Omavalvonta
Ville Kankaanhuhta, Lauri Haataja, Timo Saksa
Luonnonvarakeskus
Suonenjoki
©©Luonnonvarakeskus
Luonnonvarakeskus
Omavalvonta
”Tarkoittaa metsurin,
koneenkuljettajan tai
omatoimisen
metsänomistajan tekemää
laadunseurantaa työn
aikana ja sen jälkeen.”
http://www.metla.fi/metinfo/metsanhoito
palvelut/omavalvonta_manuaali.htm
© Luonnonvarakeskus
Omavalvonta koko metsänhoitoketjussa
Maanmuokkaus
- viljelykelpoisten
muokkausjälkien tiheys ja laatu
- ympäristöasiat
Varhaisperkaus
- kasvatettavien taimien tiheys,
puulajisuhteet
- jatkotoimenpiteiden ajoitus
Istutus / kylvö
- viljelytiheys ja istutustyön
laatu (istutussyvyys ja
taimen sijainti)
- viljelymateriaalin laatu
Taimikon harvennus
- jäävän puuston
kasvatustiheys ja
puulajisuhteet
- metsävaratiedon päivitys
Energiapuuhakkuu
Ensiharvennus
Harvennushakkuu
- puustotiedot
-metsävaratiedon päivitys
-jatkokehityksen ennustaminen© Luonnonvarakeskus
Työn laadun mittaus - Omavalvonta
Yksinkertainen ja tehokas laadun
hallinnan keino
 Tavoite selvillä
 Yhteinen näkemys hyvästä
laadusta
 Objektiivinen työjäljen mittaus
 Tuloksen vertaaminen
tavoitteeseen
 Työtapojen muuttaminen
tarvittaessa
 Omavalvontaan kuuluu
 Palaute ketjun eri toimijoille
 Muu omavalvontatiedon
jatkohyödyntäminen
 Kontrollointi
Kuvaaja: Ville Kankaanhuhta
© Luonnonvarakeskus
Omavalvontatiedon hyödyntämismahdollisuudet
Kankaanhuhta & Saksa 2012
© Luonnonvarakeskus
Omavalvonnasta hyötyvät kaikki osapuolet
Työntekijä
Toimihenkilö
Metsänomistaja
• tavoite selvillä
• metsävaratiedon
päivitys
•KEMERA-hakemukset
• omatoimisuuden
lisääminen
• metsänhoidon tason
nousu
• kustannusten lasku
• mahdollisuus
tarkistaa teettämänsä
työn laatu
• välitön palaute
•dokumentti työn
laadusta
• työn arvostus
• palkan maksu
• laatujärjestelmä
• metsänomistajan
tiedottaminen
• toiminnan
kehittäminen
© Luonnonvarakeskus
Kestävän metsätalouden rahoituslain
mukaisten töiden laadun parantaminen
omavalvonnan avulla
MMM:n Kemeran kehittämisvaroista rahoittama kehittämishanke 2014-2015
Projektin toteuttivat yhteistyössä Suomen Metsäkeskus ja Luonnonvarakeskus
Mukana olivat seuraavat toimijat:
Mhy Loimijoki
Mhy Kymenlaakso
Mhy Keski-Suomi
Mhy Kuusamo
Metsä Group Oyj
Stora Enso Oyj
UPM-Kymmene Oyj
Metsä-Pirkka Ky
© Luonnonvarakeskus
Hankkeen tavoitteet 2014
• Hankkeen päätavoitteena on luoda puitteet omavalvonnan
käyttöönotolle kemeratöiden toteutuksessa
• Tukea omavalvontamenetelmien laajaa käyttöönottoa
toimijoiden keskuudessa
• Tulevaisuudessa omavalvontatieto olisi toteutustuen
saamisen ehto palkkalistatöissä
Töiden laatu ja tuottavuus
Taimikonhoito
ja nuoren
metsän
harvennus
Kemeran hallinto
kevenee
8
Metsävaratiedon
ajantasaisuus
© Luonnonvarakeskus
Taimikonhoidon omavalvonnan toteutus
Mittaus suoritettiin jokaisella
työmaalla määräajoin työn
edetessä.
Toimijoilla oli mahdollisuus
käyttää omia omavalvontamenetelmiään.
Hanke tarjosi yhden mallin
omavalvontamittauksesta.
9
© Luonnonvarakeskus
Taimikonhoidon omavalvonnan toteutus
Mitattavat muuttujat:
Jäävän puuston
runkoluku
puulajeittain.
Jäävän puuston
keskipituus ja
keskiläpimitta.
Poistuman määrä ja
poistuman keskiläpimitta (kannoista).
10
© Luonnonvarakeskus
Hankkeen päätulokset
Omavalvontamittausten luotettavuus
– omavalvonnan vertailu metsäkeskuksen tekemiin
kontrollimittauksiin
11
© Luonnonvarakeskus
Omavalvonta-aineisto ja viranomaismittaukset (tilanne
7.1.2015)
Toimija
Kuusamon mhy
Stora Enso
Keski-Suomen mhy
UPM
Metsä Group
Loimaan seudun mhy
Kymenlaakson mhy
Metsä-Pirkka Ky
Toimitettuja
hankkeita (kpl)
99
77
90
69
56
32
50
13
486
Toimitettuja NMH hankkeita oli 69, eli 14 %.
12
Ville Kankaanhuhta
Hankkeista ajoissa analyysiin
(kpl)
(osuus, %)
98
56
83
42
55
23
27
10
99.0
72.7
92.2
60.9
98.2
71.9
54.0
76.9
394
81.1
© Luonnonvarakeskus
Virta-kontrolleja
(kpl)
(ha)
18
14
13
10
9
7
6
3
130
57
38
31
32
29
30
9
80
355
Systemaattiset kontrollimittaukset havupuuntaimikoissa:
– mukana myös taimikot, joille oli kirjattu vain puuston kokonaismäärä!
Mittausten ero keskimäärin
Kpl/ha
SD
Metsuri
1799
362
Kontrolli
1759
394
Ero
40
306
Ero tilastollisesti merkitsevä.
Tunnusr
Pinta-ala
luvut
(%)
(ha)
Korrelaatio
67.4
Pinta-ala
277
Kuvioita
Korrelaatio merkitsevä 0.001 tasolla.
13
Ville Kankaanhuhta
© Luonnonvarakeskus
Kpl
(N)
109
Lehtipuuston osuus laatuindikaattorina männynja kuusentaimikoissa – palveluntarjoajien välinen
vaihtelu (vähintään 5 kuviota ja 10 ha:n pinta-ala/palveluntarjoaja)
Mittausten ero keskimäärin
Osuus, %
SD
Metsuri
17.7
16.9
Kontrolli
18.1
16.6
Ero
-0.4
13.2
Ero ei tilastollisestir merkitsevä.
TunnusPinta-ala
luvut
(%)
(ha)
Korrelaatio
69
Pinta-ala
258
Kuvioita
Toimijoiden välinen
vaihtelu:
r = 56 – 96 %.
Korrelaatio merkitsevä 0.001 tasolla.
14
Ville Kankaanhuhta
© Luonnonvarakeskus
Kpl
(N)
103
Omavalvontamittausten luotettavuus – yhteenveto
Mittaukset vastaavat toisiaan, %
Mitattu tunnus
Koko aineisto
Heikoin
Paras
(Havupuutaimikot)
Jäävä havupuusto, kpl/ha
76,5
65,6
94,5
Jäävä lehtipuusto, kpl/ha
69,0
56,1
95,5
Keskiläpimitta, cm
88,8
66,3
97,2
Keskipituus, m
89,3
73,6
95,6
15
Ville Kankaanhuhta
1.6.2015
© Luonnonvarakeskus
Hankkeen päätulokset
Mitä omavalvontatieto kertoo mitattujen taimikoiden
laadusta
- Aineisto jaettu vallitsevan puulajin sekä taimikon
keskipituuden mukaan kolmeen luokkaan:
- keskipituus alle 3 m / varhaisperkaus
- keskipituus 3-7 m / taimikon harvennus
- keskipituus yli 7 m / nuorenmetsän hoito
16
© Luonnonvarakeskus
Kuusen varhaisperkaus – jäävät havupuut ja
puuston kokonaismäärä
Palve- Jäävät Keskipi- Kuvioita,
luntarj. puut/ha tuus, m kpl ha
1
2013
2.2
4
5
2
1799
2.4
17 33
3
1841
2.5
13 21
4
1933
2.5
1
1
6
1941
2.5
22 30
7
1317
2.2
2
5
8
2150
2.8
2
0.4
Total
1871
2.4
61 95
17
Ville Kankaanhuhta
1.6.2015
© Luonnonvarakeskus
Kuusen taimikonhoito – jäävän puuston
kokonaismäärä
Palve- Jäävät Keskipi- Kuvioita,
luntarj. puut/ha tuus, m kpl ha
1
2073
4.5
11 19
2
1762
4.6
56 93
3
1774
4.5
52 103
4
1824
4.5
6 20
5
1883
4.1
12 33
6
1831
4.2
29 53
7
1774
4.6
16 45
8
1975
4.5
27 69
Total
1828
4.5
209 434
18
Ville Kankaanhuhta
1.6.2015
© Luonnonvarakeskus
Kuusen NMH – korvaako NMH ensiharvennuksen?
Palve- Jäävät
Keskipi- Kuvioita,
luntarj. puut/ha tuus, cm
m kpl ha
2
1625
9.4
8
17
3
1886
8.1
1
4
4
1508
7.9
5
12
5
1567
8.1
2
7
6
2000
8.0
3
7
7
1309
11.6
6
16
8
1575
8.2
2
13
Total
1576
9.2
27 75
19
Ville Kankaanhuhta
1.6.2015
© Luonnonvarakeskus
Taimikonhoitoketju - kuusikko
Ajallaan, noin metrin
keskipituudessa varhaisperattu
kuusentaimikko voidaan harventaa,
kun kuusten valtapituus on 3–4
metriä. Tällöin jätetään 1 800–2 200
runkoa hehtaarille.
Karri Uotila
Hyväkasvuisen ja riittävän tiheän
kuusikon latvusto sulkeutuu
nopeasti myöhemmän
taimikonhoidon jälkeen ja ehkäisee
vesojen kasvua ja vähentää
ennakkoraivauksen tarvetta.
© Luonnonvarakeskus
Männyn varhaisperkaus – jäävän puuston
kokonaismäärä
Palve- Jäävät Keskipi- Kuvioita,
luntarj. puut/ha tuus, m kpl ha
1
2203
2.6
16 34
2
2524
2.7
3 7.4
6
4 5.4
1942
2.4
7
2280
2.1
1 1.4
8
2033
2.5
3 4.6
Total
2184
2.5
27 53
21
Ville Kankaanhuhta
1.6.2015
© Luonnonvarakeskus
Männyn taimikonhoito – jäävän puuston kokonaismäärä
Palve- Jäävät Keskipi- Kuvioita,
luntarj. puut/ha tuus, m
kpl ha
1
2228
4.1
40 67
2
2020
4.2
13 23
3
1925
4.5
19 66
4
1800
4.9
1
2
5
1906
4.3
8
26
6
1913
4.7
12 28
7
1928
4.6
4
10
8
1983
4.6
69 191
Total
2027
4.4
166 412
22
Ville Kankaanhuhta
1.6.2015
© Luonnonvarakeskus
Männyn NMH – korvaako NMH ensiharvennuksen?
Palve- Jäävät
Keskipiluntarj. puut/ha tuus, m
1
1877
7.4
2
1552
9.9
3
1858
11.0
6
981
13.3
7
1176
11.7
8
1454
8.4
Total
1435
9.1
23
Ville Kankaanhuhta
1.6.2015
© Luonnonvarakeskus
Kuvioita,
kpl ha
4
2.1
4
8.8
4
12
7 19.2
8 15.1
71 214
98 271
Taimikonhoitoketjumännikkö
Varhaisperkaus noin metrin
pituisessa taimikossa.
Kylvömännikössä varhaisperkaus
voidaan joutua tekemään jo alle
metrin pituudessa; koivua ei saa
päästää mäntyä pidemmäksi.
Perinteisessä laadukkaan
ainespuun kasvatuksessa
taimikonharvennusta voi viivästää
5–7 metrin pituuteen, jolloin
tavoitellaan noin 2 000 puun
hehtaaritiheyttä.
METLA/Erkki Oksanen
Aikaisimmillaan männikkö voidaan
harventaa 2-3 metrin pituisena
yhdistettyyn energia- ja ainespuun
kasvatusasentoon 3 000–3 500
taimen hehtaaritiheyteen.
© Luonnonvarakeskus
Koivun/lehtipuuston taimikonhoito – jäävän
puuston kokonaismäärä
Palve- Jäävät Keskipiluntarj. puut/ha tuus, m
1
2010
3.9
2
1812
6.2
3
1744
6.0
4
2087
6.0
5
1843
6.2
6
1831
5.8
7
1778
6.7
8
1845
5.3
Total
1842
5.7
25
Ville Kankaanhuhta
1.6.2015
© Luonnonvarakeskus
Kuvioita,
kpl ha
3
7
18 29
5 15
3
5
4 10
8 16
3
6
25 79
69 168
Taimikonhoito - koivikko
Koivikossa ei yleensä tarvita
varhaisperkausta.
Rauduskoivun taimikko
harvennetaan 4–7-metrisenä noin
1600 rungon hehtaaritiheyteen.
Hieskoivikot kasvatetaan
tiheämpinä eli 2000–2500 runkoa
hehtaarilla.
Jari Miina
© Luonnonvarakeskus
Taimikonhoidon ajoitus ja
kustannukset
5 cm
5
3 cm
Nuoren metsän
kunnostus
4
Työajanmenekki, pv/ha
Poistumaltaan järeät ja
tiheät taimikot ovat kalliita
hoitaa.
Myöhempi
taimikonhoito
3
2
1 cm
Varhaisperkaus
1
0
0
10000
20000
Poistuma, kpl/ha
30000
Varhaisperkauksessa
poistuma on tyypillisesti
10 000–20 000 runkoa/ha
ja sen keskimääräinen
läpimitta on 1–2 cm.
40000
Myöhemmässä
taimikonhoidossa
poistumaa on hieman
vähemmän, mutta sen
läpimitta on 3–5 cm
luokkaa.
Lähde: Hämäläinen 1983, Metsäalan TES 2010
© Luonnonvarakeskus
Yhteenveto – havaintoja kehittämispilotin
mittauksista kehitystyön pohjaksi…
• Koealojen määrä:
• Metsävaratietojen
päivitys (OK).
• Keskiarvo/puulajeittain:
• Keskiläpimitta, cm (OK)
• Keskipituus, m (OK)
– vähintään 5 kpl/kuvio!
• Ei < 0.5 ha kuvioita:
– hallinnointi keventyy!
• Eri toimijoiden vastuut:
Puustotunnukset
• Karkeampi luokitus
tulevaisuudessa (?):
• Kantojen lukumäärä
• Kantoläpimitta
• Kehitystyö jatkuu ja
palautetta kannattaa
antaa!
28
Ville Kankaanhuhta
Poistuma
kannoista
Otanta ja
mittaukset
kuviolla
Jäävä
puusto
– ei puutteellisia tietoja
toimitukseen!
• Jäävä puusto
kirjattava
puulajeittain!
• Jäävän lehtipuuston laskennassa näkemyseroja (ohjeistus!)
• Tavoite ja
työntekijän nimi
näkyviin!
© Luonnonvarakeskus
29
Teppo Tutkija
1.6.2015
© Luonnonvarakeskus