1. No category

1 e" j an k e ek u s h al ; i r ;
Muijalan asukasyhdistys ry
Lohjanportin kyläyhdistys ry
Lieviön pienviljelijäyhdistys ry
KANN AN OTTO
Tu nnu s/
10.03.2015
Lohjan palveluverkko-ja organisaatiotyöryhmä
Sihteeristö
MUIJALAN ASUKASYHDISTYS RY:N, LOHIANPORTIN KYLÄYHDISTYS RY:N JA LIEVIÖN
PIENVIUELIJÄYHDISTYS RY:N KANNANOTTO LOHJAN PALVELUVERKKO-JA
ORGANISAATIOTYÖRYHMÄN KÄSITTELYSSÄ OLEVIIN PALVELUVERKKOSUUNNITELMIIN
Muijalan asukasyhdistys , Lohjanportin kyläyhdistys ja Lieviön pienviljelijäyhdistys laativat yhteisen
kyläsuunnitelman , loka julkaistiin 15.12.2014. Kyläsuunnitelmassa kehittämisalueiksi nousivat mm.
maankäyttö ja kaavoitus sekä kunnallisten ja kaupallisten lähipalvelujen säilyminen ja kehittäminen
alueella.
Tiistaina 24.2.2015 edellä mainitut yhdistykset järjestivät hallitustensa yhteisen tilaisuuden
Lohjan kaupungin palveluverkkosuunnitelmia.
, jossa käsiteltiin
Alueen lähipalvelut ja maankäytön kehityskuva
Vuonna 2014 alueella asui 2 095 asukasta. Muijalan ja Nummenkylän koulut, päiväkodit, ulkoliikuntapaikat
ja kirjastoauto ovat ainoat kunnalliset palvelut alueellamme. Muut palvelut ovat useiden kilometrien päässä
Mäntynummessa tai kaupungin keskustassa eikä toimivaa joukkoliikennettä haja-asutusalueilla ole.
Ma a n k ä y t ö n k eh i t y s k u va n mu k a a n e r i t y is e s t i M u i j a l an a l u e e l l e va i k u t t a i s i vat r a t a h a n k k ee t s e k ä u u s i
ta a j ama n l ä h e in e n k y l äa l u e , L i evi ö . Lo h j an k au p u nk i on j o l a at i n ut a se ma ka a van v. 2 0 11 e ri l l is p i en t a lo i l le j a
r i vi t a l o i l l e M u i j a l a n n u mme n t i e n va r r e l l e , M u i j a l a n k o u l u n vä l i t t ö mä ä n l ä h e i s y y t e e n n . 4 2 0 a s u k k a a l l e , t o s i n
nä mä t on t i t ei vä t ol e vi el ä my yn n i s s ä . Ta a j ama o s a yl e i s k aa va s s a M u i j a la n a s ema k a a vo i t e t ul l e t aa j a ma al u e e ll e o n o s o i te t t u my ö s l a a j e ne mi s al u e i ta a s u mi s e l le , p al ve l u il l e ja t y öp a i k k a- a l u ei l l e . Li eviö - Pa un i
ma a se u t uo s ay l e is k aa va n ( s is ä lt ä ä o s an M ui j a la s ta ) la a ti mi ne n s i s äl t y y L oh j a n k au p u ng i n
k a a vo i t u s o h j e l ma a n 2 0 1 4 - 2 0 1 6 . Nu mme n k y l ä n a l u e k e h i t t y y t u l e va n l o g i s t i i k k a k e s k u k s e n my ö t ä .
Ra t ah a nk k ei d e n t ot e ut u e ss a j a a s u ka s mä ä ri e n l i sä ä nt y e ss ä e r il a i st e n p al ve lu i de n t a r ve ka s va a .
Lo h j a n k a u p u n g i n s t r a t e g i a j a a r v o t
Lohjan kaupungin strategiaan arvoiksi on kirjattu mm. asukaslähtöisyys ja kestävä kehitys. Visiossa
todetaan: "Lohja on kaupunki ja maaseutu yhdessä. Lohja on sujuvan arjen kaupunki pääkaupungin
lähellä." "Lohjan strateginen vahvuus on elinvoimainen, asuttu ja aktiivinen maaseutu."
Lohjalla on edellytyksiä tarjota erilainen vaihtoehto asumiselle verrattuna pääkaupunkiseutuun. Muijalaan
ja sitä ympäröivälle haja-asutusalueelle muualta muuttaneita houkutteli luonto ja ympäristö, viihtyisä
asumisympäristö ja sijainti. Alueen vahvuuksiksi asukkaat nimesivät lisäksi viihtyisät koulut ja päiväkodit
sekä pääkaupunkiseudun läheisyyden. (Kyläsuunnitelma 2015-2020).
Palveluverkon uudistaminen ja järkeistäminen näyttää merkitsevän keskittämistä ja supistamista.
Vähäisetkin kunnalliset palvelut karkaavat yhä kauemmaksi. Miten sujuvaa elämä on
palveluverkkosuunnitelmien ja keskittämisen jälkeen kauempana kaupungin keskustassa sijaitsevissa
taajamissa ja maaseudulla? Palveluverkkosuunnitelmat ovat asukasnäkökulmasta tarkastellen kaupungin
arvojen ja strategian vastaisia.
Siv isty s palv elut
Kouluverkkoselvitys , sisältää esiopetuksen
Koulut : Muijalan aluelähikoulu ja Nummenkylän koulu sekä Mäntynummen yhtenäiskoulu.
Esiopetus : Muijalan päiväkoti sekä Metsätähdet päiväkoti Nummenkylän koulun vieressä.
Koulukiinteistöjen salkutuksessa 2013 Muijalan koulu on salkussa 1 ja Nummenkylän koulu salkussa 2.
Kouluverkkosuunnitelmassa esitetään kolme mallia, joiden kaikkien mukaan Nummenkylän koulussa opetus
lopetettaisiin. Vuonna 2014 Nummenkylässä kustannukset / oppilas ovat koulujen keskitasoa.
Koulurakennusta on vuosien mittaan remontoitu ja laajennettu rakentamalla mm iso liikuntasali. Koulun
vieressä toimii päiväkoti.
Malli 1, jossa Nummenkylän 1-5 Ik oppilaat siirtyisivät Muijalan kouluun, edellyttäisi Muijalassa
investointitarpeita. Ja tässä mallissa molempien koulujen 6.Ik oppilaat siirtyisivät Mäntynummen
yhtenäiskouluun. Kaikissa esitetyissä malleissa lienee virhe Lehmijärven esiopetuksen kohdalla. Ei ole
tarkoituksenmukaista, että Lehmijärven esiopetus järjestetään Muijalassa., koska lapset siirtyvät vuoden
kuluttua Mäntynummen yhtenäiskouluun ensimmäiselle Iuokalle. Nummenkylän esiopetusikäiset siirtyvät
sensijaan Muijalan kouluun, mutta suunnitelmissa ei ole heistä mainintaa. Muijalan investoinneissa
tilatarve näyttää alakanttiin arvioidulta, koska koulun tiloihin siirtyvät myös esiluokat. Tilatarvetta
suunniteltaessa täytyy ottaa huomioon, että oppimistilanteissa opiskelu on toiminnallista ja oppilaat
joustavasti ryhmiteltyjä, jolloin tilatarve on erilainen kuin joskus aikaisemmin. Kuva 12 ja teksti ovat
keskenään ristiriidassa. Tekstin mukaan Muijalan ja Nummenkylän kuudennet luokat siirtyvät MYK:uun,
mutta kuviossa kuudennet luokat ovat edelleen Muijalassa ja sama virhe toistuu Perttilän kohdalla.
Es i t et y t ma l li t ei vä t t a rj o a t o d el l i si a va i h to e h to j a . E s ime r ki k s i m a lli 2 , tiivist et ty
m a lt illine n t iiv is t äm ine n
k o u l u v e r k k o ja ma l l i 3 ,
e i vä t e r o a t o i s i s t a a n o ma n a l u e e mme o s a l t a , va i k k a n i me t a n t a va t va i k u t e l ma n
va i h t o e h d o i s t a . K ai k e n k a i k k i a a n k i n ma l l i n 3 n i mi o n h a r h a a n j o h t a va . Se k ä mal l i n 2 e t tä 3 mu ka a n
Mu i j a la a n jä ä vä t k u u d es l u o k ka l a i se t j a os a Mu i j a la n o pp i l ai s t a s i i r ty i s i Pe r tt i l ä n k o u lu u n . M i t ä t ä mä o s a
t a r k o i t t a a ? Ha j a u t e t t a i s i i n k o os i a t i et y i st ä ik ä l uo k is t a t o i se e n k o u lu u n o ma n k o u l u n vi e r e s t ä ?
Ko u l u ma t k a M u i j a l a s t a Pe r t t i l ä än o n t o d e tt u va a r a l li s e k s i , j ot e n t ä s s ä e d e l l y t e t ää n k o u l u k ul j e t u s t a .
Ha n k o t i e n j a M u i j a l a n n u m me n t i e vä l i l t ä p u u t t u u k e vy e n l i i k e n t e e n vä y l ä , ma t k a l l a o n r i s t e y s a l u e ,
ta s or i s te y s j a t i e ll ä li i kk u u r a s ka s ta l ii k e nn e t tä , k o s ka s en mo l e mmi n p u ol i n o n te o ll i s uu s a lu e . Ti e n var r el l a
ei o l e e d e s p i e n na r a l ue t t a ke vy e ll e l i ik e n t ee l l e . Ko u l u ma t k a Pe r t ti l ä ä n s i i rr e t y il l e me r k i ts i s i r u n s as t a 3 k m: n
ma t k a a mu u t a ma n s a d a n m e t r i n s i j a a n . Ly h i n r e i t t i M u i j a l a st a Pe r t t i l ä ä n o n S a uvo n r i n n e t t ä p i t k i n .
Si i n ä kä ä n ei o l e p i e nt a r e i ta e i kä k e vy e n li i k e n te e n vä y l ä ä. M a tk o j e n vu o k si k o ul u p ä ivä p it e n e e
hu o ma t t a va s t i ve r r a t tu n a s i i h e n , e t t ä k o t i o n k o u l u n vi e r e s s ä . Ja t o is t a k ou lu a k ä yvä t la p se t o vat e r il l ää n
mu i d e n o ma n a s u in y mp är i s t ön s ä la s t e n s o s ia a l i se s t a yh t e i s ö s t ä .
Yhteisön hajaantumisen, liikenneturvallisuuden ja pidentyneiden koulupäivien vuoksi mallit 2 ja 3 ovat
kaikkein huonoimmat vaihtoehdot. Lapsiperheiden näkökulmasta asuinalueen vetovoima heikkenee.
Investointilaskelmia ei ole vielä tehty, mikä vaikeuttaa mallien arviointia taloudellisesta näkökulmasta.
Ei myöskään ole esitetty laskelmia lisääntyneistä koulukuljetuksista. Onko tilalaskelmia tehtäessä pihaalueet otettu mukaan ja tarkasteltu niitä oppimisympäristöinä. Jos päädytään keskitettyyn malliin,
riittävätkö pihat nykyistä suuremmille oppilasmäärille? Myös piha on oppimisen, liikkumisen ja leikin
paikka. Nykyisten kyläkoulujen piha-alueet tarjoavat mahdollisuuden virikkeiseen ja luonnonläheiseen
toimintaan. Mm. ympäristökasvatus on tulevaisuuden pedagogiikkaa, jonka kautta oppilaat oppivat
monenlaisia käytännönkin taitoja. Koulun opetustiloja ovat luokat, ruokasali ja muut yhteiset sisätilat, sekä
piha ja koulun lähiympäristö - opetustila on enemmän kuin luokkatila. Vrt. luontokoulut ja päiväkotiryhmät. Palveluverkkoselvitykseen kirjatut OPS 2016 tuomat haasteetja niiden perustelut eivät
edellytä kouluverkon supistamista.
Palveluverkkoa suunniteltaessa ei ole otettu huomioon koulurakennuksen merkitystä sitä ympäröivän
yhteisön kannalta. Koulurakennuksen roolia pitäisi arvioida laajemmin kuin ainoastaan alueen lasten
opinahjona. Koulut ovat myös asukkaiden kokoontumis-ja harrastustiloja ja tukevat yhteisöllisyyttä
alueella . Koulurakennuksien monikäyttöä voisi lisätä tuomalla koulutiloihin muitakin palveluita.
Kulttuuri ja kirjasto
Kirjastoauto Saima aloittaa 2017 alussa koko kaupungin alueella, toinen auto myydään. Reittejä
tarkistetaan, aikatauluja muutetaan, pysäkeillä käyntejä vähennetään ja auto ajaa kahta vuoroa.
Lähes 30 % kyläkyselyyn vastanneista aikuista kertoi käyttävänsä kirjastoauton palveluja. Lisäksi koulut,
päiväkodit ja alueen lapset käyvät kirjastoautossa ahkerasti. Saiman toiminta tulee varmistaa, sen tuoma
palvelu pitää säilyttää ja huolehtia palvelun säännöllisyydestä myös auton huolto- ja muina taukoaikoina.
Mäntynummen kirjastoon hankittava Avoin kirjasto -järjestelmä pidentää aukioloaikoja. Tämä on hyvä
ratkaisu, mikäli se turvaa kirjaston jatkumisen.
Hiiden opisto . Toiveena on, että Hiiden opisto tarjoaa monipuolista toimintaa alueemme kouluilla,
vähintäänkin nykytarjonnan verran. Erityisesti seniorikansalaisten kannalta palvelut olisivat helpommin
saavutettavissa.
Terveyspalvelut
T erve ysas em at
Pe r u s t u r va l a u t a k u n n a n e s i t y k s e n mu k a a n M ä n t y n u mme n t e r ve y s a s e m a n t o i mi n t a l o p e t e t t a i s i i n v. 2 0 1 7 .
As ia kk aa t men evät k e sk us ta an ja k ii re e ll is is sä ta pa uk si s sa Tyn ni n ha rj ul le . M a h d o l l i s t e n u u s i e n t i l o j e n
ri i t tä vy y tt ä t ar k a st e l t ae s s a a s i ak a s n äk ö k u lma on t ä rk e ä . A l u e en a su k k a il t a on t ul l u t h u o l es t u tt a vi a vi e st e j ä
Ty n n i n h a r j u n t e r ve y s a s e ma n t o i mi vu u d e s t a . Si e ll ä ru u h ka - a ik o in a ei vä t t u ol i t r i it ä lä ä k är i ä o d ot t a vi l l e j a
jo n o t u s a j a t s a a t t a va t ol l a t u n t i e n p i t u i s i a . K u i t e n k i n l ä ä k ä r i t t e k e vä t t a u o t t a t y ö t ä ä n .
Asiakkaan näkökulmasta on valitettavaa, että hyvin toimivat terveysasemat lakkautetaan sääntöjen
nimissä. Mäntynummen terveysaseman hoitoon pääsystä ja palvelun laadusta on kuulunut siellä
käynneiltä asiakkailta myönteistä palautetta.
Hammashoitola
Palveluverkkotyöryhmä esittää, että keskustan alueella on Keskusaukion hammashoitolan lisäksi toinen iso
hammashoitola Virkkalan, Mäntynummen, Anttilan, Ojamon, Karjalohjan ja Sammatin hammashoitoloiden
tilalle vuoteen 2020 mennessä.
Mikäli Mäntynummen hammashoitola siirtyisi keskustaan, matkat olisivat enimmillään n. 15 km (Lieviö,
Lieviön Kahvimaa). Vanhan Turkutien varrelta ei ole helppoa päästä julkisilla kulkuvälineillä keskustaan,
mutta Muijalasta lähtien vuoroja on kohtuullisesti. Muijalasta matkaa on noin 10 km.
Aiemmin yhtenä vaihtoehtona oli, että Mäntynummen hammashoitola siirtyisi usean muun
hammashoitolan kanssa hälytyskeskuksen entisiin tiloihin Tynninharjulle. Tämä vaihtoehto olisi ollut
kulkuyhteyksien osalta hankala ja matkaa olisi ollut yli 20 km alueen etäisemmiltä osista Tynninharjulle.
Julkisen liikenteen käyttö olisi ollut aikaa vievää mm. linja-auton vaihtojen takia.
Keskittäminen merkitsee lapsiperheitten kohdalla sitä, että yhä useammissa perheissä vanhemmatjoutuvat
ottamaan vapaapäivän työstään, jotta voivat viedä lapsensa hammashoitoon. Kustannukset siirtyvät
asukkaille matkakustannusten ja palkattoman vapaapäivän muodossa. Asukkaiden kannalta olisi hyvä, että
aukioloaikoja voisi pidentää iltaan. Näin samalla tilat ja välineistöt tulisivat mahdollisimman tehokkaaseen
käyttöön. Suunniteltu liikkuva yksikkö helpottaisi mm. vanhusten ja liikuntarajoitteisten pääsyä
hammashoitoon.
Neuvolat
Mäntynummen neuvolan alueella on 0-6 -vuotiaita lapsia 790. Määrä on suurin koko nykyisen
neuvolaverkon 9 neuvolan alueella. Maankäytön kehityskuvan mukaisesti ratahankkeet synnyttävät
kasvupainetta ensisijaisesti Mäntynummen yhtenäiskoulun alueelle. Asukasmäärä tulee hankkeiden myötä
kasvamaan.
Nykyisten suunnitelmien mukaan vuonna 2017 alueemme asukkaita palvelisi Mäntynummen perhekeskus.
Vuonna 2025 Lohjalla olisi kolme neuvolaa, joista Perhekeskusja Keskustan neuvola paivelisivat entisen
Mäntynummen neuvolan asiakkaita, jolloin asiakkaiden matkat pitenevät jonkin verran. Asukkaiden
kannalta olisi hyvä, että aukioloaikoja voisi pidentää iltaan. Näin samalla tilat tulisivat mahdollisimman
tehokkaaseen käyttöön. Avoin neuvola -toiminnan kehittäminen kouluterveydenhoitajan tiloissa on
kannatettava ajatus. Palvelu tulee lähelle asiakasta ja terveydenhoitotilat tulevat tehokkaaseen käyttöön.
Al u e e n a su k k a i d e n k y s y m y ks i ä p a l v el u l u i d e n k e s k i t tä m i s e s t ä
- Ovatko palveluverkkoa koskevat, nyt arvioitavana olevat suunnitelmat pitkäjänteisiä, mikäli niitä vertaa
maankäytön ja kaavoituksen suunnitelmiin?
- Mitkä ovat Lohjan kaupungin tulevaisuuden suunnitelmat kasvun tukemiseksi?
- Miten Lohjan kaupunki saa uusia asukkaita, jos palvelut, erityisesti koulut, siirtyvät kauemmas?
- Haluavatko Lohjan päättäjät tukea keskustan ja haja-asutusalueiden monimuotoista asumista?
- Miten Lohjan vetovoimaisuutta voidaan kehittää?
- Mitä tehdään tyhjiksi jääville tiloille?
- Onko koulujen muu käyttö on jäänyt huomiotta?
- Onko tarvetta monitoimitaloihin ja voisiko palveluja hajauttaa myös pieniin kouluihin?
- Hiiden opiston opetusta suunnitellaan siirrettäväksi koulujen tiloihin. Mitä tapahtuu, jos koulut
lopetetaan?
- Onko olemassa jo laskelmia kuluista ja saatavista säästöistä?
- Kannattaisiko kouluverkon osalta säästää hyväkuntoiset rakennukset ja jatkaa niissä opetusta ja muuta
toimintaa (vrt. salkut)?
- Miten kiinteistöjen siivouksen, huollon ja vuosikorjausten kehittämisen avulla kiinteistöjen kuntoa voidaan
pitkäjänteisesti ylläpitää? Ajoissa tehdyt toimenpiteet vähentävät korjaustarvetta.
- Ovatko koulut oppilasmäärien lisääntyessä edelleen turvallisia ja oppimisen kannalta
tarkoituksenmukaisia?
- Onko perusluokkien lisäksi mietitty koulun muiden tilojen riittävyyttä (ruokailutilat ja keittiö, tn- ja ts-tilat,
liikuntatilat, käytävät ja välituntialue sekä henkilöstön tilat)?
9 . 3 . 2 0 1 5 / M R S , RKa