Khej 11.2.2015 liite numero 3 asia 4
TOIMINNAN RAPORTTI 2014
1(2)
15.1.2015
Kouvolan kaupunginhallituksen elinkeinojaosto
Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia 1.1. – 31.12.2014
Vuonna 2014 Palmenian Kouvolan yksikön toiminnalla oli kaksi pääteemaa: yritysyhteistyön
kehittäminen sekä nuorten ja maahanmuuttajien työllistymismahdollisuuksien parantaminen.
Vuoden aikana jalkauduttiin noin 40 yritykseen kun selvitettiin mahdollisuuksia tiivistää yritysten ja
yliopiston/korkeakoulujen yhteistyötä. Samoin haastateltiin myös noin 40 yritystä kun selvitettiin
hyvinvointi- ja terveysalan yritysten mahdollisuuksia ja halukkuutta palvella venäläisiä asiakkaita.
Molemmat hankkeet kattoivat koko Kymenlaakson.
Raportit hankkeista valmistuvat vuoden 2015 alussa, mutta alustavasti voidaan sanoa, että tiedon
kohtaanto-ongelma on haastavin. Osa yrityksistä huomasi selkeästi hyötyvänsä yhteistyöstä
korkeakoulujen kanssa, mutta he eivät ehdi tai osaa hakea oikeaa yhteistyökumppania.
Yliopistoyksiköt eivät aina tiedä minkä alan tietoa ja osaamista yrityksille kannattaa tarjota.
Haastateltujen joukossa oli myös paljon yrityksiä, jotka eivät tunteneet lainkaan alueen
korkeakoulutoimijoita. Kinnon ja Cursorin johdolla hankkeiden ohjausryhmät ovat jo pohtineet
paljon, miten kohtaanto-ongelmaa voidaan ratkoa.
Palmenia ja Ruralia-Instituutti ovat koonneet yhteen Kouvolan seudun elintarvikealan yrityksiä ja
organisaatioita kumppanuuspöytiin. 20 yritystä, 15 organisaatioa ja lukuisia määrä yksityisiä
henkilöitä ovat rakentaneet verkostoa ja luottamusta toisiinsa. Tuottajien, jalostajien, ravintoloiden
ja kauppojen vuorovaikutuksella ja yhteistyöllä annetaan kasvot lähiruoalle. Uusien markkinoiden
valtaaminen vaatii vielä nykyajan trendien mm. kansainvälistymisen huomioonottamista
kouvolalaisten puhtaiden ja terveellisten ruoka-aineiden tuotteistamisessa. Yhteistyön
syventäminen niin, että esim. alueen matkailijoille saadaan paikallisesta lähiruoasta koottuja
menuja yleisesti tarjolle, vaatii vielä työtä, johon kaikki työhön osallistuneet ovat halukkaita.
Paiste – Paikallisuudesta etua yrittäjyyteen -projektissa selvitettiin kuinka paikallisuutta voidaan
käyttää hyväksi alueen yritystoiminnassa ja kuinka aihepiirejä voitaisiin juurruttaa osaksi yritysten
toimintaa. Yrittäjien, muiden toimijoiden ja tutkijoiden välisissä keskusteluissa kiteytyi neljä
näkökulmaa, joilla paikallisuutta voidaan hyödyntää alueen yrityksissä, niin että sillä on vaikutusta
ihmisten hyvinvointiin: 1) alueen historia, merkit ja kotiseuturakkaus, 2) yhteisöllisyys ja
sosiaaliset verkostot - sujuva arki, 3) merkitys viihtyisän ja virkistävän elinympäristön luomisessa,
4) ihmisillä on tarve kokea elämyksiä ja nautintoja.
Vahvan paikallisen kulttuurin tulisi olla luonteva osa ihmisten arkea, ei pelkkä erikoispalvelu, jota
haetaan muutaman kerran vuodessa. Paikallisuutta käsittelevän tiedon syntyminen aktiivisen ja
systemaattisen tutkimustoiminnan kautta on tärkeää, sillä paikallisuuden hyödyntäminen
edellyttää riittävää tietoa, kokemusta ja historian ja perinteen ymmärtämistä.
Vuoden lopussa päättyi jo yli 2 vuotta kestänyt IMU – Integrated Multilingual E-services for
Business Communication –projekti. Projektissa kehitetyt monikieliset e-palvelut helpottavat
kommunikaatiota suomalaisten ja venäläisten matkailijoiden ja palveluntarjoajien välillä arki- ja
hätätilanteissa myös silloin, kun osapuolilla ei ole yhteistä kieltä. Ilmaiseen palveluun kuuluvat
monikielinen käännössovellus ja automaattinen Call Center. Ne ovat saatavilla osoitteesta
http://imu.iac.spb.ru. Palvelun pilotointi toteutettiin Kinnon valitsemissa yrityksissä Kouvolassa.
Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, PL 239 (Prikaatintie 2), 45101 Kouvola
Puhelin 02941 20729, www.helsinki.fi/palmenia
Utbildnings- och utvecklingscentret Palmenia, PB 239 (Prikaatintie 2), FI-45101 Kouvola
Telefon +358 2941 20729, www.helsinki.fi/palmenia
Khej 11.2.2015 liite numero 3 asia 4
TOIMINNAN RAPORTTI 2014
2(2)
15.01.2015
Lisäksi on julkaistu EU:n ja Venäjän hankeyhteistyön sanaston toinen, täydennetty ja päivitetty
painos, jonka sähköinen versio on saatavilla osoitteesta http://www.projectglossary.eu. Hankkeen
loppuseminaari pidettiin Kouvolassa 12.11.2014.
Someks-selvitys haki vastausta siihen, voidaanko sosiaalisen median avulla nopeuttaa ja
tehostaa täydennyskoulutuksen suunnitteluprosessia. Someks-hankkeesta opittiin, että vaikka
teknologia mahdollistaa hyvinkin sofistikoituneet menetelmät erilaisten tarpeiden kartoitukseen,
tulee muistaa että, kohderyhmän motivaatio- ja sitoutumistaso ovat avainasemassa tavoiteltaessa
onnistunutta yhteissuunnittelua somen avulla. Parhaimmillaan sosiaalisen median avulla voi
kerätä hajanaisia ideoita ja koulutustoiveita sekä tiivistää koulutuslaitosten ja alueen yritysten
välistä vuoropuhelua. Näin voidaan myös koota useampia organisaatioita yhteen ja markkinoida
täsmällisemmin ja tehokkaammin. Toiminnan rutinoituessa kohderyhmille koituu säästöjä ja
osallistumismaksuja voidaan alentaa. Menetelmä soveltuisi käytännöksi myös mille tahansa
työnantajaorganisaatiolle, joka haluaa saada ajantansaista tietoa henkilöstönsä koulutustarpeista.
Nuorisotyöttömyys ja maahanmuuttajien työllistyminen ovat olleet huolenaiheita, joihin
Palmeniassa on haluttu tarttua.
Korkeasti koulutettujen työllistyminen Kymenlaaksossa -hanke on tukenut korkeasti koulutettujen
nuorten työllistymistä järjestämällä mentoriohjelman Kouvolassa ja Kotkassa, molemmissa
kymmenen nuoren ja heidän omalla ammattialallaan toimivan mentorin ryhmille. Hanke on myös
tehnyt selvitystyötä alueen työnantajien valmiuksista ja tarpeista palkata korkeasti koulutettuja
nuoria sekä selvitystyön korkeasti koulutettujen nuorten omista näkemyksistä ja tilanteesta.
Osaaminen käyttöön 2014 -hankkeessa järjestettiin Maahanmuuttajien koulutus- ja rekrymessut
Kotkassa lokakuussa 2014. Messuille osallistui yli 400 maahanmuuttajaa koko Kymenlaaksosta
(Kouvolasta 5 linja-autollista) ja 40 näytteilleasettajaa. Hankkeessa järjestettiin myös Kouvolassa
kumppanuustyöpöytätapahtuma työnantajille, kuntapäättäjille ja koulutus- ja ohjauspalveluita
tarjoaville organisaatioille. Teemoina olivat mm. alueen vetovoima, Venäjä, työnantajayhteistyö,
maahanmuuttajayrittäjyyden tuleminen ja ohjaus- ja neuvontapalvelut. Kumppanuustyöpöytätapahtumaan osallistui 20 osallistujaa 16:sta eri organisaatiosta. Päivän aikana lähti liikkeelle mm.
Venäjän verkkokaupan osaajakoulutus -idea, joka on saanut hyvän vastaanoton rahoittajilta.
Kasarminmäen alue osoitti elinvoimansa ja kiinnostavuutensa kun 22. elokuuta vietettiin 100vuotisjuhlia. Palmenia koordinoi juhlallisuuksia, joiden aikana luentoihin osallistui ja
Kasarminmäen toimijoiden työhön tutustui noin 400 henkilöä.
Toukokuun lopulla Helsingin yliopisto aloitti koko Palmeniaa koskevat YT-neuvottelut. Neuvottelut
päättyivät syksyllä 61 ihmisen vähentämiseen määräaikaisuuksien päättämisten, eläköitymisten
ja irtisanomisten kautta. Kouvolan yksiköstä irtisanottiin 5 henkilöä, joista 2 työllistyi myöhemmin
yliopiston muihin yksiköihin. Myös Palmenian Kouvolan yksikön itsenäinen asema lakkautettiin
samoin kuin Kotkan ja Lahdenkin yksiköiden asema. Yliopisto haluaa kuitenkin jatkaa yhteistyötä
Kymenlaaksossa olevien toimijoiden, kuntien ja yritysten kanssa. Tavoitteena on nimittää
yhteistyölle koordinaattori, jolla on työpiste Kouvolassa Lappeenrannan teknillisen yliopiston
Kouvolan yksikön tiloissa. Tämä mahdollistaisi myös yhteistyön syventämisen Helsingin ja
Lappeenrannan yliopistojen välillä. Yksi esimerkki tästä on jo Kinnon hallinnoima uusi hanke
’Energia-alan opintojen elinkaari’. Toiselta asteelta yliopistoihin kattavan hajautetun
energiantuotannon koulutusjatkumon kehittämishankkeessa yliopistollisen metsä- ja bioalan
tiedontuotannosta vastaa Helsingin yliopisto ja tekniikan alan kysymyksiin perehtyy
Lappeenrannan teknillinen yliopisto.
Pirjo Silfversten
kehittämispäällikkö