1. No category

+
Erityisyyden ja moninaisuuden kohtaaminen
Heini Paavola, Amin Atabong, Fred Dervin,
syksy 2015
Heini Paavola, kevät 2016
Heini Paavola
Erityisyyden ja moninaisuuden kohtaaminen
TAVOITTEENA ON, ETTÄ OPISKELIJA
 ymmärtää erityisyyden ja moninaisuuden vaikutuksen opettajan työhön,
pedagogisiin valintoihin ja viestintään.
 ymmärtää tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden sekä esteettömän
opiskeluympäristön vaatimukset kasvatukselle ja opetukselle.
 oivaltaa yhteistyön ja oman vastuullisen toiminnan merkityksen sekä
lainsäädännön antaman perustan opettajan toiminnalle.
 oppii ottamaan opetuksessa huomioon lasten, nuorten ja aikuisten erilaisia
kieli- ja kulttuuritaustoja ja nähdä heidät yksilöinä yhteisössään, myös
monikulttuurisissa tilanteissa.
SISÄLTÖJÄ
 Monikulttuurisuuskasvatuksen peruskäsitteet, ohjaavat asiakirjat sekä erilaiset
lähestymistavat, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutuminen, erilaiset
perheet, kulttuurit ja arvot, kulttuurinen pääoma ja kulttuuri-identiteetti,
maailmankatsomukset, kulttuurienvälinen viestintä sekä monikulttuurisuus
koulun ja päiväkodin arjessa.
 Tilanteet koulussa ja päiväkodissa sekä opettajan pedagogiset keinot toimia
niissä.
Heini Paavola
Tenttimateriaali:
Paavola, H. & Talib, M-T. 2010. Kulttuurinen moninaisuus päiväkodissa ja
koulussa. Jyväskylä: PS-kustannus.
TAI
Rastas, A., Huttunen, L. & Löytty, O. 2005. Suomalainen vieraskirja. Kuinka
käsitellä monikulttuurisuutta? Tampere: Vastapaino.
SEKÄ
luennot
Heini Paavola
+
Keskustelutehtävä
 Mitä
monikulttuurisuus, moninaisuus ja
monikulttuurisuuskasvatus tarkoittavat?
 Kenelle
monikulttuurisuuskasvatus on tarkoitetttu
ja miksi?
Heini Paavola
+
Käsitteitä

Kulttuuri

Vähemmistöryhmä

Monikulttuurisuus

Marginaaliryhmä

Maahanmuuttaja,
maahanmuuttajataustainen

Syrjintä, rasismi

Identiteetti, identifikaatio

Maahanmuuttaja,
maahanmuuttaajtaustainen

Interkulttuurisuus

Moninaisuus – diversity

diversities within

Inklusiivisuus

Monikulttuurisuuskasvatus,
interkulttuurinen kasvatus,
education for diversities
Heini Paavola
OPH: Maahanmuuttajaoppilailla tarkoitetaan sekä
Suomeen muuttaneita että Suomessa syntyneitä
maahanmuuttajataustaisia lapsia ja nuoria.
Kasvatuksen ja koulutuksen keskeinen tavoite on
pyrkimys kaikkien oppijoiden hyvään kasvatukseen ja
opetukseen.
Heini Paavola
Maahanmuuttajataustaisten oppijoiden
osuus kaikista oppijoista vuonna 2013
KOULUASTE
KAIKKI
OPPIJAT
JOISTA
MAAHANMUUTTAJIA (%)
Esiopetus
61752
3303 (5,3%)
Perusopetus
588445
27020 (4,6%)
Ammatillinen
peruskoulutus
240030
7225 (3,0%)
Lukiokoulutus
105417
4863 (4,6%)
YHTEENSÄ
995644
42411 (4,3%)
Lähde: Pirinen, T. (toim.) (2015). Maahanmuuttajataustaiset
oppijat suomalaisessa koulutusjärjestelmässä
Heini Paavola
+
Asiakirjat, lait ja asetukset
- Perusopetuslaki (628/1998)

Opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se
edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. (13.6.2003/477)

Maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseen valmistavan opetuksen laajuus
vastaa yhden vuoden oppimäärää. (19.12.2008/1037)


6-10 -vuotiaille 900tuntia, muuten 1000 tuntia
Koulun opetuskieli ja muualla kuin koulussa järjestettävässä opetuksessa käytettävä kieli on
joko suomi tai ruotsi. Opetuskielenä voi olla myös saame, romani tai viittomakieli. Lisäksi osa
opetuksesta voidaan antaa muulla kuin edellä mainitulla oppilaan omalla kielellä, jos se ei
vaaranna oppilaan mahdollisuuksia seurata opetusta. (23.12.1999/1288)
- Ammatillisen koulutukseen valmentava koulutus opetus (laki ammatillisesta
peruskoulutuksesta, 20.03.2015/246)
- Lukioon valmistavaa opetusta on järjestetty 1.8.2014 lähtien.
Heini Paavola
+
Uskonnon opetus ja OPH:n
tarkistukset 22.9.2014
Perusopetuksen järjestäjän tulee järjestää oppilaiden enemmistön uskonnon mukaista
uskonnon opetusta. Opetukseen voivat osallistua huoltajan pyynnöstä myös muihin
uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluvat tai niihin kuulumattomat oppilaat.

Vähintään kolmelle oppilaalle, jotka eivät osallistu enemmistön uskonnonopetukseen,
järjestetään heidän oman uskontonsa opetusta tai elämänkatsomustietoa (22.9.2014), jos
heidän huoltajansa sitä pyytävät. (6.6.2003/454)

Perusopetuksessa ja lukiossa oppilaalle, joka on täyttänyt 18 vuotta, opetetaan hänen
valintansa mukaisesti joko uskontoa tai elämänkatsomustietoa (22.9.2014).

Juhliin voi sisältyä myös joitakin uskontoon viittaavia elementtejä. Tällaiset juhlatraditiot
ovat osa suomalaista kulttuuria. Juhlaan mahdollisesti sisältyvän yksittäisen virren
laulamisen johdosta juhlaa ei voida uskonnollisen suvaitsevaisuuden nimissä pitää
uskonnon harjoittamiseksi katsottavana tilaisuutena. (22.9.2014)

http://oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/perusopetuksen
_jarjestaminen/uskonnon_ja_elamankatsomustiedon_opetus

http://oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/lukiokoulutukse
n_jarjestaminen/uskonnon_ja_elamankatsomustiedon_opetus

http://oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/ammattikoulutu
ksen_jarjestaminen/uskonnollisten_tilaisuuksien_ohjeet
Heini Paavola
+
Oman äidinkielen opetus

Maahanmuuttajien äidinkielen opetus on perusopetusta
täydentävää opetusta ja sitä opetetaan erillisen
valtionavustuksen turvin.

Perusopetuslain 12 §:n nojalla äidinkielenä voidaan huoltajan
valinnan mukaan opettaa suomen, ruotsin, saamen, romanikielen
tai viittomakielen lisäksi myös muuta oppilaan äidinkieltä koko
äidinkielen ja kirjallisuuden tuntimäärällä tai valtioneuvoston
asetuksen 422/2012 8 §:n mukaisesti järjestettynä.

12 eri kokonaisuusta: suomen kieli ja kirjallisuus, ruotsin kieli ja
kirjallisuus, saamen kieli ja kirjallisuus, romanikieli ja
kirjallisuus, viittomakieli ja kirjallisuus, muu oppilaan äidinkieli,
suomi ja ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus, suomi ja ruotsi
saamenkielisille sekä suomi ja ruotsi viittomakielisille
Pätevien opettajien
puute
Heini Paavola
Äidinkielen
yhteys
toisen
kielen
oppimiseen
+
Oman äidinkielen opetus

Äidinkielen opetuksen tehtävänä on saada oppilaat
kiinnostumaan omasta äidinkielestään,
käyttämään ja kehittämään äidinkielen taitojaan
perusopetuksen jälkeenkin sekä arvostamaan omaa
taustaansa ja kulttuuriaan. Äidinkielen opetuksella
edistetään oppilaan mahdollisuuksia opiskella
täysipainoisesti kaikkia perusopetuksen oppiaineita.

Opetus tukee ja rohkaisee oppilaita käyttämään omaa kieltään
monipuolisesti eri oppiaineiden tunneilla ja muussa koulun
toiminnassa. Oman äidinkielen oppiminen ja käyttö tukevat eri
oppiaineiden sisällön omaksumista ja oppilaat oppivat
viestimään koulun oppiainesisällöistä omalla äidinkielellään.

Lisäksi opetuksessa tuetaan muiden oppiaineiden sanastojen ja
käsitteiden oppimista.
Oman kielen
Heini Paavola
luvallinen käyttö!
Äidinkielen
yhteys
toisen
kielen
oppimiseen
+
S2 - opetus

Oppilaille, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, opetetaan
suomea toisena kielenä joko kokonaan tai osittain äidinkielen ja
kirjallisuuden suomi äidinkielenä-oppimäärän sijaan.

Suomi toisena kielenä -oppimäärän lähtökohtana on toisen kielen
oppijan oppimistilanne: oppilas oppii suomea suomenkielisessä
ympäristössä, ja hänelle kehittyy vähitellen monipuolinen suomen
kielen taito oman äidinkielensä rinnalle. Suomi toisena kielenä oppimäärä eroaa tavoitteiltaan ja sisällöiltään suomi äidinkielenä oppimäärästä.

Tehtävänä on tukea lapsen ja nuoren kasvua kieliyhteisön täysivaltaiseksi
jäseneksi, jolla on kielelliset valmiudet jatko-opintoihin. Opetuksen avulla
pyritään monilukutaitoon, jonka avulla oppilas osaa hakea tietoa sekä ymmärtää,
tuottaa, arvioi ja analysoi erilaisia puhuttuja ja kirjoitettuja suomenkielisiä
tekstejä päivittäisessä vuorovaikutuksessa, koulutyöskentelyssä ja
yhteiskunnassa. Opetuksessa tuetaan kielitaidon eri osa-alueiden sekä eri
tiedonalojen kielen kehittymistä.
Tarvitaan ohjattua opetusta ja kielitietoista toimintaa!
Heini Paavola
+
Kuka on oikeutettu S2opetukseen

Oppilas voi opiskella suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärää, jos hänen äidinkielensä ei ole suomi, ruotsi tai saame
tai hänellä on muutoin monikielinen tausta. Esim. joku kotikielistä on
muu kuin suomi, ruotsi tai saame.
- adoptiolapset, paluumuuttajat

”Oppimäärä on tarkoitettu sellaisille maahanmuuttajataustaisille
oppilaille, joiden suomen kielen taito ei ole äidinkielisen tasoinen
kaikilla kielen osa-alueilla. Kriteerinä tulee käyttää ainoastaan
kielitaidon tasoa eikä esimerkiksi synnyinmaata, kansalaisuutta,
väestörekisteriin merkittyä äidinkieltä tai Suomessa -oloaikaa.”
•Lue lisää:
http://oph.fi/download/46977_S2_perusopetuksessa_esite_2008.pdf
Heini Paavola
+
Kaikki opettajat ovat samalla
suomen kielen opettajia

OPS: “Suomi toisena kielenä -oppimäärän tehtävänä on
kehittää oppilaiden suomen kielen taitoa suunnitelmallisesti,
ja opetuksessa otetaan huomioon myös muiden oppiaineiden
sisältöjä, peruskäsitteitä ja sanastoa.”

S2-tunnit eivät riitä, jos niiden tehtäväksi nähdään kielen ja
kirjallisuuden opetuksen ohella historian, maantiedon,
biologian, fysiikan, kemian, matematiikan, katsomusaineiden,
terveystiedon, käsitöiden, kotitalouden, musiikin ja
kuvaamataidon käsitteiden avaaminen.
Heini Paavola
+
Toisen kielen kielitaidon
kehittyminen (Cummins, 1996)
BISC

Basic interpersonal
communicative skills

noin kahden vuoden
intensiivisen kielenopiskelun
jälkeen

jatkuva kontakti valtakielen
puhujiin koulussa ja
ulkopuolella

opitut kielen perusvalmiudet

kommunikaatioon tarvittavat
valmiudet
Heini Paavola
CALP

Congnitive academic
language profiency

Vaatii noin 5-7 vuoden
kehittymisen

Korkeatasoiset, opiskelun
edellyttämät kielentaidot,
kuten

Kuinka toisen
kielen taidon
oppii 2t/vk –
systeemillä?
arvioiva, johtopäätöksiä
tekevä, yleistävä, ennakoiva
ja luokitteleva viestintä
+ MONILUKUTAITO

Esiopetuksen ja perusopetuksen OPS-perusteissa oleva
näkökulma ja sisältö

Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten tekstien
tulkitsemisen, tuottamisen ja arvottamisen taitoja, jotka
auttavat oppilaita ymmärtämään monimuotoisia kulttuurisia
viestinnän muotoja sekä rakentamaan omaa identiteettiään.

Oppilaat tarvitsevat monilukutaitoa osatakseen tulkita
maailmaa ympärillään ja hahmottaa sen kulttuurista
monimuotoisuutta.
Heini Paavola
Mitä kielitietoisuus on?
•
•
•
•
Oppilaitoksen useat kielet otetaan huomioon: opetuskieli, oppilaiden
käyttämät kielet, murteet …
Akateeminen kieli voi olla vierasta monelle myös monelle ns.
kantasuomalaiselle lapselle
Eri kielten käyttö rinnakkain nähdään luontevana ja kieliä arvostetaan
Keskustellaan kieliin ja kieliyhteisöihin kohdistuvista asenteista ja
ymmärretään kielen keskeinen merkitys oppimisessa, vuorovaikutuksessa
ja yhteistyössä sekä identiteettien rakentumisessa ja yhteiskuntaan
sosiaalistumisessa.
KIELITIETOISUUS ON YMMÄRRYSTÄ

kielen merkityksestä opetuksessa ja oppilaitoksen muussa toiminnassa

omasta itsestä kielen käyttäjänä

Kaikissa aineissa/sisällöissä on kyse kielestä ja tavoista käyttää sitä aineelle
ominaisella tavalla. Tätä opitaan ao. aineen yhteydessä, ei erillään siitä.
Heini Paavola
+ Opiskelusivusto kaikille opettajille
http://virtuaaliyliopisto.jyu.fi/soppi

Esim. Nyrkkisääntöjä suomen kielen taidoltaan
heterogeenisten ryhmien opetukseen, menetelmiä ja ohjeita
opetuspuheeseen

Kenellä on vastuu esim. maantiedon kirjan tekstin
ymmärtämisestä?

Oppilaalla?

Opettajalla?

Tekstin laatijalla?
Heini Paavola
+
Tasa-arvo ja samanarvoisuus

Opetuksen ja opetusaineistojen tulee tukea tasa-arvolain
toteutumista (Laki miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta
609/1986) 5§

Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri
asemaan sukupuolen, iän, etnisen tai kansallisen alkuperän,
kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen,
mielipiteen, seksuaalisen suuntautumisen, terveydentilan,
vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
(Suomen perustuslaki (731/1999) 6§, 2 mom. ja
yhdenvertaisuuslaki (21/2004))
Heini Paavola
+
Perusopetuksen OPS-perusteet
2014

Perusopetus rakentuu moninaiselle suomalaiselle
kulttuuriperinnölle. Se on muodostunut ja muotoutuu eri
kulttuureiden vuorovaikutuksessa.

Opetus tukee oppilaiden oman kulttuuri-identiteetin
rakentumista ja kasvua aktiivisiksi toimijoiksi….

Samalla opetus vahvistaa luovuutta ja kulttuurisen
moninaisuuden kunnioitusta, edistää vuorovaikutusta kulttuurien
sisällä ja niiden välillä ja luo siten pohjaa kulttuurisesti
kestävälle kehitykselle.

Asioita opitaan näkemään toisten elämäntilanteista ja
olosuhteista käsin. Oppiminen yhdessä yli kieli-, kulttuuri-,
uskonto- ja katsomusrajojen luo edellytyksiä aidolle
vuorovaikutukselle ja yhteisöllisyydelle.
Heini Paavola
+
Kulttuurinen osaaminen,
vuorovaikutus ja ilmaisu

Oppilaita ohjataan tunnistamaan, miten kulttuurit, uskonnot ja
katsomukset vaikuttavat yhteiskunnassa ja arjessa, miten
media muokkaa kulttuuria sekä pohtimaan myös, millaisia
asioita ei voida ihmisoikeuksien vastaisena hyväksyä.


Kriittinen suhtautuminen
Oppivassa yhteisössä kotikansainvälisyys on tärkeä
voimavara. Yhteisö arvostaa ja hyödyntää maan
kulttuuriperintöä ja kansalliskieliä sekä omaa ja ympäristön
kulttuurista, kielellistä, uskonnollista ja katsomuksellista
monimuotoisuutta.
oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin on perusoikeus.
Heini Paavola
Problems in the rose garden
(Holm, 2013)

14% lapsista luokitellaan köyhiksi. Ei ole olemassa strategiaa,
kuinka heidän kanssaan työskennellään.

Poikien ja tyttöjen välillä suuri ero lukutaidossa;
jatkokoulutushaasteet

Erot eri kieliryhmien välillä

Romaanit kohtaavat rasismia ja ennakkoluuloisuutta. Drop-outteja
muita enemmän.

Suurin osa saamelaisista ei saa kasvatus- ja koulutuspalveluita
saameksi. Saamenkielisen oppimateeriaalin puute.
Heini Paavola
Problems in the rose garden
(Holm, 2013)

Suomalaisten oppilaiden vaikea avoimesti seurustella
maahanmuuttajien kanssa; pelko syrjäyttämisestä.

Rasismi ja epäoikeudenmukaisuudet
maahanmuuttajalapsia/oppilaita kohtaan sivuutetaan usein.

1/3 maahanmuuttajopilaista joutunut syrjinnän kohteeksi; 65%:a
nimitelty. Koulu todennäköisin paikka, jossa kohtaa syrjintää.

2/3 pitkäaikaissairaista tai vammaisista oppilaista on kohdannut
vihamielistä kohtelua ja syrjäyttämistä.
Heini Paavola
Problems in the rose garden
(Holm, 2013)
 79%:lle
seksuaalivähemmistöön kuuluvista
oppilaista epäoikeudenmukainen kohtelu on
tavallisen kohtelun muoto. Opettajat eivät puutu tai
kieltäytyvät keskustelemasta aiheesta.
 Oman
uskonnon oppilaat eristetään, vain muutama
pätevä oman uskonnon opettaja, puute
materiaalista; opettajat kokevat olevansa erillään
muusta henkilökunnasta; oppilaat pitävät oman
uskonnon opetuksesta, mutta tuntevat erilaisuutta
negatiivisella tavalla.
Heini Paavola
Problems in the rose garden
(Holm, 2013)
 Kaikki, mikä
eroaa valtaväestön toiminnasta,
koetaan ongelmallisena.
 “Me” ja “te” –ajattelu
luokkahuoneissa ja koulun
käytänteissä; samoin oppimateriaaleissa
 Rakenteellisia
ongelmia paljon;
opetussuunnitelma, suoriutuminen/arviointi,
opettajankoulutus…..
 Oikeudenmukaisuuskasvatusta
Heini Paavola
tarvitaan!
Heini Paavola
Monikulttuurisuuskasvatuksen ulottuvuudet (Banks, J. 2006)
+
Monikulttuurisuuskasvatuksen
ulottuvuudet (Banks, 2006)
Sisällön eheyttäminen
Tiedon konstruointi
- vastaveto pinnallisuuteen
-
keskeisiä käsitteitä selitetään
ottamalla esimerkkejä eri
kulttuureista
-
vaarana liika keskittyminen
teemapäiviin ja -viikkoihin
-
opettaja auttaa näkemään, että tieto
rakentuu erilaisista
historiallisista/yhteiskunnallisista/kult
tuurisista lähtökohdista
-
tieto heijastaa tiedon luojien
asemaayhteiskunnassa ja
maailmankatsomusta
-
sukupuoli, etnisyys, kieli,
sosiaaliluokka, seksuaalinen
suuntautuneisuus
vaarana pinnallisuus
kaikki opettajat eivät koe
monikulttuurisuuskasvatuksen
koskevan heitä
Heini Paavola
+
Monikulttuurisuuskasvatuksen
ulottuvuudet (Banks, 2006)
Ennakkoluulojen vähentäminen

tietoista ohjaamista kohti
ennakkoluulojen vähentämistä ja
positiivisten asenteiden
kehittämistä kohtaan
Oikeudenmukaisuuspedagogiikka


* jo pienellä lapsella on asenteita
ja ennakkoluuloja itsestään
erilaisia etnisiä ryhmittymiä
kohtaan (Derman-Sparks &
Ramsey 2008)
* Schonfield 2001: Rodullisista
eroista kiellettiin puhumasta
lisäsi syrjintää

materiaalilla ja toiminnan
muodoilla voidaan vaikuttaa
Heini Paavola
taustalla paradigman muutos
kulttuurisen deprivaation (1960)
paradigmasta kohti kulttuurierojen
paradigmaa (1970)
oppilaat tuovat vahvuutensa
mukanaan kouluun, mutta menetelmien
valinta keskeistä yksilöiden
näkökulmasta

opetuksen lähtökohta on oppilaiden
akateeminen taso, tarpeet ja taustat
 Keskiluokkaisen koulun
toimintatavat, kieli jne. ovat usein eityypillisiä vähemmistölapsille
Culturally
responsive
teaching
(Gay, 2000)
+
Culturally Responsive Teaching
Goals
Hei
ni
Paa
vola
Knowledge: Teachers understand how dynamics of
language, culture, privilege, prejudice, and economic equity
affect learning and teaching.
Attitudes: Teachers recognize how their own backgrounds
affect teaching perspectives. They respect students’ cultural
differences, holding high expectations and developing
caring relationships.
Applications: Teachers practice a broad repertoire of CRT
strategies for creating anti-bias learning environments
+
Monikulttuurisuuskasvatuksen
ulottuvuudet (Banks, 2006)
Koulukulttuurin ja sosiaalisten rakenteiden
muuttaminen ja vahvistaminen
-
tavoitteena kaikkien oppilaiden ottaminen mukaan ja menestyminen
-
keskeisiä osa-alueita:
1. ryhmäyttäminen siten, että kukaan ei syrjäydy
2. sosiaalinen ilmapiiri kannustavaksi
3. opettajan positiiviset odotukset jokaisen oppilaan oppimista
kohtaan
4. opettajien interkulttuuriset valmiudet/kompetenssit
Heini Paavola
+
Dervin (2013)
”Education should consist in giving the
power to become aware of, recognize, push
through and present/defend one´s multiple
identities and diversities, and to negotiate
them into a ”satisfactory” manner with and
for our interlocutors in certain specific
context. ”
Heini Paavola
Monikulttuurisuuskasvatuksen
lähestymistapoja (Grant & Sleeter 2007; Nieto
2004; Räsänen 2008)
 Ei
ole olemassa yhtä ja oikeaa tapaa
 Yleensä
eri tavat menevät limittäin eli mikään ei
esiinny ”puhtaana”
 Myös
tavoitteet saattavat poiketa toisistaan, mutta
ne ovat myös osittain yhteneviä
 Osa
keskittyy opetuskontekstiin, ihmissuhteisiin ja
kulttuurisen tietouden lisäämiseen
 Osa
korostaa toimintaa tasa-arvoisen ja
oikeudenmukaisen yhteiskunnan rakentamiseksi
Heini Paavola
ERITYISKASVATUKSELLINEN LÄHETYMISTAPA
TAI KULTTUURISESTI ERILAISTEN
OPETTAMINEN (Grant & Sleeter 2007)
1.
Tavoitteena nopea sulauttaminen valtakulttuurin tapoihin ja
tietoihin
2.
Vähemmistöjä tuetaan erityisopetuksella tai muilla järjestelyillä,
jotta he saavuttaisivat enemmistön määrittelemät normit ja
kykenisivät jatkamaan opiskelua valtavirran mukaisesti
3.
Oppija vajavainen, ennen kuin hänellä on kyky ymmärtää
valtakulttuuria tai puhua valtakieltä
ONKO VÄHEMMISTÖÖN KUULUVA AUTOMAATTISESTI
ERITYISOPPILAS?
Heini Paavola
IHMISTEN VÄLISISIÄ POSITIIVISIA SUHTEITA
KOROSTAVA LÄHESTYMISTAPA (Grant & Sleeter
2007)
1.
Päämääränä oppilaiden välinen tasapainoinen yhteiselo
- vamma, sosiaaliluokka, sukupuoli, seksuaalinen
orientaatio, etninen tausta
2.
Tavoite on luoda yhteisyyttä, suvaitsevaisuutta ja
hyväksyntää ihmisten välille
- yhteistoiminnallinen oppiminen, yhteistyö,
yksilön näkeminen yksilönä
OSA ONGELMISTA VOIDAAN RATKAISTA RAKENTAVALLA
KOMMUNIKOINNILLA SEKÄ TOISEN ARVOSTAMISEN JA
HYVÄKSYNNÄN OSOITTAMISELLA.
Heini Paavola
YKSITTÄISEN RYHMÄN TUTKIMISEEN
KESKITTYVÄ LÄHESTYMISTAPA (Grant &
Sleeter 2007)
1.
Pyrkii lisäämään oppilaiden tietoisuutta jostakin
vähemmistöryhmästä.
2.
Tieto on sosiaalisen konstruoinnin tulos, eikä se ole
neutraalia.
3.
Tarkoituksena kulttuurisen ja sosiaalisen tietoisuuden
lisääminen
TAVOITTEENA NOSTAA MARGINAALISSA OLEVAN
RYHMÄN ASEMAA.
Heini Paavola
Onko
vaarana
saada joku
ryhmä
näyttämään
todella
vieraalta?
MONIPERSPEKTIIVINEN JA SOSIAALISESTI
UUDISTAVA NÄKÖKULMA
1.
OPS sisältää muitakin kuin valtakulttuurin näkökulman.
2.
Vahva ymmärrys kulttuurien muuttuvasta luonteesta.
3.
Pyrkimys etnosentrismin tiedostamiseen, valtakulttuurin
ja sen rakenteiden tiedostamiseen ja perspektiivin
laajentamiseen.
Pois
4.
Tavoittelee sosiaalista oikeudenmukaisuutta.
5.
Keskeistä myönteinen minäkuvan luominen, positiivinen
identiteetti, toisen huomioiminen ja kunnioittaminen
TAVOITTEENA TASA-ARVOINEN JA SOSIAALISESTI
OIKEUDENMUKAINEN YHTEISKUNTA JA
YKSIKULTTUURISUUDEN PURKAMINEN
KRIITTINEN PEDAGOGIA TAUSTALLA
Heini Paavola
stereotypioista.
+
Keskustelutehtävä 2
 Tunnistatteko
Grantin ja Sleeterin erilaisia
monikulttuurisuuskasvatuksen lähestymistapoja.
 Esimerkkejä……
Heini Paavola
+
Identiteetti/pysyvyys/muuttuvuus

Stereotypiat ohjaavat ihmisen näkemistä



Metodologinen nationalismi


Taustalla ihmisen näkeminen esim. kansakunnan, valtion, kielen,
etnisen ryhmän, uskonnon mukaan
Kulttuurien/ihmisten vertailu
Oletus, että kansakunta tai valtio tai yhteiskunta on luonnollinen
nykymaailman muoto (Wimmer & Glick Schiller,2002) ja kaikki siihen
kuuluvat ihmiset ovat samanlaisia.
Määriteltäessä joku erilaiseksi tai monikulttuuriseksi yms., on
muistettava määrittelyn subjektiivisuus sekä määrittelyn
vaikutus päätöksentekoon ja merkitysten luomiseen.


“Mikään ei ole interkulttuurista alun perin”: määrittelemällä jokin
monikulttuuriseksi/intekulttuuriseksi/moninaiseksi (tapa,
kohtaaminen yms.) on ainoastaan keino analysoida näitä elementtejä.
(Abdallah-Pretceille 2006)
Ulkoapäin asetettu identiteetti estää ihmistä olemista oma itsensä
Heini Paavola
+
Identiteetti vs. identiteetit

Hybridi identiteetti

Hybridiys (Bhabha)
 Viittaa taustojen ja
identiteettien
sekoittumiseen ja osien
väliseen epätasapainoon,
kulttuurien
”epäpuhtauteen”
 Käsitteellä puututaan
kulttuurien välisten
erojen
yksinkertaistamiseen
 EI ole olemassa
selvärajaisia kulttuureita!
Heini Paavola

Muuttuvuus

Ihmiset rakentavat
identiteettejä erilaisten
raamien tarjoamien
identiteettimallien välillä,
dialogeina ja neuvotteluina.

Identiteetti on neuvottelujen
tulos
Ihmisen tulee saada itse
määritellä itsensä!
+
Identiteetti/identifikaatio

Samanlaisuudet ja erot ovat identiteetin tärkeimpiä
rakennusosia

Ihminen jatkuvasti erilaisten ryhmien jäsen

Identifikaatioprosessissa samankaltaisuuden havainto on
merkityksellinen  HAKEUTUMINEN RYHMIIN

Vuorovaikutus toisten ihmisten kanssa rakentaa
minuuttamme erilaisuuksien ja samanlaisuuksien kautta
tietyssä kontekstissa. Siksi identifioitumisessa on aina kyse
kuvan luomisesta itsestä ja toisesta. (Dervin, 2013)
Heini Paavola
+
Intersektionaalisuus

Intersektionaalisuus näkyy sosiaalisissa tilanteissa useiden
identiteettien vuorovaikutuksessa, eikä siis vain kulttuuritaustan
korostumisena (Dervin, 2014).

Mikä tahansa identiteetin osa-alueista voi nousta keskeiseksi tai
vaihtoehtoisesti osa-alueiden summa voi muuttua
merkitykselliseksi.

Identifikaatioprosessissa onkin tärkeää huomioida vallitsevat
valta-asetelmat ja konteksti, jossa identiteettejä rakennetaan.
(Dervin, 2014.)

Ymmärrys intersektionaalisuudesta auttaa puuttumaan syrjinnän
ja poissulkemisen taustalla oleviin sosiaalisiin prosesseihin.
(Hopkins, 2010)
Heini Paavola
Heini Paavola