TOIMINTAKERTOMUS VUODELLE 2014

Toimintakertomus 2014
Hyväksytty hallituksen kokouksessa 8.4.15
ja edustajiston kokouksessa 8.6.2015
1
1
TOIMINNANJOHTAMINEN .................................................................................................... 4
Yhteiskunnalliset kampanjat ................................................................................................... 6
Kansainvälinen toiminta .......................................................................................................... 8
Hankekeskus .......................................................................................................................... 9
Työelämän koulutusneuvojatoiminta hankkeen jälkeen ............................................... 10
Suomen Sosiaalifoorumi 2014..................................................................................... 11
2
KOULUTUSTOIMINTA ........................................................................................................ 11
2.1
Koulutus ja kehittämistoiminta vastaamaan tarpeeseen .............................................. 11
2.2
Työelämä- ja järjestökoulutus ...................................................................................... 12
Koulutusyhteistyö jäsenjärjestöjen kanssa .................................................................. 12
Ammatillinen lisäkoulutus ............................................................................................ 12
Kaikille avoimet TSL-kurssit ........................................................................................ 12
Ruotsinkielinen koulutustoiminta ................................................................................. 13
Tilauskurssit ................................................................................................................ 13
2.3
Tietoyhteiskuntakoulutus ............................................................................................. 13
Tiedon virtaa -seminaari .............................................................................................. 14
@ammattiosasto -pilottihanke ..................................................................................... 14
2.4
Studio Femma, mediakoulutus ja -tuotanto ................................................................. 14
2.5
Työelämän verkko-opisto ja verkkokurssit ................................................................... 14
Yhteinen oppimisalusta Liittokampus .......................................................................... 14
TSL:n oma verkkokurssitarjonta .................................................................................. 15
3
NEUVONTA JA TUKI .......................................................................................................... 15
3.1
Ohjaus- ja neuvontapalveluiden käynnistäminen ......................................................... 15
Näkyvyys ja osallistuminen yhteistyökumppaneiden tapahtumiin ................................ 16
Sähköinen asiointi ....................................................................................................... 16
3.2
Opintojärjestöjen toiminnan kehittäminen .................................................................... 16
Opintojärjestöjen kehittämispajat ................................................................................. 16
Muu opintojärjestöjen kehittämistoiminta ..................................................................... 17
Koulutusyhteistyö opintojärjestöjen kanssa ................................................................. 17
3.3
Kulttuuritoiminta .......................................................................................................... 17
Opintokerhotoiminta ja kurssituki ................................................................................. 17
Paikallinen kulttuuritoiminta opintojärjestöissä ............................................................. 17
Sanoja ja Säveliä kulttuurikatselmukset ...................................................................... 18
Työväen Musiikkitapahtuma 25. – 27.7.2014 .............................................................. 18
Työväenkirjallisuuden päivä ........................................................................................ 18
Ekakerta – uusien laulujen festivaali ............................................................................ 18
4
HALLINTO ........................................................................................................................... 19
Yhteistyötoimikunta ..................................................................................................... 19
Toimistot ..................................................................................................................... 19
2
TSL:n vakituinen henkilökunta..................................................................................... 19
5
TOIMIELIMET ...................................................................................................................... 20
5.1
Edustajisto .................................................................................................................. 20
5.2
Hallitus ........................................................................................................................ 21
Työvaliokunta .............................................................................................................. 22
Ruotsinkielisen sihteeristön johtokunta ........................................................................ 22
5.3
6
Edustus järjestöissä, laitoksissa ja toimikunnissa ........................................................ 23
TILASTOT JA LIITTEET ...................................................................................................... 23
6.1
Jäsenjärjestöt .............................................................................................................. 23
6.2
Piirit ja opintojärjestöt .................................................................................................. 25
6.3
Edustajiston pöytäkirja ................................................................................................ 26
Liite edustajiston pöytäkirjaan, TSL:n Strategia vuosille 2015–2019............................ 32
Liite edustajiston pöytäkirjaan, Opintojärjestöstrategia: ............................................... 34
Liite edustajiston pöytäkirjaan, Ohjesääntö opintojärjestöjen osallistumisesta TSL:n hallintoon
.................................................................................................................................... 35
6.4
TSL:n kurssitoiminta rahoituksen mukaan 2013–2014 ................................................ 37
6.5
TSL:n kurssitoiminta järjestötahoittain (keskusjärjestöt sisältävät paikalliset yhdistykset) 2013
ja 2014 ................................................................................................................................. 37
6.6
TSL:n kurssitoiminta keskusjärjestöittäin (keskusjärjestöt sisältävät paikalliset yhdistykset)
2013 ja 2014......................................................................................................................... 38
6.7
TSL:n ja opintojärjestöjen kurssitoiminta maakunnittain 2013 ja 2014 ......................... 38
6.8
TSL:n kurssit pitopaikan mukaan maakunnittain 2013 ja 2014 .................................... 41
6.9
TSL:n kurssit oppisisällön mukaan 2013 ja 2014 ......................................................... 41
6.10 TSL:n kerhot järjestötahoittain (keskusjärjestöt sisältävät paikalliset yhdistykset) 2013 ja 2014
43
6.11 TSL:n kerhot maakunnittain opintojärjestöjen toiminta-alueella 2013 ja 2014 .............. 44
6.12 TSL:n kerhot oppisisällön mukaan 2013 ja 2014 ......................................................... 46
3
1 TOIMINNANJOHTAMINEN
TSL:n toiminnan tarkoitus
”TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja
sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta yhteistyössä jäsenjärjestöjensä ja yhteistyökumppaneidensa kanssa. Liitto innostaa erityisesti jäsenjärjestöjensä jäseniä elinikäiseen oppimiseen ja aktiiviseen osallisuuteen kansalaisyhteiskunnassa.”
Visiossaan TSL edistää koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista, elinikäistä oppimista ja yhteiskunnallista
oikeudenmukaisuutta kouluttaa jäsenjärjestöjen toimijoita osallisuuteen yhteiskunnassa, toimimiseen järjestöissä ja monipuoliseen itsensä kehittämiseen käy työväenliikkeen arvoista lähtevää vuoropuhelua solidaarisemman, oikeudenmukaisemman ja tasa-arvoisen yhteiskunnan saavuttamiseksi rakentaa mahdollisuuksia vapaaehtoistoimintaan osallistumiseen, yhdessä tekemiseen, asioihin vaikuttamiseen ja kulttuuriseen osallistumiseen.
Edelliset lainaukset ovat TSL:n strategiasta vuosille 2015–2019. TSL:n uusi strategia hyväksyttiin TSL:n
edustajiston kokouksessa 16. kesäkuuta 2014. Strategia valmisteltiin laajassa vuorovaikutuksessa jäsenjärjestöjen kanssa – lukuisissa työpajoissa, verkkokyselyiden avulla ja hallituksen strategiaseminaarista
evästystä hakien. Perustehtävään ja visioon pohjautuvat seuraavat toimintaa ohjaavat linjaukset:





Sivistyksellinen tasa-arvo
Digitalisoituva yhteiskunta
Paikallinen toiminta – tekeminen kuuluu kaikille
Liike ja kansalaisyhteiskunta
Jäsenjärjestöjen tarpeisiin vastaava oppilaitos
.
Toimintavuoden 2014 aikana aloitettiin TSL:n uuden strategian toteuttaminen. Yhteisen tekemisen vahvistaminen leimaa kaikkea toimintaamme. TSL:n hallitus piti strategian jalkauttamista pohtineen suunnitteluseminaarin 14. lokakuuta.
Työväen Sivistysliitto täytti 95 vuotta 1.9.2014. Järjestimme juhlat ystävillemme ja tukijoillemme TEAM:in
kokoustiloissa 5. syyskuuta seminaarin ja kulttuuriohjelman merkeissä. Uutena jäsenjärjestönä liittoon liittyi keväällä Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto. TSL:n hallinnossa tapahtui merkittävä muutos, kun pitkään liiton varapuheenjohtajana toiminut Markku Liljeström jäi pois hallituksesta kesäkuun edustajiston
kokouksessa.
Vuosi 2014 oli toiminnallisesti vilkas ja samanaikaisesti onnistuttiin myös tasapainottamaan talous uusien
haasteiden mukaiseksi. Vapaan sivistystyön lainsäädännön uudistaminen käynnistyi ja TSL otti osaa siihen Opintokeskukset ry:n kautta sekä OKM:n johdolla työskennelleiden opintokeskusjaoston, että suuremman, koko vapaan sivistystyön näkökulmasta, lainsäädännön muutostarpeita pohtineen rakenne- ja rahoitustyöryhmän työhön. Olimme aktiivisia myös Opintokeskukset ry:n oman työn kehittämisessä. TSL edisti
myös työväenliikkeen aikuiskoulutuspoliittista keskustelua järjestämällä 11.3. aikuiskoulutuksen tulevaisuutta pohtivan seminaarin JHL-opiston tiloissa.
TSL:n viestintä on koostunut sisäisen viestinnän osalta oman intranetin, Torin, käytöstä sekä Lync -palvelusta ja kuukausittaisista verkkotilaisuuksista. Tori kokoaa kaiken sen informaation, joka tekemisiimme liittyy. TSL on jatkanut kerran kuussa pidettävää avointa ”TSL:n aamukahvit- infoa”, johon voivat verkon välityksellä osallistua henkilöstön lisäksi mm. hallituksen jäsenet ja opintojärjestöt. Ulkoisen viestinnän osalta
keskeisiä kanavia ovat kotisivut, uutiskirje, Facebook-sivusto ja videot Youtube –kanavassa.
Yhteiskunnallisen koulutuksen osalta keskeistä oli yhteisen tekemisen lisääntyminen eri työväenliikkeen
toimijoiden kanssa. Toiminnan volyymit kasvoivat huomattavasti. Yhteiskunnallisia koulutusaiheita olivat
mm. EU-kysymykset, kuluttajakysymykset, turvallisuuspolitiikka, taloudellinen lukutaito ja monet muut.
TSL oli myös aktiivinen yhteiskunnallisen kirjallisuuden julkaisija. Lisäksi osallistuimme SDP:n julkaiseman
Vasemmiston tulevaisuus -kirjan kirjoittamiseen. Koulutusohjelmista tärkeimpiä olivat Poliittinen korkeakoulu Poliko ja Youth Global Awareness YGAP. TSL:n 95-vuotisjuhlien merkeissä herätimme henkiin maineikkaan Aikamerkki-lehden verkkojulkaisuna. Työväen Opintorahasto ja Palkansaajarahasto tukivat merkittävillä avustuksilla TSL:n yhteiskunnallista koulutusta. Sen lisäksi toimintaa tukivat Kuluttajaosuustoiminnan säätiö, Folke Bernadotten muistosäätiö ja Kansan Sivistysrahasto.
4
Kansainvälisyys on keskeinen osa TSL:n toimintaa. Olimme mukana IFWEA:n toiminnassa, sen jäsenjärjestönä ja hallituksessa. Lisäksi toimimme eurooppalaisessa aikuiskoulutuksen yhteistyöverkostossa Solidar -järjestön kautta ja pohjoismaisessa yhteistyössä osallistumalla ABF-Nordenin järjestämiin tilaisuuksiin. Panoksemme oli vahva pohjoismaisen Genevé -koulun järjestämisessä. Se toteutettiin jo 78. kerran.
Hankekeskuksen toiminta vakiintui toimintavuoden aikana. Sen tehtävänä on paneutua ammattiliittojen
strategioiden mukaisten hankkeiden hakemiseen ja koota voimia liittojen hanketoiminnan kehittämiseen.
Hankekeskuksen tehtävänä on suunnitella ja koordinoida hankehakemuksia erityisesti ESR-hakujen
osalta. Vuoden aikana päättyneitä hankkeita olivat Työelämän koulutusneuvojat, Osaava henkilöstö kotouttaa, Välineitä osaamisen kehittämiseen työpaikoilla sekä Suomea työssä. Edelleen jatkuva hanke oli
Oppimisvaikeudet työpaikoilla. Hankekeskus jätti ensimmäisen ESR-hankehakemuksen joulukuussa
2014.
Neuvonta- ja ohjauspalveluiden yksikön työn rakentaminen jatkui erityisesti ohjaukseen liittyvän viestinnän
ja ohjeistuksen sisällön kehittämisen osalta. Vuoden loppupuolella käynnistettiin tulossa olevaan VST-lakiin liittyen jäsen- ja opintojärjestöjä koskettavan, koulutuksen järjestämiseen liittyvän sopimusjärjestelmän
kehittäminen.
Opintojärjestöt ovat TSL:n strategian mukaan erityisen huomion kohteena. Opintojärjestö-strategia käynnistyi. Opintojärjestöt saivat kesällä pidetyssä TSL:n edustajiston kokouksessa omat edustajansa TSL:n
hallitukseen (3) ja edustajistoon (7). Opintojärjestöjen neuvottelupäivät järjestettiin jo kolmatta kertaa. Helsingin ja Turun opintojärjestöjä, jotka ovat liiton näkökulmasta hyvin merkittäviä koulutusten järjestäjiä, tavattiin säännöllisesti ajankohtaisten kysymysten käsittelyn merkeissä..
TSL oli aktiivisesti mukana sekä Työväenkirjallisuuden päivän, että Valkeakosken Työväen Musiikkitapahtuman järjestelyissä. Vuoden lopulla käynnistettiin hankkeet työväenlaulaja Reijo Frankin koko tuotannon
julkaisemiseksi viiden cd-levyn kokoelmana ja uusien laulujen festivaalin suunnittelemiseksi osaksi Työväen Musiikkitapahtumaa.
Toimintavuonna jatkettiin jäsenjärjestöihin kohdistuvaa liittokierrosta. TSL tapasi jäsenjärjestöjen puheenjohtajia sekä koulutus- ja järjestötoiminnasta vastaavia. Kierroksen tavoitteena on tuottaa tietoa, jotta TSL
voi vastata jäsenjärjestöjen koulutuksellisiin tarpeisiin mahdollisimman hyvin. TSL oli hyvin esillä Kiljavalla
11.-12. lokakuuta järjestetyssä SAK:n II luottamusmieskonferenssissa.
TSL koordinoi toista kertaa huhtikuussa Helsingin Arbiksella järjestettyä Suomen Sosiaalifoorumia. Tapahtuma oli menestys. Ruohonjuuritason kansalaisjärjestötoiminta kokoaa ison joukon toimijoita keskustelemaan mitä moninaisimmista asioista.
TSL:n järjestämän koulutuksen muokkaaminen yhä enemmän tarveperustaiseksi tilauskoulutukseksi jatkui. Itse kouluttamisesta siirryttiin yhä enemmän koulutuksen sisältöjen suunnitteluun, organisointiin ja
kouluttajaverkostojen rakentamiseen. Järjestöt lähidemokratia tukena –hanke, joka päättyi syksyllä 2014,
toi uusia aineksia TSL:n järjestökoulutuksen toteuttamiseen. Ruotsinkielinen koulutustoiminta toteutui yhteistyössä SAK:n kanssa.
Tietoyhteiskuntakoulutuksen osalta tietokoneen ajokorttikurssit olivat edelleen tärkeällä sijalla. OPH:n
myöntämällä opintosetelirahoituksella järjestettiin tietokoneen peruskäyttöä parantavia koulutuksia. Tablettien ja älypuhelinten räjähdysmäisesti lisääntyvä käyttö tuo omat haasteensa tietoyhteiskuntakoulutuksen
uudistamiseen. Digitalisoituminen ja verkon käyttö niin ammattiosastojen jokapäiväisessä toiminnassa
kuin verkko-opiskelussakin tuottaa yhä lisääntyviä tarpeita TSL:lle kehittää toimintaansa ja palveluitaan.
Keväällä otettiin käyttöön yhdessä SAK:n, JHL:n ja PAM:in kanssa uusi verkko-oppimisen ympäristö Liittokampus (Optima), joka korvasi vuodesta 2003 käytössä olleen aiemman ympäristön. Sähköisen koulutusja viestintämateriaalin tuottaminen lisääntyi video- ja valokuvausstudio ”Studio Femman” tiloissa. Työelämän verkko-opisto, jota TSL ylläpitää yhdessä SAK:n kanssa, lanseerasi uuden mobiilipelin työelämäkysymyksistä erityisesti peruskoulun yläasteella opiskeleville. Tiedonvirtaa -asiantuntijaseminaari järjestettiin jo
yhdeksännen kerran aiheenaan järjestöviestinnän uudistaminen.
Ammatillinen lisäkoulutus oli itse järjestetyssä koulutuksessa keskeisellä sijalla. Koulutukset toteutettiin
yhteistyössä eri jäsenjärjestöjen kanssa.
5
Yhteistyön edistäminen työväenliikkeen ja ay-liikkeen koulutuskentässä – opistojen ja opintokeskusten yhteistyönä – oli toimintavuonna tärkeällä sijalla. T-opistot ry käynnisti yhteisen kehittämishankkeen, jonka
aloittaneeseen koko T-opistoväelle suunnattuun koulutuspäivään 18. elokuuta TSL osallistui koko henkilöstönsä voimin. Hanke jatkuu monin eri muodoin vuoden 2015 loppuun asti. TSL osallistui tiiviisti myös
SAK:n ay-koulutuksen asiantuntijaryhmän työhön.
TSL:n koulutustoiminta lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna selvästi. Opintokeskuksen toteuttamien
kurssien tuntimäärät lisääntyivät 38 184 kurssitunnista 44 991 tuntiin. Ammatillisen lisäkoulutuksen
opiskelijatyövuosien määrä oli 42,3. Lisäksi TSL järjesti 85 106 opintokerhotuntia. Koulutuksellisesti vuosi
oli näiden tunnuslukujen perusteella erittäin onnistunut. Ongelman tulevaisuudelle muodostaa se, että
TSL:n oikeus järjestää ei-tutkintotavoitteista ammatillista lisäkoulutusta päättyy vuoden 2016 lopussa ja
tähän tilanteeseen valmistautuminen käynnistyi eri tavoin jo toimintavuoden 2014 aikana.
Vuosi 2014 oli myös työorganisaation, hallinnon ja tietojärjestelmien kehittämisen sekä henkilöstökoulutuksen vuosi. Työorganisaatiota vahvistettiin palkkaamalla suunnittelijat yhteiskunnalliseen koulutukseen
ja työelämäaiheiseen koulutukseen liittyen vuoden 2015 alusta. Johtoryhmä aloitti toimintansa laajennettuna huhtikuussa 2014. Liiton palkkarakenteen uudistamisen suunnittelu vietiin päätökseen. Taloushallintoa ja raportointia sekä toiminnan suunnittelua ja seurantaa kehitettiin koko vuoden ajan. Taloushallinnon
keskeiset tietojärjestelmät uusittiin syksyn aikana. Henkilöstön osaamiseen, hyvinvointiin ja jaksamiseen
kiinnitettiin huomiota ja kaikissa työtiloissa järjestettiin ergonomiatarkastus, jonka tulosten pohjalta työpisteitä parannettiin. Kehityskeskustelut järjestettiin kattavasti syksyn aikana. Yhteistyö työterveyshuollosta
vastaavan Diacorin kanssa oli tiivistä ja sitä kehitettiin entistä enemmän ennakoivaan suuntaan. Henkilöstöpäivät järjestettiin kolme kertaa – Kauniaisissa, Heimarissa ja Tampereella.
Tiedotustoiminta
Vuonna 2014 TSL näkyi aktiivisena toimijana Facebookissa. Kursseista ja tapahtumista on tiedotettu lisäksi omilla verkkosivuilla. Toiminnasta on tiedotettu myös tapahtuma- ja hankekohtaisesti erilaisilla tiedotteilla, nettisivuilla ja lehtimainoksilla. TSL:n uutiskirje on lähetetty tilaajille noin kerran kuussa.
Sisäisen vuorovaikutuksen päävälineenä toimi intranet, jota kutsutaan nimellä Tori. Lisäksi jokaisen kuukauden viimeisenä perjantaina on järjestetty perinteinen aamukahvi-info, joka on avoin myös opintojärjestöille. Opintojärjestökirje on toiminut yhtenä sisäisen tiedotuksen välineenä opintojärjestöjen suuntaan.
Yhteiskunnalliset kampanjat
Seminaarit ja keskustelutilaisuudet
Yhteiskunnallinen koulutus keskittyi alkuvuoden ajan pääsääntöisesti Eurooppa-aiheisiin tilaisuuksiin,
koska keväällä käytiin Euroopan parlamentin vaalit. Tässä työssä on isona apuna ollut Ulkoministeriötä
saatu valtionavustus kansalaisjärjestöjen Eurooppa-tiedottamiseen.
Koulutusten taustamateriaaliksi tuotettiin aineisto ”Kysymyksiä ja vastauksia Euroopan unionista”.
Aineisto tuotettiin siten, että kansalaisilta kyseltiin toreilla ja Facebookissa, millaiset Euroopan unioniin liittyvät kysymykset heitä vaivaavat. Näihin kysymyksiin pyrittiin sitten etsimään vastauksia. Taustamateriaalin kysymysten joukkoistaminen oli erinomainen keksintö, jonka avulla ihmisiä saatiin osallistettua erittäin
tehokkaasti. Tämä myös lisäsi aineiston kiinnostavuutta jo ennakkoon. 2100 kpl:n painos jaettiin pian loppuun, ja kyselyiden perusteella tarvetta olisi ollut suurempaankin painokseen. Aineisto julkaistiin myös
TSL:n kotisivuilla.
Euroopan unioniin liittyen järjestettiin 44 keskustelutilaisuutta ympäri Suomea, ja näihin tilaisuuksiin osallistui yhteensä 3616 ihmistä. Tilaisuuksia järjestettiin tavoitteen mukaisesti sekä suomeksi että ruotsiksi.
Tilaisuuksissa keskusteltiin Euroopan unionista monista eri näkökulmista, puhuttiin mm. eurokriisistä, kestävästä kehityksestä, työelämäkysymyksistä EU:ssa, Euroopan parlamentin roolista, kuluttajakysymyksistä EU:ssa sekä turvallisuuskysymyksistä.
Näiden tilaisuuksien lisäksi järjestettiin useita huippuseminaareja kansainvälisen politiikan aiheista. Talouspoliittisessa seminaarissa pohdittiin, miksi Yhdysvallat on toipunut kriisistä euroaluetta nopeammin.
Toisen näkökulman tarjosi seminaari, jonka aiheena oli pohjoismaisen mallin nykytila ja tulevaisuus sekä
hyvinvointivaltio globaalissa, muuttuvassa maailmassa. Eurovaalien jälkeen pidetyssä juhlaseminaarissa
6
käsiteltiin vasemmiston tilaa Euroopassa. Lisäksi järjestettiin useita seminaareja Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ja EU:n roolista turvallisuuskysymyksissä.
Kansainvälisen politiikan aiheiden lisäksi huippuseminaareja järjestettiin muistakin ajankohtaisista aiheista. Keväällä keskusteltiin aktiivisen investointipolitiikan merkityksestä hyvinvoinnin luomisessa. Toisessa kevään seminaarissa pohdittiin sitä, miten muutostarinoita voidaan hyödyntää kehitysyhteistyöhankkeiden tulosten arvioinnissa. Joulukuussa järjestettiin vielä eläkeseminaari, jossa pohdittiin eläkeläisten
aseman parantamista ja työssä jaksamista.
Vuoden aikana järjestettiin 28 tilaisuutta, joiden tavoitteena oli palkansaajien taloudellisen lukutaidon kasvattaminen. Lisäksi Euroopan talouteen liittyviä tilaisuuksia järjestettiin kymmenkunta. Talouspoliittisen
osaamisen kasvattamisessa apuna olivat myös julkaisut ”Taloutta työväelle” ja Kapitalismin sanakirja”.
Molempien kirjojen ympärillä järjestettiin lukuisia paikallisia keskustelutilaisuuksia. Palkansaajasäätiön
myöntämä tuki on ollut korvaamaton näiden koulutusten ja julkaisujen toteuttamisessa.
Näiden lisäksi järjestettiin 25 yhteiskunnallista osallisuutta lisäävää keskustelutilaisuutta. Näiden tilaisuuksien aiheet vaihtelivat laidasta laitaan. Aiheina oli mm. turvallinen ikääntyminen, lasten tulevaisuus, laadukkaan perusopetuksen turvaaminen, vuokra-asuntotilanne ja kaavoitus, kansansivistyksen tulevaisuus,
kirkon ja valtion yhteys sekä YK:n rooli ja tehtävät. Myös näitä tilaisuuksia järjestettiin ympäri Suomea,
sekä suomeksi että ruotsiksi. Tilaisuuksiin on saatu tukea Työväen opintorahastolta.
Yhteiskunnallisen koulutuksen tuki
Yhteiskunnallisen koulutuksen tukea on vuoden 2014 aikana kehitetty edelleen. Päämääränä on ollut, että
tukimuoto olisi niin läpinäkyvä ja ohjeistus niin selkeää, että vuoden 2015 alusta alkaen tuen myöntäminen
voidaan siirtää kokonaan ohjaus- ja neuvontapalveluyksikön hoidettavaksi. Tässä tavoitteessa onnistuttiin
suunnitellun aikataulun puitteissa.
Koulutusohjelmat
Poliittinen korkeakoulu Poliko jatkui myös vuoden 2014 aikana. Poliko 2 aloitettiin tammikuussa 2014.
Koulutusohjelmaa on kehitetty jatkuvasti osallistujien palautteen perusteella. Toisen vuosikurssin ohjelmaan on lisätty niin sanotun substanssiosaamisen lisäksi myös muita politiikan taitoja kehittävää koulutusta. Uutena ohjelmaan on tullut mm. vaikuttavan kirjoittamisen taitoa, neuvottelutaitoa, väittelyitä sekä
äänestäjän kohtaamisen opettelua. Kaikkia substanssikysymyksiä arvioidaan ajankohtaisten talous- ja hyvinvointipoliittisten vaikuttimien näkökulmasta yhteensä seitsemässä lähitapaamisessa. Tapaamisten lisäksi osallistujat tekevät välitehtäviä, suorittavat työharjoittelun ja tapaavat omaa mentoriaan. Kurssille
valittiin 24 osallistujaa 55 hakijan joukosta.
Youth Global Awareness Program YGAP järjestettiin vuonna 2014 jo kolmatta kertaa. Kurssin tavoitteena
on, että osallistujat oppivat ajattelemaan globaalilla ja solidaarisella tavalla. Kurssilla tutustutaan EteläAfrikan ja pohjoismaiden sosiaalisiin, poliittisiin ja ay-liikkeen kohtaamiin haasteisiin ja ratkaisuihin. Lisäksi
kurssilla luodaan hyviä verkostoja pohjoismaisten ammattiyhdistysaktiivien sekä Etelä-Afrikan ay-liikkeen
ja kansalaisyhteiskunnan kanssa. Kurssiin kuuluu esitapaaminen Suomessa, opintoja sähköisellä oppimisalustalla, kurssi ja 3 päivän työharjoittelu Etelä-Afrikassa sekä lopputyö. YGAP-kurssi pystyttiin toteuttamaan Folke Bernadotte muistosäätiön tuella. Kurssille osallistui 5 suomalaista nuorta.
Vuoden 2014 aikana käynnistettiin aivan uudenlaisen koulutusohjelman suunnittelutyö. Tarkoituksena on
toteuttaa vuoden 2015 aikana koulutusohjelma, jossa paneudutaan syvällisemmin yhteen valittuun teemaan. Suunnittelussa päädyttiin valitsemaan ensi vuodelle teemaksi koulutuspolitiikka.
Työkokoukset
Elokuussa 2014 TSL toteutti jäsenjärjestönsä SDP:n kanssa suuren koulutustilaisuuden, jonka nimeksi
kehittyi Työkokous. Työkokous järjestettiin kokonaan osallistavia menetelmiä hyödyntäen. Osallistujat olivat erittäin tyytyväisiä, ja konsepti lähtikin leviämään ympäri Suomea järjestetyissä pienemmissä työkokouksissa. Osallistavia menetelmiä tullaan hyödyntämään myös jatkossa yhteisissä isoissa koulutustilaisuuksissa.
7
Aikamerkki
Syyskuussa 2014 TSL herätti henkiin maineikkaan Aikamerkki- julkaisun, tällä kertaa verkkojulkaisuna.
Aikamerkki on moderni verkkojulkaisu, joka tehdään kunnianhimoisin journalistisin kriteerein. Teknisesti
Aikamerkki toteutetaan siten, että sitä voi lukea tietokoneen lisäksi älypuhelimella ja tabletilla. Aikamerkki
on yhteiskunnallinen verkkojulkaisu ja tarina-arkisto, joka päivittyy verkossa reaaliajassa. Se ei ole uutislehti.
Aikamerkin keskeinen tehtävä on kuluttajien talouden ja kuluttamisen lukutaidon lisääminen. Tarinallisuus
palvelee myös kuluttajien vertaiskokemusten kautta tehtävää valistustyötä ja palvelee näin osuuskuntatoiminnalle ominaista yhteishengen luomista.
Kaikissa aihepiireissä mahdollisia sisältötyyppejä ovat esimerkiksi videoinsertti, artikkeli, kuva, artikkelin ja
videon yhdistelmä, henkilökuva, reportaasi/tarina, podcast, blogi tai videoblogi.
Aikamerkki on jo lyhyessä ajassa tavoittanut laajan lukijakunnan, ja sitä jaetaan jonkin verran myös sosiaalisessa mediassa.
Yhteiskunnalliset julkaisut
Vuonna 2014 TSL julkaisi 6 yhteiskunnallista teosta. Kaikki julkaisut tehtiin yhteistyössä Into-kustannuksen kanssa.
Kapitalismin sanakirja kertoo sana kerrallaan, mitä kapitalismi on. Mistä käsitteet ovat peräisin, mitä ne
tarkoittavat, ja miten voisi ajatella toisin? Teosta voi lukea niin tietosanakirjana, oppikirjana kuin pamflettinakin.
Vasemmiston tulevaisuus kertoo suomalaisen sosialidemokratian tarinan ja analysoi nykyhetkeä ja tulevaisuutta. Missä on suomalaisen työn tulevaisuus? Miten suomalaisten sivistystä, hoivaa ja koulutusta parannetaan jatkossa? Miten oikeudenmukaisuutta voidaan lisätä sosiaalipolitiikalla? Kirja on nimekkäiden
kirjoittajien yhteistyön tulos.
Päätön -kokoelman 22 novellia valittiin Työ ja työttömyys -kirjoituskilpailun parhaimmistosta. Tuloksena on
kiehtova läpileikkaus aikamme työelämästä. Kirjassa aikamme yhteiskuntaa ja sen työelämää ravistelevia
voimia nimitetään railakkaasti: uusliberaali talousjuna, pudotuspelinaamiaiset, ylikansallinen raatokapitalismi, elintasokilpailut.
Lukemisen hulluus -kokoelman esseet nostavat valokeilaan ilmiöitä aikamme kulttuurivirrasta. Esseiden
rekisteri on laaja Shakespearesta Saarikoskeen, Capasta Cuernicaan, Mannerheimista Obamaan, oopperasta jazziin ja punkista Bachiin.
Eräs avioliitto ja muita kadonneita juttuja sisältää 29 Pentti Haanpään kertomusta, jotka eivät syystä tai
toisesta ole koskaan päätyneet Haanpään aikaisempiin teoskokoelmiin. Näissä riemukkaissa jutuissa
Haanpää käsittelee mm. ahneutta, työttömyyttä ja petollisuutta.
Yrjö Kallisen elämä ja totuus -kirjasta julkaistiin pokkariversio. Kallinen oli osuustoimintamies ja TSL:n pitkäaikainen puheenjohtaja. Kallisen mielipiteet ovat nyt ajankohtaisempia kuin koskaan.
Kansainvälinen toiminta
TSL on osa kansainvälistä työväenliikkeen verkostoa. Vuonna 2014 TSL on toiminut IFWEA:n aktiivisena
jäsenjärjestönä ja sen hallituksessa. Keskeisin yhteistyön muoto on ollut YGAP-kurssi.
Eurooppalainen yhteistyöjärjestömme on Solidar, joka toimii linkkinä sisarjärjestöihimme Euroopassa. Solidarissa TSL on ollut aktiivinen erityisesti aikuiskasvatukseen ja elinikäiseen oppimiseen liittyvissä tilaisuuksissa.
Pohjoismaista yhteistyötä toteutetaan ABF Nordenissa pohjoismaisten työväen koulutusorganisaatioiden
kesken. Pohjoismaisena yhteistyönä toteutetaan mm. Genevekoulu ja nyt suunnitteilla oleva Nordenskola.
8
Vuonna 2014 toteutui 78. Genevekoulun kurssi. Kurssille osallistui 34 osallistujaa. Suomesta osallistujia
oli kuusi. Genevessä, ILO:n vuosittaisen työkonferenssin yhteydessä Genevekoulun opiskelijaryhmät seurasivat komiteoiden työskentelyä ja tekivät havaintojensa pohjalta projektityönsä komiteoiden aiheista 1)
Pakkotyö ja sen eri muodot 2000-luvulla (yleissopimus no 29 vuodelta 1930) 2) Epävirallisesta taloudesta
viralliseen talouteen: lainsäädännön ulottumattomissa oleva työ ja työntekijöiden oikeudet 3) Kestävä työllisyys ja 4) applikaatiokomitea. Applikaatiokomitea valitsee vuosittain listalleen 25 maata, joiden yleissopimusrikkomuksia komitea käsittelee. Viimeisen kolmen vuoden ajan applikaatiokomitean työtä on kuitenkin
häirinnyt kiista lakko-oikeudesta (no 87 yleissopimus järjestäytymisoikeudesta ja yhdistymisvapaudesta).
Kiistan käsittely työkonferenssin aikana kiinnosti vuonna 2014 kahta projektiryhmää.
Hankekeskus
Hankekeskuksen tehtävä on paneutua ammattiliittojen strategioiden mukaisten hankkeiden hakemiseen
niin, että hankkeita käytetään ay-liikkeen parissa entistä paremmin kehittämisen työkaluna. Hankekeskus
on työkalu siihen, että uuden idean saaja ei tarvitse jäädä ideansa kanssa yksin. Hankekeskuksen toivotaan tuovan sellaisen tilanteen, jossa ideoita kehitellään kehittämis- ja projektisuunnitelmiksi, ja sopivan
rahoituskanavan avauduttua haetaan rahoitusta todellisiin, olemassa oleviin tarpeisiin. Hankehakemuksia
lähdetään suunnittelemaan aina sisällöt ja strategiset painopisteet edellä. Näin synnytetään ammattiliittojen strategioiden mukaisia projekteja, jotka ovat tarpeiden mukaisia.
Hankekeskuksen ohjausryhmä
Hankekeskuksen ensimmäisen toimintavuoden aikana ohjausryhmä kokoontui viisi kertaa. Ohjausryhmä
on vuoden kuluessa nimennyt hankekohtaisia työryhmiä valmistelemaan eri hankehakemuksia. Hankesuunnitelmia valmistettiin aiheissa ”Yhteiskuntatakuu kuuluu kaikille”, ”Uudistuva yhteistoiminta”, ”Ulkomaalaisten työntekijöiden neuvontapalvelu”, ”Työtä! – Jobs for People!”.
Uuden ohjelmakauden ensimmäinen alueellinen ESR-hankehaku päättyi syyskuun alussa 2014. Ensimmäinen valtakunnallinen ESR-hankehaku päättyi joulukuussa 2014. Hankekeskus jätti joulukuussa valtakunnalliseen ESR-hankehakuun OKM:n hallinnoiman ESR:n toimintalinja 4:n Taito-ohjelmaan kuuluvan
hankehakemuksen Osaava työntekijä digitalisoituvassa työelämässä. Hakemus sai kielteisen rahoituspäätöksen. Hakemuksesta puuttui tarpeeksi vahva yhteys työelämässä ja koulutuksessa vaadittaviin perustaitoihin.
Toteutuneet hankkeet
Työelämän koulutusneuvojat
Euroopan sosiaalirahaston viime ohjelmakauden 2007–2013 rahoittama hanke päättyi 30.4.2014. Hanke
kesti neljä vuotta.
Koulutusneuvojatoiminnan vakiinnuttamiseksi kehitettiin toteuttamiseen osallistuneiden ammattiliittojen
kanssa toimintamalli, jonka pohjalta projektin jälkeen työelämän koulutusneuvoja -toimintaa viedään
eteenpäin. Suunnitelmassa on pohdittu tehtävät ja työnjako SAK:lle, TSL:lle, TE-opistoille, ammattiliitoille
ja -osastoille. Tehtäviä ovat koulutusneuvojaverkoston ylläpito, koulutus, resursointi ja toiminnan kehittäminen.
Hanke julkaisi Osaamisen kehittämisen käsikirjan, johon kerättiin tiiviiseen pakettiin keskeiset tiedot aikuisten koulutusmahdollisuuksista ja osaamisen kehittämisestä työpaikoilla. Käsikirja sai hyvän vastaanoton ja sitä on levitetty laajalti ay-kenttään. Painosmäärä oli 10 000 kpl. Julkaisu on luettavissa myös Työelämän verkko-opistossa.
Hankkeen viimeinen ohjausryhmän kokous pidettiin 20.5.2014. Kokouksessa rahoittajan (TEM) edustaja
toi esille, että hankkeessa on ollut hyvin osallistujia ja koulutukset ovat toteutuneet hyvin, mutta työnantajien mukanaolo toiminnassa on jatkossa suotavaa. Tämä on rahoittajan näkökulmasta ollut hyvä ja tärkeä
hanke.
9
SAK:n koolle kutsuma ohjausryhmä jatkaa toimintaansa projektin jälkeen. Sen tarkoitus on luoda toiminnalle suuntaviivat, seurata, kehittää ja resursoida toimintaa sekä tukea paikallisia opinverkkoja.
Hankkeen rahoituspäätös oli 738 1000 €, joka ylittyi vain 2.300 eurolla. Omarahoitus ja erikseen raportoitavat kustannukset toteutuivat suunnitelman mukaisesti.
Työelämän koulutusneuvojatoiminta hankkeen jälkeen
Työelämän koulutusneuvojatoimintaa juurrutettiin hankkeen jälkeen osaksi TSL:n perustehtävää. TSL
suunnitteli työelämän koulutusneuvoja -koulutuksiin uuden kolme lähipäivää ja itsenäisiä etätehtäviä sisältävän koulutusohjelman, joka sisällöltään vastaa hankkeen aikaisia valmennuksia ja on laajuudeltaan
neljä opintopistettä. Vuodelle 2014 suunnitellut koulutusneuvojakoulutukset jäivät toteuttamatta, sillä osallistujia ei ollut tarpeeksi. Tästä syystä koulutusneuvojatoiminnasta tiedottamiseen panostettiin vahvasti
mm. osallistumalla SAK:n aluepäiville. SAK-päivillä 13.9. Kouvolassa, 4.-5.10. Joensuussa, 27.10. Härmässä ja 11.–12.11.2014 Kittilässä markkinoitiin osallistujille vuoden 2015 työelämän koulutusneuvoja –
koulutuksia ja jaettiin Osaamisen kehittäminen työpaikalla -käsikirjaa (2014).
SAK:n luottamusmieskonferenssissa 11.10.2014 Kiljavan opistolla Työelämän koulutusneuvoja -toimintaa
esiteltiin toiminnallisella ”Pysäkillä”, jossa konferenssin osallistujat saattoivat pysähtyä tutustumaan työelämän koulutusneuvoja -toimintaan, saivat tietoa ja materiaaleja. Tiedottamisen vahvistamiseksi luotiin Työelämän koulutusneuvojat facebook-sivu, jossa jaetaan informaatiota osaamisen kehittämiseen liittyvistä
asioista ja työelämän koulutusneuvojatoiminnasta.
Syksyllä järjestettiin kolme Osaamisen kehittämisen ajankohtaispäivää. Ajankohtaispäivät on tarkoitettu
koulutusneuvojille, luottamusmiehille, ammattiosastojen ja -yhdistysten puheenjohtajille, opintoasioiden
hoitajille ja opintosihteereille, koulutuksen järjestäjille, opoille, ammattiliittojen aluetyöntekijöille sekä näyttötutkintotoimikuntien jäsenille. Päivät järjestettiin 18.10. Tampereella, 15.11. Kuopiossa ja 29.11 Oulussa.
Yhteensä ajankohtaispäiviin osallistui 50 osallistujaa.
Elokuussa järjestettiin Tampereella yhdessä pirkanmaalaisten koulutusneuvojien kanssa koulutusneuvojille ja luottamusmiehille suunnattu verkostoitumistilaisuus. Tilaisuuteen osallistui n. 30 ay-aktiivia. KSL:n
kanssa käynnistettiin koulutusneuvojatoimintaan liittyvä yhteistyö, jonka tuloksena KSL tuotti muutosturvaaihetta ja muuta koulutusneuvojien toimintaa tukevan verkko-opintoaineiston: Polkuja työelämän muutostilanteisiin. Koulutusneuvojien lisäkoulutustarpeita kartoitettiin sähköisellä kyselyllä.
Suomea työssä
Suomea työssä oli Hämeen ELY-keskuksen rahoittama ESR-hanke 1.2.2013 – 31.12.2014, joka toteutettiin yhdessä PAM:n ja JHL:n kanssa. Hankkeen tavoite oli kehittää suomen kielen opiskelun mallia, joka
tukee maahanmuuttajien työllistymistä sekä Suomen työelämätaitojen oppimista. Kursseilla opittiin kielen
lisäksi työelämän pelisääntöjä ja osallistujia aktivoitiin mukaan ammattiyhdistystoimintaan. Vuonna 2014
päättyivät projektin neljä suomen kielen ja työelämätiedon kurssia. Kunkin kurssin lähituntien määrä oli 64
tuntia. Osallistujia oli yhteensä 88 henkilöä. Lisäksi hankkeessa toteutettiin ammattiyhdistystoimijoille monikulttuurisuuskoulutuksia, joihin osallistui yhteensä 19 PAM:n ja JHL:n luottamushenkilöä tai toimitsijaa.
Hankkeen päätösseminaari pidettiin 27.10.2014 JHL-opistolla Helsingissä. Aamupäivä oli erityisesti S2asiantuntijoille suunnattu pienempi tilaisuus, ja iltapäivän tilaisuus on suunnattu heidän lisäkseen työmarkkinaosapuolille ja työvoimahallinnon edustajille. Osallistujia seminaaripäivässä oli yhteensä 55.
Hankkeessa valmistettiin verkko-oppimateriaali Suomea työssä Työelämän verkko-opistoon. Kurssi on
tarkoitettu omaehtoiseen työkielen opiskeluun, ja se on kaikille avoin ja ilmainen verkkomateriaali.
Osaava henkilöstö kotouttaa
Osaava henkilöstö kotouttaa oli Sisäministeriön alaisen Kotouttamirahaston rahoittama hanke 1.1.2013 –
31.6.2014. Hankkeen tavoite oli julkisen sektorin sosiaali- ja terveysalan työyhteisöjen kulttuurien välisen
tietoisuuden ja osaamisen kehittyminen, kulttuurien välisen osaamisen arvioinnin kehittäminen sekä
kulttuurien välisen osaamisen levittäminen kaupunkien ja ammattiliittojen kesken ja verkoston
10
kehittäminen. Hanke toteutettiin yhdessä Hämeenlinnan ja Lahden kaupunkien sekä ammattiliittojen
TEHY, SuPer ja JHL kanssa.
Hankkeessa järjestetiin kulttuurien välisen osaamisen valmennusta kolmessa työyhteisössä ja kokeiltiin
osaamisen arviointia terveydenhuoltoalan työpaikoilla Hämeenlinnassa ja Lahdessa. Hanke osallistui
myös Hämeenlinnan kaupungin julkaiseman maahanmuuttajille suunnatun terveydenhuollon
palveluoppaan tekemiseen. 8.5.2014 järjestettiin toiminnallinen työpajapäivä Hämeenlinnassa. Päivään
osallistui 56 henkilöä. Työpajat 2013 ja 2014 saivat hyvää palautetta ja niissä syntyi ja vahvistui
verkostoja, joiden uskomme jäävän elämään.
Välineitä osaamisen kehittämiseen työpaikoilla
Välineitä osaamisen kehittämiseen työpaikoilla -hanke toteutettiin ESR:n lump sum – kertakorvaushankkeena 1.2. - 31.12.2014. Hankkeen tavoitteena oli selvittää, miten yhteistoimintalain mukaista osaamisen
kehittämisen toimintamallia on työpaikoilla lähdetty toteuttamaan. Lisäksi selvitettiin, miten hyviä käytäntöjä työpaikoilla kehitetään ja miten eri koulutusmahdollisuuksia hyödynnetään. Selvitys toteutettiin sähköisenä kyselynä Uudenmaan, Kymenlaakson, Kanta-Hämeen ja Varsinais-Suomen alueilla keväällä 2014.
Asiantuntemustaan hanketyöryhmään toivat liiton toimitsijat Suomen elintarviketyöläisten liitosta, Paperiliitosta, Julkisten ja hyvinvointialojen liitosta, Palvelualojen liitosta, Metalliliitosta, Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitosta ja Teollisuusalojen ammattiliitosta.
Selvityksen tulokset arvioi Kuntoutussäätiö, ja arviointiraportin pohjalta hanke julkaisi tuloksista tiivistelmän. Julkaisua painettiin 5000 kpl:tta, ja se jaettiin valtakunnallisella jakelulla ammattiliitoissa ja TSL:ssa.
Julkaisu on luettavissa myös Työelämän verkko-opistossa.
Oppimisvaikeudet työpaikoilla
Vuonna 2013 aloitettu Nordplus Aikuiskoulutus -hanke toteutti keväällä 2014 kartoituksen, jonka tavoitteena oli selvittää, tunnistetaanko työpaikoilla työntekijöiden oppimisvaikeuksia, ja jos tunnistetaan, miten
työntekijöitä tuetaan näissä. Kyselykartoitus toteutettiin kaikissa hankkeen partnerimaissa. Kyselyn toteutti
Kuntoutussäätiö. Tulokset ja raportti ovat nähtävillä TSL:n kotisivuilla. Hanke päättyy maaliskuussa 2015.
Suomen Sosiaalifoorumi 2014
TSL toimi Suomen sosiaalifoorumi 2014 hankkeen tili- ja vastuujärjestönä. Hanke toteutettiin Ulkoasiainministeriön Viestintä- ja kehityskasvatushankkeena. Suomen sosiaalifoorumin 2014 (SSF 2014) teema oli
”Toisenlainen maailma on mahdollinen – Valitse vastuu!”. Teemaan päädyttiin syksyllä alkaneen prosessin tuloksena ja mukailee seuraavan Maailman sosiaalifoorumin teemaa ”Another world is possible”, joka
on toiminut ns. iskulauseena Maailman sosiaalifoorumi –prosessin liikkeelle lähdöstä asti (2001).
SSF 2014-tapahtuma järjestettiin 26.–27.4.2014 Helsingin ruotsinkielisellä työväenopistolla Arbiksella.
SSF 2014 koostui 60 osatapahtumasta, jotka olivat työpajoja, seminaareja ja elokuvaesityksiä. Foorumin
sisältöjen tuottamiseen osallistui 123 kansalaisjärjestöä. Sosiaalifoorumin osatapahtumiin osallistui viikonlopun aikana noin 1500 ihmistä. TSL vastasi tapahtuman kokonaiskoordinoinnista. Vuoden lopulla TSL on
perehdyttänyt SSF2015 hankkeen toteuttajia käytännön asioissa.
2 KOULUTUSTOIMINTA
2.1
Koulutus ja kehittämistoiminta vastaamaan tarpeeseen
Tarjontaperusteista koulutusta on muutettu asteittain tarveperusteiseksi tilauskoulutukseksi. Se on tarkoittanut parempaa yhteistä tekemistä TSL:n jäsenjärjestöjen kanssa. Tavoitteena on ollut, että koulutusorganisaationa TSL tunnistaisi paremmin jäsenjärjestöjen koulutustarpeita. Itse kouluttamisesta on siirrytty
enemmän koulutuksen sisältöjen suunnitteluun, organisointiin ja kouluttajaverkoston hyödyntämiseen.
TSL:n keskeistä osaamista ovat ay-toiminta, työhyvinvointi, järjestötyö, yhteiskunnallinen toiminta ja tietoyhteiskuntataidot.
11
Vuoden 2014 keväällä jatkettiin 2013 syksyllä aloitettua liittoneuvottelukierrosta, jolla tarkoitetaan kahdenkeskisiä koulutusneuvotteluja jäsenjärjestöjen kanssa. Näiden neuvottelujen pohjalta TSL:n koulutus- ja
palvelutarjontaa on kehitetty vastaamaan entistä paremmin jäsenjärjestöjemme tarpeeseen. Kokemukset
liittoneuvotteluista ovat olleet erittäin rohkaisevia ja kierrosta on jatkettu syksyllä 2014 niiltä osin kuin kevään kierrokselta on jäänyt tarkennettavaa. Liittoneuvottelujen tulosten toimeenpanon seurantaa varten on
kehitetty erityinen seurantalomake, josta näkyvät sovitut asiat, niiden käytäntöön panon aikataulutus ja
toteutusten vastuuhenkilöt.
TSL:n koulutustoiminnan ydintä ovat olleet opintokerhot, omat ja kanssajärjestäjien kurssit, ammatillinen
lisäkoulutus ja yhteiskunnallinen koulutus. Kurssi- ja kerhotukien osalta sähköistä asiointijärjestelmää on
kehitetty käyttäjäystävällisemmäksi ja jäsenjärjestöille on mahdollistettu tapahtumahallinnan käyttö suoraan ilman välikäsiä. Tämä on edellyttänyt jäsenjärjestöjen toimijoiden koulutusta järjestelmän käyttöön.
Ammatillisessa lisäkoulutuksessa tietotekniikkakoulutusten lisäksi on panostettu jäsenjärjestöjen alueellisten koulutusten järjestämiseen. Alueelliset koulutukset on toteutettu pääsääntöisesti yhteistyössä jäsenjärjestöjen kanssa.
Vapaan sivistystyön kentällä tulevaisuus näyttää yhä tiivistyvältä yhteistyöltä erityisesti T-opistojen
kanssa. TSL onkin lisännyt yhteistyötä T-Opistojen, erityisesti JHL:n kaupunkiopiston ja Kiljavan Opiston
kanssa. Yhteistoimintaa on kehitetty mm. T-Opistojen yhteisessä laadun kehittämishankkeessa järjestetyissä tapaamisissa ja kehittämistyöpajoissa. Lisäksi koulutusyhteistyö opintokeskusten kesken on tiivistynyt mm. 2104 syksyllä päättyneen yhteisen Järjestöt lähidemokratia -hankkeen myötä.
2.2
Työelämä- ja järjestökoulutus
Työelämä- ja järjestökoulutuksen tarkoituksena on yhteistyössä jäsenjärjestöjen kanssa tukea osallistujien
työhyvinvointia ja kehittää työssä ja järjestöelämässä tarvittavia yhteistyötaitoja, esiintymistaitoja, viestintätaitoja ja monikulttuurisia taitoja. Tarkoitus on auttaa jäsenjärjestöjen toimijoita toteuttamaan koulutuksia ja
kouluttautumaan osallisuuteen yhteiskunnassa, toimimiseen järjestöissä ja rohkaista monipuoliseen itsensä ja yhteisöjensä kehittämiseen. Tavoitteena on aikaansaada oppimista, kehittymistä, osallistumista
yhteiskunnassa sekä kehittää jäsenjärjestöjen jäsenten yleisiä työelämätaitoja.
Koulutusyhteistyö jäsenjärjestöjen kanssa
Työelämä- ja järjestökoulutus liittyy TSL:n näkökulmasta jäsenliittojen paikallisiin tarpeisiin. Verkkoasiointi
osana ammattiosaston toimintaa ja verkko-opiskelun hyötykäyttö kaikessa oppimisessa liittyy TSL:n - vahvistaminen paikallisella ja alueellisella tasolla. Tästä syystä TSL on käyttänyt yhdessä jäsenjärjestöjensä
kanssa lisääntyvässä määrin esim. ammatillisen lisäkoulutuksen resursseja näihin koulutuksiin.
Tavoitteena on ollut siirtyä itse kouluttamisesta enemmän koulutusten suunnitteluun, organisointiin ja kouluttajaverkoston hyödyntämiseen. Tähän tavoitteeseen on osittain päästy käyttämällä sekä työelämä- että
tietotekniikkakoulutuksessa tuntiopettajia.
Ammatillinen lisäkoulutus
Ammatillista lisäkoulutusta toteutettiin TSL:n oman – tietotekniikkaan painottuvan – koulutustoiminnan lisäksi yhteistyössä jäsenjärjestöjen kanssa. Ammatillisen lisäkoulutuksen oppilastyövuosimäärä vuonna
2014 oli 42,3.
Kaikille avoimet TSL-kurssit
TSL-opintokeskuksen valtakunnallinen kurssikalenteri vuonna 2014 oli työelämäkoulutusten osalta aiempaan verrattuna tarkoituksella suppea. Viikonloppukursseja ympäri maata toteutettiin 11. Ammattiliittojen
tukemille kursseille osallistui yhteensä 215 jäsentä:
 Järjestöjohtaminen (Oulussa 7 osallistujaa ja 13 Ikaalisissa)
 Eläkkeelle siirtymisen valmennus (67 osallistujaa Hämeenlinnassa)
 Aikaa itselle – omat valinnat hyvinvointiin (18 osallistujaa Helsingissä)
 Työhyvinvoinnin jäljillä (Kuopiossa 19 osallistujaa ja Ikaalisissa 16)
12




Pipo kiristää – vai kiristääkö? (Pietarsaaressa 15 osallistujaa ja Oulussa 13)
Valmistaudu ja vakuuta – esiintymistaidon kurssi (Kuopiossa 14 osallistujaa ja Jyväskylässä 13)
Irti jännityksestä – esiintymistaidon kurssi (20 osallistujaa Ikaalisissa)
Kirjoittamisen taito -verkkokurssi.
Ruotsinkielinen koulutustoiminta
SAK:n kanssa on tiivistetty yhteistyötä ammattiliittojen ruotsinkielisille jäsenille tarjottavan koulutuksen
suunnittelussa. Vuodelle 2015 suunniteltavat ja toteutettavat koulutukset vastaavat SAK:n ruotsinkielisen
sihteeristön esiintuomiin tarpeisiin. TSL:n ja SAK:n yhteisellä tekemisellä on pyritty välttämään päällekkäistä koulutustarjontaa ja työtä. TSL:n roolina yhteistyössä on ollut erityisesti koulutusten pedagogisessa
suunnittelussa tukeminen sekä koulutusten käytännön järjestelyiden hoitaminen ja koulutusten hallinnointi.
Tilauskurssit
Jäsenjärjestöille, lähinnä ammattiliitoille ja niiden osastoille suunniteltiin ja toteutettiin useita räätälöityjä
työelämän muutoksiin, työhyvinvointiin, luottamushenkilöiden jaksamiseen, työyhteisötaitoihin, monikulttuuriseen työelämään ja esiintymistaitoihin liittyviä 1-2 pv koulutuksia, mm otsikolla:
 Ristiriitojen hallinnasta toimivaksi työyhteisöksi
 Voimavaroja työelämän muutoskaruselliin
 Monikulttuurisuus työelämässä
 Jaksamisen avaimet – voimavaroja työhön
 Luottamushenkilön oma jaksaminen ja kehittyminen edunvalvojana
 Irti jännityksestä – eväitä esiintymiskynnyksen ylittämiseen ja muita esiintymistaitokoulutuksia
 Työnhakukoulutus
AKT:lle toteutettiin tilauskoulutuksena moniosainen hallinnon ja järjestöjohtamisen koulutuskokonaisuus,
jossa kohderyhmänä oli AKT:n työvaliokunnan, hallituksen ja valtuuston jäsenet. SAK:n kanssa toteutettiin
useampiosainen paikallista järjestötoimintaa vireyttävä Uudet tuulet koulutuskokonaisuus. Jonkin verran
on toteutettu järjestötoimintaan liittyviä tilauskoulutuksia myös paikallisille yhdistyksille.
Syksyllä käynnistettiin yhteistyön valmistelu Kuluttajaliiton kanssa. Tarkoituksena on, että TSL tuottaa Kuluttajaliitolle koulutustoimintaa tukevia palveluita. Yhteistyön muotoja ja toteutusta konkretisoidaan vuoden
2015 aikana.
2.3
Tietoyhteiskuntakoulutus
Tietoyhteiskunnassa tapahtuva voimakas digitaalinen konvergenssi ja nuorempien sukupolvien tulo työelämään aiheuttavat jonkin asteisen murrosvaiheen tietoyhteiskuntakoulutuksessa. Tietotekniikan peruskoulutuksen kysynnässä on näkynyt kausi- ja paikkakuntakohtaista vaihtelua. TSL:n tietokoneluokissa
Helsingissä, Turussa, Tampereella, Mikkelissä ja Lappeenrannassa järjestettiin edelleen kaikille avoimia
tietokoneen korttikoulutuksia ja erilaisia opintoseteleillä tuettavia tietokoneen peruskäyttötaitoja parantavia
täsmäkursseja. Jonkinlaisena kysyntäpiikkinä ovat näkyneet tablettitietokoneen käyttökurssit.
Vaikka omaehtoiseen koulutukseen hakeutuminen on vähentynyt, tietotekniikan peruskoulutukselle on
edelleen kova tarve. Tätä käsitystä tukevat monet tutkimukset ja TSL:n järjestämien opintosetelikurssien
kasvava kysyntä. Opintosetelikurssien kohderyhminä ovat olleet maahanmuuttajat, työttömät, alhaisen
pohjakoulutuksen omaavat, oppimisvaikeuksia kokevat, peruskoulun päättäneet nuoret ja senioriväestö.
Lisäksi jäsenjärjestöistä on tullut toiveita järjestää tilauksesta jäsenistölle tietotekniikan peruskoulutusta.
Luokkien kurssitarjontaa on monipuolistettu jäsenjärjestöjen henkilöstölle ja aktiiveille suunnatuilla räätälöidyillä tilauskoulutuksilla, joiden aiheita ovat olleet mm. toimisto-ohjelmat työelämässä ja järjestötyössä,
verkkoviestintä, sosiaalinen media, video, valokuvaus ja kuvankäsittely. Luokkapaikkakunnilla on tiivistetty
yhteistyötä TSL:n opintojärjestöjen ja jäsenjärjestöjen paikallisten yhdistysten kanssa
Yksi tietoyhteiskuntakoulutuksen painopiste on liittynyt yhteistyöhön Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL:n
kanssa. Ikääntyvän väestön tietotyötaitojen kehittäminen on osa selviytymistä yhä tietoteknistyvässä yhteiskunnassa. Digitaalinen syrjäytymisuhka on yhä todellisempi erityisesti vanhemman väestön osalta palveluiden karatessa verkkoon. TSL:n tehtävänä on edelleen panostaa kaikkien tietoyhteiskuntaan. Tähän
haasteeseen TSL on vastannut järjestämällä ikääntyville suunnattuja tietotekniikkakoulutuksia yhdessä
13
EKL:n kanssa. Lisäksi TSL on ollut mukana isolla panoksella tekemässä EKL:n kanssa hankehakemusta
Raha-automaattiyhdistykselle. Verkosta virtaa -hanke sai myönteisen rahoituspäätöksen joulukuussa
2014. Se toteutetaan kolmivuotisena 2015 – 2017. TSL vastaa hankkeeseen kuuluvista tietotekniikkakoulutuksista ja hankkeen verkkopaleluiden rakentamisesta sekä ylläpidosta.
Tiedon virtaa -seminaari
Tiedon virtaa -seminaari järjestettiin 9. kerran. Tällä kerralla teemana oli järjestöviestinnän kehittäminen
vastamaan tämän ajan haasteisiin. Alaotsikkona oli ”Pyyhitään pölyt järjestöviestinnästä”. Esiintyjät olivat
viestinnän kovia ammattilaisia: Mari Kokko viestintätoimisto Ellun kanoista, Anne Kallioinen Tarinakoneesta ja Tero Leponiemi PAMista. Esitykset aiheuttivat vilkasta keskustelua itse tapahtumassa ja palautteiden perusteella myös herättivät aivan konkreettisiin uusin viestintätoimiin seminaarin jälkeen. Seminaariin osallistui noin 50 jäsenjärjestöjemme ja yhteistyöverkostojemme koulutuksen ja viestinnän ammattilaista sekä järjestöaktiivia.
@ammattiosasto -pilottihanke
TSL toteutti yhdessä Palvelualojen ammattiliitto PAMin kanssa koko vuoden kestäneen @-ammattiosasto
pilottihankkeen. Hankkeessa kehitettiin kahden valtakunnallisen ammattiosaston johtokuntien verkko-osallistumista ja tietotyötaitojen hyödyntämistä osana ammattiosaston toimintaa. Tavoitteena oli viedä laajalla
maantieteellisellä alueella toimivien ammattiosastojen hallitusten tai johtokuntien sisäinen viestintä, kokousten valmistelu, itse kokoukset ja arkistointi verkkoon. Erityisesti Apteekkialan ammattiosaston kanssa
hanke onnistui erinomaisesti. Osaston johtokunnan kokoukset paria lähitapaamista lukuun ottamatta toteutettiin etäkokousohjelmalla. Ammattiosasto säästi runsaasti sekä aikaa että rahaa tällä mallilla. Kokemus oli erittäin kannustava. Tätä koulutus- ja toimintamallia kehitetään edelleen ja tarjotaan kaikille jäsenjärjestöille.
2.4
Studio Femma, mediakoulutus ja -tuotanto
Studio Femma on koulutustila ja video- ja valokuvausstudio. Studion videotuotanto lähti käyntiin mm. EUvaaliehdokkaiden vaalivideoiden tuotannolla. Studiossa tehtiin myös yksi tv-mainos. Lisäksi studiossa tuotettiin SAK:lle osaamisen kehittämisestä opetusvideo ja Tapio Bergholmin kolme asiantuntijaluentoa luottamusmiestehtävän kehittymisestä. Bergholmin luennot kuvattiin Tampereella Työväen museo Werstaassa.
Studio Femman kärkituote on valokuvauslinja, joka kestää yhden lukuvuoden (syksy + kevät). Opiskelua
on kahtena iltana viikossa, minkä lisäksi on omaehtoisa projekteja ja etätehtäviä. Keväällä päättynyt valokuvauslinja järjesti lopputyönäyttelynsä ”Ihmisen kaupunki” Helsingin Kaapelitehtaalla Jukka Male -museossa. Syksyllä alkaneelle valokuvauslinjalle tuli niin paljon hakemuksia, että resurssien salliessa aloitettiin
kaksi rinnakkaista linjaa, joissa opiskelee yhteensä 24 oppilasta. Valokuvauslinja on tarkoitettu mm. laadukkaita valokuvia työssään tarvitseville tiedottajille, toimittajille ja muille kiinnostuneille. Valokuvauslinjalla
on opiskellut useita TSL:n jäsenjärjestöjen työntekijöitä ja aktiiveja.
Lisäksi Studio Femmassa järjestettiin kaksi kolmiosaista videokuvauksen ja editoinnin kurssia ja yksi digitarinapaja yhteistyössä Invalidiliiton kanssa.
2.5
Työelämän verkko-opisto ja verkkokurssit
TSL oli myös toimintavuonna 2014 kehittämässä SAK:n Työelämän verkko-opistoa sekä omaa verkkokurssituotantoaan. Työelämän verkko-opiston portaali uudistettiin palvelemaan entistä paremmin verkkoopintojen löydettävyyttä ja yhteisten aineistojen jakamista.
Yhteinen oppimisalusta Liittokampus
TSL uudisti verkko-opinnoissa käyttämänsä oppimisalustan yhdessä SAK:n, JHL:n ja PAMin kanssa. Tekniseksi ratkaisuksi valittiin kotimaisen Discendum Oy:n Optima. Yhteisen koulutusportaalin nimeksi tuli Liittokampus. Sille tehtiin oma visuaalinen ilmeensä ja sen verkko-osoite on www.liittokampus.fi. Liittokampuksen yksi tavoite on tiivistää mukana olevien toimijoiden kesken yhteistyötä verkkokurssien suunnittelussa ja soveltuvin osin yhteisen opintoaineiston sujuvassa jakamisessa.
14
TSL:n oma verkkokurssitarjonta
TSL:n hallinnoima ESR-hanke Suomea työssä tuotti kaikille avoimen multimediaa hyödyntävän vuorovaikutteisen maahanmuuttajille suunnatun kielikurssin Työelämän verkko-opiston portaaliin.
Vakiintunutta verkkokurssitarjontaa edusti Kirjoittamisen taito -verkkokurssi. Kahdelle kurssille osallistui
vuonna 2014 yhteensä 24 opiskelijaa.
Keväällä 2014 JHL:n jäsenille järjestettiin kaksi Hyvät käytännöt ravitsemis- ja puhtauspalveluissa –kurssia. Kursseille osallistui yhteensä 26 osallistujaa. Syksylle suunniteltu kurssi ei osanottajien vähäisyyden
vuoksi toteutunut.
Kirjoittamisen taito –kurssi sai syksyllä rinnalleen elämäkertakirjoittamisen verkkokurssin Elämäni tarina.
Kurssin suunnittelu tapahtui syksyllä 2014 ja se käynnistyi täytenä alkuvuodesta 2015.
Tietokoneen korttikurssin verkkoversion suunnittelu aloitettiin myös syksyllä 2014. Se on tarkoitus ottaa
käyttöön syyskaudella 2015.
TEAM-liiton kanssa käynnistettiin luottamusmiesten starttikurssin verkkoversion suunnittelu.
Merkittävimmät jäsenjärjestöjen kanssa toteutuneet, työn kehittämiseen tähtäävät konsultoinnit olivat toimintavuonna 2014:
 SAK:n paikallisjärjestöjen yhteiskunnallisen vaikuttamistoiminnan Uudet Tuulet prosessi lännen ja
etelän alueilla.
 SDP:n puoluetoimiston työn arjen sujuvoittamisen konsultatiivinen prosessi sekä
 AKT:n uuden hallinnon ja valtuutettujen koulutusprosessi.
Vuoden aikana useassa yhteydessä esiin nousi jäsenjärjestöistä ammattiliittojen uusien työntekijöiden työelämävalmiudet ja niiden parantaminen koulutuksen keinoin. Tähän tarpeeseen vastaaminen siirtyi vuodelle 2015.
3 NEUVONTA JA TUKI
TSL:n ohjauksen, neuvonnan ja tuen tarkoituksena on, että pystymme auttamaan jäsen- ja opintojärjestöjen toimijoita sekä muita TSL:n kumppaneita ja asiakkaita, olipa kyseessä sitten kerhotoiminta, kurssien
järjestäminen, TSL:n omat kurssit, Tapahtumahallinnon käyttö, yhteiskunnallinen koulutustoiminta, opintojärjestön paikallinen kulttuuritoiminta, TSL:n seminaarit ja tilaisuudet, yhteiskunnalliset kampanjat ja koulutusohjelmat, tilauskurssit, kouluttajaverkosto ja asiantuntijat, julkaisut sekä opinto- ja piirijärjestöjen järjestölliset asiat sekä TSL:n monet muut palvelut ja tuotteet. Neuvontatyön keskeisenä toimintamuotona on
myös TSL:n toiminnasta ja palveluista tiedottaminen.
3.1
Ohjaus- ja neuvontapalveluiden käynnistäminen
TSL:n ohjaus- ja neuvontapalvelut aloitti toiminnan uudella konseptilla helmikuun alussa. Neuvonnan saavutettavuuden parantamiseksi avattiin neuvonnan yhteissähköpostiosoite sekä puhelinnumero, joita hallinnoivat ohjaus- ja neuvontapalveluyksikön työntekijät. Samassa yhteydessä TSL:ssa otettiin käyttöön Lyncpikaviestintäsovellus. Uusien ohjelmien myötä myös yksikön tietotekniset työvälineet uusittiin. Yksikön
henkilöstö koulutettiin käyttämään uusia työvälineitä, Lync-pikaviestintäsovellusta ja yhteistä sähköpostitiliä.
Neuvontapalveluiden uudistamisen yhteydessä yksikön henkilöstön osaamista neuvonnan kohteissa vahvistettiin. Henkilöstö on perehtynyt neuvonnan kohteena olevien tuotteiden ja toimintojen sisältöön sekä
toteuttamisprosesseihin ja osaaminen onkin syventynyt ja laajentunut yksikön työntekijöiden keskuudessa.
Ohjaus- ja neuvontapalvelusta sekä TSL:n opintotoiminnan muodoista ja käytännöistä on tiedotettu TSL:n
palveluiden käyttäjäkuntaa laajasti. Vuoden aikana on toteutettu yli 20 neuvontatilaisuutta jäsenjärjestöille
ja paikallisille yhdistystoimijoille. Neuvontatilaisuuksien kautta on tavoitettu yli 500 jäsenjärjestöjen aktiivitoimijaa. Opintojärjestöjä on tuettu toimimaan yhä enenevissä määrin oman alueensa paikallisten yhdis15
tystoimijoiden opintotoiminnan neuvojana. Opintojärjestöjen neuvontaroolia ja opintojärjestöjen keskinäisen yhteistyön koordinointia on pyritty vahvistamaan eritysesti Turussa, Joensuussa, Jyväskylässä. Aihe
on ollut esillä myös muutaman muun opintojärjestöjen kanssa.
Näkyvyys ja osallistuminen yhteistyökumppaneiden tapahtumiin
Vuoden aikana osallistuttiin moniin jäsenjärjestöjen tapahtumiin vieden informaatiota TSL:n toiminnasta.
TSL oli esillä mm. EKL:n liittokokouksessa, Sähköliiton luottamusmiestapaamisessa, Team-liiton talvipäivillä, Tampereen Hämeenpuiston Puistofiestassa, AKT:n edustajakokouksessa, SAK:n luottamusmieskonferenssissa Kiljavalla, SAK:n aluepäivillä, SDP:n puoluekokouksessa, Vaasassa ay-keskuksen vappujuhlassa ja SAK:n ja liittojen EU-ralli tempauksessa. Alueellisia yhteistyöverkostoja on huollettu myös erityisesti niillä paikkakunnilla, joissa TSL:lla on alueelliset työpisteet. TSL:n alueilla työskentelevät henkilöt
ovat osallistuneet aktiivisesti jäsenjärjestökumppaneiden ja yhteistyöverkostojen palavereihin.
Sähköinen asiointi
TSL:n sähköisen asioinnin osalta jäsen- ja opintojärjestöjä on kannustettu hallinnoimaan omia kurssejaan
TSL:n tapahtumahallinnon kautta omatoimisesti. Tapahtumahallinnon käyttäjiksi on hyväksytty myös joitain muita yhdistyksiä, jotka toteuttavat opintokerhoja ja kursseja TSL:n kanssa yhteistyössä. Tapahtumahallinnon käyttösopimuksia on tehty tähän mennessä 33 järjestön/yhdistyksen kanssa. Näistä tapahtumahallinnon käyttäjistä 25 toimijaa kirjasi itse vuoden 2014 tapahtumansa järjestelmään. Edelliseen vuoteen
verrattuna tapahtumansa omatoimisesti kirjaavien yhdistysten määrä on noussut kymmenellä toimijalla.
Tapahtumahallinnon käyttäjänä on 13 jäsenjärjestöä, neljä jäsenjärjestöjen yhdistystä, yhdeksän opintojärjestöä ja seitsemän muuta järjestöä. Jäsen- ja opintojärjestöjä on perehdytetty ja opastettu tapahtumahallintojärjestelmän käyttöön ja opintotoiminnan periaatteisiin aktiivisesti. Lähes kaikkien sähköisen asiointitavan käyttäjien kanssa on järjestetty henkilökohtainen perehdytystapaaminen tai puhelimitse toteutettu
neuvontakeskustelu. Vuoden aikana tuotettiin Tapahtumahallinnon käyttöoppaat TSL:n työntekijöiden
käyttöön sekä tapahtumahallinnossa sähköisen asioinnin sopimuskäyttäjille. Käyttöoppaita päivitetään ohjelman päivitysten yhteydessä.
3.2
Opintojärjestöjen toiminnan kehittäminen
Opintojärjestöstrategia ja opintojärjestöjen osallisuutta linjaava ohjesääntö viimeisteltiin strategiatyöryhmän työskentelyn pohjalta alkuvuoden aikana ja hyväksyttiin keväällä TSL:n hallituksessa ja kesäkuussa
edustajistossa.
Ohjesäännön pohjalta kutsuttiin koolle opintojärjestöjen valtakunnalliset neuvottelupäivät, joihin jokaisella
rekisteröidyllä opintojärjestöllä oli mahdollisuus lähettää yksi äänivaltainen edustaja ja halutessaan useampia puhe- ja läsnäolo-oikeudella osallistuvia edustajia. Neuvottelupäivät järjestettiin 6.-7.9.2014 Helsingissä ja paikalla oli 48 opintojärjestöaktiivia 32 opintojärjestöstä. Neuvottelupäivien puheenjohtajana toimi
Urpo Tiainen (Imatran seudun opintojärjestö).
Neuvottelupäivillä nimettiin opintojärjestöjen edustajat ja varaedustajat TSL:n hallitukseen ja edustajistoon. Edustajat on lueteltu toimintakertomuksen kohdassa hallitus ja edustajisto. Henkilövalintojen lisäksi
neuvottelupäivillä käsiteltiin opintojärjestöstrategiaa. Strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi suunniteltiin
pienryhmätyöskentelynä toimenpiteitä, joita opintojärjestöissä voidaan toteuttaa. Määriteltiin myös tehtävät, joita toimenpiteen toteuttaminen edellyttää opintojärjestöltä ja mitä liitolta. Kartoitettiin myös, että mitä
toimenpiteitä opintojärjestöt aikovat ottaa omaan toimintaansa työn alle.
Opintojärjestöjen kehittämispajat
Opintojärjestöstrategian työstämistä jatkettiin loppusyksystä kolmessa piirijärjestöjen järjestämässä kehittämispajassa. Pajat järjestettiin seuraavasti:
 TSL:n Etelä-Hämeen piirijärjestön kehittämispäivä, 14.9.2014, Etelä-Hämeen alueen opintojärjestöt, Kesäkoti Huhtaranta
 TSL-piknik, Vipinää TSL-toimintaan, 27.9.2014, Varsinais-Suomen ja Satakunnan piirien alueen
opintojärjestöt, Turku
 TSL:n Uudenmaan piirin kehittämispäivä, 25.10.2014, Uudenmaan piirin alueen opintojärjestöt,
Nurmijärvi
16
Pajoissa opintojärjestöjen aktiivit pääsivät työstämään strategian toimenpiteistä konkreettisempia suunnitelmia ja ideoimaan omaa toimintaansa suhteessa strategisiin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin.
Muu opintojärjestöjen kehittämistoiminta
Jyväskylän opintojärjestön toimintaa on uudelleenkäynnistetty uusien vapaaehtoistoimijoiden voimin. TSL
on tukenut aktiivisesti Jyväskylän opintojärjestön toiminnan käynnistymistä. Uusia toimijoita on perehdytetty TSL:n toimintaan, palveluihin ja opintojärjestöstrategiaan. Jyväskylän aktiiveja on avustettu myös yhteistyön käynnistämisessä paikallisten yhdistysten kanssa ja kannustettu toimimaan alueen opintojärjestöjen yhteistyön koordinoijana.
Kouvolan opintojärjestön kanssa toteutettiin maaliskuussa kehittämispäivä, jossa käsiteltiin opintojärjestöjen toiminnan monipuolistamista. Keskeisenä aiheena oli opintojärjestötoimijoiden kouluttaminen yhteiskunnallisten koulutustilaisuuksien järjestämiseen, jossa hyödynnetään osallistavia menetelmiä kansalaiskeskustelun välineenä sekä paikallisia toimijoita tilaisuuksien asiantuntijoina. Kouvolan kehittämispäivän
tuloksena syntyi kolme erilaista toteuttamiskelpoista suunnitelmaa koulutustilaisuuden järjestämiseksi,
joista kaksi toteutettiinkin. Yhteiskunnallisen koulutustilaisuuden järjestämistä sekä opintojärjestön toiminnan monipuolistamista käsiteltiin myös Ylä-Savon opintojärjestön kehittämispäivässä elokuun lopussa.
Ylä-Savon kehittämispäivässä keskityttiin erityisesti myös alueen opintojärjestöjen yhteistyön edistämiseen.
TSL:n henkilökunta on myös osallistunut pyynnöstä opintojärjestöjen tilaisuuksiin ja kokouksiin vieden terveisiä ajankohtaisista asioista ja tulevista suunnitelmista. Muutamat TSL:n opintojärjestöistä juhlivat pyöreitä tai puolikkaita vuosikymmeniä. TSL:n edustajat osallistuivat opintojärjestöjen juhliin aktiivisesti.
Koulutusyhteistyö opintojärjestöjen kanssa
Yhteistyössä opintojärjestöjen kanssa on järjestetty muutamia taloudenhoidon, ohjauksen ja järjestötoiminnan kursseja. Näissä kursseissa opintojärjestö on hoitanut koulutuksen käytännön asiat ja TSL:sta on
tullut kouluttaja. Ohjaaja- ja opintosihteerikursseja on järjestetty muutama myös alueellisten EKL-yhdistysten kanssa yhteistyössä.
3.3
Kulttuuritoiminta
Opintokerhotoiminta ja kurssituki
TSL:n kulttuuritoiminnan keskeisin työkalu on kerhotuki. Myös TSL:n kurssituella opiskellaan laajasti kulttuuriin ja taiteeseen liittyviä taitoja. TSL:n opintokerhotukea yksinkertaistettiin vuoden 2014 aikana. 1.8.
jälkeen aloittaneiden kerhojen osalta luovuttiin suoraan ohjaajalle maksettavista palkkioista ja matkakorvauksista. Samalla siirryttiin kerhotuen osalta yhteen euromääräiseen tuntitukeen aiemman perus- ja korkeamman tuen sijaan. Näiden muutosten myötä myös opintokerhojen ohjeistus selkiytyi. Opintokerhotoimijoita on aktiivisesti opastettu opintokerhotoiminnan luonteesta pienryhmien vertaisopiskelumuotona.
Opintokerho- ja kurssitoiminnan eroja on pyritty selkiyttämään yhteistyökumppaneille entisestään, jotta
opintotoiminta raportoituisi toiminnan pedagogiikan mukaan. Kurssi- ja kerhotoiminnan haku- ja raportointiprosesseja yksinkertaistettiin myös ohjaus- ja neuvontapalvelun sisäisellä työn organisoinnilla, ja vuodenvaihteen raportointiruuhkan purkamisen seurantaan kehitettiin työtä ohjaava seurantajärjestelmä.
TSL:n opintotoiminnan taloudellisen tuen palveluiden tuotteistaminen käynnistettiin pilottiprosessilla, jonka
tuotoksena tehtiin EKL:n käyttöön sopiva ohjeistava esite opintokerho- ja kurssitoiminnan järjestämisestä,
taloudellisesta tuesta sekä TSL:n tarjoamasta neuvontapalvelusta. TSL:n kehittämistyön tueksi tehtiin kartoitus EKL:n kerho- ja kurssitoiminnasta vuonna 2013.
Paikallinen kulttuuritoiminta opintojärjestöissä
Opinto- ja piirijärjestöjä on kannustettu järjestämään paikallista kulttuuritoimintaa. Paikallisella kaikille avoimella kulttuuriohjelmalla ja tempauksilla vahvistetaan yhteisöllisyyttä ja edistetään kulttuurista tasa-arvoa
17
ja nostetaan esiin työväenliikkeen arvomaailmalle tärkeitä asioita. TSL myönsi pientä taloudellista tukea
yhteentoista opintojärjestöjen järjestämään kulttuuritapahtumaan tai -toimintoon.










Hymyä huuleen – tunnetta sydämeen – tapahtuma, Hämeenlinnan seudun opintojärjestö ry
Kirjallisuus ja yhteiskunta, Ylä-Savon opintojärjestö ry
Vappujuhla, TSL:n Kouvolan seudun opintojärjestö ry
TSL Häppeninki, Turun opintojärjestö
Lasten kulttuuri- ja taideleiri, Mikkelin seudun opintojärjestö
Kulttuuritapahtuma Tuomien kukkiessa, TSL:n Oulun seudun opintojärjestö
Toritapahtuma, TSL:n Huittisten Opintojärjestö
TSL:n Joensuun seudun opintojärjestön 70v-juhlaviikko kulttuuri- ja koulutustoiminnan merkeissä,
TSL:n Joensuun opintojärjestö
Jäsenjuhla ja Työväentalon entisöintiprojektin päättäjäiset, Ylä-Savon opintojärjestö ry
Ihmisoikeuspäivän tapahtuma, Espoon-Kauniaisten Opintojärjestö ry
Sanoja ja Säveliä kulttuurikatselmukset
TSL järjesti yhdessä paikallisten opintojärjestöjen kanssa viisi paikallista harrastelijataiteilijoiden Sanoja ja
Säveliä kulttuurikatselmusta. Katselmusten myötä tarjoutui kymmenille kulttuurinharrastajille mahdollisuus
nousta estradille ja esitellä taitojaan yleisölle. Esiintyjät saivat myös palautetta esityksistään kulttuurin ammattilaisilta. Katselmukset järjestettiin opintojärjestöjen vapaaehtoistoimijoiden voimina seuraavilla paikkakunnilla:
 Joensuun seudun opintojärjestö, 5.4.2014
 Nurmijärven opintojärjestö, 12.4.2014
 Hyvinkään opintojärjestö, 22.3.2014
 Lahden seudun opintojärjestö, 12.4.2014
 Porvoon seudun opintojärjestö, 27.4.2014
Työväen Musiikkitapahtuma 25. – 27.7.2014
TSL järjesti Työväen Musiikkitapahtumassa valtakunnallisen Sanoja ja Säveliä kulttuurikatselmuksen. Katselmuksessa esiintyi kahdeksan harrastelijataiteilijaa, jotka oli valittu paikallisista katselmuksista. Tänä
vuonna katselmukseen valikoitui ainoastaan musiikkiesityksiä. Katselmuksen valloitti tänä vuonna pääosin
soolona esiintyneet musiikinharrastajat, jotka esittivät itse säveltämiään ja sanoittamiaan kappaleita. Katselmuksen suunnittelu ja järjestelyt toteutettiin opintojärjestöaktiiveista koostuvan vapaaehtoistyöryhmän
voimin. Myös katselmuksen juontajana toimi TSL:n opintojärjestöaktiivi. Katselmuksen avauspuheenvuoron piti kulttuuriministeri Pia Viitanen. Helteisestä säästä huolimatta yleisölle maksuttomalla alueella toteutettu katselmus keräsi sankoin joukoin kulttuurin ystäviä yleisöön. TSL järjesti myös Ilmo Korhosen juhlakonsertin yhteistyössä tapahtuman kanssa.
Työväenkirjallisuuden päivä
TSL toimi vuoden 2014 Työväenkirjallisuuden päivän yhtenä suunnittelijana, toteuttajana ja ohjelman järjestäjänä. Tampereella 30.8 järjestetyn tapahtuman teemana oli Hyvinvointi. Osana ohjelmaa keskusteltiin
TSL:n ja Into Kustannuksen julkaisujen pohjalta, joita olivat Päätön – novelleja työstä ja työttömyydestä
(tilaisuus: avajaisseremonia ja antologian julistus) sekä Kapitalismin sanakirja.
Ekakerta – uusien laulujen festivaali
Vuodelle 2015 suunnitellun uusien laulujen festivaalin suunnittelua tiivistettiin vuoden 2014 aikana. Loppuvuodesta festivaalia toteuttavan projektiryhmän kokoonpano oli vakiintunut ja festivaalille alkoi muotoutua
perusrunko. Projektiryhmässä on TSL:n lisäksi Työväen Musiikkitapahtuma, sekä taiteilijat Heikki Salo,
Sanna Korkee ja Saija Juulia Kojo. Festivaalin nimeksi muotoutui Ekakerta – uusien laulujen festivaali.
Festivaalin pyrkimyksenä on toteuttaa tapahtuma, jossa pääosassa ovat uudet laulut sekä suurelle yleisölle tuntemattomat lauluntekijät. Festivaalin tarkoituksena on myös koota lauluntekijöitä yhteen verkostoitumaan ja vaihtamaan ajatuksia kollegoiden kesken. Festivaali on tarkoitus järjestää kesällä 2015 Työväen Musiikkitapahtuman yhteydessä. Festivaalin toteuttamiseksi on jätetty avustushakemukset Koneen
Säätiölle, Suomen Kulttuurirahastolle ja Opetus- ja kulttuuriministeriölle.
18
Vuodelle 2014 suunnitellulle työväentalokiertueelle otettiin aikalisä, eikä kiertuetta startattu suunnitellussa
aikataulussa. Kiertueen potentiaalista ohjelmasisältöä ja toteutusmuotoa sekä käytettävissä olevia resursseja kartoitetaan vuoden 2015 aikana.
4 HALLINTO
TSL:n hallinnon toimintajärjestelmien kehittäminen jatkui. Taloushallinnon ohjelmistojen uudistaminen
käynnistyi ja kehittämistyö tapahtumahallinnon osalta eteni toimintavuonna lähes suunnitellusti.
Kevään 2014 aikana TSL:n palkkarakenneuudistuksen vastuu siirtyi ulkopuoliselle konsultille. Hänen johdollaan koko henkilöstö osallistui toimenkuviensa vaativuusluokituksen laatimiseen, ja syksyllä 2014 uudistus on edennyt käyttöönottovaiheeseen. Henkilöstölle on suunnattu osaamiskartoituskysely, jonka tulosten perusteella laaditaan vuoden 2015 alusta toteutettava koulutussuunnitelma.
Taloushallinnon osalta keskeistä on läpinäkyvyys ja ajantasaisuus. Tapahtumahallinnon käytön laajentaminen yhteistyökumppaneiden toiminnan työvälineeksi sekä integraatio TSL:n sisäisten työvälineiden
kanssa jatkuu edelleen. Toiminnan suunnittelun ja seurannan pääpaino on vuoden 2014 lopussa ollut vapaan sivistystyön rahoituslain uudistusta koskevien muutostarpeiden kartoituksessa. TSL on oppilaitos,
joka välittää saamiansa erilaisia valtionapuja toimintaan. Tässä työssä on tärkeää, että koulutustoiminnan
järjestäjät tietävät toiminnan reunaehdot ja että TSL:lla on toimiva tuki- ja seurantajärjestelmä.
Yhteistyötoimikunta
Yhteistyötoimikuntaan kuuluivat työnantajan edustajina Kari Anttila (toimivapaalla 24.4.14 lähtien) Katri Söder, Seppo Turkka, Jouko Muuri, ja Soili Vivolin. Työntekijöiden edustajina Riitta Oinonen (Riitta SinimäkiMikola), Seppo Ahde (Jarmo Kantosalo), Maarit Tervo (Merja Laakso) Eija Lempinen (Päivi Vartiainen-Ora),
Reeta Lehtonen 14.5.14 asti, Sirpa Ilmonen, Raimo Oksanen (Sanna Viljakainen). Syksyn kokouksiin osallistui myös Katariina Sun. Toimikunnan sihteerinä toimi Eija Fahlström
Yhteistyötoimikunta kokoontui vuoden aikana neljä kertaa ja piti lisäksi yhden sähköpostikokouksen.
Toimistot
Vuodenvaihteessa TSL:lla oli toimistot seuraavilla paikkakunnilla: Kuopio, Lappeenranta, Mikkeli, Oulu,
Tampere, Turku ja Vaasa.
TSL:n vakituinen henkilökunta
Johtoryhmä
Anttila Kari
Muuri Jouko
Oksanen Raimo
Söder Katri
Turkka Seppo
Viljakainen Sanna
Vivolin Soili
Ylitalo Mervi
Tehtävä
pääsihteeri toimivapaalla 24.4.14 alkaen
vt. pääsihteeri/hallintojohtaja
koulutuspäällikkö
koulutuspäällikkö
koulutusjohtaja
järjestö- ja kulttuuripäällikkö
talousjohtaja
hankekeskuksen päällikkö
Muu henkilöstö
Ahde Seppo
Fahlström Eija
Heikkinen Riitta
Honkaluoma Harri
Härkönen Pipsa
Ilmonen Sirpa
Kantosalo Jarmo
Kari Marja
Kouki Roope
Kuittinen Kirsi
Laakso Merja
koulutussuunnittelija
johdon sihteeri
kouluttaja
kouluttaja
koulutussuunnittelija
kirjanpitäjä
tilastopäällikkö
palveluneuvoja 31.12.2014 asti
siviilipalvelusmies 10.2.14 – 19.12.2014
järjestö- ja kulttuurisihteeri, 31.1.2014 asti
hankeassistentti
19
Laine Tuula
Lang Sini
Lehkonen Antti
Lehtonen Reeta
Lempinen Eija
Leskinen Merja
Makarova Irina
Nurmi Julia
Nykänen Tarja
Oinonen Riitta
Palén Maarit
Punkka Jarmo
Putkuri Anneli
Sarho Sakari
Sember Pirjo
Sinimäki-Mikola Riitta
Sun Katariina
Tervo Maarit
Ukkonen Jouni
Ukkonen Mika
Vartiainen-Ora Päivi
Vivolin Miro
Voutilainen Tuula
kouluttaja
työharjoittelija, 8.4. – 6.6.2014
projektipäällikkö 31.10.2014 asti
henkilöstösihteeri, 14.5.2014 asti
opintoneuvoja
tiedottaja, toimivapaalla
palveluneuvoja, vuorotteluvapaan sijainen 30.4.2014 asti
kouluttaja
opintoneuvoja
palveluneuvoja
kouluttaja
kehitys- ja yhteyspäällikkö, 31.8.2014 asti
(vuorotteluvapaa 30.4.14 asti)
reskontranhoitaja
graafinen suunnittelija
palveluneuvoja
koulutussuunnittelija
henkilöstöassistentti 13.5.2014 alkaen
järjestösuunnittelija
kouluttaja
tietotyön suunnittelija
hankesuunnittelija
siviilipalvelusmies 16.1.2014 asti
kouluttaja
5 TOIMIELIMET
5.1
Edustajisto
TSL:n säännöt ja sitä myöten hallinnollinen rakenne uudistui vuonna 2011 (2012), joten TSL:n ensimmäinen edustajiston varsinainen järjestäytymiskokous järjestettiin 16.6.2014 Helsingissä. Edustajiston kokouksen alkuun kuultiin Eteran asiantuntija Marja-Leena Vännisen luento: ”Suomalainen työeläke – miltä
pohjalta eteenpäin”. Edustajiston kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat sekä hyväksyttiin TSL:n
20
strategia vuosille 2015–2019. Lisäksi hyväksyttiin opintojärjestöstrategia ja opintojärjestöjen toimintaa ohjaava ohjesääntö. Kokouksen päätteeksi muistettiin TSL:n pitkäaikaista hallituksen varapuheenjohtajaa
Markku Liljeströmiä tämän jäädessä pois TSL:n toiminnasta.
Edustajistoon 2014–2017 jäsenjärjestöjen valtuuttamat edustajat:
Esa Tuominen (Jari Semi) Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT ry, Jape Lovén (Juha Janhunen) AKT,
Markus Jokikokko (Veli-Matti Kammonen) AKT, Marjo Musakka (Päivi Viljasalo) AKT, Erkki Partanen (Stig
Kumlin) Eläkkeensaajien keskusliitto EKL ry, Veijo Lehto (Ritva Nummela) EKL, Pirkko Oksa (Erkki Liskola)
EKL, Rauno Kousa (Marja-Leena Lehtimäki) EKL, Katariina Suomu (-) Ensi- ja turvakotienliitto, Victor Kock
( Mikael Kanerva) Finlands svenska sosialidemokrater r.f, Esa Kaskimo (Sari Halme) Hyvinvointilomat ry,
Tommi Toivola ( Markus Berg) Ilmailualan unioni IAU ry, Auli Tynkkynen ( Tarja Honkanen) Invalidiliitto ry,
Timo Lehtinen (Tanja Vornanen) Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL ry, Tero Strand (Ira Suuronen) JHL, Mikko Heinikoski (Pia Perälä) JHL, Marjut Manka (Mikko Siljander) JHL, Marianne Nieminen
(Rita Heikura) JHL, Taina Karrikka (Paavo Niskanen) Metallityöväen Liitto ry, Jyri Vankka (Jussi-Pekka
Ahonen) Metallityöväen Liitto, Eija Laakso (Heli Hokkanen) Metallityöväen Liitto, Nina Wessberg (Kirsti Anttila) Metallityöväen Liitto, Ville Kari (Sari Kola) Metallityöväen Liitto, Lea Väänänen (Tipsu Sollasvaara)
Nuorten kotkien keskusliitto NKK, Sinikka Ahomäki (Nina Strömberg-Kaidankangas) Palvelualojen ammattiliitto PAM ry, Timo Neuvonen (Helena Ruohonen) PAM, Kati Puhakka (Margit Kangasniemi) PAM, Kari
Peltovirta (Jaana Salmela) PAM, Kim Stenberg (Mikko Laakkonen) PAM, Juha Mäkelä (Päivi Turtiainen)
Paperiliitto, Jari Lehtonen (Päivi Lumikumpu) Paperiliitto, Päivi Vuovirta (Juha Pöyry) Posti- ja logistiikkaalan unioni PAU ry, Vuokko Malinen (Tarja Känsäkangas) PAU, Asta (Holopainen) Kääriäinen (-) Puuliitto,
Eero Juhonen (-) , Puuliitto, Soile Olmari (Anne Aalto-Mäkelä) Rautatievirkamiesliitto, Laura Ylitalo ( Roby
Mountrakis) Sosiaalidemokraattiset nuoret, Anette Karlsson (Tuulia Pitkänen) Sosiaalidemokraattiset opiskelijat SONK ry, Merja Lehmussaari (Jari Rantala) Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, Auli Korhonen (Auli Keskinen) SAK, Hannele Ugur (Outi Rannikko) SAK, Tapio Bergholm (Tytti Jäppinen) SAK, Erja
Aaltonen (Leena Isokääntä) SAK, Juha Salo (Mikko Ervast) Suomen Merimies-Unioni, Tarja Rännäli-Lehto
(Mika Ojala) Suomen Merimies-Unioni, Tuula Lampinen (Arja Pennanen) Suomen Sosialidemokraattinen
Puolue SDP, Ari Näätsaari (Arto Heinonen) SDP, Anneli Velho (Merja-Hannele Vuohelainen) SDP, Risto
Kolanen Suomen sosialidemokraattinen sanomalehtimiesliitto SSSL, Sanna-Mari Holma (Risto Lahti) Suomen Työväen Musiikkiliitto STM ry, Vladimir Otsavaara (Pentti Vihavainen) Sähköalojen ammattiliitto ry,
Juha Lujanen (Jaakko Aho) Sähköalojen ammattiliitto, Tiina Mäkkylä (Juha Jumisko) Sähköalojen ammattiliitto, Pirjo Rosqvist (Petri Ahokas) Teollisuusalojen ammattiliitto TEAM ry, Arja Salo (Tanja Mettovaara)
Teollisuusalojen ammattiliitto TEAM, Mirja Suhonen (Merja Rinne) Teollisuusalojen ammattiliitto TEAM, Jari
Kosonen-Nikulainen (Riitta Koskinen) Teollisuusalojen ammattiliitto TEAM, Toni Keski-Liikala (Maura Korhonen) Teatteri- ja Mediatyöntekijöiden liitto ry, Sanna Wälläri (Risto Lehikoinen) Teatteri- ja Mediatyöntekijöiden liitto, Jari Valtari (Ari Niemi) Työväen Akatemian Kannatus Oy, Petri Tanskanen ( Mikko Kosunen)
Työväen Arkiston Säätiö, Aarno Mansikkamäki (Ari Kekäläinen) Työväen Näyttämöiden Liitto ry, Anneli
Koskinen (Tuula Touru) Työväen Retkeilyliitto ry, Anu Kuikka (Kari Uittomäki) Vanhus- ja lähimmäispalvelun
liitto ry, Maria Mälkki (Toni Nokkala) Veturimiesten liitto
TSL:n edustajistoon valittiin läsnäolo- ja puheoikeudella edustajiksi opintojärjestöistä kahdeksan edustajaa
ja neljä varaedustajaa. Opintojärjestöjen edustajien toimikausi noudattaa TSL:n edustajakautta. Edustajat
ovat: Ari Kokkonen Rauman seudun opintojärjestö, Elisabeth Kronqvist Österbottens svenska studieorganisation ÖSS, Päivö Puhakainen Helsingin opintojärjestö, Arja Puoskari Joensuun seudun opintojärjestö,
Tarja Terho-Sjöblom Porin seudun opintojärjestö, Urpo Tiainen Imatran seudun opintojärjestö, Vesa Tuominen Lahden seudun opintojärjestö ,Kirsi Vinkki-Lehtinen Vammalan seudun opintojärjestö ja varalle: Erkki
Jokela Luoteis-Uusimaan opintojärjestö, Sirkka Mantere Rauman seudun opintojärjestö, Anja Turunen-Annunen Turun opintojärjestö, Osmo Kähkönen Vantaan opintojärjestö
5.2
Hallitus
TSL:n toimintaa johtaa hallitus, joka koostuu jäsenjärjestöjen valitsemista edustajista. Hallitus vastaa järjestöä koskevista linjauksista ja päätöksistä. Hallituksen puheenjohtajana on toiminut kansanedustaja
Ilkka Kantola. Vuonna 2014 hallitus kokoontui seitsemän kertaa, lisäksi pidettiin kaksi sähköpostikokousta
sekä toiminnan kehittämisen työpajapäivä toukokuussa 2014.
6.6.2013 pidetyn edustajiston kokouksen jälkeen hallitukseen kuuluivat puheenjohtaja Ilkka Kantola, varapuheenjohtaja Markku Liljeström, varsinaisina jäseninä Maila Tikkanen (JHL), Sari Helminen (Metallityöväen liitto), Irene Korimäki (PAM), Merja Westman (TEAM) Seppo Kinnunen (PAU), Minna Vierikko (SDP),
21
Petra Toivonen (EKL), Katja Kaivonen(FSD). Miikka Lönnqvist (Sosialidemokraattiset Nuoret). Varajäseninä: Markku Lihavainen (Paperiliitto), Pekka Juusola (Puu- ja erityisalojen liitto), Eija Harjula (SAK), Jenny
Suominen (Lindborg) (SDP), Risto Lahti (Suomen Työväen Musiikkiliitto STM).
Läsnäolo- ja puheoikeudella hallituksessa olivat alueellisten organisaatioiden sekä piiri- ja opintojärjestöjen
varsinainen edustaja Markku Veikkanen (eronnut). Tilalle nimettiin 17.9.2013 Urpo Tiainen ja varaedustajaksi Ashton Peasley. Edustajiston puheenjohtaja toimi Anne Karjalainen ja varapuheenjohtajana Erkki Partanen.
16.6.2014 pidetyn edustajiston kokouksen jälkeen hallitukseen kuuluivat puheenjohtaja Ilkka Kantola, varapuheenjohtaja Mikko Koskinen, varsinaisina jäseninä Pirjo Alijärvi (SDP), Sari Helminen (Metallityöväen
liitto), Katri Höök (AKT), Katja Kaivonen (FSD) Irene Korimäki (PAM), Miikka Lönnqvist (Sosialidemokraattiset Nuoret), Maila Tikkanen (JHL) Petra Toivonen (EKL), Merja Westman (TEAM). Varajäseninä: Eija Harjula (SAK), Pekka Juusola (Puu- ja erityisalojen liitto), Jenny Suominen (SDP), Risto Lahti (Suomen Työväen Musiikkiliitto STM). Markku Lihavainen (Paperiliitto)
Läsnäolo- ja puheoikeudella hallitukseen valittiin edustajiksi seuraavat kolme opintojärjestöjen edustajaa:
Mika Kelander Jyväskylän seudun opintojärjestöstä, Eira Pessi Turun opintojärjestöstä ja Arja Ripatti Nurmijärven opintojärjestöstä. Varaedustajiksi valittiin Harri Niskanen, Österbottens svenska studieorganisation ÖSS:stä sekä Pasi Lattunen Kuopion opintojärjestöstä. Hallituksen kokouksiin osallistuivat myös
edustajiston puheenjohtaja Anne Karjalainen ja edustajiston varapuheenjohtaja Erkki Partanen
Työvaliokunta
Hallituksen nimeä työvaliokunta kokoontui vuoden aikana viisi kertaa ja piti yhden sähköpostikokouksen.
Kokoukset pidettiin tarvittaessa ennen hallituksen kokouksia.
Työvaliokunnan jäsenet: Kantola Ilkka puheenjohtaja, Anttila Kari pääsihteeri, (toimivapaalla 24.4.14 lähtien) Muuri Jouko vt. pääsihteeri, hallintojohtaja, Helminen Sari (Metallityöväen liitto), Korimäki Irene
(PAM), Koskinen Mikko (SAK)toimivapaalla 30.10.14 lähtien, tilalla Heinikoski Mikko (SAK:n edustaja)Tikkanen Maila (JHL) Karjalainen Anne (edustajiston puheenjohtaja) Partanen Erkki (edustajiston varapuheenjohtaja) Söder Katri (koulutuspäällikkö)Turkka Seppo (koulutusjohtaja), Vivolin Soili (talousjohtaja)
Ruotsinkielisen sihteeristön johtokunta
ABF sihteeristön johtokunta kokoontui kolme kertaa vuoden 2014 aikana ja piti yhden sähköposti kokouksen. Sihteeristön alkuvuoden kokouksessa käytiin läpi vuoden 2014 aikana suunnitellut ruotsinkieliset
kurssit, niiden aikataulut sekä markkinointiin liittyvät asiat. Käsittelyssä olivat kaikki SAK:n, liittojen, Kiljavan ja TSL:n kurssit, jotka oli myös listattu vuoden 2014 FFC/SAK kalenteriin. ABF sihteeristö toimi KSR:n
K A Fagerholmin rahaston hoitokuntana.
ABF sihteeristön kokouksissa käsiteltäviä asioita oli myös Genevekoulu, ja sihteeristön jäsenten kautta
edistettiin Genevekoulun markkinointia ay-kenttään. Tulleiden hakemusten määrä ja valituiksi tulleet aktiivit /liitto todettiin kevään kokouksessa. Hakijoiden ja valituksi tulleiden runsas määrä (6 osallistujaa) yllätti
sihteeristön positiivisesti. Sihteeristön kokouksissa vaihdettiin myös tietoa osallistujien taustajärjestöjen
suunnitelluista ja toteutuneista kursseista, tapahtumista, seminaareja jne. Kokouksissa pohdittiin tulevia
TSL:n tapahtumia, esim. opintojärjestöpäiviä. Opintojärjestöt toivat kokouksissa esille sen hetkisiä tunnelmiaan varsinkin ruotsinkielisen toiminnan osalta. Huolta kannettiin opintojärjestöissä, liitoissa ja TSL:n toiminnassa lähinnä kurssien toteutumisesta ja ruotsin kielen säilymisestä toiminnassa. Loppuvuodesta käsiteltiin tulevaa yhteistyötä SAK:n ja TSL:n välillä ruotsinkielisten kurssien järjestämisessä.
Jäseninä ruotsinkielisen sihteeristön johtokunnassa vuonna 2014 olivat Katja Kaivonen (FSD), ersättare
Viveca Lahti (FSD)Britta Lindblom (FSD), ersättare Steven Frostdal (FSD) Mikael Kanerva (FSD), ersättare Mika Helander ,Riitta Vehovaara (JHL) ), ersättare Rune Takamaa (JHL), Bo Jansson (Servicefacket)
, ersättare Jani Ryhänen (Servicefacket) Stig Kumlin (PCF), ersättare Bertil Sundman (PCF) Nina Wessberg (Metall), ersättare Magnus Salmela (Metall) Kenneth Bondas (FSU), ersättare Henrik Lagerberg
(FSU)Marja Westman (TEAM) ersättare Tiina Nurmi-Kokko (Byggnads)Inger Englund (ÖSS-Österbotten),
ersättare Solveig Rahko (ÖSS-Österbotten)Daniel Liljeqvist (FSUD), ersättare Katarina Lindell (FSUD)
Ari-Pekka Lundén (Kiljava-institutet), ersättare Ismo Nokelainen(Kiljava-insitutet
22
5.3
Edustus järjestöissä, laitoksissa ja toimikunnissa
TSL:llä on ollut edustajia eri elimissä seuraavasti:
 Folke Bernadotten Muistosäätiön hallintoneuvosto: Jouko Muuri
 Helsingin Konservatorion edustajisto (3 edustajaa): Jouko Muuri (säätiön hallituksen jäsen), Merja
Laakso ja Raimo Oksanen
 IFWEA:n hallitus: Kari Anttila
 Solidaarisuus ry:n hallitus: Katri Söder
 Solidaarisuus ry:n valtuuskunta: Jouko Muuri, varalla Maarit Tervo
 Kansan Sivistysrahaston hallitus: Jouko Muuri
 Kansan Sivistysrahaston valtuuskunta: Maila Tikkanen, varalla Kari Anttila
 Kansan Sivistysrahaston R.H. Oittisen rahaston hoitokunta: Sakari Kiuru ja Jorma Turunen
 Kansan Sivistysrahaston Irene ja Kalevi Sorsan rahaston hoitokunta: Mervi Ylitalo
 Opintokeskukset ry:n hallitus: Jouko Muuri
 Pohjolan TSL:n työvaliokunta: Kari Anttila
 SAK:n ay-koulutuksen asiantuntijatyöryhmä: Jouko Muuri
 SAK:n koulutuspoliittinen asiantuntijatyöryhmä: Mervi Ylitalo
 T-opistot ry:n hallitus: Jouko Muuri
 Tradekan säätiön valtuuskunta: Iiris Hacklin
 Työelämän verkko-opiston ohjausryhmä: Raimo Oksanen
 Työväen Akatemian kannatusosakeyhtiön hallitus: Jouko Muuri
 Työväen Akatemian kannatusosakeyhtiön yhtiökokous: Jouko Muuri
 Työväenperinteen Tutkimus ry, Valtakunnallisen työväentalomuseon hallitus: Tero Tuomisto
 YK-liiton puheenjohtaja: Ilkka Kantola
 Voionmaan opiston valtuuskunta: Maarit Tervo
6 TILASTOT JA LIITTEET
6.1
Jäsenjärjestöt
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry
Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry
Ensi- ja Turvakotien Liitto ry
Finlands Svenska Socialdemokrater rf
Hyvinvointilomat ry
Ilmailualan Unioni IAU ry
Invalidiliitto ry
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry
Metallityöväen Liitto ry
Nuorten Kotkien Keskusliitto NKK ry
Palvelualojen ammattiliitto PAM ry
Paperiliitto ry
Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry
Puuliitto ry
Rautatievirkamiesliitto ry
Sosialidemokraattiset Nuoret ry
Sosialidemokraattiset Opiskelijat ry (SONK) ry
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
Suomen Merimies-Unioni SMU ry
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue rp
Suomen Sosialidemokraattinen Sanomalehtimiesliitto SSSL ry
Suomen Työväen Musiikkiliitto
Sähköalojen ammattiliitto ry
Teollisuusalojen ammattiliitto TEAM ry
Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto TEME ry
Työväen Akatemian Kannatus Oy
Työväen Arkiston Säätiö
23
Työväen Näyttämöiden Liitto ry
Työväen Retkeilyliitto ry
Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry
Veturimiesten Liitto ry
Voionmaan opiston säätiö
24
6.2
Piirit ja opintojärjestöt
Etelä-Hämeen piiri:
Hämeenlinnan seudun, Janakkalan, Lahden seudun, Lounais-Hämeen
ja Riihimäen seudun opintojärjestöt.
Helsingin piiri:
Helsingin opintojärjestö
(Keski-Suomen piiri, lakkautettu) Jyväskylän seudun, Jämsän seudun, Sisä-Suomen ja Viitasaaren opintojärjestöt.
(Kuopion piiri, lakkautettu):
Kuopion, Varkauden ja Ylä-Savon opintojärjestöt
Kymen piiri:
Haminan seudun, Imatran seudun, Kotkan seudun, Kouvolan seudun
ja Lappeenrannan seudun opintojärjestöt.
Lapin piiri:
Kemin, Rovaniemen seudun ja Tornion opintojärjestöt.
Etelä-Savon piiri:
Itä-Savon, Mikkelin seudun, Pieksämäen seudun opintojärjestöt.
Oulun piiri:
Jokilaaksojen, Kainuun, Koillismaan, Oulun seudun ja Raahen seudun
opintojärjestöt.
Pohjanmaan piiri:
Kokkolan, Lestijokilaakson, Perhonjokilaakson, Pietarsaaren, Seinäjoen ja Vaasan opintojärjestöt. Österbottens Svenska Studieorganisation ÖSS
Pirkanmaan piiri:
Kangasalan seudun, Kyrösjärven seudun, Lempäälän - Vesilahden,
Mäntän seudun, Nokian, Parkanon seudun, Pirkkalan, Tampereen,
Valkeakosken seudun, Virtain - Ruoveden ja Ylöjärven ja Vammalan
seudun opintojärjestöt.
(Pohjois-Karjalan piiri, lakkautettu):Ilomantsin seudun, Joensuun seudun, Keski-Karjalan seudun, Lieksan,
Outokummun seudun opintojärjestöt.
Satakunnan piiri:
Ala-Satakunnan, Harjavallan seudun, Huittisten seudun, Porin seudun
ja Rauman seudun opintojärjestöt
Uudenmaan piiri:
Espoon ja Kauniaisten, Hyvinkään, Keski-Uudenmaan, Kirkkonummen,
Lohjan seudun, Loviisan seudun, Luoteis-Uudenmaan, Länsi-Uudenmaan, Nurmijärven, Porvoon seudun ja Vantaan opintojärjestöt.
Varsinais-Suomen piiri:
Loimaan seudun, Salon seudun, Turun itäisten ympäristökuntien, Turun läntisten ympäristökuntien, Uudenkaupungin seudun ja Turun opintojärjestöt.
25
6.3
Edustajiston pöytäkirja
26
27
28
29
30
31
Liite edustajiston pöytäkirjaan, TSL:n Strategia vuosille 2015–2019
TSL:n strategia vuosille 2015 –2019: Mahdollisuus kuuluu kaikille!
Perustehtävä
Työväen Sivistysliitto on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta yhteistyössä jäsenjärjestöjensä ja yhteistyökumppaneidensa kanssa. Liitto innostaa erityisesti jäsenjärjestöjensä jäseniä elinikäiseen
oppimiseen ja aktiiviseen osallisuuteen kansalaisyhteiskunnassa.
Visio
Työväen Sivistysliitto
 edistää koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista, elinikäistä oppimista ja yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta
 käy työväenliikkeen arvoista lähtevää vuoropuhelua solidaarisemman, oikeudenmukaisemman ja
tasa-arvoisen yhteiskunnan saavuttamiseksi
 kouluttaa jäsenjärjestöjen toimijoita osallisuuteen yhteiskunnassa, toimimiseen järjestöissä ja monipuoliseen itsensä kehittämiseen
 rakentaa mahdollisuuksia vapaaehtoistoimintaan osallistumiseen, yhdessä tekemiseen, asioihin
vaikuttamiseen ja kulttuuriseen osallistumiseen
Strategiset linjaukset
1.
2.
3.
4.
5.
Sivistyksellinen tasa-arvo
Digitalisoituva yhteiskunta
Paikallinen toiminta – tekeminen kuuluu kaikille
Liike ja kansalaisyhteiskunta
Jäsenjärjestöjen tarpeisiin vastaava oppilaitos
Strategia
1.




Sivistyksellinen tasa-arvo
Koulutustarjonnan suuntaaminen haavoittuville ryhmille ja niille jotka eivät tällä hetkellä osallistu
Matalan kynnyksen osallistumismahdollisuuksien tarjoaminen
Vahvistaa opintojärjestöjen mahdollisuuksia tuottaa kansalaisuuden perustaitoja lisäävää koulutusta
Elinikäisen oppimisen mahdollisuuden varmentaminen: ikääntyvien henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin edistäminen
Opitun tunnistamisen ja tunnustamisen kehittäminen
2.




Digitalisoituva yhteiskunta
Verkko- ja monimuotokoulutuksen kehittäminen vastaamaan jäsenjärjestöjen tarpeisiin
Avoimien oppimisympäristöjen kehittäminen ja niiden käytön tukeminen
Haavoittuvien ryhmien tietoyhteiskuntataitojen vahvistaminen
Yhdistyksen digitalisoitumisen ja verkko-osallistumisen tukeminen

3. Paikallinen toiminta – tekeminen kuuluu kaikille
 Jäsenjärjestöjen yhteisen tekemisen vahvistaminen myös paikallisesti ja alueellisesti
32



Opintojärjestöjen toiminnan tukeminen; opintojärjestöjen vertaistuki
Matalan kynnyksen osallistumisen mahdollistaminen
Kouluttajareservin kehittäminen
4. Liike ja kansalaisyhteiskunta
 Työväenliikkeen yhteisen tekemisen, kansanliikkeen ja kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen
 Tukea maailmankuvan rakentamiseen; kohtaamisia, keskusteluja, väittelyitä, totuuden etsintää ja
osallistavuutta alueellisesti kattavasti ja molemmilla kotimaisilla kielillä
 Kehitetään työväenliikkeelle systemaattinen koulutusjärjestelmä; yhteiskunnallisten ja järjestöllisten
valmiuksien kehittäminen
 Matalan kynnyksen osallistuminen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun vaikuttaminen myös verkossa
 mahdollisuus kansainvälistyä kotimaassa; jäsenjärjestöjen toiminnalle hyötyä kansainvälisistä verkostoista; globaalin ja solidaarisen ajattelun ja toiminnan vahvistaminen
5.







Jäsenjärjestöjen tarpeisiin vastaava oppilaitos
Taipuisa työväenliikkeen kouluttaja
Järjestötyön ja yhdistystoiminnan kehittäjä
Yhteisen tekemisen vahvistaja
Työelämän todellisuudesta nousevia yhteisiä hankkeita; hankeosaaja
Rohkea, kokeileva ja utelias uusien ajatusten kehittäjä
Ammatillisen osaamisen vahvistaja, erityisesti työelämän perustaitojen osalta
Osaava ay-kouluttaja, joka tuntee työelämän muutokset
33
Liite edustajiston pöytäkirjaan, Opintojärjestöstrategia:
Opintojärjestöstrategia
34
Liite edustajiston pöytäkirjaan, Ohjesääntö opintojärjestöjen osallistumisesta TSL:n hallintoon
35
36
6.4
TSL:n kurssitoiminta rahoituksen mukaan 2013–2014
2013
2014
Tunnit Osallistujat Määrä Tunnit Osallistujat Määrä
Ammatillinen lisäkoulutus
Ammatillinen lisäkoulutus
4166
3723
164
3277
2239
114
Yhteensä
4166
3723
164
3277
2239
114
36435
41398
2082
43774
41787
2163
1106
436
33
566
766
35
3
10
1
0
0
0
249
635
25
162
549
25
54
46
3
335
3126
81
489
5334
88
38182
45651
2225
44991
48436
2311
EU/ESR-hankkeet
60
137
7
0
0
0
Maksupalvelu / Opistokurssi
28
103
3
42
25
4
Yhteensä
88
240
10
42
25
4
42436
49614
2399
48310
50700
2429
Vos-koulutus
Kurssi
Listakurssi
Neuvonta
Tilauskurssi
Muilla avustuksilla
Yhteiskunnallinen koulutus
Yhteensä
Muu koulutus
Kaikki yhteensä
6.5
TSL:n kurssitoiminta järjestötahoittain (keskusjärjestöt sisältävät paikalliset yhdistykset)
2013 ja 2014
2013
2014
Tunnit Osallistujat Määrä Tunnit Osallistujat Määrä
Jäsenet
Ammatillinen lisäkoulutus
Kurssi
Yhteiskunnallinen koulutus
1051
2198
65
677
1138
30
17243
28396
1235
22359
28013
1272
94
436
17
162
1650
37
18388
31030
1317
23198
30801
1339
Ammatillinen lisäkoulutus
3035
1435
96
2588
940
83
Kurssi
8264
6736
493
10615
7529
559
Listakurssi
1106
436
33
566
766
35
3
10
1
0
0
0
249
635
25
162
549
25
Yhteensä
TSL
Neuvonta
Tilauskurssi
Muilla avustuksilla
54
46
3
0
0
0
241
2690
64
327
3684
51
EU/ESR-hankkeet
60
137
7
0
0
0
Maksupalvelu / Opistokurssi
28
103
3
42
25
4
13040
12228
725
14300
13493
757
80
90
3
82
19
1
Kurssi
10928
6266
354
10800
6245
332
Yhteensä
11008
6356
357
10882
6264
333
Kaikki yhteensä
42436
49614
2399
48380
50558
2429
Yhteiskunnallinen koulutus
Yhteensä
Muut järjestöt
Ammatillinen lisäkoulutus
37
6.6
TSL:n kurssitoiminta keskusjärjestöittäin (keskusjärjestöt sisältävät paikalliset yhdistykset)
2013 ja 2014
2013
2014
Tunnit Osallistujat Määrä Tunnit Osallistujat Määrä
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry
65
72
5
6
14
1
4827
5750
208
8623
7977
302
0
0
0
19
56
2
Hyvinvointilomat ry
310
132
7
1256
281
20
Invalidiliitto ry
624
1086
54
720
1552
59
3093
7239
286
2386
5461
233
346
195
21
381
217
24
Metallityöväen Liitto ry (Metalli)
1039
4994
222
765
3343
160
Nuorten Kotkien Keskusliitto ry
89
244
9
205
258
12
2122
1791
125
2292
2360
156
40
86
3
18
85
2
Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry
506
722
31
522
645
30
Puu- ja erityisalojen liitto (PL) ry
329
580
27
221
352
18
0
0
0
18
24
2
37
151
7
2
32
1
417
1495
53
227
530
16
16
19
1
1
14
1
Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry
Ensi- ja Turvakotien Liitto ry
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry
Merimiespalvelutoimisto MEPA ry
Palvelualojen ammattiliitto PAM ry
Paperiliitto ry
Rautatievirkamiesliitto ry
Sosialidemokraattiset Naiset
Sosialidemokraattiset Nuoret ry
Sosialidemokraattiset Opiskelijat ry SONK
Suomen Ammattiliitojen Solidaarisuuskeskus SASK ry
0
0
0
82
19
1
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
213
871
33
250
1100
35
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue SDP rp
1426
3236
125
2094
4164
161
Suomen Työväen Musiikkiliitto ry
1335
781
31
1465
761
31
Sähköalojen ammattiliitto ry
214
336
22
228
534
25
TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry
227
652
20
232
550
22
Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto ry
0
0
0
85
77
5
667
651
15
769
739
17
Työväen Näyttämöiden Liitto ry
Työväen Retkeilyliitto ry
564
425
27
456
373
21
Työväen Sivistysliitto TSL ry
12875
11538
703
14172
12904
738
Muut järjestöt
11055
6568
364
10815
6278
334
Yhteensä
42436
49614
2399
48310
50700
2429
6.7
TSL:n ja opintojärjestöjen kurssitoiminta maakunnittain 2013 ja 2014
2013
Maakunta ja opintojärjestö
Etelä-Karjala
Tietoyhteiskuntakoulutus
TSL:n Imatran seudun opintojärjestö ry
Työväen Sivistysliitto TSL ry
Etelä-Pohjanmaa
Työväen Sivistysliitto TSL ry
Etelä-Savo
Tietoyhteiskuntakoulutus
2014
Tunnit Osallistujat Määrä Tunnit Osallistujat Määrä
390
272
18
220
178
19
329
93
9
183
128
15
53
43
6
32
19
3
8
136
3
5
31
1
22
236
4
8
83
1
22
236
4
8
83
1
250
149
17
319
207
15
182
123
14
307
125
13
38
TSL:n Itä-Savon opintojärjestö ry
TSL:n Mikkelin seudun opintojärjestö ry
6
6
1
50
7
1
12
13
1
25
79
5
TSL:n Ylä-Savon opintojärjestö ry
Työväen Sivistysliitto TSL ry
Itä-Uusimaa
TSL:n Lahden seudun opintojärjestö ry
TSL:n Loviisan seudun opintojärjestö ry
17
21
3
65
1
9
17
1
10
55
3
5
33
1
5
22
2
3
TSL:n Porvoon seudun opintojärjestö ry
TSL:n Riihimäen seudun opintojärjestö ry
5
33
1
Työväen Sivistysliitto TSL ry
3
25
1
63
111
4
16
6
1
57
69
2
16
6
1
6
42
2
137
375
20
67
317
14
9
45
2
Kainuu
TSL:n Kainuun opintojärjestö ry
Työväen Sivistysliitto TSL ry
Kanta-Häme
TSL:n Etelä-Hämeen piirijärjestö ry
TSL:n Janakkalan opintojärjestö ry
6
101
3
TSL:n Lounais-Hämeen opintojärjestö ry
13
15
3
16
35
4
TSL:n Riihimäen seudun opintojärjestö ry
49
136
8
26
115
5
Työväen Sivistysliitto TSL ry
69
123
6
16
122
3
3
24
1
3
24
1
119
287
10
52
66
5
8
19
1
34
41
3
TSL:n Sisä-Suomen opintojärjestö ry
34
63
2
6
12
1
Työväen Sivistysliitto TSL ry
77
205
7
12
13
1
93
144
11
104
113
8
28
34
3
18
11
1
4
16
1
12
16
1
Keski-Pohjanmaa
Työväen Sivistysliitto TSL ry
Keski-Suomi
Tietoyhteiskuntakoulutus
Kymenlaakso
Tietoyhteiskuntakoulutus
TSL:n Haminan seudun opintojärjestö ry
TSL:n Janakkalan opintojärjestö ry
TSL:n Kotkan seudun opintojärjestö ry
30
16
2
33
40
3
TSL:n Kouvolan seudun opintojärjestö ry
10
13
2
38
9
2
Työväen Sivistysliitto TSL ry
21
65
3
3
37
1
52
99
6
44
47
4
TSL:n Kemin opintojärjestö ry
18
8
1
35
37
3
TSL:n Kemin opintojärjestön tsto
25
14
2
9
10
1
Lappi
TSL:n Rovaniemen seudun opintojärjestö ry
Työväen Sivistysliitto TSL ry
Pirkanmaa
Tietoyhteiskuntakoulutus
TSL:n hankeyksikkö
9
77
3
879
879
36
550
436
27
659
319
12
425
117
13
35
40
3
2
8
1
TSL:n Janakkalan opintojärjestö ry
TSL:n Parkanon seudun opintojärjetö ry
12
10
1
TSL:n Vammalan seudun opintojärjestö ry
11
40
3
3
85
1
TSL:n Ylöjärven opintojärjestö ry
17
82
4
11
45
2
145
388
13
109
181
10
60
168
8
21
164
3
7
19
1
14
145
2
Työväen Sivistysliitto TSL ry
Pohjanmaa
ABF Österbottens svenska studieorganisation (ÖSS)
TSL
20
47
1
TSL:n Pietarsaaren opintojärjestö ry
21
25
2
Työväen Sivistysliitto TSL ry
19
96
5
39
Pohjois-Karjala
234
431
20
8
8
1
183
301
15
TSL:n Keski-Karjalan opintojärjestö ry
28
8
2
Työväen Sivistysliitto TSL ry
15
114
32
Tietoyhteiskuntakoulutus
TSL:n Ilomantsin seudun opintojärjestö ry
TSL:n Joensuun seudun opintojärjestö ry
Pohjois-Pohjanmaa
Työväen Sivistysliitto TSL ry
Pohjois-Savo
TSL:n Kuopion opintojärjestö ry
TSL:n Ylä-Savon opintojärjestö ry
Työväen Sivistysliitto TSL ry
Päijät-Häme
Työväen Sivistysliitto TSL ry
Satakunta
TSL:n Porin seudun opintojärjestö ry
TSL:n Rauman seudun opintojärjestö ry
TSL:n Satakunnan piirijärjestö ry
Työväen Sivistysliitto TSL ry
Uusimaa
ABF:s Västra Nylands studieorganisation
Tietoyhteiskuntakoulutus
TSL
TSL:n Hyvinkään opintojärjestö ry
18
2
676
26
2
2
13
1
456
7
31
40
3
32
456
7
31
40
3
206
223
11
287
586
11
12
9
1
168
138
7
251
139
7
26
76
3
36
447
4
31
42
3
52
104
7
8
12
1
44
92
6
23
27
2
8
15
1
60
158
7
39
211
4
33
49
3
32
150
1
7
75
2
16
16
1
3
12
1
4
18
1
4
49
2
7183
5534
379
6469
6247
343
18
56
2
2175
719
54
1604
518
45
28
62
2
9
28
2
4570
2699
259
4401
2876
248
80
20
2
21
45
3
16
8
1
80
24
2
TSL:n Keski-Uudenmaan opintojärjestö ry
5
70
2
TSL:n Lahden seudun opintojärjestö ry
7
61
2
TSL:n Nurmijärven opintojärjestö ry
23
99
7
TSL:n Salon seudun opintojärjestö ry
11
41
1
TSL:n Turun opintojärjestö ry
TSL:n Uudenmaan piirijärjestö ry
25
82
4
2
49
1
241
1621
44
336
2703
41
3036
1871
136
5617
3337
241
410
87
10
374
132
11
10
28
2
2467
1338
112
5201
3009
227
105
54
4
33
11
1
44
364
8
9
185
2
12875
11538
703
14172
12904
738
TSL:n Vantaan opintojärjestö ry
Työväen Sivistysliitto TSL ry
Varsinais-Suomi
Tietoyhteiskuntakoulutus
TSL:n Salon seudun opintojärjestö ry
TSL:n Turun opintojärjestö ry
TSL:n Varsinais-Suomen piirijärjestö ry
Työväen Sivistysliitto TSL ry
Kaikki yhteensä
29
8
TSL:n Espoon ja Kauniaisten opintojärjestö ry
TSL:n Helsingin opintojärjestö ry
707
256
TSL:n Etelä-Hämeen piirijärjestö ry
TSL:n Lahden seudun opintojärjestö ry
266
40
6.8
TSL:n kurssit pitopaikan mukaan maakunnittain 2013 ja 2014
2013
Maakunta
2014
Tunnit Osallistujat Määrä Tunnit Osallistujat Määrä
Ahvenanmaa - Åland
47
107
4
15
38
1
Etelä-Karjala
1352
2387
85
1355
1975
103
Etelä-Pohjanmaa
1922
1607
61
1947
1269
51
Etelä-Savo
1711
1419
75
2380
1772
81
Itä-Uusimaa
159
282
17
128
293
11
Kainuu
273
387
19
127
155
9
1318
3098
109
1460
2339
92
18
90
5
31
140
8
Keski-Suomi
1714
2736
112
1902
3357
136
Kymenlaakso
354
866
46
1069
1287
57
Lappi
553
779
44
367
761
33
Pirkanmaa
5607
5588
258
6999
6548
298
Pohjanmaa
435
650
32
352
598
22
Pohjois-Karjala
1108
1452
71
1241
1813
92
Pohjois-Pohjanmaa
1253
2640
110
1750
2327
109
Pohjois-Savo
1985
1806
83
3213
2159
96
Päijät-Häme
765
1033
51
713
698
43
Satakunta
1029
2142
99
896
1889
80
Uusimaa
14602
15085
808
13869
14663
717
Kanta-Häme
Keski-Pohjanmaa
Varsinais-Suomi
6231
5460
310
8496
6619
390
Kaikki yhteensä
42436
49614
2399
48310
50700
2429
6.9
TSL:n kurssit oppisisällön mukaan 2013 ja 2014
2013
Koodi
Oppiaine
00000
Yleissivistävä koulutus
09900
Muu yleissivistävä koulutus
10000
Humanistinen ja kasvatusala
10100
Vapaa-aika ja nuorisotyö
10200
Tunnit
2014
Osallis
Määrä
Tunnit Osallis.
Määrä
513
34
444
207
8
154
40
4
139
235
26
351
19
2
65
2
1
14
100
5
109
Kielitieteet
447
20
147
32
2
16
10201
Kielitiede
198
10
77
57
2
20
10202
Suomi
383
13
199
757
24
287
10203
Ruotsi
33
1
11
71
3
55
10204
Englanti
667
22
248
1053
44
462
10206
Ranska
149
5
46
10207
Venäjä
198
6
59
206
8
60
10208
Espanja
213
6
51
551
25
209
10209
Italia
20
1
10
277
12
107
10299
Muut kielet
156
5
34
184
8
75
10300
Historia ja arkeologia
208
10
229
217
11
206
10400
Filosofia
404
10
134
286
11
137
10500
Kasvatustieteet ja psykologia
211
9
142
199
4
53
10600
Opetus- ja kasvatustyö
213
7
137
132
7
138
19900
Muu humanistisen ja kasvatusalan koulutus
44
3
33
41
20000
Kulttuuriala
503
49
1661
343
12
385
20100
Käsi- ja taideteollisuus
2259
72
754
2667
101
1057
20200
20300
Viestintä ja informaatiotieteet
384
20
208
629
27
331
Kirjallisuus
428
32
1146
191
27
1179
20400
Teatteri ja tanssi
4027
124
2332
4523
103
2028
20500
Musiikki
5282
120
2805
6717
149
2856
20600
Kuvataide
3039
96
1068
3772
92
1127
20700
Kulttuurin- ja taiteiden tutkimus
74
3
39
29900
30000
Muu kulttuurialan koulutus
Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon
ala
30100
Liiketalous ja kauppa
30101
145
12
445
97
8
135
272
36
1133
381
39
1017
6
1
15
96
12
173
Kirjanpito
82
9
145
65
7
119
30102
Markkinointi
20
1
11
30200
Kansantalous
6
2
24
14
4
96
30300
Hallinto
100
4
67
6
1
20
30301
Kansalais- ja järjestötoiminta
2012
176
4191
2332
239 10254
30302
Ay-koulutus
1384
182
4033
1993
208
4158
30303
Työelämäkoulutus
1606
147
4106
1430
132
3208
30304
Työsuojelukoulutus
783
70
1521
666
47
1020
30305
Luottamusmieskoulutus
2282
146
3180
1614
123
2544
30306
Järjestöjen toimihenkilökoulutus
2163
249
5409
1320
150
3229
30320
SD-koulutus
217
23
586
745
60
1645
30399
Muu hallinnon alan koulutus
2
1
18
117
12
158
30500
Sosiaalitieteet
16
4
158
12
1
29
30600
Politiikkatieteet
96
11
272
17
5
193
30700
62
5
59
39900
Oikeustiede
Muu yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan koulutus
40200
498
87
2950
122
9
969
Tietojenkäsittely
1594
104
1039
666
37
408
40201
Tietokoneen ajokorttikoulutus
1260
10
79
598
5
46
40202
Tiety-koulutus
132
7
75
40299
Muu tietotekniikan hyväksikäyttö
2220
143
1369
40300
Geo-, avaruus- ja tähtitieteet
7
1
19
40700
Maantiede
27
1
16
49900
Muu luonnontieteiden alan koulutus
50000
Tekniikan ja liikenteen ala
44
2
21
50100
Arkkitehtuuri ja rakentaminen
123
5
77
50300
Sähkö- ja automaatiotekniikka
7
1
7
50400
Tieto- ja tietoliikennetekniikka
157
10
146
369
20
207
50500
Graafinen ja viestintätekniikka
128
1
12
50900
Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka
59900
Muu tekniikan ja liikenteen alan koulutus
60000
Luonnonvara- ja ympäristöala
60200
Puutarhatalous
60300
Kalatalous
60500
Luonto- ja ympäristöala
69900
1147
18
65
2
716
56
51
2
21
154
4
40
71
5
139
22
2
43
31
1
31
3
1
29
21
3
42
65
2
35
291
18
263
328
18
334
Muu luonnonvara- ja ympäristöalan koulutus
29
3
53
16
1
19
70000
Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala
66
7
156
108
4
113
70100
Sosiaaliala
188
9
354
151
6
160
70200
Terveysala
671
42
1001
777
33
886
42
70300
Sosiaali- ja terveysala (alojen yhteiset ohjelmat)
188
9
206
116
5
182
70500
Terveysala
199
19
521
723
19
312
70510
Terveysala ja hammashoito
6
1
13
70520
Liikunta ja urheilu
4311
203
3200
5906
258
4031
70600
Tekniset terveyspalvelut
3
1
15
70700
Farmasia ja muu lääkehuolto
27
71000
Kauneudenhoitoala
79900
3
1
66
4
1
8
2
37
Muu sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutus
39
4
97
169
8
153
80000
Matkailu-, ravitsemis- ja talousala
12
3
13
20
3
33
80100
Matkailuala
102
7
239
80200
Majoitus- ja ravitsemisala
80300
80500
6
2
34
Kotitalous- ja kuluttajapalvelut
59
8
116
157
16
390
19
1
10
31
4
87
89900
Kotitalous- ja kuluttajapalvelut sekä puhdistus
Muu matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutus
10
2
28
90000
Muu Koulutus
36
4
214
90200
Palo- ja pelastusala
6
1
26
90500
Poliisi- ja vartiointiala
144
7
76
90510
Poliisi- ja vartiointiala
99900
Kaikki yhteensä
Muu Koulutus
104
4
40
72
3
32
68
4
86
152
19
675
234
15
419
42436
2399
49614
48310
2429 50700
6.10 TSL:n kerhot järjestötahoittain (keskusjärjestöt sisältävät paikalliset yhdistykset) 2013 ja
2014
2013
2014
Tunnit Osallistujat Määrä Tunnit Osallistujat Määrä
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry
293
18
1
426
61
3
56765
25329
1497
57304
25816
1472
22
11
1
24
11
1
Invalidiliitto ry
1313
520
33
1050
425
25
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry
Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry
Hengitysliitto Heli ry (ent. Keuhkovammaliitto ry)
1178
262
30
1054
244
24
Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
20
12
1
0
0
0
Kotien Puolesta Keskusliitto ry
241
142
13
205
115
11
7327
795
117
6829
908
117
127
50
4
100
32
2
2964
706
52
2278
582
38
15
8
1
0
0
0
11216
2974
269
10102
3004
253
Nuorten Kotkien Keskusliitto ry
150
15
3
0
0
0
Palvelualojen ammattiliitto PAM ry
169
84
8
148
71
5
Rakennusliitto ry
48
16
2
95
44
2
Sosialidemokraattiset Naiset
40
10
1
0
0
0
970
391
28
931
323
24
Suomen Työväen Musiikkiliitto ry
1606
314
25
1334
199
19
Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö TVY
1083
626
26
764
317
20
247
71
4
316
104
6
2754
483
60
1494
314
37
Maahanmuuttajajärjestöt
Metallityöväen Liitto ry (Metalli)
Mielenterveyden Keskusliitto
Mielenterveyden keskusliitto ja omaiset
Muut järjestöt
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue SDP rp
Työväen Retkeilyliitto ry
Työväen Sivistysliitto TSL ry
43
Työväen Urheiluliitto ry
100
29
1
200
65
2
VR:n Eläkeläiset
371
593
7
452
169
6
89019
33459
2184
85106
32804
2067
Yhteensä
6.11 TSL:n kerhot maakunnittain opintojärjestöjen toiminta-alueella 2013 ja 2014
2013
Maakunta
Etelä-Karjala
2014
Tunnit Osallistujat Määrä Tunnit Osallistujat Määrä
2133
1089
63
3326
1312
87
1142
652
31
1401
533
32
991
437
32
1925
779
55
3722
1100
97
3767
1326
101
Pohjanmaan Eteläinen opj
1987
817
67
2064
941
70
Seinäjoen opj
1735
283
30
1703
385
31
Imatran seudun opj
Lappeenrannan seudun opj
Etelä-Pohjanmaa
Etelä-Savo
5708
1817
135
6095
1942
134
Itä-Savon opj
2467
689
60
2248
657
49
Mikkelin seudun opj
2018
633
45
2161
889
59
Mäntyharjun seudun opj
228
148
10
107
73
4
Pieksämäen seudun opj
995
347
20
1579
323
22
129
74
5
163
50
3
Loviisan seudun opj
83
47
3
163
50
3
Porvoon seudun opj
46
27
2
0
0
0
230
124
9
263
81
8
230
124
9
263
81
8
6486
3072
155
6162
2880
150
158
83
5
0
0
0
2226
715
48
2475
864
55
863
381
21
183
160
7
Lounais-Hämeen opj
1614
685
39
1648
809
40
Riihimäen-Lopen opj
1625
1208
42
1856
1047
48
742
112
10
746
128
10
742
112
10
746
128
10
4763
1759
132
4186
2758
119
180
51
6
100
25
3
3599
1459
107
3229
2357
94
Jämsän seudun opj
194
24
3
160
22
3
Sisä-Suomen opj
759
211
15
677
341
18
31
14
1
20
13
1
Itä-Uusimaa
Kainuu
Kainuun opj
Kanta-Häme
Hausjärven opj
Hämeenlinnan seudun opj
Janakkalan opj
Keski-Pohjanmaa
Kokkolan opj
Keski-Suomi
Joutsan seudun opj
Jyväskylän seudun opj
Viitasaaren opj
Kymenlaakso
2401
992
84
2039
908
68
Haminan seudun opj
887
406
37
532
297
26
Kotkan seudun opj
486
108
10
625
170
11
1028
478
37
882
441
31
828
222
13
995
217
13
103
77
4
181
81
5
90
16
2
69
9
1
635
129
7
745
127
7
11145
3870
285
9995
3629
260
192
46
4
272
40
3
Kouvolan seudun opj
Lappi
Kemin opj
Pohjois-Lapin opj
Rovaniemen seudun opj
Pirkanmaa
Kangasalan seudun opj
44
Kyrösjärven seudun opj
15
11
1
0
0
0
Lempäälä-Vesilahden opj
595
359
24
642
366
24
Mäntän seudun opj
472
226
13
437
161
10
Nokian opj
754
485
26
731
474
26
Parkanon seudun opj
165
50
4
166
68
4
Pirkkalan opj
464
396
9
410
207
9
Tampereen opj
6227
1599
148
5214
1456
124
Valkeakosken seudun opj
1457
422
34
1460
529
36
577
199
16
564
271
21
Virtain-Ruoveden opj
30
18
1
28
21
1
Ylöjärven-Kurun opj
197
59
5
71
36
2
892
240
18
921
303
18
Pietarsaaren opj
525
118
11
548
135
11
Vaasan opj
367
122
7
373
168
7
Pohjois-Karjala
1780
778
53
2050
841
50
Ilomantsin seudun opj
14
12
1
0
0
0
Joensuun seudun opj
1165
270
28
1655
525
35
548
460
21
359
289
13
Outokummun seudun opj
32
24
2
36
27
2
Ylä-Karjalan opj
21
12
1
0
0
0
Pohjois-Pohjanmaa
2466
1229
64
2149
975
48
Itä-Pohjanmaa opj
0
0
0
138
21
2
Jokilaaksojen opj
167
89
5
110
86
4
Koillismaan opj
533
219
12
803
217
15
1289
726
37
701
494
20
477
195
10
397
157
7
Pohjois-Savo
10123
4400
282
10482
4841
280
Kuopion opj
Vammalan seudun opj
Pohjanmaa
Keski-Karjalan opj
Oulun seudun opj
Raahen seudun opj
8509
3976
246
8411
4298
242
Varkauden opj
744
163
13
671
116
9
Ylä-Savon opj
870
261
23
1400
427
29
4451
2409
114
4360
2416
114
4451
2409
114
4360
2416
114
4831
1450
109
3733
994
74
1338
395
16
1114
231
15
Päijät-Häme
Lahden seudun opj
Satakunta
Ala-Satakunnan opj
Harjavallan seudun opj
212
91
5
329
108
4
2601
740
71
1698
453
40
680
224
17
592
202
15
10540
3901
250
10637
4116
265
Espoon ja Kauniaisten opj
1078
444
27
956
350
24
Helsingin opj
5395
1756
112
4662
1711
112
Hyvinkään opj
688
151
13
1261
246
24
1183
574
38
1307
631
37
Porin seudun opj
Rauman seudun opj
Uusimaa
Keski-Uudenmaan opj
Kirkkonummen opj
31
19
1
62
27
2
Luoteis-Uudenmaan opj
991
440
27
1083
558
29
Länsi-Uudenmaan opj
193
117
8
178
113
9
34
69
3
166
119
6
Porvoon seudun opj
119
52
3
169
71
4
Vantaan opj
828
279
18
793
290
18
15649
4821
306
13037
3087
265
408
183
10
439
224
12
Nurmijärven opj
Varsinais-Suomi
Loimaan seudun opj
45
Salon seudun opj
1114
1980
19
1128
388
17
253
88
7
166
90
7
Turun itäisten ymp.kuntien opj
Turun läntisten ymp.kuntien opj
Turun opj
463
187
13
661
297
18
13300
2353
255
10538
2059
209
111
30
2
105
29
2
89019
33459
2184
85106
32804
2067
Uudenkaupungin seudun opj
Kaikki yhteensä
6.12 TSL:n kerhot oppisisällön mukaan 2013 ja 2014
2013
Koodi
Oppiaine
09900
Muu yleissivistävä koulutus
10000
Humanistinen ja kasvatusala
10202
10203
10204
Englanti
10207
2014
Tunnit Osallis
Määrä
Tunnit Osallist Määrä
109
56
2
95
126
4
52
11
1
0
0
0
Suomi
305
61
9
296
41
6
Ruotsi
216
47
6
108
34
4
1787
324
33
1751
335
35
Venäjä
0
0
0
130
14
2
10208
Espanja
32
9
1
90
18
2
10299
Muut kielet
24
15
1
22
20
1
10300
Historia ja arkeologia
557
259
21
393
125
15
10400
Filosofia
150
36
5
174
44
6
10500
Kasvatustieteet ja psykologia
541
356
15
789
332
18
10600
Opetus- ja kasvatustyö
35
14
1
0
0
0
10700
Teologia
599
228
19
498
203
14
19900
Muu humanistisen ja kasvatusalan koulutus
140
31
3
0
0
0
20000
Kulttuuriala
808
330
22
613
248
16
20100
Käsi- ja taideteollisuus
9443
3356
227
9690
2778
231
20200
Viestintä ja informaatiotieteet
361
99
10
359
105
11
20300
Kirjallisuus
1897
609
62
1858
698
62
20400
Teatteri ja tanssi
20500
Musiikki
20600
Kuvataide
20700
Kulttuurin- ja taiteiden tutkimus
29900
9762
3003
237
8324
2841
211
13611
4098
292
12376
3383
255
1906
305
39
1615
344
42
40
7
1
104
20
2
306
71
8
164
74
6
30000
Muu kulttuurialan koulutus
Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon
ala
75
50
4
1834
1166
57
30100
Liiketalous ja kauppa
144
31
3
21
6
1
30101
Kirjanpito
66
16
2
36
7
1
30200
Kansantalous
36
6
1
0
0
0
30300
Hallinto
41
0
1
90
10
1
30301
Kansalais- ja järjestötoiminta
4398
3116
123
1387
1128
30
30303
Työelämäkoulutus
100
8
1
27
13
1
30304
Työsuojelukoulutus
100
8
1
0
0
0
30306
Järjestöjen toimihenkilökoulutus
207
116
12
257
93
8
30320
SD-koulutus
225
71
5
0
0
0
30700
275
20
3
100
12
1
39900
Oikeustiede
Muu yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan koulutus
281
333
10
432
184
11
40200
Tietojenkäsittely
376
88
9
784
126
17
40299
Muu tietotekniikan hyväksikäyttö
277
89
9
137
33
5
46
40600
Biologia
30
12
1
0
0
0
40700
Maantiede
30
6
1
60
17
2
49900
Muu luonnontieteiden alan koulutus
72
11
1
87
12
1
50400
Tieto- ja tietoliikennetekniikka
783
167
19
658
214
25
50800
Tekstiili- ja vaatetustekniikka
108
48
6
18
15
1
60200
Puutarhatalous
55
58
2
75
41
2
60300
Kalatalous
192
53
4
253
141
6
60500
Luonto- ja ympäristöala
139
62
5
268
134
7
69900
Muu luonnonvara- ja ympäristöalan koulutus
83
6
1
254
47
3
70000
Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala
244
82
8
75
146
3
70100
Sosiaaliala
311
61
6
1025
266
22
70200
2123
705
49
1268
590
43
70300
Terveysala
Sosiaali- ja terveysala (alojen yhteiset ohjelmat)
248
142
7
138
110
5
70500
Terveysala
1785
790
51
1651
553
42
70520
Liikunta ja urheilu
28562
11408
702
29627
12872
707
70900
Eläinlääketiede
0
0
0
27
9
1
71000
Kauneudenhoitoala
130
12
2
100
7
1
79900
Muu sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutus
231
109
5
235
49
3
80000
Matkailu-, ravitsemis- ja talousala
4
14
1
0
0
0
80100
Matkailuala
808
1166
19
512
1543
17
80200
Majoitus- ja ravitsemisala
100
18
1
0
0
0
80300
Kotitalous- ja kuluttajapalvelut
790
233
21
1124
316
22
80500
74
16
2
36
13
1
89900
Kotitalous- ja kuluttajapalvelut sekä puhdistus
Muu matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutus
0
0
0
15
17
1
90000
Muu Koulutus
959
256
27
1601
611
44
99900
Kaikki yhteensä
Muu Koulutus
1876
747
44
1445
520
32
89019
33459
2184
85106
32804
2067
47