RIIHIMÄEN LUKION KURSSISELOSTEET 2014-2017 Äidinkieli ja kirjallisuus Suomi toisena kielenä S2 Ruotsi, B1-kieli Englan , A-kieli Saksa, A-kieli Saksa, B2-kieli Ranska, B2-kieli Saksa, B3-kieli Ranska, B3-kieli Espanja, B3-kieli Venäjä, B3-kieli Matema ikka, pitkä oppimäärä Matema ikka, lyhyt oppimäärä Matema ikan oppimäärän vaihtaminen Fysiikka Kemia Biologia Maan ede Evankelis-luterialainen uskonto Ortodoksinen uskonto Elämänkatsomus eto Filosofia Psykologia Historia Yhteiskuntaoppi Liikunta Musiikki Kuvataide Opinto-ohjaus Tietotekniikka Terveys eto Ilmaisutaito Kuorotoiminta Yhtyemusiikki Musiikkiopinto-opintojen hyväksilukeminen Urheiluvalmennus Projek kurssit 2 3 4 5 7 8 9 10 12 13 15 16 19 21 21 23 25 26 27 28 28 29 30 32 33 34 36 37 39 40 42 43 43 44 44 45 45 Säilytä Kurssiselosteet lukio-opintojesi ajan. Tarvitset sitä vuosi ain. Lukuvuosi ain päivitetyt kurssiselosteet on lue avissa lukion ne sivuilla www.riihimaki.fi/lukio Toimitus: Kari Jukarainen Kannen kuva: Anniina Bi er 13f 1 KURSSISEOSTEISSA KÄYTETYT LYHENTEET P VS KS valtakunnallinen pakollinen kurssi valtakunnallinen syventävä kurssi koulukohtainen soveltava kurssi ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkielen pakollisten kurssien suoritusjärjestys on seuraava: ÄI1, ÄI2/ÄI3, ÄI4/ ÄI5, ÄI6. ÄI 1 (P) Kieli, teks t ja vuorovaikutus 1. vsk Opiskelijan käsitys kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta syvenee, ja hänen taitonsa lukea tekstejä kehi yy. Perehdytään teks lajeihi ja teks tyyppeihin. Kurssilla luetaan, kirjoitetaan ja keskustellaan. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin . ÄI 2 (P) Teks en rakenteita ja merkityksiä 1. vsk Kurssilla opiskellaan esseen kirjoi amista. Huomiota kiinnitetään kirjoitetun kielen normien tuntemiseen. Lisäksi perehdytään edon hankintaan ja sen esi elyyn. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin . ÄI 3 (P) Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa 1. vsk Perehdytään kaunokirjallisuuden eri elyyn ja tulkintaan sekä kirjallisuudesta keskustelemiseen ja kirjoi amiseen. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin . ÄI 4 (P) Teks t ja vaiku aminen 2. vsk Tarkastellaan tekstejä vaiku amisen näkökulmasta. Perehdytään argumentoin in ja tuotetaan sekä analysoidaan mielipidetekstejä myös puhevies nnän keinoin. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin . ÄI 5 (P) Teks , tyyli ja konteks 2. vsk Analysoidaan tyyliä ja hiotaan omia kirjoi amisen taitoja. Perehdytään eri aikakausien ja kul uurien kirjallisuuteen. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin . ÄI 6 (P) Kieli, kirjallisuus ja iden tee 3. vsk Tutustutaan suomalaiseen kirjallisuuteen ja suomen kielen kehitykseen. Tarkastellaan äidinkieltä ja kirjallisuu a iden tee n osana. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin . ÄI 7 (VS) Puhevies nnän taitojen syventäminen 2.-3. vsk Kurssilla syvennetään puhevies ntään lii yviä etoja ja taitoja sekä opitaan arvioimaan puhevies nnän merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin . 2 ÄI 8 (VS) Teks taitojen syventäminen 3. vsk Kurssilla harjoitellaan krii stä lukutaitoa ja syvennetään teks analyysitaitoja. Kurssilla valmentaudutaan ylioppilastutkinnon teks taidon kokeeseen. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin . ÄI 9 (VS) Kirjoi aminen ja nykykul uuri 3. vsk Kurssilla syvennetään ja monipuolistetaan analysoinnin ja teks en tuo amisen taitoja. Kurssilla valmentaudutaan ylioppilaskokeen oman teks n tuo amiseen. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin . ÄI 10 (KS) Mediakurssi 2.-3. vsk Kurssilla tutustutaan median maailmaan laajas . Opiskelijoiden kiinnostuksen mukaan tehdään vierailuja esim. televisioon, radioon, lehden toimitukseen tai mainostoimistoon ja tuotetaan omia mediatekstejä. Ei itsenäistä suoritusta. Ei numeroarvioin a. ÄI 11 (KS) Puhe a kirjallisuudesta 2. vsk Kurssilla syvennetään kirjallisuuden käsi elytaitoa ja laajennetaan kirjallisuuden tuntemusta. Luetaan osallistujien valitsemia runoja, näytelmiä, novelleja ja romaaneja sekä tavataan kirjailija tai kääntäjä. Ei itsenäistä suoritusta. Ei numeroarvioin a. ÄI 12 (KS) Luova kirjoi aminen 2. vsk Kurssilla monipuolistetaan kirjoi amisen taitoja, tuotetaan erilaisia tekstejä ja tehdään luovan kirjoituksen harjoituksia. Ei itsenäistä suoritusta. Ei numeroarvioin a. Pakolliset kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Syventäville tai soveltaville kursseille osallistuminen edelly ää pakollisten kurssien suori amista. Syventävien ja soveltavien kurssien suoritusjärjestys on vapaa. SUOMI TOISENA KIELENÄ Suomi toisena kielenä opiskellaan aikuislukion opetussuunnitelman mukaises . 3 R U O T S I, B 1 - K I E L I Pakolliset kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Syventäville tai soveltaville kursseille osallistuminen edelly ää pakollisten kurssien suori amista. Syventävien ja soveltavien kurssien suoritusjärjestys on vapaa. RUB 1 (P) Koulu ja vapaa-aika 1. vsk Aihepiireinä ovat opiskelu ja nuorten harrastukset. Kerrataan ja syvennetään peruskoulussa hanki ua kielitaitoa, painoalueina sanasto ja keskeiset rakenteet. Kiinnitetään erityistä huomiota peruskoulun ja lukion niveltämiseen. Numeroarvioin . RUB 2 (P) Arkielämää Pohjoismaissa 1. vsk Aihepiirinä pohjoismaiset nuoret ja heidän elämänsä: ko , perhe, pukeutuminen, ystävät, harrastukset, Tukholma. Kerrataan edelleen peruskoulussa opi uja rakenteita ja syvennetään sanavarastoa. Numeroarvioin . RUB 3 (P) Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa 1. vsk Sisältöinä ko maa, suomenruotsalaisuus, vertailu muihin Pohjoismaihin sekä Suomi pohjoismaisena val ona Euroopassa. Kielellisenä tavoi eena kyky ilmaista perusteltuja mielipiteitä sekä suullises e ä kirjallises . Numeroarvioin . RUB 4 (P) Elämää yhdessä ja erikseen 2. vsk Aiheina elämänarvot, ihmissuhteet, sukupuolten ja ikäryhmien kohtaaminen opiskelussa ja työssä, sekä ajankohtaiset ja yhteiskunnalliset ilmiöt. Kehitetään teks nymmärtämistä, sanavarastoa, suulista ja kirjallista ilmaisua. Numeroarvioin . RUB 5 (P) Elinympäristömme 2. vsk Aihepiireinä luonto, muu uva elin- ja työympäristö, joukkovies met. Syvennetään edelleen kirjallisen ja suullisen ilmaisun taitoja. Harjoitellaan ymmärtävän lukemisen strategioita. Kehitetään kuullunymmärtämisen taitoa. Numeroarvioin . RUB 6 (VS) Puhu ja ymmärrä paremmin 2. vsk Harjoitellaan puhevies nnän strategioita ja suullisen kielen käy öä eri lanteissa. Aihepiireinä ajankohtaiset pohjoismaiset tapahtumat. Syvennetään edellisten kurssien aihepiirien hallintaa suullisen vies nnän osalta. Kurssi vankentaa jokapäiväisen elämän kielenkäy ö lanteissa tarvi avaa suullista kielitaitoa. Lisäksi harjoitellaan teks n- ja kuullunymmärtämisen taitoja. Kurssin aikana suoritetaan valtakunnallinen suullisen kielitaidon koe, josta annetaan erillinen todistus pää ötodistuksen lii eenä. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin . 4 RUB 7 (VS) Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen 3. vsk Maailmanlaajuiset ilmiöt, kansainvälinen vaiku aminen, yhteiskunta ja päätöksenteko. Painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä en stä vaa vamman kieliaineksen avulla. Numeroarvioin . RUB8 (KS) Svenskan i medierna 2.-3. vsk Perehdytään ruotsin kieleen ja ajankohtaisiin tapahtumiin monipuolises median (lehdistö, TV, radio, Internet) avulla. Harjoitellaan erityises median lukukykyä ja kokonaisvaltaista ymmärtämistä, omaa tuotosta unohtama a. Kurssi sopii niin 2. vuoden kevään kuin 3. vuoden syksyn opiskelijoille. Ei itsenäistä suoritusta. Ei numeroarvioin a. RUB 9 (KS) Abikurssi 3. vsk Harjoitetaan ylioppilaskokeen edelly ämiä valmiuksia. Rakenteiden, sanaston, teks n- ja kuullunymmärtämisen vahvistaminen. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin . Pakolliset kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. E N G L A N T I, A - K I E L I Pakolliset kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. ENA 1 (P) Nuori ja hänen maailmansa 1. vsk Kurssin tavoi eena on perehdy ää lukion työtapoihin ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa. Aihepiirit lii yvät jokapäiväiseen elämään ja ihmissuhteisiin. Numeroarvioin . ENA 2 (P) Vies ntä ja vapaa-aika 1. vsk Kurssilla keskitytään suulliseen kielenkäy öön ja laajennetaan rakenteiden hallintaa. Aihepiirit ja lanteet lii yvät vapaa-aikaan ja harrastuksiin. Numeroarvioin . ENA 3 (P) Opiskelu ja työ 1. vsk Aihepiirit lii yvät opiskeluun ja työelämään. Harjoitellaan sekä suullista e ä kirjallista vies ntää. Numeroarvioin ENA 4 (P) Yhteiskunta ja ympäröivä maailma 2. vsk Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskun in lii yvät teks t. Kurssilla painotetaan puhumista ja teks n ymmärtämistä vaa vahkolla tasolla. Numeroarvioin . 5 ENA 5 (P) Kul uuri 2. vsk Kurssilla käsitellään kul uuria laaja-alaises . Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esi elevät sen ryhmälle. Opiskelijat lukevat englanninkielise romaanin ja analysoivat sitä. Lisäksi kurssiin sisältöyy kul uuriin lii yviä töitä. Numeroarvioin . ENA 6 (P) Tiede, talous ja tekniikka 2. vsk Aiheina ovat eri eteenalat, tekniikan saavutukset, vies nnän eri muodot ja talouselämä. Kurssilla painotetaan vaa van kieliaineksen ymmärtämistä ja hiotaan kirjallista ilmaisua. Numeroarvioin . ENA 7 (VS) Luonto ja kestävä kehitys 2. tai 3. vsk Kurssin keskeisenä aihepiirinä on luonto, luonnon eteet ja kestävä kehitys. Numeroarvioin . ENA 8 (VS) Puhu ja ymmärrä paremmin 3. vsk Kurssilla harjoitetaan puhevies nnän strategioita ja suullisen kielen käy öä eri lanteissa. Aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Kurssin aikana suoritetaan valtakunnallinen suullisen kielitaidon koe, josta annetaan erillinen todistus pää ötodistuksen lii eenä. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin . ENA 9 (KS) Media- ja kirjoituskurssi 2. vsk Monipuolista eri medioiden kau a tulevan englannin kielen ymmärtämistä ja mediakrii sen näkemyksen omaksumista. Oman teks n tuo amista. Ei itsenäistä suoritusta. Ei numeroarvioin a. ENA 10 (KS) Abin apu 3. vsk Yo-kokeessa tarvi avien taitojen hiomista. Ei itsenäistä suoritusta. Ei numeroarvioin a. ENA 11 (KS) Kielenopiskelun aakkoset 1. vsk Kerrataan peruskoulussa opi uja keskeisimpiä englannin kielen rakenteita ja harjoitellaan lukion kieltenopiskelutekniikkaa. Ei itsenäistä suoritusta. Ei numeroarvioin a. ENA 12 (KS) Human Interest 2. vsk Haluatko laajemman sanavaraston? Kurssilla englannin kieltä käytetään monipuolises , vivahteikkaas ja rikkaas ! Aihealueita ovat esim. yleismaailmalliset kysymykset, ajankohtaiset tapahtumat ja erilaisiin maailmankuviin lii yvät aiheet. Mahdollisuus myös kerrata englannin kielen perusrakenteita ja tehdä erilaisia kirjoitusharjoituksia opiskelijoiden tarpeiden ja toiveiden mukaan. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin . 6 S A K S A, A - K I E L I Perusopetuksen neljännellä tai viidennellä vuosiluokalla alkanut kieli. Kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. SAA 1 (P) Nuori ja hänen maailmansa 1. vsk Jokapäiväinen elämä, henkilökohtainen kanssakäyminen ja ihmissuhteet. Kerrataan ja vahvistetaan perusopetuksessa opi ua sanastoa ja rakenteita. Perehdytään lukion työtapoihin. Numeroarvioin . SAA 2 (P) Vies ntä ja vapaa-aika 1. vsk Vapaa-aika ja harrastukset sekä niiden yhteydessä käyte ävät palvelut. Vahvistetaan puhevies nnän strategioiden osaamista. Laajennetaan rakenteiden hallintaa. Numeroarvioin SAA 3 (P) Opiskelu ja työ 1. vsk Opiskelu ja työelämä. Harjoitellaan aihepiireihin lii yvää suullista ja kirjallista vies ntää sekä muodollisten lanteiden vaa maa kielen ymmärtämistä ja käy ämistä. Numeroarvioin SAA 4 (P)Yhteiskunta ja ympäröivä maailma 2. vsk Oman maan ja kohdemaiden yhteiskun in lii yvät teks t. Harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita ja tuotetaan erilaisia tekstejä. Numeroarvioin SAA 5 (P)Kul uuri 2. vsk Käsitellään oman maan ja kohdemaiden kul uuria mahdollisimman laajas . Numeroarvioin SAA 6 (P) Tiede, talous ja tekniikka 2. vsk Eri eteenalat, tekniikan saavutukset, vies nnän eri muodot ja talouselämä. Harjoitellaan aiheisiin lii yvän vaa van kieliaineksen ymmärtämistä. Numeroarvioin SAA 7 (VS) Luonto ja kestävä kehitys 3. vsk Luonto ja siihen lii yvät aihepiirit. Pyritään antamaan opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käy ää luontoon, luonnon eteisiin ja kestävään kehitykseen lii yvää kieltä. Numeroarvioin SAA8 (VS) Puhu ja ymmärrä paremmin 3. vsk Kurssilla kerrataan muiden kurssien sanastoa ja arkisiin kielenkäy ö lanteisiin lii yviä fraaseja käy äen apuna erilaisia keskustelu- ja kirjoitusharjoituksia. Kurssin aikana suoritetaan valtakunnallinen suullisen kielitaidon koe, josta annetaan erillinen todistus pää ötodistuksen lii eenä. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin . 7 SAA 9 (KS) Abikurssi 3. vsk Sisältöjä valitaan osallistujien kiinnostuksen ja ajankohtaisten tapahtumien pohjalta. Harjoitellaan yo-kirjoituksissa tarvi avia taitoja. Ei itsenäistä suoritusta. Ei numeroarvioin a. S A K S A, B 2 - K I E L I Perusopetuksen kahdeksannella vuosiluokalla alkanut kieli. Kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. SAB2 1 (VS) Vapaa-aika ja harrastukset 1. vsk Kerrataan peruskoulussa opi uja taitoja ja perehdytään työtapoihin. Omasta itsestä ja perheestä kertominen. Saksalainen arkielämä ja koulumaailma. Vapaa-aika. Painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. Numeroarvioin . SAB2 2 (VS) Meillä ja muualla 1. vsk Oma maa, saksankielisten maiden ihmiset, maan ede, historia, nähtävyyden ja lomanvie omahdollisuudet. Painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. Harjoitellaan kirjoitustaitoa. Numeroarvioin . SAB2 3 (VS) Ennen ja nyt 1. vsk Elämä ennen ja nyt sekä yksilön e ä yhteiskunnan kannalta, aiheina esim. terveys ja hyvinvoin . Painotetaan puhevies ntää ja kirjoitustaitoa Numeroarvioin . SAB2 4 (VS) Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat 2. vsk Koulu, opiskelu, työelämä, tulevaisuudensuunnitelmat. Painotetaan suullista ja kirjallista vies ntää. Numeroarvioin . SAB2 5 (VS) Kul uuri 2. vsk Saksankielisten maiden kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, tea eri ja urheilu. Harjoitetaan kaikkia kielitaidon osa-alueita. Numeroarvioin . SAB2 6 (VS) Yhteinen maapallomme 2. vsk Oman maan ja saksankielisten maiden yhteiskunnan toiminta. Maapallon la ja tulevaisuus. Painotetaan teks nymmärtämistä sekä suullista e ä kirjallista ilmaisua. Numeroarvioin . SAB2 7 (VS) Tiede ja tekniikka 3. vsk Eri eteenalat, tekniikka ja vies ntä, korkeakouluopinnot. Painotetaan teks nymmärtämistä ja kirjoi amista. Numeroarvioin . 8 SAB2 8 (VS) Luonto ja kestävä kehitys 3. vsk Tietoa saksalaisesta yhteiskunnasta ja poli ikasta. Luonto, luonnonilmiöt, ympäristönmuutokset, luonnon- ja ympäristönsuojelu. Painotetaan teks nymmärtämistä ja kirjoi amista. Numeroarvioin . SAB2 9 (KS) Abikurssi 3. vsk Valmentautuminen yo-kokeeseen. Rakenteet, sanasto, teks n ja kuullun ymmärtäminen toivomusten mukaan. Ei itsenäistä suoritusta. Ei numeroarvioin a. R A N S K A, B 2 - K I E L I Perusopetuksen kahdeksannella vuosiluokalla alkanut kieli. Kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. RAB2 1 (VS) Vapaa-aika ja harrastukset 1. vsk Kurssin aihepiirit ja lanteet lii yvät nuorten jokapäiväiseen elämään, vapaa-ajan vie oon ja harrastuksiin. Kurssi vahvistaa ja laajentaa perusopetuksessa opiskeltua sanastoa ja perusrakenteita. Numeroarvioin . RAB2 2 (VS) Meillä ja muualla 1. vsk Kurssilla opitaan kertomaan Suomesta ja tutustutaan ranskankielisiin maihin. Aihepiireinä ovat oma maa ja ranskankielisten maiden ihmiset, maan ede, historia, nähtävyydet ja lomanvie omahdollisuudet. Vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa ja harjoitellaan kirjoi amista yksinkertaisten vies nnällisten tehtävien avulla. Numeroarvioin . RAB2 3 (VS) Ennen ja nyt 1. vsk Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön e ä yhteiskunnan kannalta Painotetaan puhevies ntää, vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa ja kirjoi amistaitoa harjoitellaan vies nnällisten tehtävien avulla. Numeroarvioin . RAB2 4 (VS) Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat 2. vsk Kurssin tavoi eena on perehdy ää opiskelijat työelämään ja opiskeluun lii yviin asioihin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin lii yvää suullista ja kirjallista vies ntää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailu. Numeroarvioin . RAB2 5 (VS) Kul uuri 2. vsk Tämän kurssin tavoi eena on kiinnostuksen herä äminen ranskankieliseen kul uuriin. Aihepiireinä ovat Ranskan kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, tea eri ja urheilu. Harjoitellaan kielitaidon kaikkia alueita. Numeroarvioin . 9 RAB2 6 (VS) Yhteinen maapallomme 2. vsk Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaan yhteiskun en toimintaan ja maapallon laan ja tulevaisuuteen lii yvät yleistajuiset teks t, myös mediateks t. Kurssilla painotetaan teks n ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laa mista suullises ja kirjallises Numeroarvioin . RAB2 7 (VS) Tiede ja tekniikka 3. vsk Lähtökohtana ovat eri eteenaloihin, tekniikkaan ja vies nnän eri muotoihin lii yvät yleistajuiset teks t. Kurssilla painotetaan teks n ymmärtämistä ja kirjoi amista. Numeroarvioin . RAB2 8 (VS) Luonto ja kestävä kehitys 3. vsk Kurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen omassa ja ranskankielisessä kul uurissa. Tavoi eena on perehdy ää opiskelijat kurssin aihepiireihin lii yviin teksteihin. Painotetaan myös kirjoi amista. Numeroarvioin . RAB2 9 (KS) Abikurssi 3. vsk Valmentaa yo-kokeeseen. Aihepiirit valitaan sekä yhteisen e ä yksilöllisen kiinnostuksen perusteella. Kurssilla painotetaan teks n ja kuullun ymmärtämistä sekä kirjoi amista e ä rakenteiden hallintaa. Ei itsenäistä suoritusta. Ei numeroarvioin a. S A K S A, B 3 - K I E L I Lukiossa alkava kieli. Kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Jos opiskelija siirtyy B2-kielestä B3kieleen, hän voi ope ajan harkinnan mukaan suori aa itsenäises kurssit 1 ja 2. SAB3 1 (VS) Hyvää päivää, hauska tutustua 1. vsk Terveh minen, hyvästely ja esi äytyminen. Perusasioiden kertominen itsestä ja vastaavien asioiden kysyminen keskustelukumppanilta. Perhe ja lähimmät ihmissuhteet, sekä yksinkertaiset arkipäivän vies ntä lanteet. Kurssilla painotetaan puhevies ntää. Numeroarvioin . SAB3 2 (VS) Näin asiat hoituvat 1. vsk Suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään lii yvät ru init. Selviytyminen erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäy ö lanteissa kuten ostoksilla ja käyte äessä esimerkiksi pankki-, pos -, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja aterioin palveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. Numeroarvioin . 10 SAB3 3 (VS) Vapaa-aika ja harrastukset 1. vsk Nuorten jokapäiväinen elämä, kiinnostuksen kohteet, vapaa-ajan vie o ja harrastukset ja niiden yhteydessä käyte ävät palvelut. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. Numeroarvioin . SAB3 4 (VS) Meillä ja muualla 2. vsk Oma maa, saksankielisten maiden ihmiset, maan ede, historia, nähtävyydet ja lomanvie omahdollisuudet. Painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. Numeroarvioin . SAB3 5 (VS) Ennen ja nyt 2. vsk Elämä ennen ja nyt sekä yksilön e ä yhteiskunnan kannalta. Aiheina esim. terveys ja hyvinvoin . Painotetaan puhevies ntää ja kirjoi amistaitoa. Numeroarvioin . SAB3 6 (VS) Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat 2. vsk Koulu, opiskelu, työelämä ja tulevaisuudensuunnitelmat. Painotetaan suullista ja kirjallista vies ntää. Numeroarvioin . SAB3 7 (VS) Kul uuri 3. vsk Saksankielisten maiden kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, tea eri ja urheilu. Harjoitellaan kaikkia kielitaidon osa-alueita. Numeroarvioin . SAB3 8 (VS) Yhteinen maapallomme 3. vsk Oman maan ja saksankielisten maiden yhteiskun en toiminta. Maapallon la ja tulevaisuus. Painotetaan teks nymmärtämistä sekä suullista ja kirjallista ilmaisua. Numeroarvioin . SAB3 9 (KS) Abikurssi 3. vsk Valmentautuminen yo-kokeeseen. Rakenteet, sanasto, teks n ja kuullun ymmärtäminen toivomusten mukaan. Ei itsenäistä suoritusta. Ei numeroarvioin a. SAB3 10 (KS) Kirikurssi 2. vsk Kurssin tavoi eena on kiriä tehokkaas saksan opiskelussa niin, e ä opiskelijalla on sen jälkeen valmius siirtyä jouhevas SAB2 4 –kurssille. Aihepiirit ovat mm perhe, opiskelu ja harrastukset, omasta maasta kertominen sekä oman maan e ä vieraiden kul uurien vertailu. Kurssilla kerrataan saksan kieliopin keskeisimmät kohdat ja painotetaan pääasiallises kirjallista vies ntää. Kurssi tarjotaan sellaisina lukuvuosina, jolloin SAB2- SAB3 –oppimäärät yhdistetään toisella vuosikurssilla yhdeksi ryhmäksi. Numeroarvioin . 11 R A N S K A, B 3 - K I E L I Lukiossa alkava kieli. Kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. RAB3 1 (VS) Hyvää päivää, hauska tutustua 1. vsk Ensimmäisellä kurssilla perehdytään suullisen vies nnän alkeisiin, ääntämiseen ja intonaa oon. Opiskellaan perusvuorovaikutukseen lii yvää kieltä, kuten terveh minen, hyvästely ja esi äytyminen. Opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän vies ntä lanteista. Numeroarvioin . RAB3 2 (VS) Näin asiat hoituvat 1. vsk Kurssilla harjoitellaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäy ö lanteissa kuten ostoksilla ja käyte äessä esimerkiksi pankki-, pos -, liikenne-, majoitus- ja aterioin palveluja. Samalla tutustutaan Pariisiin ja sen nähtävyyksiin. Numeroarvioin . RAB3 3 (VS) Vapaa-aika ja harrastukset 1. vsk Kurssin aihepiirit ja lanteet lii yvät nuorten jokapäiväiseen elämään, vapaa-ajan vie oon ja harrastuksiin. Painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan perusrakenteiden tuntemusta. Numeroarvioin . RAB3 4 (VS) Meillä ja muualla 2. vsk Kurssilla opitaan kertomaan Suomesta ja tutustutaan ranskankielisiin maihin. Aihepiireinä ovat oma maa ja ranskankielisten maiden ihmiset, maan ede, historia, nähtävyydet ja lomanvie omahdollisuudet. Vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa ja harjoitellaan kirjoi amista yksinkertaisten vies nnällisten tehtävien avulla. Numeroarvioin . RAB3 5 (VS) Ennen ja nyt 2. vsk Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön e ä yhteiskunnan kannalta. Painotetaan puhevies ntää, vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa ja kirjoi amistaitoa harjoitellaan vies nnällisten tehtävien avulla. Numeroarvioin . RAB3 6 (VS) Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat 2. vsk Kurssin tavoi eena on perehdy ää opiskelijat työelämään ja opiskeluun lii yviin asioihin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin lii yvää suullista ja kirjallista vies ntää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailu. Numeroarvioin . 12 RAB3 7 (VS) Kul uuri 3. vsk Tämän kurssin tavoi eena on kiinnostuksen herä äminen ranskankieliseen kul uuriin. Aihepiireinä ovat Ranskan kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, tea eri ja urheilu. Harjoitellaan kielitaidon kaikkia alueita. Numeroarvioin . RAB3 8 (VS) Yhteinen maapallomme 3. vsk Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaan yhteiskun en toimintaan ja maapallon laan ja tulevaisuuteen lii yvät yleistajuiset teks t, myös mediateks t. Kurssilla painotetaan teks n ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laa mista suullises ja kirjallises . Numeroarvioin . RAB3 9 (KS) Abikurssi 3. vsk Valmentaa yo-kokeeseen. Aihepiirit valitaan sekä yhteisen e ä yksilöllisen kiinnostuksen perusteella. Kurssilla painotetaan teks n ja kuullun ymmärtämistä sekä kirjoi amista e ä rakenteiden hallintaa. Ei itsenäistä suoritusta. Ei numeroarvioin a. RAB3 10 (KS) Kirikurssi 2. vsk Kurssin tavoi eena on kiriä tehokkaas ranskan opiskelussa niin, e ä opiskelijalla on sen jälkeen valmius siirtyä jouhevas RAB2 4 –kurssille. Aihepiirit lii yvät vapaaajan vie oon, omaan maahan ja ranskankielisiin maihin. Kurssilla painotetaan varsinkin eri aikamuotojen hallintaa. Harjoitellaan myös puhevies ntää, kirjoi amista ja kuullun ymmärtämistä. Kurssi tarjotaan lukuvuosina, jolloin RAB2 ja RAB3 –oppimäärät yhdistetään toisella vuosikurssilla yhdeksi ryhmäksi. Numeroarvioin . E S P A N J A, B 3 - K I E L I Lukiossa alkava kieli. Kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. EAB31 (VS) Hyvää päivää, hauska tutustua 1. vsk Opitaan selviytymään espanjaksi yksinkertaisimmista arkipäivän lanteista: terveh minen, esi äytyminen, itsestä ja perheestä kertominen. Harjoitellaan myös kysymään vastaaviia asioita keskustelukumppanilta. Perehdytään suullisen vies nnän alkeisiin, ääntämiseen ja intonaa oon. Numeroarvioin EAB3 2 (VS) Näin asiat hoituvat Kehitetään jokapäiväisissä kielenkäy ö lanteissa esim. ravintolassa tai kaupungilla asioidessa tarvi avia taitoja suullises ja kirjallises . Vahvistetaan kuullunymmärtämisen taitoja ja harjoitellaan lyhyiden kirjallisten tuotosten laa mista. Numeroarvioin . EAB3 3 (VS) Vapaa-aika ja harrastukset Opitaan selviytymään espanjaksi erilaisissa kommunikaa o lanteissa, esim. ostoksilla. . Aihepiireinä mm. jokapäiväinen elämä, vapaa-ajan vie o, harrastukset ja niihin lii yvien palvelujen käy ö.Kehitetään kielen puhe-, ymmärrys- ja kirjoitustaitoja. Laajennetaan perusrakenteiden tuntemusta. Numeroarvioin . 13 EAB3 4 (VS) Meillä ja muualla 2. vsk Opitaan kertomaan Suomesta ja omasta ko paikkakunnasta espanjaksi, tutustutaan espanjankielisiin maihin, niiden historiaan, maan eteeseen, kul uuriin, ihmisiin ja lomanvie omahdollisuuksiin. Lisätään kielen perusrakenteiden hallintaa ja monipuolista käy öä. Numeroarvioin . EAB3 5 (VS) Ennen ja nyt 2. vsk Opitaan selviytymään espanjaksi en stä vaa vammista kommunikoin lanteista, vahvistetaan ja syvennetään kielen rakenteiden osaamista ja käy öä. Tutustutaan elämään ennen ja nyt sekä käsitellään mm. terveyteen ja hyvinvoin in lii yviä asioita. Numeroarvioin . EAB3 6 (VS) Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat 2. vsk Opitaan lisää kielenkäytön rakenteita ja käy ötapoja, opitaan poh maan ja perustelemaan omia tulevaisuudensuunnitelmia sekä edustelemaan niitä muilta. Aiheina esimerkiksi koulu, opiskelu ja työelämä. Numeroarvioin . EAB3 7 (VS) Kul uuri 3. vsk Tutustutaan espanjankielisten maiden kul uuriin ja syvennytään omavalintaiseen aiheeseen, josta kirjoitetaan pieni kirjallinen työ sekä esitetään se suullises . Aiheina esimerkiksi musiikki, kirjallisuus, tea eri, elokuva, kuvataide tai urheilu. Vahvistetaan valmiuksia monipuoliseen kirjalliseen sekä suulliseen ilmaisuun. Numeroarvioin . EAB3 8 (VS) Yhteinen maapallomme 3. vsk Luetaan erilaisia tekstejä, myös alkuperäistekstejä, jotka lii yvät omaan ympäristöön ja muuhun maailmaan, syvennetään peruskieliopin asioita sekä harjoitellaan eri aikamuotoja ja niiden käy öä. Aiheina esimerkiksi luonto ja ympäristö. Numeroarvioin . EAB3 9 (KS) Abikurssi 3. vsk Kerrataan, syvennetään ja vankennetaan peruskieliopin osaamista ja hallintaa, lisätään teks nymmärtämisvalmiuksia ja laajennetaan sanavarastoa erilaisia tekstejä lukemalla sekä tehdään kuunteluharjoituksia. Pureudutaan kieliopin ongelmakoh in. Ei itsenäistä suoritusta. Ei numeroarvioin a. 14 V E N Ä J Ä, B 3 - K I E L I Lukiossa alkava kieli. Kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. VEB3 1 (VS) Hyvää päivää, hauska tutustua 1. vsk Ensimmäisellä kurssilla opitaan suullisen vies nnän perusasiat, ääntäminen ja intonaa o. Opitaan kyrilliset kirjaimet. Opiskellaan perusvuorovaikutukseen lii yvää kieltä, kuten terveh minen, hyvästely ja esi äytyminen. Aihepiirit ka avat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet. Numeroarvioin . VEB3 2 (VS) Näin asiat hoituvat 1. vsk Kurssilla harjoitellaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä lanteissa kuten ostoksilla, tullissa ja pos ssa sekä käyte äessä liikenne-, majoitus- ja aterioin palveluita. Numeroarvioin . VEB3 3 (VS) Vapaa-aika ja harrastukset 1. vsk Kurssin aihepiirit ja lanteet lii yvät jokapäiväiseen elämään, vapaa-ajan vie oon ja harrastuksiin. Painotetaan puhumista ja puheen ymmärtämistä. Laajennetaan perusrakenteiden tuntemista. Numeroarvioin . VEB3 4 (VS) Meillä ja muualla 2. vsk Kurssilla opitaan kertomaan Suomesta. Tutustutaan Venäjän tapoihin, lomanvie oon ja, juhlakul uuriin. Laajennetaan perusrakenteiden tuntemista ja harjoitellaan kirjoi amista yksinkertaisten vies nnällisten tehtävien avulla. Numeroarvioin . VEB3 5 (VS) Ennen ja nyt 2. vsk Kurssilla tarkastellaan elämää sekä yksilön e ä yhteiskunnan kannalta, aiheina esim. Pietari ennen ja nyt. Vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Numeroarvioin . VEB3 6 (VS) Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat 2. vsk Kurssin tavoi eena on perehdy ää opiskelija opiskeluun ja työelämään lii yviin asioihin. Harjoitellaan näihin aihepiireihin lii yvää suullista ja kirjallista vies ntää, johon kuuluu omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailu. Numeroarvioin . VEB3 7 (VS) Kul uuri 3. vsk Kurssin tavoi eena on kiinnostuksen herä äminen venäjänkieliseen kul uuriin. Aihepiireinä ovat venäjänkielisten maiden kuvataide kirjallisuus, musiikki, elokuva, tea eri ja urheilu. Harjoitellaan kielitaidon kaikkia osa-alueita. Numeroarvioin . 15 VEB3 8 (VS) Yhteinen maapallomme 3. vsk Lähtökohtana ovat yhteiskunnan toimintaan ja maapallon laan ja tulevaisuuteen lii yvät yleistajuiset teks t ja auten set medialähteet. Kurssilla painotetaan teks nymmärtämistä ja yksinkertaisten selostusten laa mista suullises ja kirjallises . Numeroarvioin . VEB3 9 (KS) Abikurssi 3. vsk Valmentaa yo-kokeeseen. Aihepiirit valitaan sekä yhteisen e ä yksilöllisen kiinnostuksen pohjalta. Kurssilla painotetaan teks n ja kuullun ymmärtämistä sekä kirjoi amista ja rakenteiden hallintaa. Ei numeroarvioin a. M A T E M A T I I K K A, P I T K Ä O P P I M Ä Ä RÄ SUORITUSJÄRJESTYS MAA6 MAA1 MAA2 MAA3 MAA11 MAA15 MAA16 MAA12 MAA4 MAA7 MAA8 MAA9 MAA5 MAA 10 MAA 13 MAA 14 MAA 1 (P) Funk ot ja yhtälöt 1. vsk Ensimmäisen asteen yhtälö, prosen laskenta, verrannollisuus, potenssifunk o, potenssiyhtälön ratkaiseminen, juuret ja murtopotenssi, eksponen funk o, graafisen laskimen perustoiminnot. Numeroarvioin . Ei itsenäistä suoritusta. MAA 2 (P) Polynomifunk ot 1. vsk Polynomien laskusäännöt ja binomikaavat, polynomifunk o, toisen ja korkeamman asteen polynomiyhtälöitä, toisen asteen yhtälön juurten lukumäärän tutkiminen, toisen asteen polynomin jakaminen tekijöihin, polynomiepäyhtälön ratkaiseminen. Numeroarvioin . Ei itsenäistä suoritusta. 16 MAA 3 (P) Geometria 1. vsk Kuvioiden ja kappaleiden yhdenmuotoisuus, sini- ja kosinilause, ympyrä, ympyrän osien ja siihen lii yvien suorien geometria, kuvioihin ja kappaleisiin lii yvien pituuksien, kulmien, pinta-alojen ja lavuuksien laskeminen. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin . MAA 4 (P) Analyy nen geometria 1. vsk Pistejoukon yhtälö, suoran, ympyrän ja paraabelin yhtälöt, itseisarvoyhtälön ja epäyhtälön ratkaiseminen, yhtälöryhmän ratkaiseminen, pisteen etäisyys suorasta. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin . MAA 5 (P) Vektorit 2. vsk Vektoreiden perusominaisuudet, vektoreiden yhteen- ja vähennyslasku ja vektorin kertominen luvulla, koordinaa ston vektoreiden pistetulo, suorat ja tasot avaruudessa. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin . MAA 6 (P) Todennäköisyys ja lastot 2. vsk Diskree ja jatkuva lastollinen jakauma, jakauman tunnusluvut, klassinen ja lastollinen todennäköisyys, kombinatoriikka, todennäköisyyksien laskusäännöt, diskree ja jatkuva todennäköisyysjakauma, diskree n jakauman odotusarvo, normaalijakauma. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin . MAA 7 (P) Derivaa a 2. vsk Ra onaaliyhtälö ja –epäyhtälö, funk on raja-arvo, jatkuvuus ja derivaa a, polynomifunk on, funk oiden tulon ja osamäärän derivoiminen, polynomifunk on kulun tutkiminen ja ääriarvojen määri äminen. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin . MAA 8 (P) Juuri- ja logaritmifunk ot 2. vsk Juurifunk ot ja –yhtälöt, eksponen funk ot ja –yhtälöt, logaritmifunk ot ja –yhtälöt, yhdistetyn funk on derivaa a, käänteisfunk o, juuri-, eksponen - ja logaritmifunk oiden derivaatat. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin . MAA 9 (P) Trigonometriset funk ot ja lukujonot 3. vsk Suunna u kulma ja radiaani, trigonometriset funk ot symmetria- ja jaksollisuusominaisuuksineen, trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen, trigonometristen funk oiden derivaatat, lukujono, rekursiivinen lukujono, aritmee nen jono ja summa, geometrinen jono ja summa. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin . MAA 10 (P) Integraalilaskenta 3. vsk Integraalifunk o, alkeisfunk oiden integraalifunk ot, määrä y integraali, pintaalan ja lavuuden laskeminen. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin . 17 MAA 11 (VS) Lukuteoria ja logiikka 2. vsk Lauseen formalisoiminen, lauseen totuusarvot, avoin lause, kvan orit, suora, käänteinen ja ris riitatodistus, kokonaislukujen jaollisuus ja jakoyhtälö, Eukleideen algoritmi, alkuluvut, aritme ikan peruslause, kokonaislukujen kongruenssi. Numeroarvioin . MAA 12 (VS) Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä 2. vsk Absoluu nen ja suhteellinen virhe, Newtonin menetelmä ja iteroin , polynomien jakoalgoritmi, polynomien jakoyhtälö, muutosnopeuden ja pinta-alan numeerinen määri äminen. Numeroarvioin . MAA 13 (VS) Differen aali- ja integraalilaskennan jatkokurssi 3.vsk Funk on jatkuvuuden ja derivoituvuuden tutkiminen, jatkuvien ja derivoituvien funk oiden yleisiä ominaisuuksia, funk oiden ja lukujonojen raja-arvot ääre ömyydessä, epäoleelliset integraali, jatkuva satunnaismuu uja, sarjat. Numeroarvioin . MAA 14 (KS) Kertaus 3. vsk Pääkohdat pitkän matema ikan pakollisista kursseista. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin . MAA 15 (VS) Talousmatema ikka 3. vsk Indeksi, korko, verotus ym. rahaliikenteeseen lii yviä laskuja. Taloudellisiin lanteisiin soveltuvia matemaa sia malleja. Numeroarvioin . MAA 16 (KS) Tilastolaskenta 1.-2. vsk Tutkitaan kahden muu ujan lastollista riippuvuu a ja opitaan rakentamaan lineaarinen riippuvuusmalli. Tutkitaan otoksista tehtyihin havaintoja ja päätelmiä sekä arvioidaan näiden luote avuu a. Tutustutaan käy äytymis eteiden kuten psykologian ja kasvatus eteiden tutkimusaineiston numeeriseen käsi elyyn. Ei itsenäistä suoritusta. Suoritusmerkintä. MAB 1 (P) Lausekkeet ja yhtälöt 1. vsk 18 M A T E M A T I I K K A, L Y H Y T O P P I M Ä Ä R Ä SUORITUSJÄRJESTYS MAB8 MAB1 MAB2 MAB4 MAB3 MAB5 MAB9 MB7 MAB6 MAB10 Suureiden välinen riippuvuus ja verrannollisuus, ongelmien muotoileminen yhtälöiksi ja niiden graafinen ja algebrallinen ratkaiseminen. Ratkaisujen tulkinta ja arvioiminen. Toisen asteen polynomifunk o ja toisen asteen yhtälön ratkaiseminen. Prosen laskenta. Numeroarvioin . MAB 2 (P) Geometria 1. vsk Kuvioiden yhdenmuotoisuus, suorakulmaisen kolmion trigonometria. Pythagoraan lause. Kuvioiden ja kappaleiden pinta-alan ja lavuuden määri äminen. Geometrian menetelmien käy ö koordinaa stossa. Numeroarvioin . MAB 3 (P) Matemaa sia malleja I 1. vsk Lineaarisen ja eksponen aalisen mallin soveltaminen, potenssiyhtälön ratkaiseminen sekä eksponen yhtälön ratkaiseminen logaritmin avulla. Numeroarvioin . MAB 4 (P) Matemaa nen analyysi 2. vsk Polynomifunk on derivaa a. Polynomifunk on merkin ja kulun tutkiminen sekä suurimman ja pienimmän arvon määri äminen käy äen graafisia ja numeerisia menetelmiä. Numeroarvioin . MAB 5 (P) Tilastot ja todennäköisyys 2. vsk Jatkuvien ja diskree en lastollisten jakaumien tunnuslukujen (mm. keskiarvojen ja keskihajonnan) määri äminen. Normaalijakauma ja jakauman normi aminen. Kombinatoriikka. Todennäköisyyden käsite sekä laskulakien käy ö. Numeroarvioin . MAB 6 (P) Matemaa sia malleja II 2. vsk 19 Kahden muu ujan lineaariset yhtälöt ja yhtälöparin ratkaiseminen. Kahden muu ujan epäyhtälön graafinen ratkaiseminen. Lineaarinen op moin . Aritmee nen ja geometrinen lukujono ja summa. Numeroarvioin . MAB 7 (VS) Talousmatema ikka 3. vsk Indeksi, korko, verotus ym. rahaliikenteeseen lii yviä laskuja. Taloudellisiin lanteisiin soveltuvia matemaa sia malleja. Numeroarvioin . MAB 8 (VS) Matemaa sia malleja III 3. vsk Trigonometristen funk oiden määri ely yksikköympyrän avulla. Radiaani. Yksinkertaisten trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen. Muotoa f(x) = Asin(bx) olevien funk oiden kuvaajat jaksollisten ilmiöiden mallintajina. Vektorin käsite ja peruslaskutoimitusten periaa eet. Koordinaa ston vektoreiden vektorit ja pistetulo. Kaksi- ja kolmiulo eisen koordinaa ston pisteiden ja kulmien tutkiminen vektoreiden avulla. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin . MAB 9 (KS) Kertaus 3. vsk Pääkohdat lyhyen matema ikan pakollisista kursseista. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin . Matema ikan oppimäärän vaihtamisesta on aina neuvoteltava opinto-ohjaajan kanssa. Sitä ei saa tehdä itsenäises . MAB 10 (KS) Tilastolaskenta, 1.-2. vsk Tutkitaan kahden muu ujan lastollista riippuvuu a ja opitaan rakentamaan lineaarinen riippuvuusmalli. Tutkitaan otoksista tehtyjä havaintoja ja päätelmiäå sekä arvioidaan näiden luote avuu a. Tutustutaan käy äytymis eteiden kuten psykologian ja kasvatus eteiden tutkimusaineiston numeeriseen käsi elyyn. Soveltuu kaikille vuosikursseille. Ei itsenäistä suoritusta. Suoritusmerkintä 20 MATEMATIIKAN OPPIMÄÄRÄN VAIHTAMINEN Matema ikan oppimäärän vaihtamisesta on aina neuvoteltava opinto-ohjaajan kanssa. Sitä ei saa tehdä itsenäises . Pitkästä lyhyeen oppimäärään Jos opiskelija vaihtaa pitkästä matema ikasta lyhyeen, niin seuraavat vastaavuudet ovat voimassa: MAA 1 > MAB 1 MAA 3 > MAB 2 MAA 6 > MAB 5 MAA 7 > MAB 4 MAA 8 > MAB 3 Pitkän matema ikan kurssiarvosanat siirtyvät sellaisenaan vastaavien lyhyen oppimäärän kurssin arvosanoiksi. Halutessaan koro aa arvosanaa opiskelijan tulee käydä kyseinen lyhyen oppimäärän kurssi. Pitkän oppimäärän kurssit, joita ei käytetä korvaamaan lyhyen oppimäärän kursseja ja jotka ovat hyväksytys suorite u, luetaan lyhyen oppimäärän koulukohtaisiksi syventäviksi kursseiksi. Kaikki pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit (mukaan lue una pitkän oppimäärän kurssit, joita on käyte y korvaamaan lyhyen oppimäärän kursseja) vaiku avat arvosanaan. Lyhyestä pitkään oppimäärään Kurssivastaavuuksia ei ole, joten vaihtaessaan pitkään oppimäärään opiskelijan tulee käydä vähintään kaikki pitkän oppimäärän pakolliset kurssit. Lyhyen oppimäärän kurssit, jotka ovat hyväksytys suorite u, luetaan pitkän oppimäärän koulukohtaisiksi syventäviksi kursseiksi. FYSIIKKA Fysiikan kurssit 1-9 suoritetaan numerojärjestyksessä. FY 1 (P) Fysiikka luonnon eteenä 1. vsk Sovelletaan kokeellisia menetelmiä suori amalla erilaisia mi auksia ja perehtymällä mi austulosten tulkintaan. Keskeisiä aiheita ovat fysiikan historia, aine ja maailmankaikkeuden rakenne, säteily, perusvuorovaikutukset ja Newtonin lait. Harjoitellaan fysikaalisten suureyhtälöiden ratkaisemista. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin . FY 2 (VS) Lämpö 1. vsk Tutustutaan aineen termodynaamiseen laan lii yviin ilmiöihin ja lakeihin. Tutkitaan mekaanista energiaa ja siihen lii yviä käsi eitä. Perehdytään lämpöopin pääsääntöihin. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin . 21 FY 3 (VS) Aallot 1. vsk Kurssilla käsitellään värähdys- ja aaltoliikkeen sekä geometrisen op ikan perusteet. Aaltoliikkeelle ominaisia ilmiöitä tutkitaan mm. äänen ja valon avulla. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin . FY 4 (VS) Liikkeen lait 2. vsk Syvennetään ensimmäisellä kurssilla opi uja suoraviivaiseen liikkeeseen ja Newtonin lakeihin lii yviä käsi eitä. Tutustutaan pyörimisliikkeen malleihin. Kurssilla käsitellään lisäksi mekaanista energiaa ja liikemäärää sekä näiden säilymislakeja. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin . FY 5 (VS) Pyöriminen ja gravitaa o 2. vsk Kerrataan edellisessä kurssissa opitut pyörimisliikkeen käsi eet. Tarkastellaan tasapaino-oppia sekä etenemisen e ä pyörimisen suhteen. Tutustutaan käyräviivaiseen liikkeeseen sekä gravitaa on alaiseen liikkeeseen. Syvennetään mekaniikan ilmiöiden laskennallista hallintaa. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin . FY 6 (VS) Sähkö 2. vsk Tutustutaan sähköön lii yviin ilmiöihin, käsi eisiin ja komponen eihin. Rakennetaan yksinkertaisia virtapiirejä ja mitataan ja lasketaan niiden avulla sähköopin suureita. Tutustutaan sähköken ään ja aineen käy äytymiseen sen vaikutuspiirissä. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin . FY 7 (VS) Sähkömagne smi 2. vsk Kurssin keskeisenä sisältönä ovat sähkömagnee set ilmiöt. Kurssilla tarkastellaan magnee kentän (sähkömagnee sen) ja aineen (hiukkasten) välisiä vuorovaikutuksia. Lisäksi perehdytään sähkömagnee sten ilmiöiden merkitykseen nykyaikaisessa yhteiskunnassa ja tutustutaan sähköturvallisuuteen ja energiateollisuuteen. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin . FY 8 (VS) Aine ja säteily 3. vsk Tutustutaan kvan umiseen, dualismiin sekä aineen ja energian ekvivalenssiin. Perehdytään atomi– ja ydinfysiikkaan sekä radioak iviseen säteilyyn ja säteilyturvallisuuteen. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin . FY 9 (KS) Kertauskurssi 3. vsk Kurssin avulla kerrataan aikaisempien kurssien sisällöt. Vahvistetaan fysikaalista aja elua ja fysikaalisten ilmiöiden laskennallista hallintaa. Valmistaudutaan ainereaaliin. Ei itsenäistä suoritusta. Ei numeroarvioin a. 22 FY 10 (KS) Laboroin kurssi 2. vsk Tehdään oppilastöitä fysiikan eri osa-alueilta. Töistä laaditaan työselostuksia/ mi ausrapor eja. Ei itsenäistä suoritusta. Ei numeroarvioin a. FY 11 (KS) Maapallon fysiikkaa 2.-3. vsk Tarkastellaan Maan erilaisia fysikaalisia ilmiöitä. Kurssilla käsitellään erilaisia ilmakehän valoilmiöitä Kurssiin sisältyy tutkielma ja mahdollises vierailuja. Tarjotaan parillisina lukuvuosina (2014-2015, 2016-2017) Ei itsenäistä suoritusta. Ei numeroarvioin a. FY 12 (KS) Tutkimuskurssi 2.-3. vsk Kurssilla keskitytään tutkimaan fysiikan, kemian, biologian ja maan eteen näkökulmasta vali ua aihe a. Mahdollinen osallistuminen edekilpailuun. Tarjotaan pari omina lukuvuosina (2015-2016, 2017-2018) Ei itsenäistä suoritusta. Ei numeroarvioin a. KEMIA Kemian kurssien yleiset arvioin perusteet: Kurssien arvioinnissa otetaan huomioon mm. loppukoe, työt ja työselostukset, suulliset ja kirjalliset tuotokset, vierailurapor t, tun kuulustelut ja tun ak ivisuus. Suoritusjärjestys: Ensin suoritetaan kurssit KE 1 ja KE 2. Tämän jälkeen voidaan suori aa kurssit KE 3 ja KE 4 tai KE 5 missä järjestyksessä tahansa. Kurssi KE 6 voidaan suori aa kurssien KE 1 ja KE 2 jälkeen. Kertauskurssi KE 9 suoritetaan mielellään viimeisenä ennen ylioppilaskirjoituksia. Kurssin KE 7 voi suori aa milloin tahansa kurssin KE 1 jälkeen. KE 1 (P) Ihmisen ja elinympäristön kemia 1. vsk Kurssilla tutustutaan erilaisten orgaanisten yhdisteiden avulla kemian perusasioihin: sidoksiin, aineiden ominaisuuksiin, reak oihin, laskennallisiin menetelmiin ja kemian perustyömenetelmiin. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin . KE 2 (VS) Kemian mikromaailma 1. vsk Aineen mikrorakenteen perusteella selvitellään, miksi etyillä aineilla on etynlaiset ominaisuudet. Keskeisiä aiheita ovat atomin rakenne, jaksollinen järjestelmä, sidosten muodostuminen, molekyylien muodot ja isomeria. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin . KE 3 (VS) Reak ot ja energia 2. vsk Kurssilla tutustutaan erilaisiin orgaanisiin ja epäorgaanisiin reak oihin, niiden reak omekanismeihin, reak onopeuteen, energian muutoksiin ja reak oiden laskennalliseen käsi elyyn. Lisäksi tarkastellaan erilaisten reak oiden merkitystä teollisuudessa ja elinympäristössämme. Mahdollinen tutustumiskäyn . Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin . 23 KE 4 (VS) Metallit ja materiaalit 2. vsk Kurssilla tutustutaan metallien ja erilaisten materiaalien valmistukseen, ominaisuuksiin, käy öön ja ympäristövaikutuksiin. Aiheina mm. sähkökemiallinen pari, elektrolyysi, polymeerit, komposii t ja niiden käy ösovellukset. Mahdollinen tutustumiskäyn . Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin . KE 5 (VS) Reak ot ja tasapaino 3. vsk Kurssilla tarkastellaan erilaisia luonnossa esiintyviä ja teollisuuden käy ämiä tasapainoreak oita. Aiheina ovat mm. happo-emästasapaino, liukoisuustasapaino, puskuriliuokset sekä erilaisten tasapaino lanteiden laskennallinen käsi ely. Numeroarvioin . KE 6 (KS) Kemian työkurssi 2.-3. vsk Kurssilla tehdään kemian laboratoriotöitä koulussa ja koulun ulkopuolella, mm. Hyriassa, Heurekassa ja Helsingin yliopistossa. Kurssilla tehdään myös useampia vierailuja paikallisiin tehtaisiin ja laitoksiin. Kurssisisältö sovitaan ryhmän kanssa. Tarjotaan parillisina lukuvuosina. (2014-2015, 2016-2017). Ei itsenäistä suoritusta. Ei numeroarvioin a. KE 8 (KS) Biokemia 2.-3. vsk Kurssilla käsitellään makromolekyylien rakenne a ja toimintaa kemian ja biologian kannalta. Aiheina ovat mm. proteiinit, hiilihydraa t, fysiologises merki ävät yhdisteet (mm. hormonit, vitamiinit), isomeria ja biokemialliset prosessit mm. soluhengitys, yhtey äminen). Tarjotaan pari omina lukuvuosina (2015-2016, 2017-2018). Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin . KE 9 (KS) Kertauskurssi 3. vsk Kurssilla kerrataan kemian keskeisiä sisältöjä ja tutustutaan ylioppilastehtäviin ja pääsykoe-tehtäviin. Kerra avia aiheita ovat mm. sidokset, reak ot, orgaaniset yhdisteryhmät, sähkökemia, tasapainot ja kemian laskennalliset menetelmät. Numeroarvioin tai suoritusmerkintä. 24 BIOLOGIA SUORITUSJÄRJESTYS: BI 1 -kurssi suoritetaan ensimmäisenä. BI 4, BI 5 BI 6 - ja BI 7-kurssit voi suori aa pakollisten kurssien jälkeen. BI 1 (P) Eliömaailma 1. tai 2. vsk Opiskellaan elämän ominaisuudet ja perusedellytykset ja tutustutaan biologiaan ja sen tutkimusmenetelmiin. Kurssi sisältää monimuotoisuuden, evoluu on ja ekologian perusteet. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin . BI 2 (P) Solu ja perinnöllisyys 1.-2. vsk Solun rakenne ja toiminta. Perinnöllisyyden perusteet. Kokeellisia töitä. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin . BI 3 (VS) Ympäristöekologia 1.-2. vsk Ekologinen tutkimus, ekosysteemien rakenne ja toiminta. Luonnon monimuotoisuus ja sen suojelu. Ihmisen aiheu amat häiriötekijät. Kestävä kehitys. Numeroarvioin . BI 4 (VS) Ihmisen biologia 1.-3. vsk Ihmisen biologinen rakenne ja toiminta sekä ihmisen evoluu o. Kokeellisia töitä. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin . BI 5 (VS) Bioteknologia 2.-3. vsk Perehdytään solujen ja geenien rakenteeseen ja toimintaan. Mikrobiologian ja geeniteknologian perusteita. Kokeellisia töitä. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin . BI 6 (KS) Evoluu o 2.-3. vsk Evoluu oteoria, lajiutuminen ja evoluu on todisteet. Kasvi- ja eläinkunnan kehitys sekä ihmisen evoluu o. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin . BI 7 (KS) Työkurssi 2.-3. vsk Pieniä biologisia töitä ja tutkimuksia. Tutustumiskäyntejä. Ei itsenäistä suoritusta. Ei numeroarvioin a. BI 8 (KS) Kertauskurssi 3. vsk Kerrataan biologian keskeiset sisällöt, harjoitellaan ylioppilaskirjoituksiin ja tutustutaan pääsykoetehtäviin. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin . 25 MAANTIEDE SUORITUSJÄRJESTYS: GE 3 -kurssin voi suori aa vasta GE 1 - kurssin jälkeen. Pakolliset kurssit tulee olla suorite una ennen GE 4 -kurssia. GE 1 (P) Sininen planee a 1.-2. vsk Maan planetaarinen luonne. Ilma- vesi- kivi- ja eliökehän ilmiöitä ja niiden alueellisuu a. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin . GE 2 (P) Yhteinen maailma 1.-2. vsk Väestö ja asutus. Alueiden rakenne ja vuorovaikutus. Luonnonvarojen käy ö. Kehi yneisyyden erot. Kestävä kehitys. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin . GE 3 (VS) Riskien maailma 2. vsk Maapalloa ja sen elämää uhkaavat luonnon ja ihmisen aiheu amat onne omuudet, hasardit. Hasardien sijoi uminen alueellises ja niiltä suojautuminen. Numeroarvioin . GE 4 (VS) Aluetutkimus 2.-3. vsk Oman aluetutkimuksen tekeminen. Kartografiaan ja pakka etojärjestelmiin tutustumista. Numeroarvioin . GE 5 (KS) Kar akurssi 2.-3. vsk Kartografiaan perehtymistä ja kar atulkintaa. Paikka etojärjestelmän (GIS) perusteet. Tietokonepohjaisten paikka eto-ohjelmien käy öä. Tarjotaan pari omina lukuvuosina (2015-2016, 2017-2018). Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin . GE 6 (KS) Kehitysmaakurssi 2.-3. vsk Kehitysmaihin tutustuminen. Kehityksen haasteet ja mahdollisuudet. Kehitysyhteistyö alueiden hyvinvoinnin lisääjänä. Tarjotaan parillisina lukuvuosina (2014-2015, 2016-2017). Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin . GE 7 (KS) Maan eteen kertauskurssi 3. vsk Kerrataan maan eteen kurssien keskeiset sisällöt. Harjoitellaan ylioppilaskirjoituksiin. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin . 26 EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO UE 1 (P) Uskonnon luonne ja merkitys 1. vsk Tarkastellaan uskontoa ilmiönä ja Raama ua pyhänä kirjana ja toisaalta eteellisen tutkimuksen kohteena. Keskeiset teemat ovat uskonnon määri ely ja ulo uvuudet, Raamatun tutkimus- ja tulkintatavat, uskonnon vaikutus kul uuriin ja yhteiskuntaan. Suoritetaan ennen muita uskonnon kursseja. Numeroarvioin . UE 2 (P) Kirkko, kul uuri ja yhteiskunta 2. vsk Kris llisen kirkon kehitys ja vaikutus vanhalla ajalla ja keskiajalla. Reformaa o ja kirkkojen kehitys uudella ajalla. Nykyinen kris kunta ja kirkkojen rooli nykyään. Kirkkojen ja uskontojen välinen vuoropuhelu. Arvioidaan kirkon merkitystä ja dialogin mahdollisuu a eri kirkkokun en ja toisaalta kris nuskon ja muiden uskontojen välillä. Vierailuja sopimuksen mukaan. Numeroarvioin . UE 3 (P) Ihmisen elämä ja e ikka 2.-3. vsk Kurssilla käydään läpi kris nuskon keskeiset oppikysymykset eli dogma ikka sekä kris llinen e ikka. Pohditaan erilaisia yksilö- ja yhteiskuntaee siä kysymyksiä soveltavan e ikan näkökulmasta. Numeroarvioin . Ei itsenäistä suoritusta. UE 4 (VS) Uskontojen maailmat 1.-3. vsk Käsitellään hindulaisuu a, buddhalaisuu a, Kiinan ja Japanin uskontoja, juutalaisuu a ja islamia sekä luonnonkansojen uskontojen yhteisiä piirteitä. Keskeisiä teemoja ovat uskontojen levinneisyys, pyhät kirjat ja oppi, ee set ohjeet, kul t ja rituaalit, suuntaukset sekä vaikutus yhteiskuntaan. Tutustutaan uskonnollisiin yhteisöihin vierailuin. Numeroarvioin . Ei itsenäistä suoritusta. UE 5 (VS) Mihin suomalainen uskoo? 2. vsk Muinaissuomalainen uskonto, Suomen kirkkohistorian yleislinjat, luterilainen kirkko ja muut kris lliset kirkot ja muut uskonnolliset yhteisöt Suomessa sekä kris nuskon vaikutus kul uuriin ja yhteiskuntaan muodostavat kurssin sisällön. Tutustutaan uskonnollisten yhteisöjen toimintaan vierailuin tai kutsumalla vierailijoita. Numeroarvioin . Ei itsenäistä suoritusta. UE 7 (KS) Uskonnon kertauskurssi 3. vsk Kurssin aikana kerrataan monipuolisin menetelmin ja opiskelutaitoihin huomiota kiinni äen uskonnon kurssit 1-5. Opiskelija kirjoi aa esseen jokaisen kurssin aihepiiristä. Ei itsenäistä suoritusta. Ei numeroarvioin a. 27 ORTODOKSINEN USKONTO UO 1 (P) Ortodoksinen maailma 1. vsk Keskeisinä sisältöinä ovat varhaiskirkko, Bysan n aika, idän ja lännen kirkon ero, Venäjän kirkko ja muut ortodoksiset paikalliskirkot, orientaaliset kirkot ja lännen kirkot. Numeroarvioin . UO 2 (P) Uskonoppi ja e ikka 2. vsk Keskeisinä sisältöinä ovat ortodoksisen opin lähteet ja pyhän käsite, Pyhä Kolminaisuus, Jumalansynny äjä, pyhät ihmiset ja ajan pyhi äminen, ortodoksinen ihmiskuva ja yksikö- ja yhteisöee siä kysymyksiä. Numeroarvioin . UO 3 (P) Raama u eto 2.-3. vsk Keskeisinä sisältöinä ovat Jumala ja ihminen Pentateukissa, viisauskirjallisuus, profeetat ja messiasodotus, evankeliumien synty ja niiden erityspiirteet, Jeesuksen henkilö, Apostolien tekojen kuvaus kirkon ensi vaiheista ja Paavali ja hänen kirjeensä. Numeroarvioin . ELÄMÄNKATSOMUSTIETO ET 1 (P) Hyvä elämä 1.vsk Kurssilla pohditaan, mitä on hyvä elämä, millaisista aineksista iden tee ja yksilöllinen elämä koostuvat ja millaiset mahdollisuudet ihmisillä on tavoitella hyvää elämää. Keskeiset käsi eet: elämänkatsomus, elämänkatsomus eto, hyvä elämä, iden tee , vapaa tahto ja valinnat. Suositellaan ensimmäiseksi kurssiksi. Numeroarvioin . ET 2 (P) Maailmankuva 2.-3. vsk Kurssilla tarkastellaan länsimaista maailmankuvaa muotoutumisen ja muu umisen näkökulmista. Käsityksiä ihmisestä, yhteiskunnasta, kul uurista ja luonnosta sekä todellisuuden rakenteesta. Koulu, media ja taide maailmankuvaa luovina ja väli ävinä ins tuu oina. Harjoitellaan edonlähteiden krii stä arvioin a. Tarjotaan parillisina lukuvuosina 2014-2015, 2015-2016. Numeroarvioin . ET 3 (P) Yksilö ja yhteisö 2.-3. vsk Kurssilla tarkastellaan yhteiskuntaa ja ihmisten välistä vuorovaikutusta. Ihminen sosiaalisena olentona, valta ja vaiku amiskeinot, yhteiskunnan rakenne ja muutos, hyvä kansalainen, ihmisoikeudet, oikeudenmukaisuus eri näkökulmista. Tarjotaan pari omina lukuvuosina (2015-2016, 2017-2018). Numeroarvioin . 28 ET 4 (VS) Kul uuriperintö ja iden tee 1. vsk Kul uuriperintö hyvän elämän lähtökohtana ja suomalaisen nyky-yhteiskunnan monikul uurisuus ovat kurssin keskeisiä teemoja. Numeroarvioin . Suorite avissa verkkokurssina. ET 5 (VS) Maailman seli äminen katsomusperinteissä 3. vsk Kurssilla perehdytään erilaisiin uskomusjärjestelmiin ja elämänkatsomuksiin. Humanismin ja kris nuskon merkitys länsimaisina katsomuksina. Keskeiset käsi eet: uskonto, uskontokri ikki, ateismi, agnos sismi, humanismi. Numeroarvioin . Suorite avissa verkkokurssina. Filosofian ensimmäinen kurssi suoritetaan ensimmäisenä, muutoin suoritusjärjestys on vapaa. FILOSOFIA FI 1 (P) Johdatus filosofiseen aja eluun 1. vsk Tarkastellaan keskeisiä filosofisia ongelmia: mitä filosofia on, todellisuuden luonne, eto ja etäminen, yksilön ja yhteiskunnan suhde, hyvän ja oikean käsi eet. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin . FI 2 (VS) Filosofinen e ikka 2. vsk Perehdytään filosofisen e ikan ongelmiin, käsi eisiin ja teorioihin. Norma ivinen e ikka, meta-e ikka, hyve-e ikan sekä seuraus- ja velvollisuuse ikan perusteet. Pohditaan moraalisten arvojen ja normien yleispätevyy ä sekä kysymystä hyvästä elämästä. Ajankohtaisia ee siä teemoja. Numeroarvioin . FI 3 (VS) Tiedon ja todellisuuden filosofia 2.-3. vsk Hahmotetaan metafysiikan keskeisiä kysymyksiä sekä erilaisia näkemyksiä todellisuuden rakenteesta. Käsitellään totuuden luonne a, edon mahdollisuu a ja rajoja, eteellisen tutkimuksen luonne a sekä argumentoinnin ja pää elyn perusteita. Numeroarvioin . FI 4 (VS) Yhteiskuntafilosofia 2. vsk Perehdytään yhteiskuntafilosofian käsi eisiin ja suuntauksiin. Keskeisiä näkökulmia ovat yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus, yksilön oikeudet ja velvollisuudet, yhteiskuntasopimusteoriat, yhteiskunnalliset utopiat sekä polii sen filosofian perusajatukset. Numeroarvioin . FI 6 (KS) Filosofian kertauskurssi 3. vsk Kerrataan lukion filosofian keskeisiä käsi eitä, teorioita ja sisältöjä, pyritään hahmo amaan laajempia asiakokonaisuuksia, valmennetaan opiskelijaa filosofian ylioppilaskokeeseen. Ei itsenäistä suoritusta. Ei numeroarvioin a. 29 PSYKOLOGIA Psykologian kursseista 1. kurssi suoritetaan ensimmäisenä. Kurssit 1-5 suositellaan suorite avan numerojärjestyksessä. Kursseilla 6 ja 9 edellytetään e ä myös PS 2 on suorite u. PS 1 (P) Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus 1. vsk Tutustutaan psykologiaan eteenä sekä sen keskeisiin aihepiireihin. Käsitellään minäkuvaan ja itsetuntoon vaiku avia tekijöitä. Pohditaan myös omaa oppimista ja opiskelutaitojen kehi ämistä psykologisen edon valossa. Sosiaalipsykologia tutkii miten ryhmä vaiku aa jäseniinsä; mitä ovat esim. roolit. normit, stereotypiat, johtajuus, ryhmäytyminen. Tutustutaan psykologian ihmiskuviin. Numeroarvioin . PS 2 (VS) Ihmisen psyykkinen kehitys 1.-2. vsk Ihmisen elämänkaari vauvasta vanhuuteen. Millaiset asiat vaiku avat kehitykseemme (vanhemmat? koulu? yhteiskunta? kul uuri? minä itse?). Miten ihmisen kehityskausia on tutki u? Lapsuus ja nuoruus suurten haasteiden aikana, aikuisuus ja vanhuus psykologisen etämyksen valossa. Numeroarvioin . PS 3 (VS) Ihmisen edonkäsi elyn perusteet 2. vsk Tarkkaavaisuuden, havaitsemisen ja muis n toiminnan periaa eet. Keskeisiä kysymyksiä ovat: Voiko tarkkaavaisuu a hajo aa useampaan asiaan kerrallaan? Millaiset asiat vaiku avat havaintoihimme? (mm. ais en toiminta, havaintolait, illuusiot) Miten ihmisen muis toimii? Hermoston perusrakenteet: miten aivot toimivat kun ihminen havaitsee, muistaa, nukkuu, pelkää tai raivoaa. Unen psykologiaa; uniteoriat ja unen fysiologia . Numeroarvioin . PS 4 (VS) Mo vaa o, tunteet ja älykäs toiminta 2.-3. vsk Tutustutaan mo vaa on ja tunteiden muodostumiseen, ilmenemiseen ja merkitykseen. Pelon, aggression, mielihyvän syntyyn vaiku avia tekijöitä. Ihmisen fyysiset, sosiaaliset ja psyykkiset mo ivit. Nälkä ja seksuaalisuus monipuolises ihmistä mo voivina voimina. Entä kun syöminen tai syömä ömyys alkaa hallita arkea? Teemoina myös älykkyys, luovuus, ongelmanratkaisu ja päätöksentekotaidot. Numeroarvioin . 30 PS 5 (VS) Persoonallisuus ja mielenterveys 3. vsk Minuus ja iden tee : persoonallisuuden seli äminen psykologian eri näkökulmista. Miten persoonallisuu a on tutki u? Voiko persoonallisuustesteihin luo aa? Mitä on mielenterveys? Psyykkisten ongelmien kohtaaminen Mielenterveyden häiriöt (mm. masennus, pakko-oireet, raja lapersoonallisuus, narsis nen persoonallisuus, psykoosit) Millaisia erilaisia terapiamuotoja on olemassa? Millaisena olentona Freud näki ihmisen(=psykodynaamiset persoonallisuusteoriat) Entä Jung, hänen oppilaansa, nykyinen sosiaalis-kogni ivinen psykologia ja humanis nen psykologia? Numeroarvioin . PS 6 (KS) Tutki ja kokeile 2. vsk Psykologian työkurssi. Tehdään laajahko kirjallinen kurssityö joka esitellään ja arvioidaan. Opetellaan kirjallisen tutkielman kirjoi amista. Pyritään soveltamaan psykologian tutkimusmenetelmiä käytäntöön(esim. kyselylomakkeen laa minen, haasta elu, observoin ) sekä tutustumaan oman aiheen tutkimukseen ja psykologiaan. Aiheena voivat olla asenteet, lasten kehitys, mainonnan psykologia, oppimisen psykologia jne. Tarjotaan pari omina lukuvuosina (2015-2016, 2017-2018) Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin . PS 7 (KS) Yksilön ja yhteisön vuorovaikutus – johdatus sosiaalipsykologiaan 1.-2. vsk Miksi yksilö käy äytyy ryhmässä eri tavalla kuin yksinään? Miten asenteet syntyvät? Onko ensivaikutelma oikea? Mitä ilmeeni, eleeni ja asentoni vies vät? Kurssilla paneudutaan sosiaalipsykologian keskeisiin kysymyksiin. Teemoina esim., roolit, asenteet, vuorovaikutustaidot, vies ntä, johtajuus, ryhmäytymisen vaiheet, ryhmien keskinäinen vuorovaikutus sekä miten ryhmät muokkaavat minuu a. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin PS 8 (KS) Psykologian kertauskurssi 3. vsk Kerrataan psykologian kurssien keskeiset sisällöt. Valmistaudutaan psykologian ylioppilaskokeeseen. Harjoitellaan esseiden kirjoi amista aikaisempien ylioppilastutkintojen kysymysten avulla. Ei itsenäistä suoritusta. Ei numeroarvioin a. PS 9 (KS) Ihmissuhde- ja itsetuntemuskurssi 2. vsk Voivatko draama, kuvataide tai vapaa keskustelu au aa minua tuntemaan itseäni ja ryhmäprosesseja vielä paremmin? Menetelminä käytetään ryhmäytymis- ja improvisaa oharjoituksia, keskustelua, rentoutusharjoituksia, mielikuvamatkoja, musiikkia ja taide a. Aikaisempi draamailukokemus ei ole tarpeen. Ei itsenäistä suoritusta. Ei numeroarvioin a. 31 HISTORIA HI 1 (P) Ihminen, ympäristö ja kul uuri 1. vsk Tarkastellaan ihmisen suhde a luontoon ja siihen lii yviä aja elutapojen muutoksia ensin keräily- ja pyyn kul uureissa ja lopulta jälkiteollisessa maailmantaloudessa. Keskeisiä näkökulmia ovat väestönkehitys, elinkeinot, tekniikka ja yhteiskunnan rakenne. Suositellaan suorite avaksi ennen muita historian kursseja. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin . HI 2 (P) Eurooppalainen ihminen 1. vsk Eurooppalaista aate- ja kul uurihistoriaa eli ihmiskäsityksen, tapojen, taiteen lajien ja suuntausten, eteiden, hallinnon ja oikeudenkäytön muotojen jne. kehitys an ikista nykypäivään. Samalla hahmo uu, mikä on menneisyydessä syntyneiden aa eiden ja aja elutapojen merkitys tänään. Numeroarvioin . HI 3 (P) Kansainväliset suhteet 2. vsk Painopiste on 1900-luvun kansainvälisten suhteiden historiassa. Keskeisiä tarkasteltavia aikakausia voisi kutsua nimillä imperialis nen aika, maailmanso en aika, kylmän sodan aika sekä nykypäivää leimaava epävarmuuden aika. Tärkeitä teemoja ovat myös na onalismi, diktatuurit, lii osuhteet, terrorismi jne. Numeroarvioin . HI 4 (P) Suomen historian käännekoh a 2. vsk Tarkastellaan Suomen historian 1800- ja 1900-lukujen murroskausia, joiden kau a voi ymmärtää Suomen nyky lanne a. Keskeisiä aiheita ovat esim. kansallinen herääminen, itsenäistyminen, so en aika, suome uminen, kansainväliset suhteet ja hyvinvoin val on synty. Numeroarvioin . HI 5 (VS) Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan 1.-2. vsk Miten syrjäisestä kaskenkaatajien ja eränkävijöiden yhteisöstä alkoi kehi yä eurooppalainen sivistyskansa? Miksi olemme sellaisia kuin olemme? Suomalaisten ja suomalaisuuden kehitys esihistorialliselta ajalta 1800-luvulle. Paikallinen näkökulma täydentää ja syventää opiskelua. Numeroarvioin . HI 6 (VS) Kul uurien kohtaaminen 2.-3. vsk Tutustutaan yhteen tai useampaan Euroopan ulkopuoliseen kul uuriin ja tutkitaan, mitä on tapahtunut eurooppalaisen kul uurin kohdatessa nämä ns. vieraat kul uurit. Kurssi luo valmiuksia kohdata rauhanomaises ja ymmärtäväises erilaisista ympäristöistä ja kul uureista tulevia ihmisiä. Numeroarvioin . 32 HI 7 (KS) Maailma nyt 2. vsk Seurataan ajankohtaisia kansainvälisiä ja ko maisia tapahtumia edotusvälineistä sekä perehdytään niiden taustoihin esimerkiksi interne n avulla. Tavoi eena on kehi ää taitoja, joilla voi löytää informaa otulvasta olennaisimman edon krii ses pohdiskellen. Kurssin aikana kerrataan kansainvälisten suhteiden vaiheita 1990- ja 2000-luvuilla, joten kurssilla tarvitaan HI3:n etoja. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin . HI 8 (KS) Historian kertauskurssi 3. vsk Kerrataan lukiossa opiskellun historian sisältöjä, rakennetaan edoista jäsentyneitä kokonaisuuksia ja valmennetaan opiskelijaa historian reaalikokeeseen. Ei itsenäistä suoritusta. Ei numeroarvioin a. YHTEISKUNTAOPPI YH 1 (P) Yhteiskunta eto 2. vsk Tarkastellaan suomalaisen yhteiskunnan osia ja rakenne a, polii sta järjestelmää, vallankäy öä, yhteiskunnallisia haasteita sekä kansalaisen oikeuksia, velvollisuuksia ja vaikutusmahdollisuuksia muu uvassa yhteiskunnassa. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin . YH 2 (P) Talous eto 3. vsk Yri äjyys, korot, pörssi, verot, inflaa o jne. tulevat tutuiksi tällä kurssilla, jolla perehdytään talouselämän toimintaperiaa eisiin. Kurssi antaa opiskelijalle eväitä ymmärtää yhä paremmin kansantalou a ja suunnitella myös omaa talou aan. Numeroarvioin . YH 3 (VS) Kansalaisen laki eto 2.-3. vsk Perehdytään kansalaisen kannalta keskeisiin oikeudellisiin perusasioihin, joita ovat esim. sopimus, aviolii o, perintö, testamen , kulu ajansuoja, asunnon vuokra, velka sekä rikos ja rangaistus. Kurssilla vieraillaan mahdollisuuksien mukaan käräjäoikeuden istunnossa. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin . YH 4 (VS) Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni 2.-3. vsk Syvennytään Euroopan unionin toimintaan, yksi äisen kansalaisen asemaan ja ajankohtaiseen Euroopan unionista käytävään keskusteluun. Keskeisiä näkökulmia ovat eurooppalainen iden tee , Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmä, alueelliset vaikutukset ja tulevaisuuden haasteet. Kurssin aikana tutustutaan paikallisiin ja alueellisiin EU- edon lähteisiin. Numeroarvioin . YH 5 (KS) Yhteiskuntaopin kertauskurssi 3. vsk Kerrataan lukiossa opiskellun yhteiskuntaopin keskeisiä sisältöjä, rakennetaan edoista jäsentyneitä kokonaisuuksia ja valmennetaan opiskelijaa yhteiskuntaopin reaalikokeeseen. Ei itsenäistä suoritusta. Ei numeroarvioin a. 33 LIIKUNTA LI 1 (P) Taitoa ja kuntoa 1. vsk Monipuolinen liikunta, oman kunnon testaus. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin . LI 2 (P) Liikuntaa yhdessä ja erikseen 2. vsk Monipuolinen liikunta, oman kunnon testaus, omat lajit. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin . LP 3 (VS) Virkisty liikunnasta 1.-2. vsk Erikoislajit (hankijalkapallo, itsepuolustus, uppopallo, lumilautailu, suojalkapallo), palloilut, kuntolajit, omat lajit. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin . LT 3 (VS) Virkisty liikunnasta 1.-2. vsk Erikoislajit (kiipeily, itsepuolustus, poffaus, lumilautailu, jooga, spinning ym.), palloilut, kuntolajit, omat lajit. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin . LP 4 (VS) Yhdessä liikkuen 2. vsk Monipuolinen tutustuminen pallopelien ihmeelliseen maailmaan. Pelaamisen ja joukkuehengen kehi äminen. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin . LT 4 (VS) Yhdessä liikkuen 2. vsk Tutustuminen monipuoliseen fitness-liikuntaan (aerobic, bodypump, sambic ja la no ym.). Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin . LP 5 (VS) Kuntoliikunta 2.-3. vsk Henkilökohtaisen liikuntaohjelman suunni elu ja toteu aminen. Vaihtoehtoina yhteinen tai oma laji. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin . LT 5 (VS) Kuntoliikunta 2.-3. vsk Henkilökohtaisen liikuntaohjelman suunni elu ja toteu aminen. Vaihtoehtoina yhteinen tai oma laji. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin . LI 6 (KS) Liikuntapassi 1.-3. vsk Kurssista suorite ava vähintään 12 tun a koulussa (liikuntakerhot, koulun kilpailut, muiden ryhmien liikuntatunnit). Loput kurssista suoritetaan omatoimises harrastaen. Suoritukset kootaan liikuntapassiin, joita saa kansliasta. Suorite ava yhden lukuvuoden aikana. Ei numeroarvioin a. 34 LI 7 (KS) Vanhat tanssit 2. vsk Tutustutaan vanhoihin salonkitansseihin, opitaan sosiaalisia taitoja ja hyviä käytöstapoja. Vanhojen juhlatanssiaiset. Ei itsenäistä suoritusta. Ei numeroarvioin a. LI 8 (KS) Seikkailukurssi 2.vsk Ryhmien välinen leikkimielinen seikkailukilpailu. Kurssi toteutetaan viikonloppukurssina toukokuussa (la-su). Kurssimaksu 15 €. Ei itsenäistä suoritusta. Ei numeroarvioin a. LI 9 (KS) Kestävyys ja lihakset kuntoon 2.-3. vsk Lihaskunnon kehi ämisen eri muodot (kuntosali, fitnessliikunta ja circuit training). Kestävyysliikunnan eri muodot (lenkkeily, hiihto, uin , spinning jne.) Jokainen tekee oman 8 viikon kunto-ohjelman yllä olevista liikuntamuodoista. Kuntotestaus halutessa kurssin alussa ja lopussa. Ei itsenäistä suoritusta. Ei numeroarvioin a. LI 10 (KS) Mul sport 2.-3. vsk Vaihtelua koulun arkeen monipuolisen liikunnan avulla. (pallopelit, fitness-lajit, toivelajit ym.). Kurssi suunnitellaan opiskelijoiden toiveiden mukaan. Ei itsenäistä suoritusta. Ei numeroarvioin a. LI 11 (KS) Mailapeli- ja kuntosalikurssi 1.-2. vsk Salibandy, sulkapallo, tennis, squash, pingis, golf ja kuntosalityöskentely. Eri lajien valmennus ja turnaukset. Kurssi toteutetaan pääasiallises Peltosaaren tennishallilla. Kurssi on maksuton Ei itsenäistä suoritusta. Ei numeroarvioin a. LI 12 (KS) Urheiluopistokurssi 2.-3. vsk Urheiluopistolla toteute ava viikonloppukurssi (pe-su), jonka aikana on mahdollisuus tutustua monipuolises eri liikuntamuotoihin oman mielenkiinnon mukaan. Kurssi toteutetaan syyslukukauden aikana, ja siihen sisältyy täysihoito (ruokailut, yöpyminen, liikuntapaikkojen vapaa käy ö ja kuljetus) Kurssimaksu noin 150 €. Ei itsenäistä suoritusta. Ei numeroarvioin a. LI 13 (KS) Liikunnan ohjaus ja liikuntadiplomi 3. vsk Kurssilla keskitytään liikunnan ohjaukseen teoriassa ja käytännössä sekä suoritetaan lukion liikuntadiplomi. Diplomin saamisen ehtona on, e ä opiskelija on suori anut vähintään viisi liikunnan kurssia, joista yksi voi olla liikunnan lukiodiplomikurssi. Opiskelija antaa näytöt liikunta edoista, liikuntakykyisyydestä ja erityisosaamisesta valitsemaassan lajissa sekä kuvaa liikuntaharrastusta por oliossa. Ei itsenäistä suoritusta. Ei numeroarvioin a. 35 MUSIIKKI MU1 on kaikille pakollinen kurssi. MU2 ja KU2 ovat keskenään valinnaisia, kaikille pakollisia kursseja. MU 1 (P) Musiikki ja minä 1. vsk Syvennämme musiikin peruskäsi eiden tuntemusta musisoinnin avulla. Kehitämme musiikillisia taitoja ja etoja, jotka antavat elämyksiä ja rohkaisevat elinikäiseen musiikin harrastamiseen. Suositellaan suorite avaksi ennen muita musiikin kursseja. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin . MU 2 (P) Moniääninen Suomi 1. vsk Tutustumme Suomessa esiintyviin musiikkikul uureihin. Tutkimme eurooppalaisen taidemusiikin vaikutusta suomalaiseen musiikkiin ja kehitämme opiskelijan omia musiikillisia valmiuksia. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin . MU 3 (VS) Ovet auki musiikille 2. vsk Tutustumme syvemmin joihinkin maailman musiikkikul uureihin ja musiikin eri lajeihin. Harjoi elemme esim. reggaeta, bossa novaa, sambaa, salsaa…, mu a teemme myös itse valitsemaamme musiikkia. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin . MU 4 (VS) Musiikki vies i ja vaiku aa 2. vsk Perehdymme musiikin käy öön ja sen vaikutusmahdollisuuksiin eri taidemuodoissa ja mediassa, kuten elokuvassa, näy ämöllä ja joukkovies missä. Tuotamme myös mahdollises itse materiaalia ja analysoimme sitä. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin . MU 5 (VS) Musiikkiprojek 1.-3. vsk Suunni elemme ja toteutamme ryhmässä tai itsenäises musiikillisen kokonaisuuden, kuten konser n, ohjelmaa koulun juhliin, ääni een tai taiteiden välisen projek n. Myös yhteistyö muiden aineiden kanssa on mahdollista. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin . MU 6 (KS) Laulu soi 2.-3. vsk Laulupaino einen kurssi, jossa laulamme paljon erilaisia lauluja yksi- ja moniäänises sekä kehitämme äänenkäy öä. Ei itsenäistä suoritusta. Ei numeroarvioin a. MU 7 (KS) Säestyskurssi 1.-2. vsk Opiskellaan bändisoi oa rummuilla, bassolla, kitaralla ja koske milla. Edetään ryhmän taitojen mukaan. Kurssi sopii kaikentasoisille opiskelijoille: vasta-alkajia neuovtaan heidän taitonsa mukaises ja edistyneemmille soi ajille on tarjolla lisähaasteita. Ei itsenäistä suoritusta. Ei numeroarvioin a. 36 MU 8 (KS) Muusikon ja musiikin harrastajan apuvälineitä 2. vsk Soi o- ja laulutaito ovat tärkeitä ja keskeisiä muusikon ja musiikin harrastajan taitoja. Niiden tueksi tarvitaan myös muita taitoja ja apuvälineitä musiikin laajempaa ymmärtämistä ja muusikkona tai harrasjana kehi ymistä varten. Kurssilla perehdytään näihin apuvälineisiin (mm. nuo nluku, soinnut, sooloskaalat, rytmit) ja korvien kehi ämiseen kaikkea käytäntöön soveltaen ja yhdessä musisoiden. Tarjotaan pari omina lukuvuosina (2015-2016, 2017-2018). Ei itsenäistä suoritusta. Ei numeroarvioin a. MU 9 (KS) Kultakorvaklubi 3. vsk Tule musiikilliseen keitaaseen kiireen keskellä. Kurssilla teemme vierailuja kiinnostaviin ja ajankohtaisiin musiikkikohteisiin sekä kuuntelemme klassisen, pop/ rockin, jazzin, kansanmusiikin ja etnon helmiä. Soitamme ja laulamme ryhmän niin halutessa. Ei itsenäistä suoritusta. Ei numeroarvioin a. MU 10 (KS) Musiikkoteknologia 2. vsk Kurssilla tutustutaan käytännönläheises mm. äänentoistolai eiden ja miksaamisen saloihin, Sibelius-nuo nnusohjelmaan ja mahdollises myös musiikin ääni ämiseen. Kurssilla opi uja taitoja voi hyödyntää vaikkapa toimimalla koulun laisuuksissa miksaajana. Tarjotaan parillisina lukuvuosina (2014-2015-, 2016-2017). Ei itsenäistä suoritusta. Ei numeroarvioin a. KUVATAIDE KU1 on kaikille pakollinen kurssi. KU2 ja MU2 ovat keskenään vaihtoehtoiset, kaikille pakolliset kurssit. Kuvataidekurssien suoritusjärjestys: KU1 suoritetaan ennen muita kursseja. KU1- ja KU2-kurssit voi suori aa samassa jaksossa. Materiaalimaksu: Opiskelija maksaa kuvataidekurssin tarvikkeista materiaalimaksun kunkin kurssin ensimmäisen viikon aikana. Maksu vaihtelee kurssei ain. KU 1 (P) Minä, kuva ja kul uuri 1. vsk Oman kuvailmaisun kehi ämistä ja kuvan rakentamisen keinoihin perehtymistä. Kuva-analyysin perusteet. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin . KU 2 (P) Ympäristö, paikka ja la 1. vsk Ympäristöön, paikkaan ja laan sekä muotoiluun keski yviä tehtäviä piirtäen, maalaten, rakentaen ja mallintaen. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin . 37 KU 3 (VS) Media ja kuvien vies t 1. vsk Kuvan vies nnällisyy ä korostavia tehtäviä (esim. juliste, mainos, sarjakuva, kuvapari, visuaalisuus tuo eistamisessa, sivun tai o…) vaihtelevin tekniikoin. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin . KU 4 (VS) Taiteen kuvista omiin kuviin 1. vsk Perehdytään omakohtaisen taiteellisen työskentelyn avulla kuvataiteen eri aikakausien kuvalliseen ilmaisuun. Aiheen kehi ely ja luonnostelu osana taiteellista luomisprosessia. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin . KU 5 (VS) Nykytaiteen työpaja 2. vsk Tutustutaan nykytaiteen ilmiöihin ja materiaaleihin kokeilevia ja rajoja rikkovia kuvia tehden. Käydään nykytaiteen näy elyssä. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin . KU 6 (KS) Kolmiulo eista 2. vsk Kolmiulo eista kuvantekoa (pienoismallit, keraamiset veistokset ja esineet, paperipuvut, kolmiulo eiset maalaukset…)vaihtelevin materiaalein (savi, pahvi, paperi, romu, offset-pel …). Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin . KU 7 (KS) Värin valtakunta 2. vsk Perehdytään eri maalaustekniikoihin, joita ovat esim. akryylimaalaus, akvarelli ja pastelli. Syvennetään tuntumaa värinkäy öön, sommi eluun ja ihmisen mi asuhteisiin. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin . KU 8 (KS) Valokuva, viiva ja valööri 2. vsk Kuvaamista perinteisellä ja digitaalisella järjestelmäkameralla, kuvanvalmistusta pimiössä, digitaalisen kuvan vedostamista, viiva- ja valööriharjoituksia, kuvakansion tekoa. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin . KU 9 (KS) Henkilökohtaisia teemoja 3. vsk Opiskelijan henkilökohtaiseen työsuunnitelmaan perustuvaa kuvantekemistä uusia tekniikoita opetellen tai jo aiemmin opi ua syventäen. Kurssi tukee hyvin lukiodiplomin suori amista. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin . KU 10A (KS) Kuvataiteen lukiodiplomi 3. vsk Valtakunnallinen lukiodiplomikoe, joka tehdään ope ajan valvonnassa itsenäises ilman ohjausta alkukeskustelua ja -ohjeistusta lukuuno ama a. Lukiodiplomi on kaksiosainen ja koostuu teoksesta ja por oliosta. Lukiodiplomin 38 suori amisesta saa erillisen todistuksen, jolla on painoarvoa joihinkin kuvataidealan oppilaitoksiin pyri äessä. Diplomin suoir aminen on itsenäisen työtapansa vuoksi hyvää valmennusta karsintakursseja varten. Lukiodiplomitodistus on lukion pää ötodistuksen liite, joka jaetaan vain lukion pää ötodistuksen kanssa. Lukiodiplomikoe arvioidaan asteikolla 1-5. Arvioinnin suori aa lukion oma kuvataideope aja ja ulkopuolinen kuvataiteen asiantun ja yhdessä. Suoritusohje: Ennen kurssille osallistumista opiskelijalla täytyy olla suorite una neljä (4) lukion hyväksymää kuvataiteen kurssia. KU 10B (KS) Lopputyö 3. vsk (kuvataiteen lukiodiplomin kanssa vaihtoehtoinen suoritus) Lopputyökurssissa opiskelija toteu aa yhden tai useamman tehtäväkokonaisuuden valitsemaltaan kuvataiteen alueelta. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin . KU 11 (KS) Kuvankäsi ely 1-3. vsk Kuvallista ilmaisua paino ava kuvankäsi elyn peruskurssi lukion käytössä olevalla ohjelmalla (tällä hetkellä Adobe Photoshop Elements 9.0). Anne ujen tehtävien pui eissa opetellaan mm. työkalujen hallintaa, syväämistä, tasojen ja läpinäkyvyyden luomista, värien säätöä, suo mien ja tyylien käy öä sekä teks n ja skannatun kuvan sijoi amista unohtama a kuvantekemisen perustekijöitä ja yksilöllisyy ä kuvan tuo amisessa. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin . OPINTO-OHJAUS OP 1 (P) Koulutus, työ ja tulevaisuus 1.-3. vsk Kurssin tavoi eena on, e ä opiskelijalla on lukio-opintojen aloi amiseen ja suori amiseen sekä jatko-opintoihin hakeutumiseen tarvi avat keskeiset edot ja taidot. Kurssin sisällöt: opintojen rakentuminen ja omien opiskelutaitojen kehi äminen, omien toimintamallien ja vahvuuksien tunnistaminen, ylioppilastutkinto, työelämä etous, amma llinen suuntautuminen ja jatko-opinnot sekä jatko-opintoihin hakeutuminen ja työelämään siirtyminen. Kurssi sisältää luokkatunteja, vierailuja ja koulutusesi elyjä. Kurssi jakautuu kolmelle vuodelle. Ei itsenäistä suoritusta. Ei numeroarvioin a. OP 2 (VS) Opiskelu, työelämä ja amma nvalinta 2.-3. vsk Kurssilla opiskelijat oppivat uransuunni elussa tärkeitä etoja, taitoja ja asenteita. Keskeisenä tavoi eena on vahvistaa opiskelijoiden ennakoivaa ja ak ivista ote a tulevan työuran ja siihen lii yvien jatko-opintojen hahmo amisessa. kurssilla vieraillaan työvoimatoimistossa ja eri oppilaitoksissa sekä tehdään oma amma nvalintasuunnitelma. Ei itsenäistä suoritusta. Ei numeroarvioin a. 39 OP 3 (KS) Tutorkurssi Kurssilla opiskelija saa valmiudet toimia tutorina ja hän sitoutuu toimimaan tutortehtävissä yhden lukuvuoden ajan. Koulutus alkaa ensimmäisen opiskeluvuoden aikana neljännessä jaksossa ja tutorina toimitaan toisen opiskeluvuoden ajan. Koulutuksen aikana käsitellään mm. seuraavia asioita: tutortoiminnan yleiset perusteet, oman oppilaitoksenedustaminen, ryhmäy ämisja vuorovaikutustaidot ja uusien opiskelijoiden perehdy äminen. Koulutus tapahtuu oman koulun tutoreiden kesken ja mahdollises yhteistyössä muiden lähiseudun toisen asteen oppilaitosten kanssa (mahd. tutorleiri). Tutorina toimimiseen sisältyy uusien opiskelijoiden perehdy äminen, uusien tutoreiden keräys ja koulu aminen sekä kaikkeen koulun toimintaan ak ivises osallistuminen (mm. juhlat, messut). Ei itsenäistä suoritusta. Ei numeroarvioin a. OP4 (KS) Oivaltavan oppiminen 1. vsk Kurssin tavoi eena on oppimisen ja aja elutaitojen kehi äminen lukiossa oppimista ja opiskelua ajatellen. Kurssilla kartoitetaan jokaisen osallistujan oppimisen vahvuuksia ja kehi ämistarpeita. Tältä pohjalta tehdään harjoituksia ja tehtäviä, joiden kau a kehitetään oppimisen ja opiskelun valmiuksia. Kurssi on tarkoite u ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille.Ei itsenäistä suoritusta. Ei numeroarvioin a. TIETOTEKNIIKKA AT 1 (KS) Tietokone opiskelijan työvälineenä 1 ”TIETY 1” 1. vsk Kurssilla kerrataan ja täydennetään teks nkäsi elyn, taulukkolaskennan ja esitysgrafiikan taitoja. Kurssi on peruskurssi ja soveltuu hyvin myös aloi elijoille. Kurssilla tulevat tutuiksi koulun etokoneet ja oppilasverkon käy ö. Ohjelmina käytetään Word-, Excel- ja PowerPoint –ohjelmia. Kurssin aikana käytetään Interne ä ja sähköpos a. Kurssin aikana jokainen opiskelija suori aa myös etokoneen käy äjän A-kor n teks nkäsi ely-osuuden. Numeroarvioin . AT 2 (KS) Ko sivukurssi 1.-2. vsk Kurssilla harjoitellaan monipuolises ko sivujen laa misessa tarvi avia perustaitoja (sivuston laa minen, sivujen linkitys, taulukoiden ja kuvien lisääminen sivuille jne.) Tutustutaan lyhyes myös HTML-kielen perusperiaa eisiin. Kurssin aikana jokainen opiskelija tekee omat ko sivut koululla käytössä olevalla www-editorilla ja siirtää ne Internet-palvelimelle. Kurssi edelly ää Windows-käy öjärjestelmän perustuntemusta ja jonkin selainohjelman käy ökokemusta. Numeroarvioin . AT 3 (KS) Tietokone opiskelijan työvälineenä 2 ”TIETY 2” 1-2. vsk Kurssilla syvennetään teks nkäsi elyn, taulukkolaskennan ja esitysgrafiikan taitoja ja harjoitellaan ohjelmien yhteiskäy öä. Kurssi on AT1-kurssin jatkokurssi. Kurssin tavoi eena on antaa opiskelijalle sellaisia taitoja, joita tarvitaan lukio- 40 opintojen ja jatko-opintojen aikana. Kurssin sisältöjä: • Harjoitellaan mm. opinnäytetyön tekemisessä tarvi avia taitoja: kansilehden, sisällyslue elon ja hakemiston laa minen. Laaditaan etokoneella täyte äviä lomakkeita, harjoitellaan joukkokirjeiden ja tarrojen tekemistä. • Kerrataan ja syvennetään Excel-ohjelman käy ötaitoja (lisää kaavojen ja funk oiden käy öä ja diagrammien laa mista). • Täydennetään PowerPoint-ohjelman käy ötaitoja. • Harjoitellaan ohjelmien yhteiskäy öä. Opiskelijan tulee hallita Wordin ja Excelin peruskäy ö kurssille tullessaan (AT 1 -kurssia vastaavat edot ja taidot.) Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin . AT 4 (KS) Ohjelmoin kurssi 1-2. vsk Kurssi on C++:n alkeiskurssi, jossa tutustutaan kielen perussanastoon ja kielioppiin. Kurssilla käydään läpi perusrakenteet (tulostaminen näytölle, näppäimistöltä annetun syö een lukeminen, aritme ikka), vakiot, muu ujat, etotyypit, toisto, vertailu ja aliohjelmat. Kurssin lopuksi tehdään ohjelmoinnin harjoitustyö. Kurssi ei edellytä aikaisempaa ohjelmoin kokemusta. Numeroarvioin . AT 5 (KS) Tietokoneen ajokor 2-3. vsk Kurssin suori aminen edelly ää kurssin AT1 suori amista tai vastaavia etoja. Kurssin tavoi eena on, e ä jokainen opiskelija suori aa kurssin aikana etokoneen käy äjän A-kor n, joka koostuu seitsemästä osiosta eli moduulista. Tietokoneen käy äjän A-kor on suunna u hyötykäy äjälle, joka käy ää etokone a työssä, opiskelussa ja vapaa-aikana. Sisältö ja vaadi ava osaamistaso vastaa työelämän tarpeisiin ja sisältää tärkeimmät etotekniikan osa-alueet. Suori aja osallistuu kaikille yhteisten kolmen moduulin kokeeseen ja valitsee neljä muuta moduulia oppilaitoksen tarjonnan mukaan. Lisä etoa osoi eesta h p://www. eke.fi/display/A-kor /A-kor Moduulit ja Riihimäen lukiossa käytössä olevat ohjelmat: Kaikille A-kor n suori ajille pakolliset kolme moduulia ovat: • Käy öjärjestelmä ja edonhallinta (näy ökoe, Windows XP) • Teks nkäsi ely (näy ökoe, Word) • Internet ja sähköpos (näy ökoe, Internet Explorer -selain tai Firefox-selain) 41 Vapaavalintaiset moduulit (vähintään neljä) valitaan Riihimäen lukiossa tarjolla olevista: • Tietotekniikan perusteet (teoriakoe) • Taulukkolaskenta (näy ökoe, Excel) • Tietokannat (näy ökoe, Excell tai Access) • Esitysgrafiikka (näy ökoe, PowerPoint) • Kuvankäsi ely (näy ökoe, Photoshop Elements) Kurssi on hyväksytys suorite u, kun vähintään neljä osakoe a on hyväksytys suorite u. Kun kaikki seitsemän moduulia on hyväksytys suorite u, saa lisäksi erillisen todistuksen Tietokoneen käy äjän A-kor n suori amisesta. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin . TERVEYSTIETO TE 1 (P) Terveyden perusteet 1. vsk Ihmisen terveyteen lii yviä kysymyksiä opiskelijaeskeises tarkasteltuna. Suomalainen terveyden la ja tulevaisuus, fyysinen ja psyykkinen hyvinvoin , ravinto, ensiapu. Suorite ava ennen muita TE-kursseja. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin . TE 2 (VS) Nuoret, terveys ja arkielämä 2. vsk Ihmisen terveyteen lii yvien etojen ja taitojen syvällisempi pohdinta ja tarkastelu. Ihmisen elämänkaari, seksuaalisuus, päihteet, ympäristön uhat ihmiselle ja nykyihmisen toimintakyky. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin . TE 3 (VS) Terveys ja tutkimus 3. vsk Kurssilla perehdytään terveyteen vaiku aviin historiallisiin tekijöihin ja näkökulmiin, terveyden ja sairauden tutkimiseen sekä kuolleisuuteen ja sairastavuuteen lii yviin kehityslinjoihin. Kurssilla käsitellään myös terveydenhuollossa ja itsehoitona toteute aviin tavallisimpiin tutkimuksiin, niiden tulosten tulkintaan ja johtopäätöksiin. Lisäksi perehdytään pakollisen kurssin tavoi eita syventäen terveydenhuollon eri käytäntöihin, terveyspalvelujen tarjontaan sekä yksilön asemaan terveyden- ja sairaudenhoidossa. Työskentelyssä korostuvat toiminnallisuus, tekemällä oppiminen, tutkiva oppiminen ja vierailukäynnit. Kurssilla valmistaudutaan terveys edon ylioppilaskokeeseen. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarvioin . 42 TE 4 (KS) Teoriasta käytäntöön & ensiapu 2. vsk Kurssilla käydään läpi myös Suomen punaisen ris n EA 1 vastaava ensiapukoulutus (20 tun a ) Kurssin toisena osana on opiskelijoiden valitsemien aihekokonaisuuksien läpikäyminen joko tutkimuksellisin tai toiminnallisin menetelmin. Tavoi eena on teorian ja käytännön yhdistäminen. Ei itsenäistä suoritusta. Ei numeroarvioin a. TE5 (KS) Stressinhallinta, rentoutus ja yo-kirjoituksiin valmistautuminen 3. vsk Kurssin tavoi eena on stressin hallintataidon sekä rentoutumistaidon edistäminen. Kurssilla käydään läpi myös lukusuunnitelma- ja opiskelutekniikoita sekä valmistaudutaan yo-kirjoitusten aiheu aman stressin hallintaan. Ei itsenäistä suoritusta. Ei numeroarvioin a. ILMAISUTAITO Suoritusjärjestys: IT1 suoritetaan ensimmäisenä, muut kurssit suositellaan suorite avaksi numerojärjestyksessä. IT 2 ja IT 3 suoritetaan kahdessa peräkkäisessä jaksossa, tavoi eena on näytelmän valmistaminen eli IT 2:n valinneet valitsevat myös IT3:n ja suori avat kahden kurssin pake n. IT 1 (KS) Ilmaisutaidon perusteet 1.-3. vsk Kurssi koostuu erilaisista ilmaisu-, keski ymis-, eläytymis-, ais - ja improvisaa oharjoituksista, tea erikäynneistä ja näytelmäanalysoinneista. Kurssin aikana jokainen oppilas myös lukee ainakin yhden täyspitkän näytelmän ja pitää siitä esitelmän. Ei numeroarvioin a. IT 2 (KS) Ilmaisutaidon syventävä kurssi 1.-2. vsk Erilaisia ar kulaa o-, improvisaa o-, ilmaisu- yms. harjoituksia, tea erikäyntejä, miimiharjoituksia, drama soin harjoituksia. Ei numeroarvioin a. IT 3 (KS) Näytelmän valmistaminen 2.-3. vsk Tutustumiskäyntejä eri tea ereiden tekniikkapuolelle, valaistukseen, lavastukseen yms. Mahdollises näytelmän valmistaminen ja esi äminen yleisölle. Ei numeroarvioin a. KUOROTOIMINTA MUK 1-5 (KS) Kuorotoiminta Kuoro harjoi elee sulavaa yhteislaulantaa sekä oikeaa äänenmuodostusta. Ohjelmisto vaihtelee Kulloistenkin esiintymis laisuuksien mukaan. Paikallisen kuorotoiminnan lisäksi pyrimme tekemään esiintymismatkoja. Harjoi elemme kaksi tun a viikossa, mikä vastaa kahta kurssia lukuvuodessa. Ei itsenäistä suoritusta. Ei numeroarvioin a. 43 YHTYEMUSIIKKI MUS 1-5 (KS) Yhtyemusiikki Yhtyemusiikkikursseja voi suori aa kahdella tavalla: Soi ajapankki Soi ajapankkiin ilmoi autuneista muodostetaan kokoonpanoja eri laisuuksia varten. Toiminta on näin projek luontoista ja musiikin tyylit vaihtelevat projektei ain. Kurssisuorituksen saa kun 38 tun a pankkityöskentelyä tulee täyteen. Soi ajapankkiin ilmoi audutaan musiikinope ajalle lukuvuoden alussa. Yhtyetoimintaa Tavoi eellisesta, tuloksellisesta ja koulussa näkyvästä bändityöstä on mahdollisuus saada yksi musiikin kurssi / lukuvuosi. Kurssi muodostuu pääasiassa bändien omatoimisesta harjoi elusta. Bändien kokoamisessakin on hyvä olla omatoiminen. Ei numeroarvioin a. MUSIIKKIOPISTO-OPINTOJEN HYVÄKSILUKEMINEN Seuraavia lukioaikana suorite uja musiikkiopiston tutkintoja voi sisälly ää lukion oppimäärään yhteensä 11 kurssia: Tason 3 kurssisuoritus (ent. 3/3 pääaineessa 2 krs D-kurssisuoritus (ent. I) pääaineessa (+3) 5 krs C-kurssisuoritus (II) pääaineessa (+3) 8 krs Taso 1 sivuaineessa 1 krs Taso 2 sivuaineessa (+1) 2krs Taso 3 sivuaineessa (+1) 3 krs Musiikin perusteet, pää ötutkinto 1 krs Musiikki eto, perustaso 1 krs Teoria, opistotaso 2 krs Säveltapailu, opistotaso 2 krs Harmoniaoppi 2 krs Musiikki eto, opistotaso 2 krs Orkesteri, kamarimusiikki ym. 1 krs / vuosi Lisksi oppilaskotaises erikseen sovi avat ylemmät kurssit. 44 URHEILUVALMENNUS Koulussamme opiskelevilla kilpaurheilijoilla on mahdollisuus hakea urheiluvalmennukseen. Hakeminen tapahtuu hakulomakkeella ja pää yy yhteisvalinnan viimeisenä päivänä. Hakulomakkeita saa lukion kansliasta ja ne sivuilta. Urheiluvalmennusta on 3 X 75 minuu a viikossa koko lukuvuoden ajan. Urheiluvalmennuksessa on mahdollisuus suori aa vuosi ain viisi kurssia (kolmantena vuonna kaksi kurssia), yhteensä 12 kurssia. Urheiluvalmennus koostuu oman lajin harjoituksista, fyysisistä oheisharjoi eluista ja valmennusopista. Lisä etoja urheiluvalmennuksesta saa lukion liikunnanope ajilta. PROJEKTIKURSSI Nouse siivillesi - NY Vuosi yri äjänä Kurssilla perustetaan lukuvuoden ajaksi oikealla rahalla toimiva miniyritys (NY-yritys). Opiskelijat käyvät lukuvuoden aikana läpi yrityksen kaikki vaiheet perustamisesta yrityksen lope amiseen. Kurssi on tekemällä oppimista parhaimmillaan ja sen tavoi eena on työelämätaitojen ja yri äjämäisen asenteen ja toimintatavan oppiminen jo opiskeluaikana. Kussakin NY-yrityksessä voi olla 2-5 yri äjää. Kurssin alussa ideoidaan toteute avat yritykset sekä laaditaan yritykselle liiketoimintasuunnitelma. Alkupanos on n. 30 euroa/opiskelija, jolla yrityksen toiminta käynnistetään. Yrityksen mahdollinen voi o lukuvuoden lopussa jää vero omana NY-yri äjien jae avaksi. Kurssi kestää koko vuoden ja on laajuudeltaan 1-2 kurssia riippuen NY-yri äjien akivisuudesta. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä ja toiminnasta tehdään vuoden lopuksi arvioin rapor . YLEISTÄ PROJEKTIKURSSEISTA Riihimäen lukiossa järjestetään lukuvuosi ain erilaisia projek kursseja, kuten esim. kul uurikurssi, täh eteen kurssi, vesistökurssi tai vieraiden kielten opintomatkoja. Näistä kursseista saat tarkempaa etoa, kun koulu alkaa syksyllä Monet projek kurssit edellytävät opiskelijoiden omaa taloudellista panostusta. 45 RIIHIMÄEN LUKION TUNTIJAKO 46 Oppiaine Pakollisetkurssit Valtakunnalliset Koulukohtaiset syventävätkurssit soveltavatkurssit Äidinkieli 6 3 3 Suomitoisenakielenä 5 B1Ͳkieli(ruotsi) 5 2 2 AͲkieli(englanti) 6 2 4 AͲkieli(saksa) 6 2 1 B2Ͳkieli 8 1 B3Ͳkieli 8 2 Matematiikka,pitkäoppimäärä 10 3 3 Matematiikka,lyhytoppimäärä 6 2 1 Fysiikka 1 7 4 Kemia 1 4 4 Biologia 2 3 3 Maantiede 2 2 3 Uskonto,ev.lut. 3 2 2 Uskonto,ort. 3 Elämänkatsomustieto 3 2 Filosofia 1 3 2 Psykologia 1 4 4 Historia 4 2 2 Yhteiskuntaoppi 2 2 1 Liikunta 2 3 8 Musiikki 1Ͳ2 3 4 Kuvataide 1Ͳ2 3 6 OpintoͲohjaus 1 1 2 Tietotekniikka 5 Terveystieto 1 2 2 Ilmaisutaito 3 Kuorotoiminta 5 Soitinopetusjayhtyemusiikki 5 Urheiluvalmennus 12 Ensimmäisellevuosikurssillesuunnatutkurssitontummennettu.Rastitavalintasi. Pakolliset Syventävät Soveltavat Valtakunnalliset Valtakunnalliset Koulukohtaiset Äidinkielijakirjallisuus(ÄI) 1 2 3 4 5 6 SuomitoisenakielenäS2 1 2 3 4 5 6 B1Ͳruotsi(RUB) 1 2 3 4 5 AͲenglanti(ENA) 1 2 3 4 5 AͲsaksa(SAA) 1 2 3 4 5 7 8 6 7 8 6 7 8 9 10 11 12 6 7 8 9 B2Ͳsaksa(SAB2) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 B2Ͳranska(RAB2) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 B3Ͳsaksa(SAB3) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 B3Ͳranska(RAB3) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 B3Ͳespanja(EAB3) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 B3Ͳvenäjä(VEB3) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Pitkämatematiikka(MAA) 1 2 3 4 5 6 Lyhytmatematiikka(MAB) 1 2 3 4 5 6 Fysiikka(FY) 1 Kemia(KE) 1 Biologia(BI) 1 2 Maantiede(GE) 1 2 Uskonto(UE) 1 2 Elämänkatsomustieto(ET) 1 2 Filosofia(FI) 1 Psykologia(PS) 1 Historia(HI) 1 2 Yhteiskuntaoppi(YH) 1 Liikunta(LT/LP) 7 8 9 10 11 12 9 10 11 12 13 9 14 15 16 7 8 9 10 2 3 4 5 2 3 4 5 3 4 5 3 3 3 6 7 8 9 10 11 12 6 8 9 6 7 8 4 5 6 7 4 5 7 4 5 2 3 4 2 3 4 6 7 8 9 5 6 7 8 2 3 4 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Musiikki(MU) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuvataide(KU) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 OpintoͲohjaus(OP) 1 3 4 6 5 2 3 4 5 6 1 2 3 4 5 4 5 Ilmaisutaito(IT) 1 2 3 Kuorotoiminta(MUK) 1 2 3 4 5 Soitinopetusjayhtyemusiikki 1 2 3 4 5 Urheiluvalmennus(UV) 1 2 3 4 5 laji:__________________ 7 8 9 10 11 12 Tietotekniikka(AT) Terveystieto(TE) 1 2 3 (MUS)soitin:____________ Kurssityhteensä________ Pakolliset________ Syventävät_______ 6 Soveltavat_______ 47 Toisenvuosikurssinkurssivalinnat.Toisellevuosikurssillesuunntautkurssitontummennettu. Pakolliset Syventävät Soveltavat Valtakunnalliset Valtakunnalliset Koulukohtaiset Äidinkielijakirjallisuus(ÄI) 1 2 3 4 5 B1Ͳruotsi(RUB) 1 2 3 4 5 AͲenglanti(ENA) 1 2 3 4 5 AͲsaksa(SAA) 1 2 3 4 5 6 7 8 6 7 8 6 7 8 9 10 11 12 6 7 8 9 B2Ͳsaksa(SAB2) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 B2Ͳranska(RAB2) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 B3Ͳsaksa(SAB3) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 B3Ͳranska(RAB3) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 B3Ͳespanja(EAB3) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 2 3 4 5 6 7 8 B3Ͳvenäjä(VEB3) Pitkämatematiikka(MAA) 1 2 3 4 5 6 Lyhytmatematiikka(MAB) 1 2 3 4 5 6 Fysiikka(FY) 7 8 9 10 11 12 9 10 11 12 13 9 14 15 16 7 8 1 2 3 4 5 Kemia(KE) 1 2 3 4 5 Biologia(BI) 1 2 3 4 5 Maantiede(GE) 1 2 3 Uskonto(UE) 1 2 3 4 Elämänkatsomustieto(ET) 1 2 3 4 5 Filosofia(FI) 1 2 3 4 Psykologia(PS) 1 2 3 4 Historia(HI) 1 2 5 Yhteiskuntaoppi(YH) 1 2 3 Liikunta(LT/LP) 1 2 3 4 5 6 Musiikki(MU) 1 2 3 4 5 Kuvataide(KU) 1 2 3 4 5 OpintoͲohjaus(OP) 1 3 4 9 9 10 6 7 8 9 10 11 12 6 7 8 6 7 8 4 5 6 7 5 7 5 6 6 7 6 7 8 4 5 5 2 9 8 9 7 8 9 10 11 12 13 6 7 8 9 10 6 7 8 9 10 11 3 4 5 3 4 1 2 4 5 Ilmaisutaito(IT) 1 2 3 Kuorotoiminta(MUK) 1 2 3 4 5 Soitinopetusjayhtyemusiikki 1 2 3 4 5 Urheiluvalmennus(UV) 1 2 3 4 5 laji:__________________ 7 8 9 10 11 12 Tietotekniikka(AT) Terveystieto(TE) 1 2 3 (MUS)soitin:____________ ProjektikurssiNYVuosiyrittäjänä Kurssityhteensä________ 48 6 1 Pakolliset________ Syventävät_______ Soveltavat_______ Kolmannelle vuosikurssille suunnatut kurssit on tummennettu. Rastita valintasi. Pakolliset Syventävät Soveltavat Valtakunnalliset Valtakunnalliset Koulukohtaiset Äidinkielijakirjallisuus(ÄI) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 B1Ͳruotsi(RUB) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 AͲenglanti(ENA) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 AͲsaksa(SAA) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 B2Ͳsaksa(SAB2) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 B2Ͳranska(RAB2) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 B3Ͳsaksa(SAB3) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 B3Ͳranska(RAB3) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 B3Ͳespanja(EAB3) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 B3Ͳvenäjä(VEB3) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Pitkämatematiikka(MAA) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 Lyhytmatematiikka(MAB) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Fysiikka(FY) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Kemia(KE) 1 2 3 4 5 6 8 9 Biologia(BI) 1 2 3 4 5 6 7 8 Maantiede(GE) 1 2 3 4 5 6 7 Uskonto(UE) 1 2 3 4 5 7 Elämänkatsomustieto(ET) 1 2 3 4 5 Filosofia(FI) 1 2 3 4 6 Psykologia(PS) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Historia(HI) 1 2 3 4 5 6 7 8 Yhteiskuntaoppi(YH) 1 2 3 4 5 Liikunta(LT/LP) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Musiikki(MU) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuvataide(KU) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 OpintoͲohjaus(OP) 1 2 3 4 Tietotekniikka(AT) Terveystieto(TE) 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5 Ilmaisutaito(IT) 1 2 3 Kuorotoiminta(MUK) 1 2 3 4 5 Soitinopetusjayhtyemusiikki 1 2 3 4 5 (MUS)soitin:____________ Urheiluvalmennus(UV) 1 2 3 4 5 6 laji:__________________ 7 8 9 10 11 12 Kurssityhteensä________ Pakolliset________ Syventävät_______ Soveltavat_______ 49 OMIA MUISTIINPANOJA _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ 50 OMIA MUISTIINPANOJA _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ 51 R I I H I M Ä E N L U K I ON Y H T E Y S T I E D O T RIIHIMÄEN LUKIO Koulukatu 5 11130 Riihimäki [email protected] www.riihimaki.fi/lukio Apulaisrehtori Kari Jukarainen Opinto-ohjaaja Rii a Valkonen Opinto-ohjaaja Hanna-Kaisa Hietajärvi Erityisope aja Sanna Taipale Koulusihteeri Ulla Pitkanen Vah mestari Seppo Salli Ope ajainhuone Fax 52 019 758 4606 019 758 4608 019 758 4610 019 758 4607 019 758 4613 019 758 4609 019 758 4614 040 330 4606 040 330 4608 040 330 4635 040 381 0422 040 330 4607 040 330 4613
© Copyright 2024