1. No category

KANGASALAN KUNTA
TEKNINEN KESKUS
PIKKOLAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, PIKONKANKAANTIE
1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
PÄIVÄYS
ASEMAKAAVAN NUMERO
KUNTA
OSA-ALUE
KYLÄ
KORTTELIT
25.8.2015
758
KANGASALA
PIKKOLA /7
HERTTUALA 407
57 OSA JA SIIHEN LIITTYVÄ KATUALUE
KAAVA-ALUEEN SIJAINTI
Pikonkankaan omakotialue
Kaavaalueen
sijainti
VIREILLETULOSTA ILMOITTAMINEN
KAAVAN HYVÄKSYMINEN
KAAVAN LAATIJA
13.4.2015
KAAVOITUSLAUTAKUNTA
KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN
KESKUS
2 TIIVISTELMÄ
2.1 Kaavaprosessin vaiheet
Kaavan muutos on tullut vireille maanomistajan aloitteesta. Tavoitteena on omakotitontin jakaminen kahteen osaan.
Valmisteluvaiheessa kaavaluonnos lähetettiin naapureille ja viranomaisille tutustuttavaksi. Mielipiteitä ei saatu, lausuntojen perusteella tehtiin kaavamääräykseen muutos. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä kesäkuussa 2015 ja siitä saatu palaute oli
myönteinen.
2.2 Asemakaava
Kaavalla jaetaan omakotitontti kahtia ja lisätään siten uudelle tontille rakennusoikeutta paritalolle ja sen talousrakennukselle.
Korttelissa säilytetään sen nykyinen käyttötarkoitus. Maankäytön tehostamisella on
myönteisiä vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen ja palvelutarjontaan. Kaavamääräyksillä pyritään ohjaamaan täydennysrakentaminen olemaan ympäristöön sopivaksi
niin, että kielteisiltä vaikutuksilta voidaan välttyä.
2.3 Asemakaavan toteuttaminen
Toteutusvastuu on maanomistajalla. Asemakaava on mahdollista toteuttaa v. 2015.
3 LÄHTÖKOHDAT
3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista
Alueen yleiskuvaus
Jaettava
tontti
Ortoilmakuva alueesta.
Kiinteistö sijaitsee rakennetussa ympäristössä Pikonkankaantien varrella, Kangasalantien eteläpuolella. Maasto on loivasti viettävää harjunrinnettä.
Luonnonympäristö
Alueen ympäristö on puutarhamainen, tontin pohjoisreunassa on tiheä kuusiaita.
Tontti sijaitsee pohjavesialueella, maaperä on pääosin hiekkaa.
Rakennettu ympäristö
Kiinteistö sijaitsee Pikonkankaan omakotialueella päättyvän kadun varrella. Alueen
alkuperäinen rakennuskanta on rintamamieskauden puolitoistakerroksisia, noppamaisia pieniä taloja. Jaettavalla tontilla sijaitsee rintamamiestalo ja pihasauna. Aluetta
on täydennetty 1970-luvulta lähtien tontteja jakamalla. Tontin ympärillä on pääosin
yksikerroksisia omakotitaloja.
Vähittäistavarakauppa sijaitsee alueen vieressä. Päiväkoti ja yläasteen koulu ovat
Pikkolassa, muutoin alue tukeutuu keskustan ja Lentolan palveluihin.
Maanomistus
Jaettava tontti
Muutettava tontti on yksityinen. Voimassa olevan kaavan mukaisen tumppikadun alue
on myös yksityisessä omistuksessa.
3.2 Suunnittelutilanne
Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset
Alueella on voimassa vuonna 2002 laadittu asemakaava, jossa kiinteistö on merkitty
yhdeksi omakotirakennuspaikaksi. Korttelin suurin sallittu kerrosluku I u 2/3. Kattokaltevuus on määritelty välille 1:1,5 – 1:2,5.
Jaettava tontti
Suoraman osayleiskaavaehdotuksessa (kuva alla) alue on merkitty A3/s eli matalan tehokkuuden asuntoalue, jolla ympäristö säilytetään. Korttelissa on meluntorjuntatarve.
Osayleiskaavan rakennetun
ympäristön selvityksessä (Palttala, 2012) määritellään alueen
arvoksi eheät jaksot hyvin säilyneitä ja edustavia 1930-luvun
omakotitalojen pihapiirejä ja katunäkymiä.
Toimenpidesuositus:
Alueen vanhojen rakennusten
säilyminen tulisi turvata ja mahdollinen uudisrakentaminen
suunnitella niin, että se tukisi
alueen ehjää ja pienimittakaavaista ilmettä.
4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET
4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve
Asemakaavan muutoksen tarve juontuu omakotirakennuspaikkojen puutteesta.
4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset
Asemakaavan suunnittelu on käynnistetty maanomistajan aloitteesta.
4.3 Osallistuminen ja yhteistyö
Osalliset
Alustavan tarkastelun perusteella osallisia ovat:
 Maanomistajat
 Alueen asukkaat
 Kunnan hallintokunnat (ympäristö- ja rakennusvalvonta, yhdyskuntatekniikka,
Kangasalan Vesi -liikelaitos)
Vireille tulo
Vireille tulosta on ilmoitettu valmisteluvaiheen kuulemisen yhteydessä 13.4.2015 päivätyllä kirjeellä.
Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt
Valmisteluvaiheessa huhtikuussa 2015 lähetettiin osallisille kirjeitse osallistumis- ja
arviointisuunnitelma, kaavaluonnos ja selostus. Siitä saatiin seuraavat kommentit:
Yhdyskuntatekniikka 30.4.2015
Ei huomautettavaa.
Kangasalan Vesi –liikelaitos 5.5.2015
Ei huomautettavaa.
Ympäristö- ja rakennusvalvonta 6.5.2015
Asemakaavan muutos mahdollistaa täydennysrakentamisen alueen toteutuneeseen
50-luvun rakentamistapaan soveltuvalla tavalla. Asemakaavamääräyksissä voisi olla
maininta, että rakennuksen julkisivu tulee porrastaa rakennusalan mukaisesti. Muutoin rakennusvalvonnalla ei ole huomautettavaa asemakaavan muutoksesta.
Kommenttien vaikutus suunnitelmaan
Asuinpientalojen korttelialueen määräykseen lisätään teksti: Jos rakennus on yli 12
metriä pitkä, julkisivu tulee jakaa osiin esimerkiksi kuistein, katoksin tai porrastuksin.
Asemakaavaehdotus oli nähtävillä 1.-15.6.2015 Ehdotuksesta saatiin yksi lausunto
ja muutoksia ei kaavakarttaan tehty.
Ympäristö- ja rakennusvalvonta 13.8.2015
Ei huomautettavaa.
Viranomaisyhteistyö
Alueella ei ole sellaisia maakunnallisia tai valtakunnallisia intressejä, joiden takia viranomaisneuvottelu olisi ollut tarpeen.
4.4 Asemakaavan tavoitteet
Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet
Kaavamuutoksen tavoitteena on omakotitontin jakaminen kahtia ja uudisrakentamisen sovittaminen alueen ympäristön luonteeseen.
4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset
Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset




Luonnos nähtävillä 4.5.2015 asti
Asemakaavaehdotuksen käsittely kaavoituslautakunnassa 19.5.2015
Asemakaavaehdotus nähtävillä 1.-15.6.2015
Asemakaavan hyväksyminen kaavoituslautakunnassa 25.8.2015
5 ASEMAKAAVAN KUVAUS
5.1 Kaavan rakenne
Mitoitus
Kaava mitoitetaan yhdelle uudelle asuinrakennukselle, joka voi olla paritalo.
5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen
Alueella säilytetään sen nykyinen käyttötarkoitus, joka edellyttää uudisrakennusten
sovittamista ympäristöön. Kerrosluvuksi määrätään I u 2/3, mikä mahdollistaa väljemmän piha-alueen käytön. Muodostuva tontti sijoittuu rintamamiestalon viereen, joka on muodoltaan pieni ja noppamainen ja tyylillisesti rintamamieskauden asuin- ja
talousrakennus. Uudisrakentamisen koon ja sijoituksen tulee huomioida olemassa
oleva rakennuskanta.
Kangasalantien melulta suojautuminen onnistuu rakennuksen riittävällä korkeudella
ja sen sijoittamisella tontin pohjoisreunaan.
5.3 Aluevaraukset
Korttelialueet
Alue merkitään nykyisen tontin osalta samalla käyttötarkoituksella AO-19 ja uuden
tontin osalta pientalojen korttelialueeksi merkinnällä AP-19. Kiinteistö jaetaan kahdeksi tontiksi, joiden pinta-alat ovat 845 neliömetriä tontille 3 ja 912 neliömetriä tontille 12. Nykyiselle omakotitalolle merkitään rakennusoikeudeksi asuinrakennukselle
200 kerrosneliömetriä ja talousrakennuksille 80 neliömetriä. Uudelle tontille merkitään
paritalolle rakennusoikeutta 280 neliömetriä ja talousrakennukselle 80 neliömetriä.
5.4 Kaavan vaikutukset
Vaikutukset rakennettuun ympäristöön
Tontin jakaminen tiivistää yhdyskuntarakennetta ja parantaa palveluiden järjestämismahdollisuuksia.
Nykypäivän asumisvaatimukset täyttävä rakentaminen poikkeaa volyymiltään alueen
alkuperäisestä rakennuskannasta. Uudisrakentamisen kielteisiä vaikutuksia vanhaan
ympäristöön koetetaan vähentää ohjaamalla rakentamista muodoiltaan, materiaaleiltaan ja väritykseltään vanhan rakentamisen mukaiseksi.
Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön
Uudisrakennus sijoittuu vanhalle piha-alueelle. Muutoksella ei ole kielteisiä vaikutuksia luontoon. Hulevesien aiheuttamia ongelmia tulee vähentää tonttikohtaisella imeytyksellä. Lisäksi kaavassa on annettu määräyksiä pohjaveden suojelusta.
Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset
Valmiiseen ympäristöön lähelle palveluita muodostuvan rakennuspaikan asukkaiden
päivittäinen elinpiiri on tehokas.
Muut vaikutukset
Hankkeella on myönteisiä kunnallis- ja yksityistaloudellisia vaikutuksia.
5.5 Kaavamerkinnät ja –määräykset
6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS
6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat
Havainnekuva uudisrakennuksista.
Korttelia suunniteltaessa ja rakennettaessa pitää ottaa huomioon, että katolle ja pihamaalle sekä salaojiin kertyvä vesi on käsiteltävä tontilla. Mikäli sadevedet johdetaan ympäröivään maastoon tontin ulkopuolelle, siihen on hankittava maanomistajan
suostumus. Alueella ei ole sadevesiverkostoa. Ennen rakennusluvan myöntämistä
rakentajan on esitettävä asemapiirroksin ja poikkileikkauksin tontin hulevesien käsittely.
6.2 Toteuttaminen ja ajoitus
Rakentaminen ei edellytä kunnallistekniikan tai kadunrakentamista. Talonrakentaminen on mahdollista käynnistää v. 2015.
6.3 Toteutuksen seuranta
Toteutuksen yhteydessä seurataan rakentamisen vaikutuksia ympäristökuvaan.
KANGASALA 25.8.2015
Suunnitteluarkkitehti
Susanna Virjo