1. No category

1
Naantalin lukio
TYÖSUUNNITELMA 2015-2016
26.8.2015
Vadstenanpolku 4
21100 Naantali
Tyyppi: 162 lukio
Tilastokeskuksen oppilaitoskoodi: 00552
ma. rehtori Eija Mäenpää
vs. apulaisrehtori Seija Ranta
[email protected]
Tilastotietoja:
Opiskelijamäärä:
Perusopetusryhmiä
Opiskelijoita/perusopetusryhmä
Ryhmän keskikoko yhteisissä aineissa
Ryhmän keskikoko valinnaisissa aineissa
318
12
26,5
20-36
10-36
Naantalin lukion TYÖSUUNNITELMA
Opetustuntiresurssi
Tuntia/opiskelija
OVTES:n mukaiset demonstraatiokorvaukset
432
1,36
8
Virkoja:
Tuntiopettajia:
Muuta henkilökuntaa
18
1
1
Lukuvuosi 2015 - 2016
Koulukohtaiset resurssitunnit
(20+opiskelijamäärä x 0,14)
64,52 vvt
Kiinteät erityistehtäväkorvaukset:
ryhmänohjaajat (1. ja 3. vsk. 1,5, 2. vsk. 1,0
ainekohtaisin kertoimin tasoitettuna)
opinto-ohjaajan vastaanottotunnit
koulun ATK-yhdysopettaja
oppilaskunnan ohjaus
taidekasvatus
musiikkiesitysten hoito
liikuntaesitysten hoito
fysiikan välineiden hoito
Kirjasto
NYK-100 (koulun 100-vuotis juhlavuoden suunnittelu)
Yht.
16,6 vvt
12,0
3,0
1,0
1,0
1,0
1,0
0,5
0,5
1,0
37,6
Suoritusperusteiset korvaukset
kerhotuntivaraus (musiikki, politiikka)
ylisuuret opetusryhmät (> 36 opp.)
itsenäiset suoritukset
yo-kokeiden korjaus
yo-kokelaiden korotustentit
OPS-työryhmän vetäjä
Yht.
A. YLEISTÄ
2,0
0,5
6,0
9,42
8,0
1,0
26,92
Koulukohtainen
lisäpalkkioresurssi287,02€
2
Kunta
Ylläpitäjä
Koulu
Naantali
Naantalin kaupunki
Naantalin lukio
Opiskelijamäärä vuositasoittain:
I
II
III – IV
94
119
105
opiskelijaa
opiskelijaa
opiskelijaa
Päivälukion vakinaisia opiskelijoita 316, lisäksi koulussa opiskelee 1 vaihto-opiskelija Saksasta ja 1 vaihto
opiskelija Kanadasta eli yhteensä 318.
Koulun opiskelijoista 9 on ulkomailla opiskelemassa.
Lukion aikuislinjalla ei järjestetä pidettäviä lähiopetuskursseja.
Opetuksen jaksottaminen
1. jakso
2. jakso
3. jakso
4. jakso
5. jakso
18.08.15 - 08.10.15
09.10.15 – 03.12.15
04.12.15 – 10.02.16
11.02.16 – 12.04.16
13.04.16 – 04.06.16
(38 työpäivää)
(38 työpäivää)
(37 työpäivää)
(37 työpäivää)
(38 työpäivää)
Liitteenä koko lukuvuoden kurssitarjotin ja opinto-opas.
Liikunta- tai teemapäiviin varataan 3 työpäivää, joista yksi on taksvärkkipäivä 6.5.2016.
Erilaiset juhlat juhlistavat lukukausien loppuja: joulujuhla ja kevätjuhla kuuluvat koulun
perinteisiin suuriin juhliin. Koulun 100-vuotisjuhlia vietetään 30.- 31.10.2015 ja itsenäisyysjuhla
on 4.12.2015. Joulujuhla päättää syyslukukauden. Abiturienttien koulu loppuu penkkareihin
18.2.2016 ja toisen vuosikurssin opiskelijat tanssivat vanhojentansseja 19.2.2016.
Tuntikehyksen käyttö
Opetukseen voidaan koulutuslautakunnan päätöksen mukaisesti käyttää enintään 432
kurssia. Tässä työsuunnitelmassa on käytetty luokkaopetukseen 424 kurssia. Tukiopetukseen
sekä mahdollisesti toteutuvia kursseja varten varataan 8 kurssia. Lisäksi maksetaan
demonstraatiokorvauksia VES:n mukaan 8 vvt.
Lukion koulukohtaiset resurssitunnit (20 + oppilasmäärä x 0,14 = 64,52) käytetään
seuraavasti:
A. Kiinteät erityistehtäväkorvaukset 37,1 vvt.


-
ryhmänohjaajat (1. ja 3. vsk. 1,5, 2. vsk. 1,0 ainekohtaisin kertoimin
tasoitettuna)
16,6 vvt
opinto-ohjaajan vastaanottotunnit
12,0
koulun ATK-yhdysopettaja
3,0
oppilaskunnan ohjaus
1,0
taidekasvatus
1,0
musiikkiesitysten hoito
1,0
liikuntaesitysten hoito
1,0
fysiikan välineiden hoito
0,5
NYK-100 (100v-juhlavuoden suunnittelu)
1,0
Yht.
37,1
B. Suoritusperusteiset korvaukset 29,54 vvt. Korvaus jaetaan jälkikäteen tehdyn työmäärän suhteessa.
3
-
kerhotuntivaraus (musiikki, politiikka)
ylisuuret opetusryhmät (> 36 opp.)
itsenäiset suoritukset
OPS-työryhmänvetäjä
yo-kokeiden korjaus
yo-kokelaiden tentit
(kurssia)
(varaus)
(varaus)
(varaus)
(varaus)
(varaus)
Yhteensä kursseja max.
2,0
0,5
6,0
1,0
9,92
8,0
27,42
Kerhotoiminta (kokonaisvaraus 2,0 k, sis. em. suoritusperusteisiin korvauksiin)
Musiikkikerho
Koulun tilaisuuksien musiikkiohjelmien valmistelua.
1
Politiikan kerho/matematiikan kerho
EYP, Euroopan nuorisoparlamenttiin osallistuminen,
Yrittäjyys/symbolisen laskimen käyttö
1
4
NAANTALIN LUKION TYÖSUUNNITELMA
B. TOIMINTAOSA 2015 - 2016
1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS
Kaikille lukioille yhteisiä aihekokonaisuuksia opetussuunnitelman mukaisesti ovat
•
•
•
•
•
•
aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys
hyvinvointi ja turvallisuus
kestävä kehitys
kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus
teknologia ja yhteiskunta
viestintä- ja mediaosaaminen
Näiden lisäksi Naantalin lukiossa on omana
kansainvälisyyskasvatuksenaihekokonaisuus.
aihekokonaisuutena
matkailun
ja
Aihekokonaisuudet otetaan huomioon kaikkien oppiaineiden opetuksessa oppiaineeseen
luontuvalla tavalla sekä lukion toimintakulttuurissa. Erityispainopisteenä jatkuu lukuvuonna
2015-2016 oppimisen ja opetuksen digitalisaatio sekä sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin
valmistautuminen. Yrittäjyyskasvatuksen hanke YES goes to lukio jatkuu lukuvuonna
2015-2016. Aihekokonaisuuksien pääasiat sisältyvät perusteiden ainekohtaisiin osiin.
Aihekokonaisuuksia täydennetään, ajankohtaistetaan ja konkretisoidaan paikallisessa
opetussuunnitelmassa.
Tavoitteena on, että lukiomme opiskelija saavuttaa monipuolisen yleissivistyksen jatko-opintojensa pohjaksi.
Hän selviytyy muuttuvissa olosuhteissa, säilyttää uskon mahdollisuuksiinsa ja on harjaantunut opiskelun,
ajattelun, ongelmanratkaisun ja yhteistyön taidoissa.
Naantalin lukiossa opiskellaan kannustavassa ilmapiirissä ja kunnioitetaan yksilöllisyyttä ja erilaisuutta. Näin
vahvistetaan jokaisen lukiossa työskentelevän itsetuntoa sekä sosiaalisia taitoja.
Koulutyön lähtökohta on elämän kunnioittaminen: lähimmäisemme on arvokas yksilönä, yhteisön ja
yhteiskunnan jäsenenä.
2. KEHITTÄMISSUUNNITELMA, LÄHIVUOSIEN TAVOITTEET
Kunnasta ja koulusta on löydyttävä henkistä ja taloudellista pääomaa sekä sivistystahtoa, joilla luodaan ja
toteutetaan sellainen opetussuunnitelma, että se tarjoaa paikalliselle nuorelle kilpailukykyiset mahdollisuudet
saavuttaa jatko-opinnoissa ja työelämässä tarvittavat tiedot, taidot ja valmiudet. Paikallistason
opetussuunnitelmalla voidaan lisäksi nopeasti reagoida muuttuviin olosuhteisiin.
Lukuvuoden 2015–2016 aikana vuoden 2005 opetussuunnitelma on käytössä yhdettätoista lukuvuotta
kaikilla vuosikursseilla. Opetusohjelmaan sisältyy edelleen mahdollisuus tutustua matkailualaan.
Lukuvuoden kehityshankkeena on kehittää edelleen tieto- ja viestintätekniikan käyttöä opetuksen ja
opiskelun välineenä siten, että opiskelijoilla on tarvittavat valmiudet osallistua sähköiseen ylioppilastutkintoon
syksystä 2016 lähtien. Lukuvuonna 2014 - 2015 käyttöönotettua sähköistä oppimisalustaa GAFE-portaalia
kehitetään ja sen käyttöä viestinnän ja opetuksen välineenä kehitetään mahdollisuuksien mukaan.
Kannettavien tietokoneiden, IPadien ja opiskelijoiden omien kannettavien laitteiden myötä tietoteknologiaa
hyödyntäen kehitetään monipuolisia opiskelu- ja arviointitapoja opetuksen välineiksi. Sähköisiä
opiskelualustoja, sähköisiä oppikirjoja ja sähköisten kokeiden kokeiluja jatketaan eri oppiaineissa.
Sähköisten ylioppilaskirjoitusten harjoituskokeisiin osallistutaan ylioppilastutkintolautakunnan edellyttämällä
tavalla.
Yrittäjyyskasvatuksen hanke YES goes to lukio jatkuu lukuvuonna 2015-2016 ja sen puitteissa syvennetään
5
yrittäjyyskasvatusta.
Seudun lukiokoulutuksen yhteistyötä tehdään ja seudullista koulutuksen suunnittelua seurataan edelleen
alueen lukiorehtoreiden yhteistyön puitteissa.
Yhteistoimintaa Naantalin ammattiopiston kanssa jatketaan ja aktivoidaan mahdollisuuksien mukaan.
Varsinais-Suomen etälukioverkon toimintaan osallistutaan tarjoamalla kursseja yhteiseen kurssitarjottimeen
ja
osallistumalla aiheeseen liittyvään koulutukseen. Yhteistyötä tehdään erityisesti Raision, Nousiaisten ja
Mynämäen lukioiden kanssa.
Tietotekniikan opintoja toteutetaan yhdessä Turun yliopiston tietojenkäsittelylaitoksen kanssa.
Koulukohtaisten oppimistekniikan kurssien tarjoamisella pyritään vastaamaan opiskelijoiden yksilöllisen tuen
tarpeeseen.
Yrittäjyys huomioidaan myös matkailuopinnoissa ja yritysyhteistyönä eri oppiaineissa. Kestävän kehityksen
suunnitelman puitteissa pohditaan arkisia toimintatapoja ekologisuuden näkökulmasta.
Aktiivinen kansalaisuus toteutuu tiiviissä yhteistyössä oppilaskunnan hallituksen kanssa ja osallistamalla
opiskelijoita koulun arjen suunnitteluun ja toteutukseen.
3. LUKUVUODEN KESKEISET OPETUS- JA KASVATUSPERIAATTEET JA OPETUKSEN
PAINOPISTEALUEET
Tavoitteena on kehittää opiskelijaa oppimisen kohteena/objektina olemisen sijasta oppimisen
tekijäksi/subjektiksi. Opiskelija oppii tekemällä, ja sen tuloksena hän pystyy hakemaan tietoa, analysoimaan,
arvioimaan ja soveltamaan sitä. Opiskelija oppii käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa luontevana osana
opiskeluaan tiedon hankkimiseen, käsittelyyn ja tuottamiseen. Opiskelija oppii yrittäjyyden ja kestävän
kehityksen perusteita eri oppiaineiden puitteissa.
Oppimisen laadun tärkein tavoite on kyky ajatella itse: kyky ja halu suunnitella, asettaa tavoitteita, tehdä
työtä,
ratkaista ongelmia ja ristiriitoja, arvioida omaa työtä, suunnitella työtänsä arvioinnin pohjalta uudestaan,
selviytyä muutoksissa, tarvittaessa muuttaa ajatuksiaan oppimastaan ja oppia uusia asioita.
Opiskelijan annetaan harjoitella tietä tavoitteeseen, mutta häntä ohjataan ja tuetaan ymmärtämään,
hyväksymään ja omaksumaan tien monipolvisuus. Opiskelijaa kannustetaan mahdollisimman monipuoliseen
tiedon hankintaan ja käsittelyyn. Opiskelijaa opastetaan digitaalisen tiedon kriittiseen tulkintaan ja
tiedonhakuun. Parhaimmillaan opitusta tulee elämän pituinen toiminnan malli.
4. KOULUN ULKOPUOLELLA ANNETTAVA OPETUS JA KANSAINVÄLINEN TOIMINTA
Liikuntatunneilla opetusta annetaan eri lajien suorituspaikoilla. Opintokäyntejä ja – retkiä liittyy kaikkien
aineiden opetukseen (museot, teatterit, kirkot, uskonnolliset yhdyskunnat, näyttelyt, teollisuus-, oppilaitos- ja
yritysvierailut, eduskuntavierailu ym.). Ensimmäisen vuoden opiskelijat viettävät ma 31.8.2015
ryhmäytymispäivän Kailon saaressa. Taksvärkkipäivän lisäksi 1-2 päivää varataan liikuntatapahtumiin,
opintoretkiin ja teemapäiviin kuten hyvinvointipäivään kevätlukukaudella. Abiturientit osallistuvat Studia jatkoopintomessuille Helsingissä joulukuun alussa. Ryhmä opiskelijoita osallistuu yrittäjyyskasvatuksen NY24h
leirille lukuvuoden aikana.
Historian ja yhteiskuntaopin oppiaineisiin sekä matkailuopintoihin liittyen tehdään ulkomaan opintomatka
joko
Brysseliin tai Roomaan. Matkalle osallistuu noin 20 opiskelijaa ja kaksi opettajaa, joista toinen on Jouni
Ristolainen. Matkan kesto on noin 5 vuorokautta.
6
Vaihtoehto 1: Brysselin opintomatka on lukion toisen vuosikurssin yhteiskuntaopin Eurooppalaisuus ja
Euroopan unioni -kurssin hanke, jonka tavoitteena on luoda sellainen oppimisympäristö, jossa opiskelijat
voivat asettaa omia tavoitteitaan ja oppia työskentelemään itsenäisesti ja yhteistoiminnallisesti erilaisissa
ryhmissä ja verkoissa. Tänä vuonna matka tehdään yhdessä matkailuopiskelijoiden kanssa. Matka on osa
koulun matkailun ja kansainvälisyyskasvatuksen opintokokonaisuutta. Hanke on kuulunut kiinteänä osana
kurssin opiskeluun jo vuodesta 2005 alkaen. Matkan valmistelu alkaa oppitunneilla ja jatkuu erilaisilla
ryhmätöillä, joissa otetaan selvää EU:n instituutioista ja muista matkakohteista. Tänä vuonna ohjelmaan
kuuluu vierailut Euroopan parlamentissa, komissiossa, Naton päämajassa ja Sint-Jan Berchmanscollagessa
Antwepenissä.
Vaihtoehto 2: Kyseessä on Naantalin lukion historian ja matkailun opiskelijoiden yhteinen opintomatka
Roomaan. Historian HI8-kurssi (antiikin historian syventävä kurssi) ja matkailuopiskelijat tekevät yhteisen
ekskursion Roomaan keväällä (huhti- tai toukokuussa) 2016. Matkan tarkoituksena on syventää antiikin
Rooman historian tuntemusta ja perehdyttää opiskelijat matkailunähtävyyksien esittelyyn. Matkaa edeltää
koulussa tapahtuva työskentely, johon liittyy mm. opastustehtävien suunnittelu ja valmistelu.
Turun Normaalikoulu ja Suomen Ateena –instituutti järjestävät 9. – 16.10.2015 Antiikin Ateena –koulutuksen.
Koulutus on maksuton kutsutuille opettajille. Lehtori Jouni Ristolainen on yksi koulutukseen kutsutuista.
Koulutuksen tarkoituksena on perehdyttää opettajat lukion historian opiskelijoille suunnatun opintomatkan
järjestämiseen, jonka on tarkoitus toteutua seuraavana lukuvuonna HI8 (antiikin historian syventävä kurssi)
kurssin opintomatkana.
Lukion saksan opetusryhmä ja matkailulinjan opiskelijat tekevät yhteisen opintomatkan Berliiniin
syyslukukaudella 2015. Matkalle osallistuu noin 15 opiskelijaa ja kaksi opettajaa (Laila Havia ja Heli Tasala).
Matka on osa koulun matkailun ja kansainvälisyyskasvatuksen opintokokonaisuutta. Matkailulinjan
opiskelijoille matkan on pakollinen osio opintokokonaisuudesta ja saksanopiskelijoille matka tuo motivaatiota
kieliopintoihin ja innostaa jatkamaan valinnaisen kielen opintoja. Matkan valmistelu alkaa oppitunneilla ja
jatkuu pienryhmissä kohteiden esittelyjen valmistamisella. Ohjelmaan kuuluu matkailunähtävyyksiin
tutustumista ja käynti Suomen suurlähetystössä ja mahdollisesti myös kouluvierailu. Matkan sijoittuessa
joulukuun alkuun erityisenä tutustumiskohteena ovat saksalaiset joulumarkkinat.
5. YHTEISTYÖSUUNNITELMA
Muussa
oppilaitoksessa, esim. työväenopistossa, kesäyliopistossa, avoimessa korkeakoulussa,
kesälukiossa,
musiikkiopistossa, ammatillisessa oppilaitoksessa sekä vaihto-oppilaana ulkomailla suoritetut kurssit
voidaan
hyväksyä yhden tai useamman lukion kurssin suoritukseksi, jos opinnot vastaavat lukion
opetussuunnitelman
mukaisia opintoja. Päätöksen korvaamisesta tekee lukion rehtori tai hänen määräämänsä opettaja.
Korvaavuus tulee yleensä selvittää etukäteen. Naantalin ammattiopiston ja Naantalin opiston kanssa
tehtävästä yhteistoiminnasta sovitaan oppilaitosten kesken.
Yhteistoiminta kotien kanssa tapahtuu lukuvuositiedotteiden (n. 5 kpl/lukuvuosi), vanhempainiltojen (3
kpl/lukuvuosi) ja vanhempainyhdistyksen kautta. Tiedonvälitystä ylläpidetään viikkopalaverein, viikko- ja
jaksotiedottein, sähköisin viestein, GAFE-portaalin, koulun kotisivujen ja Wilman avulla.
Yhteistoimintaa paikallisten yritysten ja yhteisöjen kanssa pidetään yllä ja kehitetään erityisesti mm.
matkailuopintojen, yhteiskuntaopin, uskonnon, matematiikan, fysiikan ja kemian opiskelun yhteydessä.
Yhteistyötä Taloudellisen tiedotustoimiston kanssa tehdään matkailun ja matematiikan opintojen yhteydessä.
Koulun 100-vuotisjuhlien suunnittelun ja kirjoitettavan historiikin myötä yhteistyötä tehdään lähialueen lehtien,
muun median sekä lukuisten yritysten ja yksityishenkilöiden kanssa.
Yhteistyötä Varsinais-Suomen YES-keskuksen kanssa tehdään YES goes to lukio hankkeen puitteissa, mm.
esittelyvideo lukion matkailuopinnoista malliesimerkkinä yrittäjyyskasvatuksesta lukiossa ja NY24h-leiri.
Tietotekniikan opinnot Turun yliopiston avoimen yliopiston kanssa ovat luettavissa sekä lukio- että yliopisto
opinnoiksi.
7
6. OPISKELIJAHUOLTO
Koululla on Maijamäen yläkoulun kanssa yhteinen terveydenhoitaja, joka on tavattavissa päivittäin.
Koululääkäri, koulupsykologi, koulukuraattori ja erityisopettaja ovat tavattavissa sopimuksen mukaan. Uuden
oppilashuoltolain mukainen koulukohtainen opiskelijahuoltoryhmä kokoontuu 3-4 kertaa lukuvuoden aikana.
7. YT-AJAN KÄYTTÖ
Opettajat osallistuvat jaksokokouksiin ja muihin opettajainkokouksiin. Viikoittain pidetään yhteinen
infotilaisuus. Lisäksi pidetään tarpeen mukaan aineryhmittäisiä kokouksia ja ryhmänohjaajien neuvotteluja.
8. HENKILÖSTÖN KOULUTUSSUUNNITELMA
Kunta- ja koulukohtaisten VESO-päivien lisäksi tuetaan opettajien osallistumista ainekohtaiseen ja
yleispedagogiseen koulutukseen käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa. Tavoitteena on, että kukin
opettaja ainakin kerran lukuvuodessa voisi osallistua johonkin oman alansa koulutustapahtumaan. Tieto- ja
viestintätekniikan, sähköisen oppimateriaalin ja oppimisalustan käyttäminen, sosiaalisen median
hyödyntäminen, yrittäjyyskasvatus, kansainvälisyys ja matkailu ovat koulutuksen painopisteinä. Lukuvuonna
2015 – 2016 VESO-päivät keskittyvät lukion uuden opetussuunnitelman prosessointiin ja jalkauttamiseen.
Uusi opetussuunnitelma tulee voimaan syksystä 2016 alkaen lukion aloittavilla opiskelijoilla.
9. OPISKELIJAKUNTATOIMINTA
Opiskelijakunta järjestää opiskelijoiden virkistystoimintaa, osallistuu opettajien viikkopalavereihin ja ottaa
tarvittaessa kantaa koulun kehittämissuunnitelmiin. Opiskelijakunnan ohjaajana toimii Päivi Lammela.
NAANTALIN LUKION TYÖSUUNNITELMA
C. TILASTO-OSA 2015- 2016
1.
TUNTIRESURSSI (opetustunnit)
432
2.
OPETUSTUNNIT/OPISKELIJA
1,36
3.
OPISKELIJAMÄÄRÄT
-
Opiskelijamäärä
318
-
Laskennallisten perusopetusryhmien määrä
12
-
Opiskelijoita/perusopetusryhmä
26,5
-
Ryhmän keskikoko yhteisissä aineissa

aineissa
Ryhmän keskikoko valinnaisissa/ vapaaehtoisissa
n. 10 – 36
n. 20 – 36
8
4.
LIITTEINÄ

Opettajien opetustunnit + erikseen korvattavat tehtävät

Koulun opetussuunnitelman tuntijako (opinto-oppaassa)

Koulun käyttämät työ- ja välituntiajat

Koko lukuvuoden kurssitarjotin
5.
KOULUKOHTAISTEN EUROMÄÄRÄISTEN ERILLISPALKKIOIDEN KÄYTTÖ
Matkailuopintojen vastuuhenkilö (95,67 €/kk)
Vaihto-opiskelijoiden ja -opettajien vastuuhenkilö (95,67 €/kk)
Sisäisen ja ulkoisen tiedotuksen ja vuosikertomuksen vastuuhenkilö (95,67 €/kk)
Heli Tasala
Toini Aro
Sanna Vuola
9
OPETTAJIEN OPETUSTUNNIT (sis. DEMOT) + ERIKSEEN KORVATTAVAT TEHTÄVÄT
Opettajan nimi
Virka tai tehtävä
Opetustunnit
Muut tehtävät
Aro Toini
lehtori
21 (23,1)
1,1 (RO)
Astala Kalle
lehtori
24 (26,4)
0,9 (RO)
Havia Laila
lehtori
7 (7,7)
XX englannin lehtori
lehtori
14 (15,4)
Havia Timo
lehtori
21,5 (23,65)
Kotilainen Jarkko
lehtori
22,5 (24,75)
1,3 (RO)
Lammela Päivi
lehtori
22,5 (24,75)
2,3 (RO+OPK_
Mäenpää Eija
ma. rehtori
4 (4,4)
Mäki Maarit
lehtori
13 (14,3)
12 (OPO)
Poukkula Päivi
lehtori
20 (22)
4,2 (RO+ATK)
Ranta Seija
lehtori / vs. apul.rehtori
19 (20,9)
1,5 (RO+ kirjasto)
Saarni Sami
vs. lehtori
20 (22)
Salmenperä Karoliina
lehtori
22 (24,2) (sis. 2 DE))
1,0 (RO)
Seppälä Jaakko
päätoiminen tuntiopettaja
13,5 (14,85) (sis 1 DE)
1,2 (RO)
Tasala Heli
vs. lehtori
23 (25,3)
1,1 (RO)
Tiitto Maija
lehtori
15 (16,5)
2,0 (TH+RO)
Winberg-Nikkola Monika
lehtori
26 (28,6) (sis 1 DE)
1,3 (RO)
Virjonen Terhi
lehtori
23 (25,3) (sis. 4 DE)
1,5 (RO+KL)
Vuola Sanna
lehtori
21 (23,1)
1,0 (RO)
Öhman Sofia
lehtori
19 (20,9)
0,9 (RO)
10
OPETTAJIEN OPETUSTUNNIT + ERIKSEEN KORVATTAVAT TEHTÄVÄT
Opettajan nimi
Virka tai tehtävä
Opetustunnit
Muut tehtävät
Perusopetuksen tai Raision lukion kanssa yhteiset opettajat:
Hyövelä Jaana
3 (3,3) erityisopetus
Juhakoski Wilhelmiina
4 (4,4)
Koski-Sipilä Laura
11,5 (12,65)
Latvala Eero
0,5 (0,55)
Lehtimäki Sirkku
7 (7,7)
Lentiö Pirita
2 (2,2)
Pihakaski-Mustalahti Satu
3 (3,3)
Ristolainen Jouni
17 (18,7)
Ronimus Petri
0,5 (0,55)
Wahlsten Veijo
11,5 (12,65)
Ellonen Emmi
1 (1,1)
Varaukset + tukiopetus
8
1(LR)
1(MH)
2,3 (RO+LR)