Pientalon
energiatehokkuus ja
määräykset
Elvari päätöstilaisuus 5.10.2015, Helsinki
Yli-insinööri Jyrki Kauppinen
Uuden pientalon sallittu E-luvun yläraja riippuu
asunnon koosta
300
Ei täytä E-lukuvaatimusta
250
Suorasähkö
Matalaenergia
”matalaenergia” +takka
2
E-luku (kWh/m )
200
Ei vaatimusta
150
Öljylämmitys
Pelletti, normi
Kaukolämpö, normi
”matalaenergia”
Matalaenergia
Ei vaatimusta
100
Maalämpölämpö, normi
Suorasähkö
”passiivitalo”
pasiivitalo
Suorasähkö
”passiivitalo”
Passiivitalo+takka
50
Täyttää E-lukuvaatimuksen
0
0
50
100
150
200
250
2
Lämmitetty nettoala (m )
Jyrki Kauppinen
Mitä uudet rakentamismääräykset tarkoittavat
2
YM asetus energiatehokkuuden parantamisesta
korjaus ja muutostöissä (4/13) koskee
luvanvaraista rakentamista
4/13
Ympäristöministeriön asetus
rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä
Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013
——————
Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään maankäyttöja rakennuslain (132/1999) 117 g §:n nojalla, sellaisena kuin se
on laissa 958/2012:
• sovelletaan rakennuksiin, joissa käytetään energiaa
• valaistukseen, tilojen ja ilmanvaihdon lämmitykseen tai jäähdytykseen tarkoituksenmukaisten sisäilmastoolosuhteiden ylläpitämiseksi ja
• joissa tehdään maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaan rakennus- tai toimenpideluvanvaraista
korjaus- tai muutostyötä tai joiden käyttötarkoitusta muutetaan. ( 1§, 1mom)
• HUOM! Rakennukset vapautettu niiltä osin, kun ne on suojeltu ja määräyksien noudattaminen
aiheuttaisi suojeltuihin osiin muutoksia, joita ei voida pitää hyväksyttävinä
Jyrki Kauppinen / ympäristöministeriö
Rakennushankkeeseen ryhtyvä valitsee
vaihtoehdon suunnittelun alussa
Pitkällä aikavälillä kaikki kolme tapaa johtavat suurin piirtein samaan lopputulokseen
RAKENNUKSEN TEKNISILLE JÄRJESTELMILLE ON OMAT VAATIMUKSET 5§:ssä
SUUNNITTELU JA TOTEUTUS VAIHTOEHDON 1 tai 2 tai 3 MUKAAN
Vaihtoehto 1.
Rakennusosakohtaiset
vaatimukset
Vaihtoehto 2.
Rakennuksen
energiankulutus
vaatimus
Vaihtoehto 3.
Rakennuksen
E-luku
Vaatimus
4§
6§
7§
VAIHTOEHDON VALINTA
HANKESUUNNITTELU
KORJAUKSEN TAI UUSIMISEN TARVE
Jyrki Kauppinen / ympäristöministeriö
Ulkoseinissä vaatimusten tavoitteena on
alkuperäisen U-arvon puolittaminen,
perälautana on 2010 taso
0,9
0,8
0,7
0,6
0,5
0,4
0,3
0,2
0,1
0
RakMk-1969-2012-
Ulkoseinä U-arvot
Jyrki Kauppinen/ ympäristöministeriö
2012-
2010-
2008-
10/2003-
1985-
1978-
1976-
1969-
-1969
YM asetus 4/13
Ikkunoissa ja ovissa vaatimuksena on 2010 taso
niitä uusittaessa
3
2,5
2
1,5
1
RakMk-1969-2012YM asetus 4/13
0,5
Ikkuna U-arvot
Jyrki Kauppinen/ ympäristöministeriö
2012-
2010-
2008-
10/2003-
1985-
1978-
1976-
1969-
-1969
0
Pientalon arkkitehtuuri ja rakennusvuosi vaikuttavat
merkittävästi energiankulutukseen
400
350
300
Kompakti 2-kerroksinen
pientalo
Tyypillinen pientalo
250
kWh/m2 200
150
Pientalo, vaipan ala +9%
100
Pientalo, ikkunoiden ala
+100%
50
0
1976
2003
vuosi
2012
Tyypillinen pientalo on annetun vuoden rakennusmääräysten mukaisesti rakennettu omakotitalo. Kaksi jälkimmäistä taloa
ovat muunnoksia tyypillisestä pientalosta. Kompaktissa 2-kerroksisessa talossa on kulmat minimoitu.
Vaikutukset pientalokannassa
Esimerkki:
1980-luvun alkupuolella rakennettu
n. 150 neliömetrin 2-kerroksinen
omakotitalo. Energiatehokkuutta
parannettu korjausten yhteydessä
vuosina 2009-2014. Mitattu.
35000
30000
25000
Kaikki kWh
20000
15000
Lämmitykseen
käytetty kWh (ei
LVV)
10000
5000
0
2009 2010 2011 2012 2013 2014
Solar electricity potential in finland
Jyrki Kauppinen / Ministry of the Environment
Uudisrakentamista koskevan lähes nolla 2017
alustava valmisteluaikataulu
Syksy 2014
1.1.2016
• Säädösvalmistelu alkanut
• Esitysluonnokset valmiit lausunnolle
1.9.2016
• HE Eduskuntaan
1.1.2017
• Voimaantulo
1.1.2018
• Soveltaminen
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD)
Jäsenvaltioiden on lisäksi
• julkisen sektorin esimerkki huomioon ottaen
• kehitettävä toimintatapoja ja
• toteutettava toimenpiteitä kuten asetettava tavoitteita
• edistääkseen kunnostettavien rakennusten muuntamista lähes
nollaenergiarakennuksiksi
• kansallisiin suunnitelmiin on sisällyttävä seikat, jotka koskevat
uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käyttöä
olemassa olevissa rakennuksissa, joihin tehdään laajamittaisia
korjauksia.
Jyrki Kauppinen / ympäristöministeriö
Lopuksi
• Uusilla ratkaisuilla voidaan vaikuttaa rakennuksen
energiatehokkuuteen myönteisesti. Tähän vaikuttavat mm.
• Suunnitelmallinen kiinteistönpito
• Korjausten kustannustehokkuus ja asukas sekä asumisesta tulevat
vaatimukset
• Korjausten suunnittelun ja toteutuksen hyvä osaaminen
• Rakentamisen yhteydessä nyt tehtävillä päätöksillä on vaikutusta
useiden vuosikymmenien ajan.
Jyrki Kauppinen / ympäristöministeriö
Kiitos mielenkiinnosta!
www.ym.fi/rakentamismaaraykset
www.korjaustieto.fi
www.ekosuunnittelu.fi
Yli-insinööri Jyrki Kauppinen, ympäristöministeriö,
puh. 050 364 7356, [email protected]
13