Pro gradu –tutkielma BioMediTech
Pro gradu –tutkielma BioMediTech Graduohje Kansilehti BioMediTech Tampereen Yliopisto Kesäkuu 2015 Tiivistelmä - Abstract Tässä ohjeistuksessa kuvataan pro gradu-tutkielman suoritukseen liittyviä asioita Tampereen yliopistossa BioMediTech tieteenalayksikössä bioteknologian FM-tutkintoa tekeville. Maisterin tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava pääaineessaan pro gradu -tutkielma ja siihen liittyvä kypsyysnäyte. Pro gradu –tutkielma on opinnäyte, jossa opiskelija osoittaa valmiutta tieteelliseen ajatteluun, tarvittavien tutkimusmenetelmien hallintaa, perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin sekä kykyä tieteelliseen viestintään omalla tieteenalallaan. Pro gradu tutkielma perustuu ohjauksessa tehtävään kokeelliseen tai laskennalliseen tutkimukseen, jonka pohjalta laaditaan kirjallinen raportti sisältäen tiivistelmän (äidinkielellä ja englanniksi), johdannon, kirjallisuuskatsauksen, materiaalit ja menetelmät, tulokset, tulosten tarkastelun ja johtopäätökset. Työ kirjoitetaan joko omalla äidinkielellä (suomi, ruotsi) tai englanniksi. Ennen kokeellisen / laskennallisen työn aloittamista opiskelijan tulee keskustella aiheesta, sisällöstä ja suorituspaikasta tutkielmista vastaavan professorin kanssa. Vastuuprofessoreina toimivat seuraavat henkilöt opiskelijan valitseman maisterivaiheen opintosuunnan mukaisesti: Bioinformatiikan opintosuunta: professori Matti Nykter Molekyylibiologian opintosuunta: professori Anne Kallioniemi Soluteknologian opintosuunta: professori Heli Skottman Tutkielman tavoitteena on, että opiskelija a) perehtyy omakohtaisesti pääaineen alaan kuuluvaan ongelmaan tai aihepiiriin, b) oppii itsenäiseen, tavoitteelliseen toimintaan tutkimustehtävän suunnittelussa, menetelmien pystyttämisessä ja tutkimuksen toteuttamisessa, sekä c) harjaantuu laajahkon tietoaineksen jäsentämiseen ja sen kirjalliseen ja suulliseen esittämiseen. Pro gradu –tutkielman laajuus on 40 opintopistettä. Suositeltava aikataulu on, että kokeellinen/laskennallinen osa on täyspäiväisesti työskennellen kokonaisuudessaan valmis 5-6 kuukauden kuluttua työn aloittamisesta. Aikataulu sovitaan ohjaajan/ohjaajien kanssa ja kirjataan tutkimussuunnitelmaan. Tutkimussuunnitelma kirjoitetaan pro gradu työn alkuvaiheessa ja se sitoo kaikkia osapuolia aikataulun noudattamisessa. Opinnäytetyön etenemiseen liittyvät vaiheet on kuvattu Liitteessä 1. i Sisällysluettelo – Table of Contents 1 OHJEITA PRO GRADU –TUTKIELMAN TEKIJÄLLE JA OHJAAJALLE ..................................................1 1.1 TUTKIELMAN TEKEMISEN PROSESSI .................................................................................................1 1.2 TUTKIMUSSUUNNITELMAN LAADINTA JA HYVÄKSYTTÄMINEN................................................................2 1.3 TUTKIELMASEMINAARI…………………………………………………………………………………………………………………….……..2 1.4 OHJAAJAN JA OHJATTAVAN VELVOLLISUUDET....................................................................................2 1.5 OPINNÄYTTEEN JULKISUUS ...........................................................................................................3 1.6 OPINNÄYTTEEN KIRJOITTAMINEN ...................................................................................................3 2 TUTKIELMAN RAKENNE ...............................................................................................................5 2.1 OTSAKE....................................................................................................................................5 2.2 NIMIÖLEHTI ..............................................................................................................................5 2.3 TIIVISTELMÄ - ABSTRACT..............................................................................................................5 2.4 ALKUSANAT TAI KIITOKSET - ACKNOWLEDGEMENTS ...........................................................................5 2.5 SISÄLLYSLUETTELO – TABLE OF CONTENTS .......................................................................................6 2.6 LYHENTEET - ABBREVIATIONS........................................................................................................6 2.7 JOHDANTO – INTRODUCTION (LUKU 1) ...........................................................................................6 2.8 KIRJALLISUUSKATSAUS – LITERATURE REVIEW (LUKU 2) ......................................................................6 2.9 TYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET – OBJECTIVES (LUKU 3) ....................................................................6 2.10 TUTKIMUSMENETELMÄT JA MATERIAALIT – MATERIALS AND METHODS (LUKU 4).....................................7 2.11 TULOKSET – RESULTS (LUKU 5) .....................................................................................................7 2.12 TULOSTEN TARKASTELU TAI POHDINTA – DISCUSSION (LUKU 6) ............................................................7 2.13 YHTEENVETO – CONCLUSION (LUKU 7) ...........................................................................................7 2.14 KIRJALLISUUSLUETTELO – REFERENCES ............................................................................................8 2.15 LIITTEET - APPENDICES ................................................................................................................8 3 TUTKIELMAN ULKOASU ...............................................................................................................9 3.1 SIVUN ULKOASU.........................................................................................................................9 3.2 OTSIKOINTI ...............................................................................................................................9 3.3 KUVAT, TAULUKOT JA KAAVAT .......................................................................................................9 3.4 VIITTAUKSET ........................................................................................................................... 10 4 PRO GRADU –TUTKIELMAN ARVIOINTI ......................................................................................11 LIITTEET ............................................................................................................................................13 LIITE 1. PRO GRADU –TUTKIELMAN VAIHEET........................................................................................... 13 LIITE 2. PRO GRADU -TUTKIELMAN ARVOSTELEMINEN ................................................................... 14 LIITE 3. PRO GRADU -TUTKIELMAN ARVIOINTIMATRIISI ...................... ERROR! BOOKMARK NOT DEFINED. ii 1 Ohjeita pro gradu –tutkielman tekijälle ja ohjaajalle 1.1 Tutkielman tekemisen prosessi BioMeditech-yksikössä tehtävät pro gradu –tutkielmat perustuvat opiskelijan tekemään joko kokeelliseen tai laskennalliseen tutkimukseen, joka suoritetaan yleensä joko yksikön omassa tutkimusryhmässä tai muissa suomalaisissa tai ulkomaisissa yliopistoissa toimivissa tutkimusryhmissä tai tutkimuslaitoksissa, tyypillisesti osana laajempaa tutkimusprojektia. Opiskelijan itsenäinen osuus tutkielmasta on aina oltava erotettavissa. Opinnäytetyön aloittamiseksi opiskelija ottaa itse yhteyttä kiinnostuksensa kohteena olevan tutkimusryhmän johtajaan, mutta tutkielmista vastaava professori voi tarvittaessa auttaa sopivan tutkimusryhmän tunnistamisessa. Opinnäytetyön tekeminen ja kirjoittaminen on vaativa prosessi. Usein tässä prosessissa on mukana muitakin henkilöitä kuin opinnäytetyön tekijä, tyypillisesti ohjaaja(t), tutkimusryhmän muut jäsenet ja muut samassa yhteisössä työskentelevät. Vastuu opinnäytetyön tekemisestä ja prosessin etenemisestä on kuitenkin ensisijaisesti opinnäytetyön tekijällä. Usein työ on osa tutkimusryhmän laajempaa projektia. Tällöin työn tekijä saa tukea muulta ryhmältä, mutta tekijän tulee selvittää, miksi aihe on sen antajan kannalta merkittävä, ja toki aiheen on oltava kiinnostava tekijälle itselle. Opinnäytetyöprosessi (Liite 1) voidaan jakaa ajallisesti aloitukseen, tutkimukseen perehtymiseen, tiedon hankintaan ja kokeelliseen /laskennalliseen osaan, sekä raportointiin eli tutkielman kirjoittamiseen. Prosessissa niin ikään kulkee rinnakkain työn tekijän tiedon karttuminen ja kirjoitusprosessi. Tutkimustyöhön kuuluvat johdonmukaisten muistiinpanojen tekeminen ja niiden liittäminen sekä itse tuotettuun että kirjallisuudesta hankittuun aineistoon. Opinnäytetyön tekeminen ei siis ole pelkästään tutkielman kirjoittamista, vaan siihen liittyy myös tutkimuksen suunnittelu ja käytettyjen menetelmien opettelu, uuden tiedon omaksuminen, sen jäsentäminen ja oivallukset. 1 1.2 Tutkimussuunnitelman laadinta ja hyväksyttäminen Kirjoitustyö alkaa heti työn alussa tutkimussuunnitelman laadintana. Suunnitelmassa mainitaan työnimen lisäksi seuraavat asiat: kuka tekee, missä, milloin ja kenen ohjauksessa, lyhyt johdanto, työn tavoitteet ja käytettävät menetelmät. Tutkimussuunnitelman (2-4 sivua) tarkoitus on varmistaa ohjaajan tai ohjaajien ja ohjattavan yhteisymmärrys tutkimushankkeen suorituksesta. Suunnitelman myötä on tarkoitus sopia kummankin osapuolen vastuut, velvollisuudet, aikataulu sekä yhteiset pelisäännöt. Lisäksi on hyvä keskustella tutkielman tavoitteista sekä muista työn etenemisen kannalta keskeisistä kysymyksistä. Tekijän ja ohjaajan allekirjoittama tutkimussuunnitelma toimitetaan hyväksyntää varten vastuuopettajalle sen varmistamiseksi, että suunniteltu kokonaisuus vastaa laadultaan ja laajuudeltaan opinnäytteelle asetettuja tavoitteita. Käytännössä opinnäytetyön sisältö muotoutuu työn edetessä ja kokonaisuuden hahmottuessa tutkimussuunnitelmakin siten tarkentuu ja muuttuu. 1.3 Tutkielmaseminaari Opinnäytetyön tekemisen rinnalla opiskelija osallistuu Tutkielmaseminaariin (BTK4030/BIO4030), jossa harjaannutaan tieteellisen esitelmän pitämiseen ja tieteelliseen keskusteluun osallistumiseen. Tutkielmaseminaariin voi osallistua jo ennen kuin oma opinnäytetyö on aloitettu, erityisesti se on suositeltavaa niille opiskelijoille, jotka suunnittelevat tekevänsä opinnäytetyönsä Tutkielmaseminaarissa opiskelija tutkimusosuuden esittää työnsä muualla kuin suunnitelman Tampereella. kokeellisen osuuden alkuvaiheessa sekä tulokset kokeellisen osuuden loppuvaiheessa. Tämän lisäksi hyväksytty suoritus edellyttää läsnäoloa vähintään kahdeksassa seminaaritapaamisessa sekä aktiivista osallistumista niissä käytävään tieteelliseen keskusteluun. 1.4 Ohjaajan ja ohjattavan velvollisuudet Ohjaajan velvollisuutena on perehdyttää ohjattava tutkimuksen edellyttämiin työtapoihin ja tiloihin sekä työturvallisuusasioihin, sopia ohjattavan oikeuksista ja velvollisuuksista (mm. työaikajärjestelyt) ja tehdä salassapitosopimus, jos sitä tarvitaan. Ohjaaja keskustelee ja pohtii ohjattavan kanssa sekä kokeellisessa / laskennallisessa että kirjallisessa työprosessissa tuloksia, ongelmakohtia ja työn etenemiseen liittyviä asioita. Ohjaaja antaa neuvoja tutkimussuunnitelman kirjoittamisessa, tutkielman kirjoitusprosessiin sekä sen rakenteeseen ja 2 kieliasuun liittyvissä asioissa. Yleensä ohjaaja tai tutkimusryhmän johtaja toimii yhdessä yliopiston edustajan kanssa tutkielman tarkastajana ja arvostelee tutkielman. Tutkielman arvostelua käsitellään tarkemmin erillisessä kappaleessa. Ohjattavan on tutustuttava työympäristöön ja turvallisuusseikkoihin. Ohjattavan velvollisuus on perehtyä aihealueen kirjallisuuteen ohjatusti ja itsenäisesti. Ohjattavalla on päävastuu menetelmien haltuunotosta sekä kokeellisen tutkimuksen ajan materiaalien riittävyydestä. Ohjattava toimii vuorovaikutteisesti ohjaajan sekä muun henkilöstön kanssa keskustellen työn tuloksista, etenemisestä ja ongelmakohdista. Hän on myös vastuullinen työn aikataulusta ja aikataulun mukaisesta etenemisestä. Ohjattava on päävastuullinen kirjoitusprosessista ja hänelle kuuluu päävastuu kirjallisen osan rakenteesta, kielestä ja työn loogisesta etenemisestä. 1.5 Opinnäytteen julkisuus Pro gradu –tutkielmat ovat ensisijaisesti julkisia asiakirjoja (Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 621/1999). Julkisuusperiaate on hyvä huomioida jo tutkielman suunnitteluvaiheessa. Erityistapauksissa tutkielma voidaan luokitella määräajaksi salassa pidettäväksi (L 621/1999, 24§), tämä tulee tuoda esille jo tutkimussuunnitelmassa ennen tutkielman aloitusta. Tällöin ei-julkinen materiaali voidaan sijoittaa tutkielman liitteeksi. Tutkielman kaikkia tuloksia ei voi kuitenkaan sisällyttää liitetiedostoon. Opiskelija voi kieltää opinnäytteen verkkojulkaisun, jolloin kirjasto ei maksa opinnäytetyön (kolme kappaletta) painatuskuluja. Paperiversio voidaan pitää BioMediTech’n opetushallinnon toimesta suljetussa kirjekuoressa siihen asti, kun se on tullut julkiseksi (julkaisu on painettu tai se löytyy netistä, tai patenttihakemus on jätetty). Tämän jälkeen tutkielma on saatavissa kirjastosta tai yksiköstä pyydettäessä. Jos tutkielman tekijä epäilee julkisuusongelmaa, on tärkeää keskustella ja sopia asiasta etukäteen ohjaajan kanssa. 1.6 Opinnäytteen kirjoittaminen Opinnäytetyön tekemiseen ja etenkin kirjoittamiseen kuuluu erilaisia vaiheita. Joskus tekeminen tuntuu helpolta, joskus taas ylivoimaisen vaikealta. Nämä vaiheet kuuluvat olennaisena osana työn tekoon. Hankalista vaiheista voi päästä yli seuraavilla neuvoilla: Jätä teksti hetkeksi huilaamaan. Palaa koko tekstiin tai tekstin osaan parin päivän kuluttua, se voi näyttäytyä uudenlaisena ja pääset taas jatkamaan. 3 Anna työ ulkopuoliselle luettavaksi. Ohjaajasi, opiskelukaverisi tai joku läheisistäsi voi lukea tekstin ja antaa palautetta, jolloin sinulla on taas konkreettisia osioita, joita voit työstää. Ole armollinen itsellesi. Muista, että opinnäytetyön tekeminen ei ole pelkkä kirjoitusprosessi, anna itsellesi aikaa omaksua uutta tietoa, prosessoida sitä ja tehdä omia oivalluksia. Aloita kirjoittaminen! Jos tuntuu, ettet tiedä mistä aloittaisit, kannattaa aloittaa itselle helpoimmasta tai mielekkäimmästä osioista. Tee lista mitä haluaisit tällä kertaa kirjoittaa, ja ala työstää listaa järjestyksessä. Tai kirjoita vapaasti mitä vaan aiheesta mieleesi tulee, älä kiinnitä huomiota kirjoitusasuun, oikeisiin viitteisiin tai tyyliseikkoihin, näihin voit palata myöhemmin. Tulososion kirjoittaminen kannattaa aloittaa tarkastelemalla kokeellisen/laskennallisen työn tuottamia kuvia, taulukoita ja muuta materiaalia, jonka aiot sisällyttää tutkielmaan. Pyri kirjoittamaan koko tutkielma läpi mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti, ja ryhdy eri osioiden muokkaamiseen ja hiomisen vasta sen jälkeen. 4 2 Tutkielman rakenne 2.1 Otsake Hyvin muotoiltu, nasevan lyhyt ja aiheen oikein rajaava otsake lisää kiinnostusta tutkielman tarkempaan lukemiseen. Tutkielmalle tulee aina antaa myös englanninkielinen nimi, mikäli se kirjoitetaan äidinkielellä, sekä äidinkielinen otsake, jos tutkielma kirjoitetaan englanniksi. 2.2 Nimiölehti Nimiölehdelle tulee otsake, tekijä, tutkielman tyyppi (Pro gradu -tutkielma tai Master’s thesis), tutkinnon antavan yksikön nimi (BioMediTech, Tampereen yliopisto tai University of Tampere) ja päivämäärä. Nimiölehden muotoa kannattaa katsoa aiemmista pro gradu tutkielmista. 2.3 Tiivistelmä - Abstract Tutkielmaan liitetään sekä äidinkielinen että englanninkielinen erillinen yksisivuinen tiivistelmä (Abstract). Tiivistelmäsivulla tulee olla ensin työn suorituspaikka (Place), työn tekijä (Author), otsikko (Title), sivumäärä (Pages), ohjaajien nimi ja oppiarvot (Supervisor), tarkastajat ja oppiarvot (Reviewers) sekä päiväys (Date). Varsinaisessa tekstiosassa kuvataan lyhyesti tutkimuksen tausta ja tavoitteet, käytetyt tutkimusmenetelmät ja tärkeimmät tulokset sekä tarkastellaan saatuja tuloksia ja esitetään niistä tehdyt johtopäätökset. Tiivistelmä on laadittava niin selvästi, että saman alan, tutkimusaiheeseen perehtymätön lukija ymmärtää, mitä työssä on tehty ja mitkä olivat tärkeimmät tulokset ja niiden merkitys. Myös tiivistelmien muotoa kannattaa katsoa aiemmista tutkielmista. 2.4 Alkusanat tai kiitokset - Acknowledgements Alkusanoissa esitetään opinnäytetyön suorittamiseen liittyvät yleiset tiedot. Siinä kerrotaan missä tutkimustyö on tehty ja todetaan ohjaajan osuus opinnäytetyössä sekä mainitaan, mitä ulkopuolista apua kirjoittaja on saanut työtä tehdessään (ohjeet, neuvot ja materiaalit). Mikäli kyseessä on ryhmätyö, mainitaan tekijän osuus suhteessa muihin. Hyvän tieteellisen käytännön mukaisesti tulee esittää kiitokset työn tekemiseen ja rahoittamiseen vaikuttaneille henkilöille ja yhteisöille. 5 2.5 Sisällysluettelo – Table of Contents Sisällysluetteloon kootaan kaikki numeroidut otsikot (alkaen johdannosta). Siihen ei merkitä sitä ennen esiintyneitä otsikoita. Myöskään sisällysluetteloa itseään ei merkitä. 2.6 Lyhenteet - Abbreviations Lyhenteet -osiossa määritellään ja selitetään tarvittaessa kootusti kaikki työssä käytetyt merkit, symbolit, yksiköt, lyhenteet ja termit. Luettelosta huolimatta lyhenteet ja merkinnät selitetään tekstissä, kun ne esiintyvät ensimmäisen kerran varsinaisessa tekstiosassa. Luetteloon ei kuitenkaan laiteta lyhenteitä, jotka samassa opintojen vaiheessa oleva biotieteen opiskelija tuntee (esim. DNA, mRNA, jne). 2.7 Johdanto – Introduction (luku 1) Johdannossa herätetään lukijan mielenkiinto, perehdytetään lukija tutkimuksen aihepiiriin ja jäsennetään tutkimus. Siinä perustellaan, miksi työtä ryhdyttiin tekemään, rajataan aihepiiri ja kuvataan työn yleinen sisältö. Johdantoon kirjoitetaan, mikä on tutkimusongelma ja mihin kysymyksiin työn tulisi vastata. Johdannossa työ liitetään alan yleiseen tutkimustietoon. Sopiva pituus johdannolle on noin 1-2 sivua. 2.8 Kirjallisuuskatsaus – Literature Review (luku 2) Luvussa esitellään opinnäytetyön teoreettinen tausta. Luvun sisältö vaihtelee tutkimuksen tyypin ja aihepiirin mukaan, kuitenkin niin, että siinä esitellään keskeiset aihealueen aiemmat tutkimukset ja teoreettinen pohja työlle ja käytetyille menetelmille. Kirjallisuuskatsauksen tulee keskittyä kokeellisessa osassa tarvittavan taustan selvittämiseen. Tyypillisesti se jakautuu useampaan alaosioon. 2.9 Työn tarkoitus ja tavoitteet – Objectives (luku 3) Työn tarkoitus ja tavoitteet tai kysymyksen asettelu kuvataan lyhyesti. Tämä luku esittää työn hypoteesin lyhyesti ja ytimekkäästi, se voi olla myös luettelomainen. 6 2.10 Tutkimusmenetelmät ja materiaalit – Materials and Methods (luku 4) Tutkimusmenetelmien ja materiaalien kuvauksen tarkoituksena on luoda lukijalle selkeä käsitys siitä, miten tutkimus on toteutettu. Menetelmät on kuvattava sillä tarkkuudella, että muut saman alan tutkijat voivat halutessaan toistaa tutkimuksen. Yleisesti alalla tunnetuista menetelmistä riittää lyhyt maininta tai viittaus. Materiaaleista merkitään valmistaja (yritys, kaupunki, maa), kuten alan kirjallisuudessa on tapana. Tutkimuksessa käytetyt liuokset ja aineet voidaan kuvata tekstin yhteydessä tai erillisessä liitteessä tutkielman lopussa. 2.11 Tulokset – Results (luku 5) Tulokset -osiossa esitetään työn tulokset tiiviisti ja ytimekkäästi. Tulokset esitetään lyhyen täsmällisesti ja havainnollistamisessa käytetään hyödyksi lukuja, kuvia, kuvaajia ja taulukoita. Kuvien ja taulukoiden keskeinen viesti tulee esittää myös tekstissä. Kuvien koon tulee olla riittävä, jotta niissä oleva informaatio voidaan erottaa; tämä koskee erityisesti erilaisia mikroskooppikuvia ja molekyylien 3D-rakenteita. Tulosten tulee olla ymmärrettävissä ilman opinnäytetyön muiden osioiden yksityiskohtaista lukemista. Tulos -osiossa vältetään johtopäätösten tekemistä. 2.12 Tulosten tarkastelu tai pohdinta – Discussion (luku 6) Tässä osiossa pohditaan käytettyjen menetelmien toimintaa kriittisesti ja työn tuloksia verrataan niihin aiempiin tutkimuksiin, joita on esitelty kirjallisuuskatsauksessa. Samalla arvioidaan, onko tutkimus vastannut asetettuihin kysymyksiin ja tavoitteisiin. Tarkastelu on siis vuoropuhelua aiemman tiedon ja tässä työssä kootun uuden tiedon välillä. Lisäksi arvioidaan saavutettujen tulosten tieteellistä ja käytännöllistä merkitystä. Tässä osiossa työn tekijä osoittaa kykynsä jäsennellä ja pohtia tieteellistä tietoa sekä kriittisyytensä omiin tuloksiin ja asiantuntemuksensa omalla alallaan. Tulosten tarkastelun yhteydessä voidaan myös esittää, miten tutkimusta voisi tai tulisi jatkaa. 2.13 Yhteenveto – Conclusion (luku 7) Yhteenveto tiivistää lyhyesti ja ytimekkäästi tehdyn työn, saavutetut tulokset ja niiden merkityksen sekä esittää uuden tiedon, jonka työ on tuottanut. Yhteenvedolla on usein yhteys ja sama jaottelu kuin tutkimuksen tavoitteissa. 7 2.14 Kirjallisuusluettelo – References Lähdeluettelon tehtävänä on antaa lukijalle kuva työn teoreettisesta pohjasta ja toimia kirjallisuusluettelona asiasta kiinnostuneelle lukijalle. Lähdeluettelossa mainitaan kaikki tarvittavat tiedot, mukaan lukien kaikki tekijät ja artikkelin otsake, julkaisun löytämiseksi. Lähdeluetteloon kootaan ne ja vain ne julkaisut, joihin tekstissä viitataan. 2.15 Liitteet - Appendices Mahdolliset liitteet sijoitetaan kirjallisuusluettelon perään. 8 3 Tutkielman ulkoasu 3.1 Sivun ulkoasu Opinnäytetyö kirjoitetaan yhdelle palstalle A4 paperille (210 mm x 297 mm). Marginaalien (sivu-, ylä- ja alamarginaalit) tulee olla yhtä suuret; 2,5 cm on riittävä leveys. Sivunumerot laitetaan sivun keskelle joko ylä- tai alamarginaaliin. Sivujen numerointi aloitetaan johdannosta. Ennen johdantoa olevat sivut nimiölehteä lukuun ottamatta merkitään roomalaisilla numeroilla (i, ii, jne.). Opinnäytetyön leipätekstin kirjasinlaji on tavallisesti Times New Roman ja kirjasinkoko 12. Riviväli on 1,5 ja teksti tasataan (justified) molempiin reunoihin. Kappaleen alku merkitään ensimmäisen rivin sisennyksellä lukuun ottamatta luvun tai alaluvun ensimmäistä kappaletta, jota ei sisennetä. Vaihtoehtoisesti kappaleet voidaan erottaa tyhjällä rivillä, jolloin niitä ei sisennetä. Lyhenneluettelo, tiivistelmä ja abstrakti, kuvien ja taulukoiden tekstit sekä lähdeluettelo kirjoitetaan samalla kirjasinkoolla, mutta 1,0 rivivälillä. 3.2 Otsikointi Otsikon tehtävänä on herättää lukijan mielenkiinto ja viedä tekstiä loogisesti eteenpäin. Otsikko on lyhyt tiivistelmä luvun sisällöstä, se kuvaa luvussa käsiteltäviä asioita. Otsikointi on osa koko tekstin jäsentämistä. Otsikot eivät saa olla liian pitkiä, eikä niissä yleensä käytetä lyhenteitä. Otsikkotasot numeroidaan yleensä enintään kolmella tasolla (1, 1.1 ja 1.1.1). 3.3 Kuvat, taulukot ja kaavat Kuvat voivat olla muun muassa valokuvia, kaavioita tai kuvioita. Kaikkiin opinnäytetyössä esiintyviin kuviin on viitattava varsinaisessa tekstissä. Tarvittaessa isoja kuvia voidaan laittaa liitteiksi. Kuvassa olevien tekstien on oltava luettavissa ja tekstin kooksi suositellaan tekstikokoa 12. Värillisten kuvien ja valokuvien käyttö opinnäytetyössä on mahdollista ja ne voidaan sijoitella samalle sivulle, niin että värillisesti painettavien sivujen määrä pysyy pienenä. Kuvien on kuitenkin oltava niin suuria, että oleellinen informaatio on nähtävissä painokoossa. Kuvateksti sijoitetaan kuvan alle ja se sisältää sekä kuvan otsakkeen että selityksen kuvan sisällöstä sillä tasolla, että kuvan sisältö on ymmärrettävä ilman muun tekstin lukemista. Kuvat ja niiden tekstit keskitetään ja tasataan molempiin reunoihin. Kuvat sijoitetaan sivun ylä- tai 9 alareunaan tai jos kuva täyttää suurimman osan sivusta, niin ne voidaan sijoittaa myös omalle sivulleen. Lyhyet numeeriset tulokset voidaan esittää joko tekstin yhteydessä tai taulukoissa. Taulukot numeroidaan kuvien tapaan ja niihin viitataan tekstissä. Taulukot varustetaan taulukkotekstillä, joka sijoitetaan taulukon yläpuolelle. Taulukot asemoidaan samoin kuin kuvat. 3.4 Viittaukset Tekstiviittaus sijoitetaan tekstin joukkoon (joko nimi-vuosiluku -järjestelmä tai numerojärjestelmä) ja sillä viitataan kirjoituksen lopussa olevaan lähdeluetteloon, josta lukija saa tarkemmat tiedot käytetystä lähteestä. Jos käytetään nimi-vuosiluku -järjestelmää, niin yksi tai kaksi tekijää mainitaan ennen vuosilukua (Virtanen 2012; Virtanen ja Lahtinen 2011), mutta kolmen tai useamman tekijän yhteydessä mainitaan vain ensimmäinen tekijä ja sen jälkeen ym. tai et al. ennen vuosilukua (Virtanen et al. 2006). Kirjallisuusviitteiden käytön pääperiaatteena voidaan pitää, että lähdeluetteloon merkittyjen tietojen perusteella lähde on yksilöitävissä ja voidaan tarvittaessa hankkia. Lähdeluetteloon laitetaan kaikki lähteet, joita työtä tehdessä on käytetty, mutta toisaalta kaikkiin lähdeluettelossa esiintyneisiin lähteisiin tulee olla viittaus tekstissä. Nettiviitteen yhteyteen laitetaan päivämäärä, jolloin se on luettu (http://www....org; 29.6.2013). Nettiviittaukset ovat vain tekstissä eli niitä ei laiteta lähdeluetteloon. Hyvään tieteelliseen käytäntöön kuuluu, että toisten julkaisemia, mm. julkaisujen ja oppikirjan kuvia tai taulukoita, käytettäessä niihin annetaan asianmukaiset lähdeviitteet joko kuva- tai taulukkotekstissä. Lähdeluettelon laatimiseen on olemassa helpottavia ohjelmia kuten esimerkiksi RefWorkstyökaluohjelma. Siihen voi tallettaa tiedot kerätystä materiaalista ja tuottaa sen avulla tekstiviitteet ja lähdeluettelon. 10 4 Pro gradu –tutkielman arviointi Opiskelija kirjoittaa pro gradu -tutkielman lopullisen version ohjaajan sekä kirjoittamiseen että sisältöön kohdistuvan ohjeistuksen avulla. Opiskelija voi antaa työn luettavaksi myös ulkopuoliselle, joka voi tarkastaa kirjoitusvirheitä ja kieliasua. Vastuu työn sisällöstä ja ulkoasusta on kuitenkin opiskelijalla itsellään. Kun tutkielman käsikirjoitus on sekä opiskelijan että ohjaajan/ohjaajien mielestä täysin valmis hyväksymisprosessia varten, opiskelija toteuttaa plagiaatintunnistuksen Turnitin-ohjelman avulla yliopiston antaman, erillisen ohjeistuksen mukaisesti. Ohjaajan hyväksyttyä Turnitinraportin opiskelija tallentaa tutkielman PDF-tiedostoksi ja lähettää sen sähköpostin liitteenä vastuuprofessorille, joka tarkistaa että opinnäyte noudattaa ulkoasultaan annettuja ohjeita. Tehtyään vastuuprofessorin mahdollisesti ehdottamat korjaukset, opiskelija tallentaa opinnäytetyönsä ja sitä koskevat tiedot kirjaston ohjeiden mukaisesti NettiOpsuun. Tutkielma arvostellaan tässä muodossa eivätkä myöhemmät korjaukset enää vaikuta sen arvolauseeseen. Kirjapaino on sitoutunut toimittamaan opinnäytetyön painettuna neljän päivän kuluessa yksikön kansliaan, minkä jälkeen varsinainen tarkastusprosessi käynnistyy. viimeisimmät ohjeet Tampereen yliopiston kirjaston Katso sivuilta, http://www.uta.fi/kirjasto/julkaiseminen/pro_gradu.html. Tutkielman arvioinnin suorittavat BioMediTech:n johtajan määräämänä oppiaineen professori ja opinnäytetyön ohjaaja, yleensä tutkimusryhmän johtaja. Jos tutkielman tarkastaja on eri kuin sen ohjaaja, niin ohjaaja laatii yhteenvedon (1 sivu) tarkastajien avuksi. Yhteenveto sisältää ohjaajan/ohjaajien kommentit opiskelijan työskentelystä projektissa (mm. laboratoriotyöskentelyn sujuvuus, itsenäisyys kokeiden suunnittelussa, innostuneisuus ja kyky pohdiskella tuloksia keskustelemalla). Ohjaaja(t) kommentoi(vat) myös työn kirjallista osaa mm. kirjallisuuskatsauksen laajuus, asianmukaisuus, saatujen tulosten merkittävyys sekä pohdintojen syvällisyys ja kypsyys esille nostettuna. Yhteenvedosta täytyisi käydä ilmi myös kokeellisen työn aikaiset, huomioon otettavat ongelmakohdat kuten tutkimusvälineiden rikkoutuminen tai puuttuminen, ohjattavan tai ohjaajan sairastuminen, materiaalien saatavuusongelmat tai muut tutkimuksen tekemiseen vaikuttaneet tekijät. 11 Tarkastajat arvioivat tutkielman (noin 1 kk sisällä sen tarkastukseen tulosta) ottaen huomioon ohjaajan työlle antaman arvioyhteenvedon ja kommentit. Arvioinnissa opiskelijan oma työ, esittäminen ja päättely nousevat merkitsevimmiksi tekijöiksi. Se millaiseen projektiin työ liittyy, hypoteesin asettelun suhteen negatiiviset tulokset tai jos työ ei etene opiskelijasta riippumattomista syistä aikataulun mukaisesti, eivät saa vaikuttaa arviointiin. Koska kyseessä on ohjattu työ, opiskelijaa ei voi laittaa yksin vastuuseen tutkielman tuloksista. Tarkastajat laativat yhdessä kirjallisen lausunnon, josta käy ilmi, mihin ehdotettu arvosana perustuu. Tämä lausunto esitellään yksikön johtajalle hyväskymistä varten. Pro gradu -tutkielma arvioidaan asteikolla 1-5 ja arvioinnissa kiinnitetään huomiota arviointilomakkeessa (Liite 2) oleviin seikkoihin käyttäen hyväksi arviointimatriisia (Liite 3). BioMediTech:n henkilökuntaan kuuluvat Laura Ylä-Outinen, Sari Vanhatupa ja Hanna Hiidenmaa kirjoittivat 2012 osana Yliopistopedagogiikan perusteet opintojaan kehitystehtävän, joka on ollut pohjana tämän ohjeistuksen kirjoittamisessa. Heille siis kiitos erinomaisesta pohjatyöstä! 12 Liitteet Liite 1. Pro gradu –tutkielman vaiheet 1. Keskustele tutkielman aiheesta ja sen toteutuksesta tutkimusryhmän johtajan kanssa. 2. Ota yhteyttä tutkielmista vastaavaan professoriin ja hyväksytä alustava aiheesi ennen työn aloittamista! 3. Kirjoita mahdollisimman pian työn alettua tutkimussuunnitelma ja toimita se allekirjoitettuna (sinä ja ohjaaja) vastuuprofessorille. 4. Tee kokeellista/laskennallista tutkimusta tutkielmaa varten. 5. Osallistu tutkielmaseminaariin ja pidä esitelmä työsi suunnitelmasta. Tutkielmaseminaariin voi ja on suotavaakin osallistua jo ennen pro gradu projektin aloittamista. 6. Pidä tutkielmaseminaarissa esitelmä tutkimuksen tuloksista. 7. Kirjoita tutkielma noudattaen yksikön antamia ohjeita. 8. Kun tutkielman käsikirjoitus on sinun ja ohjaajasi mielestä valmis, toteuta plagiaatintunnistus Turnitin-työkalulla. 9. Lähetä käsikirjoitus PDF-tiedostona vastuuprofessorille ja tee siihen hänen mahdollisesti esittämänsä muotoiluun liittyvät korjaukset. 10. Toimi kirjaston ohjeiden mukaisesti tutkielman painamisessa. 13 Liite 2. PRO GRADU -TUTKIELMAN ARVOSTELEMINEN Opiskelijan nimi Tutkielman alkuperäinen nimi Tutkielman suomenkielinen nimi Tutkielman ohjaaja(t) ARVOSTELU Kirjallisuuden valinta ja perehtyneisyys Tutkimuksen tavoitteet ja menetelmät Kokeellinen tai laskennallinen osuus Tulosten tarkastelu ja johtopäätösten teko Tekijän itsenäisyys ja omintakeisuus Esittämisen selkeys ja kieliasu Tutkielman viimeistelyaste 1 2 3 4 X X X X X X X 1 = välttävä, 2 = tyydyttävä, 3 = hyvä, 4 = kiitettävä, 5 = erinomainen Tutkielman sanallinen arviointi: Yksikön johtajan määrääminä tarkastajina esitämme pro gradu -tutkielman (40 op) arvosanaksi hyvä. Tampere XX.X.201X Tarkastajat _____________________________ ____________________________ N.N., vastaava professori Hyväksyminen XX.X.201X _____________________________ ____________________________ Hannu Hanhijärvi, yksikön johtaja Riitta Aallos, opintokoordinaattori Lausunto on annettu opiskelijalle tiedoksi XX.X.201X 14 5 LIITE 3. PRO GRADU -TUTKIELMAN ARVIOINTIMATRIISI: Erinomainen (5) Kirjallisuuden valinta ja perehtyneisyys -käsittelee aihetta kattavasti, ilman epäolennaista materiaalia (aihe rajattu osaavasti) -osoittaa tekijän hallitsevan alansa kirjallisuuden ja sen kytköksen omaan tutkimukseensa Tutkimuksen tavoitteet ja mentelmät Kiitettävä (4) -käsittelee aihetta kattavasti, mukana vain vähän epäolennaista materiaalia -osoittaa tekijän hallitsevan alan kirjallisuuden ja sen kytköksen omaan tutkimukseen Hyvä (3) Tyydyttävä (2) Välttävä (1) -käsittelee suurinta osaa aiheesta ja käsittelee aiheen keskeiset ilmiöt, mukana vain vähän epäolennaista materiaalia -käsittelee osittain aihealueen ydinmateriaalin, mutta mukana myös epäolennaista materiaalia -aihealueen ydinmateriaalista vain osa käsitelty, monia virheitä, syvyys puuttuu -tekijä hallitsee pääosiin alan kirjallisuuden ja kytköksen omaan tutkimukseen -käytetty kirjallisuusviitteistö on useissa kohdin puutteellista, subjektiivisesti valittua tai epäluotettavista lähteistä, -kirjallisuus on huonosti valittu ja sitä on niukasti, aiheeseen liittyvä keskeinen kirjallisuus puuttuu tai sitä ei ole tulkittu oikein -viitteiden käyttö täsmällistä ja selkeää viittauskäytännö n täsmällisyys vaihtelee hieman -osoittaa aiheen täydellistä ymmärrystä laajassa kontekstissa - osoittaa aiheen täydellistä ymmärrystä laajassa kontekstissa -osoittaa aiheen huomattavaa ymmärrystä laajemmassa kontekstissa -osoittaa aiheen laajemman kontekstin rajoittunutta ymmärrystä -osoittaa aiheen laajemman kontekstin vähäistä ymmärrystä -osoittaa kykyä kytkeä teoreettinen tutkimus aiheeseen, tavoitteisiin ja tutkimuskysymyk siin - osoittaa kykyä kytkeä teoreettinen tutkimus aiheeseen, tavoitteisiin ja tutkimuskysymyk siin , vaikkakaan ei täysin aukottomasti - teoreettisen taustan kytkeminen tutkimuksen aiheeseen, tavoitteisiin ja tutkimuskysymyk siin jää vaillinaiseksi -tutkimusaihetta, tavoitteita ja tutkimuskysymyk siä ei ole kytketty teoreettiseen taustaan -tutkimuksen tavoitteet selkeästi jäsennelty -tutkimuksen aiheiden, tavoitteiden ja tutkimuskysymys -ten kytkeminen teoreettiseen taustaan ”ontuu” välillä ja osittain puutteellista - tutkimuksen tavoitteet sisäistetty ja -tutkimuksen tavoitteiden sisäistäminen ja jäsentely -tutkimuksen tavoitteet -viitteiden käyttö pääosin hyvää, joiltain osin puutteellista tai subjektiivisesti valittua 15 -tutkimuksen tavoitteiden sisäistäminen ja jäsentely on heikkoa Kokeellinen tai laskennallinen osuus -tutkimus aihe on haastava sekä täysin ymmärretty selkeästi jäsennelty jäsennelty pääosin hyvin ”ontuu” ja on puutteellista -tutkimusaihe on haastava sekä hyvin ymmärretty -tutkimusaihe on riittävän haastava sekä melko hyvin ymmärretty - tutkimusaihe on suppeahko tai tavanomainen, mutta kuitenkin riittävän haastava -tutkimuksessa käytetyt menetelmät on kuvattu niin täsmällisesti että tutkimus on mahdollista toistaa -menetelmien käyttö on pääosin asiantuntevaa, menetelmien käytön perustelu on välillä vajaata -käytetyt menetelmät ja toteutetut kokeet pystyvät antamaan vastauksia esitettyihin kysymyksiin -käytetyt menetelmät pystyvät pääosin antamaan vastauksia esitettyihin kysymyksiin, - käytetyissä menetelmissä on puutteita eivätkä ne anna vastauksia esitettyihin kysymyksiin -menetelmissä on heikkouksia ja tulosten luotettavuutta on vaikea arvioida -tulosten esittäminen on epäloogista eikä luotettavuutta pysty arvioimaan -tulososa vastaa esitettyihin tutkimuskysymyk siin ja tulosten luotettavuus on helposti arvioitavissa (tulosten loogisuus) Tulosten tarkastelu ja johtopäätösten teko - tulokset ja johtopäätökset vastaavat hyvin toisiaan -vastaukset tutkimuskysymyk siin käydään läpi kriittisesti ja systemaattisesti ja tuloksia peilataan tarkasti aiemman tutkimuksen valossa - tulosten esittäminen on pääosin hyvää ja selkeää ja johdonmukaista, vaikka joitain epätäsmällisyyksi ä esiintyy (pieniä epäloogisuuksia) -tuloksia on tarkasteltu monipuolisesti ja niistä on tehty itsenäisiä johtopäätöksiä ja pohdintoja -omia tuloksia on tarkasteltu ja peilattu aiemman tutkimuksen valossa hyvin -omien tulosten luotettavuutta ja -menetelmien valintaa ei ole aina perusteltu riittävästi tai selkeästi -tulokset eivät kokonaan vastaa tutkimuskysymyk siin ja esittämisessä on toivomisen varaa -aineistoa on kerätty puutteellisesti -tuloksia on tarkasteltu kapea-alaisesti ja siinä esiintyy omien tulosten toistoa -omista tuloksista ei ole pystytty vetämään johtopäätöksiä tai ne ovat ontuvia -tulosten peilaus aiempaan tutkimukseen on suppeaa johtopäätöksissä tuloksia on ylitai aliarvioitu 16 -tarkastelussa on paljon tulosten kaavamaista toistoa ja tulosten peilaus muuhun tutkimukseen on vajavaista -tutkimuksen aihe on suppea tai tavanomainen, eikä erityisen haastava -tuloksia on listattu luettelomaisesti ja niiden tarkastelu on vähäistä, -ei sisällä itsenäistä pohdintaa tai tulosten arviointia -johtopäätökset ontuvat tai puuttuvat kokonaan Tekijän itsenäisyys ja omintakeisuus -työssä arvioidaan myös tulosten luotettavuutta ja tieteellistä arvoa tieteellistä arvoa on käsitelty, joskaan ei täysin kattavasti -tulosten merkitys on kuitenkin ymmärretty -kokonaisuus jää vajaaksi, pohdinta ei ole vakuuttavaa -tekijä on osoittanut syvää kiinnostusta ja omaaloitteellisuutta tutkimuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja kirjoittamisessa. -tekijä on osoittanut omaaloitteellisuutta tutkielman teon ja kirjoitusprosessi n aikana sekä tuonut esille omia näkemyksiään -tekijä on osoittanut kohtuullista aktiivisuutta tutkimuksen suunnittelussa ja toteutuksessa - tekijä on osin ollut aktiivisesti ideoimassa tutkimuksen toteutusta -hän on ollut hyvin vuorovaikutteine n, ja tuonut aktiivisesti esiin omia näkemyksiään koko tutkielman teon ajan -työ on edennyt hyvin sovitussa aikataulussa Esittämisen selkeys ja kieliasu - tutkielman kieli on esimerkillisen moitteetonta, helposti luettavaa ja johdonmukaista -kuvat ja taulukot yksityiskohtaisia, oleellisia ja visuaalisesti korkeatasoisia -tutkielma muodostaa -hän on osallistunut aktiivisesti tutkimuksen etenemistä koskevaan päätöksen tekoon ja ollut vuorovaikutteine n -hän on ollut vuorovaikutteine n -työ on pysynyt pääosin aikataulussa -pääosin työ on edennyt ohjaajan päätösten ja annettujen neuvojen varassa -työn sovittu aikataulu on voinut pettää - tekijä ei ole osallistunut tutkimuksen suunnitteluun eikä tulosten vuorovaikutteise en ja pohdintaan - työ on edennyt ohjaajan päätösten ja annettujen neuvojen varassa -työn sovittu aikataulu on pettänyt -työ on pääosin pysynyt sovitussa aikataulussa - tutkielman kieli on sujuvaa, helposti luettavaa ja johdonmukaista -kuvat ja taulukot selkeitä ja informatiivisia -tutkielma on hallittu kokonaisuus, rajaukset perusteltuja ja jäsentely -tutkielman on kirjoitettu selkeällä ja melko sujuvalla kielellä joskin johdonmukaisuu dessa välillä lieviä puutteita -kuvat ja taulukot ovat informatiivisia ja oleellisia, mutta vaatisivat viimeistelyä 17 -tutkielman kieli on suurimmilta osin sujuvaa, mutta johdonmukaisuu dessa esiintyy paikoin puutteita ja kielen huollolla tekstiä voisi parantaa -kuvissa ja taulukoissa on parannettavaa -tutkielman kieliasu on heikko ja johdonmukaisuu dessa on selkeitä puutteita -kielen huollolla selkeyttä ja luettavuutta voisi selkeästi parantaa -kuvista ja taulukoista puuttuu selkeän ja loogisen kokonaisuuden joka etenee johdonmukaisest i tutkimushypotee sit ja kysymykset on esitetty selkeästi ja tulokset ja niiden käsittely kiinteässä yhteydessä tutkimuskysymyk siin Tutkielman viimeistely aste -työn viimeistely on tarkkaa, huolellista ja esimerkillisen moitteetonta sekä kokonaisuudessa an tasapainoinen -lähdeluettelo sisältää kaikki viitteet, ei ylimääräisiä, eikä siinä ei ole virheitä -työn taitto on johdonmukainen selkeä ja kuvat informatiivisia loogista; lieviä epäjohdonmukai suuksia esiintyy -tutkielman jäsentely on suurimmilta osin selkeää, mutta pääasioiden painotuksissa ja kokonaisuuksien käsittelyssä on epävarmuutta tai niiden esittely on suppeahkoa -tutkielman eri osat eivät muodosta tasapainoista tai yhtenäistä kokonaisuutta -tulosten yhteys tutkimuskysymyk siin tai tulosten tarkastelu ei ole kielellisesti kattavaa -tutkielman perusasiat kohtalaisen hyvin, mutta yleisvaikutelma jää vaatimattomaksi -työ on lähes moitteettomasti viimeistelty, tasapainoinen kokonaisuus - työ on tasapainoinen kokonaisuus vain pieniä puutteita viimeistelyssä viittauskäytännö t lähes virheettömiä - viitteitä käytetään oikein, pieniä puutteita tekstissä tai lähdeluettelossa -työn viimeistelystä löytyy puutteita vaikkakin työ on kohtuullisen tasapainoinen kokonaisuus - työn viimeistelyssä on paikoin merkittäviäkin puutteita jotka haittaavat työn kokonaiskuvaa - viitteiden käytössä useita puutteita - viittauksissa on selkeästi parannettavaa - informaation saanti kuvista ja taulukoista vaikeaa - informaation saanti kuvista ja taulukoista mahdotonta -tulokset on esitetty ja jäsennelty selkeästi ja ne ovat yhteydessä tutkimuskysymyk siin, vaikka tulosten tarkastelu ei ole aivan kattavaa - Informaation saa kuvista ja taulukoista helposti - kuvat epäselviä tai värit puuttuvat, josta syystä informaation saanti edellyttää ponnistelua 18 -jotkut asiat esitetty suppeasti tai epäloogisesti yksityiskohtia ja olennaisuutta ja niissä on selkeästi parannettavaa -tekstin loogisuus, johdonmukaisuu s ja ajatus voi katkeilla, mutta se on kuitenkin ymmärrettävää
© Copyright 2024