Muijalan, Lieviön, Nummenkylän ja Kahvimaan

Keimo Tarra Sali Soltti
Nummenkylä Inkainen Markkinen Näppinen
peltoaukeat puronvarsilehdot
Lieviö Kahvimaa Pariisi liito-oravat
1.1.1953 Nummenkylä kohosuo ilvekset
Muijala lähteiköt tummahorsma
mäntymetsät kalliot
Lohjanharju masmalo 1125 Nälköönlampi
MUIJALAN, LIEVIÖN, NUMMENKYLÄN JA KAHVIMAAN
KYLÄSUUNNITELMA
2015 - 2020
Lieviön pienviljelijäyhdistys ry
Lohjanportin kyläyhdistys ry
Muijalan asukasyhdistys ry
Kyläsuunnitelma-alueen kartta
Tämä kyläsuunnitelma on Muijalan, Lieviön, Kahvimaan ja Nummenkylän muodostaman alueen
yhteinen suunnitelma.
© Muijalan asukasyhdistys ry, Lohjanportin kyläyhdistys ry ja Lieviön pienviljelijäyhdistys ry
Koonnut: Muijalan, Lieviön, Kahvimaan ja Nummenkylän kyläsuunnitteluryhmä
Taitto: Lohjan kylät ry / Läntistä lähidemokratiaa -hanke
Painopaikka: Lohjan painotuote Oy
Sisältö
Johdanto4
Perustietoa alueesta5
Kyläsuunnitelmaprosessi5
Kyläkysely5
Ympäristö6
Maankäyttö ja kaavoitus6
Liikenneyhteydet7
Tietoliikenneyhteydet8
Rakennettu ympäristö8
Luonto ja maisema10
Kaupalliset ja julkiset palvelut13
Koulut ja päiväkodit14
Kirjastopalvelut16
Lohjanportin seurakuntakoti16
Yhdistys- ja harrastustoiminta17
Yritystoimintaa ja yrittäjyyttä 20
Kylien nykytilanne ja kehittäminen22
Alueen vahvuudet23
Kehittämisalueet24
Yhteisöllisyys ja aktiivisuus24
Lähipalvelut25
Turvallisuus26
Lähiympäristö27
Maankäyttö ja kaavoitus28
Toimenpiteet29
Kylien historiaa31
Muijala31
Lieviö35
Kahvimaa39
Nummenkylä43
Yritystoimintaa44
Liikenneyhteyksiä47
Lähteet50
Liitteet51
Liite 1 Kyläsuunnitelmaprosessi
Liite 2 Maankäyttö ja kaavoitus
Liite 3 SWOT-analyysi
Johdanto
Kyläsuunnitelma on asukkaiden itsensä laatima
kuvaus koko alueen nykytilasta ja tulevaisuuden
kehittämistarpeista. Se on oman alueen asukkaille tarkoitettu kooste siellä asuvien toiveista ja
tarpeista. Alueella asuvat ovat yhteisönsä asiantuntijoita, joiden osaaminen ja kokemus voivat
olla avuksi myös Lohjan laajentuneen ja kasvaneen kaupungin suunnittelu- ja kehittämistyössä.
Kyläsuunnitelman voi toivoa olevan käytännön
väline lähidemokratian kehittämisessä ja juurruttamisessa kaupunkiin. Siitä nousee esille myös
kehittämisideoita, jotka kylien asukkaat ja yhdistykset voivat yhdessä toteuttaa.
Muijalan, Lieviön, Kahvimaan ja Nummenkylän
yhteinen kyläsuunnitelma kokoaa yhteen Lohjan kaupungin koillisen kulman. Tämä laaja alue
koostuu Muijalan kaupunginosasta sekä Muijalan, Lieviön ja Nummenkylän kylistä. Kahvimaa
Lohjan puolella on Lieviön pohjoisin osa. Tämän
kyläsuunnitelman alueella on yhteistä menneisyyttä sekä tulevaisuuden kehittämisnäkymiä.
Alueen asukkaat ja yhdistykset ovat myös viimeisen vuosikymmenen aikana löytäneet toisistaan
kumppaneita tilanteissa, joissa aluetta koskevat
suunnitelmat koettiin sen kehitystä ja asumisen
laatua heikentäviksi. Kun toiminta oman asuinalueen hyvinvoinnin puolesta on vuosien kamppailun jälkeen johtanut myönteiseen lopputulokseen, voi tämän nähdä asukkaille mahdollisuutena
siitä, että yhteistyöllä voi vaikuttaa alueensa
kehittämiseen.
Kyläsuunnitelmatyöhön on saatu arvokasta tukea
Lohjan Kylät ry:n Läntistä demokratiaa -hankkeelta ja sen koordinaattoreilta Jenna Härmältä
ja Kati Sointukankaalta kyläsuunnitelman työstämisen eri vaiheissa. Tästä lämmin kiitos heille.
4
Kiitos myös niille alueemme aktiivisille asukkaille,
jotka osallistuivat kyläsuunnitelman esittelytilaisuuteen sekä niille, jotka vastasivat tekemäämme
kyläkyselyyn ja siten arvioivat alueemme hyviä
puolia ja kehittämistarpeita. Kyläsuunnitelman
kirjoitusvaiheeseen on saatu hyödyllistä tietoa
monilta alueemme historiaa ja luontoa tuntevilta
henkilöiltä.
Tähän kyläsuunnitelmaan on asukkaiden kyläsuunnitelmaillassa ja kyläkyselyssä esille tuomien
ajatusten ja kehittämistarpeiden lisäksi koottu
aineistoa alueen historiasta ja arvokkaista luontokohteista. Tämä siitä syystä, että alue on nopeasti
kasvanut ja muuttovoittoinen. Työryhmä on pitänyt tärkeänä tarjota asukkaille mahdollisuuden
tutustua alueensa historiaan ja sen kehitykseen
vuosikymmenten kuluessa. Alueen asukkaat ovat
monessa yhteydessä tuoneet esille asumisviihtyvyyden sekä ympäröivän luonnon merkityksen ja
sen tarjoamat mahdollisuudet. Siksi kyläsuunnitelmaan haluttiin myös liittää alueen mielenkiintoiset, monimuotoiset ja arvokkaat luontokohteet.
Muijalassa 15.12.2014
Kyläsuunnitelman laatinut työryhmä
Mari Grönmark, Lieviön Kahvimaa
Ritva Kaukinen, Lohjanportin kyläyhdistys ry
Hannu Kukkonen, Muijala
Marjo-Riitta Salmela, Muijalan asukasyhdistys ry
Virva Terho, Muijala
Paavo Virtanen, Lieviön Pienviljelijäyhdistys ry
Sirkka Warvas, Lieviön Kahvimaa
Jari Åström, Muijalan kylä
Perustietoa alueesta
Muijalan, Lieviön (sisältää Kahvimaan) ja Nummenkylän alue on pinta-alaltaan yhteensä 2746
ha eli noin 27 km². Vuonna 2014 näiden kylien
alueella asui yhteensä 2095 asukasta. Näistä
Muijalassa 1342, Lieviöllä 349, Nummenkylässä
213 ja Kahvimaalla 191. Muuttoliike Muijalan
kaupunginosan (taajaman) alueelle oli voimakasta 1990-luvulla ja vv. 2001-2009 kasvu oli 26 %.
1990-luvun lopulla muuttajat olivat lähes yksinomaan nuoria perheitä. Myös alueen muissa osissa
asukasmäärä on kasvanut. Väestön määrä koko
alueella on vv. 2001-2009 kasvanut 513 henkilöllä
eli noin neljänneksellä. Koko väestöstä 0-18 -vuotiaiden osuus oli 32 % ja 65+ osuus 8 %. Vuoteen
2000 verrattuna nuorempien osuus on pysynyt
samana, mutta ikääntyvien osuus on noussut 2 %.
Kyläsuunnitelma-alueen kylät sijaitsevat Lohjanharjun kupeessa, sen eteläpuolella. Kylien
kantatalot mainitaan asiakirjoissa jo 1500-luvulla
ja peltoja on viljelty paljon aikaisemmin. Aina
1900-luvun puoliväliin saakka maanviljelys oli
alueen pääelinkeino. 1870-luvulla valmistunut
Hanko-Hyvinkää –junarata tarjosi työpaikkoja,
helpotti kulkemista ja asemalle Ventelään syntyi
yrityksiä. Alueen teollistuminen alkoi 1950-luvulla, kun Minerit Oy rakennutti tehtaan Muijalan ja
Nummenkylän rajalle. Elinkeinot monipuolistuivat ja yhä useammalla oli pientilan lisäksi työpaikka kodin ulkopuolella. Hanko-Hyvinkää –tien
varrelle syntyi eri alojen palveluja. 1980-luvulta
lähtien alueen asukasmäärä on kasvanut ja monet
asukkaat käyvät nykyään työssä pääkaupunkiseudulla.
Kyläsuunnitelmaprosessi
asukkaille järjestetään esittelytilaisuus kyläsuunnitelmasta. Esittelytilaisuudessa koottiin myös
asukkaiden näkemyksiä alueen nykytilasta ja
kehittämiskohteista (liite 3). Lopuksi perustettiin
kyläsuunnitelmatyöryhmä, jonka jäsenet edustavat alueen eri osia ja yhdistyksiä.
Kyläsuunnitelman kirjoittamisesta muodostui
useita kuukausia kestänyt prosessi (liite 1), joka
koostui alueen asukkaille tehdystä kyläkyselystä
ja varsinaisen kylässuunnitelman työstämisestä.
Kyläkysely toteutettiin asukkaille touko-kesäkuussa 2014, kyselyn tuloksista saadut raportit
analysoitiin ja keskeiset tulokset liitettiin kyläsuunnitelmaan.
Kyläsuunnitelma on työstetty ryhmätyönä ja
kokoontumisten välillä ryhmän jäsenet keräsivät
aineistoa sekä kirjallisiin lähteisiin tutustuen,
vanhoja valokuvia tutkien, että haastattelemalla
asukkaita. Näistä ryhmän jäsenet koostivat tekstiä kukin tahoillaan. Kokouksissa tutustuttiin
yhdessä aineistoihin ja sovittiin jatkotyöskentelystä. Kokousten välillä kommentoitiin aineistoa sähköpostitse. Työryhmä on työskentelynsä
aikana saanut runsaasti tietoa alueen eri osista
ja on virinnyt entistä suurempi kiinnostus koko
alueeseen, sen historiaan, luontoon ja Lohjan kaupunkisuunnittelun tulevaisuuden kuviin.
Kyläkysely
Kyläkysely jaettiin alueen kotitalouksiin paperiversiona (n. 820 kpl), jonka saatekirjeessä
toivottiin vastaamista sähköisen linkin kautta.
Samainen saatekirje oli nähtävillä myös alueen
ilmoitustauluilla. Lomakevastauksille oli varattu
jättöpaikoiksi Lohjanportin K-kauppa sekä Muijalan koulun, Nummenkylän päiväkodin ja Lieviön seuratalon postilaatikot.
Tämän vuoden maaliskuussa Muijalan asukasyhdistys ry ja Lohjanportin
kyläyhdistys ry pyysivät hallitustensa yhteiseen kokoukseen
Lohjan Kylät ry:n Läntistä
lähidemokratiaa -hankkeen
koordinaattorin kertomaan kyläsuunnitelmasta ja sen laatimisesta. Kokouksessa sovittiin, että
Muijalan, Lieviön, Kahvimaan
ja Nummenkylän alueen kaikille
Missä asuntosi / kiinteistösi sijaitsee? Vastaajien määrä: 139
5
Kyselyyn vastasi kaikkiaan 139 alueen asukasta. Vastausprosentti oli 17. Vastanneista suurin
osa vastasi sähköisesti. Vastanneista 62 % asuu
Muijalassa, 22 % Lieviöllä, 6 % Kahvimaalla ja
9 % Nummenkylässä. Kyselyyn vastanneiden
jakauma vastaa hyvin alueen asukkaiden jakautumista laadittavan kyläsuunnitelman alueille. Vastaajista miehiä on 37 % ja naisia 63 %. Kyselyyn
vastanneista kotitalouksista 49 % on 1-2 jäsenen
kotitalouksia ja yli puolet on lapsiperheitä. Vähintään kolmen lapsen kotitalouksien osuus on 12 %.
Perheiden lapsista 57 % on alle 12-vuotiaita.
Kyselyssä kysyttiin myös, onko vastaaja alueella
vakituinen vai vapaa-ajan-asukas. Vastaajista
vain 4 oli vapaa-ajan-asukkaita ja näistä enemmistö Lieviöltä. Kaikista kyselyyn vastanneista 20 % on alueen syntyperäisiä asukkaita ja
valtaosa asukkaista on siis muuttanut alueelle.
Muijalan asukkaista 12 % vastanneista, Nummenkylän-Kahvimaan asukkaista 20 % ja Lieviön
asukkaista 33 % on syntyperäisiä. Alueen muuttaneista suurin osa, 77 % on muuttanut alueelle
Lohjan ulkopuolelta, erityisesti pääkaupunkiseudulta Espoosta ja Helsingistä sekä Vihdin Nummelasta.
Alueen vetovoimana toimivat kaikilla vastanneilla erityisesti asuminen, luonto ja ympäristö
sekä liikenneyhteydet. Lieviöläisten vastauksissa
korostui erityisesti ympäristö ja muijalalaisten
vastauksissa puolestaan liikenneyhteydet. Viimeksi mainittu selittynee työssäkäyvien suurella
määrällä ja pitkillä työmatkoilla.
Ympäristö
Maankäyttö ja kaavoitus
Kaavajärjestelmä on kolmitasoinen siten, että
yleispiirteinen kaava ohjaa tarkemman kaavan
laatimista. Ylimmällä tasolla kaikkea kaavoitusta ohjaavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Seudulliset kysymykset ja maankäytön
maakunnalliset strategiat päätetään maakuntakaavassa, jonka laatii maakunnan kuntia edustava maakunnan liitto. Kaupunki laatii yleis- ja
asemakaavat.
Ympäristöministeriössä syksyllä 2014 vahvistettavana olevassa 2. vaihemaakuntakaavassa on osoitettu ratayhteydet Espoo-Vihti-Lohja –taajamaradalle ja Espoo-Salo –oikoradalle, tiivistettävää
aluetta Muijalan aseman ympäristöön taajaman
itäpäähän ja Nummenkylään työpaikkatoimintojen reservialuetta. Pohjois-eteläsuuntainen
viheryhteystarve on siirretty Nummenkylästä
Muijalan suuntaan.
Lieviön kylä on osoitettu maakuntakaavassa
(2006) osaksi maakunnallista kyläverkostoa, johon
ohjataan määrältään merkittävää asuin- ja työpaikkarakentamista. ”Kylän sijainti ja laajuus
määritellään yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, jossa tavoitteena on ympäröivää haja-asutusaluetta tiiviimpi rakentaminen. Kylän suunnittelussa
on otettava huomioon liikenteen ja vesihuollon
järjestäminen, ekologiset yhteydet sekä kulttuurihistorialliset ja maisemalliset ominaispiirteet.”
Lohjan maankäytön rakennemalli 2013—2037
on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.5.2014. Rakennemalli kuvaa
maankäytön tavoitetilaa ja kehitystä. Lisäksi siinä on esitetty suositeltavan maankäytön lisäksi suunnittelun reunaehtoja ja ohjauskeinoja.
Rakennemallissa nauhataajaman
itäpäähän Muijalassa on osoitettu
Länsiradan asema vaikutusalueineen. Moottoritien molemmin puolin
on osoitettu työpaikka-alueita (”E18
Yrityslohja”). Nauhataajaman ja
työpaikka-alueen sekä Siuntion
Jos olet muualta muuttanut, mikä sinut houkutteli tänne asurajaan saakka ulottuvan ”maaseutumaan? (Voit rastia useamman vaihtoehdon). Vastaajien määrä:
lohjan” väliin jäävälle vyöhykkeelle
120
on osoitettu ”nauhataajaman lie6
vealue”, joka muodostaa
taajamaosayleiskaavassa
osoitetun nauhataajaman
laajenemisvaran. Lieviön
kylä on merkitty erillisenä
maakunnallisesti merkittävänä ”nauhataajaman
läheisenä kylänä”.
Lohjan taajamaosayleiskaava on hyväksytty
kaupunginvaltuustossa
10.10.2012 ja uudelleen
oikaisuvaatimuksen
jälkeen 17.4.2013. Taajamaosayleiskaava ei
ole vielä lainvoimainen,
koska valitusten käsittely
on kesken korkeimmassa
hallinto-oikeudessa.
Maankäytön kehittämisessä tulee panostaa seuraaviin asioihin...
Lieviö-Pauni maaseutuVastaajien määrä 138
alueiden osayleiskaavan
(sisältää myös osan Muijalasta) laatiminen sisältyy Lohjan kaupungin
kaavoitusohjelmaan 2014-2016. SuunnittelualuKyselyssä kysyttiin myös alueen talouksien vesieella on voimassa rakennus- ja toimenpidekielto
huollosta. Kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon
25.6.2015 saakka. Muijalan taajama-alueella
alueen kiinteistöistä kuuluu 54 % ja Muijalan aluon voimassa eri vuosikymmeninä vahvistuneita
eella 85 %. Haja-asutusalueella 71 % asukkaista
asuin-, palvelu- ja teollisuusalueiden asemakaavohoitaa vesihuollon itsenäisesti ja haluaa tehdä niin
ja. Viimeisin asemakaava on vahvistunut vuonna
jatkossakin. Tulevaisuudessa kunnalliseen verkos2011. Nummenkylässä on vireillä työpaikka-alutoon haluaisi ehkä liittyä 29 % haja-asutusalueen
een asemakaavan laatiminen kaupungin omistavastaajista, mikäli esim. hinta on kohtuullinen.
malla alueella. Asemakaava on ollut ehdotuksena
nähtävillä keväällä 2014. (Liite 2).
Alueen maankäytön kehittämisessä olemassa
olevan asutuksen huomioiminen nähdään tärkeimmäksi asiaksi. Maankäyttöä tulisi siis kehittää
asukaslähtöisesti. Vastaajat painottivat luontoon
liittyviä elementtejä maankäytön kehittämisessä. Asukkaiden näkemysten mukaan tärkeitä
asioita ovat luonnon ja maiseman hoito, vihervyöhykkeiden- ja käytävien säilyttäminen sekä
eläinten ja kasvien elinympäristön turvaaminen.
Vapaa-ajanvietto- ja virkistysmahdollisuuksien
kehittäminen koetaan myös keskeisiksi alueen
maankäyttöä kehitettäessä. Teiden parantamista piti tärkeänä 54 % vastanneista ja Lieviöllä
tieverkoston parantaminen nousi kehittämisen
kärkiasiaksi.
Liikenneyhteydet
Alueellamme on hyvät liikenneyhteydet niin pääkaupunkiseudulle kuin Hangon ja Hyvinkäänkin
suuntaan. Helsinki-Turku –moottoritie, valtatie
1, E18 avattiin alkuvuonna 2009 kokonaisuudessaan liikenteelle ja tuolloin valtatiestä 1 tuli
vähintään nelikaistainen. Hanko-Hyvinkää –tie,
valtatie 25, Nummenkylän-Muijalan kohdalla
1125, on Hangosta Hyvinkäälle ja siitä edelleen
Mäntsälään johtava valtatie. Lempolasta Muijalaan 7 km:n moottoritieosuus on osa E18:aa,
valtatie 1:tä ja valtatie 25:tä. Muu tiestö muodostuu katuverkosta sekä paikallis- ja yksityisteistä.
Lisäksi aluetta halkoo Hanko – Hyvinkää –junarata, jota pitkin kulkevat tavarakuljetukset.
7
Kevyen liikenteen väylät seuraavat valtateitä
1125 ja 25 sekä Muijalannummentietä. Nummenkylän kohosuon yli kulkee myös kevyen liikenteen
väylä. Valtaosa (62 %) työssä käyvistä vastanneista alueen asukkaista suuntaa työmatkansa
yli 21 kilometrin päähän (esim. Espoo, Helsinki).
Muijalalaisista työmatkalaisista noin kolmasosalla matkan pituus on yli 40 km. Työssäkäyvistä
suurin osa kulkee töihin omalla autolla. Vaikka
linja-autoa käytetään kyselyn vastausten mukaan
vähän, liityntäpysäköintipaikat ovat kuitenkin
arkipäivisin täynnä. Liityntäpysäköintipaikat helpottavat pitkämatkalaisten linja-auton käyttöä.
Kimppakyyditkään eivät ole suosittuja. Kävellen
tai pyörällä voivat kulkea ne, jotka käyvät alueella tai sen läheisyydessä töissä. Voidaan sanoa, että
alueelle on muutettu asumaan ja työtä tehdään
toisaalla.
Miten kuljet työmatkasi? Vastaajien määrä: 103
Tietoliikenneyhteydet
Vastanneista 53 % oli tyytyväisiä tietoliikenneyhteyksien nopeuteen ja varmuuteen. Muijalalaisista
67 % oli tyytyväisiä, mutta sen sijaan tilanne
haja-asutusalueilla on päinvastainen. 71 % vastaajista ei ollut tyytyväinen tietoliikenneyhteyksien toimivuuteen ja nopeuteen, koska yhteydet
”pätkivät” ja nopeus vaihtelee. ”Välillä toimii,
välillä ei!”. Huonona asiana koettiin myös se, että
4G ei toimi alueella. Kyselyyn vastaajat toivovat
alueelle valokuitua.
Oletko tyytyväinen tietoliikenneyhteyksien nopeuteen ja varmuuteen? Vastaajien määrä: 126
8
Rakennettu ympäristö
Lieviön, Kahvimaan, Nummenkylän ja Muijalan kylän alue on maaseutumaista ja pientalovaltaista. Tontit ovat kookkaita. Usein niille on
mahdollista rakentaa pienyrittäjyyteen liittyviä
rakennuksia. Kylissä sijaitsee myös maatiloja,
joiden pihapiirissä on talous- ja piharakennuksia.
Kylien maisema on muuttunut uudisrakentamisen
myötä. Kulttuurihistoriallisesti merkittävät laajat
peltoaukeat ovat kuitenkin monin paikoin edelleen jäljellä.
Muijalan taajama on laajan haja-asutusalueen
reunalle, metsäiseen Lohjanharjun kupeeseen,
nopeasti kasvanut asuinalue, jolta puuttuu selkeä
keskus. 1950-1960 -luvuilla Mineraalitehdas rakennutti kaksi asuinaluetta
työntekijöilleen. Ensin
rakennettiin Honkanummen kolme rivitaloryhmää
tehtaan itäpuolelle ja
myöhemmin Uusniityn alueen tehtaan länsipuolelle.
Uusniittyyn Mineriitintien
varrelle rakennettiin mm.
3–4-kerroksisia kerrostaloja, joista osa on luhtitaloja ja joissa on käytetty
pintamateriaalina osittain
mineriittiä. Sinne rakennettiin myös ns. kytkettyjä
omakotitaloja (Neidonpolku), joissa julkisivulinja
on yhtenäinen ja yksityiset pihat ovat talojen
takana.
Kaupunki alkoi myydä omakotitalotontteja
1980-luvun loppupuolella ja muutama kortteli
kerrallaan taloja nousi lisää. Kesällä 1997 Muijalassa järjestetyt Suomen ensimmäiset yksityiset
asuntomessut, Lohjan Pientalomessut, vauhdittivat rakentamista ja alueen laajenemista. Suurin
osa uudesta rakennuskannasta on yhden perheen
omakotitaloja. Nälköönkujalla on kaksikerroksisia rivitaloja. Asemakaavamääräysten mukaisesti
uudet asuinrakennukset ovat sävyltään vaaleita.
Lohjan kaupunki on laatinut asemakaavan (2011)
erillispientaloille ja rivitaloille Muijalannummentien varrelle, koulun välittömään läheisyyteen, n.
420 asukkaalle, mutta tontit eivät ole vielä myynnissä.
Lieviön peltoaukeaa 2014. Edessä Nummenkyläntie ja
taustalla Muijalantie (Paavo Virtanen).
Luhtitalo Uusniityn alueella
Vanhan Turuntien ja Kahvimaantien risteys 2014. (Ritva Kaukinen.)
Uusniityn ensimmäisiä omakotitaloja edessä ja taustalla uudempaa rakennuskantaa.
9
Luonto ja maisema
Uutta rakennuskantaa taajama-alueella Vanhan Muijalantien varrella, entisellä Sydänmaan pellolla.
Lohjan monimuotoiset luonnonolosuhteet, eteläinen sijainti, pitkä kasvukausi sekä kalkkiperäinen
ja ravinteikas maaperä ovat luoneet suotuisat
elinolosuhteet rikkaalle ja monipuoliselle kasvillisuudelle, joka on yksi tärkeimmistä Suomessa.
Lohjanharju ja Lohjanjärvi, erilaiset lehdot, kalkkikalliot, lähteiköt ja rannat tarjoavat kasvupaikan myös harvinaisille ja uhanalaisille kasveille,
jotka tosin ovat kärsineet maankäytön muuttumisen ja rakentamisen myötä. Lieviön peltoaukeat
edustavat vuosisataista viljelymaisemaa. Laaja
peltoaukeanäkymä Muijalasta Pauniin asti ja
Nummenkylän peltoaukeat ovat maisemallisesti
arvokkaita. Muijalan taajama taas on rakentunut
Lohjanharjun liepeille. Näiden kylien alueelta
löytyy myös reheviä puronvarsilehtoja, karuja
kallioita, lähteikköjä, suota ja metsiä.
Omakotitaloja haja-asutusalueella Lieviöllä 2014 (Ritva
Kaukinen).
Kyläkyselyn mukaan alueen vastaajat pitävät tärkeinä siistejä ja roskaamattomia yhteisiä alueita
ja nostivat sen kärkeen. Ulkoilukäyttöön sovelMasmalo (luontoportti.com)
tuvia metsäalueita pidettiin
toiseksi tärkeimpänä sekä kokonaisraportissa että Muijalan
osalta. Kaikille merkityksellisiä ovat hoidetut rakennukset
ja pihat. Muijalan kaupunginosan kaupunkimaisesta rakenteesta johtuen vastaajat korostivat raivattujen ja hoidettujen
puistoalueiden ja kadunvarsien
merkitystä. Lieviöllä puolestaan nousivat esille vanhojen
rakennusten ja niiden pihapiirien säilyttäminen sekä Nummenkylässä ja Kahvimaalla
avoimet peltomaisemat.
Mitkä ovat asuinalueesi kannalta tärkeitä maisemallisia elementtejä,
joita tulee ensisijaisesti säilyttää? Vastaajien määrä: 139
10
Eläimistöä
Eläinten kanta-arviot ovat vuosittain maaliskuussa toteutettavan maalaskennan tuloksia.
Laskennan mukaan seuran alueella on hirviä 5-10,
valkohäntäpeuroja /-kauriita 10-20, metsäkauriita
saman verran ja saukkoja 2. Saukot liikkuvat
Siuntionjokeen laskevia puroja pitkin ja vierailevat mielellään kalaisissa lammissa. Karhu- ja
susihavaintoja on harvakseltaan. Kyseessä on
yleensä nuori vaeltava yksilö. Ilveksiä on alueella
vakituisesti. Ilvespentueeseen kuuluu 1-4 jälkeläistä. Tiedot laskennasta toimitetaan riistakeskukselle, joka käyttää tietoja esimerkiksi metsästyslupia myönnettäessä. Alue on hirvieläimille
hyvää vasomisaluetta. Vasat syntyvät pääsääntöisesti toukokuussa. Vasoja syntyy 1-2, joskus
jopa kolmoisvasat. Muita alueella asustavia
eläimiä ovat kettu, supikoira, mäyrä, näätä, minkki, hilleri, orava, liito-orava, metsäjänis, rusakko,
kärppä ja lumikko.
Lohjanharjun pirunpelto
Jääkauden synnyttämiä, muinaisia rantakivikoita
kutsutaan myös pirunpelloiksi. Kivikkoa ympäröi
mäntyvaltainen kangasmetsä. Nälköönlampi on
paikallisesti arvokas suolampi, jonka rannalla
on vaivaiskoivun ainoa tunnettu kasvupaikka
Lohjalla. Siellä kasvaa myös silmälläpidettävä
pikkuliuskasammal ja itärannan suolla melko harvinainen neulasjäkälä. Muijalan lähteiköt ovat tarjonneet elinpaikan uhanalaiselle tummahorsmalle,
Epilobium obscurum. Se on mereinen kasvi, jolle
jatkuvasti virtaava lähdepitoinen vesi on elinehto.
Tummahorsman ainoa selkeä alkuperäisesiintymä
on Muijalassa, mutta sen tila on kriittinen ihmisen
toimien, mm. rakentamisen, seurauksena.
Metsäkanalinnuista pyy on yleisin, teerikanta
on viime vuosina voimistunut, mutta metso on
harvinaisuus. Vesilintujen, kuten esim. heinäsorsien määrä on yleisesti ottaen vähentynyt, vaikka
metsästyspainetta ei ole. Vesi- ja kanalintukantoihin vaikuttavat varislintukanta sekä pienpedot.
Muista linnuista voi mainita esimerkiksi syksyisin
alueella usein saalistavan maakotkan. Laulujoutsenia ja kurkia pesii alueella, kuten myös eri
haukka- ja pöllölajeja.
Perässuo ja sen laskupuro ovat maakunnallisesti
arvokas, monipuolinen suoalue laskupuroineen.
Suokokonaisuus on suurelta osin isovarpurämettä
ja avoimia nevalaikkuja sekä ruohoisia korpia.
Isovarpurämeen männyillä kasvaa uhanalaista
vaarantuneeksi luokiteltua takkuhankajäkälää.
Perässuota on ojitettu, mikä on kuivattanut suota
ja muuttanut sen luonnontilaisuutta. Koivulan ja
Kiviahteen välisessä metsässä virtaa Perässuolta
alkava kirkasvetinen ja hiekkapohjainen puro,
joka on alajuoksulta säilynyt uomaltaan lähes
luonnontilaisena. Ympäröivä metsä on suurimmaksi osaksi hakattua, mutta puron varrella
kasvaa runsaasti erilaisia kasvilajeja.
Arvokkaat luontokohteet
Lohjanharju Lempolan ja Muijalan välillä on
Natura 2000-aluetta, joka kuuluu valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan. Lohjanharju on
tärkeää pohjavesialuetta ja se on paitsi geologisesti, myös kasvitieteellisesti arvokas. Kasvillisuuden
osalta arvokkaimmat alueen osat ovat harjun valoisat ja jyrkemmät paisterinteet. Tavallisempien
lajien lisäksi alueella tavataan mm. sikojuurta,
häränsilmää, nuokkukohokkia ja kelta- ja sarjatalvikkia. Lohjanharjulla tien 1125 pientareilla
Muijalassa kasvaa harvinainen, hernekasveihin
kuuluva masmalo, Anthyllis vulneraria, joka on
koko maassa rauhoitettu. Lohjanharjun liepeillä
on myös lähteikköjä, mm. Muijalan lähteet.
Keimonkallio on jyrkkärinteinen karu kallio, jolla
kasvaa mäntymetsää keloineen ja kilpikaarnaisine
puineen. Siellä kasvaa myös esim. kalliokohokki.
Nummenkylän maakunnallisesti arvokas lähteikkö
ja puronrinne sijaitsevat rautatien ja teollisuusalueen välissä. Lehtokuusikossa on pieni lähdehetteikkö, jossa kasvaa harvinaista sammallajistoa.
Arvolan kallio ja lehto on paikallisesti arvokas kallioalue ja sen lajistoon kuuluu harvinaisia sammalia ja jäkäliä kuten luutasammal, korpilukko
ja kätköhyytelöjäkälä. Arvolan lehto on pääosin
kuusivaltaista lehtoa, mutta lisäksi alueella on
parin aarin haapavaltainen käenkaali-oravanmarjalehto. Lehdossa kasvaa mm. pähkinäpensas,
tammi, lehmus, näsiä, lehto-orvokki ja mustakonnanmarja.
11
Nummenkylän kohosuo on maakunnallisesti arvokas ja Lohjan ainoa kunnon keidassuo. Suo on
osin ojitettu ja sen pohjoisosan yli on tehty kevyen liikenteen väylä, jota pitkin osa lapsista tulee
kouluun hyvien kelien aikana. Suo on suurimmaksi osaksi kanervarahkarämettä ja isovarpurämettä. Moottoritien rakentamisen seurauksena
pintaveden korkeus alueella on noussut.
Risubackajoen haara ja Itänurkan puro
Kalliojärvestä Risubackajokeen laskeva puro on
maisemallisesti hieno, paikoin jopa 30 m syvä
purokanjoni, jossa on kasvillisuudeltaan edustavia lähteisiä saniaislehtokorpia. Puron länsipuoli
on säilynyt luonnontilaisena, mutta itäpuoli on
pääosin hakattu puuttomaksi. Itänurkan puronvarsi on rehevä ja lajistollisesti kiintoisa. Pohjoisosassa on iäkästä kuusikkoa. Puronvarressa
kasvaa monipuolista lehtokasvillisuutta mm.
saniais-, mesiangervo-, lehtokorte- ja käenkaalioravanmarjalehtoa. Kenttäkerroksessa kasvaa
mm. syyläjuuri, kotkansiipi, lehtoleinikki, näsiä,
imikkä ja lehto-orvokki. Rinteet ovat lehtomaista,
tuoretta kangasta. Alueen eteläosassa on myös
paikoitellen tammea. Harvinaista kaislasaraa
kasvaa eteläosan puronvarsiniityillä ja ylempänä
kosteassa lehdossa. Esiintymät ovat lajin lounaisimmat kasvupaikat Suomessa.
Furumon kuusikko on kuusivaltaista, puolilehtomaista metsää, jossa kasvaa kaksi kasviharvinaisuutta: saunionoidanlukko ja jalkasara.
Pariisin lehdossa, paikallisesti arvokkaassa kosteassa puronvarsilehdossa kapealla puronvarrella,
on kosteaa lehtoa ja rinteellä käenkaali-oravanmarjalehtoa sekä lehtomaista kangasta. Lehdossa
kasvaa mm. jalkasara, näsiä, tesma, kotkansiipi,
purolitukka ja lehtotähtimö.
Iisakssonin kallion laella on kalliomännikköä.
Kilpikaarnaisten iäkkäiden mäntyjen lisäksi siellä
on keloja. Kalliokasvillisuuteen kuuluvat esim.
mäkitervakko, karvakiviyrtti, jäykkärölli, ketoorvokki, isomaksaruoho sekä viime aikoina voimakkaasti taantunut kissankäpälä.
Hevoskallion lehto on kuusivaltainen tuore lehto,
mutta sen itärinteellä moottoritien varressa sijaitsee nuorta lehtimetsää kasvava tuore lehto. Lajistoon kuuluvat mm. kivikkoalvejuuri, sinivuokko,
12
mustakonnanmarja, vuohenputki, rönsyleinikki ja
nokkonen. Lehtopensaista tavataan esim. taikinamarjaa, lehtokuusamaa ja näsiää. Sammalistossa
kasvavat mm. tyypilliset lehtolajit isomyyränsammal, lehtonokkasammal ja lehtohaivensammal.
Perätalon lehdossa kasvaa kuusivaltainen tuore
käenkaali-oravanmarjatyypin lehto. Kuusikko on
hoidettua. Kasvistossa tavataan esim. sinivuokkoa, käenkaalia ja harvinaista jalkasaraa sekä
vaateliasta lehtonokkasammalta.
Hermannin kallioihin kuuluu kaksi erillistä kallioista aluetta, joissa molemmissa kasvaa luonnontilaista kalliomännikköä. Pohjoisemman kallion
avoimia kalliopintoja peittää mm. sisämaassa
vain korkeimmille kallioille keskittyvä kalliotierasammal ja runsaana esiintyvä mäkitervakko.
Sekä kallion itä- että länsireunalla on korkea
jyrkänne. Eteläisempi kallioalue erottuu ympäristöstään korkeampana. Sen laella kasvaa metsää
(mm. keloja) ja avointa kalliopintaa on vähän.
Kalliokasvistoon kuuluvat esim. mäkitervakko,
kalliokielo ja isomaksaruoho. Mäen laella on pieni
rämesoistuma. Mäen ympärillä on jyrkänteitä ja
seinämissä portaittaisuutta, ylikaltevia pintoja ja
louhikoita.
Nummenkylän kataja
Tämän suuren katajan korkeus vuonna 1999 oli
n. 9 m ja ympärysmitta 70 cm. Se on paikallisesti
arvokas luonnonmuistomerkki.
Nummenkylän ja Muijalan radanvarren perhosesiintymät
Hiekkainen puoliavoin radanvarsi on valtakunnallisesti arvokas perhoskohde. Alueella kasvaa
kuiviin olosuhteisiin erikoistuneita ja perhosten
suosimia kasveja kuten ajuruohoa, karvaskallioista, kissankäpälää, nuokkukohokkia ja ketomarunaa.
Liito-oravat
Nummenkylässä, Lieviön Isakssonin kallioalueella, Lieviön hakamaalla ja Radioaseman etelän- ja
idänpuolella on mahdollisia luonnonsuojelulain
72a § mukaisia liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja, jotka tulee ottaa huomioon maankäyttösuunnitelmissa. Liito-oravan reviirialueella
on usein suojaavaa tiheää kuusikkoa ja isoja
haapoja pesä-ja ruokailupuiksi.
Kaupalliset ja julkiset palvelut
Alueelta puuttuu kaupallinen keskus. Päivittäistavarakauppaa ja postia lukuun ottamatta
useimmat muut palvelut ja tuotteet pitää käydä
ostamassa muualta, esimerkiksi Lempolasta tai
Nummelasta. Alueella oli pankkiautomaatti, mutta se poistettiin. Pk-yritysten tarjoamia ja muita
palveluita on pääosin teollisuusalueilla (ks. kohta
Yritystoimintaa ja yrittäjyyttä).
Polttoaineen jakelupisteitä käyttää 57 % alueen
vastanneista. Ravintolaa ja matonpesupaikkaa
(Muijala, Katekaari) käytetään ahkerasti. Alueen
asukkaista 36 % käyttää paikallisia kampaamopalveluja ja 30 % autokorjaamopalveluja. Liikuntapaikat lähialueella ovat suosittuja. Avoimissa vastauksissa muutama alueen asukkaista pitää
lähipalveluina myös Nummelan palveluja.
Ruokakauppa K-market Lohjanportti ja Posti
ovat suosituimpia lähipalveluja. Kyselyyn vastanneista alueen ruokakaupassa asioi 91 % ja kaupan
yhteydessä olevassa postissa 78 %.
Mitä jo olemassa olevia Lohjan alueella sijaitsevia lähipalveluja käytät?
Vastaajien määrä: 139
13
Koulut ja päiväkodit
Muijalan koulu
Takaniityntie 26, 08680 LOHJA
http://www.peda.net/veraja/lohja/muijala
Muijalan koulu aloitti toimintansa elokuussa
1997. Koulu rakennettiin jo olemassa olevan
Muijalan päiväkodin yhteyteen ja ensimmäisenä
toimintavuotena koulussa työskentelivät luokat
1 ja 2 sekä esiopetusluokka. Oppilasmäärä kasvoi
nopeasti ja ensimmäiset sisäpuoliset muutostyöt
jouduttiin tekemään jo vuonna 1999. Koulurakennuksen ensimmäinen laajennusosa valmistui seuraavana vuonna ja toinen laajennus v. 2006. Siinä
välissä pihalle pystytettiin kahden luokkahuoneen
tilaelementti, joka on edelleen käytössä. Koulu
on nykyisin 1-6 luokat käsittävä aluelähikoulu ja
sen oppilasmäärä on noin 180 oppilasta. Syksyllä
2006 Nummenkylän koulu liitettiin hallinnollisesti
Muijalan koulun yhteyteen.
Lohjan kunta oli mukana Opetushallituksen
Akvaario-hankkeessa 1990-luvulla, jolloin keskusteltiin paljon tiedonkäsityksestä ja oppimisesta
sekä eri toimijoiden välisestä yhteistyöstä. Samalla tutustuttiin erilaisiin tapoihin tehdä koulutyötä. Näistä kokemuksista saatiin rohkeutta ja
ideoita etsiä mahdollisuuksia, kun vuonna 1995
alettiin suunnitella uutta koulua Muijalan kasvavalle asuntoalueelle. Muijalan koulurakennuksen
suunnittelun lähtökohtana oli, miten rakennus
voisi parhaiten tukea oppimista ja miten koulurakennuksen käyttöä voisi laajentaa monikäyttöisemmäksi. Lokakuussa 1996 opettajatiimi esitteli
arkkitehti Liisa Virpiön suunnittelemaa Muijalan
koulua Tukholmassa OECD:n koulurakentamisen
seminaarissa Under One Roof?, missä pohdittiin
koulurakennusten muuttuvaa ja laajenevaa roolia
yhteiskunnassa. Workshopissa kiinnitettiin huomiota ja pidettiin tärkeänä sitä, miten opettajien
ajatuksia tulevaisuuden kouluksi oli otettu huomioon ja eri alojen asiantuntijoiden yhteistyötä oli
toteutettu koulun suunnitteluvaiheesta lähtien.
Muijalan koulu rakennettiin tähden- tai mutterinmuotoiseksi rakennukseksi, missä luokkatilat
avautuvat viuhkamaisesti ilman yhtä väliseinää
koulun keskeiseen kirjastotilaan. Näin arkkitehti
näkemyksellään ja pohjaratkaisuillaan oli tarjonnut rakenteellista tukea opettajatiimin toivomalle
avoimuudelle ja yhteistyölle. Ja kirjasto koulun
sydämessä korosti oppimisen ja tiedon merkitystä,
mistä koulu toimintansa alkumetreillä sai palkinnonkin.
Koulurakennus herätti suunnitteluvaiheesta lähtien sekä innostusta että kädenvääntöä. Kouluun ja
sen toimintaan on käynyt vuosien mittaan tutustumassa runsaasti uutta koulua ja saneraamista
suunnittelevaa kouluväkeä eri puolelta Suomea.
Ulkomaisia vieraita on käynyt useista Euroopan
maista sekä Japanista ja Australiasta asti.
Koulun opetussuunnitelmaa alettiin laatia yhtä
aikaa koulurakentamisen kanssa ja siinä oli
mukana myös esiopetuksen näkökulma. Yhteistyötä esiopetuksen kanssa tehdään edelleen
säännöllisesti. Varhennettua englannin opetusta
on tarjottu koko koulun toiminnan ajan ensimmäisestä luokasta lähtien ja oppimisympäristöjen
laajentuessa koulun TVT-opetusta on kehitetty
jatkuvasti. Muijalan koulu on sekä osallistunut
valtakunnallisiin kehittämishankkeisiin että pilotoinut niitä, joista uusimpana Lukuinto-hanke.
Työskentelyä robottikerhossa (Marjo-Riitta Salmela)
Muijalan koulu
14
Muijalan koulun yhteisöllinen toimintakulttuuri
on kannustanut opettajia yhdessä kehittämään
edelleen opetustaan ja etsimään uusia toimintamalleja. Koulussa on käynyt vierailijoita opetusta
seuraamassa ja Muijalan opettajat ovat käyneet
myös kouluttamassa muita.
Muijalan asukkaat tervehtivät iloisina omaa kouluaan; lapset saivat koulunsa ja asukkaat kaipaamansa kokoontumis- ja harrastuspaikan. Näin
koulu kokoaa kattonsa alle erilaisia toimijoita ja
toteuttaa yhteisöllisyyden ideaa.
Muijalan päiväkoti
Päiväkoti Onnen Omena, laajennus vuonna 2009. Laajennuksen suunnitteli arkkitehti Yrjö J. Warvas (Sirkka
Warvas)
Takaniityntie 26, 08680 LOHJA
Muijalan päiväkoti avasi ovensa elokuun toisena
päivänä vuonna 1993 ja sen avajaisia juhlittiin
13.9.1993. Päiväkodin on suunnitellut arkkitehti
Liisa Virpiö-Mattila. Muijalan päiväkodissa oli
tuolloin kaksi sisarusryhmää, 32 kokopäiväistä
hoitopaikkaa. Muijalan koulu rakennettiin Muijalan päiväkodin viereen vuonna 1997. Tämän
myötä aloitettiin yhteistyö päiväkodin ja koulun
kanssa ja päiväkotikin sai käyttöönsä toimivat
liikuntatilat.
Muuttoliike Muijalaan oli voimakasta erityisesti
1990-luvun lopulla ja niinpä päiväkotia on jouduttu laajentamaan useampaan kertaan vastaamaan
kasvanutta kysyntää. Ensimmäinen laajennus,
seimiosasto Mintut, valmistui vuonna 2001 ja toinen laajennus tehtiin vuonna 2005, jolloin osasto
Mustikat valmistui 3-5 -vuotiaiden käyttöön.
Muijalan päiväkoti on nykyään 66-paikkainen.
Siellä toimivat ryhmät 1-3 -vuotiaille (seimi) ja
3-5 -vuotiaille sekä esiopetusryhmä, jossa on myös
päivähoito.
Päiväkoti Onnen Omena
Sipinkuja 1, 08680 LOHJA
Muijalan pula päivähoitopaikoista helpotttui, kun
yksityinen päiväkoti Onnen Omena aloitti toimintansa elokuussa 1999. Päiväkodin suunnitteli
Arkkitehtuurisuunnittelu Päivi Pylkkönen-Palm.
Päiväkodissa oli hoitopaikat 36 lapselle. Päiväkotia laajennettiin vuonna 2009. Laajennuksen
jälkeen päiväkotiin saatiin kokonaistilaa 646 m².
Nykyään Onnen Omenakin on kaupungin omistama 66-paikkainen päiväkoti. Siellä toimivat
ryhmät 1-3 –vuotiaille (seimi) ja 3-5 –vuotiaille.
Onnen Omenassa ei järjestetä esikouluopetusta,
vaan esikouluikäiset siirtyvät läheisen Muijalan
päiväkodin tai oman asuinalueensa esiopetusryhmiin. Piha-aluetta laajennetaan 2015.
Nummenkylän koulu
Nummenkyläntie 113, 08680 LOHJA
Nummenkylän kolmeopettajainen kyläkoulu
sijaitsee Lohjanharjun kupeessa Turku-Helsinki
-moottoritien välittömässä läheisyydessä n. 12
km Lohjan keskustasta Helsinkiin päin. Oppilaita
koulussa on nykyisin n. 60. Koulun ympärillä on
haja-asutusaluetta ja monien mahdollisuuksien
metsä.
Muijalan päiväkoti. (Marjo-Riitta Salmela)
Nummenkylässä koulutyö aloitettiin tammikuussa 1959. Koulurakennuksen valmistumisen
50-vuotisjuhlia viettiin syksyllä v. 2008. Koulu
on paitsi ympäröivän haja-asutusalueen lasten
opinahjo, myös kyläläisille tärkeä kokoontumis- ja
harrastuspaikka. Koulurakennukseen on saatu
15
tilavampi liikuntasali, joka on myös iltakäytössä.
Alueen asukkaita on ilahduttanut myös muutama
vuosi sitten koulun yhteyteen liitetty tilaelementtirakennus, jossa toimii Metsätähdet päiväkoti.
Hallinnollisesti Nummenkylän koulu liitettiin
Muijalan kouluun v. 2006.
Koulua ympäröivä luonto ja erityisesti lähimetsä tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia. Niinpä
vuosien varrella koululla on toiminut luontokerho
ja jo perinteeksi ovat muodostuneet vuosittaiset
metsäretket. 1980-luvulla Nummenkylässä oppilaat tutustuivat suomalaiseen kansanperinteeseen
monessa eri muodossa. He esiintyivät taidokkailla
musiikkiesityksillään oman koulun ja kylän juhlissa ja osallistuivat myös valtakunnallisiin tapahtumiin. Ulottuivatpa heidän esiintymismatkansa
Norjan Lillehammeriin ja Ruotsiin saakka. Nummenkylän oppilaiden oppimisympäristönä ovat
olleet myös leirikoulut ja englannin kielen opiskelu
alkoi varhennettuna Lohjan ensimmäisten koulujen joukossa 1990-luvulla.
Kirjastopalvelut
Lähikirjasto on Mäntynummen kirjasto. Lisäksi
koko alueella kiertää kirjastoauto Saima. Alueen
vastaajista 28 % ja Muijalan vastaajista 34 %
käyttää kirjastoauton palveluja. Auto pysähtyy
reiteillään aikataulun mukaisesti mm. Muijalan
ja Nummenkylän kouluilla ja näin päiväkotien
ja koulujen oppilaat voivat lainata kirjoja autosta. Kouluja ja päiväkoteja varten kirjastoautoon
hankitaan erityisesti lasten- ja nuortenkirjoja
sekä tietokirjallisuutta. Autossa olevan kokoelman lisäksi asiakkaita palvellaan aineistovarauksilla, joita toimitetaan muista kirjastoista.
Lohjan kaupungin kirjastoauto Saima.
Lohjanportin seurakuntakoti
Hammarintie 4, 08680 LOHJA
Nummenkylän koulu ja taustalla vasemmalla Metsätähdet päiväkoti 2014. (Ritva Kaukinen).
Metsätähdet päiväkoti
Nummenkyläntie 113, 08680 LOHJA
Metsätähdet päiväkodissa toimii sisarusryhmä.
Ryhmässä tarjotaan myös esiopetusta. Koska
Metsätähdet päiväkoti on Nummenkylän koulun
vieressä, tämä tarjoaa hyvät mahdollisuudet päiväkodin ja koulun väliseen yhteistyöhön.
Lohjanportin seurakuntakoti. (Sirkka Warvas).
16
Tarve seurakunnan monitoimitilalle lähti asutuksen lisääntyessä eritoten uusien lapsiperheiden
muuttaessa Muijalan alueelle. Alueella ei tuolloin
ollut kaupungin tarjoamia tiloja lapsille eikä
nuorisolle. Seurakunnan päiväkerhokin toimi
kerrostalossa. Rakennuksen suunnittelun tavoitteena oli luoda mahdollisimman kodikas, lämminhenkinen ja monenlaiseen käyttöön soveltuva
muunneltava monitoimitila. Palautteen mukaan
käyttäjäkunta on ollut lopputulokseen erittäin
tyytyväinen sekä toiminnallisuuteen että tilojen
käyttötehokkuuteen. Lisäksi vierailijat ovat kiinnittäneet huomion juuri luonnonläheiseen väri-
maailmaan sekä materiaaleihin. Rakennukselle
asetettu tavoite on hyvin toteutunut. Rakennus
on monitoimitila, joka valmistunut vuonna 2003
ja sen on suunnitellut arkkitehti Yrjö J. Warvas.
Suunnittelutyön tilaajana, valvovana ja tarkkana
rakennuttajana toimi seurakunnan kiinteistöpäällikkö Sakari Jaakkola.
Kerrosala rakennuksessa on 558,5 m2, huoneistoala 559,5 m2, tontin pinta-ala 4287 m2 . Sisätilat: Sali/kerhotila, jaettavissa kahteen osaan,
päiväkerhotilat, takahuone, keittiö, diakoniatoimisto / papin vastaanottotila, sosiaali- ja wc-tilat,
sekä tekniset tilat.
Seurakuntakodin toiminnasta esimekkeinä
ovat muutamat harrastekerhot ja piirit. Lisäksi
seurakuntasalia vuokrataan erilaisiin perhetapahtumiin, kuten esimerkiksi kastetilaisuuksiin
ja muistotilaisuuksiin. Tilan nykyisen käytön
laajentamisesta voi keskustella eri työmuotojen
kanssa sen mukaan, minkälaisesta ja millaiselle
kohderyhmälle järjestetystä (nuorisolle, lapsille,
perheille suunnattu) toiminnasta on kyse. Tulevat
peruskorjaukset: lämmitysjärjestelmän muuttaminen maalämmölle tai –kaasulle.
Yhdistys- ja harrastustoiminta
Lohjan Itäinen metsästysyhdistys
ry
Lohjan riistanhoitoyhdistykseen kuuluu seitsemän metsästysseuraa. Lohjan Itäinen metsästysyhdistys ry on yksi näistä. Yhdistyksen tarkoituksena on harjoittaa metsästystä ja riistanhoitoa
sekä niiden edellyttämää luonnonsuojelua, ampumaurheilua ja kenneltyötä. Tehtäviin kuuluu
myös poliisin avustaminen eläinkolareissa. Metsästysyhdistys toimii Paunin, Immulan, Muijalan, Lieviön, Nummenkylän ja Kahvimaan (osa)
alueilla. Metsästysyhdistyksellä on käytössään n.
2 500 ha metsästysaluetta. Yhdistys on toiminut
yli 60 vuotta.
Lohjanportin kyläyhdistys ry
Lohjanportin kyläyhdistys ry:n toiminta
alkoi1980-luvun alussa. Yhdistyksen toimintaalueena on Lieviö, Nummenkylä, Kahvimaa
sekä Muijala, johon kuuluvat Muijalannummen,
Uusniityn ja Honkanummen taajama-alueet.
Kyläyhdistys on toiminta-alueensa edustajana
yhteydessä mm. eri viranomaisiin ja antaa lausuntoja sekä tekee aloitteita aluettaan koskevissa
asioissa. Yhdistys huolehtii Lohjanportin liputuksesta. Kyläyhdistyksen asioista päättää keväisin
ja syksyisin pidettävän kaikille avoimen kyläkokouksen valitsema kylätoimikunta. Yhdistys ei
peri jäsenmaksua. Toiminnasta tiedotetaan mm.
yhdistyksen ylläpitämillä ilmoitustauluilla.
Lieviön pienviljelijäyhdistys ry
Lieviön pienviljelijäin yhdistyksen perustava
kokous pidettiin 10.12.1924 Lieviön kansakoululla. Yhdistyksen 90-vuotisjuhlia vietettiin marraskuussa 2014. Yhdistyksessä tärkeää toimintaa
olivat erilaisten kurssien ja koulutuksen järjestäminen isännille ja emännille maataloudessa ja
kotitalouksien hoidossa. Ohjelmalliset iltamat
sekä erilaiset kilpailut jäsenistölle olivat tärkeitä
tapahtumia yhdistyksen alkutaipaleella. Nykyisinkin erilaisten kurssien, juhlien ja iltamien
järjestäminen on merkittävä osa yhdistyksen
toimintaa. Ohjelmallisiin iltamiin yhdistyksen
näytelmäkerho on kirjoittanut ja esittänyt kylistä
kertovia näytelmiä. Yhdistyksen oma seuratalo
on toiminut vuosikymmenet tällaisten tilaisuuksien pitopaikkana. Yhdistyksessä on n. 200 jäsenmaksun maksavaa jäsentä, joista pääosa asuu
Lieviön, Muijalan, Nummenkylän ja Kahvimaan
alueella, eli kyläsuunnitelman alueella.
Lieviön seuratalo (Muijalantie 374, 08680 LOHJA) vihittiin käyttöön 10.12.1950. Talon omistaja, vuonna 1924 toimintansa aloittanut Lieviön
pienviljelijäyhdistys päätti sotien jälkeen vuonna
1946 panna vireille tontin hankinnan omaa juhlataloa varten. Se olikin tarpeen, sillä yhdistyksen
toiminta oli vilkasta ja tarvittiin paikka, johon
17
Muijalan asukasyhdistys ry
Muijalan asukasyhdistyksen perustava kokous
pidettiin 26.3.1997 Muijalan päiväkodissa. Kasvavalle uudelle Muijalan taajama-alueelle kaivattiin
omaa yhdistystä, joka järjestäisi toimintaa eriikäisille, erityisesti lapsille ja nuorille sekä olisi
kehittämässä asuinalueen viihtyisyyttä ja edunvalvontaa. Lisäksi pidettiin tärkeänä kehittää
yhteistyötä jo alueella toimivan Lieviö-MuijalaNummenkylä kylätoimikunnan kanssa.
Lieviön pienviljelijäyhdistyksen seuratalo kuvattuna
vuonna 2006. (Ritva Kaukinen).
kokoontua. Siihen saakka oli kokoonnuttu jäsenten kodeissa ja isompiin juhliin siivottiin jokin
kylän ladoista. Talossa on juhlasali, näyttämötilat, keittiö- ja tarjoilutila sekä eteistila. Taloon
mahtuu 120 - 150 henkilöä. Yhdistyksen oman
käytön lisäksi taloa vuokrataan yksityiskäyttöön.
Valmistumisestaan lähtien talo on ollut ahkerassa
käytössä. Siellä on vuosien varrella kokoonnuttu
kokousten, kurssien, juhlien ja urheilun merkeissä.
Ennen television yleistymistä 50- ja vielä 60-luvullakin talossa kävi kiertävä elokuvateatteri.
Toiminta ja talon ylläpito perustuu talkootyöhön.
Vuosikymmenten ajan on yhdistyksen riveistä
löytynyt tekijöitä, kun on tarvittu. Talo on tärkeä
kokoontumispaikka, jossa sukupolvien perinne
elää vahvana. Tansseja järjestetään säännöllisesti
kesäaikaa lukuun ottamatta, joka on suosittua
aikaa mm. hääjuhlien pitoon. Talo sopii hyvin
erilaisten perhejuhlien pitopaikaksi.
(http://palvelut.lohja.fi/lohjankesa).
Seuratalon ylläpito vaatii jäsenistöltä paljon
talkootyötä, jotta seuratalo pysyisi kunnossa.
2000-luvulla talossa on kunnostettu alkuperäiset
ikkunat, yksi lahovaurioitunut seinä sekä maalattu ulkoseinät. Lisäksi on kunnostettu, maalattu ja lakattu talon alkuperäiset lautalattiat.
Viimeisin remontti oli heinäkuussa 2014 uusittu
tiilikatto. Vanha aktiivisessa käytössä oleva talo
kaipaa jatkossakin uusimista, mm. talon sähköt
ja keittiö, jotta se täyttäisi käyttäjien tarpeet.
Lisätietona mainittakoon, että kylällä on ilmeisesti toiminut Lieviön VPK, koska seuratalon
ulkorakennuksesta oli vuokrattu sille varastotilaa
palokalustolle
18
Asukasyhdistyksen toimintamuodot ovat vakiintuneet tavoitteiden suunnassa. Vuosittain järjestetään kadun-ja tienvarsien siivoustalkoot, Muijalan Markkinat, koko perheen liikuntatapahtuma
ja lasten joulutapahtuma. Asukasyhdistyksellä
on Muijalan koululla liikuntasalivuoroja, joiden
vetäjinä on alueen aktiivisia asukkaita. Lapsia tuetaan mm avustamalla koululaisille järjestettäviä
tapahtumia. Muutaman kerran vuosien mittaan
on järjestetty yhteislauluiltoja, lastenteatteria
Perttilä Seuran kanssa, kotiseuturetki ja elojuhlat
Lohjanportin kyläyhdistyksen kanssa sekä teemailtoja alueen historiasta ja kompostoinnista.
Muijalan Mutterikoulun vanhempainyhdistyksen
kanssa yhteistä toimintaa on ollut Muijalan koulun toiminnan alusta lähtien. Alueen maankäyttöön ja kaavoitukseen liittyen on annettu useita
lausuntoja. Lisäksi Muijalan asukasyhdistys on
1990-luvun loppupuolelta saakka eri yhteyksissä
tuonut esille huolensa nuorisotilojen puuttumisesta Muijalassa.
Yllättävien vastoinkäymisten kohdatessa alueen
asukkaat ja yhdistykset ovat yhdessä puolustaneet oman alueensa asumisviihtyvyyttä ja turvallisuutta sekä tulevaisuuden kehittymisnäkymiä kaupungissa. Monen vuoden valitusprosessi
taajaman läheisyyteen suunnitellun louhoksen
epäämiseksi on lisännyt asukkaiden kiinnostusta
ja tietämystä maankäytöstä ja kaavoituksesta,
kunnallisesta päätöksenteosta ja lähidemokratiasta.
Muijalan asukasyhdistys tiedottaa toiminnastaan
koteihin jaettavalla tiedottella, ilmoitustauluilla
ja facebookissa. Tapahtumista tiedotetaan myös
paikallislehden ja ilmaisjakelulehtien tapahtumapalstoilla. Asukasyhdistys toimii talkooperiaatteella ja toivoo lisää aktiivisia toimijoita joukkoonsa.
Muijalan Jäänmurtajat ry
Muijalan Jäänmurtajat ry. ylläpitää Nälköönlammen avantouintipaikkaa Muijalassa. Uintipaikalla
on sauna ja lämmin pukuhuone. facebook-sivullamme lisää. (http://www.avantouimarit.net/)
Muijalan Martat ry
Muijalan Martat perustettiin elokuussa 2014.
Martat kokoontuvat iltaisin kerran kuussa Lohjanportin Seurakuntakodissa. Toiminnasta tiedotetaan oman facebook-ryhmän kautta.
Toimintaa on suunniteltu jäsenistön toiveiden
pohjalta. Lokakuussa Martat lahjoittivat tekemänsä keppihevoset Muijalan koulun välituntilainaamoon. Teemailloissa on mm. ruoanlaittoa,
käsitöitä, puutarhanhoitoa ja rentoutusta. Lisäksi Martat ovat mukana järjestämässä erilaisia
tapahtumia yhdessä alueen muiden yhdistysten
kanssa. ([email protected]).
Partiolippukunta Muijalan
Menninkäiset ry
Muijalan Menninkäiset kuuluu Uudenmaan Partiopiirin Hiidenalue-Lohja –alueeseen. Sen toiminta alkoi syksyllä 2011. (http://fi.scoutwiki.org/
Muijalan_Menninkäiset).
Muijalan Mutterikoulun
vanhempainyhdistys ry
Muijalan Mutterikoulun vanhempainyhdistys ry
perustettiin 1997. Toiminnassa pyritään kodin ja
koulun vuorovaikutuksen lisäämiseen ja kouluyhteisön hyvinvointiin.
Yhdistyksen tehtäviä ovat:
• seurata Lohjan opetustoimen kehitystä ja
siihen vaikuttaminen
• kerätä varoja koulun tarvikehankintoihin,
stipendeihin, retkiin ja tapahtumiin
• tehdä yhteistyötä alueen muiden yhdistysten
kanssa yhteisöllisen hyvinvoinnin edistämiseksi (Muijalan koulun koulutiedote, www.peda.
net/veraja/lohja/)
Muijalan päiväkodin
vanhempainyhdistys ry
Muijalan päiväkodin vanhempainyhdistyksen perustamiskokous pidettiin 26.5.2014. Toiminnasta
tiedotetaan yhdistyksen facebook-sivuilla.
Nummenkylän koulun
vanhempainyhdistys ry
Nummenkylän koulun vanhempainyhdistyksen
tavoitteena on edistää koulun ja kotien välistä
yhteistyötä järjestämällä sählykerhoa sekä tapahtumia eri teemoilla. Vanhempainyhdistys on myös
kerännyt varoja koulun tarvikehankintoihin, stipendeihin ja retkiin. Jäsenistö koostuu koululaisten ja esikoululaisten vanhemmista ja huoltajista.
(Nummenkylän koulun koulutiedote, www.peda.
net/veraja/lohja/)
Nummenkylän Martat ry
Nummenkylän Martat ry on 1961 perustettu,
pieni ja vireä yhdistys. Kokoonnumme kerran
kuussa, useimmiten Nummenkylän koululla.
Toimintamme on hyvin vaihtelevaa: käsitöitä,
askartelua, ruuanlaittoa, terveyden- ja välillä
kauneudenkin vaalintaa, retkiä niin luontoon kuin
teatteriinkin.
Pohjois-Siuntion Martat ry
Pohjois-Siuntion Marttayhdistys ry perustettiin
26.5.1959, (vuodesta 2007 Pohjois-Siuntion Martat ry). Silloin elettiin niin Siuntiossa kuin muuallakin sodanjälkeistä niukkuuden aikaa. Monet
Pohjois-Siuntion asukkaista olivat joutuneet
jättämään kotinsa ja maansa Suomen uuden rajan
taakse. Martat ovat olleet yli viidenkymmen vuoden ajan läsnä tavalla tai toisella siuntiolaisten
elämässä. Yhdistys täytti 50 vuotta 2009 ja toimii
edelleen.
19
Valtaväylien aluetoimikunta
Valtaväylien aluetoimikunta on yksi kahdeksasta
uuden Lohjan lähidemokratiamallin mukaisesti
keväällä 2013 käynnistetystä aluetoimikunnasta.
Lähidemokratiamallin tavoitteita ovat kotiseutuhengen ja identiteetin vahvistaminen, kunnan eri
osien asukkaiden edunvalvonta ja luoda mahdollisuus tuoda esiin tärkeitä asioita sekä yhdistystoiminnan ja alueellisen toimeliaisuuden edistäminen.
Alueiden kylä- tai asukasyhdistykset, järjestöt tai
vastaavat muodostavat omalta alueeltaan aluetoimikunnan, joka on toimikaudeltaan valtuustokauden mittainen. Aluetoimikunta järjestää
kokouksia ja asukasiltoja, jotka ovat tarkoitettu
myös kesäasukkaille. Aluetoimikuntien yläpuolella toimii alueiden johtokunta. Aluetoimikunnat nimeävät kukin kaksi edustajaa alueiden
johtokuntaan. Johtokunta kokoontuu vähintään
kahdesti vuodessa ottaen kantaa mm. talousarvion valmisteluun. Valtaväylien aluetoimikunnassa
on edustajat Lieviön pienviljelijäyhdistyksestä,
Lohjanportin kyläyhdistyksestä ja Muijalan asukasyhdistyksestä.
(https://sites.google.com/site/valtavaylienaluetoimikunta/).
Alueella toimii lukusia yhdistyksiä. Yhdistysten
toiminta on riippuvaista aktiivisista toimijoista. Alueen vastaajista 62 % ei kuulu mihinkään
alueen yhdistyksistä. Kyselyn mukaan eniten
asukkaat toimivat Muijalan asukasyhdistyksessä
ja Lieviön pienviljelijäyhdistyksessä.
Nummenkylän koululla on urheilukenttä. Muijalan teollisuusalueella II on kuplahalli jalkapallon
pelaajille. Lisäksi alueella on kevyen liikenteen
väyliä ja metsäpolkuja. Metsät tarjoavat oivallisen mahdollisuuden liikkumiseen, marjojen keräämiseen ja sienestämiseen.
Leikkipuistoja on kolme. Muijalan leikkipuisto
Mineriitintiellä, Ojalanpellon leikkipuisto sekä
Kajopuisto Kajokujan ja Uusniitynkujan kulmauksessa. (http://karttapalvelu. lohja.fi).
Kahvimaalla ja Lieviöllä toimii yksityisiä hevostalleja, jotka tarjoavat mm. ratsastustunteja ja
hevosten ylläpitoon vuokrakarsinoita. Aasilla
ratsastusta tarjoaa myös Kahvimaalla toimiva
lemmikkipalvelu Metsärinteen Aasit. Koiraharrastajille on Lägi-Areena (Länsi-Uudenmaan Agilityharrastajat ry.) Pysäkkitiellä ja Lohjan koirakeskus Oy Sampokujalla.
Kyselyn mukaan alueen asukkaat tuntevat kokoontumispaikkoina hyvin julkiset rakennukset
sekä ulkoliikuntapaikat. Parhaiten asukkaat tuntevat alueen kaksi koulua (Muijalan koulu 72 % ja
Nummenkylän koulu 57 %) sekä Muijalan kentän
ja kaukalon. Nummenkyläläisille ja kahvimaalaisille tutuin kokoontumispaikka on Nummenkylän koulu. Lieviöläiset tuntevat parhaiten kylän
seuratalon ja koko alueen asukkaista 38 %:lle
se on tuttu. Puolelle vastaajista Lohjanportin
seurakuntakoti kokoontumispaikkana on tuttu.
Leikkipuistotkin ovat asukkaiden tiedossa.
Yritystoimintaa ja yrittäjyyttä
Muu harrastustoiminta
Alueella on runsaasti erilaisia liikuntapaikkoja.
Liikuntaa voi harrastaa mm. Muijalan ja Nummenkylän koulujen liikuntasaleissa, joissa kokoontuu erilaisia harrastuspiirejä. Lohjan asemalta
alkava ulkoilureitti kulkee Muijalan hiihtomaan
eli Muijalan kuntoradan kautta Nälköönlammelle.
Hiihtomaassa on myös laavu. Nälköönlammella
on kaupungin yleinen uimaranta ja sauna.
Muijalan koulun piha-alue on lähiliikuntapaikka, jossa on mahdollisuus harrastaa aktiivista
liikuntaa koulupäivän aikana ja sen ulkopuolella.
Koulun läheisyydessä on Muijalan urheilukenttä
ja jääkiekkokaukalo sekä pieni frisbeegolf-rata.
20
Vaikka alue on iso ja suurelta osin maaseutumainen, montaa maatalousyritystä ei ole. Karjatiloja ei ole enää yhtään vaan tilat ovat pääasiassa
kasvinviljelytiloja. Perinteisesti tiloilla on ollut
pääasiassa omaan käyttöön monipuolista puutarhaviljelyä. Hevosharrastuksen lisääntymisen
myötä alueella on myös muutamia hevostiloja.
Jotkut asukkaat kasvattavat kotitarpeiksi mm.
siipikarjaa ja harrastavat mehiläistenhoitoa tai
kalankasvatusta. Koiranomistajille alueella on
lemmikkipalveluja.
Koko kyläsuunnitelma-alueella on runsaasti eri
alojen yrityksiä. Hanko-Hyvinkää –tien varrella
on mm. useita autoliikkeitä, Cafetoria roastery
–kahvinpaahtimo ja antiikkiliike Fasaani. Lisäksi
kylien alueella toimii monia ns. yhden yrittäjän
yrityksiä, joissa yrittäjä työllistää itsensä. Näitä
ovat mm. monet rakennusalan yritykset, kampaaja ja yksityiset perhepäivähoitajat (http://ypph.
lohja.fi/). Muijalassa sijaitsee myös yksityisen lastensuojelun yrityksen, Pienryhmäkoti Puolenhehtaarin Metsän, kuusipaikkainen erityisyksikkö.
Parin sadan metrin päässä tieltä 1125, Lieviölle
menevän Muijalantien kahta puolta sijaitsevat
Muijalan teollisuusalueet I ja II. Ensimmäinen
alue syntyi 1970- ja 1980-lukujen taitteessa,
jolloin Lohjalla oli pulaa teollisuustonteista.
Kaavoitusta laajennettiin Muijalaan päin 1980-luvulla, jolloin Muijalan teollisuusalue II rakentui
Muijalantien toiselle puolelle. Eriäviä mielipiteitäkin kaavoituksen laajentamisesta Muijalaan asti
esiintyi, kun kunnassa ajateltiin, että kaavoitusta
ei pitäisi kustannussyistä tehdä Perttilää kauemmaksi. Teollisuusalueella II toimii mm. Kiinteistö Oy Lohjan Kuplahallit omistama Muijalan
Kuplahalli. Täällä lohjalaisessa liikuntapaikassa
jalkapalloilijat voivat harjoitella keinonurmella.
Teollisuusalueilla on useita kymmeniä eri alojen
pk-yrityksiä. Uusimpia tulokkaita ovat taloelementtejä valmistava Lundell Luna House Oy
Tarrankujalla ja Ti-halli ajoneuvojen huoltajien
tee-se-itse –työskentelyä varten Sorronrinteellä.
Cembrit Oy:n kuitusementtilevytehdas, Lemminkäinen Infra Oy:n asfaltti- ja murskausasema
ja Skanska infra Oy sekä PEAB Industri Oy:n
betoniasema sijaitsevat Uusniitty-Ratametsän
teollisuusalueella Nummenkylässä Muijalan rajalla. Tämän alueen läheisyydessä on Pysäkkitien
työpaikka-alue, joka rajoittuu Muijalan taajamaalueeseen. Tien 1125 pohjoispuolella on Mustalahden teollisuusalue.
Nummenkylässä teollisuusalueella toimivat mm.
matkailuautoja myyvä Import Forum ja huoltoasema Neste Myllylampi Vanhan Turuntien (110)
varrella. Lisäksi Nummenkylässä toimii Pois tieltä! Safarit Ay. Kahvimaalla toimivat mm. Helsingin Metallipurkamo ja Polar Health Oy, jonka
toiminta on terveyteen liittyvää kehitys- ja tuotantotoimintaa. Nummenkylään ns. radiomaston
alueelle Hiidenmäentien läheisyyteen lähelle Vihdin rajaa on suunnitteilla suuri logistiikkakeskus.
21
Kylien nykytilanne ja kehittäminen
Asukkailta kysyttiin heidän
näkemyksiään kyläsuunnitelma-alueen vahvuuksista. Mikä
koetaan alueella hyväksi? Vastauksista nousee selvästi esiin
se, että asukkaat arvostavat
aluetta asuinpaikkana ja sitä
ympäröivää luontoa. Lisäksi
alueen sijainti hyvien liikenneyhteyksien varrella koetaan
tärkeäksi. Kolmannella tilalla lieviöläisten vastauksessa
nousee yhteisöllisyys. Maanviljelyselinkeino, naapuriapu ja
90-vuotinen pienviljelijäyhdistystoiminta ovat oletettavasti
yhteisöllisyyden perustana.
Koen, että tällä kylällä on hyvää... Vastaajien määrä: 139
Kyläkyselyssä tärkeimmiksi kehittämisen kohteiksi
nostettiin liikenneväylien
kunto, liikenneyhteydet ja
kaupalliset palvelut. Avovastuksista selviää, että alueen teiden huono kunto on
turvallisuusriski. Vastaajat
toivovat parempaa teiden
kunnossapitoa. Kevyen
liikenteen väyläverkosto
tulisi saada kattavaksi.
Julkisen liikenteen yhteyksien parantamista toivotaan
erityisesti Lohjan suuntaan.
Junayhteys Helsinkiin
olisi tarpeen. Myös tietoliikenneyhteydet kaipaavat
alueen asukkaiden mielestä
parannusta. Kaupallisia
palveluita tarvitaan alueelle
lisää. Alueelle toivotaan
harrastus- ja kokoontumistiloja nuorille sekä lisää
Hiiden opiston kursseja.
Koirapuisto olisi koiranomistajien mieleen.
22
Koen tärkeiksi seuraavat kehittämiskohteet (valitse 1 - 5 tärkeintä)
Vastaajien määrä: 137
Alueen vahvuudet
Alueen vahvuuksiksi nousivat sekä kyläsuunnitelmaillan SWOT-analyysin (liite 2) että kyläkyselyn
perusteella
* viihtyisä, turvallinen ja rauhallinen
asuinympäristö
* ympäröivä luonto ja liikuntamahdollisuudet
* pääkaupunkiseudun läheisyys ja hyvät
liikenneyhteydet
* yhteisöllisyys ja yhdistystoiminta
* viihtyisät koulut ja päiväkodit
Lieviön – Paunin maaseutualueiden osayleiskaavan asukaskyselyn 9.4.-8.5.2014 tulokset tukevat
kyläkyselyn tuloksia maankäytön ohjaamisessa
liittyen luontoon ja luonnonmaisemiin, kulttuurimaisemiin ja virkistysmahdollisuuksiin. Siellä
tuotiin esille mm. maaseutumaisen ympäristö
vetovoimatekijänä. Pelto- ja kylämaisemat koettiin keskeisiksi kulttuurimaisemiksi. Keskeisiä
vapaa-ajan ja virkistyskohteina koettiin metsäalueet. Vastaajista, joista enemmistö asuu hajaasutusalueella, 50 % totesi, että julkinen liikenne
on huonosti saavutettavissa. Kyselyssä nousi
esille myös kevyen liikenteen väylän saaminen
Muijalantie-Nummenkyläntien varteen.
Toukokuun loppupuolella 2014 Muijalan koulun
6. luokkien 12-13 -v. oppilaita pyydettiin kirjallisesti kertomaan, mikä heidän mielestään on hyvää
Muijalassa ja mitä parannettavaa heidän asuinalueellaan on. Vastaajia oli kaikkiaan 37. Suurin
osa heistä mainitsi hyvät erilaiset liikunta- tai ulkoilumahdollisuudet. Uimaranta tai Nälköönlampi sai ehdottomasti eniten mainintoja oletettavasti
lämpimän ajankohdan vuoksi, mutta myös koulun areena, Muijalan kupla, urheilukenttä, hyvät
lenkkimahdollisuudet koiran kanssa, sekä alueen
talviliikuntapaikat mainittiin. Lapset arvostivat
vastauksissaan rauhallista, siistiä asuinaluetta,
puistoja ja metsää sekä kotipihojaan ja kotiaan.
Kolmasosassa vastauksissa lähikauppa mainittiin
hyvänä asiana, samoin hyvä ja viihtyisä koulu.
Vastauksissa oli myös mainintoja hyvistä liikenneyhteyksistä Helsinkiin ja Lohjalle. Mainitsipa
yksi vastaajista, että ”Muijalassa on paljon kivoja
tyyppejä”.
Parantamiskohteiksi oppilaat kirjasivat huonokuntoiset tiet ja reikäiset asvaltit Muijalannummentiellä. Kolmasosa kaipasi nuorisotilaa, missä
”nuoriso saa hengata” ja ettei nuorten tarvitse
”kärkkyä koulun pihalla ja tuhota asioita”.
Kaupallisia palveluja, kauppoja, grilliä, kioskia ja
pankkiautomaattia kaivattiin alueelle. Muutama
mainitsi toiveena 4G-verkon ja valot Muijalantielle. Joku kaipasi omaa pientä yläkoulua alueelle.
Mutta huolimatta heidän mainitsemistaan lukuisista mieluisista liikuntapaikoista, lapset toivoivat
lisää erilaisia liikuntamahdollisuuksia, mm. kunto- ja kiipeilypuistoa, isoa yleistä trampoliinia,
frisbeegolf-rataa ja jalkapallokentälle nurmea.
Vastauksissa toivottiin alueelle myös lisää tapahtumia.
Nyt tehdyssä kyselyssä nousi esille samanlaisia
asioita kuin vuonna 2006 tehdyssä kartoituksessa
lasten mielikuvista hyvästä ympäristöstä. Silloin
vastaajina oli 150 5 v.-12 -vuotiasta Muijalan päiväkodin esiluokkalaista sekä oppilasta Muijalan
koulusta. Lapset pitivät arvokkaana ja tärkeänä
metsiä, pusikoita, joissa voi rakentaa majoja, vettä, hiljaisuutta, luontoa sekä oman alueen taloja,
pihoja, koulua, leikkipuistoja ja urheilukenttää
sekä lähikauppaa.
Lapset ovat suurimman osan vuorokaudesta
omalla asuinalueellaan, toisin kuin muualla työssä
käyvät vanhempansa ja näin lapset ovat oman
asuinalueensa varsinaisia asiantuntijoita.
23
Kehittämisalueet
Kyläsuunnitelmaillan ryhmätöiden, kyläkyselyn
ja muiden alueella tehtyjen kartoitusten perusteella alueen kehittämistarpeet voi jakaa viiteen
isompaan kehittämisalueeseen, jotka pitävät
sisällään useita pienempiä kehittämisen kohteita:
yhteisöllisyys ja aktiivisuus, lähipalvelut, turvallisuus, ympäristö sekä maankäyttö ja kaavoitus.
1. Yhteisöllisyys ja aktiivisuus
Kyselyn tulosten mukaan asukkaat tavoittaa
parhaiten postilaatikkoon jaetun tiedotteen avulla. Sähköisiä kanavia ei koeta yhtä tehokkaiksi.
Ilmoitustaulut ja paikallislehdet toimivat myös
hyvinä tiedostuskanavina. Sähköpostilla toivotaan myös jaettavan materiaalia.
Alueen tapahtumista tiedotetaan Lohjanportin
kyläyhdistyksen ja Muijalan asukasyhdistyksen
yhteisillä ilmoitustauluilla, joita on kaupunginosassa ja kylien alueilla yhteensä toistakymmentä. Taulut ovat myös muiden tapahtumajärjestäjien
käytettävissä. Vuosikokouksistaan ja tapahtumistaan yhdistykset ilmoittavat paikallislehdessä
ja ilmaisjakelulehdissä. Muijalan asukasyhdistys
kertoo toiminnastaan postilaatikoihin jaettavissa
tiedotteissa taajama-alueella muutaman kerran
vuodessa sekä facebookissa. Henkilö- ja talousresurssien pienuuden vuoksi koko aluetta koskevia
postilaatikkojakeluja on erittäin harvoin. Alueella toimivista useista yhdistyksistä saa lisätietoa
vaikkapa netistä tai facebookista.
Joidenkin vastaajien mielestä yhteisöllisyyttä ei
ole tarvetta parantaa eli sen koettiin olevan riittävällä tasolla. Useat vastaajat kuitenkin antoivat
ehdotuksiaan asian tiimoilta. Yhteisöllisyyden
parantamisen keinoksi he toivovat monipuolista
yhteisten tilaisuuksien ja tapahtumien tarjontaa.
Tilaisuudet ja tapahtumat madaltaisivat kynnystä osallistua myös alueen yhdistysten toimintaan.
Vastaajat toivoivat mm. erilaisia koko perheen
tapahtumia, tietyille ikäryhmille järjestettäviä
tapahtumia sekä kulttuuriretkiä, teemaluentoja,
iltamia ja kirpputoreja. Alueella jo nyt järjestettävät tapahtumat, kuten tanssit ja markkinat
saivat kiitosta. Yhteistä uuden vuoden ilotulitustakin toivottiin. Tällaista on järjestetty joskus aikaisemmin Muijalan jääkiekkokaukalolla. Tavasta kuitenkin luovuttiin, koska ilotulituksen
jälkeiseen siivoukseen osallistui vain muutama
asukas. Samassa elämänvaiheessa oleville toivottiin tapaamisia. Pienten lasten vanhemmat halusivat
tavata vaikkapa yhteisen vaunulenkin puitteissa. Muuttovoittoisella alueella ystävät ja sukulaiset
ovat saattaneet jäädä pitkien matkojen päähän ja
olisi mukava tutustua esimerkiksi uusiin naapureihin ja muihin lähistön asukkaisiin.
Harrastukset nähdään yhtenä hyvänä tapana lisätä yhteisöllisyyttä. Alueen yhdistysten järjestämän toiminnan lisäksi alueella järjestävät kurssejaan myös Hiiden opisto ja Lohjan liikuntakeskus
Oy (toiminta Muijalan koululla). Toiveissa kyselyyn vastanneilla oli harrastepiirejä mm. käsityön,
kirjallisuuden, puutarhan ja liikunnan tiimoilta. Lapsille ja nuorille toivottiin eri alojen ohjattua
toimintaa sekä tapahtumia. Kimppakyydit eri
harrastuksiin saattaisivat lisätä osallistujamääriä. Ohjaajahalukkuutta harrastustoimintaan harvalla kyselyyn vastanneella
Millä keinoin yhteisöllisyyttä voitaisiin lisätä alueellasi?
kuitenkaan on. IlahduttavasVastaajien määrä: 122
ti muutama henkilö kyselyn
yhteydessä ilmoitti halukkuutensa ja yhteystietonsa! Yhteisten tapahtumien ja
harrastustoiveiden toteuttaminen edellyttää tekijöitä. Toiveet ovat monipuolisia ja
peräänkuulutammekin nyt
oma-aloitteisia henkilöitä tai
yhteisöjä, jotka ottaisivat
vastuulleen vaikkapa yhden
toiveen toteuttamisen.
24
Koiranomistajat kaipaavat kävelyreittien varrelle
koiranjätösastioita ja koirapuistoa. Siellä tapaisivat niin koirat kuin koiranomistajatkin toisiaan. Koirien ulkoiluttamisesta ja jätösten korjaamisesta on lisätietoa järjestyslaissa 14 §, koirakuri
(http://www.poliisi.fi). Vastausten perusteella alueen asukkaat arvostavat
siistejä ja roskattomia yhteisiä alueita sekä yleensäkin asuinympäristöään. Ihmetystä kuitenkin
herätti vastaajissa joidenkin asukkaiden tapa
kuljettaa omat puutarhajätteet tontiltaan lähimetsään. Siivoustalkoita järjestetään säännöllisesti keväisin Muijalan kaupunginosan alueella ja
joskus aikaisemmin myös kylien alueella. Jotkut
vastaajat toivoivatkin siivoustalkoiden järjestämistä, jotta siisteys ja viihtyisyys turvattaisiin. Kunnallisen jätehuollon alueella hoitaa Rosk´n
Roll Oy Ab (http://www.rosknroll.fi) ja sen sivuilta
saa tietoa jätteiden lajittelusta ja vastaanottopaikoista. Uusista, 1.1.2015 voimaanastuvista jätehuoltomääräyksistä on sivuilla luettavissa luonnos. Harrastuspaikkojen siisteys tai oikeastaan
niiden roskaaminen herätti huolta ja esimerkkinä
mainittiin Lohjan kaupungin uimaranta Nälköönlammella.
kaatamisessa tai pienten korjausten tekemisessä. Kotitalkkarille olisi monenlaista tarvetta. Työvälineitä voisi hankkia yhdessä tai perustaa
lainausringin.
Monet vastaajat kiittelivät omaa asuinaluettaan
ja toivoivat sen säilyvän viihtyisänä. Se edellyttää jokaiselta muiden huomioon ottamista sekä
oman vastuun kantamista viihtyisyyttä ja turvallisuutta vaalittaessa. Ikään katsomatta kaikilta
odotetaan hyvää käytöstä muita kohtaan ja vanhemmilta sen myötä lastensa ohjaamista ja kasvatuskeskusteluja. Alueella asuu erilaisia ihmisiä. Meitä yhdistää asuinalue, joka kuuluu kaikille sen
asukkaille.
2. Lähipalvelut
Lähipalvelujen turvaaminen ja kehittäminen on
vastaajien mielestä tärkeää. Kun palveluja käytetään, ne säilyvät alueella. Lisää erilaisia lähipalveluja kuitenkin tarvitaan. Jotta kaupallisten
palvelujen valikoima alueella laajenisi, tarvitaan
Muijalan kaupunginosaan selkeä keskus.
Talkoot ja naapuriapu ovat osa yhteisöllisyyttä. Naapuriapua tarvittaisiin mm. lastenhoidossa, kimppakyytijärjestelyissä sekä puiden
Ruokakauppa, posti ja veikkaus ovat suosittuja
kaupallisia palveluita. Alueelle kaivataan kioskia
aikaisemman lopetettua toimintansa. Asukkaille
toivottiin viihtyisäksi piiJos alueella kehitetäisiin seuraavia harrastus- tai vapaa-ajanviettomahpahtamispaikaksi pientä
dollisuuksia, olisitko valmis ohjaamaan niitä? Vastaajien määrä: 39
kahvilaa tai pubia. Lähialueen ravintoloissa käyvät
monet vastaajista. Pankkiautomaattia, joka oli vuosia
K-market Lohjanportin
yhteydessä, toivotaan takaisin. Polttoaineenjakelupiste
alueelle on tarpeen varsinkin,
kun ns. kylmäasema Perttilässä lopettaa lähivuosina
toimintansa. Nyt alueen
asukkaiden suosiosta kaupallisten palvelujen osalta
kilpailee Lohjan keskustan ja
Lempolan lisäksi Nummela. Väestön ikääntyessä senioriasukkaat kaipaavat yhteistoimintaa ja seniorikahvilaa. Koululta voisi ylijäämäruokaa myydä alueen asukkaille. 25
Tästä on Lohjalla menossa kokeilu. Lohjanportin seurakuntakodin nimeksi toivotaan Muijalan
seurakuntakotia. Näin se olisi nimetty yhdenmukaisin perustein muiden seurakuntakotien kanssa
sen mukaan, missä se sijaitsee. Lohjanportti on
uudehko nimitys, joka alkuaan oli osa autoliikkeen nimeä.
Nuorisotilan, siis nuorten harraste-ja kokoontumistilojen puute nousi vahvasti esille vastauksissa. Myös ohjattua nuorisotoimintaa kaipaavat monet. Alueen asukkaat ja eri yhdistysten edustajat ovat
useissa yhteyksissä tuoneet esille huolensa nuorisotilojen ja ohjatun nuorisotyön puuttumisesta
Muijalassa jo 1990-luvun lopusta lähtien. Vuonna
2008 alueen koulujen vanhempainyhdistykset,
Lohjanportin kyläyhdistys ja Muijalan asukasyhdistys lähettivät yhteisen vetoomuksen Lohjan
kaupungille ja seurakunnalle ohjatun harrastustoiminnan saamiseksi Muijalaan sekä esittivät
kaupungille, että se ryhtyisi toimenpiteisiin nuorisotilojen saamiseksi Muijalaan. Julkisen liikenteen osalta aikatauluihin ja reitteihin toivotaan parannuksia. Erityisesti yläkoululaisia palvelisi linja-autovuoro, joka lähtisi
Muijalasta n. klo 7.20 kohti Lohjan keskustaa. Linja-autovuoroja toivottiin myös Nummelan
suuntaan siten, että aamuisin Lohjalta Nummelaan pääsisi klo 8:ksi ja sieltä Lohjan suuntaan
klo 17. Pääkaupunkiseudun ja Lohjan välille
toivotaan junayhteyttä. Tietoliikenneyhteyksien nopeus ja luotettavuus vaihtelevat kyselyyn
vastanneiden mukaan suuresti ja niihin toivotaankin parannusta. Tietoliikenneverkon heikko laatu
rajoittaa mm. etätyön tekemistä.
Harrastustoiminnasta on jo kerrottu laajemmin
yhteisöllisyyden kohdalla. Hiiden opiston kursseja toivotaan alueelle lisää ja koirapuisto olisi
koiranomistajien mieleen.
Käyttäisitkö seuraavia palveluja? Vastaajien määrä: 126
26
3. Turvallisuus
Turvallisuutta halutaan kehittää ehkäisemällä
ilkivaltaa, parantamalla liikenneturvallisuutta ja
sähköjakelun varmuutta. Turvallisuuteen liittyvistä kehittämisasioista muijalalaisista 63 % piti
tärkeimpänä ilkivallan ehkäisemistä. Lieviöllä
puolestaan 66 % ja koko alueella 45 % vastanneista koki sähköverkon toimivuuden tärkeäksi kehittämisen kohteeksi. Yleensäkin haja-asutusalueella
sähköverkon toimivuus ja nopea korjaaminen häiriötilan jälkeen koetaan tärkeäksi. Liikenneturvallisuus oli koko alueen yhteinen huoli 44 %:lle
vastaajista. Teiden huono kunto, pientareiden
puute ja kevyen liikenteen väylien puutteellinen
verkosto nousevat esiin muidenkin kysymysten
vastuksissa koko alueella.
Kevyen liikenteen väyliä toivotaan lisää niin, että
ne muodostavat alueelle yhtenäisen verkoston. Se
lisää liikenneturvallisuutta ja kannustaa asukkaita niin hyöty- kuin vapaa-ajanliikuntaan kävellen
tai pyöräillen. Sinne, mihin taloudellisesti ei ole
mahdollisuutta rakentaa kevyen liikenteen väylää, toivotaan leveitä pientareita. Kevyen liikenteen väyliä toivotaan erityisesti Hanko-Hyvinkää
(1125) –tieltä erkanevan Muijalantien varteen ja
siitä edelleen Nummenkyläntien varteen. Myös
Vanhan Turuntien varteen toivotaan kevyen
liikenteen väylää Kahvimaan tienhaaraan asti,
josta eteenpäin Kahvimaantien pientareita levennettäisiin. Roskakoreja ja penkkejä toivotaan
katujen ja jo olemassa olevien kevyen liikenteen
väylien varsille. Omalla toiminnalla voi edesauttaa omaa ja alueen
liikenneturvallisuutta. Kaikilta tien- ja katujenLiikenneturvallisuuden osalta tärkeimmiksi kehitkäyttäjiltä monet vastaajat toivovat varovaisuuttämisen kohteiksi nostettiin liikenneväylien kunto
ta ja liikennesääntöjen noudattamista sekä auja liikenneyhteydet. Avovastauksista selviää, että
toilijoilta, moottoripyöräilijöiltä ja mopoilijoilta
alueen teiden huono kunto on turvallisuusrismyös nopeusrajoitusten noudattamista. Kevyen
ki. Asukkaat toivovat tähän muutosta ja paremliikenteen väylillä ja teiden pientareilla kulkipaa teiden kunnossapitoa. Muijalannummentien
joiden toivotaan käyttävän hämärän ja pimeän
kunto on joissain kohdin huono ja tietyissä kohaikaan tehokkaita heijastimia. Osa vastaajista
dissa on vuodesta toiseen kuoppia eikä sille toivotoivoo nopeusvalvonnan lisäämistä. Mm. Muijata raskasta liikennettä. Lieviöntie on hiekkatie,
lannummentielle vastanneet asukkaat toivovat
joka on usein ”nimismiehen kiharalla” ja siksi sille
kunnollisia levennyksillä sijaitsevia linja-autopytoivotaan päällystettä. säkkejä. Joillekin tieosuuksille toivotaan katuvalaistusta, esimerkiksi KahviMitkä alueen turvallisuuteen liittyvät asiat tarvitsevat mielestäsi kehit- maantielle. tämistä? Vastaajien määrä: 131
Risteysalueiden turvallisuuteen
tulee vastaajien mukaan kiinnittää huomiota. Näkyvyyttä
haittaavat pusikot pitää poistaa
ja toisinaan kuljettajan katseen
korkeudella olevat kaiteet estävät näkemästä tielle. 27
4.
Lähiympäristö
Vastauksista ilmenee, että asukkaat toivovat
yhteisten alueiden parempaa hoitoa. Kaupungin
tulisi huolehtia keskustasta kauempana olevien
taajamien puisto- ja viheralueista paremmin.
Asukkaille on jäänyt mielikuva, että raivaus- ja
muita hoitohankkeita ei saateta loppuun ja istutustöiden jälkihoitoa ei tehdä lainkaan. Viheralueiden raivaus- ja harvennustöistä toivotaan tiedotettavan paremmin. Tällöin asukkaatkin voisivat
jossain määrin osallistua pienpuiden keräämiseen
ja saisivat tietoa, miten hoitotyöt etenevät. Kiitosta saa Muijalannummentien piennarniitty.
Myös alueen yleistä siisteyttä ja ilmettä tulee
parantaa. Keskeneräisiksi jääneiden rakennusten
julkisivut ja piha-alueiden rakentaminen tulisi saattaa loppuun, jotta alueiden kokonaisuus
saataisiin kuntoon. Asukkaiden tulisi huolehtia
entistä paremmin piha-alueidensa ja pientareiden
siisteydestä sekä vähentää roskaamista. Hajaasutusalueellakin toivotaan siistejä teidenvarsia ja
yleisilmettä. Roskapönttöjä toivotaan alueelle enemmän, mm
Muijalannummentien varrelle ja Muijalan kuplan
lähelle. Koiranomistajien toivotaan keräävän
koiransa jätökset pois yleisiltä kulkuväyliltä. Lisäksi asukkaat toivovat kierrätyksen tehostamista
erityisesti muovijätteen keräyksen osalta.
Erityisenä huolenaiheena nostetaan esille Uusniitty-Ratametsän -teollisuusalue , ”maisema raunioina ja rumat liejupenkereet ovat melko masentava
näky” kevyen liikenteen väylän läheisyydessä
Nummenkylässä.
5. Maankäyttö ja kaavoitus
Kyselystä nousee esiin tarve kehittää Lohjaa
tasapuolisesti. Asukkaille toivotaan kiinnostavia
rakentamismahdollisuuksia. Alueen vetovoimaa
esim. pääkaupunkiseudulta tapahtuvaan muuttoliikkeeseen tulisi hyödyntää entistä paremmin.
Ihmetellään sitä, että tonttitarjontaa ei lisätä
Muijalan suunnalla. Kaavoituksessa tulee huomioida, että taajama- ja haja-asutusalueille tarvitaan lisää erikokoisia omakotitalotontteja. Suuret
tontit antaisivat mahdollisuuden kahden sukupolven asumiseen samalla tontilla omissa asunnoissaan. Ikääntyneet voisivat asua kauemmin
omissa kodeissaan. Eri sukupolvien tuki toisilleen
arjessa voisi näin toteutua.
Vastauksissa toivotaan nopeaa ja tarkempaa
kaavoitusta, jolloin tulevaisuus on varmempaa
ja suunnitelmallista. Asuinalueiden läheisyyteen
kaavoituksessa ei tule sallia maansiirtoa, louhintaa tai raskasta teollisuutta. Kyselyn vastausten
perusteella asukkaat pitävät tärkeänä rauhallisten
asuinalueiden säilymistä, sekä mahdollisuuksia
ulkoiluun ja luonnonläheiseen liikkumiseen. Koskemattomia luonnontilaisia metsiä arvostetaan
myös. Lisäksi esitettiin toive, että kaupungin
omistama uimaranta Myllylammella on säilytettävä.
Alueen keskuksen ja palvelujen kehittämistä
kaivataan. Taajama-alueelle pitäisi saada kunnon
keskus, mikä olisi lähipalvelujen kehittämisen
ja toimivuuden kannalta tärkeää. ”Nyt asutaan
siellä sun täällä teollisuusalueiden välissä”. Kun
asutus on parinkymmenen vuoden aikana lisääntynyt alueella voimakkaasti ja asuntokortteleita
kaavoitettu lisää, olisi palvelujakin oltava suhteessa tähän. Lisäksi junayhteyttä Helsinkiin pidetään tärkeänä.
Kehittämisuunnitelmaan on kirjattu taulukkomuodossa kehittämisalueiden toimenpiteet ja vastuut. Suunnitelman laatineet yhdistykset sopivat
yhteistyössä myöhemmin toimenpiteiden aikataulutuksesta ja seurannasta.
28
Toimenpiteet
KEHITTÄMISALUEET
Yhteisöllisyys ja
aktiivisuus
Lähipalvelut
TOIMENPITEET
VASTUU
yhteiset tilaisuudet ja tapahtumat
yhdistykset ja asukkaat, srk
kohtaamiset ja tapaamiset
asukkaat ja yhdistykset
harrastustoiminta
yhdistykset ja asukkaat, srk, LLK,
Hiiden opisto
muiden asukkaiden huomioon ottaminen
asukkaat
talkoot
yhdistykset ja asukkaat
naapuriapu
asukkaat
koirapuisto ja sen hoito
kaupunki ja koirien omistajat
tiedottaminen
yhdistykset ja asukkaat
oma-aloitteisuus
asukkaat
kaupunginosakeskuksen kehittäminen
ELY-keskus, kaupunki, yhdistykset ja
asukkaat
nykyisten palvelujen säilyminen
asukkaat
kaupallisten palvelujen saatavuus
kaupunki, yrittäjät
pankkiautomaatti
pankit
nuorisotilat ja ohjattua nuorisotoimintaa
kaupunki, nuorisotoimi, srk
kokoontumispaikka ikääntyville
kaupunki, srk
paikallisliikenteen reitit ja aikataulut
liikennöitsijä, asukkaat
nopeat ja luotettavat tietoliikenneyhteydet operaattorit
Turvallisuus
kevyen liikenteen väylät (Muijala-LieviöNummenkylä, Vanha Turuntie)
ELY-keskus, kaupunki
kyläteiden leveät pientareet
ELY-keskus, kaupunki
Kahvimaantien tunnelin parantaminen
ELY-keskus, kaupunki
katuvalaistusta
ELY-keskus, kaupunki
teiden kunnossapito
ELY-keskus, kaupunki
linja-autopysäkit Muijalannummentielle
kaupunki
nopeusrajoitusten ja liikennesääntöjen
noudattaminen
asukkaat
nopeusvalvontaa
poliisi
risteysalueiden turvallisuus
ELY-keskus, kaupunki
sähköverkon toimivuus häiriötilanteissa
sähkönsiirtoyhtiöt
ilkivallan ehkäiseminen
asukkaat, kaupunki
29
KEHITTÄMISALUEET
TOIMENPITEET
yhteisten alueiden siisteys
VASTUU
asukkaat, kaupunki
puistoalueiden siistiminen ja istutusten hoikaupunki
taminen
Lähiympäristö
Maankäyttö ja
kaavoitus
30
puuston harvennustöiden viimeistely
kaupunki
roskaamattomus
asukkaat
lisää roskakoreja
kaupunki
koirien jätösten kerääminen
koirien omistajat
kierrätyksen parantaminen
Rosk´n Roll, asukkaat
puutarhajätteestä huolehtiminen
asukkaat (komposti/jäteasemalle)
kyläteidenvarsien yleisilmeen siistiminen
asukkaat
vanhojen rakennusten kunnossapito ja
säilyttäminen
kiinteistönomistajat
tiedottaminen kaupungin
kehittämissuunnitelmista
kaupunki
olemassa olevan asutuksen huomoiminen
kaavoituksessa
asukkaat, yhdistykset, ltk, kaupunki,
ELY-keskus
raskasta teollisuutta tai louhostoimintaa ei
asuinalueiden läheisyyteen
asukkaat, yhdistykset, ltk, kaupunki,
ELY-keskus
vihervyöhykkeiden ja ulkoilualueiden
säilyttäminen
asukkaat, yhdistykset, ltk, kaupunki,
ELY-keskus
haja-asutusalueiden kehittäminen
asukkaat, yhdistykset, ltk, kaupunki,
ELY-keskus
erikokoisia pientalotontteja sekä taajamaettä haja-asutusalueille
asukkaat, yhdistykset, ltk, kaupunki,
ELY-keskus
kaupungin omistaman uimarannan
säilyttäminen Myllylammella
kaupunki, ltk, yhdistykset
rakennusvalvonnan tehostamista
kaupunki, ltk
junayhteys Helsinkiin
valtio, ELY-keskus, kaupunki, ltk
Kylien historiaa
Noin 10 000 vuotta sitten nykyisen Lohjanharjun
kohdalle pysähtynyt kilometrin paksuinen jää
alkoi sulaa. Sulamisvesien mukana valtava määrä
hiekkaa ja kallioista repeytyneitä kiviä kasautui
pitkäksi harjumuodostelmaksi, Salpausselkien
harjuksi, ja harjun etelärinteitä huuhtonut meri
alkoi vähitellen vetäytyi etelämmäs. Lohja sai
ensimmäiset asukkaansa 6500 - 5500 vuotta eKr.
Myöhemmin uusia asukkaita tuli nykyisen Baltian ja Ruotsin suunnilta. Muijalasta on löytynyt
3500 - 4000 vuotta vanhoja kivikirveitä, mutta ne
eivät kuitenkaan todista alueen pysyvästä kivikautisesta asutuksesta. Pronssi- ja rautakaudella
Lohjalla oli vain yksittäisiä asumuksia. Keskiajan
alussa Lohjalle muutti asukkaita Hämeestä, Virosta, Varsinais-Suomesta ja Ruotsista.
Muijala
Veromääristä historioitsijat ovat päätelleet, että
Muijalan kylä olisi syntynyt 1300-luvulla. Kylän
nimi viittaa luultavasti balttilaiseen tai skandinaaviseen henkilönimeen. Vuonna 1570 Muijalassa oli seitsemän taloa ja aikuisia asukkaita 34.
Harjun reunalta alkunsa saaneiden runsasvetisten
purojen ja Siuntionjoen kautta kylästä oli kulkuyhteys Suomenlahdelle. Kylän ensimmäiset pellot
asukkaat raivasivat purojen varsille kylätien, eli
nykyisten Vanhan Muijalantien ja Muijalantien
kummallekin puolelle. Keskiajan lopulla muijalalainen talonpoika kaatoi kaskea, oli uskonnoltaan
katolinen, maksoi veroa ja viljeli peltojaan. Lohja
oli 1600-luvulla kuuluisa pedagogiostaan, kivikirkostaan ja markkinoistaan. Muijalassa oli tuolloin neljä tilaa, Soltin rustholli, Keimo, Sal(l)i ja
Tarra. Ne oli perustettu oletettavasti jo 1500-luvulla. 30-vuotiseen sotaan Saksaan ja Tanskaan
lähti sotimaan mm. muijalalainen Matti Markuksenpoika, joka kaatui 1645. Sotaväenotot, katovuodet ja kulkutaudit koettelivat Lohjan seudun
asukkaita ja kuolleisuusluvut olivat huipussaan.
Vv. 1700-1721 käytiin suuri Pohjan sota Ruotsin
ja suuren vihollisliittoutuman välillä. Ensimmäiset lohjalaiset lähtivät sotaan maaliskuussa
1700. Sota päättyi Ruotsin tappioon ja se menetti
asemansa suurvaltana. Sodan aikana Suomen
alue Ruotsista oli venäläisten miehittämänä 1713–
1721. Tuota aikaa kutsutaan Isovihaksi. Sen
aikana venäläiset saapuivat yllättäen Lohjalle,
luultavasti osa Muijalan kautta. Lohjalla isojako
alkoi Muijalan Salin isännän, nimismies Magnus
Múhrin ja muutamien muiden anomuksesta v.
1765. Ennen isojakoa kylän neljän ison tilan päärakennukset sijaitsivat lähellä toisiaan nykyisellä
Soltin mäellä tai sen lähituntumassa.
1800-luvulla lohjalaiset talonpojat ja rusthollarit
olivat vauraita. Kunnollisessa talossa piti olla
härkiä, hevosia, lehmiä ja peltoa. Keskikokoisen
tilan pinta-ala oli 6 ha. Puutarhaviljely ja peruna olivat uutuuksia Muijalassakin. 1860-luvulla
suuret nälkävuodet ja lavantauti järkyttivät
elämää ja lohjalaisia muutti Helsinkiin. Vuosisadan lopulla alkoi Lohjalla teollistuminen ja
1873 vihittiin käyttöön kylää halkova HankoHyvinkää –rata. Muijalalaiset talolliset siirtyivät
karjatalouteen ja myivät maataloustuotteitaan
Helsinkiin asti.
1900-luvun alkupuolella Muijalassa oli edelleen
neljä isoa tilaa sekä 8-9 torppaa ja muonamiehen
mökkiä. Junapysäkin alueella oli lisäksi joitakin
asuinrakennuksia. Sen ajan alueen suurin työnantaja, pehkutehdas perustettiin 1919 ja se toimi
Nälköönsuolla, nykyisen moottoritien kupeessa. Lisäansioita kyläläiset saivat myös isompien
talojen metsätöistä, ojankaivusta, luutien teosta
ja päreiden höyläyksestä. 1940-60 –luvuilla Muijalasta käytiin töissä VR:llä, osuusteurastamossa
Lohjan asemalla, Osuusliike Keossa Lohjan kauppalassa ja aivan kylän rajalle nousseessa Mineriittitehtaassa. Naiset saivat tuloja mm. kotiapulaisen, karjakon tai postinkantajan töistä. Kylässä
oli sekä kettu- että minkkitarha. Monet kyläläiset
olivat pienviljelijöitä, joilla oli navetassaan lehmä,
Lapottajat työssään Uudensillan heinäpellolla 1980-luvulla. Lähimpien koivujen takana kaartuu kylätie. (Ritva
Kaukinen.)
31
sika ja muutama kana. Nykyisen Muijalan koulun
pihalla oli Lundellin olkikattoinen navetta, jossa
asusti ruskea nutipäinen Sirpa-lehmä. Maa- ja
metsätyöt tehtiin pääosin hevosilla. Sähköt tulivat kylälle 1946 ja puuhamiehenä asiassa oli
Toimi Typpö Keimolta.
Sota-aikana sotilaiden majoituskäytössä ollut,
Hilda Saloniuksen rakennuttama Keimon tilanhoitajan talo paloi. Sotien seurauksena Muijalaan
tuli siirtoväkeä Karjalasta, mm. Viipurin maalaiskunnan alueelta. Kylällä kuuli Lohjan murteen
mää- ja sää –puheen lomassa mie- ja sie-puhetta.
Uudetkin asukkaat saivat elantonsa maataloudesta tai lohjalaisista teollisuuslaitoksista.
Taimi Laaksosen ruokakauppa aloitti toimintansa
Hanko-Hyvinkää –tien varressa, postin naapurina 1950-luvun lopussa. Jo ennen sotia ainakin
kahdessa talossa oli toiminut sekatavarakauppa.
Kylää kiersivät Osuusliike Seudun ja Keon sekä
hetken myös Suorannan myymäläautot. Muijalalainen Niilo Serimaa oli yhtenä 1960-luvulla
A-elementti Oy:n toimintaa aloittamassa. Harjusta sai niin hiekkaa kuin vettäkin, joten sille oli
hyvä perustaa elementtitehdas. Mineriittitehdas
rakennutti kaksi asuinaluetta työntekijöilleen,
Honkanummen ja Uusniityn.
Lapset kävivät vuosikymmenien ajan kansakoulun naapurikylässä Immulassa ja 1960-luvun
puolivälistä lähtien Nummenkylän koulussa. Nyt
oppilaat käyvät alakoulun joko 1997 toimintansa
aloittaneessa Muijalan koulussa tai Nummenkylän koulussa. Peruskoulun yläluokat oppilaat
käyvät pääsääntöisesti Mäntynummen yhtenäiskoulussa.
Immulan koulu perustettiin 1908 ja koulutalo
valmistui luultavasti 1911. Alakoulun rakennus
valmistui 1920-luvulla. Immulan koulun johtajana toimi vuodesta 1926 osuustoimintamies ja
aktiivinen alueen kehittäjä, A. J. Palomäki aina
eläkkeellesiirtymiseensä asti. Hänen jälkeensä
koulua johti mm. Herman Soira. Muijalasta lapset kävivät kansakoulun Immulassa aina 60-luvun
puoliväliin asti, jolloin Muijalasta tuli osa Nummenkylän koulupiiriä. Immulan koulun toiminta
on loppunut.
Tanssimassa kyläläiset kävivät sotien jälkeen
Kalliopirtillä, Nummenkylän lavalla, työväentalo
Rientolassa ja Lieviön seurantalolla. 1960-1970
–luvuilla kylän vanhoille asuinalueille ei noussut
montaakaan uutta taloa. 1985-95 rakennettiin
Tytykujan ja Takaniityntien alueet. Uusniityn
alue sai ympärilleen lisää taloja Lohjan pientalo-
Immulan kansakoulun opettajat ja oppilaat 1910-luvun alkupuolella. Istumassa olevat aikuiset vasemmalta rouva
Lempi Palomäki sylissään tytär Tellervo, koulun johtajaopettaja A. J. Palomäki sekä alaluokkien opettaja. (Eila
Åström).
32
messujen myötä vuonna 1997. Vuosisatoja vanhoille pelloille Vanhan Muijalantien kummallekin
puolelle syntyi 2000-luvun alussa omakotialue.
Kaupunginosa on edelleen kasvanut Ojalan asuinalueella. Viereisellä teollisuusalueella on runsaasti
eri alojen yrityksiä. Asukkaita kaupunginosassa
on nykyään yli 1500. Mäntsälä-Siuntio –maakaasuputki halkoo kaupunginosan etelä- ja itälaitaa.
Tulevaisuudessa kaupunginosan läpi saattaa kulkea kaupunkirata Lohjan keskustaan sekä moottoritielinjausta noudattava Pietari-Helsinki-Turku-Tukholma –(luotijuna)rata. Hanko-Hyvinkää
–radan sähköistämisen puolesta on puhunut mm.
lohjalainen kansanedustaja Matti Saarinen.
Soltti
Soltin päärakennus 1940-luvulla. (Eila Åström. Petteri
Åström.)
Soltti, josta käytetään myös nimeä Peltoniemi, on
muijalalainen kantatila. 1548 asiakirjoissa tilan
omistajaksi mainitaan Mickell Soltt, jonka mukaan tila on oletettavasti saanut nimensä. Nimi
viittaa luultavasti suolakauppiaaseen.
Soltti oli ainoa ratsutila kylällä. Ratsutila eli
rustholli (ruots. rusthåll) oli maatila, jonka tehtävänä oli 1600-luvun lopulta vuoteen 1808 saakka
varustaa asekuntoinen mies ja hevonen sotaa varten. Vastapalvelukseksi miehen ja hevosen palveluksesta armeijassa rustholli sai verohelpotuksia.
Ratsutilat ja niiden isännät olivat usein maatalouden uudistusten edelläkävijöitä ja vaikuttivat
ratkaisevasti erilaisiin maaseudullekin levinneisiin
ilmiöihin ja aatteisiin. Soltin tilan nykyinen, kaksikerroksinen päärakennus on vuodelta 1912. Sol-
tin tilan osti emäntä Hilda Salonius (1851-1922)
vuonna 1902. Hän luovutti tilan isännyyden 1912
pojalleen Einolle (s. 1889) ja tämän vaimolle,
Jenny s. Hellgrenille (s. 1893). Talo oli alun perin
Terijoelta purettu ja Pietarin kautta Muijalaan
tuotu hirsirunko, jonka eteiset ovat lautarakenteisia ja rakennettu hirsirungon yhteyteen rakennuspaikalla. Kivijalan isot graniittilohkareet
saattavat olla Hilda Saloniuksen muilta tiloilta,
Keimolta tai Näppiseltä, joiden lähikallioilla kummassakin on merkkejä kivenotosta. Aikaisempi
tilan päärakennus oli yksikerroksinen ja sijaitsi
samassa pihapiirissä nykyisen päärakennuksen
kanssa. Tilan pihapiirissä on aitta 1800-luvulta ja
navettarakennus vuodelta 1939. Se on nykyään
muussa maatalouskäytössä. Hieman kauempana sijaitseva riihi on 1800-luvulta. Tila on ollut
Saloniusten suvulla 1900-luvun alusta lähtien ja
sitä isännöivät nykyään Petteri ja Jarkko Åström.
Tilalla on maakaasukäyttöinen viljankuivaamo ja
isot viljasiilot. Päärakennuksessa on meneillään
2013 aloitettu laaja peruskunnostustyö.
Tarra
Tarra on luultavasti ollut olemassa jo 1500-luvulla. Tarra-nimi tarkoittaa käkkyrämäntyä
tai tukevaa ihmistä. Se on muinaissaksalainen
henkilönimi, joka saattaa liittyä talon perustaneeseen henkilöön. Tarran isäntä 1800-luvun
alkupuolella oli C. G. Andersson. Hänen poikansa
Henrik Tarenius (s. 1816) solmi avioliiton Salin
tyttären Carolina Österbergin kanssa. Tarran tila
siirtyi v. 1867 Carolinan veljen August Österbergin omistukseen. Erik-veli siirtyi naapurikylään
Immulaan Berttilän talon isännäksi ja Johan-veli
jäi Salin isännäksi. Tila on ollut 1800-luvun puolivälistä lähtien Österbergin (nyk. Nyman) suvun
omistuksessa.
Tarran tilan päärakennus 1970-luvulla. (Ritva Kaukinen.)
33
rakennus on 1800-luvun puolivälin paikkeilta. Talossa on luonnonkiviperustus ja länsipuolella kaksi
kuistia. Pohjapiirustukseltaan talo on paritupa.
Osa ikkunoista on kuusiruutuisia ja osa uudempia empiretyyppisiä, kolmeruutuisia ikkunoita.
Muita pihapiirin rakennuksia ovat mm. navetta ja
sauna. Salin omistivat 1800-luvulla Österbergit.
Muita omistajia olivat mm. Nordström ja Lahdenpää. Nykyään Sali on Vainionpään omistuksessa.
Tarran luhtiaitta oikealla ja jauhoaitta vasemmalla. Kummatkin ovat 1700-luvun puolivälistä. (Ritva Kaukinen.)
Tarran nykyinen päärakennus on 1800-luvun
lopulta, luultavasti vuodelta 1870. Päärakennus on yksikerroksinen hirsirakennus, jossa on
satulakatto. Talossa tehtiin 1990 remontti, jonka yhteydessä mm. länsipäädyn korkea eteinen
korvattiin nykyisellä umpikuistilla. Pihapiirin
kaksikerroksinen luhtiaitta ja viereinen jauhoaitta
ovat 1700-luvun puolivälistä. Pihapiirin navetta
on purettu ja tallin tilalle rakennettu konehalli.
Kauempana pihapiiristä sijaitseva riihi on luultavasti 1800-luvulta.
Sali (Salli)
Salin tila on yksi Muijalan kylän kantatiloista.
Tilan rakennukset on siirretty nykyiselle paikalleen mäen päälle 1765 isojaon yhteydessä.
Tuolloin tilan omisti nimismies Magnus Múhr.
Nykyinen yksikerroksinen ja satulakattoinen pää-
Salin tilan päärakennus 1990-luvulla. (Ritva Kaukinen.)
34
Keimo
Keimo perustettiin 1540. Omistajasukuja olivat
1800-luvulla mm. Corenius, Kylander, Åström
ja Salonius. Hilda Saloniuksen aikana Keimolle
rakennettiin kivinen viljamakasiini, tiilinen iso navetta sekä uusi päärakennus ja Hilda Saloniuksen
itselleen vanhuudenasunnoksi tarkoittama Rauhala. Myöhemmin Keimolla oli useita omistajia.
1920-1930 –luvuilla tila oli maatalouden harjoittelutila. Typön perhe tuli Viipurin maalaiskunnan
Kintereen kylästä sodan jälkeen toiseen kertaan
Keimolle. He olivat ostaneet jo sota-aikana
Keimon, mutta luovuttaneet sen valtiolle, kun
siirtyivät jatkosodan aikana takaisin Kintereeseen. Empiretyyppinen päärakennus paloi 1981.
Rauhala, tuolloinen tilanhoitajan talo, paloi
sota-aikana. Väinö ja Irja Typpö rakennuttivat
palaneen Rauhalan paikalle uuden päärakennuksen 1952. Entisen Keimon tilakeskuksen paikalla
on nykyään kaksi uutta omakotitaloa. Osa tilan
metsistä ja pelloista, sekä Rauhala ovat edelleen
Typön suvun omistuksessa.
Keimon tilan rakennuksia 1970-luvulla. Hilda Saloniuksen rakennuttamat päärakennus, kivinavetta ja takana
oikealla viljamakasiini. Niistä on jäljellä viljamakasiini.
(Ritva Kaukinen).
Vaikuttajanaisia
Hilda Salonius s. Berghem, 1851-1922
Hilda Berghem oli Roution rusthollin tytär, joka
solmi avioliiton Lieviön Näppisen isännän Gabriel
Saloniuksen kanssa. Hilda jäi nuorena leskeksi
juuri, kun tilan uusi päärakennus oli valmistumassa. Päärakennuksen päädyssä oli kotimeijeri
ja sen tuotteita hän myi mm. Helsingissä torilla.
Hän oli toimelias ja rohkea emäntä. Hilda oli
kova hevosihminen ja Näppisellä emännöidessään
hänellä oli orihevonen, jolla hän kulki asioita
hoitamassa niin Siuntion kuin Lohjan kirkoilla
sekä Helsingissä. Hilda Salonius oli ahkera rakennuttaja koko elämänsä ajan. Hän rakennutti mm.
Näppisen kivisen viljamakasiinin ja samanlaisen
myöhemmin Keimolle. Keimolle hän rakennutti
myös uuden empiretyyppisen päärakennuksen
vuonna 1910. Vanhuudenpäivikseen hän rakennutti Ängsdalin tilalle Muijalaan talon, samoin
Muijalaan ja Lieviölle Rauhala-nimiset talot.
Soltin mäellekin hän vielä suunnitteli rakennuttamansa uuden päärakennuksen valmistumisen
(1912) jälkeen uutta taloa, mutta se ei toteutunut.
Vanhuudenpäivänsä Hilda Salonius vietti Muijalan Rauhalassa. Salonius oli myötävaikuttamassa
vävynsä Kustaa Lehmuskosken kanssa Lieviön
koulun syntyyn.
Saima Salonius s. Sydänmaa, 1910-1994
Saima Sydänmaan lapsuudenkoti oli Ojalan talo
Muijalassa. Saima tuli miniäksi Soltille 1940-luvulla. Esko ja Saima Salonius viljelivät tilaa ja
pitivät lypsykarjaa Esko Saloniuksen kuolemaan
asti. Tämän jälkeen Saima Salonius hoiti tilaa
tyttärensä ja myöhemmin myös vävynsä kanssa.
Ne kyläläiset, joilla ei ollut omaa lehmää, hakivat
Soltilta tinkimaitoa sotien jälkeen aina 1960-luvulle saakka. Sittemmin Saima Salonius luopui
karjanpidosta ja tilalla siirryttiin viljanviljelyyn.
Saima Salonius hoiti niin kyläläisten merkkipäivien yhteislahjakeräykset, postinkantajan joulurahakeräyksen kuin yhteisvastuukeräyksenkin.
Saima Salonius tunnettiin toimeliaana, auttavana
ja vieraanvaraisena henkilönä. Ohikulkijoille ja
kauppa-auton henkilökunnalle oli aina tarjolla
kahvit.
Helga Laaksonen s. Lundell, 1924-1981
Helga Laaksonen oli Männistön tilalla Muijalassa
asuneiden Adolf Alexander ja Aino Emilia Lundellin tytär. Hän asui puolisonsa Väinö Laaksosen ja lastensa Pirkon ja Pertin kanssa lähes koko
ikänsä Muijalassa kirvesmiespuolison rakentamissa taloissa. Helga Laaksonen oli SKDL:n edustajana Lohjan kunnanvaltuustossa ja ääniharava
kunnallisvaaleissa 1960-1970 -luvuilla. Helga
Laaksonen vaikutti siihen, että Muijalaan saatiin
1960-luvun lopulla urheilukenttä ja jääkiekkokaukalo, jotka sijaitsevat Muijalan koulun ja junaradan välissä. Hän työskenteli mm. Uusi nainen
-lehden toimituksessa Helsingissä. Lehteä julkaisi
Suomen Naisten Demokraattinen Liitto (SNDL
1944-1990) ja SKDL:n Uudenmaan piirissä. Hän
oli presidentinvaalien valitsijamiehenä ainakin
kerran ja eduskuntavaalien ehdokkaana ainakin
kahdesti. Helga Laaksonen piti kioskia muutamana kesänä Perttilässä ja myöhemmin pesulaa
Lohjan keskustassa. Hän omisti 1960-luvulla
kylällä tuolloin harvinaisen henkilöauton, ensin
harmaan ns. Puukenkä-Mossen ja sitten vaaleanruskean Volgan.
Lieviö
Lieviön ja Nummenkylän kylät kuuluivat alun
perin ruotsinkieliseen Siuntion pitäjään. Lieviön suomenkielisen nimen tiedetään esiintyneen
asiakirjoissa vuonna 1589 muodossa Leuiåkj ja
ruotsinkielisen Skreddare skog (Räätälinmetsä)
vuonna 1529. Perimätiedon mukaan Lieviöllä
oli räätäli, joka asui Skogin mäessä eli nykyisellä
Lepolan tilalla ja, että Lieviön ruotsinkielinen
nimi Skräddarskog tulisi juuri tästä räätälimäestä. Vuonna 1544 kylän asukasmäärä oli noin 50.
Pääelinkeinoja olivat maanviljelys ja karjanhoito.
Tuolloin kylässä oli viisi tilaa. Kolme jakamatonta
tilaa olivat Ingas, Markis ja Neppis/Näppis sekä
kaksi nimetöntä tilaa, jotka myöhemmin yhdistyivät edellisiin kolmeen.
Lieviön peltoaukeaa 1930-luvun alkupuolella. Taustalla
oikealla on Olínin Vuohenkalman talo. (Jouko Virtanen).
35
ollut kantatila vuodesta 1776 ja rustholli vuodesta
1801. Vuonna 1844 Ali-Ingaksen silloinen omistaja
Johan August Sundman osti Yli-Ingaksen. Omistajat vaihtuivat tiheään, kunnes 1904 omistajaksi
tuli Näppisen rusthollin vävy Gustaf Hjalmar
Lindfors (myöh. Kustaa Jalmari Lehmuskoski).
Hänen aikanaan vuonna 1910 rusthollista erotettiin useita pieniä tiloja. Vuonna 1912 omistajaksi
tuli Nummenkylästä torpparin poika Anton Anselm Ahtela (Almgren). Omistajuus vaihtui saman
vuonna vielä kaksi kertaa, ensin Villehad Probus
Hanén osti Ingaksen ja kohta Kullan torpparin
poika Karl August Rehn Tenholasta. Nykyään
Inkaisen omistajia ovat Malmelínit.
Markkinen (Markis)
Siuntion kunta (osa) 1844. Pohjoisimpana kylänä Sräddarskog eli Lieviö.
Vaikka kieliraja pitkään kulki juuri kylän eteläpuolella, viittaavat talojen ruotsinkieliset nimet
Ingas (miehen nimi Inge), Markis/Marckis (Markus) ja Neppis/Näppis (Näppinen), etelästä tulleeseen ruotsinkieliseen asutukseen. Maasto- ja
asukkaiden henkilönimet olivat pääsääntöisesti
kuitenkin suomenkielisiä. Eräästä käräjäpöytäkirjasta vuodelta 1740 voidaan päätellä ainakin
asukkaiden keskustelukielen olleen suomi. Vuonna 1870 asukkaita henkikirjojen mukaan Lieviöllä
ja Nummenkylässä oli yhteensä 202. Määrä nousi
395 asukkaaseen vuonna 1920.
Inkaisen 1800-luvun puolivälissä rakennettu päärakennus syksyllä 2014. (Paavo Virtanen).
Markkisen ensimmäinen tiedossa oleva omistaja
(1541-1545) oli Markus Olofsson. 1900-luvulle tultaessa tilan omistaja vaihtui 18 kertaa. Vuosisadan vaihteessa Gustaf Hjalmar Lindfors osti tilan
Fredrik Vilhelm Vikströmiltä. Mainittakoon, että
Fredrikin ensimmäinen vaimo oli Hedvig Karolina
Lindfors. Gustaf Hjalmar Lindforsin ensimmäisen puolison, Aina Marian kuoltua yllättäen, hän
Vuonna 1951 Valtioneuvosto teki päätöksen Lieviön kylän ja Nummenkylän yksinäistalon siirtämisestä vuoden 1953 alusta Lohjan kuntaan. Siuntio
menetti 2 131 hehtaaria maata ja 459 asukasta.
Inkainen (Ingas)
Inkaisen ensimmäinen tiedossa oleva omistaja
(1541-1554) oli Per Olofsson. Rusthollin kymmenennen omistajan, Johan Johansson Ingmanin,
aikana tila jaettiin hänen ja langon Jakob Lemströmin kanssa. Ali-Ingas jäi Johanille ja YliIngas Jakob Simonsson Lemströmille. Ingas oli
36
Markkisen päärakennuksen jäljellä oleva osa. Rakennuksen vasen pääty on purettu. (Paavo Virtanen.)
solmi avioliiton Inkaisen tyttären Aina Maria Vikströmin kanssa. Markkisen pinta-ala oli aikanaan
n. 300 hehtaaria.
Näppinen (Neppis, Näppis)
Näppisen ensimmäinen tiedossa oleva isäntä oli
talonpoika Michel Michelinpoika vuosina 15451571. Hänelle tuli riitä Nummenkylän omistajan,
Lohjan kirkkoherran Tomas Gregoriin kanssa
myllystä, jota Näppisen isäntä oli väkisin pitänyt
ja tämä joutui maksamaan 40 mk sakkoa. Summa oli sen ajan mittapuun mukaan suuri, mutta
Näppisen isäntä olikin koko Siuntion pitäjän
varakkain talonpoika. Myös Ingas ja Markis olivat
erittäin varakkaita tiloja. Lieviön tilojen keskivarallisuus oli jopa yli kaksi kertaa Siuntion keskitason.
Henrik Jönsinpojan ollessa isäntänä (1593-1607),
kylän kaikkien talojen varakkuus kärsi luultavasti
huonojen säiden ja satojen takia. Kylän kolme
isoa tilaa olivat vaikeuksissa ja köyhiä. Henrikin
poika Michel (isäntänä 1609-1630) ja Brita Mattsintytär pitivät tilaa seuraavaksi. Vuonna 1623
Näppisestä tuli rustholli eli ratsutila ja 1629 tilaan
liitetiin yksi kylän nimettömistä alkuperäisistä
viidestä talosta. 1680-luvulla Näppisestä todettiin, että ”sillä oli peltoa riittävästi, mutta halla
vaivasi” ja ”paras asumus koko pitäjässä” sekä,
että pellot, niityt, metsät ja ulkomaat olivat hyvät. Saman suvun edustaja, Erik Henrikinpoika
Levonius tuli ratsutilalliseksi 1765. Hän oli luultavasti ottanut sukunimen kotikylänsä, Lieviön
nimestä. Hänen puolisonsa oli Ulrika Långström
Kirkkonummen Långstrandin ratsutilalta. Heidän ainoa eloonjäänyt lapsensa, Gustaava, solmi
1815 avioliiton itseään 22 vuotta vanhemman
Suomusjärven Salitun rusthollin pojan, Jeremias
Saloniuksen kanssa. Hänen jälkeensä isännäksi
Näppiselle tuli Jeremiaan veljenpoika Gabriel
Salonius, joka solmi avioliiton Roution rusthollin
tyttären Hilda Berghemin kanssa.
Vuonna 1899 isännäksi tuli Näppisen emännän,
Hilda Saloniuksen vävy Gustaf Hjalmar Lindfors.
Hänen puolisonsa, Aina Maria s. Salonius, kuoli
yllättäen. Kustaa Jalmari Lehmuskoskesta tuli
toisen avioliittonsa kautta myös Inkaisen rusthollin isäntä. Näppisen pinta-ala oli näihin aikoihin
lähes 600 hehtaaria. Luultavasti jo Hilda Saloniuksen aikana Markkista ja Näppistä viljeltiin yh-
Etualalla Näppisen tilan vanha ja taustalla nykyinen,
1956 valmistunut päärakennus. Vanha päärakennus on
Gabriel Saloniuksen rakennuttama. (Jouko Virtanen).
dessä. Kustaa ja Aina Lehmuskosken tytär Tyyne
avioitui Kiikaisista kotoisin olleen Uuno Hjalmar
Virtasen kanssa. Heidän poikansa Jouko Virtanen
alkoi viljellä tilaa vuonna 1957. Hän omistaa tilan edelleen ja sitä viljelevät pojat Paavo ja Matti.
Tilan tyttäriä ovat Marja-Riitta ja Leena.
Lepola
Vuonna 1920 Näppisestä erotettiin Lepolan tila
merenkulkulaitoksen palveluksessa olleelle konetarkastaja Elis Westerholmille. Elis ja Augusta
Westerholmille syntyi kaksi lasta Lilly ja Volter.
Volter oli rakennusalan diplomi-insinööri ja teki
merkittävän uran Suomen metsäteollisuuden palveluksessa mm. Wärtsilän Äänekosken puunjalostusteollisuuden toimitusjohtajana ja myöhemmin
Metsäliiton puunjalostuskonsernin toimitusjohtajana. Vuonna 1961 hän sai vuorineuvoksen arvonimen. Hän eli yli 100-vuotiaaksi viettäen vanhuudenpäiviään Helsingissä. Lepolan tila on edelleen
Westerholmin suvun hallussa.
Rusakkojahdin jälkeen. Kuvassa Näppisen tuolloinen
isäntä Uuno Virtanen sekä lapset Kauko ja Jouko. Kuva
on 1930-luvun loppupuolelta. Taustalla Näppisen navetta. (Jouko Virtanen).
37
Lieviön torpista
Mielipidekirjoitus Uusimaa-lehdessä 24.1.1896:
Suomen kielen tutkija, professori Terho Itkonen
on esittänyt, että Siuntiossa asunut Aleksis Kivi
otti Seitsemän veljeksen Jukolan Eeron ja Seunalan Annan kodin, Vuohenkalman, nimen Lieviön kylän Vuohenkalma-nimisestä torpasta.
Suomen itsenäistyminen vuonna 1917 loi tarpeen
kansalliselle omavaraisuudelle. Torpparilaki vuodelta 1918, vuokramiehen laillinen oikeus lunastaa tilansa itsenäiseksi ja Lex Kallioksi ristitty
asutuslaki vuodelta 1922 tarjosivat maaseudun
väestölle tilaisuuden omavaraisuuteen. Myös
Lieviön suhteellisen runsaslukuinen torppariväki
lunasti maita omikseen ja pientiloja itsenäistyi
kylässä 35. Osa tiloista oli itsenäistynyt jo ennen
lakien voimaan tuloa ja olivat suhteellisen pieniä,
vain muutaman hehtaarin. Markkisen torppia oli
mm. Pariisi ja Österkulla oli yksi Näppisen torpista. Pienviljelyksen tuotantokykyä edistämään
perustettiin kyliin pienviljelijäyhdistyksiä. Niiden
tehtävänä oli edistää pienviljelyksen tuotantokykyä tarjoamalla tietoa ja valistusta. Lieviön
pienviljelijäyhdistys perustettiin vuonna 1924.
”On sitä olemista ja elämistä meidän suomalaisten
täällä ruotsalaisten kesken; tuskin tuntee itsensä
oman isänmaansa kansalaiseksi. Oppia ja walistusta tarwitsisimme me enemmän kuin kenties missään
muualla. Mutta siihen ei kunta myönnä mitään
apua; Walta on ruotsalaisten käsissä eikä meillä,
itsellämme ole mitään sanomista. Kun pyydämme
kunnan uhraamaan jotain suomalaistenkin walistuksen eteen, neuwotaan meitä wiemään lapsemme
Wihdin kouluihin. Onhan se kowin järkewä ja
hywänsuopa neuwo! Niin kauwan, sanowat ruotsalaisemme, kuin ei Wihtiin myönnetä ruotsalaista
koulua, ei myönnetä Siuntioonkaan suomalaista.
Kuinkahan kauwan tässä maassa pitää kärsiä kielensä tähden? Tälläisissä oloissa olisi tiedottomuus
ja woimattomuus wiennyt wihdoin suomalaisen kansallisuuden täällä Tuonelan tuwille. Waan meille
ojennettiin auttawa käsi syrjästä päin. Suomalaisen
kansakoulun ystäwät perustiwat tänne suomalaisen
kansakoulun ja owat sitä ylläpitäneet saamatta kunnalta penninkään apua. Se on ollut meille uuden
huomenkoiton säde, se on meitä poljetussa asemassamme elähyttänyt. Waan, jos sen varojen puutteessa pitäisi lakata, silloin olisimme mekin syöstyt
kuoleman warjon maahan. Mutta me toiwomme,
ettei suomalaisten weljiemme käsi tästedeskään ole
lyhennetty, waan että he yhä muistawat meitä, jotka
elämme ruotsinwoittoisuuden raukoilla rajoilla.”
Lieviön koulu
Ruotsinkieliseen Siuntioon kuuluvassa Lieviön
kylässä ei ollut koulua ennen vuotta 1911. Kiertokoulua pidettiin Näppisen, Markkisen ja Inkaisen tiloilla. Inkaisissa oli myös jatkuvaa opetusta.
Kiertokoulun toimintaa kyläläiset rahoittivat järjestämällä mm. arpajaisia. Kielinäkemysten takia
v. 1892 Siuntion kunnallisten elinten päätöksellä
kieltäydyttiin Lieviön suomenkielisen kansakoulun avustamisesta. Lieviöllä ja Nummenkylässä
oli reilut 30 lasta. Tällä perusteella kansakoulujen tarkastaja K. G. Leinberg vaati Lieviölle
suomenkielistä koulupiiriä. Hän olisi suostunut
myös kaksikieliseen kouluun. Kouluhallitus torjui
ajatuksen, koska piirijakoasetus ei tuntenut tällaista koulua. Vasta 1911 Siuntion kunta suostui
Gustaf Hjalmar Lindforsin (myöh. Kustaa Lehmuskosken) aloitteesta ottamaan Lieviön koulun
hallintaansa. 1917 kunta osti Lehmuskoskelta,
Näppisen tuolloiselta isännältä, Fredriksbergin
tilan ja koulurakennus rakennettiin sinne. Näin
suomenkielinen kansakoulu sai viimein omat tilat.
Lieviön kansakoulu lakkautettiin, kun uusi koulurakennus valmistui Nummenkylään vuonna 1958.
38
Lieviön suomenkielinen kansakoulu. (Jouko Virtanen).
Lieviön työväentalo Rientola
Vuonna 1916, kun työväentalojen määrä oli suurimmillaan Suomessa, Uudellamaalla oli yhteensä
91 työväentaloa. Lieviön ja Nummenkylän työväenyhdistys perustettiin jo 7.3.1907 Lieviön kansakoululla ja siihen liittyi heti 30-40 jäsentä. Kokouksia pidettiin pienviljelijöiden kodeissa ja iltamia
Vuohenkalman salissa. Vuonna 1920 valittiin
rakennustoimikunta toteuttamaan omaa taloa
Solbackan tilasta saadulle tontille. Ensimmäinen
kokous upouudessa Rientolan talossa pidettiin
5.6.1921. Rientola sijaitsi syrjäisellä paikalla
ja sinne johti vain kärrytie. Soittimet ja muut
tarvikkeet piti kantaa lähes kilometrin matkan
Vuohenkalmalta. Sähkö tuli taloon, kuten koko
kylälle 1940-luvun lopulla. Rientolassa Osuusliike
Keko järjesti vuosittain osuuskauppajuhlia, Lohjan Työväenteatteri teki usein vierailuja ja siellä
käytiin katsomassa kiertävän elokuvateatterin
esityksiä. Tanssipaikkana Rientola, Moskovaksikin myöhemmin kutsuttu, oli suosittu. Työväenyhdistyksellä oli myös tanssilava 1930-luvun
puolivälistä lähtien, mutta se purettiin huonokuntoisena 1945. Rientolassa pidettiin vuonna 1946
kaikkiaan 19 iltamat eli yhdistys toimi aktiivisesti. Vähitellen toiminta kuitenkin alkoi hiipua ja
16.8.1951 työväenyhdistys päätti lopettaa toiminnan ja luovuttaa omaisuuden Sosiaalidemokraattiselle puolueelle. Tarkkaa tietoa työväentalon
viimeisistä vaiheista ei ole tiedossa. Rientolasta on
jäljellä enää osa kivijalasta.
Lieviöllä sijainnut lautarakenteinen työväentalo Rientola
1934. (Matti Långström).
Kahvimaa
Ylempi kuva: Pariisin peltoja 2014. (Sirkka Warvas).
Alempi kuva: Talvinäkymä Kahvimaantien varrelta (Sirkka
Warvas).
Taustaa
Kahvimaan alue on kumpuilevaa metsien ja
korkeitten kallioitten kanjonina reunustamaa
peltomaisemaa. Se on osa arvokasta kulttuurimaisemaa. Tavoitelluksi asuinpaikaksi alueen
tekee luonto sekä Helsinki-Turku –moottoritie eli
valtatie 1, joka on nopea kulkuyhteys pääkaupunkiseudulle. Suomenlahden rannalta mm. vanhalle
Turuntielle ulottuvalla Siuntiolla oli merkittävä
vaikutus myös Lieviön kylään jo 1500 -luvulla.
Nykymuotoinen uusasujaimisto alkoi kehittyä ja
lisääntyä 60 -luvun alkupuolella. Tässä tekstissä keskitytään Lohjaan kuuluvaan Kahvimaan
alueeseen.
Kahvimaa sijaitsee kolmen kunnan, Siuntion,
Vihdin ja Lohjan rajapinnassa. Tämän alueen
lohjalaisten postinumerona on erehdyttävästi
Nummelan postinumero 03100. Kahvimaantien
(11188, Tiehallinto) alkuosa Vanhalta Turuntieltä (110) on Lohjaa ja loppupuoli kuuluu Siuntion kuntaan. Siuntion raja ulottui vuoden 1952
loppuun vanhan Turuntien nykyiseen Viheveneen
tilaan saakka. Niinpä Lieviön kylän Kahvimaan
alue kokonaisuudessaan kuului Siuntioon. Vasta
vuoden 1953 alussa Kahvimaan alkuosa Turuntieltä katsottuna liitettiin Lohjaan. Kahvimaan
39
läpi johti hiekkatie vanhalta Turuntieltä Siuntioon ja Suomenlahdelle. Tämä oli merelle suorin
kulkureitti ja sitä tarkoitusta silmälläpitäen tie
katsottiin tarpeelliseksi myös puolustusvoimille.
Pienimuotoisessa armeijan harjoituksessa käytettiin tietä tähän tarkoitukseen vielä 1980 -luvulla. Virallisissa asiakirjoissa ei kuitenkaan löydy
erikseen lohjalaista Kahvimaan kylää, ainoastaan
Lieviön kylä. Kylärajat ovat vaikeasti erotettavat.
Tästä johtuen todennettua lohjalaista Kahvimaan
historiaa ei ole Nummenkylän kartanon historian kohdalla. Yllämainittuihin syihin perustuen
joudutaan käyttämään merkittävimpinä lähteinä perimätietoa haastattelemalla kylän vanhoja
asukkaita. Kaavoitusjohtaja Leena Iso-Markku
mainitseekin Taajamaosayleiskaavassa tarkoituksenmukaisemmaksi nimeksi Lieviön Kahvimaan
kyläasutus.
Perimätiedon pohjaa paikkojen nimiin
Kahvimaa-nimi perustuu perimätiedon mukaan
maanmittarin kiertäessä maanmittausasiasioissa kyseistä aluetta. Kaikissa taloissa tarjottiin
kahvia. Toisen tarinan mukaan nimi syntyi, kun
paikallinen poliisi kiersi alueen taloissa etsimässä
pontikkatehtaita. Tehtaita ei löytynyt, mutta joka talossa poliisille tarjottiin kahvia. Kun
poliisi pääsi kierroksen loppuun, eikä pontikkatehdasta vieläkään löytynyt, talon emäntä tarjosi
täälläkin ruokaa ja kahvia. Poliisi totesi: ”Tää on
kyl yks kahvimaa!”
Österkullan kylätie muutettiin Kahvimaantieksi
1990 -luvun alussa. Tervatie sai nimensä kyseisen
paikan tervanpoltosta, josta näkyvinä viitteinä
ovat parin tervahaudan hiilijäännökset. Mäntylän
tilasta lohkotun tontin omistaja Pentti Warvas
teki kaupungille perustellun ja sittemmin hyväksytyn nimiehdotuksen. Mäntylässä kasvaa nimensä mukaisesti runsaasti mäntyjä. Tilan omisti
Eero Kuparinen, joka myi sen Yrjö Ojamolle, jolta tilan osti siirtolaisperhe Armas ja Aino Warvas
v. 1954. Ojalantie sai nimensä Kustaa ja Mandi
Ojalan tilan mukaan. Vanhan koulutien varrella
oleva Sikamäki lienee saanut nimensä perimätiedon mukaan alueella havaittujen runsaslukuisten
mäyrien mukaan. Ennen vanhaan mäyrää kutsuttiin metsäsiaksi. Peurakallion metsätila viitannee
alueella vaelteleviin peuroihin. Tilan omistajana
oli 1950 -luvulla lääkäri Erkki Hillbom ja paikkaa
kutsuttiinkin kyläläisten keskuudessa ”lääkärin
40
Maanviljelijä Helge Takainen puimassa Warvaksen pellolla 1960-luvun lopulla. Taustalla Pariisin tilan asuinrakennus. (Sirkka ja Yrjö Warvas).
metsäksi”. Allamontie sai nimensä Allamon suvun
mukaan. Teiden nimet noudattelivat yleensä tilojen omistajien nimiä.
Pariisi, Markkisen torppa, rakennettiin 1900
-luvun alkupuolella Lieviön kylään. Tilan nimen
synnystä ei ole varmaa tietoa. Lohjan paikannimet -kirjassa nojataan perimätietoon, jossa ”..
tilan omistajan kerrotaan antaneen tilan nimeksi
sellaisen, jollaista Suomessa ei ole toista. Toisen
käsityksen mukaan nimi sai alkunsa siitä, että
torppa oli niin kaukana ja hankalan matkan päässä.” Tila liitettiin Siuntiosta Lohjaan 1953. Pariisi
oli aikoinaan taksiautoilijoittenkin hyvin tuntema osoite. Sen omistajaketju kulki perimätiedon
mukaan Paul Otto Kaiskolta vuonna 1948 saksalaisille Eskil ja Anna Knichterille. Toisen maailmansodan jälkeen (1944) ulkomaalainen ei saanut
omistaa kiinteistöä Suomessa. Vanhat Knichterit
palasivat Venäjän hallinnasta vapautuneeseen
Porkkalaan. Knichterin tytär Doris avioitui 1953
maanviljelijä Harry Lindin kanssa ja sitä kautta
tila siirtyi Lindin perheelle 1969. Lindin poika
viljelee edelleen Pariisin peltoja.
Elämää Lieviön kylän Kahvimaalla
Yhteisenä piirteenä kylälle oli yhteisöllisyys. Esimerkkinä mainittakoon ainakin viiden tilan yhteisesti 1950 – 1960 -luvuilla omistama puimakone.
Nykyisin tilat ja pellot ovat pienentyneet, mutta
apua saadaan edelleenkin yli rajojen. Ensimmäinen kylätoimikunta perustettiin jo 1980 -luvulla.
Sittemmin nimeksi tuli Lohjanportin kylätoimikunta ry. (nykyinen Lohjanportin kyläyhdistys
ry), joka on Lieviön, Nummenkylän, Muijalan,
Lövkullan ja Nälköönlammen alueella toimiva
asukasyhdistys. Yhdistys sai varoja toimintansa
tukemiseen hoitamalla lipunmyynnin sekä opastuksen kesällä 1997 Muijalassa pidetyillä pientalomessuilla. Asukasyhdistys oli merkittävässä
roolissa Tervetuloa Lohjalle -infopaketin tekemisessä, se osallistui myös Lohjan Agenda 21 – sekä
Väestövastuu ja Välittäminen –projekteihin.
Kahvimaan tilat olivat luultavimmin Markkisen
tai Nummenkylän kartanon maita 1800 -luvun
lopulla. Kahvimaan keskus on Siuntion puolella.
Sjundeå sockens historia -teos kertoo saksalaisten tykistön polttaneen kartanon vuonna 1918
taistelujen edetessä Lohjalta Nummelan alueelle.
Kartanoon osui tykin ammus. Palaneen kartanon
paikalle rakennettiin siinä nykyään sijaitseva päärakennus. Siirtoväelle kartanon maista lohkottiin
tiloja, mm. Hyrkön omistama Tonttula, jolla
Paavo Hyrkkö järjestää Pois tieltä! –tapahtumia.
Mäntylän tilalla oli vielä 1980 -luvulla kahden
kartanon entisen muonamiehen torpan, Solbackan
ja Norrbackan, perustuksia näkyvillä. Siihen aikaan torpat olivat 80-100 hehtaarin tiloja.
Norrbackassa syntyi Allamontien Männistön tuleva tilallinen Toivo Allamo. Toivo ja Anni Allamon
poika Erkki asuu edelleen Kotipurolla perheensä
kanssa maata viljellen. He toimivat myös kuudentoista vuoden ajan lammastilallisina. Kiviriutanpolku sai nimensä perimätiedon mukaan
jääkauden aikaisista kiviröykkiöistä.
Yhteistyö sujuu naapurusten kesken. Oletettavasti
ainakin isännät Toivo Allamo ja Eino Grönros hevosniittokoneineen 1930 -luvulla heinän tekopuuhissa Allamon
pellolla. (Erkki ja Marjatta Allamo).
Solbackassa puolestaan näki päivänvalon Ojalantien tilallinen Eliasson. Tilalla sijaitsee maakunnallisesti arvokas Furumon lehto. Esa Eliasson
asuu perheensä kanssa tilan mailla. Aikoinaan
Suomen Autoteollisuus haki rakennuslupaa au-
Allamon isäntä Toivo Allamo Fordson major -piikkipyörätraktorin ohjaimissa 1930 –luvulla. Ohoh, mitkä
pyörät, eipä liene istuimessakaan pehmusteita. (Erkki
ja Marjatta Allamo).
totehtaalleen kyseisen tilan paikalle. Rakennuslupa evättiin. Lieviön kylän Kahvimaan vanhin
tiedossamme oleva saman suvun omistuksessa ja
hallinnassa oleva tila lienee jo 1500 –luvulla mainittu Nybacka. Edesmenneille omistajille Eino ja
Irja Grönrosille tila siirtyi 1948. Kahvimaantien
ja Mäntylän risteyksessä sijaitsevan vuonna 1948
Kuparisen rakentaman kiinteistön ostivat honkajokelainen Lauri ja Toini Mäkelä 1954. Toini oli
lähtöisin Karjalasta Hiitolan pitäjästä.
Martti ja Elli Perttilän Koivuniemi-tilalla toimi
kyläkauppa vuosina 1924-1936. Pirjo-tytär on
sisarensa Maija-Liisan kanssa nykyiset tilan omistajat. Myllykosken mylly jauhoi kyläläisten viljat
vielä 1800 -luvun lopulla. Alueella toimi 1950-luvulla edistyksellinen Pariisin omistama kasvihuone ja jonkin ajan kuluttua myös Grönberg perusti
oman kasvihuoneensa. Näissä kasvatettiin ainakin
tomaatteja. Kylän sahaa eli kenttäsirkkeliä pyöritti 1960 -luvulta lähtien omistaja Väinö Grönberg.
Nykyisin sahan omistaa Grönbergin perikunta.
Kylällä oli myös oma ompelija Lea Salo.
Kauppa-auto kulki Kahvimaalla ainakin 1950-luvun alkuvuosina kaksi-kolme kertaa viikossa,
sitten enää kerran viikossa ja viimein loppuen
kokonaan 1990 -luvun alkupuolella. Autot olivat
Osuusliike Keon, Osuusliike Seudun sekä jonkin
aikaan Turuntien puolella liikennöinyt Vison eli
Vihdin seudun osuusliikkeen. Seudun kauppa-auton kuljettajana toimi 30 vuoden ajan toiminnan
lopettamiseen saakka Vesa Putila. Kirjastoauto
aloitti kulkunsa 1970 -luvulla ja jatkaa edelleenkin, mutta harvennetulla aikataululla.
41
Postissa Toinille ehdotettiin mopoa polkupyörän
sijaan, mutta silloin palkka olisi pienentynyt lyhenevän työajan takia. Valintana oli polkupyörä.
Kauppa-auto Seudun vierellä viimeisen päivän haikeissa
tunnelmissa tavallisesti iloiset Vesa Putila ja vakioasiakas Toini Mäkelä. Tällä Österkullan pysäkillä Vesa nautti
usein Bertta Mäkisen tuomaa kahvia asiakkaiden ostostentekoa odotellessa. Kuumat kahvit työn lomassa
virkistivät muuallakin auton reitillä. (Erkki ja Marjatta
Allamo).
Postia jakoi Toini Mäkelä uskollisesti polkupyörällä lähes 30 vuoden ajan joka arkipäivä kesät ja
talvet pakkasista ja myrskyistä piittaamatta. Päivittäisinä postinjakomatkoina Nummelan postista
Kahvimaan Lohjan puoleisille perukoille kertyi
runsaat kaksikymmentä kilometriä, loppuvuosina
jopa kolmisenkymmentä kilometriä. Tästä ansiokkaasta uurastuksesta hänet palkittiin Suomen
Valkoisen Ruusun Ritarikunnan toisen luokan
mitalilla 11.2.1982.
Toini oli hyvänä esimerkkinä toimivasta lähipalvelusta, nimittäin hän hoiti samalla mm. asiakkaiden eläkkeet, apteekkiasiat ja suuret paketit
kelillä kuin kelillä. Joskus näkyi vain iso pakettikuorma, kun pienikokoinen Toini työnsi pyöräänsä lumisella, auraamattomalla tiellä. Kyllä hän oli
vaivanpalkaksi tarjotut kahvituokiot ansainnut.
Lyömätön pari: 1970-luvun virka-asussaan Toini Mäkelä
ja polkupyörä vuosien 1954-1983 ajan. (Erkki ja Marjatta Allamo).
42
Maataloustilat olivat nykymittapuun mukaan
lähinnä pientiloja, joilla kasvatettiin karjalle ja
hevosille kauraa, ohraa ja heinää sekä vehnää.
Karjan ja hevosten lisäksi tiloilla pidettiin muitakin kotieläimiä. Silloin oli tavanomaista, että
karjattomat naapurit hakivat maitonsa ns. maitotinkinä omilla maitoastioillaan suoraan karjatilalta. Maidon suoramyynti kiellettiin 1970 -luvulla.
Heinätyöt kokonaisuudessaan tehtiin hevosvetoisesti ja heinät kuivatettiin seipäillä, ns. laposilla.
Myöhemmin traktori korvasi maatiloilla hevoset.
Valolähteinä 1950-luvulla käytettiin myrskylyhtyjä ja sisällä öljylamppuja. Sähköä toimitti vaihtelevalla luotettavuudella yksityinen Sundman.
Tarinan mukaan, kun Tikan tilalla lypsettiin, niin
naapureilla alkoivat sähköt vilkkua. Sittemmin
sähkötoimitukset osti Lohjan Sähkö Oy, jonka
oli v. 1919 perustanut Petter Forsström, KalkkiPetteri. Enää ei tarvinnut turvautua sisälläkään
öljylampun valoon. Nykyisin sähkön tuottajana
toimii Fortum.
Lieviön koululle lapset kuljetettiin hevosella tai
he kävelivät tai hiihtivät noin 3- 5,5 km metsäpolkua. Matkalla oli jyrkkä Sikamäki Perttilän
tilalta eteenpäin. Tämä vanha kylätie vei ainakin
Muijalan seisakkeelle.
Kahvimaan hiekkatie oli kelirikon aikoihin niin
huonossa kunnossa, etteivät autot päässeet sitä
kulkemaan. Talvisin tietä ei aurattu, mitä nyt
tilalliset itse hevosillaan aurasivat tai kulkivat
vanhoja rekijälkiä. Tästä johtuen maitotonkat
piti itse kuljettaa hevosella runsaan kilometrin
päässä olevalle vanhan Turuntien maitolaiturille.
Kesäisin Lohjan Osuusmeijerin maitoauto pystyi
hakemaan tonkat jokaisen talon omalta maitolaiturilta. Käytännön mukaan jokainen tienpätkä
oli jaettu tilakohtaisiin tieosuuksiin. Samalla
tilalliset velvoitettiin pitämään oma osuutensa
tienpätkästä kunnossa. Öljysorapäällysteen tie sai
1990 -luvun alkupuolella. Samalla madallettiin
pidempiä nousuja sekä siirrettiin Kahvimaantien
ja vanhan Turkutien risteys turvallisempaan paikkaan Skogin talon alapuolelle.
taa soraa omaan käyttöön, lähinnä tiensä kunnostukseen. Kuopan tasaiseen pohjaan kerääntyvän
veden jäädyttyä talvella siinä voitiin luistella.
Aino Warvas kalanperkuussa 1960 -luvulla. Taustalla kaivo, josta käyttövesi kannettiin. (Sirkka ja Yrjö Warvas).
Warvaksen tilan hiekkarinne vuokrattiin 50-luvun
lopulla sorakuopaksi Juslinin omistamalle Silta
& Satama maansiirtoyhtiölle 30 vuodeksi. Juslin
siirsi vuokrasopimuksen Punkkiselle, joka edelleen
vuokra-ajan loppuun saakka olevalla sopimuksella
Lemminkäiselle. Lemminkäinen ajoi soraa muun
muassa rakenteilla olevalle Turun moottoritielle
(Tarvontie). Kymmenet päivittäin ajavat sorarekat tarvitsivat raskasta liikennettä kestävän tien.
Tätä kautta hyvänä kylkiäisenä saatiin kovapohjainen ja kestävä hiekkatie myös talviaikaan eikä
kelirikkokaan enää haitannut kyläläisten liikkumista. Kahvimaantien puoleisen sorakuopan pieni
osa kuului valtiolle. Valtio myönsi sorakuopan
läheisyydessä oleville pientilallisille oikeuden ot-
Kahvimaantien alkupäässä asuvat Erkki ja Säde
Aino Skog keräsivät kaikkia metsän antimia ja
veivät niitä Helsingin kauppatorille myytäväksi.
Säde Aino kasvatti myös taimia kotonaan myytäväksi. Tuoreet saunavihdat ja viinimarjamehut
olivat kysyttyjä myyntiartikkeleita. Lakaset asuivat niin ikään nykyisellä Tervatiellä, tunnetuin
Lieviön kahvimaalainen lienee suunnistaja Jani
Lakanen. Kahvimaa kokonaisuudessaan on tänä
päivänä vilkas hevosurheilualue.
Nummenkylä
Nummenkylän kartanon päärakennus vuodelta 1918.
Nummenkylän tila oli alkujaan maaveron maksusta ikuisiksi ajoiksi vapautettu rälssitila. Siitä ja
sen monista omistajista vuodesta 1541 lähtien on
kerrottu Siuntion seurakunnan historia III –kirjassa.
Risupakkajokeen laskeva Risupakkaoja (Risubacka)
on ollut hyvin harmillinen, alussa jopa häpeäpilkku.
Vihdin kunta laskee edelleenkin jätevetensä tähän ojaan.
Alkuaikoina 1970 -luvulla oja jopa ”kuohui” vaahdosta. Nykyisin jätevesien puhdistusta ollaan Vihdissäkin
ajanmukaistamassa. Alue kuuluu tärkeään ensimmäisen
luokan pohjavesialueeseen aina Karhujärvelle saakka.
(Sirkka ja Yrjö Warvas).
Nummenkylän kartanon nykyinen päärakennus
on vuodelta 1918, jolloin aikaisempi päärakennus
paloi. Palon aiheuttajaksi mainitaan toisissa lähteissä sisällissodan aikana saksalaisten junasta ammuttu ammus, toisissa alueella olleiden punaisten
ammus. Päärakennuksen ympärillä oli aiemmin
laaja puisto. Puisto perustettiin 1900-1917 kenraalimajuri Maexmontanin aikana. Puisto on määritelty kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi kartanopuistoksi. Siellä kasvaa vanhoja tammia sekä
koivuja, vaahteroita, pihlajia ja siperianpihtoja
(ks. takakansi). II maailmansodan jälkeen kartanon maista erotettiin asutustiloja ja kartanon rakennuksia on myöhemmin purettu ja siirretty.
43
Yritystoimintaa
Lohjan turvepehkuosuuskunta r.l. 1919-1967
Turvepehkuosuuskunnan perustava kokous pidettiin Lohjan pitäjän Pullin kylän kansakoululla
12.10.1919. Ensimmäisen hallituksen jäseniksi
valittiin Vaanilan kartanon isännöitsijä Oskari
Karrrakoski, kansakoulunopettaja A. J. Palomäki Immulasta, mv. E. J. Jansson Immulasta, mv.
Edvin Roms Isotalosta Hongistosta ja mv. Niilo
Lönnqvist Kutsilasta. Osuuskunnassa oli osakkaita kaksikymmentäneljä, Muijalasta mv. E. Salonius Soltilta ja mv. K. A. Nyman Tarralta. Osuuskunnan toimialana oli sammalkuivikelaitoksessa
valmistaa ja jakaa jäsenille osuuksien mukaisesti
sammaleesta valmistettua kuiviketta sekä myydä
kuiviketta myös ulkopuolisille.
Osuuskunta hankki omistukseensa kolme tilaa
Nälköönsuon alueelta ja niiden yhteispinta-ala
oli n. 18,5 ha. Niin sanottuja tehtaita alueella oli
kaksi, uusi ja vanha tehdas. Ne olivat n 60 m pitkiä, harvaseinäisiä, ladon tyyppisiä kaksikerroksisia rakennuksia. Varastoina toimi 2-3 pienempää
latoa. Suon ja harjun rinteen reunalla sijaitsi
”murju”, työntekijöiden sosiaalitila, jossa syötiin
eväät ja säilytettiin erilaisia tarvekaluja. Talvella
työntekijöitä oli muutama, mutta kesäisin jopa
50-60 henkilöä lähialueilta ja jopa kauppalasta.
Paalitavara myytiin enimmäkseen rakennustyömaille talojen lämpöeristeeksi aina Helsinkiin asti.
Muijalan junaseisakkeella oli parhaina aikoina
joka päivä pari junavaunua joihin turvepaaleja lastattiin. Tehtaalta asemalle paalit kuljetti
hevoskyydillä Verner Långström. Turvepehkutehtaan isännöitsijöinä toimivat mm. Verner Wathen,
Ilmari Åström, Peltomaa, Kalervo Harto, Jarl
Vikman ja viimeisenä Palmu. Isännöitsijän etuisuuksiin kuuluivat Uusi Suomi –lehti ja aikanaan
kylän harvinaisuus, kotipuhelin.
assa Nummenkylään) ja tuotanto käynnistettiin
virallisesti 12.1.1959 Arkkitehtitoimisto Kurt
Simbergin suunnittelemassa tehdasrakennuksessa
Muijalassa. Rakennuksen julkisivussa oli Suomen Mineraalin omia aallotettuja ja sileitä kuitusementtilevyjä. Modernin tehdassuunnittelun
ajatusten mukaisesti tuotanto sijoitetiin yhteen
tasoon. Koneiden toimittaja oli sveitsiläinen
Maschinenfabrik Th. Bell & Cien. 1959 Paraisten
Kalkkivuori Osakeyhtiö osti ”mineriittitehtaat”
Suomen Mineraalilta. 1959–1961 tehdasta laajennettiin tuotannon kasvaessa uudella konelinjalla, ruokalalla, raaka-aine- ja tuotevarastoilla,
konttorilla sekä värjäyskoneella, joka mahdollisti
omakotitalovalmistajille suunnattujen pienten seinälaattojen valmistuksen. ”Alatehdas” valmistuu
1970. Myöhemmin siihen sijoitettiin silikaattivärjäämö ja kattotiilitehdas. Maaliskuussa valmistui uusi konttori ja laboratorio. Yrityksen nimi
muuttui 1979 Partekiksi. Vartti-levyjä myytiin
enemmän kuin niitä saatiin valmistettua ja siksi
Muijalan tehtaan konelinjoja uudistettiin. Vuonna 2000 Oy Minerit Ab:n tuotanto siirtyi suljetun
vesipiirin käyttöön. Kolmas tuotantolinja valmistui 2007 ja tuotantokapasiteetti nousi noin 55
000 tonniin. Vuonna 2008 Oy Minerit Ab:n nimi
muuttui Cembrit Oy:ksi samalla kun Dansk Eternit Holding A/S muuttui Cembrit Holding A/S:ksi.
Mineraalitehdas rakennutti 1950-1960 –luvuilla kaksi asuinaluetta työntekijöilleen, Honkanummen ja Uusniityn. Uusniitty rakennettiin
synkkään kuusimetsään, jonka läpi aikaisemmin
kulki hevosella mentävä metsätie junaseisakkeelta
kylätielle, Santalan talon lähelle.
A-Elementti Oy
Niin karjan kuivikkeena kuin rakennusten lämpöeriteenä aika ajoi turpeen ohi 1950-luvulla. Pehkutehtaan toiminta kuihtui ja loppui kokonaan
1960-luvulla.
Mineriittitehdas
1955 Lohjan kunta tarjosi Suomen Mineraalille 15
hehtaarin tonttia vuokralle Helsingin Tapanilan
tehtaan pieneksi jääneiden tuotantotilojen avuksi.
Suomen Mineraalin johtokunta teki päätöksen
toisen tehtaan perustamisesta Muijalaan (tosiasi44
Entisen A-Elementin tehdasaluetta 2000-luvun alkupuolella. Kuva otettu Hiihtomaasta. Taustalla Muijalaa ja
Paunin kylää. (Ritva Kaukinen).
A-Elementti oli Suomessa elementtirakentamisen
uranuurtaja. Kauko Rastas, Myöhemmin Rakennusliike Polarin johtaja, oli 1950-luvulla innokkaasti kehittämässä rakentamisen uutta tekniikkaa. Yhdessä kurssitoverinsa Heljo Lepäsmaan
ja Lauri Jämsän (1923-2006) kanssa hän perusti
vuonna 1955 Insinööritoimisto Rakennusmies
Oy:n ja 1960 A-Elementti Oy:n, jonka elementtitehdas rakennettiin Lohjanharjun etelärinteeseen
Muijalaan. ”Sit Jämsä tuli pienel Fiatil baskeri
päässä ja sanoi, et hän on käyny tuol Euroopas
Ranskas tutkimassa elementtituotantoo ja nyt
se toiminta alkaa täällä. A-Elementti oli vissiin
ensimmäinen, joka alkoi valmistaa näit valmiit
elementtei.”, muisteli Erkki Åström.
1970-luvulla yhtiöllä oli Helsingissä, Hyvinkäällä,
Kajaanissa ja Lohjalla omat tuotantolaitokset,
jotka valmistivat betonielementtejä, porrasjärjestelmiä, kevyitä kylpyhuoneita, teräshalleja ja
teräksestä tehtyjä tilaelementtejä. Muijalan tehtaan toiminta päättyi lamavuosina 1990-luvulla.
Seinälevy Oy
sulautui Ruolaan 1975 ja 1976 yrityksen nimeksi
tuli Rakennus-Ruola Oy. Elementtikuljetuksia
oli runsaasti. Vilkkaimpina aikoina elementtejä
kuljettivat tehtaan oman kaluston lisäksi mm.
muijalalaiset Åströmin veljekset kuudella puoliperävaunuyhdistelmällä. Vuonna 1993 Puolimatka
ja Rakennus-Ruola fuusioitiin ja 1996 NCC Puolimatka Oy aloitti toimintansa, kun Ruotsin toiseksi suurin rakennusyritys NCC AB osti Puolimatkan rakennustoiminnan ja rakennussuunnittelun.
Muijalan tehtaan toiminta on loppunut.
Muijalan kauppa, Taimi Laaksonen
Nykyisen valtatien 25 varrelle Nummenkylän ja
Muijalan alueelle perustettiin monia yrityksiä ja
sen varrella on edelleen yritystoimintaa. Ensimmäinen Muijalan kauppa Hanko-Hyvinkää –tien
varressa sijaitsi Laaksosen perheen kotipihan
ulkorakenuksen päädyssä. Kauppaa piti Taimi
Laaksonen. Myöhemmin kauppa muutti samalle
tontille 1970-luvun alussa valmistuneeseen kaupparakennukseen, jolloin sitä piti Taimi Laaksosen
poika Jouko. Elintarvikeliikkeen toiminta päättyi
kiinteistössä 1980-luvun alkupuolella. Sen jälkeen
siinä toimi mm. antiikkiliike. Nykyään paikalla
on autokauppa.
Muijalan posti
Rakennuselementtikuorma valmiina lähtöön Seinälevy
Oy:n pihalla 1970-luvun alkupuolella. Henkilöt vasemmalta Lasse Laaksonen, autoilija Erkki Åström ja autonkuljettaja Kalevi Vuorinen. (Ritva Kaukinen).
Lähiö- ja elementtirakentaminen oli huipussaan
1960-1980 –luvuilla. Rakennus Oy:n omistama
Seinälevy Oy valmisti rakennuselementtejä Lohjanharjun pohjoispuolella Muijalassa. Se aloitti
toimintansa A-Elementin jälkeen 1960-luvun
puolivälissä. Tehdas valmisti seinäelementtejä
ja 70-80 -lukujen vaihteessa tehtaalla ryhdyttiin
valmistamaan myös ontelolaattoja. Rakennus Oy
Muijalaan on perustettu posti vuonna 1903.
Muijalan posti toimi ensin Muijalan juna-aseman
(pysäkki, seisake) asemarakennuksessa. Sittemmin sen toiminta siirtyi Wikmanin omakotitaloon,
rintamamiesmallisen talon yleensä olohuoneena
toimineeseen huoneeseen. Postia hoiti 1950- ja
60-luvuilla Bertta Wikman. Alakerran huoneessa
oli postikonttori, jossa mm. kultapossukerhoon
kuuluneet lapset tallettivat rahansa tileilleen.
Pankkikirjaan sai merkinnän panosta ja leiman.
Talon eteisessä oli postinjakelutila. Eteisessä
oli monilokeroisia hyllykköjä, joihin posti ensin
lajiteltiin. Kyläläisille postinjakaja jakoi lehdet
ja kirjeet kävellen, hevoskyydillä tai polkupyörällä liikkuen. Sunnuntaina ei lehtiä jaettu, mutta
lehden sai hakea Wikmanin eteisestä ja myöhemmin HS:n isosta keltaisesta puulaatikosta HankoHyvinkää –tien varresta vastapäätä postitaloa.
Myöhemmin posti toimi Länsi-Uusimaan tiloissa,
vajaan 100 metrin päässä Wikmanin talosta.
Nykyään postiasioita voi hoitaa Muijalan K-kaupassa.
45
Luttjohannin taimitarha
Aikaisemmassa Muijalan tienhaarassa toimi
1970-luvun alussa Luttjohannin taimitarha, Taimitupa, jonka omisti Heinz Luttjohann. Multaa
säkitettiin vaaleassa rakennuksessa, joka nyt on
osa Lohjanportin Helsinginpuoleista toimitilaa,
samoin kuin Luttjohannien omakotitalokin. Myös huoltoasema oli Luttjohannin omistuksessa. Taimitupa toimi Fasaanin nykyisissä tiloissa,
jossa takana radan puolella oli kaksi hallia. Niissä
oli läpinäkyvät katteet ja kesähelteelä ne olivat
kuin saunoja. Taimitupa muutti Nummelaan
1976. Sen jälkeen tiloissa toimi huonekaluliike ja
nykyään mm. Antiikkiliike Fasaani. Myöhemmin
rakennetussa hallissa on myös Fasaanin tiloja sekä
kahvinpaahtimo.
Sneck, rottinkitöiden tekijä
Aikaisemmasta Muijalan tienhaarasta muutama
sata metriä eteenpäin sijaitsi Suppolan mökki, jossa asui iäkäs pariskunta, Eeva Ohtonen ja Sneck.
Mies punoi rottinkituotteita. Muovilla pinnoitetusta rottingista punotun muodikkaan korin sai
60-luvun alkupuolella 7 markalla. Huonokuntoinen mökki purettiin 1980-luvulla.
Lohjan suunnasta tulevasta junasta ehti hypätä
ylämäessä pois, kipaista Maijan luona ostoksilla ja
palata junaan. Maijalla oli susikoiria, ase ja auto
käytössään noina levottomina aikoina. Luukku
pirtuvarastoon oli kuuleman mukaan navetan
vasikankarsinassa olkien alla. Myöhemmin 195070 –luvuilla talossa asui Vuoren perhe, joka kävi
torikauppaa mm. leluja ja erilaisia pientarvikkeita
myyden. Myös kotona Sylvi Vuori teki kauppaa
ja sieltä voi ostaa vaikkapa muovisia leikkiautoja,
lelusammakoita sekä pinnejä ja kauniita koristekampoja.
Ellosen kauppapuutarha
Ellosen kauppapuutarhan pellot ovat metsittyneet ja osittain niiden yli kulkee nykyään Muijalannummentie. Vielä 60-luvun alussa pihapiirissä
oli vanha punainen asuinrakennus, jossa kyläläiset
kävivät muutamaa vuotta aikaisemmin katsomassa televisio-ohjelmia kylän ensimmäisestä televisiosta. Tilalla Elloset kasvattivat myyntiin tulppaaneja. Uusi keltainen asuinrakennus valmistui
1960-luvulla. 1960 -luvulla pellot olivat mansikkaviljelyksessä. Lähialueen lapset tienasivat,
kun kävivät kesällä joka toinen päivä poimimassa
kypsyneen sadon. Marjoja poimittiin iltapäivällä
ja illalla. Seuraavana aamuna Eino Ellonen lähti
Lohjan torille myymään niitä.
Muijalan kioski
Muutaman kesän ajan 60-luvun puolivälissä oli
kioski Muijalan tienhaarassa, vastapäätä A-Elementti Oy:tä. Kioski oli radan ja Hanko-Hyvinkää –tien välissä, kylätien varrella.
Muijalan Kesoil
Edessä Suppolan omistama mökki, jossa asuivat Sneck ja
Eeva Ohtonen. Taustalla mökin vasemmalla puolella on
Tammisen ulkorakennus ja oikealla Niilo Lomanin talo,
jonka takana pilkottaa Wikmanin talo. Kuva on otettu
1970-luvulla. (Ritva Kaukinen.)
Kesoilin bensanjakelu- ja huoltoasema toimi
Luttjohanin rakennuttamissa tiloissa 1977-2000.
Luttjohannin jälkeen huoltoasemaa piti vuosia
Reino Tuovinen. Asiakkaita riitti niin valtatiellä
kulkijoista kuin lähialueen tehtaistakin. Polttoainejakelun päätyttyä autohuolto- ja pesuhallissa
jatkui toiminta, joka nyttemmin on päättynyt.
Viimeksi rakennuksessa on toiminut tilitoimisto.
Vuori, torikauppias
Kuljetus Åström ja Veljekset Åström
Hanko-Hyvinkää –tien ja junaradan välissä Muijalan kohdalla on kaksi vanhempaa omakotitaloa.
Helsingin suunnasta ensimmäisenä vasemmalla
on talo, jossa kieltolakiaikana asui Tupalan Maija.
46
Erkki Åström aloitti autoilijana 1950-luvulla ja
kuljetti serkkunsa Ensio Nikanderin kanssa alkuvuosina mm. tukkeja Lohja-Kotkan tehtaalle ja
hiekkaa Tarran hiekkakuopasta. KymppipyöräVolvolla hän ajoi myös Mineriitin ajoja. 1960-luvulla Åström siirtyi elementtien ajoon A-Elementtiin ja Seinälevyn valmistuttua sinne. Veljet
Väinö ja Pauli Åström perustivat oman kuljetusyrityksen ja kolmas veli Mauri toimi kuljettajana.
Haimin huonekalutehdas
Haimin huonekalutehdas rakennettiin HankoHyvinkää –tien ja junaradan väliselle metsäalueelle 1970-luvun alussa. Helsinkiläinen huonekalutehtailija Gunnar Haimi myi myymälöissään
mm. Yrjö Kukkapuron suunnittelemia kalusteita,
esimerkiksi Karuselli-tuoleja. Haimin lopetettua
toimintansa Muijalassa, tehdasrakennukseen tuli
Länsi-Uusimaa –lehti ja se sijoitti mm. painokoneensa ja toimituksensa sinne. 2014 lehden
painatus siirtyi pois Lohjalta.
perustettiin Suomen Terveysravintokauppiaitten
Liitto ry. Tuolloin myös alan tukkukauppiaat
toimivat samassa yhdistyksessä. Alkuaikojen
yrittäjät olivat idealisteja, jotka halusivat tuoda
suomalaisten tietoisuuteen terveitä elämäntapoja,
kasvisruokaa ja luonnollisia erityisvalmisteita täydentämään ravintoa ja estämään puutostiloja.”
Seppo Seljavaara, puheenjohtaja.
Nummenkylän radioasema toimi vuosina 19431999.
Liikenneyhteyksiä
Hanko-Hyvinkää –junarata
Teopak
Muovitehdas toimi 1970-luvulla Lohjanharjun
pohjoispuolella, lähellä Seinälevyn tehdasta. Se
valmisti ainakin muovisia kohokuvia (Bubble
Graphics), viivaimia ja kirjanmerkkejä.
Lieviön kioski
Kioskia pitivät 1960-luvulla neljän tien risteyksessä kylän nuoret, mm. Kari Keskinen ja Aulis
Virtanen.
Keon kauppa
Sekatavarakauppa sijaitsi nykyisen Lieviöntien
varrella.
Tanssilava Talkoomäki
Talkoomäen omistaja maanviljelijä Veikko Vehkavuori myi sen Lohjan Urheilijoille, jotka pitivät
siinä tanssilavaa. Urheiluseura myi sittemmin
Talkoomäen Helsingin Metallipurkaus Oy:lle, joka
toimii alueella edelleen.
Tele-Sirkka
Aarno Sirkka perusti alueen ensimmäisen TV- ja
radioliikkeen nimeltään Tele-Sirkka. Tälle paikalle osuuskauppa Seutu suunnitteli perustavansa
ruokakaupan.
Seppo Seljavaaran luontaistuotteita
Seppo Seljavaara perusti Österkullaan luontaistuotetehtaan. ” Luontaistuotealan voidaan katsoa
varsinaisesti alkaneen Suomessa 50-luvun jälkipuoliskolla, jolloin ensimmäiset terveyskaupat
perustettiin. Ala järjestäytyi keväällä 1967, jolloin
Muijalan seisake 1980-luvulla. Vasemmalla asemarakennus, jossa sijaitsi aikaisemmin myös posti ja oikealla
asemapäällikön talo. (Matti Långström).
Hanko-Hyvinkää rautatien rakennutti pietarilaisten liikemiesten omistama yhtiö. Rakennustyöt
alkoivat vuonna 1871. Radan rakentajat olivat
sekä venäläisiä, että suomalaisia. Rakennustyömaa oli suuri ja työmiehille oli ainakin Vihdissä
jopa oma sairaala ja hautausmaa. Rata vihittiin
käyttöön 8.10.1873. Radan etuna pidettiin Hangon hyvä sijainti talvisatamana, joka pysyi pitkään jäätymättömänä ja mahdollisti siten ulkomaankaupan talviaikanakin. Toiminta osoittautui
kuitenkin tappiolliseksi ja rata päätyi valtion
omistukseen parin vuoden kuluttua.
Rautatiellä oli suuri merkitys lohjalaiselle taloudelle. Erilaisia maatalouden tuotteita kuljetettiin niin Hyvinkään kautta Helsinkiin kuin
myös lähemmäs, Lohjan asemalle, jossa oli mm.
osuusmeijeri. Se helpotti myös liikkumista kyliltä kauppalaan. Ventelässä matkustajat siirtyivät
Lohjan aseman ja Pitkäniemessä sijaitsevan selluloosatehtaan välillä vuodesta 1907 liikennöinee47
seen sähköjunaan. Vuonna 1912 tämä kapearaiteinen rata avattiin yleiselle liikenteelle ja junalla
kuljetettiin matkustajia, postia ja muuta rahtia.
Matkustajaliikenne sähkörautatiellä päättyi 1928
ja kaikki liikenne siirtyi Lohjan satamaradalle.
Linja-autot tulivat kulkijoiden avuksi 1930-luvun
loppupuolella. Vielä 1940-luvulla liikuttiin junalla ostoksille ja asioita hoitamaan asemalle tai
kauppalaan. Sota-aikana 1939 - 1945 neuvostoliittolaiset pommittivat Hanko-Hyvinkää –rataa,
mutta kylien kohdalla pommitukset eivät aiheuttaneet tuhoa. Rata tarjosi vakituisen työpaikan
monille kyläläisille esimerkiksi ratavartijana,
radan ja palokujien kunnostajana tai junankuljettajana.
Länsi-Uusimaa 6.5.1987. Lohjan kunta vuokraa Muijalan
seisakerakennuksen ja luovuttaa sen Muijala-LieviöNummenkylä –kylätoimikunnan käyttöön.
Muijalan kylätie
Ennen isojakoa (1757 – 1775) Muijalan kantatilojen pää- ja monet talousrakennukset sijaitsivat samalla kylänmäellä. Soltin, Keimon ja Salin päärakennukset olivat vierekkäin ja Tarra vajaan sadan
metrin päässä nykyisellä paikallaan. 1700-luvulla
kylänmäeltä (nyk. Soltin mäeltä) kulki kyläläisten
kirkkotie ensin Tarran ohi ja siitä luoteeseen kohti
Lohjanharjun rinnettä ja Ventelää ja edelleen kirkonkylään. Muijalan kyläkeskuksen jälkeen tien
toinen pää suuntautuu etelään kohti Paunia. Kylänmäeltä itään tie suuntautui Skräddarskogiin eli
Lieviölle ja sieltä edelleen kohti Lohjanharjua tai
etelän suuntaan Siuntion kirkolle. Kylänmäeltä
pohjoiseen lähti tie, joka haarautui vajaan kilometrin päässä koilliseen ja lounaaseen, eli jälleen
kohti Lohjanharjun rinteitä, joille oli syntynyt
ensin ratsastuspolkuja ja myöhemmin kärryteitä,
48
Muijalan kylänmäki 2000-luvulla. Etualalla Soltin tilan
rakennuksia. (Ritva Kaukinen).
joita pitkin pääsi liikkumaan Lohjan kirkolle tai
Vihtiin. Hanko-Hyvinkää –radan valmistuttua
1873 kärrytieverkosto kehittyi tilakeskusten suunnalta kohti Muijalan juna-asemaa, koska ihmiset
alkoivat kulkea kirkolle junalla ja mm. maatilojen maitotuotteita kuljetettiin junissa meijeriin.
Vähitellen kylänmäeltä pohjoiseen suuntautunut
kärrytie piteni radalle ja sen yli Hanko-Hyvinkää-tielle. Hanko-Hyvinkää –tien toiselta puolelta, vastapäätä kylätietä alkoi Lohjanharjun ylittävä kärrytie Koikylään ja Lehmijärven rannoille.
Ainakin Soltin ja Keimon maat ulottuivat aivan
kylän pohjoisrajalle saakka, eli Lohjanharjun
pohjoispuolelle, joten sinnekin suuntaan tarvittiin
hevosella kuljettavaa tieverkostoa. 1800-luvulla
kylänmäeltä lähti Tarran mailla kulkeva tie myös
etelän suuntaan, kohti Immulaa, koska aivan kylän eteläreunalla oli Tarran torppia.
Turku – Helsinki –tie, valtatie 1
Helsingin ja Turun välillä on kulkenut maantie
1300-luvulta lähtien. Karjaan taajamassa Suuri
Rantatie haarautui ns. Ylemmän ja Alemman
maantien reiteiksi, jotka yhtyivät Siuntion Sun-
Tietyömaa 1930-luvulla Nummenkylässä tai lähistöllä.
(Ansa Mäkinen).
nanvikissä. Ylemmän maantien pohjoinen reitti
kulki pitkin Lohjanharjua Siuntion jokilaaksoon.
Vuonna 1938 Turku-Helsinki -valtatie nimettiin
valtatieksi 1, jonka rakentaminen oli eräs Suomen
varhaisimmista valtatiehankkeista.
Valtatien rakentaminen alkoi 1930-luvulla ja
valmistui 1951. Valmistunut tie oli uudenaikainen,
mutta liikennemäärien kasvaessa tien suorituskyky ja turvallisuus heikkenivät. Vuosien 1956
ja 2009 välisenä aikana rakennettiin Helsingin ja
Nummenkylän rautatiesilta valmistui 1934. Kivisen
holvikaaren alta kulkee vanha Turkutie ja päältä HankoHyvinkää-junarata. (Matti Långström).
Turun välille vaiheittain moottoritie. Tarvontieksi
kutsuttu osa valmistui 1962 ja Nummenkylään
asti moottoritie valmistui 1971. Sitä mukaa kuin
sen eri osat otettiin käyttöön, vanha 1-tie jäi rinnakkaistieksi ja sen nimi muuttui seututieksi numero 110, Vanhaksi Turuntieksi. Uuden HelsinkiTurku –moottoritien käyttöönoton yhteydessä
tien nimi muutettiin valtatieksi 1.
Hanko-Hyvinkää –tie, valtatie 25
Vuoden 1938 tienumerointijärjestelmässä Helsingista Tammisaaren kautta Hankoon kulkenut tie numeroitiin kantatieksi 51 ja Lohjan
maalaiskunnan Nummenkylästä Lohjan kautta
Tammisaareen kulkenut tie kantatieksi 53. Ennen Nummenkylän nykyistä maantiesiltaa ja
Nummelan ohittavaa tieosuutta tien linjaus oli
junaradan eteläpuolella. Nummenkylän kohdalla
tie kaartoi Nummenkyläntien mukaisesti junaradan yli ja siitä edelleen radan linjausta seuraten
kohti Nummelaa. Vuosien varrella tienumerointiin
tehtiin muutoksia ja 1968 kantatietä 53 jatkettiin
pohjoispäässä Hyvinkäälle asti ja vuonna 1979
edelleen Mäntsälään. Vuoden 1996 tienumerouudistuksessa kantatie 53 numeroitiin uudelleen
valtatieksi 25.
49
LÄHTEET
Kirjallisuus
• Lohjalaisten historia I. Ylikangas Heikki, Siiriäinen Ari. Suomalaisen Kirjallisuuden Kirjapaino Oy,
Helsinki 1973.
• Lohjan paikannimet. Timo Eränkö. Hakapaino Oy 2000.
• Lohjan rakennetun ympäristön inventointiluettelo. Lohjan kaupunkisuunnittelukeskus ja Lohjan
Museo, 2007.
• Länsi-Uudenmaan seutukaavaliiton arvokkaat kasvillisuuskohteet ja uhanalaiset kasvit. Juha Pykälä. Länsi-Uudenmaan seutukaavaliitto 1987.
• Työn ja aatteen talot. Olavi Hurri, Vuokko Marttala-Hurri. Uudenmaan Sosialidemokraattinen
Piiri ry. Vihdin Painorasteri Oy, Vihti 1997.
• Sjundeå sockens historia, delen II. Alf Brenner. Hangö Tryckeri aktiebolag 1955.
• Siuntion historia. Martti Favorin. 1986.
• Siuntion seurakunnan historia, osa III.
• Uhanalaiset kasvimme, toim. Terhi Ryttäri ja Taina Kettunen. Tammer-Paino Oy ,Tampere, 1997.
• Uudenmaan läänin pitäjänkartasto 1844. Claes Nybergin pitäjänkarttojen uusintapainos. Toim.
Harju, Pietilä ja Kokkonen. Karttakeskus. WS Bookwell, Porvoo 2007.
• Viisikymmentä vuotta marttatoimintaa Pohjois-Siuntiossa. Merja Laaksonen Ekenäs Tryckeri 2012.
Muut kirjalliset lähteet
• ”Kahvimaa on sumpinystävän suosikkipaikka”. Lehtiartikkeli. Länsi-Uusimaa, 9.8.2007
• Lohjan kaupunki/Ympäristötoimi, kaavoitus. Teija Liuska, yleiskaavasuunnittelija, 21.9.2014.
• Lohjan kaupunki/Ympäristötoimi, kaavoitus. Lieviön – Paunin maaseutualueiden osayleiskaavan
asukaskysely 9.4.-8.5.2014, 25.6.2014.
• Lohjan kaupunki/kaupunkisuunnittelukeskus/maankäyttö. Lohjan taajamaosayleiskaava-alueen
laajennus 2009.
• ”Lohjan kunta vuokraa Muijalan seisakerakennuksen ja luovuttaa sen Muijala-Lieviö-Nummenkylä
–kylätoimikunnan käyttöön”. Lehtiartikkeli. Länsi-Uusimaa, 6.5.1987.
• Lohjan kotiseutulehti Kirkhakkinen, n:o 1-2, 1998.
• Muistiinpanoja Lieviön ja Nummenkylän historiasta. Marianne Järvenranta, 2014.
• Muistiinpanoja Muijalan historiasta. Ritva Kaukinen,. 2005/2014.
• ”Rekkoja ja rakennustyömaita. Autoilija Erkki Åströmin muisteluita”. Ritva Kaukinen, 2004.
• ”Se oli yhden turpeen nosto, jos tei sitä meinaatte”, proseminaariesitelmä. Ritva Kaukinen, 1997.
• Taajamaosayleiskaava, Arvokkaat luontokohteet 28.11.2011, Selostusta täydentävä liite.
• ”Viisikymmentä vuotta marttatoimintaa Pohjois-Siuntiossa”, Ekenäs Tryckeri, 2012.
Kartat
• Kartta. Siuntion kunta (osa) 1844. Pohjoisimpana kylänä Sräddarskog eli Lieviö. Uudenmaan
läänin pitäjänkartasto 1844. Claes Nybergin pitäjänkarttojen uusintapainos. Toim. Harju, Pietilä ja
Kokkonen. Karttakeskus. WS Bookwell, Porvoo 2007.
• Kyläsuunnitelma-alueen kartta. Lohja 2014 opaskartta. Lohjan kaupunki 2014.
Nettisivut
• www.antioksidantti.fi/PDF/Nakokulma
• www.cembrit.fi/Historia
• kukkapuro.fi
• www.lohja.fi
• www.lohja.fi/Liitetiedostot/Asuinalueiden%20typologia.pdf
• parviainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/9370-siuntion-historia-toistaa-itseaan
• palvelut.lohja.fi/lohjankesa/
• www.sci.fi/~torstis/lohja/kirjoit/taide/ratamm.htm
• www.varola.fi/. , J. Vuorelan kotisivut
• www.yrittajat.fi
50
Haastattelut
Erkki ja Marjatta (s. Mäkelä) Allamo
Eeva Hietala, kiinteistösihteeri
Risto Kaukinen, Lohjan riistanhoitoyhdistyksen
hallituksen jäsen
Kyläsuunnitelmatyöryhmän jäsenet
Pertti Laaksonen
Petoyhdyshenkilö, Lohjan riistanhoitoyhdistys
Soili Siiriäinen
Jouko Virtanen
Paavo Virtanen
Pentti Warvas
Yrjö Warvas
Meeri Åström
Valokuvat
Erkki ja Marjatta Allamo
Ritva Kaukinen
Matti Långström
Ansa Mäkinen
Marjo-Riitta Salmela
Jouko Virtanen
Paavo Virtanen
Yrjö ja Sirkka Warvas
Eila Åström
Petteri Åström
www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/masmalo
peda.net/veraja/lohja/muijala
LIITTEET
LIITE 1: Kyläsuunnitelmaprosessi
21.3.2014
Kyläsuunnitelmatyöhön tutustuminen
Lohjan Kylät ry:n Läntistä lähidemokratiaa -hankkeen hankekoordinaattori kertomassa kyläsuunnitelman laatimisesta ja sen tarkoituksesta Muijalan asukasyhdistyksen ja
Lohjanportin kyläyhdistyksen hallituksen jäsenille
4. 2.2014
Kyläsuunnitelmailtaa valmisteleva kokous
13.3.2014
Kyläsuunnitelman esittely- ja ideoimisilta alueen asukkaille
asukkaiden näkemyksiä nykytilasta ja kehittämistarpeista, SWOT-analyysi, ja kyläsuunnitelmatyöryhmän muodostaminen
24.3., 3.4.,
14.4., 28.4.,
6.5., 12.7.
Kyläkyselyn toteuttaminen
työryhmän kokoontumiset
aktiivinen yhteistyö hankekoordinaattorin kanssa nettikyselyn toteutuksesta
- kyselylomakkeen muokkaaminen, kyselystä tiedottaminen asukkaille
- kyselyn paperiversion jakelu ( 820 kpl) alueen postilaatikoihin
- kyselyyn vastaaminen sähköisesti ja kirjallisina
- palautettujen kyselylomakkeiden kerääminen palautelaatikoista ja paperisten vastausten purku webropol-muotoon
- hankekoordinaattori tulostaa raportit kyselyn vastauksista
Muijalan koulun 6.lk:n oppilaiden ajatuksia oman asuinalueen vahvuuksista ja
parantamistoiveista
22.5.
14.8.,1.9.,
23.9., 6.10.,
16.10., 20.10.,
23.10., 25.10.,
27.10., 8.11.,
11.11., 17.11.,
20.11.,22.11.,
29.11., 1.12
Kyläsuunnitelman kirjoittaminen
työryhmän yhteiset kokoontumiset sekä sekä niitä valmistelevat kokoukset
- kyläkyselyn tulosten analysointi
- kyläsuunnitelman runko
- kyläsuunnitelmaan tulevan aineiston kokoaminen eri lähteistä
- kirjoittaminen prosessina
Kyläsuunnitelman painatus, jakelu, tiedottaminen
51
LIITE 2:
Maankäyttö ja kaavoitus
Uudenmaan maakuntakaava on vahvistettu
ympäristöministeriössä vuonna 2006 ja sitä on
täydennetty tai tarkistettu myöhemmin laadituin
vaihemaakuntakaavoin. Ympäristöministeriössä syksyllä 2014 vahvistettavana olevassa 2.
vaihemaakuntakaavassa (hyväksytty maakuntavaltuustossa 2013) on osoitettu ratayhteydet
Espoo-Vihti-Lohja –taajamaradalle ja Espoo-Salo
–oikoradalle, tiivistettävää aluetta Muijalan aseman ympäristöön taajaman itäpäähän ja Nummenkylään työpaikkatoimintojen reservialuetta.
Pohjois-eteläsuuntainen viheryhteystarve on siirretty Nummenkylästä Muijalan suuntaan.
Lieviön kylä on osoitettu maakuntakaavassa
(2006) osaksi maakunnallista kyläverkostoa. Kylää koskevat 2. vaihemaakuntakaavan mukaiset
kuvaukset ja suunnittelumääräykset: ”Kohdemerkinnällä osoitetaan maakunnallisesti merkittävät
kylät, joihin ohjataan määrältään merkittävää
asuin- ja työpaikkarakentamista. Merkinnän mukaiset kylät ovat aluerakenteen kannalta keskeinen osa maakunnan kyläverkkoa. Kylän sijainti
ja laajuus määritellään yksityiskohtaisemmassa
suunnittelussa, jossa tavoitteena on ympäröivää
haja-asutusaluetta tiiviimpi rakentaminen. Kylän
suunnittelussa on otettava huomioon liikenteen
ja vesihuollon järjestäminen, ekologiset yhteydet
sekä kulttuurihistorialliset ja maisemalliset ominaispiirteet.” Uudenmaan liitossa valmistelussa
olevassa 4. vaihemaakuntakaavassa määritellään
mm. logistiikkaverkosto, viherrakenne ja maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt.
Maakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä
ei maakuntakaavoituksen pohja-aineistona toimivassa selvityksessä sijoitu Muijalan, Lieviön,
Nummenkylän tai Kahvimaan alueille.
Lohjan maankäytön rakennemalli 2013-2037 on
hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.5.2014.
Rakennemalli kuvaa maankäytön tavoitetilaa
ja kehitystä ja siinä on esitetty suositeltavan
maankäytön lisäksi suunnittelun reunaehtoja ja
ohjauskeinoja. Rakennemallissa nauhataajaman
itäpäähän Muijalassa on osoitettu Länsiradan
asema vaikutusalueineen. Moottoritien molemmin
puolin on osoitettu työpaikka-alueita (”E18 Yrityslohja”). Nauhataajaman ja työpaikka-alueen
sekä Siuntion rajaan saakka ulottuvan ”maaseu52
tulohjan” väliin jäävälle vyöhykkeelle on osoitettu ”nauhataajaman lievealue”, joka muodostaa
taajamaosayleiskaavassa osoitetun nauhataajaman laajenemisvaran. Lieviön kylä on merkitty
erillisenä maakunnallisesti merkittävänä ”nauhataajaman läheisenä kylänä”.
Lohjan taajamaosayleiskaava on hyväksytty
kaupunginvaltuustossa 10.10.2012 ja uudelleen
oikaisuvaatimuksen jälkeen 17.4.2013. Taajamaosayleiskaava ei ole vielä lainvoimainen, koska
valitusten käsittely on kesken korkeimmassa
hallinto-oikeudessa. Taajamaosayleiskaavassa
Muijalan asemakaavoitetulle taajama-alueelle
on osoitettu laajenemisalueita asumiselle, palveluille ja työpaikkatoiminnoille. Nykyiselle
Hanko-Hyvinkää –radalle on Muijalan kohdalla
osoitettu asemapaikka Espoo-Vihti-Lohja taajamajunaliikennettä varten. Espoon suunnasta
suunniteltu taajamajunaliikenne yhtyy nykyiseen
Hanko-Hyvinkää rataan Nummenkylässä. Nummenkylään on osoitettu myös Espoo-Salo oikoradan maastokäytävä maakuntakaavan mukaisesti.
Nummenkylän laaja peltoaukea sekä siitä Lieviön
suuntaan jatkuvat peltoaukeat on osoitettu maisemallisesti arvokkaiksi peltoalueiksi (MA). Lieviön
ja Kahvimaan suuntiin on taajamaosayleiskaavassa varattu laajoja alueita pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön. Kahvimaan ja Nummenkylän
alueille on osoitettu kyläalueita (AT) pääasiassa
olemassa olevalle maaseutumaiselle kyläasutukselle, joka ei ole seudullisesti merkittävää. Turuntien
ja Vihdin rajan väliin Nummenkylässä on varattu
kaupallisten palvelujen ja työpaikkojen alue, joka
on tarkoitettu paikallisen vähittäiskaupan ja työpaikkojen alueeksi (PKT2).
Lieviön osayleiskaava (oikeusvaikutukseton) on
hyväksytty Lohjan kunnanvaltuustossa vuonna
1993 ja se on vanhentunut. Lieviö-Pauni maaseutualueiden osayleiskaavan (sisältää myös osan
Muijalasta) laatiminen sisältyy Lohjan kaupungin
kaavoitusohjelmaan 2014-2016. Suunnittelualueella on voimassa rakennus- ja toimenpidekielto
25.6.2015 saakka. Osayleiskaavan osallistumis- ja
arviointisuunnitelma oli nähtävillä keväällä 2014
ja siihen voi tutustua koko kaavaprosessin ajan.
Suunnittelun lähtökohdista järjestettiin internetissä asukaskysely keväällä 2014. Osayleiskaavan
esittelytilaisuus alueen yhdistyksille oli Muijalan
koululla 28.10.2014. Osayleiskaavaluonnoksen
on tavoitteena valmistua loppuvuodesta 2014 ja
osayleiskaavaehdotuksen vuoden 2015 aikana.
Alustavan tavoitteen mukaisesti kaupunginvaltuusto voisi hyväksyä kaavan vuonna 2016.
Osayleiskaavan keskeisinä tavoitteina on osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa pidetty maaseutumaisen ja kyläasumisen ohjaamista ja kehittämistä yhdyskuntarakenteen kannalta kestävällä
ja taloudellisella tavalla, kulttuurimaisemien
huomioon ottamista ja maaseutuelinkeinojen
turvaamista.
Muijalan taajama-alueella on voimassa eri vuosikymmeninä vahvistuneita asuin-, palvelu- ja
teollisuusalueiden asemakaavoja. Viimeisin asemakaava on vahvistunut vuonna 2011. Nummenkylässä on vireillä työpaikka-alueen asemakaavan
laatiminen kaupungin omistamalla alueella.
Asemakaava on ollut ehdotuksena nähtävillä
keväällä 2014. Asemakaavan on tarkoitus mahdollistaa alueelle teollisuus-, varasto- ja logistiikkatilojen rakentaminen. Asemakaavoituksen
yhteydessä tutkitaan uutta liityntämahdollisuutta Turuntielle. Alueelle on osoitettu rakennusoikeutta 50 000 k-m2, josta enintään 2 000 k-m2
voi käyttää paljon tilaa vaativan tavaran kaupan
tiloja varten. Asemakaavoituksesta järjestetään
viranomaisneuvottelu syksyllä 2014.
21.9.2014 Lohjan kaupunki/Ympäristötoimi, kaavoitus. Teija Liuska, yleiskaavasuunnittelija .
LIITE 3
mailta 13.3.2014
Kyläsuunnitel-
SWOT-analyysi
VAHVUUDET
HEIKKOUDET
•
• luonto- ja liikuntamahdollisuuden (marjastus, sienestys, Hiihtomaa, Nälköönlampi)
• viihtyisä, turvallinen ja rauhallinen asuin- ja
kasvuympäristö – koko kylä kasvattaa
• viihtyisät koulut ja päiväkodit
• yhteisöllisyys ja yhdistystoiminta
• yhdistysten aktiivit
• kulkuyhteydet pääkaupunkiseudulle
• pääkaupunkiseudun läheisyys> muuttoliike
•
•
•
•
•
•
MAHDOLLISUUDET
• luonto- ja liikuntamahdollisuudet (yhdyslatu
Hiihtomaahan ja metsäpolut kuntoon)
• pääkaupunkiseudun läheisyys (organisoitu
kimppakyyti )
• monipuolista osaamista
• viihtyisä ja turvallinen asuinympäristö ja
tonttimaata tarjolla
• monipuolisten urheilumahdollisuuksien kehittäminen
• kunnallistekniikan ulottaminen haja-asutusalueelle (esim. viemäröinti Lieviöllä)
• Lohjanportin seurakuntatalon ja Lieviön
seuraintalon parempi hyödyntäminen kokoontumispaikkana
• rautatie
• yhteistyö Vihdin kanssa
puutteellinen kaavoitus; viimeistelemättömyys
kaupunkisuunnittelussa
kyläkeskuksen puuttuminen
rakennuslupia vaikea saada haja-asutusalueelle
kokoontumispaikat nuorisolle ja vanhuksille
puuttuvat
liikenteeseen liittyviä ongelmia
- teiden huono kunto ja kapeat pientareet
- pyörätie puuttuu tai loppuu kesken
- jalkakäytävät puuttuvat tai huonot
- julkinen liikenne: e-bussit eivät kulje
viikonloppuisin, koulubussien aikataulut
yläkoululaisille huonot
- koulutaksien pysäkkien merkit puuttuvat
Kahvimaan lehtienkeräyspiste huono
koirapuisto puuttuu
UHAT
• ELY -keskuksen linjaukset
• kaavoituksen keskeneräisyys
• heikko tiedottaminen kaupungin suunnitelmista (lentokenttä, Lemminkäisen louhoshanke,
”Siuntion muuntaja”
• päätöksenteon karkaaminen metropolialueelle
• työmatkaliikenteen kallistuminen ja bensiinin
jakeluasemien väheneminen
• julkisen (paikallis)liikenteen väheneminen
• kyläkeskuksen puuttuminen ja keskittymät
suurempiin keskuksiin
• rautatie
• ympäristön pilaantuminen ja epäsiisteys (esim.
romuautokauppa)
• metsähakkuut
Takakannen kuva: Nummenkylän kartanon puistoa talviasussaan. (Marjo-Riitta Salmela).
54
55