Maastotarkastusohje Suomen metsäkeskus 2015 Maastotarkastusohjeen on laatinut Suomen metsäkeskuksen metsätieto- ja tarkastuspalveluiden työryhmä: Jani Leivo puheenjohtaja sekä Jarkko Partanen, Veikko Kaikkonen, Timo Nieminen, Jyrki Vuorenmaa, Heikki Kuoppala ja Simo Rahkola Ohje O Oh hjje eo on n hy h hyvä hyväksytty yvääks k yt ytty ty kkäyttöön äyytttöö ö n 15 15.6.2015 5. Anna Rakemaa, metsäjohtaja 2 Suomen metsäkeskuksen maastotarkastusohje 2015 ....................................................................................... 1 1 Yleistä .............................................................................................................................................................. 5 2 Kohdevalinta .................................................................................................................................................... 5 2.1 Kohdevalinnan suorittaminen .................................................................................................................. 5 2.2 Perusjoukot ............................................................................................................................................... 6 2.3 Tarkastusten ajoittaminen ....................................................................................................................... 8 2.4 Laadunvalvonta ........................................................................................................................................ 9 2.4.1 Kantoon / Virtaan tallennetut tiedot ................................................................................................. 9 2.4.2 Metsäkeskuksen tarkastustoiminnan laadun valvonta ..................................................................... 9 3 Maastotarkastusten yleisohjeet ...................................................................................................................... 9 3.1 Käytettävät mittausvälineet ja tallennin .................................................................................................. 9 3.2 Tarkastusmenettely ja mittaukset kohteella ............................................................................................ 9 3.3 Arvosteluasteikko ................................................................................................................................... 10 3.4 Määrän tarkastaminen ja jakaminen osiin ............................................................................................. 10 3.5 Koealojen mittaus ................................................................................................................................... 10 3.5.1 Tasaikäisrakenteiset hakkuut ja kemera ......................................................................................... 10 3.5.2 Eri‐ikäishakkuu ................................................................................................................................. 12 3.6 Arvokkaat elinympäristöt ....................................................................................................................... 12 3.7 Dokumentointi ja raportointi ................................................................................................................. 14 3.8 Metsävaratietokantaan kerättävä tieto ................................................................................................. 14 4 Metsälain tarkastukset .................................................................................................................................. 14 4.1 Metsänkäyttöilmoituksen ja hakkuun tarkastus .................................................................................... 14 4.1.1 Metsänkäyttöilmoitusten, uudistushakkuiden ja tasaikäisrakenteisten kasvatushakkuiden tarkastukset .............................................................................................................................................. 14 4.1.1.1 Maankäyttömuodon muutoshakkuut .......................................................................................... 16 4.1.1.2 Metsänkäyttöilmoituksen laiminlyöntien tarkastukset ............................................................... 16 4.1.2. Eri‐ikäisrakenteisten kasvatushakkuiden tarkastukset .................................................................. 17 4.2 Korjuujäljen laadunseuranta .................................................................................................................. 17 4.2.1 Tasaikäisrakenteisen metsätalouden hakkuiden tarkastus ............................................................. 17 4.2.2 Eri‐ikäisrakenteisen metsätalouden hakkuiden korjuujäljen tarkastus .......................................... 26 4.3 Metsän uudistaminen ja uuden puuston aikaansaaminen .................................................................... 26 5 Kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain sekä kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisten hakemusten suunnitelmien ja toteutusten tarkastus ...................................................................................... 31 5.1 Kemera‐töiden tarkastusten yleisohjeet ................................................................................................ 31 5.2 Tositteiden tarkastus: tarkastettavat asiakirjat ja todelliset kustannukset ........................................... 32 5.2.1 Tositetarkastuksen tarkoitus ........................................................................................................... 32 3 5.2.2 Tarkastettavia asiakirjoja ................................................................................................................. 32 5.2.3 Tositetarkastuksen suorittaminen ................................................................................................... 32 5.2.3.1 Toteutusselvitysten ja/tai toteutusilmoitusten perusteella tarkastettavat tositteet .................. 33 5.2.3.2 Tarkastettavat hankelajit .............................................................................................................. 33 5.3 Hoito‐ ja kunnossapitovelvollisuuden tarkastus ........................................................................................ 34 5.4 Taimikon varhaishoito ja nuoren metsän hoito ......................................................................................... 35 5.5 Ilmoitustarkkuus ......................................................................................................................................... 35 5.6 Metsän uudistaminen ................................................................................................................................. 38 5.6.1 Toteutuksen tarkastus ......................................................................................................................... 38 5.7 Juurikäävän torjunta ................................................................................................................................... 38 5.8 Metsän terveyslannoitus ............................................................................................................................ 41 5.9 Ympäristötuki ............................................................................................................................................. 42 5.10 Metsäluonnon hoitohanke ....................................................................................................................... 43 5.11 Suometsän hoito‐ ja kunnostusojitushankkeiden laadun tarkastus ........................................................ 43 5.11.1 Suunnitelman tarkastus ..................................................................................................................... 43 5.11.2 Toteutuksen tarkastus ....................................................................................................................... 44 1/3 Yleisarvio kunnostusojituksen laadusta ja tarkoituksenmukaisuudesta ........................................... 44 2/3 Vesiensuojelu ..................................................................................................................................... 44 3/3 Kunnostusojituksen työn laadun arviointi ......................................................................................... 46 5.12 Tiehankkeiden laadun arviointi ................................................................................................................ 47 5.12.1 Suunnitelman tarkastus ..................................................................................................................... 47 5.12.2 Toteutuksen tarkastus ................................................................................................................... 48 1/5 Toteutuksen laatu ja kustannukset .................................................................................................... 49 2/5 Tien rakentaminen ............................................................................................................................. 50 3/5. Tien mitoitus ja liikennetekniikka ..................................................................................................... 52 4/5. Liikenneturvallisuus .......................................................................................................................... 57 5/5. Yleisarvio hankkeen toteutuksesta ja taloudellisuudesta ................................................................. 57 6 Metsätuholain noudattamisen tarkastukset ................................................................................................. 58 6.1 Laki metsätuhojen torjunnasta (1087/2013) .......................................................................................... 58 6.2 Uusien kirjanpainajatuhojen kartoitus ja tarkastus................................................................................ 59 6.3 Hyönteistuhohakkuista annettavien metsänkäyttöilmoitusten seuranta ............................................. 59 7 Metsänhoitoyhdistyslain valvonta ................................................................................................................ 59 7.1 Metsänhoitoyhdistyslain valvonnan toteuttamisesta tiedottaminen .................................................... 59 7.2 Valvonnan toteuttaminen ...................................................................................................................... 60 I Metsänhoitomaksuvarojen käytön valvonta .............................................................................................. 61 4 LIITE 1 ............................................................................................................................................................... 62 Arvostelun syykoodit Virta, poistuvat Maaston ollessa käytössä ................................................................ 64 LIITE 2 ............................................................................................................................................................... 68 Nuoren metsän hoito (Kemera): Suhteellinen pinta‐alavähennys ............................................................... 68 LIITE 3 ............................................................................................................................................................... 69 LIITE 4 ............................................................................................................................................................... 70 LIITE 5 ............................................................................................................................................................... 72 LIITE 6 ............................................................................................................................................................... 73 Maaston pikaohje ............................................................................................................................................. 73 LÄHTEET ............................................................................................................................................................ 90 Metsälaki ...................................................................................................................................................... 90 Rahoituslaki .................................................................................................................................................. 90 Muut lait ....................................................................................................................................................... 90 Tarkastusmääräys ja ‐suunnitelma ............................................................................................................... 90 Tukimateriaali, johon viitataan säädöksissä ................................................................................................. 91 Muu tukimateriaali ....................................................................................................................................... 91 5 1 Yleistä Tämä on maa- ja metsätalousministeriön tarkastusmääräyksessä nro 6/15 ja 7/15 (13.2.2015) sekä 16/15 (4.6.2015) tarkoitettu tekninen tarkastusohje, jonka ministeriö on hyväksynyt. Ohje sisältää metsälain, kestävän metsätalouden rahoituslain, kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (jäljempänä edellä mainitut rahoituslaki, Kemera-laki tai KMRahL), metsätuhojen torjunnasta annetun lain (jäljempänä metsätuholaki) ja metsänhoitoyhdistyslain edellyttämät tarkastukset. Tässä ohjeessa käyttöohjeosuuksissa on viitattu kahteen eri järjestelmään Virtaan (käytöstä poistuva järjestelmä). Sekä Maasto Metsäkeskuksen uusi järjestelmä, jolla maastotarkastukset tehdään. Maasto järjestelmä otetaan käyttöön kesällä 2015. Virtaan tehdään kuitenkin päättyneen rahoituslain mukaiset tarkastukset. Ohjeessa on punaisella värillä 2015 tulleet muutokset, sinisellä värillä näkyvät vuonna 2014 ohjeeseen tulleet muutokset. Vihreällä värillä on esitetty määräaikaisen rahoituslain ja tallennusohjeiden kesken kautta tulleet muutokset. Tarkastusten tarkoituksena on todeta, täyttävätkö kohteilla tehdyt toimenpiteet Metsäkeskuksen valvomien lakien sekä niiden noudattamisesta annettujen alempien säädösten asettamat vaatimukset. Lisäksi selvitetään, täyttävätkö toimenpiteet metsänhoitosuositusten tms. ohjeiden asettamat työ- ja laatuvaatimukset. Jäljempänä esitetään tarkastuksia koskevat vähimmäisvaatimukset. Alueyksikkö voi erityistapauksissa käyttää tarkastusohjeesta poikkeavia mittausmenetelmiä. 2 Kohdevalinta 2.1 Kohdevalinnan suorittaminen Maastossa tarkastettavat kohteet valitaan joko satunnaisotannan tai harkinnan perusteella. Perusjoukoissa käytettäviä tarkastusprosentteja määritettäessä on otettava huomioon tarkastusmääräyksen ja -suunnitelman vaatimukset. Rahoituslain tarkastuksissa Metsäkeskuksen palvelualueet voivat poiketa tarkastusten perusjoukottaisista vähimmäismääristä, mikäli harkinnan perusteella tarkastuksia on kohdistettava joihinkin työlajeihin selvästi vähimmäismäärää enemmän ja kaikkien perusjoukkojen yhteenlaskettu tarkastusmäärä ylittää tarkastussuunnitelmassa määrätyn tarkastusprosentin. Perusjoukottaisesta vähimmäismäärästä poikkeaminen ei koske nuoren metsän hoidon ja energiapuun korjuun tarkastuksia. HARKINNAN KRITEERIT Harkintatarkastusten kohdistamisessa otetaan huomioon voimassa olevassa tarkastussuunnitelmassa määritetyt harkinnan perusteet. Harkinnan perusteella suoritettavia tarkastuksia voidaan kohdistaa myös alueittain etukäteen laadittujen kriteerien perusteella määritettyihin riskihankkeisiin. SATUNNAISOTANTA Kemeran satunnaisotanta tapahtuu Riihi-tietojärjestelmässä automaattisesti sinne määritettyjen otantaprosenttien perusteella. Harkinnan perusteella kohdevalinta tehdään vasta sen jälkeen, kun kohde on osallistunut satunnaisotantaan eli tallennettu järjestelmään. Metsälain mukaisissa tarkastuksissa voidaan tarvittaessa määritellä otantaprosentti kanto-järjestelmään. 6 Mikäli automaattinen otanta joudutaan keskeyttämään teknisen tms. ongelman vuoksi, on otantaa jatkettava manuaalisena satunnaisotantana siten, että otanta säilyy aukottomana. Jos joudutaan käyttämään manuaalista otantaa, otannan suorittajien tulee dokumentoida otannan suoritustapa. Myös automaattisesta otannasta on dokumentoitava käytetyt otantaprosentit. Mikäli otantaprosentteja jostain syystä muutetaan, on dokumentoitava myös muutosten ajankohdat sekä perustelut muutoksille. Hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen kohdistuvat tarkastukset suoritetaan toisistaan riippumatta. Hankkeen suunnitteluosan tarkastaminen ei ole peruste sille, että toteutuksen tarkastus jätetään tekemättä. 2.2 Perusjoukot METSÄLAIN JA KESTÄVÄN METSÄTALOUDEN RAHOITUSLAIN TARKASTUKSET Metsälain tarkastusten perusjoukot muodostuvat Metsäkeskukseen tulevista metsänkäyttöilmoituksista. Päättäessään perusjoukoissa käytettävistä tarkastusprosenteista, Metsäkeskuksen on huomioitava voimassa olevan tarkastusmääräyksen ja -suunnitelman vaatimukset. Tarkastus Tarkastuksen kohde Perusjoukot Metsälaki: (ainoastaan korjuujäljen tarkastuksissa edellytetään otantaa) Metsänkäyttöilmoitukset (Tarkastus-kentän koodi 1). Kalenterivuoden aikana tulevat metsänkäyttöilmoitukset. Kaikki tulevat metsänkäyttöilmoitukset muodostavat yhden perusjoukon. Metsänkäyttöilmoitusten laiminlyöntien tarkastukset. Metsävaratietokannan aukeat kuviot, joihin ei kohdistu metsänkäyttöilmoitusta. Kuvion koko yli 1 ha. Perusjoukko muodostuu metsävaratietokannassa tehtävän paikkatietoanalyysin perusteella syntyvästä kuviojoukosta. Maankäyttömuodon muutos. Vuonna 2009 saapuneet metsänkäyttöilmoituskuviot, joiden hakkuutapa on A, P tai M. Vuonna 2009 saapuneet metsänkäyttöilmoitukset, vähintään 2% Hakkuiden tarkastus. 1) Ilmoitetut metsälain 5 §:n hakkuut ja Kalenterivuoden aikana saapuneet 2) Erityisen tärkeisiin elinympäristöihin metsänkäyttöilmoitukset. Vähintään 1 % maastossa pääsääntöisesti kohdistuvat hakkuut. ennen hakkuuta. Kriteerit tarkennettuna tarkastussuunnitelmassa. Korjuujälki (koodi 1 tai 4). Korjuujäljen laadun tarkastusmäärät Perusjoukon muodostavat vahvistetaan tarkastussuunnitelmassa. pääasiassa tarkastettavaa vuotta edeltävän vuoden aikana saapuneet metsänkäyttöilmoitukset. Perustamistoimenpiteet ja metsänuudistamisvelvoitteen tarkastukset (koodi 2). Masto järjestelmässä A-, K-, R- tai IMäärä 1 prosentti vuonna 2010 tilaiset vuoden 2010 uudistushakkuista saapuneiden metsänkäyttöilmoitusten 2015 kohdistetussa uudistamishakkuukuvioista maastoinventoinnissa havaituista alle jakautuen Tarkastuksen kohde 800 kpl/ha runkoluvun omaavista sarakkeessa mainittuihin kohtiin. 7 kehitysluokkiin A0, SO, T1, T2 tai 05 kuuluvista metsävarakuvioista riippumatta metsänkäyttöilmoituksensaapumisvuodesta. 2012 ja 2013 saapuneista perustamisilmoituksista kuviot joilla maanmuokkaus ja ojitusmätästetyt, naveromätästetyt tai kannon nostoalat, jotka sijaitsevat 200 metrin etäisyydellä maastotietokannan virta- tai vakavesistä. 30 kpl/ palvelualue. Energiapuun korjuun laadun tarkastukset (koodi 1 tai 4) Korjuujäljen laatu mitataan tarkastussuunnitelman mukaisesti valitulta koneellisen energiapuun korjuun hankkeelta. Perusjoukon muodostavat energiapuun korjuun Kemerahankkeet. Tarkastuksen kohteena on 1.7.2014 – 17.4.2015 välisenä aikana saapuneet hankkeet. Tarkastusmäärä vahvistetaan tarkastussuunnitelmassa. Kestävän metsätalouden rahoituslaki, Kestävän metsätalouden määräaikainen rahoituslaki: (Ainoastaan työlajeilla 30 ja 35 edellytetään otantaa). Määräaikaisen rahoituslain loppuun toteutetuista hankkeista tarkastetaan perusjoukoittain vähintään 4,5 %. Perusjoukoista poikkeaminen ei koske taimikon varhaishoidon, nuorenmetsänhoidon tai metsätiehankkeiden tarkastuksia. Hakemusten, hankesuunnitelmien ja toteutettujen töiden tarkastukset. Tarkastusmääräyksen tarkoittaman tarkastettavan vuoden aikana Metsäkeskukselle rahoitettavaksi esitetyt suunnitelmat ja toteutetuksi ilmoitetut työt. Vuonna 2015 saapuvista omavalvontatiedon sisältämistä toteutusilmoituksista tarkastetaan 4,5 %. Lisäksi suoritetaan hoito- ja kunnossapitovelvoitteen tarkastuksia metsän uudistamis, kunnostusojitus- ja metsätiehankkeissa. Perusjoukkoja muodostettaessa sekä suunnittelu- että toteutustarkastukset jaetaan työlajin mukaisesti. Hoito- ja kunnossapitovelvoitteen perusjoukot muodostavat metsän uudistamishankkeissa vuonna 2009 ja kunnostusojitus- sekä metsätiehankkeissa vuonna 2007 päätetyt hankkeet. 8 Juurikäävän torjunnan työnaikaiset tarkastukset. Hakkuukoneen työnjälki kuviolla. Metsäkeskuksen ylläpitämä luettelo kantokäsittelylaitteistolla varustetuista hakkuukoneista ja puunhankkijoista. Näistä tarkastetaan kauden aikana vähintään 10 %:a, torjuntakauden alkua painottaen. RAHOITUSLAIN TARKASTUKSET Tarkastuksia suoritetaan kaikissa työlajeissa, joille myönnetään Kestävän metsätalouden rahoituslain mukaista tukea. Riihi -tietojärjestelmä jakaa rahoituslain hankkeiden tarkastukset automaattisesti perusjoukkoihin. Perusjoukko määräytyy työlajin ja sen perusteella, onko kyseessä hankkeen suunnittelun vai toteutuksen tarkastus. 2.3 Tarkastusten ajoittaminen RAHOITUSLAIN TARKASTUKSET Kemera-hankkeiden suunnitelmien ja toteutusten tarkastukset on pääsääntöisesti ajoitettava suunnitelman tai toteutuksen valmistumisen jälkeen, mutta ennen viimeistä maksatusta. Poikkeuksena tästä ovat hoito- ja kunnossapitovelvollisuuden tarkastukset. Tarkastus voidaan yleensä suorittaa välittömästi sen jälkeen, kun tarkastuksen tiedot on Riiheen tallennettu. Erityisestä syystä tarkastus voidaan suorittaa ennen kuin tarkastuksen tiedot näkyvät Riihi-järjestelmässä, jolloin tietojen tallennus Riiheen tapahtuu myöhemmin. Periaatteena on, että tarkastusmääräyksen tarkastuksia ei kohdisteta keskeneräisiin suunnitelmiin tai toteutuksiin. Hankkeita ei yleensä saa laittaa maksatukseen ennen kuin hankkeen maastotarkastus on suoritettu. TAIMIKON PERUSTAMISTOIMENPITEIDEN JA UUDISTAMISVELVOITTEEN TÄYTTÄMISEN TARKASTUKSET Metsävaratiedon keruun kohdennetun maastoinventoinnin alueilla metsälain valvonnassa tarpeelliset maastotarkastukset tehdään kohdennetun maastoinventoinnin maastotietojen keruun jälkeen. Tarkastukset kohdennetaan Suomen metsäkeskuksen tarkastussuunnitelman mukaisesti. METSÄNKÄYTTÖILMOITUSTEN JA HAKKUIDEN TARKASTUKSET Metsänkäyttöilmoitukset tarkastetaan ennen hakkuuta. Tarkastukset kohdennetaan Suomen metsäkeskuksen tarkastussuunnitelman mukaisiin kohteisiin. Myös hakkuiden tarkastukset kohdennetaan tarkastussuunnitelman mukaisesti. 9 2.4 Laadunvalvonta 2.4.1 Kantoon / Virtaan tallennetut tiedot Palvelualueittain tarkastetaan Virta- tai kanto- ja riihijärjestelmiin tallennettujen tietojen loogisuus ja täydellisyys ennen tietojen luovuttamista tarkastusasiantuntijan ja maa- ja metsätalousministeriön käyttöön. Tarkastus tehdään annetun ohjeistuksen ja maastotarkastusohjeen mukaisesti 26.6.2015, 30.9.2015 ja 15.1.2016 mennessä. 2.4.2 Metsäkeskuksen tarkastustoiminnan laadun valvonta Maaseutuvirasto suorittaa vuosittain Metsäkeskuksen tarkastusmenettelyä koskevaa laadunvalvontaa. 3 Maastotarkastusten yleisohjeet 3.1 Käytettävät mittausvälineet ja tallennin Tarkastuksissa käytettäviä yleisimpiä välineitä ovat tallmeter, mittasakset, mittakaulain, hypsometri, energiapuukasojen mittakeppi, koealamitat (3,99 m ja 5,64 m), ikäkaira, relaskooppi, lankamittalaite, mittanauha (30 m/50 m) ja maastotallennin. Mittavälineiden kunto tarkastetaan maastokauden alussa ja tarpeen mukaan maastokauden aikana. 3.2 Tarkastusmenettely ja mittaukset kohteella Tarkastaja kirjaa kohteella vallitsevan tilanteen tarkastushetken mukaisesti. Mikäli muuta ei ole mainittu, niin puustotunnuksia mitattaessa mukaan ei lueta kasvatettavaan jaksoon selvästi kuulumattomia esim. siementai säästöpuita. Kaikkien tarkastuksien tulokset dokumentoidaan ja raportoidaan. Kaikista korjaavista toimenpiteistä, hylkäämisestä, takaisinperinnästä, oikeustoimista tms. tehdään lopullinen päätös virallisen esittelymenettelyn kautta. Ohjeiden mukaisen mittaustavan käyttö on erityisen tärkeää rajatapauksissa, joissa säädösten täyttyminen on tulkinnanvaraista tai kohde saattaa olla säädösten vastainen. Tarkastettavan kohteen eri osilla voidaan tarvittaessa käyttää erilaisia tarkastustapoja. Tarkastustapa kentän koodit ovat 1 = systemaattiseen koealaotantaan perustuva mittaus, 2 = edustaviin kohtiin sijoitettaviin koealoihin perustuva mittaus, 3 = silmävarainen arvio ja 4 = ei tarkastushavaintoja. Koealat mitataan relaskooppi- tai ympyräkoealoina, ja koealan keskipiste merkitään esim. kepillä ja kuitunauhalla. Keskipisteen merkitseminen auttaa linjan suuntaamisessa, tulosten tarkistamisessa ja täydentävien linjojen sijoittelussa. Rahoituslain otantatarkastuksissa kaikki kuviot tarkastetaan vähintään silmävaraisesti. Harkintatarkastuksissa tarkastetaan vain kuviot, joiden osalta rahoituslain kriteerien mukaisuutta on syytä epäillä. Systemaattinen mittaus suoritetaan aina, kun kohde on tulkinnallinen rajatapaus, jossa on syytä epäillä rahoitus- tai metsälain ehtojen täyttymistä tai hakemuksessa ilmoitettujen tietojen oikeellisuutta. 10 Koealojen mittaus- ja arviointitavat on esitetty kohdassa 3.5. Yksityiskohtaisemmat maastotarkastusohjeet löytyvät tarkastettavan lain ja kyseessä olevan työlajin kohdalta. 3.3 Arvosteluasteikko Jollei erikseen ole mainittu, käytetään Kemera-hankkeiden ja korjuujäljen arvostelua lukuun ottamatta tarkastuksen kohteen tai sen osan arvostelussa kolmiportaista asteikkoa. Kemera-hankkeiden arvostelu on kuvattu luvussa 5.1 ja korjuujäljen arvostelu luvussa 4.2. 1. Hyvä/metsänhoitosuositusten mukainen: Metsäkeskuksen valvoman lainsäädännön ja suositusten sekä työ- ja laatuvaatimusten mukainen. 2. Hyväksytty/huomautettava: Metsänhoitosuosituksista tai suunnittelu- ja toteutusohjeista poikkeava, mutta täyttää valvottavan lainsäädännön vaatimukset. 3. Puutteellinen/virheellinen/korjattava: Ei täytä valvottavan lainsäädännön vaatimuksia. Lisätiedot: Lisätietoja-kohtaa käytetään yksilöityjen perusteiden, mittaustapojen ja huomautusten ym. syiden tarkentamiseen. Lisätietokenttään tulee laittaa aina arvostelua selventäviä tietoja kun arvosteluna on muu kuin hyvä. 3.4 Määrän tarkastaminen ja jakaminen osiin Kuvioiden pinta-alojen lisäksi teiden ja ojien pituuksien sekä rahoitettujen materiaalien määrän oikeellisuus tarkastetaan kunkin työlajin ohjeiden mukaisesti. Tarvittaessa mittaukset suoritetaan GPS -laitteella. Jos yhtenä kokonaisuutena ilmoitetun kuvion puustotunnukset, puuston käsittely tai muu oleellinen tekijä vaihtelee kuvion eri osissa, jaetaan kuvio ominaisuuksiltaan yhteneväisiksi osakuvioiksi. Myös liikaa ilmoitettu ja ilmoittamatta jätetty määrä kirjataan omaksi osakseen. Osakuviot tarkastetaan ja raportoidaan omina osakuvioinaan. Työlajikohtaisesti on tarvittaessa annettu lisäohjeita osakuvioinnista. ARVOSTELUIDEN SUMMATIEDOT Arvosteluiden summatietoihin merkitään eri arvostelun (hyvä, huom., virh. ja hyväks. ei tarkast.) saaneiden osien määrien summat koko hankkeelta sekä kaikkien osien määrien summa (määrä yht.). Osien summa voi olla suurempi tai yhtä suuri kuin ilmoitettujen määrien summa ja ilmoitettu pinta-ala tai pituus. 3.5 Koealojen mittaus 3.5.1 Tasaikäisrakenteiset hakkuut ja kemera Tarkastusohjeen mukainen perusmittaustapa on systemaattinen koealojen mittaus. Muita mittaustapoja käytetään vain erityistapauksissa ja selkeissä kohteissa. Ennen mittauksen aloittamista kuvio on tarvittaessa jaettava osakuvioihin kohdassa 3.4 esitetyllä tavalla. Jos osakuvioinnin jälkeen yksittäinen mitattava koeala sattuu paikkaan, joka huonosti kuvaa kohdetta, esimerkiksi avokalliolle tai pienkosteikkoon, siirretään 11 koealaa niin paljon eteenpäin, että kokonaisen koealan mittaaminen on mahdollista edustavammasta kohdasta tai koeala jätetään mittaamatta. 1. SYSTEMAATTINEN KOEALOJEN MITTAUS Mittaus aloitetaan määrittämällä mitattavan alueen pisimmän halkaisijan muodostama keskilinja, jolta koealat mitataan. Linjan suunta määritetään kartasta tai ilmakuvasta. Linja suunnataan maastoon esim. maastotallentimen koealaverkkoruudukko toiminnolla (säännöllinen tai satunnainen ruudukko) tai kompassilla. Koealaväli (tarvittaessa myös linjaväli) määritetään kuvion pinta-alan perusteella taulukosta 1. Mitattavien koealojen määrä on kuitenkin aina vähintään viisi (5) kappaletta. Minimi tulee käytettäväksi vain pienillä kuvioilla. Ensimmäinen koeala sijoitetaan puolen koealavälin päähän linjan lähtöpisteestä. Kun keskilinjan koealat on mitattu, voidaan mittaus lopettaa, jos mittaustulos on selkeä ja riittävän luotettava säädösten tulkinnan kannalta. Koealamittauksia jatketaan, mikäli keskilinjan koealamittausten perusteella on syytä epäillä, että valvottavien lakien edellytykset eivät toteudu ja mittaustulos on ns. rajatapaus. Tällöin keskilinjalta arvotaan koeala, jonka kohdalta mitataan toinen koealalinja kohtisuoraan kuvion läpi. Myös kohtisuoran linjan koealoista arvotaan yksi, jonka kohdalta mitataan keskilinjan suuntainen koealalinja. Lisälinjoja mitataan niin pitkään, että mittaustulos vakioituu joko hyväksyttäväksi tai hylättäväksi. Tarvittaessa mittauksia jatketaan niin pitkään, että keskilinjan jokaisen koealan kohdalta mitataan kohtisuora koealalinja eli syntyy tasavälinen koealaverkosto. Menetelmä on esitetty kuvassa 1. Koealojen paikat määritetään ensisijaisesti maastotallentimen GPS:llä. Koealavälin mittaus voidaan tehdä myös askelmittauksena tai soveltuvalla mittalaitteella. Mikäli käytettävä koealaväli havaitaan oleellisesti virheelliseksi esim. osittelun tai karttavirheen vuoksi, siirrytään käyttämään oikeaa koealaväliä välittömästi kun virhe on havaittu. Kuva 1. Kuvassa on pitkä keskilinja vasemmalta oikealle sekä arvotut täydentävät koealalinjat. 12 Kuvion koko, ha Linja- ja koealaväli, m < 1.0 25 1,0 - 2,0 30 2,1 - 3,0 35 3,1 - 4,0 40 4,1 - 6,0 45 > 6,0 50 Taulukko 1. Koealojen ja linjojen väliset etäisyydet 2. KOEALOJEN SIJOITTAMINEN EDUSTAVIIN KOHTIIN Mikäli kohteen systemaattinen mittaus ei ole tarpeen tarkastettavan lain edellytysten määrittämiseksi (ei rajatapaus), voidaan kuvion tiedot määrittää mittaamalla riittävä määrä koealoja edustavista kohdista tarvittavien puustotunnusten selvittämiseksi. 3. SILMÄVARAINEN ARVIOINTI Jos kohde täyttää varmasti tarkastettavan lain edellytykset (ei rajatapaus) ja puustotunnukset pystytään arvioimaan riittävän luotettavasti, voidaan kohteella suorittaa silmävarainen arviointi. Myös kokonaan tekemättä jäänyt työ voidaan arvioida silmävaraisesti. Mikäli lain ehtojen täyttymistä on syytä epäillä tai kohde on säädösten vastainen, tulee tarkastustuloksen perusteeksi suorittaa riittävä määrä kohdan 1 tai poikkeustapauksessa kohdan 2 mukaisia mittauksia. 4. EI TARKASTUSHAVAINTOJA Mikäli tarkastetun hankkeen yksittäisistä kuvioista ei ole lainkaan tarkastushavaintoja, merkitään kuvion tarkastustavaksi 4. 3.5.2 Eri-ikäishakkuu Eri-ikäisrakenteisten hakkuiden tarkastukset toteutetaan normaaleina kuvioittaisina arviointeina edustavasti sijoitetuilta koealoilta. Menetelmä on esitetty kohdassa 4.1.2. 3.6 Arvokkaat elinympäristöt Tarkastuksissa arvioidaan metsälain 10 §:n mukaisten erityisen tärkeiden elinympäristöjen sekä muiden arvokkaiden luontokohteiden säilyminen. Luontokohteiden ominaispiirteiden säilyminen arvioidaan kaikissa kohteissa, jotka sijaitsevat hankealueella, rajoittuvat siihen tai joiden ominaispiirteiden säilymiseen tarkastettavat toimenpiteet ovat vaikuttaneet (esim. metsätie- tai kunnostusojitushanke). Luontokohteista merkitään kartalle alue, jonka tilaa toimenpide on heikentänyt. Säilyneitä kohteita ei merkitä karttaan, jos kohteen sijainnista on olemassa ennakkotiedot. Elinympäristöjen tunnistamisessa käytetään tarvittaessa apuna mm. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisua Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt (1995) ja toimintajärjestelmän metsälain 10 § tulkintasuositusta. 13 Tallennus ohjeet viittaavat Virta järjestelmään. Ohjeet tarkentuvat Maasto sovelluksen käyttöönoton edetessä. ELINYMPÄRISTÖISTÄ MERKITÄÄN SEURAAVAT TIEDOT: 1. Kuvion numero, jolla kohde sijaitsee, johon se rajoittuu tai jolla suoritetut toimenpiteet ovat vaikuttaneet elinympäristön säilymiseen. 2. Osan numero, jolla kohde sijaitsee tai johon se rajoittuu tai jolla suoritetut toimenpiteet ovat vaikuttaneet elinympäristön säilymiseen. 3. Kohteen sijainti kuvion ja osan suhteen: 1 = sisältyy kuvioon, 2 = rajoittuu kuvioon tai 3 = muu eli toimenpiteet ovat vaikuttaneet elinympäristön ominaispiirteisiin, vaikka kohde sijaitsee kuvion ulkopuolella (esim. puutavaran kuljetus, kuivatus yms.). 4. Kohteen koodi lomakkeella olevan luokituksen mukaisesti sekä kohteen selite eli sanallinen kuvaus elinympäristöstä (esim. letto, puronvarsilehto). 5. Kohteen luonne: 1 = luonnonsuojelulain mukainen elinympäristö, 2 = metsälain 10 §:n tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö, 3 = muut Suomen metsäsertifiointijärjestelmän arvokkaat elinympäristöt tai 4 = muut huomioon otettavat luontokohteet. Luokan 3 kohteissa sovelletaan voimassa olevaa metsäsertifioinnin määrittelyä. 6. Arvioidaan elinympäristön säilyminen pinta-aloina 0,1 hehtaarin tarkkuudella: • säilynyt: merkitään elinympäristön säilynyt pinta-ala. Säilynyt tarkoittaa, että kuviota ei ole hakattu tai kohteen ominaispiirteet ovat säilyneet hakkuussa (oletus: ympäristötukisopimus sisältää ennalta sovittuja hakkuita). • ei säilynyt: pinta-ala, joka ei ole säilynyt. Jos kuviota ei ole hakattu, on tämä kenttä jätettävä ehdottomasti tyhjäksi. Mikäli hakkuu on suoritettu, ja kohde on säilynyt kokonaisuudessaan, merkitään kenttään nolla (0). Ei säilynyt tarkoittaa, että käsittelyllä on ollut selvästi epäedullinen vaikutus kohteen ominaispiirteisiin tai ominaispiirteet ovat olennaisilta osin tuhoutuneet. Ominaispiirteiden palautuminen kestää pitkän ajan (esim. yli 10 vuotta). 7. Merkitään koodi 1 kohtaan poikkeuslupa, jos kohteen käsittelyyn on myönnetty metsälain 11 §:n mukainen poikkeuslupa. Lisätietoihin kirjataan poikkeusluvan myöntöpäivämäärä tai vastaava tunniste. 14 3.7 Dokumentointi ja raportointi Tarkastustulokset tallennetaan maastotallentimelle ja tiedot siirretään Kanto tai Riihijärjestelmään, tarpeelliset raportit tulostetaan joko Riihestä tai Kannosta. Metsäneuvoja toimittaa tarkastukseen liittyvät asiakirjat tarvittaessa viranomaisasioista annettujen ohjeiden mukaisesti esiteltäväksi. Lisäksi tarkastusraportti toimitetaan maanomistajalle ja tilanteen mukaan myös toimijalle. Kaikki tarkastusasiakirjat arkistoidaan arkistosäännön (Dnro 1571/621/2002) mukaisesti siten, että ne löytyvät tarvittaessa. 3.8 Metsävaratietokantaan kerättävä tieto Tarkastuskohteilta kerätty metsävaratieto tallennetaan Metsäkeskuksessa käytössä olevaan metsävaratietojärjestelmään. Myöhemmin tietojen siirto tapahtuu Maasto sovelluksella. Metsävaratietokantaan tallennetaan seuraavat tiedot: Kuvion kasvupaikkatiedot: - Pääryhmä, Alaryhmä, Kasvupaikkaluokka, Maalaji, Kuivatustilanne, Ojitusvuosi, Kehitysluokka, Metsikön laatu, Pääpuulaji, Kuvion saavutettavuus, Hakkuun rajoitus ja Mh-työn rajoitus, jos kyseessä on METE-kohde. Puusto-osite: - Puustojakso, Puulaji, Pohjapinta-ala (kun lpm>8 cm), Runkoluku (kun lpm<8 cm), Iät puulajeittain, Keskiläpimitat puulajeittain, Keskipituus puulajeittain, Taimikon keskitunnukset (ikä, lpm, pituus puulajeittain mänty, kuusi, rauduskoivu, hieskoivu->jos kasvatettava, muu havupuu, muu lehtipuu) Hakkuut ja metsänhoitotyöt: - 10-vuotisjakson tarpeelliset toimenpiteet, toimenpiteen toteutusvuosi -ehdotus (vuoden tarkkuudella), Yksi ensisijainen kuviolle ehdotettu työketju. Ehdotettava työ voi olla joko hakkuuseen liittyvä tai liittymätön Osa edellä mainituista tiedoista kerätään tarkastukseen liittyen jäljempänä esitettyjen työlajikohtaisten ohjeiden mukaisesti. Tarkastuksiin kuulumattomat tiedot arvioidaan metsävaratiedon keruun ohjeistuksen mukaisesti. Tiedot on mahdollista tallentaa meti-prosessin käyttämällä maastotallenninohjelmalla tai erilliselle lomakkeelle. 4 Metsälain tarkastukset 4.1 Metsänkäyttöilmoituksen ja hakkuun tarkastus 4.1.1 Metsänkäyttöilmoitusten, uudistushakkuiden ja tasaikäisrakenteisten kasvatushakkuiden tarkastukset Kaikki ne metsänkäyttöilmoituksen kuviot, joilla on ennakkoon syytä epäillä poikkeamaa metsälaista tai joilla toimenpiteet rajoittuvat erityiskohteeseen eikä erityiskohteen vaatimuksia ole käytettävissä olevien tietojen perusteella otettu asianmukaisesti huomioon, tarkastetaan maastossa. Kuviot tarkastetaan kappaleen 3.5. ohjeen mukaisesti. Hakkaamattomilla kuvioilla tarkastetaan metsänkäyttöilmoituksen oikeellisuus. Lisäksi 15 arvioidaan suoritettujen toimenpiteiden oikeellisuus kuvioilla, joilla on suoritettu hakkuita. Tarkastustapa valitaan ja kuviot ositetaan kohdan 3. ohjeiden mukaan. Metsänkäyttöilmoitusten tasaikäisrakenteisia kasvatushakkuukuvioita tarkastetaan maastossa alueellisen harkinnan mukaan ainoastaan silloin, kun hakkuu rajoittuu erityiskohteeseen (esim. metsälain 10 §:n mukainen erityisen tärkeä elinympäristö) tai Metsäkeskuksella on jokin muu syy epäillä poikkeamista metsälain noudattamisesta. Tallennus ohjeet viittaavat Virta järjestelmään. Ohjeet tarkentuvat Maasto sovelluksen käyttöönoton edetessä. ILMOITUSKOHTAISET TIEDOT Ilmoituskohtaisesti arvostellaan lomakkeelle ilmoituksen jättö, pinta-alan ja kartan oikeellisuus, muut ilmoitetut asiat sekä hakkuuseen liittyen ilmoituskuvion ulkopuolelle aiheutetut puusto- ja maastovauriot. ELINYMPÄRISTÖT Kaikilta tarkastetuilta kuvioilta arvioidaan elinympäristöjen olemassaolo. Elinympäristöt määritetään toimintajärjestelmään hyväksytyn metsälain 10 §:n tulkintasuosituksen mukaisesti. Elinympäristöjen ilmoittamisen oikeellisuus arvioidaan lain ja alempien säädösten perusteella ja merkitään Elinymp. ilm/Ely kenttään. Mikäli ennen hakkuun suorittamista tarkastettuun kuvioon liittyvää elinympäristökohdetta ei ole merkitty metsänkäyttöilmoitukseen, on syytä ottaa yhteyttä maanomistajaan tai hakkuuoikeuden haltijaan, jotta kohde osataan huomioida hakkuussa. Metsälainsäädännössä on säädetty maanomistajan ilmoittamisvelvollisuus ainoastaan metsälain 10 §:n luontokohteista, joilla aiotaan tehdä toimenpiteitä. Tästä huolimatta myös muiden arvokkaiden luontokohteiden säilyttämistä tulee edistää Metsäkeskuksen ja maanomistajan välisellä yhteistyöllä. Sekä ilmoituskuvioihin sisältyvien että niihin rajoittuvien elinympäristöjen tiedot merkitään maastotallentimelle ”Arvokkaat elinympäristöt” -tauluun kohdan 3.6 ohjeiden mukaisesti. HAKKUUTAPA Hakkuutavaksi merkitään ennen hakkuuta tarkastettaessa ilmoitettu hakkuutapa ja hakkuun jälkeen tarkastettaessa toteutunut hakkuutapa. TOIMENPITEEN PVM Toteutetun hakkuun päättymispäivämäärä arvioidaan lomakkeelle, mutta mikäli hakkuuvuosikaan ei ole tiedossa, jätetään kohta tyhjäksi. TILA Hakkaamaton osa / kuvio merkitään koodilla 1 = ei aloitettu. Jos hakkuu on käynnissä, tilaksi merkitään 2 = kesken ja hakattu osa / kuvio merkitään koodilla 3 = valmis. 16 ARVIOITAVAT TUNNUKSET Tarkastetuilta kuvioilta arvioidaan jäljempänä kohdissa 1-4 mainitut tunnukset. Osaa arvioitavista tunnuksista käytetään hyväksi metsävaratiedon päivittämisessä. Jäljempänä kerrotut ilmoitetut ja suoritetut toimenpiteet arvostellaan sarakkeissa Arv. 1 ja Arv. 2. Kunkin arvostelun viereen voidaan merkitä arvostelun perusteena käytetty syy. 1) Hakkaamattomat uudistushakkuukuviot (Tila 1= ei aloitettu) Hakkuun edellytykset arvioidaan sarakkeeseen Arv. 1 ja esitetyt uudistamistoimenpiteet sarakkeeseen Arv. 2. 2) Hakkaamattomat kasvatushakkuukuviot (Tila 1 = ei aloitettu) Hakkuun edellytykset arvioidaan sarakkeeseen Arv. 1. Lisäksi mitataan tai arvioidaan kohdan 3.8 mukaiset tunnukset. Nuorissa kasvatusmetsissä voidaan mitata myös havainto 1 (runkoluku kpl/ha). 3) Hakatut uudistushakkuukuviot (Tila 3 = valmis) Hakkuun edellytykset arvioidaan sarakkeeseen Arv. 1 ja esitetyt uudistamistoimenpiteet sarakkeeseen Arv. 2. Lisäksi mitataan tai arvioidaan kohdan 3.8 mukaiset tunnukset. 4) Hakatut kasvatushakkuukuviot (Tila 3 = valmis) Hakkuun edellytykset arvostellaan sarakkeeseen Arv. 1 ja toimenpiteen toteutuksen laatu sarakkeeseen Arv. 2. Jollei varsinaista korjuujäljen tarkastusta tehdä, mitataan tai arvioidaan lisäksi kohdan 3.8 mukaiset tunnukset. Nuorissa kasvatusmetsissä voidaan mitata myös havainto 1 (runkoluku kpl/ha). 4.1.1.1 Maankäyttömuodon muutoshakkuut Maankäyttömuodon muutoksena ilmoitetuista hakkuista tarkastetaan, onko hakatun kohteen maankäyttömuoto muuttunut ja onko kohde poistunut metsätalouskäytöstä. Tarkastettavat kohteet valitaan Suomen metsäkeskuksen tarkastussuunnitelman mukaisesti. Tarkastukset tallennetaan maastotallentimelle ja Virta / Maasto järjestelmään metsänkäyttöilmoituksen toteutuksen tarkastuksena. Lisätietokenttään tulee lisätä maininta Maankäyttömuodon muutoksen tarkastus, jonka perusteella tarkastetut kappaleet pystyy hakemaan järjestelmästä. Maankäyttömuodon muutoshakkuun tarkastusalueelta, jolla maankäyttömuoto ei ole muuttunut, täytyy selvittää kappaleen 4.3. mukaisesti, onko alueella huolehdittu uuden puuston aikaansaamisesta. Uuden puuston aikaansaamisen tarkastamisen tallentamista varten kohteelta on tehtävä tekninen perustamisilmoitus. 4.1.1.2 Metsänkäyttöilmoituksen laiminlyöntien tarkastukset Metsänkäyttöilmoituksen laiminlyönnin maastotarkastuksessa selvitetään hakatun alueen pinta-ala ja onko hakatulla alueella erityisiä huomioitavia kohteita, kuten esimerkiksi luontokohteita. 17 Kohteesta luodaan Kantoon lainvalvontatapaus, joka siirretään maastoon. Lainvalvontatapaus voidaan myös luoda suoraan maastosovelluksella, josta se tarkastuksen jälkeen siirretään kantoon. Lisätietokenttään tulee lisätä maininta Metsänkäyttöilmoituksen laiminlyönnin tarkastus, jonka perusteella tarkastetut kappaleet pystyy hakemaan järjestelmästä. Metsänkäyttöilmoituksen laiminlyönnin tarkastusalueelta täytyy uudistushakkuun kyseessä ollessa selvittää kappaleen 4.3. mukaisesti, onko alueella huolehdittu uuden puuston aikaansaamisesta. Uuden puuston aikaansaamisen tarkastamisen tallentamista varten kohteelta on tehtävä lainvalvontatapaus. 4.1.2. Eri-ikäisrakenteisten kasvatushakkuiden tarkastukset Tarkastukset tehdään Maasto-sovelluksella yksityiskohdat täydentyvät myöhemmin. Eri-ikäisrakenteiset hakkuut mitataan normaalina kuvioittaisena (=käsittelyalue) arviointina. Käsittelyalueelta valitaan edustava koealaotos (4-8 koealaa/käsittelyalue), jotta puusto-ositteet voidaan arvioida riittävällä tarkkuudella. Puusto ositellaan puulajeittain kolmeen ositteeseen (mänty/kuusi/lehtipuu) ja läpimitoittain kolmeen ositteeseen (alle 7 cm, 7-16 cm ja yli 16 cm). Alle 7 cm läpimitan ositteesta mitataan puuston runkoluku 5,64 metrin koealalta ja vähintään 7 cm läpimitan ositteista mitataan puuston pohjapinta-ala käyttäen relaskooppikerrointa 1. Jos yllä olevalla menetelmällä vähintään 7 cm puiden pohjapinta-ala jää alle valtioneuvoston asetuksen 1308/2013 liitetaulukon minimipohjapinta-alan, tehdään alueella tarkempi pohjapinta-alan mittaus sen selvittämiseksi, onko alueelle syntynyt uudistamisvelvollisuus. Mittauksessa käsittelyalueelta mitataan maastotallentimen satunnaisiin pisteisiin sijoittamilta koealoilta (40-60 koealaa/käsittelyala), joilta mitataan relaskooppikerrointa 2 käyttäen läpimitaltaan vähintään 7 cm puuston pohjapinta-ala uudistamisvelvoitteen arvioimista varten. JUURIKÄÄVÄN TORJUNTA Aina kun tiedetään, että juurikäävän torjunta on suoritettu tai on varma tieto, että torjuntaa ei ole tehty, se merkitään. Tieto kirjataan ylös ristiintarkastuksia varten. 4.2 Korjuujäljen laadunseuranta 4.2.1 Tasaikäisrakenteisen metsätalouden hakkuiden tarkastus Korjuujäljen laatua mitataan perinteisissä ainespuuharvennuksissa ja koneellisesti korjatuissa energiapuuharvennuksissa. Tarkastusta tehdään pääsääntöisesti kehitysluokaltaan nuorissa ja sitä varttuneemmissa kasvatusmetsissä. Tarkastukseen valitaan kuvioita, joiden pinta-ala on vähintään yksi (1) hehtaari ja joiden muoto mahdollistaisi normaalin ajouraverkoston luomisen. Arvioitava harvennusala on metsikkökuvio tai käsittelyalue. Metsälain perusteella tehtävässä harvennushakkuiden korjuujäljen arvioinnissa kohdevalinta tapahtuu määrävälisenä satunnaisotantana ja rahoituslain perusteella tehtävän energiapuun korjuujäljen tarkastuksen kohdevalinta tapahtuu harkinnalla tarkastussuunnitelman mukaisesti. Merkitään ylös, onko korjuujälkitarkastuksen luokittelussa kyse harvennushakkuun (1) vai energiapuuharvennushakkuun (3) korjuujäljen tarkastuksesta. Ainespuuhakkuissa on korjattu vain ainespuuta. Energiapuuhakkuut voivat olla puhtaita energiapuun korjuukohteita tai integroituja aines- ja energiapuuharvennuksia. 18 TARKASTETTAVILTA KOHTEILTA ILMOITETAAN PERUSTUNNUSTEN LISÄKSI AINA SEURAAVAT KOHDAT: 1. Hakkuun ja otannan yleistiedot: • hakkuutapa • kone-/metsurihakkuu • ennakkoraivaus • hakkuun tila • kuljetusajankohta • juurikäävän torjunta 2. Kuvion yleistiedot: • pääryhmä • kasvupaikka • kuivatustilanne (kiv. maat. 1–3; turvemaat 6–9) • kehitysluokka • pääpuulaji • mäntyjen, kuusten, koivujen osuus • metsikön laatu 3. Mitattavat korjuujälkitunnukset: • runkoluku (r/ha) 2 • pohjapinta-ala (m /ha) • poistuma (r/ha) • runkovauriot (kpl/ha) • juurivauriot (kpl/ha) • keskiläpimitta (cm) • valtapituus (m) • ajouraväli (m) • ajouraleveys (m) • ajourapainumat (m) Turvemailla: • ojalinjaleveys (m) PUUSTOTUNNUSTEN MITTAAMINEN Korjuujäljen tarkastuksessa puustotunnukset mitataan aina systemaattisesti sijoitetuilta koealoilta kappaleen 3.5 ohjeen mukaan. Ympyräkoealan säde on 5,64 metriä, mutta ensiharvennuksissa ympyräkoealan säteenä voidaan vaihtoehtoisesti käyttää 3,99 metriä. Kuvion koealat tulee mitata samaa sädettä käyttäen. Tarkennuksia koealojen sijoitteluun • • Metsäojat ja ojalinjat kuuluvat tarkastettavaan kuvioon eikä koealoja tule jättää mittaamatta tai siirtää, vaikka koeala menisikin niiden päälle. Jos keskilinjan mittauksen yhteydessä havaitaan, että mitattava alue on osittelun tai karttavirheen vuoksi selvästi oletettua pienempi eli on käytetty liian suurta koealaväliä, mitataan täydentävät kohtisuorat linjat ohjeiden mukaisesti, jotta saadaan riittävä koealamäärä. 19 • • • • • Jos koealan reuna menee kuvion rajan ulkopuolelle, siirretään koealaa mahdollisimman lyhyt matka siten, että koeala mahtuu kokonaisuudessaan mitattavalle kuviolle (vain ne koealat mitataan, joiden keskipiste osuu kuvion sisälle). Jos mitattavan alueen rajalta ohjeiden mukaisesti siirrettävä koeala menisi siirron jälkeen päällekkäin toisen koealan kanssa, niin siirrettävä koeala jätetään mittaamatta. Koealamittauksia jatketaan, mikäli metsänhoitosuositusten tai metsälain asettamien vaatimusten toteutumisesta ei saada keskilinjan perusteella varmuutta. Koealalinja sijoitetaan niin, että se ei kulje ajourien pääosan suuntaisesti vaan niitä vastaan. Turvemailla koealalinja sijoitetaan niin, että se ei kulje sarkaojien suuntaisesti vaan niitä vastaan. Ympyrä- ja relaskooppikoeala jätetään mittaamatta, jos se osuu • • • kohtaan, joka luokitellaan kitu- tai joutomaaksi vähintään aarin suuruiseen luontaiseen aukkoon, josta ei ole tullut poistumaa tasaikäisissä metsissä kohtaan, jossa puuston kokorakenne eroaa kasvupaikan tai puuston käsittelyhistorian erojen vuoksi huomattavasti kuvion keskimääräisestä puuston kokorakenteesta. RUNKOLUKU Runkoluku lasketaan mittaamalla ympyräkoealoilta rinnankorkeusläpimitaltaan (d1,3) vähintään 7 cm paksujen kasvatuskelpoisten ja vaurioituneiden puiden lukumäärä. Rinnankorkeuden mittauksen lähtöpisteenä on puun syntypiste. Runkolukuun luettavan puun tulee olla elinvoimainen ja pituudeltaan vähintään puolet vallitsevan jakson pituudesta. Kuvion runkoluku (r/ha) = ympyräkoealojen tulosten keskiarvo * koealakerroin. Kasvatuskelpoisten puiden runkoluku lasketaan vaurioprosentin avulla. POHJAPINTA-ALA Pohjapinta-ala määritetään maastotallenninta käytettäessä ensisijaisesti lukemalla kaikkien puiden läpimitat koealalta. Puuston pohjapinta-ala voidaan mitata myös relaskoopilla ympyräkoealojen keskipisteestä. Mitattavalla kuviolla käytetään aina samaa relaskooppikerrointa (1 tai 2). Pohjapinta-alaan luetaan sekä kasvatuskelpoiset että vaurioituneet puut. Pohjapinta-alaan lasketaan pääsääntöisesti puut, joiden pituus on vähintään puolet vallitsevan jakson pituudesta. Rinnankorkeusläpimitaltaan alle 7 cm puita ei lasketa. Mikäli kaikki relaskooppikoealaan mukaan luettavat puut eivät sijaitse tarkastettavalla kuviolla, relaskooppikoeala mitataan puolikkaana. Jos tämä ei ole mahdollista, niin relaskooppikoeala jätetään kokonaan mittaamatta. 2 Kuvion pohjapinta-ala (m ) = koealojen pohjapinta-alojen keskiarvo. Jäävän puuston arvostelu: kasvatuskelpoisten puiden ppa vaurioprosentin avulla POISTUMA Poistuma lasketaan mittaamalla ympyräkoealoilta aines- tai energiapuuksi korjattujen eläneiden puiden kantojen lukumäärä. Mitattavien kantojen läpimitta kuoren päältä on • nuoren metsän hoidossa ja ensiharvennuskohteilla 3 cm • myöhemmissä harvennuksissa vähintään 11 cm. Raivauksessa kaadettuja puita ei lasketa poistumaan. 20 VALTAPITUUS Puuston valtapituus hehtaarilla on sadan paksuimman puun pituuden aritmeettinen keskiarvo. Valtapituuden määrittämiseksi kultakin 5,64 m:n ympyräkoealalta mitataan paksuimman puun pituus ja niistä lasketaan keskiarvo. Määräaikaisen rahoituslain mukaisissa tarkastuksissa mitataan keskipituutta. Kuten myös metsävaratietokannan päivityksessä. KESKILÄPIMITTA Puuston pohjapinta-alalla painotettu keskiläpimitta saadaan maastotallenninta käytettäessä pohjapinta-alan määrittämisen yhteydessä, kun koealalta luetaan kaikkien puiden läpimitta. Keskiläpimitta voidaan määrittää myös pohjapinta-alaa painottaen, jolloin mitataan rinnankorkeusläpimitat ympyräkoealan toiseksi paksuimmasta ja toiseksi ohuimmasta kasvatettavasta puusta. Koealakohtainen keskiläpimitan estimaatti saadaan mitatuista läpimitoista maastotallentimelta tai liitteen 3 taulukosta. Keskiläpimitan estimaattina voidaan käyttää myös relaskooppikoealan mediaanipuuta. PUUSTOVAURIOT Puustovauriot jaotellaan korjuujälkitarkastuksessa runko- ja juurivaurioihin. Juurenniskan eli oletetun katkaisukohdan yläpuolelle syntyneet vauriot ovat runkovaurioita ja muut juurivaurioita. Puuston vaurioprosentti lasketaan vaurioituneiden puiden ja kaikkien runkolukuun luettujen puiden suhteena. Puu katsotaan korjuun seurauksena vaurioituneeksi, kun 1) puuaines on rikkoontunut tai latva on poikki tai 2) puun kuori on vaurioitunut (koivulla pintatuohi rikkoutunut) nilakerrokseen saakka yhdestä tai 2 useammasta kohdasta rinnankorkeuden alapuolelta yhteensä yli 12 cm :n laajuudelta tai 2 3) puun kuori on vaurioitunut koko rungon alueelta yhteensä 30 cm laajuudelta Juurissa otetaan huomioon vain vauriot, jotka ovat enintään yhden (1) metrin päässä rungon keskipisteestä. Alle 2 cm paksujen juurten vaurioita ei kirjata. Juurivaurion muu tunnusmerkistö on sama kuin runkovauriossa. Jos puussa on sekä runko- että juurivaurioita, se kirjataan luokkaan, jossa puustovaurio on pahempi. Puustovaurioiden arvioinnissa voidaan käyttää apuna soveltuvin osin Metsätehon opasta Korjuujälki harvennushakkuissa (2003). AJOURATUNNUSTEN MITTAAMINEN Ajoura on puutavaran kuljetusta varten metsään tehtävä kulku-ura, jota käyttävät sekä hakkuukone että metsätraktori tai näiden yhdistelmä. Hakkuu-ura on hakkuukoneen ajourien välissä palstalla liikkumiseen ja työskentelyyn käyttämä ajouraa kapeampi ajoreitti. Hakkuu-uria ei huomioida ajouratunnuksia määritettäessä, vaan tunnukset mitataan ainoastaan ajourista. Ajouraväli ja ajouraleveys mitataan kohteilta, joissa runkoluku on yli 600 runkoa/ha tai sen olisi käytettävän harvennusmallin mukaan tullut olla yli sen. 21 Jos runkoluku on alle 600 runkoa/hehtaari, on selvitettävä salliiko pohjapinta-alaan perustuva harvennusmalli hakata kyseisellä kohteella (pääpuulaji, kasvupaikka, valtapituus, keskiläpimitta) puuston alle 600 rungon hehtaaritiheyteen. Jos metsänhoitosuosituksen mukainen runkoluku voi jäädä alle 600 kpl/ha: • ei tallenneta uramittauksia, jos mitattu runkoluku on < 600 kpl/ha • tallennetaan, jos mitattu runkoluku on > 600 kpl/ha Jos metsänhoitosuosituksen mukainen runkoluku ei voi jäädä alle 600 kpl/ha: • tallennetaan uramittaukset, vaikka mitattu runkoluku on < 600 kpl/ha Lisäksi ajouraverkoston tulee olla osittain tai kokonaan uusi. Ajouraväli mitataan vain sellaisilta kuvioilta, joiden pinta-ala on vähintään yksi (1) hehtaari ja kuvion muoto mahdollistaisi normaalin ajouraverkoston luomisen. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion Hyvän metsänhoidon suosituksissa on taulukko, jossa pohjapintaala muutetaan runkoluvuksi keskiläpimitan avulla. Taulukko on matemaattinen muunnoskaavio, joten se sopii käytettäväksi kaikkialla.( Liite 1) Ajourapainumat mitataan kohteilta aina. Kuva 2. Puuston ja ajourien mittauspisteiden sijoitteluperiaate (kuva: Metsäteho). AJOURAVÄLI Ajouraväli on kahden rinnakkaisen ajouran keskilinjan etäisyys toisistaan. Kultakin koealalta mitataan lyhin koealan keskipisteen kautta kulkeva suora koealan molemmin puolin kulkevien lähimpien ajourien raiteiden keskikohtien välille (kuva 2). Uraväli mitataan soveltuvalla mittavälineellä esim. metsurinmitalla. Mittaustuloksista lasketaan keskiarvot. 22 Erikoistapauksia: • Leimikon muodosta johtuvia ajouraverkoston kapeikkokohtia ei oteta huomioon ajouraväliä määritettäessä. • Jos koealan keskipiste osuu reunimmaisen ajouran ja kuvion rajan välille, uraväliä ei mitata. Tarkennukset mittaukseen ojitetuilla turvemailla • Suositusta (>20 m) kapeampi ajouraväli voidaan hyväksyä, jos uraverkosto on suunniteltu kuitenkin niin, että se vastaa kohteen sarkaleveydelle suositeltua ajourasijoittelua. • Myös ojien päälle tai viereen avatut ajourat otetaan huomioon ajouravälin mittauksessa. • Ajouraväli mitataan ojitetuilla turvemaakohteilla, jotka ovat muodoltaan tai ojaverkostoltaan epäsäännöllisiä. Säännöllisen ojaverkoston mukaisilla kohteilla ajouraväli voidaan laskea jakamalla kuvion leveys ajourien määrällä. AJOURALEVEYS Ajouraleveys on ajouraa reunustavien lähimpien puiden kylkien kohtisuora yhteenlaskettu etäisyys uran keskelle. Yksittäisen uramittauksen lähtöpisteenä on koealan keskipistettä lähimpänä sijaitsevan ajouran raiteiden keskikohta. Rajatulta 10 metrin jaksolta mitataan uran oikealta ja vasemmalta puolelta lähimmän puun kyljen kohtisuora etäisyys uran raiteiden keskelle (kuva 2) ja lasketaan yhteen nämä kaksi etäisyyttä. Uraleveyden mittausjakson osuessa luontaiseen aukkoon sitä ei mitata. Jos ajourassa on risteys tarkastelujaksolla, jatketaan uratunnuksen mittausta risteyksen siinä haarassa, jonka suunta on lähinnä sen uran suuntaa, jolta mittaus aloitettiin. Tarkennukset mittaukseen ojitetuilla turvemaille - Ajouraleveyttä ei mitata ajourilta, joka ovat ojan päällä. Jos ajoura on ojan vieressä, niin tällöin ajouraleveys määritetään laskemalla yhteen kahden saran puolelta uraa reunustavan puun kohtisuora etäisyys uran keskiviivaan (kuva 4). AJOURAPAINUMAT Maastovauriot mitataan koealan lähimmästä ajourasta. Lähtöpisteenä pidetään koealan keskipistettä lähimpänä sijaitsevaa ajouran raiteiden keskikohtaa (kuva 2). Määritellyltä 30 metrin matkalta arvioidaan yli 10 cm syvien urapainumien pituus metreinä (kuva 3). Tällöin riittää, että jompikumpi raiteista on yli 10 cm syvä. Painumaksi lasketaan yli metrin mittainen painuma. Tarkennukset mittaukseen turvemaille • Turvemailla 20 cm:n painumalla tarkoitetaan turpeeseen leikkautunutta painumaa. • Ajourapainumia ei mitata ajourilta, jotka on sijoitettu ojan päälle. Ojan vieressä olevilta ajourilta maastovauriot mitataan, mutta vain saran puoleisen raiteen painumat otetaan huomioon. 23 Kuva 3. Ajourapainumien mittaaminen MUUT MITATTAVAT TAI ARVIOITAVAT TUNNUKSET ENNAKKORAIVAUS (Maasto sovelluksessa merkitään kohtaan osakuvion arvostelu) Ennakkoraivaustarpeen määrityksessä voidaan soveltaa ohjeena Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion metsänhoitokortiston korttia Ennakkoraivaus (kortti nro 04–017). Käytettävät koodit: tyhjä = Ennakkoraivausta ei ole tehty eikä siihen ole ollut tarvetta. 1 = Ennakkoraivausta ei ole tehty, vaikka siihen olisi ollut tarvetta tai työ on toteutettu puutteellisesti. 2 = Ennakkoraivaus on tehty suositusten mukaisesti. OJALINJALEVEYS (turvemaat) Ojalinjaleveys arvioidaan turvemaiden korjuujälkitarkastusten yhteydessä, jos ojalinjat on hakattu auki kunnostusojitusta varten. Suositeltava ojalinjaleveys kunnostusojitettavilla kohteilla on 5–6 metriä. Jos ojalinjaleveys on suositeltua leveämpi ja jäävän puuston määrä on tästä syystä alhainen, on tästä mainittava lisätietokentässä jäävän puuston määrää selittävänä tekijänä. Ojalinjaleveyttä ei tarvitse tallentaa Virtaan eikä maastoon. (maastoon mahdollisesti myöhemmin ohjeistus tarkentuu) Jos ajoura on avattu ojan viereen, niin ajouraleveys lasketaan kuvan 4 tapaan, jolloin leveydestä vähennetään ojalinjan vaikutus. 24 Kuva 4. Ajouraleveyden ja ojalinjaleveyden mittaaminen, jos ajoura on avattu sarkaojan viereen. KORJUUJÄLJEN KOKONAISARVOSTELU Korjuujäljen kokonaisarvio määritetään arvostelusapluunan perusteella. Arvostelun syykoodeja voi liittää vain hakkuun arvosteluun ja jäävän puuston arvosteluun. Jäävän puuston kohdassa arvostellaan puuston määrä hakkuun jälkeen, puuston runkovauriot ja puuston juurivauriot. Syykoodilla ilmaistaan pääsyy esim. jos harvennettu liian harvaksi syykoodiksi 704 = hakattu liian harvaksi. Jos jäävä puusto riittävä, mutta puustotai maastovaurioita on liikaa, syykoodiksi laitetaan sopivin. Korjuujäljen kokonaisarvostelu tehdään arvostelusapluunan mukaisesti. Tarkennuksia korjuujäljen arvosteluun • Hyvään kokonaisarvosanaan vaaditaan, että kaikki arvostelusapluunan tunnukset ovat hyviä. • Jos kokonaisarvostelu on huomautettavaa tai virheellinen Ja kokonaisarvostelun huomautettavuus/virheellisyys aiheutuu ajouratunnuksista huomautettavuuden tai virheellisyyden tarkempi syy on kirjattava kuvion lisätietokenttään. Muutoin hakkuun arvostelun tai jäävän puuston arvostelun on oltava myös huomautettava tai virheellinen ja arvosteluun on liityttävä syykoodi sekä tarkempi sanallinen selostus. • Mitattua puuston tiheyttä verrataan pääpuulajin, kasvupaikan ja lämpösummavyöhykkeen mukaiseen hyvän metsänhoidon suositusten harvennusmalliin ja lakirajaan. Normaaleissa hoidetuissa kasvatusmetsissä tiheyttä arvioidaan ensisijaisesti pohjapinta-alan perusteella. Hoitamattomissa ja ylitiheissä kohteissa sekä valtapituudeltaan alle 12 metrin kohteilla jäävän puuston tiheys arvostellaan pääsääntöisesti runkoluvun pohjalta. 25 JÄÄVÄN PUUSTON ARVOSTELU Jos runkoluku ja pohjapinta-ala ovat alle suositusten, mutta lähtöpuusto on ollut selvästi ryhmittäistä ja luontaisesti aukkoista, arvostelu voi olla hyvä, jos toteutettu hakkuu on ryhmissä suositusten mukainen. Tämä on merkittävä lisätietoon. Turvemailla • Hoitamatonta turvemaakohdetta voidaan puuston tiheyden osalta pitää hyvänä, vaikka puuston määrä jäisi suositus- ja lakirajan väliin. Hoitamattomalla kohteella tarkoitetaan, että kohteen puusto on ryhmittäistä ja luontaisesti aukkoista. Lisäksi puuston rakenteesta huomattava osa on ollut kehityskelvotonta hieskoivua. Hoitamattomuudella ei tarkoiteta tässä tapauksessa lähtötilanteeltaan ylitiheitä kohteita. Lisätietoon on merkittävä: hoitamaton, ryhmittäinen, aukkoinen. • Suosituksesta poikkeava (5–6 m) ojalinjaleveys ei vaikuta korjuujäljen kokonaisarvosanaan. Jos linjat on avattu liian leveiksi, näkyy tämä kuitenkin todennäköisesti jäävän puuston kokonaistiheydessä. Arvosana PohjapintaAjouraAjouraPuustoMaastoKokonaisarvostelu ala/runkoluku väli leveys vauriot vauriot Harvennusmallin 19 m tai Alle 46 dm Enintään 5 Enintään 5 Kaikki tunnukset Hyvä mukainen enemmän (turvemailla % % hyviä alle 51 dm) (turvemailla enintään10 %) Yli 5 % Yli 5 % Huomautettavaa Huomautettava Suositustiheyden Alle 19 m Yli 46 dm ylärajaa tiheämpi (turvemailla (turvemailla yhdessä tai tai alarajaa yli 51 dm) yli 10 %) useammassa harvempi tunnuksessa Alle lakirajan Yli 15 % Yli 20 % Puuston tiheys alle Virheellinen (turvemailla lakirajan tai 25 %) puustovaurioita liikaa tai maastovaurioita liikaa Huomioi lievennys (uratunnukset) suosituksiin verrattuna ja rajat turvemailla. Taulukko 2. Korjuujäljen arvostelusapluuna SYYKOODIT KOODIT VIITTAAVAT VIRTA JÄRJESTELMÄÄN POISTUVAT MAASTON TULLESSA KÄYTTÖÖN Yhteenvetoraportteja varten syykoodia käytetään aina, kun korjuujäljen arvosana on huomautettava tai virheellinen. Syykoodi kertoo karkeasti, missä korjuujäljen tunnuksessa havaitut puutteet ensisijaisesti ovat. Korjuujäljen arvioinnissa ensisijaisesti käytettävät syykoodit (kohta Syy 2): Ajourastoon liittyviä syitä ei aina voi tallentaa kohtaan Syy 2, koska maanomistajalle menevässä tarkastusselvityksessä Syy 2 tulostuu kohtaan puuston määrän arvostelu. Puuston määrä voi olla suositusten mukainen, vaikka uravälissä tai -leveydessä olisi huomautettavaa. Puuston määrä ei välttämättä ole virheellinen, vaikka kuviolla olisi runsaasti maastovaurioita. Uratietoihin liittyvät syykoodit pitäisi olla mahdollista esittää kokonaisarvostelussa. Jos puuston määrä on alle suositusten/lakirajan ajouravälin tai -leveyden vuoksi, syy voidaan tallentaa kohtaan syy 2. Muuten ajourastoon liittyvät syyt on kirjoitettava lisätietoon. 26 4.2.2 Eri-ikäisrakenteisen metsätalouden hakkuiden korjuujäljen tarkastus Tulee oma erillinen ohje. 4.3 Metsän uudistaminen ja uuden puuston aikaansaaminen Tarkastuksissa valvotaan pääasiassa metsälain noudattamista, mutta samalla kerätään tietoa toimenpiteiden ja taimikoiden laadusta. Mittaukset tehdään kappaleen 3.5 ohjeen mukaisesti. Kerättyä tietoa jaetaan toimijoiden käyttöön heidän oman laatutyönsä tarpeisiin. Tarkastettavilta kuvioilta tai osakuvioilta kerätyt tiedot tallennetaan tallentimelle ja tietojärjestelmään. Mikäli tarkastettavalla kohteella ei ole perustamisilmoitustietoja, laaditaan tekninen perustamisilmoitus, jolle tarkastustiedot kohdennetaan. Saapumispäiväksi merkitään 01.01.2015 ja lisätietoja kohtaan maininta ML 8§:n mukainen tarkastus. Kantoon ei voi tehdä teknisiä perustamisilmoituksia, vaan tarkastukset kohdennetaan metsänkäyttöilmoituksiin. Jos kohteesta ei ole tehty metsänkäyttöilmoitusta, luodaan kohteesta Kantoon lainvalvontatapaus. ARVOSTELUT Uud. ilmoitus -kohdassa arvostellaan, kuinka hyvin metsänkäyttöilmoituksessa tai perustamisilmoituksessa ilmoitettu uudistamisketju vastaa toteutusta. Uud. toteutus -kohdassa arvostellaan uudistamistoimenpiteiden toteutus. Metsänuudistamisen osien arvostelu ja uudistamisen yleisarvostelu tehdään taulukon 3 mukaisesti. Jos perustamistöitä ei ole tehty, mutta alueelle on syntynyt luontaisesti hyväksyttävä taimikko, tehdään alueesta seuraavat merkinnät: Tila = aloittamaton Uud. ilmoitus = virheellinen Uud. toteutus = hyvä KOEALAKOKO Taimien ja muokkauskohtien lukumäärä mitataan ympyräkoealalta, jonka säde on 3,99 m (kerroin 200). Kylvön ja luontaisen uudistamisen kohteilla taimien lukumäärä voidaan mitata pienemmiltä koealoilta (esim. säde 2,52 m, kerroin 500). Suurempaa koealakokoa käytetään tarvittaessa. MAANMUOKKAUS Tarkastettavan alueen vesitaloutta ei arvioida tässä kohdassa, vaan se merkitään kokonaisuudessaan maastotallentimella kohtaan vesiensuojelu. (Täytetään vesiensuojelu taulut.) Muokkausmenetelmä ja muokkauksen riittävyys Kohdassa arvostellaan kohteella käytetty muokkausmenetelmä kuvioittain metsänhoitosuositusten mukaisesti. Muokkauksen riittävyydellä tarkoitetaan, että kelvollisia muokkauskohtia on viljelytiheyden vaatima määrä. Muokkauskohdat lasketaan koealoittain ja tallennetaan Virrassa kohtaan Puuluokka 8 (kannot). Maasto 27 sovelluksessa arvostellaan maanmuokkaus osakuvion koealojen tarkastustiedot kohdassa maanmuokkaus kpl/ha. Koealakohtaisesti tieto kirjataan koealan tarkastustiedot kentässä. Kelvolliseksi mättääksi katsotaan laakea tai pitkänomainen, 10-20 cm:n paksuinen kohouma. Mätäs tehdään niin matalaksi, että taimen paakun alareuna yltää mättään alla olevaan humukseen. Koodit: 0 = ei tehty eikä tarvetta 1 = hyvä 2 = huom. 3 = virh. 4 = ei tehty vaikka tarvetta VESIENSUOJELU Vesiensuojelun onnistumista arvioidaan kohteella käytetyn maanmuokkausmenetelmän ja kohteen ominaisuuksien mukaan. Vesiensuojelutoimenpiteet on tehtävä pääsääntöisesti uudistamiskuvion sisäpuolella. Vesiensuojelu arvostellaan hyväksi, jos kohteella tehdyt toimenpiteet ovat alla olevan mukaiset. Muissa tapauksissa arvostelu on huomautettava. Vesiensuojelun toteutus arvostellaan Virrassa Uudistamisen toteutus -kohdassa Syy-koodilla 514; puutteellinen vesiensuojelu. Samalla on kirjattava lisäselvitys vesiensuojelun puutteista lisätietokenttään. Jos muokkausalan vedet on johdettu suoraan ojiin tai vesistöihin ilman laskeutusaltaita tai kaivukatkoja, on siitä aina mainittava lisätietokentässä. Maasto sovelluksella vesiensuojelussa täytetään osakuvion vesiensuojelu taulut. Äestyksessä tulee äestysvakoihin jättää veden virtausta vähentäviä muokkauskatkoja, etenkin kaltevilla mailla. Rinteissä äestys tehdään poikkisuuntaan rinteen laskusuuntaan nähden. Laikutuksessa, laikku- tai kääntömätästyksessä muodostuu harvoin vettä johtavia yhtenäisiä kanavia, joten menetelmien haittariski vesiensuojelun näkökulmasta on vähäinen. Maanmuokkausmenetelmistä suurimmat kiintoaine- ja ravinnehuuhtoumat aiheutuvat ojitus- ja naveromätästyksestä. Naveromätästystä käytetään pintavesien ohjaamiseen, mutta tavoitteena ei ole alueen kuivattaminen kuten ojitusmätästyksessä. Navero- ja ojitusmätästyskohteilla sekä aurauskohteilla on suositeltavaa jättää naveroihin ja ojiin kaivukatkoja ja tehdä lietekuoppia vähintään 50 metrin välein. Naveroita ja ojia ei saa yhdistää suoraan toimiviin laskuojiin, jokiin, puroihin tai muihin vesistöihin. Naveroihin ja ojiin on suositeltavaa jättää veden virtausta hiljentäviä kiviä tai muita vastaavia esteitä. Muokkausalalla olevien ojien tarpeetonta perkausta ja tarpeettoman syvien ojien kaivua tulee välttää. Ojien kaivusyvyyteen on kiinnitettävä huomiota. Vedet johdetaan uudistusalalta pois joko laskeutusaltaiden tai pintavalutuskenttien kautta. Ojitusmätästyskohteilla vesien johtaminen alueelta on suositeltavinta tehdä pintavalutuskenttien kautta. TAIMIEN LUKEMINEN KOEALOILTA Yhdellä koealalla voidaan katsoa kehityskelpoisiksi taimiksi enintään 3 000 kpl/ha. Arvio siitä, täyttääkö mitattu taimikko lain minimivaatimusten lisäksi myös metsänhoitosuositusten taimimäärän, voi perustua mittaukseen tai silmävaraiseen arvioon (ks. kohta 3.4). Koealoilta luettavien taimien tulee olla metsälain 8 a §:n ja valtioneuvoston asetuksen 1308/2013 tarkoittamia kyseiselle kasvupaikalle sopivia tai täydentäviä taimia. Alle 0,5 metrin etäisyydellä toisistaan olevista taimista vain yksi lasketaan mukaan koealan taimimäärään. 28 Taimien ensisijaisuusjärjestystä määritettäessä tulisi taimien ominaisuuksia ja uudistusalan olosuhteita arvioida metsänhoitosuositusten perusteella. Yleensä taimet luetaan puulajeittain. Mittaus lopetetaan, kun koealalta on luettu kaikki tai 15 sopivinta kehityskelpoista tainta. Jos koealalla on metsänhoitosuosituksien perusteella kehityskelpoisia taimia yli 15 kpl, metsäneuvoja arvioi mitkä taimista jätetään ensisijaisesti kasvamaan taimikonhoidossa ja lukee ko. taimet. Täydentävät taimet luetaan koealan taimimääriin yleensä viimeisinä. Lisäksi arvioidaan runkolukuun mukaan laskettujen taimien mediaanipituus (eli pituutensa suhteen keskimmäinen taimi arvioidaan). Viljelytaimia/kylvökohtia Kehityskelpoiset viljelytaimet tai kylvökohdat lasketaan puulajeittain koealalla. Jos kylvökohdat eivät ole vielä taimettuneet, arvioidaan onko riittävät maanmuokkaus- ja kylvötoimenpiteet suoritettu. Kokonaismäärän lisäksi lasketaan koealoittain istutuspaikaltaan oikein valittuihin kohtiin, oikeaan asentoon ja syvyyteen istutetut taimet. Viljelytaimen paikka muokkauskohdassa arvostellaan metsänhoitosuositusten mukaisesti. Oikein istutetut taimet lasketaan koealoittain ja kappalemäärä tallennetaan Virrassa kohtaan Puuluokka 9 (siemenpuut). Istutustyön laatu arvioidaan sanallisesti tekstikenttään. Maasto sovelluksessa istutustyö arvostellaan osakuvion koealojen tarkastustiedot kohdassa istutuslaatu (oikein istutetut taimet kpl/ha). Koealakohtaisesti tieto kirjataan koealan tarkastustiedot kentässä. Luonnontaimia Lasketaan kasvatuskelpoisten puulajien luonnontaimien määrä kpl/ha. Alle 10 cm pitkiä luonnontaimia pidetään vaihtuvana taimiaineksena eikä niitä normaalisti lueta mukaan taimimääriin. Metsäneuvoja voi olosuhteet huomioon ottaen hyväksyä myös alle 10 cm:n pituisia elinvoimaisia luonnontaimia taimimäärään. Sirkkataimia ei kuitenkaan lueta kasvatuskelpoisten taimien määrään. Täydentävien puulajien taimet Lasketaan valtioneuvoston asetuksessa 1308/2013 tarkoitettujen täydentävien puulajien kehityskelpoisten taimien määrä koealalla. Täydentäviä taimia voidaan lukea mukaan ensisijaisesti kasvatettavien taimien lisäksi kunnes taimien enimmäismäärä (3 000 kpl/ha) koealalla täyttyy. Täydentävien taimien enimmäismäärä on normaalisti enintään 20 %, mutta Metsäkeskuksen Lapin alueella hieskoivuja voidaan lukea mukaan 50 %. Täydentävien taimien osuus lasketaan koko kuvion (tai osakuvion) taimien kokonaismäärästä (ei koealakohtaisista määristä). Maastotallentimelle ja tietojärjestelmään täydentäviä taimia ei merkitä enempää kuin valtioneuvoston asetuksen 1308/2013 mukaan on sallittua. Kuolleet tai kehityskelvottomat viljelytaimet Lasketaan sellaisten viljelytaimien tai kylvökohtien määrä, jotka eivät ole kehityskelpoisia. Kun tuloksia lasketaan tietojärjestelmään syöttämistä varten, on kaikilla puulajeilla koealakohtainen maksimi 3 000 kpl/ha. Taimet lasketaan siten, että ominaisuuksiltaan uudistusalan olosuhteisiin parhaiten soveltuvat taimet luetaan ensisijaisesti taimimääriin. HEINÄN JA VESAKON TORJUNTA Käsittelyn laatua arvioidaan tarvittaessa koealoittain. Koealakohtaisten havaintojen perusteella tehdään päätös keskimääräisestä tuloksesta tarkastettavalla alueella, ja se merkitään osatietoihin tallentimelle. Mikäli toimenpide on tehty vain osalla kuviota, kuvio ositetaan. ELINYMPÄRISTÖT Jos metsän uudistamista koskevan tarkastuksen yhteydessä havaitaan, että elinympäristö on tuhoutunut jo hakkuun yhteydessä, on tästä tehtävä merkintä kyseessä olevan metsänkäyttöilmoituksen tarkastuksen 29 tietueelle. Mikäli metsänkäyttöilmoitusta ei em. tapauksessa ole aiemmin tarkastettu, merkitään kohdevalinnaksi harkinta. Elinympäristötiedot täytetään kohdan 3.5 ohjeen mukaan. 30 Taulukko 3. Metsänuudistamisen yleisarvostelu. 31 5 Kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain sekä kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisten hakemusten suunnitelmien ja toteutusten tarkastus Kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain ja kestävän metsätalouden rahoituslain (vanha kemeralaki) tarkastukset tehdään samoilla periaatteilla. Rahoitusehdot voivat joissain kohtia olla erilaiset. 5.1 Kemera-töiden tarkastusten yleisohjeet Tarkastettavilta kuvioilta selvitetään metsävaratiedon tallentamista varten tarvittavat tunnukset. Otantaan perustuvissa tarkastuksissa tarkastetaan koko hanke, ellei tarkastettavan työlajin kohdalla muuta mainita. Harkintatarkastuksissa tarkastetaan ne kuviot, jotka ovat tilanteen selvittämisen kannalta tarpeen. Otanta ja harkintatarkastuksissa mitataan samat tunnukset. Mittaustapaa valittaessa tulee ottaa huomioon, mitä on ohjeistettu luvun 3 kohdissa 3.2 - 3.5. MÄÄRÄN TARKASTAMINEN Jos maastossa havaittu hankkeen koko on pienempi kuin ilmoitettu määrä, merkitään erotus omana osana. Mittausmenetelmien erilaisuudesta johtuva pinta-ala ero voi olla maksimissaan 10 % pinta-alasta. Selkeästi erotettavat rajausvirheet kuitenkin korjataan aina. Tarkastuksessa arvioidaan myös rahoitettujen materiaalien määrät. Kun tukea maksetaan todellisten kustannusten perusteella, tositteet tarkastetaan kohdan 5.2 ohjeen mukaan. ARVOSTELU KEMERA-TARKASTUKSISSA Rahoituslain mukaan töiden on oltava taloudellisesti sekä metsäluonnon- ja ympäristönhoidon kannalta tarkoituksenmukaisia. Näin ollen kohteiden arvostelussa huomioidaan sekä toimenpiteen metsänhoidollinen laatu että rahoituskelpoisuus. Metsänhoidollisesti hyvä työ voi olla rahoituskelvoton, mutta rahoituskelpoinen työ ei voi olla metsänhoidollisesti puutteellinen. Työn laatu on metsänhoidollisesti hyvä (kohdat 1-3) tai puutteellinen (kohta 5): 1. Hyvä Työ on rahoituskelpoinen ja työn laatu on metsänhoidollisesti hyvä (metsänhoitosuositusten mukainen). Arvostelu voi olla hyvä myös niissä tapauksissa, joissa kohteen laatu on työn jälkeen heikentynyt, mutta se ei ole johtunut toteuttajien virheestä tai laiminlyönnistä (esim. hirvi- tai muu luonnontuho). 2. Rahoitusta muutettava Työ on rahoituskelpoinen, mutta toteutettu työ poikkeaa hakemuksessa esitetystä siten, että maksettavaa rahoitusta on muutettava 3. Virheellinen Työ ei täytä rahoitusehtoja, mutta työn laatu on metsänhoidollisesti hyvä (metsänhoitosuositusten mukainen). 4. Ei tarkastushavaintoja 5. Virheellinen ja metsänhoidossa puutteita Työ ei täytä rahoitusehtoja eikä työn laatu ole metsänhoidollisesti hyvä. 32 5.2 Tositteiden tarkastus: tarkastettavat asiakirjat ja todelliset kustannukset 5.2.1 Tositetarkastuksen tarkoitus Tositetarkastuksella selvitetään, että Metsäkeskukselle tuen maksamisen perusteeksi esitetyt hankkeen kustannukset ovat säädösten ja rahoituspäätöksen ehtojen mukaisia, ajallisesti ja asiallisesti hankkeelle kuuluvia sekä tuensaajan (metsänomistajan ja/tai hankkeen toteuttajan) maksamia hankkeelle kuuluvia menoja. 5.2.2 Tarkastettavia asiakirjoja Suunnitelman tarkastuksessa tarkastetaan hankesuunnitelman sisältö, rahoitushakemus liitteineen, kustannusarvio, Riihi-järjestelmän hankeselvitys. Toteutuksen tarkastuksessa tarkastetaan toteutuksen rahoitushakemus liitteineen, toteutusselvitys/-ilmoitus, Riihi-järjestelmän hankeselvitys, alustava rahoituspäätös ja hankkeeseen liittyvät tositteet. Toteutuksen tarkastuksen yhteydessä tarkastetaan myös suunnitelma (ks. suunnitelman tarkastus edellä). 5.2.3 Tositetarkastuksen suorittaminen Tositteiden tarkastaminen aloitetaan keräämällä hankkeen tuensaajan/toteuttajan Metsäkeskukseen lähettämät hankkeen toteutusselvitykset/-ilmoitukset (toteutusselvityksillä/-ilmoituksilla tuensaaja/toteuttaja esittää hankkeelle syntyneet kustannukset tuen maksamisen perusteeksi). Toteutusselvityksellä/-ilmoituksella esitettyjä kustannuksia vastaavat tuensaajan/toteuttajan maksamat alkuperäiset menotositteet tai muut vastaavat tuenmaksamisen perusteet tarkastetaan. Tositteiden keruun ja sisällön tarkastuksen voi suorittaa joko metsäneuvoja tai hankesihteeri. Metsäneuvoja kuitenkin arvioi kustannusten oikeellisuuden suhteessa maastossa tehtyihin toimenpiteisiin. Hankkeista, joille maksetaan tukea todellisten kustannusten perusteella, tarkastetaan kustannusten perusteena olevat alkuperäiset tositteet tai kopiot tositteista tai osa niistä, ja verrataan kustannuksia toteutusilmoituksen/-selvityksen tietoihin. Jäljempänä tässä luvussa on määritelty tarkemmin, mitä tositteita eri työlajeissa tarkastetaan. Tässä esitetyt ohjeet ovat vähimmäisvaatimuksia todellisten kustannusten selvittämiseksi. Mikäli kustannusten oikeellisuutta on syytä epäillä, tarkastetaan hankkeesta kaikki alkuperäiset kirjanpidon tositteet kustannuslajista riippumatta. Tarkastetuista tositteista, hinnastoista ja muistiotositteista ja muista kustannuksia selvittävistä asiakirjoista (esim. toteutussopimus) otetaan kopiot, jotka liitetään tarkastusasiakirjoihin. Tositteiden ja hinnastojen tietoja verrataan hankkeelle ilmoitettuihin kustannuksiin, maastotarkastuksen havaintoihin ja rahoituslain ehtoihin, joiden perusteella arvioidaan kustannusten oikeellisuus ja tarkoituksenmukaisuus. Lisäksi arvioidaan, vastaavatko hankkeen kustannukset yleistä kustannustasoa. Mikäli tarkastuksessa havaitaan tukikelvottomia kustannuksia, ne dokumentoidaan mahdollisimman yksilöidysti (kuten tositteittain) jatkotoimenpiteitä varten. 33 5.2.3.1 Toteutusselvitysten ja/tai toteutusilmoitusten perusteella tarkastettavat tositteet Tuensaajan maksamat alkuperäiset laskut Metsänomistajan ja/tai hankkeen toteuttajan maksamat urakoitsija- ja materiaalilaskut Taimihinnasto Palvelualueen hyväksymä hinnasto metsän uudistamismateriaalista. (Koskee vanhan rahoituslain mukaan tulleita hankkeita). Toteuttajan palveluhinnasto Hankkeen toteuttajan hinnasto, jonka perusteella metsänomistajaa laskutetaan mm. erilaisista työsuorituksista (esim. raivaaminen, istuttaminen jne.) sekä yleiskustannuksista (työnjohto, hallinto). Hinnastosta voidaan selvittää hankkeen yleiskuluja, jos ne eivät sisälly hankkeen muihin kustannuslajeihin. Muistiotositteet Mikäli hankkeelle kohdennetaan tässä mainitsemattomia muita yleisiä kustannuksia (ei koske työnjohtoa, hallintoa), ne tarkastetaan muistiotositteista. Myös eri hankkeiden välillä tapahtuneiden kustannuksien kirjaamisvirheiden korjaukset voidaan tarkastaa muistiotositteista. Muuta huomioitavaa Jos metsäneuvojan käytössä ei ole edellä mainittuja hinnastoja tai kustannukset eivät sisälly niihin, kustannukset tarkastetaan aina alkuperäisistä tuensaajan (metsänomistaja ja/tai hankkeen toteuttaja) maksamista laskuista. 5.2.3.2 Tarkastettavat hankelajit METSÄN UUDISTAMINEN VAIN 17.4.2015 MENNESSÄ TULLEET VANHAN RAHOITUSLAIN MUKAISET HANKKEET Kaikki tuensaajan (metsänomistaja ja/tai hankkeen toteuttaja) maksamat hankkeelle kuuluvat laskut tarkastetaan, ja tämän lisäksi tarkastetaan kaikki uudistamismateriaaleja koskevat kustannukset (esim. taimet, siemenet, suojat ja torjunta-aineet) taimihinnastosta tai alkuperäisistä laskuista. Muut kustannukset (esim. raivaus- ja istutustyö) tarkastetaan metsänomistajan maksamasta laskusta, ja niiden oikeellisuus arvioidaan maastohavaintojen ja toteutusselvityksen tietojen perusteella. Jos tiedot eivät täsmää, tarkastetaan tarvittaessa alkuperäiset tositteet (esim. palkkaerittelyt) kustannusten selvittämiseksi. YHTEISHANKKEET (esim. suometsän hoito, tiet, luonnonhoito) Otannan tai harkinnan perusteella tarkastetaan tuensaajan (metsänomistaja ja/tai hankkeen toteuttaja) maksamia hankkeelle kuuluvia laskuja niin, että ne kattavat vähintään 50 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Tarkastettavaksi voidaan valita esimerkiksi euromäärältään suuret laskut tai muutoin keskeiset erät (esim. hankkeen loppuvaiheen laskut). Yleiskustannukset (työnjohto, hallinto) voidaan tarkastaa esim. hankkeen toteutussopimuksesta (tai allekirjoitetusta luovutuspöytäkirjasta) tai tositteista. Muut kustannukset tarkastetaan alkuperäisistä tuensaajan (metsänomistaja ja/tai hankkeen toteuttaja) maksamista urakoitsija-/materiaalilaskuista tai palkkaerittelyistä. Tositteiden tarkastuksessa voi käyttää apuna hankeen laskulistaa, mutta se ei korvaa alkuperäisten tositteiden tarkastamista. 34 MUUT TYÖLAJIT Metsänterveyslannoitus Ravinneanalyysistä ja lannoitusaineesta aiheutuneet kustannukset tarkastetaan kokonaan tuensaajan (metsänomistaja ja/tai hankkeen toteuttaja) maksamasta laskusta. Juurikäävän torjunta Torjunta-aineesta aiheutuneet kustannukset tarkastetaan maksetusta laskusta. Jos hanke on osa suurempaa torjuntakokonaisuutta, arvioidaan, ovatko tarkastettavalle hankkeelle osoitetut kustannukset kohtuullisia ja kohdistettu hankkeelle oikein. Jos Metsäkeskus edellyttää poikkeuksetta, että torjuntaainelaskut ovat rahoitushakemuksen liitteinä, tositteiden tarkastus maastotarkastuksen yhteydessä ei ole tarpeen. Muissa tapauksissa kustannukset tarkastetaan edellä olevia ohjeita soveltaen. 5.3 Hoito- ja kunnossapitovelvollisuuden tarkastus Tarkastuksessa arvioidaan, onko rahoitettu toimenpide menettänyt tai vaarassa menettää merkityksensä. Metsän uudistamiseen, metsätien tekemiseen ja kunnostusojitukseen liittyvää hoito- ja kunnossapitovelvollisuutta arvioidaan rahoituslain ja siihen liittyvien säädösten perusteella. Hoito- ja kunnossapitovelvollisuuden täyttymistä tulee arvioida myös tavanomaisten tarkastusten yhteydessä. Mikäli tarkastuksessa todetaan, että rahoitettu toimenpide on menettänyt tai vaarassa menettää merkityksensä, metsänomistajaa edellytetään ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin rahoituksen takaisinperinnän uhalla (rahoituslain 15 §). Suoritetaan aina seurantatarkastus, jolla varmistetaan että vaaditut toimenpiteet on tehty. METSÄN UUDISTAMINEN Tarkastetaan, onko taimikko kehityskelpoinen ja onko tarvittavat työt taimikon alkukehityksen turvaamiseksi suoritettu (mm. heinän- ja vesakontorjunta, kuivatustoimenpiteet). METSÄTIET Arvioidaan, onko tie säilyttänyt käyttökelpoisuutensa. Tiessä tulee olla selvä kulutuskerros (sorastus riittävä) ja ajoradan pinnan tulee olla riittävän tasainen (tietä on lanattu). Tienvarsialueiden ja kääntöpaikkojen tulee olla raivattuja, kuivatusojien ja rumpujen tulee toimia eikä tien käyttö saa olla rajoittunut esim. vettymisen, penkkojen sortumisen tai runkovaurioiden takia. SUOMETSÄN HOITO Veden virtauksen tulee olla ojissa esteetön, ja ojien ylityspaikkojen tulee olla käyttökelpoisia, myös rumpujen tulee toimia moitteettomasti. Puuston tulee olla pääosin hoidettua, jotta puusto hyötyy kuivatustoimenpiteistä. Etenkin taimikoiden ja nuorten kasvatusmetsien hoidon laatuun tulee kiinnittää huomiota. Vesiensuojelurakenteiden tulee toimia niiden edellyttämällä tavalla ja lietealtaissa tulee olla lietetilavuutta jäljellä. Mikäli hankealueella havaitaan vesistöön ulottuva tai sitä välittömästi uhkaava haitta, edellytetään aina korjaavia toimenpiteitä. 35 5.4 Taimikon varhaishoito ja nuoren metsän hoito TAIMIKON VARHAISHOIDON RAHOITUSEHDOT MÄÄRÄAIKAISESSA RAHOITUSLAISSA Taimikon varhaishoidon kohteen pinta-alan tulee olla vähintään 1 hehtaari. Kohde voi myös koostua useasta eri kuviosta niin, että pienimmän kuvion koko on vähintään 0,5 hehtaaria. Kasvatettavan taimikon keskipituuden tulee työn jälkeen olla vähintään 0,7 metriä ja enintään 3 metriä. Taimikon varhaishoidossa kohteelta tulee poistaa vähintään 3000 runkoa hehtaarilta. Pohjois-Suomessa tulee poistaa vähintään 2000 runkoa hehtaarilta. Ensisijaisesti kuvio pyritään tarkastuksessa jakamaan osakuvioiksi. Jos taimikko on aukkoinen ja epätasainen, tuki myönnetään tehoalan mukaisena. Epätasaisuudeksi ei katsota riistatiheikköjen perkaamatta jättämistä. Perkaamattomia riistatiheikköjä voidaan hyväksyä alle 10 %:a kuvion pinta-alasta. Taimikon varhaishoidon jälkeen kasvatettavan puuston määrä saa olla enintään 5000 runkoa hehtaaria kohden. Varhaishoidon jälkeen ei saa olla välitöntä hoitotarvetta seuraavan viiden vuoden aikana. NUOREN METSÄN HOIDON RAHOITUSEHDOT MÄÄRÄAIKAISESSA RAHOITUSLAISSA Nuoren metsän hoitokohteen pinta-alan tulee olla vähintään 2 hehtaaria. Kohde voi koostua useasta kuviosta niin, että pienimmän kuvion koko on vähintään 0,5 hehtaaria. Kasvatuskelpoisen puuston keskipituuden tulee olla tehdyn työn jälkeen yli 3 metriä ja pohjapinta-alalla punnittu rinnankorkeusläpimitta alle 16 cm. Kohteelta tulee kaataa vähintään 1000 kappaletta kantoläpimitaltaan vähintään 3 cm runkoa hehtaarilta. Pohjois-Suomessa luku on vähintään 800 kappaletta kantoläpimitaltaan vähintään 3 cm runkoa hehtaarilta. Tehdyn työn jälkeen kasvatettavan puuston määrä saa olla enintään 3000 runkoa hehtaaria kohden. Jos kuvio on aukkoinen ja epätasainen, tuki myönnetään tehoalan mukaisena. Epätasaisuudeksi ei katsota riistatiheikköjen perkaamatta jättämistä. Perkaamattomia riistatiheikköjä voidaan hyväksyä alle 10 %:a kuvion pinta-alasta. Tehdyn työn jälkeen ei saa olla välitöntä hoitotarvetta seuraavan viiden vuoden aikana. Hankkeet joissa on omavalvontatieto hakemuksessa. Maastotarkastuksessa tulee mittauksessa huomioida myös toimijan ohjeistus. MITTAUSAJANKOHTA Mittaukset pyritään tekemään mahdollisimman pian hakemuksen saapumisen jälkeen. Mikäli hakemuksen saapumisen ja mittaushetken väliin jää kasvukausi, vähennetään kasvun vaikutus mittaustuloksista. 5.5 Ilmoitustarkkuus Taimikon varhaishoidon ja nuorenmetsän hoidon toteutuksentarkastuksissa on jäävän puuston määrä ilmoitettava 200 rungon tarkkuudella, keskipituus 10cm:in ja läpimitta 1cm:in tarkkuudella. Rahoitusehtojen 36 täyttyessä näissä merkittävä heitto ilmoitetuissa tunnuksissa, ei tee hankkeesta virheellistä. (Yli 20% ero kirjataan ylös ja ilmoitetaan tarkastuksen lisätietokentässä) KOEALAT Taimikon varhaishoidossa ja Nuoren metsän hoidossa tunnukset määritellään yleensä 3,99 metrin säteisiltä ympyräkoealoilta. Taimikon varhaishoidossa runkoluku ja poistuma, voidaan määrittää käyttämällä pienempää ympyräkoealaa (esim. säde 1,78 m, kerroin 1 000) Mikäli lumi haittaa poistuman arvioimista, on poistuman määrä ja laatu pystyttävä arvioimaan luotettavasti kasvamaan jätetyn puuston runkoluvun ja toimenpidettä edeltäneen runkolukutiedon (esim. luotettava metsävaratieto) perusteella. Tarkastusselvitykseen kirjataan tiedot, joiden perusteella poistuma on arvioitu riittäväksi ja arvio poistuman määrästä. Jos poistumaa ei pystytä arvioimaan tarpeeksi luotettavasti muuten kuin mittaamalla, tarkastus on siirrettävä kevääseen. OSAKUVIOINTI, MÄÄRÄN VÄHENTÄMINEN JA SUHTEELLINEN PINTA-ALAVÄHENNYS Ensisijaisesti kuviot ositellaan koko Suomessa kohdan 3.4 ohjeen mukaan. Liikaa ilmoitettu, toteutuksen tarkastuksessa tekemätön tai rahoitettavaan kuvioon ominaisuuksiltaan (esim. nuoren metsän hoitohankkeella lpm yli 16 cm) selvästi kuulumaton kuvion osa ilmoitetaan aina omana osakuviona. Jos toimenpide on kokonaisuutena rahoituskelpoinen, mutta puuston kehitysluokka kuviolla vaihtuu (esim. pieni taimikko-osa nuoressa kasvatusmetsässä), pienimpänä erotettavana osakuviona voidaan pitää alle 2 hehtaarin kuvioilla 0,2 hehtaaria ja vähintään 2 hehtaarin kuvioilla 10 % kuvion pinta-alasta, mutta enintään 0,5 hehtaaria. Epätasaisissa metsiköissä, kun osakuviointi ei ole puuston luontaisen pienaukkoisuuden tai epätasaisuuden takia mahdollista, voidaan rahoituskelpoisuuden arvioinnissa käyttää normaalista menettelystä poikkeavaa, yksittäisten koealojen perusteella tehtävää suhteellista pinta-alavähennystä (jäljempänä prosenttivähennys). Vähennys tehdään niiden koealojen, joiden poistuman määrä ei täytä rahoitusehtoja, suhteellisena osuutena systemaattisesti mitattujen koealojen lukumäärästä siihen asti, että kuvion keskimääräinen poistuma täyttää rahoitusehdot (liite 2). Prosenttivähennys voi olla enintään 35 % kuvion kokonaispinta-alasta. Muussa tapauksessa hylättävän alueen tulee muodostaa yhtenäinen, muusta kuviosta erotettavissa oleva osakuvio tai kuvio hylätään kokonaan. Prosenttivähennystä voidaan käyttää vain, jos 1) kasvatettava puulaji on kasvupaikalle soveltuva metsälain ja valtioneuvoston asetuksen 1308/2013 mukaisesti 2) hyväksyttävän pinta-alan kasvatettavan puuston tunnuksien tulee täyttää rahoituslain ehdot ja 3) vähennettävän koealan kasvatettavan puuston runkoluku ei saa ylittää metsänhoitosuositusten mukaista runkoluvun ylärajaa ja 4) kuviolla mitataan tarpeeksi kattava ja tasainen systemaattinen koealaverkosto. RUNKOLUKU Runkoluku lasketaan koealojen runkolukujen aritmeettisena keskiarvona. Runkolukuun lasketaan kasvatettavan jakson elävät puut, joiden pituus on vähintään puolet kasvatettavan taimikon pituudesta. 37 Kun jäävän puuston runkoluku on kasvatuskelpoisuuden alarajalla, kasvatettavaan runkolukuun lasketaan vain 0,5 metrin etäisyydellä toisistaan olevista rungoista vain yksi jäävään runkolukuun. Muulloin lasketaan kaikki rungot. Säästöpuita ei lueta mukaan runkolukuun. Työt tulee tehdä metsäalan hyvän ammattikäytännön mukaisesti. Lain perustelujen mukaan hyvän ammattikäytännön perustana voitaisiin pitää hyvän metsänhoidon suosituksia, metsäteiden rakentamisohjeita ja metsäalan ammattimaisten toimijoiden toiminta- ja laatujärjestelmiä. Jos jäävän puuston tiheys ylittää selvästi metsänhoitosuositukset ja ylitystä perustellaan tuhoriskillä, lisätään tarkastuskertomukseen arvioitu riskitekijä perusteluineen. Mikäli runkolukua perustellaan sillä, että puustoa on kasvatettu liian tiheänä, puustossa tulee olla merkkejä riukuuntumisesta tai elävän latvuksen supistumisesta. Jos perusteena on jokin muu tuhoriskitekijä, tulee tuhon esiintymiselle olla perusteet (esim. kohteella tai lähialueella merkkejä luonnontuhoista, hirvituhoista tai kohde sijaitsee jyrkässä rinteessä). Jos epäillään metsälakirikkomusta, mitataan myös puuston pohjapinta-ala, kun puuston pituus on yli 12 m. KESKIPITUUDEN MITTAUS Kemera tarkastuksissa taimikosta valitaan kasvatettavan pääpuulajin mediaanipuu, niiden runkojen joiden pituus on vähintään puolet kasvatettavan taimikon pituudesta. Keskipituus määritetään pääpuulajin mukaan. Jos on epäselvyyttä kemeraehtojen täyttymisestä toimitaan seuraavan ohjeen mukaan: Taimikossa mitataan 5:den koealan keskipistettä lähimmän kasvatettavan pääpuulajin taimen pituus. Kasvatettavalla puulla tarkoitetaan kasvupaikalle sopivaa puulajia ja kasvatettavaan jaksoon kuuluvaa, joiden pituus on vähintään puolet kasvatettavan taimikon pituudesta. Keskipituus määritetään pääpuulajin mukaan. Pituuden mittauksessa taimien välin on oltava 0,5 m. Nuoren metsän hoidossa yli 3 metrisissä kohteissa keskipituus määritetään mediaanipuun mukaan puulajikohtaisesti. Kasvatettavan pääpuulajin tulee kuitenkin kuviokohtaisesti erottua. Jos kohde on kemeraehtojen mukaan rajatapaus, menetellään taimikkokohtaisen tarkemman mittausohjeen mukaan. Metsävaratiedon päivityksen vuoksi keskipituus määritellään myös muille puulajeille. Puulajiositteina taimikossa ovat mänty, kuusi ja lehtipuu. Pituus kirjataan kuviokohtaisesti ylös ositteittain mediaanipuista. Lehtipuun mediaanipuuksi valitaan selkeästi vallitsevimman tai metsätaloudellisesti merkittävimmän lehtipuulajin puu, joka myös tallennetaan puulajin oikealla koodilla. KESKILÄPIMITTA Pohjapinta-alalla painotetun keskiläpimitan systemaattisessa mittauksessa mitataan ympyräkoealan toiseksi paksuin ja toiseksi ohuin kasvatettava runko (d1,3) millimetrin tarkkuudella. Koealakohtainen keskiläpimitan estimaatti saadaan mitatuista läpimitoista maastotallentimelta tai liitteen 11 taulukosta. Tarkempaa tulosta tarvittaessa voidaan lukea kaikkien koealojen runkojen läpimitat millimetrin tarkkuudella, jolloin maastotallennin laskee pohjapinta-alalla painotetun keskiläpimitan. 38 ARVOSTELU Nuoren metsän hoidon arvostelussa ovat käytössä Kemera-hankkeiden arvostelukoodit, jotka on esitelty kohdassa 5.1. Jos jollain osalla nuoren metsän hoidon tuen kustannuslaji muuttuu, se huomioidaan arvostelussa, ja siitä tehdään merkintä. Havainto merkitään myös tarkastusselvityksen lisätietoihin. PIENPUUN KORJUU Jos nuoren metsän hoidon hankkeella on ilmoitettu Kemera-tuella rahoitettua pienpuun korjuuta, tarkastetaan että kaikilta ilmoitetuilta kuvioilta pienpuuta on kerätty ja että vähimmäismäärä täyttyy. Pienpuuta tulisi olla kerättynä suuriltakin kuvioilta tasaisesti koko alueelta. Tarvittaessa suoritetaan kuvioiden jako osakuvioihin. Tarkastukseen pyydetään myös mittaustodistus puumäärästä. Mittaustodistukseksi hyväksytään mm. motolista, kuormavaakatuloste tai pinomitat. 5.6 Metsän uudistaminen KESTÄVÄN METSÄTALOUDEN RAHOITUSLAIN MUKAISET HANKKEET 5.6.1 Toteutuksen tarkastus Tarkastuksessa arvioidaan, onko hanke toteutettu hyväksytyn suunnitelman ja toteutusselvityksessä ilmoitettujen tietojen mukaisesti, ja vastaako toteutus rahoituslain ehtoja ja metsänhoitosuosituksia. Rahoituslain mukaiset tarkastukset suoritetaan mittausteknisesti samalla tavalla kuin metsälain mukaiset metsän uudistamista koskevat tarkastukset. TOSITTEIDEN TARKASTAMINEN Hankkeen todelliset kustannukset tarkastetaan kohdan 5.2 ohjeen mukaisesti. ARVOSTELU Arvostelun kannalta on oleellista, että viljelytoimenpiteet ja taimien määrät vastaavat ilmoitettuja ja suunnitelmassa hyväksyttyjä määriä. Koealojen mittauksen yhteydessä on syytä tehdä havaintoja myös muista mahdollisista rahoitetuista seikoista, kuten esim. taimisuojista. Arvostelun 5-portainen luokitus on esitetty kohdassa 5.1. 5.7 Juurikäävän torjunta TOTEUTUKSEN JÄLKEEN TEHTÄVÄT MAASTOTARKASTUKSET Juurikäävän torjunta-aineella käsiteltyjen kuvioiden tarkastaminen jälkikäteen on aineen häviämisen vuoksi lähes mahdotonta, mutta muita rahoitukseen liittyviä asioita voidaan tarkastaa. Metsänkäyttöilmoitusten tarkastusten yhteydessä tehdään aina merkintä mahdollisesta juurikäävän torjunnasta. Työnaikaiset juurikäävän torjunnan tarkastukset on ohjeistettu jäljempänä. Juurikäävän torjunnan toteutuksen jälkeen tehtävissä maastotarkastuksissa tarkastettavat kuviot paikallistetaan hakemuspapereiden, toteutusilmoitusten ja metsänkäyttöilmoitusten perusteella. Tarvittaessa paikkatiedot kysytään toteuttajalta. Tarkastuksessa kirjataan ylös tarkastettujen kohteiden eli kuvioiden 39 ilmoitetut pinta-alat sekä tarkastuksessa havaitut pinta-alat. Toteutusilmoituksessa kantokäsittelynpinta-ala on ilmoitettava 0,1 ha:n tarkkuudella. Kuvioiden tai niiden osien rahoituslain mukaisuus arvioidaan voimassa olevien säädösten ja määräysten perusteella. Juurikäävän torjunta-aineesta tarkastetaan tositteet. Kun Metsäkeskus suorittaa metsälain valvontaa, tarkastusasiakirjoihin merkitään, jos kohteella tehdään tai on tehty juurikäävän torjunta. Tarkastettavaa kuviota tai sen osaa arvosteltaessa pyritään tarkistamaan ainakin seuraavat asiat: 1. Hakkuu on toteutettu, ja hakkuutapa on vastannut hakemusta (päätehakkuu/kasvatushakkuu) 2. Toteutettu hakkuu on ollut puulajisuhteiltaan rahoituskelpoinen (havupuuta on ollut ennen hakkuuta vähintään 50 %) 3. Hakkuu on suoritettu riskialueella kivennäismaalla 4. Hakkuu on suoritettu 1.5. - 30.11. rahoituskelpoisen ajanjakson aikana 5. Työ on tehty ennakkoon tehdyn hakemuksen mukaisesti Tietojen (1-5) selvittämisessä voidaan hyödyntää myös aiemmin tehtyjä hakemuksia, toteutusilmoituksia, metsänkäyttöilmoitusten tarkastuksia sekä korjuujäljentarkastuksia. Toisaalta juurikäävän torjuntaa tarkastettaessa voidaan tehdä myös harkinnanvaraisia metsänkäyttöilmoitusten tarkastuksia. Jos havaitaan, että hakattu puutavaramäärä poikkeaa ilmoitetusta, tai se on jakautunut ilmoituksesta poiketen harvennus- ja päätehakkuisiin, havainnot merkitään myös lisätietoihin. Lisätietoihin merkitään myös tieto siitä, oliko juurikäävän torjunta-aineen väri vielä havaittavissa. Luonnonvarakeskus (LUKE) entinen (METLA) tulee tekemään tarkempia analyyseja juurikääväntorjuntahankkeista, jotka saattavat kohdistua hankkeisiin, jotka Metsäkeskus on jo tarkastanut. Tätä varten Metsäkeskuksen tulee antaa paikkatietoja juurikääväntorjuntahankkeista LUKElle. LUKEa varten tehtävässä kohdevalinnassa voidaan hyödyntää automaattista otantaa. Kantokäsittelyssä Metsäkeskuksen tulee myös seurata, miten torjunta-aineen menekki hehtaaria tai kuutiota kohden kehittyy, ja miten määrät vaihtelevat esim. eri toimijoiden välillä. Mikäli juurikäävän torjunnassa käytetään ureaa, voidaan se hyväksyä valtion varoin tuettavaksi vain, jos urea-valmiste on rekisteröity ja hyväksytty torjunta-aineena. KANTOKÄSITTELYN RISTIINTARKASTUKSET Metsäkeskus ristiin tarkastaa noin 3-5 % hakemuksissa mainituista tiloista. Ristiin tarkastuksessa selvitetään, että juurikäävän torjuntakuvioista on tehty metsänkäyttöilmoitus siten kuin se metsälain mukaan on tehtävä. Rahoitusta ei saa myöntää metsälain vastaiseen toimintaan (rahoituslain 14 § 2 mom.). Metsänkäyttöilmoituksesta tarkistetaan, että hakkuutapa vastaa haettua rahoitusta. Lisäksi varmistetaan, että kantokäsiteltyjen kuvioiden puulajisuhteet ja maalaji (kivennäis-/turvemaa) ovat rahoituslain ehtojen mukaiset. KANTOKÄSITTELYN TYÖNAIKAISTEN TARKASTUSTEN VALMISTELU Valvontaa varten Metsäkeskus pyytää vuosittain puunhankkijoilta tiedot alueellaan toimivista hakkuukoneista, joissa on kantokäsittelylaitteisto. Metsäkeskus tarkastaa kerran kauden aikana maastossa ja hakkuun yhteydessä noin 10 % jokaisen puunhankkijan käyttämistä koneista. Koneen työnjälki arvioidaan yhdellä kuviolla. Jokaiselta puunhankkijalta tarkastetaan vähintään yksi kone. Alueen metsänhoitoyhdistykset voidaan ryhmitellä yhdeksi puunhankkijaksi. 40 Tarkastukset tulee aloittaa heti kantokäsittelykauden alussa ja niiden tulee kattaa koko kantokäsittelykausi. Metsäkeskus selvittää aikaisintaan tarkastusta edeltävänä päivänä työnjohdolta tai tarkastuspäivänä koneen kuljettajalta, missä tietty kone työskentelee ja suorittaako se yksityismailla kantokäsittelyä. Tarkoituksena on, että työn toteuttaja ei saa tietoa suoritettavasta tarkastuksesta etukäteen. Jos kone suorittaa kantokäsittelyä yksityismailla, mennään kohteelle suorittamaan työnaikainen maastotarkastus. Mikäli koneet eivät työskentelykuvioillaan suorita kantokäsittelyä, tehdään siitäkin merkintä mahdollisia ristiin tarkastuksia varten. Metsäkeskuksen suorittaman maastotarkastuksen tuloksen liitteeksi pyydetään tarkastettavan koneen edellinen, omatoimisesti tehdyn valvonnan mittaustulos, jotta tuloksia voidaan verrata toisiinsa. KANTOKÄSITTELYN MAASTOTARKASTUKSEN SUORITTAMINEN Juurikäävän torjunnan kantokäsittelyn maastotarkastuksen yhteydessä suoritetaan metsänkäyttöilmoituksen harkintatarkastus ja tehdään metsänkäyttöilmoituksen tarkastuksen merkintä juurikäävän torjunnan toteuttamisesta. Kohteen kuviotiedoista merkitään metsänkäyttöilmoituksen tarkastuslomakkeelle ainakin ajankohta, hakkuutapa ja puulajisuhteet. Puumääristä pyydetään tiedot koneen kuljettajalta, mikäli mahdollista. Tarkastettava kuvio voidaan jakaa kahteen osaan, valmis ja hakkaamatta. Näin voidaan syöttää arviot puustosta ennen ja jälkeen hakkuun. Jos kuvio arvioidaan torjuntatyönaikaisessa tarkastuksessa yhtenä kokonaisuutena, merkitään se keskeneräiseksi ja puuston määräksi merkitään arvio ennen hakkuuta vallinneesta tilanteesta. Juurikäävän torjuntatyön jäljen mittaus suoritetaan Metsätehon oppaan Kantokäsittelyn toteutus (2001) menetelmän mukaisesti, käyttäen tämän ohjeen liitteenä olevaa Metsätehon lomaketta. Mikäli torjuntaaineen leviämisessä on puutteita, annetaan korjauskehotus. Työn jälki katsotaan virheelliseksi/kelvottomaksi silloin, kun alle 85 %:sesti peittyneitä kantoja on 30 % tai enemmän. Jos vajausprosentti on 0–9, tulos on hyvä, 10–29 tyydyttävä/huomautettava ja 30–100 kelvoton/virheellinen. Jos työn laatu todetaan virheelliseksi/kelvottomaksi, ei kohteelle makseta tukea, ja koneyrittäjän on tehtävä levityslaitteeseen tarvittavat korjaukset ja/tai muutettava työmenetelmää, ennen kuin aletaan maksaa seuraavista kohteista tukea. Kun koneyrittäjä on ilmoittanut työjäljen parantuneen, työnjohto tai yrittäjä voi tehdä uusintamittauksen ja toimittaa tuloksen Metsäkeskukseen tai Metsäkeskus tekee uusintamittauksen. Mikäli levitysjäljen mittaustulos on edelleen kelvoton, kyseisellä koneella ei ole syytä jatkaa kantokäsittelyä. Jatkossa koneella tehdylle kantokäsittelylle ei tule maksaa tukea, kunnes työjäljen osoitetaan parantuneen hyväksyttäväksi (alle 85 %:sesti peittyneitä kantoja on alle 30 %). Pakkausten ja työohjeiden edelleen kehittämiseksi Metsäkeskuksen on tarkkailtava, jääkö käytettyihin torjunta-ainepusseihin ainetta. Mikäli ainetta jää jäljelle, on siitä tehtävä huomautus tarkastuslomakkeen lisätietoihin. Metsäkeskus lähettää tarkastustuloksen tiedoksi koneen kuljettajalle ja koneyrittäjälle, työnjohdolle sekä metsänomistajalle. Tarkastustulokset on koottava ja säilytettävä siten, että niitä voidaan tarvittaessa hyödyntää menetelmien kehittämisessä ja juurikäävän torjunnan vaikuttavuuden tutkimuksissa. Tositteiden tarkastus suoritetaan kohdan 5.2 ohjeen mukaan. 41 5.8 Metsän terveyslannoitus Metsän terveyslannoituskohteet tarkastetaan pääasiassa jo suunnitelmavaiheessa. Kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain ehtojen mukaan, lannoitusalueen pinta-alan tulee olla vähintään 2,0 ha. Kohde voi koostua useasta eri kuviosta kuitenkin niin että kuvion pinta-ala on vähintään 0,5 ha. Puuston kasvun tulee olla taantunut ravinne-epätasapainon tai hyönteistuhon johdosta. Puuston tulee olla pääosin hoidettua havupuuvaltaista 1-3 kehitysluokan metsää, joka sijaitsee joko turve- tai kangasmaalla. Jos terveyslannoitus tehdään taimikossa, kohteella ei saa olla taimikonvarhaishoidon tarvetta. Sekä taimikon keskipituuden on oltava vähintään 0,7 metriä. Lehtipuuvaltaisia alueita voidaan rahoittaa vain entisillä peltoalueilla. Turvemailla kohteen tulee olla ravinteisuustasoltaan vähintään suursaraista suota. Kivennäismailla tyypillisimpiä lannoituskohteita ovat alueet, joiden maaperä on happamoitunut tai maaperässä esiintyy ravinne-epätasapaino (esim. metsitetyt pellot ja kaskialueet). Toisinaan terveyslannoitus on tarpeen myös teollisuusalueiden, teiden ja isojen asutusalueiden lähimetsissä sekä hyönteis- tai sienituhojen vaurioittamissa metsissä. Ravinne-epätasapaino määritetään kasvuhäiriöiden, väri- tai muotovikojen tai neulasvuosikertojen vähyyden perusteella joko silmävaraisesti tai ravinneanalyysillä. Silmävaraisessa arvioinnissa voi käyttää apuna esim. Metsänterveysopasta (1988). Lisäksi arvioidaan, onko käytettävä lannoitusaine soveltuva kohteeseen, lisääkö tai onko lannoitus lisännyt puuston kasvua ja onko alueen vesitalous kunnossa tai onko alueelle laadittu kunnostusojitussuunnitelma. Myös lannoituksen toteutusmenetelmät, toteutuksen ajoittuminen ja suunniteltujen vesiensuojelutoimenpiteiden riittävyys arvioidaan. Turvemailla lannoituskohteet ovat pääasiassa paksuturpeisia (yli 40 cm), ruohoisista ja saraisista soista (VSR, VSN, RhSR, VSK ja RhSK) syntyneitä puolukka-, mustikka- tai ruohoturvekankaita, joissa on runsaasti typpeä. Neulasten perusravinteiden pitoisuuksien ohjearvoja terveyslannoitustarpeen määrittämisen tueksi (Metlan tiedonantoja 688): Turvemaat Mänty Ravinne Selvä puutos Sopiva N, % alle 1,2 yli 1,5 P, g/kg alle 1,3 yli 1,6 K, g/kg alle 4,0 yli 4,5 B, mg/kg alle 5,0 yli 10,0 Kuusi Ravinne Selvä puutos Sopiva N, % alle 1,3 yli 1,5 P, g/kg alle 1,4 yli 1,4 K, g/kg alle 4,5 yli 6,0 B, mg/kg alle 5,0 yli 8,0 42 Kangasmaat Kuusi Ravinne Selvä puutos Sopiva N, % alle 1,15 yli 1,45 P, g/kg alle 1,7 yli 2,3 K, g/kg alle 5,0 yli 6,0 B, mg/kg alle 7,0 yli 10,0 Mikäli lannoitteena on käytetty tai käytetään tuhkaa, turpeen ja tuhkan sekoitusta tai tuhkan ja teollisuuden biolietteen sekoituksia, varmistetaan, että niiden koostumus ja soveltuvuus lannoituskäyttöön on selvitetty ennen levitystä. VESIENSUOJELUTOIMENPITEET Tärkeillä pohjavesialueilla ja muilla vedenhankintaan soveltuvilla pohjavesialueilla (I-luokka) ja muilla vedenhankintaan soveltuvilla pohjavesialueilla (II-luokka) olevia alueita ei lannoiteta. Lannoitteet levitetään ainoastaan sulan maan aikana tuhkaa lukuun ottamatta. Nitraattityppeä sisältävät lannoitteet levitetään kevätkesällä. Maakone- ja lentolevityksessä on huolehdittava, ettei lannoitetta levitetä vesistöihin. Purojen ja lähteiden läheisyydessä on huomioitava pintavesien purkautumissuunta ja maaston kaltevuus. Lentolevityksessä levitysajankohdan tuuliolosuhteiden pitää olla sellaiset, ettei lannoitetta joudu levityksessä vesistöön. Lentolevitys tehdään ojien suunnan mukaisesti. Sivutuuli on huomioitava erityisesti ojien suuntaisissa levityksissä. Viite: Tapio VESIENSUOJELU Työopas 2013 Ohjeellisia määrämittoja ovat: Purojen reunoille pintavesien purkautumissuunnista ja maaston kaltevuudesta riippuen 10-15m Muiden vesistöjen reunoille maakonelevityksessä vähintään 30m ja tuhkalla 50m Lentolevityksessä vesistöjen reunoilla vähintään 50m Ojien reunaan 5m Monimuotoisuuden kannalta tärkeät kohteet 10-20m Mitat eivät perustu mihinkään viralliseen määräykseen vaan ovat suosituksia ja avuksi tarkastustyötä tekeville. Toteutetusta lannoituksesta tarkastetaan tositteet kohdan 5.2 ohjeen mukaan. Arvioinnissa huomioidaan käytetty lannoitteen määrä ja laatu. Käytetyn terveyslannoitteen määrän oikeellisuutta arvioidaan esim. ravinneanalyysin tulosten tai metsähoitosuosituksien (Tapio 2014) liitteen 6.2 mukaisesti. 5.9 Ympäristötuki Uusia, Metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön valmistelemia vuonna 2015 solmittavia ympäristötukisopimuksia valvotaan sisäisen valvonnan ohjeistuksen mukaan. Valvonnasta vastaa kunkin palvelualueen rahoitus- ja tarkastuspäällikkö. 43 Sekä toimijoiden että Metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön valmistelemia ympäristötukisopimuksia tarkastetaan kumpiakin vähintään 4,5 %. Tarkastettavista kohteista laaditaan keskitetysti paikkatietoanalyysi. Ympäristötukisopimusten noudattamisten valvonnassa hyödynnetään ilmakuvia. Solmittujen ympäristötukisopimusten noudattamista valvotaan vuosittain harkinnan perusteella valituissa kohteissa (toteutuksen tarkastus). Vuonna 2015 tarkastetaan maastossa 5 % vuonna 2007 solmituista sopimuksista. Tarkastuksessa selvitetään, onko sopimusta noudatettu ja onko omistajamuutoksia tapahtunut. Luontokohteiden tiedot ja pinta-alat täytetään lomakkeelle ja tallennetaan Virtaan jälkihoitovelvoitteen tarkastuksena. 5.10 Metsäluonnon hoitohanke Metsäluonnon hoitohankkeen suunnitelman tarkastuksessa selvitetään, onko suunnitelma tarkoituksenmukainen ja tehtävät toimenpiteet säädösten mukaan luonnonhoitohankkeena rahoitettavia töitä. Jos hanke perustuu hankehakumenettelyyn, selvitetään lisäksi, että hankesuunnitelma on hankehakumenettelyssä hyväksytyn mukainen. Toteutuksen tarkastuksessa selvitetään, onko toteutus tehty suunnitelman mukaisesti sekä kustannusten oikeellisuus. Tositteet tarkastetaan kohdan 5.2 mukaan. Lisäksi selvitetään, että hankkeelle ei ole myönnetty muuta julkista rahoitusta kuin tarkastuksen perusteena oleva rahoitus. Jos hankkeen pinta-ala on määritettävissä, merkitään se ylös ja arvostellaan osatiedoissa. Arvioitaessa hankkeita ja niiden rahoituskelpoisuutta, on arvioille saatavissa tukea Metsäkeskuksen, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion ja maa- ja metsätalousministeriön yhteistyönä laatimasta oppaasta Metsäluonnon hoitohankkeet 18.4.2000 tai uudemmasta versiosta. 5.11 Suometsän hoito- ja kunnostusojitushankkeiden laadun tarkastus Maastotarkastusten tavoitteina on seurata yhtenäisellä arviointimenetelmällä kunnostusojituksen laatua ja lainmukaisuutta. Lisäksi seurataan hankkeen kustannusten oikeellisuutta ja toimenpiteiden tarkoituksenmukaisuutta ja saadaan tietoa kunnostusojitushankkeiden suunnittelun ja toteutuksen laadusta, vesiensuojelun onnistumisesta sekä kunnostusojitushankkeiden ympäristövaikutuksista. 5.11.1 Suunnitelman tarkastus Suunnitelman tarkastuksessa arvioidaan ne asiat, jotka ovat oleellisia hankkeen toteutuksen aloittamisen kannalta. Maastotarkastuksessa tarkastetaan mm. onko alueen kuivatukselle tarvetta, onko puuston kasvu elpynyt aikaisemman ojituksen jälkeen, maaperän ominaisuudet, onko puuston metsänhoidollinen tila alueella (tai puusto suunnitellaan käsiteltäväksi ojituksen yhteydessä) vähintään tyydyttävä ja täyttääkö hankealue muut kunnostusojitukselle asetetut kriteerit (mm. ravinteisuustaso). Lisäksi tulee kiinnittää huomiota ojien suuntaukseen ja syvyyteen, ojien tarpeellisuuteen, kuivatusvesien purkukohtiin, suojakaistojen riittävyyteen sekä arvioida toimenpiteiden vaikutusta alueella esiintyviin arvokkaisiin elinympäristöihin. Vesiensuojelurakenteiden soveltuvuutta ja sijaintia arvioidaan soveltuvin osin toteutuksen tarkastusohjetta noudattaen. Suunnitelman tarkastuksessa erityistä huomiota on kiinnitettävä 44 siihen, ovatko kunnostusojitussuunnitelmassa käytettäväksi esitetyt vesiensuojelutoimenpiteet parhaita käytettävissä olevia menetelmiä. Arvio tehdään tarkastushetkellä voimassa olevien suositusten (esim. metsänhoitosuositukset ja Metsätalouden vesiensuojelu 2013) mukaisesti. Suunnitelman tarkastuksessa on arvioitava sekä ojakohtaiset että koko hanketta koskevat vesiensuojelutoimenpiteet. Suunnitelmien tarkastuksessa tulee käyttää hyväksi uoma-analyyysityökalua niillä alueilla, joilla analyysin aineistot ovat käytettävissä. 5.11.2 Toteutuksen tarkastus Maastossa tarkastettavilla hankkeilla pyritään tekemään havaintoja hankkeen kaikilta maantieteellisiltä osaalueilta. Hankkeelta arvioidaan keskeisimmät vesiensuojelutoimenpiteet sekä työnlaatu, metsänhoidollinen tila ja ojituskelpoisuus pääosalla aluetta. Erityistä huomiota tulee kiinnittää kuivatusvesien laskupaikkoihin, suunniteltuihin ja toteutettuihin vesiensuojelutoimenpiteisiin sekä ojituskelvottomiksi epäiltyjen kuvioiden tarkastamiseen. Tarkastusta voidaan suunnata myös uoma-analyysin osoittamiin kriittisiin kohtiin. ARVOKKAIDEN ELINYMPÄRISTÖJEN ARVIOINTI KUNNOSTUSOJITUSHANKKEESSA Arvokkaat luontokohteet tarkastetaan aina, jos ne rajoittuvat hankealueeseen tai sijaitsevat sellaisella etäisyydellä hankkeesta, että kuivatustoimenpiteet ovat saattaneet vaikuttaa kohteen ominaispiirteisiin. Kohdetta ei tarvitse tarkastaa kokonaan, jos lähimpänä hankealuetta olevissa osissa ei havaita ominaispiirteiden muutoksia (esim. kilometrin pituinen puro). Kohteen säilyminen arvioidaan kohdan 3.5 ohjeen mukaan. TOTEUTUKSEN TEKNISEN LAADUN ARVIOIMINEN 1/3 Yleisarvio kunnostusojituksen laadusta ja tarkoituksenmukaisuudesta Kohdassa arvioidaan, onko hankealue ollut ojituskelpoista metsämaata (esim. suo-/turvekangastyyppi ja metsä-/kitu-/joutomaa), onko puuston kasvu elpynyt aikaisemman ojituksen jälkeen, onko kuivatus onnistunut ja ovatko vesistö- ja ympäristöhaitat jääneet mahdollisimman vähäisiksi. Taloudellisuutta arvioidaan ojametrikohtaisten kokonaiskustannuksien perusteella, ja kustannuksien kohtuullisuutta arvioidaan toteutuksen onnistumisen ja työn laadun perusteella. Arvosteluasteikko on hyvä, hyväksytty/huomautettavaa ja korjattava/virheellinen. SUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN Tarkastuksessa arvioidaan, onko hanke toteutettu suunnitelman mukaisesti. Jos toteutus poikkeaa suunnitelmasta, havainnot merkitään tarkastusselvityksen lisätietoihin. TYÖN JÄLKI JA KULKUYHTEYDET Arvioidaan työskentelyn huolellisuutta hankkeella: mm. kaivujälki, onko kaivumaat sijoitettu katkonaisesti sekä puusto poistettu riittävän kauas ojan penkasta. Kulkuyhteyksien järjestely arvioidaan kokonaisuutena tarkastetulla alueella. Arvioinnin perusteena ovat esim. piennartiet, rummut, luiskaukset, kannasten jättäminen ja päisteet. 2/3 Vesiensuojelu Kunnostusojitushankkeen hallinnollisessa tarkastuksessa arvioidaan vesiensuojelusuunnitelman sisältö sekä vesiensuojelurakenteiden mitoitusperusteet ja mitoituksen riittävyys suhteessa valuma-alueen kokoon tai 45 valumavesien määrään ja hankkeen vaikutukset purkuvesistöön. Maastotarkastuksessa kiinnitetään huomiota ensisijaisesti siihen, onko vesiensuojelurakenteet toteutettu ja mitoitettu vesiensuojelusuunnitelman mukaisesti, ovatko rakenteet kohteeseen sopivia ja riittävän tehokkaita sekä arvioidaan mahdollinen rakenteiden kunnostuksen tarve. Purkuvesistöt-kohtaan kirjataan niiden vesilain mukaisten vesistöjen nimet, joihin kunnostusojitusalueen vedet pääosin laskevat. Lisäksi arvioidaan hankealueen etäisyys edellä mainittuihin vesilain mukaisiin vesistöihin. VESIENSUOJELURAKENTEET a) Mitoitus Mitoituksen riittävyyttä verrataan viimeisimpiin hankkeen vesiensuojelusuunnitelman laatimishetkellä voimassa oleviin mitoitussuosituksiin esim. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion Metsätalouden 3 vesiensuojelu (2013). Tarkastuksessa arvioidaan mittaamalla mm. laskeutusaltaiden lietetilavuus (m ) ja lietetilavuuden täyttymisaste, kaivu-/perkauskatkojen pituus, pohjapatojen/porrastusten kokonaispituus (ojan pituussuunnassa), pintavalutuskenttien pinta-ala, suojavyöhykkeiden koko sekä arvioidaan kuivatusojien lietekuoppien toteutus (kpl/tarkastettu oja). Muut vesiensuojelurakenteet mitataan niiden ominaisuuksiin soveltuvalla tavalla. Hyvä Vesiensuojelutoimenpiteen mitoitus perustuu valumavesien määrään tai valuma-alueen pinta-alaan. Myös muut mitoitukseen vaikuttavat tekijät, kuten esim. maaperän eroosioherkkyys, on otettu huomioon. Hyväksytty/huomautettavaa Vesiensuojelutoimenpiteen mitoitus ei perustu valumavesien määrään tai valuma-alueen pinta-alaan ja mitoitus poikkeaa lievästi suosituksista. Alueella esiintyy muita lieviä puutteita, esim. vähäisiä merkkejä eroosiosta. Korjattava/virheellinen Vesiensuojelutoimenpiteen mitoitus ei perustu valumavesien määrään tai valuma-alueen pinta-alaan tai muita mitoitukseen vaikuttavia vesiensuojelutekijöitä ei ole otettu huomioon. Mikäli vesiensuojelurakenteita ei ole toteutettu suunnitelman mukaisesti eivätkä rakenteet täytä suosituksia tai suojavyöhyke vesistöön tai metsälain 10 §:n mukaiseen elinympäristöön puuttuu, hanke todetaan virheelliseksi. b) Toimivuus Hyvä Vesiensuojelutoimenpiteellä on pystytty ehkäisemään lietteiden kulkeutuminen toimenpiteen alapuolelle. Vesiensuojeluratkaisu on valittu oikein, kun otetaan huomioon ojitusalueen maalaji, kaltevuus ja vesimäärät. Toimenpiteen alapuolella olevan ojaston kuivatusteho on hyvä. Hyväksytty/huomautettavaa Vesiensuojelutoimenpide on pidättänyt valuma-alueelta tulevan kiintoaineen, mutta rakenteessa on kunnostuksen tarve tai jokin muu vesiensuojelurakenne soveltuisi kohteeseen paremmin esim. alueen eroosioherkkyyden takia. Korjattava/virheellinen Vesiensuojelutoimenpide ei ole toiminut lainkaan tai toiminta on heikentynyt oleellisesti (esim. laskeutusaltaasta puuttuu veden virtausta hidastava kynnys tai lietetilavuus on täyttynyt, jonka seurauksena 46 kiintoaines kulkeutuu altaan läpi). Jos alueella on vakava eroosio-ongelma, joka uhkaa oleellisesti heikentää vesistön tilaa tai ulottuu vesistöön asti, vesiensuojelutoimenpide todetaan aina virheelliseksi ja korjattavaksi. Kokonaisarvio vesiensuojelun onnistumisesta hankkeella tehdään edellä arvioitujen havaintojen perusteella: Hyvä: Toimii erinomaisesti, ei vaadi huoltotoimenpiteitä. Hyväksytty/huomautettavaa: Toimii, mutta vaatii yhden (1) vuoden sisällä huoltoa. Lisätiedoissa on mainittava arvostelun syy. Korjattava/virheellinen: Ei toimi enää, vaatii välittömän kunnostuksen tai toimenpide on ollut kohteeseen huonosti soveltuva. Lisätiedoissa on mainittava arvostelun syy. 3/3 Kunnostusojituksen työn laadun arviointi Tarkka työn laadun arviointi tehdään vain kuvioilla, joilla rahoitusehtojen täyttyminen on silmävaraisen arvion perusteella epävarmaa. Tarkastettavasta kuviosta määritetään kasvupaikkatekijät (turvekangastyyppi) ja mitataan puustotunnukset silloin, kun ne ovat rahoituksen vastaisia tai lähellä sitä. Muussa tapauksessa kuviot arvioidaan silmävaraisesti. Silmävaraisista havainnoista merkitään turvekangastyyppi, puuston kehitysluokka ja pääpuulaji (puulajijakauma). Jos puuston kasvu ei ole elpynyt tai alue on kitu- tai joutomaata, puustosta mitataan ne tunnukset, joiden perusteella rahoituksen vastaisuus on perusteltavissa (esim. runkoluku, pohjapinta-ala, tilavuus). Lisäksi määritellään metsikön laatu ja kuivatustila. Tarkastusasiakirjoihin liitetään kartta, josta ilmenee kuvioiden sijainti. Kuvion kuivatustila merkitään vain, jos kyseessä on alueeseen rajoittuva ennestään ojittamaton suo tai puuston kasvu ei ole elpynyt. Maaperätiedot (turpeen paksuus ja kivennäismaalaji) ja ojien kunto arvioidaan tarkastettujen ojien varsilta. Kivennäismaalaji arvioidaan vain, jos sillä on merkitystä vesiensuojelun tai ojien toimivuuden kannalta (esim. eroosioherkät alueet). Kunnostusojituskelpoisuus määritetään puustotietoihin ja kasvupaikan olosuhteisiin perustuen kuviokohtaisesti. Olosuhteita verrataan hankkeen suunnittelun aikana voimassa olleisiin maa- ja metsätalousministeriön määräyksiin. Arvostelu: 1 = kunnostusojituskelpoinen 2 = ei kunnostusojituskelpoinen Arvioitaessa kuivatuksen onnistumista, otetaan huomioon muun muassa ojien asettelu, kaltevuustekijät sekä sarkaleveyden valinta. Ojituksen suunnittelua arvioitaessa tarkastellaan hanketta tai sen osia laajempana kokonaisuutena: 1 = hyvä 2 = hyväksytty/huomautettavaa 3 = korjattava/virheellinen 47 Ojien kunto Ojan syvyys mitataan pohjasta maanpinnan tasoon. Ojan kunto on 1 = Hyvä Oja on lähes vastakaivetun veroinen. Kuivatusteho on erinomainen ja ojan pohjalla on vain vähän veden kulkua haittaavia, vesiensuojelurakenteisiin kuulumattomia esteitä (esim. hakkuutähteitä). 2 = Hyväksytty/huomautettavaa Ojassa on jonkin verran veden kulkua haittaavia esteitä tai lietettä, mutta kuivatusteho ei ole heikentynyt oleellisesti. Oja on mataloitunut lievästi esim. eroosion seurauksena. 3 = Korjattava/virheellinen Oja on eroosion tai liettymisen takia mataloitunut pahoin tai umpeutunut kokonaan ja ojan kuivatusteho on oleellisesti heikentynyt. Mikäli oja on syöpynyt pahoin eroosion seurauksensa, se todetaan virheelliseksi ja/tai korjattavaksi (hoito- ja kunnossapitovelvollisuuden perusteella). Kaivutyön laatu 1 = Hyvä: Kaivutyön jälki on siistiä: ojan koko on sopiva ja kaivumassat on sijoitettu siten, että saralta valuvilla pintavesillä on kulkuyhteys ojaan. Ojan ja kaivumassan väliin on jätetty rikkomaton väylä, ja kaivumaat on sijoitettu katkonaisesti, riittävän kauas ojasta. Ojalinjat on avattu riittävän leveiksi, eikä kaivutyö ole aiheuttanut ojalinjan läheisyydessä puiden kolhiintumista. 2 = Hyväksytty/huomautettavaa Kaivutyön jälki on kohtalaista, ojan mitoitus täyttää oleellisilta osiltaan yleiset metsätaloutta koskevat suositukset, ojalinjat on avattu puutteellisesti ja kaivutyöstä on aiheutunut jossakin määrin puiden kolhiintumista ojalinjan läheisyydessä. Kaivumassojen sijoittelu on toteutettu tyydyttävästi. 3 = Huono kaivutyön jälki on huolimatonta; kaivumassat sijoitettu korkeaksi yhtenäiseksi valliksi ojan reunaan ja/ tai ojien muoto on heikko. Ojien mitoitus poikkeaa oleellisesti yleisistä metsätaloutta koskevista suosituksista ilman maastossa havaittavia perusteluja. Ojalinjojen avaaminen on ollut puutteellista, jonka seurauksena puusto jäänyt osittain tai kokonaan koneen telojen tai kaivumassojen alle. Ojalinjan läheisyydessä sijaitsevissa kasvatuskelpoisissa puissa on runsaasti vaurioita. 5.12 Tiehankkeiden laadun arviointi Tavoitteena on arvioida metsäteiden laatua, ympäristövaikutuksia, hankkeiden tarkoituksenmukaisuutta ja kustannuksiin perustuvan rahoituksen oikeellisuutta. Tien teknistä suunnittelua ja toteutusta arvioidaan Metsätehon Metsätieohjeistoa (2001) soveltaen. 5.12.1 Suunnitelman tarkastus Suunnitelmien tarkastuksessa arvioidaan ne asiat, jotka ovat hankkeen toteutuksen kannalta oleellisia. Maastotarkastuksessa kiinnitettään huomiota mm. tien mitoitukseen ja liikennetekniikkaan (kohta toteutuksen tarkastus 3/5) ja liikenneturvallisuuteen (kohta toteutuksen tarkastus 4/5) sekä taloudellisuuteen. 48 Tarkastuksessa arvioidaan myös, onko hankealueella kuivatuksen tarve ja onko kuivatus otettu suunnittelussa riittävästi huomioon. Lisäksi tulee arvioida toimenpiteiden vaikutus alueella esiintyviin arvokkaisiin elinympäristöihin, ja onko tarvetta vesiensuojelutoimenpiteille. Perusparannettavien teiden tarkastuksissa arvioidaan edellä olevan lisäksi, täyttääkö tien kunto tarkastushetkellä sille asetetut vaatimukset (maa- ja metsätalousministeriön asetus nro 594/2015 21 §). TIEN SUUNTAUS JA TIELUOKAN VALINTA Arvioidaan, onko tie suunnattu parhaan toteutuskelpoisen vaihtoehdon mukaisesti ja onko tieluokan valinta oikein. Kriteereinä ovat metsätalouden kuljetustarpeet ja tien suuntaus suhteessa vesistöihin ja muihin maastoesteisiin, ympäristöarvot ja maa-ainesten ottopaikat sekä taloudellisuus. Mikäli maastoesteitä ei ole, tie pyritään linjaamaan vaikutusalueen keskelle siten, että se palvelee kaikkia osakastiloja. Mikäli tien vaikutusalueella on jotain erityisarvoja, kuten virkistysalueita, luonnonsuojelualueita yms., ne merkitään tarkastustietoihin. Runkotie Rakennetaan isojen metsäalueiden toimintoja varten, joka kerää liikennettä alue- ja varsiteiltä. Pääasiallinen käyttömuoto on metsätalous, mutta sille ohjautuu myös yleistä liikennettä. Tien tulee kestää myös kelirikkojen aikaiset raskaat kuljetukset. Aluetie on suurehkon alueen päätie, joka kerää liikennettä varsiteiltä. Se liittyy usein runkotiehen tai yleiseen tiehen. Rakennetaan yleensä kestämään myös kelirikkojen aikaiset raskaat kuljetukset. Varsitie palvelee lähinnä leimikko- tai tilakohtaista puutavaran kuljetusta ja muuta metsätalouskäyttöä. Rakennetaan raskaan liikenteen kestäväksi muulloin paitsi kelirikon aikaan (vain erityisin perustein kelirikon kestäväksi). Tien linjauksen onnistumisessa arvioidaan ajettavuutta ja liikenneturvallisuutta. Arvioidaan, myötäileekö tie maiseman ja maaston muotoja, onko harjujen lakia ja rantavyöhykkeitä vältetty, onko arvokkaat luontokohteet kierretty riittävän kaukaa ja onko heikosti kantavia pohjamaita, suuria leikkauksia, pengerryksiä ja turhaa kaarteisuutta vältetty. Mutkan jälkeen suoraa tietä tulee olla vähintään kaksi (2) auton mittaa. Mäkeen tultaessa ja notkopaikoissa tien tulee olla linjattu suoraan ja kaartaa samaan suuntaan mäen harjan molemmin puolin. Täytemaalla täytettävillä alueilla tie tehdään mahdollisimman suoraksi. Jos metsätieltä on jyrkkä nousu teiden liittymään, liittymää ennen tulee olla lepotasanne. Pohjamaan kantavuutta ja tien päällysrakennetta arvioidaan kohdan 2/5 ohjetta soveltaen. 5.12.2 Toteutuksen tarkastus Perusparannetun ja uuden tien tulee täyttää rahoituslain mukaan samat kriteerit toteutuksen jälkeen. Toteutuksen tarkastuksessa arvioidaan ensisijaisesti, onko hanke toteutettu suunnitelman ja metsätieohjeiston mukaan. Tarvittaessa arvioidaan suunnitelman sisältöä kohdan 5.12.1 ohjetta soveltaen. 49 Metsäkeskuksen on kiinnitettävä huomiota määräaikaisen rahoituslain 39§ 2 momentissa säädetyn yhdenmukaiseen soveltamiseen. Metsäkeskuksen tulee antaa tuensaajalle mahdollisuus maastotarkastuksessa todettujen puutteiden korjaamiseen, jos puutteet ovat vähäisiä ja kohtuullisen helposti korjattavissa. Jos metsätien virkistyskäytön sallimisvelvollisuuden laiminlyönti on vähäinen, metsäkeskuksen tulee neuvoa maanomistajaa mainitun velvollisuuden sisällöstä ja antaa maanomistajalle mahdollisuus laiminlyönnin korjaamiseen. Metsäkeskuksen tulee tällöin asettaa määräaika puutteiden tai laiminlyönnin korjaamiseen. Jos tarkastuksessa esitetään korjaavia toimenpiteitä, suoritetaan aina seurantatarkastus, jolla varmistetaan että vaaditut toimenpiteet on tehty. ARVOKKAIDEN ELINYMPÄRISTÖJEN ARVIOINTI TIEHANKKEISSA Arvokkaat luontokohteet tarkastetaan aina, jos ne rajoittuvat tiealueeseen tai sijaitsevat sellaisella etäisyydellä tiestä, että tien rakentaminen on saattanut vaikuttaa kohteen ominaispiirteisiin. Kohdetta ei tarvitse tarkastaa kokonaan, jos lähinnä tietä olevissa osissa ei havaita ominaispiirteiden muutoksia (esim. kilometrin pituinen puro). Kohteen säilyminen arvioidaan kohdan 3.5 ohjeen mukaan. METSÄTIEHANKKEEN TEKNISEN LAADUNARVIOINTI 1/5 Toteutuksen laatu ja kustannukset Työn laadun arvioinnissa käytettävät kriteerit perustuvat Metsätehon Metsätieohjeistoon (2001). Kriteerit esitetään pääpiirteittäin tässä ohjeessa. Muita tarkastuksen kannalta oleellisia tekijöitä arvioidaan tapauskohtaisesti Metsätieohjeistoa apuna käyttäen. Arvioinnissa käytetään asteikkoa Hyvä Arvioitavan työn laatu on sekä Metsätieohjeistossa kuvatun hyvän suunnittelu- ja rakentamistavan että metsä- ja rahoitussäädösten mukainen. Lisäksi työn toteutuksessa on otettu huomioon ympäristönhoito ja maisema. Hyväksyttävä/huomautettavaa Työn laadussa on puutteita tai vähäisiä virheitä, jotka voivat esim. lisätä tien kunnossapitokustannuksia. Puutteet tai virheet ovat sen luonteisia, ettei niiden välitön korjaaminen ole välttämätöntä tai puutteet normeihin verrattuina ovat vähäiset, esim. sorastuksen leveys on korjattavissa kunnossapitolanauksen yhteydessä. Korjattava/virheellinen Työn laadussa on olennaisia puutteita tai virheitä, jotka on korjattava ennen hankkeen luovuttamista. Hanke on osittain tai kokonaan rahoitussäädösten vastainen. KUSTANNUKSET Tiehankkeen keskeiset kustannukset ja tekniset tiedot merkitään tieluokittain taulukkoon. Kustannusten ja päällysrakenteiden määrän erittely tehdään tieluokittain, jos eri tieluokkia on enemmän kuin yksi (1) kilometri. Muussa tapauksessa tieluokat yhdistetään ja merkitään tiedot siihen luokkaan, jota hankkeessa on eniten. Todelliset kustannukset tarkastetaan kohdan 5.2 ohjeen mukaan. 50 2/5 Tien rakentaminen PERUSTÖIDEN TEKNINEN LAATU Arvioidaan, onko hankkeen toteutus suunnitelman ja Metsätehon Metsätieohjeiston (2001) mukainen. Koska pohjamaan koostumuksessa voi olla suurtakin vaihtelua, sen täsmällinen luokittelu saattaa olla vaikeaa (taulukko 2). Pohjamaan ominaisuuksia arvioidaan mm. tien ja ojien penkoista sekä pohjamaan laadun (turvemaa/kivennäismaa) ja tien pinnan painumisen perusteella. Arvio tehdään silmävaraisesti. POHJAMAAN KANTAVUUS Pohjamaan luokka Maa-aines Kallio, louhe A Murske, murskesora B Sora Routimaton soramoreeni C Routimaton Karkea hiekka Routimaton keskikarkea hiekka D Routimaton hieno hiekka (kostea) Routiva soramoreeni E Routiva hiekkamoreeni (kostea) Routiva hieno hiekka (kostea) Routiva hiekkamoreeni (märkä) F Routiva hieno hiekka (märkä) Siltti ja silttimoreeni (kostea) Siltti ja silttimoreeni (kostea) G Pehmeä savi Turve ja lieju Taulukko 4. Pohjamaan luokitus. Routiva 51 Maalajin routivuusarvostelu rakeisuuden perusteella. Maalajit, joiden rakeisuuskäyrä on alueella 1, ovat routivia. Maalaji, jonka rakeisuuskäyrä kulkee alueella 2, 3 tai 4, on routimaton, jos käyrän alapää ei pääty ko. alueen vasemmanpuoleisen rajakäyrän yläpuolelle. Ks. Metsätehon Metsätieohjeisto (2001). PÄÄLLYSRAKENNE Arvioinnin kriteereinä käytetään Metsätieohjeiston pohjamaan kantavuusluokitukseen perustuvia päällysrakennetaulukoita (taulukko 3). Päällysrakenteen laatua ja määrää arvioidaan suhteessa pohjamaan kantavuuteen. Pintamateriaalin määrä (laatu) voi vaihdella tien eri osissa (esim. pehmeämpiä kohtia vahvistettu enemmän), mutta sen tulee olla koko tien pituudella keskimäärin riittävä. Hienojakoisilla ja kosteilla mailla kannattaa käyttää kuitukangasta jakamaan kulutuskerros pohjamaasta. Päällysrakennetöiden laatua arvioitaessa kiinnitetään huomiota siihen, että sora/murske on levitetty tasaisesti, mutta tarvittaessa heikompia kohtia vahvistaen, ja että lanausjälki on hyvä. Lisäksi kiinnitetään huomiota maanottopaikan valintaan, mahdollisiin ympäristövaikutuksiin sekä maanoton jälkeiseen maisemointiin. Jos hankkeella ei ole maanottopaikkoja, tämä kohta jätetään tyhjäksi. Päällysrakenneluokka 3: Aluetiet Tavoitekantavuus kesällä 60-70 Mpa (20-40 puutavara-autoa), luokissa E ja F ei raskasta liikennettä kelirikkoaikaan. Metsätehon Metsätieohjeisto (2001), taulukko 24. Pohjamaan kantavuusluokka A—F A B C D E Sorastuskerros cm 15 0—5 5 10 20 45 30 (soramurske, 0 - 32..55 mm) i- /jm 1 0—0,3 0,3 0,6 1,2 3,0 2,0 cm — — — — — — 15 — 1,2 Eristys/suodatinkerros 3 F (routimaton hiekka) i-m /jm 3 — — — — — Kuitukangas tyyppi — — — — (KL3) cm 15 0—5 5 10 20 45 45 i-m /jm 3 1 0 — 0,3 0,3 0,6 1,2 3,0 3,0 Kantavuus tien kevät 245 200 105 65 40 35 35 pinnassa, Mpa kesä 255 245 135 85 65 65 60 Yhteensä (KL3) (KL3) Mikäli aluetiellä on runsaasti kevyttä liikennettä, voidaan sorastuskerroksen päälle lisätä varsinainen kulutuskerros (murske, 0—16..25 mm). Metsätehon Metsätieohjeisto (2001). Metsätehon Metsätieohjeisto (2001) 52 Päällysrakenneluokka 4: Varsitiet Tavoitekantavuus kesällä 50-60 Mpa (10—20 puutavara-autoa), luokissa E ja F ei raskasta liikennettä kelirikkoaikaan. Metsätehon Metsätieohjeisto (2001): taulukko 25. Pohjamaan kantavuusluokka A—F A B C D E F Sorastuskerros cm 10 0 0—5 5 15 35 20 (soramurske, 0 32..55 mm) i- /jm 3 1,6 0 0—0,3 0,3 1 2,3 1,3 Eristys/suodatinkerros cm — — — — — — 25 — 1,6 (routimaton hiekka) i-m /jm 3 — — — — — Kuitukangas tyyppi — — — — (KL3) cm 10 0 0—5 5 15 35 45 i-m /jm 3 0,6 0 0—0,3 0,3 1 2,3 3,0 Kantavuus tien kevät 265 200 105 55 35 30 30 pinnassa, Mpa kesä 275 240 130 75 55 55 60 Yhteensä (KL3) (KL3) Metsätehon Metsätieohjeisto (2001) Taulukot 5 ja 6. Päällysrakenneluokat. Huomioitavaa Runkoteiden ja kevätkelirikon aikaan raskaan liikenteen kestävän aluetien (päällysrakenneluokat 1 ja 2) päällysrakenteen mitoitustaulukot löytyvät Metsätieohjeistosta (2001): luku 4, Suunnittelu, s. 52, taulukot 22 ja 23. VESIENSUOJELU JA MUUT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Vesiensuojelutoimenpiteitä arvioitaessa kiinnitetään huomiota vesien johtamisen erityisesti vesistöjen ja pienvesien läheisyydessä, mäkisissä maastoissa ja eroosioherkillä alueilla. Jos tien rakentamisesta ei ole vaaraa vesistöille/pienvesille, kohta jätetään tyhjäksi. Hankkeen muita ympäristövaikutuksia arvioidaan mm. seuraavien julkaisujen avulla: Metsähallituksen Metsätalouden ympäristöopas (1997) Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion Metsätiet ja metsäluonto (1995) ja Metsätalouden vesiensuojelu (2013). Vaikutukset metsälain tarkoittamiin erityisen tärkeisiin elinympäristöihin arvioidaan kohdan 3.5 ohjeen mukaan. 3/5. Tien mitoitus ja liikennetekniikka a) Tien mitoitus Ajoradan ja rungon leveyden arvioimiseksi tehdään riittävä määrä mittauksia satunnaisesti valituista kohdista (kuva 5). Leveys mitataan suoralta tienosalta, ei mutkassa tai levennyksen kohdalta. Leveydeksi merkitään 53 mittaustulosten keskiarvo. Keskimääräisen leveyden lisäksi kiinnitetään huomiota kapeikkoihin, tien penkan sortumiin ja muihin ongelmakohtiin. Niistä tehdään merkintä, vaikka tien keskimääräinen leveys olisikin riittävä. Mikäli normit alittuvat oleellisesti, edellytetään ensisijaisesti työn jatkamista. AJORADAN LEVEYS Ajoradan leveys on päällysrakenteen (sorastuksen) pinnan leveys (kuva 5). Ajoradan leveys tulee olla runkoteillä vähintään 4,0 m. Myös alue- ja varsiteillä leveyssuositus on 4,0 m, mutta minimileveydeksi hyväksytään tien suorilla osuuksilla poikkeuksellisesti 3,6 metriä. Ajoradan leveys mitataan poikkileikkauskuvaajan mukaisesti. Leveys mitataan päällysmateriaalin keskimääräisenä tasoitusleveytenä 10 metrin matkalta mittauspisteen molemmilta puolilta. RUNGON TASOITUSLEVEYS Tien alusrakenteen (rungon) tasoitusleveys tulee olla 4,2 m - 5,8 m pohjamaan kantavuudesta riippuen (kuva 5). Rungon leveys mitataan poikkileikkauskuvaajan mukaisesti ja arvostellaan kantavuusluokkien normien perusteella (Metsätieohjeisto, 2001). Leveys mitataan pohjamaan keskimääräisenä tasoitusleveytenä 10 metrin matkalta mittauspisteen molemmilta puolilta. b) Liikennetekniikka Näkemät, taitteiden ja kaarteiden säteet sekä kaarrelevitykset on esitetty taulukossa 4. PITUUS- JA SIVUKALTEVUUS Tien pituuskaltevuus saa olla enintään 10 % (poikkeustapauksissa 12 %). Kaltevuus voi olla tätä suurempi vain, jos rakentamiskustannukset muodostuisivat kohtuuttoman korkeiksi. Arvioinnissa otetaan huomioon, että ajoneuvo pystyy ottamaan riittävästi vauhtia mäkeen tullessaan. Normaalisti sivukaltevuus on kaksipuolinen suoralla tienosalla sekä kaarteessa. Sivukaltevuuden tulee olla 5 %. Kaltevuus arvioidaan silmävaraisesti. LIITTYMÄT o o Liittymä pyritään tekemään kohtisuoraan liittyvään tiehen. Liittymäkulma saa vaihdella 72 - 108 . Mikäli tiessä on jyrkkä nousu liittymään tultaessa, liittymässä tulee olla lepotasanne. Liittymien mitoituksessa noudatetaan joko liittymisluvan tai Metsätieohjeiston mitoituksia. POIKKILEIKKAUS: KANTAVUUSLUOKAT B, C JA D 54 Kantavuusluokka R A (m) (m) B 10 4,2 C 10 4,5 D 10 5 E 14 - 18 5,8 F 14 - 18 5,8 0-tasauksessa puuston poistoleveys on 10-14 m, leikkauksen kohdalla puuston poistoleveys on leikkauksen leveys + 4 m 0-tasauksessa tai matalassa penkereessä puuston poistoleveys on 14-18 m, leikkauksen kohdalla leikkauksen leveys + 4 m. Kuva 5. Tien poikkileikkaus, kantavuusluokat ja tien mitoitus. Yksikaistaisten teiden vähimmäismitoitukset Kaarteiden levitys Kohtaamisnäkemä 60 m Kaarresäde (m) Levitys (m) Taitteiden pyöristyssäde 400 m 20 3 Kaarresäde 100 m 30 2 40 - 50 1,5 60 - 90 1 100 - 110 0,5 > 120 0 Suurempia etäisyyksiä ja säteitä käytetään aina, kun siitä ei aiheudu merkittäviä lisäkustannuksia. Metsätieohjeisto (2001) Taulukko 7. Näkemät ja kaarrelevitykset. KOHTAAMISPAIKAT Kohtaamispaikkoja tulee metsätienormien mukaan olla näköetäisyyden päässä toisistaan, mutta vähintään 600 metrin välein. Kohtaamispaikat mitoitetaan tien käyttötarpeiden mukaan (kuva 6). Täysperävaunullisen kuorma-auton kohtaamispaikkoja rakennetaan yleensä vain siinä tapauksessa, että raskaan liikenteen kohtaaminen tiellä on tavanomaista todennäköisempää esim. maanottopaikan takia. Kohtaamispaikat sijoitetaan kuormattujen ajoneuvojen kulkusuuntaan nähden vasemmalle, kaarteissa ulkoreunaan. 55 Kohtaamispaikat Mitoitusajoneuvona täysperävaunullinen kuorma-auto Mitoitusajoneuvona henkilöauto Metsätieohjeisto (2001) Kuva 6. Kohtaamispaikkojen mitoitus. KÄÄNTYMISPAIKAT Arvioidaan kääntymispaikkojen riittävyys (lukumäärä), muoto ja koko (kuva 7). Kääntymispaikkoja tulee olla 1 000—2 000 metrin välein maasto-olosuhteet huomioiden. Kääntymispaikan koko arvioidaan riittävin mittauksin ja tuloksia verrataan kääntöpaikan muodon perusteella määräytyviin normeihin. Mikäli normit alittuvat oleellisesti, edellytetään ensisijaisesti työn jatkamista. 56 Kääntymispaikat Metsätieohjeisto (2001) Kuva 7. Kääntymispaikkojen muoto ja mitoitus. METSÄLIITTYMÄT JA VARASTOINTI Arvioidaan metsäliittymien riittävyys ja laatu. Metsäliittymiä rakennetaan alue- ja varsiteillä joka tilalle ja/tai noin 200 metrin välein. Liittymät sijoitetaan ensisijaisesti luontaisiin paikkoihin, kuten vedenjakajakohtiin (kaivukatko) tai kääntymispaikoille. 57 4/5. Liikenneturvallisuus LIITTYMÄT Tieliittymien liikenneturvallisuus arvioidaan kuvan 8 suositusnormien mukaisesti. NÄKEMÄALUEET METSÄTEIDEN TASOLIITTYMISSÄ Liittyvältä tieltä tulevalla on väistämisvelvollisuus: Etuajooikeutetun tien luokka Liittymisnäkemä Li (m) Suositeltava vähimmäispituus Poikkeuksellinen vähimmäispituus At 35 30 Rt 55 - 80 45 - 60 Runkoteillä liittymisnäkemän pituus harkitaan liikennemäärän mukaan. Tiet ovat etuajo-oikeussuhteiltaan samanarvoiset: Runkoteiden risteys Muiden metsäteiden risteys Metsätieohjeisto (Metsäteho 2001) Kuva 8. Tieliittymien liikenneturvallisuus ja mitoitus. MUU LIIKENNETURVALLISUUS Arvioidaan tien liikenneturvallisuutta varsinkin tien geometrian, näkemien, pituuskaltevuuden ja erityiskohteiden kuten vesistöjen ja rumpupaikkojen ym. osalta. Puutteet kirjataan tarkastuslomakkeelle. 5/5. Yleisarvio hankkeen toteutuksesta ja taloudellisuudesta Hankkeen tarkoituksenmukaisuutta arvioidaan teknisen toteutuksen, tien käyttökelpoisuuden ja hankkeen kokonaiskustannuksien perusteella. 58 6 Metsätuholain noudattamisen tarkastukset 6.1 Laki metsätuhojen torjunnasta (1087/2013) Lakia valvotaan Suomen metsäkeskuksen metsätuhojen torjunnasta annetun lain valvontasuunnitelman mukaisesti. Valvonta perustuu tarkastukseen valitun toimijan omavalvontasuunnitelman systemaattiseen läpikäyntiin ja puutavaravarastojen varastokirjanpidon tarkastamiseen. Varastokirjanpidon tarkastuksessa tehtyjen havaintojen perusteella tarkastetaan harkinnan mukaan maastossa varastot, joiden arvioidaan olevan varastoidun metsätuholain säädösten vastaisesti. Männyn osalta pinoksi katsotaan välivarastossa sijaitseva yksittäinen puutavara- tai energiapuupino jonka tilavuus on vähintään 20 kiintokuutiometriä. Pino katsotaan yksittäiseksi, jos se sijaitsee vähintään 200 metrin päässä muista vastaavista pinoista. Mäntypuutavara luokitellaan hakkuuajankohdan mukaan ryhmiin seuraavasti: vanha = tarkastusvuotta edeltävänä vuonna ennen 1.9. hakattu tuore = hakattu 1.9. - 31.5., ja vastakaadettu = tarkastusvuoden 31.5. jälkeen hakattu Kuusipuutavara luokitellaan hakkuuajankohdan mukaan ryhmiin seuraavasti: vanha = tarkastusvuotta edeltävänä vuonna ennen 1.9. hakattu tuore = hakattu 1.9. – 31.5., ja vastakaadettu = tarkastusvuonna 1.6. – 31.8. välillä kaadettu tyhjä = tarkastusvuonna 31.8. jälkeen hakattu Epäselvissä tapauksissa tulee ottaa yhteys puutavaran omistajaan tai metsänhoitoyhdistykseen. Puutavaran suojauksessa on luokitus metsätuholaissa (1087/2013) ja sen nojalla annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa (6/2014) mainittuihin tapoihin. Mäntypuutavaraa ei tarvitse kuljettaa pois, jos varastosta on vähintään seuraavat etäisyydet samaa puulajia olevaan metsikköön: Varaston koko 3 enintään 100 m 3 yli 100 m Siemen- tai suojuspuumetsikkö tai nuori kasvatusmetsikkö 200 m 400 m Muu metsikkö 100 m 200 m Varastoinnin säädöstenmukaisuutta arvioitaessa on huomattava, että havupuutavaran välivarastointia koskevat määräykset koskevat puutavaralajeiksi valmistettua tyviläpimitaltaan yli 10 cm puuta rungon osasta ja käyttötarkoituksesta riippumatta. Mäntypuutavaran pitää lisäksi olla kaarnoittunutta, eli pituudesta vähintään yksi neljäsosa on hilseilemättömän, kovan kaarnan peitossa. Puutavaran omistaja selvitetään pinossa olevien omistajamerkkien avulla. Kauppatapa ja muut tiedot selvitetään tarvittaessa jälkikäteen. Palvelualueet koostavat oman alueensa kaikkien maastolomakkeiden tiedot ja toimittavat tulokset keskusyksikköön vuosittain ohjeistettavalla tavalla. Palvelualueet arkistoivat omat tarkastustietonsa ja keskusyksikkö tekee tuloksista yhteenvedon. 59 Muu valvonta ja toimenpiteet Muiden tarkastusten yhteydessä havaituista lain vastaisista puutavaravarastoista kerätään edellä mainitut tiedot ja lisäksi kohteen koordinaattitiedot. Tiedot on toimitettava tarkastusasiantuntijalle keskitetysti palvelualueittain viimeistään 14.8.2015. Palvelualueen tulee ryhtyä toimenpiteisiin havaitsemiensa laiminlyöntien korjaamiseksi. Jos kyseessä on vähäinen laiminlyönti, suositeltava menettelytapa on suullinen tai kirjallinen huomautus sekä toimenpideesitys. Huomautuksen tulee sisältää velvoite ilmoittaa palvelualueelle, mihin toimenpiteisiin ja milloin tilanteen korjaamiseksi on ryhdytty. Jos on syytä epäillä, että pelkkä huomautus ei riitä tai mikäli kyseessä on selkeä ja laajamittainen määräysten laiminlyönti, tulee käyttää metsätuholain mukaisia pakkokeinoja. Päätöksessä edellytettyjen toimenpiteiden suorittamisesta tulee varmistua tekemällä tarkastuskäyntejä tarpeellisessa laajuudessa. 6.2 Uusien kirjanpainajatuhojen kartoitus ja tarkastus Palvelualueet kartoittavat ja tarkastavat otannalla maastossa kohteita, joissa kirjanpainajan iskeymät ovat todennäköisiä. Otannan perusjoukko määritetään keskitetyllä paikkatietoanalyysillä tarkastussuunnitelman ohjeiden mukaan, aineisto on alueiden käytössä 3.4.2015 mennessä. Maastotarkastus tehdään liitteenä 4 olevan Luken 4.3.2015 laatiman ohjeen mukaisesti. Tarkastuksista ilmoitetaan ennakkoon maanomistajalle. Maastotarkastukset tulee tehdä 15.6 - 30.6.2015 välisenä aikana. Jos iskeymiä löydetään, maanomistajalle neuvotaan toimenpiteet, joilla tuhojen laajeneminen voidaan estää. Kirjanpainajat lentävät touko-kesäkuussa ilman lämpötilan ylitettyä + 20 astetta ja maan lämpötilan kohottua + 9-12 asteeseen. Tämän jälkeen kirjanpainajat iskeytyvät kuusen paksun kaarnan alle. Edellä mainitut tarkastukset ja yhteydenotot on tehtävä riittävän ajoissa, jotta puut, joihin kirjanpainaja on iskeytynyt, ehditään poistamaan metsästä (ennen kuin hyönteiset lentävät pois puista, mutta viimeistään metsätuholain mukaisiin aikarajoihin mennessä). Maastotarkastusten tulokset on raportoitava maastotarkastusohjeen mukana liitteenä (Liite 5) olevalla lomakkeella tarkastusasiantuntijalle keskitetysti palvelualueittain viimeistään 3.7.2015. Sen liitteenä tulee toimittaa kuviokartta pdf -tiedostoina kultakin kohteelta. Kartasta tulee ilmetä tarkastetun kuvion koordinaatit. 6.3 Hyönteistuhohakkuista annettavien metsänkäyttöilmoitusten seuranta Metsäkeskuksen Masto myöhemmin Kanto-tietojärjestelmässä on hakkuutapakoodit hyönteistuhoista johtuville kasvatus- ja uudistushakkuille. Palvelualueiden on seurattava tehostetusti hyönteistuhoista johtuvia hakkuita sisältävien metsänkäyttöilmoitusten saapumista. Jos niitä tulee, on viipymättä kartoitettava tuhon laajuus ja tarvittaessa tiedotettava asiasta alueen toimijoille ja maanomistajille tuhoja rajaavien, riittävän laajojen hakkuiden käynnistämiseksi. 7 Metsänhoitoyhdistyslain valvonta 7.1 Metsänhoitoyhdistyslain valvonnan toteuttamisesta tiedottaminen Metsänhoitoyhdistyslain muutossäännöksen (1090/2013) mukaan lain muutoksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten perusteella metsänhoitoyhdistykselle tilitettyjen metsänhoitomaksujen 60 käyttöön ja käytön valvontaan sovelletaan kumotun lain 12 §:n 1, 2 ja 4 momentin sekä 16, 21 ja 22 §:n säännöksiä 31 päivään joulukuuta 2015 asti. Valvonnasta tiedottamisen lähtökohtana on avoimuus. Valvonnasta tulisi pyrkiä tiedottamaan avoimesti metsänhoitoyhdistyksille. Tiedottamisella tulisi pyrkiä ennaltaehkäisevään toimintaan, jolloin myös vaikuttavuus lisääntyy. VALVONNASSA SAATUJEN TIETOJEN LUOTTAMUKSELLISUUS Metsänhoitoyhdistyksen valvontaa varten saatuja tietoja ei saa kumotun lain 22 §:n mukaan ilmaista sivulliselle eikä käyttää muuhun tarkoitukseen ilman metsänhoitoyhdistyksen lupaa. • Tarkastuksesta laadittu muistio toimitetaan tiedoksi ao. metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtajalle ja hallitukselle. • Valvonnan tuloksista tiedotetaan edistämismielessä yleisellä tasolla mm. alueneuvottelukunnalle ja muille metsänhoitoyhdistyksille siltä osin kuin se on mahdollista ottaen huomioon kumotun lain 22 §:n. Valvonnassa saatujen tietojen suojaus tulee järjestää Metsäkeskuksessa asianmukaisesti. METSÄNHOITOYHDISTYSLAIN VALVONTA Kullakin palvelualueella tarkistetaan yksi metsänhoitoyhdistys. 7.2 Valvonnan toteuttaminen ETUKÄTEEN METSÄNHOITOYHDISTYKSELTÄ PYYDETTÄVÄT TIEDOT JA ASIAKIRJAT Tarkastuksen nopeuttamiseksi metsänhoitoyhdistykseltä kannattaa pyytää etukäteen helposti saataville seuraavat tiedot ja asiakirjat: • Edellisvuonna voimassa olleet ja tällä hetkellä voimassaolevat työajan kirjaamisohjeet toimihenkilöille. • Selvitys siitä, miten työajan kirjausten oikeellisuuden seuranta on järjestetty metsänhoitoyhdistyksessä. • Työajankäytön erittely toimihenkilöittäin edellisvuodelta. • Kahden edellisen vuoden tilintarkastuksista mahdollisesti laaditut tilintarkastajien muistiot. Metsänhoitoyhdistykselle tulee varata kohtuullinen aika, vähintään kaksi viikkoa, asiakirjojen ja tietojen toimittamista varten. PALVELUALUEILLA OLEVAT ASIAKIRJAT Tarkastuksen nopeuttamiseksi kannattaa perehtyä seuraaviin metsänhoitoyhdistyksen viranomaistoiminnolle toimittamiin kahden edellisvuoden asiakirjoihin ja tietoihin: • • Tilinpäätös, tilintarkastuskertomus ja toimintakertomus. Tilinpäätöksestä tai sen liitetiedosta ilmi käyviin tietoihin siitä, miten metsänhoitomaksuvarat on käytetty. Asetus metsänhoitoyhdistyksistä 2 § ja 9 §. 61 I Metsänhoitomaksuvarojen käytön valvonta Selvitetään, ettei metsänhoitomaksuvaroja ole käytetty liiketoiminnan rahoittamiseen. Käydään läpi tuloslaskelmat kahdelta edelliseltä vuodelta: • jos liiketoiminta on alijäämäistä, selvitetään, millä liiketoiminnan alijäämä on katettu esim. varsinaisen toiminnan tuotolla ja/tai vapaalla omalla pääomalla. • Selvitetään yhdistyksessä käytettävät työajan kirjaamisohjeet ja kirjaamiskäytäntö o miten työaika kirjataan: päivittäin, kuukausittain o milloin metsäsuunnittelu tehdään metsänhoitomaksuvaroilla o miten paljon metsänhoitomaksuvaroja on käytetty keskimääräistä huomattavasti korkeampien yleiskustannusten tasaamiseen ns. pienialaisten kuvioiden osalta o miten kirjaamisen oikeellisuus varmistetaan o ovatko muut kuin metsänhoitoyhdistyksistä annetun asetuksen 2 §:ssä mainitut henkilöt kirjanneet työaikaa hallinnollisiin tehtäviin ja millaisiin hallinnollisiin tehtäviin metsänhoitomaksuvaroja on käytetty. Selvitetään, onko kerätyt metsänhoitomaksuvarat käytetty laissa osoitettuun tarkoitukseen. Varsinaisen toiminnan kulut eivät saa useana vuonna jäädä huomattavasti pienemmäksi kuin metsänhoitomaksukertymä samoilta vuosilta. Tarkastellaan metsänhoitomaksukertymää kahdelta edelliseltä vuodelta ja verrataan niitä vastaavien vuosien varsinaisen toiminnan kuluihin. Metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain 12 § 1 ja 2 momentit, metsänhoitoyhdistyksistä annetun asetuksen 2 § 1 ja 2 momentit, metsänhoitoyhdistyksen tililuettelo, kirjaus- ja tilinpäätössuositus 1.1.2000 alkaen mm. sivu 29. 62 LIITE 1 63 Esimerkki: 2 KVK mänty, valtapituus 12 m, ppa 12 m 1) keskiläpimitta 17 cm, mitattu runkoluku 580 kpl/ha 2 • Puuston valtapituus on 12 m, tällöin suositeltava pohjapinta-ala on 10,5–13 m /ha, mikä 17 cm:n keskiläpimitalla vastaa runkolukua 520 - 640 runkoa/ha. • Suosituksen mukaan runkoluku voi siis jäädä < 600 kpl/ha uramittauksia ei tallenneta, koska mitattu runkoluku on alle 600 kpl 2) keskiläpimitta 17 cm, mitattu runkoluku 680 kpl/ha • Suosituksen mukaan (520 - 640 kpl/ha) runkoluku voi jäädä < 600 kpl/ha, mutta koska mitattu runkoluku on yli 600 kpl/ha uramittaukset tallennetaan 3) keskiläpimitta 15 cm, mitattu runkoluku 580 kpl/ha 2 • Puuston valtapituus on 12 m, tällöin suositeltava pohjapinta-ala on 10,5–13 m /ha, mikä 15 cm:n keskiläpimitalla vastaa runkolukua 690 - 840 kpl/ha. • Suosituksen mukaan runkoluku ei siis voi jäädä < 600 kpl/ha uramittaukset tallennetaan, vaikka mitattu runkoluku on < 600 kpl/ha Pohjois-Suomen suosituksissa harvennusmalleihin liittyvä muunnosohje (jäävä pohjapinta-ala runkoluvuksi valtapituuden avulla) ei toimi varsinkaan lyhyissä järeissä puustoissa, koska runkoluvut on laskettu keskimääräisellä järeydellä. 64 Arvostelun syykoodit Virta, poistuvat Maaston ollessa käytössä Syykoodia käytetään aina, kun arvostelu poikkeaa arvosta 1 (= Hyvä). Huomautuksen tai virheellisyyden tarkempi perustelu voidaan kirjoittaa lisätietoihin. Syykoodia 999 käytetään vain poikkeustapauksissa, jos koodiluettelosta ei löydy huomautuksen tai virheellisyyden aihetta kuvaavaa syykoodia. Metsälaki Yleiset 103 = vesitalous ei kunnossa 108 = kartta merkinnät väärin 111 = liikaa ilmoitettu määrä 199 = pinta-ala ilmoitettua suurempi 514 = puutteellinen vesiensuojelu 603 = puutteellinen ympäristönsuojelu 721 = elinympäristöä käsitelty liian voimakkaasti 723 = elinympäristöä ei riittävästi huomioitu esitetyssä hakkuussa 999 = muu syy – katso lisätieto Kasvatushakkuu Hakkuun edellytykset 715 = ylispuiden alla ei ole riittävästi taimia 702 = ei ole harvennuksen tarvetta (metsänhoitosuositukset) 724 = vain ryhmittäinen harvennus mahdollista 750 = ei hakattavaa (metsälaki) 751 = esitetty väärä hakkuutapa 922 = jätepuuston raivaus tekemättä (= ennakkoraivaus) Jäävän puuston määrä (hakkuun jälkeen) 704 = hakattu liian harvaksi 705 = poistettu liikaa ylimpien latvuskerrosten puita 952 = taimimäärä ei täytä metsälain vaatimuksia 951 = taimimäärä ei täytä metsänhoitosuosituksia 718 = runsaasti puustovaurioita 719 = runsaasti maastovaurioita 922 = jätepuuston raivaus tekemättä (=ennakkoraivaus) Korjuujälki 704 = hakattu liian harvaksi 705 = poistettu liikaa ylimpien latvuskerrosten puita 718 = runsaasti puustovaurioita 719 = runsaasti maastovaurioita 922 = jätepuuston raivaus tekemättä (=ennakkoraivaus) Uudistushakkuu Hakkuun edellytykset 701 = puusto ei ole uudistuskypsää 65 710 = ei luontaisen uudistamisen edellytyksiä 751 = esitetty väärä hakkuutapa Esitetty uudistamismenetelmä 852 = uudistusalan raivaus pitää tehdä 853 = uudistusalan muokkaus pitää tehdä 854 = uudistusalan raivaus ja muokkaus pitää tehdä 859 = pitää uudistaa viljelemällä 209 = väärä uudistamispuulaji 861 = istutus kylvön tilalle 862 = kylvö istutuksen tilalle 863 = voisi uudistaa luontaisesti 864 = taimettunut luontaisesti 865 = täydennysviljely riittää 866 = kemiallinen heinäntorjunta tarpeellinen Uudistamisen tarkastukset Ilmoituksen arvostelu (perustamisilmoitus) 902 = ilmoitettua viljelyä ei ole tehty 209 = väärä uudistamispuulaji 907 = ilmoitettu ala hakkaamatta Toteutuksen arvostelu (perustamisilmoitus, hakkuusta yli 5 v, luont. uudist. taimettuminen, perustamisen jälkihoito) 204 = puutteellinen raivaus 205 = puutteellinen heinäntorjunta 206 = puutteellinen muokkaus 209 = väärä uudistamispuulaji 917 = taimettunut luontaisesti, viljely tarpeeton 919 = viljelytyön laatu heikko 921 = täydennysviljely tarpeen (ML 8.3 §) 923 = taimikon perkaus tarpeellinen 925 = maanpinnan muokkaus olisi pitänyt tehdä 951 = taimimäärä ei täytä metsänhoitosuosituksia 952 = taimimäärä ei täytä metsälain vaatimuksia Elinymp. ilm/Ely -kentän koodisto 1 = kohteita ei ole eikä niitä ole ilmoitettu, 2 = kohteita on ja ne on ilmoitettu oikein, 3 = oikeat kohteet ilmoitettu, mutta koodeissa virhe 4 = kohteita ei ole, vaikka on ilmoitettu 5 = jätetty osittain ilmoittamatta 6 = ilmoitettu oikein ja tarpeettomasti sekä jätetty ilmoittamatta 7 = ilmoitettu tarpeettomasti sekä jätetty ilmoittamatta 8 = jätetty ilmoittamatta tai 9 = olemassa olevat kohteet ilmoitettu muulla tavoin virheellisesti. Ajourastoon liittyvät 719 = runsaasti maastovaurioita 999 = muu syy, ajourien leveyteen ja väleihin liittyvä syy kerrotaan lisätiedoissa 66 Puustoon liittyvät 704 = hakattu liian harvaksi 705 = poistettu liikaa ylimpien latvuskerrosten puita 718 = runsaasti puustovaurioita 999 = muu syy KEMERA (sisältää hoito- ja kunnossapitovelvollisuuden tarkastukset) Yleiset 101 = työ tekemättä 102 = kitu- tai joutomaa 103 = vesitalous ei kunnossa 104 = kehitysluokka väärin 105 = pinta-ala alle rahoitusehtojen 106 = toteutettu ennen suunnitelman hyväksymistä 108 = karttamerkinnät väärin 109 = rahoitettu aikaisemmin 111 = liikaa ilmoitettu määrä (ha) 514 = puutteellinen vesiensuojelu 603 = puutteellinen ympäristönsuojelu 721 = elinympäristöä käsitelty liian voimakkaasti 723 = elinympäristöä ei riittävästi huomioitu esitetyssä hakkuussa 199 = pinta-ala ilmoitettua suurempi 999 = muu syy – katso lisätieto Metsänuudistaminen 201 = liian suuri kantorahatulo 202 = uusintaviljely ei tarpeen 203 = metsittynyt luontaisesti 204 = puutteellinen raivaus 205 = puutteellinen heinäntorjunta 206 = puutteellinen muokkaus 208 = väärä uudistamismenetelmä 210 = taimitiheys liian pieni 710 = ei luontaisen uudistamisen edellytyksiä 913 = uusintaviljely tarpeen 921 = täydennysviljely tarpeen 923 = taimikon perkaus tarpeellinen Kulotus 851 = uudistamisketju virheellinen Nuoren metsän hoito ja energiapuun korjuu 301 = kustannuslaji väärin 302 = liian pieni taimikko 303 = keskiläpimitta liian suuri 304 = poistuma liian pieni 306 = jäänyt harvaksi 307 = jäänyt tiheäksi 308 = tehty vain raivausta 67 309 = verhopuusto poistamatta 310 = energiapuuta liian vähän 312 = energiapuu maastossa 313 = puuta ei ole luovutettu energiakäyttöön 314 = valtapituus yli rahoitusehtojen 718 = runsaasti puustovaurioita 719 = runsaasti maastovaurioita 922 = jätepuuston raivaus tekemättä (=ennakkoraivaus) Pystykarsinta 401 = keskiläpimitta liian suuri 402 = hyväksyttävästi karsittuja puita liian vähän 403 = karsintakorkeus liian pieni 404 = jäänyt oksantynkiä 405 = puusto laadultaan heikkoa 506 = puustossa kasvuhäiriöitä Metsänterveyslannoitus 501 = liian huono suotyyppi 502 = liian alhainen lämpösumma 504 = metsänhoitotyöt pääosin tekemättä Kunnostusojitus 501 = liian huonosuotyyppi 502 = liian alhainen lämpösumma 503 = edellinen rahoituskerta liian nuori 504 = metsänhoitotyöt pääosin tekemättä 506 = puustossa kasvuhäiriöitä 509 = liian pieni ojatiheys 510 = liian suuri ojatiheys 511 = liian pieni ojakoko 512 = liian suusi ojakoko 513 = kulkuyhteydet hoitamatta 604 = liian huono hinta/laatu-suhde 718 = runsaasti puustovaurioita 719 = runsaasti maastovaurioita Metsätien tekeminen ja perusparannus 601 = metsätalouskäyttö alle 50 % 602 = tienormit eivät täyty 604 = liian huono hinta/laatu-suhde 606 = liian suuri tietiheys 607 = tie on liian lyhyt 608 = liian nuori perusparannettavaksi 609 = tieoikeudet perustamatta 68 LIITE 2 Nuoren metsän hoito (Kemera): Suhteellinen pinta-alavähennys Taulukko 1. Esimerkki tarkastustuloksesta Nuoren metsän hoitokohteena 2. khlk:n männikkö, kuvion kokonaispinta-ala 6,0 ha Koeala nro Kasvatettavan puuston runkoluku (kpl/ha) Poistuma (kpl/ha) 1 1400 1000 2 200 0 3 1200 1200 4 1200 1600 5 600 0 6 1200 1400 7 1000 200 8 1000 1400 9 1200 0 10 1400 1000 11 800 1600 12 1200 200 13 1000 1600 14 200 0 15 800 1400 16 1200 1000 17 800 0 18 800 1200 18 koealaa 956 kpl/ha 822 kpl/ha keskiarvo 14 koealaa 1071 kpl/ha 1057 kpl/ha keskiarvo Tarkastustuloksen perusteella laskettu prosenttivähennys pintaalaan: 4 koealaa / 18 koealaa = 22 % vähennettävä koealatieto Rahoitus myönnetään (1-0,22) * 6,0 ha = 4,7 ha:lle. vähennettävä koealatieto vähennettävä koealatieto vähennettävä koealatieto hyväksyttävä koealatieto 69 LIITE 3 70 LIITE 4 Kirjanpainajan iskeytymien havainnointi riskikohteiden* tarkastuksessa Seppo Neuvonen / Luke; 4.3.2015 * Riskikohteilla tarkoitetaan erikseen määriteltyjen kriteerien§ perusteella valittuja kuusikoiden reunoja viimeaikaisten hyönteistuhohakkuiden tai luonnonsuojelualueiden lähistöllä. Mikäli alueella on useampia kriteerit täyttäviä kuvioita, tarkastellaan eniten auringonvalon vaikutuksessa olevia kuusikoiden kaakkoisetelä-länsi-suunnalle aukeavia reunoja, ja valitaan näistä se, joka on lähimpänä aiemmin ilmoitettua tuhohakkuuta. § Arvioitaessa sitä, millä alueilla kirjanpainajien iskeytymien riski on kohonnut, on syytä ottaa huomioon edellisen kesän hyönteistuhojen (ilmoitukset hyönteistuhohakkuista elokuusta eteenpäin) lisäksi kirjanpainajatuhoriskiä lisäävinä tekijöinä vanhojen kuusikoiden yleisyys alueella ja sellaiset alueet, joilla kirjanpainaja on edellisenä kesänä päässyt lisääntymään korjaamatta jääneissä vaurioituneissa kuusissa. Tulevan kesän kannalta tällaisia alueita löytyy todennäköisimmin alueilta, joita loppuvuoden 2013 myrskyt (Eino, Oskari, Seija) runtelivat pahiten. § Edelliseen kohtaan liittyen riskikohteiden tarkastuksia on syytä kohdentaa myös alueille, joissa maanomistaja on ilmoittanut Suomen metsäkeskukselle vahingoittuneiden puiden poistamatta jättämisestä, kuten laki metsätuhojen torjunnasta (1087/2013; 6 §) määrää: ”Poiketen siitä, mitä 1—3 momentissa säädetään, maanomistaja voi metsälain 10 §:ssä tarkoitetulla erityisen tärkeällä elinympäristöllä ja metsälain soveltamisalaan kuuluvalla Natura 2000 -verkostoon kuuluvalla alueella, jolla lahopuun lisääminen voi olla tarkoituksenmukaista, jättää alueelle vahingoittuneita puita enemmän kuin mainittujen lainkohtien mukaan on sallittu. Maanomistajan tulee ilmoittaa vahingoittuneiden puiden poistamatta jättämisestä Suomen metsäkeskukselle. Suomen metsäkeskuksen on seurattava elinympäristöjä ja alueita, joille vahingoittuneita puita jätetään, niiden lahopuumääriä sekä alueelta mahdollisesti leviäviä metsätuhoja.” Tarkastettavaksi alueeksi valitaan 100 metrin pituinen varttuneen kuusikon reuna (tuore hakkuuaukea mieluiten reunan kaakkois-etelä-länsi–puolella), jonka syvyys on 15 m (alueen pinta-ala on siis 0,15 ha). Varttuneiden kuusikoiden auringonpaisteiset reunat ovat altteimpia kirjanpainajan iskeytymille, ja valtaosa kirjanpainajan valtaamista kuusista on yleensä enintään 15 metrin etäisyydellä aukon reunasta. Edellä mainitulta alueelta tarkastetaan vähintään 15 cm (rinnankorkeus)läpimittaiset kuuset etsien kirjanpainajan valtaamia kuusia (kirjataan ylös näiden ja tarkastettujen kuusien lukumäärä sekä muut lomakkeella kysytyt tiedot). Yksittäisen kuusen tarkastamiseen pitäisi kulua vain noin puoli minuuttia. Kirjanpainajan valtaamat kuuset voi tunnistaa ruskeasta purusta rungon tyvellä tai pinnalla pienten (läpimitta 1,5-2 mm) iskeytymäreikien ympärillä (Kuva 1; purua voi olla myös kaarnan raoissa tai tarttuneena hämähäkin seitteihin). Myös pihkavuodot voivat olla merkkinä kirjanpainajien iskeytymistä. Syömäkuvioiden perusteella on varmistettava, että kyseessä on kirjanpainaja (Kuva 2) eikä esim. kuusentähtikirjaaja (Kuva 3) tai kuusijäärä (Kuva 4); samassa puussa voi kuitenkin olla useamman lajin iskeytymiä. Kirjanpainajan tänä vuonna (2015) valtaamat kuuset merkitään maalitäplällä, jotta niitä ei tule laskettua kahteen kertaan, ja myös siksi, että ne olisi myöhemmin nopeasti löydettävissä. Mikäli tarkastettavalla alueella tai sen lähistöllä (<100 m) on tuulen kaatamia tai katkenneita kuusia**, myös nämä tarkastetaan kirjanpainajan iskeytymien varalta, ja nämä tiedot§§ merkitään erikseen ylös. ** tässä tarkoitetaan vain tuulenkaatoja, jotka ovat riittävän tuoreita kirjanpainajan lisääntymismateriaaliksi (neulaset vielä vihreitä ja nila valkeaa, ei ruskettunutta) §§ tuulen kaatamista kuusista kirjattavat tiedot: 71 - tuulen kaatamien kuusten lukumäärä tarkastettavalla alueella (100 m * 15 m) monessako näistä on kirjanpainajan iskeytymiä tuulenkaatokuusten keskimääräinen rinnankorkeusläpimitta onko tuulen kaatamia kuusia em. alueen lähistöllä (<100 m) – Kyllä/Ei Kuva 1. Kirjanpainajan tuottamaa ruskeaa purua rungolla iskeytymäreiän ympärillä (vasemmalla) sekä rungon tyvellä (oikealla). Kuvat ovat peräisin julkaisusta: Björklund, N. & Schroeder, M. (2009) Utvärdering av "Sök och plock - sommar" – Slutrapport. Institutionen för Ekologi, SLU. http://www.skogsstyrelsen.se/Global/aga‐och‐ bruka/Skogsbruk/Insektsbekampning/2010/Dokument/Forskningsrapporter/Forskningsrapporter%202009/ Utv%C3%A4rdering%20av%20S%C3%B6k%20%20Plock%20sommar%20‐%20Slutrapport2.pdf Kuva: Erkki Annila/Metla Kuva: Ari Nikula/Metla Kuva 2. Kirjanpainajan pystysuuntaiset syömäkuviot ovat kuusen paksun kaarnan alla. Emokäytäviä on tavallisesti 2, joskus 3 tai 4. Ks. myös: http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/lajit_kansi/iptypo‐n.htm Kuva 3. Kuusentähtikirjaajan tähtimäisessä syömäkuviossa on 4‐8 emokäytävää (yleensä ohuemman kaarnan alueella). Kuusentähti‐kirjaajan iskeytymäreikä on läpimitaltaan vain noin 0,5 mm. Ks. myös: http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/lajit_kansi/pichal‐n.htm Kuva 4. Kuusijäärän n. 5 mm:n levyisiä loivareunaisia, ruskean purun täyttämiä mutkittelevia toukkakäytäviä kuusen tyvellä. Ks. myös: http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/lajit_kansi/tetspp‐n.htm 72 LIITE 5 73 LIITE 6 Maaston pikaohje 1. Aseta maastotarkastukseen Kannossa 2. Avaa Maasto ja hae aineisto maastotyöhön 74 3. Valitse hakutapa ja mitä haet Karttarajauksella haetaan, jos Kannossa mki:ta ei ole asetettu tarkastukseen. 4. Hae metsänkäyttöilmoitus siirtoerään 5. Valitse mki ja lisää siirtoerään Siirtoerään voi hakea ja lisätä useita ilmoituksia ja lainvalvontatehtäviä. 75 Valitaan tässä tapauksessa tämä yksi mki. 6. Anna siirtoerälle nimi ja tallenna 76 Tähänkin kysymykseen kannattaa vastata yes. Näin avautuu suoraan siirtoerälista. Muuten on mentävä valikon kautta. Valitse siirtoerälistalta haluttu (täppä) ja klikkaa ”Siirrä maastolaitteelle”. Jos kohde on jonkun toisen toimialueella, niin ohjelma kysyy ”jatketaanko siirtoa”? Vastaa yes. 77 Tähänkin kysymykseen kannattaa vastata yes. 7. Valitse ja avaa siirtoerä Offline-tilassa tulee näkyviin tarkastusvalikko. Kaikki valikot voidaan sulkea tai avata klikkaamalla ”väkäsiä”. 78 8. Avaa tunnistetiedot ja valitse tarkastuslaji Koodit löytyvät alasvetovalikoista. 9. Merkitse tarkastuksesta ilmoittaminen tai tarkastuksessa mukanaolo tähän lisätietokenttään. Myös asianosaisten kuuleminen tallennetaan tähän. 79 10. Valitse tarkastettava kuvio. Tässä metsänkäyttöilmoituksessa on vain yksi kuvio, mutta sekin pitää valita. Klikkaa sitten ”Tarkasta kuvio”, joka luo osakuvion. Mki-kuviot tarkastetaan osakuvioiden avulla. Tavallisesti osakuvio on sama kuin mkikuvio, mutta usein kuvio on jaettava osiin erilaisten ominaisuuksien perusteella. Mki-kuviota ei tarvitse ”täyttää” osakuvioilla, vaan siitä voidaan tarkastaa vain osa. Ensimmäisen osakuvion jälkeen uudet osakuviot luodaan digitointityökaluilla. 11. Tee koealaruudukko Säännöllisen koealaruudukon Linja- ja koealaväli valitaan kuvion koon perusteella maastotarkastusohjeen mukaan. Satunnainen ruudukko sopii eri-ikäisrakenteisten sekä pienaukko- ja poimintahakkuiden tarkastamiseen. Ruudukko tehdään digitoimalla selkälinja (alku- ja loppupiste) ja klikkaamalla ”Luo ruudukko”. 80 Koealaehdokkaat tulevat näkyviin. Koealoille navigoidaan maasto-pc:n gps:n avulla. Siirry siten, että gpskohdistin tulee haluamasi koealaehdokkaan päälle ja anna kohdistimen rauhoittua paikalleen. Klikkaa ”Uusi koeala” ja sijainti lukittuu. Tallennuksen jälkeen koealan sijainti ja tiedot ovat paikkatietoa. Koealaehdokkaat eivät tallennu. 81 12. Aloita tarkastus Tarkastus aloitetaan ”Uusi koeala” –painikkeella Tämän jälkeen suunnistetaan gps:n avulla koealalle ja klikataan ”Avaa” ja saadaan koealojen ominaisuustietokenttä auki. Koealan valita myös maasto-pc:n kynällä. Jos tarkastus edellyttää tarkkaa mittaamista, niin avataan uusi puusto-osite ja puutaso. 82 Puutasolla on oletuksena annettu vallitseva jakso, pääpuulaji (mänty), puuluokka (normaali) ja lukumäärä (1). Jos koealalta syötetään toiseksi ohuimman ja toiseksi paksuimman rungon läpimitta, niin pohjapinta-alaa ei lasketa, koska ohjelma laskee tässä tapauksessa ppa:lla painotetun läpimitan. Jos ppa halutaan laskea, niin joka puun läpimitta koealalla mitataan tai käytetään koealan keskimääräisen puun läpimittaa. Jos tarkastus ei edellytä tarkkaa mittaamista, niin tiedot voi syöttää suoraan koealalle tai puusto-ositteelle. Puusto-ositteella tiedot ovat hehtaarikohtaisia. 13. Tallenna korjuujäljen tai uudistamisen tarkastuksessa tarvittavat tiedot ”Koealojen tarkastustiedot” – tauluun Runko- ja juurivaurioituneet puut sekä kannot (kannoille ei läpimittaa) tallennetaan normaalisti puuluokkina. Samoin tallennetaan uudistamisen tarkastuksessa eri taimiluokat. 83 Kun kaikki koealat on mitattu, niin älä paina ”Valmis”. Tallentaa voi joka vaiheessa ja oikeastaan pitääkin. Koealataulu suljetaan ”Sulje” painikkeella. 14. Avaa osakuvion tiedot Osakuviolla tarkastuslaji valitaan vielä kerran (tulevissa versioissa toivottavasti valitaan vain tässä). Tässä oleva lisätietokenttä on tarkoitettu osakuvion lisätiedoille. 84 Kun tarkastuslajina on perustamisilmoitus (koodeja muokataan vielä voimassa olevia säädöksiä vastaaviksi), osakuvion lisätiedoissa avautuu tarvittavat valikoin varustetut arvostelukentät. Osakuvion arvostelutaulussa otsikko ”Maanmuokkaus” muuttuu ”Istutuspaikkoja kpl/ha” ja ”Istutustyön laatu” muuttuu ”Oikein istutettu kpl/ha”. Arvot näihin tulevat ”Koealojen tarkastustiedot” –taulusta. Korjuujäljen arvostelu toimii samaan tapaan. 85 15. Arvostele elinympäristön ilmoittaminen tässä. ja elinympäristön tiedot tässä. Elinympäristöjä voidaan lisätä tarvittaessa useita. 16. Lisää arvostelu ja mittaustapa 86 S. mit = systemaattinen mittaus N. mit = noin mittaus (esim. mitattu koealoja edustavista kohdista) Arvio = silmävarainen arvio 17. Käytä käsittelyaluetta eri-ikäisrakenteisten hakkuiden tarkastukseen 18. Klikkaa ”valmis” vasta sitten, kun tarkastus on valmis Jonka jälkeen ohjelma kysyy mv-kuvioiden päivitystä. Tässä aineistossa ei ole mv-tietoja, joten niitä ei voi valita. Muuten valittavana olisi kuvio tai kuviot joiden päälle osakuvio(t) olisi sattunut. Nyt vain suljetaan taulu. 87 Toimistolle lähdettäessä voit valita ”Tiedosto” –valikosta ”Lopeta”, jolloin siirtoerä on avattava uudelleen tai mennä toimistolle heti ja valita ”Palauta maastoaineisto”. Ohjelma varmistaa vielä, että olet tosissasi. 88 Yleensä kannattaa olla tosissaan. ja vastata ”Yes”. Ohjelma ilmoittaa onnistuneesta siirrosta ja siirtymisestä toimistotilaan. Kuittaa OK. Tila näkyy täältä (Online). ”Siirry toimistotilaan” ja ”Palauta maastoaineisto” eivät ole aktiivisena. . Voit sulkea ohjelman ”Lopeta”. Ohjelma kysyy ”Tallennetaanko työtila”. Jos haluat tallentaa työtilan, niin ohjelma tallentaa käyttämäsi asetukset. 19. Avaa Kanto ja tulosta raportti Maastotarkastuksen tila näkyy tästä. 89 Klikkaa ”Näytä tarkastustiedot” ja saat ne näkyviin. Taulun yläreunassa on kuvake, josta saadaan tulostettua tarkastusraportti tiedostoon. Ominaisuustietoja voi tarkastella klikkailemalla auki tietokenttiä. Koealojen ominaisuustietoihin pääsee klikkaamalla koealariviä ja puutietoihin ositeriviä. Jos tarkastuksia on useita, niiden välillä liikutaan yläreunan ”väkäsillä”. 20. Asiatarkasta metsänkäyttöilmoitus. 90 LÄHTEET Metsälaki Metsälaki 12.12.1996/1093 (muutettu 30.12.1998/1224, 10.9.2010/822 ja 27.12.2013/1085) Valtioneuvoston asetus metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä 31.12.2013/1308 Maa- ja metsätalousministeriön asetus metsänkäyttöilmoituksesta 31.12.2013/1320 Rahoituslaki Kestävän metsätalouden määräaikainen rahoituslaki (34/2015) Laki kestävän metsätalouden rahoituksesta 12.12.1996/1094 (muutettu 30.12.2011/1521) Asetus kestävän metsätalouden rahoituksesta 30.12.1996/1311 Laki kiinteistön yhteisomistajien osallistumisesta metsätalouden rahoituslainsäädännössä tarkoitettuun toimenpiteeseen 30.12.1996/1349 Maa- ja metsätalousministeriön asetus kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain nojalla tehtävän suunnittelun ja puuntuotannon kestävyyden turvaamiseksi tehtävien töiden rahoituksesta 19.12.2001 Nro 97/01 (muutettu 7.2.2008/411) Kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain nojalla tapahtuva suunnittelu 23.4.1999/MMM:n määräykset Nro 50/99 Maa- ja metsätalousministeriön asetus kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain nojalla puuntuotannon kestävyyden turvaamiseksi tehtävistä töistä 15.5.2001 Nro 44/01 Maa- ja metsätalousministeriön päätös metsätalouden ympäristötuesta 11.2.2000/144 (muutettu 15.12.2003/1252 ja 6.2.2012 125/2012) Maa- ja metsätalousministeriön asetus metsätalouden ympäristötuen laskennassa käytettävästä puukuutiometrin keskikantohinnasta 27.6.2013/530 Työministeriön asetus työllisyystyönä teetettävästä nuoren metsän hoidosta 3.5.2001/359 Maa- ja metsätalousministeriön asetus juurikäävän torjunnan tuesta 28.11.2003/989 Muut lait Laki metsätuhojen torjunnasta 20.12.2013/1097 Valtioneuvoston asetus puutavaran poiskuljettamista koskevasta aluejaosta 30.12.2013/1309 Maa- ja metsätalousministeriön asetus puutavaran poistamisen vaihtoehtoisista toimenpiteistä ja omavalvontailmoituksesta 14.12.2014/6 Euroopan unionin puutavara-asetus 2013 Hallintolaki 6.6.2003/434 Laki metsänhoitoyhdistyksistä 10.7.1998/534 Asetus metsänhoitoyhdistyksistä 30.12.1998/1227 Tarkastusmääräys ja -suunnitelma Maa- ja metsätalousministeriön määräys Suomen metsäkeskuksen ja Maaseutuviraston suorittamasta metsälain ja puutavara-asetuksen valvonta- ja tarkastustoiminnasta sekä tarkastustulosten raportoinnista 13.2.2015 / Nro 6 Maa- ja metsätalousministeriön määräys Suomen metsäkeskuksen suorittamasta kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain, metsätuhojen torjunnasta annetun lain sekä metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain valvonta- ja tarkastustoiminnasta sekä tarkastustulosten raportoinnista 13.2.2015 / Nro 7 91 Maa- ja metsätalousministeriön määräys Suomen metsäkeskuksen suorittamasta kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain, sekä tarkastustulosten raportoinnista 4.6.2015 / Nro 16 Suomen metsäkeskuksen tarkastussuunnitelma 2015 Tukimateriaali, johon viitataan säädöksissä Hyvän metsänhoidon suositukset, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, 2014 Hyvän metsänhoidon suositukset energiapuun korjuuseen, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, 2010 Käsikirja yksityisteiden tienpidon osittelusta, Maanmittauslaitoksen julkaisuja 92, 2010 Metsätieohjeisto, Metsäteho, 2001 Metsätiet ja metsäluonto, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, 2003 Muu tukimateriaali Arkistosääntö Dnro 1571/621/2002 Hyvän metsänhoidon suositukset turvemaille, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, 2007 Kantokäsittelyn toteutus, Metsäteho, 2001 Korjuujälki harvennushakkuussa, Metsäteho, 2003 Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, 1998 Metsäluonnon hoitohankkeet -opas, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio & Maa- ja metsätalousministeriö, 2003 Metsänhoitokortisto, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsäsuunnittelun maastotyöopas, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, 2009 Metsätalouden vesiensuojelu, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, 2013 Metsätalouden ympäristöopas, Metsähallitus, 2011 Metsänterveysopas, Samerka, 1988 Suotyypit ja niiden tunnistaminen, Metsäkustannus, 2008 VIRTA –järjestelmän käyttöohje, 2009 MAASTO –järjestelmän käyttöohje, 2015 iii n’i m.Fi PÄÄTÖS 196368 23.6.2015 Dnro769/15/2015 1 (1) Suomen metsäkeskus SUOMEN METSÄKESKUKSEN MAASTOTARKASTUSOHJEEN 2015 HYVÄKSYMINEN TEKNI SEKSI TARKASTUSOJEEKSI Suomen metsäkeskuksella on metsälakiin, kestävän metsätalouden määräaikaiseen rahoituslakiin, kestävän metsätalouden rahoituksesta annettuun lakiin, metsätuhojen torjunnasta annettuun lakiin sekä metsänhoitoyh distyksistä annettuun lakiin perustuvia valvonta ja tarkastustehtäviä. Maa-ja metsätalousministeriön määräyk sillä 6/15 (Dnro 248/14/2015), 7/15 (Dnro 249/14/2015) ja 16/15 (Dnro 905/14/2015) on määrätty tarkastus ten vähimmäismäärät, tarkastettavien kohteiden valintaperusteet sekä tarkastusmenettelyt pääpiirteissään. Määräyksissä edellytetään, että metsäkeskuksen on valvonta- ja tarkastustoiminnassa noudatettava maa-ja metsätalousministeriön hyväksymiä teknisiä tarkastusohjeita. Niillä tarkoitetaan metsäkeskuksen valmistele mia maastotarkastusohjeita, jotka päivitetään metsäkeskuksenja maa-ja metsätalousministeriön kesken erik seen sovittavalla tavalla. Maa-ja metsätalousministeriö on hyväksynyt 30.4.2015 Suomen metsäkeskuksen laatirnan maastotarkas tusohjeen maastokaudelle 2015. Suomen metsäkeskus on päivittänyt maastotarkastusohjeen sisältöä kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain voimaantulon johdosta. Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyy Suomen metsäkeskuksen maastotarkastusohj een 2015 käytettäväksi maastokaudella 2015 maa-ja metsätalousministeriön määräyksissä 6/15, 7/15 ja 16/15 tarkoitettuna teknisenä tarkastusohj eena. ( Metsäneuvos MqiHilska-\altonen (/f Ylitarkastaja Niina Riissanen Liite: Suomen metsäkeskuksen maastotarkastusohje 2015 Å MAA-JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ PL 30, 00023 VALT1ONEUVOSTO (Helsinki) puh. 0295 16OO] faksi(09) 16054202 JORD- OCH SKOCSBRUKSMINISTERIET P8 30, 00023 STATSRÅDET (Helsingfors) tfn 0295 16001 fax(09) 160 54202 Å MINISTRY OF AGRICULTURE AND FORESTRY P0 Box 30, Fl—00023 GOVERNMENT, Finland (Helsinki) tel. +358 295 16001 fax +3S8 916054202
© Copyright 2024