Opetussuunnitelma
1 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto OPETUSSUUNNITELMA Kone-ja metallialan perustutkinto Automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisala, kunnossapitoasentaja Valmistustekniikan osaamisala, koneistaja levyseppähitsaaja Tutkinnon oppilaitoskohtainen opetussuunnitelma koskee - ammatillista peruskoulutusta - näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta - oppisopimuksen tietopuolisia opintoja Voimassa 1.8.2015 alkaen Tutkinnon oppilaitoskohtainen opetussuunnitelma Tutkintokohtainen opetussuunnitelma on tarkoitettu käytettäväksi yhdessä tutkinnon perusteiden ja Etelä-Savon ammattiopiston pedagogisen ohjelman kanssa. SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ........................................................................................... 4 1 KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO .......................................... 5 1.1 1.2 1.3 1.4 1.5 Ammattialan kuvaus.......................................................................................................................................... 5 Tutkinnon muodostuminen............................................................................................................................... 6 Tutkinnon rakenne ja tutkinnon osien tarjonta Etelä-Savon ammattiopistossa ............................................... 7 Tutkinnon osien suorittamisjärjestys ja toteutustavat ..................................................................................... 9 Alan ammatit – opintopolkuesimerkkejä ........................................................................................................ 10 2 AMMATILLISET TUTKINNON OSAT ................................................. 11 2.1 PAKOLLISET TUTKINNON OSAT ....................................................................................................................... 11 2.1.1 Asennuksen ja automaation perustyöt (15 osp) ............................................................................................. 11 2.1.2 Koneistuksen perustyöt (15 osp) .................................................................................................................... 14 2.1.3. Levytöiden ja hitsauksen perustyöt (15 osp) ................................................................................................. 17 2.2 VALMISTUSTEKNIIKAN OSAAMISALAN PAKOLLISET TUTKINNON OSAT ......................................................... 20 2.2.1 Koneistus (30 osp), koneistajan pakollinen tutkinnon osa ............................................................................. 20 2.2.2 Levy- ja hitsaustyöt (30 osp), levyseppähitsaajan pakollinen tutkinnon osa .................................................. 24 2.3 AUTOMAATIOTEKNIIKAN JA KUNNOSSAPIDON OSAAMISALAN PAKOLLISET TUTKINNON OSAT ................... 29 2.3.1 Sähkömekaaniset asennukset (30 osp) ........................................................................................................... 29 2.3.3 Kunnossapito (30 osp) ..................................................................................................................................... 33 2.5 VALINNAISET TUTKINNON OSAT ..................................................................................................................... 37 2.5.13 Alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsaus (15 osp) .............................................................................. 37 2.5.14 Asennushitsaus (15 osp) ............................................................................................................................... 39 2.5.15 Hitsaus (15 osp)............................................................................................................................................. 43 2.5.16 IW-Hitsaus (15 osp) ....................................................................................................................................... 46 2.5.17 Levy- ja hitsausalan CNC-valmistus (15 osp) ................................................................................................. 49 2.5.18 Levy- ja teräsrakennetyöt (15 osp) ............................................................................................................... 52 2.5.21 NC-tarkkuussärmäys (15 osp) ....................................................................................................................... 55 2.5.22 Ohutlevytyöt (15 osp) ................................................................................................................................... 57 2.5.27 CNC-sorvaus (15 osp) .................................................................................................................................... 61 2.5.31 Manuaalikoneistus (15 osp) .......................................................................................................................... 63 2.5.43 Yritystoiminnan suunnittelu (15 osp) ............................................................................................................ 66 2.5.44 Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta ........................................................................................... 68 2.5.45 Tutkinnon osa ammattitutkinnosta .............................................................................................................. 69 2.5.46 Tutkinnon osa erikoisammattitutkinnosta .................................................................................................... 70 2.5.47 Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista, vain ammatillisessa peruskoulutuksessa .......................... 71 2.5.48 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen (5 osp), vain ammatillisessa peruskoulutuksessa ......................... 71 2.5.49 Yrityksessä toimiminen (15 osp), vain ammatillisessa peruskoulutuksessa ................................................. 73 2.5.50 Huippuosaajana toimiminen (15 osp), vain ammatillisessa peruskoulutuksessa ......................................... 75 2.5.51 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia, vain ammatillisessa peruskoulutuksessa 77 2.5.52 Tutkinnon osa vapaasti valittavista tutkinnon osista, vain ammatillisessa peruskoulutuksessa .................. 77 3 YHTEISET TUTKINNON OSAT ........................................................ 77 3.2 VIESTINTÄ JA VUO ROVAIKUTUSOSAAMINEN (11 OSP) .......................................................................... 78 3.1.1 Äidinkieli.......................................................................................................................................................... 78 3.1.2 Toinen kotimainen kieli, ruotsi ....................................................................................................................... 81 3.1.3 Vieras kieli, englanti ........................................................................................................................................ 84 2 3.2 MATEMAATTISLUONNONTIETEELLINEN OSAAMINEN (9 OSP) ............................................................................. 89 3.2.1 Matematiikka .................................................................................................................................................. 89 3.2.2 Fysiikka ja kemia ............................................................................................................................................. 92 3.2.3 Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen ..................................................................................... 95 3.3 YHTEISKUNNASSA JA TYÖELÄMÄSSÄ TARVITTAVA OSAAMINEN (8 OSP) ............................................................. 99 3.3.1 Yhteiskuntataidot ............................................................................................................................................ 99 3.3.2 Työelämätaidot ............................................................................................................................................. 102 3.3.3 Yrittäjyys ja yritystoiminta ............................................................................................................................ 104 3.3.4 Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto .......................................................................................... 106 3.4 SOSIAALINEN JA KULTTUURINEN OSAAMINEN (7 OSP) ...................................................................................... 110 3.4.1 Kulttuurien tuntemus .................................................................................................................................... 110 3.4.6 Osa alue kohdista 3.1.1 – 3.3.4 ..................................................................................................................... 113 4 VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT ..................................... 118 4.1 4.2 4.3 4.4 4.5 Ammatillisia tutkinnon osia ........................................................................................................................... 118 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia ................................................................. 119 Yhteisten tutkinnon osien osia tai lukio-opintoja ......................................................................................... 119 Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja........................................................ 119 Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvia yksilöllisiä tutkinnon osia ............................... 119 5 TUTKINTOA YKSILÖLLISESTI LAAJENTAVAT TUTKINNON OSAT ...... 119 6 KAIKKIA PERUSTUTKINTOJA KOSKEVIA YHTEISIÄ OHJEITA ............ 120 6.1 Arviointi ............................................................................................................................................................... 120 6.2 Työssäoppiminen ................................................................................................................................................ 123 6.3 Ohjaus ................................................................................................................................................................. 123 Liitteet Kone- ja metallialan perustutkinnon perusteet 2015 (Opetushallitus) www.esedu.fi –sivuston Opetussuunnitelmat-alasivulta löytyvät mm. Pedagoginen ohjelma liitteineen Ammattiosaamisen näyttöjen toteutus- ja arviointisuunnitelmat Opintojen jaksotussuunnitelmat Näyttötutkintotoiminnan suunnitelma 3 JOHDANTO Etelä-Savon ammattiopiston ammatillisen perustutkinnon suorittamista ohjaa tutkintokohtainen opetussuunnitelma. Tämä opetussuunnitelma on tarkoitettu sekä ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoille että perustutkintoa näyttötutkintona suorittaville. Opetussuunnitelma perustuu tutkinnon perusteisiin, joka on Opetushallituksen antama määräys koulutuksen järjestäjille. Ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 630/1998 (muutos 787/2014) mukaan Opetushallitus määrää perustutkinnon perusteissa tutkintonimikkeet, tutkinnon muodostumisen, tutkintoon sisältyvät tutkinnon osat sekä tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet ja osaamisen arvioinnin. Jokaisesta tutkinnon osasta on linkki OPH:n ePerusteet-palveluun, josta saa tarkat tiedot tutkinnon osan arviointikriteereistä. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa sisältää mm. ammattialan kuvauksen, tutkinnon muodostumisen, tutkinnon rakenteen ja tutkinnon osien tarjonnan, suorittamisjärjestyksen ja toteuttamistavat, esimerkkejä opintopoluista sekä kaikkia perustutkintoja koskevia yleisiä ohjeita. Suunnitelma on laadittu yhteistyössä opettajien, työelämän edustajien ja opiskelijoiden kanssa, ja sen on vahvistanut oppilaitoksen johtoryhmä. Kaikkien perustutkintojen opetussuunnitelmat ovat nähtävillä oppilaitoksen internetsivujen (www.esedu.fi) Opetussuunnitelmat-alasivulla. Tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat ovat osa Etelä-Savon ammattiopiston Pedagogista ohjelmaa, joka toimii samalla oppilaitoksen tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien lakisääteisenä yhteisenä osana. Pedagoginen ohjelma sisältää pedagogisen toiminnan ja kehittämisen linjaukset sekä ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavan koulutuksen opetussuunnitelmaa koskevat lakisääteiset päätökset. Ohjelman kokonaisuuteen kuuluu tämän asiakirjan lisäksi erilaisia opetuksen järjestämistä koskevia suunnitelmia. Kullekin peruskoulutuksena tutkintoa suorittavalle opiskelijalle laaditaan opetussuunnitelman pohjalta oman henkilökohtaisen opiskelusuunnitelma (HOPS). HOPS on opiskelun suunnitteluun, yksilöllisiin valintoihin, opinnoissa etenemiseen liittyvä asiakirja Wilmassa. Opiskelija saa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadintaan ja sen toteutumisen seurantaan ohjausta sekä ryhmänohjaajalta että opinto-ohjaajalta. Opiskelijaa tekee HOPSissa omaa oppimistaan koskevia päätöksiä ja sitä voi tarvittaessa muuttaa ja muokata opintojen edetessä. Jokaiselle näyttötutkinnon suorittajalle laaditaan henkilökohtaistamisen suunnitelma, joka käsittää hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisen. Henkilökohtaistamisen suunnitelma dokumentoidaan Wilmaan. Oppisopimusopiskelijoille tehdään henkilökohtainen opiskeluohjelma, HEO. 4 1 KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO 1.1 AMMATTIALAN KUVAUS Kone- ja metallialan perustutkinnon tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on laaja-alaiset perusvalmiudet teknologiateollisuuden valmistustehtäviin, kone-, laite- ja automaatioasennuksiin sekä kunnossapitotehtäviin. Laaja-alaisten perusvalmiuksien lisäksi hänellä on erikoisosaaminen johonkin työtehtävään ja valmiudet oppia uusia taitoja työtehtävien mukaan. Hänellä on materiaalituntemusta ja hän tuntee koneiden ja laitteiden rakenteita ja toimintaa. Hän osaa käyttää käsityövälineitä sekä valmistuksessa ja kunnossapidossa käytettäviä koneita. Tutkinnon suorittanut osaa erilaisia valmistustekniikoita ja koneiden ja laitteiden kokoonpanossa ja asennuksessa käytettäviä työmenetelmiä. Hän osaa tehdä työtehtäväkokonaisuuksia työpiirustusten ja työselitysten mukaan, soveltaa oppimiaan tietoja ja taitoja vaihtelevissa työelämän tilanteissa sekä toimia itsenäisesti ja työryhmän jäsenenä. Hän osaa toimia laatujärjestelmien mukaan ja tehdä laadunvalvontaan ja kunnossapitoon liittyviä mittauksia. Kone- ja metallialan perustutkinto sisältää kaksi osaamisalaa - automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisalan ja valmistustekniikan osaamisalan Mikkelissä ja Pieksämäellä ammatillisena peruskoulutuksena ja näyttötutkintona voi opiskella molempia osaamisaloja (nuoret ja aikuiset). Yrittäjyyskasvatuksen toteutuminen tutkinnossa Kone- ja metallialan perustutkinnon suorittaneella on sisäistä yrittäjyyttä toimia organisaation laatutavoitteiden mukaisesti ja kustannustehokkuutta ja tuloksellisuutta edistävällä tavalla. Hänellä on käsitys siitä, miten osaamista voidaan tuotteistaa, ja hän kykenee osallistumaan omaan toimialaansa liittyvään liiketoiminnan ja sen kehittymisen arviointiin. Kansainvälisyyden toteutuminen tutkinnossa Kansainvälistyvässä maailmassa me kaikki kohtaamme erilaisia ihmisiä ja kulttuureja. Yritysten kansainvälistyessä ja Euroopan tullessa yhtenäiseksi alueeksi myös työmarkkinat muuttuvat. Tavoitteena on edesauttaa vieraiden kulttuurien kohtaamista ja ymmärtämistä. Tutkinnon suorittaja voi lähteä ulkomaille työssä oppimaan tai suorittamaan erilaisia opintoja omien tarpeittensa mukaan. Kansainvälistyminen tarjoaa tutkinnon suorittajalle myös mahdollisuuden tutustua oppilaitoksessa opiskeleviin ja vieraileviin muiden maiden opiskelijoihin. Toimiessa heidän kanssaan opiskelija saa mahdollisuuden luoda ystävyyssuhteita yli rajojen. Kansainvälistymisen painopisteet ovat Pohjoismaissa ja Euroopassa (Hollanti, Saksa ja Slovenia). Kansainväliset vaihdot ovat tavoitteellista toimintaa. Myös monet eri alan ulkomaalaiset vierailijat ja opiskelijaryhmät tuovat kansainvälistä erityisosaamista opetukseen. 5 1.2 TUTKINNON MUODOSTUMINEN Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavan perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä (osp). Perustutkinto muodostuu - ammatillisista tutkinnon osista (135 osaamispistettä), - yhteisistä tutkinnon osista (35 osaamispistettä) ja - vapaasti valittavista tutkinnon osista (10 osaamispistettä). Näyttötutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon osista. Osaamispisteet (osp) koskevat vain ammatillista peruskoulutusta (ns. nuorten koulutusta). Ammatilliset perustutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon osista, jotka voivat olla pakollisia tai valinnaisia. Lisäksi ammatillisena peruskoulutuksena suoritettaviin tutkintoihin sisältyy pakollisia ja valinnaisia yhteisiä tutkinnon osia sekä vapaasti valittavia tutkinnon osia. Tutkintoon voi myös yksilöllisesti sisällyttää enemmän tutkinnon osia, jotka laajentavat suoritettua tutkintoa, silloin kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista. Opiskelija voi myös valita ammatilliseen perustutkintoon tutkinnon osia muista ammatillisista perustai ammattitutkinnoista, valita lukio-opintoja ja/tai suorittaa ylioppilastutkinnon. Tutkintojen osittainen rakenne mahdollistaa tutkinnon osien suorittamisen myös muissa oppilaitoksissa, mutta Etelä-Savon ammattiopisto ei pääsääntöisesti vastaa niistä aiheutuvista järjestelyistä ja kustannuksista, lukuun ottamatta lukio-opintoja. Tutkinnon rakenteen kuvaus löytyy tutkinnon perusteista ja Opetushallituksen ylläpitämästä opintopolku.fi ePerusteet – palvelusta: ammatillinen peruskoulutus: Tutkinnon muodostuminen ammatillinen aikuiskoulutus (näyttötutkinto): Tutkinnon muodostuminen 6 1.3 TUTKINNON RAKENNE JA TUTKINNON OSIEN TARJONTA ETELÄ-SAVON AMMATTIOPISTOSSA Osaamispisteet koskevat vain ammatillista peruskoulutusta. Näyttötutkinnot muodostuvat vain ammatillisista tutkinnon osista. Taulukon numerointi noudattaa tutkinnon perusteiden numerointia. Osaamispisteet (osp) Ammatillinen peruskoulutus Näyttötutkinto Seuraavassa taulukossa esitetään tutkinnon rakenne ja tutkinnon osien tarjonta Etelä-Savon ammattiopistossa. Muodostumistaulukon numerointi noudattaa tutkinnon rakennetta kuvaavan taulukon ja tämän tutkintokohtaisen opetussuunnitelman numerointia. KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO 180 2 Ammatilliset tutkinnon osat 135 2.1 Pakolliset tutkinnon osat 45 2.1.1 Asennuksen ja automaation perustyöt 15 x x 2.1.2 Koneistuksen perustyöt 15 x x 2.1.3 Levytöiden ja hitsauksen perustyöt 15 x x 2.2 Valmistustekniikan osaamisalan pakolliset tutkinnon osat 30 2.2.1 Koneistus (koneistaja) 30 x x 2.2.2 Levy- ja hitsaustyöt (levyseppähitsaaja) 30 x x 2.3 Automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisalan pakolliset tutkinnon osat 60 2.3.1 Sähkömekaaniset asennukset 30 x x 2.3.3 Kunnossapito 30 x x Tutkinnon rakenne ja tutkinnon osien tarjonta Etelä-Savon ammattiopistossa 2.5 Valinnaiset tutkinnon osat 7 2.5.13 Alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsaus 15 - x 2.5.14 Asennushitsaus 15 - x 2.5.15 Hitsaus 15 - x 2.5.16 IW-hitsaus 15 - x 2.5.17 Levy- ja hitsausalan CNC-valmistus 15 x x 2.5.18 Levy- ja teräsrakennetyöt 15 - x 2.5.21 NC-tarkkuussärmäys 15 - x 2.5.22 Ohutlevytyöt 15 - x 2.5.27 CNC-sorvaus 15 - x 2.5.31 Manuaalikoneistus 15 - x 2.5.43 Yritystoiminnan suunnittelu 15 x x 2.5.44 Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta x x 2.5.45 Tutkinnon osa ammattitutkinnosta x x 2.5.46 Tutkinnon osa erikoisammattitutkinnosta x x 2.5.47 Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista x - 2.5.48 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen 5 x - 2.5.49 Yrityksessä toimiminen 15 x - 2.5.50 Huippuosaajana toimiminen 15 x - 2.5.51 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia, 5-15 osp x - 2.5.52 Tutkinnon osa vapaasti valittavista tutkinnon osista, 5-15 osp x - 3 Yhteiset tutkinnon osat 35 x - 3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen 11 x - 3.1.1 Äidinkieli x - 3.1.2 Toinen kotimainen kieli, ruotsi x - 3.1.3 Vieraat kielet x - x - 3.2.1 Matematiikka x - 3.2.2 Fysiikka ja kemia x - 3.2.3 Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen x - x - 3.3.1 Yhteiskuntataidot x - 3.3.2 Työelämätaidot x - 3.3.3 Yrittäjyys ja yritystoiminta x - 3.3.4 Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto x - x - 3.2 Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen 3.4 Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen 9 8 7 8 3.4.1 Kulttuurien tuntemus x - 3.4.6 Osa-alueita kohdista 3.1.1 – 3.3.4 x - x - 4.1 Ammatillisia tutkinnon osia x - 4.2 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia x - 4.3 Yhteisten tutkinnon osien osia tai lukio-opintoja x - 4.4 Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja x - 4.5 Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvia yksilöllisiä tutkinnon osia x - 5 Tutkintoa yksilöllisesti laajentavat tutkinnon osat x - 4 Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 Ammatillisessa peruskoulutuksessa tutkintoon sisältyy osaamisen hankkimista työssäoppimisen kautta vähintään 35 osaamispistettä (Etelä-Savon ammattiopisto). Yhteisten tutkinnon osien valinnaisten osa-alueiden ja vapaasti valittavien tutkinnon osien tarjonta vaihtelee lukuvuosittain ja paikkakunnittain. Tässä opetussuunnitelmassa kuvattu yhteisten tutkinnon osien valinnaisten osa-alueiden tarjonta koskee Mikkelin toimipisteitä. Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelija voi yksilöllisesti sisällyttää perustutkintoonsa enemmän tutkinnon osia, jos se on tarpeellista työelämän alakohtaisten vaatimusten, paikallisten ammattitaitovaatimusten tai opiskelijan ammattitaidon syventämisen kannalta. Ne voivat olla ammatillisia tutkinnon osia tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia. 1.4 TUTKINNON OSIEN SUORITTAMISJÄRJESTYS JA TOTEUTUSTAVAT Opintotarjonta voi vaihdella lukuvuosittain ja paikkakunnittain. Opintotarjonta suunnitellaan lukuvuosittain ryhmä- ja paikkakuntakohtaisiin jaksotussuunnitelmiin. Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS), näyttötutkinnossa tutkinnon suorittajan henkilökohtaistaminen ja oppisopimuskoulutuksessa opiskelijan henkilökohtainen opiskeluohjelma vaikuttavat yksilöllisesti opintojen etenemisaikatauluun. 9 1.5 ALAN AMMATIT – OPINTOPOLKUESIMERKKEJÄ Valmistustekniikan osaamisala Levyseppähitsaajan perustutkinnon suorittanut osaa tehdä levytyökokonaisuuksia alkaen levyraaka-aineista ja päätyen hitsattuihin kokonaisuuksiin, jotka on viimeistelty pintakäsittelyä tai muuta jatkokäsittelyä varten. Levyseppähitsaajan työpaikkoja ovat mm. telakat, konepajat, teollisuuden kunnossapito, offshoreteollisuus sekä itsenäisenä yrittäjänä. Koneistajan perustutkinnon suorittanut osaa tehdä koneistustyökokonaisuuksia alkaen akseliraaka-aineista ja päätyen koneistettuihin tuotteisiin. Koneistajan työpaikkoja ovat mm. konepajat, teollisuuden kunnossapito sekä itsenäisenä yrittäjänä. KONEISTAJAN/LEVYSEPPÄHITSAAJAN POLKU Asennuksen ja automaation perustyöt Koneistuksen perustyöt Levytöiden ja hitsauksen perustyöt Levy-ja hitsaustyöt Koneistus Valinnaiset tutkinnon osat, esim. hitsaus, NCtarkkuussärmäys Automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisala Kunnossapitoasentajan perustutkinnon suorittanut osaa tehdä pneumaattisia, hydraulisia ja sähkömekaanisia ja asentaa vastaavia toimilaitteita. Kunnossapitoasentajan työpaikkoja ovat mm. konepajat, teollisuuden kunnossapito sekä itsenäisenä yrittäjänä. KUNNOSSAPITOASENTAJAN POLKU Asennuksen ja automaation perustyöt Koneistuksen perustyöt Levytöiden ja hitsauksen perustyöt Sähkömekaaniset asennukset Kunnossapito Valinnaiset tutkinnon osat, Levy- ja hitsaustyöt/Koneistus 10 2 AMMATILLISET TUTKINNON OSAT 2.1 PAKOLLISET TUTKINNON OSAT 2.1.1 ASENNUKSEN JA AUTOMAATION PERUSTYÖT (15 OSP) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa kokoonpanopiirustusten ja kytkentäkaavioiden avulla asentaa koneenosia ja komponentteja sekä pienimuotoisia toimintajärjestelmiä ja moottorien ja toimilaitteiden kytkentöjä. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa lukea asennus- ja kokoonpanopiirustuksia lukea sähköisiä, pneumaattisia ja hydraulisia kytkentäkaavioita lukea työohjeita sekä käyttö- huolto- kokoonpano-ohjeita koneiden ja toimilaitteiden toimintaperiaatteita, rakenteita ja koneenelimiä käyttää käsityövälineitä turvallisesti ja huolehtii niiden kunnosta tehdä laiteasennusmittauksia rulla- ja työntömitalla ja osaa käyttää konevesivaakaa selvittää tavallisimmat kierteet mittaamalla ja taulukoiden avulla sekä osaa tehdä kierteitä manuaalisesti tehdä vierintälaakerien asennuksia ja ketju- ja hihna-asennuksia sekä osaa asentaa tiivisteitä pneumatiikan ja hydrauliikan peruskomponentit, niiden toiminnan, ohjaustavat ja piirrosmerkit sekä tietää hydrauliikka- ja pneumatiikkajärjestelmien toimintaperiaatteet paineilman tuottamisen perusasiat, kuten suodattamisen, kuivaamisen ja paineen säädön valita komponentit ja rakentaa yksinkertaisen jotain toimintoa mallintavan pneumaattisen järjestelmän sähköiset perussuureet sekä niiden matemaattiset ja fysikaaliset perusteet sekä riippuvuussuhteet, kuten Ohmin lain ja perusasiat tasa- ja vaihtovirrasta yleistä sähköturvallisuutta koskevien määräysten koneita ja laitteita ja niiden sähköasennuksia koskevat perusasiat tiedollisesti ja taidollisesti perusasiat sähkötyöturvallisuusstandardin SFS 6002 määrittämästä sähkötyöturvallisuuskoulutuksesta perusasiat sähköjärjestelmistä ja instrumentoinnista suorittaa sähkötekniikan perusmittauksia yleismittarilla varmistaa työkohteen jännitteettömyyden ja suojamaadoituksen tehdä yksinkertaisia sähkömekaanisia ohjauksia kaavioiden perusteella tiedollisesti ja taidollisesti EA1:tä vastaavan ensiavun annon laatujärjestelmien mukaisen toiminnan ja laadunvalvonnan periaatteet asennuksessa. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin kuuluvia työtehtäviä työpaikkaolosuhteissa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. 11 Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista: Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet -palvelussa Oppimisen arviointi* Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin. Osaamisen arviointi* Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3. *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Keskeiset sisällöt Pneumatiikan, hydrauliikan ja asennusten perusteet • asennus- ja kokoonpanopiirustukset • sähköiset, pneumaattiset ja hydrauliset kytkentäkaaviot • työohjeiden sekä käyttö-, huolto- ja kokoonpano-ohjeiden noudattaminen • koneiden ja toimilaitteiden toimintaperiaatteita, rakenteita ja koneenelimiä • käsityövälineiden turvallisuus ja niiden kunnosta huolehtiminen • laiteasennusmittauksia rulla- ja työntömitalla sekä konevesivaa’alla • kierteiden tunnistaminen mittaamalla ja kierteiden valmistaminen manuaalisesti • vierintälaakerien asennuksia ja ketju- ja hihna-asennuksia sekä tiivisteiden asennuksia • pneumatiikan ja hydrauliikan peruskomponentit, niiden toiminnan, ohjaustavat ja piirrosmerkit sekä hydrauliikka- ja pneumatiikkajärjestelmien toimintaperiaatteet • paineilman tuottamisen perusasiat Osaamisen hankkiminen esimerkkejä Opetusmenetelmät • opetuskeskustelut • oppimistehtävät • asiantuntijavierailut ja -luennot • harjoitukset, näytöt Oppimisympäristöt • opetus toteutetaan tietopuolisilla opinnoilla luokkatilassa tai verkko-oppimisympäristössä sekä erilaisilla käytännön harjoituksilla kone- ja metallialan työpajassa. • työssäoppiminen Harjoitustyöt • asennus- ja kokoonpanopiirustusten luku- ja piirtoharjoitukset • vierintälaakerien, tiivisteiden asennus sekä ketju- ja hihnaasennus harjoitukset (mm. SKF:n ja FAG:n laakeriasennuspenkeissä) • pneumaattiset ja hydrauliset kytkentäkaavioiden piirustustehtävä (mm. FluidSIMohjelmistolla) 12 Sähkötekniikan perusteet • laatujärjestelmien mukaisen toiminnan ja laadunvalvonnan periaatteet asennuksessa. • työaikojen ja -ohjeiden noudattaminen • työympäristön järjestyksestä ja siisteydestä huolehtiminen • työturvallisuus • oman työn arviointi • hydrauliikka- ja pneumatiikkakäyttöisten järjestelmien kytkentäharjoitukset (mm. Feston ja SMC:n opetuslaitteilla) • sähköiset perussuureet sekä niiden matemaattiset ja fysikaaliset perusteet sekä riippuvuussuhteet, kuten Ohmin lain ja perusasiat tasa- ja vaihtovirrasta • yleistä sähköturvallisuutta koskevien määräysten koneita ja laitteita ja niiden sähköasennuksia koskevat perusasiat • tiedollisesti ja taidollisesti perusasiat sähkötyöturvallisuusstandardin SFS 6002 määrittämästä sähkötyöturvallisuuskoulutuksesta • perusasiat sähköjärjestelmistä ja instrumentoinnista • sähkötekniikan perusmittaukset yleismittarilla • varmistaa työkohteen jännitteettömyyden ja suojamaadoituksen • yksinkertaisten sähkömekaanisten ohjauksien toteuttaminen kaavioiden perusteella • työaikojen ja -ohjeiden noudattaminen • työympäristön järjestyksestä ja siisteydestä huolehtiminen • työturvallisuus • oman työn arviointi Opetusmenetelmät • opetuskeskustelut • oppimistehtävät • asiantuntijavierailut ja – luennot • harjoitukset, näytöt Vaadittavat erillispätevyydet Muuta huomioitavaa SFS 6002 standardin mukainen sähköturvallisuuskoulutus sisältyy osana opintoihin Omavastuu kortin lunastamisesta. Näyttötehtäväaineistot: – omat hyväksytyt (esim. savustusuuni) ja – Alvar-näyttöaineisto – muu näyttöaineisto (esim. työpaikalla tapahtuva näyttö) Oppimisympäristöt • opetus toteutetaan tietopuolisilla opinnoilla luokkatilassa tai verkko-oppimisympäristössä sekä erilaisilla käytännön harjoituksilla sähköosaston työpajassa Harjoitustyöt • sähkömekaanisen ohjauksen harjoitustehtävät • sähkötekniikan peruslaskutoimitukset • yleismittarin käyttö ja kytkentäharjoitukset Näyttötehtäväaineistot: – omat hyväksytyt (esim. savustusuuni) ja – Alvar-näyttöaineisto – muu näyttöaineisto (esim. työpaikalla tapahtuva näyttö) EA1-koulutus tekninen englanti (englannin kieliset manuaalit) äidinkieli (työsuunnitelma) matematiikka (sähkösuureet) 13 2.1.2 KONEISTUKSEN PERUSTYÖT (15 OSP) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa valmistaa työpiirustusten mukaan osia (tarkkuusvaatimus karkea), jotka sisältävät pinnoiltaan yksinkertaisia koneistuksia manuaalisilla työstökoneilla, kuten lieriöpintojen sorvausta, tasopintojen jyrsintää, porausta ja kierteitystä. Hän osaa laatia yksinkertaisten koneenosien työpiirustuksia käsin piirtämällä ja CAD-ohjelmalla, tehdä kappaleiden viimeistelytyöt ja suorittaa valmiin kappaleen tarkastusmittaukset. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa piirtää yksinkertaisen koneenpiirustuksen teknisen piirustuksen standardit, hallitsee teknisen konepiirustuksen projektioiden käännöt ja mitoittaa piirtämänsä koneenpiirustuksen koneenpiirustuksen mittakaavat piirtää leikkauskuvannon porakoneen, sorvin ja jyrsinkoneen rakenteen eri koneistusmenetelmien työstöliikkeet ja osaa nimetä ne eri koneistusmenetelmille tietää työstöterätyypit ja terämateriaalit sekä niiden käytön ja merkityksen työstötapahtumassa laskea työstöarvot pikateräs- ja kovametalliterille sekä terien pintojen, särmien ja kulmien määrittelyn perusteet sorvata lieriöpintoja ja viisteitä, joiden tarkkuusvaatimukset ovat vähäisiä käyttää keskiö- ja kierukkaporaa, kierretappia ja kierreleukoja sorvissa valita työstötilanteeseen oikeat työstöarvot ja terät sekä osaa asettaa terän oikein sorviin asettaa jyrsinkoneen pöydälle ruuvipuristimen ja kiinnittää siihen koneistettavan kappaleen niin, ettei se vahingoitu jyrsiä jyrsinkoneella tasopintoja valita jyrsinkoneeseen työstötilanteeseen oikeat työstöarvot ja terät sekä osaa asettaa terän oikein käyttää erilaisia porakoneita ja poraustyökaluja mitoittaa ja piirrottaa työpiirustuksen mukaiset reikien paikat levylle kiinnittää porattavan kappaleen koneruuvipuristimeen tunnistaa eri kierretyypit ja osaa kierteittää reikiä työpiirustuksen mukaisesti valita porakoneeseen työstötilanteeseen oikeat työstöarvot ja terät sekä osaa asettaa terän oikein teroittaa käsivaraisesti poran hiomakoneella valmistaa kierteitä kierretapilla ja kierrepakalla valita oikean poranterän kierrereikään viimeistellä valmistamansa kappaleen mitata rullamitalla, työntömitalla ja mikrometrillä tiedollisesti ja taidollisesti työturvallisuuskorttia vastaavat asiat niin, että hänellä on valmius työturvallisuuskortin suorittamiseen. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa valmistamalla jonkin koneistettavan osan. Työn valmistamisessa tarvitaan kärkisorvia, jyrsinkonetta ja porakonetta. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. 14 Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista: Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet -palvelussa Oppimisen arviointi* Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin. Osaamisen arviointi* Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3. *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Keskeiset sisällöt Teknisen piirustuksen perusteet • yksinkertaisen koneenpiirustuksen piirtäminen • teknisen piirustuksen standardit, teknisen konepiirustuksen projektioiden kääntöjen hallitseminen ja piirtämänsä koneenpiirustuksen mitoittaminen • koneenpiirustuksen mittakaavat • leikkauskuvantojen piirtäminen Osaamisen hankkiminen esimerkkejä Opetusmenetelmät • opetuskeskustelut • oppimistehtävät • asiantuntijavierailut ja – luennot • harjoitukset, näytöt Oppimisympäristöt • opetus toteutetaan tietopuolisilla opinnoilla luokkatilassa tai verkkooppimisympäristössä sekä erilaisilla käytännön harjoituksilla kone- ja metallialan työpajassa. Harjoitustyöt • koneenpiirustuksen luku- ja piirtoharjoitukset mm. Teknisen piirustuksen perusteet, verkkoopiskelumateriaali • CAD-piirtäminen käsin piirretyille harjoituksille esim. Inventor 3D CAD-ohjelmistolla Koneistuksen perustyöt • porakoneen, sorvin ja jyrsinkoneen rakenteet Opetusmenetelmät • opetuskeskustelut • oppimistehtävät 15 • eri koneistusmenetelmien työstöliikkeet ja nimetä ne eri koneistusmenetelmille • työstöterätyypit ja terämateriaalit sekä niiden käytön ja merkityksen työstötapahtumassa • työstöarvot pikateräs- ja kovametalliterille sekä terien pintojen, särmien ja kulmien määrittelyn perusteet • lieriöpintoja ja viisteitä sorvaaminen, joiden tarkkuusvaatimukset ovat vähäisiä • keskiö- ja kierukkaporien, kierretappien ja kierreleukojen käyttäminen • työstöarvojen valinta ja terien asettaminen työstökoneille • ruuvipuristimen asettaminen jyrsinkoneen pöydälle ja kiinnittää siihen koneistettavan kappaleen niin, ettei se vahingoitu • tasopintoja jyrsiminen • erilaisten porakoneiden ja poraustyökalujen käyttäminen • mitoittaminen ja piirrottaminen työpiirustuksen mukaisesti • porattavan kappaleen kiinnittäminen koneruuvipuristimeen • eri kierretyyppien tunnistaminen ja kierteittää reikiä työpiirustuksen mukaisesti • työstötilanteeseen oikeiden työstöarvojen ja terien valitseminen sekä terien asentaminen oikein • poran teroittaminen käsivaraisesti hiomakoneella • kierteiden valmistaminen kierretapilla ja -pakalla • oikean poranterän valinta kierrereikään • viimeistelytyöt kappaleelle • rullamitalla, työntömitalla ja mikrometrillä mittaaminen • työaikojen ja -ohjeiden noudattaminen • työstökoneen huolto • työympäristön järjestyksestä ja siisteydestä huolehtiminen • työturvallisuus Vaadittavat erillispätevyydet Muuta huomioitavaa Tulityö- ja työturvallisuuskorttikoulutus sisältyy osana opintoihin Omavastuu kortin lunastamisesta. • asiantuntijavierailut ja – luennot • harjoitukset, näytöt Oppimisympäristöt • opetus toteutetaan tietopuolisilla opinnoilla luokkatilassa tai verkkooppimisympäristössä sekä erilaisilla käytännön harjoituksilla kone- ja metallialan työpajassa. • työssäoppiminen Harjoitustyöt • porakoneen, sorvin ja jyrsinkoneen rakenteiden käytännönharjoitukset • työsuunnitelman laatiminen koneistettavalle kappaleelle • sorvausharjoitukset mm. aluslevyjen, olakeakselin sorvaaminen • jyrsintäharjoitukset mm. suuntaispalan jyrsintä • poran käsivarais- ja koneella teroittaminen • mittausharjoitukset olakeakselille työntö- ja mikrometrillä • piirottamisharjoitus poranteroitustulkin valmistamiseksi • koneruuvipuristimen kellottamisharjoitus • työstökoneiden huollot • opiskelumateriaalina käytämme kone- ja metallialan kirjallisuutta kuten mm. Teknisen piirustuksen perusteet, Koneistustekniikat -kirjaa sekä verkko-opetusmateriaalia. Näyttötehtäväaineistot: – omat hyväksytyt (esim. savustusuuni) ja – Alvar-näyttöaineisto 16 tekninen englanti äidinkieli (työsuunnitelma) matematiikka (geometria, työstöarvot) 2.1.3. LEVYTÖIDEN JA HITSAUKSEN PERUSTYÖT (15 OSP) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa tehdä työpiirustuksen mukaan jonkin yksinkertaisen ohutlevytyökokonaisuuden, siihen liittyvät peruslevytyöt, polttoleikkauksen ja levyjen liittämisen eri menetelmillä sekä hitsauksen kaasu-, puikko- ja MAG-hitsausprosesseilla. Lisäksi hän osaa laatia levykappaleiden työpiirustuksia käsin piirtämällä ja CAD-ohjelmalla sekä tehdä kappaleiden viimeistelytyöt ja tarkistusmittaukset. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa lukea levykappaleiden työpiirustuksia, hahmottaa kappaleen kuvannoista ja ymmärtää mitoitusmerkinnät ja tavalliset hitsausmerkinnät piirtää kuvantoja yksinkertaisista levyosista, osaa projektioiden käännöt sekä osaa piirtää leikkauskuvantoja ja mitoittaa piirrottaa ja osaa keskeisimmät piirrottamiseen liittyvät mittaus- ja piirtämistekniset ratkaisut, kuten janan puolittaminen, kohtisuoran piirtäminen sekä kulman ja ympyrän jakaminen osiin leikata levyjä kuhunkin työhön parhaiten soveltuvilla levysaksilla, kuvioleikkureilla ja nakertajilla piirrotusmerkintöjen mukaisesti leikata levyjä suuntausleikkurilla; tehdä perussäädöt sekä levyjen asetukset ja kiinnitykset mittojen mukaan kulmata ja pyöristää levyaihioita käyttää erilaisia hioma- ja porakoneita yleisimmissä hionta-, katkaisu- ja poraustöissä tehdä työstettyjen kappaleiden viimeistelytyöt sekä käsityökaluilla että koneilla käyttää pylväs- tai säteisporakonetta ja porata levyihin reikiä tehdä ruuvi- ja vetoniittiliitoksia polttoleikata levyjä käsivaraisesti piirrotusten mukaan hitsata kaasuhitsausprosessilla hitsauksen perusteet puikkohitsausprosessilla hitsauksen perusteet MAG-hitsausprosessilla levyosien liittämisen yhdellä juotosmenetelmällä mitata pituus- ja kulmamittoja tiedollisesti ja taidollisesti tulitöiden turvallisuuteen liittyvät asiat niin, että hänellä on valmius tulityökortin suorittamiseen. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa valmistamalla ohutlevytyökokonaisuuden tai kokonaisuuksia, jossa osia liitetään liimaamalla, juottamalla ja hitsaamalla. Mainituista liitostavoista kahden osaaminen voidaan osoittaa ohutlevytyökokonaisuudesta erillisinä levyjen liitoksina. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. 17 Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista: Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet -palvelussa Oppimisen arviointi* Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin. Osaamisen arviointi* Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3. *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Levytyötekniikan perusteet Keskeiset sisällöt • työpiirustuksien, kuvantojen ja piirustusmerkintöjen (hitsaus- ja muut liitosmerkinnät) lukeminen ja ymmärtäminen • työsuunnitelman laatiminen • levyosien levityksiä käsityömenetelmin • CAD-ohjelman (3D-mallinnus) käyttö piirtämiseen • työpiirustuksien lukeminen sekä leikkauskuvantojen ja muoto- ja sijaintitoleranssien sekä hitsausmerkintöjen ymmärtäminen Osaamisen hankkiminen esimerkkejä Opetusmenetelmät • opetuskeskustelut • oppimistehtävät • asiantuntijavierailut ja – luennot • harjoitukset, näytöt Oppimisympäristöt • opetus toteutetaan tietopuolisilla opinnoilla luokkatilassa tai verkkooppimisympäristössä sekä erilaisilla käytännön harjoituksilla kone- ja metallialan työpajassa/konepajalla. • koneenpiirustuksen luku- ja piirtoharjoitukset mm. Teknisen piirustuksen perusteet, verkkoopiskelumateriaali • CAD-piirtäminen käsin piirretyille harjoituksille esim. Inventor 3D CAD-ohjelmistolla 18 Harjoitustyöt • opiskelumateriaalina käytämme kone- ja metallialan kirjallisuutta kuten mm. Teknisen piirustuksen perusteet, Hitsaustekniikat ja teräsrakenteet, Hitsaustekniikka (opiskelukirja) kirjaa. • koneenpiirustuksen luku- ja piirtoharjoitukset • CAD-piirtäminen käsin piirretyille harjoituksille esim. Inventor 3D CAD-ohjelmistolla • levityskuvannoissa käytämme Levitysoppi levy- ja peltisepille oppikirjaa ja esim. Inventor 3D CAD – ohjelmistoa. Levytöiden ja hitsauksen perustyöt • levykappaleiden työpiirustuksien hahmottaminen kappaleen kuvannoista ja mitoitusmerkintöjen ja tavalliset hitsausmerkintöjen ymmärtäminen • yksinkertaisten kuvantojen piirtäminen levyosista, projektioiden käännöt sekä leikkauskuvantojen piirtäminen ja mitoittaminen • keskeisimmät piirrottamiseen liittyvät mittaus- ja piirtämistekniset ratkaisut, kuten janan puolittaminen, kohtisuoran piirtäminen sekä kulman ja ympyrän jakaminen osiin • levyjen leikkaaminen kuhunkin työhön parhaiten soveltuvilla levysaksilla, kuvioleikkureilla ja nakertajilla piirrotusmerkintöjen mukaisesti • levyjen leikkaaminen suuntausleikkurilla; perussäätöjen sekä levyjen asetuksien ja kiinnityksien tekeminen mittojen mukaan • kulmata ja pyöristää levyaihioita • erilaisia hioma- ja porakoneita yleisimmissä hionta-, katkaisu- ja poraustöissä • työstettyjen kappaleiden viimeistelytyöt sekä käsityökaluilla että koneilla • pylväs- tai säteisporakoneet • ruuvi- ja vetoniittiliitokset • levyjen polttoleikkaaminen käsivaraisesti piirrotusten mukaan Opetusmenetelmät • opetuskeskustelut • oppimistehtävät • asiantuntijavierailut ja – luennot • harjoitukset, näytöt Oppimisympäristöt • opetus toteutetaan tietopuolisilla opinnoilla luokkatilassa tai verkkooppimisympäristössä sekä erilaisilla käytännön harjoituksilla kone- ja metallialan työpajassa. • työssäoppiminen Harjoitustyöt • koneenpiirustuksen luku- ja piirtoharjoitukset mm. Teknisen piirustuksen perusteet, verkkoopiskelumateriaali • levy- ja hitsaustöiden harjoitukset (mm. roihuteline, rikkalapio) • levynkäyttösuunnitelman laatiminen • polttoleikkausharjoituksia CNCplasmaleikkurilla • takomisharjoituksia nestekaasuahjon avulla • harjoituksia (mm. muhviliitos, T-liitos) • hitsausharjoituksia mm. päittäisliitos putkeen tai levyyn, 19 • kaasuhitsausprosessin perusteet • puikkohitsausprosessin perusteet • MAG-hitsausprosessin perusteet • levyosien liittäminen yhdellä juotosmenetelmällä • pituus- ja kulmamittoja mittaaminen • hitsauskoneen huolto • työympäristön järjestyksestä ja siisteydestä huolehtiminen • työturvallisuus • työympäristön siisteys ja järjestys • työ- ja materiaalimenekit • oman työn arviointi pienaliitokset, päälle hitsaus, päittäisliitos, jalkopienaliitos (Cluokka) sekä yksipalkoinen ja monipalkoinen alapienaliitos • Lincoln-hitsaussimulaattorin harjoitukset • opiskelumateriaalina käytämme kone- ja metallialan kirjallisuutta kuten mm. Teknisen piirustuksen perusteet, Hitsaustekniikat ja teräsrakenteet, hitsaustekniikka (opiskelukirja) kirjaa sekä verkko-opetusmateriaalia. • työssäoppiminen ja koulutuskonepajalla suoritetut harjoitustyöt esim. asiakastyöt Fe- ja Rst-teräksistä. Näyttötehtäväaineistot: – omat hyväksytyt (esim. savustusuuni) ja – Alvar-näyttöaineisto Vaadittavat erillispätevyydet Muuta huomioitavaa Tulityö- ja työturvallisuuskorttikoulutus sisältyy osana opintoihin Omavastuu kortin lunastamisesta. tekninen englanti äidinkieli (työsuunnitelma) matematiikka (geometria, kustannuslaskenta) 2.2 VALMISTUSTEKNIIKAN OSAAMISALAN PAKOLLI SET TUTKINNON OSAT 2.2.1 KONEISTUS (30 OSP), KONEISTAJAN PAKOLLINEN TUTKINNON OSA Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja hallitsee monipuolisesti lastuavassa työstössä käytettävät koneet ja laitteet, koneistuksen periaatteet, terät ja terämateriaalit, leikkuunesteet sekä raaka-aineet niin, että hän pystyy valmistamaan työpiirustuksen mukaisia, teollisuuden mitta- ja laatuvaatimukset täyttäviä monimuotoisia kappaleita. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa ymmärtää koneenpiirustuksen projektioita, leikkauskuvantoja, mitoituksia sekä niihin liittyviä toleransseja ja pintamerkkejä 20 koneenpiirustuksen CAD-ohjelmalla CNC-tekniikan perusteet materiaalitekniikan ja terästen lämpökäsittelyn perusteet valita piirustuksen mukaisen materiaalin ja työvarat sekä määrittää oikean työstöjärjestyksen käyttää erilaisia mittavälineitä sekä tarkastaa ja asettaa mittavälineen ennen käyttöä käyttää kärkisorvia, yleisjyrsinkonetta, tasohiomakonetta ja erilaisia porakoneita turvallisesti suojavarusteita käyttäen kiinnittää koneistettavan kappaleen niin, että kappaleen muoto- ja mittatarkkuus sekä pinnanlaatu säilyvät piirustuksen mukaisina tehdä tarvittavat apukoneistukset kiinnitystä varten määrittää taloudelliset työstöarvot eri terille ja erilaisille raaka-aineille sorvata kappaleita, joissa on monimuotoisia ulko- ja sisäpuolisia koneistettavia pintoja: taso-, lieriö- ja kartiopintoja, viisteitä, pyöristyksiä ja sorvattavia kierteitä kartiopintoihin liittyvää matematiikkaa ja mittaustekniikkaa kunnostaa terät ja tekee tarvittaessa pikateräsmuototeriä valmistaa jyrsimällä monimuotoisia kappaleita, joissa on tasopintoja, olakkeita, viisteitä, kiilauria ja reikiä kellottaa kiinnittimiä käyttää jyrsinkoneessa jakopäätä tehdä porakoneella tarkkamittaisia reikiä ja upotuksia kunnostaa pikateräsporia poranteroituskoneen avulla käyttää konekalvinta sorvissa, jyrsinkoneessa ja porakoneessa sekä määrittää työvarat konekalvinta varten käyttää hiomakonetta ja tuntee yleisimmät laikkatyypit valmistaa hiomalla tasopintoja ja viisteitä sekä tuntee pyöröhionnan periaatteen kiinnittää hiomalaikan oikein ja valitsee laikalle oikean pyörimisnopeuden tarvittaessa kunnostaa hiomalaikan viimeistellä ja mitata valmistamansa kappaleen ja tehdä tarvittaessa korjauksia aikaansaadakseen konepajateollisuuden laatu- ja tarkkuusvaatimukset täyttävän kappaleen kustannustehokkaasti laskea työ-, koneaika- ja materiaalikustannuksia tuottavan toiminnan ja kustannuslaskennan perusteet työturvallisuusmääräykset sekä noudattaa työturvallisuusohjeita ja -määräyksiä työstökoneisiin, työvälineisiin ja työmenetelmiin liittyviä nimiä ja käsitteitä englannin kielellä selviytyy työtilanteista englannin kielellä. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa koneistamalla koneenosia eri työstötavoilla (sorvaus, jyrsintä, poraus) työpaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista: Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet -palvelussa Oppimisen arviointi* 21 Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin. Osaamisen arviointi* Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3. *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Keskeiset sisällöt Tekninen piirustus ja suunnittelu • koneenpiirustuksen projektioiden, leikkauskuvantojen, mitoituksien sekä niihin liittyviä toleranssien ja pintamerkkien ymmärtäminen • koneenpiirustuksen CADohjelmalla piirtäminen sekä tallentaa CNC-työstökoneille sopivaan muotoon Osaamisen hankkiminen esimerkkejä Opetusmenetelmät • opetuskeskustelut • oppimistehtävät • asiantuntijavierailut ja – luennot • harjoitukset, näytöt Oppimisympäristöt • opetus toteutetaan tietopuolisilla opinnoilla luokkatilassa tai verkkooppimisympäristössä sekä erilaisilla käytännön harjoituksilla kone- ja metallialan työpajassa. Harjoitustyöt • koneenpiirustuksen luku- ja piirtoharjoitukset mm. Teknisen piirustuksen perusteet, verkkoopiskelumateriaali • CAD-piirtäminen käsin piirretyille harjoituksille esim. Inventor 3D CAD. Ohjelmistolla • 3D-mallinnusharjoitus ja tulostaminen 3D-tulostimella Koneistaminen • CNC-tekniikan perusteet • materiaalitekniikan ja terästen lämpökäsittelyn perusteet • piirustuksen mukaisen materiaalin valinta ja työvarojen huomioiminen sekä oikean työstöjärjestyksen määrittäminen • erilaisien mittavälineiden käyttö sekä mittavälineiden tarkastaminen ja asettaminen ennen käyttöä • kärkisorvia, yleisjyrsinkonetta, tasohiomakonetta ja erilaisia porakoneita käyttämällä turvallisesti suojavarustein • koneistettavan kappaleen kiinnittäminen niin, että kappaleen Opetusmenetelmät • opetuskeskustelut • oppimistehtävät • asiantuntijavierailut ja – luennot • harjoitukset, näytöt Oppimisympäristöt • opetus toteutetaan tietopuolisilla opinnoilla luokkatilassa tai verkkooppimisympäristössä sekä erilaisilla käytännön harjoituksilla kone- ja metallialan työpajassa. 22 muoto- ja mittatarkkuus sekä pinnanlaatu säilyvät piirustuksen mukaisina • tarvittavien apukoneistuksien valmistaminen kiinnitystä varten • taloudellisuus työstöarvoissa eri terille ja erilaisille raaka-aineille • kappaleiden sorvaaminen, joissa on monimuotoisia ulko- ja sisäpuolisia koneistettavia pintoja: taso-, lieriö ja kartiopintoja, viisteitä, pyöristyksiä ja sorvattavia kierteitä • kartiopintoihin liittyvää matematiikkaa ja mittaustekniikkaa • terien kunnostaminen ja tarvittaessa pikateräsmuototerien hionta • jyrsimällä valmistaa monimuotoisia kappaleita, joissa on tasopintoja, olakkeita, viisteitä, kiilauria ja reikiä • kiinnittimien kellottaminen • jakopään käyttäminen jyrsinkoneessa • porakoneella tarkkamittaisien reikien ja upotuksien valmistaminen • pikateräsporien kunnostaminen poranteroituskoneen avulla • konekalvimen käyttö sorvissa, jyrsinkoneessa ja porakoneessa sekä työvarojen määrittäminen konekalvainta varten • hiomakoneen käyttö ja yleisimpien laikkatyyppien tuntemus • hiomalla valmistaa tasopintoja ja viisteitä sekä tuntee pyöröhionnan periaatteen • hiomalaikan oikea kiinnittäminen ja oikean pyörimisnopeuden valinta laikalle sekä tarvittaessa hiomalaikan kunnostaminen • valmistamansa kappaleen viimeistely ja tarkistusmittaukset konepajateollisuuden laatu- ja tarkkuusvaatimuksien mukaisesti • laskea työ-, koneaika- ja materiaalikustannuksia • tuottavan toiminnan ja kustannuslaskennan perusteet • työturvallisuusmääräykset sekä noudattaa työturvallisuusohjeita ja -määräyksiä • työstökoneiden huolto • työstökoneisiin, työvälineisiin ja työmenetelmiin liittyviä nimiä ja käsitteitä englannin kielellä • selviytyy työtilanteista englannin kielellä. • työssäoppiminen Harjoitustyöt • työsuunnitelman laatiminen koneistettavalle kappaleelle • sorvausharjoitukset mm. aluslevyjen, olakeakselin sorvaaminen • jyrsintäharjoitukset mm. suuntaispalan jyrsintä • poran käsivarais- ja koneella teroittaminen • mittausharjoitukset olakeakselille työntö- ja mikrometrillä • piirottamisharjoitus poranteroitustulkin valmistamiseksi • koneruuvipuristimen kellottamisharjoitus • CNC-ohjelman laatiminen käsin ja WinCAM-ohjelmistolla • CNC-työstökoneen rakenne- ja käyttöharjoitukset • opiskelumateriaalina käytämme kone- ja metallialan kirjallisuutta kuten mm. Teknisen piirustuksen perusteet, Hitsaustekniikat ja teräsrakenteet, Hitsaustekniikka (opiskelukirja) kirjaa. • CAD-piirtämisharjoitukset esim. Inventor 3D CAD – ohjelmistolla. Näyttötehtäväaineistot: – omat hyväksytyt (esim. savustusuuni) ja – Alvar-näyttöaineisto – muu näyttöaineisto (esim. työpaikalla tapahtuva näyttö) 23 Vaadittavat erillispätevyydet Muuta huomioitavaa Tulityö- ja työturvallisuuskorttikoulutus sisältyy osana opintoihin Omavastuu kortin lunastamisesta. Nosturi- ja trukkikoulutus sisältyy osana opintoihin Omavastuu kortin lunastamisesta. tekninen englanti äidinkieli (työsuunnitelma) matematiikka (geometria, kustannuslaskenta) 2.2.2 LEVY- JA HITSAUSTYÖT (30 OSP), LEVYSEPPÄHITSAAJAN PAKOLLINEN TUTKINNON OSA Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa tehdä eri levymateriaaleista (teräkset ja alumiini) levytyökokonaisuuksia, jotka ovat viimeisteltyjä pintakäsittelyä tai muuta jatkokäsittelyä varten. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa lukea levyrakenteiden työpiirustuksia hitsausmerkintöineen laatia työkokonaisuudesta työvaihesuunnitelman leikata levyjä suuntaisleikkureilla ja tuntee niiden toimintaperiaatteet, käyttöalueet, säädöt, käyttöä koskevat rajoitukset ja leikkaustyön tapaturmavaarat suorittaa leikkaustehtäviä mitta-asteikkoa, piirrotusta, valoviirua ja takavastetta hyödyntäen tarkistaa leikkaustuloksen mittatarkkuuden ja laadun sekä suorittaa tarvittavat korjaustoimenpiteet levyn leikkaamisessa ja leikkaustulosten mittaamisessa tarvittavaa matematiikkaa tehdä levynkäyttösuunnitelman syöttää leikkaustyön parametrit CNC-koneelle ja tehdä niihin tarvittavat muutokset suorittaa piirrotuksen mukaan, kuljetusrissojen ja harppien avulla, käsivaraista termistä leikkausta arvioida termisen leikkauksen aikana syntyvää laatua perusasiat siitä, miten lika, ruoste, maali, valssihilse tai perusaineen seosaineet vaikuttavat leikkauksen suoritukseen leikata mallineen avulla ja käyttää moottoroituja polttimia, polttimen kuljetusvaunuja ja putken pyörityslaitteita leikkauksessa suorittaa lieriö- ja kartiovaippojen pyöristyksiä sekä osapyöristyksiä levynpyöristyskoneiden tyypilliset rakenteet, toimintaperiaatteet ja ohjaustavat sekä käyttöalueet ja käytön rajoitukset matematiikan taitojaan soveltaen mitoittaa pyöristettäviä aihioita valmistaa muotomallineen pyöristysten muodon tarkistusta varten aihioiden päiden esitaivutuksen merkityksen niin, että osaa suorittaa esitaivutukset ottaa huomioon levyn aineesta, ainepaksuudesta ja aihion leveydestä johtuvan kerrallaan suoritettavan pyöristyssäteen muutoksen säätää pyöristyskoneen telat ja tuntee pyöristysvirheet käyttää kulmauskonetta ja hyödyntää sen ominaisuuksia ohutlevyjä kulmattaessa laskea oikaistut pituudet sekä laatia työ- ja taivutusjärjestyksen tuotteelle suorittaa yksinkertaisia särmäyksiä manuaalisella ja CNC-ohjatulla särmäyskoneella 24 särmäyspuristimen ohjaustoiminnot, valita särmäystyökalut, asettaa ne paikoilleen ja suorittaa tarvittavat säätö- ja tarkistustoimenpiteet laatia särmäyksen työjärjestyksen ja laskea oikaistut pituudet laatia tuotteelle asetetut mittavaatimukset täyttävän taivutussuunnitelman tehdä CNC-ohjelmia piirustusten mukaisesti poltto- tai plasmaleikkauskoneelle tehdä tavallisten levyrakenteiden kokoonpano- ja hitsaustöitä lukea standardin SFS-EN ISO 15609-1 mukaisia hitsausohjeita (WPS) hitsien mitoitustavat ja mitoitusmerkinnät hitsien tarkistusmittaukset standardin SFS-EN ISO 5817 määrittelemät, hitsaukselle asetetut laatuvaatimukset hitsiluokissa B, C ja D suorittaa puikkohitsauksia MAG-hitsauksia, MAG-täytelankahitsauksia ja TIG-hitsauksia hitsata standardin SFS-EN 287-1 tai SFS-EN ISO 9606-2 mukaisen pienahitsauskokeen levy/levy (FW) asennoissa PA, PB ml ja PF sl valitsemallaan prosessilla, hitsiluokka C laskea työ- ja materiaalikustannuksia tuottavan toiminnan ja kustannuslaskennan perusteet työturvallisuusmääräykset sekä noudattaa työturvallisuusohjeita ja -määräyksiä koneisiin, työvälineisiin ja työmenetelmiin liittyviä nimiä ja käsitteitä englannin kielellä selviytyy työtilanteista englannin kielellä. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa hitsaamalla ammattitaitovaatimuksissa määritellyt hitsauskokeet ja valmistamalla hitsaus-liitoksia sisältävän levytyökokonaisuuden tai osakokonaisuuksia työpaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista: Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet -palvelussa Oppimisen arviointi* Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin. Osaamisen arviointi* Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3. *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. 25 Teema Tekninen piirustus ja suunnittelu Keskeiset sisällöt levyrakenteiden työpiirustuksien lukeminen hitsausmerkintöineen laatia työkokonaisuudesta työvaihesuunnitelman Osaamisen hankkiminen esimerkkejä Opetusmenetelmät • opetuskeskustelut • oppimistehtävät • asiantuntijavierailut ja – luennot • harjoitukset, näytöt Oppimisympäristöt • opetus toteutetaan tietopuolisilla opinnoilla luokkatilassa tai verkkooppimisympäristössä sekä erilaisilla käytännön harjoituksilla kone- ja metallialan työpajassa. Harjoitustyöt • opiskelumateriaalina käytämme kone- ja metallialan kirjallisuutta kuten mm. Teknisen piirustuksen perusteet, Hitsaustekniikat ja teräsrakenteet, Hitsaustekniikka (opiskelukirja) kirjaa. • levitysopissa käytämme Levitysoppi levy- ja peltisepille oppikirjaa ja esim. Inventor 3D CAD – ohjelmistoa. • 3D-mallinnusharjoitus ja tulostaminen 3D-tulostimella Hitsaus- ja levytyötekniikka suuntaisleikkurien toimintaperiaatteet, käyttöalueet, säädöt, käyttöä koskevat rajoitukset ja leikkaustyön tapaturmavaarat leikkaustehtävien suorittaminen mittaasteikkoa, piirrotusta, valoviirua ja takavastetta hyödyntäen leikkaustuloksen tarkistaminen mittatarkkuuden ja laadun osalta sekä tarvittavien korjaustoimenpiteiden suorittaminen levyn leikkaamisessa ja leikkaustulosten mittaamisessa tarvittavaa matematiikkaa levynkäyttösuunnitelma leikkaustyön parametrien syöttäminen CNC-koneel- Opetusmenetelmät • opetuskeskustelut • oppimistehtävät • asiantuntijavierailut ja – luennot • harjoitukset, näytöt Oppimisympäristöt • opetus toteutetaan tietopuolisilla opinnoilla luokkatilassa tai verkkooppimisympäristössä sekä erilaisilla käytännön harjoituksilla kone- ja metallialan työpajassa. • työssäoppiminen Harjoitustyöt • koneenpiirustuksen luku- ja piirtoharjoitukset • levy- ja hitsaustöiden harjoitukset (mm. roihuteline, rikkalapio) • levynkäyttösuunnitelman laatiminen 26 le ja niihin tarvittavien muutoksien tekeminen käsivaraisen termisen leikkauksen suorittaminen piirrotuksen mukaan, kuljetusrissojen ja harppien avulla arvioida termisen leikkauksen aikana syntyvää laatua perusasiat siitä, miten lika, ruoste, maali, valssihilse tai perusaineen seosaineet vaikuttavat leikkauksen suoritukseen? mallineen avulla leikkaaminen ja moottoroitujen polttimien, polttimen kuljetusvaunujen ja putken pyörityslaitteiden käyttäminen leikkauksessa lieriö- ja kartiovaippojen pyöristyksien suorittaminen sekä osapyöristykset levynpyöristyskoneiden tyypilliset rakenteet, toimintaperiaatteet ja ohjaustavat sekä käyttöalueet ja käytön rajoitukset matematiikka muotomallineen valmistaminen pyöristysten muodon tarkistusta varten aihioiden päiden esitaivutuksen merkitys taivutuksessa pyöristyssäteen muutoksen huomioiminen levyn aineesta, ainepaksuudesta ja aihion leveydestä johtuen pyöristyskoneen telojen säätäminen ja pyöristysvirheiden tunteminen kulmauskoneen käyttäminen ja hyödyntäminen sen ominaisuuksia ohutlevyjä kulmattaessa oikaistun pituuden laskeminen sekä työ- ja taivutusjärjestyksen laatiminen tuotteelle yksinkertaisien särmäyksien suorittaminen • polttoleikkausharjoituksia CNCplasmaleikkurilla • takomisharjoituksia nestekaasuahjon avulla • harjoituksia (mm. muhviliitos, Tliitos) • hitsausharjoituksia mm. päittäisliitos putkeen tai levyyn, pienaliitokset, päälle hitsaus, päittäisliitos, jalkopienaliitos (Cluokka) sekä yksipalkoinen ja monipalkoinen alapienaliitos • opiskelumateriaalina käytämme kone- ja metallialan kirjallisuutta kuten mm. Teknisen piirustuksen perusteet, hitsaustekniikat ja teräs-rakenteet, hitsaustekniikka (opiskelukirja) kirjaa sekä verkkoopetusmateriaalia. • Lincoln-hitsaussimulaattorin harjoitukset • työssäoppiminen ja koulutuskonepajalla suoritetut harjoitustyöt esim. asiakastyöt Feja Rst-teräksistä. Näyttötehtäväaineistot: – omat hyväksytyt (esim. savustusuuni) ja – Alvar-näyttöaineisto – muu näyttöaineisto (esim. työpaikalla tapahtuva näyttö) 27 manuaalisella ja CNCohjatulla särmäyskoneella särmäyspuristimen ohjaustoiminnot särmäystyökalujen valitseminen, asentaminen ne paikoilleen ja tarvittavat säätö- ja tarkistustoimenpiteiden suorittaminen särmäyksen työjärjestyksen laatiminen ja oikaistun pituuden laskeminen taivutussuunnitelman laatiminen tuotteelle asetetuilla mittavaatimuksilla CNC-ohjelmien laatiminen piirustusten mukaisesti poltto- tai plasmaleikkauskoneelle tavallisten levyrakenteiden kokoonpano- ja hitsaustyöt standardin SFS-EN ISO 15609-1 mukaisien hitsausohjeiden (WPS) lukeminen hitsien mitoitustavat ja mitoitusmerkinnät hitsien tarkistusmittaukset standardin SFS-EN ISO 5817 määrittelemät, hitsaukselle asetetut laatuvaatimukset hitsiluokissa B, C ja D puikkohitsauksia MAG-hitsauksia, MAGtäytelankahitsauksia ja TIG-hitsauksia standardin SFS-EN 287-1 tai SFS-EN ISO 9606-2 mukaan hitsaaminen pienahitsauskokeen levy/levy (FW) asennoissa PA, PB ml ja PF sl valitsemallaan prosessilla, hitsiluokka C laskea työ- ja materiaalikustannuksia tuottavan toiminnan ja kustannuslaskennan perusteet työturvallisuusmääräykset sekä noudattaa työturvallisuusohjeita ja määräyksiä koneisiin, työvälineisiin ja työmenetelmiin liittyviä 28 nimiä ja käsitteitä englannin kielellä työtilanteista selviytyminen englannin kielellä. Vaadittavat erillispätevyydet Muuta huomioitavaa Tulityö- ja työturvallisuuskorttikoulutus sisältyy osana opintoihin Omavastuu kortin lunastamisesta. Nosturi- ja trukkikoulutus sisältyy osana opintoihin Omavastuu kortin lunastamisesta. englanti (manuaalit, suullinen esitys) äidinkieli (työsuunnitelma) matematiikka (geometria, massan laskenta, kustannuslaskenta) 2.3 AUTOMAATIOTEKNIIKAN JA KUNNOSSAPIDON OSAAMISALAN PAKOLLISET TUTKINNON OSAT 2.3.1 SÄHKÖMEKAANISET ASENNUKSET (30 OSP) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja tekee työpiirustusten, kaavioiden ja ohjeiden mukaan koneissa ja laitteissa käytettävien komponenttien, toimi- ja automaatiolaitteiden asennuksia. Hän tuntee ohjasjärjestelmissä yleisimmin käytetyt komponentit, niiden toimintaperiaatteen ja asentaa niistä toimivan kokonaisuuden tai osakokonaisuuden suorittamalla komponenttien asennuksen lisäksi tarpeelliset kaapeloinnit ja johdotukset. Hän suorittaa vianetsintää, huoltoa ja vaihtaa koneiden osia. Tutkinnon suorittaja tuntee kunnossapitojärjestelmien käyttötarkoituksen laitteiden kunnossapidossa. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa suorittaa asennuksissa tarvittavia mittauksia mitata epäkeskeisyyden ja heiton mittakelloa apuna käyttäen suorittaa linjauksia linjauslaitteiden avulla valmistaa ja asentaa tiivisteitä tunnistaa vierintä- ja liukulaakerityypit ja osaa suorittaa niiden asennuksen ja irrotuksen käyttää laakerien asennuksissa ja irrotuksissa käytettäviä laitteita, kuten lämmitys- ja paineöljylaitteita tarkastaa laakerien kunnon ja tarvittaessa irrottaa sekä vaihtaa laakerin asentaa ja vaihtaa tehonsiirrossa käytettäviä kone-elimiä voitelujärjestelmien periaatteet ja osaa asentaa niitä asentaa ja säätää hydrauliikan ja pneumatiikan toimilaitteita sekä suorittaa niiden putkistoon ja letkuihin liittyviä asennuksia lukea ja piirtää koneenosia sekä hydrauliikkaan, pneumatiikkaan ja sähkötekniikkaan liittyviä kaavioita 29 tulkita kokoonpano-, asennus- ja osapiirustuksia käyttää mittalaitteita sähköisten suureiden mittaamiseen toiminnan toteamiseksi sähkömekaanisten komponenttien, kuten releet ja kontaktorit, toimintaperiaatteen ja suorittaa niiden asennuksen ja johdotuksen asentaa ohjauslaitteita, riviliittimiä ja kaapelointeja ohjauskaappeihin ja koneisiin suorittaa antureiden asennuksia ja osaa todeta niiden toiminnan mittaamalla asentaa ja vaihtaa epätahti-, servo- ja askelmoottoreita maadoituksen ja häiriösuojauksen periaatteet ohjausjärjestelmien sähkökytkennöissä laskea työkustannuksia tuottavan toiminnan ja kustannuslaskennan perusteet työturvallisuusmääräykset sekä noudattaa työturvallisuusohjeita ja -määräyksiä tavallisimpien laitteiden ja komponenttien englanninkieliset nimet lukea englanninkielisiä käyttö-, huolto- ja kokoonpano-ohjeita selviytyy työtilanteista englannin kielellä. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin kuuluvia työtehtäviä työpaikkaolosuhteissa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista: Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet -palvelussa Oppimisen arviointi* Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin. Osaamisen arviointi* Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3. *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Keskeiset sisällöt Laakereiden ja komponenttien asennus • asennuksissa tarvittavat mittaukset Osaamisen hankkiminen esimerkkejä Opetusmenetelmät • opetuskeskustelut • oppimistehtävät 30 • epäkeskeisyyden ja heiton mittaaminen mittakelloa apuna käyttäen • linjauksien suorittaminen linjauslaitteiden avulla • tiivisteiden valmistaminen ja asentaminen • vierintä- ja liukulaakerityyppien tunnistaminen ja niiden asennuksien ja irrotuksien suorittaminen • laakerien asennuksissa ja irrotuksissa käytettävien laitteiden käyttäminen, kuten lämmitys- ja paineöljylaitteita • laakerien kunnon tarkistaminen ja tarvittaessa irrottaminen sekä laakerin vaihtaminen • asennus- ja vaihtotyöt tehonsiirrossa käytettävillä kone-elimillä • voitelujärjestelmien periaatteet ja asennustyöt • hydrauliikan ja pneumatiikan toimilaitteiden asennus ja säätö sekä niiden asennustyöt putkistoihin ja letkuihin • koneenosiin sekä hydrauliikkaan, pneumatiikkaan ja sähkötekniikkaan liittyvien kaavioiden lukeminen ja piirtäminen • kokoonpano-, asennus- ja osapiirustuksien tulkitseminen • mittalaitteiden käyttäminen sähköisten suureiden mittaamiseen toiminnan toteamiseksi • sähkömekaanisten komponenttien, kuten releiden ja kontaktorien, toimintaperiaatteet ja niiden asennuksien ja johdotuksien suorittaminen • ohjauslaitteiden, riviliittimien ja kaapelointien asentaminen ohjauskaappeihin ja koneisiin • antureiden asennuksien suorittaminen ja niiden toiminnan toteaminen mittaamalla • epätahti-, servo- ja askelmoottoreiden asennus- ja vaihtotyöt • maadoituksen ja häiriösuojauksen periaatteet ohjausjärjestelmien sähkökytkennöissä • laskea työkustannuksia • tuottavan toiminnan ja kustannuslaskennan perusteet • työturvallisuusmääräykset sekä noudattaa työturvallisuusohjeita ja -määräyksiä • tavallisimpien laitteiden ja komponenttien englanninkieliset nimet • asiantuntijavierailut ja – luennot • harjoitukset, näytöt Oppimisympäristöt • opetus toteutetaan tietopuolisilla opinnoilla luokkatilassa tai verkkooppimisympäristössä sekä erilaisilla käytännön harjoituksilla kone- ja metallialan työpajassa. • työssäoppiminen Harjoitustyöt • mittakellon käyttö harjoitukset (epäkeskeisyys ja heitot) • linjaustehtävä harjoitukset mm. langattomalla laserlinjauslaitteella ja linjauslevysarjoilla • laakereiden asennus ja irrotus harjoitukset • tehonsiirrossa käytettävien kone-elimien asennus ja vaihto • voitelujärjestelmien asennustehtävä • pneumatiikan toimilaitteiden asennusharjoitukset Feston ja SMC:n harjoitusympäristössä ja oikeilla koneilla • hydrauliikan toimilaitteiden asennusharjoitukset • pneumatiikka- ja hydrauliikkakaavioiden piirustustehtävät mm. FluidSIMohjelmistolla • kokoonpano-, asennus- ja osapiirustusten oppimistehtävät • asennustehtävän englanninkielinen oppimistehtävä • asennuksen kustannuslaskennan oppimistehtävä • opiskelumateriaalina käytämme koneiden ja laitteiden käyttöoppaita sekä kunnossapidon kirjallisuutta kuten mm. Kuntoon perustuva kunnossapito – käsikirja ja Hydrauliputkistot. 31 • englanninkielisten käyttö-, huolto- ja kokoonpano-ohjeiden ymmärtäminen • työtilanteista selviytyminen englannin kielellä. Sähkömekaaniset perustyöt sähköisten suureiden mittausharjoitukset käyttämällä yleismittaria ja oskilloskooppia releiden ja kontaktoreiden asennustehtävät ohjauslaitteiden ja riviliittimien asennus ohjauskaappiin erilaisten antureiden kuten mm. valokennon ja induktiivisen anturin asennustehtävä maadoituksen ja häiriösuojauksen toteaminen ohjausjärjestelmän sähkökytkennässä epätahtimoottorin asennus ja vaihto servo- ja askelmoottorin asennus ja vaihto Näyttötehtäväaineistot: – Alvar-näyttöaineisto – muu näyttöaineisto (esim. työpaikalla tapahtuva näyttö) Opetusmenetelmät • opetuskeskustelut • oppimistehtävät • asiantuntijavierailut ja – luennot • harjoitukset, näytöt Oppimisympäristöt • opetus toteutetaan tietopuolisilla opinnoilla luokkatilassa tai verkkooppimisympäristössä sekä erilaisilla käytännön harjoituksilla kone- ja metallialan työpajassa. • työssäoppiminen Harjoitustyöt • sähkömekaanisen ohjauksen harjoitustehtävät • sähkötekniikan peruslaskutoimitukset • yleismittarin käyttö ja kytkentäharjoitukset • oppimateriaalina käytetään laitteistojen käyttöoppaita, sähkötekniikan kirjallisuutta ja luentomateriaalia. • pneumatiikka- ja hydrauliikkakaavioiden kytkentätehtävät mm. FluidSIMohjelmistolla • tehtävät voivat olla yksittäisiä harjoituksia tai ryhmätöitä. Näyttötehtäväaineistot: – Alvar-näyttöaineisto – muu näyttöaineisto (esim. työpaikalla tapahtuva näyttö) Vaadittavat erillispätevyydet Muuta huomioitavaa SFS 6002 standardin mukainen sähköturvallisuuskoulutus osana opintoihin Omavastuu kortin lunastamisesta. 32 tekninen englanti (englanninkieliset komponenttiluettelot, suulliset esitykset) äidinkieli (työsuunnitelma) fysiikka (lämpöoppi) 2.3.3 KUNNOSSAPITO (30 OSP) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja tuntee pneumaattiset, hydrauliset ja sähkömekaaniset tavat aikaansaada liikettä, ja hän osaa asentaa vastaavia toimilaitteita. Hän tuntee ohjausjärjestelmien periaatteet. Hän tuntee sähköiset perussuureet ja niiden fysikaaliset perusteet. Hän tietää paineen vaikutuksen pneumatiikassa ja hydrauliikassa ja niiden toimilaitteiden toiminnassa. Hän tuntee koneiden ja koneenelinten toimintaperiaatteita niin, että hän osaa tehdä tavanomaisia koneenasennustehtäviä ja voiteluhuoltoa. Hän osaa perusmetallien liittämisen perushitsaus- ja -juotosmenetelmillä sekä hallitsee peruskoneistusmenetelmät. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa koneturvallisuuteen liittyvät turvallisuusmääräykset ja automaattisiin koneisiin ja laitteisiin liittyvät turvallisuusriskit varmistaa sähköturvallisuuden tunnistaa voiteluaineita sekä niiden oikeaa säilytystä, käyttöä ja jäteöljyjen käsittelyä koskevia määräyksiä suorittaa voiteluhuoltotehtäviä tehdä koneiden ja laitteiden ennakko- ja käyttöhuollon ja korjaavan kunnossapidon huoltotoimenpiteitä tehdä käytön ja kunnonvalvonnan mittauksia sekä havainnoida koneiden kuntoa ja arvioida huoltotarvetta tehdä myös kirjallisen raportin havaitsemistaan huolto- ja korjaustarpeista ymmärtää koneiden ja laitteiden puhtauden merkityksen niiden kunnossapidon ja käyttöturvallisuuden kannalta tehdä mekaanisen voimansiirron sekä hydraulisen ja pneumatiikkajärjestelmien asennus- ja huoltotehtäviä tehdä pneumatiikka- ja hydrauliikkajärjestelmien kunnossapitotöitä, kuten paikallistaa ja korjata järjestelmien tyypilliset viat suodattimissa, antureissa ja toimilaitteiden toiminnassa paikallistaa ja korjata pneumatiikka- ja hydrauliikkajärjestelmien vuotokohdat, suhtautuu vakavasti niiden merkitykseen turvallisuuden, ympäristön ja kustannusvaikutusten vuoksi. yleisimpien venttiilien rakenteen ja toiminnan sekä osaa asentaa niitä ja liittää putkistoja osaa valvoa ja säätää laitteistoja energiatehokkaiksi käyttää eri materiaaleja, kiinnityselimiä, liimoja ja lukitteita rajakytkintyypit sekä osaa mitata kytkentöihin liittyviä signaaleja tehdä asennus- ja kunnossapitotöihin liittyviä pieniä koneistustehtäviä ja hitsaustöitä sekä valmistaa työpiirustusten mukaan yksinkertaisia koneenosia ja teräsrakenteita. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin kuuluvia työtehtäviä työpaikkaolosuhteissa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. 33 Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista: Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet -palvelussa Oppimisen arviointi* Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin. Osaamisen arviointi* Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3. *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Keskeiset sisällöt Kunnossapidon perusteet • koneturvallisuuteen liittyvät turvallisuusmääräykset ja automaattisiin koneisiin ja laitteisiin liittyvät turvallisuusriskit • varmistaa sähköturvallisuuden • voiteluaineiden tunnistaminen sekä niiden oikeaa säilytystä, käyttöä ja jäteöljyjen käsittelyä koskevia määräyksiä • voiteluhuoltotehtävät • koneiden ja laitteiden ennakkoja käyttöhuollon ja korjaavan kunnossapidon huoltotoimenpiteet • käytön ja kunnonvalvonnan mittaukset sekä havainnoida koneiden kuntoa ja arvioida huoltotarvetta • kirjallinen raportointi havaitsemistaan huolto- ja korjaustarpeista • koneiden ja laitteiden puhtauden merkityksen ymmärtäminen niiden kunnossapidon ja käyttöturvallisuuden kannalta • työturvallisuus • työympäristön siisteys ja järjestys Osaamisen hankkiminen esimerkkejä Opetusmenetelmät • opetuskeskustelut • oppimistehtävät • asiantuntijavierailut ja – luennot • harjoitukset, näytöt Oppimisympäristöt • opetus toteutetaan tietopuolisilla opinnoilla luokkatilassa tai verkkooppimisympäristössä sekä erilaisilla käytännön harjoituksilla kone- ja metallialan työpajassa. • työssäoppiminen Harjoitustyöt kone- ja metallialan työsalin koneiden turvallisuusmääräyksiin liittyvät harjoitustehtävät kone- ja metallialan työsalin koneille turvallisuusriskien kartoitustehtävä 34 • työ- ja materiaalimenekit • oman työn arviointi tiedonhankinta tehtävä liittyen koneturvallisuuteen ja standardeihin sähköturvallisuuden varmistamisen harjoitustehtävät voiteluhuoltotehtävä koneille voiteluaineiden oppimistehtävät (kirjallinen) koneiden – ja laitteiden ennakkohuoltotehtävä (ryhmätyönä / yksin) mittaustehtävät lämpötilan mittauslaitteilla, sähköisellä stetoskoopilla, stroboskoopilla, endoskoopilla ja värähtelymittalaitteella Opiskelumateriaalina käytämme Kuntoon perustuva kunnossapito – käsikirjaa soveltuvin osin, koneturvallisuuden standardeja, Teollisuuden rasvavoitelu-kirjaa sekä komponenttien ja erilaisten aineiden tuoteoppaita. Näyttötehtäväaineistot: – Alvar-näyttöaineisto – muu näyttöaineisto (esim. työpaikalla tapahtuva näyttö) Asennus- ja kunnossapitotyöt • mekaanisen voimansiirron sekä hydraulisen ja pneumatiikkajärjestelmien asennus- ja huoltotehtävät • pneumatiikka- ja hydrauliikkajärjestelmien kunnossapitotyöt, kuten paikallistaa ja korjata järjestelmien tyypilliset viat suodattimissa, antureissa ja toimilaitteiden toiminnassa • pneumatiikka- ja hydrauliikkajärjestelmien vuotokohtien paikallistaminen ja korjaaminen, suhtautuminen vakavasti niiden merkitykseen turvallisuuden, ympäristön ja kustannusvaikutusten vuoksi • yleisimpien venttiilien rakenteet ja toiminnat sekä putkistojen asennus- ja liitostyöt Opetusmenetelmät • opetuskeskustelut • oppimistehtävät • asiantuntijavierailut ja – luennot • harjoitukset, näytöt Oppimisympäristöt • opetus toteutetaan tietopuolisilla opinnoilla luokkatilassa tai verkkooppimisympäristössä sekä erilaisilla käytännön harjoituksilla kone- ja metallialan työpajassa. • työssäoppiminen Harjoitustyöt mekaanisen voimansiirron harjoitus 35 • laitteistojen valvonta ja säätäminen energiatehokkaiksi • eri materiaalien, kiinnityselimien, liimojen ja lukitteiden käyttäminen • rajakytkintyypit sekä kytkentöihin liittyviä signaalien mittaaminen • asennus- ja kunnossapitotöihin liittyviä pieniä koneistustehtävät ja hitsaustyöt sekä työpiirustusten mukaan yksinkertaisen koneenosan ja teräsrakenteen valmistaminen. • työturvallisuus • työympäristön siisteys ja järjestys • työ- ja materiaalimenekit • oman työn arviointi hydrauliikan putkiston asennusharjoitus putki- ja letkuliittimien asennusvirheiden oppimistehtävä (kirjallinen) kiinnityselimien, asennuksessa käytettävien liimojen ja lukitteiden oppimistehtävä (kirjallinen) mekaaniset rajakytkimien ja turvaovirajakytkimen asennustehtävä erilaisten rajakytkimien oppimistehtävä (kirjallinen) yksinkertaisten koneenosien valmistusharjoitukset työpiirustusten laatiminen kunnossapidon sorvaus-, poraus-, jyrsintä ja hitsausharjoitukset ohjelmoitavan logiikan ohjelmointitehtävä mm. Siemens Logolla Näyttötehtäväaineistot: – Alvar-näyttöaineisto – muu näyttöaineisto (esim. työpaikalla tapahtuva näyttö) Vaadittavat erillispätevyydet Muuta huomioitavaa Tulityö- ja työturvallisuuskorttikoulutus sisältyy osana opintoihin Omavastuu kortin lunastamisesta. SFS 6002 standardin mukainen sähköturvallisuuskoulutus osana opintoihin Omavastuu kortin lunastamisesta. tekninen englanti (englanninkieliset komponenttiluettelot, suulliset esitykset) äidinkieli (työsuunnitelma) fysiikka (lämpöoppi) 36 2.5 VALINNAISET TUTKINNON OSAT 2.5.13 ALUMIININ JA RUOSTUMATTOMAN TERÄKSEN HITSAUS (15 OSP) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa hitsata alumiinia ja ruostumatonta terästä työpiirustusten ja hitsausohjeiden mukaan tehtävässä tuotevalmistuksessa. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa lukea hitsausohjetta (WPS) hitsata ruostumattomia teräksiä ja alumiinia TIG- ja MIG/MAG-hitsausprosesseilla TIG/MIG–hitsausvirtalähteen toimintaperiaatteen tärkeimmät perusaineen hitsattavuutta rajoittavat tekijät ja erityistoimet hitsauksen suorittamiseksi, kuten hitsauksen korotetussa työlämpötilassa ja rajoitetun lämmön tuonnin työympäristön ja materiaalinkäsittelyn erityisvaatimukset käsitellä alumiinia ja ruostumatonta terästä olevia levyaihioita ruostumattomien terästen materiaaliopillisia perusteita yleisimmin käytetyt ruostumattomat teräkset ja niiden merkinnät ja kauppanimikkeitä perustiedot ruostumattomien terästen hitsauslisäaineista ruostumattomien terästen hitsattavuuden, hitsausliitokset ja muodonmuutokset ruostumattomien ja haponkestävien terästen hitsauksen erityispiirteet hitsien jälkikäsittelyn peittaamalla, harjaamalla ja hiomalla teroittaa volframielektrodeja alumiinin hitsauksen erityispiirteet, hitsattavuuden ja hitsauksen suoritustekniikat yleisimmin käytetyt alumiinilaadut ja niiden seosainemerkinnät perustiedot alumiinin hitsauslisäaineista alumiinituotteiden ja hitsien jälkikäsittelyn ja oikaisun tehdä kaarijuotoksia (hitsausjuotto, MIG-hitsauslaitteisto) hitsata valitsemallaan prosessilla standardien SFS-EN 287-1 tai SFS-EN ISO 9606-2 mukaisen levyhitsauskokeen FW tai BW asennoissa PA, PB, PF, hitsiluokka C. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa hitsaamalla ammattitaitovaatimuksissa määritellyt hitsauskokeet ja tekemällä jonkin alumiinisen tai ruostumattomasta teräksestä olevan rakennekokonaisuuden hitsaukset työpiirustuksen mukaan. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista: 37 Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet -palvelussa Oppimisen arviointi* Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin. Osaamisen arviointi* Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3. *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Keskeiset sisällöt Alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsauksen perusteet • hitsausohjeiden (WPS) lukeminen ja ymmärtäminen hitsauksessa • ruostumattomien teräksien ja alumiinien hitsaaminen TIG- ja MIG/MAG-hitsausprosesseilla • TIG/MIG–hitsausvirtalähteen toimintaperiaatteen • tärkeimmät perusaineen hitsattavuutta rajoittavat tekijät ja erityistoimet hitsauksen suorittamiseksi, kuten hitsauksen korotetussa työlämpötilassa ja rajoitetun lämmön tuonnin • työympäristön ja materiaalinkäsittelyn erityisvaatimukset • käsitellä alumiinia ja ruostumatonta terästä olevia levyaihioita • ruostumattomien terästen materiaaliopillisia perusteita • yleisimmin käytetyt ruostumattomat teräkset ja niiden merkinnät ja kauppanimikkeitä • perustiedot ruostumattomien terästen hitsauslisäaineista • ruostumattomien terästen hitsattavuuden, hitsausliitokset ja muodonmuutokset • ruostumattomien ja haponkestävien terästen hitsauksen erityispiirteet • hitsien jälkikäsittelyn peittaamalla, harjaamalla ja hiomalla • teroittaa volframielektrodeja • alumiinin hitsauksen erityispiirteet, hitsattavuuden ja hitsauksen suoritustekniikat Osaamisen hankkiminen esimerkkejä Opetusmenetelmät • opetuskeskustelut • oppimistehtävät • asiantuntijavierailut ja – luennot • harjoitukset, näytöt Oppimisympäristöt • opetus toteutetaan tietopuolisilla opinnoilla luokkatilassa tai verkkooppimisympäristössä sekä erilaisilla käytännön hitsausharjoituksilla kone- ja metallialan työpajassa. • työssäoppiminen Harjoitustyöt • koneenpiirustuksen luku- ja piirtoharjoitukset mm. Teknisen piirustuksen perusteet, verkkoopiskelumateriaali • levy- ja hitsaustöiden harjoitukset • levynkäyttösuunnitelman laatiminen • hitsausharjoituksia • Lincoln-hitsaussimulaattorin harjoitukset • opiskelumateriaalina käytämme kone- ja metallialan kirjallisuutta kuten mm. Teknisen piirustuksen perusteet, Hitsaustekniikat ja teräsrakenteet, Hitsaustekniikka (opiskelukirja) kirjaa sekä verkko-opetusmateriaalia. 38 Hitsaajan pätevyyskokeet • yleisimmin käytetyt alumiinilaadut ja niiden seosainemerkinnät • perustiedot alumiinin hitsauslisäaineista • alumiinituotteiden ja hitsien jälkikäsittelyn ja oikaisun • kaarijuotokset (hitsausjuotto, MIG-hitsauslaitteisto) • valitsemallaan prosessilla hitsaaminen standardien SFS-EN 287-1 tai SFS-EN ISO 9606-2 mukaisen levyhitsauskokeen FW tai BW asennoissa PA, PB, PF, hitsiluokka C. • työturvallisuus • työympäristön siisteys ja järjestys • työ- ja materiaalimenekit • oman työn arviointi • asiakastyöt Al- ja Rstteräksistä. edellä mainituilla hitsausprosesseilla Näyttötehtäväaineistot: – omat hyväksytyt (esim. savustusuuni) ja – Alvar-näyttöaineisto – muu näyttöaineisto (esim. työpaikalla tapahtuva näyttö) Vaadittavat erillispätevyydet Muuta huomioitavaa Tulityö- ja työturvallisuuskorttikoulutus sisältyy osana opintoihin Omavastuu kortin lunastamisesta. SHY:n määräyksien ja ohjeiden mukaan. www.shy-hitsaus.net/ tekninen englanti (CNC-manuaalit englannin kielellä) äidinkieli (työsuunnitelma) matematiikka (geometria, kustannuslaskenta) 2.5.14 ASENNUSHITSAUS (15 OSP) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa hitsata asennushitsauksia niissä tarvittavilla hitsausprosesseilla (puikko-, MIG/MAG- ja TIG-) sekä polttoleikata, juottaa kovajuotoksia ja hitsata kaasuhitsausprosessilla. Tutkinnon osan suorittaja osaa korjaushitsauksen perusteet, kuten hitsaamalla täyttämisen, päälle hitsauksen ja eri metallien hitsaamisen yhteen. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa hitsausmerkinnät ja lukea työpiirustuksia hitsata puikko-, MIG-, MAG- ja TIG-hitsausprosesseilla ja tuntee niiden keskeiset ominaisuudet sekä käyttöä rajoittavat tekijät asennusolosuhteissa kaasupoltinlaitteiston käytön 39 kovajuottamisen kaasuhitsausprosessin teräksen, alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsattavuuteen vaikuttavat keskeiset ominaisuudet ottaa huomioon hitsauspaikalla vallitsevat olosuhteet valita sopivat lisäaineet ja suojakaasun perusaineen mukaan esivalmistella hitsattavat kappaleet ennen yhteen liittämistä: railon valmistus, puhdistus, kappaleiden asemointi ja silloitus ennen hitsausta havaita yleisimmät hitsausvirheet ja välttää ne työssään ottaa huomioon lämmöntuonnin merkityksen ja sen seuraukset hitsattavalle materiaalille ottaa huomioon hitsausjännitysten ja muodonmuutosten vaikutukset työkappaleeseen päälle- ja täyttöhitsauksen suoritustekniikan kuumilla oikaisun periaatteen ja osaa tehdä yksinkertaisia oikaisuja hitsien jälkikäsittelyn ja hitsaustyöhön kuuluvan välittömän korroosiosuojauksen eri metallien hitsaamisen yhteen ja oikean lisäaineen valinnan korroosion sähkökemialliset perusteet ja eri metallien sähkökemialliset jalousaste-erot korroosion estoon vaikuttavia rakenneratkaisuja ja tehdä hiontoja ja esimerkiksi kolojen ja rakojen täyttöjä tulityöturvallisuuden tilapäisellä tulityöpaikalla. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kahdella hitsausprosessilla asennustyöolosuhteissa työpaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista: Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet -palvelussa Oppimisen arviointi* Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin. Osaamisen arviointi* Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3. *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. 40 Teema Keskeiset sisällöt Asennushitsauksen perusteet • hitsausmerkinnät ja työpiirustuksien lukeminen • puikko-, MIG-, MAG- ja TIGhitsausprosesseilla hitsaaminen ja niiden keskeisten ominaisuuksien tunteminen sekä käyttöä rajoittavat tekijät asennusolosuhteissa • kaasupoltinlaitteiston käyttö • kovajuottaminen • kaasuhitsausprosessi • teräksen, alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsattavuuteen vaikuttavat keskeiset ominaisuudet • hitsauspaikalla vallitsevien olosuhteiden huomioiminen • sopivien lisäaineiden ja suojakaasujen valitseminen perusaineen mukaan • esivalmistetyöt hitsattavien kappaleiden ennen yhteen liittämistä: railon valmistus, puhdistus, kappaleiden asemointi ja silloitus ennen hitsausta • lämmöntuonnin merkityksen huomioiminen ja sen seuraukset hitsattavalle materiaalille • hitsausjännitysten ja muodonmuutosten vaikutuksien huomioiminen työkappaleeseen • päälle- ja täyttöhitsauksen suoritustekniikat • kuumilla oikaisun periaatteet ja yksinkertaisen oikaisun tekeminen • hitsien jälkikäsittelyn ja hitsaustyöhön kuuluvan välittömän korroosiosuojauksen • eri metallien hitsaamisen yhteen ja oikean lisäaineen valinta • korroosion sähkökemialliset perusteet ja eri metallien sähkökemialliset jalousaste-erot • korroosion estoon vaikuttavia rakenneratkaisuja, hiontoja ja esimerkiksi kolojen ja rakojen täyttöjen tekeminen • tulityöturvallisuus tilapäisellä tulityöpaikalla. • työturvallisuus • työympäristön siisteys ja järjestys • työ- ja materiaalimenekit • oman työn arviointi Osaamisen hankkiminen esimerkkejä Opetusmenetelmät • opetuskeskustelut • oppimistehtävät • asiantuntijavierailut ja – luennot • harjoitukset, näytöt Oppimisympäristöt • opetus toteutetaan tietopuolisilla opinnoilla luokkatilassa tai verkkooppimisympäristössä sekä erilaisilla käytännön harjoituksilla kone- ja metallialan työpajassa. • työssäoppiminen Harjoitustyöt • koneenpiirustuksen luku- ja piirtoharjoitukset mm. Teknisen piirustuksen perusteet, verkkoopiskelumateriaali • levy- ja hitsaustöiden harjoitukset (mm. roihuteline, rikkalapio) • levynkäyttösuunnitelman laatiminen • polttoleikkausharjoituksia ja harpin avulla • takomisharjoituksia nestekaasuahjon avulla • harjoituksia (mm. muhviliitos, T-liitos) • hitsausharjoituksia mm. päittäisliitos putkeen tai levyyn, pienaliitokset, päälle hitsaus, päittäisliitos, jalkopienaliitos (Cluokka) sekä yksipalkoinen ja monipalkoinen alapienaliitos • Lincoln-hitsaussimulaattorin harjoitukset (esim. putkelle) • opiskelumateriaalina käytämme kone- ja metallialan kirjallisuutta kuten mm. Teknisen piirustuksen perusteet, hitsaustekniikat ja teräsrakenteet, hitsaustekniikka (opiskelukirja) kirjaa sekä verkko-opetusmateriaalia. • työssäoppiminen ja koulutuskonepajalla suoritetut harjoitustyöt esim. asiakastyöt Fe- ja Rst-teräksistä. 41 Näyttötehtäväaineistot: – omat hyväksytyt (esim. savustusuuni) ja – Alvar-näyttöaineisto – muu näyttöaineisto (esim. työpaikalla tapahtuva näyttö) Hitsausvirheet hitsausjännitysten ja muodonmuutosten vaikutuksien huomioiminen työkappaleeseen. yleisimpien hitsausvirheiden havaitseminen ja välttää ne työssään Opetusmenetelmät • opetuskeskustelut • oppimistehtävät • asiantuntijavierailut ja – luennot • harjoitukset, näytöt Oppimisympäristöt • opetus toteutetaan tietopuolisilla opinnoilla luokkatilassa tai verkkooppimisympäristössä sekä erilaisilla käytännön harjoituksilla kone- ja metallialan työpajassa. Harjoitustyöt • hitsausvirheiden silmämääräiset tarkastukset ja pienaliitoksessa murtokoe • oppikirjana mm. Hitsaustekniikat ja teräsrakenteet, Hitsaustekniikka (opiskelukirja) kirjaa, Vaadittavat erillispätevyydet Muuta huomioitavaa Tulityö- ja työturvallisuuskorttikoulutus sisältyy osana opintoihin Omavastuu kortin lunastamisesta. tekninen englanti (CNC-manuaalit englannin kielellä) äidinkieli (työsuunnitelma) matematiikka (geometria, kustannuslaskenta) 42 2.5.15 HITSAUS (15 OSP) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa käyttää eri hitsausprosesseja ja -laitteita. Hän osaa hitsata ainakin kahdella eri hitsausprosessilla tavanomaista tuotevalmistusta vastaavalla tasolla. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa valita hitsausprosessin käyttökohteen mukaan hitsata puikkohitsausprosessilla (111) ja tietää sen tyypilliset käyttöalueet puikkohitsauksessa käytettävät hitsausvirtalähteet, niiden käyttöominaisuudet ja -alueet asentaa hitsauslaitteiston käyttökuntoon ja suorittaa sen käyttöhuoltoon kuuluvat tehtävät ja valita virtalähteen napaisuuden puikkotyypin mukaan virtalähteiden hallinta- ja säätölaitteet niin, että suorittaa hitsausvirran säädöt yleisimmät käytössä olevat hitsauspuikkotyypit, niiden standardimerkinnät ja valintaperusteet eri käyttökohteisiin puikkoluetteloja ja vertailutaulukoita käyttäen valita hitsauspuikot työkohteeseen perusaineen ja hitsaustilanteen mukaan hitsauspuikkojen oikeat varastointi-, kuivaus- ja käsittelytavat sekä käsittelee niitä oikein ja taloudellisesti hitsata MIG- ja MAG-hitsausprosessilla (131, 135) ja tietää niiden käyttöalueet hitsata TIG-hitsausprosessilla eri perusmetalleja ja tietää TIG-hitsausprosessin edut ja käyttöalueet hitsauslaitteiston rakenteen ja varusteet sekä tehdä niihin liittyvät valinnat hitsaustilanteen vaatimusten mukaisesti asentaa hitsauslaitteiston käyttökuntoon ja suorittaa käyttöhuoltoon kuuluvat tehtävät valita terästen MIG/MAG-hitsauksessa käytettävät lisäainelangat valita MIG/MAG-hitsaukseen langan ohjausputken, syöttöpyörät ja virtasuuttimen valitun langan mukaan ja suorittaa niiden asennus- ja säätötyöt valita käytettävän suojakaasun ja tuntee niiden tunnukset asentaa suojakaasuvarustuksen hitsauslaitteistoon sekä tarkistaa ja säätää kaasun virtausmäärän hitsauskohteen mukaisesti virtalähteiden hallinta- ja säätölaitteet suorittaa hitsausparametrien, kuten langan syötön, jännitteen ja induktanssin säädöt, ja valita työkohteeseen soveltuvan kaarialueen suorittaa MIG/MAG-hitsaustehtäviä lyhytkaari-, sekakaari- ja kuumakaarialueilla sekä pulssikaarihitsauksen periaatteen ja sen tarjoamat edut hitsauksessa ymmärtää ja osaa laatia hitsausohjeita (pWPS) standardin SFS-EN-ISO 15609-1 mukaisesti hitsien mitoitustavat ja mitoitusmerkinnät suorittaa hitsien tarkistusmittaukset tehdä silloituksen railon ja hitsattavan kappaleen vaatimalla tavalla monipalkohitsauksen edut ja tyypilliset käyttötilanteet tunnistaa hitsausvirhetyypit ja niiden syntymiseen vaikuttavat yleisimmät tekijät standardin SFS-EN ISO 5817 määrittelemät hitsaukselle asetetut laatuvaatimukset eri hitsiluokissa B, C ja D ja pystyy arvioimaan saavuttamiaan tuloksia silmämääräisesti ja mittaamalla hitsausliitoksissa käytettävät railot ja liitosmuodot ja osaa valmistaa niitä koneenrakennuksessa yleisesti käytettävien metallien hitsattavuuden hallita hitsauksen aikaisia ja jälkeisiä muodonmuutoksia ja ymmärtää jännitysten vaikutukset hitsata valitsemallaan prosessilla standardien SFS-EN 287-1 tai SFS-EN ISO 9606-2 MUKAISEN pienahitsauskokeen levy/levy (FW) ASENNOISSA PB ML, PF, PD, HITSILUOKKA C. 43 Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa hitsaamalla puikko-, TIG- ja MIG- tai MAG-hitsausprosesseilla siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan prosessin ja hitsausparametrien hallinnalle asetettuja ammattitaitovaatimuksia. Lisäksi hän hitsaa ammattitaitovaatimuksissa määritellyt standardien SFS-EN 287-1 tai SFS-EN ISO 9616-2 mukaiset hitsauskokeet. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista: Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet -palvelussa Oppimisen arviointi* Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin. Osaamisen arviointi* Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3. *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Keskeiset sisällöt Hitsausprosessien perusteet puikko-, MIG/MAG- ja TIGhitsausprosessien hallitseminen. eri hitsausprosessien käyttöalueet, koneiden huollot ja säädöt valitsemallasi prosessilla hitsaaminen standardien SFS-EN 287-1 tai SFS-EN ISO 9606-2 mukaisesti pienahitsauskokeen levy/levy (FW) asennoissa PB ml, PF, PD, hitsiluokka C. hitsien mitoitustavat, mitoitusmerkinnät ja tarkistusmittaukset sekä hitsausohjeiden ymmärtäminen Osaamisen hankkiminen esimerkkejä Opetusmenetelmät • opetuskeskustelut • oppimistehtävät • asiantuntijavierailut ja – luennot (mm. AGA:n luennot) • harjoitukset, näytöt Oppimisympäristöt • opetus toteutetaan tietopuolisilla opinnoilla luokkatilassa tai verkkooppimisympäristössä sekä erilaisilla hitsausharjoituksilla koulutuskonepajan tiloissa. • työssäoppiminen 44 yleisimpien hitsausvirheiden tunnistaminen ja tietää niiden syntymiseen vaikuttavat yleisimmät tekijät. standardin SFS-EN ISO 5817 määrittelemät hitsaukselle asetetut laatuvaatimukset eri hitsiluokissa B, C ja D hitsaustuloksien oma arviointi silmämääräisesti ja mittaamalla. puikkohitsausprosessilla (111) o hitsausharjoitukset o hitsauslaitteiston asennus käyttökuntoon ja käyttöhuoltotehtävät o hitsausvirran säädöt o hitsauspuikkotyypit ja niiden valintaperusteet vertailutaulukon mukaisesti o hitsauspuikkojen varastointi, käsittelytavat ja taloudellisuus • MIG- ja MAG- hitsausprosesseilla (131,135) o hitsausharjoitukset lyhytkaari-, sekakaari- ja kuumakaarialueilla sekä pulssikaarihitsauksen periaatteen ja sen tarjoamat edut hitsauksessa o hitsauslaitteiston asennus käyttökuntoon ja käyttöhuoltotehtävät o lisäainelangat o suojakaasun valinta ja suojakaasuvarustuksen asennus ja säätö o hitsausparametrien säädöt Harjoitustyöt • Lincoln-hitsaussimulaattorin harjoitukset • hitsausharjoitukset (asiakastyöt) suoritetaan eri prosesseilla koulutus-konepajan tiloissa ja samalla on mahdollista suorittaa pätevyyskokeet. Opiskelumateriaalina käytämme SHY:n julkaisemaa opetusmateriaalia sekä Kemppi Oy:n WPS-ohjeistusta. www.shy-hitsaus.net/ Näyttötehtäväaineistot: – omat hyväksytyt (esim. savustusuuni) ja – Alvar-näyttöaineisto • TIG-hitsausprosessilla tehtävät hitsausharjoitukset o hitsauslaitteiston asennus käyttökuntoon ja käyttöhuoltotehtävät o hitsausohjeiden (WPS) laatimisharjoitus o hitsien mitoitustavat, merkinnät ja tarkistusmittauksien harjoitukset o hitsauskokeet: o hitsata valitsemallaan prosessilla standardien SFS-EN 287-1 tai SFSEN ISO 9606-2 mukaisen 45 pienahitsauskokeen levy/levy (FW) asennoissa PB ml, PF, PD, hitsiluokka C. Hitsaajan pätevyyskokeet edellä mainituilla hitsausprosesseilla Vaadittavat erillispätevyydet Muuta huomioitavaa Tulityö- ja työturvallisuuskorttikoulutus sisältyy osana opintoihin Omavastuu kortin lunastamisesta. SHY:n määräyksien ja ohjeiden mukaan. www.shy-hitsaus.net/ tekninen englanti (CNC-manuaalit englannin kielellä) äidinkieli (työsuunnitelma) matematiikka (geometria, kustannuslaskenta) 2.5.16 IW-HITSAUS (15 OSP) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja saavuttaa IW-hitsaajan pätevyyden valitsemallaan hitsausprosessilla. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa lukea standardeja SFS-EN 287-1 ja SFS-EN ISO 5817 ja ymmärtää merkinnät hitsausprosessien 135/136/138 ja/tai prosessien 111 ja 141 suoritustekniikat ja hitsausparametrien säädöt valita sopivat hitsauskaasut ja hitsauslisäaineet ohjeen mukaan hitsata valitsemallaan prosessilla IIW/IAB mukaiset levy/levy pienahitsit (FW) asennoissa PA, PB, PG, PF ja PD ja putki/levy asennoissa PB, PF, PD ja PD≥ 60° sekä päittäishitsit (BW) asennoissa PA ja PF siten, että hitsien laatutaso täyttää silmämääräisessä tarkastuksessa standardin SFS-EN ISO 5817 hitsiluokan C vaatimukset hitsata valitsemallaan prosessilla standardien SFS-EN 287-1 JA/TAI SFS-EN ISO 9606-2 vaatimusten mukaisesti IIW/IAB:n määrittelemistä levy/levy pienahitsauspätevyyskokeen (FW) hitsausasennoissa, PB ml ja PF sekä putki/levy pienahitsauspätevyyskokeen (FW) hitsausasennoissa, PF ja PD valmistaa kokeissa tarvittavat hitsausrailot ja asemoida kappaleet pätevyyskoetta varten tulkita hitsausohjeita (WPS) standardin SFS-EN-ISO 15609-1 mukaisesti lukea hitsausmerkinnät. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa valmistelemalla hitsausrailon, asemoimalla ja silloittamalla koekappaleet, säätämällä hitsausparametrit hitsattavan kokeen mukaan ja suorittamalla ammattitaitovaatimuksissa määritellyt standardien SFS-EN 287-1 ja/tai SFS-EN ISO 9606-2 mukaiset hitsauskokeet ja hitsaajan pätevyyskokeet 46 valvotuissa olosuhteissa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista: Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet -palvelussa Oppimisen arviointi* Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin. Osaamisen arviointi* Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3. *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen esimerkkejä Moduulit hitsaajan ammattitutkinnosta puikko-, MIG/MAG- ja TIGhitsausprosessien hallitseminen. Eri hitsausprosessien käyttöalueet, koneiden huollot, säädöt ja valitsemallasi prosessilla hitsaaminen standardien IIW/IAB mukaisesti levy/levy pienahitsit (FW) asennoissa PA, PB, PG, PF ja PD ja putki/levy asennoissa PB, PF, PD ja PD≥ 60° sekä päittäishitsit (BW) asennoissa PA ja PF siten, että hitsien laatutaso täyttää silmämääräisessä tarkastuksessa standardin SFS-EN ISO 5817 hitsiluokan C vaatimukset. hitsien mitoitustavat, mitoitusmerkinnät ja tarkistusmittaukset sekä hitsausohjeiden ymmärtäminen Opetusmenetelmät • opetuskeskustelut • oppimistehtävät • asiantuntijavierailut ja – luennot (mm. AGA:n luennot) • harjoitukset, näytöt Oppimisympäristöt • opetus toteutetaan tietopuolisilla opinnoilla luokkatilassa tai verkkooppimisympäristössä sekä erilaisilla hitsausharjoituksilla koulutuskonepajan tiloissa. • työssäoppiminen Harjoitustyöt • Lincoln-hitsaussimulaattorin harjoitukset • hitsausharjoitukset (asiakastyöt) suoritetaan eri prosesseilla koulutuskonepajan tiloissa ja samalla 47 yleisimpien hitsausvirheiden tunnistaminen ja tietää niiden syntymiseen vaikuttavat yleisimmät tekijät. standardin SFS-EN ISO 5817 määrittelemät hitsaukselle asetetut laatuvaatimukset eri hitsiluokissa B, C ja D hitsaustuloksien oma arviointi silmämääräisesti ja mittaamalla. standardien SFS-EN 287-1 ja SFS-EN ISO 5817 lukeminen ja merkintöjen ymmärtäminen hitsausprosessien 135/136/138 ja/tai prosessien 111 ja 141 suoritustekniikat ja hitsausparametrien säädöt sopivien hitsauskaasujen ja hitsauslisäaineiden valitseminen ohjeiden mukaan valitsemallaan prosessilla hitsaaminen IIW/IAB mukaiset levy/levy pienahitsit (FW) asennoissa PA, PB, PG, PF ja PD ja putki/levy asennoissa PB, PF, PD ja PD≥ 60° sekä päittäishitsit (BW) asennoissa PA ja PF siten, että hitsien laatu-taso täyttää silmämääräisessä tarkastuksessa standardin SFS-EN ISO 5817 hitsiluokan C vaatimukset valitsemallaan prosessilla hitsaaminen standardien SFS-EN 287-1 ja/tai SFSEN ISO 9606-2 vaatimusten mukaisesti IIW/IAB:n määrittelemistä levy/levy pienahitsauspätevyyskokeen (FW) hitsausasennoissa, PB ml ja PF sekä putki/levy pienahitsauspätevyyskokeen (FW) hitsausasennoissa, PF ja PD kokeissa tarvittavien hitsausrailojen valmistaminen ja kappaleiden asemointi pätevyyskoetta varten hitsausohjeiden tulkinta (WPS) standardien SFS-ENISO 15609-1 mukaisesti on mahdollista suorittaa pätevyyskokeet. Opiskelumateriaalina käytämme SHY:n julkaisemaa opetusmateriaalia sekä Kemppi Oy:n WPSohjeistusta. www.shy-hitsaus.net/ . Näyttötehtäväaineistot: – omat hyväksytyt (esim. savustusuuni) ja – Alvar-näyttöaineisto 48 Hitsaajan pätevyyskokeet edellä mainituilla hitsausprosesseilla Vaadittavat erillispätevyydet Muuta huomioitavaa Tulityö- ja työturvallisuuskorttikoulutus sisältyy osana opintoihin Omavastuu kortin lunastamisesta. SHY:n määräyksien ja ohjeiden mukaan. www.shy-hitsaus.net/ äidinkieli (työsuunnitelma) matematiikka (kustannuslaskenta) 2.5.17 LEVY- JA HITSAUSALAN CNC-VALMISTUS (15 OSP) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja tekee työohjeiden ja piirustusten mukaan monimuotoisia levyosia jollakin NCohjatulla levyntyöstökoneella (laser-, vesi-, poltto- ja plasmaleikkauskoneella tai robotilla ja siihen kiinnitetyillä laitteilla). Hän tuntee hyvin käyttämänsä koneen toimintaperiaatteet ja osaa käyttää sitä turvallisesti ja tuottavasti. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa valmistaa monimuotoisia kappaleita CNC-ohjatulla levytyökoneella siirtää valmisohjelman CNC-koneeseen ohjelmointiohjelman toimintatavan tehdä CNC-ohjatulle levyntyöstökoneelle levyosien leikkaukseen liittyviä ohjelmia piirustusten mukaisesti (CNC-laserleikkauskone, CNC-vesileikkauskone, CNC-polttoleikkauskone, CNCplasmaleikkauskone tai robotti) lukea valmista ohjelmaa ja tulkita sitä sekä tehdä siihen tarpeelliset korjaukset parametriohjelmoinnin perusteet leikattavan levyn materiaalimerkinnät käyttää nosturia ja siirtää levyt leikkauspöydälle aiheuttamatta vaurioita materiaalille lasertyöstön tärkeimmät käyttöalueet teollisuudessa selvittää käytettävän laserin laserluokan sekä laserluokkaa vastaavat vaaratekijät ja käyttöturvallisuusvaatimukset valita ja säätää leikkausparametrit suorittaa levyn paikoitusajoon kuuluvat toimenpiteet vesileikkauslaitteen toimintaan ja käyttöön liittyvät tapaturmavaarojen ja terveyshaittojen estämiseen käytettävät suojelutoimet ymmärtää korkean käyttöpaineen aiheuttamat rasitukset laitteistolle ymmärtää vesileikkauksessa aiheutuvan leikkausäänen haitat ja suojautumisen vesileikkauslaitteiston rakenteen, toimintaperiaatteen ja ohjauslaitteet suorittaa levyn paikoitusajoon kuuluvat toimenpiteet suorittaa laitteiston käyttöhuoltoon kuuluvat tehtävät ja tietää tarkastettavat kohteet yleisimmät hitsausrobottijärjestelmät ja niissä käytetyt ohjelmointitavat robotin koordinaatistot ja liiketyypit ohjelmoida ja käyttää työpaikkansa hitsaus- tai kappaleenkäsittelyrobottia. 49 Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa valmistamalla CNC-ohjelmoitavalla levyntyöstökoneella tai hitsauslaitteella työpiirustuksen mukaisen monimuotoisen työkappaleen (levyosan tai tuotteen) tai osakokonaisuuden työpaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista: Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet -palvelussa Oppimisen arviointi* Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin. Osaamisen arviointi* Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3. *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Keskeiset sisällöt CNC-leikkauksen ja särmäyksen perusteet • monimuotoisien kappaleiden valmistaminen CNC-ohjatulla levytyökoneella • valmisohjelman CNCkoneeseelle siirtäminen • ohjelmointiohjelman toimintatavat • CNC-polttoleikkauskoneelle levyosien leikkaukseen liittyvien ohjelmien tekeminen piirustusten mukaisesti • valmiin ohjelman lukeminen ja tulkitseminen sitä sekä tehdä siihen tarpeelliset korjaukset • parametriohjelmoinnin perusteet • leikattavan levyn materiaalimerkinnät • nosturin käyttäminen ja levyjen siirtäminen leikkauspöydälle aiheuttamatta vaurioita materiaalille Osaamisen hankkiminen esimerkkejä Opetusmenetelmät • opetuskeskustelut • oppimistehtävät • asiantuntijavierailut ja – luennot • harjoitukset, näytöt Oppimisympäristöt • opetus toteutetaan tietopuolisilla opinnoilla luokkatilassa tai verkkooppimisympäristössä sekä erilaisilla käytännön harjoituksilla kone- ja metallialan työpajassa. • työssäoppiminen Harjoitustyöt •työsuunnitelmien laatiminen harjoituksien yhteydessä 50 Robotiikka • levyn paikoitusajoon kuuluvat toimenpiteet • laitteiston käyttöhuoltoon kuuluvat tehtävät ja tarkastettavat kohteet • työturvallisuus • työympäristön siisteys ja järjestys • työ- ja materiaalimenekit • oman työn arviointi •yksinkertaisten leikkausohjelmien laatiminen ja siirtäminen CNC-leikkaukseen •leikkausparametrien valinta ja säätäminen • yleisimmät hitsausrobottijärjestelmät ja niissä käytetyt ohjelmointitavat • robotin koordinaatistot ja liiketyypit • työpaikkansa hitsaus- tai kappaleenkäsittelyrobottien ohjelmointi ja käyttäminen. • työturvallisuus • työympäristön siisteys ja järjestys • oman työn arviointi Opetusmenetelmät • opetuskeskustelut • oppimistehtävät • asiantuntijavierailut ja – luennot • harjoitukset, näytöt Näyttötehtäväaineistot: – omat hyväksytyt (esim. savustusuuni) ja – Alvar-näyttöaineisto – muu näyttöaineisto (esim. työpaikalla tapahtuva näyttö) Oppimisympäristöt • opetus toteutetaan tietopuolisilla opinnoilla luokkatilassa tai verkkooppimisympäristössä sekä erilaisilla käytännön harjoituksilla kone- ja metallialan työpajassa. •Opiskelumateriaalina käytämme kone- ja metallialan kirjallisuutta kuten mm. ABB:n manuaalia ja verkkoopetusmateriaalia (RoboStudio). • työssäoppiminen Harjoitustyöt •työsuunnitelmien laatiminen harjoituksien yhteydessä •yksinkertaisen hitsausohjelman laatiminen •hitsausparametrien valinta ja säätäminen •yksinkertaisen työkierron suorittaminen robotilla Vaadittavat erillispätevyydet Muuta huomioitavaa Tulityö- ja työturvallisuuskorttikoulutus sisältyy osana opintoihin Omavastuu kortin lunastamisesta. Nosturi- ja trukkikoulutus sisältyy osana opintoihin Omavastuu kortin lunastamisesta. tekninen englanti (CNC-manuaalit englannin kielellä) 51 äidinkieli (työsuunnitelma) matematiikka (geometria, kustannuslaskenta) 2.5.18 LEVY- JA TERÄSRAKENNETYÖT (15 OSP) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa valmistaa työpiirustusten mukaan levy- ja teräsrakenteita lähtien levyraaka-aineista, rakenneputkista ja muotoraudoista ja päätyen pintakäsittelyä varten viimeistellyksi tuotteeksi. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa lukea työpiirustuksia ja ymmärtää leikkauskuvannot ja muoto- ja sijaintitoleranssit sekä hitsausmerkinnät laatia työsuunnitelman ja oikean kokoonpanojärjestyksen ja valita valmistusmenetelmät paksujen levyjen ja muototerästen sekä käsivaraisen että koneellisen polttoleikkauksen SFS-EN ISO 9013 vaatimusten mukaisesti paksujen levyjen leikkaamisen suuntaisleikkureilla, pyöristämisen ja särmäyksen muototerästen ja rakenneputkien katkaisutyöt sahaamalla, kulmahiomakoneella ja muototeräsleikkureilla tehdä CNC-ohjelmia piirustusten mukaan levy- ja teräsrakennetöissä tarvittaville koneille teräsrakennetöissä tarvittavat hitsausprosessit (puikko-, MIG/MAG- ja TIG) sekä hitsien mitoitustavat ja -merkinnät lukea standardin ISO 15609-1 mukaisia hitsausohjeita (WPS) ja suorittaa hitsaukset niitä noudattaen tietää standardin SFS-EN-ISO 5817 määrittelemät hitsaukselle asetetut laatuvaatimukset hitsiluokissa B, C ja D käyttää ohjaimia ja kiinnitysvälineitä oikein mitata esiasettelussa ja kiinnityksessä asento- ja rakennemitat silloittaa rakenneosat niin, että riittävä rakennelujuus saavutetaan tehdä tarkistusmittaukset selvittää työpiirustuksista hitsausliitosten railotyypit ja valmistaa railot hiomalla, polttoleikkaamalla ja railonvalmistuskoneilla tehdä teräsrakenteiden muotoilu-, taivutus- ja oikaisutöitä hydraulisilla puristimilla ja taivutusvalssaimilla kylmä- ja kuumaoikaisun suoritusperiaatteet ja vaikutukset työkappaleeseen suorittaa oikaisutyöt tarkoituksenmukaisia työmenetelmiä käyttäen käyttää turvallisesti teräsrakenteiden kokoonpanossa ja asennuksessa käytettäviä nosto-, kiinnitys- ja apulaitteita hitsata standardien SFS-EN 287-1 JA SFS-EN ISO 9606-2 mukaisen pienahitsauskokeen levy/levy (FW) asennoissa PA, PB ml ja PF sl valitsemallaan prosessilla, hitsiluokka C. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa hitsaamalla ammattitaitovaatimuksissa määritellyt hitsauskokeet ja valmistamalla työpiirustusten mukaan jonkin raskaslevy- ja teräsrakennetyökokonaisuuden tai osakokonaisuuden työpaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaito-vaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. 52 Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista: Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet -palvelussa Oppimisen arviointi* Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin. Osaamisen arviointi* Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3. *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Keskeiset sisällöt Hitsausprosessien perusteet • työpiirustuksien lukeminen sekä leikkauskuvantojen ja muoto- ja sijaintitoleranssien sekä hitsausmerkintöjen ymmärtäminen • teräsrakennetöissä tarvittavat hitsausprosessit (puikko-, MIG/MAG- ja TIG) sekä hitsien mitoitustavat ja -merkinnät • standardin ISO 15609-1 mukaisien hitsausohjeiden (WPS) lukeminen ja hitsauksien suorittaminen niitä noudattaen • standardin SFS-EN-ISO 5817 määrittelemät hitsaukselle asetetut laatuvaatimukset hitsiluokissa B, C ja D Osaamisen hankkiminen esimerkkejä Opetusmenetelmät • opetuskeskustelut • oppimistehtävät • asiantuntijavierailut ja – luennot (mm. AGA:n luennot) • harjoitukset, näytöt Oppimisympäristöt • opetus toteutetaan tietopuolisilla opinnoilla luokkatilassa tai verkkooppimisympäristössä sekä erilaisilla hitsausharjoituksilla koulutuskonepajan tiloissa. • työssäoppiminen Harjoitustyöt • työsuunnitelmien laatiminen harjoituksien yhteydessä • hitsausmerkkien piirtämis- ja lukuharjoitukset • Kemppi Oy:n WPShitsausohjelukuharjoitukset. Levy- ja muototerästyöt • työsuunnitelman laatiminen ja oikean kokoonpanojärjestyksen ja valmistusmenetelmän valitseminen • paksujen levyjen ja muototerästen sekä käsivaraisen että koneellisen polttoleikkauksen Opetusmenetelmät • opetuskeskustelut • oppimistehtävät • asiantuntijavierailut ja – luennot (mm. AGA:n luennot) • harjoitukset, näytöt 53 suorittaminen SFS-EN ISO 9013 vaatimusten mukaisesti • paksujen levyjen leikkaaminen suuntaisleikkureilla, pyöristäminen ja särmääminen • muototerästen ja rakenneputkien katkaisutyöt sahaamalla, kulmahiomakoneella ja muototeräsleikkureilla • CNC-ohjelmien laatiminen • ohjaimien ja kiinnitysvälineiden oikea käyttäminen • esiasettelussa ja kiinnityksessä asento- ja rakennemittojen mittaaminen • rakenneosien silloittaminen niin, että riittävä rakennelujuus saavutetaan • tarkistusmittaukset • selvittää työpiirustuksista hitsausliitosten railotyypit ja valmistaa railot hiomalla, polttoleikkaamalla ja railonvalmistuskoneilla • teräsrakenteiden muotoilu-, taivutus- ja oikaisutyöt hydraulisilla puristimilla ja taivutusvalssaimilla • kylmä- ja kuumaoikaisun suoritusperiaatteet ja vaikutukset työkappaleeseen • oikaisutyöt tarkoituksen mukaisilla työmenetelmillä • teräsrakenteiden kokoonpanossa ja asennuksessa käytettävien nosto-, kiinnitys- ja apulaitteiden turvallinen käyttäminen • standardien SFS-EN 287-1 ja SFS-EN ISO 9606-2 mukaisen pienahitsauskokeen levy/levy (FW) asennoissa PA, PB ml ja PF sl hitsaaminen valitsemallaan prosessilla, hitsiluokka C. • työturvallisuus • jätteiden ja materiaalien kierrätys sekä lajittelu • työympäristön siisteys ja järjestys • työ- ja materiaalimenekit • oman työn arviointi Vaadittavat erillispätevyydet Muuta huomioitavaa Tulityö- ja työturvallisuuskorttikoulutus sisältyy osana opintoihin Omavastuu kortin lunastamisesta. Oppimisympäristöt • opetus toteutetaan tietopuolisilla opinnoilla luokkatilassa tai verkkooppimisympäristössä sekä erilaisilla hitsausharjoituksilla koulutuskonepajan tiloissa. • työssäoppiminen Harjoitustyöt • Lincoln-hitsaussimulaattorin harjoitukset • hitsausharjoitukset (asiakastyöt) suoritetaan eri prosesseilla koulutus-konepajan tiloissa ja samalla on mahdollista suorittaa pätevyyskokeet. CNC-plasmaleikkurin harjoitukset • Kemppi Oy:n WPShitsausohjeharjoitukset. www.shy-hitsaus.net/ . Näyttötehtäväaineistot: – omat hyväksytyt (esim. savustusuuni) ja – Alvar-näyttöaineisto – muu näyttöaineisto (esim. työpaikalla tapahtuva näyttö) 54 Nosturi- ja trukkikoulutus sisältyy osana opintoihin Omavastuu kortin lunastamisesta. äidinkieli (työsuunnitelma) matematiikka (geometria, oikaistu pituus, kustannuslaskenta) 2.5.21 NC-TARKKUUSSÄRMÄYS (15 OSP) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa tehdä työpiirustuksien perusteella levyjen särmäyksiä merkkauksien mukaan ja etu- ja takavastetta hyödyntäen sekä ohjelmoida särmäyskoneen näyttöpaneelilta ja käyttää ohjelmointiohjelmaa. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa särmäyksen tekniset perusteet ja aineen käyttäytymisen särmäyksessä käyttää särmäyspuristinta turvallisesti lukea särmäystyön työpiirustuksia ja laatia työsuunnitelman käyttää särmäyspuristimen piirustus- ja taivutusohjelmaa ja siirtää taivutusohjelman särmäyskoneelle särmäyskoneen NC-ohjelmoinnin näyttöpaneelilta taivutuksen simuloinnin sekä automaattitoiminnolla että manuaalitoiminnolla tavallisimpien särmättävien materiaalien ominaisuudet ja särmäykseen vaikuttavat tekijät painin- ja vastintyökalujen perusmallit ja käyttöalueet valita oikeat työkalut eri särmäystehtäviin kiinnittää työkalut ja tehdä niiden säädöt ja tarkistukset huolehtia työkalujen varastoinnista ja käyttökuntoisuudesta käyttää nosto- ja siirtovälineitä ja käsitellä levymateriaaleja mitata kulmat särmäyksen jälkeen ja tehdä korjausohjelmoinnit käsitellä valmiita särmäystuotteita sekä pakata ja dokumentoida ne käyttää laitteiston kunnonseurantaa ja tehdä käyttäjän huoltotehtävät. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osaamalla tarkkuussärmätä työpiirustusten mukaisia levyosia NC-särmäyskoneella työpaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista: 55 Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet -palvelussa Oppimisen arviointi* Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin. Osaamisen arviointi* Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3. *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Osaamisen hankkiminen Teema Keskeiset sisällöt NC-tarkkuussärmäyksen perusteet • särmäyksen tekniset perusteet ja aineen käyttäytyminen särmäyksessä • särmäyspuristimen turvallinen käyttäminen • särmäystyön työpiirustuksien lukeminen ja työsuunnitelmien laatiminen • särmäyspuristimen piirustus- ja taivutusohjelmaa käyttäminen ja taivutusohjelman särmäyskoneelle siirtäminen • särmäyskoneen NC-ohjelmointi näyttöpaneelilta • taivutuksen simulointi sekä automaatti- että manuaalitoiminnolla • tavallisimpien särmättävien materiaalien ominaisuudet ja särmäykseen vaikuttavat tekijät • painin- ja vastintyökalujen perusmallit ja käyttöalueet • työkalujen valitseminen eri särmäystehtäviin Opetusmenetelmät • opetuskeskustelut • oppimistehtävät • asiantuntijavierailut ja – luennot • harjoitukset, näytöt • työkalujen kiinnittäminen ja niiden säätöjen ja tarkistuksien tekeminen • työkalujen varastoinnista ja käyttökuntoisuudesta huolehtiminen • nosto- ja siirtovälineiden sekä levymateriaalien käsitteleminen • kulmien mittaaminen särmäyksen jälkeen ja korjausohjelmointien tekeminen Opetusmenetelmät • opetuskeskustelut • oppimistehtävät • asiantuntijavierailut ja – luennot • harjoitukset, näytöt NC-tarkkuussärmäyksen perustyöt esimerkkejä Oppimisympäristöt • opetus toteutetaan tietopuolisilla opinnoilla luokkatilassa tai verkkooppimisympäristössä sekä erilaisilla särmäysharjoituksilla koulutuskonepajan tiloissa. • työssäoppiminen Harjoitustyöt • työsuunnitelmien laatiminen harjoituksien yhteydessä • taivutusohjelmienharjoitukset (mm. Cybelec-ohjelma) • materiaalikustannuslaskenta Oppimisympäristöt • opetus toteutetaan tietopuolisilla opinnoilla luokkatilassa tai verkkooppimisympäristössä sekä 56 • särmäystuotteiden käsitteleminen, pakkaaminen ja dokumentoiminen • laitteistojen kunnonseurannat ja huoltotehtävät. • työturvallisuus • jätteiden ja materiaalien kierrätys sekä lajittelu • työympäristön siisteys ja järjestys • työ- ja materiaalimenekit • oman työn arviointi erilaisilla särmäysharjoituksilla koulutuskonepajan tiloissa. • työssäoppiminen Harjoitustyöt • työkalujen asettamisharjoitukset • taivutusohjelmienharjoitukset (mm. Cybelec-ohjelma) • kulmamittausharjoitukset Näyttötehtäväaineistot: – omat hyväksytyt (esim. savustusuuni) ja – Alvar-näyttöaineisto – muu näyttöaineisto (esim. työpaikalla tapahtuva näyttö) Vaadittavat erillispätevyydet Muuta huomioitavaa Tulityö- ja työturvallisuuskorttikoulutus sisältyy osana opintoihin Omavastuu kortin lunastamisesta. Nosturi- ja trukkikoulutus sisältyy osana opintoihin Omavastuu kortin lunastamisesta. tekninen englanti (manuaalit englannin kielellä) äidinkieli (työsuunnitelma) matematiikka (geometria, oikaistu pituus, kustannuslaskenta) 2.5.22 OHUTLEVYTYÖT (15 OSP) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittajan osaa valmistaa ohutlevykappaleita lähtien levyraaka-aineista ja päätyen viimeistellyksi levytuotteiksi. Hän osaa liittää ohutlevyjä hitsaamalla MIG-, MAG- ja TIGhitsausprosesseilla sekä vastushitsausprosessilla (pistehitsaus). Hän osaa liittää levyjä myös ruuviliitoksilla sekä niittaamalla, saumaamalla ja liimaamalla. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa lukea työpiirustuksia, kuvantoja (erityisesti leikkauskuvannot) ja piirustusmerkintöjä (hitsaus- ja muut liitosmerkinnät sekä muoto- ja sijaintitoleranssimerkinnät) laatia työsuunnitelman ohutlevyosien levityksiä käsityömenetelmin käyttää levityksen CAD-ohjelmaa (3D-mallinnus) ohutlevytöissä käytettävät piirrotusmenetelmät ja merkintätavat sekä osaa käyttää piirrotusvälineitä tarkoituksenmukaisesti leikata monimuotoisia kappaleita kuvioleikkurilla ja nakertajilla piirrotuksen mukaan käyttää ohutlevyjen leikkaukseen tarkoitettuja suuntaisleikkureita 57 käyttää kulmauskonetta ja tietää kulmauskoneen säädöt ja säätöperiaatteet valmistaa mittavaatimukset toteuttavan taivutussuunnitelman käyttää särmäyspuristinta ohutlevyjen taivutukseen valita soveltuvat kehrät, tehdä niiden tarvitsemat säädöt ja osaa vaottaa tuntee ohutlevyjen saumaustyypit ja saumausmenetelmät sekä osaa valmistaa työkohteeseen tiiviin ja ulkonäöltään laatuvaatimukset täyttävän sauman liimata ohutlevyjä liittää ohutlevyjä ruuviliitoksilla tehdä vetokaraniittiliitoksia eri materiaalilevyjen (kupari, alumiini, muovitettu ohutlevy, hiottu ruostumaton teräs, haponkestävä teräs jne.) käsittelyn standardin SFS-EN ISO 5817 määrittelemät hitsaukselle asetetut laatuvaatimukset eri hitsiluokissa B, C ja D vastushitsauksen toimintaperiaatteen ja soveltuvuuden eri materiaaleille ja levynpaksuuksille sekä laitteiden soveltuvuuden eri hitsauskohteisiin hitsata vastushitsausprosessilla (pistehitsaus) hitsata ohutlevyjä MAG-hitsausprosessilla hitsata ohutlevyjä MIG-hitsausprosessilla hitsata ohutlevyjä TIG-hitsausprosessilla työn laatuvaatimukset tuntien arvioida työn viimeistelytarpeen ja suorittaa tarvittavat viimeistelytyöt, esimerkiksi hitsausroiskeiden ja terävien särmien poiston. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa valmistamalla työpiirustuksen mukaisen monimuotoisen ohutlevytyökokonaisuuden, jossa on tavanomaisia ohutlevytuotteilta vaadittavia mitta-, muoto- ja suoruusvaatimuksia, työpaikalla. Levytyökokonaisuuden levyliitoksia tehdään levymateriaalista riippuen MAG-, MIG- tai TIGhitsausprosessilla. Lisäksi ammattitaito osoitetaan levytyökokonaisuuteen liittyen tai erikseen hitsaamalla vastushitsausprosessilla ja vähintään kahdella muulla ohutlevyjen liitosmenetelmällä (ruuviliitos, vetokaraniittaus, saumaus ja liimaus). Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkinto-tilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista: Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet -palvelussa Oppimisen arviointi* Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin. Osaamisen arviointi* Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3. *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. 58 Teema Keskeiset sisällöt Levitysoppi • työpiirustuksien lukeminen, kuvantojen (erityisesti leikkauskuvantojen) ja piirustusmerkintöjen (hitsaus- ja muut liitosmerkinnät sekä muotoja sijaintitoleranssimerkinnät) ymmärtäminen • työsuunnitelmien laatiminen • ohutlevyosien levitystyöt käsityömenetelmin • levityksen CAD-ohjelman (3Dmallinnus) käyttäminen Osaamisen hankkiminen esimerkkejä Opetusmenetelmät • opetuskeskustelut • oppimistehtävät • asiantuntijavierailut ja – luennot • harjoitukset, näytöt Oppimisympäristöt • opetus toteutetaan tietopuolisilla opinnoilla luokkatilassa tai verkkooppimisympäristössä sekä erilaisilla käytännön harjoituksilla kone- ja metallialan työpajassa/konepajalla. Harjoitustyöt • opiskelumateriaalina käytämme kone- ja metallialan kirjallisuutta kuten mm. Teknisen piirustuksen perusteet, Hitsaustekniikat ja teräsrakenteet, Hitsaustekniikka (opiskelukirja) kirjaa. • levitysopissa käytämme Levitysoppi levy- ja peltisepille oppikirjaa ja esim. Inventor 3D CAD – ohjelmistoa. Ohutlevytyötekniikka • ohutlevytöissä käytettävät piirrotusmenetelmät, merkintätavat ja piirrotusvälineiden tarkoituksenmukainen käyttäminen • työaikojen ja -ohjeiden noudattaminen • monimuotoisien kappaleiden leikkaaminen kuvioleikkurilla ja nakertajilla piirrotuksen mukaan • ohutlevyjen leikkaaminen • kulmauskoneen käyttäminen ja kulmauskoneen säätäminen ja säätöperiaatteet • taivutussuunnitelma • särmäyspuristimen käyttäminen ohutlevyjen taivutukseen • vaottaminen Opetusmenetelmät • opetuskeskustelut • oppimistehtävät • asiantuntijavierailut ja – luennot • harjoitukset, näytöt Oppimisympäristöt • opetus toteutetaan tietopuolisilla opinnoilla luokkatilassa tai verkkooppimisympäristössä sekä erilaisilla käytännön harjoituksilla kone- ja metallialan työpajassa/konepajalla. Harjoitustyöt 59 • ohutlevyjen saumaustyyppien ja -menetelmien tunteminen sekä työkohteeseen tiiviin ja ulkonäöltään laatuvaatimukset täyttävän sauman valmistaminen • ohutlevyjen liimaaminen • ohutlevyjen liittäminen ruuviliitoksilla • vetokaraniittiliitoksien valmistaminen • eri materiaalilevyjen (kupari, alumiini, muovitettu ohutlevy, hiottu ruostumaton teräs, haponkestävä teräs jne.) käsitteleminen • standardin SFS-EN ISO 5817 määrittelemät hitsaukselle asetetut laatuvaatimukset eri hitsiluokissa B, C ja D • vastushitsauksen toimintaperiaate ja soveltuvuus eri materiaaleille ja levynpaksuuksille sekä laitteiden soveltuvuus eri hitsauskohteisiin • vastushitsausprosessilla (pistehitsaus) hitsaaminen • ohutlevyjen MAG-, MIG- ja TIGhitsausprosessilla hitsaaminen • työn laatuvaatimuksien tunteminen, arvioida työn viimeistelytarpeen ja tarvittavien viimeistelytöiden suorittaminen, esimerkiksi hitsausroiskeiden ja terävien särmien poistaminen. • työturvallisuus • jätteiden ja materiaalien kierrätys sekä lajittelu • työympäristön siisteys ja järjestys • työ- ja materiaalimenekit • oman työn arviointi Vaadittavat erillispätevyydet Muuta huomioitavaa Tulityö- ja työturvallisuuskorttikoulutus sisältyy osana opintoihin Omavastuu kortin lunastamisesta. • opiskelumateriaalina käytämme kone- ja metallialan kirjallisuutta kuten mm. Teknisen piirustuksen perusteet, Hitsaustekniikat ja teräsrakenteet, Hitsaustekniikka (opiskelukirja) kirjaa. Näyttötehtäväaineistot: – omat hyväksytyt (esim. savustusuuni) ja – Alvar-näyttöaineisto – muu näyttöaineisto (esim. työpaikalla tapahtuva näyttö) tekninen englanti (manuaalit englanninkielellä) äidinkieli (työsuunnitelma) matematiikka (geometria, kustannuslaskenta) 60 2.5.27 CNC-SORVAUS (15 OSP) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa käyttää CNC-ohjattua 2-akselista työstökonetta. Hän osaa CNCohjelmoinnin ja tuntee terät ja terämateriaalit, leikkuunesteet ja raaka-aineet niin, että hän pystyy valmistamaan työpiirustuksen mukaisia, teollisuuden mitta- ja laatuvaatimukset täyttäviä monimuotoisia kappaleita. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa lukea työpiirustuksia ja tulkita koneenpiirustuksen projektioita, leikkauskuvantoja ja mitoituksia sekä ymmärtää niihin liittyvät toleranssit ja pintamerkit CAD/CAM-tekniikan perusteet käyttää CNC-ohjattua työstökonetta turvallisesti valita piirustuksen mukaisen materiaalin ja työvarat suunnitella eri työvaiheiden keskinäisen järjestyksen ja niiden vaatimat kiinnitykset käyttää oikein erilaisia mittavälineitä sekä tarkastaa ja asettaa mittavälineen ennen käyttöä kartiopintoihin ja pyöristyksiin liittyvää matematiikkaa ja mittaustekniikkaa ajaa koneen akselit referenssipisteisiin ja tarkastaa koneen toimintakunnon tunnistaa tavanomaisimmat koneen ilmoittamat virhekoodit vaihtaa istukan leuat, säätää leukojen paineen sekä sorvata tarvittaessa pehmeät leuat kiinnittää koneistettavan kappaleen niin, että kappaleen muoto- ja mittatarkkuus sekä pinnanlaatu säilyvät piirustuksen mukaisina käyttää oikein nostoapuvälineitä valita oikeat terät ja teräpalat määrittää taloudelliset työstöarvot eri terille ja erilaisille raaka-aineille asettaa ja mitata terät hakea ja asettaa nollapisteen sekä tehdä tarvittaessa korjauksia nollapisteeseen ottaa valmiin ohjelman työstökoneelle ja editoida sitä tehdä tavanomaisia ohjelmia ja käyttää niissä nirkonsäteen kompensointia ja työkiertoja testata ohjelman ennen varsinaista kappaleen ajoa huomioida lämmön vaikutuksen koneistuksessa käyttää teräkorjaimia tehdä asetuksen dokumentoinnin viimeistellä ja mitata valmistamansa kappaleen ja tehdä tarvittaessa korjauksia aikaansaadakseen konepajateollisuuden laatu- ja tarkkuusvaatimukset täyttävän kappaleen Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa valmistamalla jonkin koneistettavan osan tai osakokonaisuuden CNC-ohjattua työstökonetta käyttäen työpaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista: Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet -palvelussa 61 Oppimisen arviointi* Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin. Osaamisen arviointi* Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3. *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Osaamisen hankkiminen Teema Keskeiset sisällöt CAD/CAM-tekniikan perusteet • työpiirustuksien hahmottaminen ja koneenpiirustuksen projektien, leikkauskuvantojen ja mitoituksien tulkitseminen sekä niihin liittyvien toleranssien ja pintamerkkien ymmärtäminen • CAD/CAM-tekniikan perusteet • CNC-ohjatun työstökoneen turvallinen käyttäminen • piirustuksen mukaisen materiaalin ja työvarojen valitseminen • työvaiheiden järjestyksien ja niiden vaatimien kiinnityksien suunnittelu • oikeiden mittavälineiden käyttäminen sekä mittavälineen tarkastaminen ja asettaminen ennen käyttöä • kartiopintoihin ja pyöristyksiin liittyvää matematiikkaa ja mittaustekniikkaa Opetusmenetelmät • opetuskeskustelut • oppimistehtävät • asiantuntijavierailut ja – luennot • harjoitukset, näytöt • CNC-koneen akseleiden referenssipisteisiin ajaminen ja koneen toimintakunnon tarkastaminen • tavanomaisimpien koneen ilmoittamien virhekoodien tunnistaminen Opetusmenetelmät • opetuskeskustelut • oppimistehtävät • asiantuntijavierailut ja – luennot • harjoitukset, näytöt CNC-työstökoneen ohjelmointi ja käyttö esimerkkejä Oppimisympäristöt • opetus toteutetaan tietopuolisilla opinnoilla luokkatilassa tai verkkooppimisympäristössä sekä erilaisilla käytännön harjoituksilla kone- ja metallialan työpajassa. Harjoitustyöt • työsuunnitelman laatiminen koneistettavalle kappaleelle • ohjelman nollapisteen asettaminen ja tarvittavien työkalujen asetukset ja mittaamiset • mittausharjoitukset koneistetuille työkappaleille työntö- ja mikrometrillä • työhön tarvittavat kellottamisharjoitukset • CAD/CAM-harjoitukset • CNC-ohjelman laatiminen käsin ja WinCAM-ohjelmistolla Oppimisympäristöt 62 • istukan leukojen vaihtaminen, leukojen paineen säätäminen sekä tarvittaessa pehmeiden leukojen sorvaaminen • koneistettavan kappaleen kiinnittäminen niin, että kappaleen muoto- ja mittatarkkuus sekä pinnanlaatu säilyvät piirustuksen mukaisina • nostoapuvälineet • terien ja teräpalojen valinta • taloudellisuus koneistamisessa • terien asettaminen ja mittaaminen • nollapisteen sekä tarvittaessa korjauksien asettaminen nollapisteeseen • valmiin CNC-ohjelman editointi • CNC-ohjelmien laatiminen ja käyttää niissä nirkonsäteen kompensointia ja työkiertoja • ohjelman testaaminen • lämmön vaikutuksen huomioiminen koneistuksessa • teräkorjaimien vaikutus • dokumentoiminen • viimeistelytyöt ja mittaaminen • jätteiden ja materiaalien kierrätys sekä lajittelu • työympäristön siisteys ja järjestys • työ- ja materiaalimenekit • oman työn arviointi Vaadittavat erillispätevyydet • opetus toteutetaan tietopuolisilla opinnoilla luokkatilassa tai verkkooppimisympäristössä sekä erilaisilla käytännön harjoituksilla kone- ja metallialan työpajassa. • työssäoppiminen Harjoitustyöt • työsuunnitelman laatiminen koneistettavalle kappaleelle • ohjelman nollapisteen asettaminen ja tarvittavien työkalujen asetukset ja mittaamiset • mittausharjoitukset koneistetuille työkappaleille työntö- ja mikrometrillä • työhön tarvittavat kellottamisharjoitukset • CNC-ohjelman laatiminen käsin ja WinCAM-ohjelmistolla • CNC-työstökoneen rakenne- ja käyttöharjoitukset Näyttötehtäväaineistot: – omat hyväksytyt (esim. savustusuuni) ja – Alvar-näyttöaineisto – muu näyttöaineisto (esim. työpaikalla tapahtuva näyttö) Muuta huomioitavaa tekninen englanti (CNC-manuaalit englannin kielellä) äidinkieli (työsuunnitelma) matematiikka (geometria, kustannuslaskenta) 2.5.31 MANUAALIKONEISTUS (15 OSP) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon suorittaja osaa tehdä työpiirustusten mukaan manuaalisilla työstökoneilla tarkkuutta ja hyvää pinnanlaatua vaativia koneistustyökokonaisuuksia, joissa on tarkkoja sovitteita sekä vaativilla muoto- ja sijaintitoleransseilla määriteltyjä yksityiskohtia. Työkappaleiden koneistettavien pintojen yleistoleranssiaste on keskiaste (ISO 2768-m). Sorvattavissa kappaleissa on lieriöitä, kartioita ja kierteitä. Jyrsintäpinnoissa tulee olla tasopintojen lisäksi olakkeita, hammastuksia ja kiilauria. Tutkinnon suorittajan on osattava myös työkappaleiden viimeistelytyöt. 63 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa sorvata ulko- ja sisäpuolisia kierteitä työkappaleen oikean kiinnittämisen valmistuksessa tarvittavien asetusten tekemisen pehmeiden leukojen koneistamisen suorittaa kaikki työaikaiset ja valmiin työn tarkastusmittaukset tarkistaa työkappaleen mitat mitta-, muoto- ja sijaintitoleransseineen ja verrata niitä piirustuksen asettamiin vaatimuksiin mitata eri mittavälineillä monipuolisesti valmistaa kappaleen sovittamalla sitä vastakappaleeseen mitata pinnankarheuden valmistetusta kappaleesta terien valinnat ja teräasetusten teon valmistettavan kappaleen materiaalien työstöominaisuudet valmistettavan kappaleen lämpökäsittelyn valmistaa hammaspyörän jyrsinkoneella välillistä jakoa hyväksi käyttäen käyttää jyrsinkoneen jakopäätä ja hallitsee jakopään käyttöön liittyvän matematiikan laskea tarvittavat mitat hammaspyörän mittaamista varten ja osaa mitata hammaspyörän työvaiheiden suunnittelussa ottaa huomioon kappaleen kiinnityksen vaikutuksen valmistusjärjestykseen ja vaadittavien toleranssien toteutumiseen vaativien kappaleiden mittaustekniikan tehdä pikateräsmuototeriä kunnostaa terät ja teräpäät käyttää avarrustyökaluja jyrsinkoneessa. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa valmistamalla jonkin koneistettavan osan tai osakokonaisuuden työpaikalla. Työn valmistamisessa tarvitaan kärkisorvia, jyrsinkonetta ja porakonetta. Lisäksi tarvitaan riittävä määrä apulaitteita, esim. jakopää ja koneruuvipuristin.. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista: Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet -palvelussa Oppimisen arviointi* Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin. Osaamisen arviointi* Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3. 64 *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Keskeiset sisällöt Työstötekniikan perusteet • työstöterätyypit ja terämateriaalit • työstöarvot • terän pinnat, särmät ja teräkulmat • materiaalitekniikka • lämpökäsittely Osaamisen hankkiminen esimerkkejä Opetusmenetelmät • opetuskeskustelut • oppimistehtävät • asiantuntijavierailut ja – luennot • harjoitukset, näytöt Oppimisympäristöt • opetus toteutetaan tietopuolisilla opinnoilla luokkatilassa tai verkkooppimisympäristössä sekä erilaisilla käytännön harjoituksilla kone- ja metallialan työpajassa. Harjoitustyöt • teräluetteloharjoitukset • työstöarvojen laskuharjoitukset • työsuunnitelmien laatiminen harjoituksien yhteydessä Manuaalikoneistaminen • työvaiheiden suunnittelu ja toteutus suunnitelman tai annettujen ohjeiden mukaisesti • työturvallisuus • työaikojen ja -ohjeiden noudattaminen • lastuavan työstön perusteet • työkappaleiden oikea kiinnittäminen • valmistuksessa tarvittavien asetusten tekeminen • tarkastusmittaukset eri mittavälineillä • terien ja teräpäiden kunnostaminen • jätteiden ja materiaalien kierrätys sekä lajittelu • työympäristön siisteys ja järjestys • työ- ja materiaalimenekit • oman työn arviointi Opetusmenetelmät • opetuskeskustelut • oppimistehtävät • asiantuntijavierailut ja – luennot • harjoitukset, näytöt Oppimisympäristöt • opetus toteutetaan tietopuolisilla opinnoilla luokkatilassa tai verkkooppimisympäristössä sekä erilaisilla käytännön harjoituksilla kone- ja metallialan työpajassa. • työssäoppiminen Harjoitustyöt • työstöarvojen ulko- ja sisäpuolisten kierteiden sorvausharjoitukset • työstöarvojen pehmeiden leukojen koneistamisharjoitus • työstöarvojen koneistusharjoitus sorvaamalla, 65 jyrsimällä ja hiomalla tarkkuuteen ISO 2768-m • työstöarvojen ulko- ja sisäpuolisten lieriöpintojen, viisteiden ja urien sorvausharjoitus piirustuksen tarkkuusvaatimuksien mukaisesti. • työstöarvojen jakopäähän liittyvä harjoitustehtävä • työstöarvojen eri työstettävien materiaalien työstöarvojen laskemisharjoitukset • työstöarvojen asiakastyöt Näyttötehtäväaineistot: – omat hyväksytyt (esim. savustusuuni) ja – Alvar-näyttöaineisto – muu näyttöaineisto (esim. työpaikalla tapahtuva näyttö) Vaadittavat erillispätevyydet Muuta huomioitavaa tekninen englanti (CNC-manuaalit englannin kielellä) äidinkieli (työsuunnitelma) matematiikka (työstöarvot, geometria, kustannuslaskenta) 2.5.43 YRITYSTOIMINNAN SUUNNITTELU (15 OSP) Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa arvioida oman osaamisensa tuotteistamista tai markkinoilla olevaa liiketoimintamahdollisuutta selvittää perustettavan yrityksen liiketoimintaympäristöä ja kilpailutilannetta esittää liikeidean ja yritysmuodon laatia yritykselle liiketoimintasuunnitelman laatia yrityksen perustamiseen liittyvät asiakirjat. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa suunnittelemalla yrityksen perustamiseen ja toimintaan liittyvät tehtävät. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä 66 ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista: Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet -palvelussa Oppimisen arviointi* Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin. Osaamisen arviointi* Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3. *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Keskeiset sisällöt Oman yritystoiminnan suunnittelu Liiketoimintasuunnitelman ja perustamisasiakirjojen laatiminen Osaamisen hankkiminen esimerkkejä alan liiketoimintamahdollisuuksien arviointi alaa koskevan lainsäädännön selvittäminen kilpailutilanteen ja liiketoimintaympäristön selvittäminen oman osaamisen tuotteistamisen arviointi liikeidean hahmottaminen Yrittäjyyden verkko-opinnot, lähiopinnot oppilaitoksessa tai starttirahaan oikeuttava koulutus liiketoimintasuunnitelman laatiminen sisältäen: o markkinoiden ja kilpailutilanteen kehitysnäkymät o yrityksen eri toimintojen hallinnointi ja resursointi o budjetti o rahoitussuunnitelma o riskienhallinta-analyysi o turvallisuussuunnitelma yritysmuodon valinta yrityksen perustamiseen liittyvien asiakirjojen laatiminen Kirjallisten asiakirjojen tuottaminen ohjeiden mukaisesti: liiketoimintasuunnitelman laatiminen yrityksen perustamisasiakirjojen laatiminen Yrittäjyyden työpajatoiminta Yritysvierailut ja yrittäjävierailut oppilaitoksessa Internet-palvelujen ja lomakkeiden hyödyntäminen, esimerkiksi: www.ytj.fi (mm. perustamisasiakirjat) ja www.yrityssuomi.fi (mm. Oma Yritys-Suomi – palvelu yrittäjyyttä suunnitteleville) 67 Vaadittavat erillispätevyydet Muuta huomioitavaa - - 2.5.44 TUTKINNON OSA AMMATILLISESTA PERUSTUTKINNOSTA Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää yksi ammatillinen tutkinnon osa ammatillisista perustutkinnoista, joiden tutkinnon perusteet Opetushallitus on määrännyt. Tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten tulee poiketa oleellisesti tutkintoon valituista muista tutkinnon osista. Kone- ja metallialan perustutkinnossa tällainen tutkinnon osa on 15 osaamispistettä ja näyttötutkinnossa yksi valinnainen tutkinnon osa. Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää tutkinnon osa tai osia määritellyistä tutkinnoista niillä osaamispistemäärillä, mitkä niillä on alkuperäisessä tutkinnossa. Tutkinnot ja tutkinnon osien enimmäismäärät ovat alla olevassa taulukossa. Näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon voi valita ainoastaan niitä tutkinnon osia, jotka sisältyvät näyttötutkinnon muodostumiseen. Kaivosalan perustutkinto tutkinnon osa/osia, yhteensä enintään 45 osp / 3 valinnaista tutkinnon osaa Kello- ja mikromekaniikan perustutkinto tutkinnon osa/ osia, yhteensä enintään 45 osp/ 3 valinnaista tutkinnon osaa Liiketalouden perustutkinto: tutkinnon osa/ osia, yhteensä enintään 45 osp/ 3 valinnaista tutkinnon osaa Asiakaspalvelun ja myynninosaamisala Metsäalan perustutkinto: Metsäkoneasennuksen osaamisala tutkinnon osa/ osia, yhteensä enintään 45 osp/ 3 valinnaista tutkinnon osaa Muovi- ja kumitekniikan perustutkinto tutkinnon osa/ osia, yhteensä, enintään 45 osp/ 3 valinnaista tutkinnon osaa Pintakäsittelyalan perustutkinto: tutkinnon osa/ osia, yhteensä enintään 45 osp/ 3 valinnaista tutkinnon osaa Teollisen pintakäsittelyn osaamisala Prosessiteollisuuden perustutkinto tutkinnon osa/ osia, yhteensä enintään 45 osp/ 3 valinnaista tutkinnon osaa Suunnitteluassistentin perustutkinto tutkinnon osa/ osia, yhteensä enintään 45 osp/ 3 valinnaista tutkinnon osaa Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto tutkinnon osa/ osia, yhteensä enintään 45 osp/ 3 valinnaista tutkinnon osaa Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto tutkinnon osa/osia, yhteensä enintään 45 osp/ 3 valinnaista tutkinnon osaa 68 Talotekniikan perustutkinto tutkinnon osa/ osia, yhteensä enintään 45 osp/ 3 valinnaista tutkinnon osaa Autoalan perustutkinto: tutkinnon osa/ osia, yhteensä enintään 30 osp/ 2 valinnaista tutkinnon osaa Autotekniikan tai Autokorikorjauksen osaamisala Puualan perustutkinto tutkinnon osa/ osia, yhteensä enintään 30 osp/ 2 valinnaista tutkinnon osaa Rakennusalan perustutkinto tutkinnon osa/ osia, yhteensä enintään 30 osp/ 2 valinnaista tutkinnon osaa Veneenrakennuksen perustutkinto tutkinnon osa/ osia, yhteensä enintään 30 osp/ 2 valinnaista tutkinnon osaa 2.5.45 TUTKINNON OSA AMMATTITUTKINNOSTA Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää yksi tutkinnon osa alla määritellyistä ammattitutkinnoista. Tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten tulee poiketa oleellisesti tutkintoon valituista muista tutkinnon osista. Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää vain sellainen ammattitutkinnon osa, jonka ammattitaitovaatimukset ovat koko tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin suhteutettuna kattavuudeltaan, vaikeusasteeltaan ja merkittävyydeltään vähintään 30 osaamispistettä ja joka näyttötutkinnossa vastaa kahta kone- ja metallialan perustutkinnon valinnaista tutkinnon osaa. Mahdollisia ammattitutkintoja ovat: Automaatioasentajan ammattitutkinto Elektroniikka-asentajan ammattitutkinto Hissiasentajan ammattitutkinto Hitsaajan ammattitutkinto Ilmastointiasentajan ammattitutkinto Kaivosalan ammattitutkinto Kaukolämpöasentajan ammattitutkinto Kengityssepän ammattitutkinto Kiinteistönpalvelujen ammattitutkinto Kivimiehen ammattitutkinto Koneenasentajan ammattitutkinto Koneistajan ammattitutkinto Korroosionestomaalarin ammattitutkinto Kunnossapidon ammattitutkinto Kylmäasentajan ammattitutkinto Laivanrakentajan ammattitutkinto Levytekniikan ammattitutkinto Lukkosepän ammattitutkinto Lämmityslaiteasentajan ammattitutkinto Maatalouskoneasentajan ammattitutkinto Markkinointiviestinnän ammattitutkinto Metallien jalostuksen ammattitutkinto Myynnin ammattitutkinto Pienkonemekaanikon ammattitutkinto Putkiasentajan ammattitutkinto 69 Puusepänalan ammattitutkinto Rakennuspeltisepän ammattitutkinto Raskaskalustomekaanikon ammattitutkinto Rautatiekaluston kunnossapidon ammattitutkinto Seppäkisällin ammattitutkinto Suunnitteluassistentin ammattitutkinto Talonrakennusalan ammattitutkinto Teknisen eristäjän ammattitutkinto Teollisen pintakäsittelijän ammattitutkinto Teollisuusputkiasentajan ammattitutkinto Tieto- ja tietoliikennetekniikan ammattitutkinto Tuulivoima-asentajan ammattitutkinto Työvälinevalmistajan ammattitutkinto Ulkomaankaupan ammattitutkinto Valajan ammattitutkinto Valumallin valmistajan ammattitutkinto Veneenrakentajan ammattitutkinto Yrittäjän ammattitutkinto Jos ammatillisten tutkintojen tutkintorakenteeseen tulee uusi tutkinto, jonka ammattitaitovaatimukset ovat verrattavissa johonkin edellä mainittuun ammattitutkintoon, sen tutkinnon osa voidaan sisällyttää osaksi kone- ja metallialan perustutkintoa. 2.5.46 TUTKINNON OSA ERIKOISAMMATTITUTKINNOSTA Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää yksi tutkinnon osa alla määritellyistä erikoisammattitutkinnoista. Tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten tulee poiketa oleellisesti tutkintoon valituista muista tutkinnon osista. Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää vain sellainen erikoisammattitutkinnon osa, jonka ammattitaitovaatimukset ovat koko tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin suhteutettuna kattavuudeltaan, vaikeusasteeltaan ja merkittävyydeltään vähintään 30 osaamispistettä ja joka näyttötutkinnossa vastaa kahta kone- ja metallialan perustutkinnon valinnaista tutkinnon osaa. Mahdollisia ammattitutkintoja ovat: Hitsaajamestarin erikoisammattitutkinto Koneenasentajamestarin erikoisammattitutkinto Koneistajamestarin erikoisammattitutkinto Kunnossapidon erikoisammattitutkinto Levytyömestarin erikoisammattitutkinto Tekniikan erikoisammattitutkinto Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto Työvälinemestarin erikoisammattitutkinto Valajamestarin erikoisammattitutkinto Valumallimestarin erikoisammattitutkinto Ympäristöalan erikoisammattitutkinto Jos ammatillisten tutkintojen tutkintorakenteeseen tulee uusi tutkinto, jonka ammattitaitovaatimukset ovat verrattavissa johonkin edellä mainittuun erikoisammattitutkintoon, sen tutkinnon osa voidaan sisällyttää osaksi kone- ja metallialan perustutkintoa. 70 2.5.47 TUTKINNON OSA AMMATTIKORKEAKOULUOPINNOISTA, VAIN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää yksi tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista. Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää osa ammattikorkeakouluopinnoista joko 15 tai 30 osaamispisteen suuruisena. Ammattikorkeakouluopintojen osaamiskokonaisuuden tulee olla vähintään sellainen, että se vastaa kone- ja metallialan perustutkinnon ammattitaitovaatimuksiin suhteutettuna kattavuudeltaan, vaikeusasteeltaan ja merkittävyydeltään vähintään 15 osaamispistettä. Jos ammattikorkeakouluopintojen Teema vastaa kattavuudeltaan, vaikeusasteeltaan ja merkittävyydeltään vähintään 30 osaamispistettä suhteutettuna koko tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin, se voidaan sisällyttää kone- ja metallialan perustutkintoon 30 osaamispisteen suuruisena. Ammattikorkeakouluopinnoista ei edellytetä ammattiosaamisen näyttöä. 2.5.48 TYÖPAIKKAOHJAAJAKSI VALMENTAUTUMINEN (5 OSP), VAIN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA Ammattitaitovaatimukset Opiskelija osaa tunnistaa työpaikalla työssäoppimiseen tai ammattiosaamisen näyttöön sopivat työtehtävät ja selvittää niiden arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit neuvotella työyhteisössä työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta valmistella yhteistyössä opettajan ja työpaikkaohjaajan kanssa työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytön suunnitelmia perehdyttää muita opiskelijoita työpaikalla tai oppilaitoksissa tehtäviin töihin, toimintatapoihin ja sääntöihin esitellä alansa työ- ja koulutusmahdollisuuksia esimerkiksi työelämään tutustumisjaksolla oleville opiskelijoille käydä ohjauskeskusteluja, kehittää toimintaansa palautteen perusteella ja sovitella näkemyseroja toimia erilaisten oppijoiden ja työtovereiden kanssa vastaanottaa ja antaa kehittävää palautetta itsearvioida työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöään ennalta sovittujen arvioinnin kohteiden ja arviointikriteereiden mukaan arvioida työhönsä liittyvät työturvallisuusriskit sekä hän osaa toimia ja ohjata myös muita toimimaan työturvallisuusohjeiden mukaisesti. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija osoittaa osaamisensa tekemällä suunnitelman ammattiosaamisen näytöstä tai työssäoppimisesta. Hän perehtyy työyhteisön toimintaan, työtehtäviin, työkulttuuriin ja sääntöihin sekä arvioi työyhteisön työturvallisuusriskit ja työergonomiakysymykset oman työn osalta. Opiskelija kartoittaa mahdollisuudet toteuttaa työssäoppimista ja ammattiosaamisen näyttöjä työpaikalla. Opiskelija analysoi oman työssäoppimisensa ja ammattiosaamisen näyttönsä arvioinnit. Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan pääsääntöisesti jonkin muun ammattiosaamisen näytön yhteydessä. 71 Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista: Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet -palvelussa Oppimisen arviointi* Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin. Osaamisen arviointi* Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3. *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Keskeiset sisällöt Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen oman alan työelämän ja ammatillisen koulutuksen tunteminen opetussuunnitelmien tunteminen työssäoppimisen tavoitteiden tunteminen ammattiosaamisen näyttöjen ja arviointikriteeristön tunteminen työyhteisön toiminnan ja ohjeiden tunteminen mm. työturvallisuus ja ergonomia muiden opiskelijoiden perehdyttäminen ja ohjauskeskustelut työympäristössä itsearviointitaidot Vaadittavat erillispätevyydet Muuta huomioitavaa - - Osaamisen hankkiminen esimerkkejä Työpaikkaohjaajakoulutus. Oman alan opetussuunnitelmaan ja tutkinnon perusteisiin perehtyminen. Etelä-Savon ammattiopiston työssäoppimisen ohjeisiin ja lomakkeisiin perehtyminen. Muihin materiaaleihin tutustuminen, muun muassa Opetushallituksen Arvioinnin opas 2015 (tai uudempi) ammatillisen peruskoulutuksen osalta. Työssäoppiminen: erityisesti tutustuminen työpaikan perehdyttämisohjeisiin, työturvallisuusohjeisiin ja työergonomian huomioimiseen eri työtehtävissä. 72 2.5.49 YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN (15 OSP), VAIN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA Ammattitaitovaatimukset Opiskelija osaa arvioida oman alan tarjontaa ja uusien asiakkaiden löytymistä tuotteistamisen lähtökohdista täsmentää taloudellisesti kannattavan liikeidean ja kehittää toiminta-ajatuksen suunnitella yrityksen toimintaa tavoitteellisesti ja asiakaslähtöisesti tehdä yrityksen toimintaan liittyviä työtehtäviä hankkia yhteistyökumppaneita ja rakentaa liiketoiminnan edellyttämiä verkostoja esitellä yrityksen toimintaa erilaisissa tilanteissa käyttää toiminnassaan apuna tieto- ja viestintätekniikkaa toimia yrityksessä osana ryhmää, mutta kykenee myös itsenäiseen toimintaan ja päätöksentekoon arvioida yrityksen kehittämistarpeita. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä toimimalla yhteistyössä ryhmän, yhteistyöyrityksen ja eri toimijoiden kanssa esim. omassa yrityksessä, harjoitusyrityksessä tai vastaavassa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava ammattitaito vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista: Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet -palvelussa Oppimisen arviointi* Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin. Osaamisen arviointi* Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3. *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. 73 Teema Keskeiset sisällöt Yritystoiminnan suunnittelu ja kehittäminen Yrittäjyyden verkko-opinnot, yrittäjyyden lähiopinnot oppilaitoksessa tai starttirahaan oikeuttava koulutus. Työskentely esimerkiksi omassa yrityksessä, perheyrityksessä, harjoitusyrityksessä tai NY Vuosi yrittäjänä – ohjelmassa. yrityksessä työskentely (mm. ajankäyttö, laatu- ja kustannustavoitteet sekä työn sujuvuus huomioiden): o materiaalihankinnat, tuotteiden valmistaminen/hankinta o markkinointi ja myynti o tuotteiden tai palvelujen toimitus ja jälkitoimet palveluhenkisyys ja asiakastyytyväisyyden huomioiminen mahdollisten ongelmatilanteiden ratkaiseminen liiketoiminnan kehittäminen ryhmän jäsenenä toimiminen alan työturvallisuusohjeiden noudattaminen oman toiminnan kehittäminen yrityksen toiminnan esittely yrityksen toiminnan päättäminen Yrityksen toiminnan esitteleminen esimerkiksi yhteistyökumppaneille tai asiakkaille. Yritystoiminnan esittely ja toiminnan päättäminen esimerkkejä liiketoimintaympäristön selvittäminen (mm. asiakkaat, kilpailu) alan lainsäädännön, työturvallisuusohjeiden ja mahdollisten toimilupien selvittäminen taloudellisesti kannattavan liikeidean ja toiminta-ajatuksen täsmentäminen yrityksen toiminnan suunnittelu yhteistyökumppaneiden hankkiminen yrityksen kehittämistarpeiden arviointi tieto- ja viestintätekniikan käyttäminen tietoturva huomioiden Yrityksen työtehtävissä toimiminen Osaamisen hankkiminen Yrittäjyyden työpajatoiminta Yritysvierailut, yrittäjien vierailut oppilaitoksessa Yritystoimintaan liittyvät kirjalliset suunnitelmat, esimerkiksi: liiketoimintaympäristö liikeidean ja toimintaajatuksen kehittäminen yhteistyökumppanit mahdollisten alaan liittyvien lupien, vakuutusten ja työturvallisuussuunnitelmien huomioiminen yrityksen toiminnan suunnittelu yrityksen kehittämistarpeiden arviointi Alan lainsäädäntöön ja työturvallisuusohjeisiin perehtyminen ja niiden noudattaminen. 74 Yrityksen lopettamisasiakirjojen laatiminen (esimerkiksi NY Vuosi yrittäjänä -toiminnassa) tai yrityksen myynnin mahdollisuuksien analysointi. Vaadittavat erillispätevyydet Muuta huomioitavaa - - 2.5.50 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN (15 OSP), VAIN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA Ammattitaitovaatimukset Opiskelija osaa työskennellä alan huippuosaamista vaativissa tehtävissä hallita alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman huomioida huipputuotannon, -tuotteen tai -palvelun laatuvaatimukset ratkoa ongelmia ja sopeutua muutoksiin varmistaa työturvallisuusmääräyksien ja -ohjeiden toteutumisen kommunikoida asiakkaan kanssa äidinkielellään ja vähintään yhdellä itselleen vieraalla kielellä arvioida ja uudistaa omaa osaamistaan mitoittaa omat henkiset voimavaransa työtehtävän mukaan kehittää työtä ja työympäristöä toimia alan verkostoissa osallistua työyhteisön kehittämiseen. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä toimimalla huippuosaamista vaativissa oman alan työtilanteissa. Osaaminen on mahdollista osoittaa myös kansallisissa ja kansainvälisissä kilpailutilanteissa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista: Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet -palvelussa Oppimisen arviointi* Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti. 75 Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin. Osaamisen arviointi* Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3. *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Keskeiset sisällöt Huippuosaajana toimiminen yksilöllisen opintopolun laatiminen työtehtävään ja työympäristöön soveltuvan työmenetelmän ja työvälineiden sekä materiaalin valinta ja käyttö työssä tarvittavan tiedon hallinta ja soveltaminen laadukas ja kestävän kehityksen mukainen toiminta järjestelmällisyys ja muutosten ennakointi vuorovaikutus- ja yhteistyökyky kustannustehokas ja tuloksellinen toiminta työhyvinvoinnin, työturvallisuuden ja ergonomian huomioiminen oman osaamisen ja työtapojen arviointi ja kehittäminen Osaamisen hankkiminen esimerkkejä Kilpailutoiminta ja siihen valmentautuminen, esimerkiksi Taitaja-kilpailut tai alan muut kansalliset tai kansainväliset ammattitaitokilpailut. Tai huippuosaamista vaativissa oman alan työtilanteissa toimiminen. Henkilökohtaisen kehittymissuunnitelman laatiminen, esimerkiksi kilpailutoimintaan valmentautumissuunnitelman laatiminen ja aikataulutus. Portfoliotyöskentely, esimerkiksi blogin pitäminen kilpailuun valmentautumisesta. Projektit/harjoitustyöt, esimerkiksi oppilaitoksessa opettajan johdolla kilpailuun valmentautuminen ja/tai harjoittelu käytännön työtehtävissä. Osallistuminen kansainväliseen valmennustoimintaan. Vaadittavat erillispätevyydet Muuta huomioitavaa - - 76 2.5.51 PAIKALLISIIN AMMATTITAITOVAATIMUKSIIN PERUSTUVIA TUTKINNON OSIA, VAIN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA Tämä voi sisältää työelämän alueellisten ja paikallisten ammattitaitovaatimusten tai opiskelijan ammattitaidon syventämistarpeiden mukaisia tutkinnon osia, joiden tulee vastata laajemmin paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin kuin pelkästään yhden yrityksen tarpeisiin. Nämä tutkinnon osat nimetään työelämän toimintakokonaisuuden pohjalta ja niille määritellään laajuus osaamispisteinä (5–15 osp). Lisäksi määritellään tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset, osaamisen arviointi ja ammattitaidon osoittamistavat Opetushallituksen määräyksen (93/011/2014) liitteessä olevan arviointitaulukon mukaisesti. 2.5.52 TUTKINNON OSA VAPAASTI VALITTAVISTA TUTKINNON OSISTA, VAIN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA Tämä voi sisältää tutkinnon osia (5-15 osp) vapaasti valittavista tutkinnon osista (luku 4) kohtien 4.1 – 4.5 mukaisesti. 3 YHTEISET TUTKINNON OSAT Yhteiset tutkinnon osat eivät koske näyttötutkintoja. Yhteisiä tutkinnon osia on neljä. Kolme niistä muodostuu pakollisista ja valinnaisista osa-alueista. Näiden tutkinnon osien tulee sisältää pakollisia osaamistavoitteita kaikilta ko. tutkinnon osaan kuuluvilta osa-alueilta sekä valinnaisia osaamistavoitteita vähintään yhdeltä tutkinnon osaan kuuluvalta osa-alueelta. Neljäs, sosiaalisen ja kulttuurisen osaamisen tutkinnon osa, koostuu pelkästään valinnaisista osa-alueista. Sen tulee sisältää osaamistavoitteita vähintään yhdeltä siihen kuuluvalta osa-alueelta. Tutkinnon osa pakolliset osa-alueet Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen äidinkieli 5 osp ruotsi 1 osp englanti 2 osp Matemaattisluonnontieteellinen osaaminen matematiikka 3 osp fysiikka ja kemia 2 osp tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen 1 osp laajuus (osp) 8 6 valinnaiset osa-alueet äidinkieli ruotsi englanti matematiikka fysiikka ja kemia tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen laajuus (osp) 3 3 77 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen yhteiskuntataidot 1 osp työelämätaidot 1 osp yrittäjyys ja yritystoiminta 1 osp työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto 2 osp Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen 5 yhteiskuntataidot työelämätaidot yrittäjyys ja yritystoiminta työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto laajuus 3 osp kulttuurien tuntemus taide ja kulttuuri etiikka psykologia ympäristöosaaminen jokin pakollisista osa-alueista 3 7 koulutuksen järjestäjän oma valinnainen (4 osp) Työkyvyn ylläpitäminen ja terveysosaaminen 3.2 VIESTINTÄ JA VUOROVAIKUTUSOSAAMINEN (11 OSP) 3.1.1 ÄIDINKIELI PAKOLLISET OSAAMISTAVOITTEET (5 OSP) Opiskelija osaa viestiä ja toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ymmärtää omaan alaan liittyvien tärkeimpien tekstilajien käytänteet, olennaisen sisällön ja tarkoituksen osaa hakea tietoa eri tietolähteistä ja käyttää tietoa sekä noudattaa lähteiden käytön periaatteita osaa hyödyntää mediaa ja verkon tarjoamia viestintä- ja vuorovaikutusvälineitä opiskelussaan sekä tehdä ammattiosaamistaan näkyväksi osaa laatia alaan liittyviä kirjallisia töitä osaa hyödyntää äidinkielen oppimisen luku- ja opiskelustrategioita ymmärtää äidinkielen sekä kirjallisuuden ja muun kulttuurin merkityksen alan ja ammatin kannalta osaa arvioida ja kehittää omaa äidinkielen taitoaan Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista: Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet-palvelussa Oppimisen arviointi* Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti. 78 Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin. Osaamisen arviointi* Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3. *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Amisäikkä Keskeiset sisällöt viestintätilanteen perustekijät lukemisen tasot, ydinvirke, aktiivinen lukeminen tekstilajit, esim. mainos, sähköposti, tiivistelmä/referaatti, raportti, asiakirjat (esim. saate, tarjouspyyntö) tekijänoikeudet, lähdemerkinnät internet tiedonlähteenä ja lähdekritiikki oikeinkirjoitus/oikoluku asiatyyli kuunteleminen perusesiintymistaidot Osaamisen hankkiminen Oppimisympäristöt lähi- ja etäoppimisympäristöt verkko (esim. Moodle) työpaikat Oppimismenetelmät Duuniäikkä työyhteisön viestinnän sisällöt ja tavoitteet tiedottaminen ja tiedote työpaikalla suullisesti ja kirjallisesti esiintymistaito ryhmäviestintä (ongelmanratkaisukeskustelu) ja sen tekstilajit perusteleminen omaan alaan liittyvä kirjallisuus ja muu kulttuuri oman äidinkielen taitojen arviointi ja kehittäminen opettajan ohjaus rinnakkaisopetus yhteistyötehtävät ammatillisten aineiden kanssa (esim. asiakastyön vastaanotto) erilaisten tekstien ymmärtämisen, tuottamisen ja arvioimisen suulliset ja kirjalliset oppimistehtävät yksin, pareittain tai ryhmässä portfolion kokoaminen tehtävistä ja muistiinpanoista (esim. suullinen esitys, Power Point – esitys, tiedonhaku raporttiin, tiivistelmä) Oppimisympäristöt lähi- ja etäoppimisympäristöt verkko (esim. Moodle) työpaikat. Oppimismenetelmät opettajan ohjaus rinnakkaisopetus yhteistyötehtävät ammatillisten aineiden kanssa (esim. ongelmanratkaisukeskustelu, oman ammattitaidon esittely eri medioilla) 79 erilaisten tekstien ymmärtämisen, tuottamisen ja arvioimisen suulliset, kirjalliset ja visuaaliset oppimistehtävät yksin, pareittain tai ryhmässä portfolion kokoaminen tehtävistä ja muistiinpanoista (esim. palaute/ehdotus työpaikalle, palaveriviestintä, muistio, Minä viestijänä analyysi). VALINNAISET OSAAMISTAVOITTEET (0 – 3 OSP) Opiskelija osaa kehittää viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan osaa kehittää esiintymis- ja ryhmätyötaitojaan osaa käyttää ja tulkita erilaisia tekstilajeja tuntee kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin muotoja ja merkitystä Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista: Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet-palvelussa Oppimisen arviointi* Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin. Osaamisen arviointi* Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3. *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen Ryhmäviestintätaidot (2 osp) oppimisympäristöt Ryhmätyöskentelyn perusperiaatteet (erilaiset roolit ja niiden vaikutus ryhmän toimintaan, motivaatio) työelämän kokous- ja neuvottelukäytännöt puheenvuoron rakentaminen puhe-esitys lähi- ja etäoppimisympäristöt verkko (esim. Moodle) työpaikat. Oppimismenetelmät opettajan ohjaus rinnakkaisopetus yhteistyötehtävät ammatillisten aineiden kanssa (esim. 80 Vuorovaikutustaidot (1 osp) Vuorovaikutustilanteen perustekijät, erilaiset viestintätilanteet, sanallinen ja sanaton viestintä kohtelias viestintä vuorovaikutus oman alan näkökulmasta vuorovaikutus ja ongelmanratkaisu ongelmanratkaisukeskustelu, oman ammattitaidon esittely eri medioilla) erilaisten tekstien ymmärtämisen, tuottamisen ja arvioimisen suulliset, kirjalliset ja visuaaliset oppimistehtävät yksin, pareittain tai ryhmässä portfolion kokoaminen tehtävistä ja muistiinpanoista (esim. työselostukset, palaveriviestintä, muistio). Oppimisympäristöt lähi- ja etäoppimisympäristöt verkko (esim. Moodle) työpaikat. Oppimismenetelmät opettajan ohjaus rinnakkaisopetus yhteistyötehtävät ammatillisten aineiden kanssa (esim. ongelmanratkaisukeskustelu, oman ammattitaidon esittely eri medioilla) erilaisten tekstien ymmärtämisen, tuottamisen ja arvioimisen suulliset, kirjalliset ja visuaaliset oppimistehtävät yksin, pareittain tai ryhmässä portfolion kokoaminen tehtävistä ja muistiinpanoista (esim. työselostukset, palaveriviestintä, muistio). 3.1.2 TOINEN KOTIMAINEN KIELI, RUOTSI PAKOLLISET OSAAMISTAVOITTEET (1 OSP) Opiskelija osaa käyttää toista kotimaista kieltä työtehtävissään ja työhön liittyvissä vuorovaikutustilanteissa ymmärtää molempien kansalliskielten ja kulttuurin merkityksen monikulttuurisessa Suomessa 81 Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista: Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet-palvelussa Oppimisen arviointi* Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin. Osaamisen arviointi* Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3. *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Ruotsi Keskeiset sisällöt ● ● ● ● ● ● ● ● tervehtiminen ja hyvästely itsestä kertominen asiakaspalvelutilanne tiedonhaku työelämän tilanteissa toimiminen puhelinkeskustelu opastaminen keskeisten rakenteiden ja oman alan sanaston hallinta Osaamisen hankkiminen Oppimisympäristöt Ohjattua oppimista, lisänä esim. verkko-oppimisympäristö kuten blogipohja. Oppimismenetelmät Opiskelija pitää suullisen esittelyn itsestään (tervehtiminen, nimi, ikä, perhe, harrastukset, hyvästely). Opiskelija pitää suullisen ja kirjoittaa kirjallisen asiakaspalvelutilanteen, esim. laitteen käyttöönotto-opastuksen ja/tai puhelinkeskustelun sekä kirjoittaa esim. laitteen hoitoohjeen ja/tai sähköpostiviestin. Opiskelija harjoittelee tiedonhakua, esim. verkkosanakirjojen käyttöä. Hän kertoo omasta työstään suullisesti tai kirjallisesti (mm. työaika, työtehtävät, palkkaus). VALINNAISET OSAAMISTAVOITTEET (0 -3 OSP) Opiskelija osaa kehittää viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan osaa kehittää esiintymis- ja ryhmätyötaitojaan osaa käyttää ja tulkita erilaisia tekstilajeja tuntee kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin muotoja ja merkitystä 82 Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista: Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet-palvelussa Oppimisen arviointi* Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin. Osaamisen arviointi* Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3. *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen Työelämäruotsi (1 osp) Oppimisympäristöt vuorovaikutustilanne mielipiteen ilmaiseminen kielenoppimisen keinot tietolähteiden käyttö Ohjattua oppimista, lisänä esim. verkko-oppimisympäristö kuten blogipohja. Oppimismenetelmät Opiskelija harjoittelee erilaisia vuorovaikutustilanteita. Hän kertoo omasta työstään suullisesti tai kirjallisesti (mm. työaika, työkokemus, palkkaus, työnhakutilanne). Opiskelija harjoittelee erilaisia kielenoppimisen keinoja kuten suullista esiintymistä, kirjallista tuottamista, kuullun ymmärtämistä. Opiskelee erilaisia keinoja oppia esim. ammattisanastoa kuten quizletharjoitukset. Hän kirjoittaa lyhyitä työhön liittyviä tekstejä. Hän osaa ilmaista mielipiteensä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Opiskelija lukee ja ymmärtää alakohtaisia autenttisia tekstejä esim. sanomalehtitekstejä. 83 Proffssvenska (2 osp) suullisen ja kirjallisen viestinnän tilanteet kuullun ymmärtämisen vahvistaminen tietolähteiden käytön harjoittelua kielenoppimisen strategioita oman alan ongelmatilanteissa selviäminen rakenteiden vahvistamista Oppimisympäristöt Ohjattua oppimista, lisänä esim. verkko-oppimisympäristö kuten blogipohja ja/tai Moodle. Oppimismenetelmät Opiskelija harjoittelee esim. ostostilannetta, opastamista ja puhelimessa viestimistä. Hän laatii ruotsinkielisiä kirjallisia viestejä kuten esim. sähköpostitilauksia ja tarjouksia ja/tai muistiinpanoja, ruokalistoja tai yritysesittelyn. Opiskelija harjaantuu somen käytössä kielenopetuksen apuna. Hän tutkii oman alansa lehtiä, esitteitä ja nettisivuja ja laatii suullisen ja/tai kirjallisen esittelyn esim. nähtävyydestä, ruokalajista tai päiväohjelmasta. Opiskelija tutkii kielen oppimisen strategioita ja etsii omia vahvuuksiaan ja kehittämisalueitaan. Hän harjoittelee selviämään oman alansa ongelmatilanteissa kuten reklamaatiotilanteessa ruotsin kielellä. Hän vahvistaa rakenteiden tuntemustaan oman alansa tekstien yhteydessä ja oppii tunnistamaan kirjalliselle tekstille tyypillisiä rakenteita, esim. partisiipit, lauseenvastikkeet ja passiivi. Opinnot on tarkoitettu jatkoopintoja suunnitteleville. 3.1.3 VIERAS KIELI, ENGLANTI PAKOLLISET OSAAMISTAVOITTEET (2 OSP) Opiskelija osaa viestiä ja toimia vuorovaikutustilanteissa siten, että hän kykenee harjoittamaan ammattiaan osaa käyttää oman alansa työtehtävissä tarvittavaa vierasta kieltä 84 osaa hakea tietoa erilaisista vieraskielisistä lähteistä osaa toimia monikielisessä ja -kulttuurisessa ympäristössä. Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista: Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet-palvelussa Oppimisen arviointi* Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin. Osaamisen arviointi* Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3. *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Englanti Keskeiset sisällöt omasta itsestä, työstä ja opinnoista kertominen oman alan sanaston hallinta keskeisten rakenteiden hallinta tuotteista/palveluista kertominen asiakaspalvelutaidot ja kohteliaisuus kulttuurientuntemus avuksi asiakaspalveluun tiedonhaku englanniksi Osaamisen hankkiminen Oppimisympäristöt Ohjattua oppimista, lisäksi esimerkiksi työsalissa ja verkkooppimisympäristö kuten blogi. Oppimismenetelmät Opiskelija harjoittelee omasta itsestä, opinnoista ja työstä kertomista suullisesti ja kirjallisesti. Vaihtoehtoina voivat olla mm. suullinen esitys, ainekirjoitus, ja kertominen itsestä vaihtoopiskelijoille/opettajalle/ luokkatovereille. Opiskelija tutustuu tekstien, tehtävien, videoiden, yms. materiaalin avulla alan sanastoon ja harjoittelee sitä kirjallisesti ja suullisesti. Opiskelija kertaa keskeisiä rakenteita. Opiskelija harjoittelee luokassa/ työsalissa tuotteista ja palveluista kertomista, esimerkiksi esittelee jonkin tuotteen kirjallisesti tai suullisesti. Opiskelija harjoittelee oman alan asiakaspalveluilmauksia suullisesti 85 ja kirjallisesti luokassa ja/ työsalissa ja tutustuu kohteliaisuussääntöihin. Opiskelija pohtii kulttuurieroja esimerkiksi oppimiskeskusteluiden, vaihto-opiskelijoiden hyödyntämisen, tekstien ja ryhmätöiden avuilla. Opiskelija esimerkiksi etsii tietoa jostain kulttuuriryhmästä ja esittelee sen muille. Opiskelija harjoittelee tiedonhakua omaan alaan liittyvistä asioista, esimerkiksi hakee tietoa jostain tuotteesta ja esittelee sen luokalle tai opettajalle joko kirjallisesti tai suullisesti. VALINNAISET OSAAMISTAVOITTEET (0 – 3 OSP) Opiskelija osaa viestiä vieraalla kielellä työelämän tilanteissa osaa toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa vieraalla kielellä osaa toimia aktiivisena kansalaisena vieraskielisissä yhteyksissä osaa tunnistaa kielen ja kulttuurin merkityksen osaa kehittää kielen oppimisen strategioitansa ja oppimistapojaan. Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista: Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet-palvelussa Oppimisen arviointi* Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin. Osaamisen arviointi* Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3. *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Englannin keskustelu Let’s talk (1 osp) Keskeiset sisällöt Suullinen kielitaito työelämässä ja erilaisissa vuorovaikutustilanteissa peruskeskustelutaidot kulttuuritaidot sanasto-osaaminen lauserytmiikka ja intonaatio Osaamisen hankkiminen Oppimisympäristöt Oppimisympäristöinä toimivat tarpeen mukaan esimerkiksi lähi- ja verkko-oppimisympäristöt (nettipohjaiset tehtävät, sovellusohjelmat ja pelit, 86 rohkeus puhua small talk kielen ja kulttuurin merkitys kielen oppimisen strategiat ja oppimistavat kansainväliset yhteistyöoppilaitokset). Oppimismenetelmät Jatko-opintopaketti - Further studies (2 osp) Englannin jatko-opintopaketin tarkoituksena on varustaa opiskelijat niin, että he pärjäävät jatko-opinnoissaan englannin kielessä. Kokonaisuuteen sisältyvät: sanasto-osaaminen syvennetään rakennetietoa (esim. pronominit, passiivi, ehtolauseet) sananmuodostus Opiskelija oppii suullista kielitaitoa kartuttamalla sanavarastoaan, harjoittelemalla viestimään englanniksi erilaisissa tilanteissa vuoropuheluin, ryhmäkeskusteluin ja/tai väittelyin, selittämällä kuvasta, tiivistämällä suullisesti kuulemaansa tai lukemaansa tai osallistumalla kansainväliseen projektiin. Mikäli oppilaitoksessa on kansainvälinen apulaisopettaja, hän on mukana mahdollisuuksien mukaan. Opiskelija harjoittelee ilmaisemaan itseään ja mielipiteitään englannin kielellä keskustelutilanteissa opiskelutovereiden kanssa sekä esim. Skypen välityksellä ulkomaalaisten opiskelijoiden kanssa. Opiskelija tutustuu englannin kielen ja englanninkielisen kulttuurin merkitykseen nykymaailmassa esim. netin välityksellä tekstejä läpikäymällä, kuullun ymmärtämisharjoitusten avulla, keskustelemalla mahdollisuuksien mukaan ulkomaalaisten opiskelijoiden kanssa esim. Skypen välityksellä. Opiskelija käy läpi erilaisia kielenopiskelutekniikoita ja käyttää niitä. Oppimisympäristöt Oppimisympäristöinä toimivat tarpeen mukaan esimerkiksi lähi- ja verkko-oppimisympäristöt (nettipohjaiset tehtävät, sovellusohjelmat ja pelit). Oppimismenetelmät Opiskelija 87 ääntäminen, lauserytmiikka, intonaatio kuulunymmärtäminen kirjallinen ilmaisu kielenoppimisen strategiat ja oppimistavat Technical English (1 osp) sanasto-osaaminen (oman alan) tekniikan englannin erityispiirteet suullinen teknisten alojen työelämän kielitaito englanninkieliset työohjeet ja niiden tulkinta tutustuu erilaisiin teksteihin opiskelee opettajan johdolla vaativampia rakenteita ja harjoittelee niitä harjoittelee sananmuodostusta, äänteitä, lauserytmiikkaa ja intonaatiota parin kanssa parantaa kuullun ymmärtämistään erilaisten kuullunymmärtämisharjoitteiden kautta esim. netin välityksellä kirjoittaa erilaisia tekstejä mielenkiintoisista, itse valitsemistaan aiheista esim. pitämällä blogia käy läpi kielenoppimisen tekniikoita opettajan ohjauksessa ja kokeilee niitä Oppimisympäristöt Oppimisympäristöinä toimivat tarpeen mukaan esimerkiksi työsalit ja verkko-oppimisympäristöt (nettipohjaiset tehtävät, sovellusohjelmat ja pelit). Oppimismenetelmät Keskustelun aiheena purettava, koottava tai kunnostettava tekninen laite, esim. työtiloissa. Autenttisen teknisen tekstin tulkinta, hakien tarvittavaa sanastoa ym. tietoa mahdollisimman itsenäisesti tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäen Selviytyjän englanti- Survival English (2 osp) Kokonaisuus on tarkoitettu opiskelijoille, joilla on hankaluuksia englannin perusosaamisen kanssa. Tarkoituksena on harjoitella arkipäivän tilanteissa selviytymistä parantaa peruskielitaitoa: kysymykset, ajanilmaukset, nykyisestä ja menneestä Oppimisympäristöt Oppimisympäristöinä toimivat tarpeen mukaan esimerkiksi lähi- ja verkko-oppimisympäristöt (nettipohjaiset tehtävät, sovellusohjelmat ja pelit). Oppimismenetelmät 88 ajasta kertominen, persoonapronominit harjoitella perussanontoja ja suullista ilmaisua Oppimismenetelminä käytetään opettajan ohjauksessa tapahtuvaa, rakenteeltaan selkeää opiskelua erilaisten selkotekstien ja esim. netin välityksellä. Tämän avulla opiskelija oppii peruskielitaidon, jolla hän selviytyy arkipäivän suullisissa ja kirjallisissa tilanteissa harjoituttaa kuullun ymmärtämisen taitoaan 3.2 MATEMAATTISLUONNONTIETEELLINEN OSAAMINEN (9 OSP) 3.2.1 MATEMATIIKKA PAKOLLISET OSAAMISTAVOITTEET (3 OSP) Opiskelija osaa peruslaskutoimitukset, prosenttilaskennan ja mittayksiköiden muunnokset oman alan ja arkielämän edellyttämässä laajuudessa osaa laskea pinta-aloja ja tilavuuksia osaa soveltaa geometriaa oman alan tehtävien vaatimassa laajuudessa ja hahmottaa tilaa ja muotoja kolmiulotteisesti osaa käyttää sopivia matemaattisia menetelmiä oman alan ongelmien ratkaisussa osaa arvioida tulosten oikeellisuutta ja suuruusluokkaa osaa käyttää matemaattisten ongelmien ratkaisussa apuna laskinta, tietokonetta ja tarvittaessa muita matematiikan apuvälineitä Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista: Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet-palvelussa Oppimisen arviointi* Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin. Osaamisen arviointi* Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3. *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen 89 Matematiikka Peruslaskutoimitukset ● yhteen-, vähennys-, jako-, ja kertolaskutoimitukset päässä ja apuvälinein laskien, ● potenssit ja juuret, ● verrannot mm. mittasuhteet ja mittakaavat Prosenttilaskenta ● prosenttiarvon, -luvun ja perusarvon laskeminen ● muutosprosentin ja prosenttiyksikön laskeminen ● arvonlisäveron laskeminen Mittayksikkömuunnokset ● pituus-, pinta-ala- ja tilavuusmittayksiköiden muunnokset Pinta-alat ja tilavuudet ● tasokappaleiden ominaisuudet, ● tilavuuskappaleiden ulottuvuudet ja ominaisuudet Oppimisympäristöt luokat, keidas, työsalit, simulaattorit verkko mm. Moodle, drivet, Skype Oppimismenetelmät Opetuskeskustelu, itsenäinen ja yhteisöllinen opiskelu, projekti-, ilmiöpohjainen, case-oppiminen esim. piirustusten laatiminen ja mittakaavaa käyttäen selvitetään tarvittavien valmistusmateriaalien määrä ja hinta mm. pintaala ja tilavuuslaskuja apuna käyttäen kulmien selvittämistä trigonometrialla työsuoritteissa lasketaan tuotteen tai palvelun hinta asiakkaalle tuoton, verot ja alennukset huomioiden harjoitellaan kolmiulotteista hahmottamista mm. palikoilla rakentaen Soveltavaa geometriaa; Pythagoras ja trigonometria ● kolmion ja kulmien geometria ammatillisessa laajuudessa Matemaattisten apuvälineiden käyttö ● kynän, paperin, laskimen, mittavälineen ja tietotekniikan käyttäminen matemaattisten ongelmien ratkaisussa Ongelmanratkaisutaidot ● Rationaalinen ajattelu ja ongelmanratkaisutaitojen kehittäminen matemaattisten ongelmien kautta mm. taso- ja tilavuusmuotojen hahmottamisen kehittäminen, materiaalinkulutus ja kulut, työsuunnittelu 90 VALINNAISET OSAAMISTAVOITTEET (0 – 3 OSP) Opiskelija osaa ilmaista muuttujien välisiä riippuvuuksia matemaattisilla lausekkeilla osaa muodostaa ja laatii omaan alaan liittyviä yhtälöitä, lausekkeita, taulukoita ja piirroksia osaa ratkaista työssä tarpeellisia matemaattisia tehtäviä yhtälöillä, päättelemällä tai kuvaajien avulla osaa arvioida tulosten oikeellisuutta ja suuruusluokkaa osaa soveltaa arki- ja työelämässä tarvittavaa talousmatematiikkaa, kuten kannattavuus-, kustannus-, verotus- ja lainalaskelmia osaa kerätä ja ryhmitellä omaan alaan liittyvää tietoa. Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista: Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet-palvelussa Oppimisen arviointi* Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin. Osaamisen arviointi* Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3. *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen Visuaalinen matematiikka (1 osp) Muuttujien väliset riippuvuudet yhtälöt ja lausekkeet taulukot ja piirrokset opittujen perustaitojen käyttö joustavasti ammattiin liittyvissä tehtävissä kuvaajien laadinta ja tulkitseminen tuloksen oikeellisuuden ja suuruusluokan hahmottaminen Oppimisympäristöt Talous tasapainoon! (1 osp) Talousmatematiikka korko, koronkorko verotus hinnoittelu kuvaajien laadinta ja tulkitseminen (esim. omien luokat, keidas, työsalit, simulaattorit verkko mm. Moodle, drivet, Skype työssäoppimispaikat Oppimismenetelmät Esim. käytetään Exceliä taulukoiden tekemiseen, tunnuslukujen määrittämiseen, suoran ja diagrammien piirtämiseen Oppimisympäristöt luokat, keidas, työsalit, simulaattorit verkko mm. Moodle, drivet, Skype 91 Tilastot (1 osp) kulujen jakauma eri kustannuslajeihin, vuokrien kehitys yms.) tuloksen oikeellisuuden ja suuruusluokan hahmottaminen Tilastot tilastolliset käsitteet tunnusluvut (esim. keskiarvo, mediaani, moodi, vaihteluväli, keskihajonta) tilastollinen tutkimus o ongelman määrittäminen o kysely/havainnot o kuvaajat, taukukot o tulkinnat tuloksen oikeellisuuden ja suuruusluokan hahmottaminen työssäoppimispaikat Oppimismenetelmät Esim. kartoitetaan opiskelijan oma talous tutustutaan netissä oleviin laskureihin Oppimisympäristöt luokat, keidas, työsalit, simulaattorit verkko mm. Moodle, drivet, Skype työssäoppimispaikat Oppimismenetelmät Esim. tehdään pienimuotoinen oma tutkimus, esimerkiksi luokan tupakoinnista, netin käytöstä, rahankäytöstä tai vaikkapa oman alan tarvikkeista 3.2.2 FYSIIKKA JA KEMIA PAKOLLISET OSAAMISTAVOITTEET (2 OSP) Opiskelija osaa soveltaa oman alan kannalta keskeisiä fysiikan käsitteitä, ilmiöitä ja lainalaisuuksia osaa ottaa työssään huomioon oman alan kannalta keskeisiä kemian ilmiöitä ja aineiden erityisominaisuuksia osaa säilyttää, käyttää ja hävittää omalla alalla tarvittavia aineita. Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista: Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet-palvelussa Oppimisen arviointi* Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin. Osaamisen arviointi* Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3. 92 *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen Fysiikka Mittaamisen perusteet ● SI-järjestelmä, ● mittausperiaatteet Oppimisympäristöt Mekaniikan peruskäsitteet ● Newtonin lait, ● kitka ● kinematiikan perusteet huomioiden pyörivän liikkeen ja kulmanopeuden, ● tasapaino ● voimien ja energian periaatteet Painovoima ja tasapaino ● painovoiman vaikutukset, ● tasapainoehdot ja perusteet Lämpö ● lämmön siirtyminen, ● lämpölaajeneminen, Aalto-oppi ● perusteet: ääni, melu, kuulon suojaus; ● säteily; mm. laser, UV, infrapuna Sähkö ● peruskäsitteet ja riippuvuudet, ● ohmin laki, ● tasa- ja vaihtovirta, ● sähkökaaviot ● SFS6002 pätevyyden tukeminen luokat, keidas, työsalit, simulaattorit verkko mm. Moodle, drivet, Skype Oppimismenetelmät Opetuskeskustelu, itsenäinen ja yhteisöllinen opiskelu, projekti-, ilmiöpohjainen, case-oppiminen esim. videoidaan ergonomisesti oikeita työtapoja tunnistetaan kitkan hyviä ja haittaavia ominaisuuksia opiskelija tutkii itsenäisesti lämpötilan vaikutusta materiaaleihin lasketaan sähköopin peruslaskuja tutustutaan työsalissa ja työssäoppimispaikassa oleviin sähkölaitteisiin ja niiden arvokilpiin sekä lasketaan laitteiden energiankulutuksia ja käyttökustannuksia, maksimikuormituksia etsitään alkusammutusvälineet ja päävirtakatkaisin työtilasta kartoitetaan työympäristön sähköriskejä ja toimintamalleja Sähköturvallisuus ● turvallinen toiminta: tapaturmien ennaltaehkäisy, tapaturmatilanteet Kemia Työ- ja ympäristöturvallisuus ● kemikaaliturvallisuus merkinnät ja tietomateriaali mm. käyttöturvallisuustiedote ● yleiset työturvallisuustekijät, ● ympäristönsuojelun huomioiminen Oppimisympäristöt luokat, keidas, työsalit, simulaattorit verkko mm. Moodle, drivet, Skype Oppimismenetelmät 93 Materiaalit ● alan aineiden erityisominaisuudet mm. työstömateriaalit, terämateriaalit, suojaaineet, ● korroosio-ilmiö Opetuskeskustelu, itsenäinen ja yhteisöllinen opiskelu, projekti-, ilmiöpohjainen, case-oppiminen esim. Jaksollinen järjestelmä ● aineen rakenne, ● alkuaineet ● käyttö Hapot ja Emäkset ● happojen ja emästen erot, ● pH käsite, Epäorgaaniset ja orgaaniset aineet ● epäorgaanisten ja orgaanisten aineiden erot, ● epäorgaanisen kemian keskeiset käsitteet ja ilmiöt mm. metallit, epämetallit tutustutaan työtehtävissä syntyvien jätteiden hävittämiseen ja kierrättämiseen ja pohditaan mahdollisia energian säästökohteita tutustutaan ympäristömerkkeihin itsenäisesti kuvaillaan jonkin tuotteen elinkaari tutustutaan työtehtävissä käytettäviin kemiallisiin aineisiin ja niiden käyttöturvallisuustiedotteisiin laaditaan käyttöohje jostakin työtehtävässä tarvittavasta kemikaalista tehdään työympäristön turvallisuuskartoitus Reaktio ● kemiallisten reaktioiden perusteet ● seokset VALINNAISET OSAAMISTAVOITTEET (0 – 3 OSP) Opiskelija osaa soveltaa oman alan kannalta keskeisiä mekaniikan, lämpöopin ja sähköopin peruskäsitteitä ja lainalaisuuksia ja ottaa ne huomioon työssään osaa valmistaa alalla tarvittavia aineseoksia osaa tehdä kokeellisia havaintoja ja mittauksia oman alan kannalta keskeisistä fysikaalisista ja kemiallisista ilmiöistä osaa kerätä, käsitellä ja analysoida tekemiään kokeellisia havaintoja ja mittauksia osaa arvioida saamiensa kokeellisten havaintojen ja mittaustulosten luotettavuutta, tarkkuutta ja mielekkyyttä. Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista: Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet-palvelussa Oppimisen arviointi* Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin. Osaamisen arviointi* Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3. 94 *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen Fysiikka elämässä (1 osp) Mekaniikan, lämpöopin ja sähköopin peruskäsitteiden ja ilmiöiden soveltaminen omalla alallaan esim. projektityönä Oppimisympäristöt esim. multimedia-avusteiset lähija etäympäristöt sekä verkkooppimisympäristöt Oppimismenetelmät Opetuskeskustelu tukee oppimisprosesseja. Opiskelijakeskeisyys itsenäisen ja yhteisöllisen tutkivanoppimisen periaattein. esim. projekti-, ilmiöpohjainen, case-oppiminen Kemia elämässä (1 osp) Omalla alalla tarvittavien aineseosten valmistus, käyttö, säilyttäminen ja hävittäminen Oppimisympäristöt esim. multimedia-avusteiset lähija etäympäristöt sekä verkkooppimisympäristöt Oppimismenetelmät Opetuskeskustelu tukee oppimisprosesseja. Opiskelijakeskeisyys itsenäisen ja yhteisöllisen tutkivanoppimisen periaattein. esim. projekti-, ilmiöpohjainen, case-oppiminen 3.2.3 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA SEKÄ SEN HYÖDYNTÄMINEN PAKOLLISET OSAAMISTAVOITTEET (1 OSP) Opiskelija osaa käyttää yleisimpiä tieto- ja viestintätekniikan sovelluksia ja hyödyntää niiden käyttöön tarkoitettuja ohjeita ja oppaita osaa suojata verkkoidentiteettiään ja yksityisyyttään osaa toimia tekijänoikeus-, tietoturva- ja tietosuojaohjeiden ja -määräysten mukaisesti osaa tiedostojen eri säilytys- ja lähetysmuodot. Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista: Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet-palvelussa 95 Oppimisen arviointi* Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin. Osaamisen arviointi* Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3. *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen Tieto- ja viestintätekniikan sovellukset: Oppimisympäristöt Opiskelija käyttää sovelluksia monipuolisesti eri tilanteiden ja tarpeiden mukaan käyttää sujuvasti ohjeita ja oppaita ja ratkaisee niiden avulla erilaisia ongelmia Perus toimisto-ohjelmat ja niiden käyttömahdollisuudet: Tekstinkäsittely taulukkolaskenta esitysgrafiikka sähköposti Internet Sähköiset asiointipalvelut ryhmätyötila oppimiskeidas tietotekninen oppimistila Oppimismenetelmät tutkiva oppiminen case-oppiminen projektilähtöinen oppiminen Esimerkkitehtävät Pilvipalveluympäristön – käyttö; tiedostojen luonti ja jakaminen (esim. Office 365, Google Drive, Onedrive) Sähköpostin luonti ja sen käyttö Tiedonhakun Internetistä; hakukoneet, sivustot, keskustelupalstat Asiointi sähköisissä palveluissa Verkkoturvallisuus: Esimerkkitehtävät Opiskelija luo verkkoidentiteetin, arvioi sen käyttöön liittyviä̈ riskejä ja valitsee laitteisiin ja käyttötapoihin sopivat suojautumismenetelmät valitsee erilaisiin tilanteisiin sopivan verkkoyhteyden suojaustason osaa valita tilanteeseen sopivan turvallisen tavan koti- ja ulkomaiselle maksuliikenteelle Tilin luominen verkkopalveluun, tutustutaan käyttöehtoihin ja turvallisuuteen Verkkohuijaukset, niiden tunnistaminen ja niihin varautuminen. Etsitään esimerkkejä ja tutustutaan niihin. 96 noudattaa itsenäisesti tekijänoikeus-, tietoturva- ja tietosuojaohjeita ja määräyksiä, pitää tietojaan ajan tasalla ja ohjaa tarvittaessa muita noudattaa verkonkäytön etikettiä Aiheet: Yksityisyysasetukset käyttöehdot salausmenetelmät selaimen turva-asetukset sivuston luotettavuuden arviointi nettietiketti sananvapaus verkossa ilmoitusvelvollisuus Tiedostojen muokkaus, jakaminen ja säilytys: opiskelija valitsee tarkoituksenmukaiset tiedostojen säilytys- ja lähetysmuodot huomioiden tietoturvan. Aiheet: tiedostojen tallennusmuodot tallennusmediat ja niiden säilyvyys varmuuskopiointi tiedostojen lähettäminen eri tavoin Esimerkkitehtävät Tieostojen tallentaminen eri muotoihin, niiden erot käytettävyys ja valintaperusteet (esim. docx vs. pdf) Tutustuminen tiedon säilyttämiseen ja varmuuskopiointiin Suurien ja pienien tiedostojen jakaminen netissä VALINNAISET OSAAMISTAVOITTEET (0 – 3 OSP) Opiskelija osaa perehtyä erilaisten tietojärjestelmien sovelluksiin, joita voidaan hyödyntää omalla ammattialalla osaa ratkaista yleisimpiin tieto- ja viestintätekniikan sovelluksiin liittyviä ongelmia osaa ottaa käyttöön uusia tieto- ja viestintätekniikan laitteita ja sovelluksia osaa toimia sähköisissä medioissa oman osaamisensa kehittämiseksi ja jakamiseksi osaa hyödyntää digitaalisia materiaaleja ammatillisen kasvun kuvaamisessa sekä osaamisensa ja ammattitaitonsa markkinoinnissa. Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista: Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet-palvelussa Oppimisen arviointi* 97 Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin. Osaamisen arviointi* Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3. *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Oman alan tietojärjestelmät, käyttö ja ongelmatilanteet (1 osp) Keskeiset sisällöt Opiskelija hakee tietoa aktiivisesti ammattialalla tapahtuvasta tietojärjestelmäsovellusten kehittymisestä Kokeilee ja pyrkii tehostamaan työtään uusilla ohjelmistoilla Aiheet: oman alan ohjelmistot ja tietojärjestelmät järjestelmien käyttäminen ja mahdolliset ongelmatilanteet ongelmatilanteiden ennakointi ja niihin varautuminen Osaamisen hankkiminen Oppimismenetelmät Oppimisympäristöt Opiskelija ottaa sujuvasti käyttöön itselleen uusia laitteita ja sovelluksia ja pystyy tarvittaessa opastamaan muita ryhmätyötila oppimiskeidas tietotekninen oppimistila Esimerkkitehtävät Uudet laitteet ja sovellukset, hankinta ja käyttöönotto (1 osp) tutkiva oppiminen case-oppiminen projektilähtöinen oppiminen Selvitys oman koulutusohjelman tietoteknisistä ratkaisuista. Uuteen sovellukseen tutustuminen ja sen ominaisuuksista raportointi Oppimismenetelmät tutkiva oppiminen case-oppiminen projektilähtöinen oppiminen Oppimisympäristöt Aiheet: Tutustutaan uusiin laitteisiin, älypuhelimet, tablet-laitteet, kamerat ja muut tietotekniset laitteet, sekä opastetaan muita niiden käytössä Tutustutaan erilaisiin sovelluksiin ja opastetaan muita niiden käytössä SOME Opiskelija ryhmätyötila oppimiskeidas tietotekninen oppimistila Esimerkkitehtävät Tutustutaan uusin laitteisiin ryhmissä. Kukin ryhmä opastaa laitteen käyttöä muille ryhmille Oppimismenetelmät 98 Tehokas käyttö ja sisällöntuotanto (1 osp) hakee monipuolisesti alaansa liittyvää tietoa ja toimii aktiivisesti tvt- verkkoja hyödyntävissä verkostoissa ja arvioi löytämäänsä tietoa kriittisesti kuvaa ammatillista osaamistaan monipuolisesti digitaalisilla materiaaleilla ja hyödyntää niitä tehokkaasti työnhaussa. Aiheet: Sosiaalisen median palvelut SOMEn hyödyntäminen opiskelussa SOME-palveluiden käyttö ammattiosaamisen kehittymisen seurannassa ja markkinoinnissa oppimispäiväkirjat sisällöntuotanto kuvat videot tutkiva oppiminen case-oppiminen projektilähtöinen oppiminen Oppimisympäristöt ryhmätyötila oppimiskeidas tietotekninen oppimistila Esimerkkitehtävät Blogin perustaminen ja materiaalin tuottaminen dokumentoi omaa osaamistaan käyttäen sosiaalisen median palveluita itsearvioi omaa oppimistaan 3.3 YHTEISKUNNASSA JA TYÖELÄMÄSSÄ TARVITTAVA OSAAMINEN (8 OSP) 3.3.1 YHTEISKUNTATAIDOT PAKOLLISET OSAAMISTAVOITTEET (1 OSP) Opiskelija osaa toimia kansalaisena ja osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon osaa toimia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteita noudattaen osaa suunnitella ja hoitaa omaa talouttaan sekä arvioida siihen liittyviä riskejä hyödyntää sosiaalista mediaa aktiivisen osallistumisen keinona osaa käyttää yhteiskunnan tarjoamia palveluja ja toimia kuluttajana. Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista: Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet-palvelussa Oppimisen arviointi* Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin. 99 Osaamisen arviointi* Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3. *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen Yhteiskuntataidot Kansalaisena toimiminen: Opiskelija osallistuu keskusteluihin tekee kirjallisia ja suullisia raportteja tai leikekansioita ja kommentoi niitä referoi uutisia ja kenties osallistuu opiskelijana erilaisten järjestöjen tai yhdistysten toimintaan voi myös esittää ajatuksiaan mielipidekirjoituksilla voi osallistua opiskelijoiden mielenilmaisuihin tai muihin ajankohtaisiin tapahtumiin ja raportoida niistä muodostaa ja ilmaisee eri keinoin omia perusteltuja mielipiteitään Osallistuminen yhteiskunnassa (esim. sosiaalinen media) Kansalaisen perusoikeudet Suomessa ja muissa maissa Kunnallinen päätöksenteko. Päätöksenteko valtion tasolla Vaalijärjestelmä. Kansalaisvaikuttamisen keinot Kolmas sektori yhteiskunnallisena vaikuttajana, esim. yhdistykset, järjestöt ja muut. (Sosiaalinen media kansalaisvaikuttamisen keinona.) Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus: Eri kulttuurien ja erilaisuuden hyväksyminen ja ymmärtäminen tasa-arvo kiusaamisen ja syrjinnän estäminen Talous: Oman talouden suunnittelu palkkaverotuksen pääpiirteet velkasuhde Palvelut ja oikeudet: Yhteiskunnan tuottamat palvelut, kuten opintotuki, työttömyysturva, työeläkkeen perusteet Opiskelija toimii erilaissa ryhmissä esim. keskustellen ja tuottaen oppimisaineistoja paperille tai digitaalisille viestimielle Opiskelija perehtyy aiheeseen Caseoppimisella (tilanteet) ja tekee esimerkiksi harjoituksia veroprosenttilaskurilla ja Kelan laskureilla laatii itselleen tai vaihtoehtoisesti jollekin kuvitellulle ”Hemmolle” budjetin Opiskelija tutustuu aiheeseen osallistumalla keskusteluihin myös kartoittaa oman kotikuntansa järjestämiä palveluita 100 Kuluttajan perusoikeudet ratkaisee erilaisia Casetilanteita kuluttajan oikeuksista Aihealueita voi opiskella soveltuvin osin myös verkossa. VALINNAISET OSAAMISTAVOITTEET (0 – 3 OSP) Opiskelija osaa hakea tietoa yhteiskunnallisista vaikuttamismahdollisuuksista ja yhteiskunnallisesta päätöksenteosta myös Euroopan unionista tuntee oman alan yhteiskunnallisen merkityksen ja vaikuttavuuden osaa seurata yhteiskunnallista keskustelua ja taloutta koskevaa uutisointia osaa kuvata yhteiskunnallisen ja taloudellisen tilanteen heijastumista oman alan työpaikkoihin ja työllisyyteen osaa selvittää kansantalouden peruskäsitteitä ja sen keskeisimpiä toimijoita sekä arvioida niiden merkityksen kansantaloudelle. Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista: Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet-palvelussa Oppimisen arviointi* Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin. Osaamisen arviointi* Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3. *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen Yhteiskunnallinen vaikuttaminen (1 osp) Opiskelija Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Suomessa ja EU:ssa Yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinot EU:n päätöksenteko ja sen yhteys kansalliseen päätöksentekoon Järjestötoiminta sosiaalinen media vaikuttamisen välineenä Keskeiset valtion ja kunnan viranomaiset Yhteiskunnallisen keskustelun seuraaminen eri medioissa keskustelee aiheista muiden kanssa Tekee uutisanalyyseja Pitää blogia julkaisee netissä esim. oman toimialan tilanteesta. Toimittaa verkkolehteä Tekee haastatteluja seuraa yhteiskunnallista keskustelua ja tekee esim. portfolion tai leikekansioita aiheittain. 101 Oman alan yhteiskunnallinen merkitys (1 osp) Kansantalous (1 osp) Toimialatieto opiskelijan omalta alalta Toimialan kehitysnäkymät, tärkeimmät työllistäjät Yleisen talouden tilanteen vaikutus omaan alaan ja työpaikkoihin Kansantalouden peruskäsitteet Julkinen talous ulkoinen tasapaino korkotaso, pörssi, keskuspankki ja näiden välinen riippuvuus Opiskelija laatii raportteja ja esityksiä aiheittain Keskustelee aiheista raporttien ja tilastojen valossa Opiskelija Tekee selvityksiä, esim. käsikirja taloustermeistä ja niiden merkityksestä Tekee talouskatsauksen tai talousennusteen lukee ja keskustelee 3.3.2 TYÖELÄMÄTAIDOT PAKOLLISET OSAAMISTAIDOT (1 OSP) Opiskelija osaa hakea itselleen työpaikkaa osaa kuvata työsopimusjärjestelmää ja työsopimuksen keskeiset asiat osaa perehtyä työpaikan toimintaan ja työtehtäviin sekä huolehtia työturvallisuudesta osaa työskennellä työpaikassa ja kehittää osaamistaan Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista: Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet-palvelussa Oppimisen arviointi* Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin. Osaamisen arviointi* Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3. *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen 102 Työelämätaidot työpaikan hakemiseen liittyvät asiakirjat, kuten hakemus ja ansioluettelo työhaastattelu Työlainsäädännön perusteet työskentelyalalla Työsopimus Työnantajan ja työntekijän velvollisuudet esim. työturvallisuuteen liittyen Työelämän pelisäännöt, ohjeet ja toimintatavat Opiskelija Keskustelee vuorovaikutteisesti aiheesta Katselee videoita työpaikka-haastatteluista /tekee oman videon haastattelutilanteesta ja siihen valmistautumisesta Laatii työnhakuasiakirjat Osallistuu simuloituun työhaastatteluun Perehtyy asiaan keskusteluissa, ryhmätöissä ja lukemalla oman alan keskeisiä määräyksiä Tekee työsopimuksen Opiskelee yhteistoiminnallisesti Osallistuu ryhmätöihin ja niiden esityksiin Osaamista voi hankkia myös työssä oppien VALINNAISET OSAAMISTAVOITTEET (0 – 3 OSP) Opiskelija osaa edistää työyhteisön ilmapiiriä ja henkilöstön osallisuutta osaa toimia työpaikan eri tehtävissä osaa osaltaan vastata työpaikan työtehtävien etenemisestä ja työn laadusta sekä näiden kehittämisestä osaa kehittää omaa osaamistaan osaa hakea työtä kansainvälisiltä työmarkkinoilta ja erityisesti EU-maista. Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista: Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet-palvelussa Oppimisen arviointi* Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin. Osaamisen arviointi* Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3. *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen 103 Oma ammatillinen kehittyminen (1 osp) Itsensä tunteminen Verkostot Työnhakemisen tekniikka, hakemus ja CV Työnantajan kannalta katsominen Vuorovaikutustaidot Työhaastattelutilanne Puhelinkäyttäytyminen Työmarkkinoiden kehityksen seuraaminen Vuokratyö Uramahdollisuudet ja jatkoopinnot Opiskelija Muodostaa käsityksen vahvuuksistaan ja kehittämiskohteistaan Harjoittelee haastattelutilanteita ja saa vertaisarviointia osaamisestaan Viimeistelee CV:nsä Selvittää verkostoja, työmarkkinoita ja jatkoopiskelumahdollisuuksia. 3.3.3 YRITTÄJYYS JA YRITYSTOIMINTA PAKOLLISET OSAAMISTAVOITTEET (1 OSP) Opiskelija osaa arvioida ja tunnistaa oman osaamisensa ja omat vahvuutensa osaa ideoida omaa liikeideaa ja sen kehittämismahdollisuuksia osaa arvioida mahdollisuuksiaan ryhtyä yrittäjäksi osaa selvittää omia ammatillisia verkostojaan osaa tunnistaa kannattavan liiketoiminnan periaatteet osaa arvioida oman yrittäjyyden ja yritystoiminnan merkitystä omalle hyvinvoinnilleen ja Suomen kansantaloudelle Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista: Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet-palvelussa Oppimisen arviointi* Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin. Osaamisen arviointi* Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3. *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Yrittäjyys ja yritystoiminta Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen Opiskelija 104 Yrittäjältä vaadittavat ominaisuudet Omien yrittäjävalmiuksien kartoittaminen Oman liikeidean ideointi Liikeidean merkitys Yritysmuotojen soveltuvuus eri tilanteisiin Toimenpiteet yrityksen perustamisessa käytettävissä olevat tukipalvelut oman alan verkostot rahoituslähteet tuotot ja kustannukset yritystoiminnan riskit ja merkitys omassa ja elinkeinoelämässä alan tulevaisuusnäkymät tekee kehittymissuunnitelman, jossa vertaa omaa osaamistaan yrittäjältä vaadittavaan osaamiseen kehittää liikeideoita keskustellen opettajan ja muiden opiskelijoiden kanssa voi osallistua erilaisiin yrittäjyyden ”teemapäiviin” tai NY 6 ja NY 12-leireihin selvittää, millainen yritysmuoto sopii parhaiten hänen omaan liikeideaansa selvittää yhteistoiminnallisesti yritysten tukiverkostot (esim. opiskelijat selvittävät kukin osaltaan tukiverkostoja ja esittelevät ne toisille) selvittää omat ammatilliset verkostonsa esimerkiksi verkkolähteistä, kirjallisuudesta ja/tai yritysesittelyjen ja – vierailujen avulla tekee kannattavuuslaskelmia opettelee arvioimaan yritystoiminnan kannattavuutta yleisimpien tunnuslukujen, esim. myyntikate, käyttökate jne. avulla selvittää alan kehitysnäkymiä, mahdollisuuksia, uhkia ja merkitystä esimerkiksi haastattelujen, verkkolähteiden, alan lehtien ja kirjallisuuden avulla raportoi asiasta sovitulla tavalla VALINNAISET OSAAMISTAVOITTEET (0 – 3 OSP) Opiskelija osaa kartoittaa oman alan yritystoiminnan kehittämistarpeita osaa selvittää oman liiketoiminnan tuloksellisuuden ja oman työpanoksen vaikutuksen siihen toteuttamalla pienen projektin osaa tehdä kehittämisehdotuksia uusista toimintatavoista ja muuttaa omaa toimintaansa 105 osaa suunnitella omaa toimintaansa ja ajankäyttöään. Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista: Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet-palvelussa Oppimisen arviointi* Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin. Osaamisen arviointi* Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3. *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen 3.3.4 TYÖKYVYN YLLÄPITÄMINEN, LIIKUNTA JA TERVEYSTIETO PAKOLLISET OSAAMISTAVOITTEET (2 OSP) Opiskelija osaa laatia itselleen terveellisiä elämäntapoja, työkykyä ja liikuntaa edistävän suunnitelman ja toimia sen mukaisesti osaa edistää ja ylläpitää opiskelu-, toiminta- ja työkykyään osaa ottaa huomioon ravitsemuksen merkityksen terveydelle sekä tupakoinnin ja päihteiden haittavaikutukset osaa kuvata mielenterveyden, seksuaaliterveyden ja ihmissuhteiden merkityksen ihmisen hyvinvoinnille osaa edistää oppilaitosyhteisön hyvinvointia osaa kehittää toimintatapojaan ja toimintaympäristönsä turvallisuutta ja terveellisyyttä osaa toimia turvallisesti ja ergonomisesti, ehkäistä tapaturmia, toimia ensiaputilanteissa sekä hakea apua. Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista: Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet-palvelussa Oppimisen arviointi* Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin. 106 Osaamisen arviointi* Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3. *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto Omatoimisuuteen ohjaaminen: Oppimisympäristö liikuntapäiväkirjan laatiminen ruokapäiväkirjan laatiminen erilaisten mittareiden käyttö (esim. sykemittari, aktiivisuusmittari, mobiilisovellus) Sosiaalinen hyvinvointi: ryhmässä toimiminen parityöskentely toisen kunnioittaminen Psyykkinen hyvinvointi: Myönteiset kokemukset liikunnasta Fyysinen hyvinvointi: motoriset perustaidot monipuolinen lajituntemus lihaskunto kehonhuolto (esim. venyttely) turvallisuus liikunnassa aerobisen kestävyyden lisääminen Ravitsemus ja elintavat: Terveellinen ravitsemus ja elintavat Ravitsemussuunnitelman merkitys hyvinvoinnille Tupakointi ja päihteet Seksuaalisuus ja mielenhyvinvointi: seksuaaliterveys ja oman kehon hallinta, kehontuntemus ihmissuhteiden merkitys omaan hyvinvointiin ja itsetunnolle Liikuntapaikkoina ovat esim. liikuntasali, kuntosali, ulkoliikuntapaikat ja luonto, uimahalli, keilahalli (Mikkeli). Oppimismenetelmät Opiskelija laatii itselleen hyvinvointisuunnitelman, jolla voi edistää opiskelu- ja toimintakykyä ja hyvinvointia toimii sosiaalisesti, vastuullisesti ja ”reilun pelin” hengessä ja yhteistyökykyisesti osallistuu erilaisiin oppilaitoksen tapahtumiin tuottajana, toteuttajana tai osallistujana esim. opiskelijayhdistystoiminta, Hyvinvointi virtaa-tapahtuma, liikuntakerho, taitajakisat osallistuu liikuntatoiminnan suunnitteluun ja esittää toiveita eri lajikokeiluista kehittää aerobista kestävyyttä erilaisilla pallopeleillä, kuntopiirillä sekä lenkkeilemällä ulkona huoltaa kehoaan venyttelemällä ja rentoutumalla käyttäen erilaisia liikuntavälineitä ja musiikkia hyödyksi kehittää lihaskuntoaan ja noudattaa itselleen sopivaa lihaskuntoharjoitteluohjelmaa etsii eri lähteistä ravitsemukseen ja elintapoihin liittyviä haitallisia tekijöitä ja ennaltaehkäisee ravitsemukseen ja elintapoihin liittyvien haitallisten tekijöiden vaikutusta 107 tunteiden hallinta erilaisissa tilanteissa. Toimintaympäristön hyvinvointi: Toimintaympäristön turvallisuus ja ergonomia Ensiavun perustaidot vertailee eri ruoka-aineiden ja tuotteiden sisältöjä laatii itselleen ravitsemussuunnitelman ja seuraa sen toteutumista selvittää mielen hyvinvointiin, seksuaaliterveyteen ja ihmissuhteisin liittyviä asioita ja niiden merkitystä omaan hyvinvointiinsa. laatii oman terveys- ja turvallisuussuunnitelman ammatillisesta näkökulmasta käsin tarkistaa työympäristönsä ergonomiset olosuhteet ja turvalliset työvälineet kykenee toiminaan EAtilanteissa harkitusti ja osaa hakea apua tarvittaessa käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa liikuntatunneilla esim. geokätköily, GPS:n käyttö VALINNAISET OSAAMISTAVOITTEET (0 – 3 OSP) Opiskelija osaa kuvata väestön terveyseroja ja tavallisimpien kansansairauksien riskitekijöitä ja niiden ennaltaehkäisyä osaa arvioida fyysiseen, sosiaaliseen ja psyykkiseen toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä omassa elämäntavassaan ja toimintaympäristössään osaa tarvittaessa käyttää sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluja osaa hyödyntää terveysliikuntaa osaa edistää ryhmän jäsenenä ryhmän toimintaa ja osallistua työ- ja opiskelukyvyn sekä hyvinvoinnin edistämiseen. Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista: Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet-palvelussa Oppimisen arviointi* Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin. Osaamisen arviointi* Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3. 108 *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Kroppa kuntoon (2 osp) Keskeiset sisällöt Oman lihaskunnon ja fyysisen kunnon testaus ja kehittäminen monipuolisesti liikkuen Osaamisen hankkiminen Opiskelija tarvitsee liikuntavarusteet. Opiskelija hyödyntää erilaisia mittauksia lihaskunnosta, fyysisestä kunnosta, koordinaatiosta Mailapelit (2 osp) Yhdessä palloillen (2 osp) Mielen hyvinvointi ja ihmissuhteet (2 osp) Mailapelejä toiveiden mukaan: sählyä sulkapalloa pöytätennistä pesäpalloa ym. Opiskelija tarvitsee liikuntavarustuksen ja sisäpelikengät. Palloilulajit toiveiden mukaan: futsalia koripalloa lentopalloa, beach volley käsipalloa ultimate ym. Opiskelija tarvitsee liikuntavarustuksen ja sisäpelikengät. Vuorovaikutusharjoitusten kautta opiskelija ymmärtää kommunikaation merkityksen ihmissuhteissa Opiskelija löytää ja tunnistaa omia vahvuuksiaan ja mielenpahoinvointia torjuvia tekijöitä. Opiskelija pohtii minäkuvan ja itsetunnon yhteyttä mielenhyvinvointiin ja onnistuneiden ihmissuhteiden luomiseen Oppimisympäristö Otavankatu 4 liikuntasali ja Hännin kenttä (Mikkeli). Kontiopuiston liikuntahalli, Kisakontion kenttä (Pieksämäki) Tirrolantie 7 liikuntasali, Kaarihalli (Juva) Oppimisympäristö Otavankatu 4 liikuntasali ja Hännin kenttä (Mikkeli). Kontiopuiston liikuntahalli, Kisakontion kenttä (Pieksämäki) Tirrolantie 7 liikuntasali, Kaarihalli (Juva) Luottamusharjoitusten avulla opiskelija vahvistaa yhteistä ryhmähenkeä ja oppii uutta itsestään. Työmuotoina ovat ryhmätyöskentely, erilaiset harjoitukset ja keskustelut. Ravitsemus ja painonhallinta (2 osp) Ravitsemukseen ja painonhallintaan liittyvään tietoon perehtymistä Opiskelija 109 omakohtaista testaamista ja analysointia. tekee tarvittavat muutokset parempaan suuntaan ravitsemustottumuksiinsa ennaltaehkäisee ravitsemukseen ja elintapoihin liittyvien haitallisten tekijöiden vaikutusta. laatii itselleen ravitsemussuunnitelman ja seuraa sen toteutumista käyttää tvt -tekniikkaa hyödyksi erilaisilla mobiililaitteilla (esim. ruokapäiväkirjan ylläpito) 3.4 SOSIAALINEN JA KULTTUURINEN OSAAMINEN (7 OSP) 3.4.1 KULTTUURIEN TUNTEMUS OSAAMISTAVOITTEET (3 OSP) Opiskelija osaa toimia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteita noudattaen ja edistää omalta osaltaan tasa-arvoa ja kaikkien yhdenvertaista kohtelua osaa toimia, käyttäytyä ja pukeutua tilanteen mukaisesti ja työkulttuurin edellyttämällä tavalla osaa tunnistaa eri kulttuurien peruspiirteitä ja kulttuurista monimuotoisuutta omalla alallaan osaa ottaa huomioon eri kulttuuriryhmien keskeiset traditiot ja niiden vaikutukset toimintaan omalla alallaan osaa välittää oman alan historiaa, perinteitä ja muuttuneita käytäntöjä sekä vertailla niitä muiden kulttuurien piirteisiin. Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista: Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet-palvelussa Oppimisen arviointi* Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin. Osaamisen arviointi* Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3. *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. 110 Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen Löytöretki pohjoismaiseen kulttuuriin (3 osp) Oppimisympäristö pohjoismaisen kulttuurin eri ulottuvuudet kulttuurien väliset rajapinnat Ohjattua oppimista, lisänä esim. verkko-oppimisympäristö kuten Moodle. Oppimismenetelmät Opiskelija tutustuu pohjoismaiseen kulttuurin mm. historian, elokuvien, kirjallisuuden, kuvataiteen, musiikin, juhlatapojen, yhteiskunnan ja ruoan näkökulmasta. Hän tekee erilaisia projektitöitä, kuten pptesityksiä tai postereita. Opiskelija katsoo pohjoismaisia elokuvia, ja kirjoittaa niistä elokuva-arvostelut. Hän lukee pohjoismaisen kirjan ja kirjoittaa siitä kirja-arvostelun. Hän lukee pohjoismaisia sanomalehtiä sekä seuraa Pohjoismaita koskevaa uutisointia kotimaan lehdistössä. Hän oppii muutaman sanan kaikkia pohjoismaisia kieliä. Opiskelija tutkii Pohjoismaiden karttoja ja oppii tunnistamaan eri valtioille tyypillisiä piirteitä. Hän pohtii Pohjoismaiden merkitystä ja vaikutusta suomalaiseen kulttuuriin. Löytöretki venäläiseen kulttuuriin ( 3 osp) venäläisen kulttuurin eri ulottuvuudet kulttuurien väliset rajapinnat Oppimisympäristö Ohjattua oppimista, lisänä esim. verkko-oppimisympäristö kuten Moodle. Oppimismenetelmät Opiskelija tutustuu venäläiseen kulttuurin mm. historian, elokuvien, kirjallisuuden, kuvataiteen, musiikin, juhlatapojen, yhteiskunnan ja ruoan näkökulmasta. Hän tekee erilaisia projektitöitä, kuten pptesityksiä tai postereita. 111 Opiskelija katsoo venäläisiä elokuvia, ja kirjoittaa niistä elokuva-arvostelut. Hän lukee (suomeksi) venäläisen kirjan ja kirjoittaa siitä kirja-arvostelun. Hän seuraa Venäjää koskevaa uutisointia kotimaan lehdistössä. Hän oppii muutamia perusfraaseja venäjän kielellä. Opiskelija tutkii Venäjän maantiedettä ja tutustuu myös muihin slaavilaisen kulttuurin valtioihin. Hän pohtii Venäjän merkitystä ja vaikutusta suomalaiseen kulttuuriin. Suomen leijona, suomalaista kulttuuria (3 osp) Suomalaisuus nyt ja ennen Suomen nykyhetken ja historian käännekohtia, merkkihenkilöitä ja kulttuurin pääteoksia ja tekijöitä ja niiden merkityksiä oman asuinalueen (esim. Mikkeli, Juva) seudun nykytilannetta ja paikallishistoriaa ja oman alan yrityshistoriaa ja niiden merkityksiä. Oppimisympäristö lähi-, etä- ja verkkooppimisympäristöt (esim. Moodle, työssäoppimispaikat) Oppimismenetelmät Elokuvapassi (3 osp) Elokuvien katsominen elokuvan kerrontakeinot: käsikirjoitus ja kuvakerronta elokuvatuntemuksen lisääminen elokuvien analysointi ja siten sosiaalisen ja kulttuurisen osaamisen kehittäminen opettajan ohjaus rinnakkaisopetus yhteistyötehtävät ammatillisten aineiden kanssa visuaaliset, suulliset ja kirjalliset oppimistehtävät yksin, pareittain tai ryhmässä (esim. elokuvat tai – näytteet ja niiden historiataustaa, paikallisen nuorison kulttuurien tekijöitä, esim. vloggaajat ym., yrittäjien haastattelut, vierailut, äänikirjat, multimediaesitelmät ja projektityöt) Oppimisympäristö lähi-, etä- ja verkkooppimisympäristöt (esim. Moodle, työssäoppimispaikat) Oppimismenetelmät opettajan ohjaus 112 Let’s go International (3 osp) mikä on kulttuuri? (jäävuorimetafora) omien juurien ja kulttuurin tuntemus apuna muiden kulttuurien ymmärtämisessä (mitä on suomalaisuus) kulttuurienvälisestä viestinnästä eri englanninkieliset kulttuurit etnosentrisyys, ennakkoluulot, stereotypiat aikakäsitys kulttuurishokki kommunikoinnista englanniksi small talk tapakulttuuri/hyvät tavat visuaaliset, suulliset ja kirjalliset oppimistehtävät yksin, pareittain tai ryhmässä (esim. elokuvat tai elokuvanäytteet, elokuvakerronnan harjoitukset, kuten kuvaussuunnitelma ja kuvaus) Oppimisympäristö Ohjattua oppimista, lisänä verkko-oppimisympäristö, esim. Moodle Oppimismenetelmät Oppimismenetelminä ovat esimerkiksi opettajan ohjaus, tiedonhaku verkosta, projektityö, keskustelu, parityöskentely, suullinen harjoittelu. Projektityö: opiskelija tutustuu lähemmin valitsemaansa kulttuuriin ja esittelee tekemänsä Power Point -esityksen muille ryhmäläisille. Tunneille pyydetään mahdollisuuksien mukaan esim. maahanmuuttajalinjoilta tai kansainvälisessä vaihdossa Esedussa olevia vierailijoita. 3.4.6 OSA ALUE KOHDISTA 3.1.1 – 3.3.4 3.4.6.1 VIERAS KIELI, B-KIELI VALINNAISET OSAAMISTAVOITTEET (3 OSP) Opiskelija osaa viestiä vieraalla kielellä työelämän tilanteissa osaa toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa vieraalla kielellä osaa kirjoittaa alaan liittyviä tekstejä vieraalla kielellä osaa tunnistaa kielen ja kulttuurin merkityksen osaa kehittää kielen oppimisen strategioitansa ja oppimistapojaan. Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit 113 Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista: Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet-palvelussa Oppimisen arviointi* Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin. Osaamisen arviointi* Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3. *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen Venäjän alkupalat (3 osp) Oppimisympäristöt kyrilliset kirjaimet tervehdykset ja hyvästelyt itsensä esitteleminen lukusanat ammatteja asiakaspalvelutilanteessa toimiminen lyhyen oman alan tekstin kirjoittaminen keskeisten rakenteiden ja oman alan sanaston hallinta Ohjattua oppimista, lisänä esim. verkko-oppimisympäristö kuten blogipohja. Oppimismenetelmät Opiskelija harjoittelee erilaisia vuorovaikutustilanteita, esim. opastus- ja ostostilannetta (hinnan kysyminen ja kertominen, tuotteen esittely, maksutapahtuman suorittaminen), ravintolasanastoa (ruoat, tilaaminen, maksaminen) ja kellonaikojen kertomista. Opiskelija harjoittelee suullista esiintymistä (esim. nimen, iän ja oman ammatin kertominen) sekä kuullun ymmärtämistä. Hän opiskelee ammattisanastoa esim. quizlet-harjoitusten avulla. Hän kirjoittaa lyhyitä työhön liittyviä tekstejä, esim. aukioloajat, ruokalista. 3.4.6.2 YRITTÄJYYS JA YRITYSTOIMINTA VALINNAISET OSAAMISTAVOITTEET (3 OSP) Opiskelija osaa kartoittaa oman alan yritystoiminnan kehittämistarpeita osaa selvittää oman liiketoiminnan tuloksellisuuden ja oman työpanoksen vaikutuksen siihen toteuttamalla pienen projektin osaa tehdä kehittämisehdotuksia uusista toimintatavoista ja muuttaa omaa toimintaansa 114 osaa suunnitella omaa toimintaansa ja ajankäyttöään Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista: Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet-palvelussa Oppimisen arviointi* Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin. Osaamisen arviointi* Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3. *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen Yrittäjyys Opiskelija Oman alan yritystoiminnan kehittämistarpeiden kartoitus. Liiketoimintasuunnitelman tekeminen oman liikeidean pohjalta, oman osaamisen tuotteistaminen, Kannattavuuslaskenta Toimintaympäristön muutokset, ja siihen sovellettava analyysityökalu (SWOT, tms.) Omien voimavarojen ja ajan käytön suunnittelu tekee projektin, esim. liiketoimintasuunnitelman (Projekti voidaan toteuttaa yhteistoiminnassa ammattialan kanssa) opiskelija laatii osana liiketoimintasuunnitelmaa katsauksen alansa toimintaympäristön tilanteesta toteuttaa projektin annetussa ajassa ryhmämuotoisesti 3.4.6.3 FYSIIKKA JA KEMIA VALINNAISET OSAAMISTAVOITTEET (3 OSP) Opiskelija osaa soveltaa oman alan kannalta keskeisiä mekaniikan, lämpöopin ja sähköopin peruskäsitteitä ja lainalaisuuksia ja ottaa ne huomioon työssään osaa valmistaa alalla tarvittavia aineseoksia osaa tehdä kokeellisia havaintoja ja mittauksia oman alan kannalta keskeisistä fysikaalisista ja kemiallisista ilmiöistä osaa kerätä, käsitellä ja analysoida tekemiään kokeellisia havaintoja ja mittauksia osaa arvioida saamiensa kokeellisten havaintojen ja mittaustulosten luotettavuutta, tarkkuutta ja mielekkyyttä Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista: 115 Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet-palvelussa Oppimisen arviointi* Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin. Osaamisen arviointi* Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3. *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen Ympäristökestävä kehitys (3 osp) Science lab Oppimisympäristöt esim. tuotteen elinkaari, ilmiöt, kulutuksen seuranta- ja kehittämisprojekti esim. multimedia-avusteiset lähi- ja etäympäristöt sekä verkkooppimisympäristöt Oppimismenetelmät Opetuskeskustelu tukee oppimisprosesseja. Opiskelijakeskeisyys itsenäisen ja yhteisöllisen tutkivanoppimisen periaattein. esim. projekti-, ilmiöpohjainen, case-oppiminen Esim. Työssäoppimispaikan energiatehokkuuden parantamissuunnitelma ”Colorful life” (3 osp) Valaistus värit ja näkeminen Värien käyttö viestinnässä Oppimisympäristöt esim. multimedia-avusteiset lähi- ja etäympäristöt sekä verkkooppimisympäristöt, luokka, laboratorio. Oppimismenetelmät Esim. projektioppiminen. Valonlähteisiin ja valonlähteiden vaikutukseen tutustuminen valokaapin avulla. Projektityö esim. tutustutaan toppaikan tai vastaavan valaistusratkaisuihin ja valaistuksen vaikutukseen tai esim. värien käyttö viestinnässä tai muu omaan alaan liittyvä värien ja valaistuksen käytön projektityö. 116 3.4.6.4 TYÖKYVYN YLLÄPITO JA TERVEYSOSAAMINEN (KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN OMA TARJONTA) VALINNAISET OSAAMISTAVOITTEET (4 OSP) Opiskelija osaa kuvata väestön terveyseroja ja tavallisimpien kansansairauksien riskitekijöitä ja niiden ennaltaehkäisyä osaa arvioida fyysiseen, sosiaaliseen ja psyykkiseen toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä omassa elämäntavassaan ja toimintaympäristössään osaa tarvittaessa käyttää sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluja osaa hyödyntää terveysliikuntaa osaa edistää ryhmän jäsenenä ryhmän toimintaa ja osallistua työ- ja opiskelukyvyn sekä hyvinvoinnin edistämiseen osaa toimia omassa elämässään työkykyä ylläpitäen ja omaa hyvinvointiaan edistäen Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista: Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet-palvelussa Oppimisen arviointi* Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin. Osaamisen arviointi* Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3. *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen Työkyvyn ylläpito ja terveysosaaminen (4 osp) Oppimisympäristöt Kansansairauksien tunnistaminen ja ennaltaehkäisy Fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn merkitys kokonaishyvinvointiin Liikunnan, ravinnon ja levon merkitys hyvinvointiin Terveysliikunta Esedun yhteiset tilat yhteistyökumppaneiden tilat Oppimismenetelmät Opiskelija Sosiaalisuus, osallisuus ja vastuullisuus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut elämän eri tilanteisiin o kiusaaminen o huoli hakee tietoa elintapojen ja kansansairauksien välisistä yhteyksistä tekee elintapatestit verkossa analysoi omia valintojaan suhteessa kansansairauksiin laatii esityksen kansansairauksista 117 o o o o o suru ero tapaturma parisuhdevaikeudet seksuaalinen suuntautuminen ym. Osallisuuteen kannustaminen ja erilaisten vaihtoehtojen esiintuominen Omien vahvuuksien ja lahjakkuuden esiintuominen laatii mielle-, käsite- ja aarrekartan omasta hyvinvoinnistaan hyödyntää Tvt- tekniikkaa esim. vertaisryhmien tapaamisessa, kokoamisessa laatii itselleen voimavaroja lisääviä menetelmiä sisältävän ohjelman esim. liikunta, lepo, ravitsemus ja harrastukset (esim. päiväkirjat) kokoaa kirjallisesti osaamisensa esim. Esedu – passiin, blogiin tai portfolioon hakee itsenäisesti tietoa erilaisista sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluista vierailee oman paikkakunnan eri toimijoiden toimipisteissä esim. Mikkelin Olkkari, Pieksämäen työpaja ym. sekä kolmannen sektorin avuntarjoajat esim. vapaaehtoisjärjestöt, kriisipuhelimet, vertaisryhmät, seurakunta, kaupungin erityisnuorisotyö. Opiskelija osallistuu erilaisiin tapahtumiin joko tuottajana/toteuttajana/osallistujana esim. liikuntatutor- toiminta liikkuva amis-tapahtumat liikuntakerho SAKU ry:n kisat Saku Star-kisat Urheiluakatemia 4 VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Vapaasti valittavat tutkinnon osat eivät koske näyttötutkintoja. Vapaasti valittavat tutkinnon osat (10 osp) voivat koostua yhdestä tai useammasta tutkinnon osasta. Tutkinnon osat voivat olla seuraavia: 4.1 AMMATILLISIA TUTKINNON OSIA Tämä voi sisältää ammatillisia tutkinnon osia oman tai jonkin muun koulutusalan ammatillisista perustutkinnoista, ammattitutkinnoista tai erikoisammattitutkinnoista. 118 4.2 PAIKALLISIIN AMMATTITAITOVAATIMUKSIIN PERUSTUVIA TUTKINNON OSIA Tämä voi sisältää työelämän alueellisten ja paikallisten ammattitaitovaatimusten tai opiskelijan ammattitaidon syventämistarpeiden mukaisia tutkinnon osia, joiden tulee vastata laajemmin paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin kuin pelkästään yhden yrityksen tarpeisiin. Nämä tutkinnon osat nimetään työelämän toimintakokonaisuuden pohjalta ja niille määritellään laajuus osaamispisteinä. Lisäksi määritellään tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset, osaamisen arviointi ja ammattitaidon osoittamistavat Opetushallituksen määräyksen (93/011/2014) liitteessä olevan arviointitaulukon mukaisesti. 4.3 YHTEISTEN TUTKINNON OSIEN OSIA TAI LUKIO-OPINTOJA Tämä voi sisältää ammatillisen perustutkinnon yhteisiä tutkinnon osia tai niiden osien osa-alueita tai lukio-opintoja, jotka toteutetaan lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. 4.4 JATKO-OPINTOVALMIUKSIA TAI AMMATILLISTA KEHITTYMISTÄ TUKEVIA OPINTOJA Tämä voi sisältää jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia tutkinnon osia. Nämä tutkinnon osat nimetään ja niille määritellään laajuus osaamispisteinä. Lisäksi voidaan määritellä tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet, osaamisen arviointi ja ammattitaidon osoittamistavat. Osaaminen voidaan koulutuksen järjestäjän päätöksellä arvioida asteikolla hyväksytty/hylätty. Mikäli käytetään arviointiasteikkoa T1-K3, määrittelyssä voidaan hyödyntää Opetushallituksen määräyksen (Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 93/011/201) liitteessä olevaa arviointitaulukkoa. 4.5 TYÖKOKEMUKSEN KAUTTA HANKITTUUN OSAAMISEEN PERUSTUVIA YKSILÖLLISIÄ TUTKINNON OSIA Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvat yksilölliset tutkinnon osat voivat olla oman tai muiden alojen työssä, itsenäisessä ammatin harjoittamisessa tai yrittämisessä hankittua osaamista. Nämä tutkinnon osat nimetään ja niille määritellään laajuus osaamispisteinä. Lisäksi voidaan määritellä tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset, osaamisen arviointi ja ammattitaidon osoittamistavat. Osaaminen voidaan koulutuksen järjestäjän päätöksellä arvioida asteikolla hyväksytty/hylätty. Mikäli käytetään arviointiasteikkoa T1-K3, määrittelyssä voidaan hyödyntää Opetushallituksen määräyksen (Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 93/011/201) liitteessä olevaa arviointitaulukkoa. 5 TUTKINTOA YKSILÖLLISESTI LAAJENTAVAT TUTKINNON OSAT Tutkintoa yksilöllisesti laajentavat tutkinnon osat eivät koske näyttötutkintoja. Ammatillisessa peruskoulutuksessa (ns. nuorten koulutuksessa) opiskelija voi yksilöllisesti sisällyttää perustutkintoonsa enemmän tutkinnon osia, jos se on tarpeellista työelämän alakohtaisten vaatimusten, paikallisten ammattitaitovaatimusten tai opiskelijan ammattitaidon 119 syventämisen kannalta. Ne voivat olla ammatillisia tutkinnon osia tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia. 6 KAIKKIA PERUSTUTKINTOJA KOSKEVIA YHTEISIÄ OHJEITA 6.1 ARVIOINTI Arvioinnissa on kaksi eri ulottuvuutta: Oppimisen arviointi ja osaamisen arviointi. Oppimisen arviointi on opiskelijan tai tutkinnon suorittajan oppimisen edistymisen seuraamista ohjaamalla ja kannustamalla opiskelijaa. Oppimisen arvioinnin tavoitteena on, että opiskelija tietää mitä hän osaa ja mitä vielä pitää oppia. Oppimista arvioidaan antamalla opiskelijalle suullista tai kirjallista palautetta. Opiskelijaa ohjataan kehittämään itsearviointitaitojaan ja mahdollisiin oppimisvaikeuksiin puututaan ajoissa. Oppimisesta ei anneta arvosanaa, mutta oppimisen eteneminen merkitään tutkinnon osittain tai teemoittain (tutkinnon osan osa) Wilmaan S-merkinnällä. Näyttötutkinnoista S-merkintää käytetään kaikesta valmistavasta koulutuksesta. Wilmassa käytettävät merkinnät oppimisen seurannassa: S = (oppimistavoitteet) saavutettu SK = (oppimistavoitteiden) saavuttaminen kesken Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijan osaamista ja näyttötutkinnoissa tutkinnon suorittajan osaamista arvioidaan aina suhteessa tutkinnon perusteissa oleviin ammattitaitovaatimuksiin ja arviointikriteereihin. Ammattitaitovaatimukset ja yhteisten tutkinnon osien osaamistavoitteet (ei näyttötutkinnoissa) vastaavat kysymykseen, mitä on osattava ja arviointikriteerit kysymykseen, minkä tasoisesti edellytetty osaaminen hallitaan. Arviointiasteikko osaamisen arvioinnissa on: 3 = Kiitettävä 2 = Hyvä 1 = Tyydyttävä Seuraavassa taulukossa on esitetty mitä eroa on oppimisen ja osaamisen arvioinnilla, ja miten osaamisen arviointi toteutetaan ja siitä päätetään ammatillisessa peruskoulutuksessa (pois lukien yhteiset tutkinnon osat) ja näyttötutkinnoissa. Kun opiskelija suorittaa oppisopimuksella perustutkinnon ammatillisena peruskoulutuksena, arviointi ja siitä päättäminen toteutetaan kuten ammatillisessa peruskoulutuksessa on ohjeistettu. Kun opiskelija suorittaa oppisopimuksella ammatillisen perustutkinnon näyttötutkintona, hänen tutkintosuorituksensa arviointi ja siitä päättäminen toteutetaan näyttötutkintojärjestelmän toimintatavan mukaisesti. 120 OPPIMISEN ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA NÄYTTÖTUTKINTOON VALMISTAVASSA KOULUTUKSESSA Oppimisen arviointi/ oppimisen arviointi näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa Ammatillinen peruskoulutus (ammatilliset tutkinnon osat) Näyttötutkinto Opettaja tai työpaikkaohjaaja arvioi opiskelijan oppimisen edistymistä ohjaamalla ja kannustamalla tutkinnon ammattitaitovaatimusten ja tavoitteiden saavuttamiseen. Edistymisestä annetaan palaute suullisesti tai kirjallisesti. Opettaja tai työpaikkaohjaaja arvioi tutkinnon suorittajan edistymistä valmistavan koulutuksen aikana ohjaamalla ja kannustamalla tutkinnon ammattitaitovaatimusten saavuttamiseen. Edistymisestä annetaan palaute suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja. OSAAMISEN ARVIOINTI Ammattitaidon osoittaminen Arvioijat Ammattitaito osoitetaan pääasiassa työtä tekemällä eli ammattiosaamisen näytöllä työelämän edellyttämänä kokonaisuuksien hallintana toimielimen hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Ammattitaito osoitetaan tutkintotilaisuuksissa pääsääntöisesti työelämän todellisissa työtehtävissä tutkinnon suorittajan henkilökohtaisen tutkintosuunnitelman mukaisesti. Mikäli ammattitaitovaatimukset eivät tule kattavasti osoitettua työpaikalla, pitää näyttö täydentää jossakin muussa näyttöpaikassa tai oppilaitoksessa. Ammattiosaamisen näytön lisäksi voi olla myös muuta osaamisen arviointia tutkinnon perusteiden mukaisesti. Käytännön työtehtävien ja hyväksyttyjen tutkintoon sisältyvien erillispätevyyksien lisäksi tutkintosuorituksia voidaan tarvittaessa täydentää, jotta kaikki ammattitaitovaatimukset tulevat kattavasti ja luotettavasti osoitetuiksi (mm. kirjalliset kuvaukset, videointi ja haastattelu). Ammattiosaamisen näytön arvioinnista päättävät opettajat ja työelämän edustajat yhdessä. Työnantajien, työntekijöiden sekä opetusalan edustajat arvioivat tutkintosuoritukset. Itsenäisiä ammatinharjoittajia voidaan käyttää myös arvioijina, jos se on alalle tyypillistä. Muilla kuin opettajilla tulee olla sellainen kyseisen alan asiantuntijuus, jota voidaan pitää riittävänä ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnissa. Arvioijilla tulee olla hyvä alan ammattitaito. Vähintään yhdellä arvioijalla tulee olla näyttötutkintomestarikoulutus silloin, kun tehdään tutkinnon osan kolmikantainen arviointiesitys. Toimielin päättää ammattiosaamisen näytön arvioijat. Tutkintotoimikunta hyväksyy arvioijat. 121 Arvioinnin toteuttaminen Arvosanasta päättäminen Arviointi suoritetaan perustutkinnon perusteiden arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti kolmiportaisella asteikolla 1–3. Arviointi suoritetaan tutkintojen perusteiden arvioinnin kohteiden ja arvioinnin kriteerien mukaisesti, ammatillista perustutkintoa suorittavilla kolmiportaisella asteikolla 1–3 ja ammatti- ja erikoisammattitutkintoa suorittavilla asteikolla hyväksytty/hylätty. Ammattiosaamisen näytön jälkeen pidetään arviointikeskustelu, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja. Arvioijat tallentavat tutkintosuorituksesta tekemänsä havainnot arviointilomakkeelle, jonka pohjalta mahdollisen muun arviointiaineiston kanssa tehdään tutkinnon osan arviointiesitys. Tutkintosuoritusten arvioinnit kirjataan arviointilomakkeelle. Arviointikeskustelussa opiskelija esittää oman itsearviointinsa, ja hänellä on mahdollisuus suullisesti täydentää ammattiosaamisen näyttöään. Tutkinnon suorittajalle on annettava mahdollisuus suoritustensa itsearviointiin. Tämä itsearviointi toteutetaan näyttötutkinnon järjestämissuunnitelmassa sovitulla tavalla. Tutkinnon suorittajaa kuullaan tarvittaessa tutkintotilaisuuden aikana tai sen päätyttyä. Keskustelun tavoitteena on saada yhteinen näkemys opiskelijan osaamisesta, joka kirjataan arvioinnin kohteittain ammattiosaamisen näyttöjen arviointilomakkeelle. Arviointikeskustelun päätteeksi pääsääntöisesti opettaja ja työpaikkaohjaaja yhdessä päättävät ammattiosaamisen näytön arvosanan. Muusta tutkinnon osaan sisältyvästä osaamisen arvioinnista päättävät opettajat. Tutkintotodistuksen arvosanat määräytyvät osaamisen arvioinnin mukaan. Kun tutkinnon suorittaja on osoittanut kaikki tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset ja niiden arviointi on dokumentoitu, arvioijat tekevät tutkinnon osan arviointiesityksen tutkintotoimikunnalle. Arviointiesitys tehdään tutkinnon suorittajan arviointiaineiston perusteella. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa esitetään tutkinnon osan hyväksymistä tai hylkäämistä. Ammatillisissa perustutkinnoissa arvioijaryhmä päättää, millaisella arvosanalla tutkinnon osa esitetään hyväksyttäväksi. Tutkintotoimikunta päättää arvioinnista. Tutkintotodistuksen arvosanat määräytyvät osaamisen arvioinnin mukaan. Lähde: Arvioinnin opas: Ammatillinen peruskoulutus, näyttötutkinnot. Opetushallitus, Oppaat ja käsikirjat 2015:2 122 Yhteiset tutkinnon osat muodostavat neljä temaattista kokonaisuutta, joiden osa-alueisiin osaamistavoitteet on laadittu. Näiden neljän tutkinnon osan arvosanat kirjataan tutkintotodistukseen ja osa-alueiden arvosanat kirjataan opiskelijan opintosuoritusrekisteriin. Osaaminen arvioidaan oppilaitoksessa tavoitteiden ja arviointikriteerien mukaisesti. Arvioitavat suoritukset on pyritty laatimaan mahdollisimman pitkälle työelämän todellisia tilanteita vastaaviksi. Näin ne vahvistavat opiskelijan ammatillista osaamista. Lisätietoa arvioinnista saat Etelä-Savon ammattiopiston arviointisuunnitelmasta sekä tutkintokohtaisista ammattiosaamisen näyttöjen toteutus- ja arviointisuunnitelmista, jotka löytyvät Esedun internetsivujen Opetussuunnitelmat-alasivulta. 6.2 TYÖSSÄOPPIMINEN Työssäoppiminen on aidoissa työympäristöissä tapahtuvaa tavoitteellista ja ohjattua opiskelua. Etelä-Savon ammattiopistossa kaikkiin ammatillisena peruskoulutuksena suoritettaviin ammatillisiin perustutkintoihin sisältyy työssäoppimisella hankittua osaamista vähintään 35 osaamispisteen verran. Aikuiskoulutuksessa työssäoppimisen kesto vaihtelee henkilökohtaisen suunnitelman mukaisesti. Lisätietoa ohjauksesta saat Esedun Työssäoppimisen oppaasta, joka löytyy Esedun internetsivujen Opetussuunnitelmat-alasivulta. 6.3 OHJAUS Opiskelijalla on oikeus saada opetusta ja ohjausta, oikeus saada henkilökohtaista ja muuta tarpeellista opinto-ohjausta (Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 787/2014, 29§). Opiskelijalla on oikeus saada opetusta sekä henkilökohtaista ja muuta tarpeellista ohjausta. Opiskelijan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. (Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 788/2014 9b.) Ohjauksen toteuttamisen lähtökohtana on, että opiskelija saa valmiudet toimia oppilaitosyhteisössään, suunnitella opintojaan ja sitoutua opiskeluun. Ohjaus on koko opiskeluajan jatkuva prosessi, jonka tavoitteena on kannustaa ja tukea opiskelijan itsetuntoa ja ammatillista kasvua. Ohjaus on tavoitteellista ja se perustuu opiskelijan tarpeisiin. Se on luonteeltaan tiedottavaa ja vuorovaikutteista, ammatillisen suuntautumisen ja kehittymisen ohjausta sekä opiskelun ja oppimisen ohjausta. Opiskelijan ohjaus on moniammatillista yhteistyötä. Ammatillisen koulutuksen opettajan rooli on kannustava ja ohjaava (oppimisen arviointi). Jokaisella ryhmällä on lisäksi oma ryhmänohjaaja, joka vastaa ryhmänsä opiskelijoiden opintojen etenemisestä. Ryhmänohjaaja tekee tiivistä yhteistyötä opinto-ohjaajan kanssa, jolla on päävastuu opinto-ohjauksesta ammatillisessa peruskoulutuksessa. Näyttötutkinnoissa päävastuu ohjauksen suunnittelusta ja toteutuksesta on 123 vastuuopettajalla/ryhmänohjaajalla ja/tai tutkintovastaavalla. Ohjauksessa tehdään yhteistyötä myös kodin ja oppilaitoksen välillä sekä talon sisäisten ja ulkopuolisten verkostojen kanssa. Etelä-Savon ammattiopistossa jokaiselle opiskelijalle tehdään opintojen alkuvaiheessa joko HOPS (=henkilökohtainen opiskelusuunnitelma), HEKO (=henkilökohtaistamissuunnitelma näyttötutkinnoissa) tai HEO (=henkilökohtainen opiskeluohjelma oppisopimuskoulutuksessa), jota päivitetään opintojen aikana. Erityisopetusta tarvitsevalle opiskelijalle laaditaan aina kirjallinen henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Lisätietoa ohjauksesta saat Esedun ohjaussuunnitelmasta, joka löytyy Esedun internetsivujen Opetussuunnitelmat-alasivulta 124
© Copyright 2025