Muijalan, Lieviön, Nummenkylän ja Kahvimaan
Keimo Tarra Sali Soltti Nummenkylä Inkainen Markkinen Näppinen peltoaukeat puronvarsilehdot Lieviö Kahvimaa Pariisi liito-oravat 1.1.1953 Nummenkylä kohosuo ilvekset Muijala lähteiköt tummahorsma mäntymetsät kalliot Lohjanharju masmalo 1125 Nälköönlampi MUIJALAN, LIEVIÖN, NUMMENKYLÄN JA KAHVIMAAN KYLÄSUUNNITELMA 2015 - 2020 Lieviön pienviljelijäyhdistys ry Lohjanportin kyläyhdistys ry Muijalan asukasyhdistys ry Kyläsuunnitelma-alueen kartta Tämä kyläsuunnitelma on Muijalan, Lieviön, Kahvimaan ja Nummenkylän muodostaman alueen yhteinen suunnitelma. © Muijalan asukasyhdistys ry, Lohjanportin kyläyhdistys ry ja Lieviön pienviljelijäyhdistys ry Koonnut: Muijalan, Lieviön, Kahvimaan ja Nummenkylän kyläsuunnitteluryhmä Taitto: Lohjan kylät ry / Läntistä lähidemokratiaa -hanke Painopaikka: Lohjan painotuote Oy Sisältö Johdanto4 Perustietoa alueesta5 Kyläsuunnitelmaprosessi5 Kyläkysely5 Ympäristö6 Maankäyttö ja kaavoitus6 Liikenneyhteydet7 Tietoliikenneyhteydet8 Rakennettu ympäristö8 Luonto ja maisema10 Kaupalliset ja julkiset palvelut13 Koulut ja päiväkodit14 Kirjastopalvelut16 Lohjanportin seurakuntakoti16 Yhdistys- ja harrastustoiminta17 Yritystoimintaa ja yrittäjyyttä 20 Kylien nykytilanne ja kehittäminen22 Alueen vahvuudet23 Kehittämisalueet24 Yhteisöllisyys ja aktiivisuus24 Lähipalvelut25 Turvallisuus26 Lähiympäristö27 Maankäyttö ja kaavoitus28 Toimenpiteet29 Kylien historiaa31 Muijala31 Lieviö35 Kahvimaa39 Nummenkylä43 Yritystoimintaa44 Liikenneyhteyksiä47 Lähteet50 Liitteet51 Liite 1 Kyläsuunnitelmaprosessi Liite 2 Maankäyttö ja kaavoitus Liite 3 SWOT-analyysi Johdanto Kyläsuunnitelma on asukkaiden itsensä laatima kuvaus koko alueen nykytilasta ja tulevaisuuden kehittämistarpeista. Se on oman alueen asukkaille tarkoitettu kooste siellä asuvien toiveista ja tarpeista. Alueella asuvat ovat yhteisönsä asiantuntijoita, joiden osaaminen ja kokemus voivat olla avuksi myös Lohjan laajentuneen ja kasvaneen kaupungin suunnittelu- ja kehittämistyössä. Kyläsuunnitelman voi toivoa olevan käytännön väline lähidemokratian kehittämisessä ja juurruttamisessa kaupunkiin. Siitä nousee esille myös kehittämisideoita, jotka kylien asukkaat ja yhdistykset voivat yhdessä toteuttaa. Muijalan, Lieviön, Kahvimaan ja Nummenkylän yhteinen kyläsuunnitelma kokoaa yhteen Lohjan kaupungin koillisen kulman. Tämä laaja alue koostuu Muijalan kaupunginosasta sekä Muijalan, Lieviön ja Nummenkylän kylistä. Kahvimaa Lohjan puolella on Lieviön pohjoisin osa. Tämän kyläsuunnitelman alueella on yhteistä menneisyyttä sekä tulevaisuuden kehittämisnäkymiä. Alueen asukkaat ja yhdistykset ovat myös viimeisen vuosikymmenen aikana löytäneet toisistaan kumppaneita tilanteissa, joissa aluetta koskevat suunnitelmat koettiin sen kehitystä ja asumisen laatua heikentäviksi. Kun toiminta oman asuinalueen hyvinvoinnin puolesta on vuosien kamppailun jälkeen johtanut myönteiseen lopputulokseen, voi tämän nähdä asukkaille mahdollisuutena siitä, että yhteistyöllä voi vaikuttaa alueensa kehittämiseen. Kyläsuunnitelmatyöhön on saatu arvokasta tukea Lohjan Kylät ry:n Läntistä demokratiaa -hankkeelta ja sen koordinaattoreilta Jenna Härmältä ja Kati Sointukankaalta kyläsuunnitelman työstämisen eri vaiheissa. Tästä lämmin kiitos heille. 4 Kiitos myös niille alueemme aktiivisille asukkaille, jotka osallistuivat kyläsuunnitelman esittelytilaisuuteen sekä niille, jotka vastasivat tekemäämme kyläkyselyyn ja siten arvioivat alueemme hyviä puolia ja kehittämistarpeita. Kyläsuunnitelman kirjoitusvaiheeseen on saatu hyödyllistä tietoa monilta alueemme historiaa ja luontoa tuntevilta henkilöiltä. Tähän kyläsuunnitelmaan on asukkaiden kyläsuunnitelmaillassa ja kyläkyselyssä esille tuomien ajatusten ja kehittämistarpeiden lisäksi koottu aineistoa alueen historiasta ja arvokkaista luontokohteista. Tämä siitä syystä, että alue on nopeasti kasvanut ja muuttovoittoinen. Työryhmä on pitänyt tärkeänä tarjota asukkaille mahdollisuuden tutustua alueensa historiaan ja sen kehitykseen vuosikymmenten kuluessa. Alueen asukkaat ovat monessa yhteydessä tuoneet esille asumisviihtyvyyden sekä ympäröivän luonnon merkityksen ja sen tarjoamat mahdollisuudet. Siksi kyläsuunnitelmaan haluttiin myös liittää alueen mielenkiintoiset, monimuotoiset ja arvokkaat luontokohteet. Muijalassa 15.12.2014 Kyläsuunnitelman laatinut työryhmä Mari Grönmark, Lieviön Kahvimaa Ritva Kaukinen, Lohjanportin kyläyhdistys ry Hannu Kukkonen, Muijala Marjo-Riitta Salmela, Muijalan asukasyhdistys ry Virva Terho, Muijala Paavo Virtanen, Lieviön Pienviljelijäyhdistys ry Sirkka Warvas, Lieviön Kahvimaa Jari Åström, Muijalan kylä Perustietoa alueesta Muijalan, Lieviön (sisältää Kahvimaan) ja Nummenkylän alue on pinta-alaltaan yhteensä 2746 ha eli noin 27 km². Vuonna 2014 näiden kylien alueella asui yhteensä 2095 asukasta. Näistä Muijalassa 1342, Lieviöllä 349, Nummenkylässä 213 ja Kahvimaalla 191. Muuttoliike Muijalan kaupunginosan (taajaman) alueelle oli voimakasta 1990-luvulla ja vv. 2001-2009 kasvu oli 26 %. 1990-luvun lopulla muuttajat olivat lähes yksinomaan nuoria perheitä. Myös alueen muissa osissa asukasmäärä on kasvanut. Väestön määrä koko alueella on vv. 2001-2009 kasvanut 513 henkilöllä eli noin neljänneksellä. Koko väestöstä 0-18 -vuotiaiden osuus oli 32 % ja 65+ osuus 8 %. Vuoteen 2000 verrattuna nuorempien osuus on pysynyt samana, mutta ikääntyvien osuus on noussut 2 %. Kyläsuunnitelma-alueen kylät sijaitsevat Lohjanharjun kupeessa, sen eteläpuolella. Kylien kantatalot mainitaan asiakirjoissa jo 1500-luvulla ja peltoja on viljelty paljon aikaisemmin. Aina 1900-luvun puoliväliin saakka maanviljelys oli alueen pääelinkeino. 1870-luvulla valmistunut Hanko-Hyvinkää –junarata tarjosi työpaikkoja, helpotti kulkemista ja asemalle Ventelään syntyi yrityksiä. Alueen teollistuminen alkoi 1950-luvulla, kun Minerit Oy rakennutti tehtaan Muijalan ja Nummenkylän rajalle. Elinkeinot monipuolistuivat ja yhä useammalla oli pientilan lisäksi työpaikka kodin ulkopuolella. Hanko-Hyvinkää –tien varrelle syntyi eri alojen palveluja. 1980-luvulta lähtien alueen asukasmäärä on kasvanut ja monet asukkaat käyvät nykyään työssä pääkaupunkiseudulla. Kyläsuunnitelmaprosessi asukkaille järjestetään esittelytilaisuus kyläsuunnitelmasta. Esittelytilaisuudessa koottiin myös asukkaiden näkemyksiä alueen nykytilasta ja kehittämiskohteista (liite 3). Lopuksi perustettiin kyläsuunnitelmatyöryhmä, jonka jäsenet edustavat alueen eri osia ja yhdistyksiä. Kyläsuunnitelman kirjoittamisesta muodostui useita kuukausia kestänyt prosessi (liite 1), joka koostui alueen asukkaille tehdystä kyläkyselystä ja varsinaisen kylässuunnitelman työstämisestä. Kyläkysely toteutettiin asukkaille touko-kesäkuussa 2014, kyselyn tuloksista saadut raportit analysoitiin ja keskeiset tulokset liitettiin kyläsuunnitelmaan. Kyläsuunnitelma on työstetty ryhmätyönä ja kokoontumisten välillä ryhmän jäsenet keräsivät aineistoa sekä kirjallisiin lähteisiin tutustuen, vanhoja valokuvia tutkien, että haastattelemalla asukkaita. Näistä ryhmän jäsenet koostivat tekstiä kukin tahoillaan. Kokouksissa tutustuttiin yhdessä aineistoihin ja sovittiin jatkotyöskentelystä. Kokousten välillä kommentoitiin aineistoa sähköpostitse. Työryhmä on työskentelynsä aikana saanut runsaasti tietoa alueen eri osista ja on virinnyt entistä suurempi kiinnostus koko alueeseen, sen historiaan, luontoon ja Lohjan kaupunkisuunnittelun tulevaisuuden kuviin. Kyläkysely Kyläkysely jaettiin alueen kotitalouksiin paperiversiona (n. 820 kpl), jonka saatekirjeessä toivottiin vastaamista sähköisen linkin kautta. Samainen saatekirje oli nähtävillä myös alueen ilmoitustauluilla. Lomakevastauksille oli varattu jättöpaikoiksi Lohjanportin K-kauppa sekä Muijalan koulun, Nummenkylän päiväkodin ja Lieviön seuratalon postilaatikot. Tämän vuoden maaliskuussa Muijalan asukasyhdistys ry ja Lohjanportin kyläyhdistys ry pyysivät hallitustensa yhteiseen kokoukseen Lohjan Kylät ry:n Läntistä lähidemokratiaa -hankkeen koordinaattorin kertomaan kyläsuunnitelmasta ja sen laatimisesta. Kokouksessa sovittiin, että Muijalan, Lieviön, Kahvimaan ja Nummenkylän alueen kaikille Missä asuntosi / kiinteistösi sijaitsee? Vastaajien määrä: 139 5 Kyselyyn vastasi kaikkiaan 139 alueen asukasta. Vastausprosentti oli 17. Vastanneista suurin osa vastasi sähköisesti. Vastanneista 62 % asuu Muijalassa, 22 % Lieviöllä, 6 % Kahvimaalla ja 9 % Nummenkylässä. Kyselyyn vastanneiden jakauma vastaa hyvin alueen asukkaiden jakautumista laadittavan kyläsuunnitelman alueille. Vastaajista miehiä on 37 % ja naisia 63 %. Kyselyyn vastanneista kotitalouksista 49 % on 1-2 jäsenen kotitalouksia ja yli puolet on lapsiperheitä. Vähintään kolmen lapsen kotitalouksien osuus on 12 %. Perheiden lapsista 57 % on alle 12-vuotiaita. Kyselyssä kysyttiin myös, onko vastaaja alueella vakituinen vai vapaa-ajan-asukas. Vastaajista vain 4 oli vapaa-ajan-asukkaita ja näistä enemmistö Lieviöltä. Kaikista kyselyyn vastanneista 20 % on alueen syntyperäisiä asukkaita ja valtaosa asukkaista on siis muuttanut alueelle. Muijalan asukkaista 12 % vastanneista, Nummenkylän-Kahvimaan asukkaista 20 % ja Lieviön asukkaista 33 % on syntyperäisiä. Alueen muuttaneista suurin osa, 77 % on muuttanut alueelle Lohjan ulkopuolelta, erityisesti pääkaupunkiseudulta Espoosta ja Helsingistä sekä Vihdin Nummelasta. Alueen vetovoimana toimivat kaikilla vastanneilla erityisesti asuminen, luonto ja ympäristö sekä liikenneyhteydet. Lieviöläisten vastauksissa korostui erityisesti ympäristö ja muijalalaisten vastauksissa puolestaan liikenneyhteydet. Viimeksi mainittu selittynee työssäkäyvien suurella määrällä ja pitkillä työmatkoilla. Ympäristö Maankäyttö ja kaavoitus Kaavajärjestelmä on kolmitasoinen siten, että yleispiirteinen kaava ohjaa tarkemman kaavan laatimista. Ylimmällä tasolla kaikkea kaavoitusta ohjaavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Seudulliset kysymykset ja maankäytön maakunnalliset strategiat päätetään maakuntakaavassa, jonka laatii maakunnan kuntia edustava maakunnan liitto. Kaupunki laatii yleis- ja asemakaavat. Ympäristöministeriössä syksyllä 2014 vahvistettavana olevassa 2. vaihemaakuntakaavassa on osoitettu ratayhteydet Espoo-Vihti-Lohja –taajamaradalle ja Espoo-Salo –oikoradalle, tiivistettävää aluetta Muijalan aseman ympäristöön taajaman itäpäähän ja Nummenkylään työpaikkatoimintojen reservialuetta. Pohjois-eteläsuuntainen viheryhteystarve on siirretty Nummenkylästä Muijalan suuntaan. Lieviön kylä on osoitettu maakuntakaavassa (2006) osaksi maakunnallista kyläverkostoa, johon ohjataan määrältään merkittävää asuin- ja työpaikkarakentamista. ”Kylän sijainti ja laajuus määritellään yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, jossa tavoitteena on ympäröivää haja-asutusaluetta tiiviimpi rakentaminen. Kylän suunnittelussa on otettava huomioon liikenteen ja vesihuollon järjestäminen, ekologiset yhteydet sekä kulttuurihistorialliset ja maisemalliset ominaispiirteet.” Lohjan maankäytön rakennemalli 2013—2037 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.5.2014. Rakennemalli kuvaa maankäytön tavoitetilaa ja kehitystä. Lisäksi siinä on esitetty suositeltavan maankäytön lisäksi suunnittelun reunaehtoja ja ohjauskeinoja. Rakennemallissa nauhataajaman itäpäähän Muijalassa on osoitettu Länsiradan asema vaikutusalueineen. Moottoritien molemmin puolin on osoitettu työpaikka-alueita (”E18 Yrityslohja”). Nauhataajaman ja työpaikka-alueen sekä Siuntion Jos olet muualta muuttanut, mikä sinut houkutteli tänne asurajaan saakka ulottuvan ”maaseutumaan? (Voit rastia useamman vaihtoehdon). Vastaajien määrä: lohjan” väliin jäävälle vyöhykkeelle 120 on osoitettu ”nauhataajaman lie6 vealue”, joka muodostaa taajamaosayleiskaavassa osoitetun nauhataajaman laajenemisvaran. Lieviön kylä on merkitty erillisenä maakunnallisesti merkittävänä ”nauhataajaman läheisenä kylänä”. Lohjan taajamaosayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 10.10.2012 ja uudelleen oikaisuvaatimuksen jälkeen 17.4.2013. Taajamaosayleiskaava ei ole vielä lainvoimainen, koska valitusten käsittely on kesken korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Maankäytön kehittämisessä tulee panostaa seuraaviin asioihin... Lieviö-Pauni maaseutuVastaajien määrä 138 alueiden osayleiskaavan (sisältää myös osan Muijalasta) laatiminen sisältyy Lohjan kaupungin kaavoitusohjelmaan 2014-2016. SuunnittelualuKyselyssä kysyttiin myös alueen talouksien vesieella on voimassa rakennus- ja toimenpidekielto huollosta. Kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon 25.6.2015 saakka. Muijalan taajama-alueella alueen kiinteistöistä kuuluu 54 % ja Muijalan aluon voimassa eri vuosikymmeninä vahvistuneita eella 85 %. Haja-asutusalueella 71 % asukkaista asuin-, palvelu- ja teollisuusalueiden asemakaavohoitaa vesihuollon itsenäisesti ja haluaa tehdä niin ja. Viimeisin asemakaava on vahvistunut vuonna jatkossakin. Tulevaisuudessa kunnalliseen verkos2011. Nummenkylässä on vireillä työpaikka-alutoon haluaisi ehkä liittyä 29 % haja-asutusalueen een asemakaavan laatiminen kaupungin omistavastaajista, mikäli esim. hinta on kohtuullinen. malla alueella. Asemakaava on ollut ehdotuksena nähtävillä keväällä 2014. (Liite 2). Alueen maankäytön kehittämisessä olemassa olevan asutuksen huomioiminen nähdään tärkeimmäksi asiaksi. Maankäyttöä tulisi siis kehittää asukaslähtöisesti. Vastaajat painottivat luontoon liittyviä elementtejä maankäytön kehittämisessä. Asukkaiden näkemysten mukaan tärkeitä asioita ovat luonnon ja maiseman hoito, vihervyöhykkeiden- ja käytävien säilyttäminen sekä eläinten ja kasvien elinympäristön turvaaminen. Vapaa-ajanvietto- ja virkistysmahdollisuuksien kehittäminen koetaan myös keskeisiksi alueen maankäyttöä kehitettäessä. Teiden parantamista piti tärkeänä 54 % vastanneista ja Lieviöllä tieverkoston parantaminen nousi kehittämisen kärkiasiaksi. Liikenneyhteydet Alueellamme on hyvät liikenneyhteydet niin pääkaupunkiseudulle kuin Hangon ja Hyvinkäänkin suuntaan. Helsinki-Turku –moottoritie, valtatie 1, E18 avattiin alkuvuonna 2009 kokonaisuudessaan liikenteelle ja tuolloin valtatiestä 1 tuli vähintään nelikaistainen. Hanko-Hyvinkää –tie, valtatie 25, Nummenkylän-Muijalan kohdalla 1125, on Hangosta Hyvinkäälle ja siitä edelleen Mäntsälään johtava valtatie. Lempolasta Muijalaan 7 km:n moottoritieosuus on osa E18:aa, valtatie 1:tä ja valtatie 25:tä. Muu tiestö muodostuu katuverkosta sekä paikallis- ja yksityisteistä. Lisäksi aluetta halkoo Hanko – Hyvinkää –junarata, jota pitkin kulkevat tavarakuljetukset. 7 Kevyen liikenteen väylät seuraavat valtateitä 1125 ja 25 sekä Muijalannummentietä. Nummenkylän kohosuon yli kulkee myös kevyen liikenteen väylä. Valtaosa (62 %) työssä käyvistä vastanneista alueen asukkaista suuntaa työmatkansa yli 21 kilometrin päähän (esim. Espoo, Helsinki). Muijalalaisista työmatkalaisista noin kolmasosalla matkan pituus on yli 40 km. Työssäkäyvistä suurin osa kulkee töihin omalla autolla. Vaikka linja-autoa käytetään kyselyn vastausten mukaan vähän, liityntäpysäköintipaikat ovat kuitenkin arkipäivisin täynnä. Liityntäpysäköintipaikat helpottavat pitkämatkalaisten linja-auton käyttöä. Kimppakyyditkään eivät ole suosittuja. Kävellen tai pyörällä voivat kulkea ne, jotka käyvät alueella tai sen läheisyydessä töissä. Voidaan sanoa, että alueelle on muutettu asumaan ja työtä tehdään toisaalla. Miten kuljet työmatkasi? Vastaajien määrä: 103 Tietoliikenneyhteydet Vastanneista 53 % oli tyytyväisiä tietoliikenneyhteyksien nopeuteen ja varmuuteen. Muijalalaisista 67 % oli tyytyväisiä, mutta sen sijaan tilanne haja-asutusalueilla on päinvastainen. 71 % vastaajista ei ollut tyytyväinen tietoliikenneyhteyksien toimivuuteen ja nopeuteen, koska yhteydet ”pätkivät” ja nopeus vaihtelee. ”Välillä toimii, välillä ei!”. Huonona asiana koettiin myös se, että 4G ei toimi alueella. Kyselyyn vastaajat toivovat alueelle valokuitua. Oletko tyytyväinen tietoliikenneyhteyksien nopeuteen ja varmuuteen? Vastaajien määrä: 126 8 Rakennettu ympäristö Lieviön, Kahvimaan, Nummenkylän ja Muijalan kylän alue on maaseutumaista ja pientalovaltaista. Tontit ovat kookkaita. Usein niille on mahdollista rakentaa pienyrittäjyyteen liittyviä rakennuksia. Kylissä sijaitsee myös maatiloja, joiden pihapiirissä on talous- ja piharakennuksia. Kylien maisema on muuttunut uudisrakentamisen myötä. Kulttuurihistoriallisesti merkittävät laajat peltoaukeat ovat kuitenkin monin paikoin edelleen jäljellä. Muijalan taajama on laajan haja-asutusalueen reunalle, metsäiseen Lohjanharjun kupeeseen, nopeasti kasvanut asuinalue, jolta puuttuu selkeä keskus. 1950-1960 -luvuilla Mineraalitehdas rakennutti kaksi asuinaluetta työntekijöilleen. Ensin rakennettiin Honkanummen kolme rivitaloryhmää tehtaan itäpuolelle ja myöhemmin Uusniityn alueen tehtaan länsipuolelle. Uusniittyyn Mineriitintien varrelle rakennettiin mm. 3–4-kerroksisia kerrostaloja, joista osa on luhtitaloja ja joissa on käytetty pintamateriaalina osittain mineriittiä. Sinne rakennettiin myös ns. kytkettyjä omakotitaloja (Neidonpolku), joissa julkisivulinja on yhtenäinen ja yksityiset pihat ovat talojen takana. Kaupunki alkoi myydä omakotitalotontteja 1980-luvun loppupuolella ja muutama kortteli kerrallaan taloja nousi lisää. Kesällä 1997 Muijalassa järjestetyt Suomen ensimmäiset yksityiset asuntomessut, Lohjan Pientalomessut, vauhdittivat rakentamista ja alueen laajenemista. Suurin osa uudesta rakennuskannasta on yhden perheen omakotitaloja. Nälköönkujalla on kaksikerroksisia rivitaloja. Asemakaavamääräysten mukaisesti uudet asuinrakennukset ovat sävyltään vaaleita. Lohjan kaupunki on laatinut asemakaavan (2011) erillispientaloille ja rivitaloille Muijalannummentien varrelle, koulun välittömään läheisyyteen, n. 420 asukkaalle, mutta tontit eivät ole vielä myynnissä. Lieviön peltoaukeaa 2014. Edessä Nummenkyläntie ja taustalla Muijalantie (Paavo Virtanen). Luhtitalo Uusniityn alueella Vanhan Turuntien ja Kahvimaantien risteys 2014. (Ritva Kaukinen.) Uusniityn ensimmäisiä omakotitaloja edessä ja taustalla uudempaa rakennuskantaa. 9 Luonto ja maisema Uutta rakennuskantaa taajama-alueella Vanhan Muijalantien varrella, entisellä Sydänmaan pellolla. Lohjan monimuotoiset luonnonolosuhteet, eteläinen sijainti, pitkä kasvukausi sekä kalkkiperäinen ja ravinteikas maaperä ovat luoneet suotuisat elinolosuhteet rikkaalle ja monipuoliselle kasvillisuudelle, joka on yksi tärkeimmistä Suomessa. Lohjanharju ja Lohjanjärvi, erilaiset lehdot, kalkkikalliot, lähteiköt ja rannat tarjoavat kasvupaikan myös harvinaisille ja uhanalaisille kasveille, jotka tosin ovat kärsineet maankäytön muuttumisen ja rakentamisen myötä. Lieviön peltoaukeat edustavat vuosisataista viljelymaisemaa. Laaja peltoaukeanäkymä Muijalasta Pauniin asti ja Nummenkylän peltoaukeat ovat maisemallisesti arvokkaita. Muijalan taajama taas on rakentunut Lohjanharjun liepeille. Näiden kylien alueelta löytyy myös reheviä puronvarsilehtoja, karuja kallioita, lähteikköjä, suota ja metsiä. Omakotitaloja haja-asutusalueella Lieviöllä 2014 (Ritva Kaukinen). Kyläkyselyn mukaan alueen vastaajat pitävät tärkeinä siistejä ja roskaamattomia yhteisiä alueita ja nostivat sen kärkeen. Ulkoilukäyttöön sovelMasmalo (luontoportti.com) tuvia metsäalueita pidettiin toiseksi tärkeimpänä sekä kokonaisraportissa että Muijalan osalta. Kaikille merkityksellisiä ovat hoidetut rakennukset ja pihat. Muijalan kaupunginosan kaupunkimaisesta rakenteesta johtuen vastaajat korostivat raivattujen ja hoidettujen puistoalueiden ja kadunvarsien merkitystä. Lieviöllä puolestaan nousivat esille vanhojen rakennusten ja niiden pihapiirien säilyttäminen sekä Nummenkylässä ja Kahvimaalla avoimet peltomaisemat. Mitkä ovat asuinalueesi kannalta tärkeitä maisemallisia elementtejä, joita tulee ensisijaisesti säilyttää? Vastaajien määrä: 139 10 Eläimistöä Eläinten kanta-arviot ovat vuosittain maaliskuussa toteutettavan maalaskennan tuloksia. Laskennan mukaan seuran alueella on hirviä 5-10, valkohäntäpeuroja /-kauriita 10-20, metsäkauriita saman verran ja saukkoja 2. Saukot liikkuvat Siuntionjokeen laskevia puroja pitkin ja vierailevat mielellään kalaisissa lammissa. Karhu- ja susihavaintoja on harvakseltaan. Kyseessä on yleensä nuori vaeltava yksilö. Ilveksiä on alueella vakituisesti. Ilvespentueeseen kuuluu 1-4 jälkeläistä. Tiedot laskennasta toimitetaan riistakeskukselle, joka käyttää tietoja esimerkiksi metsästyslupia myönnettäessä. Alue on hirvieläimille hyvää vasomisaluetta. Vasat syntyvät pääsääntöisesti toukokuussa. Vasoja syntyy 1-2, joskus jopa kolmoisvasat. Muita alueella asustavia eläimiä ovat kettu, supikoira, mäyrä, näätä, minkki, hilleri, orava, liito-orava, metsäjänis, rusakko, kärppä ja lumikko. Lohjanharjun pirunpelto Jääkauden synnyttämiä, muinaisia rantakivikoita kutsutaan myös pirunpelloiksi. Kivikkoa ympäröi mäntyvaltainen kangasmetsä. Nälköönlampi on paikallisesti arvokas suolampi, jonka rannalla on vaivaiskoivun ainoa tunnettu kasvupaikka Lohjalla. Siellä kasvaa myös silmälläpidettävä pikkuliuskasammal ja itärannan suolla melko harvinainen neulasjäkälä. Muijalan lähteiköt ovat tarjonneet elinpaikan uhanalaiselle tummahorsmalle, Epilobium obscurum. Se on mereinen kasvi, jolle jatkuvasti virtaava lähdepitoinen vesi on elinehto. Tummahorsman ainoa selkeä alkuperäisesiintymä on Muijalassa, mutta sen tila on kriittinen ihmisen toimien, mm. rakentamisen, seurauksena. Metsäkanalinnuista pyy on yleisin, teerikanta on viime vuosina voimistunut, mutta metso on harvinaisuus. Vesilintujen, kuten esim. heinäsorsien määrä on yleisesti ottaen vähentynyt, vaikka metsästyspainetta ei ole. Vesi- ja kanalintukantoihin vaikuttavat varislintukanta sekä pienpedot. Muista linnuista voi mainita esimerkiksi syksyisin alueella usein saalistavan maakotkan. Laulujoutsenia ja kurkia pesii alueella, kuten myös eri haukka- ja pöllölajeja. Perässuo ja sen laskupuro ovat maakunnallisesti arvokas, monipuolinen suoalue laskupuroineen. Suokokonaisuus on suurelta osin isovarpurämettä ja avoimia nevalaikkuja sekä ruohoisia korpia. Isovarpurämeen männyillä kasvaa uhanalaista vaarantuneeksi luokiteltua takkuhankajäkälää. Perässuota on ojitettu, mikä on kuivattanut suota ja muuttanut sen luonnontilaisuutta. Koivulan ja Kiviahteen välisessä metsässä virtaa Perässuolta alkava kirkasvetinen ja hiekkapohjainen puro, joka on alajuoksulta säilynyt uomaltaan lähes luonnontilaisena. Ympäröivä metsä on suurimmaksi osaksi hakattua, mutta puron varrella kasvaa runsaasti erilaisia kasvilajeja. Arvokkaat luontokohteet Lohjanharju Lempolan ja Muijalan välillä on Natura 2000-aluetta, joka kuuluu valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan. Lohjanharju on tärkeää pohjavesialuetta ja se on paitsi geologisesti, myös kasvitieteellisesti arvokas. Kasvillisuuden osalta arvokkaimmat alueen osat ovat harjun valoisat ja jyrkemmät paisterinteet. Tavallisempien lajien lisäksi alueella tavataan mm. sikojuurta, häränsilmää, nuokkukohokkia ja kelta- ja sarjatalvikkia. Lohjanharjulla tien 1125 pientareilla Muijalassa kasvaa harvinainen, hernekasveihin kuuluva masmalo, Anthyllis vulneraria, joka on koko maassa rauhoitettu. Lohjanharjun liepeillä on myös lähteikköjä, mm. Muijalan lähteet. Keimonkallio on jyrkkärinteinen karu kallio, jolla kasvaa mäntymetsää keloineen ja kilpikaarnaisine puineen. Siellä kasvaa myös esim. kalliokohokki. Nummenkylän maakunnallisesti arvokas lähteikkö ja puronrinne sijaitsevat rautatien ja teollisuusalueen välissä. Lehtokuusikossa on pieni lähdehetteikkö, jossa kasvaa harvinaista sammallajistoa. Arvolan kallio ja lehto on paikallisesti arvokas kallioalue ja sen lajistoon kuuluu harvinaisia sammalia ja jäkäliä kuten luutasammal, korpilukko ja kätköhyytelöjäkälä. Arvolan lehto on pääosin kuusivaltaista lehtoa, mutta lisäksi alueella on parin aarin haapavaltainen käenkaali-oravanmarjalehto. Lehdossa kasvaa mm. pähkinäpensas, tammi, lehmus, näsiä, lehto-orvokki ja mustakonnanmarja. 11 Nummenkylän kohosuo on maakunnallisesti arvokas ja Lohjan ainoa kunnon keidassuo. Suo on osin ojitettu ja sen pohjoisosan yli on tehty kevyen liikenteen väylä, jota pitkin osa lapsista tulee kouluun hyvien kelien aikana. Suo on suurimmaksi osaksi kanervarahkarämettä ja isovarpurämettä. Moottoritien rakentamisen seurauksena pintaveden korkeus alueella on noussut. Risubackajoen haara ja Itänurkan puro Kalliojärvestä Risubackajokeen laskeva puro on maisemallisesti hieno, paikoin jopa 30 m syvä purokanjoni, jossa on kasvillisuudeltaan edustavia lähteisiä saniaislehtokorpia. Puron länsipuoli on säilynyt luonnontilaisena, mutta itäpuoli on pääosin hakattu puuttomaksi. Itänurkan puronvarsi on rehevä ja lajistollisesti kiintoisa. Pohjoisosassa on iäkästä kuusikkoa. Puronvarressa kasvaa monipuolista lehtokasvillisuutta mm. saniais-, mesiangervo-, lehtokorte- ja käenkaalioravanmarjalehtoa. Kenttäkerroksessa kasvaa mm. syyläjuuri, kotkansiipi, lehtoleinikki, näsiä, imikkä ja lehto-orvokki. Rinteet ovat lehtomaista, tuoretta kangasta. Alueen eteläosassa on myös paikoitellen tammea. Harvinaista kaislasaraa kasvaa eteläosan puronvarsiniityillä ja ylempänä kosteassa lehdossa. Esiintymät ovat lajin lounaisimmat kasvupaikat Suomessa. Furumon kuusikko on kuusivaltaista, puolilehtomaista metsää, jossa kasvaa kaksi kasviharvinaisuutta: saunionoidanlukko ja jalkasara. Pariisin lehdossa, paikallisesti arvokkaassa kosteassa puronvarsilehdossa kapealla puronvarrella, on kosteaa lehtoa ja rinteellä käenkaali-oravanmarjalehtoa sekä lehtomaista kangasta. Lehdossa kasvaa mm. jalkasara, näsiä, tesma, kotkansiipi, purolitukka ja lehtotähtimö. Iisakssonin kallion laella on kalliomännikköä. Kilpikaarnaisten iäkkäiden mäntyjen lisäksi siellä on keloja. Kalliokasvillisuuteen kuuluvat esim. mäkitervakko, karvakiviyrtti, jäykkärölli, ketoorvokki, isomaksaruoho sekä viime aikoina voimakkaasti taantunut kissankäpälä. Hevoskallion lehto on kuusivaltainen tuore lehto, mutta sen itärinteellä moottoritien varressa sijaitsee nuorta lehtimetsää kasvava tuore lehto. Lajistoon kuuluvat mm. kivikkoalvejuuri, sinivuokko, 12 mustakonnanmarja, vuohenputki, rönsyleinikki ja nokkonen. Lehtopensaista tavataan esim. taikinamarjaa, lehtokuusamaa ja näsiää. Sammalistossa kasvavat mm. tyypilliset lehtolajit isomyyränsammal, lehtonokkasammal ja lehtohaivensammal. Perätalon lehdossa kasvaa kuusivaltainen tuore käenkaali-oravanmarjatyypin lehto. Kuusikko on hoidettua. Kasvistossa tavataan esim. sinivuokkoa, käenkaalia ja harvinaista jalkasaraa sekä vaateliasta lehtonokkasammalta. Hermannin kallioihin kuuluu kaksi erillistä kallioista aluetta, joissa molemmissa kasvaa luonnontilaista kalliomännikköä. Pohjoisemman kallion avoimia kalliopintoja peittää mm. sisämaassa vain korkeimmille kallioille keskittyvä kalliotierasammal ja runsaana esiintyvä mäkitervakko. Sekä kallion itä- että länsireunalla on korkea jyrkänne. Eteläisempi kallioalue erottuu ympäristöstään korkeampana. Sen laella kasvaa metsää (mm. keloja) ja avointa kalliopintaa on vähän. Kalliokasvistoon kuuluvat esim. mäkitervakko, kalliokielo ja isomaksaruoho. Mäen laella on pieni rämesoistuma. Mäen ympärillä on jyrkänteitä ja seinämissä portaittaisuutta, ylikaltevia pintoja ja louhikoita. Nummenkylän kataja Tämän suuren katajan korkeus vuonna 1999 oli n. 9 m ja ympärysmitta 70 cm. Se on paikallisesti arvokas luonnonmuistomerkki. Nummenkylän ja Muijalan radanvarren perhosesiintymät Hiekkainen puoliavoin radanvarsi on valtakunnallisesti arvokas perhoskohde. Alueella kasvaa kuiviin olosuhteisiin erikoistuneita ja perhosten suosimia kasveja kuten ajuruohoa, karvaskallioista, kissankäpälää, nuokkukohokkia ja ketomarunaa. Liito-oravat Nummenkylässä, Lieviön Isakssonin kallioalueella, Lieviön hakamaalla ja Radioaseman etelän- ja idänpuolella on mahdollisia luonnonsuojelulain 72a § mukaisia liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja, jotka tulee ottaa huomioon maankäyttösuunnitelmissa. Liito-oravan reviirialueella on usein suojaavaa tiheää kuusikkoa ja isoja haapoja pesä-ja ruokailupuiksi. Kaupalliset ja julkiset palvelut Alueelta puuttuu kaupallinen keskus. Päivittäistavarakauppaa ja postia lukuun ottamatta useimmat muut palvelut ja tuotteet pitää käydä ostamassa muualta, esimerkiksi Lempolasta tai Nummelasta. Alueella oli pankkiautomaatti, mutta se poistettiin. Pk-yritysten tarjoamia ja muita palveluita on pääosin teollisuusalueilla (ks. kohta Yritystoimintaa ja yrittäjyyttä). Polttoaineen jakelupisteitä käyttää 57 % alueen vastanneista. Ravintolaa ja matonpesupaikkaa (Muijala, Katekaari) käytetään ahkerasti. Alueen asukkaista 36 % käyttää paikallisia kampaamopalveluja ja 30 % autokorjaamopalveluja. Liikuntapaikat lähialueella ovat suosittuja. Avoimissa vastauksissa muutama alueen asukkaista pitää lähipalveluina myös Nummelan palveluja. Ruokakauppa K-market Lohjanportti ja Posti ovat suosituimpia lähipalveluja. Kyselyyn vastanneista alueen ruokakaupassa asioi 91 % ja kaupan yhteydessä olevassa postissa 78 %. Mitä jo olemassa olevia Lohjan alueella sijaitsevia lähipalveluja käytät? Vastaajien määrä: 139 13 Koulut ja päiväkodit Muijalan koulu Takaniityntie 26, 08680 LOHJA http://www.peda.net/veraja/lohja/muijala Muijalan koulu aloitti toimintansa elokuussa 1997. Koulu rakennettiin jo olemassa olevan Muijalan päiväkodin yhteyteen ja ensimmäisenä toimintavuotena koulussa työskentelivät luokat 1 ja 2 sekä esiopetusluokka. Oppilasmäärä kasvoi nopeasti ja ensimmäiset sisäpuoliset muutostyöt jouduttiin tekemään jo vuonna 1999. Koulurakennuksen ensimmäinen laajennusosa valmistui seuraavana vuonna ja toinen laajennus v. 2006. Siinä välissä pihalle pystytettiin kahden luokkahuoneen tilaelementti, joka on edelleen käytössä. Koulu on nykyisin 1-6 luokat käsittävä aluelähikoulu ja sen oppilasmäärä on noin 180 oppilasta. Syksyllä 2006 Nummenkylän koulu liitettiin hallinnollisesti Muijalan koulun yhteyteen. Lohjan kunta oli mukana Opetushallituksen Akvaario-hankkeessa 1990-luvulla, jolloin keskusteltiin paljon tiedonkäsityksestä ja oppimisesta sekä eri toimijoiden välisestä yhteistyöstä. Samalla tutustuttiin erilaisiin tapoihin tehdä koulutyötä. Näistä kokemuksista saatiin rohkeutta ja ideoita etsiä mahdollisuuksia, kun vuonna 1995 alettiin suunnitella uutta koulua Muijalan kasvavalle asuntoalueelle. Muijalan koulurakennuksen suunnittelun lähtökohtana oli, miten rakennus voisi parhaiten tukea oppimista ja miten koulurakennuksen käyttöä voisi laajentaa monikäyttöisemmäksi. Lokakuussa 1996 opettajatiimi esitteli arkkitehti Liisa Virpiön suunnittelemaa Muijalan koulua Tukholmassa OECD:n koulurakentamisen seminaarissa Under One Roof?, missä pohdittiin koulurakennusten muuttuvaa ja laajenevaa roolia yhteiskunnassa. Workshopissa kiinnitettiin huomiota ja pidettiin tärkeänä sitä, miten opettajien ajatuksia tulevaisuuden kouluksi oli otettu huomioon ja eri alojen asiantuntijoiden yhteistyötä oli toteutettu koulun suunnitteluvaiheesta lähtien. Muijalan koulu rakennettiin tähden- tai mutterinmuotoiseksi rakennukseksi, missä luokkatilat avautuvat viuhkamaisesti ilman yhtä väliseinää koulun keskeiseen kirjastotilaan. Näin arkkitehti näkemyksellään ja pohjaratkaisuillaan oli tarjonnut rakenteellista tukea opettajatiimin toivomalle avoimuudelle ja yhteistyölle. Ja kirjasto koulun sydämessä korosti oppimisen ja tiedon merkitystä, mistä koulu toimintansa alkumetreillä sai palkinnonkin. Koulurakennus herätti suunnitteluvaiheesta lähtien sekä innostusta että kädenvääntöä. Kouluun ja sen toimintaan on käynyt vuosien mittaan tutustumassa runsaasti uutta koulua ja saneraamista suunnittelevaa kouluväkeä eri puolelta Suomea. Ulkomaisia vieraita on käynyt useista Euroopan maista sekä Japanista ja Australiasta asti. Koulun opetussuunnitelmaa alettiin laatia yhtä aikaa koulurakentamisen kanssa ja siinä oli mukana myös esiopetuksen näkökulma. Yhteistyötä esiopetuksen kanssa tehdään edelleen säännöllisesti. Varhennettua englannin opetusta on tarjottu koko koulun toiminnan ajan ensimmäisestä luokasta lähtien ja oppimisympäristöjen laajentuessa koulun TVT-opetusta on kehitetty jatkuvasti. Muijalan koulu on sekä osallistunut valtakunnallisiin kehittämishankkeisiin että pilotoinut niitä, joista uusimpana Lukuinto-hanke. Työskentelyä robottikerhossa (Marjo-Riitta Salmela) Muijalan koulu 14 Muijalan koulun yhteisöllinen toimintakulttuuri on kannustanut opettajia yhdessä kehittämään edelleen opetustaan ja etsimään uusia toimintamalleja. Koulussa on käynyt vierailijoita opetusta seuraamassa ja Muijalan opettajat ovat käyneet myös kouluttamassa muita. Muijalan asukkaat tervehtivät iloisina omaa kouluaan; lapset saivat koulunsa ja asukkaat kaipaamansa kokoontumis- ja harrastuspaikan. Näin koulu kokoaa kattonsa alle erilaisia toimijoita ja toteuttaa yhteisöllisyyden ideaa. Muijalan päiväkoti Päiväkoti Onnen Omena, laajennus vuonna 2009. Laajennuksen suunnitteli arkkitehti Yrjö J. Warvas (Sirkka Warvas) Takaniityntie 26, 08680 LOHJA Muijalan päiväkoti avasi ovensa elokuun toisena päivänä vuonna 1993 ja sen avajaisia juhlittiin 13.9.1993. Päiväkodin on suunnitellut arkkitehti Liisa Virpiö-Mattila. Muijalan päiväkodissa oli tuolloin kaksi sisarusryhmää, 32 kokopäiväistä hoitopaikkaa. Muijalan koulu rakennettiin Muijalan päiväkodin viereen vuonna 1997. Tämän myötä aloitettiin yhteistyö päiväkodin ja koulun kanssa ja päiväkotikin sai käyttöönsä toimivat liikuntatilat. Muuttoliike Muijalaan oli voimakasta erityisesti 1990-luvun lopulla ja niinpä päiväkotia on jouduttu laajentamaan useampaan kertaan vastaamaan kasvanutta kysyntää. Ensimmäinen laajennus, seimiosasto Mintut, valmistui vuonna 2001 ja toinen laajennus tehtiin vuonna 2005, jolloin osasto Mustikat valmistui 3-5 -vuotiaiden käyttöön. Muijalan päiväkoti on nykyään 66-paikkainen. Siellä toimivat ryhmät 1-3 -vuotiaille (seimi) ja 3-5 -vuotiaille sekä esiopetusryhmä, jossa on myös päivähoito. Päiväkoti Onnen Omena Sipinkuja 1, 08680 LOHJA Muijalan pula päivähoitopaikoista helpotttui, kun yksityinen päiväkoti Onnen Omena aloitti toimintansa elokuussa 1999. Päiväkodin suunnitteli Arkkitehtuurisuunnittelu Päivi Pylkkönen-Palm. Päiväkodissa oli hoitopaikat 36 lapselle. Päiväkotia laajennettiin vuonna 2009. Laajennuksen jälkeen päiväkotiin saatiin kokonaistilaa 646 m². Nykyään Onnen Omenakin on kaupungin omistama 66-paikkainen päiväkoti. Siellä toimivat ryhmät 1-3 –vuotiaille (seimi) ja 3-5 –vuotiaille. Onnen Omenassa ei järjestetä esikouluopetusta, vaan esikouluikäiset siirtyvät läheisen Muijalan päiväkodin tai oman asuinalueensa esiopetusryhmiin. Piha-aluetta laajennetaan 2015. Nummenkylän koulu Nummenkyläntie 113, 08680 LOHJA Nummenkylän kolmeopettajainen kyläkoulu sijaitsee Lohjanharjun kupeessa Turku-Helsinki -moottoritien välittömässä läheisyydessä n. 12 km Lohjan keskustasta Helsinkiin päin. Oppilaita koulussa on nykyisin n. 60. Koulun ympärillä on haja-asutusaluetta ja monien mahdollisuuksien metsä. Muijalan päiväkoti. (Marjo-Riitta Salmela) Nummenkylässä koulutyö aloitettiin tammikuussa 1959. Koulurakennuksen valmistumisen 50-vuotisjuhlia viettiin syksyllä v. 2008. Koulu on paitsi ympäröivän haja-asutusalueen lasten opinahjo, myös kyläläisille tärkeä kokoontumis- ja harrastuspaikka. Koulurakennukseen on saatu 15 tilavampi liikuntasali, joka on myös iltakäytössä. Alueen asukkaita on ilahduttanut myös muutama vuosi sitten koulun yhteyteen liitetty tilaelementtirakennus, jossa toimii Metsätähdet päiväkoti. Hallinnollisesti Nummenkylän koulu liitettiin Muijalan kouluun v. 2006. Koulua ympäröivä luonto ja erityisesti lähimetsä tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia. Niinpä vuosien varrella koululla on toiminut luontokerho ja jo perinteeksi ovat muodostuneet vuosittaiset metsäretket. 1980-luvulla Nummenkylässä oppilaat tutustuivat suomalaiseen kansanperinteeseen monessa eri muodossa. He esiintyivät taidokkailla musiikkiesityksillään oman koulun ja kylän juhlissa ja osallistuivat myös valtakunnallisiin tapahtumiin. Ulottuivatpa heidän esiintymismatkansa Norjan Lillehammeriin ja Ruotsiin saakka. Nummenkylän oppilaiden oppimisympäristönä ovat olleet myös leirikoulut ja englannin kielen opiskelu alkoi varhennettuna Lohjan ensimmäisten koulujen joukossa 1990-luvulla. Kirjastopalvelut Lähikirjasto on Mäntynummen kirjasto. Lisäksi koko alueella kiertää kirjastoauto Saima. Alueen vastaajista 28 % ja Muijalan vastaajista 34 % käyttää kirjastoauton palveluja. Auto pysähtyy reiteillään aikataulun mukaisesti mm. Muijalan ja Nummenkylän kouluilla ja näin päiväkotien ja koulujen oppilaat voivat lainata kirjoja autosta. Kouluja ja päiväkoteja varten kirjastoautoon hankitaan erityisesti lasten- ja nuortenkirjoja sekä tietokirjallisuutta. Autossa olevan kokoelman lisäksi asiakkaita palvellaan aineistovarauksilla, joita toimitetaan muista kirjastoista. Lohjan kaupungin kirjastoauto Saima. Lohjanportin seurakuntakoti Hammarintie 4, 08680 LOHJA Nummenkylän koulu ja taustalla vasemmalla Metsätähdet päiväkoti 2014. (Ritva Kaukinen). Metsätähdet päiväkoti Nummenkyläntie 113, 08680 LOHJA Metsätähdet päiväkodissa toimii sisarusryhmä. Ryhmässä tarjotaan myös esiopetusta. Koska Metsätähdet päiväkoti on Nummenkylän koulun vieressä, tämä tarjoaa hyvät mahdollisuudet päiväkodin ja koulun väliseen yhteistyöhön. Lohjanportin seurakuntakoti. (Sirkka Warvas). 16 Tarve seurakunnan monitoimitilalle lähti asutuksen lisääntyessä eritoten uusien lapsiperheiden muuttaessa Muijalan alueelle. Alueella ei tuolloin ollut kaupungin tarjoamia tiloja lapsille eikä nuorisolle. Seurakunnan päiväkerhokin toimi kerrostalossa. Rakennuksen suunnittelun tavoitteena oli luoda mahdollisimman kodikas, lämminhenkinen ja monenlaiseen käyttöön soveltuva muunneltava monitoimitila. Palautteen mukaan käyttäjäkunta on ollut lopputulokseen erittäin tyytyväinen sekä toiminnallisuuteen että tilojen käyttötehokkuuteen. Lisäksi vierailijat ovat kiinnittäneet huomion juuri luonnonläheiseen väri- maailmaan sekä materiaaleihin. Rakennukselle asetettu tavoite on hyvin toteutunut. Rakennus on monitoimitila, joka valmistunut vuonna 2003 ja sen on suunnitellut arkkitehti Yrjö J. Warvas. Suunnittelutyön tilaajana, valvovana ja tarkkana rakennuttajana toimi seurakunnan kiinteistöpäällikkö Sakari Jaakkola. Kerrosala rakennuksessa on 558,5 m2, huoneistoala 559,5 m2, tontin pinta-ala 4287 m2 . Sisätilat: Sali/kerhotila, jaettavissa kahteen osaan, päiväkerhotilat, takahuone, keittiö, diakoniatoimisto / papin vastaanottotila, sosiaali- ja wc-tilat, sekä tekniset tilat. Seurakuntakodin toiminnasta esimekkeinä ovat muutamat harrastekerhot ja piirit. Lisäksi seurakuntasalia vuokrataan erilaisiin perhetapahtumiin, kuten esimerkiksi kastetilaisuuksiin ja muistotilaisuuksiin. Tilan nykyisen käytön laajentamisesta voi keskustella eri työmuotojen kanssa sen mukaan, minkälaisesta ja millaiselle kohderyhmälle järjestetystä (nuorisolle, lapsille, perheille suunnattu) toiminnasta on kyse. Tulevat peruskorjaukset: lämmitysjärjestelmän muuttaminen maalämmölle tai –kaasulle. Yhdistys- ja harrastustoiminta Lohjan Itäinen metsästysyhdistys ry Lohjan riistanhoitoyhdistykseen kuuluu seitsemän metsästysseuraa. Lohjan Itäinen metsästysyhdistys ry on yksi näistä. Yhdistyksen tarkoituksena on harjoittaa metsästystä ja riistanhoitoa sekä niiden edellyttämää luonnonsuojelua, ampumaurheilua ja kenneltyötä. Tehtäviin kuuluu myös poliisin avustaminen eläinkolareissa. Metsästysyhdistys toimii Paunin, Immulan, Muijalan, Lieviön, Nummenkylän ja Kahvimaan (osa) alueilla. Metsästysyhdistyksellä on käytössään n. 2 500 ha metsästysaluetta. Yhdistys on toiminut yli 60 vuotta. Lohjanportin kyläyhdistys ry Lohjanportin kyläyhdistys ry:n toiminta alkoi1980-luvun alussa. Yhdistyksen toimintaalueena on Lieviö, Nummenkylä, Kahvimaa sekä Muijala, johon kuuluvat Muijalannummen, Uusniityn ja Honkanummen taajama-alueet. Kyläyhdistys on toiminta-alueensa edustajana yhteydessä mm. eri viranomaisiin ja antaa lausuntoja sekä tekee aloitteita aluettaan koskevissa asioissa. Yhdistys huolehtii Lohjanportin liputuksesta. Kyläyhdistyksen asioista päättää keväisin ja syksyisin pidettävän kaikille avoimen kyläkokouksen valitsema kylätoimikunta. Yhdistys ei peri jäsenmaksua. Toiminnasta tiedotetaan mm. yhdistyksen ylläpitämillä ilmoitustauluilla. Lieviön pienviljelijäyhdistys ry Lieviön pienviljelijäin yhdistyksen perustava kokous pidettiin 10.12.1924 Lieviön kansakoululla. Yhdistyksen 90-vuotisjuhlia vietettiin marraskuussa 2014. Yhdistyksessä tärkeää toimintaa olivat erilaisten kurssien ja koulutuksen järjestäminen isännille ja emännille maataloudessa ja kotitalouksien hoidossa. Ohjelmalliset iltamat sekä erilaiset kilpailut jäsenistölle olivat tärkeitä tapahtumia yhdistyksen alkutaipaleella. Nykyisinkin erilaisten kurssien, juhlien ja iltamien järjestäminen on merkittävä osa yhdistyksen toimintaa. Ohjelmallisiin iltamiin yhdistyksen näytelmäkerho on kirjoittanut ja esittänyt kylistä kertovia näytelmiä. Yhdistyksen oma seuratalo on toiminut vuosikymmenet tällaisten tilaisuuksien pitopaikkana. Yhdistyksessä on n. 200 jäsenmaksun maksavaa jäsentä, joista pääosa asuu Lieviön, Muijalan, Nummenkylän ja Kahvimaan alueella, eli kyläsuunnitelman alueella. Lieviön seuratalo (Muijalantie 374, 08680 LOHJA) vihittiin käyttöön 10.12.1950. Talon omistaja, vuonna 1924 toimintansa aloittanut Lieviön pienviljelijäyhdistys päätti sotien jälkeen vuonna 1946 panna vireille tontin hankinnan omaa juhlataloa varten. Se olikin tarpeen, sillä yhdistyksen toiminta oli vilkasta ja tarvittiin paikka, johon 17 Muijalan asukasyhdistys ry Muijalan asukasyhdistyksen perustava kokous pidettiin 26.3.1997 Muijalan päiväkodissa. Kasvavalle uudelle Muijalan taajama-alueelle kaivattiin omaa yhdistystä, joka järjestäisi toimintaa eriikäisille, erityisesti lapsille ja nuorille sekä olisi kehittämässä asuinalueen viihtyisyyttä ja edunvalvontaa. Lisäksi pidettiin tärkeänä kehittää yhteistyötä jo alueella toimivan Lieviö-MuijalaNummenkylä kylätoimikunnan kanssa. Lieviön pienviljelijäyhdistyksen seuratalo kuvattuna vuonna 2006. (Ritva Kaukinen). kokoontua. Siihen saakka oli kokoonnuttu jäsenten kodeissa ja isompiin juhliin siivottiin jokin kylän ladoista. Talossa on juhlasali, näyttämötilat, keittiö- ja tarjoilutila sekä eteistila. Taloon mahtuu 120 - 150 henkilöä. Yhdistyksen oman käytön lisäksi taloa vuokrataan yksityiskäyttöön. Valmistumisestaan lähtien talo on ollut ahkerassa käytössä. Siellä on vuosien varrella kokoonnuttu kokousten, kurssien, juhlien ja urheilun merkeissä. Ennen television yleistymistä 50- ja vielä 60-luvullakin talossa kävi kiertävä elokuvateatteri. Toiminta ja talon ylläpito perustuu talkootyöhön. Vuosikymmenten ajan on yhdistyksen riveistä löytynyt tekijöitä, kun on tarvittu. Talo on tärkeä kokoontumispaikka, jossa sukupolvien perinne elää vahvana. Tansseja järjestetään säännöllisesti kesäaikaa lukuun ottamatta, joka on suosittua aikaa mm. hääjuhlien pitoon. Talo sopii hyvin erilaisten perhejuhlien pitopaikaksi. (http://palvelut.lohja.fi/lohjankesa). Seuratalon ylläpito vaatii jäsenistöltä paljon talkootyötä, jotta seuratalo pysyisi kunnossa. 2000-luvulla talossa on kunnostettu alkuperäiset ikkunat, yksi lahovaurioitunut seinä sekä maalattu ulkoseinät. Lisäksi on kunnostettu, maalattu ja lakattu talon alkuperäiset lautalattiat. Viimeisin remontti oli heinäkuussa 2014 uusittu tiilikatto. Vanha aktiivisessa käytössä oleva talo kaipaa jatkossakin uusimista, mm. talon sähköt ja keittiö, jotta se täyttäisi käyttäjien tarpeet. Lisätietona mainittakoon, että kylällä on ilmeisesti toiminut Lieviön VPK, koska seuratalon ulkorakennuksesta oli vuokrattu sille varastotilaa palokalustolle 18 Asukasyhdistyksen toimintamuodot ovat vakiintuneet tavoitteiden suunnassa. Vuosittain järjestetään kadun-ja tienvarsien siivoustalkoot, Muijalan Markkinat, koko perheen liikuntatapahtuma ja lasten joulutapahtuma. Asukasyhdistyksellä on Muijalan koululla liikuntasalivuoroja, joiden vetäjinä on alueen aktiivisia asukkaita. Lapsia tuetaan mm avustamalla koululaisille järjestettäviä tapahtumia. Muutaman kerran vuosien mittaan on järjestetty yhteislauluiltoja, lastenteatteria Perttilä Seuran kanssa, kotiseuturetki ja elojuhlat Lohjanportin kyläyhdistyksen kanssa sekä teemailtoja alueen historiasta ja kompostoinnista. Muijalan Mutterikoulun vanhempainyhdistyksen kanssa yhteistä toimintaa on ollut Muijalan koulun toiminnan alusta lähtien. Alueen maankäyttöön ja kaavoitukseen liittyen on annettu useita lausuntoja. Lisäksi Muijalan asukasyhdistys on 1990-luvun loppupuolelta saakka eri yhteyksissä tuonut esille huolensa nuorisotilojen puuttumisesta Muijalassa. Yllättävien vastoinkäymisten kohdatessa alueen asukkaat ja yhdistykset ovat yhdessä puolustaneet oman alueensa asumisviihtyvyyttä ja turvallisuutta sekä tulevaisuuden kehittymisnäkymiä kaupungissa. Monen vuoden valitusprosessi taajaman läheisyyteen suunnitellun louhoksen epäämiseksi on lisännyt asukkaiden kiinnostusta ja tietämystä maankäytöstä ja kaavoituksesta, kunnallisesta päätöksenteosta ja lähidemokratiasta. Muijalan asukasyhdistys tiedottaa toiminnastaan koteihin jaettavalla tiedottella, ilmoitustauluilla ja facebookissa. Tapahtumista tiedotetaan myös paikallislehden ja ilmaisjakelulehtien tapahtumapalstoilla. Asukasyhdistys toimii talkooperiaatteella ja toivoo lisää aktiivisia toimijoita joukkoonsa. Muijalan Jäänmurtajat ry Muijalan Jäänmurtajat ry. ylläpitää Nälköönlammen avantouintipaikkaa Muijalassa. Uintipaikalla on sauna ja lämmin pukuhuone. facebook-sivullamme lisää. (http://www.avantouimarit.net/) Muijalan Martat ry Muijalan Martat perustettiin elokuussa 2014. Martat kokoontuvat iltaisin kerran kuussa Lohjanportin Seurakuntakodissa. Toiminnasta tiedotetaan oman facebook-ryhmän kautta. Toimintaa on suunniteltu jäsenistön toiveiden pohjalta. Lokakuussa Martat lahjoittivat tekemänsä keppihevoset Muijalan koulun välituntilainaamoon. Teemailloissa on mm. ruoanlaittoa, käsitöitä, puutarhanhoitoa ja rentoutusta. Lisäksi Martat ovat mukana järjestämässä erilaisia tapahtumia yhdessä alueen muiden yhdistysten kanssa. ([email protected]). Partiolippukunta Muijalan Menninkäiset ry Muijalan Menninkäiset kuuluu Uudenmaan Partiopiirin Hiidenalue-Lohja –alueeseen. Sen toiminta alkoi syksyllä 2011. (http://fi.scoutwiki.org/ Muijalan_Menninkäiset). Muijalan Mutterikoulun vanhempainyhdistys ry Muijalan Mutterikoulun vanhempainyhdistys ry perustettiin 1997. Toiminnassa pyritään kodin ja koulun vuorovaikutuksen lisäämiseen ja kouluyhteisön hyvinvointiin. Yhdistyksen tehtäviä ovat: • seurata Lohjan opetustoimen kehitystä ja siihen vaikuttaminen • kerätä varoja koulun tarvikehankintoihin, stipendeihin, retkiin ja tapahtumiin • tehdä yhteistyötä alueen muiden yhdistysten kanssa yhteisöllisen hyvinvoinnin edistämiseksi (Muijalan koulun koulutiedote, www.peda. net/veraja/lohja/) Muijalan päiväkodin vanhempainyhdistys ry Muijalan päiväkodin vanhempainyhdistyksen perustamiskokous pidettiin 26.5.2014. Toiminnasta tiedotetaan yhdistyksen facebook-sivuilla. Nummenkylän koulun vanhempainyhdistys ry Nummenkylän koulun vanhempainyhdistyksen tavoitteena on edistää koulun ja kotien välistä yhteistyötä järjestämällä sählykerhoa sekä tapahtumia eri teemoilla. Vanhempainyhdistys on myös kerännyt varoja koulun tarvikehankintoihin, stipendeihin ja retkiin. Jäsenistö koostuu koululaisten ja esikoululaisten vanhemmista ja huoltajista. (Nummenkylän koulun koulutiedote, www.peda. net/veraja/lohja/) Nummenkylän Martat ry Nummenkylän Martat ry on 1961 perustettu, pieni ja vireä yhdistys. Kokoonnumme kerran kuussa, useimmiten Nummenkylän koululla. Toimintamme on hyvin vaihtelevaa: käsitöitä, askartelua, ruuanlaittoa, terveyden- ja välillä kauneudenkin vaalintaa, retkiä niin luontoon kuin teatteriinkin. Pohjois-Siuntion Martat ry Pohjois-Siuntion Marttayhdistys ry perustettiin 26.5.1959, (vuodesta 2007 Pohjois-Siuntion Martat ry). Silloin elettiin niin Siuntiossa kuin muuallakin sodanjälkeistä niukkuuden aikaa. Monet Pohjois-Siuntion asukkaista olivat joutuneet jättämään kotinsa ja maansa Suomen uuden rajan taakse. Martat ovat olleet yli viidenkymmen vuoden ajan läsnä tavalla tai toisella siuntiolaisten elämässä. Yhdistys täytti 50 vuotta 2009 ja toimii edelleen. 19 Valtaväylien aluetoimikunta Valtaväylien aluetoimikunta on yksi kahdeksasta uuden Lohjan lähidemokratiamallin mukaisesti keväällä 2013 käynnistetystä aluetoimikunnasta. Lähidemokratiamallin tavoitteita ovat kotiseutuhengen ja identiteetin vahvistaminen, kunnan eri osien asukkaiden edunvalvonta ja luoda mahdollisuus tuoda esiin tärkeitä asioita sekä yhdistystoiminnan ja alueellisen toimeliaisuuden edistäminen. Alueiden kylä- tai asukasyhdistykset, järjestöt tai vastaavat muodostavat omalta alueeltaan aluetoimikunnan, joka on toimikaudeltaan valtuustokauden mittainen. Aluetoimikunta järjestää kokouksia ja asukasiltoja, jotka ovat tarkoitettu myös kesäasukkaille. Aluetoimikuntien yläpuolella toimii alueiden johtokunta. Aluetoimikunnat nimeävät kukin kaksi edustajaa alueiden johtokuntaan. Johtokunta kokoontuu vähintään kahdesti vuodessa ottaen kantaa mm. talousarvion valmisteluun. Valtaväylien aluetoimikunnassa on edustajat Lieviön pienviljelijäyhdistyksestä, Lohjanportin kyläyhdistyksestä ja Muijalan asukasyhdistyksestä. (https://sites.google.com/site/valtavaylienaluetoimikunta/). Alueella toimii lukusia yhdistyksiä. Yhdistysten toiminta on riippuvaista aktiivisista toimijoista. Alueen vastaajista 62 % ei kuulu mihinkään alueen yhdistyksistä. Kyselyn mukaan eniten asukkaat toimivat Muijalan asukasyhdistyksessä ja Lieviön pienviljelijäyhdistyksessä. Nummenkylän koululla on urheilukenttä. Muijalan teollisuusalueella II on kuplahalli jalkapallon pelaajille. Lisäksi alueella on kevyen liikenteen väyliä ja metsäpolkuja. Metsät tarjoavat oivallisen mahdollisuuden liikkumiseen, marjojen keräämiseen ja sienestämiseen. Leikkipuistoja on kolme. Muijalan leikkipuisto Mineriitintiellä, Ojalanpellon leikkipuisto sekä Kajopuisto Kajokujan ja Uusniitynkujan kulmauksessa. (http://karttapalvelu. lohja.fi). Kahvimaalla ja Lieviöllä toimii yksityisiä hevostalleja, jotka tarjoavat mm. ratsastustunteja ja hevosten ylläpitoon vuokrakarsinoita. Aasilla ratsastusta tarjoaa myös Kahvimaalla toimiva lemmikkipalvelu Metsärinteen Aasit. Koiraharrastajille on Lägi-Areena (Länsi-Uudenmaan Agilityharrastajat ry.) Pysäkkitiellä ja Lohjan koirakeskus Oy Sampokujalla. Kyselyn mukaan alueen asukkaat tuntevat kokoontumispaikkoina hyvin julkiset rakennukset sekä ulkoliikuntapaikat. Parhaiten asukkaat tuntevat alueen kaksi koulua (Muijalan koulu 72 % ja Nummenkylän koulu 57 %) sekä Muijalan kentän ja kaukalon. Nummenkyläläisille ja kahvimaalaisille tutuin kokoontumispaikka on Nummenkylän koulu. Lieviöläiset tuntevat parhaiten kylän seuratalon ja koko alueen asukkaista 38 %:lle se on tuttu. Puolelle vastaajista Lohjanportin seurakuntakoti kokoontumispaikkana on tuttu. Leikkipuistotkin ovat asukkaiden tiedossa. Yritystoimintaa ja yrittäjyyttä Muu harrastustoiminta Alueella on runsaasti erilaisia liikuntapaikkoja. Liikuntaa voi harrastaa mm. Muijalan ja Nummenkylän koulujen liikuntasaleissa, joissa kokoontuu erilaisia harrastuspiirejä. Lohjan asemalta alkava ulkoilureitti kulkee Muijalan hiihtomaan eli Muijalan kuntoradan kautta Nälköönlammelle. Hiihtomaassa on myös laavu. Nälköönlammella on kaupungin yleinen uimaranta ja sauna. Muijalan koulun piha-alue on lähiliikuntapaikka, jossa on mahdollisuus harrastaa aktiivista liikuntaa koulupäivän aikana ja sen ulkopuolella. Koulun läheisyydessä on Muijalan urheilukenttä ja jääkiekkokaukalo sekä pieni frisbeegolf-rata. 20 Vaikka alue on iso ja suurelta osin maaseutumainen, montaa maatalousyritystä ei ole. Karjatiloja ei ole enää yhtään vaan tilat ovat pääasiassa kasvinviljelytiloja. Perinteisesti tiloilla on ollut pääasiassa omaan käyttöön monipuolista puutarhaviljelyä. Hevosharrastuksen lisääntymisen myötä alueella on myös muutamia hevostiloja. Jotkut asukkaat kasvattavat kotitarpeiksi mm. siipikarjaa ja harrastavat mehiläistenhoitoa tai kalankasvatusta. Koiranomistajille alueella on lemmikkipalveluja. Koko kyläsuunnitelma-alueella on runsaasti eri alojen yrityksiä. Hanko-Hyvinkää –tien varrella on mm. useita autoliikkeitä, Cafetoria roastery –kahvinpaahtimo ja antiikkiliike Fasaani. Lisäksi kylien alueella toimii monia ns. yhden yrittäjän yrityksiä, joissa yrittäjä työllistää itsensä. Näitä ovat mm. monet rakennusalan yritykset, kampaaja ja yksityiset perhepäivähoitajat (http://ypph. lohja.fi/). Muijalassa sijaitsee myös yksityisen lastensuojelun yrityksen, Pienryhmäkoti Puolenhehtaarin Metsän, kuusipaikkainen erityisyksikkö. Parin sadan metrin päässä tieltä 1125, Lieviölle menevän Muijalantien kahta puolta sijaitsevat Muijalan teollisuusalueet I ja II. Ensimmäinen alue syntyi 1970- ja 1980-lukujen taitteessa, jolloin Lohjalla oli pulaa teollisuustonteista. Kaavoitusta laajennettiin Muijalaan päin 1980-luvulla, jolloin Muijalan teollisuusalue II rakentui Muijalantien toiselle puolelle. Eriäviä mielipiteitäkin kaavoituksen laajentamisesta Muijalaan asti esiintyi, kun kunnassa ajateltiin, että kaavoitusta ei pitäisi kustannussyistä tehdä Perttilää kauemmaksi. Teollisuusalueella II toimii mm. Kiinteistö Oy Lohjan Kuplahallit omistama Muijalan Kuplahalli. Täällä lohjalaisessa liikuntapaikassa jalkapalloilijat voivat harjoitella keinonurmella. Teollisuusalueilla on useita kymmeniä eri alojen pk-yrityksiä. Uusimpia tulokkaita ovat taloelementtejä valmistava Lundell Luna House Oy Tarrankujalla ja Ti-halli ajoneuvojen huoltajien tee-se-itse –työskentelyä varten Sorronrinteellä. Cembrit Oy:n kuitusementtilevytehdas, Lemminkäinen Infra Oy:n asfaltti- ja murskausasema ja Skanska infra Oy sekä PEAB Industri Oy:n betoniasema sijaitsevat Uusniitty-Ratametsän teollisuusalueella Nummenkylässä Muijalan rajalla. Tämän alueen läheisyydessä on Pysäkkitien työpaikka-alue, joka rajoittuu Muijalan taajamaalueeseen. Tien 1125 pohjoispuolella on Mustalahden teollisuusalue. Nummenkylässä teollisuusalueella toimivat mm. matkailuautoja myyvä Import Forum ja huoltoasema Neste Myllylampi Vanhan Turuntien (110) varrella. Lisäksi Nummenkylässä toimii Pois tieltä! Safarit Ay. Kahvimaalla toimivat mm. Helsingin Metallipurkamo ja Polar Health Oy, jonka toiminta on terveyteen liittyvää kehitys- ja tuotantotoimintaa. Nummenkylään ns. radiomaston alueelle Hiidenmäentien läheisyyteen lähelle Vihdin rajaa on suunnitteilla suuri logistiikkakeskus. 21 Kylien nykytilanne ja kehittäminen Asukkailta kysyttiin heidän näkemyksiään kyläsuunnitelma-alueen vahvuuksista. Mikä koetaan alueella hyväksi? Vastauksista nousee selvästi esiin se, että asukkaat arvostavat aluetta asuinpaikkana ja sitä ympäröivää luontoa. Lisäksi alueen sijainti hyvien liikenneyhteyksien varrella koetaan tärkeäksi. Kolmannella tilalla lieviöläisten vastauksessa nousee yhteisöllisyys. Maanviljelyselinkeino, naapuriapu ja 90-vuotinen pienviljelijäyhdistystoiminta ovat oletettavasti yhteisöllisyyden perustana. Koen, että tällä kylällä on hyvää... Vastaajien määrä: 139 Kyläkyselyssä tärkeimmiksi kehittämisen kohteiksi nostettiin liikenneväylien kunto, liikenneyhteydet ja kaupalliset palvelut. Avovastuksista selviää, että alueen teiden huono kunto on turvallisuusriski. Vastaajat toivovat parempaa teiden kunnossapitoa. Kevyen liikenteen väyläverkosto tulisi saada kattavaksi. Julkisen liikenteen yhteyksien parantamista toivotaan erityisesti Lohjan suuntaan. Junayhteys Helsinkiin olisi tarpeen. Myös tietoliikenneyhteydet kaipaavat alueen asukkaiden mielestä parannusta. Kaupallisia palveluita tarvitaan alueelle lisää. Alueelle toivotaan harrastus- ja kokoontumistiloja nuorille sekä lisää Hiiden opiston kursseja. Koirapuisto olisi koiranomistajien mieleen. 22 Koen tärkeiksi seuraavat kehittämiskohteet (valitse 1 - 5 tärkeintä) Vastaajien määrä: 137 Alueen vahvuudet Alueen vahvuuksiksi nousivat sekä kyläsuunnitelmaillan SWOT-analyysin (liite 2) että kyläkyselyn perusteella * viihtyisä, turvallinen ja rauhallinen asuinympäristö * ympäröivä luonto ja liikuntamahdollisuudet * pääkaupunkiseudun läheisyys ja hyvät liikenneyhteydet * yhteisöllisyys ja yhdistystoiminta * viihtyisät koulut ja päiväkodit Lieviön – Paunin maaseutualueiden osayleiskaavan asukaskyselyn 9.4.-8.5.2014 tulokset tukevat kyläkyselyn tuloksia maankäytön ohjaamisessa liittyen luontoon ja luonnonmaisemiin, kulttuurimaisemiin ja virkistysmahdollisuuksiin. Siellä tuotiin esille mm. maaseutumaisen ympäristö vetovoimatekijänä. Pelto- ja kylämaisemat koettiin keskeisiksi kulttuurimaisemiksi. Keskeisiä vapaa-ajan ja virkistyskohteina koettiin metsäalueet. Vastaajista, joista enemmistö asuu hajaasutusalueella, 50 % totesi, että julkinen liikenne on huonosti saavutettavissa. Kyselyssä nousi esille myös kevyen liikenteen väylän saaminen Muijalantie-Nummenkyläntien varteen. Toukokuun loppupuolella 2014 Muijalan koulun 6. luokkien 12-13 -v. oppilaita pyydettiin kirjallisesti kertomaan, mikä heidän mielestään on hyvää Muijalassa ja mitä parannettavaa heidän asuinalueellaan on. Vastaajia oli kaikkiaan 37. Suurin osa heistä mainitsi hyvät erilaiset liikunta- tai ulkoilumahdollisuudet. Uimaranta tai Nälköönlampi sai ehdottomasti eniten mainintoja oletettavasti lämpimän ajankohdan vuoksi, mutta myös koulun areena, Muijalan kupla, urheilukenttä, hyvät lenkkimahdollisuudet koiran kanssa, sekä alueen talviliikuntapaikat mainittiin. Lapset arvostivat vastauksissaan rauhallista, siistiä asuinaluetta, puistoja ja metsää sekä kotipihojaan ja kotiaan. Kolmasosassa vastauksissa lähikauppa mainittiin hyvänä asiana, samoin hyvä ja viihtyisä koulu. Vastauksissa oli myös mainintoja hyvistä liikenneyhteyksistä Helsinkiin ja Lohjalle. Mainitsipa yksi vastaajista, että ”Muijalassa on paljon kivoja tyyppejä”. Parantamiskohteiksi oppilaat kirjasivat huonokuntoiset tiet ja reikäiset asvaltit Muijalannummentiellä. Kolmasosa kaipasi nuorisotilaa, missä ”nuoriso saa hengata” ja ettei nuorten tarvitse ”kärkkyä koulun pihalla ja tuhota asioita”. Kaupallisia palveluja, kauppoja, grilliä, kioskia ja pankkiautomaattia kaivattiin alueelle. Muutama mainitsi toiveena 4G-verkon ja valot Muijalantielle. Joku kaipasi omaa pientä yläkoulua alueelle. Mutta huolimatta heidän mainitsemistaan lukuisista mieluisista liikuntapaikoista, lapset toivoivat lisää erilaisia liikuntamahdollisuuksia, mm. kunto- ja kiipeilypuistoa, isoa yleistä trampoliinia, frisbeegolf-rataa ja jalkapallokentälle nurmea. Vastauksissa toivottiin alueelle myös lisää tapahtumia. Nyt tehdyssä kyselyssä nousi esille samanlaisia asioita kuin vuonna 2006 tehdyssä kartoituksessa lasten mielikuvista hyvästä ympäristöstä. Silloin vastaajina oli 150 5 v.-12 -vuotiasta Muijalan päiväkodin esiluokkalaista sekä oppilasta Muijalan koulusta. Lapset pitivät arvokkaana ja tärkeänä metsiä, pusikoita, joissa voi rakentaa majoja, vettä, hiljaisuutta, luontoa sekä oman alueen taloja, pihoja, koulua, leikkipuistoja ja urheilukenttää sekä lähikauppaa. Lapset ovat suurimman osan vuorokaudesta omalla asuinalueellaan, toisin kuin muualla työssä käyvät vanhempansa ja näin lapset ovat oman asuinalueensa varsinaisia asiantuntijoita. 23 Kehittämisalueet Kyläsuunnitelmaillan ryhmätöiden, kyläkyselyn ja muiden alueella tehtyjen kartoitusten perusteella alueen kehittämistarpeet voi jakaa viiteen isompaan kehittämisalueeseen, jotka pitävät sisällään useita pienempiä kehittämisen kohteita: yhteisöllisyys ja aktiivisuus, lähipalvelut, turvallisuus, ympäristö sekä maankäyttö ja kaavoitus. 1. Yhteisöllisyys ja aktiivisuus Kyselyn tulosten mukaan asukkaat tavoittaa parhaiten postilaatikkoon jaetun tiedotteen avulla. Sähköisiä kanavia ei koeta yhtä tehokkaiksi. Ilmoitustaulut ja paikallislehdet toimivat myös hyvinä tiedostuskanavina. Sähköpostilla toivotaan myös jaettavan materiaalia. Alueen tapahtumista tiedotetaan Lohjanportin kyläyhdistyksen ja Muijalan asukasyhdistyksen yhteisillä ilmoitustauluilla, joita on kaupunginosassa ja kylien alueilla yhteensä toistakymmentä. Taulut ovat myös muiden tapahtumajärjestäjien käytettävissä. Vuosikokouksistaan ja tapahtumistaan yhdistykset ilmoittavat paikallislehdessä ja ilmaisjakelulehdissä. Muijalan asukasyhdistys kertoo toiminnastaan postilaatikoihin jaettavissa tiedotteissa taajama-alueella muutaman kerran vuodessa sekä facebookissa. Henkilö- ja talousresurssien pienuuden vuoksi koko aluetta koskevia postilaatikkojakeluja on erittäin harvoin. Alueella toimivista useista yhdistyksistä saa lisätietoa vaikkapa netistä tai facebookista. Joidenkin vastaajien mielestä yhteisöllisyyttä ei ole tarvetta parantaa eli sen koettiin olevan riittävällä tasolla. Useat vastaajat kuitenkin antoivat ehdotuksiaan asian tiimoilta. Yhteisöllisyyden parantamisen keinoksi he toivovat monipuolista yhteisten tilaisuuksien ja tapahtumien tarjontaa. Tilaisuudet ja tapahtumat madaltaisivat kynnystä osallistua myös alueen yhdistysten toimintaan. Vastaajat toivoivat mm. erilaisia koko perheen tapahtumia, tietyille ikäryhmille järjestettäviä tapahtumia sekä kulttuuriretkiä, teemaluentoja, iltamia ja kirpputoreja. Alueella jo nyt järjestettävät tapahtumat, kuten tanssit ja markkinat saivat kiitosta. Yhteistä uuden vuoden ilotulitustakin toivottiin. Tällaista on järjestetty joskus aikaisemmin Muijalan jääkiekkokaukalolla. Tavasta kuitenkin luovuttiin, koska ilotulituksen jälkeiseen siivoukseen osallistui vain muutama asukas. Samassa elämänvaiheessa oleville toivottiin tapaamisia. Pienten lasten vanhemmat halusivat tavata vaikkapa yhteisen vaunulenkin puitteissa. Muuttovoittoisella alueella ystävät ja sukulaiset ovat saattaneet jäädä pitkien matkojen päähän ja olisi mukava tutustua esimerkiksi uusiin naapureihin ja muihin lähistön asukkaisiin. Harrastukset nähdään yhtenä hyvänä tapana lisätä yhteisöllisyyttä. Alueen yhdistysten järjestämän toiminnan lisäksi alueella järjestävät kurssejaan myös Hiiden opisto ja Lohjan liikuntakeskus Oy (toiminta Muijalan koululla). Toiveissa kyselyyn vastanneilla oli harrastepiirejä mm. käsityön, kirjallisuuden, puutarhan ja liikunnan tiimoilta. Lapsille ja nuorille toivottiin eri alojen ohjattua toimintaa sekä tapahtumia. Kimppakyydit eri harrastuksiin saattaisivat lisätä osallistujamääriä. Ohjaajahalukkuutta harrastustoimintaan harvalla kyselyyn vastanneella Millä keinoin yhteisöllisyyttä voitaisiin lisätä alueellasi? kuitenkaan on. IlahduttavasVastaajien määrä: 122 ti muutama henkilö kyselyn yhteydessä ilmoitti halukkuutensa ja yhteystietonsa! Yhteisten tapahtumien ja harrastustoiveiden toteuttaminen edellyttää tekijöitä. Toiveet ovat monipuolisia ja peräänkuulutammekin nyt oma-aloitteisia henkilöitä tai yhteisöjä, jotka ottaisivat vastuulleen vaikkapa yhden toiveen toteuttamisen. 24 Koiranomistajat kaipaavat kävelyreittien varrelle koiranjätösastioita ja koirapuistoa. Siellä tapaisivat niin koirat kuin koiranomistajatkin toisiaan. Koirien ulkoiluttamisesta ja jätösten korjaamisesta on lisätietoa järjestyslaissa 14 §, koirakuri (http://www.poliisi.fi). Vastausten perusteella alueen asukkaat arvostavat siistejä ja roskattomia yhteisiä alueita sekä yleensäkin asuinympäristöään. Ihmetystä kuitenkin herätti vastaajissa joidenkin asukkaiden tapa kuljettaa omat puutarhajätteet tontiltaan lähimetsään. Siivoustalkoita järjestetään säännöllisesti keväisin Muijalan kaupunginosan alueella ja joskus aikaisemmin myös kylien alueella. Jotkut vastaajat toivoivatkin siivoustalkoiden järjestämistä, jotta siisteys ja viihtyisyys turvattaisiin. Kunnallisen jätehuollon alueella hoitaa Rosk´n Roll Oy Ab (http://www.rosknroll.fi) ja sen sivuilta saa tietoa jätteiden lajittelusta ja vastaanottopaikoista. Uusista, 1.1.2015 voimaanastuvista jätehuoltomääräyksistä on sivuilla luettavissa luonnos. Harrastuspaikkojen siisteys tai oikeastaan niiden roskaaminen herätti huolta ja esimerkkinä mainittiin Lohjan kaupungin uimaranta Nälköönlammella. kaatamisessa tai pienten korjausten tekemisessä. Kotitalkkarille olisi monenlaista tarvetta. Työvälineitä voisi hankkia yhdessä tai perustaa lainausringin. Monet vastaajat kiittelivät omaa asuinaluettaan ja toivoivat sen säilyvän viihtyisänä. Se edellyttää jokaiselta muiden huomioon ottamista sekä oman vastuun kantamista viihtyisyyttä ja turvallisuutta vaalittaessa. Ikään katsomatta kaikilta odotetaan hyvää käytöstä muita kohtaan ja vanhemmilta sen myötä lastensa ohjaamista ja kasvatuskeskusteluja. Alueella asuu erilaisia ihmisiä. Meitä yhdistää asuinalue, joka kuuluu kaikille sen asukkaille. 2. Lähipalvelut Lähipalvelujen turvaaminen ja kehittäminen on vastaajien mielestä tärkeää. Kun palveluja käytetään, ne säilyvät alueella. Lisää erilaisia lähipalveluja kuitenkin tarvitaan. Jotta kaupallisten palvelujen valikoima alueella laajenisi, tarvitaan Muijalan kaupunginosaan selkeä keskus. Talkoot ja naapuriapu ovat osa yhteisöllisyyttä. Naapuriapua tarvittaisiin mm. lastenhoidossa, kimppakyytijärjestelyissä sekä puiden Ruokakauppa, posti ja veikkaus ovat suosittuja kaupallisia palveluita. Alueelle kaivataan kioskia aikaisemman lopetettua toimintansa. Asukkaille toivottiin viihtyisäksi piiJos alueella kehitetäisiin seuraavia harrastus- tai vapaa-ajanviettomahpahtamispaikaksi pientä dollisuuksia, olisitko valmis ohjaamaan niitä? Vastaajien määrä: 39 kahvilaa tai pubia. Lähialueen ravintoloissa käyvät monet vastaajista. Pankkiautomaattia, joka oli vuosia K-market Lohjanportin yhteydessä, toivotaan takaisin. Polttoaineenjakelupiste alueelle on tarpeen varsinkin, kun ns. kylmäasema Perttilässä lopettaa lähivuosina toimintansa. Nyt alueen asukkaiden suosiosta kaupallisten palvelujen osalta kilpailee Lohjan keskustan ja Lempolan lisäksi Nummela. Väestön ikääntyessä senioriasukkaat kaipaavat yhteistoimintaa ja seniorikahvilaa. Koululta voisi ylijäämäruokaa myydä alueen asukkaille. 25 Tästä on Lohjalla menossa kokeilu. Lohjanportin seurakuntakodin nimeksi toivotaan Muijalan seurakuntakotia. Näin se olisi nimetty yhdenmukaisin perustein muiden seurakuntakotien kanssa sen mukaan, missä se sijaitsee. Lohjanportti on uudehko nimitys, joka alkuaan oli osa autoliikkeen nimeä. Nuorisotilan, siis nuorten harraste-ja kokoontumistilojen puute nousi vahvasti esille vastauksissa. Myös ohjattua nuorisotoimintaa kaipaavat monet. Alueen asukkaat ja eri yhdistysten edustajat ovat useissa yhteyksissä tuoneet esille huolensa nuorisotilojen ja ohjatun nuorisotyön puuttumisesta Muijalassa jo 1990-luvun lopusta lähtien. Vuonna 2008 alueen koulujen vanhempainyhdistykset, Lohjanportin kyläyhdistys ja Muijalan asukasyhdistys lähettivät yhteisen vetoomuksen Lohjan kaupungille ja seurakunnalle ohjatun harrastustoiminnan saamiseksi Muijalaan sekä esittivät kaupungille, että se ryhtyisi toimenpiteisiin nuorisotilojen saamiseksi Muijalaan. Julkisen liikenteen osalta aikatauluihin ja reitteihin toivotaan parannuksia. Erityisesti yläkoululaisia palvelisi linja-autovuoro, joka lähtisi Muijalasta n. klo 7.20 kohti Lohjan keskustaa. Linja-autovuoroja toivottiin myös Nummelan suuntaan siten, että aamuisin Lohjalta Nummelaan pääsisi klo 8:ksi ja sieltä Lohjan suuntaan klo 17. Pääkaupunkiseudun ja Lohjan välille toivotaan junayhteyttä. Tietoliikenneyhteyksien nopeus ja luotettavuus vaihtelevat kyselyyn vastanneiden mukaan suuresti ja niihin toivotaankin parannusta. Tietoliikenneverkon heikko laatu rajoittaa mm. etätyön tekemistä. Harrastustoiminnasta on jo kerrottu laajemmin yhteisöllisyyden kohdalla. Hiiden opiston kursseja toivotaan alueelle lisää ja koirapuisto olisi koiranomistajien mieleen. Käyttäisitkö seuraavia palveluja? Vastaajien määrä: 126 26 3. Turvallisuus Turvallisuutta halutaan kehittää ehkäisemällä ilkivaltaa, parantamalla liikenneturvallisuutta ja sähköjakelun varmuutta. Turvallisuuteen liittyvistä kehittämisasioista muijalalaisista 63 % piti tärkeimpänä ilkivallan ehkäisemistä. Lieviöllä puolestaan 66 % ja koko alueella 45 % vastanneista koki sähköverkon toimivuuden tärkeäksi kehittämisen kohteeksi. Yleensäkin haja-asutusalueella sähköverkon toimivuus ja nopea korjaaminen häiriötilan jälkeen koetaan tärkeäksi. Liikenneturvallisuus oli koko alueen yhteinen huoli 44 %:lle vastaajista. Teiden huono kunto, pientareiden puute ja kevyen liikenteen väylien puutteellinen verkosto nousevat esiin muidenkin kysymysten vastuksissa koko alueella. Kevyen liikenteen väyliä toivotaan lisää niin, että ne muodostavat alueelle yhtenäisen verkoston. Se lisää liikenneturvallisuutta ja kannustaa asukkaita niin hyöty- kuin vapaa-ajanliikuntaan kävellen tai pyöräillen. Sinne, mihin taloudellisesti ei ole mahdollisuutta rakentaa kevyen liikenteen väylää, toivotaan leveitä pientareita. Kevyen liikenteen väyliä toivotaan erityisesti Hanko-Hyvinkää (1125) –tieltä erkanevan Muijalantien varteen ja siitä edelleen Nummenkyläntien varteen. Myös Vanhan Turuntien varteen toivotaan kevyen liikenteen väylää Kahvimaan tienhaaraan asti, josta eteenpäin Kahvimaantien pientareita levennettäisiin. Roskakoreja ja penkkejä toivotaan katujen ja jo olemassa olevien kevyen liikenteen väylien varsille. Omalla toiminnalla voi edesauttaa omaa ja alueen liikenneturvallisuutta. Kaikilta tien- ja katujenLiikenneturvallisuuden osalta tärkeimmiksi kehitkäyttäjiltä monet vastaajat toivovat varovaisuuttämisen kohteiksi nostettiin liikenneväylien kunto ta ja liikennesääntöjen noudattamista sekä auja liikenneyhteydet. Avovastauksista selviää, että toilijoilta, moottoripyöräilijöiltä ja mopoilijoilta alueen teiden huono kunto on turvallisuusrismyös nopeusrajoitusten noudattamista. Kevyen ki. Asukkaat toivovat tähän muutosta ja paremliikenteen väylillä ja teiden pientareilla kulkipaa teiden kunnossapitoa. Muijalannummentien joiden toivotaan käyttävän hämärän ja pimeän kunto on joissain kohdin huono ja tietyissä kohaikaan tehokkaita heijastimia. Osa vastaajista dissa on vuodesta toiseen kuoppia eikä sille toivotoivoo nopeusvalvonnan lisäämistä. Mm. Muijata raskasta liikennettä. Lieviöntie on hiekkatie, lannummentielle vastanneet asukkaat toivovat joka on usein ”nimismiehen kiharalla” ja siksi sille kunnollisia levennyksillä sijaitsevia linja-autopytoivotaan päällystettä. säkkejä. Joillekin tieosuuksille toivotaan katuvalaistusta, esimerkiksi KahviMitkä alueen turvallisuuteen liittyvät asiat tarvitsevat mielestäsi kehit- maantielle. tämistä? Vastaajien määrä: 131 Risteysalueiden turvallisuuteen tulee vastaajien mukaan kiinnittää huomiota. Näkyvyyttä haittaavat pusikot pitää poistaa ja toisinaan kuljettajan katseen korkeudella olevat kaiteet estävät näkemästä tielle. 27 4. Lähiympäristö Vastauksista ilmenee, että asukkaat toivovat yhteisten alueiden parempaa hoitoa. Kaupungin tulisi huolehtia keskustasta kauempana olevien taajamien puisto- ja viheralueista paremmin. Asukkaille on jäänyt mielikuva, että raivaus- ja muita hoitohankkeita ei saateta loppuun ja istutustöiden jälkihoitoa ei tehdä lainkaan. Viheralueiden raivaus- ja harvennustöistä toivotaan tiedotettavan paremmin. Tällöin asukkaatkin voisivat jossain määrin osallistua pienpuiden keräämiseen ja saisivat tietoa, miten hoitotyöt etenevät. Kiitosta saa Muijalannummentien piennarniitty. Myös alueen yleistä siisteyttä ja ilmettä tulee parantaa. Keskeneräisiksi jääneiden rakennusten julkisivut ja piha-alueiden rakentaminen tulisi saattaa loppuun, jotta alueiden kokonaisuus saataisiin kuntoon. Asukkaiden tulisi huolehtia entistä paremmin piha-alueidensa ja pientareiden siisteydestä sekä vähentää roskaamista. Hajaasutusalueellakin toivotaan siistejä teidenvarsia ja yleisilmettä. Roskapönttöjä toivotaan alueelle enemmän, mm Muijalannummentien varrelle ja Muijalan kuplan lähelle. Koiranomistajien toivotaan keräävän koiransa jätökset pois yleisiltä kulkuväyliltä. Lisäksi asukkaat toivovat kierrätyksen tehostamista erityisesti muovijätteen keräyksen osalta. Erityisenä huolenaiheena nostetaan esille Uusniitty-Ratametsän -teollisuusalue , ”maisema raunioina ja rumat liejupenkereet ovat melko masentava näky” kevyen liikenteen väylän läheisyydessä Nummenkylässä. 5. Maankäyttö ja kaavoitus Kyselystä nousee esiin tarve kehittää Lohjaa tasapuolisesti. Asukkaille toivotaan kiinnostavia rakentamismahdollisuuksia. Alueen vetovoimaa esim. pääkaupunkiseudulta tapahtuvaan muuttoliikkeeseen tulisi hyödyntää entistä paremmin. Ihmetellään sitä, että tonttitarjontaa ei lisätä Muijalan suunnalla. Kaavoituksessa tulee huomioida, että taajama- ja haja-asutusalueille tarvitaan lisää erikokoisia omakotitalotontteja. Suuret tontit antaisivat mahdollisuuden kahden sukupolven asumiseen samalla tontilla omissa asunnoissaan. Ikääntyneet voisivat asua kauemmin omissa kodeissaan. Eri sukupolvien tuki toisilleen arjessa voisi näin toteutua. Vastauksissa toivotaan nopeaa ja tarkempaa kaavoitusta, jolloin tulevaisuus on varmempaa ja suunnitelmallista. Asuinalueiden läheisyyteen kaavoituksessa ei tule sallia maansiirtoa, louhintaa tai raskasta teollisuutta. Kyselyn vastausten perusteella asukkaat pitävät tärkeänä rauhallisten asuinalueiden säilymistä, sekä mahdollisuuksia ulkoiluun ja luonnonläheiseen liikkumiseen. Koskemattomia luonnontilaisia metsiä arvostetaan myös. Lisäksi esitettiin toive, että kaupungin omistama uimaranta Myllylammella on säilytettävä. Alueen keskuksen ja palvelujen kehittämistä kaivataan. Taajama-alueelle pitäisi saada kunnon keskus, mikä olisi lähipalvelujen kehittämisen ja toimivuuden kannalta tärkeää. ”Nyt asutaan siellä sun täällä teollisuusalueiden välissä”. Kun asutus on parinkymmenen vuoden aikana lisääntynyt alueella voimakkaasti ja asuntokortteleita kaavoitettu lisää, olisi palvelujakin oltava suhteessa tähän. Lisäksi junayhteyttä Helsinkiin pidetään tärkeänä. Kehittämisuunnitelmaan on kirjattu taulukkomuodossa kehittämisalueiden toimenpiteet ja vastuut. Suunnitelman laatineet yhdistykset sopivat yhteistyössä myöhemmin toimenpiteiden aikataulutuksesta ja seurannasta. 28 Toimenpiteet KEHITTÄMISALUEET Yhteisöllisyys ja aktiivisuus Lähipalvelut TOIMENPITEET VASTUU yhteiset tilaisuudet ja tapahtumat yhdistykset ja asukkaat, srk kohtaamiset ja tapaamiset asukkaat ja yhdistykset harrastustoiminta yhdistykset ja asukkaat, srk, LLK, Hiiden opisto muiden asukkaiden huomioon ottaminen asukkaat talkoot yhdistykset ja asukkaat naapuriapu asukkaat koirapuisto ja sen hoito kaupunki ja koirien omistajat tiedottaminen yhdistykset ja asukkaat oma-aloitteisuus asukkaat kaupunginosakeskuksen kehittäminen ELY-keskus, kaupunki, yhdistykset ja asukkaat nykyisten palvelujen säilyminen asukkaat kaupallisten palvelujen saatavuus kaupunki, yrittäjät pankkiautomaatti pankit nuorisotilat ja ohjattua nuorisotoimintaa kaupunki, nuorisotoimi, srk kokoontumispaikka ikääntyville kaupunki, srk paikallisliikenteen reitit ja aikataulut liikennöitsijä, asukkaat nopeat ja luotettavat tietoliikenneyhteydet operaattorit Turvallisuus kevyen liikenteen väylät (Muijala-LieviöNummenkylä, Vanha Turuntie) ELY-keskus, kaupunki kyläteiden leveät pientareet ELY-keskus, kaupunki Kahvimaantien tunnelin parantaminen ELY-keskus, kaupunki katuvalaistusta ELY-keskus, kaupunki teiden kunnossapito ELY-keskus, kaupunki linja-autopysäkit Muijalannummentielle kaupunki nopeusrajoitusten ja liikennesääntöjen noudattaminen asukkaat nopeusvalvontaa poliisi risteysalueiden turvallisuus ELY-keskus, kaupunki sähköverkon toimivuus häiriötilanteissa sähkönsiirtoyhtiöt ilkivallan ehkäiseminen asukkaat, kaupunki 29 KEHITTÄMISALUEET TOIMENPITEET yhteisten alueiden siisteys VASTUU asukkaat, kaupunki puistoalueiden siistiminen ja istutusten hoikaupunki taminen Lähiympäristö Maankäyttö ja kaavoitus 30 puuston harvennustöiden viimeistely kaupunki roskaamattomus asukkaat lisää roskakoreja kaupunki koirien jätösten kerääminen koirien omistajat kierrätyksen parantaminen Rosk´n Roll, asukkaat puutarhajätteestä huolehtiminen asukkaat (komposti/jäteasemalle) kyläteidenvarsien yleisilmeen siistiminen asukkaat vanhojen rakennusten kunnossapito ja säilyttäminen kiinteistönomistajat tiedottaminen kaupungin kehittämissuunnitelmista kaupunki olemassa olevan asutuksen huomoiminen kaavoituksessa asukkaat, yhdistykset, ltk, kaupunki, ELY-keskus raskasta teollisuutta tai louhostoimintaa ei asuinalueiden läheisyyteen asukkaat, yhdistykset, ltk, kaupunki, ELY-keskus vihervyöhykkeiden ja ulkoilualueiden säilyttäminen asukkaat, yhdistykset, ltk, kaupunki, ELY-keskus haja-asutusalueiden kehittäminen asukkaat, yhdistykset, ltk, kaupunki, ELY-keskus erikokoisia pientalotontteja sekä taajamaettä haja-asutusalueille asukkaat, yhdistykset, ltk, kaupunki, ELY-keskus kaupungin omistaman uimarannan säilyttäminen Myllylammella kaupunki, ltk, yhdistykset rakennusvalvonnan tehostamista kaupunki, ltk junayhteys Helsinkiin valtio, ELY-keskus, kaupunki, ltk Kylien historiaa Noin 10 000 vuotta sitten nykyisen Lohjanharjun kohdalle pysähtynyt kilometrin paksuinen jää alkoi sulaa. Sulamisvesien mukana valtava määrä hiekkaa ja kallioista repeytyneitä kiviä kasautui pitkäksi harjumuodostelmaksi, Salpausselkien harjuksi, ja harjun etelärinteitä huuhtonut meri alkoi vähitellen vetäytyi etelämmäs. Lohja sai ensimmäiset asukkaansa 6500 - 5500 vuotta eKr. Myöhemmin uusia asukkaita tuli nykyisen Baltian ja Ruotsin suunnilta. Muijalasta on löytynyt 3500 - 4000 vuotta vanhoja kivikirveitä, mutta ne eivät kuitenkaan todista alueen pysyvästä kivikautisesta asutuksesta. Pronssi- ja rautakaudella Lohjalla oli vain yksittäisiä asumuksia. Keskiajan alussa Lohjalle muutti asukkaita Hämeestä, Virosta, Varsinais-Suomesta ja Ruotsista. Muijala Veromääristä historioitsijat ovat päätelleet, että Muijalan kylä olisi syntynyt 1300-luvulla. Kylän nimi viittaa luultavasti balttilaiseen tai skandinaaviseen henkilönimeen. Vuonna 1570 Muijalassa oli seitsemän taloa ja aikuisia asukkaita 34. Harjun reunalta alkunsa saaneiden runsasvetisten purojen ja Siuntionjoen kautta kylästä oli kulkuyhteys Suomenlahdelle. Kylän ensimmäiset pellot asukkaat raivasivat purojen varsille kylätien, eli nykyisten Vanhan Muijalantien ja Muijalantien kummallekin puolelle. Keskiajan lopulla muijalalainen talonpoika kaatoi kaskea, oli uskonnoltaan katolinen, maksoi veroa ja viljeli peltojaan. Lohja oli 1600-luvulla kuuluisa pedagogiostaan, kivikirkostaan ja markkinoistaan. Muijalassa oli tuolloin neljä tilaa, Soltin rustholli, Keimo, Sal(l)i ja Tarra. Ne oli perustettu oletettavasti jo 1500-luvulla. 30-vuotiseen sotaan Saksaan ja Tanskaan lähti sotimaan mm. muijalalainen Matti Markuksenpoika, joka kaatui 1645. Sotaväenotot, katovuodet ja kulkutaudit koettelivat Lohjan seudun asukkaita ja kuolleisuusluvut olivat huipussaan. Vv. 1700-1721 käytiin suuri Pohjan sota Ruotsin ja suuren vihollisliittoutuman välillä. Ensimmäiset lohjalaiset lähtivät sotaan maaliskuussa 1700. Sota päättyi Ruotsin tappioon ja se menetti asemansa suurvaltana. Sodan aikana Suomen alue Ruotsista oli venäläisten miehittämänä 1713– 1721. Tuota aikaa kutsutaan Isovihaksi. Sen aikana venäläiset saapuivat yllättäen Lohjalle, luultavasti osa Muijalan kautta. Lohjalla isojako alkoi Muijalan Salin isännän, nimismies Magnus Múhrin ja muutamien muiden anomuksesta v. 1765. Ennen isojakoa kylän neljän ison tilan päärakennukset sijaitsivat lähellä toisiaan nykyisellä Soltin mäellä tai sen lähituntumassa. 1800-luvulla lohjalaiset talonpojat ja rusthollarit olivat vauraita. Kunnollisessa talossa piti olla härkiä, hevosia, lehmiä ja peltoa. Keskikokoisen tilan pinta-ala oli 6 ha. Puutarhaviljely ja peruna olivat uutuuksia Muijalassakin. 1860-luvulla suuret nälkävuodet ja lavantauti järkyttivät elämää ja lohjalaisia muutti Helsinkiin. Vuosisadan lopulla alkoi Lohjalla teollistuminen ja 1873 vihittiin käyttöön kylää halkova HankoHyvinkää –rata. Muijalalaiset talolliset siirtyivät karjatalouteen ja myivät maataloustuotteitaan Helsinkiin asti. 1900-luvun alkupuolella Muijalassa oli edelleen neljä isoa tilaa sekä 8-9 torppaa ja muonamiehen mökkiä. Junapysäkin alueella oli lisäksi joitakin asuinrakennuksia. Sen ajan alueen suurin työnantaja, pehkutehdas perustettiin 1919 ja se toimi Nälköönsuolla, nykyisen moottoritien kupeessa. Lisäansioita kyläläiset saivat myös isompien talojen metsätöistä, ojankaivusta, luutien teosta ja päreiden höyläyksestä. 1940-60 –luvuilla Muijalasta käytiin töissä VR:llä, osuusteurastamossa Lohjan asemalla, Osuusliike Keossa Lohjan kauppalassa ja aivan kylän rajalle nousseessa Mineriittitehtaassa. Naiset saivat tuloja mm. kotiapulaisen, karjakon tai postinkantajan töistä. Kylässä oli sekä kettu- että minkkitarha. Monet kyläläiset olivat pienviljelijöitä, joilla oli navetassaan lehmä, Lapottajat työssään Uudensillan heinäpellolla 1980-luvulla. Lähimpien koivujen takana kaartuu kylätie. (Ritva Kaukinen.) 31 sika ja muutama kana. Nykyisen Muijalan koulun pihalla oli Lundellin olkikattoinen navetta, jossa asusti ruskea nutipäinen Sirpa-lehmä. Maa- ja metsätyöt tehtiin pääosin hevosilla. Sähköt tulivat kylälle 1946 ja puuhamiehenä asiassa oli Toimi Typpö Keimolta. Sota-aikana sotilaiden majoituskäytössä ollut, Hilda Saloniuksen rakennuttama Keimon tilanhoitajan talo paloi. Sotien seurauksena Muijalaan tuli siirtoväkeä Karjalasta, mm. Viipurin maalaiskunnan alueelta. Kylällä kuuli Lohjan murteen mää- ja sää –puheen lomassa mie- ja sie-puhetta. Uudetkin asukkaat saivat elantonsa maataloudesta tai lohjalaisista teollisuuslaitoksista. Taimi Laaksosen ruokakauppa aloitti toimintansa Hanko-Hyvinkää –tien varressa, postin naapurina 1950-luvun lopussa. Jo ennen sotia ainakin kahdessa talossa oli toiminut sekatavarakauppa. Kylää kiersivät Osuusliike Seudun ja Keon sekä hetken myös Suorannan myymäläautot. Muijalalainen Niilo Serimaa oli yhtenä 1960-luvulla A-elementti Oy:n toimintaa aloittamassa. Harjusta sai niin hiekkaa kuin vettäkin, joten sille oli hyvä perustaa elementtitehdas. Mineriittitehdas rakennutti kaksi asuinaluetta työntekijöilleen, Honkanummen ja Uusniityn. Lapset kävivät vuosikymmenien ajan kansakoulun naapurikylässä Immulassa ja 1960-luvun puolivälistä lähtien Nummenkylän koulussa. Nyt oppilaat käyvät alakoulun joko 1997 toimintansa aloittaneessa Muijalan koulussa tai Nummenkylän koulussa. Peruskoulun yläluokat oppilaat käyvät pääsääntöisesti Mäntynummen yhtenäiskoulussa. Immulan koulu perustettiin 1908 ja koulutalo valmistui luultavasti 1911. Alakoulun rakennus valmistui 1920-luvulla. Immulan koulun johtajana toimi vuodesta 1926 osuustoimintamies ja aktiivinen alueen kehittäjä, A. J. Palomäki aina eläkkeellesiirtymiseensä asti. Hänen jälkeensä koulua johti mm. Herman Soira. Muijalasta lapset kävivät kansakoulun Immulassa aina 60-luvun puoliväliin asti, jolloin Muijalasta tuli osa Nummenkylän koulupiiriä. Immulan koulun toiminta on loppunut. Tanssimassa kyläläiset kävivät sotien jälkeen Kalliopirtillä, Nummenkylän lavalla, työväentalo Rientolassa ja Lieviön seurantalolla. 1960-1970 –luvuilla kylän vanhoille asuinalueille ei noussut montaakaan uutta taloa. 1985-95 rakennettiin Tytykujan ja Takaniityntien alueet. Uusniityn alue sai ympärilleen lisää taloja Lohjan pientalo- Immulan kansakoulun opettajat ja oppilaat 1910-luvun alkupuolella. Istumassa olevat aikuiset vasemmalta rouva Lempi Palomäki sylissään tytär Tellervo, koulun johtajaopettaja A. J. Palomäki sekä alaluokkien opettaja. (Eila Åström). 32 messujen myötä vuonna 1997. Vuosisatoja vanhoille pelloille Vanhan Muijalantien kummallekin puolelle syntyi 2000-luvun alussa omakotialue. Kaupunginosa on edelleen kasvanut Ojalan asuinalueella. Viereisellä teollisuusalueella on runsaasti eri alojen yrityksiä. Asukkaita kaupunginosassa on nykyään yli 1500. Mäntsälä-Siuntio –maakaasuputki halkoo kaupunginosan etelä- ja itälaitaa. Tulevaisuudessa kaupunginosan läpi saattaa kulkea kaupunkirata Lohjan keskustaan sekä moottoritielinjausta noudattava Pietari-Helsinki-Turku-Tukholma –(luotijuna)rata. Hanko-Hyvinkää –radan sähköistämisen puolesta on puhunut mm. lohjalainen kansanedustaja Matti Saarinen. Soltti Soltin päärakennus 1940-luvulla. (Eila Åström. Petteri Åström.) Soltti, josta käytetään myös nimeä Peltoniemi, on muijalalainen kantatila. 1548 asiakirjoissa tilan omistajaksi mainitaan Mickell Soltt, jonka mukaan tila on oletettavasti saanut nimensä. Nimi viittaa luultavasti suolakauppiaaseen. Soltti oli ainoa ratsutila kylällä. Ratsutila eli rustholli (ruots. rusthåll) oli maatila, jonka tehtävänä oli 1600-luvun lopulta vuoteen 1808 saakka varustaa asekuntoinen mies ja hevonen sotaa varten. Vastapalvelukseksi miehen ja hevosen palveluksesta armeijassa rustholli sai verohelpotuksia. Ratsutilat ja niiden isännät olivat usein maatalouden uudistusten edelläkävijöitä ja vaikuttivat ratkaisevasti erilaisiin maaseudullekin levinneisiin ilmiöihin ja aatteisiin. Soltin tilan nykyinen, kaksikerroksinen päärakennus on vuodelta 1912. Sol- tin tilan osti emäntä Hilda Salonius (1851-1922) vuonna 1902. Hän luovutti tilan isännyyden 1912 pojalleen Einolle (s. 1889) ja tämän vaimolle, Jenny s. Hellgrenille (s. 1893). Talo oli alun perin Terijoelta purettu ja Pietarin kautta Muijalaan tuotu hirsirunko, jonka eteiset ovat lautarakenteisia ja rakennettu hirsirungon yhteyteen rakennuspaikalla. Kivijalan isot graniittilohkareet saattavat olla Hilda Saloniuksen muilta tiloilta, Keimolta tai Näppiseltä, joiden lähikallioilla kummassakin on merkkejä kivenotosta. Aikaisempi tilan päärakennus oli yksikerroksinen ja sijaitsi samassa pihapiirissä nykyisen päärakennuksen kanssa. Tilan pihapiirissä on aitta 1800-luvulta ja navettarakennus vuodelta 1939. Se on nykyään muussa maatalouskäytössä. Hieman kauempana sijaitseva riihi on 1800-luvulta. Tila on ollut Saloniusten suvulla 1900-luvun alusta lähtien ja sitä isännöivät nykyään Petteri ja Jarkko Åström. Tilalla on maakaasukäyttöinen viljankuivaamo ja isot viljasiilot. Päärakennuksessa on meneillään 2013 aloitettu laaja peruskunnostustyö. Tarra Tarra on luultavasti ollut olemassa jo 1500-luvulla. Tarra-nimi tarkoittaa käkkyrämäntyä tai tukevaa ihmistä. Se on muinaissaksalainen henkilönimi, joka saattaa liittyä talon perustaneeseen henkilöön. Tarran isäntä 1800-luvun alkupuolella oli C. G. Andersson. Hänen poikansa Henrik Tarenius (s. 1816) solmi avioliiton Salin tyttären Carolina Österbergin kanssa. Tarran tila siirtyi v. 1867 Carolinan veljen August Österbergin omistukseen. Erik-veli siirtyi naapurikylään Immulaan Berttilän talon isännäksi ja Johan-veli jäi Salin isännäksi. Tila on ollut 1800-luvun puolivälistä lähtien Österbergin (nyk. Nyman) suvun omistuksessa. Tarran tilan päärakennus 1970-luvulla. (Ritva Kaukinen.) 33 rakennus on 1800-luvun puolivälin paikkeilta. Talossa on luonnonkiviperustus ja länsipuolella kaksi kuistia. Pohjapiirustukseltaan talo on paritupa. Osa ikkunoista on kuusiruutuisia ja osa uudempia empiretyyppisiä, kolmeruutuisia ikkunoita. Muita pihapiirin rakennuksia ovat mm. navetta ja sauna. Salin omistivat 1800-luvulla Österbergit. Muita omistajia olivat mm. Nordström ja Lahdenpää. Nykyään Sali on Vainionpään omistuksessa. Tarran luhtiaitta oikealla ja jauhoaitta vasemmalla. Kummatkin ovat 1700-luvun puolivälistä. (Ritva Kaukinen.) Tarran nykyinen päärakennus on 1800-luvun lopulta, luultavasti vuodelta 1870. Päärakennus on yksikerroksinen hirsirakennus, jossa on satulakatto. Talossa tehtiin 1990 remontti, jonka yhteydessä mm. länsipäädyn korkea eteinen korvattiin nykyisellä umpikuistilla. Pihapiirin kaksikerroksinen luhtiaitta ja viereinen jauhoaitta ovat 1700-luvun puolivälistä. Pihapiirin navetta on purettu ja tallin tilalle rakennettu konehalli. Kauempana pihapiiristä sijaitseva riihi on luultavasti 1800-luvulta. Sali (Salli) Salin tila on yksi Muijalan kylän kantatiloista. Tilan rakennukset on siirretty nykyiselle paikalleen mäen päälle 1765 isojaon yhteydessä. Tuolloin tilan omisti nimismies Magnus Múhr. Nykyinen yksikerroksinen ja satulakattoinen pää- Salin tilan päärakennus 1990-luvulla. (Ritva Kaukinen.) 34 Keimo Keimo perustettiin 1540. Omistajasukuja olivat 1800-luvulla mm. Corenius, Kylander, Åström ja Salonius. Hilda Saloniuksen aikana Keimolle rakennettiin kivinen viljamakasiini, tiilinen iso navetta sekä uusi päärakennus ja Hilda Saloniuksen itselleen vanhuudenasunnoksi tarkoittama Rauhala. Myöhemmin Keimolla oli useita omistajia. 1920-1930 –luvuilla tila oli maatalouden harjoittelutila. Typön perhe tuli Viipurin maalaiskunnan Kintereen kylästä sodan jälkeen toiseen kertaan Keimolle. He olivat ostaneet jo sota-aikana Keimon, mutta luovuttaneet sen valtiolle, kun siirtyivät jatkosodan aikana takaisin Kintereeseen. Empiretyyppinen päärakennus paloi 1981. Rauhala, tuolloinen tilanhoitajan talo, paloi sota-aikana. Väinö ja Irja Typpö rakennuttivat palaneen Rauhalan paikalle uuden päärakennuksen 1952. Entisen Keimon tilakeskuksen paikalla on nykyään kaksi uutta omakotitaloa. Osa tilan metsistä ja pelloista, sekä Rauhala ovat edelleen Typön suvun omistuksessa. Keimon tilan rakennuksia 1970-luvulla. Hilda Saloniuksen rakennuttamat päärakennus, kivinavetta ja takana oikealla viljamakasiini. Niistä on jäljellä viljamakasiini. (Ritva Kaukinen). Vaikuttajanaisia Hilda Salonius s. Berghem, 1851-1922 Hilda Berghem oli Roution rusthollin tytär, joka solmi avioliiton Lieviön Näppisen isännän Gabriel Saloniuksen kanssa. Hilda jäi nuorena leskeksi juuri, kun tilan uusi päärakennus oli valmistumassa. Päärakennuksen päädyssä oli kotimeijeri ja sen tuotteita hän myi mm. Helsingissä torilla. Hän oli toimelias ja rohkea emäntä. Hilda oli kova hevosihminen ja Näppisellä emännöidessään hänellä oli orihevonen, jolla hän kulki asioita hoitamassa niin Siuntion kuin Lohjan kirkoilla sekä Helsingissä. Hilda Salonius oli ahkera rakennuttaja koko elämänsä ajan. Hän rakennutti mm. Näppisen kivisen viljamakasiinin ja samanlaisen myöhemmin Keimolle. Keimolle hän rakennutti myös uuden empiretyyppisen päärakennuksen vuonna 1910. Vanhuudenpäivikseen hän rakennutti Ängsdalin tilalle Muijalaan talon, samoin Muijalaan ja Lieviölle Rauhala-nimiset talot. Soltin mäellekin hän vielä suunnitteli rakennuttamansa uuden päärakennuksen valmistumisen (1912) jälkeen uutta taloa, mutta se ei toteutunut. Vanhuudenpäivänsä Hilda Salonius vietti Muijalan Rauhalassa. Salonius oli myötävaikuttamassa vävynsä Kustaa Lehmuskosken kanssa Lieviön koulun syntyyn. Saima Salonius s. Sydänmaa, 1910-1994 Saima Sydänmaan lapsuudenkoti oli Ojalan talo Muijalassa. Saima tuli miniäksi Soltille 1940-luvulla. Esko ja Saima Salonius viljelivät tilaa ja pitivät lypsykarjaa Esko Saloniuksen kuolemaan asti. Tämän jälkeen Saima Salonius hoiti tilaa tyttärensä ja myöhemmin myös vävynsä kanssa. Ne kyläläiset, joilla ei ollut omaa lehmää, hakivat Soltilta tinkimaitoa sotien jälkeen aina 1960-luvulle saakka. Sittemmin Saima Salonius luopui karjanpidosta ja tilalla siirryttiin viljanviljelyyn. Saima Salonius hoiti niin kyläläisten merkkipäivien yhteislahjakeräykset, postinkantajan joulurahakeräyksen kuin yhteisvastuukeräyksenkin. Saima Salonius tunnettiin toimeliaana, auttavana ja vieraanvaraisena henkilönä. Ohikulkijoille ja kauppa-auton henkilökunnalle oli aina tarjolla kahvit. Helga Laaksonen s. Lundell, 1924-1981 Helga Laaksonen oli Männistön tilalla Muijalassa asuneiden Adolf Alexander ja Aino Emilia Lundellin tytär. Hän asui puolisonsa Väinö Laaksosen ja lastensa Pirkon ja Pertin kanssa lähes koko ikänsä Muijalassa kirvesmiespuolison rakentamissa taloissa. Helga Laaksonen oli SKDL:n edustajana Lohjan kunnanvaltuustossa ja ääniharava kunnallisvaaleissa 1960-1970 -luvuilla. Helga Laaksonen vaikutti siihen, että Muijalaan saatiin 1960-luvun lopulla urheilukenttä ja jääkiekkokaukalo, jotka sijaitsevat Muijalan koulun ja junaradan välissä. Hän työskenteli mm. Uusi nainen -lehden toimituksessa Helsingissä. Lehteä julkaisi Suomen Naisten Demokraattinen Liitto (SNDL 1944-1990) ja SKDL:n Uudenmaan piirissä. Hän oli presidentinvaalien valitsijamiehenä ainakin kerran ja eduskuntavaalien ehdokkaana ainakin kahdesti. Helga Laaksonen piti kioskia muutamana kesänä Perttilässä ja myöhemmin pesulaa Lohjan keskustassa. Hän omisti 1960-luvulla kylällä tuolloin harvinaisen henkilöauton, ensin harmaan ns. Puukenkä-Mossen ja sitten vaaleanruskean Volgan. Lieviö Lieviön ja Nummenkylän kylät kuuluivat alun perin ruotsinkieliseen Siuntion pitäjään. Lieviön suomenkielisen nimen tiedetään esiintyneen asiakirjoissa vuonna 1589 muodossa Leuiåkj ja ruotsinkielisen Skreddare skog (Räätälinmetsä) vuonna 1529. Perimätiedon mukaan Lieviöllä oli räätäli, joka asui Skogin mäessä eli nykyisellä Lepolan tilalla ja, että Lieviön ruotsinkielinen nimi Skräddarskog tulisi juuri tästä räätälimäestä. Vuonna 1544 kylän asukasmäärä oli noin 50. Pääelinkeinoja olivat maanviljelys ja karjanhoito. Tuolloin kylässä oli viisi tilaa. Kolme jakamatonta tilaa olivat Ingas, Markis ja Neppis/Näppis sekä kaksi nimetöntä tilaa, jotka myöhemmin yhdistyivät edellisiin kolmeen. Lieviön peltoaukeaa 1930-luvun alkupuolella. Taustalla oikealla on Olínin Vuohenkalman talo. (Jouko Virtanen). 35 ollut kantatila vuodesta 1776 ja rustholli vuodesta 1801. Vuonna 1844 Ali-Ingaksen silloinen omistaja Johan August Sundman osti Yli-Ingaksen. Omistajat vaihtuivat tiheään, kunnes 1904 omistajaksi tuli Näppisen rusthollin vävy Gustaf Hjalmar Lindfors (myöh. Kustaa Jalmari Lehmuskoski). Hänen aikanaan vuonna 1910 rusthollista erotettiin useita pieniä tiloja. Vuonna 1912 omistajaksi tuli Nummenkylästä torpparin poika Anton Anselm Ahtela (Almgren). Omistajuus vaihtui saman vuonna vielä kaksi kertaa, ensin Villehad Probus Hanén osti Ingaksen ja kohta Kullan torpparin poika Karl August Rehn Tenholasta. Nykyään Inkaisen omistajia ovat Malmelínit. Markkinen (Markis) Siuntion kunta (osa) 1844. Pohjoisimpana kylänä Sräddarskog eli Lieviö. Vaikka kieliraja pitkään kulki juuri kylän eteläpuolella, viittaavat talojen ruotsinkieliset nimet Ingas (miehen nimi Inge), Markis/Marckis (Markus) ja Neppis/Näppis (Näppinen), etelästä tulleeseen ruotsinkieliseen asutukseen. Maasto- ja asukkaiden henkilönimet olivat pääsääntöisesti kuitenkin suomenkielisiä. Eräästä käräjäpöytäkirjasta vuodelta 1740 voidaan päätellä ainakin asukkaiden keskustelukielen olleen suomi. Vuonna 1870 asukkaita henkikirjojen mukaan Lieviöllä ja Nummenkylässä oli yhteensä 202. Määrä nousi 395 asukkaaseen vuonna 1920. Inkaisen 1800-luvun puolivälissä rakennettu päärakennus syksyllä 2014. (Paavo Virtanen). Markkisen ensimmäinen tiedossa oleva omistaja (1541-1545) oli Markus Olofsson. 1900-luvulle tultaessa tilan omistaja vaihtui 18 kertaa. Vuosisadan vaihteessa Gustaf Hjalmar Lindfors osti tilan Fredrik Vilhelm Vikströmiltä. Mainittakoon, että Fredrikin ensimmäinen vaimo oli Hedvig Karolina Lindfors. Gustaf Hjalmar Lindforsin ensimmäisen puolison, Aina Marian kuoltua yllättäen, hän Vuonna 1951 Valtioneuvosto teki päätöksen Lieviön kylän ja Nummenkylän yksinäistalon siirtämisestä vuoden 1953 alusta Lohjan kuntaan. Siuntio menetti 2 131 hehtaaria maata ja 459 asukasta. Inkainen (Ingas) Inkaisen ensimmäinen tiedossa oleva omistaja (1541-1554) oli Per Olofsson. Rusthollin kymmenennen omistajan, Johan Johansson Ingmanin, aikana tila jaettiin hänen ja langon Jakob Lemströmin kanssa. Ali-Ingas jäi Johanille ja YliIngas Jakob Simonsson Lemströmille. Ingas oli 36 Markkisen päärakennuksen jäljellä oleva osa. Rakennuksen vasen pääty on purettu. (Paavo Virtanen.) solmi avioliiton Inkaisen tyttären Aina Maria Vikströmin kanssa. Markkisen pinta-ala oli aikanaan n. 300 hehtaaria. Näppinen (Neppis, Näppis) Näppisen ensimmäinen tiedossa oleva isäntä oli talonpoika Michel Michelinpoika vuosina 15451571. Hänelle tuli riitä Nummenkylän omistajan, Lohjan kirkkoherran Tomas Gregoriin kanssa myllystä, jota Näppisen isäntä oli väkisin pitänyt ja tämä joutui maksamaan 40 mk sakkoa. Summa oli sen ajan mittapuun mukaan suuri, mutta Näppisen isäntä olikin koko Siuntion pitäjän varakkain talonpoika. Myös Ingas ja Markis olivat erittäin varakkaita tiloja. Lieviön tilojen keskivarallisuus oli jopa yli kaksi kertaa Siuntion keskitason. Henrik Jönsinpojan ollessa isäntänä (1593-1607), kylän kaikkien talojen varakkuus kärsi luultavasti huonojen säiden ja satojen takia. Kylän kolme isoa tilaa olivat vaikeuksissa ja köyhiä. Henrikin poika Michel (isäntänä 1609-1630) ja Brita Mattsintytär pitivät tilaa seuraavaksi. Vuonna 1623 Näppisestä tuli rustholli eli ratsutila ja 1629 tilaan liitetiin yksi kylän nimettömistä alkuperäisistä viidestä talosta. 1680-luvulla Näppisestä todettiin, että ”sillä oli peltoa riittävästi, mutta halla vaivasi” ja ”paras asumus koko pitäjässä” sekä, että pellot, niityt, metsät ja ulkomaat olivat hyvät. Saman suvun edustaja, Erik Henrikinpoika Levonius tuli ratsutilalliseksi 1765. Hän oli luultavasti ottanut sukunimen kotikylänsä, Lieviön nimestä. Hänen puolisonsa oli Ulrika Långström Kirkkonummen Långstrandin ratsutilalta. Heidän ainoa eloonjäänyt lapsensa, Gustaava, solmi 1815 avioliiton itseään 22 vuotta vanhemman Suomusjärven Salitun rusthollin pojan, Jeremias Saloniuksen kanssa. Hänen jälkeensä isännäksi Näppiselle tuli Jeremiaan veljenpoika Gabriel Salonius, joka solmi avioliiton Roution rusthollin tyttären Hilda Berghemin kanssa. Vuonna 1899 isännäksi tuli Näppisen emännän, Hilda Saloniuksen vävy Gustaf Hjalmar Lindfors. Hänen puolisonsa, Aina Maria s. Salonius, kuoli yllättäen. Kustaa Jalmari Lehmuskoskesta tuli toisen avioliittonsa kautta myös Inkaisen rusthollin isäntä. Näppisen pinta-ala oli näihin aikoihin lähes 600 hehtaaria. Luultavasti jo Hilda Saloniuksen aikana Markkista ja Näppistä viljeltiin yh- Etualalla Näppisen tilan vanha ja taustalla nykyinen, 1956 valmistunut päärakennus. Vanha päärakennus on Gabriel Saloniuksen rakennuttama. (Jouko Virtanen). dessä. Kustaa ja Aina Lehmuskosken tytär Tyyne avioitui Kiikaisista kotoisin olleen Uuno Hjalmar Virtasen kanssa. Heidän poikansa Jouko Virtanen alkoi viljellä tilaa vuonna 1957. Hän omistaa tilan edelleen ja sitä viljelevät pojat Paavo ja Matti. Tilan tyttäriä ovat Marja-Riitta ja Leena. Lepola Vuonna 1920 Näppisestä erotettiin Lepolan tila merenkulkulaitoksen palveluksessa olleelle konetarkastaja Elis Westerholmille. Elis ja Augusta Westerholmille syntyi kaksi lasta Lilly ja Volter. Volter oli rakennusalan diplomi-insinööri ja teki merkittävän uran Suomen metsäteollisuuden palveluksessa mm. Wärtsilän Äänekosken puunjalostusteollisuuden toimitusjohtajana ja myöhemmin Metsäliiton puunjalostuskonsernin toimitusjohtajana. Vuonna 1961 hän sai vuorineuvoksen arvonimen. Hän eli yli 100-vuotiaaksi viettäen vanhuudenpäiviään Helsingissä. Lepolan tila on edelleen Westerholmin suvun hallussa. Rusakkojahdin jälkeen. Kuvassa Näppisen tuolloinen isäntä Uuno Virtanen sekä lapset Kauko ja Jouko. Kuva on 1930-luvun loppupuolelta. Taustalla Näppisen navetta. (Jouko Virtanen). 37 Lieviön torpista Mielipidekirjoitus Uusimaa-lehdessä 24.1.1896: Suomen kielen tutkija, professori Terho Itkonen on esittänyt, että Siuntiossa asunut Aleksis Kivi otti Seitsemän veljeksen Jukolan Eeron ja Seunalan Annan kodin, Vuohenkalman, nimen Lieviön kylän Vuohenkalma-nimisestä torpasta. Suomen itsenäistyminen vuonna 1917 loi tarpeen kansalliselle omavaraisuudelle. Torpparilaki vuodelta 1918, vuokramiehen laillinen oikeus lunastaa tilansa itsenäiseksi ja Lex Kallioksi ristitty asutuslaki vuodelta 1922 tarjosivat maaseudun väestölle tilaisuuden omavaraisuuteen. Myös Lieviön suhteellisen runsaslukuinen torppariväki lunasti maita omikseen ja pientiloja itsenäistyi kylässä 35. Osa tiloista oli itsenäistynyt jo ennen lakien voimaan tuloa ja olivat suhteellisen pieniä, vain muutaman hehtaarin. Markkisen torppia oli mm. Pariisi ja Österkulla oli yksi Näppisen torpista. Pienviljelyksen tuotantokykyä edistämään perustettiin kyliin pienviljelijäyhdistyksiä. Niiden tehtävänä oli edistää pienviljelyksen tuotantokykyä tarjoamalla tietoa ja valistusta. Lieviön pienviljelijäyhdistys perustettiin vuonna 1924. ”On sitä olemista ja elämistä meidän suomalaisten täällä ruotsalaisten kesken; tuskin tuntee itsensä oman isänmaansa kansalaiseksi. Oppia ja walistusta tarwitsisimme me enemmän kuin kenties missään muualla. Mutta siihen ei kunta myönnä mitään apua; Walta on ruotsalaisten käsissä eikä meillä, itsellämme ole mitään sanomista. Kun pyydämme kunnan uhraamaan jotain suomalaistenkin walistuksen eteen, neuwotaan meitä wiemään lapsemme Wihdin kouluihin. Onhan se kowin järkewä ja hywänsuopa neuwo! Niin kauwan, sanowat ruotsalaisemme, kuin ei Wihtiin myönnetä ruotsalaista koulua, ei myönnetä Siuntioonkaan suomalaista. Kuinkahan kauwan tässä maassa pitää kärsiä kielensä tähden? Tälläisissä oloissa olisi tiedottomuus ja woimattomuus wiennyt wihdoin suomalaisen kansallisuuden täällä Tuonelan tuwille. Waan meille ojennettiin auttawa käsi syrjästä päin. Suomalaisen kansakoulun ystäwät perustiwat tänne suomalaisen kansakoulun ja owat sitä ylläpitäneet saamatta kunnalta penninkään apua. Se on ollut meille uuden huomenkoiton säde, se on meitä poljetussa asemassamme elähyttänyt. Waan, jos sen varojen puutteessa pitäisi lakata, silloin olisimme mekin syöstyt kuoleman warjon maahan. Mutta me toiwomme, ettei suomalaisten weljiemme käsi tästedeskään ole lyhennetty, waan että he yhä muistawat meitä, jotka elämme ruotsinwoittoisuuden raukoilla rajoilla.” Lieviön koulu Ruotsinkieliseen Siuntioon kuuluvassa Lieviön kylässä ei ollut koulua ennen vuotta 1911. Kiertokoulua pidettiin Näppisen, Markkisen ja Inkaisen tiloilla. Inkaisissa oli myös jatkuvaa opetusta. Kiertokoulun toimintaa kyläläiset rahoittivat järjestämällä mm. arpajaisia. Kielinäkemysten takia v. 1892 Siuntion kunnallisten elinten päätöksellä kieltäydyttiin Lieviön suomenkielisen kansakoulun avustamisesta. Lieviöllä ja Nummenkylässä oli reilut 30 lasta. Tällä perusteella kansakoulujen tarkastaja K. G. Leinberg vaati Lieviölle suomenkielistä koulupiiriä. Hän olisi suostunut myös kaksikieliseen kouluun. Kouluhallitus torjui ajatuksen, koska piirijakoasetus ei tuntenut tällaista koulua. Vasta 1911 Siuntion kunta suostui Gustaf Hjalmar Lindforsin (myöh. Kustaa Lehmuskosken) aloitteesta ottamaan Lieviön koulun hallintaansa. 1917 kunta osti Lehmuskoskelta, Näppisen tuolloiselta isännältä, Fredriksbergin tilan ja koulurakennus rakennettiin sinne. Näin suomenkielinen kansakoulu sai viimein omat tilat. Lieviön kansakoulu lakkautettiin, kun uusi koulurakennus valmistui Nummenkylään vuonna 1958. 38 Lieviön suomenkielinen kansakoulu. (Jouko Virtanen). Lieviön työväentalo Rientola Vuonna 1916, kun työväentalojen määrä oli suurimmillaan Suomessa, Uudellamaalla oli yhteensä 91 työväentaloa. Lieviön ja Nummenkylän työväenyhdistys perustettiin jo 7.3.1907 Lieviön kansakoululla ja siihen liittyi heti 30-40 jäsentä. Kokouksia pidettiin pienviljelijöiden kodeissa ja iltamia Vuohenkalman salissa. Vuonna 1920 valittiin rakennustoimikunta toteuttamaan omaa taloa Solbackan tilasta saadulle tontille. Ensimmäinen kokous upouudessa Rientolan talossa pidettiin 5.6.1921. Rientola sijaitsi syrjäisellä paikalla ja sinne johti vain kärrytie. Soittimet ja muut tarvikkeet piti kantaa lähes kilometrin matkan Vuohenkalmalta. Sähkö tuli taloon, kuten koko kylälle 1940-luvun lopulla. Rientolassa Osuusliike Keko järjesti vuosittain osuuskauppajuhlia, Lohjan Työväenteatteri teki usein vierailuja ja siellä käytiin katsomassa kiertävän elokuvateatterin esityksiä. Tanssipaikkana Rientola, Moskovaksikin myöhemmin kutsuttu, oli suosittu. Työväenyhdistyksellä oli myös tanssilava 1930-luvun puolivälistä lähtien, mutta se purettiin huonokuntoisena 1945. Rientolassa pidettiin vuonna 1946 kaikkiaan 19 iltamat eli yhdistys toimi aktiivisesti. Vähitellen toiminta kuitenkin alkoi hiipua ja 16.8.1951 työväenyhdistys päätti lopettaa toiminnan ja luovuttaa omaisuuden Sosiaalidemokraattiselle puolueelle. Tarkkaa tietoa työväentalon viimeisistä vaiheista ei ole tiedossa. Rientolasta on jäljellä enää osa kivijalasta. Lieviöllä sijainnut lautarakenteinen työväentalo Rientola 1934. (Matti Långström). Kahvimaa Ylempi kuva: Pariisin peltoja 2014. (Sirkka Warvas). Alempi kuva: Talvinäkymä Kahvimaantien varrelta (Sirkka Warvas). Taustaa Kahvimaan alue on kumpuilevaa metsien ja korkeitten kallioitten kanjonina reunustamaa peltomaisemaa. Se on osa arvokasta kulttuurimaisemaa. Tavoitelluksi asuinpaikaksi alueen tekee luonto sekä Helsinki-Turku –moottoritie eli valtatie 1, joka on nopea kulkuyhteys pääkaupunkiseudulle. Suomenlahden rannalta mm. vanhalle Turuntielle ulottuvalla Siuntiolla oli merkittävä vaikutus myös Lieviön kylään jo 1500 -luvulla. Nykymuotoinen uusasujaimisto alkoi kehittyä ja lisääntyä 60 -luvun alkupuolella. Tässä tekstissä keskitytään Lohjaan kuuluvaan Kahvimaan alueeseen. Kahvimaa sijaitsee kolmen kunnan, Siuntion, Vihdin ja Lohjan rajapinnassa. Tämän alueen lohjalaisten postinumerona on erehdyttävästi Nummelan postinumero 03100. Kahvimaantien (11188, Tiehallinto) alkuosa Vanhalta Turuntieltä (110) on Lohjaa ja loppupuoli kuuluu Siuntion kuntaan. Siuntion raja ulottui vuoden 1952 loppuun vanhan Turuntien nykyiseen Viheveneen tilaan saakka. Niinpä Lieviön kylän Kahvimaan alue kokonaisuudessaan kuului Siuntioon. Vasta vuoden 1953 alussa Kahvimaan alkuosa Turuntieltä katsottuna liitettiin Lohjaan. Kahvimaan 39 läpi johti hiekkatie vanhalta Turuntieltä Siuntioon ja Suomenlahdelle. Tämä oli merelle suorin kulkureitti ja sitä tarkoitusta silmälläpitäen tie katsottiin tarpeelliseksi myös puolustusvoimille. Pienimuotoisessa armeijan harjoituksessa käytettiin tietä tähän tarkoitukseen vielä 1980 -luvulla. Virallisissa asiakirjoissa ei kuitenkaan löydy erikseen lohjalaista Kahvimaan kylää, ainoastaan Lieviön kylä. Kylärajat ovat vaikeasti erotettavat. Tästä johtuen todennettua lohjalaista Kahvimaan historiaa ei ole Nummenkylän kartanon historian kohdalla. Yllämainittuihin syihin perustuen joudutaan käyttämään merkittävimpinä lähteinä perimätietoa haastattelemalla kylän vanhoja asukkaita. Kaavoitusjohtaja Leena Iso-Markku mainitseekin Taajamaosayleiskaavassa tarkoituksenmukaisemmaksi nimeksi Lieviön Kahvimaan kyläasutus. Perimätiedon pohjaa paikkojen nimiin Kahvimaa-nimi perustuu perimätiedon mukaan maanmittarin kiertäessä maanmittausasiasioissa kyseistä aluetta. Kaikissa taloissa tarjottiin kahvia. Toisen tarinan mukaan nimi syntyi, kun paikallinen poliisi kiersi alueen taloissa etsimässä pontikkatehtaita. Tehtaita ei löytynyt, mutta joka talossa poliisille tarjottiin kahvia. Kun poliisi pääsi kierroksen loppuun, eikä pontikkatehdasta vieläkään löytynyt, talon emäntä tarjosi täälläkin ruokaa ja kahvia. Poliisi totesi: ”Tää on kyl yks kahvimaa!” Österkullan kylätie muutettiin Kahvimaantieksi 1990 -luvun alussa. Tervatie sai nimensä kyseisen paikan tervanpoltosta, josta näkyvinä viitteinä ovat parin tervahaudan hiilijäännökset. Mäntylän tilasta lohkotun tontin omistaja Pentti Warvas teki kaupungille perustellun ja sittemmin hyväksytyn nimiehdotuksen. Mäntylässä kasvaa nimensä mukaisesti runsaasti mäntyjä. Tilan omisti Eero Kuparinen, joka myi sen Yrjö Ojamolle, jolta tilan osti siirtolaisperhe Armas ja Aino Warvas v. 1954. Ojalantie sai nimensä Kustaa ja Mandi Ojalan tilan mukaan. Vanhan koulutien varrella oleva Sikamäki lienee saanut nimensä perimätiedon mukaan alueella havaittujen runsaslukuisten mäyrien mukaan. Ennen vanhaan mäyrää kutsuttiin metsäsiaksi. Peurakallion metsätila viitannee alueella vaelteleviin peuroihin. Tilan omistajana oli 1950 -luvulla lääkäri Erkki Hillbom ja paikkaa kutsuttiinkin kyläläisten keskuudessa ”lääkärin 40 Maanviljelijä Helge Takainen puimassa Warvaksen pellolla 1960-luvun lopulla. Taustalla Pariisin tilan asuinrakennus. (Sirkka ja Yrjö Warvas). metsäksi”. Allamontie sai nimensä Allamon suvun mukaan. Teiden nimet noudattelivat yleensä tilojen omistajien nimiä. Pariisi, Markkisen torppa, rakennettiin 1900 -luvun alkupuolella Lieviön kylään. Tilan nimen synnystä ei ole varmaa tietoa. Lohjan paikannimet -kirjassa nojataan perimätietoon, jossa ”.. tilan omistajan kerrotaan antaneen tilan nimeksi sellaisen, jollaista Suomessa ei ole toista. Toisen käsityksen mukaan nimi sai alkunsa siitä, että torppa oli niin kaukana ja hankalan matkan päässä.” Tila liitettiin Siuntiosta Lohjaan 1953. Pariisi oli aikoinaan taksiautoilijoittenkin hyvin tuntema osoite. Sen omistajaketju kulki perimätiedon mukaan Paul Otto Kaiskolta vuonna 1948 saksalaisille Eskil ja Anna Knichterille. Toisen maailmansodan jälkeen (1944) ulkomaalainen ei saanut omistaa kiinteistöä Suomessa. Vanhat Knichterit palasivat Venäjän hallinnasta vapautuneeseen Porkkalaan. Knichterin tytär Doris avioitui 1953 maanviljelijä Harry Lindin kanssa ja sitä kautta tila siirtyi Lindin perheelle 1969. Lindin poika viljelee edelleen Pariisin peltoja. Elämää Lieviön kylän Kahvimaalla Yhteisenä piirteenä kylälle oli yhteisöllisyys. Esimerkkinä mainittakoon ainakin viiden tilan yhteisesti 1950 – 1960 -luvuilla omistama puimakone. Nykyisin tilat ja pellot ovat pienentyneet, mutta apua saadaan edelleenkin yli rajojen. Ensimmäinen kylätoimikunta perustettiin jo 1980 -luvulla. Sittemmin nimeksi tuli Lohjanportin kylätoimikunta ry. (nykyinen Lohjanportin kyläyhdistys ry), joka on Lieviön, Nummenkylän, Muijalan, Lövkullan ja Nälköönlammen alueella toimiva asukasyhdistys. Yhdistys sai varoja toimintansa tukemiseen hoitamalla lipunmyynnin sekä opastuksen kesällä 1997 Muijalassa pidetyillä pientalomessuilla. Asukasyhdistys oli merkittävässä roolissa Tervetuloa Lohjalle -infopaketin tekemisessä, se osallistui myös Lohjan Agenda 21 – sekä Väestövastuu ja Välittäminen –projekteihin. Kahvimaan tilat olivat luultavimmin Markkisen tai Nummenkylän kartanon maita 1800 -luvun lopulla. Kahvimaan keskus on Siuntion puolella. Sjundeå sockens historia -teos kertoo saksalaisten tykistön polttaneen kartanon vuonna 1918 taistelujen edetessä Lohjalta Nummelan alueelle. Kartanoon osui tykin ammus. Palaneen kartanon paikalle rakennettiin siinä nykyään sijaitseva päärakennus. Siirtoväelle kartanon maista lohkottiin tiloja, mm. Hyrkön omistama Tonttula, jolla Paavo Hyrkkö järjestää Pois tieltä! –tapahtumia. Mäntylän tilalla oli vielä 1980 -luvulla kahden kartanon entisen muonamiehen torpan, Solbackan ja Norrbackan, perustuksia näkyvillä. Siihen aikaan torpat olivat 80-100 hehtaarin tiloja. Norrbackassa syntyi Allamontien Männistön tuleva tilallinen Toivo Allamo. Toivo ja Anni Allamon poika Erkki asuu edelleen Kotipurolla perheensä kanssa maata viljellen. He toimivat myös kuudentoista vuoden ajan lammastilallisina. Kiviriutanpolku sai nimensä perimätiedon mukaan jääkauden aikaisista kiviröykkiöistä. Yhteistyö sujuu naapurusten kesken. Oletettavasti ainakin isännät Toivo Allamo ja Eino Grönros hevosniittokoneineen 1930 -luvulla heinän tekopuuhissa Allamon pellolla. (Erkki ja Marjatta Allamo). Solbackassa puolestaan näki päivänvalon Ojalantien tilallinen Eliasson. Tilalla sijaitsee maakunnallisesti arvokas Furumon lehto. Esa Eliasson asuu perheensä kanssa tilan mailla. Aikoinaan Suomen Autoteollisuus haki rakennuslupaa au- Allamon isäntä Toivo Allamo Fordson major -piikkipyörätraktorin ohjaimissa 1930 –luvulla. Ohoh, mitkä pyörät, eipä liene istuimessakaan pehmusteita. (Erkki ja Marjatta Allamo). totehtaalleen kyseisen tilan paikalle. Rakennuslupa evättiin. Lieviön kylän Kahvimaan vanhin tiedossamme oleva saman suvun omistuksessa ja hallinnassa oleva tila lienee jo 1500 –luvulla mainittu Nybacka. Edesmenneille omistajille Eino ja Irja Grönrosille tila siirtyi 1948. Kahvimaantien ja Mäntylän risteyksessä sijaitsevan vuonna 1948 Kuparisen rakentaman kiinteistön ostivat honkajokelainen Lauri ja Toini Mäkelä 1954. Toini oli lähtöisin Karjalasta Hiitolan pitäjästä. Martti ja Elli Perttilän Koivuniemi-tilalla toimi kyläkauppa vuosina 1924-1936. Pirjo-tytär on sisarensa Maija-Liisan kanssa nykyiset tilan omistajat. Myllykosken mylly jauhoi kyläläisten viljat vielä 1800 -luvun lopulla. Alueella toimi 1950-luvulla edistyksellinen Pariisin omistama kasvihuone ja jonkin ajan kuluttua myös Grönberg perusti oman kasvihuoneensa. Näissä kasvatettiin ainakin tomaatteja. Kylän sahaa eli kenttäsirkkeliä pyöritti 1960 -luvulta lähtien omistaja Väinö Grönberg. Nykyisin sahan omistaa Grönbergin perikunta. Kylällä oli myös oma ompelija Lea Salo. Kauppa-auto kulki Kahvimaalla ainakin 1950-luvun alkuvuosina kaksi-kolme kertaa viikossa, sitten enää kerran viikossa ja viimein loppuen kokonaan 1990 -luvun alkupuolella. Autot olivat Osuusliike Keon, Osuusliike Seudun sekä jonkin aikaan Turuntien puolella liikennöinyt Vison eli Vihdin seudun osuusliikkeen. Seudun kauppa-auton kuljettajana toimi 30 vuoden ajan toiminnan lopettamiseen saakka Vesa Putila. Kirjastoauto aloitti kulkunsa 1970 -luvulla ja jatkaa edelleenkin, mutta harvennetulla aikataululla. 41 Postissa Toinille ehdotettiin mopoa polkupyörän sijaan, mutta silloin palkka olisi pienentynyt lyhenevän työajan takia. Valintana oli polkupyörä. Kauppa-auto Seudun vierellä viimeisen päivän haikeissa tunnelmissa tavallisesti iloiset Vesa Putila ja vakioasiakas Toini Mäkelä. Tällä Österkullan pysäkillä Vesa nautti usein Bertta Mäkisen tuomaa kahvia asiakkaiden ostostentekoa odotellessa. Kuumat kahvit työn lomassa virkistivät muuallakin auton reitillä. (Erkki ja Marjatta Allamo). Postia jakoi Toini Mäkelä uskollisesti polkupyörällä lähes 30 vuoden ajan joka arkipäivä kesät ja talvet pakkasista ja myrskyistä piittaamatta. Päivittäisinä postinjakomatkoina Nummelan postista Kahvimaan Lohjan puoleisille perukoille kertyi runsaat kaksikymmentä kilometriä, loppuvuosina jopa kolmisenkymmentä kilometriä. Tästä ansiokkaasta uurastuksesta hänet palkittiin Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan toisen luokan mitalilla 11.2.1982. Toini oli hyvänä esimerkkinä toimivasta lähipalvelusta, nimittäin hän hoiti samalla mm. asiakkaiden eläkkeet, apteekkiasiat ja suuret paketit kelillä kuin kelillä. Joskus näkyi vain iso pakettikuorma, kun pienikokoinen Toini työnsi pyöräänsä lumisella, auraamattomalla tiellä. Kyllä hän oli vaivanpalkaksi tarjotut kahvituokiot ansainnut. Lyömätön pari: 1970-luvun virka-asussaan Toini Mäkelä ja polkupyörä vuosien 1954-1983 ajan. (Erkki ja Marjatta Allamo). 42 Maataloustilat olivat nykymittapuun mukaan lähinnä pientiloja, joilla kasvatettiin karjalle ja hevosille kauraa, ohraa ja heinää sekä vehnää. Karjan ja hevosten lisäksi tiloilla pidettiin muitakin kotieläimiä. Silloin oli tavanomaista, että karjattomat naapurit hakivat maitonsa ns. maitotinkinä omilla maitoastioillaan suoraan karjatilalta. Maidon suoramyynti kiellettiin 1970 -luvulla. Heinätyöt kokonaisuudessaan tehtiin hevosvetoisesti ja heinät kuivatettiin seipäillä, ns. laposilla. Myöhemmin traktori korvasi maatiloilla hevoset. Valolähteinä 1950-luvulla käytettiin myrskylyhtyjä ja sisällä öljylamppuja. Sähköä toimitti vaihtelevalla luotettavuudella yksityinen Sundman. Tarinan mukaan, kun Tikan tilalla lypsettiin, niin naapureilla alkoivat sähköt vilkkua. Sittemmin sähkötoimitukset osti Lohjan Sähkö Oy, jonka oli v. 1919 perustanut Petter Forsström, KalkkiPetteri. Enää ei tarvinnut turvautua sisälläkään öljylampun valoon. Nykyisin sähkön tuottajana toimii Fortum. Lieviön koululle lapset kuljetettiin hevosella tai he kävelivät tai hiihtivät noin 3- 5,5 km metsäpolkua. Matkalla oli jyrkkä Sikamäki Perttilän tilalta eteenpäin. Tämä vanha kylätie vei ainakin Muijalan seisakkeelle. Kahvimaan hiekkatie oli kelirikon aikoihin niin huonossa kunnossa, etteivät autot päässeet sitä kulkemaan. Talvisin tietä ei aurattu, mitä nyt tilalliset itse hevosillaan aurasivat tai kulkivat vanhoja rekijälkiä. Tästä johtuen maitotonkat piti itse kuljettaa hevosella runsaan kilometrin päässä olevalle vanhan Turuntien maitolaiturille. Kesäisin Lohjan Osuusmeijerin maitoauto pystyi hakemaan tonkat jokaisen talon omalta maitolaiturilta. Käytännön mukaan jokainen tienpätkä oli jaettu tilakohtaisiin tieosuuksiin. Samalla tilalliset velvoitettiin pitämään oma osuutensa tienpätkästä kunnossa. Öljysorapäällysteen tie sai 1990 -luvun alkupuolella. Samalla madallettiin pidempiä nousuja sekä siirrettiin Kahvimaantien ja vanhan Turkutien risteys turvallisempaan paikkaan Skogin talon alapuolelle. taa soraa omaan käyttöön, lähinnä tiensä kunnostukseen. Kuopan tasaiseen pohjaan kerääntyvän veden jäädyttyä talvella siinä voitiin luistella. Aino Warvas kalanperkuussa 1960 -luvulla. Taustalla kaivo, josta käyttövesi kannettiin. (Sirkka ja Yrjö Warvas). Warvaksen tilan hiekkarinne vuokrattiin 50-luvun lopulla sorakuopaksi Juslinin omistamalle Silta & Satama maansiirtoyhtiölle 30 vuodeksi. Juslin siirsi vuokrasopimuksen Punkkiselle, joka edelleen vuokra-ajan loppuun saakka olevalla sopimuksella Lemminkäiselle. Lemminkäinen ajoi soraa muun muassa rakenteilla olevalle Turun moottoritielle (Tarvontie). Kymmenet päivittäin ajavat sorarekat tarvitsivat raskasta liikennettä kestävän tien. Tätä kautta hyvänä kylkiäisenä saatiin kovapohjainen ja kestävä hiekkatie myös talviaikaan eikä kelirikkokaan enää haitannut kyläläisten liikkumista. Kahvimaantien puoleisen sorakuopan pieni osa kuului valtiolle. Valtio myönsi sorakuopan läheisyydessä oleville pientilallisille oikeuden ot- Kahvimaantien alkupäässä asuvat Erkki ja Säde Aino Skog keräsivät kaikkia metsän antimia ja veivät niitä Helsingin kauppatorille myytäväksi. Säde Aino kasvatti myös taimia kotonaan myytäväksi. Tuoreet saunavihdat ja viinimarjamehut olivat kysyttyjä myyntiartikkeleita. Lakaset asuivat niin ikään nykyisellä Tervatiellä, tunnetuin Lieviön kahvimaalainen lienee suunnistaja Jani Lakanen. Kahvimaa kokonaisuudessaan on tänä päivänä vilkas hevosurheilualue. Nummenkylä Nummenkylän kartanon päärakennus vuodelta 1918. Nummenkylän tila oli alkujaan maaveron maksusta ikuisiksi ajoiksi vapautettu rälssitila. Siitä ja sen monista omistajista vuodesta 1541 lähtien on kerrottu Siuntion seurakunnan historia III –kirjassa. Risupakkajokeen laskeva Risupakkaoja (Risubacka) on ollut hyvin harmillinen, alussa jopa häpeäpilkku. Vihdin kunta laskee edelleenkin jätevetensä tähän ojaan. Alkuaikoina 1970 -luvulla oja jopa ”kuohui” vaahdosta. Nykyisin jätevesien puhdistusta ollaan Vihdissäkin ajanmukaistamassa. Alue kuuluu tärkeään ensimmäisen luokan pohjavesialueeseen aina Karhujärvelle saakka. (Sirkka ja Yrjö Warvas). Nummenkylän kartanon nykyinen päärakennus on vuodelta 1918, jolloin aikaisempi päärakennus paloi. Palon aiheuttajaksi mainitaan toisissa lähteissä sisällissodan aikana saksalaisten junasta ammuttu ammus, toisissa alueella olleiden punaisten ammus. Päärakennuksen ympärillä oli aiemmin laaja puisto. Puisto perustettiin 1900-1917 kenraalimajuri Maexmontanin aikana. Puisto on määritelty kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi kartanopuistoksi. Siellä kasvaa vanhoja tammia sekä koivuja, vaahteroita, pihlajia ja siperianpihtoja (ks. takakansi). II maailmansodan jälkeen kartanon maista erotettiin asutustiloja ja kartanon rakennuksia on myöhemmin purettu ja siirretty. 43 Yritystoimintaa Lohjan turvepehkuosuuskunta r.l. 1919-1967 Turvepehkuosuuskunnan perustava kokous pidettiin Lohjan pitäjän Pullin kylän kansakoululla 12.10.1919. Ensimmäisen hallituksen jäseniksi valittiin Vaanilan kartanon isännöitsijä Oskari Karrrakoski, kansakoulunopettaja A. J. Palomäki Immulasta, mv. E. J. Jansson Immulasta, mv. Edvin Roms Isotalosta Hongistosta ja mv. Niilo Lönnqvist Kutsilasta. Osuuskunnassa oli osakkaita kaksikymmentäneljä, Muijalasta mv. E. Salonius Soltilta ja mv. K. A. Nyman Tarralta. Osuuskunnan toimialana oli sammalkuivikelaitoksessa valmistaa ja jakaa jäsenille osuuksien mukaisesti sammaleesta valmistettua kuiviketta sekä myydä kuiviketta myös ulkopuolisille. Osuuskunta hankki omistukseensa kolme tilaa Nälköönsuon alueelta ja niiden yhteispinta-ala oli n. 18,5 ha. Niin sanottuja tehtaita alueella oli kaksi, uusi ja vanha tehdas. Ne olivat n 60 m pitkiä, harvaseinäisiä, ladon tyyppisiä kaksikerroksisia rakennuksia. Varastoina toimi 2-3 pienempää latoa. Suon ja harjun rinteen reunalla sijaitsi ”murju”, työntekijöiden sosiaalitila, jossa syötiin eväät ja säilytettiin erilaisia tarvekaluja. Talvella työntekijöitä oli muutama, mutta kesäisin jopa 50-60 henkilöä lähialueilta ja jopa kauppalasta. Paalitavara myytiin enimmäkseen rakennustyömaille talojen lämpöeristeeksi aina Helsinkiin asti. Muijalan junaseisakkeella oli parhaina aikoina joka päivä pari junavaunua joihin turvepaaleja lastattiin. Tehtaalta asemalle paalit kuljetti hevoskyydillä Verner Långström. Turvepehkutehtaan isännöitsijöinä toimivat mm. Verner Wathen, Ilmari Åström, Peltomaa, Kalervo Harto, Jarl Vikman ja viimeisenä Palmu. Isännöitsijän etuisuuksiin kuuluivat Uusi Suomi –lehti ja aikanaan kylän harvinaisuus, kotipuhelin. assa Nummenkylään) ja tuotanto käynnistettiin virallisesti 12.1.1959 Arkkitehtitoimisto Kurt Simbergin suunnittelemassa tehdasrakennuksessa Muijalassa. Rakennuksen julkisivussa oli Suomen Mineraalin omia aallotettuja ja sileitä kuitusementtilevyjä. Modernin tehdassuunnittelun ajatusten mukaisesti tuotanto sijoitetiin yhteen tasoon. Koneiden toimittaja oli sveitsiläinen Maschinenfabrik Th. Bell & Cien. 1959 Paraisten Kalkkivuori Osakeyhtiö osti ”mineriittitehtaat” Suomen Mineraalilta. 1959–1961 tehdasta laajennettiin tuotannon kasvaessa uudella konelinjalla, ruokalalla, raaka-aine- ja tuotevarastoilla, konttorilla sekä värjäyskoneella, joka mahdollisti omakotitalovalmistajille suunnattujen pienten seinälaattojen valmistuksen. ”Alatehdas” valmistuu 1970. Myöhemmin siihen sijoitettiin silikaattivärjäämö ja kattotiilitehdas. Maaliskuussa valmistui uusi konttori ja laboratorio. Yrityksen nimi muuttui 1979 Partekiksi. Vartti-levyjä myytiin enemmän kuin niitä saatiin valmistettua ja siksi Muijalan tehtaan konelinjoja uudistettiin. Vuonna 2000 Oy Minerit Ab:n tuotanto siirtyi suljetun vesipiirin käyttöön. Kolmas tuotantolinja valmistui 2007 ja tuotantokapasiteetti nousi noin 55 000 tonniin. Vuonna 2008 Oy Minerit Ab:n nimi muuttui Cembrit Oy:ksi samalla kun Dansk Eternit Holding A/S muuttui Cembrit Holding A/S:ksi. Mineraalitehdas rakennutti 1950-1960 –luvuilla kaksi asuinaluetta työntekijöilleen, Honkanummen ja Uusniityn. Uusniitty rakennettiin synkkään kuusimetsään, jonka läpi aikaisemmin kulki hevosella mentävä metsätie junaseisakkeelta kylätielle, Santalan talon lähelle. A-Elementti Oy Niin karjan kuivikkeena kuin rakennusten lämpöeriteenä aika ajoi turpeen ohi 1950-luvulla. Pehkutehtaan toiminta kuihtui ja loppui kokonaan 1960-luvulla. Mineriittitehdas 1955 Lohjan kunta tarjosi Suomen Mineraalille 15 hehtaarin tonttia vuokralle Helsingin Tapanilan tehtaan pieneksi jääneiden tuotantotilojen avuksi. Suomen Mineraalin johtokunta teki päätöksen toisen tehtaan perustamisesta Muijalaan (tosiasi44 Entisen A-Elementin tehdasaluetta 2000-luvun alkupuolella. Kuva otettu Hiihtomaasta. Taustalla Muijalaa ja Paunin kylää. (Ritva Kaukinen). A-Elementti oli Suomessa elementtirakentamisen uranuurtaja. Kauko Rastas, Myöhemmin Rakennusliike Polarin johtaja, oli 1950-luvulla innokkaasti kehittämässä rakentamisen uutta tekniikkaa. Yhdessä kurssitoverinsa Heljo Lepäsmaan ja Lauri Jämsän (1923-2006) kanssa hän perusti vuonna 1955 Insinööritoimisto Rakennusmies Oy:n ja 1960 A-Elementti Oy:n, jonka elementtitehdas rakennettiin Lohjanharjun etelärinteeseen Muijalaan. ”Sit Jämsä tuli pienel Fiatil baskeri päässä ja sanoi, et hän on käyny tuol Euroopas Ranskas tutkimassa elementtituotantoo ja nyt se toiminta alkaa täällä. A-Elementti oli vissiin ensimmäinen, joka alkoi valmistaa näit valmiit elementtei.”, muisteli Erkki Åström. 1970-luvulla yhtiöllä oli Helsingissä, Hyvinkäällä, Kajaanissa ja Lohjalla omat tuotantolaitokset, jotka valmistivat betonielementtejä, porrasjärjestelmiä, kevyitä kylpyhuoneita, teräshalleja ja teräksestä tehtyjä tilaelementtejä. Muijalan tehtaan toiminta päättyi lamavuosina 1990-luvulla. Seinälevy Oy sulautui Ruolaan 1975 ja 1976 yrityksen nimeksi tuli Rakennus-Ruola Oy. Elementtikuljetuksia oli runsaasti. Vilkkaimpina aikoina elementtejä kuljettivat tehtaan oman kaluston lisäksi mm. muijalalaiset Åströmin veljekset kuudella puoliperävaunuyhdistelmällä. Vuonna 1993 Puolimatka ja Rakennus-Ruola fuusioitiin ja 1996 NCC Puolimatka Oy aloitti toimintansa, kun Ruotsin toiseksi suurin rakennusyritys NCC AB osti Puolimatkan rakennustoiminnan ja rakennussuunnittelun. Muijalan tehtaan toiminta on loppunut. Muijalan kauppa, Taimi Laaksonen Nykyisen valtatien 25 varrelle Nummenkylän ja Muijalan alueelle perustettiin monia yrityksiä ja sen varrella on edelleen yritystoimintaa. Ensimmäinen Muijalan kauppa Hanko-Hyvinkää –tien varressa sijaitsi Laaksosen perheen kotipihan ulkorakenuksen päädyssä. Kauppaa piti Taimi Laaksonen. Myöhemmin kauppa muutti samalle tontille 1970-luvun alussa valmistuneeseen kaupparakennukseen, jolloin sitä piti Taimi Laaksosen poika Jouko. Elintarvikeliikkeen toiminta päättyi kiinteistössä 1980-luvun alkupuolella. Sen jälkeen siinä toimi mm. antiikkiliike. Nykyään paikalla on autokauppa. Muijalan posti Rakennuselementtikuorma valmiina lähtöön Seinälevy Oy:n pihalla 1970-luvun alkupuolella. Henkilöt vasemmalta Lasse Laaksonen, autoilija Erkki Åström ja autonkuljettaja Kalevi Vuorinen. (Ritva Kaukinen). Lähiö- ja elementtirakentaminen oli huipussaan 1960-1980 –luvuilla. Rakennus Oy:n omistama Seinälevy Oy valmisti rakennuselementtejä Lohjanharjun pohjoispuolella Muijalassa. Se aloitti toimintansa A-Elementin jälkeen 1960-luvun puolivälissä. Tehdas valmisti seinäelementtejä ja 70-80 -lukujen vaihteessa tehtaalla ryhdyttiin valmistamaan myös ontelolaattoja. Rakennus Oy Muijalaan on perustettu posti vuonna 1903. Muijalan posti toimi ensin Muijalan juna-aseman (pysäkki, seisake) asemarakennuksessa. Sittemmin sen toiminta siirtyi Wikmanin omakotitaloon, rintamamiesmallisen talon yleensä olohuoneena toimineeseen huoneeseen. Postia hoiti 1950- ja 60-luvuilla Bertta Wikman. Alakerran huoneessa oli postikonttori, jossa mm. kultapossukerhoon kuuluneet lapset tallettivat rahansa tileilleen. Pankkikirjaan sai merkinnän panosta ja leiman. Talon eteisessä oli postinjakelutila. Eteisessä oli monilokeroisia hyllykköjä, joihin posti ensin lajiteltiin. Kyläläisille postinjakaja jakoi lehdet ja kirjeet kävellen, hevoskyydillä tai polkupyörällä liikkuen. Sunnuntaina ei lehtiä jaettu, mutta lehden sai hakea Wikmanin eteisestä ja myöhemmin HS:n isosta keltaisesta puulaatikosta HankoHyvinkää –tien varresta vastapäätä postitaloa. Myöhemmin posti toimi Länsi-Uusimaan tiloissa, vajaan 100 metrin päässä Wikmanin talosta. Nykyään postiasioita voi hoitaa Muijalan K-kaupassa. 45 Luttjohannin taimitarha Aikaisemmassa Muijalan tienhaarassa toimi 1970-luvun alussa Luttjohannin taimitarha, Taimitupa, jonka omisti Heinz Luttjohann. Multaa säkitettiin vaaleassa rakennuksessa, joka nyt on osa Lohjanportin Helsinginpuoleista toimitilaa, samoin kuin Luttjohannien omakotitalokin. Myös huoltoasema oli Luttjohannin omistuksessa. Taimitupa toimi Fasaanin nykyisissä tiloissa, jossa takana radan puolella oli kaksi hallia. Niissä oli läpinäkyvät katteet ja kesähelteelä ne olivat kuin saunoja. Taimitupa muutti Nummelaan 1976. Sen jälkeen tiloissa toimi huonekaluliike ja nykyään mm. Antiikkiliike Fasaani. Myöhemmin rakennetussa hallissa on myös Fasaanin tiloja sekä kahvinpaahtimo. Sneck, rottinkitöiden tekijä Aikaisemmasta Muijalan tienhaarasta muutama sata metriä eteenpäin sijaitsi Suppolan mökki, jossa asui iäkäs pariskunta, Eeva Ohtonen ja Sneck. Mies punoi rottinkituotteita. Muovilla pinnoitetusta rottingista punotun muodikkaan korin sai 60-luvun alkupuolella 7 markalla. Huonokuntoinen mökki purettiin 1980-luvulla. Lohjan suunnasta tulevasta junasta ehti hypätä ylämäessä pois, kipaista Maijan luona ostoksilla ja palata junaan. Maijalla oli susikoiria, ase ja auto käytössään noina levottomina aikoina. Luukku pirtuvarastoon oli kuuleman mukaan navetan vasikankarsinassa olkien alla. Myöhemmin 195070 –luvuilla talossa asui Vuoren perhe, joka kävi torikauppaa mm. leluja ja erilaisia pientarvikkeita myyden. Myös kotona Sylvi Vuori teki kauppaa ja sieltä voi ostaa vaikkapa muovisia leikkiautoja, lelusammakoita sekä pinnejä ja kauniita koristekampoja. Ellosen kauppapuutarha Ellosen kauppapuutarhan pellot ovat metsittyneet ja osittain niiden yli kulkee nykyään Muijalannummentie. Vielä 60-luvun alussa pihapiirissä oli vanha punainen asuinrakennus, jossa kyläläiset kävivät muutamaa vuotta aikaisemmin katsomassa televisio-ohjelmia kylän ensimmäisestä televisiosta. Tilalla Elloset kasvattivat myyntiin tulppaaneja. Uusi keltainen asuinrakennus valmistui 1960-luvulla. 1960 -luvulla pellot olivat mansikkaviljelyksessä. Lähialueen lapset tienasivat, kun kävivät kesällä joka toinen päivä poimimassa kypsyneen sadon. Marjoja poimittiin iltapäivällä ja illalla. Seuraavana aamuna Eino Ellonen lähti Lohjan torille myymään niitä. Muijalan kioski Muutaman kesän ajan 60-luvun puolivälissä oli kioski Muijalan tienhaarassa, vastapäätä A-Elementti Oy:tä. Kioski oli radan ja Hanko-Hyvinkää –tien välissä, kylätien varrella. Muijalan Kesoil Edessä Suppolan omistama mökki, jossa asuivat Sneck ja Eeva Ohtonen. Taustalla mökin vasemmalla puolella on Tammisen ulkorakennus ja oikealla Niilo Lomanin talo, jonka takana pilkottaa Wikmanin talo. Kuva on otettu 1970-luvulla. (Ritva Kaukinen.) Kesoilin bensanjakelu- ja huoltoasema toimi Luttjohanin rakennuttamissa tiloissa 1977-2000. Luttjohannin jälkeen huoltoasemaa piti vuosia Reino Tuovinen. Asiakkaita riitti niin valtatiellä kulkijoista kuin lähialueen tehtaistakin. Polttoainejakelun päätyttyä autohuolto- ja pesuhallissa jatkui toiminta, joka nyttemmin on päättynyt. Viimeksi rakennuksessa on toiminut tilitoimisto. Vuori, torikauppias Kuljetus Åström ja Veljekset Åström Hanko-Hyvinkää –tien ja junaradan välissä Muijalan kohdalla on kaksi vanhempaa omakotitaloa. Helsingin suunnasta ensimmäisenä vasemmalla on talo, jossa kieltolakiaikana asui Tupalan Maija. 46 Erkki Åström aloitti autoilijana 1950-luvulla ja kuljetti serkkunsa Ensio Nikanderin kanssa alkuvuosina mm. tukkeja Lohja-Kotkan tehtaalle ja hiekkaa Tarran hiekkakuopasta. KymppipyöräVolvolla hän ajoi myös Mineriitin ajoja. 1960-luvulla Åström siirtyi elementtien ajoon A-Elementtiin ja Seinälevyn valmistuttua sinne. Veljet Väinö ja Pauli Åström perustivat oman kuljetusyrityksen ja kolmas veli Mauri toimi kuljettajana. Haimin huonekalutehdas Haimin huonekalutehdas rakennettiin HankoHyvinkää –tien ja junaradan väliselle metsäalueelle 1970-luvun alussa. Helsinkiläinen huonekalutehtailija Gunnar Haimi myi myymälöissään mm. Yrjö Kukkapuron suunnittelemia kalusteita, esimerkiksi Karuselli-tuoleja. Haimin lopetettua toimintansa Muijalassa, tehdasrakennukseen tuli Länsi-Uusimaa –lehti ja se sijoitti mm. painokoneensa ja toimituksensa sinne. 2014 lehden painatus siirtyi pois Lohjalta. perustettiin Suomen Terveysravintokauppiaitten Liitto ry. Tuolloin myös alan tukkukauppiaat toimivat samassa yhdistyksessä. Alkuaikojen yrittäjät olivat idealisteja, jotka halusivat tuoda suomalaisten tietoisuuteen terveitä elämäntapoja, kasvisruokaa ja luonnollisia erityisvalmisteita täydentämään ravintoa ja estämään puutostiloja.” Seppo Seljavaara, puheenjohtaja. Nummenkylän radioasema toimi vuosina 19431999. Liikenneyhteyksiä Hanko-Hyvinkää –junarata Teopak Muovitehdas toimi 1970-luvulla Lohjanharjun pohjoispuolella, lähellä Seinälevyn tehdasta. Se valmisti ainakin muovisia kohokuvia (Bubble Graphics), viivaimia ja kirjanmerkkejä. Lieviön kioski Kioskia pitivät 1960-luvulla neljän tien risteyksessä kylän nuoret, mm. Kari Keskinen ja Aulis Virtanen. Keon kauppa Sekatavarakauppa sijaitsi nykyisen Lieviöntien varrella. Tanssilava Talkoomäki Talkoomäen omistaja maanviljelijä Veikko Vehkavuori myi sen Lohjan Urheilijoille, jotka pitivät siinä tanssilavaa. Urheiluseura myi sittemmin Talkoomäen Helsingin Metallipurkaus Oy:lle, joka toimii alueella edelleen. Tele-Sirkka Aarno Sirkka perusti alueen ensimmäisen TV- ja radioliikkeen nimeltään Tele-Sirkka. Tälle paikalle osuuskauppa Seutu suunnitteli perustavansa ruokakaupan. Seppo Seljavaaran luontaistuotteita Seppo Seljavaara perusti Österkullaan luontaistuotetehtaan. ” Luontaistuotealan voidaan katsoa varsinaisesti alkaneen Suomessa 50-luvun jälkipuoliskolla, jolloin ensimmäiset terveyskaupat perustettiin. Ala järjestäytyi keväällä 1967, jolloin Muijalan seisake 1980-luvulla. Vasemmalla asemarakennus, jossa sijaitsi aikaisemmin myös posti ja oikealla asemapäällikön talo. (Matti Långström). Hanko-Hyvinkää rautatien rakennutti pietarilaisten liikemiesten omistama yhtiö. Rakennustyöt alkoivat vuonna 1871. Radan rakentajat olivat sekä venäläisiä, että suomalaisia. Rakennustyömaa oli suuri ja työmiehille oli ainakin Vihdissä jopa oma sairaala ja hautausmaa. Rata vihittiin käyttöön 8.10.1873. Radan etuna pidettiin Hangon hyvä sijainti talvisatamana, joka pysyi pitkään jäätymättömänä ja mahdollisti siten ulkomaankaupan talviaikanakin. Toiminta osoittautui kuitenkin tappiolliseksi ja rata päätyi valtion omistukseen parin vuoden kuluttua. Rautatiellä oli suuri merkitys lohjalaiselle taloudelle. Erilaisia maatalouden tuotteita kuljetettiin niin Hyvinkään kautta Helsinkiin kuin myös lähemmäs, Lohjan asemalle, jossa oli mm. osuusmeijeri. Se helpotti myös liikkumista kyliltä kauppalaan. Ventelässä matkustajat siirtyivät Lohjan aseman ja Pitkäniemessä sijaitsevan selluloosatehtaan välillä vuodesta 1907 liikennöinee47 seen sähköjunaan. Vuonna 1912 tämä kapearaiteinen rata avattiin yleiselle liikenteelle ja junalla kuljetettiin matkustajia, postia ja muuta rahtia. Matkustajaliikenne sähkörautatiellä päättyi 1928 ja kaikki liikenne siirtyi Lohjan satamaradalle. Linja-autot tulivat kulkijoiden avuksi 1930-luvun loppupuolella. Vielä 1940-luvulla liikuttiin junalla ostoksille ja asioita hoitamaan asemalle tai kauppalaan. Sota-aikana 1939 - 1945 neuvostoliittolaiset pommittivat Hanko-Hyvinkää –rataa, mutta kylien kohdalla pommitukset eivät aiheuttaneet tuhoa. Rata tarjosi vakituisen työpaikan monille kyläläisille esimerkiksi ratavartijana, radan ja palokujien kunnostajana tai junankuljettajana. Länsi-Uusimaa 6.5.1987. Lohjan kunta vuokraa Muijalan seisakerakennuksen ja luovuttaa sen Muijala-LieviöNummenkylä –kylätoimikunnan käyttöön. Muijalan kylätie Ennen isojakoa (1757 – 1775) Muijalan kantatilojen pää- ja monet talousrakennukset sijaitsivat samalla kylänmäellä. Soltin, Keimon ja Salin päärakennukset olivat vierekkäin ja Tarra vajaan sadan metrin päässä nykyisellä paikallaan. 1700-luvulla kylänmäeltä (nyk. Soltin mäeltä) kulki kyläläisten kirkkotie ensin Tarran ohi ja siitä luoteeseen kohti Lohjanharjun rinnettä ja Ventelää ja edelleen kirkonkylään. Muijalan kyläkeskuksen jälkeen tien toinen pää suuntautuu etelään kohti Paunia. Kylänmäeltä itään tie suuntautui Skräddarskogiin eli Lieviölle ja sieltä edelleen kohti Lohjanharjua tai etelän suuntaan Siuntion kirkolle. Kylänmäeltä pohjoiseen lähti tie, joka haarautui vajaan kilometrin päässä koilliseen ja lounaaseen, eli jälleen kohti Lohjanharjun rinteitä, joille oli syntynyt ensin ratsastuspolkuja ja myöhemmin kärryteitä, 48 Muijalan kylänmäki 2000-luvulla. Etualalla Soltin tilan rakennuksia. (Ritva Kaukinen). joita pitkin pääsi liikkumaan Lohjan kirkolle tai Vihtiin. Hanko-Hyvinkää –radan valmistuttua 1873 kärrytieverkosto kehittyi tilakeskusten suunnalta kohti Muijalan juna-asemaa, koska ihmiset alkoivat kulkea kirkolle junalla ja mm. maatilojen maitotuotteita kuljetettiin junissa meijeriin. Vähitellen kylänmäeltä pohjoiseen suuntautunut kärrytie piteni radalle ja sen yli Hanko-Hyvinkää-tielle. Hanko-Hyvinkää –tien toiselta puolelta, vastapäätä kylätietä alkoi Lohjanharjun ylittävä kärrytie Koikylään ja Lehmijärven rannoille. Ainakin Soltin ja Keimon maat ulottuivat aivan kylän pohjoisrajalle saakka, eli Lohjanharjun pohjoispuolelle, joten sinnekin suuntaan tarvittiin hevosella kuljettavaa tieverkostoa. 1800-luvulla kylänmäeltä lähti Tarran mailla kulkeva tie myös etelän suuntaan, kohti Immulaa, koska aivan kylän eteläreunalla oli Tarran torppia. Turku – Helsinki –tie, valtatie 1 Helsingin ja Turun välillä on kulkenut maantie 1300-luvulta lähtien. Karjaan taajamassa Suuri Rantatie haarautui ns. Ylemmän ja Alemman maantien reiteiksi, jotka yhtyivät Siuntion Sun- Tietyömaa 1930-luvulla Nummenkylässä tai lähistöllä. (Ansa Mäkinen). nanvikissä. Ylemmän maantien pohjoinen reitti kulki pitkin Lohjanharjua Siuntion jokilaaksoon. Vuonna 1938 Turku-Helsinki -valtatie nimettiin valtatieksi 1, jonka rakentaminen oli eräs Suomen varhaisimmista valtatiehankkeista. Valtatien rakentaminen alkoi 1930-luvulla ja valmistui 1951. Valmistunut tie oli uudenaikainen, mutta liikennemäärien kasvaessa tien suorituskyky ja turvallisuus heikkenivät. Vuosien 1956 ja 2009 välisenä aikana rakennettiin Helsingin ja Nummenkylän rautatiesilta valmistui 1934. Kivisen holvikaaren alta kulkee vanha Turkutie ja päältä HankoHyvinkää-junarata. (Matti Långström). Turun välille vaiheittain moottoritie. Tarvontieksi kutsuttu osa valmistui 1962 ja Nummenkylään asti moottoritie valmistui 1971. Sitä mukaa kuin sen eri osat otettiin käyttöön, vanha 1-tie jäi rinnakkaistieksi ja sen nimi muuttui seututieksi numero 110, Vanhaksi Turuntieksi. Uuden HelsinkiTurku –moottoritien käyttöönoton yhteydessä tien nimi muutettiin valtatieksi 1. Hanko-Hyvinkää –tie, valtatie 25 Vuoden 1938 tienumerointijärjestelmässä Helsingista Tammisaaren kautta Hankoon kulkenut tie numeroitiin kantatieksi 51 ja Lohjan maalaiskunnan Nummenkylästä Lohjan kautta Tammisaareen kulkenut tie kantatieksi 53. Ennen Nummenkylän nykyistä maantiesiltaa ja Nummelan ohittavaa tieosuutta tien linjaus oli junaradan eteläpuolella. Nummenkylän kohdalla tie kaartoi Nummenkyläntien mukaisesti junaradan yli ja siitä edelleen radan linjausta seuraten kohti Nummelaa. Vuosien varrella tienumerointiin tehtiin muutoksia ja 1968 kantatietä 53 jatkettiin pohjoispäässä Hyvinkäälle asti ja vuonna 1979 edelleen Mäntsälään. Vuoden 1996 tienumerouudistuksessa kantatie 53 numeroitiin uudelleen valtatieksi 25. 49 LÄHTEET Kirjallisuus • Lohjalaisten historia I. Ylikangas Heikki, Siiriäinen Ari. Suomalaisen Kirjallisuuden Kirjapaino Oy, Helsinki 1973. • Lohjan paikannimet. Timo Eränkö. Hakapaino Oy 2000. • Lohjan rakennetun ympäristön inventointiluettelo. Lohjan kaupunkisuunnittelukeskus ja Lohjan Museo, 2007. • Länsi-Uudenmaan seutukaavaliiton arvokkaat kasvillisuuskohteet ja uhanalaiset kasvit. Juha Pykälä. Länsi-Uudenmaan seutukaavaliitto 1987. • Työn ja aatteen talot. Olavi Hurri, Vuokko Marttala-Hurri. Uudenmaan Sosialidemokraattinen Piiri ry. Vihdin Painorasteri Oy, Vihti 1997. • Sjundeå sockens historia, delen II. Alf Brenner. Hangö Tryckeri aktiebolag 1955. • Siuntion historia. Martti Favorin. 1986. • Siuntion seurakunnan historia, osa III. • Uhanalaiset kasvimme, toim. Terhi Ryttäri ja Taina Kettunen. Tammer-Paino Oy ,Tampere, 1997. • Uudenmaan läänin pitäjänkartasto 1844. Claes Nybergin pitäjänkarttojen uusintapainos. Toim. Harju, Pietilä ja Kokkonen. Karttakeskus. WS Bookwell, Porvoo 2007. • Viisikymmentä vuotta marttatoimintaa Pohjois-Siuntiossa. Merja Laaksonen Ekenäs Tryckeri 2012. Muut kirjalliset lähteet • ”Kahvimaa on sumpinystävän suosikkipaikka”. Lehtiartikkeli. Länsi-Uusimaa, 9.8.2007 • Lohjan kaupunki/Ympäristötoimi, kaavoitus. Teija Liuska, yleiskaavasuunnittelija, 21.9.2014. • Lohjan kaupunki/Ympäristötoimi, kaavoitus. Lieviön – Paunin maaseutualueiden osayleiskaavan asukaskysely 9.4.-8.5.2014, 25.6.2014. • Lohjan kaupunki/kaupunkisuunnittelukeskus/maankäyttö. Lohjan taajamaosayleiskaava-alueen laajennus 2009. • ”Lohjan kunta vuokraa Muijalan seisakerakennuksen ja luovuttaa sen Muijala-Lieviö-Nummenkylä –kylätoimikunnan käyttöön”. Lehtiartikkeli. Länsi-Uusimaa, 6.5.1987. • Lohjan kotiseutulehti Kirkhakkinen, n:o 1-2, 1998. • Muistiinpanoja Lieviön ja Nummenkylän historiasta. Marianne Järvenranta, 2014. • Muistiinpanoja Muijalan historiasta. Ritva Kaukinen,. 2005/2014. • ”Rekkoja ja rakennustyömaita. Autoilija Erkki Åströmin muisteluita”. Ritva Kaukinen, 2004. • ”Se oli yhden turpeen nosto, jos tei sitä meinaatte”, proseminaariesitelmä. Ritva Kaukinen, 1997. • Taajamaosayleiskaava, Arvokkaat luontokohteet 28.11.2011, Selostusta täydentävä liite. • ”Viisikymmentä vuotta marttatoimintaa Pohjois-Siuntiossa”, Ekenäs Tryckeri, 2012. Kartat • Kartta. Siuntion kunta (osa) 1844. Pohjoisimpana kylänä Sräddarskog eli Lieviö. Uudenmaan läänin pitäjänkartasto 1844. Claes Nybergin pitäjänkarttojen uusintapainos. Toim. Harju, Pietilä ja Kokkonen. Karttakeskus. WS Bookwell, Porvoo 2007. • Kyläsuunnitelma-alueen kartta. Lohja 2014 opaskartta. Lohjan kaupunki 2014. Nettisivut • www.antioksidantti.fi/PDF/Nakokulma • www.cembrit.fi/Historia • kukkapuro.fi • www.lohja.fi • www.lohja.fi/Liitetiedostot/Asuinalueiden%20typologia.pdf • parviainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/9370-siuntion-historia-toistaa-itseaan • palvelut.lohja.fi/lohjankesa/ • www.sci.fi/~torstis/lohja/kirjoit/taide/ratamm.htm • www.varola.fi/. , J. Vuorelan kotisivut • www.yrittajat.fi 50 Haastattelut Erkki ja Marjatta (s. Mäkelä) Allamo Eeva Hietala, kiinteistösihteeri Risto Kaukinen, Lohjan riistanhoitoyhdistyksen hallituksen jäsen Kyläsuunnitelmatyöryhmän jäsenet Pertti Laaksonen Petoyhdyshenkilö, Lohjan riistanhoitoyhdistys Soili Siiriäinen Jouko Virtanen Paavo Virtanen Pentti Warvas Yrjö Warvas Meeri Åström Valokuvat Erkki ja Marjatta Allamo Ritva Kaukinen Matti Långström Ansa Mäkinen Marjo-Riitta Salmela Jouko Virtanen Paavo Virtanen Yrjö ja Sirkka Warvas Eila Åström Petteri Åström www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/masmalo peda.net/veraja/lohja/muijala LIITTEET LIITE 1: Kyläsuunnitelmaprosessi 21.3.2014 Kyläsuunnitelmatyöhön tutustuminen Lohjan Kylät ry:n Läntistä lähidemokratiaa -hankkeen hankekoordinaattori kertomassa kyläsuunnitelman laatimisesta ja sen tarkoituksesta Muijalan asukasyhdistyksen ja Lohjanportin kyläyhdistyksen hallituksen jäsenille 4. 2.2014 Kyläsuunnitelmailtaa valmisteleva kokous 13.3.2014 Kyläsuunnitelman esittely- ja ideoimisilta alueen asukkaille asukkaiden näkemyksiä nykytilasta ja kehittämistarpeista, SWOT-analyysi, ja kyläsuunnitelmatyöryhmän muodostaminen 24.3., 3.4., 14.4., 28.4., 6.5., 12.7. Kyläkyselyn toteuttaminen työryhmän kokoontumiset aktiivinen yhteistyö hankekoordinaattorin kanssa nettikyselyn toteutuksesta - kyselylomakkeen muokkaaminen, kyselystä tiedottaminen asukkaille - kyselyn paperiversion jakelu ( 820 kpl) alueen postilaatikoihin - kyselyyn vastaaminen sähköisesti ja kirjallisina - palautettujen kyselylomakkeiden kerääminen palautelaatikoista ja paperisten vastausten purku webropol-muotoon - hankekoordinaattori tulostaa raportit kyselyn vastauksista Muijalan koulun 6.lk:n oppilaiden ajatuksia oman asuinalueen vahvuuksista ja parantamistoiveista 22.5. 14.8.,1.9., 23.9., 6.10., 16.10., 20.10., 23.10., 25.10., 27.10., 8.11., 11.11., 17.11., 20.11.,22.11., 29.11., 1.12 Kyläsuunnitelman kirjoittaminen työryhmän yhteiset kokoontumiset sekä sekä niitä valmistelevat kokoukset - kyläkyselyn tulosten analysointi - kyläsuunnitelman runko - kyläsuunnitelmaan tulevan aineiston kokoaminen eri lähteistä - kirjoittaminen prosessina Kyläsuunnitelman painatus, jakelu, tiedottaminen 51 LIITE 2: Maankäyttö ja kaavoitus Uudenmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä vuonna 2006 ja sitä on täydennetty tai tarkistettu myöhemmin laadituin vaihemaakuntakaavoin. Ympäristöministeriössä syksyllä 2014 vahvistettavana olevassa 2. vaihemaakuntakaavassa (hyväksytty maakuntavaltuustossa 2013) on osoitettu ratayhteydet Espoo-Vihti-Lohja –taajamaradalle ja Espoo-Salo –oikoradalle, tiivistettävää aluetta Muijalan aseman ympäristöön taajaman itäpäähän ja Nummenkylään työpaikkatoimintojen reservialuetta. Pohjois-eteläsuuntainen viheryhteystarve on siirretty Nummenkylästä Muijalan suuntaan. Lieviön kylä on osoitettu maakuntakaavassa (2006) osaksi maakunnallista kyläverkostoa. Kylää koskevat 2. vaihemaakuntakaavan mukaiset kuvaukset ja suunnittelumääräykset: ”Kohdemerkinnällä osoitetaan maakunnallisesti merkittävät kylät, joihin ohjataan määrältään merkittävää asuin- ja työpaikkarakentamista. Merkinnän mukaiset kylät ovat aluerakenteen kannalta keskeinen osa maakunnan kyläverkkoa. Kylän sijainti ja laajuus määritellään yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, jossa tavoitteena on ympäröivää haja-asutusaluetta tiiviimpi rakentaminen. Kylän suunnittelussa on otettava huomioon liikenteen ja vesihuollon järjestäminen, ekologiset yhteydet sekä kulttuurihistorialliset ja maisemalliset ominaispiirteet.” Uudenmaan liitossa valmistelussa olevassa 4. vaihemaakuntakaavassa määritellään mm. logistiikkaverkosto, viherrakenne ja maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Maakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä ei maakuntakaavoituksen pohja-aineistona toimivassa selvityksessä sijoitu Muijalan, Lieviön, Nummenkylän tai Kahvimaan alueille. Lohjan maankäytön rakennemalli 2013-2037 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.5.2014. Rakennemalli kuvaa maankäytön tavoitetilaa ja kehitystä ja siinä on esitetty suositeltavan maankäytön lisäksi suunnittelun reunaehtoja ja ohjauskeinoja. Rakennemallissa nauhataajaman itäpäähän Muijalassa on osoitettu Länsiradan asema vaikutusalueineen. Moottoritien molemmin puolin on osoitettu työpaikka-alueita (”E18 Yrityslohja”). Nauhataajaman ja työpaikka-alueen sekä Siuntion rajaan saakka ulottuvan ”maaseu52 tulohjan” väliin jäävälle vyöhykkeelle on osoitettu ”nauhataajaman lievealue”, joka muodostaa taajamaosayleiskaavassa osoitetun nauhataajaman laajenemisvaran. Lieviön kylä on merkitty erillisenä maakunnallisesti merkittävänä ”nauhataajaman läheisenä kylänä”. Lohjan taajamaosayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 10.10.2012 ja uudelleen oikaisuvaatimuksen jälkeen 17.4.2013. Taajamaosayleiskaava ei ole vielä lainvoimainen, koska valitusten käsittely on kesken korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Taajamaosayleiskaavassa Muijalan asemakaavoitetulle taajama-alueelle on osoitettu laajenemisalueita asumiselle, palveluille ja työpaikkatoiminnoille. Nykyiselle Hanko-Hyvinkää –radalle on Muijalan kohdalla osoitettu asemapaikka Espoo-Vihti-Lohja taajamajunaliikennettä varten. Espoon suunnasta suunniteltu taajamajunaliikenne yhtyy nykyiseen Hanko-Hyvinkää rataan Nummenkylässä. Nummenkylään on osoitettu myös Espoo-Salo oikoradan maastokäytävä maakuntakaavan mukaisesti. Nummenkylän laaja peltoaukea sekä siitä Lieviön suuntaan jatkuvat peltoaukeat on osoitettu maisemallisesti arvokkaiksi peltoalueiksi (MA). Lieviön ja Kahvimaan suuntiin on taajamaosayleiskaavassa varattu laajoja alueita pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön. Kahvimaan ja Nummenkylän alueille on osoitettu kyläalueita (AT) pääasiassa olemassa olevalle maaseutumaiselle kyläasutukselle, joka ei ole seudullisesti merkittävää. Turuntien ja Vihdin rajan väliin Nummenkylässä on varattu kaupallisten palvelujen ja työpaikkojen alue, joka on tarkoitettu paikallisen vähittäiskaupan ja työpaikkojen alueeksi (PKT2). Lieviön osayleiskaava (oikeusvaikutukseton) on hyväksytty Lohjan kunnanvaltuustossa vuonna 1993 ja se on vanhentunut. Lieviö-Pauni maaseutualueiden osayleiskaavan (sisältää myös osan Muijalasta) laatiminen sisältyy Lohjan kaupungin kaavoitusohjelmaan 2014-2016. Suunnittelualueella on voimassa rakennus- ja toimenpidekielto 25.6.2015 saakka. Osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä keväällä 2014 ja siihen voi tutustua koko kaavaprosessin ajan. Suunnittelun lähtökohdista järjestettiin internetissä asukaskysely keväällä 2014. Osayleiskaavan esittelytilaisuus alueen yhdistyksille oli Muijalan koululla 28.10.2014. Osayleiskaavaluonnoksen on tavoitteena valmistua loppuvuodesta 2014 ja osayleiskaavaehdotuksen vuoden 2015 aikana. Alustavan tavoitteen mukaisesti kaupunginvaltuusto voisi hyväksyä kaavan vuonna 2016. Osayleiskaavan keskeisinä tavoitteina on osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa pidetty maaseutumaisen ja kyläasumisen ohjaamista ja kehittämistä yhdyskuntarakenteen kannalta kestävällä ja taloudellisella tavalla, kulttuurimaisemien huomioon ottamista ja maaseutuelinkeinojen turvaamista. Muijalan taajama-alueella on voimassa eri vuosikymmeninä vahvistuneita asuin-, palvelu- ja teollisuusalueiden asemakaavoja. Viimeisin asemakaava on vahvistunut vuonna 2011. Nummenkylässä on vireillä työpaikka-alueen asemakaavan laatiminen kaupungin omistamalla alueella. Asemakaava on ollut ehdotuksena nähtävillä keväällä 2014. Asemakaavan on tarkoitus mahdollistaa alueelle teollisuus-, varasto- ja logistiikkatilojen rakentaminen. Asemakaavoituksen yhteydessä tutkitaan uutta liityntämahdollisuutta Turuntielle. Alueelle on osoitettu rakennusoikeutta 50 000 k-m2, josta enintään 2 000 k-m2 voi käyttää paljon tilaa vaativan tavaran kaupan tiloja varten. Asemakaavoituksesta järjestetään viranomaisneuvottelu syksyllä 2014. 21.9.2014 Lohjan kaupunki/Ympäristötoimi, kaavoitus. Teija Liuska, yleiskaavasuunnittelija . LIITE 3 mailta 13.3.2014 Kyläsuunnitel- SWOT-analyysi VAHVUUDET HEIKKOUDET • • luonto- ja liikuntamahdollisuuden (marjastus, sienestys, Hiihtomaa, Nälköönlampi) • viihtyisä, turvallinen ja rauhallinen asuin- ja kasvuympäristö – koko kylä kasvattaa • viihtyisät koulut ja päiväkodit • yhteisöllisyys ja yhdistystoiminta • yhdistysten aktiivit • kulkuyhteydet pääkaupunkiseudulle • pääkaupunkiseudun läheisyys> muuttoliike • • • • • • MAHDOLLISUUDET • luonto- ja liikuntamahdollisuudet (yhdyslatu Hiihtomaahan ja metsäpolut kuntoon) • pääkaupunkiseudun läheisyys (organisoitu kimppakyyti ) • monipuolista osaamista • viihtyisä ja turvallinen asuinympäristö ja tonttimaata tarjolla • monipuolisten urheilumahdollisuuksien kehittäminen • kunnallistekniikan ulottaminen haja-asutusalueelle (esim. viemäröinti Lieviöllä) • Lohjanportin seurakuntatalon ja Lieviön seuraintalon parempi hyödyntäminen kokoontumispaikkana • rautatie • yhteistyö Vihdin kanssa puutteellinen kaavoitus; viimeistelemättömyys kaupunkisuunnittelussa kyläkeskuksen puuttuminen rakennuslupia vaikea saada haja-asutusalueelle kokoontumispaikat nuorisolle ja vanhuksille puuttuvat liikenteeseen liittyviä ongelmia - teiden huono kunto ja kapeat pientareet - pyörätie puuttuu tai loppuu kesken - jalkakäytävät puuttuvat tai huonot - julkinen liikenne: e-bussit eivät kulje viikonloppuisin, koulubussien aikataulut yläkoululaisille huonot - koulutaksien pysäkkien merkit puuttuvat Kahvimaan lehtienkeräyspiste huono koirapuisto puuttuu UHAT • ELY -keskuksen linjaukset • kaavoituksen keskeneräisyys • heikko tiedottaminen kaupungin suunnitelmista (lentokenttä, Lemminkäisen louhoshanke, ”Siuntion muuntaja” • päätöksenteon karkaaminen metropolialueelle • työmatkaliikenteen kallistuminen ja bensiinin jakeluasemien väheneminen • julkisen (paikallis)liikenteen väheneminen • kyläkeskuksen puuttuminen ja keskittymät suurempiin keskuksiin • rautatie • ympäristön pilaantuminen ja epäsiisteys (esim. romuautokauppa) • metsähakkuut Takakannen kuva: Nummenkylän kartanon puistoa talviasussaan. (Marjo-Riitta Salmela). 54 55
© Copyright 2024