Kaavaselostus - paikkatieto.airix.fi
KAAVASELOSTUS, LUONNOS TYÖNUMERO: E26216 KUUSAMON KAUPUNKI KUUSAMON STRATEGINEN YLEISKAAVA 04.06.2015 Vireilletulosta on ilmoitettu 15.5.2014 Hyväksytty kunnanvaltuustossa __.__.2016 ___ § SWECO YMPÄRISTÖ Mäkelininkatu 17 A 90100 OULU Puhelin 010 241 4600 Y-tunnus 0564810-5 www.sweco.fi KUUSAMON KAUPUNKI SISÄLTÖ 1 JOHDANTO............................................................................................................................... 3 2 LÄHTÖKOHDAT ........................................................................................................................ 4 2.1 2.2 2.3 2.4 2.5 2.6 2.7 Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet (VAT) ..................................................................... 4 Maakuntakaavat ......................................................................................................................... 4 Koko kunnan yleiskaava............................................................................................................ 10 Yleiskaavat ................................................................................................................................ 13 Asemakaavat ............................................................................................................................ 14 Luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelma ...................................................................... 14 Lainsäädäntö............................................................................................................................. 16 2.7.1 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL ............................................................................... 16 2.7.2 Ympäristönsuojelulaki, Luonnonsuojelulaki ja Vesilaki ................................................ 17 2.7.3 Muinaismuistolaki......................................................................................................... 17 2.7.4 Maastoliikennelaki ........................................................................................................ 17 2.7.5 Poronhoitolaki 1996 ja Kalastuslaki 2015 (voimaan 1.1.2016) ..................................... 17 2.7.6 Metsälaki....................................................................................................................... 17 2.7.7 Kaivoslaki 621/2011 ...................................................................................................... 18 3 SELVITYKSET........................................................................................................................... 19 3.1 Selvitystarpeiden rajaus ........................................................................................................... 19 3.2 Selvitysmenetelmät .................................................................................................................. 21 3.3 Selvitykset ................................................................................................................................. 21 3.3.1 Kuntarakenne ja elinkeinojen kehityshistoria .............................................................. 21 3.3.2 Luonnonympäristö ja suojelu ....................................................................................... 22 3.3.3 Rakennettu kulttuuriympäristö .................................................................................... 25 3.3.4 Maisemarakenne ja maisemakuva ............................................................................... 26 3.3.5 Liikenne ja yhdyskuntatekniikka ................................................................................... 27 3.3.6 Maanomistus ................................................................................................................ 29 3.3.7 Väestö ja työpaikat ....................................................................................................... 30 3.3.8 Työpaikat ja elinkeinot.................................................................................................. 33 3.3.9 Palvelut ......................................................................................................................... 34 4 TAVOITTEET ........................................................................................................................... 36 4.1 Tavoitteet ja mitoitus ............................................................................................................... 36 4.1.1 Aiemman kaavavaiheen tavoitteet ............................................................................... 36 4.2 Tavoitteiden julkinen käsittely ................................................................................................. 38 4.3 Päätös tavoitteista .................................................................................................................... 41 5 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS .................................................................................. 43 5.1 Sidosryhmäyhteistyön periaate ................................................................................................ 43 5.2 Viranomaisyhteistyö hankkeessa ............................................................................................. 44 6 MAANKÄYTTÖVAIHTOEHDOT ................................................................................................. 45 6.1 Vaihtoehtojen muodostamisperiaatteet ja kuvaus .................................................................. 45 Biotaloudesta kasvua (Ympäristö-lehti 03/2014 sivu 10) ........................................................ 45 6.2 Vaihtoehtojen vaikutukset ja vertailu ...................................................................................... 51 1 6.3 Maankäyttöratkaisun valintapäätös ......................................................................................... 51 7 YLEISKAAVA ........................................................................................................................... 54 7.1 Yleiskaavan kuvaus .................................................................................................................... 54 7.1.1 Kokonaisrakenne ja mitoitus ......................................................................................... 54 7.1.2 Kuvaus alueittain ja toimialoittain ................................................................................ 56 7.2 Vertailevat tarkastelut .............................................................................................................. 75 7.2.1 Nykytilanne.................................................................................................................... 75 7.2.2 Valtakunnalliset ja seudulliset intressit ......................................................................... 75 7.2.3 Voimassaolevat suunnitelmat ....................................................................................... 75 7.3 Virallinen nähtävillepano, lausunnot ja muistutukset, päätökset ............................................ 75 8 YLEISKAAVAN VAIKUTUKSET .................................................................................................. 76 8.1 Arviointimenetelmät ................................................................................................................. 76 8.2 Yleistä vaikutuksista .................................................................................................................. 76 8.2.1 Yleistietoa ilmastomuutoksesta .................................................................................... 76 8.2.2 Ympäristön tila Suomessa 2013 .................................................................................... 77 8.2.3 Ympäristön tila Pohjois-Pohjanmaalla 2013 ................................................................. 79 8.2.4 Kuusamon kultakaivoshanke ja sen arviointi 2013-14 .................................................. 79 8.3 Ympäristövaikutukset................................................................................................................ 81 8.4 Taloudelliset vaikutukset .......................................................................................................... 82 8.5 Sosiaaliset vaikutukset .............................................................................................................. 85 8.6 Johtopäätöksiä .......................................................................................................................... 86 8.6.1 Johtopäätökset toimialoittain ....................................................................................... 86 8.7 Tavoitteiden toteutuminen ....................................................................................................... 88 9 YLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN ............................................................................................. 89 9.1 9.2 9.3 9.4 Toteuttamisen vaiheittaisuus.................................................................................................... 89 Detaljikaavoitus, muu suunnittelu ja toteuttamistoimenpiteet ............................................... 89 Epävarmuustekijät .................................................................................................................... 89 Haittojen vähentämistoimenpiteet........................................................................................... 89 10 SEURANTA ............................................................................................................................. 89 10.1 Seurannan periaatteet .............................................................................................................. 89 10.2 Seurantaohjelma ....................................................................................................................... 89 11 SUUNNITTELUN VAIHEET ........................................................................................................ 90 2 1 JOHDANTO Kuusamon kaupunginhallitus on päättänyt kokouksessaan 11.12.2012, § 283 koko kunnan yleiskaavan päivittämisestä. Päivitystyössä käsitellään luonnonvarojen käytön, matkailun ja virkistyksen, kaupan ja liikenteen, kulttuurin, maaseudun asutusrakenteen sekä teknisen huollon kysymyksiä. Yleiskaavatyön pohjaksi tehtiin luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelma, joka valmistui vuoden 2014 alussa. Työn aikana koottiin yhteen tiedot olevista luonnonvaroista ja tehtiin mm. niiden hyödyntämistä koskeva sidosryhmäkysely. Työn lopuksi muodostettiin luonnonvarojen hyödyntämistä ja muiden elinkeinojen yhteensovittamista koskevia yleiskaavan tavoitteita. Kuusamossa on voimassa koko kunnan strateginen yleiskaava vuodelta 2008. Yleiskaava on oikeusvaikutteinen, mutta siinä määräykset ovat muodoltaan tavoitteellisia. Lisäksi siinä ei ole käsitelty esim. kaivosasioita, jotka ovat tulleet ajankohtaisiksi viime vuosina. Kaivoshankkeen ja metsäkiistojen myötä on huomattu, että yleiskaavan tulisi olla ohjaavampi kuin nyt voimassa oleva yleiskaava. Nyt laadittavasta yleiskaavasta laaditaan konkreettisemmin suunnittelua, maankäyttöä ja päätöksentekoa ohjaava, oikeusvaikutteinen yleiskaava, missä pyritään sovittamaan yhteen mm. kaivosten, metsätalouden ja matkailun tarpeet. 3 2 LÄHTÖKOHDAT Kuusamossa on tarve päivittää voimassa olevaa yleiskaavaa, koska yleiskaavan määräykset ovat muodoltaan tavoitteellisia. Nyt laadittavasta kaavasta tehdään konkreettisemmin suunnittelua, maankäyttöä ja päätöksentekoa ohjaava, oikeusvaikutteinen yleiskaava, missä pyritään sovittamaan yhteen mm. kaivosten, metsätalouden ja matkailun tarpeet. Yleiskaavatyön pohjaksi on tehty luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelma, jossa muodostettiin yleiskaavan tavoitteita elinkeinojen kehittämisen osalta. 2.1 Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet (VAT) Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, jotka ovat tulleet voimaan 1.6.2001 ja niiden tarkistus on tullut voimaan 1.3.2009. Tämän kaavatyön osalta tavoitteista on huomioitava: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet (poronhoitoalue). 2.2 Maakuntakaavat Suunnittelualueella on voimassa Pohjois-Pohjanmaan kokonaismaakuntakaava, joka on hyväksytty maakuntavaltuustossa 11.6.2003 ja vahvistettu ympäristöministeriössä 17.2.2005. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistaminen on aloitettu syksyllä 2010 vaiheittain. 1. vaihekaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 2.12.2013 ja saatettu ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Vaiheessa käsiteltiin seuraavia teemoja: energiantuotanto ja -siirto (sisältää manneralueen tuulivoima-alueet ja merituulivoiman päivitykset) kaupan palvelurakenne ja aluerakenne, taajamat luonnonympäristö liikennejärjestelmän ja logistiikka-alueiden merkintöjen päivitykset. 2. vaihekaavan laadinta on käynnistynyt OAS nähtävillä pidolla keväällä 2013. Sen teemoja ovat: kulttuuriympäristö maaseudun asutusrakenne virkistys ja matkailu seudulliset jätteenkäsittelyalueet ja ampumarata-alueet 3. vaihekaavan teemoja ovat: kiviaines- ja pohjavesialueet, uudet kaivokset muut tarvittavat päivitykset. Kaavoitus käynnistyy vuoden 2015 aikana. Maakuntakaavojen yhdistelmäkartassa on esitetty voimassa olevan kaavan merkinnöistä seuraavat: 4 Oulanka-Ruka-Kitka: Matkailun vetovoima-alue / matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue mv-1. Alueen kehittäminen perustuu Kuusamon matkailukaupungin palveluihin sekä kansallispuistoon, muuhun luontoon ja ulkoiluun liittyviin virkistys- ja vapaa-aikatoimintoihin. Aluetta kehitetään maaseudun monielinkeinoihin tukeutuvana asumisen ja vapaa-ajan vyöhykkeenä. mv-7 Kylmäluoma-Jokijärvi-Hossa: Alueen kehittäminen perustuu koillismaalaiseen metsäluontoon ja maisemaan sekä kulttuuriperinteeseen liittyviin virkistys- ja vapaaaikatoimintoihin. Alueiden maankäyttöä suunniteltaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota virkistysalueiden ja –reittien verkoston muodostamiseen sekä maisema- ja ympäristöarvojen säilymiseen ja matkailukeskusten rakentamisen sopeuttamisen ympäristöön. Kitkajärvi, Muojärvi ja Iivara-Näränkä-Julma-Ölkky vyöhykkeet: Luonnon monikäyttöalueet, jotka sisältävät virkistyskäytön kannalta kehitettäviä, arvokkaita luontokohteita. Alueen maankäyttöä suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota luontoalueiden virkistyskäyttömahdollisuuksien edistämiseen, niiden välisten reitistöjen muodostamiseen sekä maisema- ja ympäristöarvojen säilymiseen. Kuusamon matkailukaupunki kk-4: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee edistää toiminnallisesti monipuolisen sekä maisemallisesti ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoisen matkailukaupungin kehittämistä Kuusamon kaupunkikeskustan ja Rukan matkailukeskuksen muodostaman kaksoiskeskuksen varaan. Kylä at: Patoniemi, Käylä, Vuotunki, Määttälänvaara, Rukajärvi, Saapunki, Nissinvaara, Heikkilä, Törmäsenvaara, Vasaraperä, Kuolio ja Murtovaara. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa kyläkeskuksen asemaa on pyrittävä vahvistamaan sovittamalla yhteen asumisen, alkutuotannon ja muun elinkeinotoiminnan tarpeet sekä kehittämällä kylän ydinalueitta toiminnallisesti, kyläkuvallisesti ja liikennejärjestelyiltään selkeästi hahmottuvaksi kohtaamispaikaksi. uudisrakentaminen on pyrittävä sijoittamaan siten, että se sijoittuu palvelujen kannalta edullisesti olevan kyläasutuksen sekä tie- ja tietoliikenneyhteyksien läheisyyteen. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa ja rakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota rakentamisen sopeuttamiseen kyläkokonaisuuteen ja – ympäristöön, vesihuollon järjestämiseen ja hyvien peltoalueiden säilyttämiseen maatalouskäytössä. Taajamatoimintojen alue A, Kuusamon keskusta. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee alueiden käyttöönottojärjestyksessä ja mitoituksessa kiinnittää erityistä huomiota vaihtoehtoisten aluekokonaisuuksien toiminnallistaloudelliseen edullisuuteen, ympäristön laatuun ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiin. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla sekä taajaman ydinalueen kehittämistä toiminnallisesti ja taajamakuvallisesti selkeästi hahmottuvaksi keskukseksi. … Taajaman merkittävä laajentaminen päätien toiselle puolelle edellyttää turvallisten yhteyksien järjestämistä päätien poikki. Loma- ja matkailualue R, Ruka. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen tarkoituksenmukaisempaan käyttöön loma-asunto- ja matkailutoimintojen kannalta, toimintojen mitoitukseen sekä aluevarausten yhteensovittamiseen. 5 Matkailupalvelujen alue RM, Ruka. Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti merkittävien matkailukeskusten ydinalueita, joihin sisältyy hotelli- ym. palveluja. Ote Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavojen yhdistelmäkartasta 18.12.2013. Virkistysalue V, Ruka, Virkistys- ja matkailukohde, Petäjäkangas. Alueen maankäyttöä suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen virkistyskäytön kehittämiseen ja ympäristöarvojen säilymiseen. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa 6 on luotava edellytykset seudullisten virkistyskäytön verkostojen toteutumiselle. Rakennuslupahakemuksesta tulee pyytää MRL 133§:n mukainen ympäristökeskuksen lausunto. Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeä alue. Virkkula, Vuotunki-Määttälänvaara Alueiden suunnittelussa ja käytössä tulee edistää alueiden maisema-, kulttuuri- ja luonnonperintöarvojen säilymistä. yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa on otettava huomioon maisema-alueiden ja rakennettujen kulttuuriympäristöjen kokonaisuudet ja ominaislaatu. Alueiden erityispiirteitä kuten avoimien peltoalueiden säilymistä arvokkailla maisemaalueilla tulee vaalia. Valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin merkittävästi vaikuttavissa hankkeissa on varattava museoviranomaiselle tilaisuus antaa lausunto. Suojelualueet SL, Natura-alueet, pohjavesialueet / tärkeät pohjavesivyöhykkeet, jotka soveltuvat pohjaveden ottamiseen maakunnallista tai seudullista tarvetta varten. Kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti merkittävä tie tai reitti. Liikasenvaarantie ja kenttärata Alueidenkäytön suunnittelussa on pyrittävä edistämään historiallisten reittien käyttöä soveltuvin osin matkailu- ja virkistysreitteinä, mm. pyöräilyyn siten, että teiden linjaus ja kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot säilyvät. Viheryhteystarve, seudullinen ulkoilureitti Oulanka-Ruka-Riisitunturi 1-vaihekaavaan liittyviä maakuntakaavamerkintöjä ovat: Turvetuotantoon soveltuvat alueet tu-1, Maisemakalliot ge-1, moreenimuodostumat ge-2 ja tuuli-ja rantakerrostumat ge-3, arvokkaat harjualueet Tuulivoimaloiden alueet tv-1, Alueellinen keskustatoimintojen alue C-2 sisältäen mm. kaupan mitoituksen Kuusamossa (max. 50 000 k-m2), Liikennejärjestelmä ja logistiikka, yhdyskuntatekniikka ja muut merkinnät, jotka eivät kohdistu Kuusamoon. Kevyen liikenteen yhteystarve, Kuusamo-Ruka. 7 Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa ja lännessä Lapin maakuntakaavaan, joista Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan 8.12.2014 päivätty luonnos oli nähtävillä tammikuussa 2015. Oulangan suojelualueet, Oulangan ja Riisitunturin ulkoilureitistöt, Riisitunturin, Kitkan ja Livojärven ekologiset yhteystarpeet, Kemijärven- ja Sallantien valtakunnallisesti tai maakunnallisesti tärkeät liikenteen kehittämiskäytävät, Oulanka-Ruka-Kitkan ja Hossa-Kylmäluoman matkailun vetovoima-alueet ja Kitkan ympärystän sekä Sirniön maaseudun kehittämisen kohdealueet jatkuvat maakunnan / Kuusamon rajalle. Alueelle laaditaan parhaillaan uutta maakuntakaavaa, jonka yllä oleva, 8.12.2014 päivätty luonnos, oli nähtävillä tammikuussa 2015. 8 Eteläreunaltaan Kuusamo rajautuu Kainuun maakuntakaavaan, joka on vahvistettu 7.5.2007. Rajalle sijoittuvia alueita ovat Julma-Ölkyn rotkolaakso ja sen kautta kulkeva seudullinen luontomatkailun kehittämisalue ja retkeilyreitti Hossasta Kylmäluomaan. Rajalle sijoittuu myös 1luokan pohjavesialue ja rajan tuntumaan, Iijärven eteläpuolelle sijoittuu runsaasti valtakunnallisesti arvokkaita muinaismuistokohteita. 9 2.3 Koko kunnan yleiskaava Kuusamon voimassa oleva yleiskaava on hyväksytty 2008 ja tullut lainvoimaiseksi 8.1.2009. Kuusamon voimassa oleva yleiskaava on esitetty kolmella kartalla: 1. Yhdyskuntarakenne, asuminen, palveluverkko ja yhteydet 2. Merkittävät luontoalueet ja suojelualueet 3. Merkittävät maisema- ja kulttuurihistorialliset alueet ja kohteet Kuusamon yleiskaava: 1. Yhdyskuntarakenne, asuminen, palveluverkko ja yhteydet 2. Merkittävät luontoalueet ja suojelualueet 3. Merkittävät maisema- ja kulttuurihistorialliset alueet ja kohteet - hyväksytty 2008, tullut lainvoimaiseksi 8.1.2009 10 Kuusamon yleiskaava: 1. Yhdyskuntarakenne, asuminen, palveluverkko ja yhteydet 2. Merkittävät luontoalueet ja suojelualueet 3. Merkittävät maisema- ja kulttuurihistorialliset alueet ja kohteet - hyväksytty 2008, tullut lainvoimaiseksi 8.1.2009 11 Kuusamon yleiskaava: 1. Yhdyskuntarakenne, asuminen, palveluverkko ja yhteydet 2. Merkittävät luontoalueet ja suojelualueet 3. Merkittävät maisema- ja kulttuurihistorialliset alueet ja kohteet - hyväksytty 2008, tullut lainvoimaiseksi 8.1.2009 12 2.4 Yleiskaavat Osayleiskaavoja on laadittu Kuusamon kaupunkiin seuraavasti. Pyhäjärven rantaosayleiskaava Kaupunginvaltuusto hyväksyi 23.5.2011, lainvoimainen 10.11.2011 Suiningin rantaosayleiskaava Kesäjärven osayleiskaava Rukan yleiskaava Veskan osayleiskaava Kaupunginvaltuusto hyväksyi 23.5.2011, lainvoimainen 14.7.2011 Kaupunginvaltuusto hyväksyi 29.4.2004 Kaupunginvaltuusto hyväksyi 25.2.2004, lainvoimainen 22.11.2007 Kaupunginvaltuusto hyväksyi 18.6.2001 Viipusjärvi-Salmilamminvaaran osayleiskaava Oivangin rantayleiskaava Juuman rantayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Kaupunginvaltuusto hyväksyi 18.6.2001 Ympäristökeskus vahvisti 30.6.2000 Kunnanvaltuusto hyväksyi 22.8.1994 Kunnanvaltuusto hyväksyi 18.12.1989 Edellä lueteltujen, oikeusvaikutteisten ja valtuuston hyväksymien osayleiskaavojen voimassa olo arvioidaan myöhemmin kaavaprosessin yhteydessä. Olevien yleiskaavojen rajaukset on merkitty karttoihin. Kuusamossa on tekeillä Iijärven ja Muojärven oikeusvaikutteiset rantaosayleiskaavat, jotka ovat olleet keskeytyneinä useiden vuosien ajan, mutta niitä tullaan jatkamaan resurssien puitteissa. Ruka-Kuusamo välialueen osayleiskaavatyö on aloitettu loppuvuodesta 2009 ja oli luonnoksena nähtävillä syksyllä 2011 ja 2014. Yleiskaavaan liittyvät tarkemmat kyläkaavat Nissinvaara ja Kuontivaara ovat olleet nähtävillä samaan aikaan. Kaavahanke etenee osittain rinnan tämän yleiskaavan kanssa. 13 2.5 Asemakaavat Asemakaavoja on laadittu Rukan alueelle noin 1250 ha ja Kirkonseudulle noin 1500 ha. Lainvoimaisia ranta-asemakaavoja koko kaupungin alueella on 127 kpl, joista 23 muutoksia tai laajennuksia. Vireillä on 13 ranta-asemakaavaa. 2.6 Luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelma Yleiskaavatyön pohjaksi tehtiin luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelma, joka valmistui vuoden 2014 alussa. Työn aikana koottiin yhteen tiedot olevista luonnonvaroista ja tehtiin niiden hyödyntämistä koskeva sidosryhmäkysely. Kyselyn tulokset analysoitiin ja niistä muodostettiin yleiskaavan tavoitteita, jotka koskevat luonnonvarojen hyödyntämisen ja muiden elinkeinojen yhteensovittamista (esitelty kappaleessa 4. Tavoitteet). Luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman johtopäätöksissä todetaan seuraavaa: 14 ”Kuusamon luonnonvaroja yhteensovittamissuunnittelussa nousee esille Kuusamon luonnonvarojen rikkaus ja monipuolisuus alueen elinkeinoelämän, virkistyksen ja paikallisidentiteetin perustana. Intressit luonnonvarojen kehittämiseen ovat voimakkaat, eikä ristiriidoilta ole vältytty. Erityisesti kaivostoiminnan sijoittumisen osalta keskustelua on julkisuudessa käyty runsaasti. Luonnonvarojen hyödyntämisessä kyse on ennen muuta toimintojen sijoittamisesta niin, ettei käynnistettävä toiminta uhkaa luontoarvoja tai muiden elinkeinojen harjoittamista. Mahdolliset haittavaikutukset on hyvällä maankäytöllä (toimintojen sijoittamisella) ja suunnittelulla minimoitava. Haittojen korvaamiseksi on kehiteltävä uusia toimintamalleja ja käytäntöjä niin, että hyödyn saajat ovat korvausvastuussa. Kyselyissä nousi ratkaisukeinoina vahvimmin esille yhteistyö ja yhteiset keskustelut toimijoiden välillä sekä kaavaprosessit, joissa toimintojen sijoittaminen ja yhteensovittaminen käytännössä ratkaistaan. Käynnistyvällä yleiskaavaprosessilla on erittäin suuri merkitys luonnonvarojen yhteensovittamisen konkretisoimisesta Kuusamossa. Siinä esitetään kehittämismerkintöjen kautta maankäytön tavoitteellinen sisältö ja mahdolliset rajaukset. Yleiskaavaprosessissa panostetaan runsaaseen vuorovaikutukseen, avoimeen tiedottamiseen ja kuulemiseen prosessin eri vaiheissa. Luonnonvarojen yhteensovittamista on tarpeen pohtia tulevaisuudessa strategiakausittain eli käytännössä joka toinen vaalikausi. Suunnitelmien toteutumista voidaan seurata kaavaprosesseissa ja sopivilla indikaattoreilla.” Esimerkki selvityksen tuloksista, kartta Kuusamon alueista, joilla on erityisesti matkailuun ja kaivostoimintaan liittyviä yhteensovittamistarpeita. 15 2.7 Lainsäädäntö Maankäytön suunnitteluun liittyy laajalti lainsäädäntöä, joka suunnittelussa tulee huomioida. Maankäyttö- ja rakennuslain lisäksi tässä työssä korostuvat luonnontilaan ja elinkeinoihin, erityisesti kaivostoimintaan liittyvä lainsäädäntö. VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KÄYTÖN TAVOITTEET VAT MAANKÄYTTÖ JA RAKENNUSLAKI LUONNONSUOJELU YMPÄRISTÖNSUOJELU LAKI LAKI LSL MRL VESILAKI VL YSL LSL KUUSAMON OIKEUSVAIKUTTEINEN YLEISKAAVA 2030 MUINAISMUISTO MAASTOLIIKENNE PORONHOITOLAKI, LAKI LAKI KALASTUSLAKI METSÄLAKI KAIVOSLAKI ML 2.7.1 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL Lailla ohjataan kaavoitusprosessin kulkua ja sisältöä. Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen perustaksi. Yleiskaava voidaan laatia vaiheittain tai osa-alueittain. Yleiskaavan sisältövaatimukset on esitetty MRL 39§:ssä: Yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys. olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö asumisen tarpeet ja palvelujen saatavuus mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen sekä energia, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset ympäristöhaittojen vähentäminen rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys 16 2.7.2 Ympäristönsuojelulaki, Luonnonsuojelulaki ja Vesilaki Ympäristönsuojelulaista kaavoituksessa hyödynnetään useimmin kohtia: 8§ Pohjaveden pilaamiskielto ja 28§ Maisematyölupa. Vesien pilaantumisen vaarasta säädetään ympäristönsuojelulaissa (527/2014) Luonnonsuojelulaista tärkeitä kohtia kaavoituksen kannalta ovat: 10§ Luonnonsuojelualueet , 13§ Rauhoitussäännökset, 29§ Luontotyyppien suojelu, 32-35§ Maisemansuojelu. Koskiensuojelulain nojalla on suojeltu kohde 53: Koutajoen vesistö Kuusamon, Posion ja Sallan kunnissa ja Iijoen sekä Simojoen vesistöt. Lisäksi Kitkan vesistö kuuluu Project Aqua suojeluohjelmaan. Kaavoituksessa useimmin Vesilaista huomioitavia asioita ovat: 2 luku 11§ Eräiden vesiluontotyyppien suojelu, 4 luku 11§ Vedenottamon suoja-alue ja 16 luku 2§ Vesilain luparikkomus. 2.7.3 Muinaismuistolaki 1§ Kiinteät muinaisjäännökset ovat rauhoitettuja muistoina suomen aikaisemmasta asutuksesta ja historiasta. Ilman tämän lain nojalla annettua lupaa on kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen kielletty. 2.7.4 Maastoliikennelaki 4§ Oikeus liikkua maastossa: Moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ei saa liikkua eikä sitä saa pysäyttää tai pysäköidä maastossa maa-alueella ilman maan omistajan tai haltijan lupaa. 13§ Moottorikelkkailureitti Tässä laissa säädetyllä tavalla voidaan perustaa yleinen oikeus ajaa moottorikelkalla maastosta merkitsemällä erotetulla reitillä (moottorikelkkailureitti) lumipeitteen aikaan … 2.7.5 Poronhoitolaki 1996 ja Kalastuslaki 2015 (voimaan 1.1.2016) 2§ Poronhoitoalue, luku 21§ Porojen määrän määrääminen … Maa- ja metsätalousministeriö määrää kymmeneksi vuodeksi kerrallaan, kuinka monta eloporoa paliskunta saa alueellaan vuosittain pitää, 6 luku 31§ Vahinkojen ehkäiseminen, 32§ Aitaamisvelvollisuus, 34§ Korvattava vahinko ja 39§ Poroaitojen rakentaminen Kalastuksen perusteita ja oikeuksia koskevat kohdat: 1§, 2 luku,5- 6§ , 8§, 8a§, 5 luku Kalan kulun ja kalakannan turvaaminen, 9 luku Kalastusalue 69§ ja 11 luku Kalatalouden edistäminen, 88§ 2.7.6 Metsälaki Vuoden 2014 alusta astui voimaan laaja metsälakipaketti asetuksineen. Uudistus on laajin vuosikymmeniin. Metsälain muutoksella edistetään metsänomistajien valinnanvapautta oman metsäomaisuutensa hoidossa, parannetaan metsätalouden kannattavuutta ja puuta jalostavan teollisuuden toimintaedellytyksiä sekä metsäluonnon monimuotoisuutta. Lakiuudistuksen keskeinen tavoite on vähentää yksityiskohtaista metsien käsittelyn sääntelyä ja selkiyttää lainsäädäntöä. Kaavoituksen kannalta tärkeimpiä lainkohtia ovat: 10§ Monimuotoisuuden säilyttäminen ja erityisen tärkeät elinympäristöt ja 13§ Suoja-alueet 17 2.7.7 Kaivoslaki 621/2011 Uusittu laki astui voimaan 1.7.2011. Se korvasi kokonaan aiemman, vuonna 1965 säädetyn kaivoslain. Kaivoslaissa säädetään malminetsintää, kaivostoimintaa ja kullanhuuhdontaa harjoittavien oikeuksista ja velvollisuuksista toiminnan aikana sekä toiminnan lopetus- ja jälkitoimenpiteistä. Uusi laki ottaa huomioon aikaisempaa paremmin huomioon niin malminetsinnän ja kaivostoiminnan edellytysten varmistamisen kuin ympäristönäkökohdat, kansalaisten perusoikeudet, maanomistajien oikeudet ja kuntien vaikuttamismahdollisuudet. Laissa sovitetaan yhteen erilaiset yleiset ja yksityiset edut niin, että se kokonaisuudessaan turvaa mahdollisimman hyvin kilpailevien etujen samanaikaisen toteutumisen. Kokonaiskuvan hahmottamiseksi tärkeitä lainkohtia ovat: 1 § Lain tarkoitus: Lain tarkoituksen toteuttaminen edellyttää yleisten ja yksityisten etujen turvaamista ottaen erityisesti huomioon: 1) kaivostoiminnan harjoittamisen edellytykset; 2) kiinteistöjen omistajien ja yksityisten haitankärsijöiden oikeusasema; 3) toiminnan vaikutukset ympäristöön ja maankäyttöön sekä luonnonvarojen säästävä käyttö. Lain tarkoituksena on myös turvata kuntien vaikuttamismahdollisuudet sekä yksilön mahdollisuudet vaikuttaa itseään ja elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Lain tarkoituksena on lisäksi edistää kaivosten turvallisuutta sekä ehkäistä, vähentää ja torjua tässä laissa tarkoitetusta toiminnasta aiheutuvat haitat ja vahingot ja varmistaa haitan tai vahingon aiheuttajan korvausvelvollisuus. 3 § Lain suhde muuhun lainsäädäntöön: Sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, sovelletaan tämän lain mukaista lupa- tai muuta asiaa ratkaistaessa ja muutoin tämän lain mukaan toimittaessa muun muassa luonnonsuojelulakia (1096/1996), ympäristönsuojelulakia (86/2000), erämaalakia (62/1991), maankäyttö- ja rakennuslakia (132/1999), vesilakia (264/1961), poronhoitolakia (848/1990), säteilylakia (592/1991), ydinenergialakia (990/1987), muinaismuistolakia (295/1963), maastoliikennelakia (1710/1995) ja patoturvallisuuslakia (494/2009) ja VesiL 587/2011 3 LUKU KAIVOKSEN PERUSTAMINEN 16 § Kaivostoiminnan luvanvaraisuus, 17 § Kaivosluvan oikeusvaikutukset, 18 § Kaivosluvan haltijan velvollisuudet: Kaivosluvan haltija on velvollinen huolehtimaan siitä, että: 1) kaivostoiminnasta ei aiheudu haittaa ihmisten terveydelle tai vaaraa yleiselle turvallisuudelle; 2) kaivostoiminnasta ei aiheudu huomattavaa haittaa yleiselle tai yksityiselle edulle eikä kaivostoiminnan kokonaiskustannukset huomioon ottaen kohtuudella vältettävissä olevaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta; 3) louhinnassa ja hyödyntämisessä ei tapahdu kaivosmineraalien ilmeistä tuhlausta; 4) kaivoksen ja esiintymän mahdollista tulevaa käyttöä ja louhimistyötä ei vaaranneta tai vaikeuteta. 34 § Lupahakemus, 45 § Lupaharkinnan perusteet, 46 § Malminetsintäluvan ja kullanhuuhdontaluvan myöntämisen esteet: Malminetsintälupaa ja kullanhuuhdontalupaa ei saa myöntää: 6) alueelle, jossa luvan mukainen toiminta vaikeuttaisi oikeusvaikutteisen kaavan toteuttamista; 7) alueelle, jonka osalta kunta vastustaa luvan myöntämistä kaavoituksesta johtuvasta tai muusta alueiden käyttöön liittyvästä pätevästä syystä, jollei luvan myöntämiselle ole erityistä syytä; 47 § Kaivosluvan myöntämisen edellytykset Kaivostoiminnan tulee perustua maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen oikeusvaikutteiseen kaavaan taikka kaivostoiminnan vaikutukset huomioon ottaen asian tulee olla muutoin riittävästi selvitetty yhteistyössä kunnan, maakunnan liiton ja elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen kanssa. Kaavan oikeusvaikutuksista säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa. 48 § Kaivosluvan myöntämisen esteet 18 Vaikka kaivosluvan myöntämisen edellytykset täyttyvät eikä luvan myöntämiselle ole tässä laissa säädettyä estettä, lupaa ei saa myöntää, jos kaivostoiminta aiheuttaa vaaraa yleiselle turvallisuudelle, aiheuttaa huomattavia vahingollisia ympäristövaikutuksia tai heikentää merkittävästi paikkakunnan asutus- ja elinkeino-oloja eikä mainittua vaaraa tai vaikutuksia voida lupamääräyksin poistaa. 3 SELVITYKSET Selvitykset ja niiden tulokset on kuvattu tarkemmin liiteraportissa Yleiskaavan selvitykset. Seuraavassa on kuvattu lyhyesti keskeiset tulokset. 3.1 Selvitystarpeiden rajaus Koska kyseessä on strateginen yleiskaava, kovin yksityiskohtaisia lähtötietoja ei tarvita. Niinpä mm. kulttuuriympäristön osalta ei ole selvitetty paikallisen tason kohteita. Esitysmittakaavankaan takia niitä ei voida esittää kartoilla riittävän havainnollisesti. Tässä yleiskaavatyössä käytetään pääosin jo aiemmin tehtyjä ympäristöselvityksiä ja suunnitelmia. Maakuntakaavan muutosta varten Pohjois-Pohjanmaan liitto on laatinut ja parhaillaan laatimassa seuraavat selvitykset, jotka palvelevat myös tätä yleiskaavaa: Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvitys 2011 ja em. raportin täydennysselvitys kohdekortteineen, 2013. Mannertuulivoima-alueiden vaikutusten arviointi, 2013 Lintujen muuttoreitit ja pullonkaula-alueet Pohjois-Pohjanmaalla tuulivoimarakentamisen kannalta, Harri Hölttä 2013 Yhteenveto Pohjois-Pohjanmaan turvevaroista ja niiden tuotantokelpoisuudesta, 2013 Pohjois-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030, 2011 ja -13 Pohjois-Suomen logistiikan nykytilan analyysi ja toimenpideohjelma, 2013 Kainuun, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan liikennestrategia, kakepoli, 2011 Kaivostoiminnan liikenteelliset tarpeet pohjoisessa –selvitys. LiVi 2013 Pohjois-Pohjanmaan energiastrategia (2007) ja sen päivitys, 2012 Pohjois-Pohjanmaan toimialoittaiset ilmasto-ohjelmat, 2010 Pohjois-Pohjanmaan ilmastostrategia, 2010 Maakuntaohjelma 2011-14, uusi ohjelma valmistuu syksyllä 2014 Laadittavana olevat selvitykset: POSKI-hanke, Pohjaveden suojelu ja kiviaineshuolto, 2014 Virkistysalueiden ja reittien tarkistus, 2014 Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi, 2014 … -15 Maakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön päivitysinventointi, 2014 Seudullisesti merkittävien ampumarata-alueiden selvitys Hiljaiset alueet Vesihuollon maakunnallinen kehittämissuunnitelma 2015 … Lisäksi työssä hyödynnetään Kuusamossa aiemmin tehtyjen yleiskaavojen selvityksiä, erityisesti Ruka-Kuusamo matkailualueen yleiskaavan selvityksiä: Kuusamon keskustan ja Rukan välisen alueen liikennetarkastelu, Destia Oy 2013 Maisema- ja kulttuuriympäristöselvitys ja liitekartat, FCG 2009 19 Rakennusinventointi kohdekortit: Ruka-Kuusamon matkailualueen osayleiskaavaan liittyvät inventoinnit, Pohjois-Pohjanmaan liitto 2013 Muita tietolähteitä ovat olleet seuraavat tutkimukset ja selvitykset: Kaupunkistrategia 2011, kv 11.11.2013 Kuusamon ympäristöjulistus, 1993 Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015, Naturpolis 2010 Kuusamon aluetalousraportti, Kauppila ja Kuosku 2012: I osa Kuusamon matkailutalous vuonna 2010 ja II osa Matkailu, kaivostoiminta ja aluekehitys esimerkkeinä Kuusamo, Kittilä ja Sotkamo. Luonnontuote- ja matkailualan kehittämisselvitys, 2012-13 Kuusamon matkailuelinkeino ja kaivostoiminta: työpaikka- ja talousarvioita vuosille 2016-2025, Pekka Kauppila 2013 Kuusamon maaseutuohjelma, Jouni Määttä MoTaSu- Ruka-Kuusamo –pilotti, (elinkeinolähtöinen, monitavoitteinen metsäsuunnittelu), Oulun ammattikorkeakoulu 2011-2014. ”Suomen metsäsektori on suurien haasteiden edessä. Massapuun tuotantoon keskittyvä metsätalous tarvitsee rinnalleen uusia, metsän arvoja monipuolisesti hyödyntäviä metsänkäyttötapoja. Metsien entistä monipuolisempi taloudellinen hyödyntäminen on sekä alueen elinkeinoelämän että metsänomistajien etu. Erityisesti matkailuelinkeino ja puun paikallinen jatkojalostus tarvitsevat uusia toimintatapoja varmistamaan, että metsien arvo näiden elinkeinojen näkökulmasta säilyy. Tarvitaankin konkreettisia, uudenlaisia menettelytapoja edistämään yksityismetsien monipuolista taloudellista hyödyntämistä, paikallista metsiin perustuvaa elinkeinotoimintaa, kansallisen ja alueellisen metsäohjelman tavoitteita ja eritasoisten kaavojen asettamia tavoitteita. Uusien menettelytapojen käyttöönotto edellyttää tehokasta ja määrätietoista tiedon kulkua maanomistajien, kaavoittajan sekä virkistyspalvelujen ja muiden käyttäjien välillä sekä menetelmiä, joiden avulla voidaan arvioida eri tuotantomuotojen välisiä vaihtosuhteita ja siten tukea maanomistajia päätöksenteossa. Suomen metsäpolitiikan keinoista erityisesti alueellista metsäsuunnittelua ja siihen liittyvää tilakohtaista metsäsuunnittelua voitaisiin kehittää tukemaan myös uusia päätöksentekotarpeita. MoTaSu-hanke on suunniteltu yhteistyössä metsäntutkijoiden ja paikallisten toimijoiden kanssa. Metsäntutkimus on kehittänyt menetelmiä ja malleja metsänkäsittelyn tueksi. Mallien käyttöönoton tueksi tarvitaan käytännön prosesseihin liitettävää kehittämistyötä, mikä on tämän hankeen toiminnan pääajatus. Hankkeen tavoitteena on kehittää alueellisesta metsäsuunnitteluprosessia monipuoliseksi informaatiopalveluprosessiksi. Hankkeen välittömänä kohdealueena on Ruka-Kuusamon alue. Kohdealueen metsänomistajat ja yrittäjät hyötyvät hankkeesta välittömästi. Metsien entistä monipuolisempi taloudellinen hyödyntäminen on sekä alueen elinkeinoelämän että metsänomistajien etu. Erityisesti matkailuelinkeino ja puun paikallinen jatkojalostus tarvitsevat uusia toimintatapoja varmistamaan, että metsien arvo näiden elinkeinojen näkökulmasta säilyy. Tarkoituksena on tuottaa tiloille vaihtoehtoisia metsänkäsittelytapoja ja niiden seuraamusten arviointia. Pilottialueella kehitettäviä ja testattavia uusia käytäntöjä voidaan soveltaa myöhemmin muilla vastaavilla alueilla, joilla metsien käytölle on kilpailevia tavoitteita.” Hankkeen pohjalta Kuusamon kaupunki teki päätöksen toukokuussa 2013 vähäisistä metsänkäsittelyn toimenpiteistä, jotka eivät vaadi maisematyölupaa: 20 - taimikonhoito ja harvennushakkuut, kun ne suoritetaan hyvän metsänhoidon suositusten mukaisesti vähäinen uudistushakkuu (pinta-alaltaan alle i ha), vähäisestä uudistushakkuusta tehdään kuitenkin metsänkäyttöilmoitus kaupungille ylispuuhakkuu alle 1 ha:n uudistusaloilla maanmuokkaus, jos se suoritetaan äestyksellä, laikutuksella tai mätästyksellä sähkölinjojen vierialueilla tehtävät työt ( 15 m linjan molemmin puolin) ranta-asemakaavojen VL-alueilla taimikonhoito ja harvennushakkuut tehsään säästäen matalaa puustoa ja aluskasvillisuutta, ei niinkään metsätalouden periaatteella. Ainespuuston harvennus siis tehdään kaikkiin ikä- ja läpimittaluokkiin kohdistuvana siten, että puuston ominaispiirteet säilyvät ennallaan. Edellä lueteltujen selvitysten lisäksi on laadittu erikseen tätä työtä varten: Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelma, jonka yhteydessä kootut Luonnonvaroja koskevat toimialakatsaukset ovat kaavoitusta palveleva selvitys. 3.2 Selvitysmenetelmät Tuulivoiman kannalta paikallisesti tärkeät alueet rajataan olevan mannertuuliselvityksen pohjalta. Potentiaalisia alueita on paljon, koska maakuntakaavaan valitut alueet valittiin karkeasti vain olevaan voimalinjaverkostoon liittyen. Maisemaselvitys tehdään karttatarkastelun ja maastokäyntien avulla, yhteistyössä kunnan kaavoittajien kanssa kesällä 2014-15. Aluerajaukset tehdään karkealla tasolla, koska tarkastelumittakaava on 1:100 000. Muu tilastollinen lähtötieto kuten väestö- ja työpaikat, maanomistus ja yhdyskuntatekniikka saadaan kaupungin tai tilastokeskuksen tietokannoista. Suojelualueet ja -kohteet saadaan valtion ylläpitämistä Oiva ja Hertta-tietokannoista tai maakuntakaavasta. Pintavesien tilaa koskevat tiedot on saatu Suomen Ympäristökeskuksen Vesien tila kartalla -pilottipalvelusta. Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat sekä tuuli- ja rantakerrostumat on koottu ympäristöministeriön julkaisuista vuosilta 2007 ja 2012. Kaupan ja liikenteen nykytila ja kehityskuva on koostettu Pohjois-Pohjanmaan liiton selvityksistä. 3.3 Selvitykset 3.3.1 Kuntarakenne ja elinkeinojen kehityshistoria Luonnonvarat ovat perusta, jonka perusteella ihmiset ovat hakeutuneet asumaan kullekin seudulle. Kuusamon, kuten koko Suomeen asutus on tullut kalaisien vesien ja riistan perässä jääkauden jälkeen. Vanhimmat ja pisimpään kestäneet elinkeinot ovatkin luonnontuotteiden keräily, kalastus ja metsästys, joita nykyään pidetään harrastuksina. Seuraava kehitysvaihe oli maanviljely ja karjatalous, jonka Kuusamossa korvasi pitkälle porotalous. Kuusamon vaihteleva maasto oli luonteva ympäristö 1900-luvun pientiloille. Nykyinen tehomaatalous edellyttää laajoja, tasaisia, koneella hoidettavia viljelyksiä. Porotalous nykyisessä muodossaan on historiallisesti suhteellisen uusi ilmiö, sillä aiemmin taloilla oli vai muutamia poroja lihan saamiseksi ja ajoporoina. 21 Metsien käyttö rakentamiseen ja lämmitykseen on aina kuulunut suomalaiseen kulttuuriin. Nykyiseen muotoonsa metsätalous alkoi kehittymään vasta 1900-luvun alussa ja Suomen teollistuessa sotien jälkeen 1940-luvulla. Laajoilla metsähakkuilla maksettiin ensin sotakorvauksia Neuvostoliitolle ja myöhemmin kehittyi sellu- ja paperiteollisuus rannikon kaupunkeihin. Sisämaan kuntiin kuten Kuusamoon syntyi paikallisia sahoja ja pientaloteollisuutta 1930-50-luvulta lähtien. Suomi sähköistettiin sotien jälkeen ja Kuusamon koskiinkin rakennettiin pienvoimaloita 1950luvulla. Kuitenkin jo silloin ymmärrettiin alueen suuret maisemalliset arvot. Koskien ja erityislaatuisen luonnon suojeluaate vahvistui ja Oulangan kansallispuisto perustettiin 1956. Aikakaavio alueen asutuksesta ja siihen liittyvistä toiminnoista. Myös Rukatunturin kehittyminen hiihtokeskukseksi alkoi 1950-luvulla ja ensimmäiset laskettelurinteet avattiin vuonna 1954. Rukalle ja Oulangan kansallispuistoon keskittyvää Kuusamon matkailuelinkeinoa on nyt kehitetty noin 60 vuotta, jona aikana siitä on tullut merkittävä työllistäjä. Kuusamo on energiantuotannon suhteen melko omavarainen laajojen metsien ansiosta. Halpa öljy korvasi paikallisen energian 1960-1980-luvuilla, jonka jälkeen sen ilmastovaikutukset on tiedostettu ja siirrytty takaisin paikallisiin energialähteisiin. Kunnan kaukolämpölaitoksia rakennettiin 1970-luvulta lähtien ja yleisin polttoaine oli turve, niin Kuusamossakin, jota nyt vähitellen korvataan puun käytöllä. Uutena alana on nousemassa kaivosteollisuus, joka on tullut kannattavaksi globaalien raakaainevarantojen vähetessä. Perinteisesti Kuusamossa on valmistettu liippakiviä. 3.3.2 Luonnonympäristö ja suojelu Kuusamossa on runsaasti erilaisia ja –asteisia suojelualueita ja muita huomioitavia luontoalueita. Merkittävimmät suojelualueet ovat Oulangan kansallispuisto, Sukerijärven luonnonpuisto ja Valtavaara. Venäjän rajan tuntumassa Kuusinkijoen takana on pieniä Natura-alueita. Kitkan ja Muojärven selkävedet ja saaret ovat Natura-aluetta. Eteläosalla on laajoja soidensuojelualueita ja vanhojen metsien suojelualueita. Näihin liittyviä hienoja maisema-alueita ovat mm. Iivaara, Julma-Ölkky, Valtavaara-Virkkula ja Oulankajoki. Arvokkaita kulttuuriympäristöjä /-maisemia ovat Käylä, Vuotunki, Määttälänvaara, Heikkilä, Törmäsenvaara, Vanttaja-Särkikangas, Kurkijärvi, Jokilampi, Purnuvaara, Pulkkanen, Hukkanen, Penttilänvaara ja etelärajalla Iijärven pohjoisranta. 22 23 Luonnon ja maisemien arvoalueet. Vesistöistä Oulankajoki sijoittuu Kansallispuistoon. Koskiensuojelulain nojalla on suojeltu Koutajoen vesistöalue ja Iijoen keski- ja yläosa. Kitkajärvet (Ylä-Kitka ja Ala-Kitka) ovat osa kansainvälistä vesiensuojeluohjelmaa Project Aqua ja kuuluvat Natura-2000 verkostoon. Myös Muojärven selkävesi saarineen sekä osia Suiningista kuuluu Natura-2000 verkostoon. 24 Kartta: Koskiensuojelulailla suojellut vesistöt ja niiden valuma-alueet ( vihreä vinorasteri). 3.3.3 Rakennettu kulttuuriympäristö Kuusamon pysyvä suomalaisasutus alkoi syntyä 1600-luvun jälkipuolella. Toisessa maailmansodassa 1939-44 Paanajärvi-Tavajärven alue menetetiin ja Lapin sodassa 70% Kuusamosta poltettiin. Muinaisjäännökset on poimittu maakuntakaavan selvityksestä. Tunnetut jäännökset keskittyvät Teerirantaan, Irnijärven Kylmäniemeen, Vanttajajärven itäpäähän, Muojärven Pikkaraiseen, Oivanginjärven ympäristöön, Kantojärvelle, Juumaan ja Oulangan Kiutakönkäälle. Yksittäisiä kohteita esiintyy ympäri kuntaa painottuen vesistöjen rannoille. Rakennetun kulttuuriympäristön tiedot on saatu maakuntakaavan selvitysaineistosta, jota valmisteltiin syksyllä 2014. Valtakunnallisesti arvokkaita kulttuurimaisema-alueita ovat: Virkkulan kulttuurimaisema ja Rukan vaarajono Vuotunki Määttälänvaaran kulttuurimaisema Vanttajan Järvelä Maakunnallisesti arvokkaita kulttuurimaisema-alueita ovat: Käylä Mustaniemi ja Sänkikangas, kenttärata 25 Penttilänvaara, Karvonen ja Vaaranperä Hukkanen, Pulkkanen ja Jokilampi Elehvä, kenttärata, Taivalkosken rajalla Muita maakuntakaavan selvityksessä mainittuja, kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeitä kohteita ovat Liikasenvaarantie ja sodan aikainen kenttärata. Keskustassa sijaitsevat Pyhän ristin kirkko ja tapuli, Kirkkokedon koulu, Porkkatörmän museo, SYP:n talo, Kuusela ja Tyynelä, Kotiseutumuseo. Kylillä sijaitsevia kohteita ovat Oivangin mylly, Noukavaara, Salmelan kesänavetta, Kemilän entinen piirimakasiini, Honkamutkan poroaita, Kitkanhaaran porokämppä, Juuman mylly, Vaarala, Pyhäjärvi-Niskala, Kesäniemi, Kuntivaaran rajavartioasema, Kuntivaaran metsäkämppä ja talli, Suiningin liippatehdas, Lehtoahon talo, Kuikka, Rajala-Elehvä, Konttinen, Korpua, Hyrkäs, Seppälä, Tyvelä, vihtaniemi, Penikkajoen mylly ja saha, Kuikkajoen mylly, Säynäjäjärven niittytammi, Ahoniemi, Vaaraperä, Uuskäkelän talot ja Jyrkänkosken liippatehdas. 3.3.4 Maisemarakenne ja maisemakuva Maisemaa koskevaa lähtötietoa on saatu maakuntakaavasta ja sen uusista selvityksistä. Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden rajauksiin on tulossa laajennuksia mm. Oulankajoella ja muualla pienempiä rajausten tarkennuksia. Valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita ovat: Oulankajoen ja Kitkajoen koskimaisemat Rukan-Valtavaaran matkailu ja erämaamaisemat Määttälanvaara Maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita ovat: Juuma ja Pitkä Pekanlampi Naatikkalahti-Kotivaara / Vasaraperä Heikkilän Kotilahti Törmäsenvaara Iivaara Kurkijärvi Purnujärvi Paikallisesti arvokkaat maisema-alueet on kartoitettu tätä työtä varten syksyllä 2014. Rajaukset tehtiin karttatarkasteluna ja paikoin käytiin maastossa. Rajauksia muokataan yhdessä kunnan suunnittelijoiden kanssa lopulliseen muotoonsa. Rajauksessa hyödynnettiin myös olevien yleiskaavojen selvityksiä. Suurin osa näistä alueista sijoittuu jo osin suojelluille alueille ja pohjavesiharjuille. Paikallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi on luokiteltu (luonnos): Juhtivaara itäpuolisine lampineen Kuusinkijoki-Iso-Paljakka-Laajusvaara Kuntivaara-Särkivaara-Särkiluomat Valkeaisenvaara-Purnujärvi-Kantojärvi-Säkkilänjärvi-Juuma harjujakso Juuma-Kitkajoki-Kallunkijärvi-Ronttivaara Yli-Kitka – Ala-Kitka - Nollioharjut Naatikkavaara-Riihivaara ja Kouvervaara 26 Kuontijärvi-Jauranen-Kangerjärvi Petäjälampi-Oivanginjärvi-Mäntyvaara-Vasaravaaran harju- ja lampijakso Muojärven länsipää ja Kirpistö-Kiitämä moreenikannaksineen Iijärvi-Naamankajärvi-Penikkajärvi-Varpuvaara-Vihtajärvet Närängänvaara-Ahmonen-Salmilammit Julma-Ölkyn rotkolaakso ja Irnijärven etelärannan harjut sekä Vaaraperänlahti Akonvaara-Kuparivaara-Vähäjärvi Penttilänvaara Visavaara-Pahkajärvi Kuolio-Väärävaara-Pöykiönvaara Rautavaara-Sarvivaara-Petäjävaara-Iso-Siikavaara Porttivaara-Hyvävaara-Selkävaara Teemakartta erityisominaisuudet sivulla 24. 3.3.5 Liikenne ja yhdyskuntatekniikka Kuusamo sijoittuu liikenteellisessä rakenteessa pääväylien, valtateiden 20 ja 5:n risteykseen. Kuusamoon ei ole rautatietä, mutta pääasiassa matkailijoita palveleva lentokenttä kaupungissa on. Valtakunnan rajasta ja historiasta johtuen tie- ja rautatieyhteydet itään Venäjälle ovat vielä suhteellisen kehittymättömät. Kuusamossa toimii Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta EVO, jonka tehtävänä on vesihuollon rakentaminen ja ylläpitäminen sekä kaukolämmön tuotanto ja jakelu Kuusamon kaupungin ja Rukan alueilla. Vesi- ja jätevesihuollon piirissä on noin 5500 asukasta ja kaukolämmön käyttäjiä 1322. Vesitorni valmistui 1960 ja uudistettiin 1993. Jäteveden puhdistamot sijaitsevat keskustassa ja Rukalla. Torangin lämpökeskus valmistui 1982 ja sitä laajennettiin 1987. Lämpövoimala valmistui 1993. Tämän lisäksi kylillä toimii 14 vesiosuuskuntaa, joilla on omat vedenottamot ja vesijohtoverkostot. Viemäröintiä kylillä ei ole vaan jätevedet käsitellään talokohtaisissa yksiköissä. Kuusamon koskivesistöt on suojeltu koskiensuojelulain nojalla, joten kunnassa ei ole vesivoimalaitoksia lukuun ottamatta kahta, yksityistä pienvoimalaa, Soilussa ja Alavuotungissa. 110 kV voimalinja Kuusamoon ja Rukalle tulee Taivalkosken ja Posion suunnalta, missä ne yhtyvät Iijoen ja Kemijoen voimalaitoksiin. Pääverkon suppeus rajoittaa tuulivoimaloiden sijoittamista alueelle. Maakuntakaavassa Kuusamoon on osoitettu kolme ensisijaisesti suositeltavaa tuulivoima-aluetta, minkä lisäksi kaavatyössä on huomioitu Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan Manneralueen tuulivoimaselvityksen mukaiset muu potentiaaliset tuulivoiman tuotantoalueet. Teemakartta tekninen huolto seuraavalla sivulla. 27 Vesihuollon ja jätevesihuollon verkosto Kuusamossa. 28 3.3.6 Maanomistus Koska yleiskaava koskee koko kuntaa, eikä ole sellainen MRA 19§:n mukainen kaava, jolla ohjataan rakentamista, ei kattava koko alueen huomioiva maanomistuksen selvittäminen ole tarpeen. Yleiskaavassa on huomioitu valtion ja yhteismetsän maanomistus sekä tarpeellisilta osin Kuusamon kaupungin maanomistus. 29 3.3.7 Väestö ja työpaikat Kuusamon väestömäärä on ollut laskeva jo pitkään. Väestön määrä kasvoi 1990-luvun puoliväliin, jolloin väestöä oli Kuusamossa parhaimmillaan lähes 18 700 henkeä. Tämän jälkeen väestömäärä on vähentynyt. Syynä negatiiviseen kehitykseen on muuttoliike, jota on ollut enemmän Kuusamosta pois koko tilastointiajan lukuunottamatta vuotta 1989. Kuusamossa asui 15 952 henkeä vuonna 2013. Kuusamon väestöstä lasten (alle 15-vuotiaiden) osuus on 16 %, mikä on samalla tasolla kuin koko maassa keskimäärin. Sen sijaan maakunnassa (Pohjois-Pohjanmaalla) lasten määrä on keskimäärin korkeampi (19 %). Työikäisten osuus on Kuusamossa 62 %, tämä taas on pari prosenttiyksikköä alemmalla tasolla kuin koko maan tai maakunnan vastaava osuus. Vanhimpien väestönosien, eli yli 65-vuotiaiden osuus on Kuusamossa vastaavasti jonkin verran korkeampi kuin koko maassa tai maakunnassa keskimäärin. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Kuusamossa asuu 14 670 henkeä vuonna 2040. Tämä on reilu 1 500 henkeä vähemmän kuin tällä hetkellä. Väheneminen johtuu pitkälti muuttoliikkeestä, Kuusamon oma väestöpohja mahdollistaisi pienen kasvun seuraavan 20 vuoden aikana. Tämä näkyy omavaraislaskelmassa, joka huomioi vain syntyvyyden ja kuolleisuuden vaikutuksen kunnan väestönkehitykseen, mutta ei muuttoliikettä. Toisaalta myös tämän ennusteen mukaan väestömäärä lähtee laskuun ennen vuotta 2040. 30 Kuusamon väestö on sijoittunut kyliin sekä nauhamaisesti vesistöjen rannoille ja teiden varsille. Kaupunkiin jää myös laajoja asumattomia alueita. Kuusamossa on kaksi taajamaa: kaupungin keskusta sekä Ruka. Kuusamon väestöstä 65,2 % asui kaupungin keskustaajamassa, Rukalla asuu noin 5 % kuusamolaisista. Kuusamo on yksi Suomen suurimpia mökkikuntia: vuonna 2013 Kuusamossa oli 6 579 kesämökkiä (Tilastokeskuksen mukaan). Tämä on maamme kunnista yhdeksänneksi eniten. Määrä on noussut vuosittain. Rakentaminen on hiljentynyt viime vuosina Kuusamossa. 31 Kuusamon tilastokylien väestömäärät, asutuksen alueellinen jakautuminen vuonna 2013. Vihreällä osa-alueiden nimet ja rajat sekä tekstiruudussa niiden väkiluvut. Punaisella kylien rajat ja kylänimen alla väkiluku. 32 3.3.8 Työpaikat ja elinkeinot Kuusamossa oli työpaikkoja (eli alueella työssäkäyviä) 6 388 kappaletta vuonna 2011. Työpaikat ovat jakaantuneet siten, että alkutuotannossa on 8 % kaupungin työpaikoista, 17 % jalostuksessa ja 74 % palveluissa. Kuusamossa on vahva matkailusektori, joka työllistää huomattavasti sekä tuo kerrannaisvaikutuksia mm. kauppaan. Toisaalta kaupungin suurin työllistäjä on puunjalostuksessa toimivat Pölkky Oy & Kitka Wood Oy. Kuusamoa koskee ”Koillismaa 2014+ Elinvoimaohjelma”. Tässä ohjelmassa on asetettu työpaikkatavoitteet. Yleiskaavatyön aikana on tehty yhteistyötä elinkeinoyhtiön kanssa siten, että elinvoimaohjelma ja yleiskaava eivät ole ristiriidassa keskenään. Kalastus työllistää Kuusamossa noin 50 henkeä. Alan yrityksiä ovat mm. Koillismaan Luonnonkala Oy, Kitkan herkku ja Kuusamon kalajaloste. Kuusamon yleiskaavatyön kannalta merkittävimmät elinkeinot on käyty läpi luonnonvarasuunnitelman toimialakatsauksissa, jotka ovat osa yleiskaavan perusselvityksiä liiteraportissa Selvitykset. Seuraavassa keskeisiä päätelmiä ja tavoitteita: Uusiutuvien energiamuotojen hyödyntäminen on osa alueen strategiaa. Kuusamossa on runsaasti potentiaalia uusiutuvien energiamuotojen raaka-aineiden tuottamiseksi ja hyödyntämiseksi. Näiden alojen kasvattaminen nähdään alueella järkevänä, mahdollisena ja kannatettavana, mutta sijoittaminen tulee pohtia siten että muut elinkeinot eivät häiriinny. Porotalous tulee olemaan jatkossakin yksi Kuusamon elinkeinoista mm. imagomerkityksen vuoksi. Alalla on myös mahdollisuuksia mm. lähiruoan ja tuotteiden kannalta. Porotalous tulee huomioida maankäytön suunnittelussa. Poromäärien kasvattaminen ei kuitenkaan ole mahdollista. Matkailu ja virkistys ovat Kuusamon keskeisimpiä toimialoja, joilla on välillisiä vaikutuksia myös muihin aloihin, mm. kauppaan. Matkailu on jatkossakin yksi kehittyvistä kärkitoimialoista. 33 Maa- ja metsätalous sekä näiden jatkojalostus ovat vahvoja toimialoja Kuusamossa myös tulevaisuudessa, yksi alueen kärkitoimialoista. Näillä aloilla on vahva kytkentä muihin toimialoihin, mm. energiantuotantoon ja matkailuun. Luonnontuotteet ja kalastus on nähty nousevina toimialoina, jotka tuottavat lähiruokaa ja lisämahdollisuuksia mm. matkailulle. Ala vaatii puhdasta luontoa. Kaivostoimintaa vastustetaan Kuusamossa yleisesti, erityisesti matkailun ja luonnon kannalta herkät alueet aiheuttavat ristiriitoja. Malmeja tulee kuitenkin kaivaa siellä missä niitä löytyy maaperästä, ja Pohjois-Kuusamo on tämän vuoksi kaivostoimijoiden näkökulmasta kiinnostava ja potentiaalinen alue. 3.3.9 Palvelut Kuusamossa on 12 alakoulua (peruskoulun luokat 1-6), kolme yläkoulua (peruskoulun luokat 7-9) sekä keskustaajamassa lukio, ammattikoulu ja musiikkiopisto. Päiväkoteja löytyy yhdeksän. Keskustaajamassa on nuorisotalo ja Oivangissa nuorisokeskus. Keskustaajamassa on lisäksi terveyskeskus, vanhuspalveluja, vammaispalveluja sekä kaupungintalo. Keskustaajamasta löytyy myös kulttuuripalveluja sekä kirjastopalvelut. Kaupallisia palveluja on keskustaajaman lisäksi Rukalla ja Käylässä. Palvelut ovat keskittyneet Kuusamon keskustaajamaan. Kylillä ja erityisesti Rukalla on myös hyvä palveluvarustus, mutta palvelut ovat keskittyneet Pohjois-Kuusamoon. 34 Kaupan kasvun lähtötietoina on käytetty maakuntakaavaa ja sen selvityksiä. Kuusamon keskustassa vähittäiskaupan suuryksikköjen määräksi on määritelty 50 000 k-m2 ja suuryksikön maksimikooksi 10 000 k-m2. Keskustassa on olevia suuryksikköjä noin 30 000 k-m2, joten kasvuvaraa on 20 000 k-m2. Rukan matkailukeskuksessa on kaksi päivittäistavaramyymälää ja erikoisliikkeitä, jotka palvelevat matkailijoiden tarpeita. Kaupan pinta-ala Rukalla on noin 5000 k-m2. Vähittäiskaupan tarjonta on hyvä suhteessa väestöpohjaan. Ostovoiman siirtymä päivittäistavarakaupassa on +72% ja erikoistavarakaupassa + 54%. Erikoiskaupassa asiointialueeseen kuuluvat Kuusamon lisäksi Taivalkoski ja Posio. 35 4 TAVOITTEET Kuusamon alueella on monipuolisesti eri elinkeinojen toimintoja, joiden tarpeet halutaan sovittaa yhteen tällä yleiskaavan muutoksella. Tavoitteena on luoda sellaiset yleiskaavamerkinnät ja -määräykset, jotka riittävällä tarkkuudella ohjaavat tulevia yksityiskohtaisempien kaavojen maankäyttöratkaisuja ja valintoja. Aiemman yleiskaavan tavoitteet: LUONNON LAIT VARA JA SUUNNITELMA YLEMMÄN ASTEISTET SUUNNITELMAT POLIITTINEN TAHTOTILA VAT, MAAKUNTAKAAVA MUISTA SUUNNNITELMISTA JA STRATEGIOISTA NOUSEVAT TAVOITTEET, OSALLISTEN TAVOITTEET KYSELYN TULOKSET FAKTOJEN POHJALTA NOUSEVAT TAVOITTEET (kasvun rajat, mitoitus) SUUNNITTELUPROSESSIN AIKANA ESIIN NOUSEVAT LISÄTAVOITTEET - tasapainoinen yhdyskuntarakenne - luonnon monimuotoinen hyödyntäminen ja ympäristöarvojen turvaaminen - tasapainoinen aluetalous - yhteistyöverkostojen luominen - tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen: nuoret, vanhukset YLEISKAAVA 2030 4.1 Tavoitteet ja mitoitus 4.1.1 Aiemman kaavavaiheen tavoitteet Voimassa olevassa yleiskaavassa (2008) on tehty pohjaksi visio, tavoitteet ja strategiset painopisteet. Nämä on tehty siinä vaiheessa, kun yleiskaavatyötä vietiin eteenpäin koko Koillis-Suomen kattavana yleiskaavana, jossa mukana olivat Kuusamon lisäksi Posio, Salla ja Taivalkoski. Yhteenveto tavoitteista on valmistunut jo 2004, mutta nyt valmisteltavaa yleiskaavaa on hyvä peilata näitä tavoitteita vasten ja pohtia, mitä näistä on toteutettu. 36 Seuraavassa on esitetty alustavat tavoitteet (vuodelta 2004): Tavoitekuvauksessa on nostettu tärkeäksi: rantarakentamisen ohjaaminen ja sen periaatteiden muodostaminen, rantojen soveltuvuus rakentamiseen. loma-asuntojen muuttaminen pysyväksi asunnoksi. kylärakenteen tukeminen luonnonarvojen huomiointi tietoliikenneyhteyksien kehittäminen rajanylityspaikkojen kehittäminen, niille johtavien tieyhteyksien ja niiden varsille muodostuvien palvelumahdollisuuksien kehittäminen. Palveluverkon ja työpaikka-alueiden kehittäminen maa- ja metsätalouden, porotalouden sekä luonnon raaka-aineiden tuotannon ja jatkojalostuksen kehittäminen opastuksen parantaminen Tavoitteiden toteutuminen: vakituisen ja loma-asumisen alueita on lisätty, liikenneyhteydet ovat säilyneet luonnon raaka-aineiden merkitys tunnustetaan edelleen, virkistysmahdollisuuksia on säilytetty (ainakin Pohjois-Kuusamon osalta), luontokohteet ovat säilyneet matkailu on kehittynyt Kuusamossa on runsaasti rakentamista ohjaavia kaavoja ranta-alueilla kylärakenteen tukeminen? loma-asuntojen muuttaminen pysyväksi? tietoliikenneyhteydet? rajanylityspaikalla johtavan tien mahdollisuuksia ei ole hyödynnetty palveluverkon ja työpaikkaalueiden kehittämistä tulee pohtia nyt laadittavassa yleiskaavassa alkutuotannon mahdollisuuksien säilyttäminen ja kehittäminen on pinnalla edelleen opastus ? Voimassa olevan yleiskaavan (2008) tavoitteissa on tuotu esille seuraavia: Yleiskaavassa arvioitu väestön osalta pientä kasvua (17 000 -> 17 400) Kuusamon keskustaa ja Rukaa kehitetään siten, että ne yhdessä muodostavat Kuusamon matkailukaupungin alueen. Maaseudun kehittämiseen pyritään ohjaamalla asutusta kyliin ja niiden läheisyyteen sekä tukemalla eri tavoin kylän elinvoimaisuutta. Asumista ohjataan Keskustan, Rukan ja kylien lähialueelle. Keskustan ja Rukan muodostama matkailukaupunki on aluetta, jonne pääosa kaupungin palveluista, yhdyskuntateknisestä verkostosta ja asukkaista sijoittuu. Suurin osa yleiskaava-alueesta on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Näillä alueilla on maa- ja metsätalouden harjoittaminen mahdollista 37 väestön vähenemistä ei ole saatu pysäytettyä Kuusamon matkailukaupunki-ajatusta on viety eteenpäin Ruka-Kuusamo – yleiskaavan kautta kylien tukeminen? huomioitava nyt laadittavassa yleiskaavassa metsien osalta tarvitaan tarkempia pelisääntöjä mui- vähintään nykyisessä laajuudessa. Maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle, jossa nykyisinkin on vakinaista asutusta, voidaan sijoittaa myös uusia asuinrakennuksia Yleiskaavassa esitetään asuin- ja rantarakentamisen periaatteet. Kuusamon tiestöä koskeva suurin muutos on Käylä-Salla seututien muuttuminen kantatieksi. Yleiskaavassa painotetaan teiden kehittämistä siten, että niiden suunnittelussa ja rakentamisessa otetaan huomioon kansainvälisen liikenteen ja matkailun edellytysten turvaaminen. Yleiskaavan mukaan lentoaseman toimintaa on kehitettävä matkailun vaatimusten mukaisesti ja varauduttava kaavoituksessa siihen, että rautatien jatkaminen Taivalkoskelta Kuusamo-Suoperän raja-asemalle on mahdollista ja tutkittava mahdollisuus rautatien jatkamiseen Kuusamon kautta Kemijärvelle. Virkistysreitistön muutokset ovat melko vähäisiä. Yleiskaavassa osoitetaan lisäksi luonnonympäristön, maiseman sekä kulttuuriympäristön kannalta arvokkaat alueet ja kohteet. Alueiden ja kohteiden määritys on tehty olemassa olevien selvitysten perusteella. Tavoitteena on, että kohteiden ja alueiden esiintuominen yleiskaavassa luo edellytykset niiden huomioon ottamiseen matkailun kehityksessä. - den maankäyttömuotojen lähialueilla tiestön kehittäminen? rautatien jatko ei ole toteutunut, mutta on edelleen mukana strategisena tavoitteena virkistysreitistöä tulee kehittää edelleen nyt laadittavassa yleiskaavassa luonnonympäristön, maiseman ja kulttuuriympäristön kohteiden huomiointia matkailun kehityksessä tulee edelleen viedä eteenpäin, esim. reitistöjen kehittämisen kautta kaavan tavoitevuosi > mitoitus, realismia ylläpitoon Kuusamossa voimassa olevien, oikeusvaikutteisten ja valtuuston hyväksymien osayleiskaavojen voimassa olo arvioidaan myöhemmin kaavaprosessin yhteydessä. LVYS - TAVOITTEET: TOIMINTOJEN SIJOITTUMISKRITEEREITÄ kaavaan osoitetaan aluerajauksia ja maankäyttöä, joka rajoittaa muita toimintoja tai on yhteen sovittamisen tarvetta soveltuvuus maisemaan ja luonnonympäristöön > huomioi arvokkaat maisema- ja luontoalueet vaikutukset asumiselle ja elinkeinotoiminnoille > etäisyydet, suojavyöhykkeet, saavutettavuus kehitetään kestävällä tavalla > toimintojen realistinen mitoitus, olevan hyödyntäminen lisätään synergiaa > sijoittuminen lähekkäin, yhteistoiminta vesien puhtautta vaalitaan > estetään ympäristön pilaaminen ei haittoja luonnolle, maisemalle, vesistöille, matkailun imagolle: riskitön toiminta > arviointi lähiruoan ja -energian tuotanto > olevat alueet, hajautunut aluerakenne 4.2 Tavoitteiden julkinen käsittely Pohjois-Kuusamo on aluetta, johon kohdistuu eri elinkeinojen käyttöpainetta. Oulangan kansallispuisto, Rukan kansainvälinen matkailukeskus, Kitkajärvi, Koutajoen valuma-alue luonnonympäristöltään merkittävine jokineen, maa- ja metsätalouden käyttötarpeet ovat Kuusamolle erittäin tärkeitä asioita. Näiden ja uutena toimialana esiin nousseen kaivosalan toimintojen tarpeet ja ristiriidat tulisi ratkaista päivittämällä yleiskaava. Keskeisin asia on ratkaista kaivostoiminnan suhde luonnonympäristöön ja matkailukeskukseen. Selkeintä olisi määrittää reunaehdot kaivostoiminnalle: kyllä, ehkä ja ei alueet. Asia tulee nyt ratkaista periaatteellisella tasolla, ettei Kuusamon luontomatkailuimagoon haitallisesti vaikuttavia kaivoskiistoja tarvitsisi käydä jokaisesta hankkeesta erikseen. Yleiskaavan päivityksessä pitää ratkaista myös paljon keskustelua herättänyt maa- ja metsätalouden sekä luontomatkailun yhteen sovittaminen, laatia periaatteet ns. maisema-arvokaupalle. 38 Yleiskaavan pohjaksi on laadittu LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA, jonka yhteydessä on tehty syyskuussa 2013 tavoitekysely kunnan asukkaille ja sidosryhmille. Näistä vastauksista muotoiltiin tavoitteita yleiskaavasuunnittelua varten. (liite Kyselyn tulokset) Tärkeimpinä toimialoina tavoitevuonna 2030 pidettiin: 1. luonnon virkistyskäyttöä ja matkailua 2. luonnontuotealan, metsätalouden, bioenergian ja kalatalouden jatkojalostusta Kuusamossa. 3. tärkeitä elinkeinoja ovat maatalous, metsätalous ja tuulivoima. 4. jonkin verran tärkeä on porotalous sekä pohjavesien hyödyntäminen ja maa-ainesten otto. 5. vähiten merkitystä on kaivostoiminnalla ja turvetuotannolla. Seuraavat, luonnonvaroja koskevat kehittämistavoitteet on muodostettu ohjausryhmän kokouksissa keskustellen ja hyväksytty kaupunginvaltuustossa 31.3.2014: Yleistavoitteet • Luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelmaa ohjaa strategian visio 2021 ”Kaikkien aikojen Kuusamo: Elinvoimainen edelläkävijä ja moniarvoinen Pohjolan luontopääkaupunki”. • Suunnitelmaa tarkastellaan ja päivitetään strategiakausittain (joka toinen vaalikausi). • Kuusamon kaupungille laaditaan erillinen hankintastrategia, jossa painotetaan kestävän kehityksen mukaisia toimia lähiruoan, lähienergian, puurakentamisen ja lähipalvelujen edistämiseksi. Porotalous • Porotalouden toimintaedellytykset turvataan Kuusamossa osana luontaista elinkeinotoimintaa ja perinteistä kulttuuria sekä Kuusamon imagon rakentajana ja matkailun vetovoimatekijänä. • Porotaloutta kehitetään kestävällä tavalla ja muu maankäyttö huomioon ottaen Maa- ja metsätalous • Metsätalouden harjoittamiselle tulee jatkossakin säilyttää hyvät mahdollisuudet. Puunjalostusteollisuutta Kuusamossa tulee kehittää. Metsävaroja voidaan hyödyntää kestävällä tavalla nykyistä enemmän nostamaIla hakkuumääriä ja lisäämällä jalostusastetta. • Metsätalouden, matkailun ja muun maankäytön yhteensovittamiseksi lisätään vuorovaikutusta, kehitetään hoitomuotoja ja luodaan uusia toimintamalleja. • Maatalouden kehittämisen tärkeimpiä painopisteitä ovat lähiruoan ja lähienergian tuotanto. Kuusamon elintarviketeollisuutta kehitetään ja maataloustuotteiden jalostusastetta nostetaan. • Maa- ja metsätalousalueilla huomioidaan luonnonympäristöön, vesistöön ja maisemaan kohdistuvat vaikutukset esim. maisema-arvokaupan ja hyödynsaajien kanssa tehtävien sopimusten avulla. Luonnontuotteet ja kalastus • Luonnontuotteet nostetaan Kuusamon keskeiseksi vetovoimatekijäksi. 39 • Lisätään luonnontuotealan ja matkailun synergiaa ja yhteisiä kehittämistoimenpiteitä. Luonnontuotteita markkinoidaan osana Kuusamon matkailukonseptia. • Kuusamon pohjavesien ja vesistöjen puhtautta vaalitaan ja tärkeitä pienjokia kunnostetaan. • Kalastusta kehitetään matkailun vetovoimatekijänä Kitka-, Oulanka-ja Kuusinkijoella, muilla tärkeillä vesistöreiteillä sekä Kuusamon järvialueilla. • Kalavesien hoidossa vähempiarvoisen kalan poistokalastusta tehostetaan, • kehitetään luonnontuotteiden jalostusta ja lisätään puhtaan ja villin Iähiruoan markkinointia. Uusiutuvat energiamuodot • Kuusamossa hyödynnetään ja jalostetaan uusiutuvia energiamuotoja, kuten puuta, aurinkoa, maalämpöä, tuulta sekä maatalouden ja teollisuuden jätteitä paikallisissa bioenergialaitoksissa. • Pyritään hiilineutraaliin yhteiskuntaan, joka hyödyttää paikallisia toimijoita. • Uusiutuvan energian hyödyntämisessä ja sijoittamisessa otetaan huomioon niiden soveltuvuus maisemaan ja luonnonympäristöön sekä vaikutukset asumiselle, elinkeinotoiminnalle ja virkistykselle. Tuulienergian hyödyntämisessä otetaan huomioon maisemalliset ja muut vaikutukset. Matkailu ja virkistys • Matkailua kehitetään Kuusamossa Pohjolan luontopääkaupunki-imagon pohjalta painopistealueena Ruka-Kuusamo -matkailukaupunki sekä maisema- ja luontoalueet: Oulangan kansallispuisto, Kitkajärvi, Oulanka-,Kitka- ja Kuusinkijoki sekä Järvi-Kuusamo ja Etelä-Kuusamon erämaiset alueet. • Kuusamoon järjestetään sujuvat liikenneyhteydet ja matkaketjut sekä Suomesta että ulkomailta sekä sisäiset yhteydet. • Matkailua kehitetään ympärivuotisena painottaen virkistysreitistöjä ja palveluja kuten kalastusta ja metsästystä, puhdasta lähiruokaa, mökkimatkailua sekä liikunta-, terveys- ja tapahtumamatkailua. • Alueita varataan vapaa-ajan asumiselle ja luontoon pohjautuville harrastustoiminnoille huomioiden yksityinen maanomistus. Kaivosteollisuus • Kaivostoimintaa voidaan harkita Kuusamossa vain alueilla, joilla ei kohdistu merkittäviä haittoja luontoarvoille, luonnontuotteille ja elintarviketuotannolle, maisemalle, vesistöille, matkailun imagolle tai asutukselle. • Luonto- ja maisema-arvoiltaan herkälle sekä matkailun kannalta keskeiselle alueelle (Oulanka-Ruka-Kitka -alue) ei käytettävissä olevan tiedon pohjalta kaivostoimintaa tai sen rikastustoimintaa voida riskittömästi käynnistää. • Uraanikaivostoiminnan aloittamista Kuusamossa ei hyväksytä kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti (Kuusamon kaupunginhallitus 20.2.2007 41 §). Toimintojen yhteensovittamisen tarvetta on erityisesti: kaivostoiminta >< matkailu kaivostoiminta >< metsätalous ja luonnonsuojelu kaivostoiminta >< vesistöjen käyttö matkailua ja virkistys >< metsätalous ja luonnonsuojelu 40 Alueita, joita intressiristiriidat erityisesti koskevat ovat Oulangan alue, Rukan alue, Kitkan alue, Järvi-Kuusamo ja Etelä-Kuusamo. Muiden teemojen tavoitteet asetetaan valtuustoesittelyssä 30.3. ja luonnosvaiheen kuulemisessa sekä täydennetään sidosryhmätilaisuuksissa syksyllä 2015. Työryhmän yleistavoite on että asutus tulee ohjata keskustaan ja kehittyviin kyliin. Kasvutavoite on 500 asukasta vuoteen 2030 mennessä. Tasapainoisen yhdyskuntarakenteen kehittäminen on haaste tilanteessa, jossa väestönkehitystrendi on laskeva, uusista asuinrakennuksista suuri osa on loma-asuntoja ja resurssit nykyisen liikenne-verkon ylläpitoon ja kehittämiseen ovat niukat. Luonnon monimuotoisen hyödyntämisen ja ympäristöarvojen turvaamisen haasteet liittyvät siihen, miten sovittaa yhteen vaatimukset luonnon raaka-aineiden taloudellisesta hyödyntämisestä ja luonnonympäristön säilyttämisestä luontomatkailun toimintaympäristöksi soveltuvana. 4.3 Päätös tavoitteista Edellä esitetyt kehittämistavoitteet on hyväksytty Kuusamon kaupunginvaltuustossa 31.3.2014. Lisäksi Kuusamoa koskee ”Koillismaa 2014+ elinvoimaohjelma”, jossa Kuusamon työpaikkatavoitteeksi on asetettu 1 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2021 mennessä. Lisäksi kaavatyön pohjana on Kuusamon ympäristöjulistus vuodelta 1993: 41 42 5 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS Vuorovaikutustilaisuuksia järjestetään useita kaavoituksen keskeisissä suunnitteluvaiheissa. Tilaisuuksista saatuja tietoja ja näkemyksiä hyödynnetään kaavaratkaisuja laadittaessa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tullaan päivittämään noin neljännesvuosittain suunnitelmien edistyessä ja aikataulun tarkentuessa. Yleiskaavan päivitystyö tullaan viemään riittävän usein Kuusamon luottamushenkilöiden käsiteltäväksi. Päättäjille tullaan lisäksi järjestämään tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia esimerkiksi yhteisissä iltakouluissa. Päättäjien informointi on erittäin tärkeää, jotta heillä on riittävä tietopohja tehdä päätöksiä ja hyväksyä sitovia ja ohjaavia yleiskaavamääräyksiä, mikä on ollut kaavan uusimisen päätavoite. Työtä ohjaavat Kuusamon kaupungin toimielimet sekä viranhaltijat. Kaavakonsulttina toimii SWECO Ympäristö Oy. Kaavaprosessin aikana järjestetään MRL:n mukaiset julkiset nähtäville asettamiset, jolloin kunnan asukkailla ja muilla osallisilla on mahdollisuus tutustua kaavaaineistoon ja jättää siitä mielipiteitä ja muistutuksia. Osallisia ovat mm: Alueen maanomistajat, kyläyhdistykset ja -seurat Asukkaat ja toimijat (ml. kuusamolaiset seurat ja yhdistykset, Myötäle Ry …) Kaupungin hallintokunnat: yhdyskuntatekniikan toimiala, ympäristötoimi ja elinkeinotoimi Naapurikunnat: Salla, Posio, Taivalkoski, Suomussalmi Viranomaiset: Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin ELY-keskus, Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliitto, Metsähallitus luontopalvelut, Museovirasto, Pohjois-Pohjanmaan museo, Finavia, Oulu-Koillismaan Pelastuslaitos, Tukes Yrittäjät: Kuusamon yrittäjät ry ja Naturpolis Matkailu: Ruka-Kuusamo matkailuyhdistys ry, Villi Pohjola / Lomarengas, Metsähallitus / Pohjanmaan luontopalvelut, Naturpolis, Ohjelmapalveluyrittäjät Luonnontuoteala: Kuusamon 4H yhdistys, Kuusamon marja, Arktiset aromit, Kuusamon riistanhoitoyhdistys, Kuusamon metsästys- ja kalastusseura ry, Kuusamon uistinseura ry, Kitkan Viisaat ry, Koillismaan kalastajainseura ry Kalatalous: ProAgria Oulun Kalatalouskeskus, Kuusamon kylien yhteisten vesialueiden osakaskunta, Kuusamon kalatalo Luonnonsuojelu: Kuusamon Luonnonystävät ry, Pro Kuusamo ry Maatalous: MTK-Kuusamo Porotalous: Kuusamon paliskunnat / merkkipiirit Metsätalous: Kuusamon metsänhoitoyhdistys, Metsäkeskus, Metsähallituksen Metsätalous ja Laatumaa, Kuusamon yhteismetsä, Pölkky Oy, Kuusamon hirsitalot Turvetuotanto: Turveteollisuusliitto, Rasepi Oy Kaivostoiminta: Kaivannaisteollisuus ry, Tukes Energiantuotanto: Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta, Fortum Oyj Myllykosken voimalaitos, Suomen tuulivoimayhdistys ry, Fingrid Oyj, Fortum sähkönsiirto Oy Poliittiset ryhmät: Suomen keskusta, Kansallinen kokoomus, Suomen sosiaalidemokraatit, Vasemmistoliitto, Perussuomalaiset, Vihreä liitto 5.1 Sidosryhmäyhteistyön periaate Sidosryhmien osallistaminen toteutetaan hyödyntäen vuorovaikutteisia menetelmiä kaavaprosessin keskeisissä vaiheissa. Osallistaminen järjestetään luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelmassa jäsennettyjen teemojen sekä muiden kaavoitusvaihetta koskevien teemojen (esim. kauppa) mukaan. Osallistuminen vaiheistetaan kolmeen vaiheeseen: 43 1) kaavan tavoitteet ja lähtökohdat 2) kaavan luonnosvaiheen intressien kartoittaminen 3) kaavan ehdotusvaiheen kommentointi ja yhteisten näkemysten löytäminen (kaavamerkinnät). 5.2 Viranomaisyhteistyö hankkeessa Kuusamon yleiskaavahankkeella on valtakunnallista merkitystä, ja viranomaisyhteistyön kehittämisen tarve on todettu selvästi esim. kaivosten ympäristöturvallisuustyöryhmän työssä. Hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota viranomaisten yhteistyön toimivuuteen ja tiedonvaihtoon. Viranomaisten näkökulmia avataan ja hallinnonalojen välistä tietojen vaihtoa edistetään erillisessä viranomaistyöpajassa (VTT:n vastuulla SAM-hankkeessa). Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja VTT tekevät Kuusamon kanssa yhteistyötä TEKESin SAM (Sustainable Acceptable Mining) tutkimus- ja kehityshankkeessa, jossa tehdään myös kansainvälistä yhteistyötä. Hankkeessa tarkastellaan kaivostoiminnan sosiaalisen hyväksyttävyyden, alueellisen yhteistyön ja vuorovaikutuksen teemoja. Yhtenä tapaustutkimusalueena on Kuusamo. SAM-hankkeen tavoitteita Kuusamossa ovat: vuorovaikutusmenetelmien kehittäminen uudenlaisen internetissä toimivan karttatyökalun (eHarava) hyödyntäminen maankäytön suunnittelun, kaavoituksen osallistumisessa ja sidosryhmätyössä; tulosten analyysi ja työkalun kehittäminen. viranomaisten työpajamenettely; viranomaisten yhteistyön ja avoimen tiedonvaihdon kehittäminen (Hankkeesta lisää VTT:n sivuilla: http://virtual.vtt.fi/virtual/sam/index.htm. ) 44 6 MAANKÄYTTÖVAIHTOEHDOT 6.1 Vaihtoehtojen muodostamisperiaatteet ja kuvaus Yleiskaavan luonnosvaihtoehdot muodostettiin nykytilannekarttojen, luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman lopputuloksen sekä työryhmän kokousten, viranomaistapaamisten ja asukastilaisuuden keskustelujen pohjalta. Vaihtoehdon (VE) 1 eli LUONNOLLISEN painopisteenä on luonnonvarojen hyödyntäminen. Vaihtoehdon teemoja ovat porotalous, kalatalous, maatalous, luonnontuotteet, pohjavesi ja maa-ainesten otto. Rakenne on hajautunut tasaisesti koko kuntaan ja hyödyntää olevia luonnonvaroja. Kyliin on osoitettu useita biovoimalan paikkoja karjatilojen painopisteisiin. Uusia kalasatamia on esitetty kolme olevien kahden lisäksi. Runsaasti kehittämispotentiaalia on kalataloudella ja hyvin luonnontuotteiden keräilyssä ja pohjaveden jalostuksessa. Myös maatalous voi kasvaa jonkin verran mutta porotaloudella ei ole kasvumahdollisuuksia nykyisestä, sillä eläinten määrää rajoitetaan lailla. Biotaloudesta kasvua (Ympäristö-lehti 03/2014 sivu 10) Hallituksen tavoitteena on kasvattaa biotalouden tuotos nykyisestä noin 60 mrd€:sta 100mrd€:oon vuoteen 2025 mennessä. Samalla biotalouteen pitäisi syntyä 100 000 uutta työpaikkaa. Linjaukset sisältyvät valtioneuvoston tuoreeseen periaatepäätökseen ja biotalousstrategiaan. Ajatuksena on vauhdittaa elinkeinojen uudistumista. Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää kestävästi uusiutuvia luonnonvaroja tuotteiden, ravinnon, energian ja palvelujen tuottamiseen. Se yhdistää monia alkutuotannon ja jalostuksen aloja. Esimerkiksi Suomelle merkittävä metsiin perustuva biotalous yhdistää puunjalostusta, kemiaa, energiaa, rakentamista sekä ravinto- ja hyvinvointiratkaisuja. Biotalousstrategian toimeenpano käynnistyy nopeasti. Ensimmäiseksi on päätetty koota tiedot erilasten biomassojen saatavuudesta, määrästä ja sijainnista. Tavoitteena on avoin käyttöliittymä, biomassa-atlas, jonka kautta tieto olisi vapaasti hyödynnettävissä. (www.mtt.fi/biomassa-atlas) 45 46 Vaihtoehto (VE) 2 eli ELÄMYKSELLINEN kehittää matkailua. Teemoja ovat loma-asutus, matkailupalvelut sekä virkistyspalvelut ja -reitit. Vetovoimatekijöitä ovat suojelualueet, kulttuuriympäristöt ja -maisemat sekä olevat reitistöt. Kuntaan on eritelty viisi matkailuvyöhykettä: JuumaOulanka retkeilyvyöhyke, Kitkan järvivyöhyke, Ruka-Itäkuusamon matkailuvyöhyke, Järvikuusamon kulttuurivyöhyke, Iivaaran erävyöhyke ja Maaselän metsävyöhyke. Kehitettäväksi on esitetty laaja pyöräilyverkosto oleville sivuteille painottuen Järvi-Kuusamoon sekä ulkoilureittiyhteyksiä uusille alueille mm. eteläKuusamoon. Matkailupalvelujen ja reitistöjen kehittämiseen nähtiin hyviä mahdollisuuksia kunhan ne eivät kohdistu jo ylikuormitetuille alueille. Lomaasutuskin voi kasvaa jonkin verran. 47 48 Vaihtoehto (VE) 3 eli ENERGINEN kehittää energiatuotantoa ja jalostuselinkeinoja. Teemoja ovat bioenergia, tuulivoima, puunjalostus, elintarvikejalostus, kaivostoiminta, liikenne ja kauppa. Metsätalous liittyy bioenergiaan ja jalostusteemaan. Turvetuotantoalueet on esitetty maakuntakaavan mukaisina, samoin kuin tuulivoima-alueet. Kuusamossa on vireillä kaksi tuulivoimahanketta, jotka eivät sijoitu maakuntakaavassa vahvistetuille alueille. Tarve uudelle biovoimalalle on merkitty keskustaan, samoin tekninen huolto ja isoimmat työpaikat. Jalostuksen laajenemisalue on merkitty keskustan kohdalle kehitettävän ratayhteyden varteen. Kaupan kasvun on ajateltu suuntautuvan keskustaan ja Rukalle. Keskitetyt laitokset jalostavat koko kunnan raaka-aineita. Bioenergiatuotannossa on runsaasti kasvupotentiaalia hyvin myös tuulivoimalla, puunjalostuksella ja elintarvikejalostuksella. Hyvin vähän potentiaalia nähtiin maa-ainesten otossa ja kaivostoiminnassa. 49 50 6.2 Vaihtoehtojen vaikutukset ja vertailu Sosiaalisia vaikutuksia, SVA, ovat toimintojen vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön. Tällaisia asioita ovat esim. vaikutus työllisyyteen ja elinkeinojen kehitykseen eri sektoreilla, vaikutukset asukkaiden viihtyvyyteen ja elämän laatuun alueella, vaikutukset ihmisten terveyteen, yhteisöllisyyteen ja hyvinvointiin. Sosiaalisen kestävyyden käsitteitä ovat terveellisyys, turvallisuus, viihtyisyys, sosiaalinen toimivuus, arjen sujuvuus ja sosiaalinen tasa-arvoisuus. Toimintojen ympäristövaikutukset, YVA, kohdistuvat luonnonympäristöön, sen monimuotoisuuteen ja tässä hankkeessa erityisesti luonnonvaroihin. Luonnonvarojen hyödyntäminen on talouden perusta ja arvioinnissa pohditaan yleispiirteisellä tasolla eri käyttömuotojen lyhyt- ja pitkäaikaisia vaikutuksia luontoon ja maisemaan. Taloudellisilla vaikutuksilla, TVA, on tässä työssä suuri merkitys, sillä suunnittelun teemat liittyvät kaupungin pääelinkeinoihin ja siten alueen elinvoimaisuuteen tulevaisuudessa. Vähemmän merkitystä on yhdyskuntarakenteen kustannuksilla, mutta enemmän eri toimialojen tuottavuudella (työpaikat, verotulot, investointitarpeet) kaupungille lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Arvioinnissa kuvaillaan eri hankkeiden vaikutuksia työpaikkojen syntymiseen tai vähenemiseen, vaikutuksia yritysten logistiikkaan ja yritystoiminnan edellytyksiin sekä elinkeinorakenteen monipuolisuuteen, vaikutuksia yritysilmapiiriin ja paikan vetovoimatekijöihin. Vaihtoehtojen vaikutuksia on vertailtu asiantuntijatyönä. Seuraavassa on yhteenveto rakennemallien vaikutuksista. 6.3 Maankäyttöratkaisun valintapäätös Vaihtoehtoja käytiin läpi sidosryhmissä sekä asukastilaisuudessa. Näiden keskustelujen tulokset esitettiin yhteenvetona ohjausryhmälle, joka hyväksyi yhteenvedon pääpiirteissään yleiskaavaluonnoksen lähtökohdaksi kokouksessaan 18.2.2015. 51 Kokouksessa sovittiin että kaikkien mallien teemat otetaan yleiskaavaan, sillä kaikki alat tarvitsevat toisiaan kasvaakseen. Jalostus ei voi kehittyä ilman alkutuotantoa ja alkutuotanto ei voi kasvaa ilman jalostusta ja tuotteiden laajempaa markkinointia. Matkailu ja lomailu ei ole vetovoimaista ilman puhdasta luontoa, paikallista kulttuuria ja imagoa, joka ilmenee paikallisessa rakennustyylissä, paikallisessa ruoassa, paikallisessa ohjelmatarjonnassa/kulttuuri – alkutuotanto kulttuurimaisemineen ja poroineen kulttuurin ydinasiaa ja jalostuselinkeino tuottaa paikallista ruokaa. Mikään toimiala ei voi kehittyä ilman turvattua energiatuotantoa. Yhteenveto rakennemallien vaikutusten arvioinnista on tämän selostuksen liitteenä. 52 53 7 YLEISKAAVA 7.1 Yleiskaavan kuvaus Alla olevassa liitekartassa on esitetty Kuusamon osa-aluejako lähtötietojen ja olevan elinkeinorakenteen pohjalta. 7.1.1 Kokonaisrakenne ja mitoitus Yleiskaava pohjautuu pitkälti luonnonvarasuunnitelmaan, jossa tutkittiin alueen elinkeinojen nykytilaa ja niiden kehittämismahdollisuuksia. Luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelmassa käsiteltäviä toimialoja ovat: luonnonympäristön ja maiseman arvoalueet luonnontuotteiden hyödyntäminen, mihin liittyvät mm. metsästyksen, kalastuksen ja marjastuksen kannalta tärkeät alueet pinta- ja pohjavedet sekä maa-ainesten ottomahdollisuudet maa- ja metsätaloudessa hyödynnettävät alueet sekä porotalouden tarvitsemat alueet matkailutoiminnan kannalta merkittävät sekä virkistykseen liittyvät alueet ja reitit tuulivoimatuotantoon, turvetuotantoon ja muuhun bioenergian tuotantoon soveltuvat alueet kaivostoiminnan mahdollisuudet Kuusamossa sekä mahdolliset tuotantoalueet luonnonvarojen hyödyntämisen edellyttämää logistiikkaa 54 Selvityksessä tärkeimmiksi aloiksi nousivat matkailu ja metsätalous sekä ympäristön virkistyskäyttö. Myös alkutuotannon eli maatalouden, porotalouden ja kalastuksen työllisyysvaikutus on suuri. Eri toimialojen kehittämistavoitteet on kirjattu selostuksen kohtaan Tavoitteet. Tavoitteiden pohjalta laadittiin kolme erilaista rakennemallia, josta ensimmäinen ”Luonnollinen” painotti alkutuotannon elinkeinojen kehittämistä, toinen ”Elämyksellinen” painotti matkailun ja virkistyspalvelujen kehittämistä ja kolmas ”Energinen” painotti jalostuselinkeinon, energiatuotannon ja kaivostoiminnan kehittämistä. Alkutuotannon osalta todettiin kasvupotentiaalia olevan kaikilla elinkeinoilla paitsi porotaloudella, missä eläinten määrää säädetään poronhoitolailla. Myös matkailussa todettiin kasvupotentiaalia siten, että kehitetään erityyppisiä palveluja ja reitistöjä kunnan eri osiin. Rukan osalta ei todettu tässä vaiheessa laajennuspainetta, vaan rakennetta halutaan tiivistää ja käyttöastetta nostaa. Jalostuksessa todettiin kasvumahdollisuuksia erityisesti puualalla mutta myös maataloudessa ja kalastuksessa tuotantoa monipuolistamalla ja jalostusastetta kehittämällä. Bioenergia nähtiin tärkeänä tulevaisuuden alana. Tuulivoimarakentamiseen osoitettiin kunnan lounaisosat. Kaivostoimintaa halutaan rajoittaa matkailun keskeisillä alueilla. Asutuksen kasvutavoitteeksi vuoteen 2030 asetettiin 500 henkeä ja se ohjataan nykyisiin taajamiin ja kyliin niiden rakennetta tiivistämällä. Työpaikka-alueet ohjataan Ouluntien varteen, Lentokentän viereen ja Posiontien risteykseen. Uusi keskus-biovoimala sijoittuu Ouluntien innovaatiopuistoon ja kyliin tulee maatilojen yhteisiä biovoimaloita tarpeen mukaan. Ne on sijoitettu pääteiden varsiin, jolloin ne voivat jakaa biokaasua maatalouskoneiden lisäksi myös yleiselle liikenteelle. Eri toimialojen kesken on ristiriitoja, ja niistä tehtiin oheinen kartta: TOIMIALOJEN YHTEENSOVITTAMISEN TARPEET 55 7.1.2 Kuvaus alueittain ja toimialoittain 7.1.2.1 Elinkeinot ja niiden kehittäminen: Alkutuotanto Porotaloutta ja maataloutta harjoitetaan koko kunnan alueella. Kaavakartalla on esitetty olevat maatilat keltaisella ympyrällä ja porotalouden tärkeimmät alueet, koko kunta, vaalean vihreänä pohjavärinä. Lisäksi on esitetty paliskuntien rajat ja erotuspaikat ruskealla viiva- ja neliömerkinnällä. Näihin elinkeinoihin perustuvat kylät on osoitettu kehittämismerkinnällä, jonne asutusta ja muuta maataloutta tukevaa elinkeinotoimintaa halutaan ohjata. Metsätalousalueeksi on merkitty koko kunta. Kunnassa on paljon arvokkaita luonto- ja maisema-alueita, jotka on huomioitava metsien hoidossa metsälain mukaisesti. 56 Kalastuselinkeinon kannalta tärkeimmät vesistöt on esitetty tummennan sinisellä värillä ja niitä ovat Kitkajärvet, Kallunkijärvi, Järvi-Kuusamon isot järvet Suininki-Kiitämä-Kirpistö-MuojärviKuusamojärvi, sekä kaakkoisosan järviketju Iijärvi-Sovionjärvi-Iso-Kero-Irnijärvi. Lisäksi kartalla on esitetty olevat kalankasvattamot ja niiden ympärille rajattu potentiaalinen kasvatusvyöhyke. Vesistöjen käytön ja kalankasvatusmenetelmien kehittämisessä on otettava huomioon ensisijaisesti veden laadun säilyminen hyvänä kaavamääräysten mukaan: Ympäristönsuojelulaki: 6 § Selvilläolovelvollisuus Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja niiden hallinnasta sekä haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista (selvilläolovelvollisuus). YSL: 7 § Velvollisuus ehkäistä ja rajoittaa ympäristön pilaantumista Toiminnanharjoittajan on järjestettävä toimintansa niin, että ympäristön pilaantuminen voidaan ehkäistä ennakolta. Jos pilaantumista ei voida kokonaan ehkäistä, se on rajoitettava mahdollisimman vähäiseksi. Toiminnanharjoittajan on rajoitettava toimintansa päästöt ympäristöön ja viemäriverkostoon mahdollisimman vähäisiksi. Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on noudatettava jätelain (646/2011) 2 luvussa säädettyjä yleisiä velvollisuuksia ja periaatteita sekä kemikaalilain (599/2013) ja Euroopan unionin kemikaalilainsäädännön mukaisia kemikaalien turvallista käyttöä koskevia yleisiä periaatteita ja velvoitteita ympäristön pilaantumisen ja sen vaaran ehkäisemiseksi. Jalostuselinkeinot ja palvelut Teollisuuden olevat työpaikat sijoittuvat Kuusamon keskustaan (T) ja harvakseltaan nauhamaisesti valtatien varteen Kuusamon pohjoispuolella (tp). Kylillä on pienempiä verstaita, joita ei näytetä kaavassa. 57 Kehitettävät työpaikka-alueet TP sijoittuvat keskustan kolmelle kulmalle eli Ouluntien varteen, Lentokentän ympäristöön ja Posiontien risteykseen. Tavaraliikenteen terminaalialue lta on osoitettu Kurkijärventien risteykseen. 58 Elinvoimaohjelma 2014+ esitetyt 1000 uutta työpaikkaa sijoittuvat suurelta osin näille yritys- ja innovaatiopuistoiksi nimetyille alueille. Vuoteen 2021 matkailuala työllistää 250 henkilötyövuotta (sis. palvelut), kaivosala seututasolla 150 htv, Puun jatkojalostus 100 htv, luonnontuoteala 150 htv, kauppa-rakentaminen-kuljetus 359 htv ja hallinto-, terveys-sosiaalipalvelut ja viestintä 126 htv. Turvetuotannon uudet alueet tu-1 on osoitettu maakuntakaavan mukaan Kemilään. Varaukset eivät riitä pitkälle ja jos halutaan jatkaa nykyisellä polttotasolla, uusia ottoalueita tarvitaan. Potentiaalisia alueita ei ole kuitenkaan selvitetty. Kaupan palvelut sekä julkiset palvelut sijoittuvat valtaosin Kuusamon keskustaan ja Rukalle. Kaupan uudesta rakennusoikeudesta lähes kaikki ohjataan Kuusamoon ja vähäinen osa Rukalle. Kiistellystä kaivostoiminnasta on annettu seuraavat toiminnan rajoitukset: Rukan ympäristö on määritetty valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittäväksi matkailun ydinalueeksi rm-1, jolla kaivos-, rikastus- ja jalostustoiminta on kielletty. Sitä ympäröi laajempi matkailun ja virkistyspalvelujen alue vr-1, missä kaivoslain mukainen rikastus ja jalostus ei ole sallittua, mutta louhiminen voidaan sallia. Rajaus on likimain maakuntakaavan matkailun vetovoimavyöhykkeen mukainen. 59 rm-1 alueen rajaus perustuu pääosin ohjausryhmän linjauksiin ja se on muuttunut ja tarkentunut suunnittelun edetessä. Suurimmalta osin rajaus perustuu alueelle suunniteltuun maankäyttöön ja vähemmän vesistöjen valuma-alueisiin. Rajatulla alueella matkailuelinkeinon tarpeet on asetettu etusijalle suhteessa kaivostoimintaan, jonka nykyiset toimintatavat ja tekniikat eivät takaa riittävästi ympäristön säilymistä puhtaana tai estä maisemakuvan muuttumista huonoon suuntaan. Maa-, metsä- ja porotaloutta sekä muita toimintoja merkintä ei rajoita millään tavalla ja aluerajauksen sisälle sijoittuukin useita kehitettäviä maa- ja porotalouskyliä sekä matkailukyläverkosto Käylä-Juuma-Säkkilä. Pohjoisessa alue rajautuu Kitkajokeen, missä on runsaasti loma-asutusta ja lomakyliä, retkeilyreitin kehittämistarvetta, melontareitti ja tärkeä virkistyskalastusvesistö. Lännessä alue rajautuu valtatie-5:een ja kaartaa pohjavesialuetta seuraten Kesälahteen ja siitä Kitkajärveä pitkin Keräsniemeen ja Jäkälälahteen josta etenee Naatikkavaaran eteläpuolitse Iso-Hyypiölle, mistä jatkaa itään kohti Rukajärventien risteystä. Itäreunan rajaus kulkee noin 6 km etäisyydellä RukaValtavaaran vaaraketjusta ja kaartaa siitä itään kohti Kitkajokea. Tämän vyöhykkeen ulkopuolelle on mahdollista sijoittaa kaivoksia, muttei rikastamoa ja jalostamoa vr-1 alueen vyöhykkeelle. Sen ulkopuolella kaikki kaivoksiin liittyvä toiminta on mahdollista. rm-1 alueen rajaus sinisellä pistekatkoviivalla esitettynä. Alueen pinta-ala on noin 450 k-m2. 60 Oulankajoen ja Kitkan Project Aqua vesistön valuma-alueet: etäisyyden mukaan herkin luokka I ja turvallisin luokka IV. Kaupan palvelut keskittyvät Kuusamoon ja Rukalle. Merkinnät ovat maakuntakaavan mukaisia. Kuusamon keskustaan on rakennettu kaupan suuryksiköitä noin 30 000 k-m2, joten uutta tilaa voi vielä tulla noin 20 000 k-m2. Kehitettäviä palvelukyliä ovat ne, joissa on koulu ja riittävä väestöpohja. Kuusamon ympäristön palvelukyliä ovat Nissinvaara ja Mäkelä. Etäämmälle sijoittuvat Törmäsenvaara, Määttälänvaara ja Käylä. Kuusamon ja Rukan keskustat ovat myös ”palvelukyliä”. 61 Matkailupalvelut ovat keskittyneet Rukalle, missä on vielä runsaasti täydennysrakennus- ja tiivistämismahdollisuuksia Rukan yleiskaavan mukaisesti. Laajennustarpeita näille toiminnoille ei esitetä tässä strategisessa yleiskaavassa, johtuen nykyisten palvelujen suhteellisen alhaisesta käyttöasteesta ja yleisestä suhdanteesta, mikä enteilee toimintatapojen muutosta. Matkailun kehityskuvana onkin tarjonnan monipuolistaminen erilaisia käyttäjäryhmiä varten. Ruka on tyypiltään matkailukaupunki. Kuusamoa ja Vasaraperää voidaan kehittää järvi- ja kulttuurimatkailuun pohjautuvina matkailukeskuksina kun taas Iivaaraa/Kemilää ja Kuoliota halutaan kehittää pienimuotoisina erämatkailun matkailukylinä tukeutuen muutamiin lomakyliin ja maatilamatkailuun. Oulanka-Kitkan alueelle, joka on retkeilyn ydinaluetta, on osoitettu kehitettävä retkeilykyläverkosto Käylä-Säkkilä-Juuma-Vuotunki, missä tarjotaan pienimuotoista majoitus- ja ohjelmapalvelutarjontaa lomakylissä tai maatilamatkailuun liittyen. Palveluihin liittyvät laajat ulkoiluverkostot, jotka esitetään kappaleessa virkistysalueet ja reitit. Vastaava retkeilykyläverkosto on esitetty akselille Kuusamo-Iivaara, missä retkeilykyliä ovat Puutteenkylä, Kantokylä, Törmäsenvaara ja Hiltunen. Tiedossa olevat matkailupalvelukohteet, näköalapaikat ja rantautumispaikat on merkitty kartalle. 62 7.1.2.2 Asuminen ja loma-asuminen Tavoiteltu väestönkasvu vuoteen 2030 mennessä on 500 asukasta. Tämä väkimäärä mahtuu tiivistämällä olevaan taajamaan C ja kyliin AT, joten uusia aluevarauksia ei tarvita. Kuusamon keskustaan on kuitenkin merkitty laajenemissuunnat olevien kylien suuntaan palveluvyöhykkeille, joista on enintään 3 km koulu- tai kauppapalveluihin. Rukan ympäristössä matkailualan työntekijöiden asumiseen suositellaan Virkkulan, Rukajärven ja Kuontivaaran kyliä, jotka sijoittuvat pyöräilyetäisyydelle. Muita suositeltavimpia asuinalueita ovat kehitettävät palvelukylät, joita ovat Käylä, Määttälänvaara, Törmäsenvaara, Nissinvaara ja Mäkelä. 63 Myös kehitettävät maatalouskylät ovat suositeltavia asuinalueita varsinkin, jos työpaikka / yritys on kylällä. Kehitettäviä maatalous- tai porotalouskyliä ovat Kurtinvaara, Mustosenvaara, Keräsniemi-Holtinniemi, Kuontivaara, Vuotunki, Määttälänvaara, Heikkilä, Poussu ja Kuolio. Kehitettävä aluekokonaisuus on Kitkajärven ympäristön kylät, jotka kuuluvat laajempaan Kitkan ympäristön kylien kehittämisalueeseen at-1. Alueelle sijoittuu tekeillä oleva Kuusamo-Ruka välialueen yleiskaava, missä loma-asutus on sijoitettu olevan rakenteen yhteyteen. Tässä yleiskaavassa alueelle on osoitettu lisäksi Vasaraperän matkailukeskus siihen liittyvine virkistysreitistöineen ja kehitettäviä maatalouskyliä Keräsniemi-Holtinniemeen ja Mustosenvaaraan. Kitkan lisäksi merkittäviä maisema- ja virkistyskohteita ovat Novioharju, Halkaisija ja KouvervaaraNaatikkavaara vastaparinaan Posion puolella Noukavaara-Riisitunturin kansallispuisto. Kuusamossa on noin 7 400 loma-asuntoa. Ne ovat hajaantuneet koko kunnan alueelle. Merkittäviä keskittymiä ovat Rukan lisäksi Kurkijärvi ja Oijusluoma, Iijärvi, Järvi-Kuusamon isot järvet, Kallunkijärvi ja Kitka. Yleiskaavan asumista koskevat suunnittelumääräykset ovat voimassa olevan yleiskaavan mukaisia. 64 Vapaa-asumisen kehittämisvyöhykkeiksi on määritetty pääteiden varsilla isojen vesistöjen rannat niiltä osin kuin niillä ei ole rantayleiskaavaa. Iijärvellä ja Muojärvellä on kaavoitus kesken tai käynnistymässä ja niille on tässä osoitettu kehittämisvyöhykkeet. Kehittämisvyöhykkeitä ovat Ala-Kitka saarineen – Virtainniemi, Ala-Vuotunki, Kuntijärvi, Nissinjärven itäpää, Kiitämän pohjoisrannat, Muojärvi, Iijärvi, Sovionjärvi, Iso-Kero – Irnijärvi, Kontioluoma, Käsmä, KuoliojärviKovajärvi, Heinäjärvi-Lapinluoma, Purnuvaara, Jokilampi ja Kurkijärven länsipää. Näillä alueilla loma-asutus tukee olevaa kyläasutusta. 65 Merkinnällä on osoitettu olevat yleiskaavoitetut ja asemakaavoitetut Rukan loma-asuntoalueet. Kaavan pohjakartalla myös haja-alueilla olevat loma-asunnot näkyvät pieninä oransseina pisteinä. 66 7.1.2.3 Virkistysalueet ja reitit Luonnon virkistyskäyttö nähtiin asukaskyselyssä tärkeimpänä vetovoimatekijänä sekä asutukselle että loma-asutukselle nyt ja tulevaisuudessa. Tärkeimpänä virkistysalueena pidettiin yleensä luontoa, kodin lähialuetta ja metsiä. Suosituimmat alueet olivat Ruka ja Oulangan alue, Karhunkierros, Oulanka, Kuusinkijoki ja Kitkan alue. Vetovoimaisina mainittiin myös Kuusamon keskustan kohteet, Etelä- ja Itä-Kuusamon erämaiset alueet ja Järvi-Kuusamo. Yleiskaavan viheralueet ja -vyöhykkeet on rajattu mukaillen kyselyn tuloksia, nykyistä maankäyttöä ja maisemien vetovoimatekijöitä. Lähivirkistysalueeksi V on merkitty Kuusamon keskustaajaman osittain kaavoittamattomia rantaosuuksia. Rukan laskettelu- ja hiihtokeskus sekä kylpylän golfkenttä on merkitty urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi VU. Valtakunnallisesti merkittävä Oulangan kansallispuiston retkeilyalue on osoitettu omalla merkinnällään SVR-1 erotuksena muista suojelualueista, joilla retkeily ei ole niin merkittävässä osassa. Kuusamossa on runsaasti vetovoimaisia luontoalueita, joille ulkoilua on mahdollista laajentaa. Rakennemallivaiheessa määritettiin kaksi uutta retkeilyreittivyöhykettä, joille voidaan kehittää uudenlaista retkeilyä kuten maastopyöräilyä, sekä samalla lieventää karhunkierrokseen kohdistuvaa käyttöpainetta ja ympäristön kulumista. Vyöhykkeet ovat Kitkan kierros ja Ölkyn kierros. Niiden varsille sijoittuu runsaasti ympäristöarvoja, jotka tekevät niistä vetovoimaisia. MU-alueilla ulkoilun ohjaamistarve on ensisijainen kehittämistavoite. Kitkan kierros on osoitettu MU-vyöhykkeenä ja sen toteuttaminen tulisi käynnistää mahdollisimman pikaisesti tarjonnan monipuolistamiseksi. 67 Olemassa oleva pääreitistö on osoitettu kaavakartalla. Seudullisia reittejä ovat Oulanka-RukaRiisitunturi ja kunnan etelärajalla Hossa-Julma Ölkky-Kylmäluoma. Osa paikallisista reiteistä on latureittien paikkoja ja niitä on muokattu siten, että järvien kohdalta ne on linjattu kuivalle maalle, jotta ympärivuotinen käyttö olisi mahdollista. Oleva ulkoilureitistö jatkuu Iivaaralta Kuusamoon, Rukalle, Naatikkavaaraan, Käylään ja Oulangalle. Rukalla, Nissinvaarassa ja Kuusamon keskustassa on olevia kevytliikenteen reittejä. Seudulliset moottorikelkkareitit Hossasta ja Taivalkoskelta lähtien, Kuusamon keskustaa ja Rukaa sivuten kohti Sallaa ja Kemijärveä, on myös esitetty kaavakartalla. Itä-länsisuuntainen reitti kulkee Kuntivaaralta Suiningin kautta keskustaan ja Rukalle ja sieltä Naatikkavaaraa sivuten kohti Posiota. Veneily- ja melontareitit rantautumispaikkoineen on rakennettu kaikilla suurilla järvillä. Reitistöjen kehittämistarpeita on esitetty melko runsaasti. Ne sijoittuvat pääosin jo olevalle tieverkolle tai metsätieverkolle, joten niiden rakentaminen ei vaadi isoja investointeja, vain opastusta. Lähtökohtana on ollut keventää karhunkierroksen käyttöpainetta sekä löytää uusia reittejä erilaisille harrastajaryhmille. Näitä ovat Järvi-Kuusamon ja maaselän pikkuteille, kulttuurikyliin osoitettu retkipyöräilyreitistön kehittämistarve. Erämaisille alueille Iivaara-Ölkky sekä Jokilampi-Lohiranta(Posio) väliin on osoitettu maastopyöräilyreitistön kehittämistarve. 68 Seudullisen ulkoilureitistön kehittämistarve on osoitettu: Taivalkosken rajalle välille Purnuvaara-Kostonjärvi-Pyhitys Kitkanniemi-Paanajärvi (Venäjä). Karhunkierros välillä Juuma-Ruka esitetään siirrettäväksi kulkemaan Säkkilän kautta. Paikallisen ulkoilureitistön kehittämistarvetta on: Kitkajoelta Virtaniemen kautta Ala-Kitkalle ja siitä Riisitunturiin johtavalle seudulliselle reitille Kuusinkijokivarresta Kitkaniemeen ja kaakkoon Kuntivaaraan ja Vuotunkiin Kitkan reitti: Rukalta Noivioharjun kautta Kitkan rannalle yhtyen Kouvervaaran olevaan reittiin ja jatkuen Vasaraperältä Ruoppijärven kanjonin kautta harjuselänteitä pitkin Oivankiin ja Petäjälammelle. (oheinen karttaliite) Safarien rengasreitti Rukajärveltä Sossonniemeen ja siitä Kuntivaaraan, Vuotunkiin ja takaisin Rukajärvelle. Kenttärataan liittyvät reitistöt Kurkijärveltä Oijusluomaa sivuten VitikkovaaranLosovaaran kautta radalle ja sitä pitkin Penttilänvaaraan. Penttilänvaarasta on oleva metsätieverkko etelään kohti Kylmäluoman retkeilyaluetta. 69 Julma-Ölkystä Vaaraperälle. Ulkoilureitin eritasoyhteyden tarve on osoitettu valtatielle Rukan pohjoispuolelle ja Oivankiin golfkentän kohdalle. Melontareitin kehittämistarve on osoitettu: Rukajärveltä Pyhäjärvelle ja siitä valtatien alitse Kuontijärvi-Jauraselle ja edelleen Naatikkajokea pitkin Yli-Kitkan Naatikkalahteen. Kuoliosta Taivalkosken Kostonjärvelle pitkin Kuoliojokea Iijärvellä Kemilästä Poussuun. 7.1.2.4 Liikenne ja tekninen huolto Kuusamon tieverkko on hyvin kattava. Päärungon muodostavat valtatie 5 Kajaanista Kemijärvelle ja valtatie 20 Oulusta Kuusamoon, joilla on merkitystä valtakunnalliselle ja kansainväliselle tavara- ja matkailuliikenteelle, samoin Sallaan johtavalla seututie 950:llä. Venäjän rajalle johtaa kantatie 866, jonka merkitys voi kasvaa matkailun lisääntyessä. Posiolle johtava kantatie 81 on tärkeä seudullisen matkailun ja kuljetusten kannalta. Vähemmän liikennettä on seututie 847:llä, joka johtaa Kerolta Murtovaaran kautta Hossaan ja Suomussalmelle. Muu tiestö palvelee paikallista, kaupungin sisäistä liikennettä. Tärkeimmät yhdystiet ovat maaselällä kulkeva tie Kerolta Jokilammelle, Murtovarasta Poussuun, Kurkijärventie, Oivanki-SalminenRuka, Ruka-Virkkula-Määttälänvaara-Nissinvaara-Mäkelä-Kuusaamo ja Kärpänkyläntie. Paikallistieverkko palvelee pienempiä kyliä ja runsasta loma-asutusta. 70 Parannettava tieosuus on Kitkan luoteisrannalla oleva tie, jonka varrella on iso puualan yritys. Lisäksi tie on tärkeä matkailutie ja maisematie. Uusia tieliikenteen yhteystarpeita on lentokentän kohdalla ja uuden työpaikka-alueen läpi Kurkijärventieltä Sänkikankaalle. Rautatieliikenteen yhteystarve on osoitettu pitkän aikavälin tavoitteena Ouluntien suunnasta keskustan ja lentokentän kautta Rukalle ja siitä valtatietä 5 myötäillen Kemijärvelle. Lentokenttää tulee kehittää suorille kansainvälisille turistilennoille sopivaksi. Joukkoliikennettä tulee kehittää alueen matkailukeskusten välillä ja kevytliikenteen väylä välille Ruka-Kuusamo sekä Ruka – Virkkulan ja Kuontivaaran välille. Eritasoyhteyden tarvetta on Rukan ja Petäjälammen alueella sekä siltojen korottamistarvetta Muojärvellä. 71 Kunnallistekniikan osalta lähes kaikki isommat kylät ovat vesihuollon piirissä. Olevat jäteveden puhdistamot ej on merkitty Rukalle ja Kuusamoon. Viemäröinnin piirissä on Rukan matkailualueiden lisäksi Hakojärven alue, Virkkulan, Kuontivaaran ja Rukajärven kylät, Ihtinki ja KesäjärviVeskan alueita. Käylässä on oma pienpuhdistamo. Keskustan liepeillä viemäröityjä alueita ovat Oivangin loma-asutus, Petäjälammen ympäristö, Nissinvaara, Saapunki, Ronkaisenniemi ja Mustaniemi. Jäteasema sijaitsee Ouluntien varressa ja jätteet toimitetaan Oulun jätteenpolttolaitokseen. 72 Kaukolämpölaitokset en sijoittuvat Kuusamoon ja Rukalle. Uusi biovoimala on osoitettu Kurkijärventien risteykseen. Pienempiä, maatalouden jätteitä hyödyntäviä biovoimaloita voidaan sijoittaa kyliin, mieluiten pääteiden risteyksiin, jolloin biokaasua voidaan myydä myös ulkopuolisille. Tuulivoimalatoimintaan tv on varattu kunnan lounaisosaan, missä on oleva voimalinja eikä merkittäviä rajoittavia tekijöitä, sekä pienempi alue luoteisrajalla. Kunnanhallituksen päätöksellä lisättiin tuulivoiman sijoittumisesta suhteessa olevaan asutukseen seuraavasti: 7.1.2.5 Erityisominaisuudet Kuusamossa on erittäin runsaasti hienoja ympäristökohteita, sekä luonnonmaisemia että ihmisen rakentamia kulttuuriympäristöjä. Merkittävin näistä on Oulangan kansallispuisto, sen lähellä Sukerin luonnonpuisto ja Valtavaara. Venäjän rajan tuntumassa Kuusinkijoen takana on pieniä Natura-alueita. Kitkan ja Muojärven selkävedet ja saaret ovat Natura-aluetta. Eteläosalla on laajoja soidensuojelualueita ja vanhojen metsien suojelualueita. Näihin liittyviä hienoja maisema-alueita ovat mm. Iivaara, Julma-Ölkky, Valtavaara-Virkkula ja Oulankajoki. Arvokkaita kulttuuriympäristöjä /-maisemia ovat Käylä, Vuotunki, Määttälänvaara, Heikkilä, Törmäsenvaara, Vanttaja-Särkikangas, Kurkijärvi, Jokilampi, Purnuvaara, Pulkkanen, Hukkanen, Penttilänvaara ja etelärajalla Iijärven pohjoisranta. Pohjavesiharjut muodostavat myös pienipiirteisiä ja monimuotoisia maisemia, jotka ovat retkeilijän kannalta vetovoimaisia ja helppokulkuisia alueita. Maiseman ja myös pohjaveden tuottoisuuden ja käyttötarpeen kannalta merkittävimpiä ovat harjujaksot Juuma-Kitka ja VasaraperäKuusamo-Törmänen-Piikselän harjumuodostuma. Muita hienoja, maisemallisia aluekokonaisuuksia ovat Oivanki-Vasaravaara-Naatikkalahti harjujakso, Kitkajärvi-Naatikkavaara-Kouvervaara-Novioharju, Kitkajokivarsi, Kuusinkijoki ja sen itäpuoliset suojelualueet, Suininki, Kirpistö-Kiitämän kannakset, Iijärvi-Pikkarainen-Närängänvaara, Irnijärven etelärannan harjumuodostuma, Akonvaara-Kuparivaara-Pohjolanvaara, KuolioRepokylä vaarajakso, Vitikkovaara-Rautavaara ja Selkävaara-Hyvävaara-Porttivaara. Yhdyskuntatekniikan lautakunnan päätöksellä näistä kaavakartalla ei näytetä Kuusinkijokea itäpuolisine alueineen, Iijärvi-Pikkarainen-Närängänvaaraa ja Irnijärven eteläpuolen harjumuodostumaa, joka sisältää mm. Julma-Ölkyn rotkolaakson. Samalla päätöksellä myös geologisesti arvokkaat alueet jätettiin kaavakartalta pois, koska lautakunnan hyväksymiä, voimassa olevan maakuntakaavan nyt jo vanhentuneita rajauksia ei ollut helposti saatavissa. Maisema-alueita on hyödynnetty retkeily- ja ulkoiluvyöhykkeiden ja reitistöjen määrittämisessä. 73 74 7.2 Vertailevat tarkastelut 7.2.1 Nykytilanne Suunnittelun pohjaksi on koottu tietoja nykytilanteesta. Niitä on kartoitettu Luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelmassa, jotka on liitetty kaavan liitteenä olevaan, Kuusamon strateginen yleiskaava 2024 – selvitykset raporttiin. Lisäksi siinä on kuvattu kuntarakenne ja historia, rakennettu ympäristö ja kulttuuriympäristö, maisemarakenne ja maisemakuva, liikenne ja yhdyskuntatekniikka, väestö ja työpaikat sekä suunnittelutilanne. 7.2.2 Valtakunnalliset ja seudulliset intressit Maakuntakaavassa on esitetty valtakunnalliset ja seudulliset intressit aluevarauksina ja kaavamääräyksinä. Ne on kaikki huomioitu tässä yleiskaavassa. Tekeillä olevien vaihemaakuntakaavojen selvityksiä on käytetty myös tämän yleiskaavan selvityksinä ja lähtötietoina. Maakuntakaavasta saatuja aineistoja ovat suojelu- ja Natura-alueet, valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, rakennetut kulttuuriympäristökohteet ja muinaisjäännökset, valtakunnallisesti arvokkaat geologiset muodostumat ja pohjavesialueet. Lisäksi sieltä on saatu seudullisesti tärkeät retkeilyreitistöt ja moottorikelkkareitit. Myös kaupan mitoituksen maksimirajat on saatu maakuntakaavasta. 7.2.3 Voimassaolevat suunnitelmat Koska yleiskaava kattaa koko kunnan alueen, siellä on voimassa lukuisia kaavoja, jotka on kuvailtu tämän selostuksen kappaleessa 2.4 ja 2.5. 7.3 Virallinen nähtävillepano, lausunnot ja muistutukset, päätökset 75 8 YLEISKAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutusten arviointi on kiinteä osa yleiskaavan laatimista ja vaikutusten arviointi tehdään vuorovaikutuksessa kaavoitushankkeen keskeisten sidosryhmien kanssa. Osayleiskaavan vaikutusten arvioinnissa kuvaillaan ne keskeiset asiat, joita toteuttaminen aiheuttaa suhteessa nykytilaan. Maankäyttö- ja rakennuslain, MRL 9 §:n ja -asetuksen, MRA 1 §:n mukaisesti vaikutukset arvioidaan liittyen 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön > SVA = sosiaaliset vaikutukset 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin > YVA = ympäristövaikutukset 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen > TVA = taloudelliset vaikutukset 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Tässä työssä painottuvat kohdat 1-3, harmaalla osoitetut vaikutusarviot liittyvät enemmän asemakaavatasoiseen suunnitteluun. Arviointi kohdistuu kaavamerkintöjen ja -määräysten sisältöihin ja siihen, miten ne mahdollisesti vaikuttavat toimintojen sijoittumiseen, toteutustapaan ja lupapäätöksiin. Yleiskaavaan liittyvä arviointi on yleispiirteinen ja mahdollisiin hankkeisiin liittyy tarkemmat, erilliset YVA-, SVA- ja TVA menettelyt. Vaihtoehtojen vertailusta on erillinen vaikutusten arviointiraportti. Luonnonvarojen yhteensovittamista koskevissa kyselyissä saatua kansalaispalautetta, lähes 1000 vastaajaa, hyödynnetään vaikutusten arviointien kohdentamisessa. Kyselyissä esiin nousseita teemoja ovat olleet erityisesti metsätalouden, luonnontuotealan ja matkailun suuri merkitys Kuusamon elinkeinoelämälle ja identiteetille sekä tarve yhteen sovittaa erityisesti luontoarvoja ja vesistöjä, matkailua, metsätaloutta ja kaivostoimintaa koskevia maankäytön intressejä (mm. vireillä oleva Juomasuon kaivoshanke rikastamoineen). Juomasuon YVA-selostuksesta annettavat lausunnot vaikuttavat myös tämän yleiskaavan arvioinnin painotuksiin. 8.1 Arviointimenetelmät 8.2 Yleistä vaikutuksista 8.2.1 Yleistietoa ilmastomuutoksesta EU maiden joukossa Suomi on edelleen henkeä kohti laskettuna suurimpia kasvihuonekaasujen päästäjiä ja energian käyttäjiä. Päästökaupan ulkopuolella on huomattavia kasvihuonekaasujen tuottajia kuten liikenne, maatalous ja talojen lämmitys. IPCC:n keskeinen sanoma on että ilmastonmuutos on vakava riski luonnon ja ihmisen hyvinvoinnille kaikkialla maailmassa. Suomessa ilmastonmuutos voi esimerkiksi heikentää vesistöjen vedenlaatua, kun maa on syksyllä ja talvella sulana pidempiä aikoja. Vesiensuojelussa joudutaan sopeutumaan valunnan, eroosion ja ravinnekuormituksen lisääntymiseen. Se on haaste etenkin maatalouden vesiensuojelulle. Maatalous ei ole vielä EU:n hiilitaselaskelmissa. Suomessa on puoli miljoonaa hehtaaria peltoreserviä, jota kannattaa pitää yllä lähinnä nurmikasvustoina. EU:n uuteen energia ja ilmastopakettiin eivät toistaiseksi sisälly myöskään hiilen nielut kuten metsät. Suomessa metsillä on suuri nieluvaikutus. Biomassan käytölle laaditaan kestävyyskriteerit. Tavoitteena on että metsät liitetään vuoden 2030 päästövähennyslaskelmiin mukaan. Meillä jää joka vuosi 40 miljoonaa kuutiometriä puun sitomaa hiiltä käyttämättä. Puulle on monia eri 76 käyttötarkoituksia. Tärkeää on käyttää metsiä niin, ettei hiilitase huonone. Kun puuta tuotetaan, niin juuri maan ensi viilto ja kaivujälki aiheuttavat muutoksia hiilitaseeseen, kasvuun ja vesistövalumiin. Kantojen repiminen metsästä energiaksi on MTK:n Liisa Pietolan mukaan turhaa, liian voimakasta maan rikkomista, koska niistä saadaan vain pientä energialisää. Satojen pienentymiseen vaikuttavat sään ääri-ilmiöt kuten rankkasateet, hellejaksot ja kuivuus. Jatkossa maaseutuelinkeinot vaikeutuvat ja niistä saatavat ansiotulot pienenevät edelleen kun juoma- ja kasteluveden saatavuus vaikeutuu ja tuottavuus heikentyy. Pohjoisille alueille lämpenevä ilmasto voi olla aluksi hyödyksi, kun kasvukausi pitenee, mutta kokonaiskuva maailman ruokaturvasta on huolestuttava. Suurin osa kasvihuonekaasujen päästöistä, noin 35%, aiheutuu energiantuotannosta. Suomessa on tutkijoiden mukaan kiinnitettävä huomiota etenkin sähköntuotannon päästöihin ja rakennusten energiatehokkuuteen. Ilmastomuutoksen hillintä toimii Suomessa metsätaloudessa, jossa metsien sitoma hiilen määrä ylittää sektorin aiheuttamat ilmastopäästöt. (lähde: ympäristölehti 3-2014) 8.2.2 Ympäristön tila Suomessa 2013 Suomalaiset käyttävät paljon luonnonvaroja eli noin 100 tonnia henkeä kohti joista on suoria panoksia 44 tonnia (EU maiden ka 16 tn). Käyttö on kaksinkertaistunut vuoteen 1970 verrattuna, mm. metallien ja polttoaineiden kulutus on nelinkertaistunut. Kotimaisten luonnonvarojen otto ja käyttö on pysynyt melko ennallaan viimeiset 40 vuotta, joten kasvusta lähes kaikki on tuontia. Tänä aikana bruttokansantuote on kymmenkertaistunut, vaikka luonnonvarojen käyttö on vain kaksinkertaistunut. Jotta luonnonvarojen käyttö kääntyisi pysyvään laskuun, materiaalitehokkuuden pitäisi kasvaa taloutta nopeammin. Suomen kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet alimmalle tasolleen kahteenkymmeneen vuoteen tilastokeskuksen vuoden 2012 ennakkotietojen mukaan. Samalla Suomi saavutti Kioton sopimuksen tavoitteen päästöjen vakiinnuttamisesta vuoden 1990 tasolle – joka nyt vielä alitettiin lähes viidellä prosentilla. EU:n asettama tavoite on kuitenkin -20% vuoden 1990 tasoon vuoteen 2020 mennessä ja -80% vuoteen 2050 mennessä. Jotta Suomi ei kiihdyttäisi ilmastonmuutosta, meidän pitäisi pyrkiä hiilineutraaliksi yhteiskunnaksi, missä päästöt ovat niin pienet, että hiilinielut (esim. metsät) kompensoivat ne kokonaan. Soraa ja kalliokiveä käytetään Suomessa vuosittain noin 17 tonnia jokaista suomalaista kohden. Viime vuosikymmeninä kalliosta murskattu sepeli on korvannut harjuista kaivettavaa soraa ja hiekkaa ja sen osuus maa-aineksista on kaksi kolmasosaa. Sekä soraharjut että kalliot ovat maisemallisesti arvokkaita ympäristöjä ja kallioiden eliölajisto on poikkeuksellisen runsas. Suomen mineraalistrategia, GTK 2010: ”Suomi on mineraalien kestävän hyödyntämisen globaali edelläkävijä, ja mineraaliala on yksi kansantaloutemme tukipilareista.” Louhinta on kasvanut viime vuosin lähes räjähdysmäisesti. Turvetuotanto vähenee Suomessa hiljalleen. Hallitus on vuoden 2013 kansallisessa energiastrategiassa asettanut tavoitteeksi, että vuoteen 2025 mennessä turpeen energiakäyttö olisi enää kaksi kolmasosaa viime vuosien keskimääräisestä tasosta. Kivihiilellä turvetta ei strategian mukaan saa korvata. Suomessa energiaa kuluu asukasta kohden eniten koko Euroopan unionissa. Syynä on paljon energiaa kuluttava teollisuus, korkea elintaso, kylmä ilmasto ja pitkät etäisyydet. Suomen energiakulutus ei ole kasvanut enää 2000-luvulla, johtuen teollisuuden vähentyneestä energiatarpeesta. Vuoteen 2050 mennessä energia loppukäyttö on tarkoitus tehostaa vähintään kolmanneksella vuoden 2020 tasosta. Tavoitteen saavuttamista pidetään epävarmana. 77 Metsät ovat tärkein uusiutuvan energian lähde. Ilmalämmön, tuulivoiman ja aurinkolämmön osuus kokonaiskulutuksesta on yli kolminkertaistunut vuoden 2005 jälkeen. Tavoite on nostaa uusiutuvan energian osuus vuoteen 2020 mennessä 38% loppukäytöstä. Vuonna 2012 osuus oli noin 35%. Lämpöpumppujen kasvu on ollut odotettua korkeampaa ja tuulivoiman odotuksia hitaampaa. Tuulivoiman tuotantotavoite vuodelle 2020 on 6 terawattituntia ja vuodelle 2025 9 terawattituntia (tuotanto 2012 oli 0,5 tWh). Suomalaisten työmatkat ovat pidentyneet keskimäärin 14 kilometriin ja ostos- ja asiointimatkat ovat 7,4 km henkeä kohden vuorokaudessa. Taajamissa ja haja-asutusalueilla kauppojen määrät on vähentyneet ja matkat pidentyneet. Joukkoliikenteen osuus henkilöliikenteessä vähenee edelleen (17%). Vaikka henkilöautojen lukumäärä on kasvanut tasaisesti, niillä ajettava kilometrimäärä on näyttänyt 2000-luvulla pieniä hiipumisen merkkejä. Henkeä kohti matkoja tehdään 2.9 kpl vuorokaudessa ja niiden yhteispituus on noin 41 km. Matkoista 28% liittyy työhön, 37% vapaa-aikaan ja 35% ostoksiin ja asiointiin. Liikenteen päästöt ovat laskeneet 1980-luvun lopulta alkaen, katalysaattorien ansiosta, vaikka liikennemäärät ovat kasvaneet. Hiilidioksidi kääntyi laskuun vuonna 2005. Rikin ja typen päästöt ovat pienentyneet, typen lähes puoleen ja rikki alle neljäsosaan vuodesta 1990. Ammoniakkipäästöt olivat 38 tuhatta tonnia kun päästökatto olisi ollut 31 kilotonnia. Helposti toteutettavia teknisiä ratkaisuja ei ole löytynyt. 90% ammoniakkipäästöistä tulee maataloudesta, erityisesti kotieläinten lannan käsittelyssä. päästöjen arvioidaan pysyvän nykyisellä tasolla vuoteen 2050 saakka. Hiukkaspäästöissä ei näy laskua. 60% aiheutuu energiatuotannosta 25% liikenteestä ja 20% katupölystä. Pienhiukkasten osalta merkittävin päästölähde on puun pienpoltto, jotka aiheuttavat yli puolet päästöistä. Hiukkasille ei ole toistaiseksi asetettu päästötavoitteita. Jokien kuljettamat ravinnemäärät ovat edelleen suuria ja pysyneet 1970-luvulta melko samanlaisina, siitäkin huolimatta, että pistemäiset päästöt ovat vähentyneet tuntuvasti. Korkeaa ravinnetasoa ylläpitää varsinkin maatalouden aiheuttama kuormitus, joka ei ole ratkaisevasti alentunut, vaikka lannoitteiden määrää on pienennetty, suojakaistoja on perustettu ja eroosiota vähentävät viljelymenetelmät ovat yleistyneet. Peltojen ravinnetase on laskenut 1990-luvulta. Varsinkin fosforitase on pienentynyt jopa neljäsosaan ja typpitase pienentynyt noin kolmanneksella. Maatalouden osuus vesistöjen fosforikuormituksesta on noin 70% ja typpipäästöistä alle 60%. Teollisuuden ja yhdyskuntien ravinnepäästöt ovat vähentyneet murto-osaan 1980-luvulta. Pohjois-Suomen järvien ja jokien sekä koko maan suurien järvien ekologinen tila on pääosin hyvä tai erinomainen. Korkeat ravinnepitoisuudet huonontavat jokivesien tilaa. Rannikolla yhdenkään vesialueen tila ei ole erinomainen. Lähes kaikki Suomen suurimmat joet on rakennettu ja niiden alkuperäiset vaelluskalakannat ovat kuolleet sukupuuttoon. Luonnon monimuotoisuutta ja uhanalaisten lajien määrän kasvua ei ole saatu pysäytettyä vuoteen 2010 mennessä. Suomen lajeista uhanalaisia on noin kymmenesosa eli yhteensä 2247 lajia (vuonna 2010). Kolmasosa lajeista on metsien lajeja, neljännes perinneympäristön lajeja ja loput mm. rantojen ja kallioiden lajeja. Uhanalaistuminen jatkuu lähes kaikissa elinympäristöissä. Maatalouden erikoistuminen ajaa lintulajeja ahdinkoon. Kulttuurimaiden linnut ovat taas runsastuneet. Soiden ojittaminen vähentää niiden perhoskantoja ja myös linnustoa. Viidennes Euroopan pinta-alasta on suojeltua. Suomi sijoittuu lähelle keskiarvoa noin 8.5% osuudellaan. Kärkeä pitää matkailumaa Sveitsi, jonka pinta-alasta 25% on suojeltu. Suomen suojelualueista eniten on erämaa-alueita, sitten kansallispuistoja, soidensuojelualueita, yksityismaiden luonnonsuojelualueita, luonnonpuistoja ja muita. Bruttokansantuotteen ja ympäristöä kuormittavien ihmistoimintojen välillä on vahva side. Ympäristöpolitiikan tavoitteena on jo pitkään ollut ekotehokkuuden kasvattaminen, mikä tarkoittaa 78 tavaroiden ja palvelujen tuottamista pienemmällä määrällä luonnonvaroja ja päästöjä. Viime vuosina on käyty keskustelua myös siitä, lisääkö talouden kasvu ihmisten hyvinvointia. BKT:n rinnalle on ehdotettu useita vaihtoehtoisia mittareita, jotka huomioivat esimerkiksi ympäristökuormitusta ja tuloerojen kehitystä. Luomutuotanto on kääntynyt kasvuun vuoden 2006 jälkeen. Tavoite on 20% peltoalasta luomuviljelyyn vuoteen 2020 mennessä. 8.2.3 Ympäristön tila Pohjois-Pohjanmaalla 2013 Ympäristön tila on samansuuntainen kuin koko Suomessa. 90% maakunnan järvistä on hyvässä tilassa mutta jokivesistä vain noin puolet. Maatalouden hajapäästöjen hallinnassa on edelleen parantamista ja turvetuotannon vesistöpäästöt ovat myönteisestä kehityksestä huolimatta edelleen vaikeasti hallittavia. Kaivostoiminta on päästöjen suhteen riskialtista. Luonnonsuojeluverkkoa on parannettu mm. Metso-ohjelman toteutuksen kautta (4083 ha). Lisäksi meneillään on soidensuojeluohjelman laatiminen ja Natura-2000 tietokannan täydentäminen. Monimuotoisuuden kadon pysäyttäminen on keskeinen haaste. Suojelualueiden määriin voi olla tyytyväinen. Peltojen ravinnetaseet ovat pienentyneet mutta hajontaa on paljon. Fosforitase näyttäisi vakiintuneen lähelle nollaa eli ravinteet poistuvat sadon mukana. Typpitasetta pitäisi saada alennettua. Jokien ja rannikkovesien tila on laajalti huolestuttava, varsinkin rannikolla. Pohjavesialueet ovat hyvässä tilassa ja yhdyskunnat käyttävät pohjavettä Oulua lukuun ottamatta. Luomuviljelyn pinta-ala on ollut kasvussa koko ohjelmakauden ja siihen on siirtynyt isoja tiloja. Jätteiden hyötykäyttö on lisääntynyt merkittävästi Oulun ekovoimalan aloitettua toimintansa. Varautuminen tuulivoiman lisärakentamiseen jatkuu voimakkaana. Samoin bioenergia on vahvassa kehitysvaiheessa, mutta kaupallisesti kilpailukykyistä tuotantoa on saatu yhä odottaa. Soraa ja kalliokiveä käytetään alueella runsaasti. vuonna 2012 jokaista alueemme asukasta kohti soraa ja kalliokiveä käytettiin noin 9 tonnia. Henkilöautojen ja pakettiautojen liikennesuoritteet maanteillä ovat pysyneet lähes samalla tasolla vuodesta 2008 alkaen. Alueen osuus koko maan liikennesuoritteista on aavistuksen verran laskenut. Ajoneuvokantamme on kasvanut samanaikaisesti joten autoilla ajetaan entistä vähemmän. Liikenne on edelleen kasvihuonekaasujen suurtuottaja vaikka päästöt ovat laskussa. Ilmapäästöt ovat taittuneet mutta se ei riitä ilmastomuutoksen pysäyttämiseksi. Energiaa tuotetaan ja kulutetaan maakunnassa runsaasti ja siihen liittyy merkittävää kehittämispotentiaalia. Hyödyntämättömiä mahdollisuuksia on edelleen jätteen, biokaasun ja teollisuuden sivuvirtojen energiakäytössä. Tuulivoimahankkeita oli vireillä keväällä 2013 40 alueella yhteensä 2000-4000 MW. Yhdyskuntarakenteen eheys on pysynyt lähellä keskimääräistä ja Oulun kaupunkiseudulla rakentamisen suunnitelmallisuus on erinomaista. 8.2.4 Kuusamon kultakaivoshanke ja sen arviointi 2013-14 Dragon Mining Oy:n kultakaivoshanke eli ns. Juomasuon kaivos, on aiheuttanut kunnassa suurta kiistaa, sillä hankkeen kaivospiirit (3 kpl) sijoittuvat Rukatunturin läheisyyteen sen pohjois- ja länsipuolelle. Hankkeesta laadittiin ensin arviointiohjelma, josta eri tahot antoivat lausuntonsa. Ohjelmassa todettiin useita puutteita, jotka tulisi täydentää arviointiselostusta laadittaessa. Merkittävimpinä ja asiantuntevimpina lausuntoina tähän on poimittu tiivistelmä säteilytyrvakeskuksen ja geologian tutkimuskeskuksen lausunnoista arviointiselostuksesta. 79 Säteilyturvakeskus: Alueen malmissa on paikoitellen kohonneita uraanipitoisuuksia, joten mahdollista kaivos- ja rikastustoimintaa tulee koskemaan säteilylain säädökset, erityisesti sen 45-46§ ja 50§, jotka käsittelevät toiminnasta aiheutuvan säteilyaltistuksen selvittämistä, rajoittamista ja radioaktiivisista jätteistä huolehtimista. Säteilyturvakeskus aloitti palveluhankkeena Juomasuon alueella ympäristön radiologisen perustilaselvityksen vuonna 2012 ja raportti valmistui loppuvuodesta 2014. Näytteiden perusteella alueella ja sen ympäristössä radioaktiivisuuspitoisuudet ovat tyypillistä ympäristössä esiintyvää tasoa. Louhinnan alkaessa pitää tehdä mittaukset ulkoiselle säteilylle, pölyssä oleville radioaktiivisille aineille ja hengitysilman radonille. Uraanin oletetaan liikkuvan prosesseissa samoin kuin luonnossa eli ne eivät rikastu erityisesti prosesseissa, mutta radioaktiivisten aineiden kulkeutuminen pitää kuitenkin varmistaa mittauksin kun toiminta alkaa. Ympäristötarkkailussa pitää seurata uraanin ja sen hajoamistuotteiden pitoisuuksia pinta- ja pohjavesissä riittävän kauaksi vesistön alkupäästä. Mikäli toiminta alkaa, toiminnan harjoittajan pitää selvittää jätteiden määrä, sen radioaktiivisuus ja mahdollinen kulkeutumien ympäristöön, mm. kemialliset muodot ja liukoisuus. Jos rikastusprosessiin tulee sellaisia rikastusvaiheita, missä myös radioaktiiviset aineet rikastuvat, voi syntyä huomattava määrä radioaktiivisia aineita sisältävää jätettä. Tällaisen jätteen jatkokäsittely ja loppusijoitus on arvioitava erikseen. Geologian tutkimuskeskus : Yleisinä kommentteina todetaan että selostus on selkokielistä. Kaivostoiminnan kuvauksessa pitäisi olla kuvaukset eri kaivannaisjätetyypeistä, mahdollisesta jatkojalostuksesta, uraanimineraalien erottamisesta ja veden puhdistuksesta syntyvistä lietejätteistä ja haitta-aineiden pysyvyydestä. Maapohjaisen jätealueiden maalajikuvaukset ovat yleispiirteisiä ja osin ristiriitaisia. Vesialtaiden pohjarakenteita ei ole kuvattu. Vesitaseen kuvaus on ylimalkainen ja kemikaalien vaikutuksia ja suotautumista pohjaveteen ei ole huomioitu. Joki- ja pohjavesien suolaantuminen on arvioitu puutteellisesti, samoin uraanin ja sen tytärnuklidien käyttäytyminen rikastusprosessissa. Yhteysviranomaisen lausunto Arviointiselostuksesta annettiin yhteensä 225 lausuntoa ja mielipidettä, joihin sisältyi tuhansia allekirjoittajia sekä Suomesta että ulkomailta. 5.6.2014 annetussa lausunnossaan yhteysviranomainen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus katsoo, ettei Kuusamon kultakaivoshankkeen YVA-arviointimenettely täytä kokonaisuutena arvioiden yva-lainsääsännössä asetettuja vähimmäisvaatimuksia. Selostuksessa on olennaisia ja merkittäviä puutteita eikä viranomaisen arviointiohjelmalausunnossa antamaa ohjausta ole noudatettu riittävästi. Yhteenveto olennaisista puutteista ja selostuksen täydentämiseksi vaadittavista lisäselvityksistä: - hankevaihtoehdon ve1 ympäristövaikutukset Hangaspuron kautta Kitkajokeen ja Säkkilänjärveen Kaivostoimintaan liittyvien eri altaiden ja läjitysalueiden tekniset rakenteet ja niistä aiheutuvat ympäristövaikutukset vesitaseeseen, vesistövaikutusiin, pohjaeläimistöön, kalastoon ja kalastukseen sekä luonnon monimuotoisuuteen liittyvien puutteiden täydentäminen, jotta yhteysviranomainen voi arvioida eri toteutusvaihtoehtoja tai niiden toteuttamiskelpoisuutta YVA-asetuksen 6§ hankeluettelon mukainen uraanin ympäristövaikutusten arviointi Natura-vaikutukset Tammikuun 2015 lopussa uutisoitiin, että Dragon Mining luopuu tietyistä valtausoikeuksista Pohjois-Kuusamossa. Valtausalueen nimi on Petäjävaara 1-11 ja alueet sijaitsevat Juomasuon ja Hangaslammen pohjois- ja itäpuolella sekä Pohjaslammen eteläpuolella. (lähde: Koillissanomat 80 29.1.2015) Kuitenkin alueen perustutkimukset ja ympäristöselvitykset jatkuvat edelleen ja yhtiö on tehnyt uusia aluevarauksia uuden kaivoslain puitteissa. Juomasuon kaivospiirin laajennusta koskien kaivosyhtiö on jättänyt 9.3.2015 vireille kaivoslupahakemuksen TUKES:iin. 8.3 Ympäristövaikutukset Ilmastonmuutos on vakava riski luonnon ja ihmisen hyvinvoinnille kaikkialla maailmassa. Suomi on henkeä kohden laskettuna suurimpia kasvihuonekaasujen päästäjiä ja energian käyttäjiä. Hiilitaselaskelmat, energia- ja ilmastopaketit EU:ssa sekä päästökauppa ovat keinoja ilmastonmuutoksen hillintään. Nämä eivät kuitenkaan sisällä esimerkiksi Suomessa merkittäviä hiilen nieluja, metsiä. Yksi suurimmista kasvihuonekaasujen päästöjen aiheuttajista on energiantuotanto. Vaikutukset maa- ja kallioperään + ‒ Rakentaminen vaatii maa-aineksia, mitä saadaan omasta kunnasta. Maa-ainesten otto riski maisemalle ja pohjavesille. Paikoitellen maan uraanipitoisuus tuo riskin maankuorta rikottaessa. veteen ja vesistöihin Tärkeimpien vesistöjen osalta kaavamääräyksessä pilaamiskielto. Pohjavesialueet on huomioitu erityisesti. Rakenteen tiivistäminen parantaa mahdollisuuksia suojella vesistöjä esim. keskitettyjen jätevesiratkaisujen avulla Luonnonvarojen hyödyntäminen: maa-ainesten otto, turvetuotanto, metsätalous, asutus ja erityisesti loma-asutus sekä matkailumajoitus aiheuttavat päästöjä vesistöihin. Soiden ja metsien ojitus ja maanviljely pahentavat tulvia ja lisäävät vesistöjen ravinnekuormaa. Kalastuksella voidaan vaikuttaa vesistöihin sekä positiivisesti (mm. ns. roskakalojen poisto) että negatiivisesti (mm. liian tehokas kalastus). Kalastuksen kehittäminen tuo motivaatiota vesistöjen suojeluun mm. valumilta. maisemaan ja Valtakunnallisesti arvokkaat geologiset muodostumat eivät näy kartalla mutta suojellut harjut on merkitty kaavaan. Tiivistetään olevaa asutusrakennetta ja matkailupalveluja jätevesihuollon piiriin. Loma-asutus hajaantunee edelleen, mutta tahti hidastunee. Kalastusvesistöissä veden pilaamiskielto. Maatalouden päästöjä voidaan estää ottamalla käyttöön biovoimaloita (lanta). Kaivostoiminnan vesistövaikutuksia vähentää toiminnan rajoittaminen herkimmillä alueilla, jotka samalla matkailun kannalta tärkeimpiä alueita. ilmaan ja ilmastoon Ratkaisu Metsät ovat hiilinielu, joita voidaan samalla hyödyntää: metsien hakkuut vauhdittavat kasvua (eritoten biomassan), ja ne sitovat yhä voimakkaammin hiiltä. Maatalous ja porotalous kuljetuksineen vaikuttavat kasvihuonekaasujen lisääntymiseen. Hoidettu maatalousmaisema, mai- Elinkeinojen kehittäminen ja energi- Matkustaminen vaikuttaa ilmaan ja ilmastoon, tosin suurimmaksi osaksi Kuusamon ulkopuolella. 81 Toimintatapoihin ei voi vaikuttaa kaavamääräyksillä. Joukkoliikenteelle luodaan mahdollisuuksia. Rakennetun kulttuuriympäristöihin seman huomioiva metsänhoito, rantojen hoito jne. parantavat alueen maiseman kokemista sekä asukkaiden että matkailijoiden näkökulmasta. Koko kunnan kehittämisen myötä maisemallisesti arvokkaat alueet ja kulttuuriympäristöt voivat säilyä. Kaivostoiminnan ja energiantuotannon alueiden rajaaminen ja rajoittaminen suojelevat maisemia toisaalla. luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Useaan alaan pohjautuva elinkeinorakenne parantaa mahdollisuuksia säilyttää luonnon monimuotoisuutta. Tiivistyminen kylin säilyttää ympäristöä. ympäristön vetovoimatekijöihin Matkailun ja virkistyksen reittien, alueiden ja kohteiden lisääminen eri puolilla kuntaa vähentää ympäristön kestokyvylle aiheutettavaa kuormaa paikallisesti. Matkailun kehittäminen ympäri kuntaa parantaa alan kannattavuutta ja ympärivuotisuuden mahdollisuuksia. Tärkeiden alueiden huomiointi matkailun potentiaalisina alueina säästää luontoa ja mahdollistaa alueiden käytön ja hoidon siten, että ne säilyvät vetovoimaisina pitkään. antuotanto tuovat maisemavaikutuksia, millä taas vaikutuksia matkailuun. Metsien käsittelyillä voi olla laajaalaisia ja pitkäaikaisia maisemavaikutuksia, jotka voivat olla ongelmallisia tietyissä kohteissa. Maisemavaikutukset suurimmat kesällä ja juuri käsittelyjen jälkeen. Metsätalouden vaikutusten huomiointi kaavaratkaisussa suositusten tasolla. Luonnonvarojen määrä ja ympäristön sietokyky voi tulla vastaan. Mikäli kasvatus suosii yksipuolisuutta, luonnon monimuotoisuus voi kärsiä. Liikenne kuluttaa mm. öljyä, kaupankäynti luonnonvaroja, mutta tämä tapahtuu globaalisti ja on siksi vaikeaa havaita paikallistasolla. Alueen luonnonympäristöjen kokeminen voi muuttua voimakkaan luonnonvarojen hyödyntämisen myötä. Matkailu ja virkistys kuluttaa maastoa, reitistöt vaativat aukkoja metsiin. ympäristön maatalouskäyttö turvaa kulttuurimaisemien säilymisen (suojelumerkinnät ja – määräykset). Metsätaloudessa noudatetaan metsälain määräyksiä. Toimintatavat muuttunevat monipuolisemmiksi. Metsätalouden merkinnässä tavoite mm. monimuotoisuuden turvaamisesta. Ympäristössä paljon vetovoimatekijöitä, olevien ulkoiluverkostojen laajentaminen ja käyttötapojen monipuolistaminen vähentää kulutusta toisaalla. Moniin reitteihin liittyy MU-1 määräys, jossa metsänhoidossa on huomioitava maisema-arvot. On hyvä osoittaa eri mittaisia reittejä erilaisiin ympäristöihin, jotta ollaan valmiita vastaanottamaan tulevaisuuden vaikeasti ennakoitavat tarpeet: patikoinnin vetovoima on vähenemässä, pyöräily ja maastojuoksu taas nousussa tällä hetkellä, tulevaisuudessa uudet lajit voivat olla ”vallalla”. 8.4 Taloudelliset vaikutukset Vaikutukset elinkeinorakenteeseen ja työpaikkoihin + ‒ Työllisyysmahdollisuudet paranevat ja monipuolistuvat. Yhden elinkeinon voimakas kehittäminen voi vaikeuttaa toisia. Alkutuotannon kehittämisen kautta Porotalouden vapaa laidunnusoike- 82 Ratkaisu Kaava esittelee mahdollisuuksia, mutta ei jalostustoiminnan mahdollisuudet kasvavat. Innovaatiopuiston kehittäminen vastaa jalostuksen ja energiantuotannon alueidenkäytöllisiin haasteisiin. Innovaatiopuisto ja yritysalueet keskittävät toimintaa, mikä tuo synergiaetuja ja mahdollistaa mm. tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittymisen. us tuo ristiriitoja. Turvetuotannolle osoitetut alueet eivät ole riittäviä, mutta selvitystietojen puuttuessa laajenemisalueiden osoittaminen ei ole mahdollista; alueiden hakeminen tulee tehdä kaavaratkaisun hyväksymisen jälkeen, mikä voi tuoda ristiriitoja. Tiettyjen alojen keskittäminen (esim. puunjalostus, elintarviketeollisuus) tuo taloudellisia etuja. vaikuta suoraan työpaikkojen syntyyn. Kuitenkin mahdollisuuksien esitteleminen voi innostaa yritystoimintaan ja siten luo työpaikkoja ja taloudellista menestystä. Metsätalouden merkitys huomioidaan ja kehittämispotentiaali mahdollistetaan. Porotalouden keskeisten alueiden huomiointi mahdollistaa elinkeinon kehittämisen ilman suurempia ristiriitoja. Mm. matkailupalvelujen yksityiskohtainen erittely ja näyttäminen kartalla mahdollistaa niiden huomioimisen muissa elinkeinoissa ja vähentää osaltaan ristiriitoja kauppaan ja palveluverkkoon Kaupallisten palvelujen kehittyminen mahdollista väestönkasvun ja matkailun kehittymisen myötä. (ostovoima vuonna 2013: asukkaat 102 M€, loma- asukkaat 54 M€, matkailijat 20 M€, liiketilatarve 2 vuonna 2030 noin 12 500 k-m Kaupan selvityksen 2013 mukaan) Laajassa kunnassa palveluja vain keskitetysti, asiointimatkat pitkiä. Toimintatavat ovat murroksessa ja nettipalvelut voivat osin poistaa saavutettavuusongelman. Kaupan palvelujen mahdollista kehittyä Kuusamon keskustaajamassa ja Rukalla. Keskittyminen mahdollistaa alan kehittymisen. Nettikauppa tasavertaistaa eri puolilla olevien asukkaiden palvelutarjontaa. työllisyyteen ja aluetalouteen Eri alojen kehittäminen tuo myös eri koulutustasoille työmahdollisuuksia. Positiivinen kehitys säteilee ympäristöön mm. raaka-aineiden hankinnan kautta ja luo työmahdollisuuksia myös laajemmalle alueelle Joidenkin toimialojen rajoitukset (esim. kaivostoiminta) voivat aiheuttaa sen, ettei elinkeinorakenne monipuolistu toivotusti. Kaavassa esitetyt mahdollisuudet voivat toteutettuna merkittävästi parantaa työllisyyttä ja aluetaloutta. Kaupungin rakenne on tällä hetkellä hajanainen ja erityisesti lomaasunnot ovat sijoittuneet ympäri kuntaa, mikä tuo vaikutuksia liikennetarpeeseen sekä ympäristövaikutuksia. Loma-asutuksen lisääntyminen hajauttaa yhdyskuntarakennetta. Olevan rakenteen hyödyntäminen on taloudellisinta. Jalostuselinkeinojen kehittäminen tuo paremman tuoton kuin raakaaineiden myynti. alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Aluerakenne on jo nyt hajautunut, lähtökohtana on keskittyä oleviin kyliin ja taajamiin, ei hajauttaa rakennetta entisestään. Oleva infrastruktuuri hyödynnetään. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen vahvistaa olevia kyliä, mahdollistaa paikalliset yhteisöt ja palvelut sekä Kaupan palvelut keskittyvät Kuusamoon ja Rukalle. 83 tehostaa rakennetta myös taloudellisesti. Maaseudun elinvoimaisuus mahdollista säilyä ja kehittyä. Kitkan ympäristön kylien kehittämisalue huomioi vetovoimaisen ympäristön lähellä palveluja, alueella on tarkempi osayleiskaava jonka kautta alueen hyödyntäminen mahdollistuu. Keskittäminen on kustannustehokasta, mutta voi syödä kylien kehittymismahdollisuuksia. Toisaalta hajautunut rakenne vaikeuttaa muun toiminnan sijoittumista. kuntatalouteen ja yhdyskuntatalouteen Reitit on haettu pääosin oleville poluille ja metsäautoteille, jolloin perustamiskustannukset jäävät hyvin pieniksi ja ylläpitokustannuksia tulee vain opastuksesta. Metsien käytön rajoittamisesta voi aiheutua tulonmenetyksiä maanomistajille, toisaalta monimuotoisen metsänhoidon mahdollisuus vähentää ja korvaa näitä menetyksiä. Metsien käyttöä ei ole rajoitettu kaavamääräyksillä. liikenteeseen logistiikkaan Kuusamossa on kattava tieverkosto. Hajasijoittunut rakenne lähtee ajatuksesta, että työllisyysmahdollisuuksia ja palveluja on lähellä, jolloin liikkumistarve vähäisempi. Alkutuotanto ja raakaainekuljetukset vaativat tieverkkoa, tietoliikenne korvaa osittain ihmisten liikkumistarvetta. Toisaalta paikallinen tuotanto vähentää kuljetustarvetta eli liikennettä ja päästöjä. Alemman tason tieverkon ylläpitoja parannustarpeet merkittäviä raaka-ainekuljetusten sekä hajautuneen aluerakenteen ja lomaasumisen ympärivuotisuuden vuoksi. Liikenneverkko on laaja ja sitä on priorisoitu alemman asteisilla teillä mm. liikenteeltään hiljaisemmiksi retkipyöräilyreiteiksi. ja Innovaatiokeskittymä vähentää liikkumistarvetta. Toisaalta alue vaatii uusia tieyhteyksiä. Yhteys Venäjälle sekä matkailuliikenteen ja muun yritystoiminnan tuoman liikenteen lisäyksen merkitys huomioitu tiettyjen teiden luokituksissa. Keskustaajaman ja Rukan sekä näiden välisen alueen kehittäminen parantaa kevyenliikenteen kehittämismahdollisuuksia. Turvallisuutta parantavia tekijöitä huomioitu (mm. liikenneympyrä). Yritysalueet lisäävät liikennettä sekä alueelle ja sieltä pois että työmatkojen osalle. Uudet aluevaraukset vaativat tiestön rakentamista. Matkaketjujen toimivuus voi nousta ongelmaksi. Rautatieyhteyden epävarmuus heikentää kuljetusvarmuutta. Yleiskaavan toteutuessa osittain ja pitkän ajan kuluessa liikenteen kehittämistarpeet eivät toteudu täysimääräisinä eivätkä suunnitellusti, mikä voi johtaa negatiiviseen kierteeseen myös maankäytön ja eri elinkeinojen osalla. Positiivinen kehitys saa aikaan positiivisen kierteen, jolloin alue voi lähteä kasvu-uralle monella saralla. Lentoliikenteen kehittäminen palvelee matkailun ulkomaanliikennettä ja lisää paikallisen joukkoliikenteen kysyntää. Raideyhteys parantaisi kaikkien alojen logistiikkaa ja menestymismahdollisuuksia Siltojen korotustarve tuotu esille veneilyliikenteen ja vesistöjen käytön kehittämiseksi. talouden vakauteen Uutta tieverkkoa on esitetty vain taajaman uusien teollisuus- ja työpaikka-alueiden yhteyteen. Vain osittainen toteutuminen heikentää onnistumismahdollisuuksia. 84 8.5 Sosiaaliset vaikutukset Vaikutukset alueen identiteettiin ja imagoon Ratkaisu + ‒ Luonnonvarojen hyödynnys, metsätalous, jatkojalostus sekä matkailu ja virkistys ovat jatkossakin Kuusamon merkittävimmät toimialat ja vetovoimatekijät (kyselyjen mukaan). Keskittäminen ja tiettyjen alueiden korostaminen voi johtaa alueiden väliseen epätasa-arvoon. Kaavamerkinnät tukevat luontopääkaupunki ideaa, arvokkaimmat kohteet ja alueet / erityisominaisuudet on esitetty suojelumerkinnöin. Kylillä palvelujen kehittyminen epävarmaa. Arjen sujuvuus riippuu osin elämäntavasta, iästä ja terveydentilasta. Lähituotteita halutaan kehittää (mm. ruoka, energia) ja jalostusastetta nostaa, mikä parantaa mm. omavaraisuutta. Energiaomavaraisuuden tavoite mahdollistetaan kaavaratkaisulla. Kaivostoiminnan rajoittaminen tietyillä alueilla parantaa alueen imagoa Pohjolan luontopääkaupunkina. arjen sujumiseen, liikkumiseen ja palveluihin Palvelut kehittyvät keskustaajamassa ja Rukalla. Palvelukylien määrittäminen osoittaa selkeästi alueet, joihin tullaan tulevaisuudessakin panostamaan. Kylien vahvistaminen sekä lomaasutuksen kehittäminen tukee kylien elinvoimaisuutta ja mahdollistaa palvelujen säilymisen tai kehittämisen. Valtaosa asukkaista sijoittuu keskustaan, missä on lyhyet etäisyydet palveluihin ja monipuoliset liikenneväylät. Yritysalueet ovat selkeästi asutuksen ulkopuolella mutta lähellä keskustaa ja hyvien liikenneyhteyksien varrella, mikä helpottaa arjen liikkumista. sosiaaliseen toimivuuteen, hyvinvoinnin jakautumiseen ja alueiden eriytymiseen Elinkeinojen kehittyminen tuo työmahdollisuuksia, mikä parantaa työikäisen väestön elinmahdollisuuksia alueella ja vaikuttaa positiivisesti väestörakenteen kehitykseen. terveellisyyteen ja turvallisuuteen Virkistysmahdollisuudet monipuolistuvat, terveelliset elämäntavat mahdollistuvat entisestään. Taajaman ja kylien asutus ja toimintatavat voivat olla erilaiset. Pienissä yhteisöissä yhteisvastuu korostuu, isommissa turvataan julkisiin palveluihin. Voimakas matkailun kehittyminen tuo mukanaan myös lieveilmiöitä, jotka voivat heikentää viihtyisyyttä. Kaikkialla on hyvät liikkumismahdollisuudet, keskustassa ja Rukalla monipuolisimmat. Puhdas ilma, vesi ja lähiruoka edistää terveyttä. Kylien kehittäminen ja elinkeinojen monipuolistuminen parantavan elinmahdollisuuksia ympäri kuntaa ja hyvinvointi jakaantuu alueelle tasaisesti. Metsien terveysvaikutukset huomioitu. Keskittäminen keskittää myös riskit, hajauttaminen hajauttaa. yhteisöllisyyteen Alueiden erilaistuessa kylien roolien mukaisesti myös eriarvoisuus voi lisääntyä ja yhteisöllisyys kärsiä. Alueiden tasa-arvoisuus paranee kehitettäessä sekä keskustaajamia että kyliä. 85 Keskitetty energiantuotanto herkempi ongelmille kuin hajautettu. 8.6 Johtopäätöksiä Kaikki alat tarvitsevat toisiaan kehittyäkseen. Jalostus ei voi kehittyä ilman alkutuotantoa ja alkutuotanto ei voi kasvaa ilman jalostusta ja tuotteiden laajempaa markkinointia. Matkailu ja lomailu ei ole vetovoimaista ilman puhdasta luontoa, paikallista kulttuuria ja imagoa, joka ilmenee paikallisessa rakennustyylissä, paikallisessa ruoassa, paikallisessa ohjelmatarjonnassa/kulttuuri – alkutuotanto kulttuurimaisemineen ja poroineen kulttuurin ydinasiaa ja jalostuselinkeino tuottaa paikallista ruokaa. Mikään toimiala ei voi kehittyä ilman turvattua energiatuotantoa. Tärkeintä on löytää tasapaino eri toimialojen kesken ja suhteessa luonnon sietokykyyn. Vain sen pohjalta voidaan rakentaa kestävää kehitystä eli jatkuvasti ylläpidettäviä elinkeinoja, jotka eivät hävitä luonnonvaroja. Tavoite Pohjolan luontopääkaupungista vaatii mahdollisimman paljon puhtaita luonnonalueita, minkä vuoksi eri toimintojen ympäristövaikutukset korostuvat. Ympäristöä saastuttavien tai luonnonmukaisuutta muuttavien alojen lisäämistä tulee tarvittaessa rajoittaa tai vaatia tehokkaampia puhdistusmenetelmiä. Vesistöjen tärkeimpiä kuormittajia ovat maatalous, metsätalous, turvetuotanto, loma-asutus ja haja-asutus sekä taajamien jätevedet. Mikäli biotaloutta ja mm. maataloutta halutaan voimakkaasti kehittää, tulee päästöt vesistöihin saada kuriin. Biovoimalat voivat olla tähän yksi keino, sillä niissä lietelanta muuttuu biokaasuksi koneiden käyttöön ja jäte lannoitteeksi pellolle. Syntyy aineen täydellinen ja paikallinen kierrätysprosessi, joka ei saastuta ympäristöä. Lähienergian tuotannon kehittäminen on tärkeää ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Varsinkin metsätaloudella on siinä suuri merkitys hiilinieluna. Lähellä tuotetut perustarvikkeet ja palvelut vähentävät kuljetustarvetta ja rekkaliikennettä, joka on suuri ilmanlaadun heikentäjä. Etelä-Kuusamon maaselän alue jää monen toiminnan suhteen vajaaksi, joten alueelle on järkevää keskittää mm. energiantuotantoa, joka ei sovellu muille alueilla esim. maisemavaikutusten vuoksi. Kaivostoimintaa vastustettiin jyrkästi varsinkin Pohjois-Kuusamoon sijoitettuna. Maa-ainesten otto kuitenkin yleisesti hyväksyttiin, koska niitä tarvitaan rakentamiseen. 8.6.1 Johtopäätökset toimialoittain POROTALOUDEN taso voi säilyä nykyisellään tai hieman supistua, rajoitteina luonnonravinto ja pedot. Ruokinta heikentää luonnontuote-imagoa. Pedot kuuluvat luontoon ja ovat matkailun vetovoimatekijä, imagoasia. KALASTUS ja kalanviljely omaavat merkittävää kasvupotentiaalia, kehitystä ja tutkimusta suhteessa vesistöjen sietokykyyn, biologisen tasapainon saavuttamien, pyyntilajien kirjon kasvattaminen, jalostus ja markkinointi, tuotannon moninkertaistaminen seuraavan 50 vuoden aikana. LUONNONTUOTTEIDEN KERÄILYN KEHITTÄMINEN: (mm. marjat, sienet, yrtit) kasvupotentiaalia runsaasti, koulutusta, tutkimusta, jatkojalostusta, pitkälti käsityövaltaista, jolloin pysyy luonnonmukaisena. MAATALOUDEN MONIPUOLISTAMINEN, jolloin kaikki potentiaalinen peltoala saadaan käyttöön. Karjatalous tuottaa eniten ympäristövaikutuksia joten sen osuutta ei ole syytä kasvattaa merkittävästi. Potentiaalia on runsaasti kasvinviljelyssä, marjojen ja yrttien kasvatuksessa (uudet ravintosuositukset). 86 MATKAILUPALVELUJEN monipuolistaminen kehittämällä alueita, reittejä ja palveluja erilaisille käyttäjäryhmille, myös kansainväliseen kysyntään. Maatalousmaiseman merkitys mm. matkailulle on tärkeää, kulttuuriympäristöt tuovat vaihtelua alueelle. Lähiruoka on matkailussa nouseva trendi, Kuusamosta Suomen edelläkävijä! Hiljaisten alueiden merkitys kasvaa. (ajoittaiset toiminnot sallittuja, esim. metsien käsittelyt, mutta jatkuva melu kiellettävä). Palvelutarjonta voi kasvaa vähitellen kysynnän mukaan. Kasvava trendi on myös matkailun eettisyys eli paikallisten pienyrittäjien tukeminen ja luonnonvarojen säästäminen. REITISTÖINÄ on käytettävä mieluummin olevia teitä, sillä reittien ylläpito on kallista. Jaetaan ympäristön kuormitusta Kitkan retkeilyreitille ja Julma-Ölkyn maastopyöräilyreitille sekä retkipyöräilyä Järvi-Kuusamon kulttuurikylien sivutieverkostolle. LOMA-ASUTUKSEN kehittyminen on epävarmaa talouden polarisoituessa. Keskiluokan pieneneminen, väestön ikääntyminen, maaseudun tyhjeneminen, ylläpidon kalleus ja vaativuus, nuorten erilaiset arvot ja odotukset vapaa-ajan vietolle, tarve luonnonvarojen säästämiseen ja energiakulutuksen vähentämiseen (ilmastomuutoksen torjuntatarve jne.). LIIKENNE: maantieverkko, rautatie, lentoliikenne, junaliikenne, joukkoliikenne, kevyt liikenne : verkostojen priorisointi ja kehittämistarpeet. Rautatie iso asia, tarpeen pohtia tarkemmin eli seudullisesti tulosuuntaa. KAUPPA on murrostilassa, toimintatavat muutoksessa ja nettikauppa kasvussa. Ennustettu tilatarve tässä valossa epävarmaa, paitsi elintarvikkeiden ja muiden päivittäistavaroiden osalta. METSÄTALOUS JA UUSIUTUVAT ENERGIAMUODOT: bioenergian käytön kasvu ja biovoimalat maatilojen yhteyteen. Puun korjuu vaatii paljon energiaa joten jalostusaste korkeaksi, että kannattaa - polttaminen voi olla vain jätteen kierrätystä, aurinkoenergia voi ohittaa edullisuudessa bioenergian lähivuosikymmeninä? TURVETUOTANNOLLE ei ole paljon kasvumahdollisuuksia, parempi ja kestävämpi käyttömuoto olisi viljelyalustana. KAIVOSTOIMINTA ei ole mahdollista arvokkailla luonto- ja matkailualueilla Pohjois-Kuusamossa eikä toivottavaa muuallakaan suojelualueilla. MAA-AINESTEN OTTO on hyväksyttävää eri puolilla kuntaa rakentamiseen. Otto tulee pohtia tarkkaan huomioiden pohjavesialueiden ja maisemien suojelu. Jälkien korjaamisessa on kuitenkin parannettavaa. Tietyt harjujaksot ja geologiset muodostumat tulisi suojella tai säilyttää mahdollisimman luonnontilaisina. JALOSTUSELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN: jalostuslaitosten keskittäminen Kuusamon keskustaajaman laidalle, tarkemmassa suunnittelussa tutkittava tilatarpeen suuruusluokka. Biolaakso on rajattava tarkasti siten, että alueella on riittävästi tilaa toiminnoille, mutta vaikutukset ympärille eivät ole merkittäviä. Jäteongelman ratkaiseminen energiatuotannolla on tavoiteltavaa: lietelanta, jäteveden sakat ym. TUULIVOIMALOIDEN rakentaminen Länsi-Kuusamoon olevien voimalinjojen läheisyyteen. 87 8.7 Tavoitteiden toteutuminen Tavoite Toteutuminen yleiskaavassa VAT: eheytyvä yhdyskuntarakenne toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto kulttuuri ja luonnonperintö virkistyskäyttö ja luonnonvarat erityinen poronhoitoalue - - Maakuntakaava: liikenteen sujuvat matkaketjut ja toimivat kuljetukset, kestävä liikennejärjestelmä: kl ja jl alueellinen kilpailukyky palvelujen saatavuuden turvaaminen eri väestöryhmille väestön ikääntymiseen varautuminen alueellisesti tasapainoinen palveluverkko, asiointimatkojen minim. kuntakeskusten kehittäminen kauppapaikkoina, mitoitus perustuu omaan väestöpohjaan - - - - yleiskaava hyödyntää olevaa, jo hajautunutta rakennetta tukeutuen oleviin kyliin sekä vahvistaen palvelukyliä, Ruka ympäristöineen sekä Kuusamon keskustaajamaa yhteysverkostojen ylläpidon osalta laajuus ja kalleus tulevat olemaan ongelmia myös jatkossa energiaomavaraisuuteen kiinnitetty erityistä huomiota hajautuneen rakenteen hyödyntäminen kulttuurimatkailuun huomioi kulttuurin ja luonnonperinnön, luonnonvarat ja poronhoidon aseman erityisesti virkistyskäyttö on huomioitu kaavaratkaisussa liikennejärjestelyihin on kiinnitetty huomiota mm. matkaketjujen, lentokentän kehittämisen ja raideyhteyden kautta, mutta jatkossakin henkilöautoliikenne on pääosassa kevyenliikenteen yhteyksien kehittämistarpeet huomioitu sekä vakituisten asukkaiden että matkailun ja virkistyksen kannalta mahdollistaa luonnontuotteiden, matkailun sekä alueen yleisen kilpailukyvyn osalla kehittymistä huomioitu netin mahdollisuudet, jolloin asuinpaikasta riippumatta palvelujen saatavuus mahdollista; palvelut ja kauppa keskittyvät alueellista tasapainoa haettu kehittämällä Kuusamon koko laajaa aluetta erilaisia vetovoimatekijöitä hyödyntäen Kuusamon kaupunki: väestötavoite + 500 henkeä työpaikkatavoite 1000 uutta työpaikkaa elinvoimainen edelläkävijä moniarvoinen Pohjolan luontopääkaupunki kustannustehokas energiaomavarainen: uusiutuvat energiamuodot hiilineutraali ympärivuotinen matkailu: painotus kalastus, metsästys, lähiruoka, mökkimatkailu, liikunta-, terveys- ja tapahtumamatkailu alueita loma-asumiselle metsätalouden kehittäminen lähiruoan ja –energian tuotanto, jalostusasteen nosto porotaloutta kehitetään kestävästi huomioiden muu maankäyttö luonnontuotealan kehittäminen kalastuksen kehittäminen kaivos- ja rikastustoimintaa vain riskittömille alueille - - 88 väestölisäys on mahdollista eri elinkeinojen kehittyessä työpaikkatavoite on kova, mutta mahdollista toteutua kaavaratkaisujen toteutuessa ajatellusti omavaraisuuden kasvattaminen parantaa koko alueen elinvoimaa uusien energialähteiden hyödynnys mahdollistaa hiilineutraalin kunnan kehittymisen jalostusasteen nosto kehittää luontoperustaisia elinkeinoja myös alkutuotannon osalta ajatus Pohjolan luontopääkaupungista toteutuu kaavaratkaisussa matkailun kehittyminen pääasiassa ympärivuotisuuden kehittämisen kautta loma-asutuksen lisääminen keskittäen kylien yhteyteen parantaa myös haja-alueen elinvoimaa, säästää luontoalueita ja mahdollistaa kulttuuri- ja maisema-alueiden hyödyntämisen ja kehittämisen kaivostoiminnan rajoittaminen vähentää ympäristöriskejä sekä haittaa eri elinkeinoille herkimmillä alueilla 9 YLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN 9.1 Toteuttamisen vaiheittaisuus 9.2 Detaljikaavoitus, muu suunnittelu ja toteuttamistoimenpiteet Metsätalouden toimenpiteiden esittely reittien varsilla matkailijoille ja retkeilijöille sekä metsätyökulttuurin esille tuominen parantaisivat metsänkäsittelyjen hyväksyttävyyttä. Toinen lähtökohta voisi olla se, että kerrottaisiin ennen reiteille menoa, millaiseen ympäristöön ollaan menossa: erämaa ja luonnonsuojelualue on eri asia kuin talousmetsä. 9.3 Epävarmuustekijät 9.4 Haittojen vähentämistoimenpiteet 10 SEURANTA 10.1Seurannan periaatteet 10.2Seurantaohjelma 89 11 SUUNNITTELUN VAIHEET 11.12.2012 §283 Kuusamon kaupunginhallituksen päätös koko Kuusamon yleiskaavan uusimisesta vaiheittain 12.3.2013 alustava työohjelma 2.5.2013 työsopimukset Kuusamon kaupungin ja Airix Ympäristö Oy:n kesken, Kuusamon strategiapainotteinen luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelma > tavoitteet ja Kuusamon strategisen yleiskaavan päivittäminen 14.8.2013 työn aloituspalaveri tilaajan ja konsultin kesken Oulussa 5.9.2013 1. työneuvottelu yleiskaavasta Oulun ELY:ssä LUONNONVARASUUNNITELMA - työryhmän kokoukset 10.6. - 6.8.- 2.10. - 6.11. - 12.12.2013 ja 9.1. - 3.2.2014 Luonnonvarasuunnitelma, ohjausryhmän kokoukset 3.5.- 7.11.- 12.12.2013 ja 9.1. – 3.2.2014 3.2.2014 tavoitteiden viimeistely ja hyväksyminen ohjausryhmän kokouksessa 31.3.2014 TAVOITTEIDEN HYVÄKSYMINEN KUUSAMON KAUPUNGINVALTUUSTOSSA .3.2014 Kaupunginhallitus valitsee yleiskaavan ohjausryhmän jäsenet YLEISKAAVOITUS 16.4.2014 YLEISKAAVAN TYÖRYHMÄN 1. kokous, tavoitteet, aikataulu, vuorovaikutus ja menetelmät 15.5.2014 vireilletulokuulutus, nähtävillä 16.6.2014 asti 16.5.2014 työryhmän 2. kokous: yleisötilaisuuden ja asukaskyselyn valmistelu 23.5.2014 VIRANOMAISNEUVOTTELU I, työpaja Oulussa 23.5. – 18.6.2014 OAS julkisesti nähtävillä, 5.6.2014 YLEISÖTILAISUUS-1 lukion auditoriossa, työn sisältö ja aikataulu, lähtötiedot, asukaskysely netissä elokuun loppuun 22.8.2014 työryhmän 3. kokous: vuorovaikutuksen tulokset, sidosryhmätilaisuuksien aikataulu, alustavat luonnosvaihtoehdot eli rakennemallikartat luonnollinen, elämyksellinen ja energinen 25.9.2014 työryhmän 4. kokous: asukaskyselyn tulokset, sidosryhmätilaisuuksien ohjelma, työryhmien karttatyöskentely SIDOSRYHMÄTILAISUUDET o o o o o 27.10.2014 Ammattimainen luonnontuoteala, kutsujana Jouko Käkelä 30.10.2014 Asukasryhmä ja Energiaryhmä, kutsujina Anna Kantola ja Tauno Korpela 05.11.2014 Yrittäjäryhmä: matkailu ja muut palvelut, kutsujana Matti Pohjola 12.11.2014 Metsätalous ja Luonnonvarat: harrastus ja virkistystoiminta, kutsujina Maunu Kilpivaara ja Tenho Ronkainen 24.11.2014 Energiaryhmä 2, kutsujana Tauno Korpela 10.12.2014 työryhmän 5. kokous: sidosryhmätilaisuuksien anti ja yleisötilaisuuden valmistelu 10.12.2014 YLEISÖTILAISUUS-2, valtuustosalissa: sidosryhmätyöskentelyn tulokset 18.2.2015 työryhmän 6. kokous: rakennemallien vaikutusten arviointi ja päätös vaiheen 2 teemojen yhdistämisestä vaiheeseen 1. (arvioinnin toimivuus, kustannukset) 90 18.3.2015 työryhmän 7. kokous: luonnoksen esittely ja kommentointi, uusi OAS. 26.3.2015 toinen VIRANOMAISNEUVOTTELU valmisteluvaiheesta ja luonnoksesta 8.4.2015 metsäalan edustajien kokous kaavamerkinnöistä 20.4.2015 työryhmän 8. kokous ja luonnoksen esittely valtuustolle iltakoulussa 20.5.2015 Yhdyskuntatekniikan lautakunta, rm-1 rajauksen muutosesitys 1.6.2015 Kuusamon kaupunginhallituksen kokous, päätös rajaus- ja määräysmuutoksista 11.6.2015 ja 1.8.2015 YLEISÖTILAISUUDET 3-4 KAAVALUONNOKSESTA 11.6. – 28.8.2015 kaavaluonnos julkisesti nähtävillä Oulu, 4. kesäkuuta 2015 Sweco Ympäristö Oy Riitta Yrjänheikki Projektipäällikkö Arkkitehti Johanna Lehto Suunnittelija FM 91
© Copyright 2024