Aluehallintovirasto
Al uehallintovirasto Länsi-ja Sisä-Suomi PÄÄTÖS Nro 147/2015/1 Dnro LSSAVI/4996/2014 Annettu julkipanon jälkeen 8.92015 ASIA Ähtär!n jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistami nen, Ahtäri 1-IAKIJA Ähtärin Energia ja Vesi Oy Ähtärintie 55 63700 Ähtäri LAITOS JA SEN SIJAINTI Ähtärin jäteveclenpuhdistamo sijaitsee Ähtärin keskustasta noin 2 km itä lounaaseen tilojen Hflhtomaa 989-406-7-384, Puhdistamo 989-406-1-75 ja Pumppaamo 989-406-7-220 alueilla. Käyntiosoite on Mustikkavuorentie 79. ASIAN VIREILLETULO Ähtärin Energia ja Vesi Oy on hakenut jätevedenpuhdistamon toiminnan ym päristöluvan lupamääräysten tarkistamista. Toiminta koskee Ähtärin viemä röintialueen jätevesien käsittelemistä ja käsiteltyjen jätevesien johtamista Väkkäräpuroon. Hakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa 29.9.2014. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 2.9.2005 antamassa päätöksessä 22/2005/1 (dnro LSY-2004-Y-317) luvan saaja on määrätty jättämään hake mus lupamääräysten tarkistamiseksi viimeistään 30.9.201 4. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on toimivaltainen lupaviranomai nen ympäristönsuojelulain 34 §:n ja ympäristönsuojelusta annetun valtioneu voston asetuksen 1 §:n 2 momentin kohdan 130 mukaan. LÄNSI- JA SISÄ-SUoMEN ALUEHALLINT0VIRASTQ puh. 0295 018 450 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolfflntie 35 kirjaamo.Iansi©avi.fi PL 200,65101 vaasa 2 AIEMMAT TOIMINTAA KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Voimassa oleva ympäristölupa Puhdistamolla on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 2.9.2005 myöntämä ympäristölupa 22/2005/1 jätevesien ja lietteiden käsittelyyn Ähtärin jäteve denpuhdistamolla, puhdistamolietteen kompostointHn puhdistamon viereisellä kompostikentällä sekä käsitellyn jäteveden johtamiseen puhdistamolta Väk käräpuro ja Säynäspuro -nimisten vesiuomien kautta Perännejärveen Ähtärjn kaupungissa. Luvassa on mm. seuraavat lupamääräykset: “2) Vuoden 2009 alusta alkaen puhdistamolla ja sen piirissä olevasta vie märiverkosta tapahtuvat ohijuoksutukset ja ylivuodot sekä muut poikkeusti lanteet mukaan lukien ammoniumtypen ja kokonaistypen osalta vuosikes kiarvoina ja muilta osin neljännesvuosikeskiarvoina laskettujen, Väkkäräpu roon johdettavan jäteveden pitoisuuden ja käsittelytehon arvojen on täytettä vä seuraavat vaatimukset: -- Pitoisuus Käsittelyteho enintään vähintään mg/l BOD7ATu, 02 10 95 CODcr, 02 60 85 Fosfori 0,3 95 Typpi 60 Ammoniumtyppi 4 Vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuuden ja käsittelytehon arvojen on li säksi täytettävä valtioneuvoston päätöksen 365/1994 raja-arvot B0D7A~I-u- ja CODcr-arvojen sekä kNntoaineen osalta päätöksen edellyttämällä tavalla tarkkailtuna. Vesistöön johdettava jätevesi ei saa sisältää haitallisessa määrin raskasme talleja eikä muita terveydelle tai ympäristölle vaarallisia aineita. 22) Luvan saajan on viimeistään 31.10.2007 jätettävä Länsi-Suomen ympä ristölupavirastolle vesialue- ja rantakiinteistökohtaiseen vahinkoarvioon pe rustuva hakemus Ähtärin kaupungin jätevesistä vuoden 2005 jälkeen aiheu tuvien kalataloudellisten vahinkojen ja rantakiinteistöjen virkistyskäyttövahin kojen kertakaikkiseksi korvaamiseksi.” Päätös Ähtärin jätevedenpuhdistamon jätevesien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 19.10.2010 antamallaan päätöksellä nro 64/2010/2 määrännyt Ähtärin kaupungin maksamaan kertakaikkiset korvauk set jätevesien johtamisesta vuoden 2005 jälkeen aiheutuneista haitoista ran takiinteistöjen omistajille ja vesialueiden omistajille. 3 PUHDISTAMON SIJAINTI JA JÄTEVEDEN PURKUPAIKKA Kaavoitus ja sijaintipaikka Ähtärin jätevedenpuhdistamo sijaitsee noin 2 km:n etäisyydellä Ähtärin kes kustasta länteen. Alueella ei ole voimassa asemakaavaa. Alueella on voi massa kaupunginvaltuuston vuonna 2013 hyväksymä osayleiskaava. Osayleiskaavassa puhdistamon alue on merkitty yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET). Puhdistamoalueen ympärillä on ampumarata-alue sekä maa-ja metsätalousvaltaista aluetta. Lähimmät asuinrakennukset ovat noin 500 m:n etäisyydellä puhdistamosta. Puhdistamo ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Puhdistamon läheisyy dessä ei suaitse luonnonsuojelun kannalta arvokkaita alueita. Jäteveden purkupaikka Ähtärin jätevedenpuhdistamossa käsitellyt jätevedet johdetaan purkuputken kautta Väkkäräpuroon, joka yhtyy Säynäspuroon noin 3 km puhdistamon alapuolella. Säynäspuro laskee Pienen-Säynäslammen kautta Perännejärven pohjoispäähän Suihkonsalmen yläpuolelle noin 0,7 km:n päässä Väkkäräpu ron yhtymäkohdasta. TOIMINNAN KUVAUS Yleiskuvaus toiminnasta, puhdistamon prosessitja mitoitus Ähtärin jätevedenpuhdistamolla käsitellään noin 6 200 asukkaan jätevedet. Jätevedet ovat tavanomaisia talousjätevesiä, eikä puhdistamolle johdeta teol lisuusjätevesiä. Jätevesien lisäksi puhdistamolla käsitellään esikäsiteltyjä sa kokaivolietteitä ja umpikaivolietteitä. Aiemmin alueella toteutettu puhdistamo lietteen kompostointi on lopetettu vuoden 2007 lopussa. Vuoden 2008 alusta puhdistamoliete on toimitettu käsiteltäväksi Lakeuden Etappi Oy:lle Ilmajoel le. Puhdistamo on biologis-kemiallinen aktNvilietelaitos, jota on laajennettu ja saneerattu vuonna 2009. Laitoksen ajotapa on nitrifikaatio- ja denitrifikaatio prosessien johdosta kokonaistypenpoistoa tehostava. Puhdistamon proses sivaiheet ovat seuraavat: välppäys, hiekanerotus, aktiivilieteproses siftypenpoistoprosessi, jälkiselkeytys ja flotaatioselkeytys. Vastaanotetut liet teet johdetaan välppäyksen jälkeen lietealtaaseen, jonne johdetaan myös puhdistusprosessissa synt~r,ä liete. Lietteet tiivistetään ja kuivataan lingolla ennen lietesiiloon siirtämistä. Puhdistamolle jätevettä johtavan viemäriverkoston kokonaispituus on noin 110 km, josta 109 km on muovia ja loput betoniviemäriä. Verkostoa on sa neerattu vuosina 2002—2007 ja 2009—2012 sekä jätevesiputkien että viemäri kaivojen osalta. Puhdistamon mitoitusarvot ovat seuraavat: AVL 6 430 Qkesk, m3/d 2 250 Qmit, m3/h 230 BOD7ATU, kgld 450 4 Puhdistamon tulokuormitus Puhdistamon keskimääräinen tulokuormitus vuosina 2008—2013: Vuosi ~ m3Id 2008 2009 2010 2011 2012 2013 1 940 1 210 1 660 1 780 1 580 1280 BOD7ATu kgld 350 230 300 330 270 280 Kok. P Kok. N 12,0 9,8 12,0 12,0 12,0 11,0 66 60 67 67 66 61 kg/d kgld Puhdistamon keskimääräisen tulokuormituksen (BOD7.A,-u) perusteella puh distamon asukasvastineluku on vuosina 2008—2012 ollut 3286-5 000 avl, kun yhden henkilön vuorokaudessa aiheuttamalle BOD7•A-i-u-kuormalle käyte tään asukasvastinelukuna 70 g/as/d. 1-fakijan arvion mukaan puhdistamon tulokuormitus pysyy samalla tasolla seuraavien vuosien aikana. Lietteet Puhdistamolla otetaan vastaan sakokaivo- ja umpikaivolietteitä. Vuonna 2013 puhdistamolla otettiin vastaan sakokaivolietettä 1 750 m3/a ja umpikaivolietet tä 1 330 m3/a. Kemikaalitja energian käyttö Puhdistamolla käytetään saostuskemikaalina ferrisulfaattia, alkalointikemi kaalina soodaa ja lietteen käsittelyssä sekä puhdistustuloksen vNmeistelyssä polymeeriä. Kemikaalit varastoidaan omissa varastosäiliöissään. Ferrisulfaattia käytetään vuodessa noin 78 000 kg, soodaa noin 16 000 kg ja polymeeriä noin 550 kg. Puhdistamon sähkönkulutus vuonna 2014 oli noin 771 000 kWhfa. PÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin Puhdistamon keskimääräiset päästöt vesistöön ja puhdistustehot vuosina 2008—2013: Vuosi 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BOD7.xru kgld % 8,6 97 6,4 97 2,9 99 4,7 99 2,7 99 2,6 99 Fosfori kgld % 0,31 97 0,36 96 0,16 99 0,33 97 0,22 98 0,19 99 Typpi kgfd % 48 27 41 35 28 58 22 68 16 75 15 76 5 Vuonna 2013 vesistöön johdetut vuorokautiset BOD7.ATU-päästöt (2,6 kg/d) vastaavat 37 asukkaan puhdistamattomia jätevesipäästöjä. Vuonna 2013 saavutetut käsittelytulokset neljännesvuosikeskiarvoina ja vuo sikeskiarvoina verrattuna lupaehtoihin: BOD~u Kok-P CODcr KokN 9 NH4-~4fl mgII % mg/I % mgll % mg/I % mgII % Lupaehdot 10 95 0,3 95 60 85 60 4 1/2013 3,3 99 0,18 99 21 97 11/2013 2,8 98 0,21 97 26 92 111/2013 0,75 100 0,12 99 19 97 IV/2013 1,3 99 0,07 99 19 95 Keskiarvo2Ol3 2,0 99 015 99 21 95 76 0,7 *) Kokonaistypen ja ammoniumtypen osalta ehdot on saavutettava vuosikeskiarvona. - - - - - - - - - - - - - - - - - Kaikki lupaehdot täyttyivät vuonna 2013 sekä pitoisuuksien että puhdistuste hojen suhteen. Nitrifikaatio toimi ympäri vuoden täydellä teholla ja myös ko konaistypenpoisto onnistui hyvin. Kaikki lupaehdot täyttyivät myös kaikilla yk sittäisillä näytteenottokerroilla. Päästöt ilmaan, haju ja melu Ei muutoksia voimassa olevassa ympäristöluvassa esitettyihin tietoihin. Jätteet Puhdistamolla syntyy puhdistamolietettä noin 900 tonnia vuodessa ja se toi mitetaan jatkokäsittelyyn Lakeuden Etappi Oy:lIe. Paras käyttökelpoinen tekniikka Jätevedenpuhdistamon käsittelyprosessin tehokkuutta on parannettu vuonna 2009 valmistuneella puhdistamosaneerauksella. Tämän seurauksena puhdis tamolla on hyvät valmiudet käsitellä laitokselle tuleva jätevesikuormitus siten, että myös kokonaistypenpoistoa tehostetaan. Käsittelytuloksen varmistaa flo taatio jälkikäsittelynä. JÄTEVEDEN PURKUVESISTÖ JA PÄÄSTÖJEN VAIKUTUKSET Yleiskuvaus purkuvesistöstä Ähtärin jätevedenpuhdistamon käsitellyt jätevedet johdetaan Säynäspuroa pitkin Perännejärven pohjoispäähän Suihkonsalmen yläpuolelle. Samalle alueelle Perännejärven pohjoisosassa laskee Vääräkosken kautta myös koko yläpuolinen vesistö. Perännejärven pinta-ala on 8,7 km2 ja se jakaantuu Poh jois-Peränteeseen (pinta-ala 6,7 km2) ja Vähä-Peränteeseen (2,0 km2). Suih konsalmi erottaa erillisen matalan alueen järven pohjoispäästä. Aluetta on mataloittanut järven lasku ja Vääräkosken tehtaan aikaisemmat kuitupäästöt. Alueen umpeenkasvu on edennyt varsin pitkälle. Perännejärvi on suhteelli sen matala. Suurimmat syvyydet ovat noin 10—15 metriä. Järvityypiltään Pe ränne on runsashumuksinen järvi. Perännejärveä ovat kuormittaneet Ähtärin kaupungin jätevesien lisäksi vuoteen 1998 saakka myös Vääräkosken ala juoksulle johdetut Vääräkosken Pahvi Oy:n kartonkitehtaan jätevedet. Tämän lisäksi järven valuma-alueella harjoitetaan maataloutta sekä metsätaloutta. 6 Vesistön veden laatu ja päästöjen vaikutukset Perännejärven vesi on peruslaadultaan Ähtärin reitille tyypillisesti ruskeaa, runsashumuksista ja lievästi hapanta. Järven syvännealueilla esiintyy toistu vasti kerrostuneisuusajan happiongelmia, jotka voivat ulottua väliveteen saakka. Heikko happitilanne aiheuttaa Peränteellä sisäkuormitteisuutta, eli sedimenttiin sitoutuneen fosforin liukenemista pohjanläheiseen veteen, mikä on nähtävissä etenkin lopputalvella alusveden fosforipitoisuuden kohoami sesta muuhun vesimassaan nähden. Perännejärvellä on kaksi syvännetark kailupistettä, joista veden laatua tarkkaillaan lopputalvella ja loppukesällä. Pitkällä aikavälillä typpipitoisuus ja veden humusleima ovat selvässä nousus sa. Fosforipitoisuus on sen sijaan lievästi laskemaan päin. Veden hygieeni nen laatu on ollut erinomainen ja klorofylli a -pitoisuus lievästi rehevän veden tasolla. Laskennallisesti Ähtärin kaupungin jätevedet eivät kohota Suihkonsalmen ra vinnepitoisuuksia merkittävästi Vääräkosken keskivirtaaman mukaan lasket tuna. Jätevesien sekoittuminen ei kuitenkaan ole täydellistä vielä Suihkon salmen kohdalla, koska kuormittava vaikutus painottuu salmen länsirannalle. Veden laatu vaihtelee Suihkonsalmessa varsin laajasti vesitilanteen mukaan. Pitkällä aikavälillä veden typpipitoisuus oli selvässä nousussa vuosituhannen vaihteeseen saakka, jonka jälkeen se on ollut laskusuuntainen. Typpiredukti on parantuminen viime vuosina ei ole näkynyt Suihkonsalmen kokonaistyppi pitoisuuksissa, koska niitä säätelee hajakuormitus. Ammoniumtyppeä on ollut Suihkonsalmen vedessä vuosina 2011—2013 selvästi aiempaa vähemmän kaikilla havaintokerroilla. Fosforipitoisuudessa on todettavissa pitkällä aikavä lillä lievää laskua. Veden hygieeninen laatu on ollut viime vuosina moitteeton. Jätevesien purkuojan vedenlaatu vaihtelee voimakkaasti valumaolojen mu kaisesti. Jätevesien laimennusolot ovat ojassa usein heikot, joten hyväkään puhdistusteho ei aina turvaa hyvää vedenlaatua. Heikoista laimennusolosuh teista huolimatta fosforipitoisuudessa on todettavissa pitkällä aikavälillä selvä laskeva suuntaus nykyiselle tasolle, jonka vaihteluväli on noin 40—90 pg/l. Typpipitoisuus oli vuosina 2007—2009 keskimäärin 7 040 pg/l ja vuosina 2010—2013 keskimäärin 4819 pgIl. Ammoniumtyppipitoisuus on laskenutvie lä voimakkaammin. Vuosina 2012—2013 ammoniumtyppipitoisuus on ollut purkuojassa pääasiassa alle 100 pg/l. Jätevesikuormituksen aiheuttamat laskennalliset pitoisuusnousut Peränne järven pohjoisosassa ovat seuraavat: Perän ne Keskiylivirtaama Keskivirtaama Keskialivirtaama Virtaama, BOD7 pitoi- Kok. N pitoim3!s suusnousu, suusnousu, mgIl i.igI’ 45 0 5 8,6 0 27 2,7 0 87 Kok. P pitoi suusnousu, pgIl 0 0 0,96 Kuormituksena on käytetty vuosien 2010—2013 keskimääräisiä päästöjä. Laskennallisesti tarkasteltuna Ähtärin kaupungin jätevesikuormituksen vaiku tukset Perännejärven pohjoisosan veden kokonaistyppipitoisuuksiin ovat keskiyli-, keski- ja keskialivirtaamilla erittäin vähäiset. Orgaanisella kuormi tuksella ei laskennallisesti tarkasteltuna ole vaikutusta alapuolisen vesistön 7 happipitoisuuteen. Fosforikuormituksen vaikutus on keskialivirtaamallakin lä hes olematon. Kalasto ja kalastus sekä päästöjen vaikutukset Perännejärven kalataloudellista tarkkailua suoritetaan kalastustiedustelulla, kirjanpitokalastuksella sekä saalisnäytteillä. Viimeisin kalataloudellinen tark kailuraportti on tehty vuoden 2011 tiedoilla. Perännejärveltä saadaan kokonaisuudessaan monipuolisesti eri kalalajeja. Runsaimmat saalislajit ovat olleet viime vuosina kuha, hauki ja lahna. Perän nejärven pohjoisosan Suihkonsaaren osa-alueen lajisto on särkivaltainen ja särkikalojen osuus nousi vuonna 2011 jo 69 prosenttiin edellisen tarkkailun 43 prosentista. Hauen ja kuhan osuus on tällä alueella vähentynyt, kun taas järven keskiosassa Peränteellä erityisesti kuhan osuus on kasvanut vuosi vuodelta. Järven kuhakanta on varsin hyvä ja saalisnäytteiden perusteella kuha lisääntyy alueella luontaisesti. Pitkällä aikavälillä hauen osuus kokonaissaalNsta on tiedustelutulosten perus teella kaventunut. SNan osuus on laskenut lähes nollaan. Ahvenen ja mateen osuudet ovat tasaisesti laskeneet 1990-luvun alusta lähtien. MuikkusaalNt ovat tiedustelun perusteella kasvaneet. Kalastuskirjanpitäjien muikun pyynti on vähäistä, eikä muikkuverkkojen vähäisen käytön vuoksi kannan vahvuu desta voida tehdä johtopäätöksiä. Istutetun kirjolohen yksikkösaalNt kohosivat vuonna 2011 korkeaksi, kalastustiedustelun saalisarviot ovat pysyneet viime vuosina lähes samalla tasolla. Perännejärvellä ravustusta harjoittavien henkilöiden määrä on ollut vähäinen ja rapusaaliit ovat olleet pieniä viime vuosina. Saaliiksi saadut ravut ovat ol leet täplärapuja. Vuosien 2007—2011 kalastustiedustelussa kysytyistä kalastushaittavaihtoeh doista on koettu haittaavimmaksi runsas vesikasvillisuus ja umpeenkasvu Suihkonsaaren osa-alueella Perännejärven pohjoisosassa. Perännejärven osa-alueella eniten kalastusta haittasivat vedenpinnan säännöstely, pyydys ten likaantuminen sekä runsas vesikasvillisuus ja umpeenkasvu. Jätevesistä ei koettu aiheutuvan haittaa kalastukselle. Perännejärven yleistila ei ole parantunut, vaikka jätevesikuormitus on merkit tävästi vähentynyt. Järvi voidaan luokitella lievästi reheväksi. Vesistön rehe vyystasoon vaikuttavat nykyään jätevesikuormitusta enemmän yläpuolisten järvien ravinnetaso, hajakuormitus sekä järven sisäkuormitteisuus. Aiempi kuormitus on osaltaan heikentänyt Perännejärven tilaa erityisesti järven poh joisosassa, aiheuttaen mm. alueen umpeenkasvua sekä särkikalojen kasva nutta saalisosuutta. Jätevesistä johtuvia vesistövaikutuksia ei tarkkailutulos ten mukaan ole yksilöitävissä, joten jätevesistä koituvien kalataloudellisten haittojen voidaan arvioida jäävän vähäisiksi. Arvio typenpoiston tehostamisen tarpeesta Ähtärin kaupungin jätevedenpuhdistamon typenpoisto on erittäin tehokasta. Typpeä poistettiin vuonna 2013 vuosikeskiarvona 76 %. Lisäksi lähes kaikki vesistöön kulkeutuva typpi on nitraattimuotoista, joten sillä ei ole happea ku luifavaa vaikutusta ja näin typen vesistövaikutukset jäävät kokonaisuudes 8 saan vähäisiksi. Typpikuormituksen laskennalliset vaikutukset Peränteen pohjoisosan typpipitoisuuksHn eivät ole merkittäviä edes keskialivirtaamilla. Tarkkailutulosten ja jätevesien laskennallisten vaikutusten perusteella ty pen/ammoniumtypen poiston tehostamiselle ei hakUan mukaan ole tarvetta. Alueellinen vesienhoitosuunnitelma Puhdistamo sijaitsee Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkärneren vesienhoi toalueella. Alueelle on laadittu Ähtärin ja Pihlajaveden reitin vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelma vuoteen 2015. Toimenpideohjelmassa Pe rännejärven ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi. Hyvän tilan saavutta minen edellyttää muun muassa vesistön ravinne- ja kNntoainepitoisuuden alentamista. Yhdyskuntien osalta tavoitteeksi on asetettu vähentää fosfori päästöjä 25 %ja typpipäästöjä 10 %. Jätevedenpuhdistamoiden osalta nyky käytännön mukaiset toimenpiteet ovat toimenpideohjelman mukaan riittäviä. Lisätoimenpiteinä toimenpideohjelmassa suositellaan jätevesien käsittelyn tehostamista. Toisen kauden toimenpideohjelmaluonnoksessa Perännejär ven ekologinen tila on luokiteltu hyväksi. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Valmiussuunnitelma, joka kattaa koko vedenkäsittelyn, on laadittu vuonna 2012. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Ähtärin jätevedenpuhdistamon käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu toteutetaan 7.9.2006 hyväksytyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Kalataloustarkkailun tarkkailusuunnitelma on hyväksytty 28.6.2007. Käyttö- ja päästötarkkailu Puhdistamon kuormitustarkkailua suoritetaan 8 kertaa vuodessa. Näytteenot tokertojen väli on yli kuukausi. Tarkkailu tapahtuu keräämällä automaattiotti min virtaaman ohjaamina tulevasta ja poistuvasta vedestä vuorokauden ko koomanäytteet. Tulevan veden näytteeseen tulevat mukaan sakokaivoliet teet. Kaikista näytteistä analysoidaan pH, sähkönjohtokyky, kflntoaine, COD0r, BOD7ATU, kokonaisfosfori ja kokonaistyppi. Lähtevästä jätevedestä määritetään lisäksi liukoinen fostori, ammoniumtyppi, alkaliteetti, liukoinen alumNni/rauta, nitraattityppi ja lämpökestoiset koliformiset bakteerit. Käyttötarkkailua suoritetaan sekä automaattisesti että manuaalisesti. Näyt teenottokertojen yhteydessä konsultti suorittaa käyttötarkkailumittausten tar kistukset. Jätevesilietteen laatua seurataan kerran vuodessa. Vesistö- ja kalataloustarkkailu Vesistötarkkailua tehdään viidestä näytepisteestä, jotka ovat jätevesien pur kuoja, purkupaikan yläpuoli, purkupaikan alapuoli, Perännejärvi 4 ja Peränne järvi 5. Virtapisteiden veden laatua tarkkaillaan neljä kertaa vuodessa (talvi, kevät, kesä ja syksy). Näytteenoton yhteydessä arvioidaan virtaama. Syvän nepisteiden veden laatua tarkkaillaan kaksi kertaa vuodessa: lopputalvella maaliskuussa ja loppukesällä elokuussa. Näytteistä analysoidaan lämpötila, happi, hapen kylläisyysprosentti, sameus, sähkönjohtavuus, pH, väri, CODMfl, 9 kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitraattityppi, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, fekaaliset kolit ja klorofylli-a. Kalataloudellista tarkkailua tehdään Perännejärvellä Vääräkosken alapuolelta järven luusuaan Vähä-Peränteellä. Tarkkailu toteutetaan kalastustiedustelul la, kirjanpitokalastuksella ja saalisnäytteillä. Kalastustiedustelu tehdään nel jän vuoden välein kalastusluvan lunastaneille kalastajille, kirjanpitokalastusta tekevät vuosittain valitut akthvikalastajat ja saalisnäytteiden avulla seurataan kuhan saaliskehitystä joka toinen vuosi. HAKIJAN ESITYS LUPAEHDOIKSI Hakija on esittänyt jäteveden puhdistuksen käsittelyvaatimuksiksi samoja ar voja kuin voimassa olevassa ympäristöluvassa. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 23.2.2015 muun muassa korvauksista annetulla päätöksellä, puhdistamoprosessiin kuvauksella sekä viemäriverkostoa, tule vaa kuormitusta, puhdistamon energiankulutusta, alueen kaavoitusta, jäteve sien purkupaikkaa ja puhdistamolietteen määrää koskevilla tiedoilla. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Ähtärin kaupungin virallisella ilmoitustaulufla 26.3—27.4.2015. Ympäristölupahakemus ja siihen liittyvät selvitykset ovat ol leet kuulutusajan yleisesti nähtävillä Ähtärin kaupungintalolla. Hakemuksen vireilläolosta on julkaistu ilmoitus Ähtärinjärven Uutisnuotta -lehdessä 25.3.201 5. Hakemuksesta on annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon EteläPohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luon nonvarat -vastuualueelta, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäris tökeskuksen kalatalousviranomaiselta, Ähtärin kaupungilta, Ähtärin kaupun gin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Ähtärin kaupungin terveydensuojelu viranomaiselta. Lausunnot 1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskus, ympäris tö ja luonnonvarat —vastuualue on ilmoittanut puoltavansa hakijan esi tystä sNtä, että puhdistamon pitoisuus- ja käsittelytehovaatimukset neljän nesvuosikeskiarvoina pidetään ennallaan. Myös ammoniumtypen enim mäispitoisuuden vaatimusta ja kokonaistypen vähimmäiskäsittelytehon vaatimusta vuosikeskiarvona voidaan pitää riittävinä. Viemäriverkostoa on kunnostettava ja kunnossapidettävä. Vuotovesien sekä hule- ja muiden kuivatusvesien joutuminen viemäriverkostoon on vältettävä. Pumppaamoja on liitettävä kaukovalvontajärjestelmään ja uu det ja uusittavat pumppaamot varustettava tarpeen mukaan varoaltailla. Ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisen asiakirjoista ei löytynyt tie toa alueen asukkaiden jätevedenpuhdistamon liittymisprosentista. Mikäli liittyminen järjestelmään ei ole kattava, tulisi selvittää mahdollisuudet laa 10 jentaa jätevesiverkostoa ja saada mahdollisimman suuri osuus alueen ta louksien jätevesistä hyvän ja tehokkaan käsittelyn pHrfln. Näin vesistöön vaikuttavaa hajakuormitusta saataisiin vähennettyä ja puhdistamon kapa siteettia paremmin hyödynnettyä. Ähtärin kaupungin jätevedenpuhdistamon kuormitus- ja käyttötarkkailuoh jelma on hyväksytty 7.9.2006 vuosille 2006—201 6. Tarkkailuun sisältyvää vuorokauden kokoomanäytteiden määrää (8 kpl) voidaan pitää riittävänä puhdistamon hyvän ja tasaisen puhdistustuloksen takia. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida sähköisesti VAHTI-palveluun kuormitustarkkailun tuloksina näytteiden yksittäiset analyysitulokset ja vir taamat sekä kuormitustiedot kuukauden sisällä jakson päättymisestä. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava viemäriverkoston kunnostamisesta ja uusimisesta sekä vuotovesimääristä tarkkailun vuosiyhteenvedossa. Puhdistamon tulee tehdä erillinen häiriöilmoitus TYVI-palvelun kautta, mi käli puhdistamo ei saavuta lupamääräyksen pitoisuus- tai käsittelyteho vaatimuksia laskentajakson keskiarvoina. Myös muut häiriötilanteet kuten ohijuoksutukset, pumppaamoiden ylivuodot ja muut poikkeukselliset tilan teet tulee raportoida TYVI-palvelun häiriöilmoituslomakkeen avulla. Perännejärvi on luokiteltu hyvään ekologiseen tilaan. Fysikaalis kemiallisista tekijöistä kokonaisfosforin pitoisuudet alittavat hyvän tilan ra ja-arvon ja kokonaistyppi tyydyttävän tilan raja-arvon. Biologista tietoa löy tyy Perännejärvestä ainoastaan a-klorofyllin osalta. Muuta biologista luoki tukseen soveltuvaa dataa makrofyyteistä, päällyslevistä, pohjaeläimistä tai kaloista ei löydy. Ensimmäisen suunnittelukauden luokituksesta Peränne järven ekologinen luokka on parantunut yhden luokan. Tehostunut jäteve den puhdistus on voinut myötävaikuttaa tähän kehitykseen. Puroista ja lammesta löytyy hyvin vähän tietoa, eivätkä ne kuulu vesien hoitosuunnittelun puitteessa luokitettuihin vesimuodostumiin. Käsiteltyjen jätevesien vaikutukset pienien vesien vedenlaatuun ja tilaan on hyvin pit källe rNppuvaista veden määrästä. Jätevedenpuhdistamon vaikutuksia vastaanottaviin vesistöihin tulee edel leen tarkkailla ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. 2) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kalata lousviranomaisena on todennut, että Ähtärin jätevedenpuhdistamolta peräisin oleva typpi ja fostori rehevöittävät Väkkäräpurossa ja Peränne järvessä. Ammoniumtyppi kuluttaa vedessä olevaa happea. Perännejär ven pohjoisosa on matala, hyvin pitkälle umpeenkasvanut ja särkikala valtaistunut. Tämä heikentää kalakantojen ja kalastuksen kehittämis mahdollisuuksia. Tästä johtuen on järveen kohdistuvaa kuormitusta kai killa toimialoilla vähennettävä mahdollisimman tehokkaasti ja parasta käyttökelpoista tekniikkaa käyttäen. Rehevöitymishaitan vähentämiseksi on puhdistusteknNkka ja puhdistamon hoito oltava tasoltaan sellaista, et tä toiminnasta aiheutuvat haitat ovat mahdollisimman pienet. 11 Jäteveden enimmäisarvot voivat olla samat mitä hakija lupahakemuk sessa ehdottaa. KHntoaineen osalta tulisi enimmäispitoisuuden olla 20 mg/l. Ottaen huomioon nykyinen kalatalousmaksu ja se, että Perännejärven pohjoisosan Suihkonsaaren osa-alueen lajisto on särkikalavaltainen ja särkikalojen osuus oli vuonna 2011 jo 69 %, on luvan saajan maksettava kalatalousmaksua. Kalatalousmaksulla kertyneet varat voidaan käyttää esimerkiksi kalojen istutuksHn ja hoitokalastukseen. Luvan saajan on vuosittain maksettava 1 800 euron kalatalousmaksu Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalata louspalveluille käytettäväksi kalakannoille ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi tarkoitettujen toimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä toimenpiteiden tuloksellisuuden tarkkailuun. Luvan saajan on edelleen tarkkailtava jätevesien vaikutuksia kalakantoi hin ja kalastukseen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu voidaan myös toteuttaa yh teistarkkailuna yhdessä alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. 3) Ähtärin kaupunki (tekninen lautakunta) on lausunnossaan todennut, että Ähtärin uusi jätevedenpuhdistamo on sisäänajovaiheen jälkeen toi minut täyttäen selvästi sekä yhdyskuntajätevesiasetuksessa että lupa määräyksissä esitetyt puhdistusvaatimukset. Puhdistamo toimii varmasti ja vastuullisesti, eikä sen purkuvesillä ole merkittävää vaikutusta purku vesistöönsä. Edellä kuvatut asiat huomioiden hakemuksen mukaisen ympäristöluvan myöntämiselle ei nähdä estettä. Muistutukset ja mielipiteet 4) Ähtärin eteläinen osakaskunta on muistutuksessaan ilmoittanut tyyty vänsä vuosittaiseen 1 500 euron kalatalousmaksuun. Lisäksi muistutuk sessa todetaan, että vaikka nykyiset päästöarvot ovat vuosiraporteissa luvan mukaisia, aiheuttavat 1970—1990 —luvuilla toteutuneet päästöt edelleen pohjan kerrostumissa kasvillisuuden rehevöitymistä varsinkin Perännejärven pohjoisosassa. 5) AA (Sivunen, 989-407-2-19) on muistutuksessaan todennut, että pit kään jatkunut Väkkäräpuroon laskettu jätevedenpuhdistamon kuormitus lienee osaltaan rehevöittänyt Pientä Säynäslampea ja Perännejärven si tä osaa, johon Väkkäräpuro laskee, sekä tummentanut niiden vesiä. Muistuttajan mukaan on tärkeää, että ravinnekuormituksen puhdistuste ho laitoksella on nykyisin odotetulla teknisellä tasolla. Hakijan kuuleminen ja vastine 1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue: Viemäriverkostoa kunnostetaan ja kunnossapidetään. Vuotovesien sekä hule- ja muiden kuivatusvesien joutumista viemäriverkostoon väitetään. FCG on tehnyt Ähtärin Energia ja Vesi Oy:lle vuotovesiselvityksen 13.1.2014, jonka pohjalta yhtiö toteuttaa ja priorisoi verkoston sanee 12 raus/kunnostustarpeen. Uudet ja uusittavat pumppaamot IHtetään kauko valvontajärjestelmään ja varustetaan tarpeen mukaan varoaltailla. Toiminta-alueen asukkaiden jätevedenpuhdistamon lNttymisprosentti on yli 95 %. Ähtärissä on tehty selvityksiä jätevesiverkoston laajennusmah dollisuuksista, myös toiminta-alueen ulkopuolelle (2014 Ramboll Finland Oy). Selvityksen mukaan tarkoituksenmukaista on viemäriverkoston laa jeneminen nykyisten viemäriverkostojen lievealueille ja muualle taajaan asutuille alueille, missä talojen keskimääräinen etäisyys toisistaan on alle 200 m. 2) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kalata lousviranomainen: Hakijalla ei ole huomautettavaa lausunnosta. 3) Ähtärin kaupunki: Hakijalla ei ole huomautettavaa lausunnosta. 4) Ähtärin eteläinen osakaskunta: 1-lakijalla ei ole huomautettavaa lausunnosta. 5) AA: Olemassa olevan ympäristöluvan mukaiset lupaehdot on uudella puhdis tamolla saavutettu poikkeuksetta ja fosforinpoiston taso on hyvin korkea. Typen vähentämisessä puhdistamo on poikkeuksellisen tehokas. Puhdis tamon purkuvesistä aiheutuvat haitat ovat erittäin vähäisiä. Hakija esittää, että nykyiset lupaehdot pidetään ennallaan. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ratkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tarkistaa Länsi-Suomen ympäristö Iupaviraston Ähtärin kaupungin jätevedenpuhdistamoa ja puhdistamolietteen kompostointia koskevaan toimintaan 2.9.2005 myöntämän ympäristöluvan 22/2005/1 lupamääräykset. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat aikaisem mat lupamääräykset kokonaan. Lupamääräysten tarkistamispäätös koskee hakemuksen mukaisten yhdys kuntajätevesien sekä sako- ja umpisäiliölietteiden käsittelyä sekä käsiteltyjen jätevesien johtamista nykyistä purkuputkea pitkin purkuojaan ja edelleen Väkkäräpuroon. Jätevedenpuhdistamon mitoituskuormituksen (450 kg BOD7ATU/d) mukainen asukasvastineluku on 6 430. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Jätevesien käsittely ja päästöt vesiin Jätevedet ja puhdistamolle toimitetut lietteet on käsiteltävä biologis kemiallisesti vähintään hakemuksessa esitettyä vastaavalla tavalla. Vesis töön johdettavan jäteveden pitoisuuksien sekä puhdistamon käsittelytehon on täytettävä seuraavat raja-arvot: 13 BOD7ATU, 02 Kokonaisfosfori CODcr, 02 KHntoaine Ammoniumtyppi Kokonaistyppi Enimmäispitoisuus, mg/I 10 0,3 60 20 4 - Vähimmäisteho, % 95 95 85 90 - 60 Arvot lasketaan ammoniumtypen ja kokonaistypen osalta vuosikeskiarvoina ja muiden osalta neljännesvuosikeskiarvoina mahdolliset ohitukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ilmoitettuja ja sen hyväksymiä, poikkeuksellisista tilanteista (kuten rankkasateet, putkirikot yms.) aiheutuneita, veden laadun ääriarvoja ei oteta huomioon verrattaessa tarkkailutuloksia raja-arvoihin. 2. Puhdistamolle tuleva jätevesi on puhdistettava lisäksi siten, että toiminnassa täytetään yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen 888/2006 lfltteen taulukon 1 vaatimukset biologisen hapenkulutuksen, kemial lisen hapenkulutuksen ja khntoaineen osalta asetuksen edellyttämällä tavalla tarkkailtuna. Vesistöön johdettava jätevesi ei saa sisältää valtioneuvoston vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista antaman asetuksen (1 022/2006) lUtteen 1 A kohdassa tarkoitettuja aineita. LUtteen 1 C ja D -kohdissa tarkoitettuja ve siympäristölle vaarallisia tai haitallisia aineita ei saa olla jätevedessä sellaisi na pitoisuuksina, jotka voivat johtaa pintavesien pilaantumiseen tai ympäris tönlaatunormin ylittymiseen pintavedessä tai kalassa. Puhdistamon ja viemäriverkoston käyttö ja hoito 3. Viemäriverkostoa on kunnostettava ja kunnossapidettävä siten, että vuotove sien sekä hule- ja muiden kuivatusvesien joutuminen viemäriverkostoon on mahdollisimman vähäistä. 4. Puhdistamon piirissä olevan viemäriverkoston ohijuoksutus- ja ylivuotokoh dissa on oltava laitteet, jotka rekisteröivät ohijuoksutuksen ja ylivuodon kes toajan summaavasti tai muu luotettava menetelmä ohijuoksutusten määrän selvittämiseen. Ohijuoksutuksista on pidettävä kirjaa ja niistä on ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 5. Puhdistamolle on pyrittävä johtamaan kaikki sellaiset puhdistamon piirissä olevilla viemäröintialueilla muodostuvat jätevedet, joiden käsittely puhdista mossa on ympäristövaikutukset kokonaisuudessaan huomioon ottaen tarkoi tuksenmukaista. Puhdistamoa ja sen piirissä olevaa viemäriverkostoa kokonaisuudessaan on käytettävä ja hoidettava siten, että toiminnasta aiheutuva melu, päästöt il maan tai maaperään tai vesiin eivät aiheuta joko välittömästi tai välillisesti 14 vaaraa tai haittaa terveydelle, ja siten, että puhdistustulos on mahdollisim man hyvä ja toimintaan liittyvät ympäristöpäästöt ja haitat kokonaisuudes saan ovat mahdollisimman vähäiset. Puhdistamoalueen lastaus- ja purkupaikoilla sekä varasto- ja säilytysalueilla on oltava tiivis päällystys ja asianmukaiset suojalaitteet ja viemäröinnit ympä ristön pilaantumisen estämiseksi ja alueen pitämiseksi siistinä. 6. Puhdistamolla on oltava asianmukaisen pätevyyden omaava vastuunalainen hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot ovat Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen ja Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen tiedossa. 7. Mikäli osa viemäriverkostosta nyt tai myöhemmin ei ole luvanhaltijan hallus sa, niin luvanhaltijan ja puhdistamolle jätevettä johtavien vesihuoltolaitosten ja/tai toiminnanharjoittajien välisten sopimusten on oltava sellaiset, että tä män luvan lupamääräyksiä voidaan noudattaa. Talousjätevedestä poikkeavat jätevedet 8. Luvanhaltijan on osaltaan huolehdittava sNtä, että viemäriverkostoon ja puh distamolle johdettavien tai muulla tavoin toimitettavien talousjätevedestä olennaisesti poikkeavien jätevesien ja lietteiden haitallisuutta vähennetään riittävästi asianmukaisten esikäsittely-, tasaus- tai muiden toimenpiteiden avulla ja asianomaisia sopimuksia ja määräyksiä noudattaen. Luvanhaltijan on osaltaan huolehdittava shtä, että sellaiset laitokset, joista saattaa joutua jätevesiin öljyä, rasvaa tai muita puhdistamon tai viemäriverkoston toiminnal le haitallisia aineita, on varustettava rAttävillä varolaitteilla tällaisten aineiden viemäriverkostoon pääsyn estämiseksi. Luvanhaltijan on osaltaan huolehdittava shtä, että talousjätevedestä poik keavien jätevesien ja lietteiden johtamisessa viemäriverkostoon ja toimittami sessa puhdistamolle otetaan huomioon ympäristönsuojelusta annetun valtio neuvoston asetuksen 41 § ja valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaaral lisista ja haitallisista aineista (1022/2006). Luvanhaltijan on oltava riittävästi selvillä talousjätevedestä poikkeavien jäte vesien laadusta, määrästä ja esikäsittelytoimenpiteistä. Luvanhaltijan ja puh distamolle talousjätevedestä poikkeavia jätevesiä johtavien laitosten välisissä INttymissopimuksissa on otettava huomioon, että luvanhaltija saa käyttöönsä poikkeavien jätevesien käsittelyä ja johtamista sekä niiden tarkkailua koske vat tiedot sekä näistä liittyjän omassa ympäristöluvassa mahdollisesti annetut määräykset. Mainittujen sopimusten jäljennökset on toimitettava EteläPohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Ähtärin kau pungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa sopi muksen tekemisestä. Päästöt ilmaan ja melu 9. Toiminta on, lietteiden vastaanotto ja kuljetukset sekä toimintaan liittyvä muu liikenne ja ennakoitavissa olevat huolto- ja korjaustyöt mukaan lukien toteu teifava siten, että haitallisia haju-, pöly- ja muita päästöjä ilmaan sekä melua syntyy mahdollisimman vähän. 15 Puhdistamon toiminnasta aiheutuva melu lähimmissä häiriytyvissä kohteissa ei saa ylittää ulkona päivällä klo 7-22 ekvivalenttimelutasoa 55 dB (LAeq) eikä yöllä klo 22-7 ekvivalenttimelutasoa 50 dB (LAeq). Lietteet ja toiminnassa syntyvät jätteet 10. Sakokaivo- tai muita lietteitä vastaanotettaessa on tarkistettava, että niiden mukana on sHrtoasiakirja, josta ilmenee jätelain 121 §:n mukaiset tiedot. 11. Puhdistamoliete on toimitettava säännöllisesti jatkokäsittelyyn laitokseen, jol la on ympäristölupa puhdistamolietteen käsittelemiseen. Luvanhaltijan on osaltaan huolehdittava sBtä, että puhdistamolietteen laatu ei rajoita sen hyö tykäyttöä jatkokäsittelyn jälkeen. Välppäjäte on varastoitava puhdistamolla asianmukaisesti ja toimitettava säännöllisesti käsiteltäväksi paikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty ko. jätteen vastaanotto ja käsittely. 12. Toiminnassa muodostuvat jätteet on lajiteltava ja säilytettävä toisistaan eril lään ja niitä on varastoitava ja käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu ros kaantumista, hajuhaittaa tai muutakaan ympäristön pilaantumisen vaaraa tai huononneta jätteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Hyötykäyttökelpoiset jätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätyk seen tai hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Mikäli hyödyntäminen ei ole kohtuullisin kustannuksin mahdollista, jätteet on toimitettava sellaiselle vastaanottopaikalle, jolla on lupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseisenlaista jä tettä. 13. Vaaralliset jätteet on varastoitava niille varatussa paikassa, suljetuissa ja asi anmukaisesti merkityissä astioissa katettuna ja tNvUllä alustalla siten, ettei niistä aiheudu maaperän eikä pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Erilaiset vaaralliset jätteet on pidettävä erillään toisistaan ja muista jätteistä ja ne on merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Eri laatuisia vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa keskenään siten, että se hait taisi niiden jatkokäsittelyä. Luovutettaessa vaarallisia jätteitä ne on pakattava tiivNseen ja jätteen vaara ominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Vaarallista jätettä luovutettaessa on jätteen siirrosta laadittava sHrtoasiakirja, josta ilmenee jätelain 121 §:n mu kaiset tiedot vaarallisista jätteistä. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytet tävä vähintään kolmen vuoden ajan. Varastointi 14. Kemikaalien varastointi ja käsittely puhdistamolla on järjestettävä niin, että haitallisten aineiden pääsy ympäristöön estyy. Häiriö- ja poikkeustilanteet 15. PoikkeuksellisNn tilanteisNn, kuten mahdollisiin kemikaalivahinkoihin, on va rauduttava ennakolta. Vahingon tai onnettomuuden varalle on laitoksella ol tava aina saatavilla riittävä määrä tarkoitukseen sopivaa imeyttämismateriaa lia ja astioita kerätyille aineille. Laitoksella on myös oltava riittävä alkusam mutuskalusto. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia 16 päästöjä ilmaan, viemärHn, vesistöön, maaperään, pohjaveteen tai jätemate riaalien kertymistä alueelle, on ryhdyttävä välittömästi asianmukaisNn tarpeel lisHn toimenpiteisiin tällaisten päästöjen ja niiden leviämisen estämiseksi ja päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi sekä tapahtuman toistumisen estämiseksi. Häiriö- ja poikkeustilanteita varten puhdistamolla on oltava selkeät toimintaohjeet, jotka ovat puhdistamoa hoitavien henkilöiden tiedossa. Poikkeavista päästöistä ja muista ympäristöön vaikuttavista vahinko- ja häi riötilanteista kuten ohijuoksutuksista ja pumppaamoiden ylivuodoista on ii moitettava vHpymättä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristö keskukselle ja Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja ryhdyt tävä heti toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Mikäli päästöistä voi aiheutua vaaraa terveydelle, siitä on ilmoi tettava myös Ähtärin kaupungin terveydensuojeluviranomaiselle. 16. Luvanhaltijan on huolehdittava siitä, että puhdistamoa ja viemäriverkostoa koskeva riskienhallintasuunnitelma pidetään ajan tasalla. Käyttö- ja päästötarkkailu 17. Toiminnan käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava hakemuksessa esitetyn mukaisesti täydennettynä tämän luvan lupamääräysten edellyttämällä tavalla. Päästötarkkailun 24 tunnin kokoomanäytteet on otettava säännöllisin vä liajoin vähintään 8 kertaa vuodessa puhdistamolta lähtevästä ja puhdistamol le tulevasta jätevedestä. Puhdistamolle tulevan jäteveden näyte on otettava siten ja sellaisesta kohdasta, että se antaa mahdollisimman oikean kuvan puhdistamolle tulevasta kuormituksesta. Tarkkailuun on sisällytettävä soveltuvin osin ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen lHtteen 1 (tärkeimmät pilaantumista aiheuttavat aineet päästöjen raja-arvoja asetettaessa) aineet sekä valtioneuvoston ve siympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista antaman asetuksen 1022/2006 INtteen 1 A kohdassa tarkoitetut vesiympäristölle vaaralliset aineet sekä mainitun asetuksen liitteen 1 C ja D kohdissa tarkoitetut vesiympäristöl le haitalliset aineet. Puhdistamolla syntyvän ylijäämälietteen laatu on määritettävä jätteistä anne tun valtioneuvoston asetuksen INtteen 5 kohdan 1 mukaisesti. Mittaukset, kalibroinnit, analysointi ja näytteenotot on suoritettava standar dien mukaisesti tai muilla tarkoitukseen sopivilla yleisesti käytössä olevilla vi ranomaisten hy~iäksymillä menetelmillä sekä soveltuvin osin yhdyskuntajäte vesistä annetun valtioneuvoston asetuksen (888/2006) mukaisesti. Mittausraporteissa on esitettävä käytetyt mittausmenetelmät ja niiden mit tausepävarmuudet sekä arvio tulosten edustavuudesta ja tulosten vertailu lu pamääräyksNn ja yhdyskuntajätevesistä annettuun valtioneuvoston asetuk seen. 17 Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelmaa on muutettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tai tarpeelliseksi katsomalla tavalla, mikäli se luotettavan tuloksen saamiseksi, puhdistamon käytön ohjaamiseksi tai viemärilaitostoiminnan kehittämiseksi on tarpeen eikä muutos heikennä tarkkailun luotettavuutta, kattavuutta tai lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta. Ympäristövaikutusten tarkkailu 18. Jätevesien vaikutuksia vesistöön sekä kalastoon ja kalastukseen on tarkkail tava hakemuksessa esitettyjen suunnitelmien mukaisesti siten kuin ympäris tö- ja kalatalousviranomaiset ovat ne hyväksyneet. Vesistö- ja kalataloustarkkailujen tarkistamistarpeesta on vuoden 2016 lop puun mennessä jätettävä esitys toimivaltaisille viranomaisille. Vesistö- ja kalataloustarkkailusuunnitelmia on muutettava toimivaltaisen elin keino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla, mikäli se luo tettavan tuloksen saamiseksi on tarpeen. Tarkkailusuunnitelmia voidaan muutoinkin muuttaa toimivaltaisen viranomaisen hyväksymällä tavalla edellyt täen, että tämä ei heikennä tarkkailun luotettavuutta, kattavuutta tai lupamää räysten noudattamisen valvottavuutta. Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja näytteiden analysointi on suoritettava standardimenetelmien mukaisesti. Kirjanpito 19. Käyttö- ja päästötarkkailun mittauksista, kalibroinneista, näytteenotosta ja analyyseista sekä laitteiden ja rakenteiden kunto- ja turvatarkastuksista on pidettävä yksityiskohtaista kirjanpitoa, johon liitetään kunkin mittauksen tu lokset ja muut mittausta tai toimenpidettä koskevat olennaiset tiedot, selvitys päästöjen laskentatavasta ja arvio tulosten edustavuudesta. Lisäksi kirjanpidon on katettava muun muassa seuraavat asiat: - - - - - - - - - ohijuoksutukset puhdistamolla sekä viemäriverkostossa päästöpaikkakoh taisesti tapahtuma- ja kestoaikoineen, muut poikkeus- ja häiriötilanteet, niiden tapahtuma- ja kestoaika, niiden ai heuttamat päästöt sekä toimet, joihin niiden johdosta on ryhdytty, puhdistamon ja viemäriverkoston huolto- ja korjaustoimet, puhdistamon tulokuormitukseen, toimintaan ja päästöihin (haju ja melu mu kaan lukien) vaikuttaneet muut tekijät, kemikaalien ja apuaineiden käyttömäärät ja varastointi, energian kulutus, puhdistamolle tuotujen lietteiden sekä mahdollisten tavanomaisesta yhdys kuntajätevedestä poikkeavien jätevesien alkuperä, laatu, määrä ja näiden selvittämistapa, tuontiajankohta ja kuljettaja, puhdistamolietteen ja muiden toiminnassa syntyneiden jätteiden laatu ja määrä, käsittely, varastointi, hyötykäyttö, sUoituskohde, kuljetusajankohta ja kuljettaja, hajusta, melusta ja muista toimintaan liittyvistä ympäristöhaitoista tehdyt va litukset. 18 Raportointi 20. Kaikki tarkkailutulokset on raportoitava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liiken ne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle sen edellyttämällä tavalla sekä Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomai• selle. Kalataloustarkkailun tulokset on raportoitava lisäksi Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmälle sen edellyttä mällä tavalla. Kaikista lupamääräysten ja yhdyskuntajätevesistä annetun asetuksen (888/2006) raja-arvon ylittävistä tarkkailutuloksista on viipymättä ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Käyttö- ja päästötarkkailun vuosiyhteenveto on toimitettava EteläPohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luon nonvarat —vastuualueelle ja Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomai selle viimeistään seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Vesistö ja kalataloustarkkailuiden vuosiyhteenvedot on toimitettava EteläPohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luon nonvarat —vastuualueelle, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäris tökeskuksen kalatalousviranomaiselle ja Ähtärin kaupungin ympäristönsuoje luviranomaiselle seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennessä. Kalata loustarkkailun tulokset on lisäksi toimitettava Ähtärinreitin kalastusalueelle Käyttö- ja päästötarkkailun vuosiyhteenvedossa on esitettävä selvitys lupamääräysten ja yhdyskuntajätevesistä annetun asetuksen (888/2006) mukais ten raja-arvojen täyttymisestä sekä lupamääräyksen 19 mukaiset asiat. Kalatalousmaksu 21. Luvanhaltijan on maksettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä 1 800 euroa kalatalousmaksua Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäris tökeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Kunnossapitovelvoite 22. Luvanhaltijan on osallistuttava purkuojan, Väkkäräpuron ja Säynäspuron kunnossapitoon sekä Perännejärven pohjoisosan mahdolliseen kunnostuk seen Ähtärin kaupungin jätevesistä aiheutunutta kunnossapito- ja kunnostus tarvetta vastaavalla osuudella. Toiminnan lopettaminen 23. Mikäli puhdistamon toiminta lopetetaan, suunnitelma toiminnan lopettamises ta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä sekä toiminnan vaikutusten tarkkailun jat kamisesta on toimitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäris tökeskukselle ja Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeis tään 6 kuukautta ennen puhdistamon käytön lopettamista. Mikäli valvontaviranomainen ei pidä suunnitelmassa esitettyjä toimenpiteitä rhttävinä, luvanhaltijan on esitettävä suunnitelma aluehallintovirastolle toimin nan lopettamiseen liittyvien määräysten antamista varten. Jäteveden puhdistamoa koskeva ympäristölupa ja luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun elinkeino-, liikenne- ja ympäris tökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. 19 RATKAISUN PERUSTELUT Perustelut lupamääräysten tarkistamiselle Kyseessä on lupamääräysten tarkistaminen. Toiminnassa ei tapahdu oleellis ta muutosta aikaisempaan verrattuna. Ähtärin jätevedenpuhdistamon lupamääräykset on tarpeen tarkistaa ja ajantasaistaa vastaamaan puhdistamon nykyistä toimintaa ja ympäristönsuojelulain vaatimuksia. Tarkistettujen lupamääräysten mukainen toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Tarkistettuja lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan ai heuttaman pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Lisäksi on otettu huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, johon toiminnan vaikutukset kohdistuvat, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja talou delliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Tarkistettujen lupamääräysten mukaisesta toiminnasta ei aiheudu sellaista ennalta arvioitavissa olevaa vesistön pilaantumiseen liittyvää vahinkoa, josta olisi määrättävä korvausta. Päästöraja-arvot ja päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevat mää räykset perustuvat parhaaseen käyttökelpoiseen teknhkkaan. Lupamääräyk sissä on lisäksi otettu huomioon energian käytön tehokkuus sekä varautumi nen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen. Toiminta täyttää nykytilanteessa parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaati mukset puhdistamon toimiessa tämän päätöksen määräysten mukaisesti. Jätevedenpuhdistamo sijaitsee Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueella. Ähtärin ja Pihlajaveden reitin vesistöalueen toimenpideohjelmassa ensimmäisellä suunnittelukaudella Perännejärven ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi ja toisen kauden toimenpideohjelmaluonnoksessa hyväksi. Tavoitteena vesienhoitosuunnitelmassa on hyvän tilan saavuttami nen tai sen säilyttäminen. Tämän luvan mukaisesti toimittaessa ja toimintaa edelleen kehitettäessä jätevedenpuhdistamon toiminta on kokonaisuutena arvioituna vesienhoitosuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden mukaista. Lupaniääräysten perustelut Jäteveden käsittelyä ja päästöjä vesistöön koskevat lupamääräykset 1—2 Käsitellyn jäteveden pitoisuusraja- ja käsittelytehovaatimukset on pidetty pää osin ennallaan. Vaatimuksiin on lisätty kiintoaineen pitoisuus-ja puhdistusteho vaatimukset. Vaatimukset ovat parhaalla käyttökelpoisella teknHkalla saavutet tavissa ja kyseisen kokoluokan puhdistamoille tyypillisellä tasolla. Rehevöitymi sen ja kNntoainekuormituksen vaikutuksesta umpeen kasvavan Perännejärven hyvän ekologisen tilan saavuttaminen edellyttää, että myös järven kNntoainepi toisuus alenee. Jätevedenpuhdistamo vaikuttaa omalla osuudellaan järven liet tymiseen, jolloin on perusteltua vähentää myös kiintoainepäästöjä mahdolli 20 simman hyvin. Puhdistamo on laajennettu ja saneerattu vuonna 2009, jonka jälkeen puhdistamon puhdistustulos on ollut erittäin hyvä. Puhdistamolla on ka pasiteettia ottaa vastaan nykyistä enemmän jätevesiä ja silti päästä vaadittuihin puhdistustuloksNn. Lupamääräys 2 on annettu valtioneuvoston asetuksien 888/2006 ja 1022/2006 perusteella. Puhdistamon ja viemäriverkoston käyttöä ja hoitoa sekä talousjäte vedestä poikkea via jäte vesiä koskevat lupamääräykset 3—8 Määräykset ovat tarpeen parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöä ja ympäris tön kannalta parhaan käytännön noudattamista koskevan vaatimuksen täyttä miseksi sekä puhdistamon asianmukaisen toiminnan turvaamiseksi. Hule- ja vuotovedet haittaavat puhdistamon toimintaa. Niiden määrän vähen täminen ja puhdistamolle tulevan jätevesikuorman pitäminen tasaisena on tär keää puhdistamon päästöjen minimoimiseksi ja asetettujen päästörajojen saa vuttamiseksi. Ohijuoksutusten ja ylivuotojen seurannalla varmistetaan, että toiminnan koko naispäästöt ovat selvillä. Mahdollisten talousjätevedestä poikkeavien jätevesien johtaminen puhdista molle vaikuttaa puhdistamon toimintaan. Lupamääräyksen 8 tarkoituksena on varmistaa talousjätevedestä poikkeavien jätevesien riittävä esikäsittely ennen puhdistamolle johtamista, sekä saada luvanhaltijalle riittävät tiedot tällaisista jä tevesistä puhdistamon toiminnan turvaamiseksi ja toiminnan kehittämiseksi. Päästöjä ilmaan ja melua koskeva lupamääräys 9 Lupamääräys on annettu eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:ssä tar koitetun, naapureille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen välttämiseksi. Melutason raja-arvot ovat melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätök sen 993/1992 mukaiset. Lietteitäja toiminnassa syntyviä jätteitä koskevat lupamääräykset 10—13 Jätelain 121 §:n mukaan sNrtoasiakirja on oltava muun muassa vaarallisesta jätteestä, sako- tai umpikaivolietteestä ja hiekanerotuskaivojen lietteestä, joka siirretään tai luovutetaan jätelain 29 §:ssä tarkoitetulle vastaanottajalle. Puhdis tamoliete voidaan luovuttaa ainoastaan sellaiselle vastaanottajalle, jolla on ym päristölupa tai muutoin riittävät edellytykset huolehtia jätehuollon asianmukai sesta järjestämisestä. Jätteen haltijaa koskevat jätelain yleiset huolehtimisvelvollisuudet jätehuollon järjestämisestä sekä muun muassa se, että jätettä ei saa käsitellä hallitsemat tomasti ja että jätteet tulee ensisijaisesti ohjata hyötykäyttöön materiaalina ja toissuaisesti hyödyntää energiana. Määräykset ovat tarpeen myös eräistä naa puruussuhteista annetun lain 17 §:ssä tarkoitetun kohtuuttoman rasituksen vält tämiseksi. 21 Varastointia sekä häiriö-ja poikkeustilanteita koskevat lupamääräykset 14—16 Toimintaan, kemikaalien varastointhn ja käsittelyyn, poikkeavien jätevesien joh tamiseen viemäriverkostoon ja puhdistamolle sekä puhdistamon ja viemäriver koston mahdollisNn toimintahäiriöihin liittyy onnettomuuden ja ympäristövahjn gon vaara. Määräykset ovat tarpeen maaperän sekä pinta- ja pohjaveden pi laantumisen ehkäisemiseksi. Poikkeustilanteita koskeva ilmoitusvelvollisuus perustuu ympäristönsuojelulain 123 §:ään. Ympäristönsuojelulain 6 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämis mahdollisuuksista. Tämän vuoksi riskienhallintasuunnitelma on pidettävä ajan tasalla. Tarkkallua, kirjanpitoa ja raportointia koskevat lupamääräykset 17—20 Tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia koskevat lupamääräykset ovat tarpeen, jolla valvontaviranomaiset voivat seurata toiminnan asianmukaisuutta, käsitte lytuloksia, lupamääräysten noudattamista ja jätevesien johtamisen vesistövai kutuksia sekä saada valvontaa varten tarpeellisia muita tietoja. Toiminnanhar joittajalla on selvilläolo- ja kirjanpitovelvollisuus toiminnan päästöistä sekä jät teistä. Vuosittaiset päästötarkkailukerrat on pidetty ennallaan, koska puhdista molla ei ole ollut sellaisia ongelmia, jotka vaatisivat tiuhempaa seurantaa. Kalatalousmaksua koskeva lupamääräys 21 Kalatalousmaksu on määrätty edelleen maksettavaksi, koska jätevesien vaiku tukset alapuolisissa vesistöissä ovat nähtävissä. Maksun suuruutta määrättä essä on otettu huomioon jätevedenpuhdistamon päästöjen suuruus ja vaikutus ten laajuus sekä vesistön kalataloudellinen arvo ja sen kehitys, minkä perus teella myös jatkossa tarvitaan toimenpiteitä nykyisessä laajuudessa. Maksua korotetaan kustannusten nousua vastaavasti. Kunnossapitovelvoitetta koskeva määräys 22 Kunnostus on tarpeen toiminnasta ojastolle ja vesistöille aiheutuvien haittojen poistamiseen. Toiminnan lopettamista koskeva Iupamääräys 23 Ympäristönsuojelulain 94 §:ään perustuva lupamääräys on tarpeen ympäristön, maaperän ja pohjaveden pilaantumisen ja muiden ympäristöön ja sen käyttöön kohdistuvien haittojen välttämiseksi. ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON KORVAAMINEN Vesistön pilaantumisesta aiheutuvista vahingoista, joita ei nyt ole ennakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsUällä oikeus hakea korvausta ympäristönsuojelu lain 130 §:ssä säädetyssä järjestyksessä. 22 VASTAUS LAIJSUNNOISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Aluehallintovirasto on ottanut lausunnoissa esitetyt vaatimukset huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. LUVAN VOIMASSAOLO Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 89 ja 93 §:ssä sää dettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloit teesta peruuttaa luvan. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 12, 49, 51, 52, 53, 57, 58, 62, 65, 67, 70, 87, 94, 123, 158 ja 209 § Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta 41 § Jätelaki 8, 12—13, 15—17, 29ja 118—119, 121 § Valtioneuvoston asetus jätteistä 8-9, 18, 20—21 ja 24 § Laki eräistä naapuruussuhteista 17 § Valtioneuvoston asetus yhdyskuntajätevesistä 4ja 6 § Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista 4 ja 6~ Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 28 § Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tästä päätöksestä peritään maksua 4 020 euroa. Lasku lähetetään myö hemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuus ta. Aluehallintoviraston maksuista vuosina 2014 ja 2015 annetun valtioneuvos ton asetuksen (1 092/201 3) mukaan hakemuksen mukaisen jätevedenpuhdis tamon ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 8 040 euroa. Lupamääräysten tarkistamista koskevan hakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 % taulukon mukaisesta maksusta. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallinto viraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Ähtärin kaupungin viralli sella ilmoitustaululla. Kuulutuksesta ilmoitetaan Ähtärinjärven Uutisnuotta -lehdessä. 23 JAKELU Päätös Ähtärin Energia ja Vesi Oy Tiedoksi Ähtärin kaupunki Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Ähtärin kaupungin terveydensuojeluviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kalatalousryhmä (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä nHlle, jotka ovat esittäneet asiassa muistutuk sia tai mielipiteitä. 24 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamaila Vaasan hallintooikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa jär jestyksessä kuin pääasiasta. LIITTEET Vai itusosoitus / -w- ~ %b~c-~ Stefan Nyman /J Johanna Romu Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Stefan Nyman ja esitellyt ympäristöyli tarkastaja Johanna Romu. (JR/TKa) VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hal linto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 8.10.2015. Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympä ristön vhhtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alu eella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluvi ranomainen ja asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttu vat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti [email protected]) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faksilla tai sähköpostilla) - - - Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikai semmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - - Valituksen toimittaminen Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen. Vali tuskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. Valituskirjelmä lfltteineen voidaan lähettää myös faksina tai sähköpostilla, jolloin valituskirjelmän on oltava toimitettu nHn, että se on käytet tävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päi vänä ennen virka-ajan päättymistä. Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamon yhteystiedot käyntiosoite: postiosoite: puhelin: faksi: sähköposti: aukioloaika: Oikeudenkäyntimaksu Korsholmanpuistikko 43, 4. krs PL 204, 65101 Vaasa 029 56 42780 029 56 42760 [email protected] klo 8—16.15 Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeuden käyntimaksu 97 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
© Copyright 2024