02/003_Kasarminmäki_KAAVASELOSTUS_050115
416/10.02.01/2013 (entinen asianumero 3925/10.02.01/2010) ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE kaupunginosan 1 Kangas katualuetta ja kaupunginosan 2 Kaunisnurmi korttelien 2061 ja 2068 osia sekä puisto- ja katualueita ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN KOSKEE kaupunginosan 2 Kaunisnurmi korttelin 2061 osaa ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUVAT kaupunginosan 2 Kaunisnurmi, korttelit 2071 - 2078, korttelin 2068 osa sekä puisto-, lähivirkistys-, suojaviher- ja katualueet Kasarminmäki, kaava nro 02/003 ASEMAKAAVASELOSTUS KOUVOLAN KAUPUNKI TEKNIIKKA- JA YMPÄRISTÖPALVELUT MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU 2015 Sisällysluettelo 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT............................................................................................. 3 1.1. Tunnistetiedot .................................................................................................................. 3 1.2. Kaava-alueen sijainti ........................................................................................................ 3 1.3. Kaavamuutoksen tarkoitus ja perustelut ........................................................................... 4 1.4. Asemakaavan liiteasiakirjat .............................................................................................. 4 1.5. Kaavahankkeeseen liittyvät selvitykset ............................................................................ 4 2. TIIVISTELMÄ ......................................................................................................................... 4 2.1. Kaavaprosessin vaiheet ................................................................................................... 4 2.2. Kasarminmäen alueen asemakaavan muutos .................................................................. 5 2.3. Asemakaavan toteuttaminen ............................................................................................ 5 3. LÄHTÖKOHDAT .................................................................................................................... 5 3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista .................................................................................... 5 3.1.1. Alueen yleiskuvaus ............................................................................................... 5 3.1.2. Luonnonympäristö................................................................................................. 6 3.1.3. Rakennettu ympäristö ......................................................................................... 12 3.2. Suunnittelutilanne .......................................................................................................... 19 4. ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET ............................................. 22 4.1. Suunnittelun tarve .......................................................................................................... 22 4.2. Suunnittelun käynnistys ja sitä koskevat päätökset ........................................................ 22 4.3. Osallistuminen ja yhteistyö ............................................................................................. 22 4.3.1. Osalliset .............................................................................................................. 22 4.3.2. Vireille tulo .......................................................................................................... 22 4.3.3. Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt ............................................................. 22 4.3.4. Viranomaisyhteistyö ............................................................................................ 22 4.4. Kaavaratkaisun perusteet .............................................................................................. 22 4.4.1. Mielipiteet ja niiden huomioiminen (kannanotot ja lausunnot sekä kaavoittajan vastineet)......................................... 22 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS ................................................................................................. 30 5.1. Kaavan rakenne ............................................................................................................. 30 5.1.1. Mitoitus ............................................................................................................... 30 5.1.2. Palvelut ............................................................................................................... 30 5.2. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen ................................................. 30 5.3. Aluevaraukset ................................................................................................................ 30 5.4. Kaavan vaikutukset ........................................................................................................ 33 5.5. Ympäristön häiriötekijät .................................................................................................. 35 5.6. Kaavamerkinnät ja -määräykset ..................................................................................... 35 5.7. Nimistö........................................................................................................................... 36 6. ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TOTEUTUS JA AJOITUS ................................................... 36 2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1. Tunnistetiedot Kunta KOUVOLAN KAUPUNKI Alueen nimi Kasarminmäen asemakaavan muutos (02/003) Asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE kaupunginosan 1 Kangas katualuetta ja kaupunginosan 2 Kaunisnurmi korttelien 2061 ja 2068 osia sekä puisto- ja katualueita ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN KOSKEE kaupunginosan 2 Kaunisnurmi korttelin 2061 osaa ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUVAT kaupunginosan 2 Kaunisnurmi, korttelit 2071 - 2078, korttelin 2068 osa sekä puisto-, lähivirkistys-, suojaviher- ja katualueet Laatija Kouvolan kaupunki Tekniikka- ja ympäristöpalvelut / Maankäytön suunnittelu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS nähtävillä Vireille tulo 21.4.2010 21.4.–6.5.2010 Ilmoitus kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä 21.4.2010 Tekninen lautakunta (tiedoksi) 10.6.2014 Valmisteluvaiheen kuuleminen 18.6.–25.8.2014 MRL 66 § ja MRA 26 § mukainen viranomaisneuvottelu Tekninen lautakunta (kaavaehdotus / julkinen nähtävilläolo) 18.12.2014 27.1.2015 1.2. Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Kouvolan Kasarminmäellä käsittäen lähes koko entisen kasarmialueen. Kaavamuutosalueen laajuus on noin 36,5 ha (27,8 ha muutettavaa ja 8,7 ha kumottavaa kaava-aluetta). Asemakaavamuutos sisältyy vuosien 2010-15 kaavoituskatsauksissa mainittuihin kaavoituksen työohjelman kohteisiin. Kuva 1. Kaava-alueen sijainti keskeisen kaupunkialueen yhdyskuntarakenteessa. 3 1.3. Kaavamuutoksen tarkoitus ja perustelut Kaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa alueen asemakaava siten, että se noudattaa alueen osayleiskaavassa esitettyä maankäyttöä ja mahdollistaa alueen sisäisen toiminnallisuuden ja autopaikoituksen järjestämisen. Kaavassa huomioidaan suojelumääräyksillä alueen valtakunnallisesti arvokkaiksi määritetyt rakennuskohteet, rakennettu ympäristö ja siellä olevat luontokohteet sekä ohjataan alueen täydentyvää maankäyttöä alueen kulttuuriympäristön erityispiirteitä tukien. Asemakaavamuutoksessa kumotaan suunnittelualueen pohjoisosan asemakaava, jossa alue on varattu vain puolustusvoimien käyttöön. 1.4. Asemakaavan liiteasiakirjat Liite 1. Ote ajantasa-asemakaavasta Liite 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 3. Asemakaavan seurantalomake Liite 4. Maanomistuskartta Liite 5. MRL 66§:n mukaisen viranomaisneuvottelun muistio 18.12.2014 Liite 6. Havainnekuva 1.5. Kaavahankkeeseen liittyvät selvitykset Alueen kaavahistoriallinen selvitys on tehty vuonna 2008 osana laajempaa Kouvolan alueen kaavahistoriallista selvitystä. Rurik Wasastjerna, Kouvolan kaupunki. Kouvola, Kuusankoski, Valkeala ympäristömeluselvitys. Insinööritoimisto Akukon Oy, 2007. Kouvolan arvokkaat luontokohteet 2008. Luontoselvitys Kotkansiipi, 3.3.2009. Tie- ja katuverkkoselvitys valtateillä 6 ja 12 välillä Koria-Kouvola. Tiehallinto KaakkoisSuomen tiepiiri, marraskuu 2006 Kasarminmäki-Ruskeasuo-Tanttari osayleiskaavan liikenneselvitys. Pakse ja Strafica, 30.10.2009 Kouvolan ratapihan VAK suuronnettomuusriskien arviointi. Gaia Consulting Oy, 2011. Yrittäjäpuisto / rakennettavuusselvitys (Kotiharjun alue), Ramboll, 29.8.2008 Kouvolan Kasarminmäen ampumarata-alueet sekä täyttöalue. Tutkimusraportti 12243P12082. Puolustushallinnon rakennuslaitos. Finnish Consulting Group, 21.1.2011. Liikenne-ennusteet ja verkolliset tarkastelut. Kasarminmäki-Ruskeasuo-Tanttari osayleiskaava. Strafica, 14.3.2012. Meluselvitys. Kasarminmäki-Ruskeasuo-Tanttari osayleiskaava. Helimäki Akustikot, 3.5.2012. Kasarminmäki-Ruskeasuo-Tanttari osayleiskaavan hydrologinen selvitys. Kouvolan kaupunki, Tekniikka- ja ympäristöpalvelut, 26.11.2012. Kasarminmäki-Ruskeasuo-Tanttari osayleiskaavan luontovaikutusten arviointi. Luontoselvitys Kotkansiipi, 21.12.2012. Kasarminmäki-Ruskeasuo-Tanttari, liito-oravaselvitys. Luontoselvitys Kotkansiipi, 2012. Kouvolan Kasarminmäki-Ruskeasuo-Tanttari osayleiskaavan vaikutukset Natura 2000 alueeseen Savonsuon tervalepikot FI0409001. Luontoselvitys Kotkansiipi, 2013. Kouvolan Kasarminmäen campusalueen ja Korian Pioneeripuiston lepakkoselvitys. Luontoselvitys Kotkansiipi, 17.9.2013. 2. TIIVISTELMÄ 2.1. Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutos on tullut vireille kaupungin aloitteesta vuonna 2010. Asemakaavamuutos sisältyy Kouvolan kaupungin vuoden 2010–14 kaavoituskatsauksissa esitettyihin kaavoitusohjelmiin. Vireille tulosta oli ilmoitus kaupungin virallisessa ilmoituslehdessä 21.4.2010. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavan valmisteluaineisto olivat nähtävillä 21.4.–6.5.2010 4 välisen ajan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin yksi lausunto, jonka perusteella tarkennettiin kaavan lähtötietoja. Asemakaavamuutoksen vireille tulon ja kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olon jälkeen kaavahanke odotti tuolloin vireillä olleen Kasarminmäki-Ruskeasuo-Tanttari osayleiskaavan laatimistyön etenemistä. Osayleiskaavassa tarkennettiin kaavamuutosaluetta laajemman kaupunkialueen maankäyttöä ja liikennejärjestelmää. Yleiskaavatyöhön liittyen alueelta tehtiin useita inventointeja ja suunnitelmia, joissa selvitettiin alueen luontoon ja kulttuurihistoriaan liittyviä arvoja. Osayleiskaavamuutos sai lainvoiman 5.8.2013, jonka jälkeen alueen asemakaavan muutostyötä jatkettiin osayleiskaavassa esitetyn maankäyttöratkaisun ja sen yhteydessä kerätyn selvitysaineiston perusteella. Kasarminmäen asemakaavan muutoksen (kaava nro 02/003) valmisteluvaiheen aineisto oli käsittelyssä teknisen lautakunnan kokouksessa 10.6.2014, jolloin tekninen lautakunta merkitsi tiedoksi Kasarminmäen asemakaavan muutoksen valmisteluvaiheen aineiston ja päätti että kaavan valmisteluvaiheen aineisto asetetaan nähtäville kesäksi 2014 ja siitä pyydetään alueen toimijoilta ja muilta osallisilta sekä viranomaisilta palautteet (§ 141). Kaavaan liittyvä valmisteluvaiheen aineisto oli nähtävänä 18.6.–25.8.2014 välisenä aikana ja nähtävillä olosta oli kuulutus Kouvolan Sanomissa 18.6.2014. Kaava-aineisto lähetettiin tiedoksi ja mahdollista lausuntoa varten kaava-alueella oleville toimijoille sekä viranomaisille. Kaavaaineistosta annettiin suullista palautetta ja viisi lausuntoa. Asemakaavahankkeen MRL 66§:n ja MRA 26§:n mukainen viranomaisneuvottelu pidettiin Kouvolan Tekniikka- ja ympäristötalolla 18.12.2014. Neuvottelun muistio on kaavan liite 5. 2.2. Kasarminmäen alueen asemakaavan muutos Kaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa alueen asemakaava siten, että se noudattaa alueen osayleiskaavassa esitettyä maankäyttöä ja mahdollistaa alueen sisäisen toiminnallisuuden ja autopaikoituksen järjestämisen. Kaavassa huomioidaan suojelumääräyksillä alueen valtakunnallisesti arvokkaaksi määritetty rakennettu kulttuuriympäristö ja alueella olevat luontokohteet sekä ohjataan täydentyvää maankäyttöä alueen kulttuuriympäristön erityispiirteet huomioiden ja niitä tukien. Asemakaavamuutoksessa kumotaan suunnittelualueen pohjoisosan asemakaava, joka ei vastaa alueen käyttöä. 2.3. Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavamuutos hyväksytään kaupunginvaltuustossa ja se ohjaa ja tarkentaa alueen maankäyttöä. Asemakaavamuutos valmistuu hyväksymismenettelyyn vuonna 2015 ja sen toteuttaminen voidaan käynnistää heti kaavallisten edellytysten synnyttyä. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1. Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Kouvolan keskustaajamassa sijaitsevalla Kasarminmäellä käsittäen lähes koko entisen kasarmialueen ja osan sen pohjoispuolella olevasta entisestä harjoitusalueesta. Kasarminmäellä sijaitsee tällä hetkellä (v. 2014) useita eri ylikunnallisia toimijoita, joista voi mm. mainita Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Itä-Suomen Sotilasläänin esikunta, ItäSuomen Huoltorykmentin esikunta, Helsingin Yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia ja Kouvolan kaupungin elinkeinoyhtiö Kinno. Suunnittelualueen keskiosassa olevissa rakennuksissa toimii useita pieniä yrityksiä. Suunnittelualueen pohjoisosassa sijaitsee alueen ensimmäi5 nen uusi liike- ja toimistorakennus, IT-Campus. Sen vieressä olevaa pysäköintialuetta rajaavat useat jo aiemmin suojeltavaksi esitetyt rakennukset, jotka ovat tällä hetkellä pääosin tyhjinä. Suunnittelualueen koillisosassa sijaitsee entinen tykkihalli ja sen edessä vanha punatiilirakenteinen ammusvarasto. Rakennettujen alueiden väliin jääneillä alueilla kasvaa varttunutta mäntymetsää. Varsinaisen kasarmialueen itäpuolella sijaitsee alueen pohjois-eteläsuunnassa jakava puistikkoalue sekä sen itäpuolella olevan Upseerikerhon ja sen vieressä olevat punatiiliset asuinrakennukset käsittävä nauhamainen rakennusten vyöhyke. Suunnittelualue rajautuu itäosasta entiseen Savonradan ratalinjaukseen ja länsipuolelta Kouvolan vanhaan hautausmaahan. Suunnittelualueen pohjoisosa on rakentamatonta aluetta, joka on asemakaavassa varattu vain puolustusvoimien käyttöön. Osa kyseisestä alueesta on tasattu armeijan harjoituskentäksi. Alueen länsiosassa sijaitsee koirien koulutusrata ja kaupungin palstaviljelyalue. Kuva 2. Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus alueen ortoilmakuvaan merkittynä. Kumottava alue on merkitty katkoviivalla. 3.1.2. Luonnonympäristö Maisemakuva ja -rakenne Alue sijoittuu Salpausselän lakialueelle ja sen pohjoispuolella olevaan painanteeseen. Alueen maisemakuvaa hallitsevat länsipuolella oleva Hinkkismäen kalliomuodostelma ja pohjoispuolella oleva Tanttarin metsäinen mäki. Hinkkismäen korkeusasema on 97 m mpy, Tanttarin +76 m mpy, kun taas suunnittelualueella maanpinnan korkeusasema vaihtelee välillä +68–92 m mpy. Kasarminmäen alueelle on tehty maisemaselvitys ja maisemanhoitosuunnitelma alueen osayleiskaavan laatimisen yhteydessä vuonna 1993. Alue on säilynyt viimeiset vuosikymmenet lähes muuttumattomana. Luonnonolot Suunnittelualueen maanpinta laskee loivasti etelään kohti Kasarminkatua. Pohjoisen suuntaan maasto laskee jyrkästi pohjoiseen. Alueella olevat metsiköt ovat säilyneet pääosin metsänhoitotoimenpiteiden ulkopuolella, joten alueilla kasvaa suurta ylispuustoa. Suunnittelualueen pohjoisosassa olevat entiset peltoalueet on joko täytemaalla muutettu harjoituskentäksi tai palstaviljelyalueiksi. Alueella sijaitsevat täyttöalueet ovat metsittyneet. Maaperä ja rakennettavuus Suunnittelualueen keski- ja länsiosat ovat olemassa olevien maaperätutkimusten mukaan hiekkaa. Alueen itäosassa kallio on paikoin pinnassa ja laskee kohti pohjoista. Pohjoisosassa maaperä koostuu hienojakoisista maalajeista. Osa pohjoisesta alueesta on täyttöaluetta. Täyttönä 6 on käytetty tiettävästi myös maanrakennustöistä tulleita maa-aineksia ja rakennusjätettä. Osaa alueesta on tiettävästi käytetty varuskunta-aikana sen kaatopaikkana. FCG Finnish Consulting Group Oy suoritti Puolustushallinnon rakennuslaitoksen toimeksiannosta maaperän pilaantuneisuuden perusselvityksen Kouvolan kaupungin Kasarminmäen alueella vuonna 2010 (raportti 21.1.2011). Tutkimuksen kohdealueilla ovat sijainneet Kouvolan varuskunta-alueen ampumaradat (pistooli ja kivääri) sekä täyttö- ja lähitaistelualueet. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää alueen maaperän pilaantuneisuutta sekä todetun pilaantuneisuuden laajuutta sekä laatia kohteille toteuttamiskelpoinen puhdistamissuunnitelma. Valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 (nk. PIMA-asetus) annetaan haitta-aineille kolme vertailuarvoa; kynnysarvo, alempi ohjearvo ja ylempi ohjearvo. Maaperän katsotaan olevan pilaantumatonta kun sen haitta-ainepitoisuudet alittavat kynnysarvon (ka-arvo). Kun yhden tai useamman haittaaineen kynnysarvo ylittyy, maaperän pilaantuneisuus ja kunnostustarve on arvioitava. Selvitykseen liittyneet maastotyöt tehtiin 14.–17.6.2010. Kohteista otettiin maanäytteitä yhteensä 73 koekuopasta sekä 12 lapionäytepisteestä. Näytteenotto ulotettiin enimmillään 4,5 metrin syvyyteen maanpinnan tasosta. Näytepisteet sijoitettiin mahdollisimman kattavasti kohdealueille. Selvityksessä tutkittua asemakaavan muutosalueelle sijoittuvaa täyttöaluetta ei ole puhdistettu (kts. kuva 3). Alueelle tehtiin 22 koekuoppaa, joista maaperän täyttökerroksia arvioitiin aistivaraisesti. Kuopista otettiin myös maa-ainesnäytteitä tarkempia laboratoriotutkimuksia varten. Selvityksen mukaan haitta-aineiden pitoisuuksien kynnysarvotason ylityksiä todettiin 5 koekuopassa. Ka -taso ylittyi pääasiassa sinkin sekä osittain lyijyn, arseenin, antimonin, öljyhiilivetyjen C10-C40 sekä PAH-yhdisteiden osalta. Haitta-aineiden kynnysarvotason ylittäneet pitoisuudet olivat yksittäisiä ja pienehköjä. Täyttöalueella todettiin myös olevan rakennusjätettä. Täyttö- ja kaatopaikka-alueella alemman ohjearvotason ylittäviä pitoisuuksia todettiin arviolta noin 2100 m2 alueella keskimäärin noin 1,5 metrin paksuisessa maakerroksessa, yhteensä noin 3150 m3ktr. Täyttö- ja kaatopaikka-alueella todetun pilaantuneen alueen lounaispuolella todettiin kohtuullisen paljon jätettä, jossa ei kuitenkaan todettu alemman ohjearvotason ylittäviä haittaainepitoisuuksia. Heterogeenisessa täyttömaassa (täyttö- ja kaatopaikka-alue) on mahdollista, että haitta-ainepitoisuudet vaihtelevat voimakkaasti lyhyilläkin välimatkoilla. Lisäksi on mahdollista, että alueella todetaan kunnostuksen yhteydessä täyttöaineksessa jätejakeita tai viitteitä sellaisiin haitta-aineisiin, joita ei tutkimusten yhteydessä ole todettu. Tällöin maaperän pitoisuudet tutkitaan ja tuloksien pohjalta keskustellaan alueellisen viranomaisen kanssa. Selvityksen perusteella täyttö- ja kaatopaikka-aluetta ei ole tarkoituksenmukaista käyttää asumisen alueena ilman maamassojen vaihtotyötä. Muu maankäyttö on mahdollista. Selvityksessä esitetyt kunnostustoimenpiteet on tehty ampumarata-alueelle vuonna 2012. Kaavamuutosalueella sijaitseva pistoolirata on 25 metrin rata, jonka ampumasuunta on ollut etelä. Taustavalli oli luonnonrinteessä. Pistoolirataa ovat käyttäneet pääosin ampumaseurojen jäsenet ja vähäisessä määrin varusmiehet. Pistooliradan käytön on arvioitu loppuneen 1980-luvulla, kun varusmiehet ovat siirtyneet muualle Kouvolasta. Radan rakenteet on purettu ja selvityksessä esitetyt kunnostustoimenpiteet on tehty alueelle vuonna 2012. Kasarmialueella sijaitsee myös armeijan käyttämä entinen autojen pesupaikka ja sen läheisyydessä oleva polttoaineen jakeluasema. Kyseisten alueiden maaperää ei ole tutkittu. Kaavamuutosalueen pohjoisosan rakennettavuutta on arvioitu myös vuonna 2008 Kouvolan yrityspuistosuunnitelmaan liittyneen rakennettavuusselvityksen yhteydessä. Selvityksen (Ramboll 29.8.2008) mukaan rinteen alaosassa rakennukset voidaan perustaa normaalisti. Siitä pohjoiseen mentäessä rakennukset tulee perustaa maavaraisesti / massanvaihdon välityksellä kantavan pohjamaan varaan. Massavaihto tulee ulottaa vähintäänkin täyttökerroksen alapintaan saakka. Muualla tulevat rakennukset perustetaan kantavaan pohjaan ulottuvien tukipaalujen varaan. Olemassa olevien tutkimusten mukaan paalupituus vaihtelee 14–20 metriä. Pihat voidaan tehdä maanvaraisina. Kaavamuutosalueen pohjoisosassa painumien estämiseksi aluetta voidaan esikuormittaa esikuormituspenkereellä kts. kuva 4. Rakennusten ja laitteiden soveltuvuus vallitseviin olosuhteisiin tulee tarkistaa aina maaperätutkimuksin. 7 Kuva 3. Kaavamuutosalueelle sijoittuvan entisen täyttö- ja maakaatopaikka-alueen maaperäselvityksen liitekartta. Kartalle rasterilla merkitylle alueelle ei suositella asumisen sijoittamista. Kuva 4. Yrittäjäpuisto/rakennettavuusselvitys. Alustavat rakennusten ja pihojen perustamistavat/lisäkustannukset. Ramboll, 29.8.2008. Selvitystä tehtäessä alueella ei ole tehty täydentäviä mittauksia tai pohjatutkimuksia, joten arviot maaperästä korkotietoineen perustuvat aiemmin Kouvolan kaupungilta saatuun ja tulkittuun pohjatutkimusaineistoon ja maastomalliin. Karttaan on merkitty rakennettavuusalueen rajaus, jonka pohjoispuolisella alueella rakentamiseen kohdistuu lisäkustannuksia. 8 Kasvillisuus Alueen itäisin osa on vanhaa, varttunutta kuusimetsää. Suunnittelualueen rakennetulle alueelle on vuosien kuluessa jäänyt pihoja rajaavia viheralueita, joilla kasvaa runsaasti vanhoja mäntyjä ja istutettuja kuusia. Aluetta jakavalla puistomaisella metsäalueella on siellä kasvavien mäntyjen lisäksi jonkin verran suurikokoisia pensasistutuksia. Prikaatintien varrelle ja Paraatikentän ympärille on istutettu lehmuksia, jotka rajaavat alueen kaupunkitilaa. Paraatikenttää rajaavat myös alkujaan säännöllisinä muotoina ylläpidetyt nurmipintaiset viheralueet. Metsäisillä alueen osilla pintakasvillisuus koostuu pääosin kuivan kangasmetsän heinä- ja varpukasvillisuudesta. Alueen koillisosassa olevalla maantäyttöalueella kasvaa lehtipuita ja lehtokasvillisuutta. Alueella on myös laaja jättipalsamin (Impatiens glandulifera) vieraslajiesiintymä. Kaavamuutosalueen länsiosassa hautausmaahan rajautuvalla alueella kasvaa suurikokoisia haapoja ja koivuja. Vesitalous ja hulevedet Suunnittelualueelle on rakennettu kunnallistekniset järjestelmät. Alueella on sadevesiviemäröinti, joka johtaa alueelta keräytyvät hulevedet sekä etelän että pohjoisen suuntaan. Alue sijoittuu Salpausselän hiekkaharjun päälle, joten päällystämättömiltä osilta sadevedet imeytyvät hyvin maaperään. Sadevesien maahan imeytymistä on lisäksi edesauttanut se, että asfaltoitua pintaa on suhteessa alueen kokonaispinta-alaan nähden vähän. Kaava-alueen länsiosasta johtaa pohjoiseen suuri avo-oja, joka kerää laajemman alueen pintavesiä. Alueelta kertyvien hulevesien vaikutuksista kaavamuutosalueen pohjoispuolella sijaitsevan Savonsuon Natura-alueen vesitasapainoon on tehty selvitys osayleiskaavan perusselvitysten yhteydessä vuonna 2012. Luonnonsuojelu Kouvolan varuskunta-alueen kasvistoselvityksessä vuodelta 1992 on lueteltu useita suojelunarvoisia, lähinnä sotilastoimintakauden tulokaskasvialueita ja uhanalaislajien tuhoutuneita, arvioituja ja selvitysaikaisia kasvupaikkoja. Vuonna 2012 tehdyn luontoselvityksen (Luontoselvitys Kotkansiipi) mukaan kaava-alueen koillisosassa oleva täyttömaa-alue muodostaa paikallisesti arvokkaan lehtokasvillisuusalueen. Selvityksessä kohteesta mainitaan seuraavaa: ”Kuvio sijaitsee pohjoisrinteen alaosassa. Puuston muodostaa iso kuusi, joukossa jonkin verran lehtipuuta. Rinteen kosteassa alaosassa esiintyy kuvion eteläpuolisen ojan tuntumassa harmaaleppää ja pajuja, jossa on myös paljon lahopuuta. Kostean alarinteen lajistoon kuuluu mm. hiirenporras, mesiangervo, huopaohdake, rönsyleinikki, metsäkorte sekä karhunputki. Ylempänä rinteessä lehto on käenkaali-oravanmarjatyyppiä ja lajistoltaan niukempaa osaksi kuusen varjostuksen takia. Sammalia esiintyy laikuittaisesti, niistä yleisin on metsäliekosammal. Kenttäkerroksen valtalaji on käenkaali. Lisäksi esiintyy lillukkaa, kieloa, oravanmarjaa, metsäkurjenpolvea sekä vuohenputkea (Rämä 2002).”. Selvityksen mukaan kyseinen alue tulisi jättää kaikenlaisten rakentamistoimenpiteiden ulkopuolelle. Liito-orava Kasarminmäki-Ruskeasuo-Tanttari osayleiskaavan laatimistyön aikana vuonna 2012 alueelle tehtiin luontoselvitys (Luontoselvitys Kotkansiipi). Alueella olevien luontokohteiden kartoitusta on täydennetty vuosina 2012–13 osana Kouvolan keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavan luontoselvitystä. Täydennystyön teki Luontoselvitys Kotkansiipi. Selvitysten mukaan kaavamuutosalueella on kaksi liito-orava-aluetta. Kaava-alueen itäosassa olevasta alueesta selvitys kertoo seuraavaa: ”Tie jakaa elinalueen kahteen osaan. Tien länsipuolella kasvaa huomattavan suuria kuusia, joiden alta on löytynyt papanoita ja tien länsipuolella on lisääntymispaikoiksi tulkittavia kolohaapoja. Alueelta on kulkuyhteystarpeet Hinkismäen suuntaan (Kasarminmäen liitoorava B) sekä Kotiharjun ja Savonsuon suuntiin.”. Kaava-alueen länsiosassa sijaitsevasta alueesta selvitys kertoo seuraavaa: ”Alueelta on löytynyt liito-oravan papanoita aiemmissa luontoselvityksissä, mutta ei varsinaista lisääntymispaikkaa. Alueella on suuria kuusia, joissa on todennäköisesti lukuisia vanhoja oravan risupesiä. Liito-orava voi pesiä myös alueen rakennuksissa tai linnunpöntöissä. Alueelta on kulkuyhteystarve Kasarminmäen liito-orava A:n suuntaan sekä Hinkismäelle.”. Liito-oravien kauttakulkualue kulkee kaava-alueen läpi itä-länsisuuntaisesti. Alueella kasvaa tällä hetkellä runsaasti suurikokoista mäntyvaltaista metsää. Alueen länsiosassa puusto vaihtuu 9 haavoiksi. Selvityksen mukaan kyseisellä alueella oleva puusto tulisi säilyttää, jotta liito-oravien kauttakulkualue säilyisi. Paahdeperhoset Aiemmissa alueelle tehdyissä luontoselvityksissä on Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen mukaan tavattu vv. 1993–2004 useita uhanalaisia perhoslajeja: Ahdeyökkönen Athetis glutenosa EN, erityisesti suojeltu Viirupikkumittari Eupithecia pernotata EN, erityisesti suojeltu Sumuvirnayökkönen Lygephila viciae VU Kirjomaayökkönen Opigena polygona VU Kouvolan arvokkaat luontokohteet 2008-raportissa (Parkko 2009) suositellaan perhosselvitystä Kasarminmäen alueelle. Lajien esiintymien nykytila ei ole tiedossa. Ne elävät hiekkapohjaisilla ja kuivilla alueilla, joita on erityisesti vanhalla kasarmialueella. Alueella havaituista lajeista ahdeyökkönen ja viirupikkumittari ovat luonnonsuojeluasetuksessa erityisesti suojeltuja. Luontoselvityksessä esille tuotu paahdeperhosalue sijoittuu kaavamuutosalueen ulkopuolella olevalle Hinkkismäelle. Kaavamuutosalueella tehtävillä muutoksilla ei ole vaikutusta luontoselvityksessä esille tuotuihin paahdeperhoslajeihin. Kuva 5. Kasarminmäki-Ruskeasuo-Tanttari osayleiskaavan laatimisen yhteydessä on täydennetty myös kaavamuutosalueen luontokohteiden kartoitukset. Kotiharjuntien eteläpuolella oleva puusto toimii Kotiharjussa ja Palomäellä asustavien liito-oravien kauttakulkualueena Kasarminmäelle. Perhosesiintymä on merkitty punaisella ympyrällä (Luontoselvitys Kotkansiipi). Kaavamuutosalue on merkitty karttaan sinisellä pisteviivarajauksella. Lepakot Kaikki maassamme tavatut 13 lepakkolajia ovat EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeja, joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain 49 §:n mukaisesti kielletty. Lajeistamme kaksi on luokiteltu uusimmassa uhanalaismietinnössä (Rassi ym. 2010) uhanalaisiksi: ripsisiippa Myotis nattereri (erittäin uhanalainen, EN) ja pikkulepakko Pipistrellus nathusii (vaarantunut, VU). Ripsisiippa on uudessa luonnonsuojeluasetuksessa erityisesti suojeltava laji ja pikkulepakko uhanalainen. Suomi on liittynyt (asetus 20.11.1999) EU10 ROBATS lepakkojensuojelusopimukseen, jossa velvoitetaan huomioimaan lepakkojen tärkeät ruokailualueet maankäytön suunnittelussa. Kulttuuriympäristön luontoarvojen huomioimiseksi Kouvolan kaupunki teetti Kasarminmäen campus-alueelta asemakaavoitukseen liittyvän lepakkoselvityksen, jonka perusteella pystytään arvioimaan alueelle suunnitellun maankäytön muutoksen vaikutusta lepakoille. Lepakkoselvityksen teki kesällä 2013 Luontoselvitys Kotkansiipi kuuntelemalla lepakkojen kaikuluotausääniä. Rakennuksissa mahdollisesti olevia lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ei käyty kartoittamassa. Tutkimusalueilla tehtiin Suomen Lepakkotieteellinen Yhdistys ry:n suositusten mukainen kolmen kuuntelukerran detektorikuuntelu kesä-, heinä- ja elokuussa. Kolmella kuuntelukerralla saatiin melko hyvin havaittua alueella liikkuvat lepakkolajit, niiden käyttämät saalistelualueet sekä karkea arvio yksilömääristä. Selvityksen mukaan ”Kasarminmäen alue on melko merkittävä ruokailualue pohjanlepakolle, mutta muita lajeja havaittiin hyvin vähän. Alueen kaavoituksessa ei ole osoitettu sellaisia muutoksia, joilla olisi merkittävää vaikutusta lepakkojen ruokailualueisiin: merkittävimmät kohteet olivat vanhojen rakennusten pihapiireissä.” Selvityksen perusteella alueella tehtävissä muutoksissa ja maankäytön muutoksissa tulee huomioida alueella asuvat lepakot seuraavasti ”Jos Kasarminmäellä suunnitellaan rakennusten purkamista, tulisi ennen töiden aloittamista käydä tarkistamassa lepakkotilanne tutkimalla ainakin ullakkotilan mahdolliset lepakkojen suosimat paikat, jotka löytyvät yleensä ulostepapanoiden perusteella. Koska alueen vanha rakennuskanta on suojeltu, ovat lepakkojen päivälepo- ja lisääntymispaikat turvattuja.” Kuva 6. Tutkimusalue on rajattu sinisellä ja merkittävät lepakkojen ruokailualueet vihreällä. Paikat, joilla havaittiin useita ruokailevia lepakkoja, ovat merkitty punaisella pallolla; yhden lepakkoyksilön ruokailupaikat ovat merkitty vihreillä ja ohilentävien lepakkojen havaintopaikat sinisillä palloilla (Luontoselvitys Kotkansiipi, 17.9.2013). Vaikutukset Natura-alueeseen Kasarminmäki-Ruskeasuo-Tanttari osayleiskaavan laatimisen aikana on arvioitu yleiskaavan vaikutuksia Natura 2000- alueeseen (Savonsuon tervalepikot FI0409001). Arvioinnin teki Luontoselvitys Kotkansiipi vuonna 2012. Natura-alue on merkitty yleiskaavassa suojelua tarkoittavalla SL-merkinnällä, eikä alueen luontotyyppeihin kohdistu välittömiä heikentäviä vaikutuksia. Sen vuoksi arvioinnissa keskityttiin Natura-alueen vesitaloutta koskeviin vaikutuksiin, koska 11 osayleiskaavassa esitetyt rakentamisen aluevaraukset lisäävät toteutuessaan hulevesien virtaamia ja virtausnopeuksia alueen läpi. Arvioinnin mukaan Kymijoen vedenpinnan vaihtelulla on selkeästi valuma-alueelta tulevaa vettä suurempi merkitys alueen vesitalouteen ja siten Naturaluontotyyppeihin ja Natura-alueen kasvillisuuteen. 3.1.3. Rakennettu ympäristö Asuminen ja väestö Asemakaavamuutosalueella olevissa rakennuksissa asuu 58 asukasta (tilanne vuonna 2014). Yhdyskuntarakenne Alue sijoittuu Kouvolan kaupungin ydinkeskustan länsipuoliselle alueelle, jossa tiiviisti rakennettu kerrostalovaltainen kaupunkirakenne muuttuu pientalovaltaiseksi asuinalueeksi. Entisen kasarmialueen pohjoispuoleiset alueet ovat avoimia, osin pusikoituneita entisiä peltoja. Yhdelle peltoalueelle on rakennettu koirien koulutusrata ja toinen peltoalue on palstaviljelyalue. Kasarminmäen alueen rakentumista on tarkasteltu osana Kouvolan keskustavisio 2030 suunnittelutyötä, joka jatkoi syksyllä 2012 julkistetun Kouvolan keskustan ydinalueen ideakilpailussa voittanutta työtä. Keskustavision suunnittelualue käsitti ideakilpailussa suunnitellun alueen lisäksi koko keskustan ja sen lähiympäristön n. 200 ha kokoiselta alueelta. Visiosuunnitelman tekijänä oli Arkkitehtitoimisto AJAK Oy. Visiosuunnitelmassa Kasarminmäen alueelle esitettiin uutta rakentamista asuin-, liike- ja toimistorakentamista. Visiossa muutettiin puolet Kasarmialueen keskellä olevasta Paraatikentästä puistoksi. Kuva 7. Visiosuunnitelmassa Kasarminmäelle sijoitetut uudet rakennukset on merkitty karttaan värillisinä. Uutta rakentamista on esitetty Pitkäkasarmin länsipuolelle, Upseeritien varrella olevien asuinrakennusten jatkeeksi, Maneesitien varrelle sekä Rykmentintien ja Vartiotien väliselle alueelle entisen sairaalakasarmin jatkeeksi, Arkkitehtitoimisto AJAK Oy 2013. Kaupunkikuva Entisen kasarmialueen punatiiliset rakennukset ja niiden välitilat muodostavat yhtenäisen alueen historiasta kertovan kaupunkikuvallisen kokonaisuuden. Alueella on runsaasti suurikokoista puustoa ja puistomaiset metsäalueet rajaavat eri alueen osat toisistaan. Olemassa olevien liikenneväylien ja piha-alueiden pinnoituksia on muutettu vuosikymmenten kuluessa. Katu- ja aluevalaistus on toteutettu usealla erityylisellä ratkaisulla, jotka eivät sovellu alueen kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön. Liikenneväylien ja rakennusten piha-alueiden rajaukset 12 eivät paikoitellen ole havaittavissa eikä rakennusten välisiä tiloja ole toteutettu tai hoidettu yhtenäisen suunnitelman mukaisesti. Alueella oleva autopaikoitus on järjestetty osin kontrolloimattomasti ja kurittomasti pysäköidyt autot täyttävät rakennusten väliset tilat. Muinaismuistot Kaavamuutosalueella ei tällä hetkellä ole tiedossa olevia muinaismuistolain (295/63) mukaisia kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muuta arkeologista kulttuuriperintöä. Kaavan valmisteluvaiheen aikana pyydettiin kuitenkin Museovirastolta lausunto kaavahankkeesta. Museoviraston lausui, että alueella ei ole tarvetta tehdä lisäselvityksiä arkeologisen kulttuuriperinnön osalta. Rakennuskanta ja rakennettu kulttuuriympäristö Kouvolan varuskunnan varhaisin rakennuskanta muodostuu vuosien 1911–1915 aikana rakennetun kasarmialueen punatiilisistä rakennuksista. Varuskunta-alueella toteutetuista toisen maailmansodan jälkeisistä rakennushankkeista huomattavimmat ovat henkilökunnan asuinrakennus (1953), aliupseerikoulu (1954), miehistöruokala (1959), uusi sotilaskoti (1965) sekä alueen pohjoisosassa sijaitseva uusi toimistorakennus (2002). Kasarmialue on Kouvolan laajin rakennuskulttuurin muistomerkki, joka rautatiehistorian rinnalla edustaa Kouvolan kaupunkihistorian toista merkittävää haaraa. Pääosaa esittävät 1911–15 rakennetut sotilasrakennukset. Myöhemmät lisät integroituvat pääosin hyvin kokonaisuuteen. Kouvolan varuskunta-alueesta erottautuu selkeimmin historiallisen leimansa säilyttäneenä itäosan upseerikerhon ja entisten upseeriasuintalojen rakennusryhmä, jota täydentää etelässä varsinaisen kaavamuutosalueen ulkopuolella sijaitseva punatiilinen ortodoksinen kirkko. Kirkon ja sen lähialueen sekä varsinaisen kasarmialueen erottava puistometsikkö ovat välttyneet uudisrakentamiselta. Kasarminmäen alueen rakennushistoriallista arvoa korostavat entisestään joidenkin sisätilojen alkuperäisyys ja piha-alueilla säilyneet talousrakennukset. Kasarmielämän keskuksena oli lippukentän ympäristö. Alueen rakennuskantaa on uusittu ja uudistettu voimakkaammin kuin varuskunnan muita osia. Kentän etelän- ja lännenpuoleiset tiilirakennukset muodostavat rakennushistorian ja keskeisen asemansa kannalta arvokkaan rakennusryhmän. Varuskunnan keskiosaan jää erilaisiin toimintoihin kytkeytyvien rakennusten ryhmä, jossa pohjoispuolen säilyneet punatiiliset varasto- ja huoltorakennukset sekä rinteessä sijaitseva asuinrakennus, Viertola muodostavat arvokkaan kokonaisuuden. Kouvolan kaupunki osti alueen 1990-luvun alussa, lukuun ottamatta Paraatikenttää ja sitä reunustavia rakennuksia, jotka vielä tuolloin jäivät valtiolle. Kauppakirjassa kaupunki ja Puolustusministeriö sopivat miljöön tai rakennustaiteen kannalta arvokkaiden rakennusten säilyttämisestä ja Museoviraston suojelua koskeva selvitys valmistui 1990. Valtion hallintaan jäävän alueen kehittämisen yleissuunnitelma hyväksyttiin 1992 ja tällöin tehtiin myös selvitys varuskuntaalueen tulevista käyttömahdollisuuksista. Alue sisältyy Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen (RKY) luetteloon. RKY-aluetta kuvataan seuraavasti: ”Kasarmialue on Kouvolan laajin rakennuskulttuurin muistomerkki, joka rautatiehistorian rinnalla edustaa Kouvolan kaupunkihistorian toista merkittävää haaraa. Pääosaa esittävät 1911–15 rakennetut sotilasrakennukset. Myöhemmät lisät integroituvat pääosin hyvin kokonaisuuteen. Kymenlaakson rakennuskulttuurin toimenpideohjelmassa lueteltujen kohteiden lisäksi tulisi nostaa esille ainakin seuraavat kohteet: Pilvilinna (1953) valmistunut henkilökunnan asuintalo ympäröivine puistoineen muodostaa arvokkaan osakokonaisuuden. Porrastettu ja loivaa etelärinnettä laskeva rakennusmassa on hyvin säilynyt, tyypillinen 1950-luvun rapattua kerrostaloarkkitehtuuria edustava yksilö. Varuskunnan ruokala (1959). Arkkitehti Osmo Lapon suunnittelema. Yhtaikaa sotilaallisen ryhdikäs ja lennokas rakennus. Betonipenkin kaarien marssi, sisätilan jykevän konstruktiiviset, puiset kattotuolit ym. detaljit antavat rakennukselle luonnetta. Paja 2010, Arkkitehdit NRT/Teemu Tuomi. KyAMK:n muotoilun ja viestinnän kahvila- ja pajarakennus. Mestarillinen kontrastiaiheen käyttö (lasi ja metalli vanhan punatiilimiljöön vastakohtana, väritys), kekseliäs ja sulava muotoilu nostavat rakennuksen Kouvolan parhaimmiston joukkoon.”. 13 Kuva 8. Näkymä Kasarminkadun ja Prikaatintien risteysalueelta. Taustalla entinen sotilassairaalan rakennus. Kuva 9. Näkymä on Rykmentintien ja Vartiotien välissä sijaitsevalta paikoitusalueelta. Taustalla on entinen Päävartiorakennus. Kuva 10. Kasarminmäen alueen kulttuurihistorialliset kohteet. Kouvolan rakennuskulttuurin inventointi, Rurik Wasastjerna, 2008. 14 Kuva 11. Näkymä kasarmialueen keskeisimmältä alueelta Paraatikentältä. Kuva 12. Paraatikenttä lännen suunnalta kuvattuna. Vasemmalla ruokala ja auditoriorakennus oikealla entinen aliupseerikoulu. Kuva 13. Taustalla olevassa vanhassa majoitusrakennuksessa (1913) sijaitsevat tällä hetkellä Kinnon toimitilat. Kuva 14. Vanha korjaamorakennus (1913). Kuva 15. Vanha tallirakennus (1913). Kouvolan yrittäjäpuistosuunnitelma Kasarminmäen alueen pohjoispuoleisen alueen maankäytön kehittämiseksi laadittiin Kouvolan Yrittäjäpuiston ideasuunnitelma vuonna 2007. Suunnitelman laati Cederqvist Eriksson Jäntti Arkkitehdit Helsingistä. Suunnitelmassa Kouvolan uusi Yrittäjäpuisto sijoitettiin historiallisen Kasarminmäen yhteyteen strategisesti merkittävällä paikalle liikenteen solmukohtaan merkiksi uudelle Tanttarin liittymälle, joka olisi johtanut kaupungin sisäänajoliikenteen Kymenlaaksontien jatketta pitkin Kouvolan keskustaan. Kasarminmäen historialliseen alueeseen suunnitelma kytkeytyi neljän tyhjänä olevan kasarmirakennuksen uudelleenkäytön kautta. Varsinainen uudisrakennusalue muodostui kolmesta osa-alueesta. Merkittävin niistä oli itse Yrittäjäpuisto Kasarminmäen pohjoispuolella, johon liittyi rautatien länsipuolella sijaitseva kaupan ja logistiikan uusien tilojen vyöhyke. Kolmas suurempi kokonaisuus syntyi uusista puistomaisista asuinalueista Ruskeasuolle, Marjoniemeen ja Kotiharjuun. Keskeinen teema uusien yhdyskuntien suunnittelussa oli asumisen ja työn yhdistäminen ja limittyminen. Liikenteellisesti alueen kokoavaksi väyläksi suunniteltiin uutta ”Yrittäjäbulevardia”, joka olisi kulkenut alueen poikki itälänsisuunnassa. Suurin osa Yrittäjäpuistosuunnitelmassa esitetystä rakentamisesta sijoittui vireillä olevassa asemakaavassa kumottavaksi esitetylle kaava-alueelle. 15 Kuva 17. Vanha varusvarasto esitettiin muutettavaksi "Pääkonttoriksi", johon esimerkiksi olisivat siirtyneet kaupungin yritys- ja elinkeinopalvelut, Innorail ja Yritysmagneetti. Osa rakennuksesta olisi toiminut koulutus- ja koontumistilana ja osa normaalina toimistotilana. Suuremmat tapahtumat järjestetään "messutallissa". Kuva 16. Vanha hevostalli esitettiin kunnostettavaksi toimistotilaksi. Pilaripalkkirakenteen ansiosta tila on joustava. Työtilat on sijoitettu maisemakonttoriperiaatteella, jolloin työpisteiden määrää ja sijoittelua on helppo muutella tilanteen mukaan. Rakennuksen rakennejärjestelmä mahdollistaa tilojen joustavan käytön ja muuttamisen tilanteiden ja tarpeiden mukaan. Toimistotilat voidaan ratkaista joko avokonttorina tai erillisinä toimistohuoneina. Kouvolan Yrittäjäpuisto 2007. Kuva 18. Vanha korjaamorakennus oli tarkoitus kunnostaa kulttuuri monitoimitilaksi "Kulttuurikorjaamoksi". Rakennukseen oli suunniteltu monitoimisali ja erillisiä tiloja harrastustoimintaa varten. Kouvolan Yrittäjäpuisto 2007. Kuva 19. Varusmiesten vanha varasto ja saunarakennus oli tarkoitus kunnostaa historian inspiroimana sauna / ravintolarakennukseksi "Yrittäjäklubiksi". Yrittäjäklubin suunniteltiin toimivan päiväsaikana Messutallia ja Pääkonttoria palvelevana lounasravintolana ja iltaisin joko vakituisilla aukioloilla tai tilausravintolana. Ravintolan suunniteltiin olevan yhteydessä saunatiloihin kabinetin välityksellä. Jos sauna ei ole käytössä kabinetti voi olla osa ravintolaa. Kouvolan Yrittäjäpuisto 2007. 16 Kuva 20. Kouvolan yrittäjäpuistosuunnitelmassa vuonna 2007 kuvattiin Kasarminmäen pohjoispuolelle sijoittuvaa uutta tulevaisuuden liikerakentamisen aluetta seuraavasti: ”Uusi Kouvolan Yrittäjäpuisto muodostuu "keskuspuiston" ympärille. Sitä reunustavat 4. kerroksiset korkealuokkaiset toimistorakennukset, joihin on mahdollista sijoittaa myös asuntoja yritysten työntekijöille. Jo rakennettu Prikaatintien toimistorakennus liittyy saumattomasti Yrittäjäpuiston uusien rakennusten kokonaisuuteen. Keskuspuiston pohjoisosassa on avoin toritila, "Yrittäjätori". Keskuspuiston länsipuolelle on suunniteltu uusi suurhalli, "Yrittäjä Areena", joka syntyy kattamalla toimistotalokorttelin sisäpiha. Yrittäjäpuisto huipentuu Valtatie 6:n ja Kymenlaaksontien risteyksessä sijaitsevaan tornitalojen ryhmään "Kouvolan Timanttiin".”. Kuva 21. Kasarminmäen alue liittymistä uuteen Yrittäjäpuistokokonaisuuteen kuvattiin kahdella tapaa: Nykyisin tyhjänä olevat talli, varasto, korjaamo ja sauna kunnostetaan Yrittäjäpuiston aloituskortteliksi. Talliin ja Varusvarastoon sijoitetaan toimistotiloja, korjaamoon kulttuurin monitoimitilat ja saunaan Yrittäjäklubi. Prikaatintien varteen on sijoitettu neljä Kasarminmäen historialliseen miljööseen sopeutuvaa kolmikerroksista asuin/työpaikkarakennusta paikkaamaan maisemavauriota ja vahvistamaan uuden ja vanhan alueen sidosta (Kouvolan yrittäjäpuistosuunnitelma, 12.12.2007). Palvelut ja työpaikat Alueella olevissa rakennuksissa on useita eri toimijoita, mm. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Puolustusvoimat, Kouvolan kaupunki jne.. Alueella on useita yksityisiä yrityksiä, Kasarmiravintola, Upseerikerho, teatteri jne. Alueella sijaitsee Kouvolan Asuntojen oppilasasuntola Viertola ja Puistolan päiväkoti. Liikenne- ja katualueet Suunnittelualueella on eritasoisia asfaltoituja ja hiekkapintaisia kulkuväyliä, jotka eivät ole asemakaavan mukaisia katuja tai kevyenliikenteen yhteyksiä. Kaava-alue on hyvin saavutettavissa ja se rajautuu Kasarminkatuun, joka yhdistyy laajemman alueen kokoojakatuverkostoon. Kasarminkadulla kulkee useita joukkoliikenteen linja-autovuoroja, joiden pysäkit sijoittuvat Prikaatintien risteysalueen läheisyyteen. Kaavamuutosalueen länsiosaan on toteutettu Kuuselankadun katualue, jonka varsinainen katu päättyy ns. Pitkänkasarmin länsipuolella olevalle paikoitusalueelle. Kaavamuutosalueen itäpuolella sijaitsee entinen Savonradan ratapenkka, jonka päällä kulkee rakentamaton kevyenliikenteen väylä. Ratapenkkaa pitkin tapahtuu kulku kaava-alueen itäpuolella sijaitsevalle Ruskeasuon lumenkaatopaikalle. 17 Tekninen huolto Alueella on olemassa olevat kaupungin vesihuoltoverkostot, KSS Lämpö Oy:n kaukolämpöverkosto sekä TeliaSonera Finland Oyj:n, KSS Verkko Oy:n ja Puolustuslaitoksen kaapelit. Johtoverkosto on muodostunut viimeisen sadan vuoden kuluessa, eivätkä linjaukset noudata alueen maanpäällä näkyvissä olevaa ympäristöä, piha-aluejakoa tai nykyistä kiinteistönmuodostusta. Ympäristöhäiriöt Alueella on kaupunki- ja raideliikenteestä aiheutuvaa ympäristöhäiriötä. Kaupunkialueella olevaa melua on tutkinut Kouvolan kansanterveystyön kuntayhtymän ohjauksessa Insinööritoimisto Akukon Oy vuonna 2007. Tehdyn tutkimuksen mukaan ko. suunnittelualueella on päiväaikana (klo 07-22) tavanomaista alueella kulkevan ajoneuvoliikenteen aiheuttamaa melua. Alueen pohjoisosaan kantautuu liikenteen melua alueen pohjoispuolella sijaitsevilta valtatie 6:lta ja Savonradalta. Suunnittelualueen keskiäänitaso vaihtelee mittausten mukaan 40–60 dB siten, että suurin osa alueella olevasta melusta tulee alueen pohjoispuolella olevalta rautatiealueelta. Yöaikana (klo 22–07) alueelle kulkeutuu melua varsinkin sen pohjoispuolella olevalta rautatiealueelta siten, että suurimmalla osalla alueesta keskiäänitaso jää alle 45 dB. Kaavamuutosalueen eteläpuolella kulkevan Kasarminkadun liikennettä ei ole huomioitu selvityksessä (kts. kuva 22). Kuva 22. Suunnittelualueen ympäristömelu vuonna 2007 tehdyn tutkimuksen mukaan. Alueen liikennemelun tarkempaa leviämistä on tutkinut Helimäki Akustikot vuonna 2012 osana Kasarminmäki-Ruskeasuo-Tanttari osayleiskaavan meluselvitystä. Tutkimuksen pohjana käytettiin alueen osayleiskaavan maankäyttöä ja siinä esitettyä liikenneverkkoa. Tutkimuksen mukaan osayleiskaavassa esitetyn liikenneverkon ja maankäytön toteutuminen jakaa alueella olevaa liikennettä laajemman kaupunkialueen liikenneverkolle. Huomioitavaa on, että tehdyssä selvityksessä on mukana kaikki arvioitu yleiskaavan mukaisen rakentamisen aiheuttama liikennetuotos (kts. kuva 23). Laskelmassa on mukana myös kaava-alueeseen liittyvän Kuuselankadun arvioitu liikennemäärä ja sen mahdollisesti aiheuttama melu. Kuva 23. Arvio suunnittelualueen liikennelähtöisestä melusta päivä- ja yöaikaan, kun Marjoniementie on rakennettu Savonkadulle asti ja Kymenlaaksotie vt 6:lle asti. Helimäki Akustikot, 3.5.2012. 18 Virkistysalueet Yksi asemakaavan muutokselle asetetuista tavoitteista on alueella olevien luontokohteiden ja uhanalaisen eliölajien esiintymisalueiden huomioiminen alueen maankäytön muuttuessa. Osa suunnittelualueella sijaitsevista metsäalueista toimii tällä hetkellä liito-oravien läpikulkualueina niiden varsinaisille asuinalueille. Alueen puisto- ja taajamametsien hoidon vastuukysymysten selventäminen vaatii viheralueiden rajausten määrittämistä. Kaava-alueella olevat metsäiset puistoalueet toimivat myös tärkeinä virkistysalueina lähiseudun asukkaille. Puistoja ja niillä kulkevia puistopolkuja ei ole varsinaisesti koskaan rakennettu. Osa alueilla olevista kulkuväylistä on toteutettu hiekkapintaisina puistopolkuina ja osa on luonnonmukaisina polkuina. Kaavamuutosalueen itäpuolella oleva entinen Savonradan pohjapenkka toimii suosittuna ulkoilureittinä kaupungin eri asuinalueiden välillä. Kaava-alueen länsipuolella kulkee valaistu Hinkkismäen pururata. Kaava-alueen luoteispuolella, kaava-alueen ulkopuolella sijaitsee sekä kaupungin istutuspalsta-alue että laajahko nurmipintainen koirien koulutusalue. Maanomistus Kouvolan kaupunki osti kasarmialueen valtiolta Paraatikenttää ja sitä reunustavia rakennuksia lukuun ottamatta 1990-luvun alussa. Kauppakirjassa kaupunki ja silloinen Puolustusministeriö sopivat miljöön tai rakennustaiteen kannalta arvokkaiden rakennusten säilyttämisestä. Museoviraston suojelua koskeva selvitys valmistui vuonna 1990. Valtion hallintaan jäävän alueen kehittämisen yleissuunnitelma hyväksyttiin vuonna 1992. Samana vuonna valmistui myös ensimmäinen selvitys varuskunta-alueen tulevista käyttömahdollisuuksista. Tällä hetkellä Kouvolan kaupunki omistaa suunnittelualueeseen liittyvän entisen kasarmialueen, siihen liittyvät metsäiset viheralueet sekä Kasarminmäen pohjoispuolella sijaitsevan sorapintaisen täyttömaa-alueen. Osa keskeisestä kaavamuutosalueesta (Aliupseerikoulu, Pioneerikoulu ja Maneesi / ampumaratarakennus) on yksityisomistuksessa. Yksityisessä omistuksessa on myös kolme yksittäistä tilaa varsinaisen kasarmialueen pohjoispuolella sijaitsevassa harjurinteessä. Tiloista kahdessa on olemassa oleva rakennus. Osa alueella olevista yksityisessä käytössä olevista rakennuksista sijoittuu kaupungin omistamille tonteille (kts. maanomistus, liite 4). 3.2. Suunnittelutilanne Maakuntakaava Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukainen Kymenlaakson maakuntakaava Taajamat ja niiden ympäristöt on hyväksytty ympäristöministeriössä 28.5.2008 ja 18.1.2010. Suunnittelualue on merkitty maakuntakaavassa taajamatoimintojen alueeksi (A). Alueeseen liittyy lisämääräys ” Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa rakentaminen ja muu maankäyttö on sopeutettava ympäristöönsä niin, että taajaman omaleimaisuus ja viihtyisyys vahvistuu ja ympäristö-, luonto-, ja kulttuuriperintöarvojen säilyminen turvataan.”. Ympäristöministeriön 26.11.2014 vahvistamassa Kymenlaakson maakuntakaavan tarkistuksessa Kauppa- ja Merialue on muutettu Kouvolan keskustaajaman keskustatoimintojen alueen (C) rajausta siten, että se ulottuu nyt myös Kasarminmäen alueelle. Aluemerkintään on myös lisätty lisämääräys /s ”Alue, jolla on säilytettäviä vähintään maakunnallisesti merkittäviä rakennuskulttuurikohteita.”. Merkintään liittyy suunnittelumääräys ”Alueen käytön suunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon kulttuuriympäristön vaaliminen ja turvattava merkittävien maisemaja kulttuuriarvojen sekä alueiden ominais-luonteen ja erityispiirteiden säilyminen.”. Kasarminmäen pohjoispuoliselle alueelle on merkitty palvelujen alue (P/s), 4087 Kasarminmäki AMK. Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti merkittävien julkisten ja yksityisten palveluiden ja hallinnon alueet ja kohteet. Merkintään liittyy suunnittelumääräys ”Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomioita kulttuuriympäristön ja rakennushistoriallisten ominaispiirteiden säilyttämiseen.”. Kohdemerkintään liittyy sama lisämääräys /s, kuin keskustatoimintojen alueeseen. Kasarminmäki-Ruskeasuo-Tanttari osayleiskaava Kaupunginvaltuusto hyväksyi Kasarminmäki-Ruskeasuo-Tanttari osayleiskaavan tarkistuksen 10.6.2013 ja kaava sai lainvoiman 5.8.2013. Kaavassa Kasarmin entinen ydinalue on varattu 19 palvelujen ja hallinnon alueeksi maankäyttömerkinnällä P1/s. Alueelle saa sijoittaa asumista <10% kerrosalasta. Entisen Tykkihallin ympäristö on kaavassa merkitty palvelujen ja hallinnon alueeksi, jonne saa sijoittaa asumista <30% kerrosalasta (P2). Olevan rakentamisen alueilla ohjeelliseksi rakentamistehokkuudeksi on merkitty 0,5 ja uudisrakentamisen alueille 1,0. Ydinalueen pohjoispuolella sijaitseva rinnealue on osayleiskaavassa varattu virkistysalueeksi (V) ja kerrostalovaltaiseksi alueeksi (AK). Prikaatinpuiston (V/s) itäpuolella oleva asuinkäytössä ollut alue kerrostalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AK/s) ohjeellisella korttelitehokkuudella 0,4 sekä samassa rivissä keskellä sijaitseva Upseerikerhon ja etelässä oleva Puistolan alue julkisille palveluille merkinnällä PY/s (tehokkuus 0,3) Rakennetun alueen ja entisen ratalinjauksen välinen metsäalue on osoitettu viheralueeksi merkinnällä V. Kuva 24. Ote voimassa olevasta Kymenlaakson maakuntakaavasta. Kasarminmäen alue on merkitty kaavakarttaan punaisella katkoviivalla. Kuva 25. Ote kaupunginvaltuuston 10.6.2013 hyväksymästä ja 5.8.2013 lainvoiman saaneesta Kasarminmäki-RuskeasuoTanttari osayleiskaavan tarkistuksesta asemakaavahankkeen alueelta. Kasarminmäen rakennukset on merkitty kaavaan kohdemerkinnöillä ”Kulttuurihistoriallisesti tai kaupunkikuvallisesti merkittävä kohde. Kohteiden suojeluarvot määritetään asemakaavoituksen yhteydessä. Vanhan kasarmin alue on lisäksi huomioitu aluemerkinnällä Valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö. Alueen asemakaavoituksessa tulee turvata olemassa olevan rakennetun ympäristön kulttuurihistoriallinen arvo. Uudisrakentamisen tulee sopeutua ympäristöön niin, että aluekokonaisuudet ja niiden identiteetti säilyvät, eivätkä olemassa olevien rakennusten kaupunkikuvallinen asema heikkene. Kaavan lisämääräyksissä alueen jatkosuunnitteluun liittyy lisämääräys” Hinkismäki-Kasarminmäki alueen jatkosuunnittelussa tulee ottaa huomioon alueella olevat paahdeympäristöt niin, että niihin liittyvät luontoarvot eivät vaarannu.”. Asemakaava Suunnittelualue on kokonaisuudessaan asemakaavoitettu. Kaava 117:2 on vahvistettu 20.5.1986. Kaavassa alue on kokonaisuudessaan merkitty puolustusvoimien korttelialueeksi (EP). Alueen suurin sallittu kerroslukumäärä on VI ja maksimirakennusoikeus 60000 k-m2. Kaavassa ei ole huomioitu alueen kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuskannan ja ympäristön säilyttämistä (kts. liite 1). Kaava-alueella sijaitseville kulkuväylille on myöhemmin vahvistettu osoitenimet. Kasarminkadun ja Prikaatintien risteyksen katualueen asemakaava 156:2 on hyväksytty 26.5.2008, Kymenlaaksontien kaava 284:1 on hyväksytty 27.4.1977 ja Kuuselankatuun rajautuvan autopaikkojen korttelialueen kaava 153:2 on hyväksytty 17.12.2007 (kts. kuva 26). 20 Rakennusjärjestys Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Kouvolan kaupungin rakennusjärjestyksen 30.8.2010. Pohjakartta Pohjakartta on kaavoitusmittausasetuksen mukainen. Kuva 26. Ajantasa-asemakaavan hakemistokarttaan on merkitty kaava-alueen rajaus. 21 4. ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1. Suunnittelun tarve Kaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa alueen asemakaava siten, että se noudattaa alueen yleiskaavassa esitettyä maankäyttöä ja mahdollistaa alueen sisäisen toiminnallisuuden ja autopaikoituksen järjestämisen. Alueella on tällä hetkellä useita kaupallisia ja yhteiskunnallisia toimijoita. Kaavassa huomioidaan suojelumääräyksillä alueen arvokas rakennusperintö ja luonnonympäristö sekä ohjataan alueen rakentumista ja säilyttämistä sen kulttuuriympäristön erityispiirteitä tukien. 4.2. Suunnittelun käynnistys ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutos on tullut vireille Kouvolan kaupungin aloitteesta vuonna 2010. 4.3. Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1. Osalliset Suunnittelualueen ja lähialueiden kiinteistöjen omistajat ja haltijat Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Kymenlaakson liitto Museovirasto / Kymenlaakson museo KSS Lämpö Oy ja KSS Verkko Oy TeliaSonera Finland Oyj, Kymen puhelin (Elisa) Kymenlaakson Pelastuslaitos Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Puolustushallinto 4.3.2. Vireille tulo Asemakaavan muutos oli mainittu vireille tulevana kaavoituskohteena Kouvolan kaupungin kaavoituskatsauksissa vuosina 2010–13. Asemakaavan muutoksen vireille tulosta oli ilmoitus kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä 21.4.2010. Kaavan valmisteluaineisto ja sen osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat julkisesti nähtävänä 21.4.–6.5.2010 välisenä aikana Kouvolan kaupungin tekniikka- ja ympäristötalolla ja kaupungin internet-sivuilla. Kirjeet valmisteluvaiheen kuulemisen johdosta lähetettiin viranomaisille 21.4.2010. Palaute pyydettiin osoittamaan 6.5.2010 mennessä. 4.3.3. Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavoituksen vaiheista on kerrottu osallistumisja arviointisuunnitelmassa, joka on asemakaavan liite 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on täydennetty suunnitteluprosessin kuluessa. 4.3.4. Viranomaisyhteistyö Asemakaavamuutos koskee maankäyttö- ja rakennuslain 66 §:ssä mainittuja valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ja on kulttuuriympäristön säilymisen kannalta merkittävä (RKY-alue), joten asemakaavamuutoksesta järjestettiin MRL 66 §:n mukainen viranomaisneuvottelu Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kanssa. Neuvotteluun kutsuttiin tarvittavat viranomaistahot. 4.4. Kaavaratkaisun perusteet 4.4.1. Mielipiteet ja niiden huomioiminen (kannanotot ja lausunnot sekä kaavoittajan vastineet) Kaavan vireilletulo sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olo Asemakaavamuutos kuulutettiin vireille 21.4.2010. Kaavan valmisteluaineisto ja sen osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat julkisesti nähtävänä 21.4.–6.5.2010 välisenä aikana Kouvolan kaupungin tekniikka- ja ympäristötalolla ja kaupungin internet-sivuilla. Kirjeet valmisteluvaiheen 22 kuulemisen johdosta lähetettiin viranomaisille 21.4.2010. Palaute pyydettiin osoittamaan 6.5.2010 mennessä. Kaavahankkeesta saatiin palautetta. Kymenlaakson Liitto katsoo, että osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kohtaan suunnittelun lähtökohdat tulisi mainita maakuntakaavassa osoitettu aluevaraus Kasarminmäen suunnittelualueella. Kymenlaakson maakuntakaavan mukaan (Taajamat ja niiden ympäristöt, 28.5.2010) Kouvolan Kasarminmäen suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). ”Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa rakentaminen ja muu maankäyttö on sopeutettava ympäristöönsä niin, että taajaman omaleimaisuus ja viihtyisyys vahvistuu ja ympäristö-, luonto-, ja kulttuuriperintöarvojen säilyminen turvataan.”. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kohtaan suunnittelun lähtökohdat tulisi täydentää kaavatilanteen osalta maakuntakaavassa osoitettu aluevaraus suunnittelualueella. Vastine: Kymenlaakson liiton esille tuomat täydennykset lisätään kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan ja huomioidaan kaavasuunnittelussa. Tekninen lautakunta 10.6.2014 Kasarminmäen asemakaavan muutoksen (kaava nro 02/003) valmisteluvaiheen aineisto oli käsittelyssä teknisen lautakunnan kokouksessa 10.6.2014, jolloin tekninen lautakunta merkitsi tiedoksi Kasarminmäen asemakaavan muutoksen valmisteluvaiheen aineiston ja päätti että kaavan valmisteluvaiheen aineisto asetetaan nähtäville kesäksi 2014 ja siitä pyydetään alueen toimijoilta ja muilta osallisilta sekä viranomaisilta palautteet (§ 141). Asemakaavan valmisteluvaiheen kuuleminen (MRL 62§, MRA 30§) Kaavaan liittyvä valmisteluvaiheen aineisto oli nähtävänä 18.6.–25.8.2014 välisenä aikana tutustumista ja mielipiteiden esittämistä varten Tekniikka- ja ympäristötalossa, kaupungin Internet –sivuilla. Nähtävillä olosta oli kuulutus Kouvolan Sanomissa 18.6.2014. Kaava-aineisto lähetettiin tiedoksi ja mahdollista lausuntoa varten kaava-alueella oleville toimijoille, viranomaisille sekä kaupungin omille toimijoille. Viranomaisilta ja alueella olevien verkostojen omistajilta tuli palautetta ja lausuntoja. Seuraavaan on koottu kaavasta annetut palautteet ja lausunnot sekä niiden vastineet. Museovirasto tuo esille lausunnossaan Kouvolan kasarmialueen RKY-alueen asemakaavasta seuraavaa. Kouvolan kaupunki on pyytänyt Museoviraston lausuntoa koskien asemakaavaa Kouvolan kaupunginosan 2, Kaunisnurmi, korttelin 2061 osaa ja katualueita sekä asemakaavan kumoamista, joka koskee korttelin 2061 osaa (Kasarminmäki, kaava nro. 02(003). Museovirasto on kaavahankkeessa osallinen asiantuntijaviranomainen arkeologisen kulttuuriperinnön osalta. Museovirasto on tutustunut otsikon mukaiseen aineistoon ja toteaa lausuntonaan, ettei alueella ole tällä hetkellä tiedossa olevia muinaismuistolain (295/63) mukaisia kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muuta arkeologista kulttuuriperintöä, eikä Museovirasto edellytä lisäselvityksiä arkeologisen kulttuuriperinnön osalta. Valtakunnallisesti merkittävän kasarmialueen ja muun rakennetun kulttuuriympäristön suojeluarvojen turvaamisesta kaavahankkeessa toimii lausunnon antajana ja kaavan osallisena Kymenlaakson museo. Vastine: Museoviraston lausunnon mukaisesti rakennettuun kulttuuriympäristön erityiskysymyksiin liittyvä lausuntopyyntö osoitetaan kaavan julkisen nähtävillä olon aikana Kymenlaakson museolle. Kymenlaakson museo lausuu kaavasta seuraavaa: Kaavamuutosalue sisältää lähes kokonaan RKY-alueen nimeltään Kouvolan Kasarmialue. Kaavamuutoksen tavoitteeksi on asetettu asemakaava-alueen muuttaminen siten, että ”se noudattaa alueen osayleiskaavassa esitettyä 23 maankäyttöä ja mahdollistaa alueen sisäisen toiminnallisuuden ja autopaikoituksen järjestämisen. Kaavassa huomioidaan suojelumääräyksillä alueen valtakunnallisesti arvokkaiksi määritetyt rakennuskohteet, rakennettu ympäristö ja siellä olevat luontokohteet sekä ohjataan alueen täydentyvää maankäyttöä alueen kulttuuriympäristön erityispiirteitä tukien. Asemakaavamuutoksessa kumotaan suunnittelualueen pohjoisosan asemakaava, jossa alue on varattu vain puolustusvoimien käyttöön” (Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 21.4.2010 täyd. 3.6.2014). 20.5.1986 vahvistetussa kaavassa ei huomioitu kulttuurihistoriallisesti merkittävän ympäristön ja sen rakennuskannan vaalimista. Nyt esillä olevassa kaavaluonnoksessa on kasarmialueelle osoitettu alueita asumiseen, liike- ja toimistorakennuksille, yleisten rakennusten ja opetustoimintaan liittyville rakennuksille. Keskeisimmät alueet on osoitettu toimitilarakennusten korttelialueeksi. Upseerikerho on kaavaluonnoksessa liikerakennusten korttelialueella. Myös kaava-alueen ulkopuolelle jää joukko kasarminmäen historiaan kuuluvia merkittäviä rakennuksia. Kasarmialueen historialliset rakennukset on kaavaluonnoksessa varustettu merkinnällä sr (suojeltava rakennus). Lisäksi on muita ympäristöön mm. puistoihin kohdistuvia suojelumääräyksiä. Rakennuskantaan jo muotoutunut toiminta ja nyt sen asemakaavaan saattaminen on alueelle sopivaa. Suojelumääräykset ovat rakennusten ja puistojen osalta riittäviä. Esitämme paraatikentälle myös suojelua tarkoittavaa ja ohjaavaa määräystä. Käytössä olevat rakennukset ovat hyvin hoidettuja. Käyttämättömät tai vähäisessä käytössä olevat rakennukset ovat tietyissä kohdin alttiina pensastojen ja puuston aiheuttamille vaurioille ja ne ovat selvä haitta kaupunkikuvassa. Asemakaavan yhteydessä tulisikin tutkia keinoja villiintyneen kasvuston poistamiseksi ja uudelleen kasvun estämiseksi rakennusten seinien läheisyydessä. Vastine: Kymenlaakson museon lausunnossa esittämät tarkennusehdotukset huomioidaan kaavaehdotuksen laadinnassa. Asemakaavan muutoksessa alueelle osoitetaan kortteli- puisto- ja katualueet. Korttelialueilla oleville rakennuksille osoitetaan ohjeelliset tontin rajat ja ne korttelialueen osat, jossa olevaa puustoa ei saa poistaa ja maanpinnan korkeusasemia muuttaa merkittävällä tavalla. Kaavan lainvoimaisuuden jälkeen tehtävässä kiinteistönmuodostuksessa vahvistetaan virallinen tonttijako ja siten olevien rakennusten lähiympäristön hoidosta vastuulliset tahot. Avoimen ja yhtenäisen aluekokonaisuuden pirstoutumisen estämiseksi kaavan lisämääräyksiin on merkitty suunnittelumääräyksiä tonttikohtaisten pihojen toteuttamiseen liittyen. ”Alueen maisemallinen arvo on avoimessa puistomaisessa ympäristössä, joten tontteja ei saa aidata kiinteillä tai istutetuilla yhtenäisillä aidoilla. Piha-alueiden rajaamisessa voidaan käyttää matalia, alueen korkeusasemat huomioivia muurimaisia pengerryksiä tai pensasistutuksia.”. ”Tontin rakentamattomasta osasta saadaan päällystää liikenteelle ja pihamaan toiminnoille välttämätön osa. Piha-alueita ei saa asfaltoida tai suuressa määrin pinnoittaa betonikivetyksellä. Muu osa tontista on varustettava istutuksin ja pidettävä hoidettuna.”. ”Tonttialueella oleva kasvillisuus on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä. Kaavaan merkityltä rakennusalalta ei saa poistaa kaikkea puustoa. Rakennusluvan yhteydessä on esitettävä tonttia koskeva pihajärjestely- ja istutussuunnitelma, joka on toteutettava rakentamisen yhteydessä.”. Paraatikentän alue on merkitty nähtävillä olleessa asemakaavaluonnoksessa maankäyttömerkinnällä katuaukio / tori, joka on nimetty Paraatikentäksi. Alue on myös merkitty suojeltavaksi alueen osaksi (s). Kyseisen suojelumerkintätekstin piirustusteknistä sijoittumista aluetäytön päällä muutetaan siten, että merkintä olisi kaavakartassa paremmin näkyvillä. Paraatikentän laidoilla sijaitsevat nurmikkoalueet on merkitty ohjeellisina istutettavina alueen osina ja puurivistöt säilytettävinä / istutettavina puuriveinä. Kaavan lisämääräyksiin on lisätty puurivistöjen uudistamista ohjaava määräys ”Säilytettävää puurivistöä on mahdollista uudistaa vain 24 vaiheittain.”. Kaavaluonnoksessa olevat kaavamerkinnät noudattavat alueen toteutunutta maankäyttöä. Toisaalta ei ole tarkoituksenmukaista, että nyt vireillä olevaan asemakaavaan merkittäisiin kaavamääräyksiä, joilla estettäisiin Paraatikentän käyttämistä alueella olevien toimintojen tai tapahtumien pitopaikkana. Istutettava alueen osa-merkintä ei myöskään estä kulkuyhteyksien johtamista ko. alueiden läpi. Kymenlaakson liitto ilmoittaa lausunnossaan, että sillä ei ole huomauttamista kaavan valmisteluvaiheen aineistosta. Kymenlaakson liitto toteaa, että liiton antama lausunto kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on huomioitu kaavan lähtötiedoissa. Vastine: Kymenlaakson liiton lausunto kaavan valmisteluvaiheen aikana merkitään tiedoksi. Kouvolan kaupungin yhdyskuntatekninen suunnittelu tuo esille palautteessaan ne konkreettiset ongelmat, joita alueen liikenneverkon kunnossapidossa ja hallinnoinnissa on esiintynyt. Alueen väyläthän eivät tällä hetkellä ole virallisia katuja, joten talvikunnossapitovastuu on jo tullut useamman kerran valitettavasti vakuutusyhtiöiden kautta esille. Kaikilla alueella olevilla rakennuksilla ja muodostuvilla tonteilla tulee jatkossa olla selvä katuosoite. Kaavaluonnoksessa ei ole esitetty kulkuyhteyttä Paraatikentälle sen pohjoispuoliselta alueelta. Paraatikentän alueelle tulisi olla myös yleinen kulkuyhteys Rykmentintien puolelta. Luonnoksessa on esitetty useita tonttien läpi kulkevia ajoyhteyksiä, jotka eivät välttämättä ole tarpeellisia. Alueella olevien katujen ja tonttien sisäisten kulkuväylien tulisi olla selkeästi erotettavissa. Kaavaluonnoksessa esitetty Rykmentinpuiston lävistävä kevyenliikenteen yhteys on tarpeeton esittää erillisenä kevyenliikenteen katualueena. Yhteys on tarvittaessa mahdollista suunnitella ja toteuttaa osana Rykmentinpuistoa. Vastine: Yhdyskuntateknisen suunnittelun palautteessa esittämien muutosehdotusten huomioimiseksi pidettiin kaavaneuvottelu yhdyskuntateknisen suunnittelun, katupäällikön ja viherpäällikön kanssa 3.9.2014. Neuvottelun perusteella korttelialueiden rajauksiin tehtiin tarkennuksia, jotka mahdollistavat alueen joustavamman talvikunnossapidon ja kevyen liikenteen väylästöjen toteuttamisen. Yhdyskuntatekninen suunnittelu on myös tutkinut tarkemmin katujen risteysalueiden toteuttamisratkaisuja. Tehtyjen suunnitelmien mukaisesti tarkennettiin korttelialueiden rajauksia erityisesti Kasarminkatuun rajautuvien korttelialueiden osalta siten, että katujen risteysalueet on tulevaisuudessa mahdollista suunnitella ja toteuttaa liikenneturvallisesti ja väylien erityispiirteet huomioiden. Kaavasta myös poistetaan korttelialueilla olevia ajorasitteita yhdyskuntateknisen suunnittelun kanssa käytyjen periaatteiden mukaisesti. Alueella olevan liikenneverkon hierarkisuus tulisi olla tunnistettavissa siten, että alueella liikkuvalle ei tulisi epäselvyyttä siitä liikkuuko hän yleisellä katualueella vai yksityisellä korttelialueella. Kaavaratkaisussa esitetyn viheralueverkoston rakennetta, rajauksia ja sisäistä toiminnallisuutta käytiin erikseen läpi kaupungin viherpäällikön kanssa. Tavoitteena on yhtenäistää verkoston nimistö ja rajaukset siten, että alueiden hallinta olisi mahdollista toteuttaa kaupungin hyväksyttyjen hoitoluokitusten mukaisesti. Luonnoksessa puistoalueille esitettyjen puistokäytävien ja kevyenliikenteen yhteyksien merkintätapa yhtenäistetään yhdyskuntatekniikan toiveiden mukaisesti. Alueiden ja niillä olevien kulkuväylien toteuttamistapa ratkaistaan tarvittaessa asemakaavan jälkeen hyväksyttävässä erillisessä yleisen alueen toteuttamissuunnitelmassa. 25 KSS Verkko Oy tuo esille palautteessaan seuraavaa: Korttelissa 2074 sijaitsee KSS Verkko Oy:n uusi puistomuuntamorakennus, joka tulisi huomioida kaavassa et-merkinnällä. Prikaatintieltä pohjoiseen esitetyn uuden jalankululle ja polkupyöräilylle varatun kadun, Tykkiraitin, varrelle tulisi sijoittaa aluevaraus puistomuuntamoa varten. Muuntamo voisi sijoittua joko korttelissa 2075 sijaitsevalle LPA-alueelle tai vaihtoehtoisesti korttelin 2076 pohjoispuolella olevalle lähivirkistysalueelle. Kaavaan liittyvällä kumottavalla alueella kulkee maakuntakaavaan liittyvä aluevaraus suurjännitelinjalle, joka mahdollistaa keskustaajaman yhdistämisen Savonradan linjausta seuraavaan 110 kV:n sähkölinjaan. Linjavaraus on merkitty Kasarminmäki-Ruskeasuo-Tanttari osayleiskaavaan. KSS Verkko Oy tarkistaa Kuuselankadun varrelle ja Paraatikentän ympärille esitetyn maankäytön vaatimaa sähköverkkoratkaisua ja siihen liittyvää olemassa olevan verkon muutostarpeita. KSS Verkko Oy täydentää palautettaan tarvittaessa. Vastine: KSS Verkko Oy:n palautteessa esittämät tilatarpeet puistomuuntamoiden sijoittamiselle korttelialueilla huomioidaan et-merkinnällä asemakaavassa. Erillinen merkintä ja aluerajaus on tarkoituksenmukainen silloin, kun suunniteltu puistomuuntamo sijoittuu korttelialueelle. Yleisellä alueella, ts. puistossa, katualueella tai autopaikkojen korttelialueella sijaitsevan muuntamon sijoittaminen ratkaistaan tapauskohtaisesti erillisellä sijoitusluvalla. Palautteessa mainittu korttelin 2074 numero on muutettu ehdotukseen kortteliksi 2075. KSS Verkko Oy:n lausunnossaan esille tuoma laajempi sähkölinjavaraus sijoittuu asemakaavan muutoksessa kumottavaksi esitetylle alueelle, joten siltä osin voimassa olevalla asemakaavalla ei ole vaikutusta linjan toteuttamiseen. Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri ry kiittää lausuntopyynnöstä ja tuo esille lausunnossaan seuraavaa: Viheryhteydet: Alueen viheryhteyksien tulevaisuus Kuuselankadun pohjoispuolella on avoin kysymys. Asia on tähdellinen myös Kuutostien levennyksen sekä Tanttarin liittymäjärjestelyjen toteuttamisen valossa. Viheryhteys on varsin kapea kaava-alueen keskivaiheilla. Viheryhteyksien kapeudet ovat yleisesti riskejä, sillä puuston kaatuessa myrskyssä yhteys voi hävitä kokonaan. Siksi tarvitaan korvaavia yhteyksiä. Tämä on ajankohtaista Kasarminmäen kaavassa, jonka kautta mm. liitooravan kulku alueen länsiosasta (Hinkismäki) Savonsuon – Kymijoen sekä Ruskeasuon – Palomäen suuntaan tapahtuu. Lepakot: Lepakkojen huomioimiseen kaavassa ei riitä pelkkä vanhojen rakennusten säilyttäminen, joka tapahtuu muista syistä, samalla kun lepakkojen esiintymistä ko. rakennusten ullakoilla ei ole selvitetty. Sen sijaan lepakoiden ruokailualueiden tulevaisuus on avoin kysymys mm. Kuuselankadun toteuttamisen myötä. Voimakas katuvalaistus voi häiritä lepakoiden saalistusta. Liito-orava: Liito-oravaa esiintyy eri puolilla aluetta. Lajin huomioonottamisessa ei ole kyse yksin kulkuyhteyksistä, vaan myös elinympäristöistä. Siksi kaavassa tulee liito-oravan kulkuyhteystarpeiden ohella huomioida myös lajin elinalueet, joita on mm. kaavan itäosassa (vrt. kaavaselostus, s. 9). Tämä ilmeisesti toteutuu laajan VL -alueen myötä. On silti huolehdittava, ettei ennen kaavan voimaantuloa liito-oravan elin- ja liikkumisalueiden puustoa käsitellä. Erityisesti tämä koskee suuria puuyksilöitä. Käsittelyuhka kohdistuu tällä hetkellä esimerkiksi korttelia 2077 ympäröivään kaavassa VL -merkittyyn alueeseen. Niin ikään kaavan astuttua voimaan alueen puustoa ei tule poistaa ”varjostamisen” tai muunlaisten lähitalojen asukkaiden vaatimusten nojalla. Puuston ja asutuksen välillä vallitsee tällä hetkellä suuri väljyys. Edelleen on huomioitava, että liitooravan kulku kaavan ulkopuolella toteutettavan entisen Savonradan pohjan myötä toteutettavan liikenneväylän yli Ruskeasuon suuntaan onnistuu myös tulevaisuudessa. 26 Muuta: Kasarmialueen varttuneiden mäntyjen luonnehtimia puistoja ei tule ryhtyä puuston osalta ”hoitamaan”. Mikäli puita kuolee, niiden tulee antaa keloutua sijoilleen. Yleisesti ottaen kaava on valitettava esimerkki Kouvolan tavasta kehittää Kasarminmäen – Tanttarin – Ruskeasuon aluetta. Toisin kuin kaavaselostuksessa (s. 24) todetaan, kaava vähentää suoraan ja välillisesti kaupungin keskusta-alueen viheralueita. Esimerkkinä Kuuselankatu, jonka alle jää viherympäristöä. Katu on myös osa entisen Savonradan pohjan liikennejärjestelyjen kehittämistä. Kaavamuutos vaikuttaa asukkaiden elin- ja toimintaympäristöön. Autolla liikkuville se lisää autoilumahdollisuuksia, kestävämmin ja vastuullisemmin elävien mahdollisuuksia kaava heikentää. Omana seikkana on kaavan aiheuttama maankäytönmuutos Jättömaafestivaalin alueella, jonka puitteet kaava uhkaa hävittää tyystin (yhdessä Ruskeasuon alueen kaavan kanssa). Vaikka tapahtuma ei olekaan paikkaan sidottu, perustuu sen identiteetti juuri Kasarminmäen pohjoispuolisen alueen ”jättömaa” -luonteeseen. Kaavasuunnitelmasta välittyy elinkeinopolitiikan määräävyys maankäytössä. Luodaan uusia liikkumisväyliä ja rakennuksia työpaikkojen sekä kulutuksen nimissä samalla hävittäen ja pirstoen jäljellä olevaa viherympäristöä. Kouvolan maankäyttöpolitiikan taustalla vaikuttavat ilmeisesti teoriat rakentamisen tiivistämisen ja talouskasvun välisestä yhteydestä. Tiivistämistä tapahtuu isossa maailmassa myös jo rakennetuilla alueilla ei-enää-tarkoituksenmukaista rakennuskantaa purkaen. Kouvolan tyylinä eheyttää yhdyskuntarakennetta on tehdä se vähentämällä viherympäristöjä sekä asukkaiden omatoimisesti synnyttämiä tapoja käyttää kaupunkitilaa. Herää myös kysymys, miksi Kasarminmäen tapauksessakin kaavoitustoimenpiteet kohdistuvat kaupungin lähes kokonaan omistamiin maihin? Kaavavalmistelu olisi uskottavampaa, jos maanomistajissa olisi mukana myös yksityisiä tahoja. Samalla se kertoisi, että kaavoitus palvelee todellisia (investointi)tarpeita. Entä miksi ajalta ennen finanssikriisiä peräisin oleva Kouvolan yrittäjäpuisto -ideasuunnitelma on mukana kaavavalmistelussa? Ko. suunnitelma näyttää jos mahdollista nyt vielä käsittämättömämmältä kuin ilmestyessään. Samalla se kertoo tavasta, miten kaupunki viherympäristöönsä ja joutomaihinsa suhtautuu. Kaupunkivihreä on lähinnä ”tyhjä taulu”, jolle tulee merkitys vasta, kun sinne suunnitellaan kulkuväyliä ja rakennuksia. Vastine: Viheryhteydet Tällä hetkellä Kasarminmäen alueella olevat viheralueet ei kuulu yleisten alueiden hoito-ohjelmiin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että alueella olevan kasvillisuuden ja metsäalueiden hoito tai niiden hoitamatta jättäminen ei ole suunnitelmallista. Vireillä oleva asemakaavan muutos on luonteeltaan toteava ja siinä alueelle osoitetaan uutta rakentamista vain sellaisille paikoille, jossa se on alueen kaupunkitilan rajauksen tai sen historiallisen jatkumon kannalta perusteltua. Varsinaisen kasarmialueen osalta kaavassa todetaan olemassa oleva tilanne niin rakennusten kuin niiden lähialueidenkin maankäytön osalta. Kaavassa tärkeimmät kaupunkirakennetta rajaavat metsäiset alueet on merkitty joko yleisiksi puistoiksi ja lähivirkistysalueiksi tai kaavassa muodostuviin tontteihin kuuluviksi istutettaviksi alueen osiksi. Tonttialueilla olevien istutettavien alueenosien, ts. piha-alueiden käyttöä ohjataan mm. kaavaan liittyvillä suunnittelumääräyksillä (pl-5 ja pl-14). Käytännössä ohjausvaikutus kohdistuu pääasiassa luvanvaraisten toimenpiteiden valvontaan ja niissä esitettyjen toimenpiteiden ohjaukseen. Liito-oravat ja lepakot Kaavaan on merkitty aluerajaukset niille korttelialueille, joilla on luontoselvitysten mukaan tehty liito-oravahavaintoja. Kaavamuutoksen jälkeen ko. aluerajaukset on 27 mahdollista huomioida alueelle tulevien rakennuksiin ja niiden lähiympäristöön kohdistuvien lupaprosessien ja yleisten alueiden hoitotoimenpiteiden suunnittelun yhteydessä. Kaavoitus ja maanomistus Kouvolan kaupunki kaavoittaa pääosin omistamaansa maata ja Kasarminmäki on lähes kokonaisuudessaan Kouvolan kaupungin omistuksessa (kts. kaavan liite 4). Yksityisen maan kaavoittamisesta laaditaan ko. maanomistajan kanssa kaavoituksen käynnistämissopimus, jossa sovitaan kaavan laatimisesta, kaavan käsittelystä aiheutuneista kustannuksista sekä kaavoitustyössä tarvittavien selvitysten kustannusten jakautumisesta. Yksityistä maata kaavoitettaessa laaditaan maankäyttösopimus kaupungin ja yksityisen maanomistajan välille ennen kaavan hyväksymistä. Maankäyttösopimuksessa sovitaan kaavan toteuttamiseen liittyvien toimenpiteiden kustannusten jakautumisesta, toimenpiteiden toteuttamisaikataulusta sekä kaavan aiheuttaman maanarvon tai rakennusoikeuden nousuun liittyvästä maankäyttömaksusta. Varsinaista uudiskaavoitusta useammin kaavoitustoimenpiteet kohdistuvat yksityiseen maanomistukseen asemakaavojen muutosten ja kaavojen ajanmukaistamisien yhteydessä. Kouvolan Yrityspuisto-hanke, eli Kouvolan ”Timantti” Kasarminmäen pohjoispuolella olevat aluevaraukset vastaavat voimassa olevan oikeusvaikutteisen Kasarminmäki-Ruskeasuo-Tanttari osayleiskaavan maankäyttöä ja liikenneverkkoratkaisua. Suurin osa vuoden 2007 Yrittäjäpuistosuunnitelmassa esitetystä rakentamisesta sijoittuu alueelle, jonka asemakaava esitetään kumottavaksi vireillä olevassa asemakaavassa. Kouvolan Yrittäjäpuisto-hanke lähti liikkeelle kasarmialueen tyhjillään olevien vanhojen rakennusten korjaamisesta uuteen käyttöön. Hankkeeseen sisältyivät mm. entisen varusvaraston, tallin, korjaamon ja saunarakennuksen yksityiskohtaiset korjaussuunnitelmat sekä koko alueen yleispiirteinen kehittämissuunnitelma. Kyseiset korjaus- ja käyttötarkoituksen muutossuunnitelmat jäivät kuitenkin hankkeessa esitettyjen suurempimittakaavallisten ”Kouvolan Timantti” ja ”Yrittäjäareena” -suunnitelmien sekä laajojen uusien asuinalueiden varjoon eikä yhtään hankkeessa esitettyä muutossuunnitelmaa ole vielä toteutettu. Yrittäjäpuistosuunnitelman esille tuomat maankäytölliset mahdollisuudet Kouvolan kaupungin keskeisimmällä tulevaisuuden kehittämisalueella on huomioitu voimassa olevassa Kasarminmäki-Ruskeasuo-Tanttari osayleiskaavassa. Osayleiskaava ohjaa asemakaavojen laatimista ja se on siten suunnittelun lähtökohta alueen kaavaa uudistettaessa sekä laajemman alueen liikenneverkkoratkaisua suunniteltaessa. Nyt kaavattomaksi alueeksi muutettavan alueen asemakaavoittamisesta ja alueiden varsinaisesta toteuttamisaikataulusta ei tällä hetkellä ole olemassa tarkkoja suunnitelmia. Kasarminmäen pohjoispuoleisten alueiden käyttö ja Jättömaa-festivaali Vireillä olevassa asemakaavamuutoksessa Tykkitien ja Prikaatintien pohjoispuoliselle alueelle esitetyt kortteli- ja katualueet sijoittuvat pääosin olemassa olevalle harjoituskentälle. Kaavaan merkityn Kuuselankadun katualueen pohjoispuoleisen alueen asemakaava kumotaan, ts. ko. alue on kaavan hyväksymisen jälkeen kaavoittamatonta aluetta. Muutoksella ei ole välitöntä vaikutusta alueen nykyiseen käyttöön viljelypalsta- tai koirien koulutusalueena. Palautteessa mainittu Jättömaafestivaali on nimensä mukaisesti sijoittunut alueelle, joka on mielletty kaupunkilaisten silmissä vailla käyttöä olevaksi alueeksi, eli jättömaaksi. Alueen tuleva rakentuminen muodostaa alueelle käyttötarkoituksen ja muuttaa aluetta. Tällöin alueella pidetty poikkitaiteellinen festivaali joko muuntautuu muuttuneeseen tilanteeseen ja alueen käyttötarkoitukseen tai muuttaa vastaavasti jollekin toiselle ”jättömaa”alueelle. Alueen rakentumisen aikataulusta ei ole tehty päätöksiä tai suunnitelmia. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ohjaama valtatie 6:n Tanttarin eritasoliittymän suunnittelu ja toteutus vaikuttaa sen lähialueen maankäyttöön ja kaavoitukseen si28 ten, että tulevaisuudessa valtatiealue laajenee liittymäalueen toteuttamista varten. Kasarminmäen pohjoispuolitse kulkevalta rautatiealueelta kantautuu valtatie 6:n lisäksi liikennelähtöistä melua Kasarminmäen alueelle. Tulevaisuudessa liikenneväylien yhteyteen tullaan varmasti toteuttamaan erilaisia meluntorjuntarakenteita (esimerkiksi maavalleja tms). Rakenteellista meluntorjuntaa on myös mahdollista tehdä rakennusten ja niihin liittyvien rakenteiden sijoittamisella. Meluntorjuntatoimenpiteiden toteuttamistapa ratkaistaan alueiden tarkemmassa suunnittelussa. Kasarminmäen asemakaavaratkaisua on tarkennettu valmisteluvaiheen aikana annetun palautteen mukaisesti. Palautteiden vastineissa mainittujen tarkennusten lisäksi kaavaan on tehty seuraavia tarkennuksia. Yleisten puistoalueiden rajauksia, nimeämistä sekä alueen sisäisten kulkuväylien merkintätapaa on tarkennettu ja yksinkertaistettu siten, että alueiden hallinta ja toteutus olisi mahdollista yksittäisten alueiden ominaispiirteet huomioiden. Yhtenäisempi viherverkosto mahdollistaa luonnoksessa esitettyä maankäyttöratkaisua kattavamman kevyenliikenteen verkoston toteuttamisen. Luonnoksessa esitetty Viertolanpolku on yhdistetty osaksi Tykkitietä ja Rykmentinpuiston halkaiseva jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu, jolla tontille ajo on sallittu (pp/t) on poistettu. Upseerintien päässä olevaa katualuetta on laajennettu siten, että katualueelle on tarvittaessa mahdollista sijoittaa kääntöpaikan lisäksi katuun liittyvää autopaikoitusta. Korttelissa 2073 sijaitsevasta asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueesta on poistettu ohjeelliset tonttirajat ja ajoyhteydet. Ratkaisu mahdollistaa alueella olevien rakennusten kehittämisen tarvittaessa yhtenäisenä kokonaisuutena. Korttelissa 2078 sijaitsevan Upseerikerhon maankäyttömerkintä on muutettu liikerakennusten korttelialueesta (KL) asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL), joka mahdollistaa tarvittaessa rakennuksen joustavamman käyttötarkoituksen. Viranomaisneuvottelu MRL 66§ ja MRA 26§ Asemakaavahankkeen MRL 66§:n ja MRA 26§:n mukainen viranomaisneuvottelu pidettiin Kouvolan Tekniikka- ja ympäristötalolla 18.12.2014. Paikalla olivat alueiden käytön viranomaiset Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta, Kymenlaakson liitosta ja kaupungin eri tahoilta. Neuvottelussa käytiin läpi kaavan valmisteluvaiheen aikana annettuja lausuntoja ja palautteita. Kaavaratkaisua hienosäädettiin viranomaisneuvottelussa esille tulleiden tarkennustoiveiden mukaisesti. Neuvottelun muistio on kaavan liitteenä 5. Asemakaavan muutosehdotuksen julkinen nähtävilläolo Asemakaavan muutosehdotus valmistuu teknisen lautakuntakäsittelyyn tammikuussa 2015. Lautakuntakäsittelyn jälkeen kaavaehdotus on tarkoitus asettaa julkisesti nähtäville 30 vrk:n ajaksi. 29 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1. Kaavan rakenne Kaava perustuu pääosin alueen olemassa olevan rakennuskannan ja kulkuväylien muodostaman ympäristön huomioivaan rajaukseen, jonka toiminnallinen rakenne on pääosin ratkaistu oikeusvaikutteisessa Kasarminmäki-Ruskeasuo-Tanttari osayleiskaavassa. Asemakaavan muutoksessa tarkennetaan osayleiskaavan maankäyttöalueiden rajauksia, rakennusoikeuksia ja kaavamääräyksiä sekä ohjataan huomioimaan mahdollisissa muutoksissa alueella olevat luontoarvot sekä rakennettu kulttuuriympäristö. Kaavassa huomioidaan myös alueen liikenneverkon tulevaisuuden suunnittelu- ja muutostarpeet. 5.1.1. Mitoitus Kaavamuutosalueella olevien kaavassa muodostuvien toteutumattomien korttelialueiden rakennusoikeus on esitetty osayleiskaavan mukaisesti korttelitehokkuutena siten, että toimitilarakentamisen korttelialueilla tehokkuus on e=1,0 ja asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueella e=0,5. Olemassa olevan rakentamisen osalta rakentamisen määrä noudattaa alueiden jo toteutunutta tilannetta. Korttelien rakennusalojen sijoittuminen noudattelee pääosin nykytilannetta niiltä osin kuin alueita on toteutettu. Alueiden pinta-alat ja pinta-alamuutokset ilmenevät asemakaavan seurantalomakkeesta, joka on kaavaselostuksen liite nro. 3. Alueiden pinta-alat saattavat tarkentua kiinteistöjen muodostumisen yhteydessä. 5.1.2. Palvelut Asemakaavamuutoksessa alueelle on osoitettu uusia palvelutoimintoja verrattuna alueen voimassa olevaan asemakaavaan. Alueella jo olevien rakennusten palvelutarjonta ja käyttötarkoitus saattavat myös muuttua asemakaavan muutoksen vaikutuksesta. Jo rakennetun ympäristön osalta kaavamuutoksessa todetaan alueen toteutunut maankäyttö. 5.2. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavamuutos antaa edellytykset asemakaavan tavoitteiden toteuttamiselle. Uudistuvalla alueella asemakaavalla voidaan vaikuttaa katujen ja kevyenliikenteen väylien sijaintiin, mitoitukseen ja liikenneympäristön turvallisuuden perustekijöihin, korttelien rakennusoikeuksiin ja rakennusmassojen sijoitukseen. Kaavassa voidaan antaa lisäksi määräyksiä rakennusten ja julkisen ulkotilan suunnittelulle, jotka ohjaavat huomioimaan niiden suunnittelussa ja rakentamisessa laatu- ja kaupunkikuvallisia näkökohtia. Katualueiden toiminnallinen toteutus ja liikenneympäristön tarkempi ulkoasu ratkaistaan asemakaavan hyväksymisen ja kaava lainvoimaisuuden jälkeen hyväksyttävässä katusuunnitelmassa. Puisto- ja lähivirkistysalueiden toteuttamiseen liittyvät toimenpiteet hyväksytään tarvittaessa yleisen alueen toteuttamissuunnitelmassa ja alueita hoidetaan ja ylläpidetään olemassa olevien kunnossapitoluokitusten mukaisesti. Kaavan yleismääräykset ohjaavat myös yleisten alueiden toteuttamissuunnittelua siten, että suunnitelmissa ja alueiden varsinaisessa toteuttamisessa ei heikennetä alueen arvokasta ympäristöä. 5.3. Aluevaraukset AK Asuinkerrostalojen korttelialue. Maankäyttömerkintää on käytetty asemakaavan muutoksessa muodostuvissa korttelissa 2074 ja 2078 osassa, joissa olemassa olevat rakennukset on yhtä uudempaa talousrakennusta lukuun ottamatta huomioitu suojelumerkinnällä sr. Korttelissa 2074 sijaitsee tällä hetkellä Kouvolan Asunnot Oy:n opiskelija-asuntola Viertola. Korttelialueille on merkitty rakennusalat oleville ja uudisrakennuksille. Korttelin 2078 itäpuoleinen osa ja korttelin 2074 pohjoispuolinen osa on merkitty aluerajauksella pl-14 ”Istutettava alueen osa, joka on rakennettava puistomaiseksi olemassa olevaa puustoa säilyttäen ja täydentäen. Alueella ei saa tehdä maanpinnan korkeusasemaa merkittävästi muuttavia toimenpiteitä. Alueelle saa sijoittaa erilaisia pihapiiriä täydentä30 viä rakennelmia ja katoksia.”. Korttelialueen pohjoisosaan on merkitty suojelumerkintä sl-2 ”Liito-oravan elinympäristö. Alueen luontoa ja metsää on hoidettava siten, että liito-oravan elinympäristö ja siellä kasvavat suuret puuyksilöt säilytetään.”. AL Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Maankäyttömerkintää on käytetty korttelissa 2073, jossa maankäyttömerkintä mahdollista korttelin jakamisen tarpeen mukaan useammaksi tontiksi sekä mahdollistaa tarvittaessa olemassa olevien rakennusten yhdistämisen uudisrakennuksella. Korttelialueella oleville rakennuksille on merkitty rakennuskohtaiset rakennusoikeudet. Korttelialueelle on merkitty myös 400 k-m2 rakennusala rakennuksia yhdistäville rakenteille. Maankäyttömerkintää on myös käytetty kaavamuutoksessa muodostuvassa korttelissa 2075, jossa sijaitsevat varuskunnan entiset sauna- ja kellarirakennukset. Niiden länsipuolella sijaitseva entinen pistoolirata ja sen vieressä olevat erillispientalot liittyvät kyseiseen maankäyttöalueeseen. Kortteli rajautuu länsiosastaan Kuuselankatuun ja eteläosasta kaavamuutoksessa muodostuvaan Kasarminmäenpuiston alueeseen. Maankäyttömerkintää on käytetty myös korttelin 2078 eteläosassa sijaitsevan Puistolan alueella, jossa toimii tällä hetkellä Puistolan päiväkoti sekä korttelin keskiosassa sijaitsevan Upseerikerhon alueella. Kerhon piha-alueelle on merkitty osa-alueet, jonne voi sijoittaa ajoneuvojen pysäköintiä. Kerhon itäpuolella oleva pelikenttä sijoittuu lähivirkistysalueelle varsinaisen korttelialueen ulkopuolelle. Kenttärajaus on merkitty ohjeelliseksi urheilualueeksi (vu) ja sinne johtava kulkuväylä ohjeelliseksi ulkoilupoluksi. KTY Toimitilarakennusten korttelialue. Maankäyttömerkintää on käytetty kaavassa muodostuvissa korttelin 2068 osissa sekä kortteleissa 2071–2072 ja 2075–2077. Rakentumattomien korttelialueiden maksimirakennusoikeus on esitetty tehokkuusluvulla e=1,0. Korttelialueilla olevat vanhat kasarmirakennukset on huomioitu suojelumerkinnällä (sr). Jo toteutettujen korttelialueiden osalta korttelien rakennusalat vastaavat toteutunutta tilannetta. Korttelien 2075–2077 osalta rakennusalat on rajattu siten, että alueet on mahdollista toteuttaa usealla eri tavalla. Korttelin 2068 itäosassa, kaavassa muodostuvan Aliupseerikouluntien ja Prikaatintien risteyksessä on sijainnut varuskunnan polttoaineen jakeluasema, jonka maaperän tilannetta ei ole tutkittu. Kyseinen alue on merkitty erillisellä saa-osaaluerajauksella. Y Yleisten rakennusten korttelialue. Maankäyttömerkintää on käytetty kaavamuutosalueen länsiosassa, Kuuselankatuun rajautuvalla korttelin 2068 osalla. Korttelialue rajautuu ja tukeutuu Kuuselankadun varrella sijaitsevaan autopaikkojen korttelialueeseen. Kyseisen korttelialueen suurin sallittu kerroslukumäärä on III. Maksimirakennusoikeus on esitetty tehokkuusluvulla e=1,0, joka kertoo maksimirakennusoikeuden suhteen tontin pinta-alaan. VL Lähivirkistysalue. Maankäyttömerkintää on käytetty kaavamuutosalueen itäosan metsäisillä alueilla. Alue on selvitysten mukaan suurimmalta osaltaan liito-oravan elinympäristöä. Varsinaisten pesäpuiden alue on merkitty maankäyttöalueen sisälle osa-aluemerkinnällä sl-2. ”Liito-oravan elinympäristö. Alueen luontoa ja metsää on hoidettava siten, että liito-oravan elinympäristö ja siellä kasvavat suuret puuyksilöt säilytetään.” Lähivirkistysalue rajautuu entiseen Savonradan linjaukseen. Lähivirkistysalueen pohjoisosaan on merkitty ohjeellinen maisemarakenne (mai), joka mahdollistaa tarvittaessa meluntorjuntarakenteiden sijoittamisen alueelle. Meluntorjuntarakenteena voidaan käyttää esimerkiksi maavallia, jolla voidaan peittää ja tukahduttaa alueella oleva laaja jättibalsami-esiintymä. Lähivirkistysalueen pohjoisosassa sijaitseva luontoselvityksen mukainen lehtometsä on huomioitu aluerajauksella (sl). VP Puisto. Maankäyttömerkintää VP on käytetty keskeisimmillä kaupunkitilaa rajaavilla puistometsäalueilla. Upseeri- ja Prikaatintien välinen puistoalue on nimetty Rykmentinpuistoksi ja alue on huomioitu aluesuojelumerkinnällä /s. Puistoalueella kulkevat tärkeimmät puistopolut on merkitty ohjeellisina. Maankäyttömerkintää VP on käytetty myös Kasarminmäen pohjoisrinteen metsäisellä alu31 eella ja Prikaatintien varrella olevilla pienemmillä puistoalueilla, jotka kaikki on nimetty Kasarminmäenpuistoksi. Rykmentintien ja Maneesitien välissä oleva metsäinen alue on merkitty puistoiksi, joka on nimetty Sotilaskodinpuistoksi. EV Suojaviheralue. Maankäyttömerkintää on käytetty kaavamuutosalueen pohjoisosassa sijaitsevalla Kuuselankatuun rajautuvalla maa-aineksen täyttöalueella. Alueelle on merkitty ohjeellinen maisemarakenne (mai), joka mahdollistaa tarvittaessa meluntorjuntarakenteiden sijoittamisen alueelle. LPA Autopaikkojen korttelialue. Maankäyttömerkintää LPA on käytetty asemakaavan muutoksella muodostuvilla paikoitusalueilla kortteleissa 2068, 2073 ja 2076. Aluerajaukset noudattavat pääosin olevien paikoitusalueiden rajauksia niiltä osin kuin alueita on toteutettu. Korttelissa 2076 sijaitsevan LPA-alueen toteuttamisessa on huomioitava alueella mahdollisesti olevat saastuneet maa-ainekset. Maaperäselvityksen mukainen osa-alue on merkitty erillisellä saa-aluerajauksella. Kaavaan merkityille LPAalueille ei pysäköintiä ole rajoitettu. Paraatikentälle kulku tapahtuu korttelissa 2068 sijaitsevien autopaikkojen korttelialueiden kautta. Kyseisille autopaikkojen korttelialueille ei ole kaavaan merkitty ajorasitteita. Alueiden pysäköinti- ja muut järjestelyt tulee hoitaa asemakaavan jälkeen alueen toimijoiden ja maanomistajien keskinäisillä sopimuksilla. Kadut ja liikennealueet. Asemakaavamuutoksessa on muutettu alueen liikennejärjestelmää. Pääosa olemassa olevista liikenneväylistä on muutettu asemakaavan mukaisiksi katualueiksi. Katujen risteysalueet on rajattu siten, että risteysratkaisut on tulevaisuudessa laajemman alueen liikenneverkoston muutostöiden jälkeenkin mahdollista toteuttaa liikenneturvallisuusnäkökohdat huomioiden. Paraatikenttä on merkitty kokonaisuudessaan katuaukio- / torialueeksi, jolla pysäköinti on sallittu merkityillä paikoilla. Alue on myös huomioitu suojeltavana alueen osana (s). Paraatikentän reunoilla sijaitsevat nurmialueet ja kentän keskellä oleva istutettu alue on merkitty ohjeellisina istutettavina alueen osina ja aluetta kiertävät lehmusrivit säilytettävinä puurivistöinä. Istutettava alueen osa-merkintä ei estä kulkuyhteyksien johtamista ko. alueen läpi. Paraatikenttää rajaavien puurivistöjen uudistamista ohjaamaan on kaavaan merkitty yleismääräys ”Säilytettävää puurivistöä on mahdollista uudistaa vain vaiheittain.”. Kaavassa muodostuvalla Aliupseerikouluntien katualueella on aiemmin sijainnut varuskunnan autojen huoltopaikka. Alueella ei ole tehty maaperäselvitystä, jonka vuoksi se on merkitty kaavaan erillisellä saa-osa-aluerajauksella. Alueen maaperän tila tulee selvittää ennen alueen maankäyttöä. Tähän asemakaavan muutokseen liittyy muita erityisiä määräyksiä: AUTOPAIKKAMÄÄRÄYKSET Asunnot: 1 autopaikka / 85 k-m2 Liike- ja toimistotilat: 1 ap / 60 k-m2 PIHA-ALUEET Alueen maisemallinen arvo on avoimessa puistomaisessa ympäristössä, joten tontteja ei saa aidata kiinteillä tai istutetuilla yhtenäisillä aidoilla. Piha-alueiden rajaamisessa voidaan käyttää matalia, alueen korkeusasemat huomioivia muurimaisia pengerryksiä tai pensasistutuksia. Tontin rakentamattomasta osasta saadaan päällystää liikenteelle ja pihamaan toiminnoille välttämätön osa. Piha-alueita ei saa asfaltoida tai suuressa määrin pinnoittaa betonikivetyksellä. Muu osa tontista on varustettava istutuksin ja pidettävä hoidettuna. Tonttialueella oleva kasvillisuus on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä. Kaavaan merkityltä rakennusalalta ei saa poistaa kaikkea puustoa. Rakennusluvan yh- 32 teydessä on esitettävä tonttia koskeva pihajärjestely- ja istutussuunnitelma, joka on toteutettava rakentamisen yhteydessä. RAKENTAMISTAPA Kaikkien piha-alueille sijoitettavien rakennelmien ja uudisrakentamisen tulee soveltua rakennusten materiaalien, värityksen, mittakaavan ja niiden tontille sijoittumisen osalta valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön. Uusille tonteille suunniteltavat uudisrakennukset tulee toteuttaa kortteleittain yhtenäisinä kokonaisuuksina. Porrashuonetilojen kerrosalasta huomioidaan kunkin kerroksen osalta enintään 15 k-m2 autopaikkatarvetta määriteltäessä. Kortteleissa 2073, 2075–2077 tonttien välisille rajoille ei tarvitse rakentaa palomuuria, jolloin rakennuksia tarkastellaan yhtenä paloteknisenä kokonaisuutena. SUOJELUMÄÄRÄYKSET Alue on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä RKY2009 (Kouvolan kasarmialue). RKY-alueella tavoitteena on ympäristön ja rakennusten säilyminen sekä muutosten ja täydennysrakentamisen sopeuttaminen alueen erityispiirteisiin. Suojellun rakennuksen rakennusrungon ja vesikaton sisäpuolella saa suorittaa korjaus- ja muutostöitä asemakaavaan merkityn maksimirakennusoikeuden ja kerrosluvun rajoittamatta. Suojeltujen rakennusten korjaus- ja muutostöistä sekä talousrakennusten suunnitelmista on jo suunnitteluvaiheessa pyydettävä museoviranomaisten lausunto. Säilytettävää puurivistöä on mahdollista uudistaa vain vaiheittain. YHDYSKUNTATEKNINEN HUOLTO Rakennettaessa viemärin padotuskorkeuden alapuolelle, kiinteistöön tulee tarvittaessa tehdä kiinteistökohtainen pumppaamo. Istutettavilla alueen osilla on varattava mahdollisuus johtojen kunnossapitoon. Korttelialueille kertyviä hulevesiä tulee hidastaa tonttikohtaisesti. PILAANTUNEET MAAT Alueella mahdollisesti olevat pilaantuneet maat on kunnostettava ympäristöviranomaisen antamien ohjeiden mukaisesti ennen alueen rakentamista. TONTTIJAKO Tämän asemakaavan alueella rakennuskortteleihin on laadittava erilliset tonttijaot. 5.4. Kaavan vaikutukset Rakennettu ympäristö, kaupunkikuva ja kulttuuriperinnön vaaliminen Asemakaavamuutos vaikuttaa positiivisesti alueen valtakunnallisesti arvokkaaksi arvioidun rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) säilymiseen. Kaavan suojelumääräyksissä RKY-alueen huomioimiseksi seuraava suunnittelumääräys ”Alue on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä RKY-2009 (Kouvolan kasarmialue). RKY-alueella tavoitteena on ympäristön ja rakennusten säilyminen sekä muutosten ja täydennysrakentamisen sopeuttaminen alueen erityispiirteisiin.”. Olemassa olevat arvokkaat rakennukset on huomioitu suojelumerkinnöillä, jotka mahdollistavat ohjausvaikutuksen käyttämisen rakennusten korjaus- ja muutostöiden suunnittelussa ”Suojeltujen rakennusten korjaus- ja muutostöistä sekä talousrakennusten suunnitelmista on jo suunnitteluvaiheessa pyydettävä museoviranomaisten lausunto.”. Alueen keskellä sijaitseva ja kaupunkirakennetta jakava puistoalue, Rykmentinpuisto, on huomioitu suojelumerkinnällä /s, joka mahdollistaa alueen kehittämisen nykyistä arvokkaampana edustusviheralueena. Asemakaavan muutoksella on vaikutusta Kasarminalueen kaupunkikuvaan, jos alueella olevat lisärakentamismahdollisuudet käytetään ja yleisten alueiden kuntoa kohennetaan niiltä osin kuin 33 se kaupunkikuvan ja alueiden käytön kannalta on tarkoituksenmukaista. Tyhjillään olevien kiinteistöjen kunnostaminen ja niissä olevat uudet toiminnat voivat tuoda muutoksia rakennusten julkisivuihin ja vesikattoihin. Rakennusten varsinaisten piha-alueiden siistimisellä ja rakentamisella, pihoilla olevien toimintojen järjestämisellä sekä yleisten katu- ja paikoitusalueiden rakentamisella, valaistuksen ja yleisten alueiden pintamateriaalien sekä julkisen tilan kalustuksen uudistamisella on merkittävä vaikutus alueen ympäristökuvan kohentumiseen. Tekninen huolto Kaavamuutoksella on vaikutusta alueen tekniseen huoltoon. Alueen olemassa olevat vesijohto-, sadevesi- ja viemäriverkostot sekä KSS Energia Oy:n kaukolämpöjohdot on merkitty kaavaan rasitealueina. Kaavakarttaan on myös merkitty ne tiedossa olevat korttelialueilla olevat kaapelit ja tms. johdot, joiden sijainnilla on vaikutusta alueen maankäytön järjestämiseen. Korttelialueilla kulkee siis lukuisia käytöstä poistettuja ja yhä käytössä olevia kaapeleita ja johtoja, joita ei ole merkitty asemakaavakarttaan omilla rasitealueilla. Kyseisten johtojen vaatimat rasitteet tulee huomioida alueen kiinteistöjä muodostettaessa. Kaavan lisämääräyksiin on lisätty yhdyskuntatekniseen huoltoon liittyviä suunnittelumääräyksiä. Rakennettaessa viemärin padotuskorkeuden alapuolelle, kiinteistöön tulee tarvittaessa tehdä kiinteistökohtainen pumppaamo. Istutettavilla alueen osilla on varattava mahdollisuus johtojen kunnossapitoon. Korttelialueille kertyviä hulevesiä tulee hidastaa tonttikohtaisesti. Alueella jo olevat puistomuuntamot on huomioitu erillisillä rakennusaloilla (et-1). Asemakaavanmukaisille puisto-, lähivirkistys- ja katualueille on myös mahdollista sijoittaa yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia laitteita ja rakenteita. Niiden sijoittuminen ja ympäristöön sopeutuminen tulee kuitenkin selvittää tapauskohtaisesti kyseisten hankkeiden suunnittelun yhteydessä. Yhdyskuntarakentamisen kustannukset Asemakaavamuutoksella on merkitystä yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin. Katu- ja risteysalueiden rakentaminen alueidenkäytön ja liikenneturvallisuusnäkökohdat huomioivalla tavalla aiheuttaa yhdyskuntarakentamisen kustannuksia. Kaava-alueella olevien uusien katujen rakentaminen ja vanhojen katujen peruskorjaaminen, koko alueen katu- ja väylävalaistuksen uusiminen sekä alueen yhdyskuntateknisten järjestelmien päivittäminen lisää yhdyskuntarakentamisen kustannuksia. Uusien korttelialueiden rakentuminen lisää yhdyskuntateknistä rakentamista alueella ja lisää siten infrastruktuuriin kohdistettavia voimavaroja. Korttelissa 2076 olevan autopaikoitusalueen suunnittelun yhteydessä on huomioitava alueella oleva täyttöalue, joka on merkitty puhdistettavan/kunnostettavan maa-alueen aluerajauksella (saa). Alueen puhdistamistarve on huomioitava myös korttelin 2068 itäosassa olevan entisen polttoaineen jakeluaseman alueella ja Aliupseerikouluntiellä sijainneen armeijan autojen huoltopaikan alueella. Pilaantuneiden maaainesten huomioimiseen alueiden toteuttamisessa liittyy yleismääräys ”Alueella mahdollisesti olevat pilaantuneet maat on kunnostettava ympäristöviranomaisen antamien ohjeiden mukaisesti ennen alueen rakentamista.” Liikenne Asemakaavamuutoksessa on tehty muutoksia katujärjestelyihin. Alueella olevat kulkuväylät on asemakaavan muutoksessa muutettu kaduiksi ja muiksi yleisiksi alueiksi. Kaavamuutoksessa esitetty Kuuselankadun ulottaminen Kymenlaaksontielle on osa laajemman alueen liikenneverkkosuunnitelmaa, joka vaikuttaa varsinaista kaavamuutosaluetta laajemman kaupunkialueen liikenteen järjestämiseen. Sosiaalinen ympäristö ja palvelut Kaavamuutoksella on vaikutusta alueen asukkaiden elin- tai toimintaympäristöön. Kaavassa muodostuvat katualueet selkeyttävät alueen liikennejärjestelmää. Uudet kevyenliikenteen yhteydet mahdollistavat nykyistä selkeämmät jalankululle ja polkupyöräilylle varatut yhteydet alueen läpi. Muutos mahdollistaa yhtenäisen opastejärjestelmän toteuttamisen ja parantaa siten alueella orientoituvuutta. Mahdollinen lisääntyvä palvelutarjonta lisää työpaikkoja alueella ja siten lisää alueen vetovoimaa asumisen ja yrittämisen paikkana. Toisaalta lisääntyvä toiminta lisää myös ajoneuvoliikennettä ja vähentää luonnonvaraisen ympäristön määrää ja lisää siten alueen sisäisiä häiriötekijöitä nykytilanteesta. Kunnossa olevat rakennukset ja piha-alueet nos34 tavat alueen kiinteistöjen arvoa ja vähentävät mahdollista häiriökäyttäytymistä ja ilkivallan mahdollisuutta. Viheralueet Asemakaavamuutos lisää kaupungin keskusta-alueella olevien kaavoitettujen viheralueiden määrää 7,57 ha, sillä alueen nykyisissä asemakaavoissa virkistysalueita (ts. puistoja) on vain 0,01 ha. Muutoksessa kaava-alueella olevat virkistysalueet on muutettu asemakaavan mukaisiksi puistoiksi ja lähivirkistysalueiksi. Varsinaisia yleisiä puistoalueita täydentävät korttelialueilla olevat istutettavat alueiden osat. Korttelialueiden istutettavat alueenosat on jaettu kaavamääräyksillä kolmeen eritasoiseen alueeseen, joiden ympäristöihin on mahdollista tehdä muutoksia. Kaavamuutoksessa esitetyt viheralueiden maankäyttörajaukset mahdollistavat tulevaisuudessa alueiden hoidon nykyistä suunnitelmallisemmin. Esitetyt viheralueet rajaavat olemassa olevaa kaupunkirakennetta. Kaavamuutosalueen itäosassa oleva laaja lähivirkistysalue muodostaa yhtenäisen viherkäytävän koko kaava-alueen läpi. Kumottava kaava-alue säilyy edelleen virkistyskäytössä. Luonnonympäristöt Asemakaavamuutoksella on vaikutusta luonnonympäristöön. Kaavamuutoksessa on huomioitu alueella olevat uhanalaisten lajien asuin- ja levähdyspaikat. Kaavaan merkityt aluerajaukset vaikuttavat tulevaisuudessa ko. alueiden hoitoon. Olemassa olevien rakennusten säilyttäminen parantaa lepakkojen talvehtimisolosuhteita ja mahdollistaa alueella olevien lepakkojen elinolosuhteet. Kaava-alueella olevien liito-oravalle soveltuvien metsäalueiden huomioiminen kaavamääräyksillä sl-2 (Liito-oravan elinympäristö. Alueen luontoa ja metsää on hoidettava siten, että liito-oravan elinympäristö ja siellä kasvavat suuret puuyksilöt säilytetään.) lisää alueella kulkevien liito-oravien kulkureittien säilymismahdollisuuksia. Korttelialueiden rakennusaloilla sijaitsevien puiden säilyttäminen on pyritty huomioimaan kaavaan lisätyillä erityismääräyksillä ”Tonttialueella oleva kasvillisuus on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä. Kaavaan merkityltä rakennusalalta ei saa poistaa kaikkea puustoa.”. Kaavamuutoksella ei ole tiedossa olevaa vaikutusta suunnittelualueen ulkopuolella oleviin luontokohteisiin tai uhanalaisten kasvi- ja eliölajien elinolosuhteisiin. Kaava-alueen toteuttamisella ei ole vaikutusta alueen pohjoispuolella sijaitsevien liikenneväylien takana olevan Natura-alueen luontoarvojen säilymiseen. Tulevaisuudessa kaava-alueen pohjoisosassa olevilta KTYkorttelialueilta kerääntyvistä hulevesistä suurin osa tulee päätymään Kuuselankadun ja Prikaatintien risteysalueelta alkavaan ja Kymijokeen ohjautuvaan ojaan. Tulevaisuudessa ojaverkostossa lisääntyvä hulevesimäärä saattaa lisätä Natura-alueen läpi kulkevaa vesimäärää ja parantaa siten alueella olevien luontoarvojen säilymistä. 5.5. Ympäristön häiriötekijät Kaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia olemassa oleviin häiriötekijöihin suunnittelualueella tai sen ympäristössä. Asemakaavamuutoksessa ei varsinaiselle kasarmialueelle esitetä sellaista uutta toimintaa, joka merkittävästi lisäisi ympäristömelun määrää alueella. Kaavaalueen pohjoisosassa olevien uusien maankäyttöalueiden toteutuessa osa alueen läpi kulkevasta liikenteestä siirtyy Kasarminkadulta kaavassa muodostuvalle Kuuselankadulle. Kadun varrelle esitettyjen ohjeellisten maisemarakenteiden avulla voi olla mahdollista jo tässä vaiheessa vähentää kaava-alueen pohjoispuolella sijaitsevalta valtatie 6:n ja rautatieltä kantautuvaa liikennelähtöistä melua. Valleja suurempi vaikutus on kuitenkin korttelialueille rakennettavien rakennusten sijoittamisella siten, että rakennuksen piha-alueet on mahdollista toteuttaa mahdollisimman hiljaisina. Korttelialueiden pohjoisosiin sijoittuvat yhtenäiset rakennusmassat suojaisivat myös tehokkaasti niiden eteläpuolisia alueita mahdolliselta liikennelähtöiseltä melulta. 5.6. Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamerkinnät ja -määräykset ilmenevät kaavamuutosehdotuksesta. Ne noudattavat ympäristöministeriön julkaisemia ohjeita ja ne täydentävät alueen lainvoimaisen Kasarminmäki35 Ruskeasuo-Tanttari osayleiskaavan merkintöjä ja määräyksiä. Kaava on myös voimassa olevan Kymenlaakson maakuntakaavan Taajamat ja niiden ympäristöt sekä Kymenlaakson maakuntakaavan tarkennuksen Kauppa ja merialue käyttöratkaisujen mukainen. Kaavamerkinnöillä ja määräyksillä tuetaan valtioneuvoston hyväksymän RKY-alueen erityispiirteiden säilymistä. 5.7. Nimistö Asemakaavan muutosehdotuksessa Prikaatintien ja Upseeritien väliin muodostuva puistoalue on nimetty Rykmentinpuistoksi. Entisen sotilaskodin viereisen puistoalueen nimeksi on merkitty Sotilaskodinpuisto. Kaikki muut virkistysalueet on nimetty Kasarminmäenpuistoksi. Suunnittelualueen katunimistö noudattaa alueen olemassa olevaa nimistöä. Olemassa olevaa Kuuselankatua on jatkettu pohjoiseen, siten, että se ulottuu aina Kymenlaaksontien jatkeena olevalle entiselle ratalinjaukselle asti. Kasarminkadulta alkava Prikaatintie on ulotettu jatkumaan aina Kuuselankadulle asti. Prikaatintiestä erkanevat uudet katualueet on nimetty Aliupseerikouluntieksi, Tykkitieksi ja Pistooliradantieksi. Kortteleita 2068, 2071 ja 2072 rajaavat katualueet on nimetty niiden nykyisten nimien mukaisesti Vartiotieksi, Rykmentintieksi ja Maneesitieksi. Kaavassa korttelien 2076 ja 2077 väliin muodostuva jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu (pp) on nimetty Tykkiraitiksi. 6. ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TOTEUTUS JA AJOITUS Toteuttamisen ajoitus Asemakaavamuutos valmistuu hyväksymismenettelyyn keväällä 2015. Jatkotoimenpiteet voidaan toteuttaa heti kaavan hyväksymispäätöksen lainvoimaistumisen jälkeen. Toteutuksen seuranta Asemakaavan lainvoimaisuuden jälkeen laadittavat katujen ja muun julkisen ulkotilan toteuttamissuunnitelmat hyväksyy tekninen lautakunta. Katualueiden muutostoimet (varsinaisten ajoratojen ja risteysalueiden toiminnalliset järjestelyt sekä ns. katuviheralueiden suunnittelu) ratkaistaan erillisessä katusuunnitelmassa voimassa olevan asemakaavan rajojen ja tavoitetasojen mukaisesti. Yleisten alueiden suunnitelmissa esitetään myös alueiden valaistuksen toteuttamisratkaisu, jolla on vaikutusta myös varsinaisten korttelialueiden valaistuksen toteuttamiseen. Asemakaavan muuttamisella mahdollistetaan alueen tarkempi toteutussuunnittelu. Kaavan liitteenä 6 olevassa havainnekuvassa on viitteellisesti esitetty yksi alueen toteuttamisvaihtoehto. Yksi vaihtoehtoinen alueen rakentuminen on myös esitetty mm. kaavaselostuksessa kuvatussa Kouvolan Keskustavisio 2030 suunnitelmassa. Kaavamuutosalue voi myös toteutua esitetyistä suunnitelmista poikkeavalla tavalla. Katujen ja muun julkisen ulkotilan toteuttamissuunnitelmat laatii yhdyskuntatekniset palvelut ja hyväksyy tekninen lautakunta. Rakennusluvat myöntää rakennusvalvonta, joka valvoo yhdessä rakennustarkastajan kanssa lupaehtojen noudattamista. Asemakaavassa ja sen yhtä mahdollista toteutumistapaa havainnollistavissa suunnitelmissa esitettyjen ratkaisujen sisällyttäminen varsinaisiin toteuttamissuunnitelmiin edellyttää kaupunkiorganisaation sisällä sekä kaupungin ja rakentajien välillä yhteistyötä, koordinointia ja kontrollointia. Kouvolassa 5.1.2015 Hannu Tylli Vt. kaavoituspäällikkö Hannu Purho kaavoitusarkkitehti 36
© Copyright 2024