KTK-seminaari ja KTK-tutkielma
2015-2016
Petri Kuoppamäki
Yritysjuridiikan professori, OTT
Lecturer
– Petri Kuoppamäki, LL.D
– Professor of Business Law at Aalto University School of Business since
Autumn 2013
– Professor of Competition Law at the University of Helsinki 2009-2013
– Adjunct professor of Business Law at the University of Helsinki 2003
– Adjunct Professor of Law & Economics at the University of Eastern Finland
– Nokia Corporation, Vice President Legal & IP, 2003-2011
– Castrén & Snellman Attorneys-at-Law, Partner 2002-2003
– Finnish Competition Council, Secretary General 1993-2002
– European Commission, DG Competition, Brussels 2001-2002
– Associate in a law firm 1987-2000
– LL.M 1989, Doctoral Thesis in 2003 on the Concept of Market Power
– Has written 10 books and several articles on competition law/antitrust, EU
law, law & economics, mergers, public procurement and regulation
– Approach: Combine academic and practical learning. Try out new
things…
KTK-tutkielman tarkoitus ja sisältö
•
•
•
•
•
•
Harjaannutaan tieteelliseen kirjoittamiseen
Samasta aiheesta voidaan tehdä KTM-tutkielma
Oma mielenkiinto ratkaisee aihevalinnan
Metodiluennot
Oman KTK-tutkielman esittely (75 %)
Opponointi
Seminaarin aikataulusta
Syksy
• 08.09 - 01.12 Ti 10:00-12:00 R001U250a
Kevät
• 05.01 - 17.05 Ti 10:00-12:00 R001U250a
• Vierailu Eduskunnan kirjastoon
KTK-seminaari ja KTK-tutkielma
• Opintojakson asema
KTK-tutkinto, yritysjuridiikan
erikoistumisopinnot (TS 2005 & TS 2013).
• Opintojakson taso
Aineopinnot
• Opetusperiodi
I - II ja III - IV (Seminaari järjestetään
syksyisin ja keväisin 2014-2015)
• Työmäärä toteutustavoittain
• - Seminaarikokoontumiset
• - Tutkielman kirjoittaminen
• - Esitelmän pitäminen
• - Opponenttina toimiminen
Osaamistavoitteet ja sisältö
• Osaamistavoitteet
Kurssi antaa perustaidot juridisen
tutkimuksen tekemisestä.
• Sisältö
Seminaarissa käsitellään juridisen tekstin
tuottamista ja tutkielman rakentumista. Kurssilla tutustutaan
myös juridisen lähdemateriaalin käyttöön sekä oikeudelliseen
tiedonhakuun. Opiskelijalla on kurssin käytyään ja tutkielman
tehtyään valmiudet aloittaa pro gradu- tutkielma ja siihen
liittyvä seminaari.
• Toteutus ja työmuodot
• Osallistuminen (80 %) seminaareihin. Seminaari on yhteinen
yksityis- ja vero-oikeuden alueelta tutkielmaa tekeville.
• Tutkielman kirjoittaminen
• Opponointi
Ilmoittautuminen ja toteuttamistapa
• Ilmoittautuminen
Ilmoittautuminen seminaariin
Petri Kuoppamäelle ([email protected])
sähköpostilla ennen ensimmäistä kokoontumiskertaa.
Seminaariin ei voi ilmoittautua jälkikäteen.
• Opetuskieli
FI. Suomi
• Lisätietoja
Kandidaatinseminaari pidetään
syksyllä ja keväällä. Opiskelijat valitsevat itselleen
sopivan ajankohdan. Seminaariaiheet sovitaan
ensimmäisten kokoontumisten aikana. Ohjaaja antaa
tarvittaessa sopivan aiheen opiskelijalle. Tarkoituksena
on, että seminaarityön aiheesta/aihealueesta voidaan
jatkaa pro gradu -tutkielmaan
Laajuus ja arvostelu
• KTK-seminaari
• Laajuus 2 op
• Arvostelu 0 - 5
• KTK-tutkielma
• Laajuus 10 op
• Arvostelu 0 - 5
Tutkielmien aihepiirit
• Yksityisoikeus
–
–
–
–
–
Sopimukset
Markkinointioikeus
Yhtiöoikeus
Rahoitus ja sijoittaminen
Työoikeus
• Kilpailuoikeus
• Vero-oikeus
Yritysjuridiikan luonne ja metodit
• Oppiaine on liiketaloustieteellinen, mutta siihen kuuluu myös
perinteinen oikeustiede
• Ks. tiedosto ”Poikkitieteellisyydestä ja oikeuskäsityksistä”
• Oikeustutkimus laajassa mielessä:
– oikeusdogmatiikka (voimassaolevan oikeuden sisältö)
• tarvittaessa metodeja muista tieteistä (oikeustaloustiede,
oikeusvertailu)
– muu oikeustutkimus:
• oikeussosiologia, oikeushistoria, oikeuskulttuurien tutkimus
• oikeus taloudellisena ilmiönä (taloustiede)
• oikeus liiketalouden näkökulmasta (yritysjuridiikka)
• Keskeinen kysymys: mitä lisäarvoa yritykselle oikeudellisten
keinojen osaaminen voi tuottaa
Juridiikan rooli liike-elämässä
1. ”Liikennesäännöt”
2. Normit insentiiveinä
– Pakkotäytäntöönpanomahdollisuus
3. Sopimustoiminta
4. Kilpailusäännöt
–
–
–
–
Markkinoiden tehokas toiminta
Kartellit, määräävän aseman väärinkäyttö ja yrityskauppavalvonta
Julkiset hankinnat, valtiontuet ja kilpailuneutraliteetti
EU-oikeus ja sisämarkkinat
5. Yhtiöoikeus ja Corporate Governance
6. Sijoitustoiminta ja rahoitusmarkkinat
7. Markkinointi ja kuluttajansuoja
8. Työoikeus
9. Vero-oikeus
Juridiikka ja liikkeenjohto
8. Juridinen osaaminen liikkeenjohdon välineenä
• markkinaorganisoitumisen ja kv. etabloitumisen suunnittelu
• kv. taloudellinen integraatio
• sopimussuhdesuunnittelu
• verosuunnittelu
• markkinointi
• rahoitus
• työsuhde- ja ympäristöjohtaminen ym. johtamisen osa-alueet
• aineeton yritysvarallisuus: teollis- ja tekijänoikeudet
• kilpailutaktinen suunnittelu
Juridiikka, arvot ja konfliktien
ratkaiseminen
9. Arvot
• oppi oikeudenmukaisuudesta (vrt. kannattavuus, tehokkuus)
• moraali; yritysten arvot
• yritysjohdon päätöksenteon sisällölliset vaatimukset
• globaalistuminen
• päätöksenteon markkinaehtoistuminen (moninkansalliset yritykset /
julkinen valta)
• Markkinoidne tehokas toiminta ja yksityistäminen
• ”race to the bottom” –ilmiön välttäminen (esim. sosiaaliturva)
10. Konfliktinhallinta
• yleiset tuomioistuimet, välimiesmenettely, viranomaisvalvonta
• sovinto / sovittelu
Oikeudellisen ajattelun perusteista
Laki  oikeus
•
Oikeus voimassa olevien oikeusnormien muodostamana
kokonaisuutena
• voimassa oleva oikeus  oikeuslähdeoppi
• oikeusnormit
–
–
•
säädöksen teksti antaa informaatiota normin sisällöstä (lait oikeuden raakaaineena)
oikeusnormit ovat oikeuslähteiden tulkinnan tulos (laki + esityöt + oikeuskäytäntö
jne)
kokonaisuus: oikeusjärjestyksen kokonaisuuden
ymmärtäminen juridisen osaamisen perustana
–
–
oikeudenalajaotus (esim. julkisoikeus – yksityisoikeus)
yleiset opit (oikeudellisen ajattelun ”teoriaperusta”): käsitteet ja periaatteet
Oikeuden ”anatomia”
”Oikeus on normatiivinen järjestys; arvojen toteutuma
sekä tosiasiamaailmassa realisoitunut ilmiö. Tässä
katsannossa voidaan puhua oikeuden elementeistä, sen
normatiivisesta, arvosuuntautuneesta ja tosiasiallisesta
luonteesta.” (H. Tolonen Oikeus 1997, s. 110-111)
• Oikeuden, politiikan (yhteiskunnan) ja moraalin suhde?
• Lakien toteutuminen ja vaikutukset?
• Sisäinen ja ulkoinen näkökulma oikeuteen
1.1 Oikeustieteet
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
Lainoppi eli oikeusdogmatiikka
Oikeusteoria
Oikeusfilosofia
Oikeushistoria
Oikeustaloustiede
Oikeussosiologia
Oikeudenalakohtainen jaottelu, esimerkiksi sopimusoikeus,
yhtiöoikeus, vero-oikeus, kilpailuoikeus, eurooppaoikeus jne.
1.2 Lainoppi eli oikeusdogmatiikka
•
•
•
•
Tiedonintressi: voimassaolevan oikeuden sisältö
Metodi: oikeudellisten normien tulkinta ja systematisointi
Luonne: normatiivista
Näkökulma: oikeuden ”sisäinen”
– Esim. Hans Kelsen (1881-1973) Puhdas oikeusoppi (1960)
• Halu suojella oikeutta mielivallalta ja politiikalta
• (Ratio > Voluntas)
• Valistusaate: ideaalina tuomarin ”tulkinnan” minimoiminen
• Käytännössä raja normikannanoton ja tulkinnan välillä on usein
epäselvä
• Esim. solvaus tai kiihottaminen kansanryhmää vastaan RL:n
tunnusmerkistöinä ja toisaalta mielipiteen vapaus somessa
Lainoppi oikeustieteen ytimenä
• lainopin ”metodin” ydin: oikeuslähdeoppi
– luettelo oikeudellisen ratkaisun hyväksyttävistä
perusteista (lähteistä), esim. lait,
tuomioistuinratkaisut, esityöt jne.
– oikeuslähteiden käytön pelisäännöt (esim.
velvoittavuuden eri asteet: vahvasti velvoittavat,
heikosti velvoittavat, sallitut): tulkinta- ja
argumentaatio-opit
– lainopin onnistuneisuuden kriteeri argumentaation
vakuuttavuus (vrt. esim. totuus)
Oikeudelliset käytännöt
• Suppea oikeusyhteisö:
1. lainsäätäminen
↓
2. lainsoveltaminen hallinnossa, tuomioistuimissa,
yrityksissä ja järjestöissä
3. oikeustiede
• osanottajan sisäinen näkökulma
<–>
tarkkailijan ulkoinen näkökulma
Sisäinen ja ulkoinen näkökulma
osanottajan sisäinen näkökulma (= lainoppi)
<–>
tarkkailijan ulkoinen näkökulma
- esim. empiirinen oikeustutkimus kaikissa
pääaineissa
- oikeustaloustiede ja lainsäädäntötutkimus
Osanottajan sisäinen näkökulma oikeuteen
• lainsoveltajan näkökulma
oikeustiede on tulkintatiede
(vrt. havaintoihin perustuvat empiiriset tieteet)
• lainoppi eli oikeusdogmatiikka:
– mikä on voimassa olevan oikeuden mukaan sallittua, kiellettyä jne.
 miten lakia pitää tulkita (”pitää-tietoa”)
• vrt. millainen lain pitäisi olla? (oikeus <-> politiikka)
• vrt. lakien vaikutukset ( empiirinen oikeustutkimus)
– auditorio: lainsoveltaja
Tarkkailijan ulkoinen näkökulma
oikeuteen
• Sääntelyn kehitys ja muutoksen syyt
– sääntelyn yleinen kehitys (esim. sääntelystrategioiden muutokset)
– lakien laadintaan vaikuttavat seikat (esim. perusoikeudet, EU)
– arvot, tieto ja politiikka oikeuden taustalla
– lainsäädäntötekniikka
• Sääntelyn vaikutukset
– viranomaisten ja tuomioistuinten soveltamiskäytännöt
– kohdetahojen reagointi
• noudattaminen / ei-noudattaminen
• hyväksyntä / torjunta
• tietämättömyys
– lailla tavoiteltujen asiantilojen toteutuminen
– muut kuin tarkoitetut vaikutukset
1.3 Muita näkökulmia lainopilliseen
tutkimukseen
•
•
•
•
•
•
•
•
Näkökulma: ”täydentävä” tai ”kokonaisvaltainen”
De lege lata ja de lege ferenda -tutkimus
Oikeudenmukaisuus , tehokkuus, perusoikeudet tms.
Oikeusnormien tavoitteiden toteutumisen tai vaikutusten
arviointi
Oikeusnormien tehokkuuden arviointi
Eri intressien analysointi ja yhteensovittaminen
Miten oikeussäännöt täyttävät niille asetetut vaatimukset
yhteiskunnassa?
Rawls: suoritusperiaate ja ansaintaperiaate
yhteiskuntapolitiikan ”napoina”
1.4 Lainoppi: käytännön esimerkki
rajanvedosta
• ParkCom-juttu (KKO:2010:23)
– Vastaajaa vaadittiin maksamaan opastetauluissa ilmoitettujen
pysäköintiehtojen vastaisesta pysäköinnistä 40 euron valvontamaksu.
– Yksitysten pysäköinninvalvontayritysten asema ja oikeudet
– Miten ouikeudellisesti tulisi luonnehtia yksityisten
pysäköinninvalvontayritysten asemaa. Onko kyseessä:
• Julkisen vallan käyttö?
• Sopimus?
• Esimerkki kuvaa lähtökohtaoletusten merkitystä
Julkisen vallan käyttö?
• ”Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa
toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.” (PL 2.3 §)
• ”Poliisi määrää pysäköintivirhemaksun ajoneuvon pysäyttämistä
ja pysäköintiä koskevien kieltojen ja rajoitusten sekä
pysäköintikiekon käyttöä koskevien säännösten ja määräysten
rikkomisesta (pysäköintivirhe) sen mukaan kuin tässä laissa
säädetään.” (Laki pysäköintivirhemaksusta 1.1 §)
• KKO: ei julkisen vallan käyttöä
Sopimus?
• ”Tarjous sopimuksen tekemisestä ja sellaiseen tarjoukseen
annettu vastaus sitovat tarjouksen tekijää ja vastauksen antajaa
sen mukaan, kuin jäljempänä tässä luvussa säädetään.” (OikTL
1.1 §)
• ”Pysäköinti yksityiselle alueelle ilman kiinteistön omistajan tai
haltijan lupaa on kielletty. Pysäköintiä koskevat määräykset
yksityisellä alueella on ilmaistava selvästi havaittavalla tavalla.”
(TieliikL 28.3 §)
• KKO: sopimus syntyi
• Eduskunnan perustusvaliokunta päätyi eri kannalle todeten, että
kyseessä on julksisen vallan käyttö
Oikeuden ”anatomia”
NORMIT
(oikeuden normatiivinen ulottuvuus)
ARVOT
(oikeuden
arvosuuntautunut
ulottuvuus)
FAKTAT
(oikeuden
empiirinen
ulottuvuus)
Tulkinnan taito ja perusteleminen
• Perinteinen juridinen osaaminen on tulkinnan taitoa
– perusteltuja kannanottoja voimassa olevan oikeuden sisällöstä
– mikä on voimassa olevan oikeuden mukaan sallittua, kiellettyä jne
• Oikeudellisten päätösten tekemisen taito
– kirjoittamisvalmiudet
– Vakuuttavuus
• Eri tasojen yhteensovittaminen: esim. EU-oikeus ja kansallinen oikeus
• Ongelmien ratkaisutaito edellyttää myös kykyä ymmärtää, hallita ja
jäsentää ulkoisen reaalitodellisuuden hallintaa
• Oikeutta täydentävän ja sitä täsmentävän aineiston (esim. taloustiede)
merkitys on lisääntymässä
• Esim. rahoitusoikeus, kilpailuoikeus
Esimerkkinä kilpailunrajoitusten
vaikutusten arviointi
Kilpailuoikeus suppeassa merkityksessä: kilpailunrajoituksia koskeva
lainsäädäntö
•
Kartellit
•
Määräävän aseman väärinkäyttö ja monopolit
•
Yrityskauppavalvonta
•
EU, Suomi ja noin 150 muuta maata
Kilpailuoikeus laajassa merkityksessä: edellä mainittujen lisäksi
-
Valtiontuet
-
Julkiset hankinnat
-
Alakohtainen sääntely (esim. Tele- ja energiamarkkinat)
-
Sisämarkkinaoikeus relevanteilta osin…
Kilpailu yksityisellä ja julkisella sektorilla
Kilpailu ja monopoli
Työelämävaatimukset
1. taito löytää relevantit oikeuslähteet
2. taito tunnistaa mielekkäitä juridisia tulkintaongelmia
(ilmaisuja/käsitteitä, joiden merkityssisältöä on
täsmennettävä)
3. taito hahmottaa tulkintaongelmat osana
oikeusjärjestelmää (systeemi)
4. taito käyttää eri argumentaatiotapoja ja
ratkaisuperusteita oikeuslähteiden tulkinnassa
–
esim. perusoikeusmyönteinen laintulkinta, tavoitteellinen
tulkinta; systemaattinen tulkinta, prejudikaattien käyttö
5. taito ottaa asianmukaisesti huomioon ratkaistavan
tapauksen erityispiirteet
–
tosiasiasidonnaisuus, konteksti, seuraamusharkinta
6. taito perustella kannanotot vakuuttavasti
Ohjeita KTK-tutkielman kirjoittamiseen
Harjaannutaan oikeudelliseen kirjoittamiseen
Opinnäytetyön peruselementit
• Tieteellisen kysymyksenasettelun selkeys
• Työn paikantaminen suhteessa sen aikaisempaan ja sitä
lähellä olevaan tutkimukseen
• Oikeus- ja liiketaloustieteen tuntemus
• Työn alaan liittyvän lukeneisuuden laajuus ja ajallinen
ulottuvuus
• Tieteellinen kurinalaisuus eli sisäinen johdonmukaisuus
• Johtopäätösten perustelu
• Yllä mainitut seitsemän kokonaisuutta muodostavat
arviointikriteerit
Tutkielman ulkoinen ja sisäinen rakenne
Ulkoinen rakenne
•
•
•
•
jäsentely (sisällysluettelo)
lähdeluettelo
(tarvittaessa) lyhenteet, oikeustapaukset
johdanto: taustat, tutkimuskysymykset ja rajaukset,
(metodologia, teoria?)
• käsittelyjaksot
• johtopäätösosa
Tutkielman sisäinen rakenne
– ”Sisäinen” rakenne (=suhde metodiikkaan)
•
• ei niin sidottu kuin useimmissa muissa liiketaloustieteissä, eli
seuraava rakenne ei ole pakollinen:
– teoriataustan ja metodin esittely
– kootun empiirisen aineiston esittely
• aineiston valintaan ja kokoamiseen liittyvät teoriat ja menetelmät
– (tilastollinen tai muu tieteellinen) analyysi
– tutkimustulokset
• laadullista tutkimusta
– kirjallisuuskatsaus?
– haastattelut
Muotoseikat
Tekniset muotoseikat
* erillinen kansilehti, työn nimi, projekti tekijä,
ajankohta
* tutkielman tiivistelmä (sähköinen pohja)
* sivujen on oltava numeroitu: numerointi
roomalaisilla numeroilla (I,II..) lähde-ym. luetteloissa
ja arabialaisilla (1,2..) itse työn tekstissä
* työn pituus n. 30 tekstisivua (A 4, riviväli 1,5, 12 pt
Times New Roman tai sitä vastaava)
Marginaalit
* sivuille on jätettävä leveä marginaali, sidottu
marginaali 3 cm ja muut marginaalit 2,5 cm
* normaalin konekirjoitussivun pituus on noin 35
tekstiriviä ja joka rivillä noin 60 merkkiä
Lähteistä
• Lähteissä käytetty hallituksen esitys tulisi merkitä
lähteisiin seuraavasti:
• HE 133/2003
Hallituksen esitys
Eduskunnalle rahoitusvakuuslaiksi ja eräiksi
siihen liittyviksi laeiksi
• Internet-lähteen merkitseminen esim:
• IFRS-opas 2005
IFRS-opas Pörssisäätiön
sivuilla. Laadittu 31.1.2005.
•
•
http://www.porssisaatio.fi/default.aspx?path
Viittauspäivä 7.3.2007.
Lähdeviitteet
• Käytetyt lähteet tulee dokumentoida huolellisesti
• Olennaista ei ole ainostaan lopputulus vaan myös se miten
lopputulokseen on päästy
• Lähteisiin perustuvat asia ja johtopäätös tulee erottaa
selkeästi kirjoittajan omista johtopäätöksistä
* * dokumentoiva alaviite (Hemmo 2001 s.14)
* keskusteleva alaviite (Näin Hemmo 2001 s. 132. Vrt. toisin
Telaranta 1990 s. 125, joka jäsentää kysymyksen systemaattisemmasta näkökulmasta).
Alkuperäisyys, ei plagiointia!
Tutustu kirjallisuuteen
• vain kirjoittamalla voi oppia! Tutustu esim. Lakimiesaikakauskirjan viime vuosien numeroihin ja ota
mallia. Laadukas kirjoitustyö rinnastuu monessa
suhteessa tieteelliseen artikkeliin -> tavoitteen ja
tehtävän asettelu, jäsennys, perustelutapa,
viittaustekniikka
• Lakeihin viitataan lain koko nimellä ensimmäisellä
kerralla (esim. velkakirjalaki 31.7.1947/622; VKL);
tämän jälkeen käytetään vakiintunutta lyhennettä
VKL
Lyhenteiden käytöstä
• Vakiintuneiden lyhenteiden käytöstä
• Jos laissa juokseva pykälöinti koko lain läpi niin tällöin
käytetään pykälämerkkiä
• Esim. VKL 14 §:n 2 momentissa tai VKL 14.2 §:n perusteella;
TakSL 14.1 §:n 2 kohta
• MK 17:1:n mukaan tai MK 17 luvun 1 §:n mukaan; KK 13:2;
PK 21:3; OK 10:7
Yleisiä käytäntöjä
•
•
•
•
•
•
Lähteissä alaviitteessä seuraavia käytäntöjä:
Havansi 1993a s. 201-212.
Aurejärvi LM 1983 s. 111.
Ks. Aurejärvi – Hemmo 2004 s. 23-32.
Vrt. Tammi-Salminen DL 2002 s. 83.
KKO 2001:33 tai vanhempi KKO 1984 II 32
• Sama viittaustekniikka koko työn läpi!
Oikeuslähdeoppi
• Hyödynnettävä kaikkea kotimaista aiheen kannalta
relevanttia materiaalia
• Säädösmateriaali
• Esityöt
- komitea- ja työryhmämietinnöt
- hallituksen esitykset
- eduskunnan valiokuntien mietinnöt ja lausunnot
Kirjallisuus ja tapaukset
• Oikeuskirjallisuus
- perusoppikirja -> lähteitä
- väitöskirjat
- Finlexin FOKI-tietokanta (Oikeus-käytäntö kirjallisuudessa)
• Oikeustapaukset
- Finlex-tietokanta
- EDILEX-tietokanta
Kirjoitusoppaita
• Pekka Timosen teos Johdatus lainopin metodiin ja
lainopilliseen kirjoittamiseen -> nettiosoite:
http://www.helsinki.fi/oik/tdk/tutkopas.html
• Joensuun yliopiston opettajien teos: Kirjoitetaan juridiikkaa –
ohjeita oikeus-tieteellisten kirjallisten töiden laatijoille (2001)
• Tampereen yliopiston oikeustieteen laitoksen sivuilta on
saatavilla Jukka Viljasen laatima teos: Oikeudellisten
tutkimusten kirjoitusopas -> ks.
www.uta.fi/laitokset/oikeus/suomi/opiskelu.htm
Tietokantoja
• www.finlex.fi
• www.finlex.fi/oikeus/foki
• Helsingin yliopiston kirjaston ARTO ja HELKA –
tietokannat
• Ks. www.helsinki.fi/kirjastot
• Tiedekunnan kirjaston kokoelmat aiheenmukaisessa
järjestyksessä
• Eduskunnan kirjaston SELMA-tietokanta ks.
www.eduskunta.fi/kirjasto
• Oikeusministeriön sivu www.om.fi
• Edilexin tietokanta www.edilex.fi
Opinnäytetyön peruselementit
• Tieteellisen kysymyksenasettelun selkeys
• Työn paikantaminen suhteessa sen aikaisempaan ja sitä
lähellä olevaan tutkimukseen
• Teorian tuntemus
• Työn alaan liittyvän lukeneisuuden laajuus ja ajallinen
ulottuvuus
• Tieteellinen kurinalaisuus eli sisäinen johdonmukaisuus
• Johtopäätösten perustelu
• Yllä mainitut seitsemän kokonaisuutta muodostavat
arviointikriteerit
Tieteellisen kysymyksenasettelun
selkeys
•
•
•
•
•
•
Tehtävä -> järjestyksen luominen
Systemaattinen ajattelu
Kokonaistavoite
Yksityiskohtainen ongelman yksilöinti
Ongelmakeskeinen / selkeä kysymyksen asettelu
Esim. henkilösuhteiden erottelu, objektin laadun erottelu jne.
Työn paikantaminen
• Osoitettava kyky tietyn alueen tai alueiden
perusasiantuntemusta edellyttävässä tutkimustyössä
• Tutkimustraditio
• Raja-alueet lähialueisiin
• Ylittävä keskustelu yli rajojen
• Paikantaminen ->
• (1) tutkimustapateorian tasolla ja
• (2) tutkimuksen aineellisen aihepiirin kysymyksenasettelun
paikantaminen
Työn alaan liittyvä lukeneisuus
• Lukeneisuuden vaatimus -> perusvaatimus
• Kotimainen aineisto kokonaisuudessaan omassa
substanssiaineessa
• Eettinen näkökohta -> edellyttää neutraalia
oikeuslähdeaineiston käyttöä
• Oikeusteorian kattavuus vähäisempää
• Pohjoismainen lainsäädäntö. + tuttkimustraditio
• Liiketaloustieteellinen näkökulma aiheeseen
• Usein liittymä johonkin muuhun kauppatieteelliseen
aiheeseen
• Oikeusdogmaattinen näkökulma
Kansainväliset aiheet
• Ulkomainen tutkkimustraditio tai lainsäädänöllinen
ratkaisumalli tunnettava -> jos aihe niin vaatii (esiim. Vertailu
EU:N ja USA:n kilpailuoikeuden välillä välillä jonkun osaalueen suhteen)
• Eurooppalainen oikeuskehitys tunnettava, EU –oikeus +
Euroopan ihmisoikeussopimus jos aihe niin vaatii (esim.
Liikeenperustamisoikeus EU-oiekudessa)
• Oikeusvertailua koskeva jakso on hyödynnettävä itse
tutkimuksessa
• Ajantasainen normi- ja kirjallisuustietous
Sisäinen johdonmukaisuus
• Kirjoittaja hallitsee aihepiirinsä
• Aiheen rajaus -> naseva otsikko
• Työn on vastattava (1) työssä asetettuun perustavoitteeseen
ja (2) sen mukaisiin alakysymyksiin (joita voi olla 3-6)
• Edellä sanottu määrää työn kokonaisrakenteen -> luvut ja
alaotsikot
• Rakenne voi muodostua esimerkiksi seuraavanlaiseksi:
Tutkielman rakenne
(1) Lähtökohdat
- kuvaus ilmiöstä / toimintaympäristöstä
(2) Tehtävänasettelu
- Kokonaistavoite
- yksilöidyt konkreettiset alakysymykset
(3) Varsinainen tutkimusjakso
- 2-3 lukua alaotsikoineen
(4) Tutkielmassa voi olla ”lopuksi” –jakso, jossa
kirjoittaja esimerkiksi säädettävän lain kannalta tuo
oikeuspoliittisia ajatuksiaan esille
Johtopäätösten perustelu
•
(1)
(2)
(3)
(4)
Hyväksyttäviä kysymyksiä  hyväksyttäviä vastauksia
Systeemirajojen ylitys
Tulkintastandardien tuntemattomuus
Sitoutuminen oikeuskäytäntöön
Lopputuloksen johtaminen kysymyksenasettelusta
Tieteellinen omaperäisyys
•
•
•
•
•
Tavoitteet
Tarkastelukulman valinta
Kysymyksenasettelut
Jäsentely
Väitetään jotain -> uutta aikaisempaan nähden -> uutta tietoa
-> tieteen tehtävä
Arvostelussa kiinnitetään huomiota
• Onko aiheen kannalta relevantit oikeudelliset ongelmat
osattu hahmottaa?
• Onko relevantti lainsäädäntö, oikeustapausaineisto ja
oikeuskirjallisuus löydetty ja onko aineistoa osattu hyödyntää
asianmukaisesti?
• Kykeneekö kirjoittaja itsenäiseen juridiseen
argumentaatioon?
• Onko työ osattu laatia sellaiseen muotoon, että se vastaa
oikeustieteellisissä teksteissä käytettäviä muodollisia ja
tieteellisiä konventioita?
• Kykeneekö opiskelija kirjoittamaan virheetöntä ja selkeää
asiaproosaa äidinkielellään?
Arvosteluperusteita
•
•
•
•
Hylkäämiseen vaikuttavat 
lähteiden plagiointi tai orjallisen seuraaminen
Sekavuus, virheellisyys
Olennaiset puutteet lähteiden käytössä tai argumentoinnissa
Arvosanat
•
•
•
•
•
•
a,lubenter ja non sine (1-2)
Kattava, pinnallinen selostus aiheesta
Ei plagiaatteja
Cl-magna (3) 
Jäsennelty selostus asiakokonaisuudesta
Ei systemaattisesti perustu suoraan aikaisempaan
kirjoitukseen
• Tiedostettu kysymyksenasettelu, jonka mukaan
tutkimus on myös toteutettu
Arvosanat
• Eximia ja laudatur (4-5) 
• Itsenäisesti valittu ja johdonmukaisesti suoritettu
tutkimustehtävä
• Osoittaa kykyä argumentoida itsenäisesti ja punnita eri
argumentteja
• Erinomainen kieliasu, kirjoitustyyli ja tekninen viimeistely