessä keskustan kevyenliikenteen väyliin. Maakuntakaavassa on määrätty, että maankäytön suunnittelussa on otettava huomioon mm. rakennetut kulttuuriympäristöt sekä kiinnitettävä erityistä huomiota rakennetun ympäristön laatuun. Suunnittelutehtävän suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n mukaan yleiskaavaa laadittaessa maakuntakaava on otettava huomioon. Maakuntakaavaa ollaan parhaillaan tarkistamassa ja tarkistuksessa esille tulevat asiat otetaan huomioon yleiskaavaa laadittaessa. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: I yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologoinen kestävyys, olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö Suunniteltu rakentaminen sijoittuu jo olemassa olevan infrastruktuuriin, eikä uusia yhdyskuntateknisiä investointeja ole tarpeen tehdä. Keskusta-alueen vetovoimaisuus paranee, kun kolme kauppapaikkaa, nykyiset LIDL ja K-SUPERMARKET sekä suunniteltu S-MARKET, sijoittuisivat lähelle toisiaan (n. 100 metrin päässä toisistaan), jolloin mm. asiointiliikenne autoilla kauppojen välillä vähenee, kun kauppaostokset voidaan tehdä jalkaisin, mikä vähentäisi myös autopaikoituksen tarvetta. . Kemijärven keskeinen keskusta-alue on muodoltaan saari, jota vesistöt ympäröivät ja uuden päivittäistavarakaupan suuryksikön sijoittaminen esim. Särkikankaan suunnalle hajauttaisi yhdyskuntarakennetta ja aiheuttaisi lisääntyvää asiointiliikennettä keskustan ja Särkikankaan välille, mikä ei olisi ekologisesti kestävää kehitystä. II palveluiden saatavuus ja kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset Uudet nykyaikaiset kauppapaikat pysäyttää paremmin matkailijoita paikkakunnalle, mm. Sallan rajanylityspaikan henkilöliikenne on ollut jatkuvassa 20-30 %:n kasvussa ja vuonna 2013 oli jo 250 000 rajan ylittäjää, kuva 4. Kemijärven kaupungin tavoitteena on saada varsinkin venäläiset matkailijat pysähtymään kaupungissa. Matkailijavirran pysähtyminen Kemijärvelle edesauttaa myös muuta keskusta-alueen palvelurakenteen kehittymistä ja säilymistä paikkakunnalla, jolloin vältytään pitkistä asiointimatkoista esim. Rovaniemen suuntaan. Uusi nykyaikainen kauppapaikka parantaa palveluiden saatavuutta sekä kauppojen kilpailua alueella, mikä myös omalta osaltaan parantaa keskusta-alueen vetovoimaisuutta. III mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; Keskusta-alueelle on muodostumassa isohko vanhuspalvelujen keskittymä, noin 300 metrin päähän suunnitteluista uusista päivittäistavarakaupan myymälöistä. Uusi kauppapaikka keskellä Kemijärven keskustaa ja lähellä mm. vanhusten palveluasuntoja, helpottaa vanhusväestön asiointia, koska päivittäistavarakaupan liikkeet olisivat erittäin lähellä eikä olisi tarvetta liikkua muihin kaupunginosiin esim. kauppaostosten vuoksi. 16/33 IV rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen Suunnittelualueen itäpuolella on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö ”Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat” jonka osakohde on Kemijärven kirkko hautausmaineen sekä toisen maailman sodan jälkeen rakennettu maantie- ja rautatiesilta. Asemakaavan muutos ei ulotu em. alueelle ja kaavamääräyksillä uudisrakentaminen, peruskorjaukset sekä alueen muunkinlainen rakentaminen (mm. istutukset yms.) pyritään sopeuttamaan arvokkaaseen ympäristöönsä. Vähittäiskaupan suuryksikköä koskevat sisältövaatimukset 1) suunnitellulla maankäytöllä ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskustaalueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen; Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven ydinkeskustassa ja maakuntakaavan keskustahakuisten toimintojen alueella, joten em. kaltaisia haitallisia vaikutuksia ei ole. 2) alueelle sijoittuvat palvelut ovat mahdollisuuksien mukaan saavutettavissa joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä Suunnittelualue sijaitsee aivan Kemijärven ydinkeskustassa, jossa on hyvät joukkoliikenneyhteydet sekä tiheä kevyenliikenteen verkosto. 3)Suunniteltu maankäyttö edistää sellaisen palveluverkon kehitystä, jossa asiointimatkojen pituudet ovat kohtuulliset ja liikenteestä aiheutuvat haitalliset vaikutukset mahdollisimman vähäiset Lidl:n päivittäistavarakaupan myymälä sekä suunnitellun uuden S-Marketin (mm. päivittäistavarakauppaa) rakennuspaikka ovat aivan suunnittelualueen läheisyydessä (n. 100m) , joten asiointimatkat ovat kohtuulliset eikä liikenteestä aiheudu haitallisia vaikutuksia. 4.5.2 Asemakaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin I Valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden mukaan alueiden käytön suunnittelussa mm. työpaikka-alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta ja että vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta. Kaavatyön tavoitteena on vähittäiskaupansuuryksikön sijoittaminen suunnittelualueelle. Uusi kaupan liikemyymälä on siis myös suuri työpaikka ja sen sijoittaminen keskelle Kemijärven keskustaa parantaa alueen käyttöastetta sekä tukee yhdyskuntarakennetta II Valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden mukaan on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä ja luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle Hakijan tarkoituksena ei ole purkaa alueella olevia rakennuksia vaan tavoitteena on laajentaa K-Supermarket kauppapaikkaa. Kaavamääräyksin pyritään turvaamaan hyvän taajamakuvan muodostuminen sekä uudisrakentamisen sopeuttaminen jo olemassa olevaan rakennettuun ympäristöön sekä Kemijärven kirkon ja hautausmaan muodostamaan ympäristöön. Kaava-alueella oleva vanha pankkirakennus on valmistunut vuonna 1947 ja se on Kemijärven keskustan arvokasta säilynyttä kulttuuri- ja rakennushistoriaa. Kaavamääräykselle ko. rakennus osoitetaan suojeltavaksi. III Alueiden käytön suunnittelussa on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. 17/33 Suunnittelualue ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella, eikä alueen pintavesillä ole erityisiä käyttötarpeita. IV On varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta Suunnittelualueen läheisyydessä kulkee keskusta-alueen pää-kevyenliikenteenväylä, joka yhdistää keskustan mm. Särkikankaan kaupunginosaan. Kaavoituksen mukainen rakentaminen ei vaikeuta ko. väylän käyttöä. V Alueiden käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen maa- ja kallioperän soveltuvuus suunniteltuun käyttöön Suunnittelualue ja sen ympäristö on jo rakennettua aluetta, joka on soveltunut hyvin ja soveltuu edelleen hyvin rakentamiseen. VI Kaavoituksen tulee edistää mm. kaukolämmön käyttöedellytyksiä Rakennettava rakennus liitetään alueella olevaan kaukolämpöverkostoon. VII Kaavoituksessa on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen arvot säilyvät Kemijärven kirkon ja sen alueen erityiset arvot perustuvat kirkon ympäristöön ja sen rakennuskantaan, suunnittelualue ei sijaitse em. rakennusten välittömässä läheisyydessä. Erityisellä kaavamääräyksellä on määrätty, että rakentamisella taikka muillakaan toimenpiteillä ei saa heikentää ko. ympäristökokonaisuuden arvoa. Kaavamääräyksillä säädellään myös mm. rakennettavien mainoslaitteiden korkeus ja niiden sijoittaminen katoille kielletään. Em. pyritään siihen, että mainoslaitteet taikka vastaavat eivät korkeudeltaan heikennä kirkon kulttuuriympäristöä. Em. kulttuuriympäristökokonaisuuteen kuuluvan hautausmaan viereen kaavassa osoitetaan istutettavan tontin osan alue, joka omalta osaltaan pienentää rakentamisen taikka muiden toimenpiteiden vaikutuksia. Edellä olevan mukaisesti on pyritty ohjaamaan rakentamista siten, että ei heikennetä kaavan alueen viereistä arvokasta kulttuuriympäristöä (kirkon seutu). 4.6 Kaupallisten palveluiden selvitykset Kemijärven kaupallisista palveluista on FCG Planeko Oy tehnyt selvityksen vuonna 2008. Selvityksessä todetaan, että Lapissa ja Kemijärvellä päivittäistavarakaupan merkittävimmät myymälätyypit ovat supermarketit. Kaupan yleisenä kehitystrendinä on muun maan tapaan kaupan keskittyminen ja palveluyksiköiden koon kasvaminen. Lapissa matkailijoilla ja loma-asukkailla on suuri merkitys vähittäiskaupan palvelujen kehittymiseen. Kemijärvellä matkailijoiden merkitys vähittäiskaupan palvelujen kehittämisedellytykset korostuu, koska väestökehitys on jatkuvasti negatiivinen. Kemijärven keskustan päivittäistavarakaupan yhtenä suurena kehittäjänä on jatkuvasti kasvava venäläisten matkailijoiden määrä. Kelloselän kansainvälinen rajanylistyspaikan kautta tapahtuu vuosittain jo yli 220 000 ylitystä, mikä omalta osaltaan tuo paineita nykyaikaisten liikepaikkojen rakentamiselle Kemijärven keskustaan. Kauppiaille ja yrittäjille on siten tarjottava mahdollisuuksia liiketilojen kehittämiseen ja sitä kautta myös liiketoimintansa kehittämiseen. 18/33 Selvityksessä todetaan, että keskustan kaupallinen kehittäminen vahvistaa parhaiten Kemijärven vetovoimaa ja tukee kuntakeskuksen asemaa maakunnan keskusverkostossa. Keskitetty kauppa pystyy parhaiten tarjoamaan monipuolisia palveluita kaikille kuluttajaryhmille ja ennen kaikkea turvaamaan kaupungin asukkaille laadukkaat palvelut. Sallan rajanylityspaikan vaikutus kauppaan ja matkailuun Sallan Kelloselän rajanylityspaikka avattiin kansainväliselle liikenteelle vuonna 2002. Ylitysmäärät Kelloselän rajanylityspaikalla ovat olleet jatkuvassa kasvussa ja kasvun odotetaan jatkuvan 20-30 %:n vuosivauhtia kuva 4. Ylitysmäärä oli vuonna 2009 91 000, mutta vuonna 2013 ylitysmäärä oli noussut jo yli 250 000. Vuosittaisen kasvun jatkuessa entisen kaltaisena (n. 20- 30 %), rajapaikan ylittäisi vuonna 2020 jo yli 500 000 kävijää. Tällä hetkellä rajanylityksissä on hienoista laskua. Edellä olevan kaltainen rajan ylittäjämäärän kasvu, vaikkakin tällä hetkellä on kasvu pysähdyksissä, tuo tullessaan myös tarpeita kasvattaa lähialueiden (Salla ja Kemijärvi) kaupallista tarjontaa. Uudet kauppaliikkeet (Uusi S-Market sekä K-Supermarket kauppapaikan laajennus) keskellä Kemijärven keskustaa houkuttelisi myös matkailijaa pysähtymään Kemijärvellä ja mahdollisesti viipymään kaupungissa pitempään ja käyttämään myös sen majoituspalveluita. Kuva 4. Sallan rajan ylityspaikan henkilöliikenne vuosina 2012-2014 (www.raja.fi) 19/33 Keskusta-alueen Master Plan Kaupallisten palveluiden selvityksen jatkeeksi on tehty ns. Master Plan kuva 5; kaupallisten ja matkailupalvelujen kehittämiseksi; Kemijärven kaupallisten ja matkailupalvelujen kehittäminen 2023, Master Plan(Pöyry Environment Oy 2009). Em. suunnitelman mukaan Kemijärvelle tulisi kehittää kaupallinen keskusta, jolloin toimintojen keskittämisellä ja palvelujen modernisoinnilla luodaan kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta vähittäiskaupalle keskustassa. Yksinapainen keskusta, jossa palvelut ovat tiiviisti nipussa lyhyen välimatkan ja saavutettavuuden päässä toisistaan, luo positiivista ostojen kiertoa kauppoihin asiakaskäyntien ja volyymien kasvaessa. Raportissa on esitetty, että S-marketin kauppapaikaksi vanhaa Tradekan kiinteistöä (Osuusliike Sallan talo/Centrum) sekä Kauppapaikan laajentamista. Em. menettelyllä kaikki suuret päivittäistavarakaupat (Lidl, K-Supermarket Kaupppaikka ja S-Market) olisi aivan ydinkeskustassa lähellä toisiaan, liite 4. K-Supermarket Kauppapaikan nykyinen kiinteistö on jäämässä asiakasvirtaan nähden pieneksi ja epäkäytännölliseksi, minkä vuoksi olisi tarpeen laajentaa ko. rakennusta. . Kuva 5. Keskustan kehittäminen Master Planin mukaan (Pöyry Environment Oy, 2009). Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan tarkistusta varten on laadittu kaupan palveluverkkoselvitys (Tuomas Santasalo Oy 2014), jossa todetaan , että vähittäiskaupan lisätarve Kemijärven keskusta-alueella on 4 400. 20/33 4.7 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Kemijärven kaupallisten palveluiden kehitys FCG Planeko Oy:n vuonna 2008 kaupallisista palveluista tekemän selvityksen jälkeen keskustasta on lopetettu 1) Valintatalon myymälä, pinta-ala noin 500 neliömetriä 2) Särkikankaalta K-kauppa, pinta-ala noin 600 neliömetriä 3) Särkikankaalta on poistunut vuoden 2013 aikana ns. Särkiportin liikerakennus noin 400 neliömetriä Keskustasta ja sen lähialueelta on siten poistunut noin 1 100 neliömetriä päivittäistavarakaupan alaa. Em. sekä mm. venäläismatkailijoiden määrän kasvun perusteella keskustaan tulisi saada lisää päivittäistavarakaupan tarjontaa. Alustavien vaihtoehtojen kuvaus Luonnokset eroavat toisistaan vain vähäisessä määrin tonttien rajausten osalta. Luonnos 1 . Luonnoksessa osoitetaan kaksi liikerakennusten tonttia (KL ja KM), joille voidaan 2 rakentaa hotelli-ravintolarakennus (KL, 2 000 m ) sekä pävittäistavarakaupan 2 suuryksikkö (KM, 5 500 m ). Korttelin kokonaisrakennusoikeus on 7 500 kerrosneliömetriä. Kulku tonteilla on osoitettu ajoyhteytenä (ajo). Ko. kortteliin tulisi kaksi liittymää kirkkokadulle. Luonnos 2. Luonnoksessa osoitetaan kaksi liikerakennusten tonttia (KL ja KM), joille voidaan 2 rakentaa hotelli-ravintolarakennus (KL,2 000 m ) sekä pävittäistavarakaupan 2 suuryksikkö (KM, 5 500 m ). Korttelin kokonaisrakennusoikeus on 7 500 kerrosneliömetriä. Kulku tonteilla on osoitettu ajoyhteytenä (ajo). Ko. kortteliin tulisi kaksi liittymää Kirkkokadulle Luonnoksen vaikutukset Molempien luonnosten perusteella on mahdollista laajentaa sekä kauppapaikkaa sekä hotelli-ravintolaa. Koska suunnittelun kohteena oleva alue sijoittuu jo olemassa olevien kauppaliikkeiden, läheisyyteen, vähentyy autoilla tehtävä asiakasliikenne, kun kauppaostokset voidaan eri liikkeissä tehdä kävellen. Kaavan vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön ja kulttuuriympäristöön Kaavamuutosalue sijaitsee Kirkkokadun varrella kaupungin kaupallisessa keskustassa. Alueen sijainti on hyvä ja oikea päivittäistavarakaupan suuryksikölle. Kortteliin 3016 on hyvät liikenneyhteydet ja alueen kunnallistekniikka on valmiina. Kaavamuutoksella mahdollistetaan alueella olevien rakennusten laajentaminen. Kauppaliikkeen rakentaminen muuttaa kaupunkikuvaa ja ammattitaitoisen arkkitehtisuunnittelun avulla rakennus muodostaisi positiivisen maamerkin keskustan alueelle. Kaavamääräyksin turvataan olemassa olevan vanhan pankkirakennuksen säilyminen 21/33 sekä määrätään, ettei rakentamistoimenpiteillä taikka muillakaan toimenpiteillä saa heikentää viereisen kirkon ja hautausmaan muodostan arvokkaan kulttuuriympäristön arvoja. Kaavaratkaisun suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Esitetyissä luonnoksissa valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden mukaisesti työpaikka-alue, kauppakeskus, sijoittuu jo olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja uusi vähittäiskaupan suuryksikkö tukee keskusta-alueen valmista yhdyskuntarakennetta sekä –verkostoja. Uusi vähittäiskaupan suuryksikkö sijoittuu maakuntakaavassa keskustatoimintojen alueeksi (C101) osoitetulle alueelle, jolle voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikkö. Suunnittelualueella ei ole pohja- taikka pintavesien suojelutarvetta. 4.8 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Osallisten mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Kaavoitustyö aloitettiin vireillepano kuulutuksella 4.4 - 4.5.2014, jolloin oli nähtävillä osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnos sekä kaavaselostus. Ko. aikana mielipiteitä kaavahankkeesta antoivat Koillismaan Osuuskauppa, Museovirasto, Lapin liitto, Lapin Ely-keskus ja Kemijärven seurakunta. Mielipiteet sekä niiden vastineet ilmenee liitteestä 5. Valmisteluvaiheen kuuleminen on pidetty 11.9 – 13.10.2014, jolloin jätettyihin mielipiteisiin on annettu vastineet, liite 6. Sijainti ja liikenne Alueen sijainti on hyvä ja oikea päivittäistavarakaupan suuryksikölle. Kortteliin 3016 on hyvät liikenneyhteydet ja alueen kunnallistekniikka on valmiina. Vähittäiskaupan suuryksikkö parantaa kaupungin keskustan vetovoimaa uuden kauppaliikkeen myötä. Kun uusi kauppapaikka sijoittuu kahden jo olemassa olevan päivittäistavarakaupan läheisyyteen, vähentyy autoilla tehtävä asiakasliikenne, kun kauppaostokset voidaan eri liikkeissä tehdä kävellen. Ehdotuksessa valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden mukaisesti uusi työpaikkaalue (kauppakeskus) sijoittuu jo olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja uusi vähittäiskaupan suuryksikkö tukee keskusta-alueen valmista yhdyskuntarakennetta sekä jo rakennettuja verkostoja. Uusi vähittäiskaupan suuryksikkö sijoittuu maakuntakaavaluonnoksessa keskustatoimintojen alueeksi (C101) osoitetulle alueelle, jolle voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikkö. Maakuntakaavaa varten laaditussa kaupallisessa selvityksessä on esitetty, että Kemijärven keskusta-alueelle voidaan sijoittaa 4 400 kerrosneliömetriä päivittäistavarakaupan lisätilaa, suunniteltu laajennus (900 neliötä) on em. selvityksen ja maakuntakaavan tavoitteiden mukainen. Valtatie 5, jonka kautta kulkee Venäjältä suuntautuva matkailijavirta länteen, on aivan suunnitellun uuden päivittäistavarakaupan läheisyydessä. Uusi nykyaikainen myymälä omalta osaltaan toimii ”pysäyttäjänä” tälle matkailijaviralle ja parantaa näin myös muiden keskusta-alueiden liikkeiden toimintaedellytyksiä ja mahdollistaa myös uuden liiketoiminnan sijoittumisen Kemijärven keskusta-alueelle. 22/33 Kaavaratkaisu Kaavaratkaisussa kortteliin 3016 osoitetaan seuraavat rakennustontit; KL-1 tontti, pinta-ala 2 147 neliömetriä ja rakennusoikeus 1 500 kerrosneliömetriä KM tontti, pinta-ala 9 663 neliömetriä ja rakennusoikeus 5 000 kerrosneliömetriä. Perustelut kaavaratkaisulle Itä-Lapin maakuntakaavassa Kemijärven keskusta on osoitettu keskustahakuisten palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueeksi niihin liittyvine liikennealueineen (keskustatoimintojen alue C). Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan viranomaisten on pyrittävä edistämään maakuntakaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Kaavaehdotus edistää maakuntakaavan toteuttamista, koska alueelle osoitetaan em. palvelutoimintaan liittyvänä uusi päivittäistavarakauppa, joka mahdollistaa monimuotoisen palvelutarjonnan alueella. Suunniteltu päivittäistavarakauppa sijoittuu jo olemassa olevaan kaupalliseen keskustaan, joten asiointi useassa liikkeessä on mahdollista yhdeltä parkkipaikalta, mikä vähentää keskustan sisäistä liikennettä huomattavasti. Kaavaratkaisu ei edellytä uusia investointeja katuihin taikka kunnallistekniikkaan. Kaavaratkaisu tukee valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita kappaleessa 4.5.2 esitetyn mukaisesti. 23/33 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavan muutoksella muodostuu liikerakennusten korttelialue, jossa on kaksi tonttia ja korttelin rakennusoikeus on yhteensä 6 500 neliömetriä. Tontin 5 rakennusoikeus on 5 000 kerrosneliömetriä ja sille voidaan sijoittaa päivittäistavarakaupan suurmyymälä. Kaavamääräyksellä määritellään tarkemmin vähittäiskauppaan käytettävän kerrosalan enimmäismäärä. Ko. tontilla olevaa kauppapaikkaa voidaan kaavan mukaisesti siten laajentaa tulevaisuudessa tarpeen mukaan. Tontin 6 rakennusoikeus on 1500 kerrosneliömetriä ja sillä sijaitsee hotelliravintolarakennus, jota on myös mahdollista laajentaa tulevaisuudessa kaavan salliman rakennusoikeuden mukaisesti. 5.2 Mitoitus Korttelin 3016 kokonaispinta-ala on 1,2 ha ja kokonaisrakennusoikeus 6 500 neliömetriä. 5.3 Palvelut Kaavan muutosalue liittyy muuhun keskustan liike-, kaupallisten ja matkailua palvelevien alueiden toimintaan. 5.4 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kortteliin 3016 rakennettavat rakennukset, niiden laajennukset ja rakennelmien tulee väritykseltään, ulkoasultaan ja tyyliltään sopeuttaa ympäröivän alueen rakennuskantaan. 5.5 Aluevaraukset/Korttelialueet Kaavalla muodostuu seuraava alue: Liikerakennusten kortteli 3016. Kortteliin saa sijoittaa vähittäiskaupan liikerakennus sekä hotelli-ravintola rakennuksen. Alueen kokonaisrakennusoikeus on 6 500 kerrosneliömetriä. 5.6 Kaavan vaikutukset Kaava keskittää kaupan palveluja keskusta-alueelle, mikä on ollut niin maakuntakaavan kuin alueelle laaditun Master Planinkin, kappale 4.6, keskeisin tavoite. Kaavalla parannetaan jo olemassa olevan katu- ja johtoverkoston käyttöä. 5.7 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Koska kortteliin 3016 rakennettavat laajennukset sekä mahdolliset julkisivujen peruskorjaukset sijoittuvat aivan kaupungin keskustaan, tulisi suunnittelussa tavoitella 24/33 yhtenäistä kaupunkikuvaa nykyisen pirstaloituneen sijaan. 5.8 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Suunnitelma-alue on rakennettua keskustataajamaa, eikä siellä ole suojeltavia kasveja taikka vastaavia. 5.9 Kaavamerkinnät ja määräykset Asemakaava 25/33 26/33 27/33 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan vahvistumisen jälkeen kortteliin 3016 suunniteltu kauppaliikkeen laajentaminen on mahdollista Alueen rakentamista valvoo rakennusvalvontatoimisto. Kemijärvi 1. huhtikuuta 2015 Kaupungingeodeetti Tapio Pöyliö 28/33 LIITE 1 Maakuntakaava 29/33 LIITE 2 Ajantasa-asemakaava 30/33 LIITE 3 Keskustan Master plan 31/33 LIITE 4 Kartta kaava-alueen ympäröivästä rakennuskannasta 32/33 LIITE 5 33/33 LIITE 6
© Copyright 2024