25.5.2015
Päälämmönlähteen mitoittaminen
korjaus- ja saneerausrakentamisessa
- Mitä vaikutuksia öljylämmitykseen
Lämmitystekniikkapäivät, Turku 21.5.2015
Yli-insinööri
Jyrki Kauppinen
Suomen rakennuskanta on melko nuorta
3
2000-10
1991-00
1981-90
CO2 emissions
1971-80
Purchased energy
Floor area
1961-70
-1960
0%
5%
10%
15%
20%
25%
30%
Jyrki Kauppinen /ympäristöministeriö
1
25.5.2015
Affect of the Northern conditions is a challenge
Average heating and cooling degree days in EU-27
6000
Heating degree days
Cooling degree days
5000
4000
3000
2000
1000
PRT
Lisäksi auringonsäteilyn matalasta kulmasta johtuva jäähdyttämisen tarve on useita
kuukausia vuodessa. Lämpösäteilyn aiheuttamaa ylilämpenemistä voidaan hillitä
passiivisilla keinoilla kuten lipat
, kaihtimet, istutukset ja alhainen g-arvo ikkunoissa.
Jyrki Kauppinen / ympäristöministeriö
Jyrki Kauppinen / Ministry of the Environment
GRC
ITA
ESP
FRA
BLG
EU-15
EU-27
IRE
GBR
BEL
NLD
HUN
ROM
SVN
GER
LUX
AUT
CZE
SVK
DNK
LTU
POL
LVA
SWE
FIN
EST
0
3
Solar electricity potential in finland
Jyrki Kauppinen / Ministry of the Environment
2
25.5.2015
YM asetus energiatehokkuuden parantamisesta
korjaus ja muutostöissä (4/13) koskee
luvanvaraista rakentamista
5
4/13
Ympäristöministeriön asetus
rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä
Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013
——————
Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään maankäyttöja rakennuslain (132/1999) 117 g §:n nojalla, sellaisena kuin se
on laissa 958/2012:
• sovelletaan rakennuksiin, joissa käytetään energiaa
• valaistukseen, tilojen ja ilmanvaihdon lämmitykseen tai jäähdytykseen tarkoituksenmukaisten sisäilmastoolosuhteiden ylläpitämiseksi ja
• joissa tehdään maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaan rakennus- tai toimenpideluvanvaraista
korjaus- tai muutostyötä tai joiden käyttötarkoitusta muutetaan. ( 1§, 1mom)
Jyrki Kauppinen / ympäristöministeriö
Ympäristöministeriön asetuksen 4/13,
rakennuksen energiatehokkuuden
parantamisesta korjaus- ja muutostöissä 3§
• ” Rakennuksen pääasiallinen lämmitysjärjestelmä on
mitoitettava vähintään laskennallisesti tarvittavalle
täydelle lämmitysteholle. Lämmitystehoon ei tarvitse
laskea lämpimän käyttöveden osuutta.”
Jyrki Kauppinen / ympäristöministeriö
6
3
25.5.2015
Öljylämmityksen käyttö rakennuksessa
• Öljylämmitys voi olla rakennuksen pääasiallinen
lämmitysjärjestelmä.
• Öljylämmitys voi olla myös ns. tukilämmitysjärjestelmä
rakennuksessa, jossa on muu pääasiallinen
lämmitysjärjestelmä.
• Tällöin pääasiallisena lämmitysjärjestelmänä voi olla myös uusiutuviin
energialähteisiin perustuva lämmitysjärjestelmä.
Jyrki Kauppinen / ympäristöministeriö
7
Miksi pääasiallisen lämmitysjärjestelmän
kriteerejä on ohjeistetaan ?
• Tarkoitus selventää asetuksen 4/13 mukaisen pääasiallisen
lämmitysjärjestelmän ja tukilämmitysjärjestelmän eroa.
• Lämpöpumppujärjestelmässä tukilämmitysjärjestelmää
ohjeistetaan tarvittavan joka tapauksessa toimintavarmuuden
näkökulmasta. Korjausrakentamisessa myös huipputehontuotosta
osa tapahtuu tyypillisesti tukilämmitysjärjestelmällä.
• Ohjeistus käsittelee pää- ja tukilämmitysjärjestelmien tehontuottoa
minkä tahansa valitun tukilämmitysjärjestelmän (esim.
öljylämmityksen) tapauksessa.
Jyrki Kauppinen / ympäristöministeriö
8
4
25.5.2015
Mitä tavoitellaan?
• Tarkoitus on kannustaa siirtymistä matalampiin
lämpötilatasoihin lämmitysjärjestelmissä laajojen korjausten
yhteydessä
Tämä mahdollistaa paremmat lämpöpumppujärjestelmien
vuosihyötysuhteet
• Kompressoriteho-osuudelle asetettu minimivaatimus
mahdollistaa energiansäästön suoraan sähkölämmitykseen
verrattuna.
• Alle 100% vaatimus kompressoriteholle antaa mahdollisuuden
LCC-kustannusten optimointiin
Jyrki Kauppinen / ympäristöministeriö
9
Lämpöpumppujärjestelmät
• Rakennuksen päälämmitysjärjestelmänä toimivan
lämpöpumppujärjestelmän tapauksessa tämä tarkoittaa
esimerkiksi lämpöpumpun ja sen yhteyteen asennettujen
sähkövastuksien yhdessä tuottamaa tehoa.
• Lämpöpumpun olisi pystyttävä tuottamaan kompressorikäytöllään
ilman sähkövastuksia rakennuksen lämmitysjärjestelmän
mitoituslämpötiloista riippuva minimiteho-osuus rakennuksen
tilojen ja ilmanvaihdon mitoitustehosta.
• Korkean mitoituslämpötilan lämmitysverkostojen tapauksessa
energiantuottokriteeri ohjaa tuottamaan lämpöpumpulla
lämpimän käyttöveden lämmitysenergian.
Jyrki Kauppinen / ympäristöministeriö
10
5
25.5.2015
Ulkoilmalämpöpumput, rakennuksen
energiatehokkuuden mukainen käsittely
• Rakennuksen vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään tai
suoraan huoneilmaan lämpöä luovuttavien
ulkoilmalämpöpumppujen tapauksessa pääasiallisen
lämmitysjärjestelmän edellytykset riippuvat
rakennuksen energiatehokkuudesta seuraavasti
• Direktiivin 2010/31/EU mukaisessa NZEB-rakennuksessa (tai sitä
energiatehokkaammassa rakennuksessa) päälämmitysjärjestelmän
kriteerit on mahdollista täyttää.
• Kun rakennuksen energiatehokkuus ei yllä NZEB-tasolle
ulkoilmalämpöpumpun päälämmitysjärjestelmän kriteerit eivät täyty
Jyrki Kauppinen / ympäristöministeriö
11
Periaate, lämpöpumppujärjestelmät
• Lämpöpumpun kompressorikäytön minimiteho-osuuden määrittelyssä
otetaan huomioon
• Lämmitysverkoston lämpötilatasot
• Koko rakennuksen tilojen ja ilmanvaihdon mitoituslämmitystehontarve
laskettuna paikkakunnan mitoitusulkolämpötilalla
• Rakennuksen mitoituslämmitystehossa mukana myös rakennuksen
sähkölämmitteiset järjestelmät.
• Lämpöpumpun realistinen tuoton lämpötilataso. Lämpöpumpun ei edellytetä
pystyvän tuottamaan +55oC kuumempaa lämmitysvettä tilojen lämmitykseen.
• Lämpimään käyttöveteen (jos tuottoa) on pystyttävä aikaansaamaan vähintään
55oC lämpimän käyttöveden lämpötila, joka merkitsee yli 55oC
tuottolämpötilaa. (Asumisterveysasetus 15.5.2015 7§ lämminvesilaitteistosta
väh. 50 astetta C )
Jyrki Kauppinen / ympäristöministeriö
12
6
25.5.2015
Pääasiallisen lämmitysjärjestelmän
kriteerit, muut lämpöpumppujärjestelmät
• Lämpöpumppujärjestelmällä voidaan parantaa rakennuksen
energiatehokkuutta ja siinä suhteessa mikä tahansa LP-järjestelmä
tai niiden yhdistelmä on useimmiten hyvä investointi myös
energiatehokkuuden ja ympäristön kannalta
• Esim. ulko- ja poistoilmälämpöpumppujärjestelmä yhdistettynä
päälämmitysjärjestelmänä olevaan öljylämmitykseen
• Ohjeistuksessa käsitellään siis LP-järjestelmiä vain
korjausrakentamisen pääasiallisenlämmitysjärjestelmän
vaatimuksen kautta.
• Ohjeistuksella halutaan kannustaa minkä tahansa
energiatehokkaan LP-järjestelmän käyttöön rakennuksessa,
• vaikka se olisikin teholtaan varsin vaatimaton rakennuksen
kokonaislämmitystehontarpeeseen nähden, eikä näin ollen täyttäisi
pääasiallisenlämmitysjärjestelmän vaatimusta.
13
Jyrki Kauppinen / ympäristöministeriö
EU:n tavoitteet nyt ja jatkossa -EU 2030
tavoitteiden kehysesitys tuli komissiolta 2014
Rakennusten
energiatehokkuusdirektiivi
(EPBD)
Uusiutuvien energia-lähteiden
edistämistä koskeva direktiivi
(RES)
2020 tavoitteet
Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 20 %
Uusiutuvat energialähteet 20 %
Energiatehokkuuden parantaminen 20 %
Energiatehokkuusdirektiivi (EED)
Jyrki Kauppinen / Ympäristöministeriö
2030 tavoitteet
Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 40 %
Uusiutuvat energialähteet 27 %
Energiatehokkuuden parantaminen 30 %
Ekosuunnittelu- ja
tuotemerkintädirektiivit
15
7
25.5.2015
Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelman kirjaus
”Pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta”
Parlamentaarinen komitea: Tiekartta 2050 saakka, valmis 2014
2012 (-20%)
kokonaisenergiamalli, E-luku
2007-2010, -30%
2013 YM:n asetus
4/13 rakennuksen
energiatehokkuuden
parantamisesta
korjauksien ja
muutosten yhteydessä
Valtioneuvoston kansallinen energia- ja ilmastostrategia 2013
Ilmastolaki 6§, ihmisen
toiminnasta aiheutuvien
kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt ilmakehään vähentyvät
Suomen osalta vuoteen 2050
mennessä vähintään 80 prosenttia
verrattuna vuoteen
1990.
”Lähes nolla 2017”
valmistelutyö alkanut
uusiutuvan energian
osuuksineen.
Jyrki Kauppinen / ympäristöministeriö
16
Lähes nolla 2017 alustava valmisteluaikataulu
Syksy 2014
1.1.2016
• Säädösvalmistelu alkanut
• Esitysluonnokset valmiit lausunnolle
1.9.2016
• HE Eduskuntaan
1.1.2017
• Voimaantulo
1.1.2018
• Soveltaminen
8
25.5.2015
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD)
Jäsenvaltioiden on lisäksi
• julkisen sektorin esimerkki huomioon ottaen
• kehitettävä toimintatapoja ja
• toteutettava toimenpiteitä kuten asetettava tavoitteita
• edistääkseen kunnostettavien rakennusten muuntamista lähes
nollaenergiarakennuksiksi
• kansallisiin suunnitelmiin on sisällyttävä seikat, jotka koskevat
uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käyttöä
olemassa olevissa rakennuksissa, joihin tehdään laajamittaisia
korjauksia.
Jyrki Kauppinen / ympäristöministeriö
18
Korjausrakentaminen – minimivaatimuksia
parempi taso on mahdollinen osassa hankkeita
• Osassa rakennuskantaa on potentiaalia vaatimustasoa
parempaan.
• Kuinka nämä rakennukset tunnistetaan?
• Kuinka kannustetaan matalaenergia- ja lähes nollatasoon?
• Kustannustehokkuus
• Investointikustannus/ käytön- ja asumisenkustannus
• Myönteiset vaikutukset asuin- ja käyttökustannuksiin sekä
käyttömukavuuteen olisi pystyttävä tunnistamaan
• Huollon hyvä taso ja uusimisten sekä korjausten määrän minimointi
Jyrki Kauppinen / ympäristöministeriö
9
25.5.2015
Activity in the building sector is on high level to
find solutions for nZEB
RES
Mahdollistavat ratkaisut…
Uusilla ratkaisuilla voidaan vaikuttaa rakennuksen
energiatehokkuuteen myönteisesti myös erillisinä toimenpiteinä.
• Tarvitaan sovellettavissa oleva yhteinen konsepti
• Mahdollisten jälkeenpäin asennettavien laitteiden sijoittelun suunnittelu
korjausten yhteydessä
• Korjattavien rakennuksen osien tai rakennusosien korjausten vaatimuksia
parempi taso
• Varautuminen tuleviin asennuksiin korjausten yhteydessä
• Esimerkiksi kaapeloinnit, putkitukset ja
• läpiviennit sekä jalustat
• Automatiikan mahdollistaminen / lisääminen
• Etähallinta l. järjestelmien seuranta, säätö / -ohjaus
• Rakentamisen yhteydessä nyt tehtävillä päätöksillä on vaikutusta
useiden vuosikymmenien päähän, joskus pidemmällekin.
Jyrki Kauppinen / ympäristöministeriö
20
10
25.5.2015
Ympäristöministeriön uudet toimitilat
Aleksanterinkatu 7
UUDEKSI TOIMITILAKSI ALEKSI 7
 Rakentamisvuosi 1932,
arkkitehdit Frosterus & Gripenberg
 Edellinen käyttäjä Helsingin
yliopisto/Teologian laitos
 Uuden kiinteistön etuja
- Keskeinen sijainti
- Tilarakenteeltaan ja kooltaan
sopiva (40 % pienempi kuin
nykyinen toimitila)
- Kiinteistönomistajan/
rakennuttajan (Helsingin
yliopisto) tietotaito ja motivaatio
on erittäin hyvä
Jyrki Kauppinen / ympäristöministeriö
22
11
25.5.2015
RAKENNUSSUOJELU
Jyrki Kauppinen / ympäristöministeriö
23
ENERGIATEHOKKUUS, mm. kaukolämpö ja jäähdytys
B
Jyrki Kauppinen / ympäristöministeriö
24
12
25.5.2015
Tila-alueen ilmastointi moduulikohtaisesti
läsnäolon ja CO2-mittauksen mukaan
Uusiutuvaa energiaa 25 kW:N
aurinkopaneeleilla
13
25.5.2015
SISÄILMARISKIEN MINIMOINTI
PYÖRÄPARKKI JA PUKUKOPIT
Jyrki Kauppinen / ympäristöministeriö
28
14
25.5.2015
KIERRÄTYS SEKÄ LAADUKKAAT UUDET
KALUSTEET JA MATERIAALIT
Jyrki Kauppinen / ympäristöministeriö
29
NIMETYT TYÖPISTEET
Jyrki Kauppinen / ympäristöministeriö
30
15
25.5.2015
Jyrki Kauppinen / ympäristöministeriö
31
Kiitos mielenkiinnosta!
www.ym.fi/rakentamismaaraykset
www.korjaustieto.fi
www.ekosuunnittelu.fi
Yli-insinööri Jyrki Kauppinen, ympäristöministeriö,
puh. 050 364 7356, [email protected]
Jyrki Kauppinen / ympäristöministeriö
32
16