Khej 11.2.2015 liite numero 3 asia 4 TOIMINNAN RAPORTTI 2014 1(2) 15.1.2015 Kouvolan kaupunginhallituksen elinkeinojaosto Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia 1.1. – 31.12.2014 Vuonna 2014 Palmenian Kouvolan yksikön toiminnalla oli kaksi pääteemaa: yritysyhteistyön kehittäminen sekä nuorten ja maahanmuuttajien työllistymismahdollisuuksien parantaminen. Vuoden aikana jalkauduttiin noin 40 yritykseen kun selvitettiin mahdollisuuksia tiivistää yritysten ja yliopiston/korkeakoulujen yhteistyötä. Samoin haastateltiin myös noin 40 yritystä kun selvitettiin hyvinvointi- ja terveysalan yritysten mahdollisuuksia ja halukkuutta palvella venäläisiä asiakkaita. Molemmat hankkeet kattoivat koko Kymenlaakson. Raportit hankkeista valmistuvat vuoden 2015 alussa, mutta alustavasti voidaan sanoa, että tiedon kohtaanto-ongelma on haastavin. Osa yrityksistä huomasi selkeästi hyötyvänsä yhteistyöstä korkeakoulujen kanssa, mutta he eivät ehdi tai osaa hakea oikeaa yhteistyökumppania. Yliopistoyksiköt eivät aina tiedä minkä alan tietoa ja osaamista yrityksille kannattaa tarjota. Haastateltujen joukossa oli myös paljon yrityksiä, jotka eivät tunteneet lainkaan alueen korkeakoulutoimijoita. Kinnon ja Cursorin johdolla hankkeiden ohjausryhmät ovat jo pohtineet paljon, miten kohtaanto-ongelmaa voidaan ratkoa. Palmenia ja Ruralia-Instituutti ovat koonneet yhteen Kouvolan seudun elintarvikealan yrityksiä ja organisaatioita kumppanuuspöytiin. 20 yritystä, 15 organisaatioa ja lukuisia määrä yksityisiä henkilöitä ovat rakentaneet verkostoa ja luottamusta toisiinsa. Tuottajien, jalostajien, ravintoloiden ja kauppojen vuorovaikutuksella ja yhteistyöllä annetaan kasvot lähiruoalle. Uusien markkinoiden valtaaminen vaatii vielä nykyajan trendien mm. kansainvälistymisen huomioonottamista kouvolalaisten puhtaiden ja terveellisten ruoka-aineiden tuotteistamisessa. Yhteistyön syventäminen niin, että esim. alueen matkailijoille saadaan paikallisesta lähiruoasta koottuja menuja yleisesti tarjolle, vaatii vielä työtä, johon kaikki työhön osallistuneet ovat halukkaita. Paiste – Paikallisuudesta etua yrittäjyyteen -projektissa selvitettiin kuinka paikallisuutta voidaan käyttää hyväksi alueen yritystoiminnassa ja kuinka aihepiirejä voitaisiin juurruttaa osaksi yritysten toimintaa. Yrittäjien, muiden toimijoiden ja tutkijoiden välisissä keskusteluissa kiteytyi neljä näkökulmaa, joilla paikallisuutta voidaan hyödyntää alueen yrityksissä, niin että sillä on vaikutusta ihmisten hyvinvointiin: 1) alueen historia, merkit ja kotiseuturakkaus, 2) yhteisöllisyys ja sosiaaliset verkostot - sujuva arki, 3) merkitys viihtyisän ja virkistävän elinympäristön luomisessa, 4) ihmisillä on tarve kokea elämyksiä ja nautintoja. Vahvan paikallisen kulttuurin tulisi olla luonteva osa ihmisten arkea, ei pelkkä erikoispalvelu, jota haetaan muutaman kerran vuodessa. Paikallisuutta käsittelevän tiedon syntyminen aktiivisen ja systemaattisen tutkimustoiminnan kautta on tärkeää, sillä paikallisuuden hyödyntäminen edellyttää riittävää tietoa, kokemusta ja historian ja perinteen ymmärtämistä. Vuoden lopussa päättyi jo yli 2 vuotta kestänyt IMU – Integrated Multilingual E-services for Business Communication –projekti. Projektissa kehitetyt monikieliset e-palvelut helpottavat kommunikaatiota suomalaisten ja venäläisten matkailijoiden ja palveluntarjoajien välillä arki- ja hätätilanteissa myös silloin, kun osapuolilla ei ole yhteistä kieltä. Ilmaiseen palveluun kuuluvat monikielinen käännössovellus ja automaattinen Call Center. Ne ovat saatavilla osoitteesta http://imu.iac.spb.ru. Palvelun pilotointi toteutettiin Kinnon valitsemissa yrityksissä Kouvolassa. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, PL 239 (Prikaatintie 2), 45101 Kouvola Puhelin 02941 20729, www.helsinki.fi/palmenia Utbildnings- och utvecklingscentret Palmenia, PB 239 (Prikaatintie 2), FI-45101 Kouvola Telefon +358 2941 20729, www.helsinki.fi/palmenia Khej 11.2.2015 liite numero 3 asia 4 TOIMINNAN RAPORTTI 2014 2(2) 15.01.2015 Lisäksi on julkaistu EU:n ja Venäjän hankeyhteistyön sanaston toinen, täydennetty ja päivitetty painos, jonka sähköinen versio on saatavilla osoitteesta http://www.projectglossary.eu. Hankkeen loppuseminaari pidettiin Kouvolassa 12.11.2014. Someks-selvitys haki vastausta siihen, voidaanko sosiaalisen median avulla nopeuttaa ja tehostaa täydennyskoulutuksen suunnitteluprosessia. Someks-hankkeesta opittiin, että vaikka teknologia mahdollistaa hyvinkin sofistikoituneet menetelmät erilaisten tarpeiden kartoitukseen, tulee muistaa että, kohderyhmän motivaatio- ja sitoutumistaso ovat avainasemassa tavoiteltaessa onnistunutta yhteissuunnittelua somen avulla. Parhaimmillaan sosiaalisen median avulla voi kerätä hajanaisia ideoita ja koulutustoiveita sekä tiivistää koulutuslaitosten ja alueen yritysten välistä vuoropuhelua. Näin voidaan myös koota useampia organisaatioita yhteen ja markkinoida täsmällisemmin ja tehokkaammin. Toiminnan rutinoituessa kohderyhmille koituu säästöjä ja osallistumismaksuja voidaan alentaa. Menetelmä soveltuisi käytännöksi myös mille tahansa työnantajaorganisaatiolle, joka haluaa saada ajantansaista tietoa henkilöstönsä koulutustarpeista. Nuorisotyöttömyys ja maahanmuuttajien työllistyminen ovat olleet huolenaiheita, joihin Palmeniassa on haluttu tarttua. Korkeasti koulutettujen työllistyminen Kymenlaaksossa -hanke on tukenut korkeasti koulutettujen nuorten työllistymistä järjestämällä mentoriohjelman Kouvolassa ja Kotkassa, molemmissa kymmenen nuoren ja heidän omalla ammattialallaan toimivan mentorin ryhmille. Hanke on myös tehnyt selvitystyötä alueen työnantajien valmiuksista ja tarpeista palkata korkeasti koulutettuja nuoria sekä selvitystyön korkeasti koulutettujen nuorten omista näkemyksistä ja tilanteesta. Osaaminen käyttöön 2014 -hankkeessa järjestettiin Maahanmuuttajien koulutus- ja rekrymessut Kotkassa lokakuussa 2014. Messuille osallistui yli 400 maahanmuuttajaa koko Kymenlaaksosta (Kouvolasta 5 linja-autollista) ja 40 näytteilleasettajaa. Hankkeessa järjestettiin myös Kouvolassa kumppanuustyöpöytätapahtuma työnantajille, kuntapäättäjille ja koulutus- ja ohjauspalveluita tarjoaville organisaatioille. Teemoina olivat mm. alueen vetovoima, Venäjä, työnantajayhteistyö, maahanmuuttajayrittäjyyden tuleminen ja ohjaus- ja neuvontapalvelut. Kumppanuustyöpöytätapahtumaan osallistui 20 osallistujaa 16:sta eri organisaatiosta. Päivän aikana lähti liikkeelle mm. Venäjän verkkokaupan osaajakoulutus -idea, joka on saanut hyvän vastaanoton rahoittajilta. Kasarminmäen alue osoitti elinvoimansa ja kiinnostavuutensa kun 22. elokuuta vietettiin 100vuotisjuhlia. Palmenia koordinoi juhlallisuuksia, joiden aikana luentoihin osallistui ja Kasarminmäen toimijoiden työhön tutustui noin 400 henkilöä. Toukokuun lopulla Helsingin yliopisto aloitti koko Palmeniaa koskevat YT-neuvottelut. Neuvottelut päättyivät syksyllä 61 ihmisen vähentämiseen määräaikaisuuksien päättämisten, eläköitymisten ja irtisanomisten kautta. Kouvolan yksiköstä irtisanottiin 5 henkilöä, joista 2 työllistyi myöhemmin yliopiston muihin yksiköihin. Myös Palmenian Kouvolan yksikön itsenäinen asema lakkautettiin samoin kuin Kotkan ja Lahdenkin yksiköiden asema. Yliopisto haluaa kuitenkin jatkaa yhteistyötä Kymenlaaksossa olevien toimijoiden, kuntien ja yritysten kanssa. Tavoitteena on nimittää yhteistyölle koordinaattori, jolla on työpiste Kouvolassa Lappeenrannan teknillisen yliopiston Kouvolan yksikön tiloissa. Tämä mahdollistaisi myös yhteistyön syventämisen Helsingin ja Lappeenrannan yliopistojen välillä. Yksi esimerkki tästä on jo Kinnon hallinnoima uusi hanke ’Energia-alan opintojen elinkaari’. Toiselta asteelta yliopistoihin kattavan hajautetun energiantuotannon koulutusjatkumon kehittämishankkeessa yliopistollisen metsä- ja bioalan tiedontuotannosta vastaa Helsingin yliopisto ja tekniikan alan kysymyksiin perehtyy Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Pirjo Silfversten kehittämispäällikkö
© Copyright 2024