Vuosikertomus 2014 - Rovaniemen seurakunta
Vuosikertomus 2014 Sisällys: Muutoksiin valmistautumista Kirkkoherran katsaus................... 2 Jumalanpalveluselämä............... 3 uonna 2014 seurakunnan elämää ja toimintaa leimasi normaalin perustyön ohella myös valmistautuminen muutoksiin sekä Rovaniemellä järjestettäviin vuoden 2015 Suomen Lähetysseuran valtakunnallisiin lähetysjuhliin. Seurakuntapiirit Alakemijoki.................................... 5 Keskikaupunki............................... 5 Korkalovaara ja Ylikylä................ 7 Ounasjoki....................................... 7 Ounasvaara.................................... 8 Saaren-Nammankylät................... 8 Yläkemijoki.................................... 9 Toiminnalliset työalat Lapsi- ja perhetyö ..........................10 Päivä- ja perhekerhot................... 10 Iltapäiväkerhot............................. 10 Pyhäkoulu..................................... 10 Varhaisnuoriso- ja nuorisotyö... 11 Partiotyö....................................... 12 Katutaso....................................... 12 Rippikoulut.................................. 12 Oppilaitostyö............................... 13 Musiikkityö................................... 13 Diakoniatyö.................................. 15 Perheneuvonta............................. 16 Sairaalasielunhoito...................... 16 Palveleva puhelin......................... 16 Kehitysvammaistyö..................... 16 Lähetystyö.................................... 17 Viestintä........................................ 18 Toimintaa tukevat työalat Väestötilasto................................ 19 Kirkkoherranvirasto................... 19 Kirkot, kappelit ja Norvajärven leiri- ja kurssikeskus.................... 19 Talouskatsaus............................... 20 Tuloslaskelma.............................. 20 Tase ja tunnusluvut..................... 21 Taloushallinto.............................. 22 Tietohallinto................................. 22 Hautaustoimi............................... 22 Kiinteistötoimi............................. 22 Puunmyynti ja metsänhoito....... 22 Rakennustoimi............................. 22 Investoinnit.................................. 23 Hallintokertomukset Kirkkovaltuusto........................... 24 Kirkkoneuvosto.......................... 24 Hallintoelimet.............................. 26 Henkilöstö.................................... 27 Vuosikertomuksen toimitus: Rovaniemen seurakunnan viestintä: Jouni Hagström, Harriet Urponen, Kari Yliräisänen Kuvat: Rovaniemen seurakunnan arkisto, Kuvatoimisto Rodeo (kansi) Taitto: Kuohu Design, Rovaniemi 2 V Toiminta- ja hallinto-organisaation muutos viimeisteltiin kevättalvella ja hyväksyttiin lopullisesti toukokuun kirkkovaltuustossa. Seitsemän toiminta-aluetta tiivistyi neljäksi ja johtamisjärjestelmää uusittiin niin toiminnallisella kuin toimintaa tukevalla puolella. Se merkitsi muutosvalmistelujen käynnistymistä erityisesti syksyllä. Työntekijöiden sijoittumiset ja uudet tehtävänkuvat sekä hallinnon virittäytyminen uuteen organisaation vaativat ponnisteluja, jotta muutos sujuisi mahdollisimman kitkattomasti. Vuoden aikana valmistui myös 500 000 euron säästösuunnitelma tuleville vuosille. Se merkitsi mm. virkoihin liittyvien muutosten jatkumista monella sektorilla. Suunnitelmassa ehdotettu Auttin kappelista luopuminen käynnisti vilkkaan keskustelun alueella. Talouspuolella valmisteltiin siirtymistä Kirkon Palvelukeskuksen (KIPA) asiakkaaksi vuoden 2015 alusta. Valmistelu kuormitti henkilöstöä niin koulutuksen kuin siirrymävaiheen lisätöinä. Vaativuutta lisäsi se, että uusia taloushallinnon ohjelmistoja ei voitu etukäteen testata todellisilla omilla luvuilla. Kurssituksen pohjalta hypättiin rohkeasti kertarysäyksellä uuteen todellisuuteen vuoden vaihteessa. Vuoden 2015 toiminnallinen päätapahtuma, Suomen Lähetysseuran valtakunnalliset kesäjuhlat, muutti tavanomaisia työtehtäviä jo 2014. Järjestelyihin tutustuttiin kesäkuussa Vaasan juhlilla, jossa tehtiin ennakkomainontaa. Sen jälkeen juhlavalmistelut käynnistyivät ohjelmatoimikunnan kaksipäiväisellä suunnittelukokouksella. Pirita Bucht aloitti kokoaikaisena pääsihteerinä syyskuussa. Lähetysjuhlien talkooväen organisointia helpottamaan otettiin käyttöön vapaaehtoistoiminnan sähköinen pankki, Tilkkutäkki, jonka avulla voi ilmoittautua vapaaehtoistehtäviin. Ohjelma helpottaa ja nopeuttaa yhteydenpitoa vapaaehtoistehtävissä toimiviin. Perustyötä toteutettiin tutuilla ja toimiviksi havaituilla toiminnoilla. Esimerkkeinä mainittakoon lasten suositut Kirkkomuskarit sekä ikäihmisten Helmikammarin monipuolinen toiminta, jossa kävijämäärät olivat kasvussa. Myös uusia tapoja kokeiltiin. Niistä mainittakoon kesäiltojen pienet pyhiinvaellukset Kirkkolammen ympärille pystytettyjen paimensauvataulujen virittäminä. Muurolassa taas käynnistettiin kouluikäisille suunnatut Donkkis-illat, joissa yhdistyivät leikki ja monipuolinen toiminta hengelliseen opetukseen. Oppilaitostyön asemaa selkeyttivät Lapin Yliopiston ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun kanssa tehdyt sopimukset. Niiden perusteella niissä työskentelevällä pastorilla on vahvistettu asema käytännön työssä. Seurakunnan toiminta ei ole itseisarvo, vaan sen ydin tähtää aina siihen, että ihmiset kohtaavat toisensa ja Jumalan, yhdessä tai yksin. Kiitos kaikille työntekijöille, luottamushenkilöille sekä yhteistyökumppaneille. Kari Yliräisänen vt. kirkkoherra Lasten Enkelikirkot ovat suosittuja perhetapahtumia mikkelinpäivän aikaan. Yhdessä Tuomasmessun rukousalttari. Jumalan edessä Erikoismessut kasvattivat suosiotaan R ovaniemen kirkossa ja kappeleissa toimitettiin 318 pääjumalanpalvelusta, 39 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Yhteenlaskettu kävijämäärä laski 2176 kävijällä tilaisuuksien keskimääräisen osallistujamäärän pysyessä lähes ennallaan. Erikoismessut ja muut jumalanpalvelukset kiinnostivat aiempaa enemmän. Vaikka näitä toimitettiin 85 vähemmän kuin edellisenä vuonna, niiden kävijämäärä nousi lähes 5000 kävijällä, ollen 37250 (32418). Muihin jumalanpalveluksiin kuuluvat viikkomessut, lasten-, nuorten- ja perheiden jumalanpalvelukset, konfirmaatiomessut, koulu- ja oppilaitosjumalanpalvelukset sekä muut erityisjumalanpalvelukset, kuten Tuomasmessut. Keskimäärin osallistujia oli 129 seurakuntalaista (87). Vaikka ehtoollismahdollisuuksia järjestettiin useammin, osallistuttiin niihin aiempaa harvemmin. Ehtoollisia järjestettiin 349 (330), osallistujia oli kaikkiaan 14016 (19400). Keskimäärin ehtoolliselle osallistui 40 henkilöä (59). Osallistuminen jumalanpalveluksiin Pääjumalanpalveluksia Osallistujat Muita jumalanpalveluksia Osallistujat Ehtoollisen viettoja Osallistujat 2014 318 21532 287 37250 349 14016 2013 357 23708 372 32418 330 19400 2012 331 23749 307 31997 350 19443 2011 308 19116 301 34968 359 19030 2010 364 24264 300 34902 383 19540 Jumalanpalveluksiin ja ehtoollisille osallistuneet 2010–2014 140 120 100 80 60 40 20 0 2014 2013 2012 2011 Pääjumalanpalveluksien keskimääräinen osallistujamäärä Muiden jumalanpalveluksien keskimääräinen osallistujamäärä Ehtoollisten viettoja keskimäärin 2010 3 Kirkkolammen ympäri voi tehdä pienen pyhiinvaelluksen seuraamalla paimensauvoja. Rovaniemen seurakunnan kesäkirkoilla on pitkät perinteet. Seurakuntapiirien Lapsia Lähellä sinua -tapahtuman kuoropajassa. vuosi 2014 Monipuolisia mahdollisuuksia kohtaamiseen K irkon pääjumalanpalvelus järjestettiin sunnuntaisin klo 10. Keskiviikkoisin vietettiin Arki-illan ehtoollista. Tuomasmessu järjestettiin kuukausittain ja englanninkielistä Holy Mass -messua toimitettiin kerran kuukaudessa toukokuuhun saakka. Kirkkoon hankittiin tulkkauskuulokkeet. Rukoushetkiin kokoonnuttiin tiistaisin sakastissa ja rukouspalvelua oli saatavilla yhä useampien tilaisuuksien jälkeen. Rukouspalvelijat jalkautuivat kaupungin matkailutapahtumiin ja kokoontuivat säännöllisesti rukoilemaan mm. Valtakunnallisten Lähetysjuhlien puolesta. Rukous oli merkittävässä osassa myös Jumalan kohtaamisen illoissa, joissa rukoiltiin, kuultiin opetusta ja todistuksia sekä ylistettiin. Lukuisat erityisjumalanpalvelukset ja kirkolliset toimitukset kiinnostivat yhä enemmän seurakuntalaisia. Väkeä kokoontui lastenkirkkoihin, koululaiskirkkoihin ja konfirmaatioihin, seuroihin ja muihin kirkkohetkiin. 4 Kirkonmäellä toteutettiin Lähellä Sinua -syyskauden avaustapahtuma. Yhteiskristillinen toiminta oli aktiivista ja se näkyi mm. Kristityt yhdessä -rukousilloissa, Syyssateen siunaus -tapahtumassa ja -retriitissä, New Wine -verkostossa, ekumeenisella rukousviikolla ja paastonajan ekumeenisessa vaelluksessa sekä maahanmuuttajatyössä. Vapaaehtoiset vastuunkantajat osallistuivat yhä enenevässä määrin jumalanpalveluselämän kehittämiseen ja toteuttamiseen. Nämä eri yhteistyötahot mm. järjestivät saarnanjatkojen kirkkokahvituksia ja olivat mukana tapahtumissa. Seurakunta liittyi mukaan valtakunnalliseen vapaaehtoispankkiin: www.vapaaehtoispankki.fi/rovaniemi, joka nimikilpailun kautta sai paikallisesti nimen Tilkkutäkki. Kirkkolammelle rakennettiin pieni pyhiinvaellusreitti, kun lammen ympäri hankittiin oppilaitostyönä paimensauva-opasteet. Niihin on kirjattu suomeksi ja englanniksi tekstejä Psalmista 23. Hellekesä kutsui paljon väkeä kesäkirkkoihin Kirkkolammen rannalle. Lisäksi valmistauduttiin seuraavan kesän suurtapahtumaan, Valtakunnallisiin Lähetysjuhliin. Uusia tuulia nuorten toimintaan Alakemijoella M uurolan kappeliin kokoonnuttiin joka viikko; joka toisena sunnuntaina jumalanpalvelukseen ja joka toisena perhepyhäkouluun. Perheiden kohtaaminen ja yhteistyö karenniperheiden kanssa on pitkään ollut alueella aktiivista. Alueen oma Alakemijoen lapsikuoro esiintyi alueen tilaisuuksissa ja iltamusiikki-tilaisuudet koettiin erityisen onnistuneiksi. Monipuolinen kerhotoiminta ja mutkaton yhteistyö koulujen kanssa sai kouluikäisiä paljon liikkeelle varhaisnuorten kerhoihin ja 10-synttäreille. Kouluissa järjestettiin suunniteltua runsaammin aamunavauksia (35) ja yhteys kouluihin toimi mm. koululaisjumalanpalvelusten kautta. Syksyn uutuutena olivat Donkkis-illat, joissa keskimääräinen osallistujamäärä kipusi 50:een. Nuoria kohdattiin kokonaisvaltaisesti perheyhteyksin. Rippikoululaisten perheisiin tutustuttiin ennen leirijaksoa ja puolet rippikoulunuorista kohdattiin heidän kotonaan. Isoskoulutukseen osallistui kolminkertainen määrä nuoria edellis- vuoteen verrattuna ja heidän hengellisiin tarpeisiin vastattiin järjestämällä Deeper-iltoja. Yökappeli-tapahtumaan osallistui seitsemän nuorta ja nuoret toteuttivat yhden nuortenmessun. Diakoniatyön painopistealueena oli kotikäyntityö. Eläkeläisten kerhotoiminta jatkui Muurolassa, Jaatilassa ja Kivitaipaleessa. Keväällä pidettiin kinkereitä (6) ja kesällä kerhot tekivät retken Ylitorniolle. Kerholaisia oli mukana myös Vaasan Lähetysjuhlilla. Syksyllä järjestettiin makkara- ja lättykestit ja osallistuttiin Sykettä syksyyn -tapahtumaan Santasportilla. Kylätoimikunnat järjestivät mm. virsilauluiltoja ja perinteisen puurojuhlan kera joulumyyjäiset. Alueen pitkäaikainen diakoniatyöntekijä Marja-Liisa Anttila jäi eläkkeelle. Pyhiinvaelluksia keskikaupungilla K eskikaupungin piirissä tarjottiin pitkäaikaista matkakumppanuutta Raamatun lukemiseen aloittamalla TT, FT Jaakko Lounelan johdolla pyhiinvaellus Raamatun halki, jossa Raamattu luetaan laajan oheismateriaalin kera läpi 2,5 vuoden 5 Donkkis-illat alkoivat syksyllä Muurolasta. Merita Orell-Kiviniemi Korkalonvaarasta piirtää sarjakuvia Pääskyyn. Lotta Svärd -muistojuhlan hymyileviä osallistujia. aikana. Sanaa tutkittiin esim. myös radioraamisryhmissä, raamattupiireissä, kinkereillä ja OMA-illoissa. Keväällä Kirkkolammen rannalle pystytettiin vapaaehtoisvoimin paimensauvat, joissa on Psalmin 23 säkeitä suomeksi ja englanniksi. Sauvat muodostavat polun Kirkkolammen ympäri ja seuraamalla paimensauvoja voi tehdä pienen pyhiinvaelluksen. Nämä olivatkin suosittuja viikoittaisissa Ilta Kirkkolammella -tapahtumissa. Seurakunnan vapaaehtoistoiminnan kehittämistä varten otettiin käyttöön sähköinen verkkopalvelu, Tilkkutäkki. Sen tavoitteena oli rekrytoida ihmisiä erilaisiin palvelutehtäviin seurakuntaan erityisesti 2015 Lähetysjuhlia silmälläpitäen. Vapaaehtoiset kokoontuivat syksystä alkaen kirkon kryptassa ja järjestivät monenlaisia tempauksia soppatykkitarjoiluineen. Saarnanjatkot ja kirkkokahvit koettiin hyväksi tavaksi kohdata ihmisiä. Rukouspalvelua tarjottiin messujen ja muiden tilaisuuksien jälkeen kirkonmäellä ja rukouspalvelijat jalkautuivat myös kauppakeskuksiin ja suuriin matkailutapahtumiin. Vilkas musiikkitoiminta näkyi läpi linjan eri tilaisuuksissa palvellen seurakuntalaisten lisäksi myös matkailijoita. Eritoten Kirkkomuskari kiinnosti seurakuntalaisia kooten yhteen viikoittain 14 ryhmässä jopa 250 henkilöä kirkon kryptaan. Kesällä kokeiltiin papin päivystystä kirkossa arkisin klo 12–14, mutta loppuvuonna päivystys toteutettiin kirkkoherranvirastolla. Syyskauden avasi Lähellä Sinua -tapahtuma monimuotoisine työpajoineen. Perheretki tehtiin perinteisesti Oulun Eedeniin. Rantavitikan ja Viirinkankaan koululla, Yliopiston harjoittelukoululla ja Keltakankaan kerhohuoneistossa järjestettiin puuhakerhoja ja sählykerhoja, jotka tarjosivat nuorille ja varhaisnuorille mielekästä toimintaa. Diakoniatyötä tehdään keskikaupungilla pitkälti kohdaten ihmisiä diakonian vastaanotolla. Ikääntyneille oli kerhotoimintaa seurakuntakeskuksessa, Keltakankaan kerhotilassa ja Jokkakallion osastoilla. Rantavitikan diakoniapiirin ja kerhojen yhteinen päätös pidettiin Keltakankaalla. Joulumyyjäiset toteutettiin yhteistyössä lähetystyön kanssa. Korkalovaarassa monipuolista toimintaa nuorille K orkalovaaran kappelissa pidettiin kesäaikaa lukuun ottamatta messu joka viikko. Alueen vapaaehtoisia kutsuttiin mukaan toimintaan mm. tekstinlukijoiksi ja messuja elävöitettiin monipuolisella musiikilla. Lapsiperheiden kohtaamisessa aloitettiin uutena perhepyhien vietto. Koulujen kanssa tehtiin yhteistyötä järjestämällä koulukirkkoja, Sujuvasti seiskalle sekä tukioppilaskoulutus. 6 Koululaisia kohdattiin myös kotikäynneillä. Ylikylän koululla pidettiin sanajumalanpalveluksia. Alueella on toiminut Raamattu-, lähetys-, merimieskirkkopiiri, miesten Raamattupiiri ja retriittivenyttely. Päiväkeskus Onnelassa pidettiin hartauksia. Kerhonohjaajien tukeminen oli painopistealue nuorisotyössä ja kerhot kokosivat yhteensä 138 lasta mielekkään tekemisen pariin. 10-synttäreitten, koulukirkkojen ja perheiden toimintapäivien lisäksi järjestettiin suosittu Vennin kesäpäivä -tapahtuma. Lapsille ja nuorille järjestettiin mm. tyttöjen ilta, adventtipaja, rukousmaalausiltoja, laulellen-nuortenilta, Maata Näkyvissä -banderollipaja, toiveilta ja lähetysaikeinen nuortenilta. Perheretkikohteena oli Levi. Ympäristökasvatuksellinen, taidepainotteinen näkökulma huomioitiin kaikessa toiminnassa. Laulava joulukortti oli nuorten tempaus kerätä rahaa masai-tyttöjen hyväksi. Opiskelijoille ja nuorille aikuisille oli paljon monipuolista toimintaa kuten rukous-, ylistys-, ja israelilaistanssikurssit, liikekielisen rukouksen ja rukousmaalauksen retriittipäivät sekä gospel-lattarit. Isosia oli ennätysmäärä. Diakonian kotikäynneillä ja vastaanotolla kohdattiin 448 henkilöä, joista yli puolet oli yksin asuvia. Kappelilla pidettiin asiakasvastaanottoa ja huomattiin, että yhä nuoremmat ovat avun tarpeessa. Diakonian päiväkahvitilaisuuksia järjestettiin kappelissa, Ylikylän koululla ja kodeissa ja eläkeläisten kerho kokoontui Korkalovaarassa ja varttuneiden kerho Ylikylässä. Korkalovaaran seurakuntapiirin henkilöstö on huoltanut säännöllisesti Napapiirillä sijaitsevaa Joulutalon seimikotaa ja Joulun lahja lapsille -toimintapistettä. Ounasjoella asuu aktiivista väkeä O unasjoen piirissä palveltiin seurakuntalaisia aktiivisesti järjestämällä messuja ja erilaisia jumalanpalveluksia eri-ikäisille Sinetän, Meltauksen ja Maijasen kappeleissa sekä kylillä. Virsi- ja musiikki-illat sekä kinkerit olivat suosittuja ja alueen kuorolla oli suuri merkitys tilaisuuksien onnistumisen kannalta. Koulutyössä oli vilkas toimintavuosi ja koululaisia tavoitettiin hyvin paitsi aamunavausten kautta, myös koululaiskirkoissa, joita järjestettiin kappeleissa ja Sinetän koululla. Nuoret ohjasivat koululaisten kerhoja Maijasessa, Meltauksessa, Tapionkylässä, Sinetässä ja Lehtojärvellä. Seurakunnan ja kaupungin yhteistyönä Ounasjoen koululla järjestetyt koulupäivystykset, Seiskapäivät ja Tukaripäivät onnistuivat hyvin. Meltauksen koululla järjestettiin seimikirkko ja joulujuhla. Kaikkien koulujen kanssa juhlittiin kouluun lähteviä ja vietettiin 10-synttäreitä. Alueen väestörakenteen vuoksi on ollut yhä haastavampaa löytää Yhteisvastuukerääjiä, mutta siitä huolimatta keräyksen tuotto on säilynyt samana kuin edellisvuonna. Diakoniatyössä painopiste säilyi kotikäynneissä, joilla tavoitetaan maantieteellisesti laajalta alueelta merkittävä osa eriikäisiä seurakuntalaisia. Ounasjoen eläkeläiskerhot kokoontui- 7 Kirkkomuskarilaiset ja mummot kohtasivat Helmikammarilla. vat säännöllisesti ja Sinetän kerhosta osallistuttiin kirkossa järjestettyyn Vanhusten viikon juhlaan. Kylillä toimi kuusi diakoniapiiriä. Alueen kappalainen vaihtui kolme kertaa, mikä heijastui koko alueen seurakuntatyön suunnitteluun siitäkin huolimatta, että nuorisotyöntekijä ja diakoniatyöntekijä ovat olleet alueella työssä jo pitkään. Ounasvaaran kappeli on perheiden kohtaamispaikka S ystemaattinen työ perheiden tavoittamiseksi kantaa hedelmää Ounasvaaralla, jossa osallistamisen kautta on monipuolistettu ja entisestään syvennetty jumalanpalveluselämää. Pyhät Meiningit -tapahtuma järjestettiin kerran kuukaudessa ja se on todettu toimivaksi konseptiksi juuri lapsiperheiden tavoittamiseksi. Muina sunnuntaina kokoonnuttiin viikkomessuun. Lapsiperheitä tavoitettiin hyvin myös 4-vuotissyntymäpäivien yhteydessä järjestetyissä perhekirkoissa, kouluun lähtevien siunauksissa ja monipuolisissa lastenkirkoissa. Koululaisille järjestettiin omat koulukirkot. Vappuna vietettiin suosittua perheiden Vappuviuhka-tapahtumaa. Varhaisnuorten kerhot (6) kokoontuivat kappelilla, Katajarannan koululla ja nuorisotila Loukulla. Syksyllä evakossa Kairatiellä olevalla Ounasrinteen koululla toteutettiin kotikirkkovierailu ja kakkosluokkalaisille jaettiin lahjana virsikirjat virsitunnin yhteydessä. Ounasrinteen yläkoululla jatkettiin rukousvälitunti Feat Jumpea, mutta toiminta hiipui syksyllä osallistujien puutteessa. Samoin kävi Kutosten illoille, jotka vielä keväällä keräsivät 10 nuorta kokoontumiskertaa kohti. Isoskoulutukseen jatkoi 30 itukoulutuksen käynyttä ja nuorille oli lisäksi paljon muuta ohjelmaa, kuten raamattutuunaus- ja Sujuvasti seiskalle -päivät ja kappelin joulujuhla. Nuoret olivat mukana myös Yhteisvastuukeräyksessä Riemukierroshiihdon kierroslaskijoina sekä lipaskerääjinä kauppojen pihalla. Diakoniatyössä keskityttiin henkisen ja taloudellisen tuen antamiseen. Asiakkaiden määrä väheni, mutta kontaktikertoja asiakasta kohden oli enemmän. Asiakkaiden kohtaamisissa tapahtuva hengellinen ohjaus lisääntyi. Diakoniaseurakunnan kehittämistä toteutettiin Yhteisvastuukeräyksen kautta lipaskeräyksin kaupoissa, kouluissa ja kaduilla. 8 Auttin kappelin tilanteesta keskusteltiin Yläkemijoella. Verkostoyhteistyö kantaa hedelmää Saaren-Nammankylissä A apakirkossa ja Jouttikeron kappelissa vietettiin jumalanpalvelusta perinteiseen tapaan joka toinen sunnuntai, vaikka Aapakirkon kävijämäärät ovat pienet. Perhepyhien kautta pyrittiin tavoittamaan laajempi väkijoukko Aapakirkon tilaisuuksiin, missä osittain onnistuttiinkin. Aapakirkon pihapiirin kehittämistyön tuloksena voitiin hyödyntää viereisen rivitalon kerhotilan käyttöä entistä monipuolisemmin. Jouttikeron kuoro rikastutti kappelin jumalanpalveluselämää. Aapakirkossa osallistuttiin runsaasti erilaisiin lastenkirkkoihin (22). Aapakirkon Liekki-lapsikuoro avusti tapahtumissa. Yhteistyö kunnallisten päiväkotien kanssa on jatkunut monimuotoisena. Osa päiväkodeista vietti koulutielle lähtevien siunaamisen tai joulukirkon Aapakirkossa. Myös koulujen kanssa oli luontevaa yhteistyötä. Koulukirkkoja toteutettiin läpi vuoden kaikissa alueen kouluissa adventtina, pääsiäisenä ja kevään päättyessä. Alakoulujen yhteinen ”Jumis” Ounaspaviljongilla toteutettiin yhteistyössä alueen opettajien kanssa ja sen lisäksi kouluilla vierailtiin päivänvausten merkeissä. Rippikouluryhmiä oli viisi. Itu- ja isoskoulutukset käynnistyivät rippikoulun jälkeen. Nuorisotyö koulutti useita kerhonohjaajia ja kerhotoiminta oli määrältään kohtuullista. Kinkerit käynnistivät alkuvuodesta diakoniapiirien kokoontumiset, joiden lisäksi Misissä ja Perunkajärvellä vietettiin säännöllisin väliajoin erilaisia kirkkohetkiä, kuten pelimanniseurat. Aapakirkossa kokoontui joka toinen viikko aikuisten rukouspiiri ja lähetystyön käsityöpiiri. Yhteisvastuukeräyksen jalkapalloturnauksessa yhteistyökumppanina oli uudistunut FC Santa Claus ja muuten yhteisvastuun hyväksi kerättiin kylissä varjoja luovilla ja kirjavilla käytänteillä. Diakoniatyössä pidettiin säännöllisesti yhteyttä eri kyläyhteisöihin läpi vuoden ja alueen hoivalaitosten kanssa kanssakäyminen oli luontevaa hartaushetkien ja sielunhoidon merkeissä. Diakonin ylläpitämä kerhotyö ikäihmisten parissa on ollut vilkasta Jouttikeron kappelilla ja Nahkurinpolun kerhohuoneella. Yläkemijokiset toivovat Auttin kappelin säilyvän Y läkemijoen seurakuntapiirissä oli aktiivinen toiminnan vuosi. Muutosten keskiössä oli Auttin kappeli, jonka säilyttämiseksi järjestettiin julkinen keskustelutilaisuus ja Auttin kappeli soi -tapahtuma. Osallistujia piirin tapahtumiin on tullut myös kuntarajojen ulkopuolelta. Viirin ja Auttin kappeleissa on järjestetty jumalanpalveluksia vuoroviikoin ja kesäisin jumalanpalveluselämää ovat värittäneet Somosenkirkon luontomessut. Kävijämäärät ovat kasvaneet vuosi vuodelta ja väkilukuun nähden osallistujamäärät ovat huomattavia. Auttissa osallistui messuun keskimäärin 17 henkilöä ja Viirillä 23. Erityisjumalanpalvelukset, kuten joulukirkko, sankarihautakäyntipyhät ja erityisryhmille suunnatut tilaisuudet, kuten Motoristikirkko, ovat kirkkokansan takuuvarmoja suosikkeja. Jokivarren musiikkielämä on vertaansa vailla. Mika Kuuselan ideoima Yläkemijoki Soi -tapahtuma järjestettiin Yhteis- vastuukeräyksen hyväksi. Alueen musiikkiosaajat kokovavat voimansa yhteen ja mukana musisoimassa olivat yksittäisten solistien lisäksi alueen kolme aikuisten ja yksi koululaisten kuoro. Kuorot ovat ympäri vuoden aktiivisesti palvelemassa seurakuntaa ja elävöittämässä jumalanpalveluselämää. Väki innostui myös pelimanniseuroista, joita järjestettiin Putaan Pelimannien kanssa Tennilän kylätalolla ja Eräharjulla, Oikaraisissa. Lauluhetkiä ja -iltoja pidettiin myös kappeleilla ja Somosen luontokirkolla laulettiin suvilauluja ja Kauneimpia joululauluja. Kesällä laulettiin ja kahvisteltiin kylien laavuilla. Piirin nuorisotyö tapahtuu nuoren koko perhe huomioiden. Yläkemijoella toimi perhekerho, tyttökerho sekä kokkija liikuntakerho. Vantuksella järjestettiin yhdessä kaupungin kanssa lasten ja nuorten avointen ovien toimintaa. Kerhonohjaajakoulutuksen aloitti neljä nuorta ja itukoulutuksen kuusi. Alueen kaikki rippikouluikäiset kävivät rippikoulun. Nuorisotyössä kaikkein tärkeimmäksi on koettu kuuntelu, keskusteleminen ja työntekijän läsnäolo. Kinkeriperinne elää vahvana jokivarressa (9). Seurakuntalaiset osallistuvat diakoniatilaisuuksien järjestämiseen ja 22 vapaaehtoisen lisäksi eläkeläisten ryhmien osallistujamäärä kasvoi 46:een. Yläkemijoen aluelautakunnan ja Neuvokkaan kanssa järjestettiin toimintapäivä. Diakonian asiakaskontaktit kasvoivat 357:ään (323/2013). Piirin työntekijät ovat vastanneet koulujen päivänavauksista, perhekerhoista ja syntymäpäiväkäynneistä ja yhteisponnistuksia on tehty mm. joulujuhlien eteen. Yhteisvastuun hyväksi riitti vielä ovelta ovelle lista- ja lipaskerääjiä Auttin ja Pekkalan kylissä, joissa molemmissa on omat diakoniapiirit. 9 ”Soivat iloisesti pienet kellot: pim pam pom.” Toiminnallisten työalojen vuosi 2014 Lasten ja perheiden seurakunta L apsi- ja perhetyön antama kristillinen kasvatus tukee vanhempien kasvatustyötä ja vahvistaa perheiden seurakuntayhteyttä. Kun perhe saa vauvan, on heille synnyttäneiden osastolla jaossa lasten rukouskirjan ja esitteen sisältämä vauvakassi. Vauvakirkko järjestettiin yhteistyössä Kirkkomuskarilaisten kanssa. Kolmevuotiaille lähetettiin onnittelukortti ja esite lapsityön toiminnasta. Nelivuotiaille järjestettiin syntymäpäiväjuhlat keväällä ja syksyllä kirkossa ja kappeleissa (150). Lapset saivat lahjaksi Lasten virsikirjan. Lapset siunattiin koulutielle kirkossa, kappeleilla ja päiväkodeissa (250) ja he kaikki saivat lahjaksi Lasten Raamatun. Kaikenikäisiä lapsia vanhempineen kohdattiin äiti-lapsi- ja isä-lapsi-leireillä Norvajärvellä. Väsyneitä äitejä tuettiin äitien lepolomalla. Isovanhemmille ja lapsille toteutettiin retkipäivä. Päivähoidon ja alakoulujen henkilöstö on kokenut tärkeäksi seurakunnan tuen lasten uskontokasvatuksessa. Yhteistyö kaupungin kasvatusalan ammattilaisten kanssa on ollut luontevaa. Päiväkoteihin tilattiin Pikkuväki-lehteä ja heille tarjottiin mahdollisuus osallistua lasten kirkkoihin ja pääsiäisvaellukselle. Päiväkodeissa vierailtiin pyydettäessä. 17 alakoulussa pidettiin kuukausittain päivänavauksia ja sen lisäksi järjestettiin monilla kouluilla koululaiskirkkoja tai hartauksia syksyisin, keväisin, jouluisin ja pääsiäisen alla. Päiväkodeille ja seurakunnan kerholaisille perheineen suunnattuja lasten kirkkoja järjestettiin laskiaisen, pääsiäisen, kevään, juhannuksen, mikkelinpäivän ja joulun tienoolla kirkossa ja kappeleilla. Lasten parissa työskenteleville järjestettiin Lapsen suru -koulutuspäivä. Lasten ja perheiden toiminnan sisällöllisenä teemana on läpi vuoden ollut: Koska pienet ovat suuria. Eri toiminnoissa lasten ja perheiden kohtaamisissa teemaa on avattu Raamatun henkilöhahmojen kautta, jotta lapset saavat kokemuksia Jumalan huolenpidosta arjen ja elämän keskellä. Kaikissa lasten ja perheiden tilaisuuksissa käytössä ollut sähköinen ilmoittautumisjärjestelmä on toiminut hyvin. Leikin lumoa päivä- ja perhekerhoissa Kerhotoiminnassa tavoitetaan nuoret aikuiset ja heidän perheensä. Päivä- ja perhekerhojen kasvatustyön perustana on koko perheen kohtaaminen ja kasvatuskumppanina toimiminen sekä vanhemmuuden tukeminen erityisesti kristillisessä varhaiskasvatuksessa. 10 Päiväkerhoja oli 10 toimintapaikassa ja ne tavoittivat 324 lasta. Perhekerholaisia oli yhteensä 7010 aikuista ja lasta 10 ryhmässä. Syksyn aikana kokeiltiin neljässä kerhopaikassa ryhmiä, jotka kokoontuvat kolme kertaa viikossa 3 tuntia kerrallaan. Pidempi kohtaaminen palveli seurakuntaa sen kerhotoiminnan tavoitteissa. Tenavaparkkia pidettiin keväällä seurakuntakodilla ja Korkalovaaran kappelilla, sillä sen tarve on uusien päiväkerhoryhmien vuoksi vähentynyt. Perhepäivähoitajille tarjottiin omaa perhekerhoryhmää, jotka kokoontuivat kaksi kertaa kuukaudessa. Iltapäiväkerhot turvaksi pienelle koululaiselle Iltapäiväkerhotyötä tehtiin yhteistyössä kaupungin kanssa. Kerhoissa tuetaan vanhempia kokonaisvaltaisesti antamalla kristillistä kasvatusta ja vahvistamalla lapsiperheiden luontevaa yhteyttä seurakuntaan. Toiminnalla on hyvin diakoninen luonne. Syrjäytymisen ehkäiseminen toteutuu lasten ja vanhempien tukemisessa. Iltapäiväkerholaisia oli 314 yhteensä kahdeksassa toimipisteessä ja lapset kävivät niissä jokaisena koulupäivänä. Iltapäiväkerhoissa tarjottavat välipalat ostettiin kaupungin ruokapalvelusta. Toimintaa tehdään yhteistyössä kunnan ja muiden toimijoiden kanssa. Kesäkerhoja pidettiin koululaisille kahdeksassa toimipaikassa ja lapsille tarjottiin päivän aikana lämmin ateria. Pyhäkoulusta eväitä elämää varten Vapaaehtoiset pyhäkoulunohjaajat pitivät sunnuntaipyhäkouluja, joiden tavoitteena on antaa lapsille ja perheille kristillistä kasvatusta. Kuuteen pyhäkouluryhmään kokoontui yhteensä 93 pyhäkoululaista, joita ohjasi 22 vapaaehtoista. Muurolan kappelilla järjestettiin neljä Donkkis-iltaa yhdessä Alakemijoen ja Ounasvaaran piirin nuorisotyön kanssa. Alakouluikäisille suunnattu kaksi tuntia kestävä ilta koostui musiikista, Raamattuopetuksesta ja lapsia kiinnostavista toimintapisteistä. Jokaisessa illassa toimi 14–20 vapaaehtoista avustajaa. Pyhäkouluja toteutettiin myös Muurolan perhepyhäkouluissa joka toinen viikko ja perhemessuissa, Ounasrinteen Pyhät Meiningit -tapahtumissa, sekä Vappuviuhka-perhetapahtumassa. Päiväkotien uskontokasvatusta tuettiin vierailuin ja osallistumalla päiväkotien retkille ja juhliin. Pääsiäisvaellukset olivat suosittuja, keräten yhteensä 848 osallistujaa. Kaksipäiväinen pääsiäisvaellus tehtiin yhteistyössä kehitysvammaistyön ja Ounasvaaran piirin kanssa, vaellus oli viitenä päivänä. 14 päiväkodin kanssa tavattiin säännöllisesti kokoontumisissa, joiden sisältönä olivat lasten virret ja raamatunkertomukset. Päiväkodit kutsuvat tapaamisia arkipyhäkouluiksi ja ne toteutuvat päiväkodin oman varhaiskasvatussuunnitelman mukaan. Koulujen ja päiväkotien joulukuvaelmiin lainattiin vaatteita ja rekvisiittaa. Ympäristökasvatus oli teemana kahdessa päiväkodin tapahtumassa ja aina osana Paaniemen majan leireillä tai retkillä. Monikulttuurinen kouluikäisten lasten Isän Idea -leiri toteutui yhteistyössä Alakemijoen piirin nuorisotyön kanssa. Monikulttuurisuus näkyi myös Irti arjesta -perheleirillä. Norvajärvellä kiivettiin puuhun. Isät ja pojat karttaa tutkimassa yhteisellä leirillä. Nuorten seurakunta V arhaisnuorisotyön tehtävänä on tukea seurakuntapiireissä tapahtuvaa työtä kouluikäisten parissa. Tärkein toimintamuoto on leiritoiminta. Kouluikäisten kerhojen ohjaajille järjestettiin syksyllä kerhonohjaajan peruskurssi ja edellisen vuoden kerhonohjaajille 11 jatkokurssi. Leirejä toteutettiin kuusi. Kaupungin kanssa yhteistyössä osallistuttiin 7-päiville. Nuorten kanssa festareilla ja tapahtumissa Nuorten messuja pidettiin viisi, ja perjantaisin kokoonnuttiin nuorteniltoihin kirkon kryptassa. Nuorten leirejä oli kolme. Nuorten kanssa käytiin keväällä lasketteluretkellä ja syksyllä Maata Näkyvissä -festivaaleilla Turussa. Wiljamissa järjestettiin GRR-tapahtuma, joka keräsi 120 henkilöä nuorisomusiikin pariin. Partio on monen paras harrastus Partiokasvatuksen selkärangan muodostivat 23 ryhmän viikoittaiset kokoontumiset. Napapiirin Tytöt ja Napapiirin Pojat toimivat keskustassa ja sen lähikappeleilla. Uusien partiolaisten partiolupaus annettiin itsenäisyyspäivänaaton partiokirkossa, joka kokosi satoja ihmisiä yhteiseen juhlaan. Lapin Partiolaisten Partiotahti-tapahtumaan Tervolaan osallistui 95 henkilöä. Aakenustunturilla järjestettiin 15. lumiluolavaellus, jossa asuttiin lumiluolissa ja koulutettiin johtajistoa lumiturvallisuusasioissa ja opittiin tunturissa kulkemisen taitoja. Lapin Partiolaiset ry:n talvileiri Ahavaan Kutturassa osallistui 35 henkilöä. Valtakunnalliseen Partiolaisten suurjuhlaan Kouvolassa oli 75 osallistujaa. Napapiirin Pojat ry:n 65-vuotisjuhla vietettiin Povarinkämpällä oman leirin merkeissä. Tyttöjen Tavilankämppä kunnostettiin talkoovoimin ja siellä vietettiin syyslomalla telttaleiri. Kaiken kaikkiaan Napapiirin Tyttöjen ja Napapiirin Poikien seikkailija- ja tarpojaosastot tekivät 34 retkeä ja sudenpentulaumat 10 viikonloppuretkeä. Yrjönpäivän juhlaa vietettiin seurakuntakeskuksessa hauskan ohjelman ja kakkukisan merkeissä. Jäsenmäärät: Napapiirin tytöt 185 ja Napapiirin pojat 110. Katutasossa kohdattiin nuoria Nuorten Yökahvila Katutasossa kohdattiin 3600 nuorta (5500), keskimäärin 24 (36) illassa. Viikoittain kohdattiin 40–60 nuorta (80–100). Bändi-illat, tyttöjen ilta sekä biljarditurnaus olivat erityisiltoja. Lisäksi Katutaso oli avoinna neljänä lauantai-iltana. Katutasolla vieraili stand-up koomikko Mikko Vaismaa. Keväällä käytiin nuorten ryhmän kanssa vierailulla Huskypointissa ja tutustuttiin koiravaljakkoajeluun 13 osallistujan voimin. Yhteistyössä Tyttöjen talon kanssa pidettiin tyttöjen ilta, johon osallistui 10 nuorta. Yötaso, eli yön vietto Katutasolla keräsi keväällä 20 ja syksyllä 19 osallistujaa. Arctic Rock -tapahtuma toteutettiin yhteistyössä Pilkkeen ja Arktikumin kanssa ja se tarjosi keikkamahdollisuuden useille bändeille. Tapahtumaan osallistui 70 henkilöä. Kevätkaudella osallistuttiin Jalometalli-bändikilpailuun 50 hengen vahvuudella. Pommisuojarock kokosi 150 henkilöä kuuntelemaan elävää musiikkia. Erityisnuorisotyössä oli vuoden aikana mukana 30 avustajaa (40). Avustajakoulutusleireille osallistui yhteensä 48 nuorta ja toimintakauden aikana pidettiin neljä koulutusiltaa, joihin osal- 12 Riparitunnelmissa Norvajärvellä. listui 21 nuorta. Avustajille järjestettiin Paaniemellä saunailta (12 osallistujaa) ja illanvietto sekä ravintolaillallinen Comicossa (12). Uudistettu avustajakoulutus on sitouttanut nuoria käymään koulutuksen loppuun. Erityisnuorisotyö isännöi bändikämppiä keskustassa ja Saarenkylässä. Viikoittain tiloissa harjoitteli 15 bändiä. Lyseonpuiston lukiolla käytiin esittelemässä Katutasoa ja järjestettiin hyvinvointi-iltapäivä nuorten aktivoimiseksi. Katutaso oli esillä myös Mörkö lautasella -projektissa, bänditapahtumassa Kolpeneella sekä Vantusrockissa. Suomen Mielenterveysseuran ja Lapin ensi- ja turvakodin kanssa toteutettiin jo kolmas Löydä oma tarinasi -vertaistukiryhmä. Laskeneiden kävijämäärien kasvattamiseksi ja nuorten kohtaamisten parantamiseksi perustettiin nuorten oma Katutaso-tiimi (10 hlöä), joka sisusti tiloja, auttoi toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa sekä markkinointiin liittyvissä asioissa. Sielunhoidollisten keskustelujen määrä nuorten kanssa kasvoi lähes puolella ollen 60 (33). Lähes yhdeksän kymmenestä kävi rippikoulun Rippikoulun osallistumisprosentti laski yhdellä prosenttiyksiköllä ollen 88 %. Rippikouluryhmiä oli 25 (26), leirejä näistä oli 22 ja kolme päivärippikoulua. Leirejä pidettiin Norvajärvellä, Oivangissa, Vuontispirtillä ja Leirikarissa sekä vaellusrippikoulu Utsjoella. Kehitysvammaisten rippikoulu järjes- tettiin Sinetän kappelilla. Päiväkouluryhmät kokoontuivat seurakuntakodilla ja Hillakirkolla. Rippikouluralli, joka perehdyttää osallistujia diakonia- ja lähetystyöhön, pidettiin helmikuisena viikonloppuna. Rippikoulun suoritti 599 henkilöä (603/2013) ja koko rippikouluikäluokka oli 664 (665). Oman seurakunnan jäsenille rippikoulu ja materiaalit olivat maksuttomia. Itu-, isos- ja avustajakoulutuksiin osallistui 415 nuorta (449), joista valtaosa oli tyttöjä. Oppilaitostyön asema virallistettiin yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa S eurakunnan oppilaitostyö toimi osana opiskelijoiden hyvinvointipalveluita Lapin yliopistossa ja Rovaniemen ammattikorkeakoulussa. Opiskelijoita ja henkilökuntaa kohdattiin, oltiin mukana tapahtumissa ja tarjottiin mahdollisuutta hiljentymiseen oppilaitoksen hektisessä arjessa. Lukukauden avajaismessuun osallistui 80 henkilöä. Kahdelle leirille osallistui 110 henkilöä ja naisten viikonloppuretkelle Pyhätunturille yhdeksän. Syksyllä oli Latin Livingroom -tapahtuma (110) ja Majataloilta (300), rukoustanssikurssi sekä Gospel-lattarita (60). Lisäksi kirkossa järjestettiin Outi ja Lee Müllerin konsertti ja molemmissa oppilaitoksissa omat Kauneimmat joululaulut. Maanantaisin opiskelijoita kohdattiin rukoushetkessä yliopiston hiljaisessa huoneessa. Menehtyneen opiskelijan muistoksi järjestettiin rukoushetki. Joka toinen lauantai 40 henkilöä kokoontui seurakuntako- Ilonlähde-kuoro kävi jättämässä Tromssaan laulavia kutsukortteja lähetysjuhlille. dille OMA-iltaan (Olet Minulle Arvokas). Kuukausittain säännöllisesti kokoontuivat avioparipiiri ja naistenillat. Viikoittain kokoontui englanninkielinen Bible Study -ryhmä, opiskelijoiden sählyporukka ja miesten sählyporukka ja joka toinen viikko lapsiperheiden raamattupiiri. Tieto toiminnasta ja tapahtumista levisi sähköisissä kanavissa. Sekä yliopiston, että ammattikorkeakoulun kanssa allekirjoitettiin yhteistyösopimukset, joiden ansiosta saatiin paitsi tilat, myös virallinen asema oppilaitoksissa. Vastedes oppilaitospastori tapaa vuosittain korkeakoulujen johtoa yhdessä kirkkoherran kanssa arvioiden työn toteutumista oppilaitoksissa. Musiikki kuuluu kaikille M usiikki koskettaa jollakin tapaa lähes kaikkea toimintaa seurakunnassa. Perinteiset Virrestä voimaa -tilaisuudet ja eri seurakuntapiirien laulutapahtumat pelimanniseuroista suvilauluihin sekä rukous- ja ylistysillat ovat suosittuja tapoja kokoontua yhteen laulamaan, rukoilemaan ja ylistämään. Kirkkomusiikin tyylien kirjo näyttäisi vain laajenevan entisestään. Lasten parissa tehty musiikkityö on vahvistunut edelleen. Kirkkomuskareihin osallistui viikoittain 250 henkilöä 14 ryhmässä ja kuudessa lapsikuorossa lauloi lähes 90 lasta. Kahdeksassa aikuiskuorossa oli 117 laulajaa. Nuorten bändiryhmiä oli 15. Gospelkuoro Ilonlähde kävi EU-rahoituksen turvin Tromssassa esiintymismatkalla ja osa lapsikuoroista osallistui Vaasan Lähetysjuhlille. Nuori seurakunta tempaisi lähetystyön 13 Mummomuskarilaiset esiintyivät Vanhustenviikon juhlassa. Vuoden kanttori Mauri Miettunen ja kanttorinna, lausuntataiteilija Ulla Miettunen. Outi ja Lee Müller. ”Minulla oli nälkä ja te annoitte minulle ruokaa.” Matt. 23:35 Anu Hälvä, Jenni Lättilä, Risto Lauriala, Johanna Kurkela ja Antti Tuisku. Jutajaisten Hääkellojen kutsu -konsertti, Seitakuoron Negro Spiritual ja Estonia in Memoriam -konsertit ja Bob Dylan -gospelkonsertti olivat esimerkkejä paikallisesta osaamisesta. Myös kappelialueilla osallistuttiin aktiivisesti musiikkitilaisuuksiin. Suomen Kanttori-Urkuriliitto valitsi Mauri Miettusen Vuoden kanttoriksi 2014. 144 henkilöä ja lisäksi järjestettiin erityistilaisuuksia. Perheleirin jatkoryhmä ja kaksi muuta ryhmää kokoontuivat säännöllisesti Tupasvillassa ja Sudensuussa. Diakonia on syy kuulua kirkkoon Kuulovammaisia ja heidän läheisiään kohdattiin henkilökoh- D iakoniatyö on kirkon perustehtävä, jonka tavoitteena on hädässä olevien auttaminen, syrjäytymisen ehkäisy ja diakoniaseurakunnan kehittäminen. Apua pyritään antamaan erityisesti niille, joiden avun tarve on suurin ja jotka eivät saa muualta riittävää apua. Diakoniatyössä heijastuvat yhteiskunnan muutokset, jotka näkyvät ihmisten arjessa mm. syrjäytymisenä. Taloudellinen avustaminen ei kuitenkaan kasvanut, vaikka tarvetta ilmeni paljon. Ruokapankin EU:n elintarviketuen loppumisesta johtuvaa ruokavajetta saatiin paikattua Citymarketin lahjoituksilla ja muilla lahjoitusvaroilla hankituilla elintarvikkeilla. Verkostoituminen eri tahojen kanssa onkin tärkeä osa diakoniatyötä. Yksi painopistealueista näinä taloudellisesti epävarmoina aikoina, on kehittää vapaaehtoistyötä. Myös diakoniatyön vapaaehtoistehtäviin voi ilmoittautua vapaaehtoispankki Tilkkutäkin kautta. Vapaaehtoistoimijoita oli kylä- ja korttelitoimikunnissa 120, lähimmäispalvelussa 37, Helmikammarissa 45, katulähetystyössä 7 ja Yhteisvastuukeräyksessä 240 henkilöä, kaikkiaan 454 henkilöä (495). Ikäihmisten kohtaamispaikka Helmikammari sai uuden toiminnanohjaahyväksi ja toteutti Laulavan joulukortin seurakunnassamme. Kanttoreiden laajaan työnkuvaan kuuluu jumalanpalvelusten ja kirkollisten toimitusten lisäksi olla mukana rippikouluissa ja -leireillä, muiden seurakunnan työmuotojen järjestämillä leireillä ja retkillä, kinkereillä ja laitoshartauksissa, kouluissa ja päiväkodeissa. Nuorisomuusikon projektiluotoinen virka päättyi vuoden lopussa, vaikka tarvetta nuorisomusiikkiin panostamiseen on. Musiikkitoiminnassa huomioitiin kaikenikäiset seurakuntalaiset. Rovaniemen kirkossa käytiin entistä enemmän mitä monipuolisimmissa konserteissa. Tilaisuuksia oli 78 (69/2013) osallistujamäärän kasvaessa 16021:een (13209). Alueen kuorojen ja yhtyeiden kanssa tehtiin hedelmällistä yhteistyötä ja kirkossa esiintyivät mm. 14 jan. Kammarin kävijämäärä kasvoi 8765 (8066/2013) ollen 49 henkilöä päivää kohti. Erilaisia ryhmiä kokoontui 28, retkiä, myyjäisiä ja juhlia oli viisi kertaa. Ryhmien vetäjinä ja kahvilavastaavina toimivat vapaaehtoiset. Vanhusten virkistystoiminta oli vireää. Sykettä syksyyn -suurtapahtuma järjestettiin kaupungin, Neuvokkaan ja Santasportin kanssa, joka veti 1000 ikäihmistä Lapin Urheiluopistolle. Kesäleirille osallistui 24, vanhusten viikon juhlaan 170 ja Kauneimpia joululauluja lauloi 120 henkilöä. Seurakunnalla oli oma esittelypöytä seniorimessuilla syyskuussa. Lähimmäispalvelun 37 vapaaehtoista toimivat Ruokapankissa ruoka-avun luovutuksessa, käsikynkkänä kauppareissuilla, saattoapuna tilaisuuksissa jne. Lähiö- ja perhetyössä lievennettiin henkistä, hengellistä ja sosiaalista hätää vahvistamalla yhteisöllisyyttä erityisesti lähiöissä asuvien perheiden parissa. Leireille ja retkille osallistui Kehitysvammaisten ja heidän perheidensä parissa tehtävä diakoniatyö painottui kerhoihin, retkiin, tapahtumiin ja asumisyksiköissä tehtävään työhön. Toimintoihin osallistui vuoden aikana 1800 henkilöä. taisesti. Heille suunnattu oma kirkkopyhä kiinnosti 84 henkilöä ja sen lisäksi vuoden aikana tehtiin kaksi retkeä. Kuulovammaisten ryhmä kokoontui neljä kertaa. Mielenterveyskuntoutujia tuettiin tekemällä kaksi retkeä (71 hlöä), kokoontumalla vertaisryhmissä ja henkilökohtaisilla tapaamisilla. Näkövammaisten ja heidän omaistensa kanssa tehtiin yksi retki ja joulujuhla. Omaishoitajien ja heidän hoidossaan olevia tuettiin järjestämällä virkistyspäiviä (56 hlöä), retki Korundiin, oma kirkkopyhä ja säännöllisesti kokoontuva sururyhmä. Kotikäyntityö on tärkeä osa omaishoitajatyötä. Työttömille suunnattiin oma tapahtuma, joka soppatykkitarjoiluineen veti Lordin aukiolle 400 henkilöä. Romanityön sisältönä on jo pitkään ollut henkilökohtainen asiakastyö kotikäynneillä ja vastaanotolla. Maahanmuuttajille ja turvapaikanhakijoille järjestettiin tervetulojuhlat ja retki Ranuan eläinpuistoon. Burman karennien kanssa syvennettiin hedelmällistä yhteistyötä ja he toteuttivat ruokatarjoiluja tapahtumissa. Väkeä kokoontui myös yhteiseen joulujuhlaan (90). Toiminnassa on keskeistä verkostoituminen alueen maahanmuuttajatyötä tekevien tahojen kanssa. Päihde-, kriminaali- ja katulähetystyössä autettiin alkoholin ja muiden päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjiä ja heidän läheisiään järjestämällä päihdeleiri (15 hlöä) ja kolme retkipäivää (75 hlöä). Viikoittain järjestettiin katulähetysiltoja (9 hlöä/ krt) ja naisten nelihenkinen ryhmä kokoontui kaksi kertaa. Joulujuhlassa oli 100 osallistujaa, vankilavierailuja tehtiin neljä. Katulähetyksen kesäpäivillä Tukholmassa kävi kolme henkilöä. Tiivis yhteistyö mm. viranomaisten ja Päiväkeskuksen kanssa jatkui. Ryhmätoimintaa ja tapahtumia: Eläkeläisten ryhmiä oli 46, joissa osallistujia kaikkiaan 550. Erityisryhmille tarkoitettuja leirejä järjestettiin yhdeksän ja niihin osallistui 251 henkilöä. Retkiä ja virkistyspäiviä oli 25, osallistujia 653. 66 erilaiseen diakoniatyön tilaisuuteen osallistui 7921 henkilöä. Asiakaskontaktien määrä oli 4402, joista puhelimitse ja sähköpostilla tavoitettiin yhä useampi. Eniten asiakkaita kohdattiin diakoniavastaanotoilla 2738 (2901), eri asiakkaita oli 2212. Lähes puolet kaikista asiakaskontakteista oli työelämän ulkopuolella. Yksin asuvia oli 56,7 % kohdatuista ihmisistä. Eniten asiakaskontakteja oli 40–64-vuotiaiden keskuudessa (55,1 %). 15 Diakonia - avustaminen kohdistui työttömiin, velkavaikeuksissa ja muissa tilannekriiseissä oleviin ihmisiin. Varoja eri muodossa käytettiin ja välitettiin eteenpäin n. 143 000 € (216 645 € /2013). Summan pieneneminen selittyy EU:n elintarviketuen arvolla, joka huomioitiin jo edellisenä vuonna. Diakonia-avustuspäätöksiä tehtiin 1534, ruokapankkiavustusten piirissä oli 2986 henkilöä ja ruoka-avustuksia jaettiin 1736 kertaa. Yhteisvastuukeräyksen valtakunnallinen avaus televisioitiin Rovaniemeltä (TV 1) ja puhutteleva teema kotimaassa oli Hyvä kuolema. Tavoitteena oli kohdistaa varoja saattohoidon tason ja saatavuuden parantamiseksi sekä ihmisoikeustyön tekemiseksi Guatelmalassa. Seurakunnan tuotto kulujen jälkeen oli 24 588 € (28 667 € /2013). Listakeräys tuotti 6792 € (6840 €), lippaisiin kerättiin 9562 € (9711 €) ja Riemukierroshiihto tuotti 5316 € (7031 €). YV-tuotteita myytiin 1842 €:lla (2440 €) ja kolehdeilla kerättiin 2715 € (2282 €). Lipaskerääjiä oli 139 ja riemukierroshiihtäjiä 48. Kansainvälistä diakoniatyötä tehdään Kirkon ulkomaanavun kautta seurakunnan toiminta-avustuksen ollessa 16 150 €. Kolehteina kannettiin 4823 € (7060 €/2013). Seurakunta osallistui myös Sampokeskuksessa järjestettyyn Nenäpäivä-tapahtumaan ja Lapin radion haastekonserttiin. Diakonian kortteli- ja kylätoimikuntia oli 21 ja niissä toimi 120 vapaaehtoista. Kokoontumisia oli 41. Diakoniatyöntekijät koordinoivat toimintaa, jonka tarkoituksena oli toimia tukihenkilöinä, avustaa ja kerätä sitä varten varoja, järjestää diakonian tilaisuuksia, osallistua aktiivisesti seurakuntaelämään. Talkookertoja oli 66, laitosvierailuja 13, muita diakonian tilaisuuksia 53, joissa yhteensä 1372 osallistujaa. Diakonian toimikunnat avustivat 23 kertaa, yhteensä 7986 eurolla. Rovastikunnallisen diakoniatyön merkeissä järjestettiin vapaaehtoisten koulutus ja virkistysviikonloppu Kairosmajalla, näkövammaisten kirkkopyhä Posiolla ja kehitysvammaisten kirkkopyhä Kemijärvellä. Yhteisvastuukoulutuspäivään osallistui 70 henkilöä. Perheneuvonnassa etusijalla kriisiasiakkaat P erheneuvontatyön painopisteenä oli asiakkaiden kohtaaminen, kun yksilöitä, pareja ja perheitä tuettiin heidän ongelmissaan. Ensisijaisia perheneuvontaan tulosyitä olivat erokysymykset, vuorovaikutusongelmat ja elämänvaihekriisit. Asiakkaita tuli työterveyshuollon ja sairaanhoitopiirin ohjaamana. Asiakasmäärä oli 300, joista uusia oli 100. Asiakkaista 2/3 oli naisia. Avioliitossa oli 191, avoliitossa 73 ja naimattomia 15. Neuvotteluja käytiin 1034. Parisuhdeiltapäivään osallistui 53 henkilöä, luennoitsijoina olivat Ritva ja Vesa Huusko. Sairaalateologi on toivottu vieras S airaalasielunhoidon tavoitteena on kohdata potilaita ja heidän omaisiaan sairaalassa. Vaikka henkilöstön suhteen oli poikkeustilanteita johtavan sairaalateologi Hannu Ullnerin 16 Monenkarvaisia osallistujia Riemukierroshiihdolla. jäädessä eläkkeelle, pystyttiin jatkamaan ympärivuorokautista päivystystä. Potilaiden, omaisten ja henkilökunnan kanssa käytiin yhteensä 1504 keskustelua (1091/2013), työnohjausta annettiin 80 tuntia ja hartauksia pidettiin 297. Saattohartauksia oli 34, rukoushetkiä sairaan tai kuolevan luona 55 ja ehtoollistilaisuuksia 29. Yksityisiä ehtoollisia oli 21. Oppitunteja pidettiin 13. Avohoidon ryhmien kokoontumisia oli 30 ja sururyhmien kokoontumisia seitsemän. Tämän lisäksi järjestettiin retriitti Norvajärvellä. Palveleva puhelin päivysti 17 viikkoa ovaniemen Palveleva Puhelin osallistui valtakunnalliseen toimintaan 17 viikon ajan klo 20–24. Kolmena iltana päivystys on ollut 01 saakka. Palvelevassa netissä päivystettiin kahtena viikonloppuna perjantaista sunnuntaihin. Nettipäivystäjiä oli kolme ja viestejä päivystysvuoroa kohden tuli 6–7 kpl. Rovaniemellä vastattiin puhelimeen 628 kertaa yhteensä 15 vapaaehtoisen voimin. Valtakunnallisilla neuvottelupäivillä juhlittiin PP:n 40-vuotistaivalta, jonka kunniaksi ilmestyi juhlakirja, jonka kaikki päivystäjät saivat lahjaksi. R Lapin seurakuntien kehitysvammaistyötä perinteiseen tapaan apin seurakuntien kehitysvammaistyötä tehtiin yhteistyössä asumisyksiköiden ja kuntien kanssa. Rippikoululaisia ilmoittautui ennätysmäärä ja huolelliset valmistelut alkoivat jo 2014. Kehitysvammatyön pastori teki työtä 21 seurakun- L Vaasan Lähetysjuhlilta luovutettiin juhlaplakaatti Rovaniemelle. nassa kiertäen pitämässä hartauksia ja muita tilaisuuksia paikallisten diakoniatyöntekijöiden kanssa. Kehitysvammaisten kerhotoiminta kulki tuttuja latuja. Kaverikammarit kokoontuivat Rovaniemellä ja Kemissä, kokkikerho jatkui säännöllisesti ja Iloiset musikantit musisoivat viikoittain entiseen tapaan. Erityislasten omaiset ry:n kanssa osallistuttiin verkostopäiville ja suunniteltiin tulevaisuutta yhdessä. Lapin Kehitysvammaisten tukipiirin kanssa järjestettiin joulujuhla. Lapin seurakuntien kehitysvammaistyön toimikunta kokoontui kaksi kertaa. Rovaniemellä valmistauduttiin lähetysjuhliin ähetystyössä vahvistettiin missionarisuutta ja lähetyskannatusta, joka näkyi kaikilla työaloilla seurakuntatyössä valmistauduttaessa Valtakunnallisiin Lähetysjuhliin 2015. Yhteistyö alkoi tiiviisti ja antoisasti myös Suomen Lähetysseuran kanssa. Lähettivierailuja oli kaikkien ikäluokkien parissa. Seurakunnan oma lähetysnäyttely Töminää hökkelimajassa kiersi Yläkemijoen koulut. Rippikoulurallissa tavoitettiin lähetysrasteilla koko rippikouluikäryhmä ja heille tarjottiin lähetystietoa ja -kokemuksia viikonvaihteen aikana. Lähetystyöntekijät ja lähettivieraat vierailivat nuorten aikuisten OMA-illoissa. Säännöllisesti kokoontuvia lähetyspii- L rejä oli kuusi ja rukousillat ennen sunnuntain messua järjestettiin kerran kuukaudessa. Toivon Torin tuotto nousi 58 000 euroon (54 043 €/2013) ja se saavutettiin 20 vapaaehtoisen voimin. Lähetyssihteeri vastasi kirpputorin toiminnan organisoimisesta. Vaasan Lähetysjuhlille tehtiin seurakunta- ja opintomatka silmälläpitäen erityisesti Rovaniemen lähetysjuhlia. Rovastikunnalliseen lähetyspäivään osallistuttiin Pelkosenniemellä. Erityisesti kevätkaudella oli runsaasti lähetystilaisuuksia. Ruokasten lähtöjuhlissa olivat mukana nimikkolähettimme Väliahot Virosta ja Lilja Kinnunen-Riipinen vieraili thaimaalaisten opiskelijoiden kanssa. Nokelaiset ja Hanna Kankaala toivat terveisiä Etu-Aasiasta ja Riikka Gammelinin tulojuhlaa vietettiin syksyllä. Lähetyslounaita, -myyjäisiä ja kahvituksia järjestettiin mm. laskiaisena, palmusunnuntaina ja adventtina. Lähetyssihteeri tapasi thaimaalaisia marjastajia Koilliskairassa ja muilla lähialueilla. Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksia järjesetettiin 37 ja niissä oli yhteensä 7759 laulajaa, jotka antoivat kolehtiin 8418 € (9837 € /2013). Nimikkosopimukset 2014: Lilja Kinnunen-Riipinen, Thaimaa SLS Eero Virsunen, kotimaa SLS Anu ja Juha Väliaho, Viro SLS Riikka Gammelin, Tansania SLS 17 Laura ja Jukka Kääriäinen, Taiwan SLS Angolan työalue SLS Etiopia, kirkon lukutaitotyö SLS Pietarin lastenkotinuoret (kummisopimus), Venäjä SLS Israel, vierastyöläistyö SLS Kiina, Amity-foundation järjestö SLS Thaimaan Luther Seminaari SLS Suomen ev.lut. Kansanlähetys: Nimikkoperhe Etu-Aasiassa, lähetystyöntekijä Etu-Aasiassa Sanansaattajat: Radiolähetystyö, Kiina Suomen Pipliaseura: Raamattulähetystyö, Kiina Murmanskin evankelisluterilainen seurakunta, Lapin seurakuntien yhteistyökohde Viestintää monissa kanavissa V iestinnässä toteutui suunnitellusti eri viestintävälineiden koordinaatio, jossa samat aihekokonaisuudet olivat esillä radiossa, seurakuntalehdessä ja verkossa. Viikoittainen tiedottaminen tapahtui Uusi Rovaniemi ja Lapin Kansa -lehdissä, seurakunnan verkkosivuilla, facebookissa ja radiossa. Erillistiedotteita julkaistiin säännöllisesti lehdissä ja radiossa. Yhteisvastuukeräyksen avausjumalanpalvelus televisioitiin Rovaniemeltä ja TV 1 nauhoitti vuoden alussa adventtijumalanpalveluksen sekä yhden toisen tilaisuuden. Vuoden päätapahtuma tiedotuksen kannalta oli seurakuntavaalit. Oman värinsä viestintään antoivat YLE:n TV-taltioinnit ja kolmatta kertaa järjestetty Lähellä Sinua -tapahtuma. Tiedotusvälineet nostivat esiin TV-taltioinnin jumalanpalveluksista, Arctic Pride -tapahtuman hartaushetken, seurakuntakeskuksen pommiuhkauksen, kirkosta eroamisen, kirkkovaltuuston koon pienenemisen, seurakuntavaalit, krematorion sekä koko kirkkoa koskevan seurakuntarakenneuudistuksen. Uutiskynnyksen ylittivät myös Kirkkolammen paimensauvat, vapaaehtoistyö ja vapaaehtoispankki, Auttin kappelin kohtalo sekä Mauri Miettusen nimeäminen vuoden kanttoriksi. Seurakuntalehti Pääsky julkaistiin yhdeksän kertaa perinteisenä sanomalehtenä ja pdf-lehtenä verkossa, seurakuntavaaleista oli oma numero. Pääskyissä jutut olivat ajankohtaisia kirkkovuoteen, ihmiselämään ja seurakunnan toimintaan liittyneitä asioita. Credo-palstalla nostettiin esiin uusia kasvoja pohtimassa hengellisiä kysymyksiä. Ympäristöaiheisia juttuja oli kahdeksan. Tule ja katso -toimintaliite ilmestyi kaksi kertaa ja muutamille työaloille valmistettiin omia esitteitä. Vuosikertomus julkaistiin 28 sivuisena painoksena sekä pdf-versiona. Julkaisutoiminnassa huomioitiin ympäristöystävällisyys. Verkkosivuilla oli keskimäärin 300 kävijää päivässä, enimmillään kävijöitä oli 1555. Kaikkiaan sivuilla käytiin 119 500 kertaa. Täysin uusia vierailijoita päivittäin oli reilu 200, enimmillään 400. Suosituimmat sivut olivat ajankohtaista, tapahtumat, kastetutkuolleet-vihityt sekä yhteystiedot. Sähköinen vapaaehtoispankki Tilkkutäkki otettiin käyttöön ja sovelluksen kautta voi ilmoittautua vapaaehtoistehtäviin. Radio RovaDei (93,4 MHz) tuotti omaa ohjelmaa valtakunnallisella Radio Dein kanavalla sunnuntaisin sekä neljänä erityisjuhlapyhänä. Heinäkuussa ei ollut lähetyksiä. Vuoden lopulla kustannettiin kuukauden mittainen Jouluradio (104,4 MHz) kuulumaan Rovaniemellä. Kirkon mediasäätiön jäsenenä seurakunta tuki säätiötä jäsenmäärään perustuvalla vuosituella. YLE televisioi kolme tilaisuutta Rovaniemen kirkosta, mm. YV-keräyksen valtakunnallisen avauksen. Rovaniemen seurakunnan väestö 2014 2013 2012 2011 2010 Läsnä oleva väestö vuoden lopussa Kastetut Kuolleet 48073 545 411 48630 610 446 49012 625 432 49222 668 405 49307 645 436 Seurakuntaan muuttaneet Seurakunnasta pois muuttaneet 2258 2048 2246 2128 2174 2088 2397 2251 2306 2292 Muuttovoitto (+), tappio (-) 210 118 86 146 14 Kirkkoon liittyneet Kirkosta eronneet 152 1013 137 783 139 601 153 634 113 1047 Erotus -861 -646 -462 -481 -934 Avioliittoja Avioeroja 243 126 255 132 325 106 298 105 238 116 Väestön kuuluminen kirkkoon (%) 78,1 79,4 80,5 81,2 82,1 Seurakunnan toimintaa tukien Kirkkoherranvirasto K Virastosta palveltiin myös muita Lapin seurakuntia välittämällä sukuselvitystilauksia ja muiden seurakuntien jäsenten virkatodistuksia. Viraston työntekijät osallistuivat seurakuntavaalityöhön. Päivystävä pappi oli tavattavissa virastopäivinä klo 9–14. irkkoherranvirastosta hoidettiin jäsenrekisteriä Kirjuri-jäsentietojärjestelmällä, välitettiin ja tallennettiin tietoja väestötietojärjestelmään sekä suoritettiin tietokantatarkistuksia. Lisäksi virastossa laadittiin virkatodistuksia, sukuselvityksiä ja -tutkimuksia. Tilat ja pappien työhön liittyvät toimitukset varattiin sähköisellä ajanvarausjärjestelmällä. Kirkkoherranvirastosta tiedotettiin lehdistölle kuolleet, haudatut, vihityt ja kastetut. Kirkot, kappelit ja Norvajärven leiri- ja kurssikeskus Kittilä as Oun 1 Rovaniemen kirkko 6 joki Kappelit 2 Viirinkangas Ivalo 3 Korkalovaara 7 Seurakuntapiirit: Ounasjoki Saaren-Nammankylät Alakemijoki Korkalovaara -Ylikylä Keskikaupunki Ounavaara Yläkemijoki 9 4 Ounasrinne 5 Aapakirkko 6 Maijanen 8 7 Meltaus Kemijärvi 8 Sinettä 14 3 2 1 1 1 Viiri 4 12 Kemi 9 Jouttikero 10 Autti 5 13 18 Rovaniemi 12 Muurola 11 Kem i 13 Tavivaara joki 14 Norvajärven leiri- ja kurssikeskus 10 Posio 19 TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Pysyvät vastaavat yhteensä Toimeksiantojen varat Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Muut toimeksiantojen varat Toimeksiantojen varat yhteensä Vaihtuvat vastaavat Vaihto - omaisuus Saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset Vaihtuvat vastaavat yhteensä Vastaavaa Talouskatsaus R ovaniemen seurakunnassa on jo vuodesta 2010 alkaen säästetty toimintamenoissa, jotta seurakunnan perustoiminnot ja lakisääteiset tehtävät on voitu turvata kaikissa olosuhteissa. Vuoden 2014 toteutunut alijäämä 261 069 € oli noin 100 000 euroa suurempi, kuin vuoden 2013 alijäämä. Seurakunnan tulos on ollut alijäämäinen yhtäjaksoisesti vuodesta 2010 lähtien. Vaikka 2014 tulos on alijäämäinen, niin se oli kuitenkin 217 129 euroa parempi, kuin talousarviossa oli varauduttu. Vuodelle 2014 budjetoidusta alijäämästä toteutui 54,6 %. Tuloslaskelma 2014 2013 2012 1 866 406,40 1 767 813,31 1 819 941,00 -10 651 631,80 -8 785 225,40 -10 745 586,78 -8 977 773,47 -10 631 597,01 -8 811 656,01 10 035 277,15 -252 470,95 -708 403,00 10 193 325,45 -248 803,55 -672 168,06 9 531 615,16 -232 556,70 -559 510,44 31 095,04 37 417,49 70 336,32 -18 397,94 -13 253,75 396 374,96 54 049,95 31 487,37 26 899,13 -2 273,97 -4 507,53 400 235,32 41 109,88 118 329,39 60 412,58 0,08 -5 757,28 141 986,66 Poistot Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut -675 021,69 -582 367,29 -576 458,43 250 000,00 Erilliskirjanpitona hoidettujen rahastojen tuotot Erilliskirjanpitona hoidettujen rahastojen kulut Erilliskirjanpitona hoidettujen rahastojen siirrot Tilikauden tulos 224 575,98 -211 947,57 -12 628,41 -278 646,73 204 919,11 -209 532,24 4 613,13 -182 131,97 19 9612,89 -229 461,96 29 849,07 -184 471,77 17 577,27 17 577,27 17 577,27 -261 069,46 -164 554,70 -166 894,50 48 073 48 630 49 012 18 % 59 % 8 16,5 % 69 % 8 17,1 % 25 % 3 Toimintatuotot Valmistevaraston muutos Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Verotuskustannukset Kirkon keskusrahastomaksut Saadut toiminta-avustukset Korkotuotot Arvonalentumiset Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistoeron lisäys (-), vähennys (+) Varausten lisäys (-), vähennys (+) Rahastojen lisäys (-), vähennys (+) Tilikauden ylijäämä/alijäämä Läsnäoleva väestö Toimintatuottojen osuus toimintakuluista 1 Vuosikatteen osuus poistoista 2 Vuosikate, euroa/jäsen 1 2 Verotuloja kertyi 10,04 miljoonaa euroa (10,19 milj. € / 2013). Verotulot pienentyivät kaikkiaan 1,55 % vuodesta 2013. Ansio- ja pääomatuloverojen kertymä oli 9,07 miljoonaa euroa (9,29 milj. € /2013). Päinvastoin kuin kirkollisverotuloissa, yhteisöverotuotoissa seurakunnan osuus nousi peräti 13,8 %. Yhteisöverotuloja kirjattiin kaikkiaan 1,028 miljoonaa euroa (0,903 milj. €) 0,00 100* toimintatuotot / (toimintakulut -/+ valmisvarastojen lisäys / vähennys + valmistus omaan käyttöön) 100* vuosikate / poistot 20 VASTATTAVAA Oma pääoma Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Edellisten tilikausien yli/alijämä Tilikauden yli/alijäämä Oma pääoma yhtensä Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset Poistoero Vapaaehtoiset varaukset Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset yhteensä Pakolliset varaukset Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset Pakolliset varaukset yhteensä Toimeksiantojen pääomat Lahjoitusrahastojen pääomat Muiden toimeksiantojen pääomat Toimeksiantojen pääomat yhteensä Vieras pääoma Pitkä- ja lyhytaikaisesta pääomasta: Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat Vieras pääoma yhteensä Vastattavaa Omavaraisuusaste % 3 Rahoitusvarallisuus €/jäsen 4 Suhteellinen velkaantuneisuus % 5 Lainakanta €/jäsen Läsnäoleva väestö Toimintatulot Verotulot Käyttötulot yhteensä 2014 2013 2012 128 514,02 15 683 827,65 151 004,65 15 963 346,32 150 739,61 16 124 490,55 151 004,65 16 426 234,81 174 861,05 16 246 614,27 151 004,65 16 572 479,97 191 576,27 734 913,63 926 489,90 98 407,25 701 938,67 800 345,92 116 671,35 670 691,11 787 362,46 757,74 213 170,07 4 444 136,39 517 550,75 5 175 614,95 22 065 451,17 8 323,12 265 071,94 3 984 485,53 984 038,82 5 241 919,41 22 468 500,14 10 792,49 1 031 843,81 4 141 448,16 147 984,82 5 332 069,28 22 691 911,71 14 000 000,00 14 000 000,00 14 000 000,00 0,00 4 889 630,74 -261 069,46 18 628 561,28 5 054 185,44 -164 554,70 18 889 630,74 5 221 080,10 -166 894,66 19 054 185,44 547 536,05 793 831,42 1 341 367,47 565 113,32 793 831,42 1 358 944,74 582 690,59 793 831,42 1 376 522,01 191 576,27 734 913,63 926 489,90 98 407,25 701 938,67 800 345,92 116 671,35 670 691,11 787 362,46 0,00 0,00 1 836,64 22 427,14 111 660,35 1 033 108,39 1 169 032,52 22 065 451,17 5 707,61 317 912,16 121 321,05 974 637,92 1 419 578,74 22 468 500,14 1 977,92 399 677,40 93 405,94 978 780,54 1 473 841,80 22 691 911,71 94 83,37 9,8 0,00 93,47 78,55 11,82 0,00 93,28 78,54 12,97 0,00 48 073 1 866 406,40 10 035 277,15 11 901 683,55 48 630 1 767 813,31 10 193 325,45 11 961 138,76 49 012 1 819 941,00 9 531 615,16 11 351 556,16 oma pääoma + poistoero + vapaaehtoiset varaukset - ainaissopimusten pääomat ) / ( koko pääoma - toimeksiantojen pääomat - saadut ennakot ) saamiset + rahoitusarvopaperit + rahat ja pankkisaamiset) - (vieras pääoma - saadut ennakot)] / väkiluku 5 100* (vieras pääoma - saadut ennakkot) / käyttötulot 3 100* ( 4 [( 21 Taloustoimistossa valmistauduttiin Kipaan Kiinteistötoimi auttaa koko seurakuntaa aloustoimistosta hoidettiin erilaisten hallinto- ja talousasioiden valmistelutyötä, seurakunnan kirjanpitoa, palkanlaskentaa, osto- ja myyntilaskutusta, rahaliikennettä ja hankintojen kilpailutusprosesseja. Seurakunnan omistamien kiinteistöyhtiöiden vuokravalvonta, ostoreskontra ja kirjanpito olivat taloustoimiston vastuulla. Valmisteluja Kirkon Palvelukeskukseen siirtymiseen jatkettiin edelleen läpi vuoden. Toimintakulut olivat 9,90 € seurakuntalaista kohden. iinteistötoimi tarjoaa seurakunnan toimintaan parhaiten soveltuvat tilat ja tuottaa toiminnan tueksi suntio-, vahtimestari-, siivous-, majoitus- ja cateringpalveluita. Tavoitteena on myös luopua vähäkäyttöisistä ja tarkoitukseen sopimattomista tiloista. Kiinteistötoimen henkilöstö suoritti kiinteistöissä energia- sekä huoltotoimen tarveseurantaa. Isännöinti-, vuokraus- sekä näihin liittyviä huolto- ja rakennuspalveluita tuotettiin seurakunnan omistamiin kiinteistöihin, vuokrattuihin asuinkiinteistöihin, seurakunnan omistamiin asuntoihin asunto-osakeyhtiöissä ja ulkopuolisilta vuokrattuihin kiinteistöihin. Kiinteistöjen ylläpitoon ja huoltoon tarvittavia palveluja hankittiin myös ostopalveluna. Seurakunnan omistamat asuinhuoneistot olivat pääosin vuokrattuina koko vuoden. T Tietohallintoa tarvitaan yhä enemmän T ietohallinto palveli kaikkiaan Pohjoisen IT-alueen 24 seurakuntaa. Tietoturvakoulutukset, järjestelmätestaukset, matkapuhelinpalvelujen ja laitteiden kilpailutus ja langattoman lähiverkon testaukset sekä tulostusten kokonaishallinnan kilpailutus ja kopiokoneiden hallintajärjestelmän luominen työllistivät yksikköä. Uusia työasemia asennettiin 168. Lapin IT-alueella on tietokoneita yhteensä 440, palvelimia 41 ja työntekijöitä n. 570. Yksikön kolmelle työntekijälle tuli kaikkiaan 5160 yhteydenottopyyntöä. Hautauspalvelut lakisääteinen tehtävä H autaustoimi vastasi seurakunnalle lakisääteisesti annettujen hautauspalvelujen tuottamisesta, 14 hautausmaan hoidosta ja kunnossapidosta sekä kahden siunauskappelin toiminnasta. Hautatoimi työllisti ympärivuotisesti 12 työntekijää. Kausi- ja kesätyöhön palkattiin 62 henkilöä erimittaisiin työsuhteisiin. Vuonna 2014 hautauksia oli 452, joista uurnahautauksia oli 91. Tuhkausprosentti oli 20,1 %. (21,5 %/2013). Hautausmailla tehtiin hoito- ja kunnostustöitä. Viirin hautausmaalla kunnostettiin osa nurmialueista ja Sinetän, Meltauksen ja Maijasen hautausmailla rakennettiin uusien hautarivien käytäviä. Paloniemen hautausmaan tien reunaojat luiskattiin. Lisäksi kunnostettiin nurmialueita, käytäviä ja aitoja. Ympäristöohjelman mukaisesti tehostettiin jätteiden lajittelua. Hoitamattomien ainaishautojen dokumentointia ja kuulutusmenettelyä jatkettiin. Hautausmaakatselmus toteutettiin I, II, III ja IV hautausmaille. 22 HAUTAUSTILASTO 2014 2013 2012 2011 2010 Hautauksia yhteensä 452 459 496 435 481 Arkkuhautoja 361 360 403 354 396 Uurnahautoja 91 99 93 81 85 K Norvajärven leirikeskus tarjosi monipuolisia majoitus-, catering- ja elämyspalveluita paitsi seurakunnalle, myös ulkopuolisille kävijöille. Viihtyisyyden lisäämiseksi leirikeskuksen ja järven välinen alue siistittiin ja tienvartta raivattiin. Leiripirtin katto ja lomakodin vesivahinko korjattiin. Metsiä hoidetaan suunnitelmallisesti R ovaniemen seurakunnan omistamia metsiä (3000 ha) hoidettiin Metsäkeskuksen laatiman metsäsuunnitelman (2007–2016) mukaisesti arvokkaita elinympäristöjä suojellen. Tavivaaran alueella aloitettiin ylispuidenpoistot, ensiharvennukset, harvennukset ja avohakkuut. Puunmyyntituloja oli 88 000 €. Metsänhoidollisia töitä teki metsätalouden insinööriopiskelija, joka myös kartoitti Metsien monimuotoisuuden suojeluohjelmaan (Metso) sopivat alueet 160 ha. Rakennustoimi R akennustoimi suoritti rakennus- ja huoltotöitä kaikissa seurakunnan kiinteistöissä, osakkeissa, vuokratiloissa ja kiinteistöyhtiöissä sekä huolehti rakennushankkeiden rakennuttaja- ja valvontatehtävistä. Investoinnista huomattavin oli Viirin seurakuntakodin ja kappelin maalämpöhanke. Hankkeet suoritettiin hyvää rakennustapaa noudattaen omalla työvoimalla sekä ulkopuolisilla toimittajilla. Hautausmaainvestoinnit: Hautausmaiden maanrakentamisessa tehtiin IV hautausmaalle 4-tiehankkeen vuoksi muutoksia, mm. siirrettiin kiviaitaa. Monille hautausmaille tehtiin varusteluihin liittyviä hankintoja, kuten sortumasuojia, haudansuojakansia ja hautaverhoiluja sekä korjattiin koneita ja laitteita. IV hautausmaan hälytysjärjestelmä uusittiin. Tilinpäätös 31.12.2014 käyttötalouden ulkoiset menot työaloittain (10,7 milj.) Muu palvelu (perhen.ss.pp ) 3% Lähetys 4% Viestintä 3% Musiikki ja kuorot 2% Hallinto 15 % Diakonia (sis. kansainväl. diakonia- ja keh.vammatyö) 9% Kiinteistö toimi 21 % Nuorisotyö ja opiskelijatyö 10 % Lapsityö 11 % Jp, kirkolliset toimitukset ym. 11 % Hautatoimi 12 % Nuoria talkoilijoita Norvajärvellä. Vuodenaikojen vaihtelua Kirkonmäellä. 23 Poro Norvajärvellä. Pitkospuut Koivusaaressa. Hallintokertomukset Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto irkkovaltuusto on seurakunnan ylin päättävä elin. Sen tehtävänä on päättää toiminnan ja talouden päälinjoista, kirkollisverosta, rakennushankkeista ja virkojen perustamisesta. Kirkkovaltuusto kokoontui kolme kertaa. irkkoneuvosto johtaa seurakunnan käytännön toimintaa ja hallintoa. Se toimii kirkkovaltuuston valmistelu- ja täytäntöönpanotoimielimenä. Kirkkovaltuusto valitsee kirkkoneuvoston joka toinen vuosi. Kirkkoneuvosto kokoontui kymmenen kertaa. K Kirkkovaltuusto •päätti uudesta toiminta- ja hallinto-organisaatiosta sekä tukipalvelujen järjestämisestä 1.1.2015 alkaen. •muutti ylimääräisen lehtorin viran lapsityön pastorin viraksi ja kehitysvammaistyön lehtorin viran kehitysvammaistyön pastorin viraksi. •merkitsi tiedoksi selonteon kaikista 2010 lukien jätetyistä aloitteista. •päätti ostaa lisää metsämaata Viirinkylän hautausmaan alueen ympäriltä. •vahvisti veroprosentiksi 1,25 verovuodelle 2015. •vahvisti vuoden 2015 toimintasuunnitelman ja talousarvion sekä toiminta- ja taloussuunnitelman 2016–2017. •merkitsi tiedoksi säästötyöryhmän ehdotukset. •päätti 2015 pitää ennallaan 1.6.2013 voimaan astuneet hautapaikkamaksut. •valitsi yhteisen seurakuntatyön kappalaisen virkaan rovasti Tuomo Korteniemen ja Keskikaupungin alueen kappalaisen virkaan pastori Sari Kuirinlahden. 24 K Kirkkoneuvosto •hyväksyi Uusherätyksen Keskusliitto ry:n anomuksen Kirkkovaltuusto. kesäseurojen järjestämisestä 2017. •teki yhteistyösopimuksen Instrum Justitian kanssa laskujen perintä- ja muistutuspalveluista. •merkitsi tiedoksi Kiinteistö Oy Pappilantien vapauttamisen aravarajoituksista. •päätti myydä osakehuoneiston Siljotie 8 ja hyväksyi Asunto Oy Ratakiskon osakkeita koskevan kauppakirjan ehdot. •valtuutti hautaustoimen päällikkö Miia Ylipullin neuvottelemaan ja hyväksymään seurakunnan puolesta uudet metsästysvuokrasopimukset 31.3.2019 saakka. •päätti jatkaa ilmoittelua keskitetysti Uusi Rovaniemi -lehdessä. •valitsi Helmikammarin toiminnanohjaajaksi diakonissa Arja Rissasen. •merkitsi tiedokseen säästötyöryhmän ehdotukset ja henkilöstösuunnitelman ja päätti ottaa ne huomioon vuoden 2015 toimintasuunnitelman ja talousarvion valmistelussa sekä vuosien 2016–2017 toiminta- ja taloussuunnitelmissa. •nimesi pääsihteerin, johtoryhmän edustajat ja toimi- Seurakuntavaalit näkyivät katukuvassa. kunnat Valtakunnallisille Lähetysjuhlille. •päätti kuulutusmenettelyn mukaan julistaa hautaoikeuden menetetyksi luettelon mukaisten hautojen osalta. •hyväksyi Privat Medi Oy:n ja Suomalainen Lehtipaino Oy:n oikaisuvaatimuksen ja päätti valita ne Pääsky-lehden kustantajiksi vuosiksi 2014–2016, mikäli ne tarkistavat tarjoushintaansa voimassaolevaa arvonlisäkantaa vastaavaksi. •nimitti kiinteistöpäällikön virkaan insinööri (AMK) Kalle Kenttälän. •vahvisti kiinteistötoimen työnjohtajaksi Pentti Puurosen, jonka tehtäväkuva vahvistettiin, ja siihen liitettiin työsuojelupäällikön tehtävät. •hyväksyi kirkon palvelukeskuksen palvelusopimuksen liitteineen. 25 Hallintoelimet Kirkkovaltuusto 2011–2014 Kirkkoneuvosto 2011–2014 Pirjo Pyhäjärvi, puheenjohtaja Raili Kerola, varapuheenjohtaja Jouni Riipinen, kirkkoherra, puheenjohtaja Pertti Ahokas Kaarlo Alaoja Pirjo Alaraudanjoki Liisa Ansala Leena Aspegrén Heikki Autto Isabelle Ballester Hannu Erola Leena Harju-Autti Matti Henttunen Ville-Pekka Jokela Susanna Junttila Leena Järventie Leena Jääskeläinen Miikka Keränen Samuli Korteniemi Anneli Kunnari Veli-Matti Latvakoski Terttu Lehtola Antti Liikkanen Terttu Luoma-aho Raimo Miettunen Olli Mourujärvi Kimmo Niukkanen Sirpa Nykänen Hannu Ovaskainen Antti Paananen Asko Peuraniemi Simo Rahtu Heikki Salo Maisa Sarajärvi-Nuorti Jaakko Saranki Leena Saraste Hannele Simonen Mirja Stålnacke Riku Tapio Leo Zimmerman Jäsen Terttu Lehtola, varapuheenjohtaja Hannu Erola Leena Järventie Terttu Luoma-aho Olli Mourujärvi Kimmo Niukkanen Asko Peuraniemi Simo Rahtu Heikki Salo Jaakko Saranki Leena Saraste Hannele Simonen Alakemijoen – Ranuantien piirineuvosto 2014 Airi Haapala, puheenjohtaja Ilkka Rautio, varapuheenjohtaja Matti Heikkilä Armi Hietala Jukka Paakki Arja Ylitalo Ounasvaaran piirineuvosto 2014 Pekka Jäntti, puheenjohtaja Asko Salmela, varapuheenjohtaja Helena Ala Raili Kerola Mirja Raivio Simo Simojoki Varajäsenet kutsumisjärjestyksessä: 1. Suvi Jarva 2. Paula Aula 3. Päivi Saarijärvi Varajäsenet kutsumisjärjestyksessä: 1. Maria-Riitta Laukkanen-Veteläinen 2. Tiia Haapakangas 3. Merja Lämsä Kappalainen Ilari Kinnunen Kirkkoneuvoston edustaja Heikki Salo Henkilökohtainen varajäsen Pirjo Alaraudanjoki Elli Juusola Sirpa Nykänen Isabelle Ballester Pertti Ahokas Antti Liikkanen Matti Henttunen Riku Tapio Raimo Miettunen Miikka Keränen Samuli Korteniemi Leena Jääskeläinen Julistustyön johtokunta 2014 Leena Aspegrén, puheenjohtaja Maisa Sarajärvi-Nuorti, varapuheenjohtaja Pertti Ahokas Kari Gustafsson Leena Harju-Autti Veikko Härönen Sulo Kangas Varajäsenet kutsumisjärjestyksessä: 1. Matti Henttunen 2. Pia Lumme 3. Ilkka Lindström Kappalainen Anne Lehmus Kirkkoneuvoston edustaja Olli Mourujärvi Kirkkoneuvoston edustaja Terttu Luoma-aho Keskikaupungin piirineuvosto 2014 Tuomo Liikanen, puheenjohtaja Sirpa Vanhahanni, varapuheenjohtaja Pirjo Alaraudanjoki Matti Henttunen Tapani Juntunen Riitta Toivonen Saarenkylän – Nammankylien piirineuvosto 2014 Reino Ovaskainen, puheenjohtaja Elina Saukkonen, varapuheenjohtaja Kaarlo Alaoja Aaro Lehtoniemi Pirjo Pyhäjärvi Eeva Yliniemi Varajäsenet kutsumisjärjestyksessä: 1. Sari Niemisalo 2. Mirja Stålnacke 3. Tuula Aro Varajäsenet kutsumisjärjestyksessä: 1. Jorma Hovi 2. Sari Vanhatalo 3. Sampo Korteniemi Kasvatustyön johtokunta 2014 Leena Jääskeläinen, puheenjohtaja Leena Saraste, varapuheenjohtaja Arvo Forsman Seija Hiltunen Rainer Hiuspää Kaisa Rajatalo Jouni Vuollo Vt. kappalainen Sari Kuirinlahti Kirkkoneuvoston edustaja Asko Peuraniemi Kappalainen Topi Litendahl Kirkkoneuvoston edustaja Leena Saraste Korkalovaara – Ylikylän piirineuvosto 2014 Maija-Liisa Törmänen, puheenjohtaja Pertti Ahokas, varapuheenjohtaja Isabelle Ballester Erkki Jääskeläinen Markus Paukkeri Marika Trast Yläkemijoen piirineuvosto 2014 Arto Harju-Autti, puheenjohtaja Irma Komulainen, varapuheenjohtaja Pentti Heikkinen Olli Pohjola Kaisa Rajatalo Leena Sääskilahti Varajäsenet kutsumisjärjestyksessä: 1. Heidi Marttinen 2. Arja Mursu 3. Janne Hannuksela Varajäsenet kutsumisjärjestyksessä: 1. Lauri Alaraudanjoki 2. Aino Pohjonen 3. Elli Rajatalo Kappalainen Ilari Kinnunen Kirkkoneuvoston edustaja Terttu Lehtola Kappalainen Mirja-Liisa Lindström Kirkkoneuvoston edustaja Simo Rahtu Ounasjoen piirineuvosto 2014 Heikki Haavikko, puheenjohtaja Sulo Kangas, varapuheenjohtaja Jarmo Huhtala Elli Kotajärvi Terttu Torvinen Anja Seppälä Hauta- ja kiinteistötoimen johtokunta 2014 Hannu Ovaskainen, puheenjohtaja Simo Rahtu, varapuheenjohtaja Sulo Kemppe Veli-Matti Latvakoski Merja Mustonen-Juopperi Hannele Simonen Riitta Toivonen Varajäsenet kutsumisjärjestyksessä: 1. Sirpa Louhikoski 2. Sulo Kemppe 3. Heljä Tapio Vs. kappalainen Ritva Marttala 1.1.–28.2.2014 Vs. kappalainen Sirpa Miettunen, 1.3.–30.9.2014 Vs. kappalainen Reino Tikkinen, 1.10.–31.12.2014 Kirkkoneuvoston edustaja Kimmo Niukkanen 26 Henkilöstö Varajäsenet kutsumisjärjestyksessä: 1. Leo Zimmerman 2. Pertti Ahokas 3. Lauri Alaraudanjoki Kirkkoneuvoston edustaja Olli Mourujärvi Varajäsenet kutsumisjärjestyksessä: 1. Tellervo Koho 2. Satu-Sirpa Niemelä 3. Ville-Pekka Jokela Kirkkoneuvosto edustaja Hannele Simonen Palvelutyön johtokunta 2014 Ville-Pekka Jokela, puheenjohtaja Asko Peuraniemi, varapuheenjohtaja Anneli Kunnari Terttu Lehtola Seija Miettunen Hannu Rahko Kirsi Suoheimo Varajäsenet kutsumisjärjestyksessä: 1. Antti Lehmus 2. Merja Lämsä 3. Isabelle Ballester Kirkkoneuvoston edustaja Hannu Erola Diakoniatyöntekijät Anttila Maria-Liisa, diakonian viranhaltija Hiilivirta Sirpa, diakonissa Hilke Jouni, diakonian viranhaltija Jäntti Aila, toimistosihteeri Jääskö Jonna, diakonian kausityöntekijä, ma.* Kivinen Tuula, diakonian viranhaltija Koski Sari, diakonian viranhaltija Kukkonen Markku, johtava diakonian viranhaltija Pitkänen Riitta, diakoni, virkavapaa, 28.2.2014 saakka Posio Marja, diakonian viranhaltija Rissanen Arja, diakoni vs, ma., diakoni 1.6.2014 alkaen Rissanen Mari, diakonian viranhaltija vs, ma. Rundgren Marjo, diakoni Tapionlinna Jenni, diakonissa vs, ma., diakoni vs, ma. Vilen Sinikka, diakonian viranhaltija, 31.10.2014 saakka Vuolo Kirsti, diakonissa Ylipulli Marja-Liisa, diakonissa, vuorotteluvapaa 16.6.-14.9.2014 Hauta- ja puistotoimi Holck Pekka, erityisammattimies Huhtala Aarne, kiinteistötyöntekijä Iivonen Päivi, toimistosihteeri Iso-Kamula Kaarina, kiinteistötyöntekijä, ma. Jantunen Kaisu-Leena, puistopuutarhuri Kangas Sami, haudankaivaja Kreivi Ismo, seurakuntamestari, työnjohtaja ma., hautausmaanhoitajan sijainen 1.9.2014 alkaen Paloniemi Hilja, erityisammattimies, ma. Portaankorva Ulla, seurakuntamestari Rantala Ville, erityisammattimies, ma. Riskilä Saila, hautausmaanhoitaja, opintovapaa 1.9.2014 alkaen Räisänen Jukka, kiinteistötyöntekijä, 3.3.2014 alkaen Sieppi Veli, haudankaivaja Similä Juho, erityisammattimies, ma., seurakuntamestarin sijainen, ma. Uutela Pirjo, toimistosihteeri Ylipulli Miia, hautaustoimen päällikkö Kanttorit Hintikka Päivi, kanttori Kuusik Maie, kanttori Miettunen Mauri, johtava kanttori Peltola Sanna, kanttori Pylkkänen Olli nuorisomuusikko, ma. Savioja Tauno, kanttori Tervaskanto Ruusu, kanttori Urponen Harriet, musiikkileikkikoulun opettaja, ma. Kiinteistötoimi Erola Tuula, leirikeskuksen vastaava hoitaja Hack Katja, seurakuntamestari, työloma 13.9.2014 saakka sekä 20.11.2014 alkaen Hiltunen Riitta, seurakuntamestari Hopeavuori Maija-Liisa, keittäjä, ma. Jaakola Eija, seurakuntamestari Juntunen Jaana, seurakuntamestari Kaaretkoski Minna, seurakuntamestari Kenttälä Kalle, huoltoinsinööri, vt. rakennuspäällikkö Kinnunen Kirsi, keittäjä, 30.4.2014 saakka Koponen Minna, seurakuntamestari, ma. Lämsä Liisa, seurakuntamestari Mehtälä Sirpa, seurakuntamestari Mustonen Mirja, seurakuntamestari, ma. Palomäki Tapio, erityisammattimies Peura Tuula, seurakuntamestari Poikela Yrjö, seurakuntamestari Puuronen Pentti, kiinteistöpalvelupäällikkö Ruonakoski Juha, seurakuntamestari Suonnansalo Taisto, huoltoinsinööri, ma. Timonen Seppo, kiinteistönhoitaja Turunen Jorma, vahtimestari Turunen Kyösti, erityisammattimies Turunen Martti, suntio-vahtimestari, virkavapaa 16.7.2014 saakka Tuulaniemi Tero, erityisammattimies Kirkkoherranvirasto Alatarvas Taina, toimistosihteeri (50 %) Autti Aulikki, toimistonhoitaja Kivijärvi Pirjo, toimistosihteeri Lappalainen Riitta, toimistosihteeri Rytilahti Pirkko, hallintosihteeri Lapsityöntekijät Arffman Saana-Maaret, lastenohjaaja, ma. Autti Katariina, lastenohjaaja Autti Marjaana, lastenohjaaja, ma. Haapasaari Kirsi, lastenohjaaja, ma. Hakkarainen Martta, lastenohjaaja Hakola Heini, lastenohjaaja, ma. Heikkilä Anne, lastenohjaaja, ma. Heikkilä Elina, lastenohjaaja, työloma Heikkilä Olga, lastenohjaaja, ma. Helasterä Marja-Terttu, lastenohjaaja, ma. Impiö Leila, lastenohjaaja, ma. Jokela Susanna, lastenohjaaja, ma. Jääskeläinen Paula, lastenohjaaja Karanta Mari, lapsityönohjaaja Karjalainen Miia, lastenohjaaja, ma. Karjalainen Niilo, lastenohjaaja, ma. Katisko Pirjo, lastenohjaaja Kivelä Marja-Riitta, lastenohjaaja Kolehmainen Anne-Mari, lastenohjaaja, ma. Kolehmainen Hilkka, lastenohjaaja, ma. Kolehmainen Minna, lastenohjaaja, ma. Kotakorva-Rautiainen Maria, lastenohjaaja, työloma 31.7.2014 saakka Lahtela Katariina, lastenohjaaja Lampela Seija, lastenohjaaja, ma. Linna Tarja, lastenohjaaja, vuorotteluvapaa 25.7.2014 saakka Luiro Heidi, lastenohjaaja, ma. Luomaranta Seija, lapsityönohjaaja Luosujärvi Pirjo, lastenohjaaja, ma. Matila Hanna, lastenohjaaja, ma. Pahtaja Reetta, lastenohjaaja, ma. Palenius Pia, lastenohjaaja, ma. Parikka Sanna, lastenohjaaja, ma. Posti Sari, lastenohjaaja Puro Mervi, lastenohjaaja Pynninen Anu, lastenohjaaja, ma. Salo Heidi, lastenohjaaja, ma. Sulasalmi Anita, lastenohjaaja, ma. Sääskilahti Sanna-Mari, lastenohjaaja, ma. Tennilä Sanna, lastenohjaaja, ma. Tolkkinen Mari, lastenohjaaja, ma. Uimaniemi Mira, lastenohjaaja Vaara Marjo, lastenohjaaja, ma. Valtanen Aira, lastenohjaaja Väistö Henna, lastenohjaaja Väliranta Julia, lastenohjaaja, ma. Yliniva Soile, lastenohjaaja Yliniemelä Tiina, lastenohjaaja, ma. Yli-Suvanto Marjo Kaisa, lastenohjaaja Ylitervo Noora, lastenohjaaja, ma. Lehmus Anne, kappalainen Lindström Mirja-Liisa, kappalainen Litendahl Topi, kappalainen Miettunen Sirpa, seurakuntapastori vs, ma., kappalainen vs, ma. Morikawa Anu, kehitysvammaispastori, virkavapaa 31.8.2014 saakka Niva Ville, seurakuntapastori vs, ma. Orava Marjatta, sairaalasielunhoitaja Rask-Litendahl Elina, seurakuntapastori, virkavapaa Reijonen Mikko, seurakuntapastori vs, ma. Riipinen Jouni, kirkkoherra Seppä Eija, kehitysvammaispastori vs, ma. Tepsa Pentti, kappalainen, virkavapaa, 31.12.2014 saakka Tikkala Noora, seurakuntapastori, ma. Tikkinen Reino, seurakuntapastori, ma., kappalainen vs, ma. Ullner Hannu, johtava sairaalasielunhoitaja, 30.11.2014 saakka Lähetys Alanne Liisa, lähetyssihteeri, rukoustyön koordinaattori Bucht Pirita, nuorisotyönohjaaja, lähetyssihteeri, ma. Perheneuvonta Alatarvas Taina, toimistosihteeri Arponen Sari, perheasiain neuvottelukeskuksen johtaja, vuorotteluvapaa 1.11.2014 alkaen Lappalainen Helka, perheneuvoja Uusimaa Seija, perheneuvoja, ma. Nuorisotyöntekijät Heikkilä Jenniina, nuorisotyönohjaaja, virkavapaa Hytinkoski Mari, nuorisotyönohjaaja Jääskeläinen Katariina, nuorisotyönohjaaja Kallio Jenni, nuorisotyönohjaaja vs, ma. Laakko Minna, nuorisotyönohjaaja Laiho Hanna, nuorisotyönohjaaja, virkavapaa Muotkavaara Matleena, nuorisotyönohjaaja vs, ma. Mäki-Hirvelä Petteri, nuorisotyönohjaaja Orell-Kiviniemi Merita, nuorisotyönohjaaja Pehkonen Antti ,nuorisotyönohjaaja Pieskä Maija, nuorisosihteeri Päivinen Paula, nuorisotyönohjaaja, ma. Rautio Tero, nuorisotyönohjaaja Rinne Juho, nuorisotyönohjaaja vs, ma. Turpeinen Jere, nuorisosihteeri vs, ma., nuorisotyönohjaaja vs, ma. Muut työntekijät Koivuranta Maria, kirkon opas, ma. Leskinen Maria, kirkon opas, ma. Poikela Marjo, kirkon opas, ma. Papit / lehtorit Jarva Ari, seurakuntapastori Jääskelä Eeva-Liisa, seurakuntapastori Kaukonen Karita, seurakuntapastori vs, ma. Kerola Sanna, pastori/lapsityö Kesti Heini, oppilaitospastori Kinnunen Ilari, kappalainen Kinnunen Lauri, sairaalasielunhoitaja Kuirinlahti Sari, kappalainen vt, ma. Taloustoimisto Ahopelto Tarja, talouspäällikkö Anttonen Teresa, toimistosihteeri, ma. Heiskari Linda, toimistosihteeri, ma. Jääskeläinen Antti, hallintojohtaja Kostamo Maire, toimistosihteeri Laakso Mari, toimistosihteeri Määttä Marjo, toimistosihteeri, ma. Perkkiö Raija, kirjanpitäjä Poikajärvi Merja, toimistosihteeri, ma. Rautajoki Päivi, palkanlaskija, virkavapaa, 31.12.2014 saakka Riikola Raija, toimistosihteeri, ma. Timonen Pirjo, toimistosihteeri Väliaho Merja, toimistosihteeri, virkavapaa 6.10.2014 alkaen Tietohallintotoimisto Hämäläinen Tero, järjestelmäasiantuntija Mustonen Kristian, tietohallintopäällikkö Salmi Timo, järjestelmäasiantuntija Viestintä Hagström Jouni, toimistosihteeri Martimo Tanja, radiotoimittaja, ma. Miettunen Ulla, radiotoimittaja, ma. Yliräisänen Kari, tiedotuspäällikkö, kirkkoherra vs 23.4.-22.5.2014 ja 5.6.-31.7.2014 .................................................................... *ma. = määräaikainen 27 Rauhankatu 70, PL 8104, 96100 Rovaniemi Puh. (016) 335 511 • Faksi (016) 346 938 Sähköposti: [email protected] www.rovaniemenseurakunta.fi
© Copyright 2024