Nro 6/2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta KOKOUSKUTSU

KOTKAN KAUPUNKI
KOKOUSKUTSU
Nro 6/2015
Sosiaali- ja terveyslautakunta
_______________________________________________________________________________
KOKOUSAIKA
17.06.2015 klo 17:00
KOKOUSPAIKKA
Kaupungintalo, kokoushuone 6, 4. krs
KÄSITELTÄVÄT ASIAT
Läsnäolijat ....................................................................................................................................................... 1
87 § Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus ............................................................................................... 2
88 § Pöytäkirjan tarkastajat ........................................................................................................................... 3
89 § Käsittelyjärjestys .................................................................................................................................... 4
90 § Sosiaali- ja terveyslautakunnan talouden toteuma 31.5.2015 ................................................................ 5
- Tuloslaskelma 31.5.2015 ............................................................................................................................. 7
91 § Sosiaali- ja terveysalalla toimivien järjestöjen vuosiavustukset vuonna 2015 ........................................ 9
- Yhteeveto ................................................................................................................................................... 11
92 § Kotkan soveltamisohjeita toimeentulotuesta 1.7.2015 ......................................................................... 24
- Toimeentulotukiohje_uusi ........................................................................................................................... 26
93 § Soveltamisohje vammaispalvelulain mukaisiin palveluihin ja etuuksiin 1.7.2015 alkaen ...................... 43
- Vammaispalveluohje_pdf ........................................................................................................................... 45
94 § Yrityksille maksettava työllistämisen kuntalisä 1.9.2015 alkaen Sotelan listalle 17.6.2015 .................. 56
- KOTKAN KUNTALISÄN SÄÄNNÖT - YRITYKSET 1.9.2015 alkaen ......................................................... 59
95 § Skopia- ja lääkäripalveluiden kilpailutus .............................................................................................. 61
- Skopia-jalääkäripalvelut-tarjousveratilu-20150610 ..................................................................................... 63
- Kotka-lääkärit-skopiat-tarjousvertailu-liite1-20150602 ................................................................................ 71
96 § Lääkkeiden koneellisen annosjakelun kilpailutus ................................................................................. 72
97 § Projektisuunnitelma mielenterveys- ja päihdepalvelujen uudelleen organisoinnista ............................. 74
- Projektisuunnitelma .................................................................................................................................... 76
98 § Suun terveydenhuollon asiakaskyselyn tulokset .................................................................................. 97
- THL-kyselylomake ...................................................................................................................................... 99
- Vertailutulokset ......................................................................................................................................... 101
99 § Aluehallintoviraston valvontatehtäviin liittyviä päätöksiä työterveyshuollon palvelujen
saatavuudesta ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta ............................................................. 102
- Aluehallintovirasto-liitteet-20150608 ......................................................................................................... 103
100 § Kotkamills Oy Flying Eagle ympäristövaikutusten arviointiohjelma .................................................. 114
101 § Muut asiat ........................................................................................................................................ 116
KOTKAN KAUPUNKI
ESITYSLISTA
Sosiaali- ja terveyslautakunta
17.06.2015
1
KOKOUSAIKA
Keskiviikko 17.6.2015 klo 17.00
KOKOUSPAIKKA
Kaupunginhallituksen kokoushuone
OSALLISTUJAT
Päätöksentekijät
Eerola Aila
Eerola Anja
Hakala Kirsi
Hokkanen Risto
Holmroos Anna
Kujamäki Kari
Leskinen Pirkko
Nuora Irma
Nuorivuori Satu
Pakarinen Juha
Pekkola Petri
Vornanen Timo
puheenjohtaja
varapuheenjohtaja
jäsen
Muut osallistujat
Hirvonen Pasi
Haapanen Jorma
Rosqvist Liisa
Sahala Heli
Spännäri Maija
Valta Maija
Nurminen Ilona
Roininen Martta
kaupunginhallituksen edustaja
palvelujohtaja
vanhustenhuollon johtaja
sosiaalijohtaja
controller, sihteeri
terveysjohtaja
nuorisovaltuuston edustaja
nuorisovaltuuston varaedustaja
Irma Nuoran avustaja
Poissa
Koskimies Sanna
hallinto- ja kehittämispäällikkö,
sihteeri
ALLEKIRJOITUKSET
Puheenjohtaja
Sihteeri
LAILLISUUS JA
PÄÄTÖSVALTAISUUS
PÖYTÄKIRJAN
TARKASTUS
Pöytäkirjan tarkastajat
PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ
KOTKAN KAUPUNKI
Kokouspäivämäärä
Sivu
Sosiaali- ja terveyslautakunta
17.06.2015
2
87 §
Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
Todetaan.
Oikaisuvaatimusohje
Pöytäkirjan tarkastusmerkintä
KOTKAN KAUPUNKI
Kokouspäivämäärä
Sivu
Sosiaali- ja terveyslautakunta
17.06.2015
3
88 §
Pöytäkirjan tarkastajat
Valitaan Anna Holmroos ja Kari Kujamäki.
Seuraavana vuorossa ovat Pirkko Leskinen ja Irma Nuora.
Ei oikaisuvaatimusohjetta
Pöytäkirjan tarkastusmerkintä
KOTKAN KAUPUNKI
Kokouspäivämäärä
Sivu
Sosiaali- ja terveyslautakunta
17.06.2015
4
89 §
Käsittelyjärjestys
Hyväksytään listan mukaisena.
Ei oikaisuvaatimusohjetta
Pöytäkirjan tarkastusmerkintä
KOTKAN KAUPUNKI
Kokouspäivämäärä
Sivu
Sosiaali- ja terveyslautakunta
17.06.2015
5
D/400/02.02.01.00/2015
90 §
Sosiaali- ja terveyslautakunnan talouden toteuma 31.5.2015
Sotela 17.6.2015
Valmistelija:
Controller Maija Spännäri, puh. (05) 234 5214
Esittelyteksti:
Vastuualueiden arviot kuluvan vuoden riskeistä ja keinoista tuottavuuden
parantamiseksi on kirjattu käyttösuunnitelmaan. Toimenpiteissä
onnistuminen ja tavoitteiden saavuttaminen on tärkeää
talousarvioraamissa pysymiseksi, mikä tukee myös valmisteltavan
tasapainotusohjelman tavoitteita.
Kaupungin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteissa todetaan,
että eri vastuu- ja palvelualueilla tulee tunnistaa, arvioida ja seurata
toiminnan uhkatekijöitä ja riskejä. Näistä tullaan raportoimaan
kokonaisuudessaan puolivuotisraportoinnin yhteydessä, mihin liittyen
vastuualueiden valmisteluissa on taloudellisina riskeinä lueteltu mm.:
‒
erikoissairaanhoidon toimien tavoiteltu toteutuminen sopeuttamisessa alenevan käytön myötä
‒
ostopalveluihin turvautuminen lääkärien täyttämättömien vakanssien johdosta
‒
sairauslomien määrän vähentymisen hiipuminen
‒
lainsäädännön muutokset kustannuksina työttömyyden hoidossa
‒
lastensuojelun ja sijaishuollon tarpeen kasvu oletetusta nollakasvusta ja jopa vähenemisestä
Pitkäaikaistyöttömyyden kustannukset kunnalle KELAn tammi-huhtikuun
laskutuksen perusteella ennustaa ylitystä varattuihin määrärahoihin noin
1,5 milj. euroa.
Perusterveydenhuollon päiväaikaisen päivystyksen määrärahojen ylitysriski
noin 1,2 milj. euroa. Mikäli erikoissairaanhoidon kustannukset alenevasta
käytöstä huolimatta toteutuvat tammi-toukokuun tasoisena, on ylitysriskiksi
arvioitu 2—3 milj. euroa.
Paineet budjetin ylittymisestä henkilökohtaisen avun järjestämisessä ovat
edelleen suuret. Kustannusrakenteen muutos palvelujen ostoista työnantajamallin mukaisiin avustuksiin tapahtuu hiljalleen. Asiakasmäärät ovat kasvaneet, kilpailutetut ostopalveluhinnat ovat tulleet voimaan toukokuun alusta vaikkakin ostopalvelun käyttö on samanaikaisesti vähentynyt.
Mikäli palvelun tarve ja kustannusrakenne toteutuvat tammi-toukokuun tavoin, on ennuste kustannuksista kuluvalle vuodelle 3,4 milj. euroa, mikä
Pöytäkirjan tarkastusmerkintä
KOTKAN KAUPUNKI
Kokouspäivämäärä
Sivu
Sosiaali- ja terveyslautakunta
17.06.2015
6
vastaa vuoden 2014 tilinpäätöksen tasoa. Vuoden 2015 talousavion määrärahoihin nähden tämä tarkoittaisi noin 0,4 milj. euron ylitystä.
Liitteet:
Tuloslaskelma 31.5.2015
Esittelijä:
Palvelujohtaja Jorma Haapanen
Ehdotus:
Sosiaali- ja terveyslautakunta merkitsee tiedoksi talouden toteuman
31.5.2015.
Päätös:
Ei oikaisuvaatimusohjetta
Pöytäkirjan tarkastusmerkintä
Tuloslaskelma
sosiaali- ja terveyslautakunta
Toteuma EUR
2015 1-5
3 Toimintatuotot 3001 Muut liiketoiminnan myyntituotot
3080 Täyden korv.perust.saadut korv.valtiolta
3100 Korvaukset kunnilta ja kuntayhtymiltä
3130 Muut suoritteiden myyntituotot
30 Myyntituotot
Muutos
Muutos%
K Budjetti LTA
Tot%
2015 1-5
2015 1-5
134 599
291 651
-157 052
-53,8 %
7 147 100
1,88%
1 554 965
1 599 895
-44 931
-2,8 %
0
/0
132 963
259 682
-126 719
-48,8 %
0
/0
52 394
36 437
15 956
43,8 %
0
/0
1 874 921
2 187 665
-312 745
-14,3 %
7 147 100
26,23%
3210 Terveydenhuollon maksut
1 545 861
1 447 271
98 590
6,8 %
0
/0
3250 Sosiaalitoimen maksut
2 303 374
2 231 175
72 199
3,2 %
0
/0
3270 Opetus- ja kultturitoimen maksut
3290 Muut palvelumaksut
32 Maksutuotot
4 Toimintakulut
2014 1-5
0
78
-78
-100,0 %
0
/0
3 276
3 609
-333
-9,2 %
9 364 000
0,03%
3 852 511
3 682 132
170 378
4,6 %
9 364 000
41,14%
3300 Tuet ja avustukset
2 343 568
1 920 321
423 247
22,0 %
7 018 000
33,39%
33 Tuet ja avustukset
2 343 568
1 920 321
423 247
22,0 %
7 018 000
33,39%
3400 Vuokratuotot
367 316
378 507
-11 190
-3,0 %
0
/0
3501 Muut toimintatuotot
388 945
339 948
48 997
14,4 %
1 739 980
22,35%
34 Muut toimintatuotot
756 261
718 455
37 807
5,3 %
1 739 980
43,46%
TOIMINTATUOTOT
4000 Luottamushenkilöstö
8 827 261
8 508 574
318 687
3,7 %
25 269 080
34,93%
-12 568
-9 974
-2 593
26,0 %
-54 000
23,27%
-17 310 495
-16 562 927
-747 568
4,5 %
-43 925 936
39,41%
357 626
373 488
-15 862
-4,2 %
893 914
40,01%
-4 790 953
-4 846 272
55 319
-1,1 %
-11 905 245
40,24%
4005 Kuntien palkat ja palkkiot
4009 Henkilöstömenojen korjauserät
4100 Eläkekulut
4101 Muut henkilösivukulut
-942 184
-953 918
11 734
-1,2 %
-2 741 445
34,37%
-22 698 573
-21 999 602
-698 971
3,2 %
-57 732 712
39,32%
-41 365 779
-43 365 891
2 000 111
-4,6 %
-105 506 654
39,21%
4340 Toimisto-ja hallintopalvelujen ostot
-1 837 503
-2 115 540
278 037
-13,1 %
-3 485 900
52,71%
4341 Huolto- ja kiinteistöpalvelujen ostot
-179 346
-175 187
-4 158
2,4 %
-433 850
41,34%
-1 052 993
-981 256
-71 737
7,3 %
-3 118 800
33,76%
40 Henkilöstökulut
4300 Asiakaspalvelujen ostot
4342 Majoitus-ja ravitsemispalvelut
4343 Matkustus-ja kuljetuspalvelut
4344 Sosiaali-ja terveyspalvelut
-212 980
-303 326
90 346
-29,8 %
-690 940
30,82%
-2 031 801
-2 275 317
243 515
-10,7 %
-5 746 002
35,36%
4345 Koulutuspalvelut
-107 369
-94 380
-12 988
13,8 %
-253 750
42,31%
4346 Muut yhteistoimintaosuudet
-796 740
-765 041
-31 699
4,1 %
-1 820 135
43,77%
4347 Muut palvelut
-867 323
-1 090 007
222 684
-20,4 %
-2 424 850
35,77%
-48 451 834
-51 165 946
2 714 112
-5,3 %
-123 480 881
39,24%
43 Palvelujen ostot
LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.06.2015 / 90
Tuloslaskelma
sosiaali- ja terveyslautakunta
Toteuma EUR
2015 1-5
Muutos
Muutos%
Tot%
2015 1-5
2015 1-5
4500 Toimistotarvikkeet ja kirjallisuus
-67 005
-72 318
5 312
-7,3 %
-142 565
47,00%
4501 Elintarvikkeet
-43 896
-36 122
-7 774
21,5 %
-83 610
52,50%
4502 Vaatteisto
-16 830
-39 388
22 558
-57,3 %
-35 610
47,26%
4503 Lääkkeet ja hoitotarvikkeet
-1 092 236
-984 644
-107 592
10,9 %
-2 329 150
46,89%
4504 Puhdistustarvikkeet ja -aineet
-61 554
-50 570
-10 984
21,7 %
-133 105
46,24%
4505 Poltto- ja voiteluaineet
-30 651
-29 732
-919
3,1 %
-94 500
32,43%
-606
-2 310
1 704
-73,8 %
-3 300
18,38%
-103 970
-85 497
-18 474
21,6 %
-214 273
48,52%
4506 Lämmitys, sähkö ja vesi
4507 Kalusto
4508 Huoltotarvikkeet ja muu materiaali
45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat
4700 Avustukset kotitalouksille
4740 Avustukset yhteisöille
47 Avustukset
4800 Vuokrat
4900 Muut toimintakulut
48 Muut toimintakulut
TOIMINTAKULUT
ULK. TOIMINTAKATE
4S Sisäiset erät
2014 1-5
K Budjetti LTA
S990 Sisäiset tuotot
S8 Sisäiset tuotot
-110 504
-88 248
-22 256
25,2 %
-280 400
39,41%
-1 527 253
-1 388 858
-138 395
10,0 %
-3 316 513
46,05%
-7 786 566
-8 077 906
291 340
-3,6 %
-20 992 600
37,09%
-2 744 444
-1 817 765
-926 680
51,0 %
-6 767 757
40,55%
-10 531 010
-9 895 671
-635 339
6,4 %
-27 760 357
37,94%
-279 886
-121 536
-158 351
130,3 %
-502 321
55,72%
-61 707
-40 312
-21 395
53,1 %
-143 611
42,97%
-341 593
-161 847
-179 746 111,1 %
-645 932
52,88%
-83 550 263
-84 611 924
1 061 660
-1,3 %
-212 936 395
39,24%
-74 723 002
-76 103 350
1 380 348
-1,8 %
-187 667 315
39,82%
217 105
218 838
-1 733
-0,8 %
1 678 060
12,94%
217 105
218 838
-1 733
-0,8 %
1 678 060
12,94%
S991 Sisäiset kulut
-3 607 603
-4 057 427
449 825
-11,1 %
-10 331 850
34,92%
S9 Sisäiset kulut
-3 607 603
-4 057 427
449 825
-11,1 %
-10 331 850
34,92%
SISÄISET ERÄT
TOIMINTAKATE
-3 390 498
-3 838 589
448 091
-11,7 %
-8 653 790
39,18%
-78 113 500
-79 941 939
1 828 439
-2,3 %
-196 321 105
39,79%
LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.06.2015 / 90
KOTKAN KAUPUNKI
Kokouspäivämäärä
Sivu
Sosiaali- ja terveyslautakunta
17.06.2015
9
D/323/02.05.07.03/2015
91 §
Sosiaali- ja terveysalalla toimivien järjestöjen vuosiavustukset vuonna 2015
Sotela 17.6.2015
Valmistelija:
Controller Maija Spännäri, puh. 234 5214
Kaupunginhallituksen julkaisemassa kuulutuksessa avustuksista ja
apurahoista vuodeksi 2015 on ollut haettavana 31.3.2015 mennessä myös
sosiaali- ja terveysalalla toimivien järjestöjen toiminta-avustukset.
Sosiaali- ja terveyslautakunnan päättämät avustuksen myöntämisperusteet
ovat:
Sosiaali- ja terveysalalla toimiville järjestöille avustuksia myönnettäessä ja
avustusten määrää arvioitaessa painotetaan avustuksen käyttötarkoituksen
kohdentamista erityisesti niin, että avustuksen myöntäminen
• Edistää asukkaiden terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia
• Edistää asukkaiden turvallisuutta ja tasa-arvoa
• Edistää ennaltaehkäisyä
• Edistää asukkaiden omaa aktiivisuutta ja toimintamahdollisuuksia
Lisäksi todetaan, että avustusta ei myönnetä käytettäväksi niiden
palveluiden tuottamisen rahoitukseen, joita sosiaali- ja terveystoimi ostaa
ostopalvelusopimuksilla tai muulla sitoumuksella eikä pääomamenojen
kattamiseen.
Sosiaali- ja terveystoimen talousarviossa on määrärahaa avustusten
maksamiseen 60 000 euroa. Tästä määrärahasta on myönnetty vanhusten
virkistystoiminnan tukemiseen eläkeläisjärjestöille 7 000 euroa. Edellä
oleva ehdotus on laadittu niin, että määräraha avustuksen myöntämiseen
riittää.
Avustushakemukset ovat nähtävillä sosiaali- ja terveysvirastossa ja
lautakunnan kokouksessa.
Hakijat ovat toimittaneet hakemuksen liitteenä toimintasuunnitelman tai
hakemuksessa on kerrottu avustuksen käyttötarkoitus. Edellisen vuoden
avustuksen käytöstä on oltava pyydetyt selvitykset ennen vuoden 2015
avustussumman maksuunpanoa.
Avustuksen saajilta pyydetään selvitys avustuksen käytöstä.
Liitteet:
Liitteenä yhteenveto yhdistysten avustuksista
Esittelijä:
Palvelujohtaja Jorma Haapanen
Ehdotus:
Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää myöntää toiminta-avustukset
liitteessä olevan ehdotuksen mukaisesti.
Pöytäkirjan tarkastusmerkintä
KOTKAN KAUPUNKI
Kokouspäivämäärä
Sivu
Sosiaali- ja terveyslautakunta
17.06.2015
10
Päätös:
Toimeenpano:
Kirje:
Ote:
Oikaisuvaatimusohje
Pöytäkirjan tarkastusmerkintä
Järjestöt
Controller Maija Spännäri
NRO
Yhdistyksen nimi
1
Ehkäisevä
päihdetyön
yksikkö/vapaaehtoisjärjestöjen
yhteistyöryhmä
2
Etelä-Kymen
Epilepsiayhdistys ry
3
Etelä-Kymen
keliakiayhdistys ry
2013
2014
Anottu
Myönn.
Anottu
Myönn.
Jäsenmäärä
Toimintakertomus (mukaeltu)
avustus avustus avustus avustus
8 yhd. Ehkäisevän päihdetyön vapaaehtoisjärjestöjen
1 000
1 000
1 000
1 000
yhteistyöryhmän talkootyön ja taloudellisin avun turvin
järjestetty tilaisuuksia ja tapahtumia kaupungin
palveluita vahvistaen ja kuntalaisten hyvinvointia
edistäen. Yhteistyöryhmä kokoontunut lähes
kuukausittain. Osallistuttu erilaisiin päihteettömyyttä
edistäviin tapahtumiin:Huumeisiin kuolleiden
muistokirkko, Kesän avaus -perhetapahtuma,
Hyvinvointipäivät 7. luokkalaisille, Katariinan tulet,
Mielenterveysviikko, Anna mulle aikaa, Seukkarit.
900
900
1 200
900
1 200
1 200
1 400
1 200
2015
Anottu
avustus
1000
Ehdotus
0
167 Yhdistyksen hallitus kokoontui kuusi kertaa. Jäsenillat
joka kuukauden toinen maanantai, kävijöitä vuoden
aikana 100. Lisäksi perheiden tukemiseksi
asiantuntijatapaamisia, virkistäytymiseen retkitoimintaa,
karaoke-iltamat, ulkoilutapahtumat, pikkujoulut.
Yhdistyksen edustajat osallistuivat mm. Haminan ja
Kotkan vammaisneuvostojen kokouksiin, Hyksin
alueen epilepsiayhdistysten aluekokouksiin,
neuorologisten vammaisjärjestöjen kokouksiin ja
Kotkan VYT:n kokouksiin.
1200
900
295 Varsinaiset vuosikokoukset, hallitus kokoontui 12
kertaa. Liittokokousedustukset. Virkistystoiminassa
ulkoilua, huovutusta ja pikkujoulut. Keliakiaviikolla
teemana "Pakko olla sairaan tarkka" . Yhteistyötä
keliakialiiton kanssa, selvitystyötä gluteenittomia
tuotteita tarjoavista kahviloista, ravintoloista ja
leipomoista. Jäsenenä Kotkan VYT:n toiminnassa.
1400
1 200
LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.06.2015 / 91
4
Etelä-Kymen
Parkinson-kerho
5
Etelä-Kymen
Psoriasisyhdistys ry
6
7
1 260
1 260
1 510
1 260
800
800
600
600
Etelä-Kymenlaakson
Allergia- ja
Astmayhdistys ry
2 000
2 000
2 000
2 000
Etelä-Kymenlaakson
CP-yhdistys ry
2000
1000
2240
1 000
1930
1 260
214 Hallitus kokoontui kolme kertaa. Jäsentapahtumia
vuoden aikana 10 ja vesijumppaa Karhuvuorikodissa
18 kertaa. Tutustuttu Hoikuun ja Kotkan uimalan
kuntosaliin. Virkistystoiminnassa teatteria, ulkoilua ja
elokuvaa. Edustus Kotkan VYT:n kokouksissa.
600
600
262 Maksutonta allergia- ja astmaneuvontaa sekä
koulutusta jäsenistölle ja yhteistyökumppaneille.
Hallitus kokoontui yhdeksän kertaa, lisäksi pidettiin
kevät- ja syyskokoukset. Vertaistukiryhmät allergisten
lasten vanhemmille ja isovanhemmille ja toinen
aikuisten allergia- ja astmaryhmä. Luentoja, ohjausta,
koulutusta aiheina mm. siitepölykausi, voidevinkit,
tupakka, sisäilma, ihopäivä. Yhteistyötä julkisen
terveydenhuollon, apteekkien, oppilaitosten ja
järjestöjen kanssa.
2000
2 000
2875
1 000
127 Kerhon toimikunta (10 hlöä) kokoontui neljä kertaa,
syyskokous oli marraskuussa. Kerhoillat säännöllisesti
kuukauden toisena keskiviikkona. Virkistystoiminnassa
retkiä mm Mustilaan sekä teatteria sekä
vertaistapaamisia. Liikuntaryhmässä joogaa ja
jumppaa sekä pukkaa aktiivisesti liikuntamuotoina.
Yhteistyötä Haminan vammaisneuvoston kanssa,
Kotkan VYT:n kanssa sekä neurologisten
vammaisjärjstöjen tilaisuuksissa.
Virkistystoiminnassa teatteria, matkailua. Boccia ja
muita pelejä säännöllisesti ja uintia 2 krt/kk
Karhuvuorikodissa. Liittokokousedustukset. Koulutusta
liikuntatoiminnan vahvistamiseksi.
LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.06.2015 / 91
8
Irti Huumeista ry,
Kotkan seutualue
9
Kaakkois-Suomen
Atopiayhdistys ry
10
Kasvajat ry.
11
Kotkan
Hengitysyhdistys ry
1 500
500
2 500
500
350 Irti Huumeista ry:llä valtakunnallinen Päivystävä puhelin
yhteydenotot painottuen kriisitilanteisiin. Seutualueilla
vastattiin sähköpostiavunpyyntöiin ja vapaaehtoiset
vertaisohjaajat toimivat Päihdelinkin
vertaiskeskustelupalstalla, yhteydenottoja 33835
yksitäiseltä kävijältä. Seutualueilla myös
vertaistukityhmätoimintaa ja huumeidenkäyttäjien
läheisille ja käyttäjille järjestettiin yhteisiä tapaamisia
käytön aiheuttamien kriisien ja muuhun käyttöön
liittyvään asiaan keskittyen.
500
500
500
500
120 Hallitus kokoontui neljä kertaa vuoden aikana, lisäksi
sääntömääräiset vuosikokoukset. Kesäretki Pyhtäälle.
Koulutetut vertaistukihenkilöt, lapsiperhevastaavat ja
nuorisovastaava neuvovat ja antavat tietoja
atooppisesta ihosta, hoidosta ja
kuntoutuksesta.Osallistuttu Atopialiiton ja Iholiiton
kokuksiin.
1500
1 000
2000
1 000
1000
toimintake
rtomus ja
tilinpäätös
toimitetaa
n 25.4.
jälkeen
500
500
500
11 Yhdistyksen perustehtävänä on edistää yksilön,
yhteisöjen ja yhteiskunnan hyvinvointia ja jaksamista.
Perustamiskokous on pidetty 26.8.2014. Yhteistyötä
Kakspy ry.:n kanssa. Toiminut RAY:n tukemana
projektina 31.12.2014 saakka.
12545
0
171 Hallitus kokoontui 8 kertaa vuoden aikana, lisäksi
sääntömääräiset vuosikokoukset. Jäseniä kannustettiin
liikkumaan Happikiikkuja ryhmässä sekä
vesijuoksemaan. Virkistystapahtumia: ulkoilutapahtuma
Katariinan puistossa, "Lisäaikaa liikunnalla -tapahtuma"
ja Tanhuvaaran liikunnallinen viikonloppu. Lisäksi
yhdistyi osallistui Uniapneapäivään sekä maailman
astmapäivään. Kymenlaakson yhdistysten
virkistyspäivä pidettiin Kärkisaaressa.
2700
1 000
LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.06.2015 / 91
12
Kotkan
Kehitysvammaisten
tuki ry
7 150
4 000
5 300
4 000
176 Yhdistys on pitänyt vuoden aikana kaksi
jäsenkokousta. Kerhotoiminta ollut vireää ja osallistujia
ollut paljon: mm. äitikerho ja sählykerho. Jelppikoti
muutti uusiin tiloihin. Edustukset Kymen tukipiirissä,
Vammaisten- ja vanhusten palvelusäätiössä, VYT:ssä,
As Oy Kirkkokatu 11, As Oy Eteläpuistokatu 1,
Jelppiskoti Oy, Kiinteistö Oy Kotkan Mustikkavuori,
Sotek valtuuskunnassa. Virkistystoiminnassa
konserttimatka, ulkoilupäivä sekä joulujuhla.
4300
4 000
13
Kotkan Kuulo ry
1 200
1 200
1 200
1 200
176 Hallitus kokoontui viisi kertaa, lisäksi kevät- ja
syyskokous. Kuulolähipalvelu-tilaisuuksia oli 21 kertaa
korttelikodeissa. Kerho kokoontui kolme kertaa.
Kevätretki Ulko-Tammioon ja Tammioon,
Maijanrannassa makkaranpaistoa ja joulukuussa
vietettiin pikkujoulua Pyhtäällä.
2000
1 200
14
Kotkan Kuurojen
Yhdistys ry
650
650
650
650
27 Hallitus kokoontui viisi kertaa, Vuosikokous pidettiin
keväällä. Runsasta kerhotoimintaa: kaksi kertaa
kuukaudessa, seniorikerho kerran kuussa. Edustukset
Kuurojen Liiton valtakunnallisissa kokouksissa ja
tapaamisissa. Virkistystoimintaa: talvipäivät,
kulttuuripäivät, Pieni ele -keräys, Kotkan Kuurojen
Yhdistyksen 107-vuotisjuhlat, pikkujoulut
650
650
15
Kotkan Pelastakaa
Lapset ry
700
700
700
700
187 Yhdistyksen 65 -vuotisjuhlavuosi. Hallituksen
kokouksia pidetty seitsemän ja lisäksi sääntömääräiset
vuosikokoukset. Kuukausitapaamisia oli 10.
Varainkeruuta myyjäisillä, kortti- ja kalenterimyynnillä,
lahjoitus- ja sponsorituotoilla. Avustettu vähävaraisia
lapsiperheitä, palkittu koululaisia, tuettu
unikoulutoimintaa sekä lasten ja vanhempien valvottuja
tapaamisia, myönnetty stipendejä, avustettu etsivää
nuorisotyötä, kesälomakoti toimintaan seitsemälle
lapselle.
700
700
LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.06.2015 / 91
16
Kotkan
Pelastuskoirayhdistys
ry
3 000
300
1 000
300
17
Kotkan
Reumayhdistys ry
2 000
2 000
2 000
2 000
18
Kotkan Seudun
Diabetes ry
700
700
700
700
44 Vuoden aikana on harjoiteltu raunioradalla, pidetty
hakuharjoituksia, jälkiryhmää sekä
tottelevaisuusharjoituksia.Yhdistys järjesti kahdeksat
kokeet sekä osallistui vuoden aikana mm. ensihuollon
kurssille, etsintäkurssille, kartturikurssille,
Meripäiväparaatiin sekä Vapepan 50-vuotis
juhlatapahtumaan. Toimintaa esiteltiin Rauhalan
koulun oppilaille.Yhdistys osallistui vuoden aikana
kahteen etsintään.
1000
300
338 Hallitus kokoontui vuoden aikana 14 kertaa. Lisäksi
pidettiin sääntömääräiset kokoukset. Panostus
edelleen liikuntaan, Tules-ryhmä kokoontui 32 kertaa,
kuntosalivuoro ohjattuna viisi kertaa ja
vesiliikuntaryhmät Karhuvuorikodin lämminvesialtaassa
32 kertaa. Vertaistukitoimintaa järjestetty; Sjögrenin
syndrooma -ryhmä, Fibro-ryhmä, sekä päiväkerhot.
Kummitoimintaa Pärnun Reumayhdistyksen kanssa.
Virkistystoiminta: asiantuntijaluentoja, retki- ja
ulkoilupäiviä, pikkujoulut. Yhteistyötä Kymenlaakson
Reumayhdistysten, Reumaliiton ja Etelä-Karjalan
yhdistysten kanssa. Myös Kumppanuustalohankkeessa ja Kotkan VYT:n toiminnassa mukana.
2000
2 000
700,00
700
533 Kerhoillat pidetty kuukauden kolmas torstai Muistojen
Talon tiloissa. aiheina mm. ihonhoito, diabeetikon
liikunta, mittarit ja mittaukseen liittyvät asiat. Kesäretki
Porvooseen. myös pikkujoulut. Edustajia
Neuvottelupäivillä Diabetestuotteiden myyntiä.
Sääntömääräisten kokousten lisäksi hallitus kokoontui
seitsemän kertaa. Osallistuminen Diabetesliiton
koulutuksiin ja tapahtumiin.
LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.06.2015 / 91
19
Kotkan Seudun
Invalidit ry
20
Kotkan Seudun
Luustoyhdistys ry.
21
22
1 814
1 500
1 814
1 500
0
0
400
400
Kotkan seudun
Muistiyhdistys ry
700
700
800
700
Kotkan
Sydänyhdistys r.y
600
600
650
600
234 Yhdistyksellä toimi hallituksen lisäksi kolme jaostoa:
liikuntajaos, huvi- retkeily- ja kullttuurijaos sekä
naisjaos. Urheilutoiminnan keskiössä oleva laji oli
istumalentopallo, jossa miehet pelasivat SM-tasolla.
KSI osallistui myös kansainvälisiin turnauksiin.
Virkistäytymiseen retkiä ja matkoja: Tallinnaan,
Turkkiin, Katariinanpuistoon, esteetön
rantaongintakilpailu. Naisjaoston toiminta painottui
buffettipalvelujen järjestämiseen. Edustus Invalidiliiton
liittovaltuustossa.
1814,40
1 500
600,00
400
230 Hallituksen kokouksia pidetty kymmenen ja lisäksi
sääntömääräiset vuosikokoukset. Jäsenillat
kuukauden viimeinen torstai, paitsi kesäaikaa ja
joulukuuta. Virkistystoimintaa; kylpyläretki, kevätjuhla
Luovissa, teatterimatka, Kreetan matka, musikaali sekä
pikkujoulut. Toiminnan esittelyä messuilla. Yhteistyötä
Kotkan muistipoliklinikan kanssa, Kouvolan
muistiyhdistyksen, Muistiliiton, Suomen
Muistiasiantuntijoiden ja eri vapaaehtoisjärjestöjen
kanssa.
800,00
700
698 Hallitus kokooontui 9 kertaa sääntömääräisten
kokousten lisäksi. Taloutta hoidettu lipaskeräyksillä,
adressien myynnillä, arpajaisilla ja myyjäistuotoilla.
Sydänviikolla tapahtumia. Kerhotoimintaa eri puolilla
kaupunkia, virkistysmatkoja teatteriin ja
kymenlaaksolaisiin matkailukohteisiin. Säännöllisesti
kokoontuneita liikuntaryhmiä oli 14, osallistuneita yht.
428 hlöä.
700,00
600
55 Toiminta aiemmin nimellä Etelä-Kymenlaakson
Osteoporoosiyhdistys ry. Vertaistukitoimintaa
kuukausitapaamissa, retkien ja vapaa-ajan
harrastusten tukemisessa.
LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.06.2015 / 91
23
Kotkan Vammaisten
yhteisjärjestö
3 000
1 000
1 500
Hallitus kokoontui 14 kertaa, lisäksi pidettiin
syyskokous.Kokouksia Kumppanuustalossa
kuukausittain. Keväällä ja syksyllä järjestettiin illat
jäsenyhdistyksille, joille järjestetiin myös
yhdistyskoulutusta. Koulutus- ja terveyskasvatusta mm.
seminaareissa. Virkistystoiminta: makkaranpaistoa
Katariinanniemessä ja teatteria.
1200,00
1 000
24
Kymen A-Kilta ry
1 500
500
1 500
500
10 Yhdistyksestä osallistui jäseniä: aluetapaamisiin (2 kpl),
päiväretkille (2 kpl) sekä pikkujouluihin. Kiltatapaamisia
pidettiin 16 kertaa.
1500,00
500
25
Kymen Ilco ry
400
400
800
400
95 Hallitus on kokoontunut kerran. Kymen Ilco on
osallistunut Finnilko ry:n kevät- ja syyskokouksiin, sekä
Kymen Ilcoa on edustettu Kouvolan
Vammaisjärjestöjen Yhdistys ry:ssä. Virkistystoimintaa
on ollut retkien muodossa; jäsenilta Kouvolan
Veturissa, 30-vuotisjuhlat Kouvolassa sekä pikkujoulut
Kotkassa teatterin merkeissä.
500,00
400
26
Kymenlaakson AADA
ry, (autismi-,
asberger-, adhd- ja
dysfasiayhdistys)
1 500
1 500
2 000
1 500
2000,00
1 500
500
500
500
500
254 Hallitus kokoontui 8 kertaa, vuosikokous pidettiin
maaliskuussa. AADA järjesti vertaistoimintaa viidessä
eri ryhmässä; ADHD-aikuiset, Erkat- nuorten ryhmä,
Kotkan vertaisryhmä vanhemmille, Lappeenrannan
vertaisryhmä vanhemmille, sekä vanhempainkahvila
Haminassa. AADA on tehnyt retkiä Harjun
oppimiskeskukseen, Flamingon kylpylään Vantaalle ja
järjestänyt joululounaan Nuorisokeskus Anjalassa.
80 Kerhoiltoja oli 10 kpl ja niiden kävijämäärä oli
269.Liikuntaa harrastettiin kevätkaudella Karhulan
sairaalan tiloissa ja syksyllä Eskolan
palvelukeskuksessa. Vuoden aikana jumpassa oli 264
kävijää. Kerho teki meriretken Tammioon.
27
Kymenlaakson AHVyhdistys- Karhulan
AHV- kerho
500,00
500
28
Kymenlaakson
Aivovammayhdistys
ry
500
500
500
500
80 Yhdistyksen kotipaikka Kouvola, hallitus kokoontunut 3
kertaa, vuosikokous oli keväällä. Hallituksessa ei ole
kotkalaisia jäseniä. Jäsentoiminnassa
vertaistukitoimintaa, teatteria, vierailu Invamajalla,
pikkujoulut Haminassa. Liittokokouksiin osallistuttiin.
500,00
500
1 000 4200 (25
yhdistystä)
LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.06.2015 / 91
29
Kymenlaakson Ensija Turvakotiyhdistys
ry
30
1 200 399/5 yhteisö
3 000
1 200
2 300
Kymenlaakson MSyhdistys ry
500
500
500
500
31
Kymenlaakson
munuais- ja
maksayhdistys ry
600
600
600
600
32
Kymenlaakson
Perhehoitajat ry
800
800
800
800
2100,00
1 200
247 Hallitus kokoontui kaksi kertaa, vuosikokous
helmikuussa Karhuolassa. Aluueellisia kerhoja
kuukausittain Kouvolassa ja Kotkassa. Luentoja
ravintolisistä ja D- vitamiinista. Fysioterapeutin
ohjaama liikuntaryhmä kuukausittain.
Vastasairastuneiden ryhmä kokoontui vuoden aikana
kuuden viikon välein. Yhteistyötä VYT:n ja Kouvolan
Vammaisjärjestöjen yhdityksen kanssa.
Virkistystoimintaa Lemin särää syöden,
karaoke/saunaillan muodossa, sekä risteily VIKLA III:lla
ja pikkujoulut hotelli Leikarissa.
500,00
500
232 Hallituksen kokouksia seitsemän, vuosikokous
toukokuussa. Kotkassa atk-kurssi, keväällä
liikuntapäivät sekä Kouvolassa että Kotkassa.
Kahvitarjoilut Maailman munuaispäivänä sekä jouluna.
Kesäretki tehtiin Lahteen. Lapsiperheet retkeilivät
Hoplopiin Lappeenrantaan. Mukana Kotkan VYT:n ja
Kouvolan Vammaisjärjestöjen yhdistyksen kanssa.
186 Hallitus kokoontui 5 kertaa. Vuosikokous pidettiin
maaliskuussa. Yhdistyksen pj mukana Perhehoitoliitto
ry:n hallituksessa. Vertaistukiryhmiä oli Kouvolassa
yksi suljettu ja kaksi avointa, joista toinen päätti
toimintansa. Kotkassa ei toteutunut vertaisryhmän
tapaamisia. Virkistystoimintaa; risteily Svartholmaan,
30-vuotisjuhla, keilaustapahtuma nuorisotoiminnan
avauksena.
500,00
500
800,00
800
Vuosikokous pidettiin maaliskuussa, johtokunta
kokoontui 9 kertaa.Varamummila-toiminta vakiintui.
Yhdistyksen vapaaehtoisten määrä pysyi korkeana, 99
hlöä. Toimintamuodot: Alvari-perhetyö, päiväryhmä
Aittistupa, väkivallaton palvelukeskus Pysäkki, Baby
blues, Doula-toiminta, unikoulu,
tapaamispaikkatoiminta, tenavatupa, lasten yökylä,
naisten ryhmä, miesten ryhmä sekä leiri- ja
retkitoiminta. Vuoden aikana tarjottiin myös
vammaisten lasten viikonloppuhoitoa.
LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.06.2015 / 91
33
Kymenlaakson
Seudun
Kilpirauhasyhdistys ry
400
400
500
400
34
Kymenlaakson
Syöpäyhdistys ry
Kotkan osasto
400
400
400
400
35
Kymin-Karhulan
Hengitysyhdistys ry
500
500
500
500
408 Kotkan jäseniltoja on pidetty Karhulan
päiväsairaalassa, joissa oli mm. vertaistukea,
rentoutusta ja pikkujoulut. Kouvolan jäsenillat
järjestettiin toimitila Veturissa. Kouvolan
Vammaisjärjestöjen yhdistyksen järjestämiin
koulutuksiin on osallistuttu puheenjohtajakoulutuksen
ja talousvastaavien koulutuksen saralta. Toiminnan
tarkoituksena oli kehittää ja edistää
kilpirauhaspotilaiden tutkimusta ja hoitoa sekä
parantaa heidän sosiaaliturvaansa ja siin onnistuttiin
pääosin.
150 Johtokunta kokoontui kolme kertaa, kerhotapaamisia
oli seitsemän. Keväällä kuultiin luento ruuasta ja
liikunnasta ja syksyllä tutustuttiin Lymfaterapiahoitola
Manuelleen. Kevätkaudella Retket tehtiin Mäntsälään
sekä Lahteen. Käsityökerho Fantti kokoontui kaksi
kertaa kuukaudessa. Vuoden aikana oli kolmet
myyjäiset. Keväällä kerho tutustui Korialla Novitan
tehtaisiin.
98/ 4 lapsi Hallitus kokoontui seitsemän kertaa, sääntömääräiset
jäsentä kokoukset pidetty huhtikuussa ja marraskuussa.
Virkistystoiminassa mm. kesäteatteria ja virkistyspäivä
Kärkisaaressa. Jäseniltojen teemoina mm. itsehoito ja
liikunta. Karhuvuorikodin terapia-altaassa järjestetiin
joka toinen keskiviikko jumppaa kevät- ja syyskaudella.
Osallistuttu Kotkan VYT:n toimintaan, kehitys- ja
neuvottelupäiville ja alueneuvoston kokouksiin
ohjelmien mukaisesti.
LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.06.2015 / 91
500,00
400
400,00
400
500,00
500
36
Kynnys ry:n
Kymenlaakson
Aluetoimikunta
37
Mannerheimin
Lastensuojeluliitto
Karhulan
paikallisyhdistys ry.
38
Mannerheimin
Lastensuojeluliitto
Kotkan
paikallisyhdistys ry.
500
500
500
500
60 Keskeisin toiminta on tapahunut Aluetoimikunnan
vertaisryhmässä kuukauden toisena tiistain,
lukuunottamatta kesäkuukausia. Teemoina asioita,
jotka koskettavat jäsenistön oikeuksia vammaisina
kuntalaisina. Ohjausta mm. avustaja-avun ja
kuljetuspalveluiden sekä asunnonmuutostöiden
tiimoilta. Jäsentapaamiset keväällä ja syksyllä,
johtoryhmän kokoukset kuukausittain lukuunottamatta
kesäkuukausia. Osallistuttu VYT:n järjestämiin
tapahtumiin. Vertaistukea tarjottu mahdollisuuksien
mukaan, yhteydenpitoa lähikuntien luotamushenkilöihin
ja virkamiehiin.
500,00
500
4 000
2 500
3 800
2 500
524 Toimintaa kotkalaisten lapsiperheiden hyväksi.Hallitus
kokoontunut 12 kertaa, lisäksi sääntömääräiset
vuosikokoukset. Kirpputorimyyntiä, teatteriretkiä, retkiä
sisäliikuntapuistoihin, kylpyläretki perheille.
Varainhankintana kirpputoritapahtumat ja
joululahjapaketointia. Hyvä joulumieli -keräyksen
kautta lahjakortteja (30 kpl) kotkalaisille lapsiperheille.
3600,00
2 500
103 Hallitus kokoontui vuoden aikana 4 kertaa. Lisäksi
pidettiin kevät- ja syyskokous. Yhdistykseltä oli edustus
MLL:n liittokokouksessa Turussa sekä Kymen piirin
kokouksissa. Perhekahvila Kukkis toimi Defendon
tiloissa Kukkulapolulla. Terhokerho-toiminta
käynnistettiin yhteistyössä muiden järjestötoimijoiden
kanssa. Neuvolayhteistyötä tehtiin, myös tapahtumissa
verkostoiduttiin, mm. Kevätilo-keräys, Hyvä joulumieli,
Dreamwall, Lapsen oikeuksien päivä
2500,00
500
LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.06.2015 / 91
1 000 Kotkalaisia 629 Haetaan avustusta Lasten ja nuorten puhelin- ja
nettipalveluun. Vuonna 2014 yhteydenottoja edellä
mainittuihin linkkeihin oli 30 218, joista puheluja 27215,
nettikirjeitä 1938 ja chat-keskusteluja 1065. Vastattujen
puhelujen määrä nousi yli tuhannella. Puhelujen
aihepiireistä arjen yksinäisyys oli ehdottomasti suurin
syy yhteydenottoon.
39
Mannerheimin
Lastensuojeluliitto ry
(MLL, Lasten ja
nuorten puhelin ja
netti)
4 000
1 000
4 000
40
Me Itse-Kotkan
alajaos Omituiset
Otukset
1 500
800
1 500
800
41
Mielenterveysyhd.
Merituuli ry
900
900
1 000
900
42
Muistojen Talon
Kannatusyhdistys ry
3 500
1 500
3 500
1 500
108
43
Rikosuhripäivystys,
Etelä-Suomen
aluetoimisto
Koordinaatiojärjestön
ä Suomen
Mielenterveysseura
ry
4 000
2 000
4 000
2 000
Ei varsinaisia
jäseniä,
RIKUn
koordinaatiojär
jestönä
Suomen
Mielenterveys
seura.
4000,00
1 000
1500,00
800
1000,00
900
Vuosikokous pidettiin maaliskuussa. Hallituksen
kokouksia vuoden aikana 10. Suunnittelu- ja
toimintaryhmä kokoontui kahdeksan kertaa.
Kahvilatoimintaa, erilaisia tapahtumia ja näyttelyjä
vuoden mittaan. Säännöllisesti kokoontuvia ryhmiä:
käsityöryhmä, kuoro, kirjallisuuspiiri, kansanmusiikkiryhmä, yhdistelmäryhmä ja teatteria. Useita ryhmiä ollut
tutustumassa talon toimintaan, lisäksi järjestettiin
koulutusta yhdeksälle ryhmälle. Kaikkiaan vierailijoita
kävi n. 2500 henkilöä.
3500,00
1 500
Kymenlaakson palvelupisteen henkilökohtaiset
paikalliset palvelut sekä valtakunnalliset: Auttava
puhelin, Juristin puhelinneuvonta,
verkkoauttamispalvelu Rikunet ja nuorille suunnatut
verkkosivut.
5000,00
2 000
40 Kerhotapaamisia kuukausittain. Karaoke- diskoa,
ulkoilu-ilta ja makkaranpaistoa. Mukana
Meripäiväparaatissa.
119 Tapaamiset Kodintalolla tortaisin, askartelua,
laskiaisen viettoa, pääsiäisen ja vapunajan toimintaa.
Teatterimatkoja, retket Kaunissaareen ja Höyteriin.
Osallistuttu VYT:n toimintaan.
LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.06.2015 / 91
44
Selkäyhdistys,
Kotkan Selkä ry
45
Suomen kurkku- ja
suusyöpäpotilaat ry,
Kymenlaakson
osasto
46
Suomen Punainen
Risti/Karhulan osasto
47
Suomen Punainen
Risti/Kotkan osasto
1 000
500
1 000
500
90 Yhdistyksen hallitus kokoontunut neljä kertaa, myös
sääntömääräiset vuosikokoukset pidetty. Liikuntaa
fysioterapeuttien johdolla, Hovinsaaren koululla selkää
aktivoivaa liikuntaa ja tanssikoulu Vikmanin
ohjauksessa tanssiliikuntaa. Vertaistapaamisia
kuukausittain sekä keväälle että syksyllä. Osallistuttu
Vastaisku vaivoille -luentoon sekä Valtakunnallisen
selkäviikon tapahtumiin. Porvoon seudun
Selkäayhdistyksestä kävi vieraita kesällä.
1000,00
500
500
500
500
500
52 Kuukausitapaamiset vuoroin Kuusankoskella ja
Kotkassa. Osallistuttu Kyyrönkaidan kursseille, myös
vertaiskoulutusta. Vertaistukea pyritty jakamaan uusille
potilaille ennen ja jälkeen leikkausten.
700,00
500
1 200
1 200
1 200
1 200
226 Sääntömääräisen kokousten lisäksi hallitus kokoontui
10 kertaa. Varainhankintana osallistuttu
toritapahtumaan, nälkäpäiväkeräykseen ja
joulumyyjäisiin. Ensiapuryhmän toiminnan ylläpitoa ja
koulutusta ja osallistuminen erilaisiin yleisötilaisuuksiin.
Hyvä Joulumieli -lahjakortteja jaettiin 20 kpl.
Yhdistyksessä toimiii ensiapuryhmät (22
tapahtumassa), seniorikerho (n. 24 osallistujaa/krt),
ystävätoiminta (n. 20 hlöä) ja nuorisotoimintaa.
2014,00
1 200
8 000
1 200
376 Sääntömääräisen kokousten lisäksi hallitus kokoontui
12 kertaa. Varainhankintana osallistuttu
nälkäpäiväkeräykseen, kirpputori, joululahjapaketointia.
Ensiapuryhmän toiminnan ylläpitoa ja koulutusta ja
osallistuminen erilaisiin yleisötilaisuuksiin. Hyvä
Joulumieli -lahjakortteja jaettiin 60 kpl. Yhdistyksessä
valmius- sekä ensiaputoimintaa. Terveyspiste ja
veripalvelutoimitaa. Sosiaalipalvelua toteutettiin mm.
ystävätoimintana 44 vapaaehtoisen kautta. Taitojen
Talo -kokoontumispaikka lopetti keväällä toimintansa.
8000,00
1 200
LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.06.2015 / 91
48
Palvelutaloyhdistys
Koskenrinne ry
49
Kymenlaakson
Lihastautiyhdistys ry
500
500
5 000
1 000
155 Yhdistystyksessä toimii n. 40 vapaaehtoistoimijaa, jotka
tuottavat runsaasti monipuolista vapaa-ajantoimintaa
Koskenrinteen asukkaille. Viikko-ohjelmaan kuuluu
kerhotoimintaa, jumpparyhmiä, laulukerho, iltaklubi,
korttipelikerho ym. Avustusta hyödynnetään nykyisten
vapaaehtoistoimijoiden tukemiseen, muistamiseen ja
koulutukseen sekä uusien rekrytoimiseen sekä
toiminnan kustannuksiin.
1000,00
1 000
500
500
125 Yhdistyksen virallisia kokouksia 2 kpl.Jäsentapaamisia
6 kpl ja mysoiittitapaamisia 3 kpl ja ALS-apaamisia 3
kertaa.. Toteutuneita retkiä: kesämatka
Maarianhaminaan, teatterimatka Heinolaan Kouvolan
Vammaisjärjestön kanssa, sekä konsertimatka Hamina
Tattooseen. Yhdistys on osallistumut aktiivisesti
Kouvolan Vammaisjärjestöjen yhdistyksen järjestämiin
tapahtumiin, kuin myös valtakunnallisiin Lihastautiliiton
tilaisuuksiin.
500,00
500
LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.06.2015 / 91
KOTKAN KAUPUNKI
Kokouspäivämäärä
Sivu
Sosiaali- ja terveyslautakunta
17.06.2015
24
D/314/05.19.00/2015
92 §
Kotkan soveltamisohjeita toimeentulotuesta 1.7.2015
Sotela 17.6.2015
Valmistelijat:
Sosiaalityön johtaja Anna Liakka, puh. 040 776 5545
Sosiaalijohtaja Heli Sahala, puh. 05 234 5231
Tiivistelmä:
Kotkan sosiaali- ja terveyslautakunta on edellisen kerran vahvistanut
muutokset toimeentulotuen soveltamisohjeisiin 1.9.2014 alkaen. Tähän
ohjeeseen nähden on nyt tehty seuraavia muutoksia:
• päivitetty sekä toimeentulotuen perusavustus että muita etuuksia ja
vastaavia koskevat muutokset vuoden 2015 tiedoilla
• päivitetty toimeentulotuessa menona hyväksyttävät kohtuulliset
asumismenot vastaamaan Kotkan asumiskustannusten kohtuullista
tasoa
• täsmennetty ohjeistusta matkakulujen korvaamisesta
Esittelyteksti:
Perustuslain 19.1 §:n mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan
ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään
toimeentuloon ja huolenpitoon. Toimeentulotuki on tämän oikeuden
toteuttamista turvaava keskeinen rahaetuus. Sosiaalihuoltolain mukaan
kunnan tulee myöntää toimeentulotukea kunnassa oleskelevalle henkilölle.
Laki toimeentulotuesta (1412/1997) ja asetus toimeentulotuesta (66/1988,
112/2001) määrittelee tarkemmin toimeentulotuen myöntämisen samoin
Sosiaali- ja terveysministeriön opas toimeentulotukilain soveltajille
(2013:4).
Kunnilla on lisäksi mahdollisuus antaa omia soveltamisohjeita
toimeentulotuesta. Näillä ohjeilla ei saa rajoittaa viranhaltijoiden harkintaa
päätettäessä perheen tai yksilöiden oikeudesta toimeentulotukeen eivätkä
ohjeet saa muutoinkaan olla ristiriidassa lainsäädännön kanssa.
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) sisältää
säännökset asiakkaan osallistumisesta itseään koskevien päätösten
tekoon, asiakkaan kohtelusta ja asiakkaan oikeusturvasta. Laki täsmentää
perusoikeuksien sisältöä ja sisältää säännökset vaitiolovelvollisuudesta ja
sosiaalihuollon viranomaisen oikeudesta saada ja antaa tietoja. Lain
tarkoituksena on edistää asiakaslähtöisyyttä, oikeutta hyvään
sosiaalihuoltoon sekä suunnitelmallisuutta. Toimeentulotukea
myönnettäessä on otettava huomioon asiakaslain säännökset.
Liitteet:
Kotkan soveltamisohjeet toimeentulotuesta 1.7.2015 alkaen on esityslistan
erillisenä liitteenä.
Esittelijä:
Sosiaalijohtaja Heli Sahala
Ehdotus:
Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää hyväksyä Kotkan soveltamisohjeet
toimeentulotuesta liitteen mukaisena ja noudatettavaksi toimeentulotukea
myönnettäessä 1.7.2015 alkaen.
Pöytäkirjan tarkastusmerkintä
KOTKAN KAUPUNKI
Kokouspäivämäärä
Sivu
Sosiaali- ja terveyslautakunta
17.06.2015
25
Päätös:
Toimeenpano:
Ote:
Oikaisuvaatimusohje
Pöytäkirjan tarkastusmerkintä
Erillisen jakelun mukaan
Kotkan soveltamisohjeita
toimeentulotuesta
1.7.2015 alkaen
LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.06.2015 / 92
2
Sisällysluettelo
1. Soveltamisohjeen käyttäjälle
2. Toimeentulotuen rakenne ja tarkoitus
3. Toimeentulotuen suuruus
3.1. Toimeentulotuen perusosien määrät 1.1.2015 lukien
4. Asumismenot
5. Terveydenhuoltomenot
6. Lasten päivähoitomenot
7. Opiskelijat
8. Ulkomaalainen ja maahanmuuttaja toimeentulotuen hakijana
9. Erityisistä tarpeista johtuvat menot
9.1. Erityisravinto
9.2. Kodin irtaimistohankinnat
9.3. Lastentarvikkeet
9.4. Lapsen tapaamisoikeuden toteuttaminen ja luonapito
9.5. Opinnoista aiheutuvat menot
9.6. Romanivaatetus
9.7. Hautausmenot
9.8. Työmatkakulut
9.9. Muuttokulut
9.10. Ulkomaalaisten passit ja oleskeluluvat
10. Menot, jotka eivät oikeuta toimeentulotukeen
10.1. Oman auton käyttö
10.2. Jälkiverot
10.3. Sakot
10.4. Velat ja osamaksut
10.5. Pankki- ja luottokorttivelat
10.6. Velkasaneeraus
10.7. Asianajajan palkkiot
10.8. Kansalaisuushakemusten ym. asiakirjojen kustannukset
10.9. Ulosotto
11. Muuta huomioonotettavaa
11.1. Veronpalautukset
11.2. Asevelvolliset ja siviilipalvelusta suorittavat
11.3. Vangin käyttövarat ja oikeus toimeentulotukeen
11.4. Puhelinmaksut
11.5. A-klinikkahoito
11.6. Vuokrarästit
11.7. Yrittäjät
11.8. Aktivointitoimenpiteisiin osallistuvat
11.9. Henkilötodistukset
11.10. Vähäiset tulot ja avustukset
12. Ehkäisevä toimeentulotuki
13. Toimeentulotuen takaisinperintä
14. Päätös
15. Säädökset
Jakelu
LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.06.2015 / 92
3
3
4
5
7
9
10
10
10
11
11
11
11
11
11
11
11
12
12
12
12
12
12
12
12
12
12
12
13
13
13
13
13
13
14
14
14
14
14
15
15
15
15
16
16
17
3
KOTKAN KAUPUNKI
Hyvinvointipalvelut
Sosiaalihuollon vastuualue
Sosiaalityön palvelualue
Sosiaalitoimistot
1.
Soveltamisohjeen käyttäjälle
Toimeentulotukea myönnettäessä noudatetaan toimeentulotukilakia (1412/97), asetusta
(66/98) sekä sosiaali- ja terveysministeriön toimeentulotukioppaan (2013/4) ohjeita ja niihin
myöhemmin tehtyjä muutoksia.
Sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymät menettelytapaohjeet on tarkoitettu täydentämään ja tarkentamaan toimeentulotukilain ja asetuksen säädöksiä ja toimeentulotukioppaan ohjeita sekä takaamaan kuntalaisille yhtenäisen käytännön toimeentulotukilakia sovellettaessa. Sosiaali- ja terveyslautakunnan antamia ohjeita ei kuitenkaan voi käyttää yksinomaisina päätöksen perusteluina, vaan päätökset tulee aina perustella toimeentulotukilain
ja asetuksen asianmukaisilla kohdilla. Ohjeet eivät rajoita viranhaltijoiden yksilökohtaista
harkintaa, koska toimeentulotukea myönnettäessä on aina erityistapauksia, joihin ei voida
antaa yksittäisiä ohjeita.
2.
Toimeentulotuen rakenne ja tarkoitus
"Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä.
Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo" (TTTL 1 § 1 mom.).
Yksilöllä on aina vastuu itsestään ja toimeentulotuella pyritään parantamaan edellytyksiä tämän vastuun toteuttamiselle.
Elatusvelvollisuus määritellään toimeentulotukilain 2 §:n 2 momentissa seuraavasti:
"Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan
sekä, siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa (234/1929), lapsen elatuksesta annetussa laissa (704/1975) ja muussa laissa säädetään, puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta."
Toimeentulotuki muodostuu perustoimeentulotuesta ja täydentävästä toimeentulotuesta. Lisäksi voidaan myöntää ehkäisevää toimeentulotukea.
Toimeentulotuki myönnetään hakemuksesta ja se määrätään lain mukaan yleensä kuukaudeksi kerrallaan. Tukea maksetaan se määrä, jolla asiakkaan tukeen oikeuttavat menot ylittävät hänen tulonsa ja varansa.
Perustoimeentulotukeen sisältyy perusosa, jolla pitää lain mukaan kattaa ravintomenot,
vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot, henkilökohtaisen puhtauden ja kodin puhtauden menot, paikallisliikenteen maksut, lehtitilaukset ja puhelimen käyttö.
LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.06.2015 / 92
4
Perusosan lisäksi perustoimeentulotuella katettavia menoja ovat asumistukilain 6 §:n
mukaiset asumismenot (esim. vuokra tai vastike, vesimaksu, lämmityssähkö), vähäistä suuremmat terveydenhuollon menot, taloussähkölasku ja kotivakuutusmaksu.
Täydentävään toimeentulotukeen sisältyvät niin sanotut erityismenot, joita ovat lasten päivähoidon maksu, muut kuin perusmenoina hyväksyttävät asumismenot (esim. muutosta aiheutuvat kustannukset) sekä henkilön tai perheen erityisistä olosuhteista aiheutuvat menot.
Varsinaisen toimeentulotuen lisäksi kunta voi myöntää ehkäisevää toimeentulotukea.
Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on puolestaan edistää henkilön ja perheen
sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä (TTTL § 2 mom.).
Ehkäisevä toimeentulotuki on riippumaton siitä, onko henkilö tai perhe oikeutettu yleiseen
toimeentulotukeen.
Oikeus toimeentulotukeen
"Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada
toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien
avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla" (TTTL 2 § 1 mom.).
Koska toimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto, olisi aina ennen tuen myöntämistä selvitettävä henkilön tai perheen mahdollisuudet saada toimeentulonsa turvatuksi
muista tulolähteistä. Tarvittaessa toimeentulotuen hakijoita tulee ohjata käyttämään heille
kuuluvia ns. ensisijaisia sosiaaliturvaetuuksia.
3.
Toimeentulotuen suuruus
3.1.
Toimeentulotuen perusosien määrät 1.1.2015 lukien
1. Perusosien määrät
Toimeentulotuen perusosasta säädetään toimeentulotukilain 9 §:ssä.
Kaikissa kunnissa sovelletaan samoja perusosien euromääriä. Yksin asuvan henkilön perusosan määrä on 485,50 euroa 1.1.2015 lähtien. Yksinhuoltajalle korotettuna maksettavan
perusosan määrä on 534,05 euroa.
Osa ansiotuloista jätetään edelleen huomioon ottamatta toimeentulotukea myönnettäessä
Toimeentulotukilain 11 §:n mukaan toimeentulotukea saavien on mahdollista hankkia pieni
määrä ansiotuloja ilman, että tulot leikkaavat tuen määrää. Etuoikeutettua ansiotulo on
20 % ansiotulosta kuitenkin siten, että 150 euroa kuukaudessa on vähennyksen enimmäismäärä. Ansiotulovähennys on tulonsaajakohtainen, ei kotitalouskohtainen.
LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.06.2015 / 92
5
Toimeentulotuen perusosien määrät 1.1.2015 lähtien
Kansaneläkeindeksi 1630
Tuen saaja
Euroa/kk
Euroa/pv 1)
Yksin asuva 2)
Yksinhuoltaja
Muu 18 vuotta täyttänyt ja
Avio- ja avopuolisot, kumpikin
485,50
534,05
16,18
17,80
408,17
13,61
Vanhempansa tai vanhempiensa luona
asuva
18 vuotta täyttänyt henkilö
350,55
11,69
10—17-vuotias lapsi
10—17-vuotias 1. lapsi
-”2. lapsi
-”3. lapsi jne.
336,14
312,13
288,12
11,20
10,40
9,60
Alle 10-vuotias lapsi
Alle 10-vuotias 1. lapsi
-”2. lapsi
-”3. lapsi jne.
302,53
278,52
254,51
10,08
9,28
8,48
1)
Kun toimeentulotukea myönnetään lyhyemmäksi ajaksi kuin kuukaudeksi (toimeentulotukilaki,
15 §), toimeentulotuen perusosan määrä päivää kohti on laskettu jakamalla kuukausimäärä kolmellakymmenellä
2)
Sekä yhdessä 18 vuotta täyttäneen lapsensa kanssa asuva vanhempi, joka ei ole avioliitossa tai
elä toimeentulotukilain 3 § 1 momentin mukaisissa avioliitonomaisissa olosuhteissa (toimeentulotukilaki, 9 §)
Perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen käytöstä, sanomalehden tilauksesta, puhelimen käytöstä ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat
menot sekä vastaavat henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot.
Kulutustutkimukseen perustuvat perusosan laskennalliset perusteet ovat seuraavat:
Prosenttia
perusosasta
Ravintomenot
Vaatemenot
Informaatiomenot
Vähäiset terveydenhuoltomenot
Muut jokapäiväiseen toimeentuloon
kuuluvat menot
49
9
20
3
19
100 %
Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan näitä voidaan ohjeellisesti soveltaa, mikäli tuen hakija saa avustusta kyseisiin menoeriin jostain muusta lähteestä.
LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.06.2015 / 92
6
Perhe/yhteistalous
Toimeentulotukea määriteltäessä perheeseen kuuluvina henkilöinä pidetään yhteistaloudessa asuvia vanhempia, heidän alaikäisiä lapsiaan, avio- ja avopuolisoja sekä
rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä.
Yhteistaloudesta on kysymys lähinnä silloin, kun henkilöillä on yhteinen ruokatalous ja
taloudessa olevat käyttötavarat ja kodinkoneet (esim. sanomalehti, TV, puhelin, jääkaappi)
ovat yhteiskäytössä.
Mikäli täysi-ikäiset henkilöt asuvat yhteistaloudessa, mutta eivät mene perheen käsitteen alle, heille kummallekin laaditaan erillinen toimeentulotukilaskelma ja silti perusosa
määräytyy yhteistaloudessa elävän 412,68 €/kk mukaan. Mikäli hakija ilmoittaa osoitteekseen Poste Restante, käytetään yhteistaloudessa elävän perusosaa.
Vanhempansa tai vanhempiensa luona asuvan 18 vuotta täyttäneen henkilön perusosa on 354,42 €/kk ja hänelle tehdään aina oma toimeentulotukilaskelma, jossa otetaan huomioon ainoastaan hänen omat tulonsa ja toimeentulotukeen oikeuttavat menonsa.
Yläikärajaa ei ole säädetty.
Vastasyntyneen vauvan perusosa lasketaan perheen laskelmaan syntymäpäivästä lukien.
Alennettu perusosa
Toimeentulotuen suorittamisesta alennettuna (-20 % tai -40 %) on säädetty TTTL:n
10 §:ssä.
Perusosaa voidaan alentaa 20 %, jos toimeentulotuen tarve johtuu siitä, että henkilö on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt yksilöidysti ja todistetusti tarjotusta työstä tai muusta julkisesta työvoimapalvelusta, tai hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei niitä ole voitu
tarjota.
Perusosaa voidaan alentaa myös, jos ammatillista koulutusta vailla oleva 18—25 -vuotias
on keskeyttänyt koulutuksen tai kieltäytynyt koulutuksesta ja ei siten ole oikeutettu työttömyysetuuteen ja mikäli kotoutumissuunnitelmaan oikeutettu on kieltäytynyt kotoutumissuunnitelman laatimisesta tai osallistumisesta siinä sovittuihin toimenpiteisiin tai laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei kotoutumissuunnitelmaa ole voitu laatia. Myös aktivointisuunnitelmasta kieltäytyminen ja kuntouttavasta työtoiminnasta kieltäytyminen tai sen keskeyttäminen voi aiheuttaa perusosan alentamisen.
Perusosaa voidaan alentaa 40 %, jos henkilön menettelystä on pääteltävissä, ettei hän halua ottaa vastaan työtä tai osallistua muihin em. toimenpiteisiin tai, jos perusosaa on jo
alennettu 20 % ja henkilö edelleen kieltäytyy ilman perusteltua syytä työvoimapoliittisesta
toimenpiteestä tai aktivointisuunnitelman mukaisesta toimintakykyä edistävästä toiminnasta.
Alentaminen voi olla kestoltaan enintään (2) kaksi kuukautta kerrallaan kieltäytymisestä
tai laiminlyönnistä lukien, jos alentamista ei voida pitää kohtuuttomana.
Perusosan alentamisen yhteydessä olisi aina pyrittävä laatimaan suunnitelma yhteistyössä toimeentulotuen hakijan ja eri viranomaisten kanssa, jotta näin voitaisiin mahdollisesti
edistää hakijan itsenäistä suoriutumista.
Perusosan alentamisen tarvetta ja määrää tulee aina harkita tapauskohtaisesti ja ottaa
huomioon tuen hakijan ja tarvittaessa myös hänen perheensä olosuhteet kokonaisuutena.
LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.06.2015 / 92
7
4
Asumismenot
Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan kunnilla on oikeus toimeentulotuen myöntämismenettelyssä harkita asumismenojen kohtuullista suuruutta.
Kohtuulliset asumismenot:
Henkilöluku
1
2
3
4
5
6
7
8
Asunnon kohtuullinen
pinta-ala (m2)
37
57
77
90
105
115
125
135
Kohtuulliset asumismenot
€/kk
500
600
800
900
950
1 000
1 050
1 150
Milloin ruokakuntaan kuuluu enemmän kuin (8) kahdeksan henkilöä käytetään harkintaa.
Alivuokralaissuhteessa (asutaan osassa asuntoa) enimmäisvuokra on yhdeltä hengeltä
300 €/kk ja useamman hengen osalta käytetään kohtuullisuusharkintaa.
Kohtuullisia asumismenoja ei käytetä asumispalveluyksiköissä tms. (esim. kun kunta osoittaa pakolaiselle asunnon), joissa asukas itse ei voi vaikuttaa vuokran määrään. Näiden asiakkaiden vuokrat huomioidaan siis täysimääräisinä.
Asumistukilain 6 §:ssä tarkoitettuja asumismenoja ovat:
1) vuokra-asunnossa
- vuokra
- vesimaksut
- erikseen maksettavat lämmityskustannukset
2) Asumisoikeusasunnossa ja osaomistusasunnossa
rinnastetaan vuokra-asuntoon toimeentulotukea määrättäessä. Asumisoikeusasunnon ja osaomistusasunnon hyväksyttäviä asumismenoja ovat vastike ja erikseen maksettavat lämmityskustannukset ja vesimaksut.
Osaomistusasunnon pääomavastiketta, joka on lainan lyhennysosuutta ja jolla maksetaan ko. huoneiston asunto-osakkeiden loppuosuuden kauppahintaa, ei hyväksytä asumistuessa vuokraksi, siten ei myöskään hyväksytä asumismenoiksi asumisoikeusmaksun ja osaomistukseen oikeuttavan osamaksun maksamista varten otettujen lainojen korkoja.
3) Omistusasunnossa
- hoito- ja rahoitusvastike
- erikseen maksettavat lämmityskustannukset
- vesimaksut
omakotitalossa
- lämmityskustannukset
- palovakuutus
- kiinteistövero
- vesimaksut
- tontin vuokra
- puhtaanapitokustannukset
LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.06.2015 / 92
8
Asumismenoiksi luetaan myös asunnon hankkimiseksi tai perusparantamiseksi otettujen
henkilökohtaisten lainojen vuotuisista koroista aiheutuvat menot kokonaisuudessaan kohtuullisten asumismenojen rajaan saakka, mikäli tuen hakijan verotuksen ennakonpidätyksessä on asuntolainojen korot jo otettu huomioon.
Jos sähkölaskussa on sekä sähkölämmitys että taloussähkö yhdessä, on taloussähkön
osuus laskusta noin 30 % ja lämmityssähkön osuus noin 70 %.
Muut asumismenot
Näitä ovat mm. taloussähkö, saunamaksu ja kohtuullinen kotivakuutus, jotka otetaan
huomioon TTTA:n 1 §:n perusteella täysimääräisinä kohtuullisuusharkintaa noudattaen.
Muina asumismenoina voidaan ottaa huomioon takuuvuokra ja vuokraennakko kohtuullisuusperiaatteiden mukaisesti. Pääsääntöisesti takuuvuokraan annetaan takuusitoumus,
joka on (1) yhden kuukauden vuokran suuruinen. Jos takuuvuokra myönnetään toiseen
kuntaan muuttavalle, takuusitoumus annetaan määräaikaisena (korkeintaan 1 vuosi).
Erityistä tarveharkintaa käyttäen voidaan myöntää kahden kuukauden takuusitoumus. Mikäli takuuvuokra on jouduttu maksamaan rahana, se peritään takaisin asumisen
päätyttyä.
Vuokrasuhteen päätyttyä vuokranantaja voi periä sosiaalitoimistolta maksamattomat vuokrat, asunnon normaalia kulumista suuremmista vahingoista aiheutuvat tai muusta poikkeuksellisesta tilanteesta aiheutuvat kulut annetun vuokravakuuden määrään asti. Vuokranantajan tulee esittää perusteet vuokravakuuden maksamiselle ja maksuperusteista neuvotellaan tarvittaessa erikseen. Mm. Kotkan Asunnot Oy:llä on olemassa lista, mitkä asiat
tulkitaan asunnon normaaliksi kulumiseksi ja mitkä eivät.
Asunnon vaihtoon ei avusteta ilman erityisperusteita.
Perusteltuja syitä muuttoon ovat: asiakas on asunnoton, perheen koko muuttuu, kyseessä
on aikaisempaa edullisempi, toimeentulotuessa huomioon otettavien kohtuullisten asumismenojen mukainen asunto tai asiakkaan tilanne muuten oleellisesti muuttuu. Toiselle paikkakunnalle muutettaessa vakuusmaksu voidaan ottaa huomioon, mikäli tiedossa on muu
kuin lyhytaikainen työpaikka tai opiskelupaikka. Toimeentulotukioikeutta arvioitaessa voidaan ottaa huomioon myös muut erityiset perhe- tai sosiaaliset syyt.
Muuta huomioon otettavaa
Asuntolainojen korkoja ja muita asumismenoja huomioon otettaessa on syytä arvioida
hakijan/perheen mahdollisuuksia selvitä tuloillaan pitkäaikaisista maksuvelvoitteista, ettei
ryhdyttäisi toimeentulotuella tukemaan täysin epärealistisia asumisratkaisuja.
Asumistuki on ensisijainen etuus, joka on haettava heti. Toista vuokraa ei makseta ennen kuin on varmistunut, että asumistukea on haettu.
Alle 18-vuotiaan osalta vuokrasopimuksen allekirjoittaa huoltaja, joka myös antaa
suostumuksensa itsenäiselle asumiselle. Huoltajan vastuu ei poistu, vaikka alaikäinen
nuori siirtyy asumaan itsenäisesti.
Kirjallinen vuokrasopimus on esitettävä ja tarvittavat tarkistukset on voitava tehdä, ennen
kuin asumiskuluja voidaan toimeentulotukena maksaa.
LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.06.2015 / 92
9
5.
Terveydenhuoltomenot
Perusosaan sisältyvinä vähäisinä terveydenhuoltomenoina pidetään sellaisia jokapäiväisen elämän ja perheessä annettavan ensiavun aiheuttamia menoja, jotka eivät uhkaa
perheen tai yksilön taloutta.
Toimeentulotuen menolaskelmassa hyväksyttäviä terveydenhuoltomenoja ovat:
Lääkärin määräämien lääkekulujen omavastuuosuus ja apteekkijakelu, sairaalamaksut,
hammashoidosta ja terveydenhuollosta aiheutuvien Kela-korvattavien matkamenojen omavastuuosuudet. Nämä terveydenhuoltomenot otetaan huomioon siltä osin, kun niitä ei korvata sairausvakuutuslain nojalla.
Toimeentulotukea myönnettäessä edellytetään, että asiakas käyttää julkisia terveydenhuoltopalveluja.
Terveydenhoitomenojen harkinta:
Kun harkitaan terveydenhuollon menojen kohtuullisuutta, voidaan käyttää asiantuntijan arviota (esim. vastaava ylihammaslääkäri).
Yksityislääkärin palkkiot:
Yksityislääkärin palkkioihin ei pääsääntöisesti myönnetä toimeentulotukea, poikkeuksena
silmälääkärit.
Lääkkeet:
Lääkkeisiin ei pääsääntöisesti anneta maksusitoumuksia, vaan lääkekulut korvataan jälkikäteen kuittia ja reseptiä tai potilasohjetta vastaan. Maksusitoumus voidaan poikkeustapauksissa antaa, kun kyseessä esim. yllättävät ja poikkeuksellisen suuret lääkekulut tai maksusitoumuksen antaminen muuten tarkoituksenmukaista. Maksusitoumuksen antamisen
ratkaisee toimeentulotukipäätöksentekoon oikeutettu työntekijä.
Hammasproteesien osalta on huomattava, että erikoishammasteknikko saa laittaa kokoproteesin terveeseen suuhun ja hän voi myös suorittaa hammasproteesien korjaukset, mutta osaproteesien laittamiseen on oikeus vain hammaslääkärillä.
Silmälasien hankinnoissa käytetään seutuhankinnan neuvottelemaa sopimusliikettä ja sopimuksen mukaista hinnoittelua.
Piilolinsseihin myönnetään avustusta vain, jos on lääketieteelliset erityisperusteet ja piilolasinesteet (ei reseptilääke) kuuluvat perusosaan.
Fysikaalinen hoito ja kuntoutus otetaan huomioon vain lääkärin määräämin perustein ja
tällöinkin käytetään vain terveyskeskuksen antamia palveluita.
Sairaala- tai muun laitoshoidon osalta terveyskeskuksen sairaalan sosiaalihoitaja tekee
tarvittaessa maksujen alentamis-/vapautuspäätöksen.
Oleskelukunta korvaa tarvittaessa alle 14 vrk kestäneen sairaala- tai muun laitoshoidon.
Jos hoito kestää yli 14 vrk, vastaa kaikista kuluista kotikunta.
Kun asiakas on ollut yli 14 vrk sairaalassa, tälle hoitoajalle normilaskelmaa tehtäessä ei
perusosaa huomioida muuta kuin lakisääteisen vähimmäiskäyttörahan osuus (105 €/kk
vuonna 2015).
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut (kotihoidon, hoiva-asumisen ja asumispalvelujen asiakasmaksut): Sosiaali- ja terveystoimessa määrätyn asiakasmaksun alentaa tai
poistaa maksupäätöksen tekijä asiakasmaksulain 11 §:n mukaisesti.
LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.06.2015 / 92
10
6.
Lasten päivähoitomenot
Päivähoitomenoihin ja koululaisen aamu- ja iltapäivähoidosta aiheutuviin menoihin voidaan
tarvittaessa myöntää täydentävää toimeentulotukea.
Perhettä ohjataan tarvittaessa hakemaan maksuvapautusta päivähoitomaksusta.
7.
Opiskelijat
Opiskelijan ensisijainen toimeentulojärjestelmä on opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki, joka on tarkoitettu kattamaan opiskeluaikaiset opinto- ja toimeentulokustannukset.
(ks. Sosiaali- ja terveysministeriön opas toimeentulotuen soveltajille).
Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja valtion takauksesta opintolainaan.
Siten myös valtion takaaman lainan muodossa suoritettava tuki on ensisijainen toimeentulotukeen nähden.
Opiskelijan edellytetään selvittävän lainansaantimahdollisuutensa kaikista lähteistä ja jos
pankki hylkää lainahakemuksen, on siitä pyydettävä kirjallinen selvitys.
Sosiaali- ja terveysministeriön näkemyksen mukaan opintolainan ottamista ei tulisi edellyttää alle 18-vuotiailta opiskelijoilta. Opintolainan ottamista ei myöskään tule edellyttää lastensuojelulain tarkoittamassa jälkihuollossa olevilta nuorilta taikka nuorilta, jotka opiskelevat
sellaisessa koulutuksessa, joka antaa valmiuksia jatko-opintoihin, mutta ei paranna opiskelijan työmarkkinavalmiuksia tai valmista ammattiin. Kyseessä oleva koulutus voi olla esimerkiksi maahanmuuttajanuorille suunnattu kielitaitoa ja opiskeluvalmiuksia parantava koulutus.
Kotona asuvan alle 20-vuotiaan toisen asteen opiskelijan ei edellytetä hakevan opintolainaa, jos vanhemmat ovat vähävaraisia.
Kun/jos Kelan opintotukikeskuksesta on tullut kielteinen päätös, selvitetään luottohäiriön
määrä. Jos summa on kohtuullinen, voidaan harkita sen maksamista toimeentulotukena,
edellyttäen, että opiskelija esittää todistuksen jostain pankista lainan saannista, kun luottotiedot kunnossa.
Opiskelijan oikeus toimeentulotukeen pyritään pääsääntöisesti laskemaan lukukausittain.
Muita opiskelusta aiheutuvia kuluja (esim. opiskelutarvikkeet) voidaan huomioida menolaskelmassa harkinnan mukaan.
Opintolainojen korkomenoja ei pääsääntöisesti huomioida menona. Kelasta pitää tapauskohtaisesti selvittää mahdollisuudet korkotukeen.
Laivaharjoittelu
Opiskeluihin kuuluvan pakollisen laivaharjoittelun aikana opiskelijan perusosasta vähennetään 49 % ruokaosuus.
8.
Ulkomaalainen ja maahanmuuttaja toimeentulotuen hakijana
(ks. Opas toimeentulotukilain soveltajille sivut 52—59)
LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.06.2015 / 92
11
9.
Erityisistä tarpeista johtuvat menot
Tässä kohdin on mahdollisuus joustavasti harkiten ottaa huomioon henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvia menoja mm. seuraavasti:
9.1
Erityisravinnosta aiheutuvat menot 35 €/kk (esim. diabetes, keliakia, alle 18vuotiailla laktoosi-intoleranssi). Erityisruokavaliota vaativasta sairaudesta on saatava riittävä selvitys (lääkärintodistus). Kelan myöntämää keliakiakorvausta 21 €/kk ei
huomioida tulona.
9.2
Kodin irtaimistohankintoihin voidaan myöntää toimeentulotukea erityisperustein
lastensuojeluasiakkaille, ensiasuntoa perustaville (mm. paluumuuttajille) ja pitkäaikaisille toimeentulotukiasiakkaille. Irtaimistohankintoihin myönnettävä toimeentulotuki on yksinäiselle enintään 300 €, pariskunnalle 400 € ja lisäksi 50 €/alaikäinen
lapsi.
9.3
Lastentarvikkeisiin voidaan myöntää alkuavustuksena enintään 250 € (vaunut, sänky, hoitopöytä yms.). Lapsen rattaisiin voidaan tarvittaessa myöntää erikseen toimeentulotukea enintään 50 €. Turvaistuimeen voidaan myöntää 50 €. Lasten polkupyöriin 50 €.
Lasten harrastusmenot sisältyvät yleensä lasten perusosalla katettaviin menoihin,
mutta lapsen harrastustoimintaan liittyvillä erityisillä tarpeilla (esim. harrastuksen
kustannukset, lastensuojelulliset perusteet, sosiaalistumisen tukeminen) voidaan
kohtuullista avustamista tukea (enintään 300 €/vuosi/lapsi).
9.4
Lapsen tapaamisoikeuden toteuttaminen ja luonapito. Tukea myönnetään tavallisesti sen mukaan, mitä vanhemmat ovat keskenään sopineet ja sosiaalilautakunnan vahvistamalla sopimuksella vahvistettu tai tuomioistuimen päätöksellä määrätty.
Pääsääntöisesti hyväksytään lasten tapaamisista ja luonapidosta aiheutuvia kustannuksia 2 viikonloppua kuukaudessa (4 vrk) käyttäen lapsen iän mukaista perusnormia. Harkinnan mukaan voidaan erikseen korvata pidemmistä matkoista aiheutuvia kuluja. Oman auton käytöstä korvataan 0,20 €/km.
9.5
Opinnoista aiheutuvat menot. Harkinnanvaraisesti voidaan toimeentulotuella tukea erilaisia opiskelusta aiheutuvia menoja.
9.6
Romanivaatetus. Romaaninaisten hameen hankintaan hyväksytään enintään
400 € kahden vuoden välein. Edellytyksenä on, että asiakas on asunut kunnassa
vähintään puoli vuotta ennen hameen myöntämistä. Muu vaatetus kuten röijyt, pusero ym. kuuluvat perusosaan. Miesten romanivaatetus kuuluu perusosaan.
9.7
Hautausmenojen osalta otetaan huomioon kuolinpesän varat.
Mikäli vainajalle tai hänen puolisolleen ei jää varoja, on hänellä oikeus saada hautaus toimeentulotukena.
Hautauksissa käytetään seutuhankinnan neuvottelemaa sopimusliikettä ja
sopimuksen mukaista hinnoittelua
Erillisiä kuluja muistotilaisuudesta, lehti-ilmoituksesta, muistolaatasta ja haudan hoidosta ei makseta toimeentulotukena. Lähiomaiselle voidaan myöntää kukkalaitteeseen enintään 35 €. Pitkäaikaisille toimeentulotukiasiakkaille voidaan lisäksi myöntää avustusta hautajaisvaatteiden hankintaan enintään 50 €/henkilö. Lähiomaiseksi
katsotaan aviopuoliso, avopuoliso, lapset, vanhemmat, isovanhemmat ja sisarukset.
Seurakunnalle annetaan hautauksesta erillinen maksusitoumus.
LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.06.2015 / 92
12
9.8
Työmatkakulut ja muut työssäkäynnistä aiheutuneet menot.
Tuloina ei oteta huomioon tuloja siltä osin kuin ne vastaavat työmatkamenoja ja
muita työssäkäynnistä aiheutuvia menoja (TTTL 11 § 2 kohta). Työmatkakuluja ei
siis erikseen huomioida menolaskelmassa menona, vaan vastaava summa vähennetään hakijan työtuloista. Työmatkamenot vähennetään edullisimman matkustustavan (esim. seutulippu) mukaan. Jos julkisten kulkuneuvojen käyttö ei ole
mahdollista ja hakija käyttää omaa autoaan työmatkoillaan, voidaan huomioida kilometrikorvaus 0,20 €/km.
Harkinnanvaraisesti voidaan avustaa mm. työvaatteiden ja työvälineitten hankinnasta aiheutuviin menoihin.
Eri lakien perusteella maksettavaa ylläpitokorvausta, toimintarahaa, korotusosaa ja
majoituskorvausta ei oteta tulona huomioon.
9.9
Muuttokulut. Toimeentulotuella tuetaan vain välttämättömiä muuttoja.
Jos muutto suuntautuu toiseen kuntaan, varsinaiset muuttokustannukset suorittaa
se kunta, josta muutto tapahtuu. Työvoimatoimistosta on syytä tarkistaa, voiko
muuttoavustusta saada sieltä.
Muutosta tai takuuvuokrasta aiheutuvat kustannukset otetaan pääsääntöisesti
huomioon siinä kunnassa, jossa oleskeltaessa kustannukset erääntyvät maksettaviksi.
Muutoissa voidaan avustaa joko suoraan rahana tai maksusitoumuksena muuttokustannuksiin (vuokrattavat pakettiautot, muutto- ja kuljetusfirmat). Maksusitoumukset on syytä rajata riittävän tarkoin (esim. muuttovälin osoitteet, apumiesten määrä, euromäärät).
9.10
Ulkomaalaisten passit ja oleskeluluvat
Avustusta voidaan myöntää ulkomaalaisen passin, oleskeluluvan tai vastaavan
asiakirjan hankkimis- tai uusimismenoihin, jos asiakirja on välttämätön esim. ensisijaisten etuuksien hakemista varten. Mikäli Suomessa ei ole kyseisen maan edustustoa, ja passi on haettava lähimmästä maan edustustosta, voidaan matkakulut korvata halvinta matkustustapaa käyttäen.
10.
Menot, jotka eivät oikeuta toimeentulotukeen
10.1
Oman auton käytöstä aiheutuvat kustannukset (ks. kohta Työmatkamenot).
10.2
Jälkiverojen maksua ei huomioida. Tarvittaessa asiakas ohjataan hakemaan vapautusta verosta.
10.3
Sakkoja ei huomioida menona.
10.4
Velat ja osamaksut, jotka ovat syntyneet menoista, joihin ei voida myöntää toimeentulotukea
10.5
Pankki- ja luottokorttivelkojen korot ja lyhennykset.
10.6
Velkasaneerauksessa vahvistetun maksuohjelman mukainen velan lyhennys.
Tilapäisesti voidaan kuitenkin velkajärjestelyssä jo olevalle myöntää avustusta esim.
satunnaisiin terveydenhuoltomenoihin.
10.7
Asianajajan palkkiot ja oikeudenkäyntimatkojen kustannukset.
LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.06.2015 / 92
13
11.
10.8
Kansalaisuushakemusten ym. asiakirjojen kustannukset. Toimeentulotukea ei
myönnetä ko. hakemukseen eikä asiakirjojen lunastamiseen.
10.9
Ulosotto. Asiakkaan vapaaehtoisesti ulosottoon maksamia maksuja ei huomioida
menona.
Muuta huomioon otettavaa
11.1
Veronpalautukset. Pitkässä asiakassuhteessa olevilta yksinäisiltä otetaan veronpalautuksista tulona huomioon joulukuun laskelmassa 200 € ylittävä osa ja perheellisillä 500 € ylittävä osa. Ilmoitus viimeisimmästä verotuksesta on pyydettävä nähtäväksi ennen menolaskelman tekemistä
11.2
Asevelvolliset ja siviilipalvelusta suorittavat. Oikeutta toimeentulotukeen ei ole
esim. viikonloppuvapaiden ym. lomien osalta. Yksittäistapauksissa esim. jälkihuollossa olevaa nuorta voidaan tukea ehkäisevällä toimeentulotuella.
11.3
Vangit
Vankeuslain ja tutkintavankeuslain mukainen ylläpito on toimeentulotukeen nähden
vangin ensisijainen toimeentulojärjestelmä. Mikäli vanki on vankeinhoidon järjestämästä ylläpidosta huolimatta toimeentulotukilain edellytysten mukaisesti toimeentulotuen tarpeessa, hänellä on oikeus toimeentulotukeen samoin perustein kuin muillakin tuen tarpeessa olevilla. Toimeentulotuen tarvetta arvioitaessa on selvitettävä,
mitä vangin on mahdollista tosiasiassa saada vankeinhoidon kustantamana ja mitkä
ovat vangin tosiasialliset tulot ja varat. Vastaavasti on selvitettävä, mitä ovat ne
vangin tosiasialliset menot, joita hänen omat tulonsa ja varansa eivät kata. Vangilla
ei ole oikeutta vaatia sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksusäädösten mukaista
käyttövaraa eikä vankien menojen arvioinnissa käytetä perusteena asiakasmaksuja
koskevia perusteita.
Vankeinhoitolaitoksen on järjestettävä tai muutoin turvattava vangin lääketieteellisten tarpeiden mukainen terveyden- ja sairaanhoito sekä lääkinnällinen kuntoutus
(vankeuslaki 10 luku 1 §). Vangin terveydenhuollon kustannukset maksetaan valtion
varoista. Valtion maksuvelvollisuus edellyttää, että vankilan ulkopuolella järjestettävä tutkimus tai annettava hoito on Vankeinhoitolaitoksen lääkärin osoittamaa ja hyväksymää (vankeuslaki 10 luku 7 §).
Vankeinhoitolaitoksen järjestämisvastuu ei koske kuitenkaan kaikkia sellaisia terveydenhoidon kustannuksia, jotka ovat vangin kannalta välttämättömiä.
Tällaisia menoja ovat osaproteesi- ja proteesihoito, johon voidaan myöntää vankilan
hammaslääkärin hoitosuunnitelman ja kustannusarvion mukaan maksusitoumus sekä silmälasit, joihin voidaan myöntää maksusitoumus, mikäli optikko tai silmälääkäri
on todennut silmälasien tarpeellisuuden. Maksusitoumus myönnetään Kotkan sopimusliikkeille tai kohtuuttoman matkan tai muun seikan vuoksi vankilan sijaintikunnan
optikkoliikkeeseen.
Vangin asumiskustannukset voidaan ottaa huomioon harkinnan mukaan lyhyen
tuomion aikana. Mikäli vangilla on oma asunto ja oikeus asumistukeen ennen vankeusrangaistusta, Kela maksaa asumistuen rangaistuksen alkamisesta seitsemännen kuukauden alkuun saakka. Lyhyenä tuomiona voidaan pitää pääsääntöisesti
kuusi kuukautta kestävää vankeusrangaistusta. Jos vankeusaika on tiedossa heti
rangaistuksen alkaessa ja se on yli kuusi kuukautta, asumiskustannukset hyväksytään toimeentulotuen menona sille ajalle, joka tarvitaan asunnon irtisanomiseksi ja
LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.06.2015 / 92
14
tyhjentämiseksi. Jossain tilanteissa asunnon jälleenvuokraus vankeusajaksi voi olla
mahdollinen.
Mikäli vanki on perheellinen ja mikäli muu perhe hakee toimeentulotukea, perhettä
ei ohjata asunnon vaihtamiseen, ellei perhe itse niin halua. Kohtuullisia asumismenoja arvioitaessa perheen henkilölukuun lasketaan myös vankeusrangaistuksessa oleva perheenjäsen.
Ehdotonta vankeusrangaistusta suorittavalla vangilla on mahdollisuus valvottuun
koevapauteen sijoitusvankilan suorittaman arvion perusteella. Vanki on koevapauden aikana oikeutettu ensisijaisiin sosiaaliturvaetuuksiin ja toimeentulotukeen samoin perustein kuin muutkin tukea hakevat kuntalaiset.
11.4
Puhelinmaksut ja muut informaatiomenot sisältyvät perusosaan.
Harkinnanvaraisesti voidaan vammaisen tai pitkäaikaissairaan henkilön puhelinkuluja huomioida menolaskelmassa enintään 20 €/kk.
11.5
A-klinikkahoito. Kymen A-klinikkatoimi päättää hoitomaksujensa perinnästä, perimättä jättämisestä ja niiden alentamisesta.
11.6
Vuokrarästit. Pyritään huomioimaan sekä asunnon säilyttämisen tarve että kaikki
asiakkaan mahdollisuudet itse osallistua vuokrarästiensä maksamiseen. Kokonaistilannetta arvioitaessa on selvitettävä tilanne niinä kuukausina, joina asiakkaan vuokrat ovat jääneet maksamatta ja laskettava ko. ajalta mahdollinen oikeus toimeentulotukeen.
Vuokrarästeihin myönnetään avustus ehkäisevänä toimeentulotukena. Ennen päätöksentekoa on neuvoteltava sosiaalityön johtajan tai muun esimiehen kanssa.
Saman asiakkaan rästivuokria ei makseta pääsääntöisesti toista kertaa.
11.7
Yrittäjät. Lähtökohtana on yrittäjän antama oma selvitys.
Erityisesti on tarpeen selvittää yrittäjän omassa käytössä olevien varojen
määrä mm. seuraavista asiakirjoista:
- yrityksen tilinpäätös
- tilintarkastuskertomus
- tiliotteet ja/tai välitilinpäätös
- viimeisimmät veroilmoitukset
- palkkailmoitukset
- työvoimaviranomaisen/Kelan lausunnot
Yrittäjän tulojen määrittelyä varten on käytettävissä erityinen lomake (kuntalomake
nro e 6529).
Jos yritystoiminta on selvästi kannattamatonta, ei ole tarkoituksenmukaista, että tällaista yrittäjää tuetaan toimeentulotuella pitkäaikaisesti. Mikäli yrittäjä kehotuksista
tai neuvoista huolimatta laiminlyö mahdollisuutensa lakkauttaa kannattamaton yritystoiminta, voidaan toimeentulotukea alentaa 20 tai 40 %.
Yritystoiminnan arvioinnissa voidaan käyttää apuna esim. veroviranomaisten ja
erityisten konsulttien asiantuntemusta.
11.8
Aktivointitoimenpiteisiin osallistuvat: Aktivointisuunnitelmassa sovittuihin aktiivitoimenpiteisiin osallistuville voidaan myöntää ehkäisevänä toimeentulotukena ylläpitokorvauksen suuruista toimintarahaa. Toimintaraha maksetaan osallistumispäiviltä
eikä sitä makseta, jos korvausta maksetaan muuta kautta (esim. kuntouttavan työtoiminnan toimintaraha, työttömyysturvalain mukainen ylläpitokorvaus tms.).
LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.06.2015 / 92
15
11.9
Henkilötodistukset
Virallinen henkilötodistus on tarpeellinen asiakirja. Siihen voidaan myöntää toimeentulotukea tarvittaessa. Henkilökortin katoamisesta tai anastuksesta on aina ilmoitettava poliisille. Tällöin poliisi voi pyynnöstä peruuttaa kortin ja sulkea siinä olevan
kansalaisvarmenteen. Kortinhaltijan vastuu varmenteiden käytöstä katkeaa, kun
kortti on ilmoitettu sulkulistalle. Asiakkaan, joka hakee toimeentulotukea kadonneen
henkilökortin perusteella, tulee pyytää esittämään tosite katoamisilmoituksesta
poliisille.
Henkilötodistuksena voi käyttää myös passia. Henkilötodistuksen ja passin kustannuksissa ei ole juuri eroa. Toimeentulotukea voidaan myöntää siten myös passin
hankintaan.
11.10 Vähäiset tulot ja avustukset
Kertaluonteisia vähäisiksi katsottavia avustuksia ja ansioita ei oteta huomioon toimeentulotukea myönnettäessä. Kertaluonteisena ja vähäisenä tulona pidetään tuloa, joka on enintään 100 euroa kuukaudessa. Mikäli kertaluontoinen tulo toistuu,
niin asiakkaalle ilmoitetaan, että se tullaan jatkossa huomioimaan tulona. Alaikäisten lasten satunnaiset kesä- ja viikonloppupalkat ovat tuloja, joita ei oteta huomioon
toimeentulotuessa.
12.
Ehkäisevä toimeentulotuki
Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta (ToimeentulotukiL 1 § 2 mom).
Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää, vaikka henkilöllä tai perheellä ei ole oikeutta toimeentulotukeen varsinaisen toimeentulotuen normilaskelman perusteella.
Ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen on osa suunnitelmallista sosiaaliohjausta ja sosiaalityötä ja sillä pyritään ajoissa auttamaan henkilöä ja perhettä selviytymään toimeentulo-ongelmistaan ja mahdollisesti siten estämään varsinainen toimeentulotukiasiakkuus.
Ehkäisevä toimeentulotuki on erityisen käyttökelpoinen yksilön tai perheen akuuteissa kriiseissä (esim. perheenjäsenen kuolema, vakava sairaus, rikosuhrius, aviokriisi, häätöuhka).
Ehkäisevää tukea voidaan myös myöntää velkakierteen katkaisemiseksi, opiskeluun ja työllistymisen turvaamiseen, vanhusten asumiseen ja vammaisten itsenäiseen selviytymiseen
silloin, kun vammaispalvelulaki ei anna tähän mahdollisuutta sekä lasten ja nuorten harrastusmenojen tukemiseen.
13.
Toimeentulotuen takaisinperintä
TTTL:n 20 §:n 1 momentissa säädetyillä perusteilla takaisinperintä tulee kysymykseen vain, jos siitä on päätetty jo tukea myönnettäessä.
Takaisinperinnästä voidaan poikkeuksellisesti päättää myös jälkikäteen, jos tuen
myöntäminen on perustunut tahallaan annettuihin erehdyttäviin tietoihin tai TTTL:n 17 §:ssä
säädetyn ilmoitusvelvollisuuden tahalliseen laiminlyöntiin (muuttuneet olosuhteet).
LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.06.2015 / 92
16
14.
Päätös
Kaikkiin asiakkaan hakemuksiin on tehtävä kirjallinen päätös asiakastietojärjestelmässä. Näin myös silloin, kun hakemus on esitetty suullisesti viranomaisen suostumuksella.
Perhettä koskeva toimeentulotukipäätös tehdään sen henkilön nimelle, joka on tukea hakenut.
Päätöksen alkuun kirjataan asiakkaan anomuksen sisältö riittävän yksityiskohtaisesti, jos se
käy ilmi hakemuksesta.
Annettavasta päätöksestä on käytävä selvästi esiin se, mihin asianosainen on oikeutettu tai
velvoitettu taikka miten asia on muuten ratkaistu (HMenL 23 §).
Päätöksessä tulee ottaa kantaa kaikkiin hakemuksessa esitettyihin vaatimuksiin.
Päätös on perusteltava ilmoittamalla sen perusteena olevat pääasialliset tosiseikat sekä
säännökset ja määräykset (HMenL 24 § 1 mom.). Huomattava on, että perusteleminen on
tarpeen vain siltä osin, kuin päätöksellä on osittain tai kokonaan hylätty jokin hakijan esittämistä vaatimuksista.
Päätös on annettava asianosaiselle viipymättä tiedoksi, koska muutoksenhakuaika ei
ala muuten kulua.
Perhettä koskeva toimeentulotukipäätös annetaan tiedoksi sille, joka on tukea hakenut.
15.
Säädökset
Laki toimeentulotuesta 1412/1997 (muutokset 29.12.2005/1218).
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeudesta 812/2000.
Hallintolaki 434/2003.
Sosiaalihuoltolaki 1301/2014
Sosiaalihuoltolaki 710/1982 (2. luku, 25, 26, 26 a, 27 d, 27 e ja 40 § sekä 5 ja 8 luku )
Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001.
Laki lapsen elatuksesta 704/1975.
Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010
Sosiaali- ja terveysministeriön opas toimeentulotuen soveltajille 2013:4
LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.06.2015 / 92
17
JAKELU
Jaosto
Sosiaalijohtaja
Sijaishuollon johtaja
Vammaistyön johtaja
Sosiaalityön johtaja
Sosiaalityöntekijät
Sosiaaliohjaajat
Toimistosihteerit
Sairaalan sosiaalityöntekijät
Hoiva-asumisen sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat ja
asumispalvelukoordinaattorit
SAS-toimistot
Kotihoidon palveluohjaajat
Kotisairaanhoidon osastonhoitajat
Velkaneuvojat
Psykiatrian poliklinikka
Mielenterveyskuntoutujien asumispaveluyksikkö
A-klinikka
Rikosseuraamuslaitos
Kouvolan yhdyskuntaseuraamustoimisto
Kela
Oikeusaputoimisto
KOKS/sosiaalityöntekijät (4)
Työvoimatoimisto
Työvoiman palvelukeskus
Sosiaaliasiamies
Maahanmuuttajapalvelut
Yleinen edunvalvonta
Seurakunnat
Kaakkois-Suomen poliisilaitos / Kotkan poliisiasema
LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.06.2015 / 92
KOTKAN KAUPUNKI
Kokouspäivämäärä
Sivu
Sosiaali- ja terveyslautakunta
17.06.2015
43
D/68/05.21.00/2015
Soveltamisohje vammaispalvelulain mukaisiin palveluihin ja etuuksiin 1.7.2015
alkaen
93 §
Sotela 17.6.2015
Valmistelija:
Vammaistyön johtaja Heli Kulmala, puh. 234 5875
Sosiaalijohtaja Heli Sahala, puh. 234 5231
Tiivistelmä:
Soveltamisohje on edellisen kerran tullut voimaan 1.1.2013. Toiminnalliset
muutokset sekä käytännön päätöksenteko on tuonut esille tarpeita muuttaa
ja tarkentaa soveltamisohjetta.
Talousvaikutukset ym.
1.
Talousarviovaikutukset: Päätöksellä ei ole suoria talousarviovaikutuksia
2.
Talouden tasapainotusohjelma: Päätöksellä ohjataan yhtenäisempään
asiakaskohtaiseen päätöksentekoon sekä ohjataan priorisointiin ja
painotuksiin asiakaspäätöksissä.
Esittelyteksti:
Vammaispalvelujen myöntämisen soveltamisohje on vahvistettu sosiaali- ja
terveyslautakunnassa 20.12.2012 § 169.
Soveltamisohjeella on yhtenäistetty työkäytäntöjä sekä päätösten teossa
käytettävää harkintaa, jotta asiakkaat saisivat mahdollisimman
tasavertaisen kohtelun. Soveltamisohje on ollut voimassa 1.1.2013 alkaen.
Muuttunut lainsäädäntö kuten uusi sosiaalihuoltolaki sekä palvelujen
käytössä ja toteuttamistavoissa tapahtuneet muutokset ovat aiheuttaneet
tarvetta päivittää ohjetta.
Muutoksia on tehty seuraaviin kohtiin
• palvelutarpeen arviointi ja palvelusuunnitelma on otettu omaksi
kappaleeksi
• kuljetuspalvelujen osalta on täsmennetty nykyinen tilausohje sekä ns.
tuttutaksi-oikeuden käyttäminen. Lisäksi on määritelty tarkemmin
perusteita, joilla pidempiä matkoja voidaan myöntää. Näiden
asiakasmaksuksi on määritelty Matkahuollon taksa. Mahdollisuus
palvelulinjan käyttämiseen selvitetään aina hakemuksen käsittelyn
yhteydessä.
• erilaisten välineiden osalta on määritelty, että käytettäväksi ja siis
kaupungin omistukseen jääviksi myönnetään vain sellaiset välineet,
jotka todella ovat siirrettävissä toiseen kohteeseen käytön jälkeen.
• henkilökohtaisessa avussa on kuvattu palvelun nykyinen toteutustapa.
Asiakkaiden käytössä on henkilökohtaisen avun keskus (Henkka).
Mikäli asiakas ei sen palveluja käytä, kaupungin osallistuminen esim.
laittoman irtisanomisen aiheuttamiin kustannuksiin rajataan.
• sopeutumisvalmennuksessa on määritelty lähtökohtainen määrä AACohjaukseen sekä se, että viime vuosina laajentunut neuropsykiatrinen
Pöytäkirjan tarkastusmerkintä
KOTKAN KAUPUNKI
Kokouspäivämäärä
Sivu
Sosiaali- ja terveyslautakunta
17.06.2015
44
kuntoutus ensisijaisesti järjestetään omana toimintana. Henkilöstöä on
kouluttautunut ja kouluttautuu tähän.
Soveltamisohjeella annetaan suuntaviivat palvelujen ja etuuksien
myöntämiselle. Päätöksenteko tapahtuu jatkossakin yksilökohtaisen
harkinnan perusteella.
Ohjeiston muutoksia on esitelty vammaisneuvostolle 5.6.2015 ja heillä on
ollut aikaa kommentoida niitä 10.6.2015 saakka.
Liitteet:
Soveltamisohjeita vammaispalvelulain mukaisiin palveluihin ja etuuksiin
1.7.2015 alkaen on esityslistan erillisenä liitteenä.
Esittelijä:
Sosiaalijohtaja Heli Sahala
Ehdotus:
Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää vahvistaa vammaispalvelulain
mukaisten palvelujen ja etuuksien myöntämisessä noudatettavat
soveltamisohjeet 1.7.2015 alkaen liitteen mukaisesti.
Päätös:
Toimeenpano:
Ote:
Oikaisuvaatimusohje
Pöytäkirjan tarkastusmerkintä
Erillisen jakelun mukaan
1
Soveltamisohjeita vammaispalvelulain
mukaisiin palveluihin ja etuuksiin
1.7.2015 alkaen
LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.06.2015 / 93
2
Sisällys
Soveltamisohjeen käyttäjälle ................................................................................................................ 3
Vammainen henkilö ............................................................................................................................... 3
Palvelujen järjestämisvelvollisuus ....................................................................................................... 3
Palvelujen hakeminen............................................................................................................................ 4
Palvelutarpeen arviointi ja selvittäminen ja palvelusuunnitelman laatiminen ................................... 4
Päätöksenteko ja muutoksenhaku........................................................................................................ 4
Palvelut, vaikeavammaisten subjektiiviset oikeudet ........................................................................... 5
Vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut (VPL 8 § ja VPA 4—6 §) ........................................ 5
Vaikeavammaisten henkilöiden päivätoiminta (VPL 8 § ja 8b §) ..................................................... 6
Asunnon muutostyöt (VPL 8 §, VPA 12 §) ........................................................................................ 7
Palveluasuminen (VPL 8 § ja VPA 10—11 §)..................................................................................... 8
Henkilökohtainen apu (VPL 8, 8c—8d §)........................................................................................... 8
Määrärahasidonnaiset palvelut ja tukitoimet VPL 9 § ja VPA 17—19 § ............................................ 10
Autoavustus ja autoon tulevat lisälaitteet ...................................................................................... 10
Ylimääräiset vaate- ja ravintokustannukset ................................................................................... 11
LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.06.2015 / 93
3
Soveltamisohjeen käyttäjälle
Vammaisille annettavista palveluista ja tukitoimista säädetään vammaispalvelulaissa (Laki
vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/1987) ja asetuksessa (Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista
759/1987).
Sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymät menettelytapaohjeet on tarkoitettu täydentämään ja tarkentamaan vammaispalvelulain ja -asetuksen säädöksiä ja vammaispalvelujen
käsikirjan ohjeita sekä takaamaan kuntalaisille yhtenäisen käytännön vammaispalvelulakia
sovellettaessa. Sosiaali- ja terveyslautakunnan antamia ohjeita ei kuitenkaan voi käyttää
yksinomaisina päätöksen perusteluina, vaan päätökset tulee aina perustella vammaispalvelulain ja -asetuksen asianmukaisilla kohdilla. Ohjeet eivät rajoita viranhaltijoiden yksilökohtaista arviointia, koska vammaispalvelulain mukaisia tukia ja palveluita myönnettäessä
tulee aina huomioida asiakkaiden yksilölliset tarpeet.
Vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja tukitoimet jaetaan vaikeavammaisille tarkoitettuihin ja kaikille vammaisille tarkoitettuihin palveluihin ja tukitoimiin. Vammaisuus/vaikeavammaisuus arvioidaan jokaisen tukimuodon osalta erikseen. Vaikeavammaisille tarkoitetut
palvelut ovat niin sanottuja subjektiivisia oikeuksia, eli kunnalla on niihin erityinen järjestämisvelvollisuus. Harkinnanvaraiset palvelut ovat määrärahasidonnaisia. Vammaisuuden ja
vaikeavammaisuuden määrittely perustuu sekä sosiaali- että terveydenhuollon asiantuntijan arvioon.
Vammainen henkilö
Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan vammaispalvelulaissa henkilöä, jolla on vamman tai
sairauden johdosta pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän
toiminnoista. (VPL 2 §) Vamman tai sairauden pitkäaikaisuudella tarkoitetaan sitä, että
henkilöllä on arviolta vähintään noin vuoden ajan erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisen elämän toiminnoista.
Palvelujen järjestämisvelvollisuus
Kunnan on huolehdittava siitä, että vammaiselle tarkoitetut palvelut ja tukitoimet järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää.
(VPL 3 §). Vammaispalvelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia järjestetään silloin kun
vammainen henkilö ei saa riittäviä tai hänelle sopivia palveluja muun lain nojalla. Palvelut
tuotetaan ensisijaisesti sosiaalihuoltolain mukaisina palveluina.
Kunnilla on vammaispalvelulain mukaan erityinen velvollisuus järjestää vaikeavammaisten
palvelu- ja tukitoimet (3 §). Vaikeavammaisille tarkoitettuja palveluita ja tukitoimia ovat: kuljetuspalvelut, asunnon muutostyöt, asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet, palveluasuminen,
vaikeavammaisten henkilöiden päivätoiminta sekä henkilökohtainen apu.
Taloudellista tukea harkinnanvaraisiin, kaikille vammaisille tarkoitettuihin palveluihin voidaan myöntää vain talousarvioon varattujen määrärahojen puitteissa. Määrärahasidonnaisia palveluja ovat mm. päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet, sopeutumisvalmennus, ylimääräiset vaatekustannukset ja ylimääräiset ravintokustannukset.
Palveluja järjestetään kotkalaisille eli henkilöille, joilla on kotikuntalain mukainen kotipaikka
Kotkassa. Väestörekisteriin merkitty kotikunta ei kaikissa tapauksissa ole välttämättä se
kunta, joka on velvollinen järjestämään vammaispalvelulain mukaiset palvelut. Mikäli hakijan kotipaikka ei ole selvä, kotipaikan selvittämisessä tulee ottaa huomioon hakijan oma
käsitys kotipaikastaan, hänen perhesuhteensa, työpaikkansa ja mahdolliset eri osoitteet,
joissa hän oleskelee.
LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.06.2015 / 93
4
Hakijan tulee hakea tarvitsemaansa palvelua tai etuutta muualta, jos hänellä on siihen lain
mukaan oikeus. Vammaispalvelulain perusteella hänelle voidaan tällöin myöntää palvelua
tai etuus ainoastaan täydentävästi. Mikäli palvelun tai etuuden saanti muualta viivästyy, tulee hakijalle myöntää palvelu tai etuus siihen asti kunnes hän saa sen muualta. Oikeus
korvaukseen siirtyy lain 15 §:n mukaisissa tilanteissa kaupungille. Hakijaa tulee opastaa
hakemaan palvelua muualta, mikäli hänellä on siihen lain mukaan mahdollisuus.
Kehitysvammaiselle palvelut tulee järjestää ensisijaisesti vammaispalvelulain nojalla. Mikäli
vammaispalvelulain mukaiset palvelut eivät ole riittäviä tai sopivia, palvelut tulee järjestää
kehitysvammalain nojalla samoin kuin jos kehitysvammalain nojalla järjestettäessä palvelut
tulevat asiakkaalle edullisemmaksi.
Palvelujen hakeminen
Vammaispalvelulain mukainen hakemus tulee saattaa pääsääntöisesti vireille kirjallisesti.
Viranhaltijan harkinnan mukaan myös suullinen hakemus on mahdollinen. Mikäli hakija ei
vammansa tai muun syyn vuoksi pysty täyttämään kirjallista hakemusta itsenäisesti, on viranhaltijan avustettava tarvittaessa hakemuksen tekemisessä. Hakijan tulee yksilöidä hakemus ja tarpeensa riittävästi, ilmoittaa hakemuksen perusteet ja toimittaa hakemus vammaispalveluun. Hakemukseen tulee liittää terveydenhuollon ammattilaisen lausunto, jos
vammaispalvelussa ei ennestään ole asiakkaan ajantasaista lääkärintodistusta tai asiakkaan tilanteessa ja toimintakyvyssä on tapahtunut oleellisia muutoksia. Terveydenhuollon
ammattilaisen lausunto saa olla enintään vuoden vanha hakemusta jätettäessä.
Taloudellisia tukitoimia on haettava kuuden (6) kuukauden kuluessa kustannusten syntymisestä (VPA 20 §).
Palvelutarpeen arviointi ja selvittäminen ja palvelusuunnitelman laatiminen
Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 36§:n mukainen asiakkaan palvelutarpeen arviointi on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen, kun vammainen henkilö tai hänen laillinen edustajansa tai omaisensa, muu henkilö tai viranomainen on ottanut yhteyttä
sosiaalipalveluista vastaavaan kunnan viranomaiseen palvelujen saamiseksi. Kiireellisen
avun tarve arvioidaan välittömästi. Vammaispalvelulain mukainen palvelutarpeen selvitys
aloitetaan viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä asian vireille tulosta.
Vammaisen henkilön tarvitsemien palvelujen ja tukitoimien selvittämiseksi on yhdessä hänen kanssaan, tai tapauksesta riippuen hänen huoltajansa kanssa, tarvittaessa laadittava
palvelusuunnitelma. (VPL 3a §) Mikäli asiakas saa vammaisuuden perusteella ainoastaan
kuljetuspalveluja, hänelle laaditaan palvelusuunnitelma vain erityisestä syystä.
Päätöksenteko ja muutoksenhaku
Palveluja ja tukitoimia koskevat päätökset on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asiaa koskeva hakemus on esitetty. Kolmen
kuukauden määräajasta voidaan poiketa, jos asian selvittäminen erityisestä syystä vaatii
pidempää käsittelyaikaa.
Päätöksen ja sen perustelujen on oltava selkeitä, yksilöityjä ja ymmärrettäviä. Perusteluissa on kerrottava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun. Lisäksi perusteluissa on mainittava päätöksen teossa sovelletut säännökset. Pelkästään sovelletun lainkohdan mainitseminen ei ole riittävä perustelu. Perusteluiksi ei riitä myöskään maininta, että hakijalla ei katsota olevan erityisiä syitä tai edellytyksiä kyseiseen tukitoimeen. Toisen viranomaisen kielteinen tai myönteinen päätös ei myöskään ole riittävä peruste. Hakemuksessa esitettyihin seikkoihin on otettava kantaa. Erityisesti hylkäävässä päätöksessä on
päätöksen perusteluissa tuotava esiin selvitetyt seikat, ja se mihin hylkäävä päätös on perustunut.
LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.06.2015 / 93
5
Viranhaltijan tekemään päätökseen haetaan oikaisua sosiaali- ja terveyslautakunnalta. Sosiaali- ja terveyslautakunnan oikaisuvaatimuksesta tekemään päätökseen on mahdollista
hakea muutosta valittamalla siitä hallinto-oikeuteen.
Palvelut, vaikeavammaisten subjektiiviset oikeudet
Vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut (VPL 8 § ja VPA 4—6 §)
Kunta on velvollinen järjestämään kohtuulliset kuljetuspalvelut vaikeavammaiselle henkilölle. Vaikeavammaiseksi katsotaan henkilö, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka
ei voi käyttää vammansa tai sairautensa vuoksi julkista joukkoliikennettä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Kuljetustarpeen pitää johtua vammasta tai sairaudesta ja niistä aiheutuvan haitan pitää olla pysyvä tai pitkäaikainen.
Vammaispalvelulain periaatteiden mukaisesti palvelun olisi luotava vaikeavammaiselle
henkilölle mahdollisuus osallistua ikätasoaan vastaavaan asiointi-, harrastus- ja virkistystoimintaan.
Kuljetuspalveluina ja niihin liittyvinä saattajapalveluina myönnetään vaikeavammaiselle
henkilölle vähintään 18 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa asuinkunnan tai lähikuntien
alueelle. Niiden lisäksi järjestetään välttämättömät työhön ja tutkintoon johtavaan opiskeluun liittyvät matkat, joita myönnetään hakijan tarpeen mukaan. Kuljetuspalvelua ei myönnetä sellaisiin lääkärissäkäynti- ja terveydenhuollon matkoihin, joihin voi saada Kelan korvausta.
Kuljetuspalveluja myönnettäessä Kotkan lähikunniksi katsotaan Hamina, Pyhtää ja Kouvola. Lähialuetta kauemmaksi ulottuvat yksittäiset matkat eivät pääsääntöisesti kuulu vammaispalvelulain tarkoittamiin jokapäiväisen elämän matkoihin. Kuljetuspalvelutarpeen on
aiheuduttava vammaisuuteen liittyvistä erityisistä syistä. Erityisiä suoriutumisvaikeuksia aiheuttaa esim. jatkuvaluonteinen pyörätuolin käyttö, sokeus tai muu jatkuva liikkumisen vaikeus esim. psyykkisistä syistä aiheutuva. Erityistarpeet arvioidaan annettujen selvitysten
pohjalta. Yksilöllisiä tarpeita ovat esimerkiksi avustamiseen, terveydentilaan tai kommunikointiin liittyvät asiat. Lisäksi otetaan huomioon vamman tai sairauden aiheuttama haitta
esim. suhteessa vuodenaikaan (talviajan liikkuminen), vuorokaudenaikaan mm. näkövammaisten kohdalla sekä säätilaan (hengityselinsairaudet). Erityisiksi vaikeuksiksi ei katsota
kauppakassien kantamiseen liittyviä haittoja, yksinäisyyttä, haja-asutusalueella asumista tai
joukkoliikenteen puuttumista asuinalueelta.
Päätöksessä määritellään matkojen enimmäismäärä kuukaudessa (laissa vähintään 18 yhdensuuntaista matkaa). Matkoja ei voi käyttää ennakkoon eikä mahdollisesti käyttämättä
jääneistä matkoja myöskään myöhemmin.
Asiointi- ja virkistysmatkoista peritään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuasetuksen (912/1992) 6 §:n mukaisesti enintään paikkakunnalla käytettävissä olevan julkisen
joukkoliikenteen kertamaksua vastaava maksu. Maksun perusteesta ja suuruudesta päättää sosiaali- ja terveyslautakunta vuosittain. Saattaja saa matkustaa maksutta. Asiakas
maksaa kertamaksun suoraan taksin tai invataksin kuljettajalle.
Taksinkuljettaja huolehtii matkaan välittömästi liittyvästä saattamisesta. Kuljetuspalvelumatkat tilataan numerosta 0100 84288. Asiakas maksaa puhelusta vain normaalin puhelumaksun. Hakijalle voidaan myöntää oikeus matkustaa esteettömällä autolla (invataksi), jolloin avustamisesta saa periä erillisen avustamislisän. Esteettömän auton käyttöoikeus
myönnetään ainoastaan sellaisille hakijoille, jotka käyttävät liikkumisen apuvälineenä pyörätuolia ja tarvitsevat avustamista autoon päästäkseen. Avustamislisän suuruus määritellään vuosittain Valtioneuvoston asetuksessa taksin kuluttajahinnoista. Korotettua avustamislisää voidaan periä ainoastaan silloin, kun kuljettaja joutuu kantamaan asiakasta por-
LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.06.2015 / 93
6
taikossa käsivoimin tai erityisen CE-merkityn porraskiipijän avulla. Korotetun avustamislisän perimisen edellytyksenä on, että portaikko on vähintään yhden asuinkerroksen korkuinen.
Lisäksi hakijalle voidaan harkinnan mukaan myöntää oikeus tutun taksin käyttöön, mikäli
hänen vammansa tai sairautensa on sen laatuinen, että kuljettajan vaihtuminen estää kuljetuspalvelun käyttämisen. Kun asiakkaalle on myönnetty Invataksioikeus tai tuttutaksioikeus, hän voi tilata kyydin suoraan kuljettajan numerosta.
Kuljetuspalveluja voidaan myöntää vammaispalveluasetuksessa säädettyä määrää vähemmän, mikäli hakija ei katso tarvitsevansa täyttä 18 matkaa tai jos hänen kuljettamiseensa käytettävän auton hankintaan on myönnetty vammaispalvelulain mukaista taloudellista tukea tai autoveronpalautusta. Ryhmäkodeissa ja palvelutaloissa asuvien osalta tarvittavien matkojen määrää arvioidaan osana palvelusuunnitelmaa. Mikäli hakijan päivittäisiin
liikkumistarpeisiin on vastattu muilla palveluilla, voidaan kuljetuspalvelumatkoja myöntää
vähemmän kuin 18 yhdensuuntaista matkaa.
Toisella paikkakunnalla pitkäaikaisesti oleskelevilla kotkalaisilla on mahdollisuus käyttää
kuljetuspalvelut oleskelupaikkakunnalla ja sen välittömissä lähikunnissa. Matkaoikeuden
voi siirtää tilapäisesti esim. loma-asunnolle tai kuntoutuspaikkakunnalle. Kuljetuspalveluiden käyttämisen siirtämisestä oleskelukuntaan tehdään aina erillinen päätös. Toisella paikkakunnalla opiskelevien osalta myönnetään kouluvuoden aikana lukukaudessa yksi opiskelupaikkakunnan ja Kotkan välinen matka.
Kotkan kaupungilla on käytössä vammaispalvelulain mukaisiin matkoihin käytettävä matkakortti, joka on käytettävissä Kymenlaakson alueen takseissa. Matkakortin käyttämisestä on
laadittu ohjeistus, joka lähetetään kuljetuspalveluun oikeutetuille. Matkakortti on verrattavissa mihin tahansa muuhun maksuvälineeseen ja sen oikeasta käytöstä vastaa kortin haltija.
Sosiaalihuoltolain mukaiset liikkumista tukevat palvelut ovat ensisijaisia vaikeavammaisten
kuljetuspalveluihin nähden, mikäli ovat riittäviä ja sopivia asiakkaan tarpeisiin nähden. Ne
ovat tarveharkintaisia ja määrärahasidonnaisia. Sosiaalihuoltolain mukaisista kuljetuspalveluista päättää vanhustenhuollon palveluohjaaja. Palvelulinjan käyttömahdollisuus tulee aina
selvittää.
Invataksin käyttäjille voidaan myöntää erillisen harkinnan perusteella erityisistä syistä enintään yksi edestakainen matka vuodessa asioimiskuntien ulkopuolelle. Nämä matkat on aina haettava vähintään kaksi viikkoa etukäteen. Erityisenä perusteena matkalle on se, että
asiakas ei tosiasiallisesti voi käyttää julkisia kulkuneuvoja edes kahden henkilön avustamana. Harkinnanvarainen matka voidaan myöntää merkittäviin perhejuhliin, esim. häät tai
hautajaiset. Maksuna peritään Matkahuollon hinnaston pikavuorotaksan mukainen omavastuu sekä odotusajan kustannukset. Hakijan tulee pyytää matkasta tarjous vähintään
kolmelta invataksiyrittäjältä.
Vaikeavammaisten henkilöiden päivätoiminta (VPL 8 § ja 8b §)
Vaikeavammaisten henkilöiden päivätoiminnalla tarkoitetaan kodin ulkopuolella järjestettyä
toimintaa, jolla tuetaan vammaisten henkilöiden itsenäistä selviytymistä sekä edistetään
sosiaalista verkostoitumista. Päivätoimintaa myönnettäessä vaikeavammaisiksi katsotaan
ne, joilla vamman tai sairauden aiheuttaman erittäin vaikean toimintarajoitteen vuoksi ei ole
edellytyksiä osallistua sosiaalihuoltolain 27 e §:ssä tarkoitettuun työtoimintaan ja joiden
toimeentulo perustuu pääosin sairauden tai työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviin
etuuksiin.
Vammaiselle henkilölle tarkoitetun päivätoiminnan tarve kirjataan henkilön palvelusuunnitelmaan. Suunnitelmaa tehtäessä arvioidaan yksilöllinen tarve siten, että vaikeavammainen
henkilö voi mahdollisuuksien mukaan osallistua toimintaan viitenä päivänä viikossa tai tätä
LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.06.2015 / 93
7
harvemmin. Päivätoimintaa voidaan järjestää harvemmin, jos vaikeavammainen henkilö
kykenee osallistumaan työtoimintaan vain osa-aikaisesti tai siihen on muu hänestä johtuva
syy. Lain perusteluissa kunnille on jätetty harkintavaltaa palvelujen määrän suhteen.
Vaikeavammaisten päivätoiminta on asiakkaalle maksutonta eikä siitä makseta työtoimintarahaa. Asiakas maksaa itse päivätoimintakeskuksen määrittelemän ateriakorvauksen. Tarvittavat päivätoimintamatkat myönnetään vaikeavammaisten kuljetuspalvelupäätöksen yhteydessä. Päivätoimintamatkojen osalta asiakkaalta voidaan periä vaikeavammaisten kuljetuspalveluiden omavastuuosuuden suuruinen asiakasmaksu.
Asunnon muutostyöt (VPL 8 §, VPA 12 §)
Kotkan kaupunki korvaa vaikeavammaisille henkilöille asunnon muutostöistä aiheutuvat
kohtuulliset kustannukset silloin, kun hän vammansa tai sairautensa vuoksi välttämättä tarvitsee niitä vakituisessa asunnossaan ja sen välittömässä lähiympäristössä päivittäisistä
toiminnoista suoriutuakseen.
Vaikeavammaisena pidetään henkilöä, jolle liikkuminen tai muu omatoiminen suoriutuminen vakituisessa asunnossa tuottaa vamman tai sairauden vuoksi erityisiä vaikeuksia.
Asunnon muutostyöksi katsotaan myös muutostöiden suunnittelu ja esteiden poistaminen
asunnon välittömästä lähiympäristöstä. Lain mukaan voidaan korvata ainoastaan henkilön
vakituiseen asuntoon tehtävät muutostyöt.
Asunnon muutostöiden tarpeellisuuden arvioi vammaispalvelu. Pääsääntöisesti muutostöitä varten pyydetään lausunto joko toimintaterapeutilta, fysioterapeutilta tai kuntoutusohjaajalta. Jos hakijalla ei ole muuta asiakkuutta vammaispalvelussa, pitää hänen toimittaa terveydenhuollon ammattilaisen lausunto, josta käy ilmi vamman tai sairauden laatu ja sen
vaikutukset kotona selviytymiseen. Muutostöinä korvataan vain vammasta tai sairaudesta
johtuvat välttämättömät muutostyöt.
Asiakas tai vammaispalvelu pyytää muutostöistä kustannusarviot. Kustannusten tulee olla
kohtuullisia ja korvaus myönnetään vamma ja sairaus huomioon ottaen edullisimman toteuttamistavan mukaan.
Suurempien muutostöiden suunnittelussa ja tarjouspyynnöissä vammaispalvelu voi hankkia
ulkopuolisen rakennusalan asiantuntijan apua. Asiakas tai erikseen niin sovittaessa vammaispalvelu tilaa muutostyön. Asiakkaan tulee hankkia kirjallinen lupa muutostöihin asunnon omistajalta ja taloyhtiöltä ennen kuin muutostyöt voidaan aloittaa. Asiakkaan tehtävänä
on seurata ja arvioida asunnon muutostöiden toteuttamista. Varsinainen rakennustöiden
valvonta toteutetaan muutostöiden vaatimusten mukaisesti.
Henkilön vamman tai sairauden vuoksi tehtäviä välttämättömiä asunnonmuutostöitä ovat
esim. ovien leventäminen, luiskien rakentaminen, kylpyhuoneen/wc:n laajentaminen/rakentaminen sekä vastaavat muut asunnossa suoritettavat välttämättömät rakennustyöt.
Vammaisen muuttaessa kunnasta toiseen tulee lähtökunnan korvata muutostyön kustannukset, mikäli muutto ei ole mahdollinen ilman asunnossa tehtäviä muutostöitä. Ainoastaan
silloin kun asunnon muutostyö voidaan suorittaa vasta muuton jälkeen, korvausvastuussa
on uusi kotikunta.
Vammaispalvelulain mukaisia asunnon muutostöitä ei ole tarkoitettu asunnon peruskorjaukseen, eikä muutostöinä tehdä peruskorjauksiksi laskettavia töitä. Peruskorjaukseen voi
hakea Aran korvausavustusta, tästä lisätietoja saa Kotkan kaupunkisuunnittelusta.
LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.06.2015 / 93
8
Asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet (VPL 8 § ja VPA 13 §)
Vaikeavammaiselle henkilölle korvataan asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden hankkimisesta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset, jos hän vammansa tai sairautensa johdosta
välttämättä niitä tarvitsee suoriutuakseen tavanomaisista elämäntoiminnoista. Vaikeavammaisena pidetään henkilöä, jolle liikkuminen tai muu omatoiminen suoriutuminen vakituisessa asunnossa tuottaa vamman tai sairauden vuoksi erityisiä vaikeuksia. Asiakkaan tulee hankkia taloyhtiöltä tai asunnon omistajalta lupa välineiden tai koneiden asentamiseen.
Korvattavia asuntoon kuuluvia välineitä ja laitteita ovat nostolaitteet, hälytyslaitteet tai vastaavat muut asuntoon kiinteästi asennettavat välineet ja laitteet. Hissejä kustannetaan
asuinrakennukseen vain, jos asunto muuten on vammaiselle henkilölle sopiva eikä muita
ratkaisuja asumisen turvaamiseksi ole tai ne ovat kustannuksiltaan suuremmat.
Kunta voi myös antaa asuntoon kuuluvia välineitä tai laitteita korvauksetta vaikeavammaisen henkilön käytettäväksi. Tällöin välineet ja laitteet ovat kunnan omaisuutta ja kunta vastaa kaikista asennus-, huolto- ja vakuutuskustannuksista sekä käyttötarpeen päättyessä
laitteen purkamisesta ja asunnon saattamisesta alkuperäiseen kuntoon.
Kotkan kaupungin linjaus on, että välineet ja laitteet, jotka voidaan käyttötarpeen päättyessä purkaa ja siirtää toiseen kohteeseen ovat kaupungin omaisuutta. Jos myönnettävä väline tai laite ei ole hyödynnettävissä uudessa kohteessa, korvataan asiakkaalle laitteen hankintakustannukset ja asiakas vastaa muista kuluista itse.
Palveluasuminen (VPL 8 § ja VPA 10—11 §)
Palveluasumisella ja siihen liittyvillä palveluilla ja tukitoimilla mahdollistetaan vaikeavammaisen henkilön suoriutuminen tavanomaisista elämäntoiminnoista mahdollisimman itsenäisesti. Palveluasumista järjestetään palvelutalossa tai muussa asumisyksikössä tai palveluasuminen toteutetaan vammaisen henkilön omassa kodissa. Palveluasumista myönnettäessä selvitetään aina ensin mahdollisuus toteuttaa asumispalvelut sosiaalihuoltolain
mukaan.
Palveluasumista järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka vammansa tai
sairautensa vuoksi tarvitsee toisen henkilön apua päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa jatkuvaluontoisesti, vuorokauden eri aikoina tai muuten erityisen runsaasti.
Palveluasumiseen kuuluvat asunto sekä asumiseen liittyvät palvelut, jotka ovat vamman tai
sairauden vuoksi välttämättömiä asukkaan jokapäiväiselle suoriutumiselle. Kyseessä on
aina yksilöllinen palvelukokonaisuus. Erityistä velvollisuutta palveluasumisen järjestämiseen ei kunnalla ole, jos vaikeavammaisen henkilön riittävää huolenpitoa ei voida turvata
avohuollon tukitoimenpitein.
Palveluasumisessa tarvittavat palvelut voidaan toteuttaa kotihoidon, omaishoidontuen ja/tai
henkilökohtaisen avun keinoin. Palveluasuminen ja siihen liittyvät välttämättömät erityispalvelut ovat asiakasmaksulain 4 § 5 kohdan mukaan maksuttomia. Tarpeen mukaan korvataan esim. lääkkeiden annosjakelusta ja turvapuhelimesta aiheutuvat kustannukset. Palveluasumisen erityiskustannuksista voidaan kuitenkin periä maksu silloin, kun henkilö saa niihin korvausta muun kuin vammaispalvelulain nojalla (esim. liikennevakuutuslaki).
Ennen palveluasumispäätöksen tekoa kunta voi järjestää tarvittaessa paikan asumiskokeiluun asumistarpeen selvittämiseksi. Asumiskokeiluun kunnalla ei ole erityistä järjestämisvelvollisuutta.
Henkilökohtainen apu (VPL 8, 8c—8d §)
Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella. Henkilökohtaista apua järjestettäessä vaikeavammaisena
LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.06.2015 / 93
9
pidetään henkilöä, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta
välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua suoriutuakseen päivittäisistä toiminnoista eikä avun tarve johdu pääasiassa ikääntymiseen liittyvistä sairauksista ja toimintarajoitteista.
(VPL 8 c § 3 mom).
Henkilökohtaisen avun järjestäminen edellyttää, että vaikeavammaisella henkilöllä on voimavaroja määritellä avun sisältö ja toteutustapa (VPL 8 c § 2 momentti). Jos avun ja avustamisen tarve perustuu pääosin hoivaan, hoitoon ja valvontaan, tulee siihen vastata muulla
tavoin kuin henkilökohtaisella avulla. Tässä tilanteessa kysymykseen voi tulla vaikeavammaisen henkilön toimintakyvystä riippuen esimerkiksi asumispalvelut, palveluasuminen,
työ- ja päivätoiminta, kotihoito, omaishoidontuki, perhehoito, tukihenkilö tai muut tukipalvelut avun tarpeen tyydyttämiseksi. Tällöin on usein kyse tilanteista, joissa vaikeavammainen
henkilö ei itse kykene määrittelemään avuntarpeitaan, vaan määrittelystä vastaa pääasiassa joku toinen henkilö.
Avun tarpeen tulee olla välttämätöntä ja toistuvaa. Tällä tarkoitetaan sekä määrällisesti
runsasta, jatkuvaluonteista ja vuorokauden eri aikoina ilmenevää että myös määrällisesti
vähäisempää, mutta kuitenkin toistuvasti ilmenevää välttämätöntä avuntarvetta. Henkilö voi
selvitä ilman apua tutussa ympäristössä, mutta tarvita välttämättä ja toistuvasti apua kodin
ulkopuolella. Elämäntilanteesta johtuvat avun tarpeen vaihtelut tulee ottaa huomioon.
Päivittäisillä toimilla tarkoitetaan niitä toimintoja, joita ihmiset elämässään tekevät joko joka
päivä tai harvemmin mutta kuitenkin toistuvasti tietyin aikavälein. Päivittäisiä toimia ovat
esimerkiksi liikkuminen, pukeutuminen, henkilökohtaisen hygienian hoito, vaate- ja ruokahuolto, kodin siisteydestä huolehtiminen, asiointi ja vaikeavammaisen henkilön huollossa
tai hoidossaan olevan lapsen päivittäisiin toimiin osallistuminen.
Asumispalveluyksikössä olevan henkilön avun tarve turvataan ensisijassa henkilökunnan
avulla. Henkilökohtainen apu voi tulla kyseeseen lähinnä toimissa, jotka tapahtuvat kodin
ulkopuolella.
Henkilökohtaista apua on järjestettävä päivittäisiä toimia, työtä ja opiskelua varten siinä laajuudessa kuin vaikeavammainen henkilö sitä välttämättä tarvitsee. Harrastuksiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämiseen henkilökohtaista apua on järjestettävä vähintään 30 tuntia kuukaudessa, jollei tätä pienempi tuntimäärä riitä turvaamaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avuntarvetta.
Vaikeavammaisille lapsille voidaan myöntää henkilökohtaista apua silloin, kun he eivät ole
vanhempiensa ja muiden huoltajiensa välittömän ja jatkuvan valvonnan ja hoivan tarpeessa, vaan voivat itse ainakin osittain vaikuttaa ja tehdä päätöksiä omasta toiminnastaan. Arvioinnissa otetaan huomioon lapsen yksilöllinen tilanne, kehitystaso ja olosuhteet.
Henkilökohtaisen avun myöntäminen ei perustu tiettyyn diagnoosiin, vaan päätökset tehdään yksilökohtaisen harkinnan perusteella. Asiakkaan kanssa yhdessä tehdään avun tarpeen arviointi ja sen pohjalta määritellään tarpeelliset avustamistunnit. Tunnit määritellään
pääsääntöisesti kuukausitasolla.
Kotkan kaupunki järjestää henkilökohtaista apua työnantajamallilla, palvelusetelillä ja ostopalveluna.
Työnantajamalli
Ensisijainen järjestämistapa on korvata vaikeavammaiselle henkilölle henkilökohtaisen
avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset lakisääteisine maksuineen sekä muut
kohtuulliset avustajasta aiheutuvat välttämättömät kulut. Työsuhteessa noudatetaan henkilökohtaisten avustajien työehtosopimusta. Kaupunki määrittelee avustajalle maksettavan
palkan suuruuden ja se on vähintään Henkilökohtaisten avustajien työnantajien liiton (HE-
LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.06.2015 / 93
10
TA) ja Julkisten ja hyvinvointialan liiton (JHL) välisen työehtosopimuksen mukainen. Lisäksi
Kotka noudattaa Kaakkois-Suomen alueellista Henkilökohtaisen avun toimintaohjetta.
Henkilökohtaisen avun keskus Henkka neuvoo ja avustaa työnantajana toimivia henkilöitä
sekä avustajia työsuhteeseen liittyvissä asioissa. Erityisesti työsuhteen ongelmatilanteissa
asiakkaan tulee olla yhteydessä Henkkaan. Mikäli työnantajalle syntyy korvausvelvollisuus
esim. avustajan perusteettomasta irtisanomisesta, ei kunta korvaa kustannuksia, mikäli
asiakas ei ole ollut yhteydessä Henkkaan tai Heta-liittoon neuvojen saamiseksi. Avustajien
palkkahallinto on keskitetty tilitoimistolle, jonka kustannuksista kunta vastaa.
Omainen ei voi pääsääntöisesti toimia henkilökohtaisena avustajana. Henkilökohtaisena
avustajana voi kuitenkin toimia vaikeavammaisen henkilön omainen tai muu läheinen henkilö, jos sitä erityisen painavasta syystä on pidettävä vaikeavammaisen henkilön edun mukaisena. Erityisen painava syy palkata omainen tai muu läheinen henkilö avustajaksi voisi
olla esimerkiksi äkillinen avuntarve, kun vakituinen avustaja sairastuu tai hänen työsuhteensa päättyy.
Palveluseteli
Henkilökohtaisen avun palveluseteli on tarkoitettu pieniin tuntimääriin ja äkillisiin lyhytaikaisiin avuntarpeisiin. Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää palvelusetelin arvosta. Kaupunki
hyväksyy palvelusetelituottajat. Asiakas, jolle seteli on myönnetty, hankkii palvelun haluamaltaan kaupungin hyväksymältä palveluntuottajalta. Kesäkuussa 2015 hyväksyttyjä palveluntuottajia on seitsemän.
Ostopalvelu
Kaupunki järjestää henkilökohtaisen avun ostopalveluna niille asiakkaille, joille muut järjestämistavat eivät sovellu. Kotkan kaupunki on kilpailuttanut henkilökohtaisen avun ostopalvelun ja ostaa palvelun kilpailutuksen voittaneilta palveluntuottajilta.
Määrärahasidonnaiset palvelut ja tukitoimet VPL 9 § ja VPA 17—19 §
Päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet
Vammaiselle henkilölle korvataan VPL 9§:n 1.mom. mukaan hänen vammansa tai sairautensa edellyttämän tarpeen mukaisesti kokonaan tai osittain kustannukset, jotka aiheutuvat
päivittäisissä toiminnoissa suoriutumisessa tarvittavien välineiden, koneiden ja laitteiden
hankkimisesta. Näihin tukitoimiin on oikeus henkilöllä, joka tarvitsee välineitä, koneita ja
laitteita liikkumisessa, viestinnässä, henkilökohtaisessa suoriutumisessa kotona tai vapaaajan toiminnassa. Korvauksen ulkopuolelle jäävät lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävät välineet.
Autoavustus ja autoon tulevat lisälaitteet
Taloudellista tukea auton hankintaan ja vamman vaatimiin auton lisälaitteisiin sekä auton
välttämättömiin muutostöihin voidaan myöntää silloin, kun vaikeasti liikuntaesteinen henkilö
ei voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia.
Avustusta myönnettäessä etusijalla ovat työssäkäyvät ja opiskelevat vammaiset henkilöt,
ne vaikeavammaiset, jotka ajavat itse autoa ja tarvitsevat liikkumisessaan apuvälineitä ja
ne perheet, joissa on vammainen lapsi, joka ei sairautensa, vammansa tai apuvälinetarpeensa vuoksi pysty kulkemaan joukkoliikennevälineissä perheen mukana.
Autoavustushakemus tulee jättää vammaispalveluihin viimeistään 6 kk kuluessa kustannusten syntymisestä. Taloudellista tukea laskettaessa otetaan huomioon vanhasta autosta
LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.06.2015 / 93
11
saatava hinta ja mahdollinen autoveronpalautus. Taloudellinen tuki on pääsääntöisesti
50 % nettokustannuksista, pääsääntöisen enimmäiskorvauksen ollessa kuitenkin 5 000
euroa.
Enimmäiskorvausta käytetään perusteena silloin, kun se on välttämätöntä kuntalaisten yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi. Pääsääntöisesti avustusta ei myönnetä alle viisi (5)
vuotta vanhan auton vaihtamiseen tai jos edellisestä myönteisestä autoavustuspäätöksestä
on kulunut alle viisi (5) vuotta.
Auton vaihtoon, lisälaitteisiin ja muutostöihin voidaan myöntää tukea vain, kun syynä on
vammasta johtuvan haitan ja/tai apuvälinetarpeen olennainen muuttuminen. Tukea myönnettäessä otetaan huomioon vanhan auton käyttökunto. Tarvittaessa pyydetään myös auton kuntoarvio.
Autoon tarvittavat vamman kannalta välttämättömät lisälaitteet ja niiden muutostyö korvataan kokonaan. Korvattavia lisälaitteita ovat esimerkiksi ajohallintalaitteet, vakionopeudensäädin sekä pyörätuolin nostolaite. Auton vakiovarusteisiin kuuluvia lisälaitteita ei korvata
erikseen.
Kodinkoneet ja muut koneet ja laitteet
Tavanomaisia kodinkoneita ei pääsääntöisesti myönnetä. Kodinkoneen korvaaminen on
tarkoituksenmukaista ainoastaan silloin, kun vammainen henkilö ei ilman konetta pysty
huolehtimaan omatoimisesti kotitöistä tai osasta niitä. Olennaista on siten, että kodinkone
on henkilön vamman tai sairauden vuoksi välttämätön. Kodinkoneisiin myönnettävä taloudellinen tuki on 50 % vammaiselle aiheutuneista kustannuksista.
Muita koneita ja laitteita myönnettäessä käytetään harkintaperusteena ennen kaikkea sitä,
miten laite tai kone helpottaa vammaisen henkilön selviytymistä normaaleista elämän toiminnoista omatoimisesti. Muiden koneiden ja laitteiden hankkimiseen myönnetty tuki kattaa
50 % laitteen hankintahinnasta.
Sopeutumisvalmennus
Sopeutumisvalmennukseen kuuluu neuvonta, ohjaus ja valmennus vammaisen henkilön ja
hänen lähiyhteisönsä sosiaalisen toimintakyvyn edistämiseksi. Sopeutumisvalmennusta
voidaan toteuttaa yksilöllisesti tai ryhmäkohtaisesti.
Sopeutumisvalmennusta tuetaan rajoitetusti määrärahojen puitteissa siten, että välttämätön
yksilöllinen sopeutumisvalmennus on ensisijaista. Sopeutumisvalmennusta järjestetään
vammaiselle henkilölle ja/tai hänen omaiselleen yksilöllisenä tai kurssimuotoisena.
AAC-ohjausta eli puhetta tukevaa ja korvaavaa kommunikaatio-ohjausta järjestetään ensisijaisesti lapsille. Myönnettävä määrä on 20 tuntia, jonka jälkeen arvioidaan lisätuntien tarve.
Neuropsykiatrista valmennusta järjestetään pääsääntöisesti kaupungin omana toimintana.
Ylimääräiset vaate- ja ravintokustannukset
Vammaiselle henkilölle voidaan korvata ylimääräisiä vaatetuskustannuksia, jos kustannukset johtuvat vamman tai sairauden aiheuttamasta vaatteiden tavanomaista huomattavasti
suuremmasta kulumisesta tai siitä, että henkilö ei vammansa vuoksi voi käyttää valmiina
ostettavia vaatteita tai jalkineita.
Ylimääräisiä ravintokustannuksia voidaan korvata, jos vammainen henkilö joutuu käyttämään erityisravintovalmisteita pitkäaikaisesti ja säännöllisesti ja hänelle aiheutuu siitä
huomattavia lisäkustannuksia. Hakijan tulee antaa selvitys ylimääräisistä kustannuksista ja
tarvittaessa osoittaa tarve lääkärintodistuksella.
LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.06.2015 / 93
KOTKAN KAUPUNKI
Kokouspäivämäärä
Sivu
Sosiaali- ja terveyslautakunta
17.06.2015
56
D/363/05.20.00/2015
Yrityksille maksettava työllistämisen kuntalisä 1.9.2015 alkaen
94 §
Sotela 17.6.2015
Valmistelija:
Sosiaalijohtaja Heli Sahala, puh. 234 5231 ja
työvoiman palvelukeskuksen johtaja Juha Reihe, puh. 040 669 3559
Tiivistelmä:
Yhdistyksille maksettavan kuntalisän rinnalle luodaan aikaisempien
päätösten mukaisesti tukijärjestelmä myös yrityksille, jotka palkkatuella
palkkaavat nuoria tai oppisopimuskoulutettavia. Tukea maksetaan vuosina
2015—2016.
Talousvaikutukset ym.
1.
2.
3.
Esittelyteksti:
Talousarviovaikutukset: ei ole, koska yhdistysten kuntalisään varattu
määräraha kattaa myös uuden esityksen.
Päätöksellä ehkäistään erityisesti nuorten työttömyyden pitkittymistä.
Välitöntä menoja vähentävää vaikutusta ei ole, mutta tuki vähentää
jatkossa työttömyyden menoja ja parantaa työllistymismahdollisuuksia.
Päätös tukee elinkeinotoimintaa.
Kotkan kaupunki on jo vuosia maksanut kuntalisää yhdistyksille, jotka
palkkaavat pitkäaikaistyöttömän henkilön. Tätä kuntalisää on vuonna 2014
maksettu yhteensä 14 yhdistykselle ja sen avulla on palkattu 28 henkilöä
vuoden aikana. Kuntalisän käyttö on vähentynyt tänä vuonna, koska
yhdistysten saama 100 %:n palkkatuki laajeni. Työllisyysmäärärahoista on
alun perin varattu 70 000 euroa yhdistysten kuntalisään. Kesäkuun alkuun
mennessä myönnettyjen lisiin sidottu kokonaissumma on noin 40 000
euroa.
Yhdistysten kuntalisän käsittelyn yhteydessä päätettiin selvittää, olisiko yrityksille mahdollista tarjota samankaltaista tukea työllistämiseen ja voitaisiinko luoda perusteet yrityksille maksettavalle kuntalisälle. Suunnitellun
määrärahan puitteissa myös yritysten kuntalisä voitaisiin käynnistää.
Yritysten kuntalisän perusteet olisivat samankaltaiset kuin yhdistyksille eli
perusehto on TE-hallinnon maksama palkkatuki, jota kuntalisä täydentää.
Kuntalisää yrityksille rajaa se, että elinkeinoa harjoittavalle yhteisölle julkisten tukien (valtion palkkatuki ja kaupungin kuntalisä) yhteenlaskettu osuus
voi olla enintään 50 % palkkakustannuksista (vajaakuntoisella 75 %). Palkkakustannuksiin lasketaan bruttopalkka ja sivukulut, myös lomaraha ja lomakorvaus otetaan huomioon
Näin ollen pisimpään (yli 2 v) työttömänä olleita palkanneille ei kuntalisää
voi maksaa lainkaan ensimmäisten 12 kuukauden aikana (palkkatuki
50 %). Toisen vuoden tukikaudella kuntalisällä voisi täydentää palkkatukea, mutta sen maksamisen perusteita on vaikea löytää. Vuoden jaksoa
voidaan pitää riittävänä aikana mahdolliseen vakinaistamiseen tai toisen
Pöytäkirjan tarkastusmerkintä
KOTKAN KAUPUNKI
Kokouspäivämäärä
Sivu
Sosiaali- ja terveyslautakunta
17.06.2015
57
palkkatukikauden (12 kk ja 30—40 % palkkatuki) käyttämiseen. Kuntalisällä ei päästä suoraan vähentämään ns. Kelan listalla olevien henkilöiden
määrää.
Kuntalisä voi hyvin kohdentua alle 30-vuotiaisiin sekä oppisopimuskoulutukseen. Tällä voidaan madaltaa kynnystä palkata nuoria, joiden työttömyysaste koulutuksesta huolimatta on korkea ja työkokemus usein vähäinen. Toinen kohderyhmä olisi oppisopimuskoulutus, johon voivat osallistua
kaikenikäiset. Ehtona tässäkin olisi työttömyys ja oikeus palkkatukeen oppisopimuskoulutuksen aikana.
Palkkatukityö tehdään työsuhteessa ja se kerryttää palkansaajan työssäoloehtoa, jonka 1.1.2014 alkaen jo 26 kalenteriviikon työssäolo täyttää.
Tämä merkitsee, että henkilö pääsee ensisijaisen työttömyysturvan piiriin
(ansiosidonnainen tai peruspäiväraha) noin kuuden kuukauden työssäoloajan jälkeen.
Tämän vuoksi kuntalisän perusteissa on jouduttu punnitsemaan kaupungin
intressiä ns. Kelan listan lyhentämisessä sekä työntekijän ja työnantajan
näkökulmaa riittävän pitkästä palkkatuesta, joka voisi johtaa vakinaiseen
työsuhteeseen. Lisäksi on muistettava edellä oleva julkisen rahoituksen
määrän rajoitus. Nyt laadittu suunnitelma toimii ennalta ehkäisevänä eli
nuorille pyritään saamaan työkokemusta ja työpaikkoja sekä eri-ikäisille
mahdollisuus kouluttautua oppisopimuksella ammattiin, jossa työtä myös
olisi saatavilla.
Kuntalisän maksupäätökset sidotaan edelleen kalenterivuoteen, jotta määrärahan käyttöä voidaan seurata ja rahat tarvittaessa kohdentaa uudelleen.
Näillä perusteilla on suunniteltu kuntalisän toteutus vuosille 2015—2016.
Nuorten palkkatukea koskeva erillissäädös on myös voimassa vuoden
2016 loppuun saakka.
Kuntalisän maksuperuste voisi olla prosentti palkkakustannuksista tai selkeä enimmäismäärä kuukaudessa euroina. Jälkimmäinen on kaikkien osapuolten kannalta selkeämpi ja ennustettava toimintatapa. Kun palkkauskustannukset vaihtelevat kuntalisälle määritellään enimmäismäärä 350 euroa kuukaudessa. Todellinen kuntalisä määräytyy palkkauskustannusten ja
palkkatuen erotuksena, joka ei kuitenkaan voi olla enempää kuin 350 euroa kuukaudessa.
Laskennassa on käytetty eräiden alojen keskimääräisiä työehtosopimuksen mukaisia palkkoja ja laskettu, mikä voisi olla julkisten tukien enimmäismäärä.
Valmistelussa on avattu erilaisia vaihtoehtoja ja neuvoteltu Kotkan Yrittäjät
ry:n kanssa. Painopisteiden valinnassa heidän näkemyksensä on otettu
huomioon, jotta kuntalisä todella houkuttelisi luomaan uusia työsuhteita ja
kannustaisi kouluttamaan työntekijöitä juuri ko. yrityksen ja alan tarpeisiin.
Liitteet:
Esitys yrityksille maksettavan kuntalisän säännöistä 1.9.2015 alkaen.
Pöytäkirjan tarkastusmerkintä
KOTKAN KAUPUNKI
Kokouspäivämäärä
Sivu
Sosiaali- ja terveyslautakunta
17.06.2015
58
Esittelijä:
Sosiaalijohtaja Heli Sahala
Ehdotus:
Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että
yrityksille maksetaan kuntalisää liitteen sääntöjen mukaisesti 1.9.2015
alkaen.
Päätös:
Toimeenpano:
Ote:
Ei oikaisuvaatimusohjetta
Pöytäkirjan tarkastusmerkintä
Kaupunginhallitus
YRITYKSILLE MAKSETTAVAN KUNTALISÄN PERUSTEET
1.9.2015 alkaen
1. Kotkan kaupunki myöntää kuntalisää Kotkassa kotipaikan omaavalle yritykselle, jotka
palkkaavat työntekijän, jolle työvoimahallinto maksaa palkkatukea.
2. Palkattavan henkilön vakituisen asuinkunnan tulee olla Kotka.
3. Elinkeinoa harjoittavalle yritykselle julkisten tukien (valtion palkkatuki ja kaupungin
kuntalisä) yhteenlaskettu osuus voi olla enintään 50 % palkkakustannuksista
(vajaakuntoisella 75 %). Palkkakustannuksiin lasketaan bruttopalkka ja sivukulut, myös
lomaraha ja lomakorvaus otetaan huomioon.
4. Kuntalisää voidaan maksaa yhdelle työntekijälle enintään myönnetyn palkkatuen keston
ajan.
5. Kuntalisää maksetaan seuraavissa tilanteissa:
•
•
yritys on palkannut alle 30-vuotiaan, alle vuoden työttömänä olleen työntekijän, joka saa
10 kuukauden ajalta palkkatukea 30 %. Kuntalisänä maksetaan todellisten
palkkakulujen ja palkkatuen välinen erotus enintään 10 kuukauden ajalta.
yritys ottaa oppisopimuskoulutukseen työttömän henkilön, jolloin työnantaja voi saada
palkkatukea. Valtion palkkatuki voidaan myöntää koko oppisopimuksen ajaksi.
Palkkatuen määrä palkattavan henkilön työttömyyden keston perusteella 30, 40 tai 50 %
palkkauskustannuksista enintään 12 kk:n ajan, minkä jälkeen 30 %
palkkauskustannuksista tai vamman/sairauden perusteella 50 %
palkkauskustannuksista.
Palkkatuen, kuntalisän ja oppisopimustoimiston koulutuskorvauksen yhteenlaskettu
määrä voi olla korkeintaan oppisopimuksella työllistetyn palkkauskustannuksien
suuruinen.
6. Kuntalisää haetaan kuntalisähakemuksella, johon liitetään jäljennökset
palkkatukipäätöksestä ja työsopimuksesta. Kuntalisää voi hakea kerralla enintään
kalenterivuodeksi.
7. Kuntalisää myönnetään hakemusten saapumisjärjestyksessä. Etusijalle voidaan asettaa
oppisopimuskoulutuksen perusteella maksettavan kuntalisän jatkohakemukset
kalenterivuoden vaihtuessa.
8. Kuntalisä maksetaan kuukausittain takautuvasti tilitystä vastaan. Tilitys on toimitettava
työllisyyspalveluihin viimeistään seuraavan kuukauden loppuun mennessä. Tilityksen
liitteeksi tulee laittaa jäljennös lomakkeesta ”Selvitys työllistetyn palkkakustannuksista”,
jäljennös palkkakuitista sekä selvitys lomarahoista.
9. Kuntalisää ei makseta niiltä päiviltä, joilta työnantajalle maksetaan sairausvakuutuslain
mukaista päivärahaa. Kuntalisää ei myöskään makseta palkattomilta poissaolopäiviltä.
Kuntalisän saajan tulee ilmoittaa työllisyyspalveluille yli 10 päivää kestävät sairauslomat
sekä kaikki palkattomat keskeytykset.
.
LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.06.2015 / 94
KOTKAN KAUPUNKI
Kokouspäivämäärä
Sivu
Sosiaali- ja terveyslautakunta
17.06.2015
61
D/115/02.08.00.00/2015
95 §
Skopia- ja lääkäripalveluiden kilpailutus
Sotela 17.6.2015
Valmistelija:
Terveysjohtaja Maija Valta, puh. 040 083 8167
Tiivistelmä:
Kotkan kaupungin avovastaanoton kahden lääkärin, hyvinvointineuvolan
kahden lääkärin, psykiatrian poliklinikan yhden psykiatrin ja suoliston
tähystystutkimuksia koskevan kilpailutuksen tarjousvertailu ja
hankintapäätös.
Talousvaikutukset ym.
1. Päätöksen talousarviovaikutukset, menokohta/tulokohta
(toteutumatiedot; paljonko käytetty, paljonko jäljellä)
Skopiapalveluihin oli varattu määräraha v. 2015 budjetissa. Muiden
lääkäripalveluiden osalta resurssi oli varattu omiin henkilöstökuluihin.
Ostopalveluna hankittuna lääkäriresurssi on osa-alueesta riippuen
hieman kalliimpi, mutta toisaalta palveluun sisältyy palvelutakuu, jolloin
tilaajalle ei tulee kustannuksia esim. lomista, sairauslomista,
koulutuspäivistä jne.
2. Miten päätös suhtautuu talouden tasapainotusohjelmaan
Lääkäripalvelujen hankinnan avulla pyritään vähentämään entisestään
erikoissairaanhoidon kuluja esim. yleislääkäripäivystyksessä ja
somaattisessa ja psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa.
3. Onko päätös linjassa kaupunkistrategian kanssa?
On.
Esittelyteksti:
Sosiaali- ja terveyslautakunta on päätöksellään (Sotela 25.3.2015 § 40)
valtuuttanut terveysjohtajan valmistelemaan suoliston tähystystutkimuksia
ja lääkäripalveluja koskevan kilpailutuksen. Lisäksi sosiaali- ja
terveyslautakunta on hyväksynyt päätöksellään (Sotela 22.4.2015 § 65)
suoliston tähystystutkimuksiin liittyvän asiantuntijatyöpanoksen,
avovastaanoton kahden (2) omalääkärin, hyvinvointineuvolan lääkärin ja
psykiatrin työpanoksen kilpailutuksen käynnistämisen. Lisäksi lautakunta
päätti hyväksyä lasten ja nuorten lääkärin (Vatupassi) työpanoksen
kilpailuttamisen optiona.
Kilpailutus toteutettiin ns. toissijaisena, (sosiaali- ja terveyspalvelut) EUkynnysarvon ylittävänä hankintana. Tuotettaville palveluille asetettiin
minimivaatimukset, joiden tulee täyttyä koko sopimuskauden ajan.
Toimittajan valinta tehdään käyttäen halvinta hintaa valintaperusteena.
Liitteet:
Skopia ja lääkäripalvelujen tarjousvertailu-20150610
Kotka-lääkärit-skopiat-tarjousvertailu-liite1-20150602
Pöytäkirjan tarkastusmerkintä
KOTKAN KAUPUNKI
Kokouspäivämäärä
Sivu
Sosiaali- ja terveyslautakunta
17.06.2015
62
Esittelijä:
Terveysjohtaja Maija Valta
Ehdotus:
Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää valita Kotkan kaupungin skopia- ja
lääkäripalvelujen tuottajat terveysjohtajan esittämän hankintaehdotuksen
mukaisesti ja valtuuttaa terveysjohtajan allekirjoittamaan
hankintasopimuksen valittujen palveluntuottajien kanssa.
Päätös:
Toimeenpano:
Ote:
Tarjouksen jättäneet palveluntuottajat
Valitut palveluntuottajat
Terveysjohtaja Maija Valta
Controller Maija Spännäri
Hankintaoikaisuohje ja valitusosoitus markkinaoikeuteen
Pöytäkirjan tarkastusmerkintä
LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.06.2015 / 95
LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.06.2015 / 95
LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.06.2015 / 95
LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.06.2015 / 95
LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.06.2015 / 95
LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.06.2015 / 95
LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.06.2015 / 95
AVAUSPÖYTÄKIRJA
Kotkan kaupungin skopia- ja
lääkäripalveluiden hankinta
2.6.2015
Skopia- ja lääkäripalvelujen hankinta
TARJOUKSIEN AVAUSPÖYTÄKIRJA
Aihe
Skopia- ja lääkäripalveluiden hankinta
Tarjouksien avauspöytäkirja
Aika
Tiistaina 2.6.2015 klo 10.00–10.33
Paikka
Kotka
Osallistujat
Maija Valta, terveysjohtaja
Liisa Rosqvist, vanhustenhuollon johtaja
1.
TARJOUKSIEN AVAUS
Todettiin, että tarjouksien jättämiselle asetettu määräaika oli perjantaina 29.5.2015 klo
16.00. Tarjouksia vastaanotettiin sähköpostitse 7 (seitsemän) kappaletta.
Seuraavat yritykset ovat jättäneet tarjouksen:)
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
2.
Attendo Terveyspalvelut Oy 29.5.2015 klo 9:44
Erikoislääkäri 1 Oy 28.5.2015 klo:22:39
MedGroup Oy 29.5.2015 klo 14:46
Mediradix Oy 29.5.2015 klo 14:17
Mediverkko Terveyspalvelut Oy 29.5.2015 klo 14:04
PlusTerveys Oy 28.5.2015 klo 13:35
Solutus Oy 29.5.2015 klo 15:54
MYÖHÄSTYNEET TARJOUKSET
Todettiin, ettei yhtään tarjousta ole jätetty määräajan jälkeen.
3.
KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN
Tarjousten avaustilaisuus päättyi klo 10:33
VAKUUDEKSI
Maija Valta
Terveysjohtaja
Liisa Rosqvist
Vanhustenhuollon johtaja
LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.06.2015 / 95
KOTKAN KAUPUNKI
Kokouspäivämäärä
Sivu
Sosiaali- ja terveyslautakunta
17.06.2015
72
D/185/02.08.00.00/2015
96 §
Lääkkeiden koneellisen annosjakelun kilpailutus
Sotela 17.6.2015
Valmistelija:
Vanhustenhuollon johtaja Liisa Rosqvist, puh. 234 5236
Kotihoidon johtaja Pia Ruuskanen, puh. 234 7506
Hoivapalvelujen johtaja Tuula Karttunen, puh. 234 7638
Vammaistyön johtaja Heli Kulmala, puh. 234 5875
Tiivistelmä:
Kotihoidon ja palveluasumisen lääkkeiden annosjakelun kilpailutus
esitetään aloitettavaksi.
Talousvaikutukset ym.
Vuoden 2015 talousarviossa on määrärahavaraus hankintaan.
Esittelyteksti:
Eduskunnan oikeusasiamies on 7.3.2013 antanut ratkaisun (Dnro
809/4/11) koskien lääkkeiden koneellista annosjakelua avohoidossa.
Ratkaisu koskee kunnan järjestämää lääkejakelua kotihoidossa ja
sosiaalihuoltolain mukaisen palveluasumisen asiakkaille. Ratkaisu ei koske
laitoshoitoa.
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on antanut 2.10.2013, Kuntainfo
6/2013 kunnille ohjekirjeen koneellisen annosjakelun toteutuksesta,
”Kuntien järjestämä lääkejakelu”.
Kuntaliitto on lähettänyt yleiskirjeen(4/80/2014) kunnille koskien
eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisua (Dnro 809/4/11) lääkkeiden
koneellisesta annosjakelusta kotihoidon ja palveluasumisen asiakkaille.
Lääkkeiden jakelu on kunnan lakisääteiseen järjestämisvelvollisuuteen
kuuluva tehtävä osana terveydenhuoltolain (1326/2010) tarkoittamaa
sairaanhoitoa. Sosiaali- ja terveyslautakunta on käsitellyt lääkkeiden
annosjakelun järjestämistä (Sotela 11.12.2013 § 164; 26.3.2014 § 47)
ensisijaisesti apteekin koneellisena annosjakeluna ja hankinnan
kilpailuttamista.
Kilpailutus toteutetaan avoimella menettelyllä. Hankinnan
valintaperusteena on kokonaistaloudellinen edullisuus.
Lääkkeiden koneellisen annosjakelun kilpailutus julkaistaan julkisten
hankintojen sähköisessä ilmoituskanavassa (Hilma)
tarjouspyyntöasiakirjojen mukaisesti. Tavoitteena on, että puitesopimukset
apteekkien kanssa tehdään ajalle 1.11.2015—31.10.2017.
Puitesopimukset jatkuvat enintään 2 vuoden optiona, vuosi kerrallaan.
Kilpailutukseen liittyvät liitteet (10 kpl) jaetaan erillisinä liitteinä kokoukseen
osallistuville.
JYSE-ehdot ovat luettavissa valtiovarainministeriön nettisivuilta linkistä
Pöytäkirjan tarkastusmerkintä
KOTKAN KAUPUNKI
Kokouspäivämäärä
Sivu
Sosiaali- ja terveyslautakunta
17.06.2015
73
http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/08_muut_julka
isut/20140701Julkis/JYSE_2014_palvelut.pdf
Esittelijä:
Palvelujohtaja Jorma Haapanen
Ehdotus:
Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää
1. hyväksyä lääkkeiden koneellisen annosjakelun kilpailuttamisessa
käytettävät kriteerit ja vaatimukset liitteiden 1-10 mukaisesti ja
valtuuttaa vanhustenhuollon johtajan Liisa Rosqvistin käynnistämään
kilpailutuksen.
2. oikeuttaa vanhustenhuollon johtajan Liisa Rosqvistin tekemään
asiakirjoihin muotoiluun tai ilmaisuun liittyviä muutoksia.
Päätös:
Toimeenpano:
Ote:
Ei oikaisuvaatimusohjetta
Pöytäkirjan tarkastusmerkintä
Taitoa hankintapalvelut
KOTKAN KAUPUNKI
Kokouspäivämäärä
Sivu
Sosiaali- ja terveyslautakunta
17.06.2015
74
D/116/06.00.00.00/2015
Projektisuunnitelma mielenterveys- ja päihdepalvelujen uudelleen organisoinnista
97 §
Sotela 17.6.2015
Valmistelija:
Terveysjohtaja Maija Valta, p. 040 083 8167, avoterveydenhuollon johtaja
Riitta Johannala-Kemppainen, puh. 040 648 2297, mielenterveysjohtaja
Kirsi Warjus-Ulvinen, puh. 044 702 7500
Tiivistelmä:
Projektisuunnitelma mielenterveys- ja päihdepalvelujen uudelleen
organisoinnista.
Talousvaikutukset ym.
1.
2.
3.
Esittelyteksti:
Päätöksen talousarviovaikutukset, menokohta/tulokohta
(toteutumatiedot; paljonko käytetty, paljonko jäljellä)
Mielenterveys- ja päihdepalvelujen uudelleen organisointi tulee vaatimaan
lisäresursseja terveydenhuollon vastuualueelle, jolloin samanaikaisesti
voidaan vähentää ostopalvelujen kustannuksia.
Miten päätös suhtautuu talouden tasapainotusohjelmaan
Muutoksella pyritään vastaamaan terveydenhuollon vastuualueen talouden
tasapainotusohjelman mukaisiin vaatimuksiin v. 2016 ja 2017 aikana (yht.
1,4 milj. €)
Onko päätös linjassa kaupunkistrategian kanssa
Kyllä.
Kotkan kaupunki on sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksellä (Sotela
17.12.2014 § 156) irtisanonut A-klinikkasäätiön kanssa tehdyn
ostopalvelusopimuksen vuoden 2015 loppuun mennessä. Perusteena ovat
toimintaympäristön muuttuminen ja päihdehuollon palvelujen uudelleen
järjestelyjen tarve. Palvelujen ostaminen edellyttää jatkossa myös
palveluiden kilpailuttamista. Kotkan kaupungin A-klinikan ostopalvelujen
arvo on vuonna 2015 noin 4,2 milj. €.
Kaupunki käynnisti 26.1.2015 mielenterveys- ja päihdepalveluja koskevan
selvityksen, jonka tulokset esiteltiin lautakunnalle 22.4.2015 (Sotela
22.4.2015 § 64). Selvityksen pohjalta käynnistettiin konkreettisen
projektisuunnitelman työstäminen tarvittavien muutosten ja toimenpiteiden
käynnistämiseksi.
Liitteet:
Projektisuunnitelma jaetaan esityslistan erillisenä liitteenä.
Esittelijä:
Terveysjohtaja Maija Valta
Ehdotus:
Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyy suunnitelman ja valtuuttaa
terveysjohtajan etenemään yksityiskohtaisessa suunnittelussa
projektisuunnitelman mukaisesti.
Päätös:
Pöytäkirjan tarkastusmerkintä
KOTKAN KAUPUNKI
Kokouspäivämäärä
Sivu
Sosiaali- ja terveyslautakunta
17.06.2015
75
Toimeenpano:
Ote:
Oikaisuvaatimusohje
Pöytäkirjan tarkastusmerkintä
Kirsi Warjus-Ulvinen
Riitta Johannala-Kemppainen
Maija Spännäri
Mielenterveys- ja päihdepotilaiden
hoidon ja palvelujen uudelleen organisointi
Kotkan kaupungissa
Projektisuunnitelma
Luonnos
11.6.2015
Terveysjohtaja Maija Valta
LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.06.2015 / 97
Sisällysluettelo
1. Johdanto ................................................................................................. 2
2. Päihdehuollon kustannukset v. 2015 ........................................................... 3
3. Mielenterveys- ja / tai päihdepotilaan hoitoprosessi ...................................... 4
3.1
Perusterveydenhuollon avovastaanotto ................................................... 4
3.2
Työterveyshuolto ................................................................................. 6
3.3
Päivystys ............................................................................................ 6
3.4
Miepä -keskus ..................................................................................... 7
3.4.1
Mielenterveys- ja päihdetyönpalvelulinja ......................................... 7
3.4.2
Kuntoutumisyksikkö Mieku .......................................................... 10
3.4.3
Psykiatrian poliklinikka ................................................................ 11
3.5
Karhulan terveyskeskussairaala ........................................................... 11
3.6
Erikoissairaanhoito ............................................................................. 12
3.7
Erva -palvelut .................................................................................... 13
4. Miepä -keskuksen organisoituminen ja johtaminen ..................................... 13
4.1
Miepä -keskuksen johtamismalli .......................................................... 15
4.2
Miepä -keskuksen henkilökunta ja osaaminen........................................ 16
4.3
Miepä -keskuksen tilakysymykset ........................................................ 18
5. Projektin käynnistyminen ja eteneminen ................................................... 19
LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.06.2015 / 97
2
1. Johdanto
Kotkan kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta irtisanoi 18.12.2014 Aklinikan kanssa tehdyn sopimuksen päättymään vuoden 2015 lopussa.
Sopimuksen irtisanomisen syitä oli useita. A-klinikalta ostettuja palveluita ei
ole kilpailutettu, joten ilman kilpailutusta sopimusta ei vuodesta toiseen voi
jatkaa. Toisaalta Kotkan kaupungissa oli herännyt ajatus selvittää koko
mielenterveys- ja päihdepalvelujen tila ja kyseenalaistaa ja uudistaa
olemassa olevat toimintamallit ja prosessit. Tavoitteena oli myös saada
merkittäviä kustannussäästöjä A-klinikalle maksettavasta noin 4,2 miljoonan
euron kokonaisuudesta.
Mielenterveys- ja päihdepalveluja koskeva selvitystyö käynnistettiin
26.1.2015 työpajan merkeissä, jossa sovittiin neljän eri työryhmän
väliaikaisesta nimeämisestä. Työryhmät keskittyivät neljän prosessin
kehittämiseen: 1. ennaltaehkäisevät palvelut, 2. päihdepotilaan prosessi, 3.
mielenterveyspotilaan prosessi ja 4. mielenterveys- ja päihdepotilaan
prosessi. Työryhmät kokoontuivat 2-3 kertaa ja työryhmien tulokset esiteltiin
yhteisessä työpajassa 14.4.2015. Työryhmien tulosten pohjalta laadittiin
raportti, joka esiteltiin sosiaali- ja terveyslautakunnalle 22.4.2015.
Työryhmien tulosten perusteella keskeisimmiksi ongelmiksi nousivat potilasta
koskevan tiedon hallintaan liittyvät haasteet, potilaiden hoitoon
sitoutumattomuuteen liittyvät ongelmat, kalliit kustannukset ilman käsitystä
hoidon vaikuttavuudesta ja kaiken kaikkiaan näiden potilasryhmien hoitoon
liittyvien volyymi jne. tietojen vajavaisuus. Palvelujärjestelmän näkökulmasta
ongelmiksi todettiin varhaisen puuttumisen vähäisyys, osaamisen puute
perusterveydenhuollossa, henkilökunnan asenteisiin liittyvät ongelmat ja
painopisteen tarpeeton siirtyminen perusterveydenhuollosta kalliimpiin,
raskaisiin hoitoihin. Hoitoprosessit oli kuvattuna vain mielenterveyspotilaiden
kohdalla. Päihdepotilaiden hoitoprosessit olivat kuvaamatta, eikä niitä niiden
jäsentymättömyyden vuoksi edes voinut kuvata. Tulevaisuuden tavoitetilaa
määriteltäessä mielenterveys- ja /tai päihdepotilas tulisi nähdä samanlaisena
ja tasavertaisena potilaana somaattista sairautta sairastaviin verrattuina,
jolloin myös heillä on oikeus saada asianmukaista, laadukasta ja ajantasaista
hoitoa ja kohtelua kaikissa hoidon portaissa.
Ennaltaehkäisevä työ on sidottava huomattavasti nykyistä kiinteämmin osaksi
hyvinvointipalveluita ja erityisesti muuta mielenterveys- ja päihdetyötä.
Lisäksi perusterveydenhuollon osaamista ja resursseja on lisättävä, jotta
potilaat eivät ohjaudu tarpeettomasti ns. kalliimpiin hoitomuotoihin tai
erikoissairaanhoitoon. Työryhmien ehdotusten pohjalta päädyttiin
perustamaan ns. Miepä (= Mielenterveys- ja päihde) -keskus, joka
tulevaisuudessa vastaa vaativampien mielenterveys- ja päihdepotilaiden
hoidon suunnittelusta, toteutuksesta, arvioinnista ja koordinoinnista
avoterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Tämän
projektisuunnitelman on tarkoitus toimia konkreettisena työvälineenä ja
LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.06.2015 / 97
3
suunnittelun tukena uudenlaisen mielenterveys- ja päihdetyön toimintamallin
käyttöönoton suunnittelemisessa ja jalkauttamisessa Kotkan kaupungissa.
2. Päihdehuollon kustannukset v. 2015
Vuoden 2015 budjetissa päihdehuollon palvelujen ostopalveluihin on varattu
resursseja seuraavasti:
Taulukko 1: Sosiaalihuollon budjetissa olevat budjetoidut A-klinikan ostot v. 2015
Taulukko 2: Mielenterveystyön palvelualueen budjetoidut päihdehuollon kustannukset v. 2015
Taulukko 3: Muut budjetoidut päihdehuollon kustannukset v. 2015
LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.06.2015 / 97
4
3. Mielenterveys- ja / tai päihdepotilaan hoitoprosessi
Tässä projektisuunnitelmassa käytetään kirjoitusteknisistä syistä termiä
potilas, jolla tarkoitetaan sekä terveydenhuollon palvelujen piirissä olevaa
potilasta että asumis- ja/tai kuntoutumispalvelujen piirissä olevaa asiakasta.
Päihdepotilaalla tarkoitetaan tässä suunnitelmassa pääsääntöisesti 18 vuotta
täyttänyt potilasta, jolla on ongelmia alkoholin, huumeiden ja lääkkeiden
käytössä. Mielenterveyspotilaalla tarkoitetaan tässä prosessissa
pääsääntöisesti 18 vuotta täyttänyttä henkilöä, jolla on tarve joko
mielenterveyshäiriöiden ennaltaehkäisyyn tai niiden tutkimukseen ja hoitoon
tai kuntoutukseen. Kummassakaan edellä mainitussa ryhmässä ikä ei ole
kuitenkaan yksiselitteisen rajaava tekijä, vaan tilanne, palvelujen tarve ja
niiden toteutus tulee aina arvioida yksilökohtaisesti. Tästä syystä
hoitoprosesseja tulee kehittää tiiviissä yhteistyössä nykyisen
hyvinvointineuvolan eli tulevan perhekeskuksen kanssa.
Mielenterveys- ja päihdepotilaan hoitoprosessien kehittämisellä pyritään
oireiden ja sairauden varhaiseen tunnistamiseen ja hoitoon ja sitä kautta
potilaan työ- ja toimintakyvyn säilyttämiseen, elämän laadun ylläpitämiseen
ja parantamiseen. Häiriöiden varhaisella tunnistamisella ja hoidolla voidaan
hillitä kustannusten kasvua ja jopa pitkällä aikavälillä alentaa niitä
kalliimmissa hoitomuodoissa, kuten esimerkiksi erikoissairaanhoidon
laitoshoidossa.
Erityisinä haasteina prosessin kehittämisessä ovat sekä potilaiden että
ammattilaisten asenteet mielenterveys- ja päihdehäiriöiden tunnistamiseen ja
hoitoon sekä potilaiden hoitomyöntyvyys ja sitoutuminen hoitosuunnitelman
toteutukseen.
Mielenterveys- ja päihdepotilaan hoitoprosessin kehittämisessä on erittäin
tärkeää sopia siitä, kuka vastaa kunkin potilaan hoidosta hoitoketjun eri
vaiheessa, jotta potilaat eivät jää väliinputoajiksi, varsinkaan tulevassa
muutosvaiheessa.
Työnjakoa ja hoitovastuuta voidaan alustavasti kuvata seuraavasti:
3.1
Perusterveydenhuollon avovastaanotto
Ennaltaehkäisevä
työ kuuluu kaikille
Palvelujen käyttäjän oman vastuun ja
terveyskäyttäytymisen tukeminen (kaikki
terveydenhuollon toimijat)
• mielenterveysreseptin sisällön hyödyntäminen
avovastaanotoilla, suun terveydenhuollossa jne
(liikunta, uni, ravinto, päihteet puheeksi)
• ehkäisevä päihdevalistus
LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.06.2015 / 97
5
Aluelääkärihoitajatyöpari
Mielenterveyshäiriöiden varhainen tunnistaminen,
ohjaus ja tuki
• BDI ja Audit tavaksi
• psykiatristen pitkäaikaispotilaiden reseptien
uusinta ja somaattisen terveydentilan seuranta
Päihdehäiriöiden varhainen tunnistaminen, ohjaus ja
tuki
• Audit
• Puheeksi otto
Psykiatrinen
sairaanhoitaja
Psyykkisen tilan kartoitukset vastaanotolla (lääkärin
lähettämät)
• lapsen/ lasten tilanteen puheeksi otto aina
• lieväasteisen tai komplisoitumattoman
masennuksen hoito
• lääkehoidon vaikuttavuuden seuranta
• potilaan yksilöohjaus ja neuvonta
• lieväasteisen masennuksen hoito (1-8 käyntiä)
• terveyskeskuksen hoitovastuulla olevien
psykiatristen pitkäaikaispotilaiden
”vuosihuollot”
• terveysaseman henkilökunnan tuki ja ohjaus
mielenterveyskysymyksissä
• ohjaus ja opetus (potilasryhmät, esimerkiksi 2tyypin diabeetikot, painonhallinta)
• avoimet vastaanottoajat (potilas ottaa
puhelimitse yhteyttä)
• yhteistyö päivystyksen kanssa
• parityöskentely mielenterveys-päihdepotilaiden
asioissa päihdesairaanhoitajan/ sosiaaliohjaajan
kanssa
Päihdesairaanhoitaja • ennaltaehkäisevä tiedotus, koulutus ja ohjaus niin
väestölle kuin henkilöstölle
• päihdepotilaan kartoitus
• lasten tilanteen tunnistaminen aina päihdepotilaan
perheessä
• mielenterveys- ja päihdepotilaan kartoitus ja hoito
yhdessä psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa
• korvaushoidon toteuttaminen (pikaseulat,
lääkkeenanto, tilan kartoitus)
• avoimet (päivystys) vastaanotot
• ohjattujen rattijuopumuspotilaiden hoito (yhteistyö
tk- lääkärin kanssa)
• yhteistyö päivystyksen kanssa
LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.06.2015 / 97
6
Sosiaaliohjaaja
•
•
3.2
Terveysaseman potilaiden neuvonta ja ohjaus
sosiaalisissa kysymyksissä
Tietopiste (ruuan jakelu, seurakuntien diakoniatyö,
sosiaalitoimisto, Kela)
Työterveyshuolto
Työterveyshuollon rooli mielenterveys- ja päihdepotilaiden hoitoprosessissa
on työssä käyvän väestön mielenterveys- ja päihdehäiriöiden varhainen
tunnistaminen, hoidon suunnittelu ja toteutus sekä sen arviointi.
Työterveyshuollon kanssa ei ole vielä käyty keskusteluja mielenterveys- ja
päihdepotilaiden hoidon suunnittelusta ja toteutuksesta tulevaisuudessa,
mutta ensimmäinen tapaaminen on sovittu elokuulle 2015. Sovittavia /
pohdittavia /linjattavia asioita ovat mm.
•
•
•
•
•
•
•
•
3.3
varhainen puuttuminen, päihteiden käytön puheeksi ottaminen
hoidolliset ja ohjaukselliset interventiot
SVA:t kuntoutuksen suunnittelu
psykiatrin B-lausunnot, mikä on tulevaisuuden malli
kolmikantaneuvottelut (työnantaja, asiakas, työterveyshuolto)
työssäkäyvien korvaushoidon toteuttaminen
työpaikalta hoitoon ohjattujen osalta työmalli sellaiseksi, että työnantaja
on tietoinen hoidon, kuntoutuksen vaiheesta (tukitoimet)
kaiken kaikkiaan ajantasaisen tiedon siirtyminen
Päivystys
Kaikki päivystystoiminta on keskitetty keskussairaalaan. Päivystyksessä
hoidetaan päivystysasetuksen mukaisesti vakavassa itsemurhavaarassa
olevat, vaikeasti masentuneet, ensi- ja päihdepsykoottiset potilaat sekä ne
potilaat, jotka eivät päihteiden käytön takia kykene huolehtimaan itsestään
tai perheestään. Päivystyshoidon jälkeen potilaan jatkohoito pyritään
toteuttamaan avohoidossa aina kun se vain suinkin on mahdollista potilaan
sairaus ja kokonaistilanne huomioon ottaen. Tämän edellytyksenä on toimiva
ja viiveetön hoitoketju sekä avovastaanoton että Miepä -keskuksen suuntaan.
Lisäksi keskussairaalassa toimivan yleissairaalapsykiatrian rooli vaatii vielä
täsmentämistä.
LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.06.2015 / 97
7
3.4
Miepä -keskus
Miepä -keskuksen toiminnassa on kaksi painopistealuetta. Toisaalta
toiminnalla pyritään 1) ns. uusien potilaiden hoidon ja palvelujen
kustannustehokkaampaan järjestämiseen ja toisaalta 2) jo olemassa olevien
potilaiden hoidon ja palvelujen kustannustehokkaampaan uudelleen
organisointiin.
Miepä - keskus jakaantuu organisatorisesti kolmeen eri kokonaisuuteen; 1)
mielenterveys- ja päihdetyön palvelulinjaan (jatkossa MPL), 2) psykiatrian
poliklinikkaan ja 3) Miekuun (=Kuntoutumisyksikkö Mieku). Mielenterveys- ja
päihdetyön palvelulinja ja Mieku ovat osa perusterveydenhuoltoa ja
psykiatrian poliklinikka tuottaa erikoissairaanhoidon lähetteellisiä, kiireettömiä
palveluita. Miepä -keskuksen organisointi- ja johtamismalli on esitelty
projektisuunnitelman kappaleessa neljä.
3.4.1
Mielenterveys- ja päihdetyönpalvelulinja
Miepä -keskuksen mielenterveys- ja päihdetyön palvelulinja vastaa sekä
mielenterveys- ja päihdepotilaiden asumispalvelujen ja muiden
kuntoutuspalvelujen tarpeen arviosta, jatkohoitoon ja muihin tarvittaviin
palveluihin ohjaamisesta, seurannasta ja arvioinnista sekä kaikesta
palveluihin liittyvästä maksuliikenteestä (esim. palvelusetelit,
maksusitoumukset, neuvottelut palveluntuottajien kanssa). MPL tarjoaa niitä
tutkimuksellisia, hoidollisia ja kuntoutukseen liittyviä erityistarpeita, joihin ei
voi vastata perusterveydenhuollon avovastaanotolla tai työterveyshuollossa
MPL vastaa ei-päivystyksellisten potilaiden läheteohjauksesta jatkohoitoon.
MPL vastaa tulevaisuudessa myös korvaushoidon tarpeen arvioinnista
asetuksen mukaisin kriteerein. MPL:n akuuttityöryhmä pyrkii vastaamaan
kuntalaisten psykososiaalisiin kriisitilanteisin ja tekee tiivistä yhteistyötä mm.
avovastaanoton ja päivystyksen kanssa.
MPL:n yksi keskeinen tehtävä on ehkäisevä päihdetyön koordinointi ja
toteutus. Ehkäisevä päihdetyö on päihteiden aiheuttamien haittojen
ennaltaehkäisyä ja vähentämistä. Työn tavoitteena on vähentää päihteiden
kysyntää, saatavuutta, tarjontaa ja päihdehaittoja sekä edistää terveyttä,
turvallisuutta ja hyvinvointia. Ehkäisevä päihdetyö on keskeinen osa jokaisen
terveydenhuollon ammattilaisen ja siten myös mielenterveys- ja päihdetyön
ammattilaisen työtä ja siihen tullaan myös Kotkassa panostamaan aiempaa
enemmän.
Ehkäisevää päihdetyötä tekevät viranomaiset, järjestöt, yritykset ja yhteisöt.
Työtä tehdään esimerkiksi osana kunnan sosiaali- ja terveyspalveluja,
kouluissa, nuorisotoiminnassa ja muussa vapaa-ajantoiminnassa. Myös
jokainen kansalainen voi itse tehdä ehkäisevää päihdetyötä hankkimalla
tietoa päihdeongelmista ja niiden ehkäisemisestä ja virittää omassa
LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.06.2015 / 97
8
ympäristössään keskustelua ja toimintaa. (https://www.thl.fi/fi/web/alkoholitupakka-ja-riippuvuudet/ehkaiseva-paihdetyo)
Ehkäisevän päihdetyön toteutumisen osalta tarkemmat tehtäväkuvaukset ja
vastuut (avoterveydenhuolto, Miepä -keskus ja muut toimijat) tarkennetaan
siinä vaiheessa kun tarvittavat resurssit on rekrytoitu ja Miepä -keskus
aloittaa toimintansa. Myös nykyisellä hyvinvointineuvolalla, tulevalla
perhekeskuksella, on keskeinen rooli ehkäisevän päihdetyön toteuttamisessa
erityisesti lasten, nuorten ja muiden palvelujen piirissä olevien
asiakasryhmien kohdalla.
Mielenterveyspotilaiden asumis- ja kuntoutumispalveluja on tähän
saakka järjestetty sekä omana toimintana että ostopalveluna.
Tehostetussa palveluasumisessa tai palveluasumisessa (ostopalvelu) on tällä
hetkellä yhteensä 70 potilasta, joista
• Myllykylän palvelukeskuksessa on 16 paikkaa
• Kaksyn palveluissa 24 asiakasta
• Mikevassa 20 paikkaa
• muissa yksiköissä 10 paikkaa
Myllykylän ja Mikevan potilaat ovat ikääntyneitä pitkäaikaissairaita potilaita.
Kakspyn palvelujen piirissä on nuorempia ja aktiivisessa kuntoutuksessa
olevia potilaita. Kaikissa yksiköissä hoitoajat ovat varsin pitkiä, keskimäärin
yli kaksi vuotta. Henkilökunta on paikalla joko ympärivuorokautisesti tai klo
8-21 välillä yksiköstä riippuen. Potilaat tarvitsevat valvontaa, ohjausta, apua
päivittäisissä toiminnoissa sekä usein myös valvottua lääkkeenottoa.
Kuntoutuvien osalla korostuu suunnitelmallinen aktivointi elämänhallinnan
taitojen omaksumiseksi ja/tai palauttamiseksi. Psykiatrin
erikoislääkäripalvelut on järjestetty kaikkiin yksiköihin ja muut
terveydenhuollon palvelut potilaat saavat alueensa aluelääkäriltä ja hoitajilta.
Kakspyn järjestämässä kotikuntoutuksessa (kotiin vietävät palvelut) on
yhteensä 65 potilasta ja heidän luona tehtävien käyntien määrä vaihtelee
viidestä käynnistä viikossa 1-2 käyntiin kuukaudessa. Keskeisinä tavoitteina
on kotona pärjäämisen tuki, opetus, ohjaus, elämänhallinnan vahvistaminen
ja voinnin seuranta.
Kakspyn hoidollisissa ryhmissä on yhteensä 48 potilasta. He ovat
pääsääntöisesti klotsapiinipotilaita (vaikeaoireinen psykoosisairaus taustalla),
joiden hoito edellyttää säännöllisiä laboratoriotutkimuksia, lääkärikäyntejä ja
voinnin seurantaa. Myös kaksisuuntaista sairautta sairastaville on oma
ryhmä. Näiden potilaiden hoito psykiatrian polilla on
epätarkoituksenmukaista.
LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.06.2015 / 97
9
Kakspyn ylläpitämällä Klubitalolla kävijöiden määrä vaihtelee 5-20
päivässä. He ovat pääsääntöisesti pitkäaikaissairaita, joiden hoidon
tavoitteena on sosiaalisen selviytymisen vahvistaminen ja mielekäs
tekeminen.
Kakspyn Mielipaikan toiminta koostuu hoidollisista ryhmistä, avoimesta
kahvila/tapaamispaikasta sekä ryhmätoiminnoista (liikunta, kuvallinen ilmaisu
yms.). Toiminnan tavoitteena on sosiaalisen pärjäämisen vahvistaminen ja
toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen. Kävijämäärä vaihtelee 5-20
kävijään päivässä. Tähän määrään ei sisälly hoidollisten ryhmien kävijät.
Päihdepotilaiden asumispalvelut
Kotkan kaupungin vanhuspalvelujen vastuualue on ostanut A-klinikalta
alkoholidementiapotilaiden asumispalveluja v. 2014 seuraavasti:
• Kiviniemikoti 13 paikkaa
• Leporannan palvelutalo 13 paikkaa
• Kesärantakoti 12 paikkaa
Tulevaisuudessa asumispalvelupaikkojen ostoja on tarkoitus vähentää ja
asukkaita siirtää ns. tehostettuun palveluasumiseen tai kevyempiin
asumismuotoihin.
Päihdepotilaiden kuntoutumispalvelut
Vuonna 2014 hoivakatkaisuhoidossa oli A-klinikalla yhteensä 13 henkilöä.
Asiakkaista kolme oli vuoden aikana useamman kerran katkaisuhoidossa.
Hoitovuorokausia oli yhteensä 336 vrk. Pääasiallinen hoivakatkaisuhoitoon
hakeutumisen syy oli huono fyysinen kunto. Hoitojakson pituus vaihteli 1-48
vrk, keskimääräinen hoitoaika oli n. 40 vrk/asiakas.
Hoiku Oy:
Hoiku Oy on siirtymässä 1.9.2015 Kymenlaakson kuntien ja Carean
omistukseen, jonka jälkeen palvelujen ostaminen ei edellytä enää
kilpailuttamista. Hoiku Oy on profiloitunut selkeästi kuntoutus- ja
hyvinvointipalvelujen tuottamiseen erilaisille ryhmille ja tulevaisuudessa
mielenterveys- ja/tai päihdepotilaiden kuntoutus tulee korostumaan myös
Hoikun palvelutarjonnassa.
Hoiku Oy:n rooli mielenterveys- ja päihdepotilaiden kuntoutuksessa tulee
olemaan erityisesti liiallisen alkoholin, lääkkeiden ja muiden riippuvuuksien
hoidossa ja ennaltaehkäisyssä ja niistä johtuvien haittojen ja ongelmien
poistamisessa. Hoiku Oy järjestää em. potilaille sekä elämänhallinnan
kursseja että katkaisuhoitoa.
Keskeisenä tavoitteena sekä elämänhallinnan kursseilla että katkaisuhoidossa
on asiakkaan sitouttaminen omaan hoitoonsa ja kuntoutumiseensa ja sitä
kautta hoitojaksojen määrän väheneminen sekä hoitoaikojen lyhentyminen eli
LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.06.2015 / 97
10
kustannusvaikuttava toiminta. Potilaiden ohjautuminen elämänhallinnan
kursseille ja katkaisuhoitoon voi tapahtua asteittain heti tämän
projektisuunnitelman hyväksymisen jälkeen ja täysimääräisenä v. 2016 alusta
alkaen.
Hoiku Oy on tehnyt selkeät tuotekuvaukset sekä elämänhallinnan kursseista
että katkaisu- ja hoivakatkaisuhoidosta. Kursseille tai katkaisuhoitoon
ohjautuminen tapahtuu joko Miepä -keskuksen tai Karhulan sairaalan kautta.
Mielenterveys- ja päihdepotilaan asumis- ja kuntoutumispalvelut
Mielenterveys- ja päihdepotilaille tarkoitettuja asumispalveluja ei ole tällä
hetkellä järjestettynä, mutta tulevaisuudessa näiden rooli tulee korostumaan.
Olemassa olevat palvelut on rakennettu pääasiassa joko mielenterveys- tai
päihdepotilaita varten. Koska rahaa uusien palvelujen järjestämiseen ei ole,
tulee olemassa olevien resurssien käyttöä ja kohdentamista miettiä siten, että
myös tälle moniongelmaiselle, kasvavalle joukolle asiakkaita, pystytään
tulevaisuudessa järjestämään tarkoituksenmukaiset asumis- ja
kuntoutumispalvelut.
Tulevaisuudessa on myös tärkeää erottaa selkeästi vanhuspalvelujen ja
terveydenhuollon vastuualueiden roolit mielenterveys- ja
päihdepalveluasiakkaiden asumispalvelujen tuottajana tai ostajana, koska
esimerkiksi päihdeasumispalveluja tarvitsevat asiakkaat ovat ja tulevat
olemaan entistä nuorempia. Lisäksi on sovittava entistäkin selkeämmät
toimintamallit niille tilanteille, jolloin mielenterveys- ja päihdepotilaat voivat
siirtyä ns. ikäihmisten ”normaalipalvelujen” käyttäjiksi. Tavoitteena tulee olla
asiakkaan kannalta mahdollisimman asiakaslähtöiset, tarkoituksenmukaiset
mutta kustannustehokkaat kuntoutus- ja asumispalvelut.
3.4.2
Kuntoutumisyksikkö Mieku
Mieku tarjoaa kaupungin omana tuotantona mielenterveyskuntoutujille
kuntoutumispalveluja. Paikkoja on yhteensä 19, joista 5 paikkaa ovat
vuokrasuhteisia pitkäaikaisia paikkoja ja loput kriisi- ja intervallipaikkoja.
Käyttöaste vaihtelee 50 - 110 % välillä ja on ollut vaikeasti ennakoitavissa.
Potilaat ohjautuvat Miekuun sairaalasta, terveysasemilta ja psykiatrisesta
avohoidosta.
Asumiskuntoutuksena toteutettava intervallihoito on ennalta sovittua ja
jaksottaisesti toistuvaa. Miekussa on myös päivätoimintaa siten, että muualla
asuva kuntoutuja voi tulla päiväkävijänä mukaan yhteisön toimintoihin.
Kuntoutuminen on tavoitteellista harjaantumista asumisessa, arkipäivän
toiminnoissa, omasta itsessä huolehtimisessa ja sosiaalisessa
vuorovaikutuksessa. Kuntoutujalta edellytetään sitoutumista yhteisiin
LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.06.2015 / 97
11
sääntöihin ja yhteisöhoidon periaatteisiin sekä selviytymistä ilman
hoitohenkilökunnan jatkuvaa paikallaoloa.
Miekussa järjestetään myös toiminnallisia, opetuksellisia, virikkeellisiä ja
virkistyksellisiä ryhmätoimintoja, joihin voivat osallistua sekä asukkaat että
päiväkävijät. Henkilökuntaa on paikalla ympäri vuorokauden ja kaikki
henkilökuntaan kuuluvat ovat terveydenhuollon ammattihenkilöitä.
Miekun toiminta tullaan arvioimaan uudelleen Miepä -keskuksen perustamisen
yhteydessä. Tavoitteena on painopisteen siirtäminen entistä enemmän kotiin
tuotettavien palvelujen suuntaan, jolloin Miekuun jää pääasiassa
ympärivuorokautista hoitoa ja seurantaa vaativat potilaita. Potilaan
toimintakyvyn ja hoidon tarpeen arvioinnin tueksi otetaan käyttöön
mielenterveyspotilaiden toimintakyvyn arviointiin soveltuva mittari. Osa
Miekun nykyisistä resursseista siirretään Mielenterveys- ja päihdetyön
palvelulinjalle.
Yhteenvetona voidaan todeta, että kaikissa asumis- ja kuntoutuspalveluissa
pyritään vahvistamaan ja siirtämään painopistettä nimenomaan asiakkaan
kotona asumisen ja yleensäkin avopalvelujen suuntaan. Muutokset tehdään
yksilöllisesti arvioiden, mutta objektiivisesti tilanteeseen soveltuvia mittareita
ja välineitä hyödyntäen.
3.4.3
Psykiatrian poliklinikka
Miepä -keskuksessa sijaitsevalle, erikoissairaanhoitoon kuuluvalle, psykiatrian
poliklinikalle potilaat tulevat lähetteellä mielenterveyshäiriön tutkimukseen,
hoitoon ja kuntoutukseen. Potilas voi ohjautua psykiatrian poliklinikalle
avovastaanotolta, työterveyshuollosta, yksityiseltä sektorilta, Carean eri
erikoisaloilta ja Kymenlaakson psykiatrisesta sairaalasta (Kypsa). Psykiatrian
poliklinikka keskittyy kiireettömien erikoissairaanhoitoa vaativien potilaiden
tutkimukseen, hoitoon ja kuntoutukseen. Osa psykiatrian poliklinikan
nykyisistä resursseista siirtyy mielenterveys- ja päihdetyön palvelulinjalle.
3.5
Karhulan terveyskeskussairaala
Karhulan terveyskeskussairaalan toiminta on viimeisen vuoden aikana
muuttunut aiempaa huomattavasti akuutimpaan suuntaan. Karhulan
terveyskeskussairaalan roolia mielenterveys- ja päihdepotilaiden hoidossa
voidaan lisätä sillä edellytyksellä, että sairaalassa on riittävästi potilaspaikkoja
näiden potilaiden hoitoon. Tämä edellyttää kaikkien siirtovalmiiden, jo
olemassa olevien potilasryhmien ja potilaiden, siirtymistä hoitoketjussa
eteenpäin välittömästi sairaalahoidon päättymisen jälkeen.
Karhulan sairaala vastaa esimerkiksi Kypsasta kotiutuvien psykogeriatristen
potilaiden jatkohoidon suunnittelusta ja toteutuksesta ennen kotiin tai
LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.06.2015 / 97
12
asumis- ja kuntoutuspalveluihin siirtymistä sekä näiden potilaiden
somaattisten sairauksien hoidosta, silloin kun potilaalla ei ole enää
erikoissairaanhoidon tarvetta. Tällaisia potilaita arvioidaan olevan muutamia
vuodessa.
Karhulan sairaala voi tulevaisuudessa vastata entistä enemmän myös ns.
selviämishoidossa (keskimäärin 1-5 vrk) olevien potilaiden hoidosta silloin
kun kyse on ns. akuuttivaiheen hoidosta. Tällöin on kyseessä nimenomaan
liialliseen alkoholin käyttöön liittyvästä selviämisjaksosta, jossa tavoitteena on
somaattisen terveydentilan ja elintoimintojen vakiinnuttaminen ja potilaan
selviäminen ns. ”jaloilleen”. Tämän jakson aikana on tarkoitus selvittää
myös potilaan halukkuus ja ennen kaikkea motivaatio jatkokuntoutukseen tai
pidempiaikaiseen katkaisuhoitoon ja tarvittaessa myöntää maksusitoumus
katkaisuhoitoon. A-klinikan tuottamia selviämisvuorokausia oli vuonna 2014
yhteensä 354, mikä tarkoittaa keskimäärin noin yhtä potilasta vuorokautta
kohti.
3.6
Erikoissairaanhoito
Kymenlaakson psykiatrinen sairaala sijaitsee Kouvolassa Pohjois-Kymen
sairaalan vieressä. Sairaalassa on viisi aikuispsykiatrista osastoa, nuoriso- ja
lastenpsykiatrian osastot ja toiminnallisen kuntoutuksen yksikkö. Sairaalaan
tullaan lääkärin lähetteellä. Valtaosa aikuispsykiatrin vuodeosastoille
ohjautuvista tulee yksiköihin mielenterveyslain 8-9 § mukaisesti hoitoon
määrättyinä. Lasten- ja nuorisopsykiatrialla on avohoitopalveluita Kotkan
poliklinikalla. Kymenlaakson keskussairaalassa toimiva
yleissairaalapsykiatrian poliklinikka tarjoaa psykiatrisen erikoissairaanhoidon
konsultaatiopalveluja somaattisen esh:n potilaille. Vastaanotolle tullaan
lääkärin lähetteellä. Päivystyspotilaiden kohdalla tilanne tulisi kuitenkin vielä
tarkastella uudelleen.
Toiminnan kehittämisen kannalta keskeisimmät haasteet löytyvät psykiatrisen
avo- ja laitoshoidon, sekä terveydenhuollon että hyvinvointineuvolan (tulevan
perhekeskuksen) rajapinnoista. Molemmissa rajapinnoissa erityisiksi
haasteiksi ovat nousseet reaaliaikainen tiedonkulku ja sekä toimintojen
välimaastossa työskentely. Erikoissairaanhoidon tulee keskittyä
erikoissairaanhoitoa vaativien potilaiden hoitoon, ei laajentua
perusterveydenhuollon vastuulle kuuluvien tehtävien hoitamiseen.
Erikoissairaanhoidossa hoidettavat päihdepsykoosipotilaat ovat entisestään
lisääntyvä potilasjoukko, mikä kasvattaa myös esh:n kuluja entisestään.
Järvenpään sosiaalisairaala on toiminut päihdepotilaiden
”erikoissairaanhoidon” tuottajana ja sinne on ohjattu esimerkiksi vaativat
korvaushoidon aloitukset. Keskisuurten kaupunkien kustannusvertailussa
psykiatrisen erikoissairaanhoidon kulut Kotkassa ovat huomattavasti
keskiarvoa korkeammat. Sekä inhimillisessä että taloudellisessa mielessä
LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.06.2015 / 97
13
panostukset ennaltaehkäisyyn, varhaiseen puuttumiseen ja vaikuttavaan
kuntoutukseen ja hoitoon ovat perusteltuja.
3.7
Erva -palvelut
HYKS -erva-alue vastaa sellaisten kotkalaisten mielenterveys- ja
päihdepotilaiden erityiskysymyksistä, joita ei ole mielekästä järjestää
seudullisissa poliklinikka- tai sairaalapalveluissa niiden harvinaisuuden vuoksi.
Tällaisia ovat mm. sukupuoli-identiteettitutkimukset, kulttuuripsykiatriset
konsultaatiot, neuropsykiatria, työkyvyn tutkimukset, erityisen vaativat
syömishäiriötutkimukset ja -hoidot.
4. Miepä -keskuksen organisoituminen ja johtaminen
Miepä - keskus jakaantuu organisatorisesti kolmeen eri kokonaisuuteen; 1)
mielenterveys- ja päihdetyön palvelulinjaan, 2) psykiatrian poliklinikkaan ja
3) Miekuun (=Kuntoutumisyksikkö Mieku). Mielenterveys- ja päihdetyön
palvelulinja ja Mieku ovat osa perusterveydenhuoltoa ja psykiatrian
poliklinikka tuottaa erikoissairaanhoidon kiireettömiä palveluita.
Ennaltaehkäisevöt
palvelut (osa kaikkea
toimintaa)
Miepä-vastaanotto
terveysasemilla
(ajanvarauksella)
Mielenterveys- ja
päihdetyön
palvelulinja (pth)
Akuutti
vastaanottotoiminta
(ilman ajanvarausta)
Psykososiaalinen
kriisiapu
Miepä -keskus
Asumispalvelut (osto)
Asumis- ja
kuntoutuspalvelujen
koordinointi (kotiin
annettavat palvelut)
Kuntoutuspalvelut
Mieku
Psykiatrian pkl (esh)
Vastaanottotoiminta
(lähetepkl)
Kuva 1: Miepä -keskuksen toiminnat
LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.06.2015 / 97
14
1. Mielenterveys- ja päihdetyön palvelulinja
Mielenterveys- ja päihdetyön palvelulinja on osa perusterveydenhuoltoa ja se
vastaa niiden mielenterveys- ja päihdepotilaiden hoidon tarpeen arvioinnista,
hoidon suunnittelusta, koordinoinnista, toteutuksesta ja arvioinnista, jotka
eivät tule autetuksi avovastaanoton ns. aluelääkärin - aluehoitajan
vastaanotolla.
Palvelulinjan henkilökunta tekee erittäin tiivistä yhteistyötä avovastaanoton ja
myös muiden sidosryhmien ja rajapinnoissa olevien yhteistyötahojen kanssa.
Mielenterveys- ja päihdetyön palvelut vastaa myös mielenterveys- ja
päihdepotilaiden hoidon koordinoinnista esim. avovastaanotolta ja
työterveyshuollosta, asumispalveluihin, kuntoutuspalveluihin ja /tai
laitoshoitoon ja sieltä takaisin. Mielenterveys- ja päihdetyön palvelulinja
vastaa myös ennaltaehkäisevän työn koordinoinnista ja ympärivuorokautisten
kuntoutus- ja asumispalvelujen järjestämisestä ja koordinoinnista.
Mielenterveys- ja
päihdetyön
palvelulinjan esimies
Miepä ajanvarausvastaanotto
terveysasemilla
- 5 psyk+päihdesh
- 1 sosiaaliohjaaja
- 1 päihdelääkäri
Miepä
akuuttivastaanotto
- 4 psyk.sh
- 1 psykiatri
Asumis- ja
kuntoutuspalvelujen
koordinointi
Ryhmäkuntoutus
- 2 psyk. sh
- 1 kuntoutusasiantuntija
- 1 mielish,
- 1 askarteluohjaaja
- 2 lähihoitajaa
- 2 psyk.sh
Kuva 2: Mielenterveys- ja päihdetyön palvelulinjan organisaatiomalli
2. Psykiatrian poliklinikka (esh)
Psykiatrian poliklinikan lähetepoliklinikan tarkoituksena on järjestää
aikuisväestön psykiatrisen erikoissairaanhoidon tarpeenmukaiset palvelut
sekä kehittää ennaltaehkäisevää ja kuntouttavaa mielenterveystyötä eri
yhteistyötahojen kanssa.
LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.06.2015 / 97
15
Psykiatrian lähetepoliklinikalle hakeudutaan lääkärin lähetteellä. Lähetteen voi
kirjoittaa esimerkiksi terveyskeskus- tai työterveyslääkäri. Psykiatrian
poliklinikka on avoinna virka-aikana. Psykiatrian poliklinikan
työskentelymuotoina on psykiatrinen selvittely, tutkimus ja hoito,
psykologiset ja sosiaaliset tutkimukset, yksilöterapiat, pari- ja perheterapia,
verkostotapaamiset ja ryhmäkuntoutus.
Psykiatrian poliklinikan
osastonhoitaja
Sosiaalityöntekijät (2),
toimistosihteerit (3)
Vastaanottotoiminta:
Vastaanottotoiminta:
Vastaanottotoiminta:
Tiimi 1
Tiimi 2
Tiimi 3
1 psykiatri
1 psykiatri
1 psykiatri
4 psyk. sh
4 psyk. sh
4 psyk. sh
2 psykologia
1 psykologi
1 psykologi
Kuva 3: Psykiatrian poliklinikan organisaatiomalli
3. Kuntoutumisyksikkö Mieku
Miekun organisoimis- ja johtamismalliin Miepä -keskuksen perustaminen ei
tuo muutoksia. Miekusta siirtyy kuitenkin neljä henkilöä mielenterveys- ja
päihdetyön palvelulinjalle.
4.1
Miepä -keskuksen johtamismalli
Miepä -keskus on asiantuntijaorganisaatio, jonka johtamisessa korostuu
prosessien kehittäminen ja niissä esiintyvien virheiden tai poikkeamien
tunnistaminen ja välitön korjaaminen. Lisäksi johtamisessa korostuu
rajapintayhteistyön merkitys esimerkiksi avoterveydenhuollon,
asumispalvelujen, kuntoutuspalvelujen ja erikoissairaanhoidon suuntaan.
Lainsäädännön asettamat vaatimukset toiminnan ja henkilöstön johtamiselle
on selvitettävä ja huomioitava johtamismallia suunniteltaessa. Tämä koskee
erityisesti avoterveydenhuollon ja sosiaalihuollon rajapinnassa olevia
asiakkaita / potilaita. Lisäksi vahvoihin professioihin (lääketiede, hoitotiede,
LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.06.2015 / 97
16
sosiaalihuolto) liittyvät haasteet tulee tunnistaa ja minimoida yhteisen
synergiaedun saavuttamiseksi ja prosessien sujuvoittamiseksi. Vain tällä
tavoin voidaan turvata asiakaslähtöinen toiminta. Johtajuudessa korostuu
muutosjohtamisen taidot sekä rohkeus ja ennakkoluulottomuus kehittää
toimintaa ”täysin puhtaalta pöydältä”.
4.2
Miepä -keskuksen henkilökunta ja osaaminen
Mielenterveys- ja päihdekeskus (=Miepä keskus) on osaamiskeskus, joka
koostuu mielenterveys-, päihde- ja sosiaalihuollon osaajista.
Mielenterveysosaaminen
Miepäkeskus
Päihdeosaaminen
Sosiaalihuollon
osaaminen
Kuva 4: Miepä -keskuksen osaaminen
Miepä -keskuksen perustaminen edellyttää resurssien lisäämistä erityisesti
mielenterveys- ja päihdetyön palveluihin. Koska toiminnalla on tarkoitus
korvata aiemmin A-klinikalta ostettuja palveluja, on osaamista ja resursseja
vahvistettava nimenomaan henkilökuntaa lisäämällä. Kaupungin sisäisillä
vakanssien siirroilla osaamista ja riittäviä resursseja ei voida varmistaa,
mutta toki kaupungin oma henkilökunta voi hakea avoimiksi laitettavia
paikkoja.
Päihdepsykiatrin palkkaamiseen voidaan käyttää mielenterveystyön
palvelualueella nykyisin palkkaamatta jääneen apulaisylilääkärin virkaan
varattuja resursseja. Tavoitteena on saada virkaan vakituinen oma
päihdelääkäri, mutta jos tässä ei onnistuta, lääkärin työpanos tulee hankkia
ostopalveluna. Päihdepsykiatrin työpanoksen hankkiminen arvioidaan v. 2016
lopulla.
LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.06.2015 / 97
17
Lisäksi Miepä -keskuksen osaamista tulee vahvistaa päihdesairaanhoitajien ja
sosiaaliohjaajan palkkaamisella. Psykiatristen sairaanhoitajien vakanssit olivat
jo vuoden 2015 budjetissa ja ne on jo täytetty. Nykyinen ehkäisevän
päihdetyön koordinaattorin tehtävä muutetaan tässä vaiheessa
ravitsemusterapeutin tehtäväksi. Ravitsemusterapeutin työpanosta käytetään
Miepä -keskuksen lisäksi myös esimerkiksi avoterveydenhuollon ja
hyvinvointineuvolan asiakkaiden / potilaiden tarpeisiin ja sen hallinnollinen
sijoituspaikka tulee olemaan terveydenedistämisen yksikössä.
Miepä -keskuksen henkilöresurssien kokonaismäärän arvioidaan olevan 47
htv. Nykyiseltä psykiatrian poliklinikalta siirtyy Mielenterveys- ja päihdetyön
linjalle yhteensä 10 henkilöä:
o 6 psykiatrista sairaanhoitajaa
o 1 sosiaalityöntekijä (=kuntoutusasiantuntija)
o 1 psykiatri
o 1 mielisairaanhoitaja
o 1 askartelunohjaaja
Lisäksi Kuntoutumisyksikkö Miekusta siirtyy Mielenterveys- ja päihdetyön
palvelulinjalle yhteensä neljä henkilöä; 2 sairaanhoitajaa ja 2 lähihoitajaa.
Uusina resursseina Miepä -keskukseen tarvitaan esimies (=Miekun
apulaisosastonhoitajan täyttämätön vakanssi), päihdelääkäri
(apulaisylilääkärin täyttämätön vakanssi), 2 päihdesairaanhoitajaa (vakanssit
sotelan sisältä) sekä sosiaaliohjaaja (vakanssi sotelan sisältä).
Päihdepsykiatrin ja mahdollisen toimistosihteerin työpanoksen tarve
arvioidaan siinä vaiheessa, kun toimintaa suunnitellaan vuodelle 2017.
Perustettavan Miepä -keskuksen henkilöstöresurssit ovat käynnistysvaiheessa
seuraavat (ilman Miekua):
Ammattiryhmä
Askartelunohjaaja
Esimies
Lähihoitaja
Mielisairaanhoitaja
Psykiatri
Psykologi
Psykiatrinen sairaanhoitaja
Päihdelääkäri
Päihdepsykiatri
Päihdesairaanhoitaja
Sosiaaliohjaaja
Sosiaalityöntekijä
Toimistosihteeri
Yhteensä:
Mielenterveys- ja
päihdetyön linja
1
1
2
1
1
11
1
0
2
1
1
0
22
Psykiatrian
poliklinikka
1
3
4
12
2
3
25
Miepä -keskus
yhteensä
(ilman Miekua)
1
2
2
1
4
4
23
1
0
2
1
3
3
47
LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.06.2015 / 97
18
Henkilöstöresurssien lisäksi tarvitaan henkilökunnan koulutusta sekä
avoterveydenhuollossa, Miepä -keskuksessa että Karhulan sairaalassa.
Toiminnan uudelleen organisointiin ja suunnitteluun tarvitaan myös aikaa.
4.3
Miepä -keskuksen tilakysymykset
Miepä -keskuksen osaamisen ja resurssien tehokasta ja tarkoituksenmukaista
hyödyntämistä edesauttaa parhaiten tilat, jossa koko henkilökunta sijaitsee
ns. ”saman katon alla”. Uuden toiminnan käynnistyessä tällaiset tilaratkaisut
edesauttavat myös uusien toimintamallien ja prosessien suunnittelua.
Käytännössä tämä tarkoittaisi koko henkilökunnan sijoittumista Jylpylle
(Takojantie 2). Yhteisen tilan mahdollinen puuttuminen ei saa kuitenkaan olla
este toiminnan suunnittelun etenemiselle ja käynnistämiselle, vaan sen tulee
ole enemmänkin tavoite. Tiloja suunnitellessa ja mietittäessä tulee myös
huomioida keskussairaalan peruskorjaushanke ja toimintojen mahdollinen
siirtyminen sinne viiden vuoden sisällä. Lisäksi tulee huomioida erityisesti
mielenterveys- ja päihdeklinikan henkilökunnan liikkuvuus sekä
terveysasemilla ja potilaiden / asiakkaiden kotona, joten ns. kiinteiden omien
huoneiden nimeämisestä tulee pyrkiä eroon.
Tiloja suunnitellessa tulee huomioida mm. seuraavat asiat:
• Kaikkien tilojen tulee täyttää työturvallisuusmääräykset, esim.
huoneissa tulee olla varapoistumistiet
• Kameravalvonnan tulee olla kattavaa
• Vartiointipalvelujen tulee olla kattavat
• Lääketurvallisuudesta tulee huolehtia
o lääkkeiden toimitus
o lääkkeiden säilytys
o lääkkeiden jakelu
• Laboratorio- ja kuvantamispalvelut
o huumeseulat (kallis kustannuserä, jatkotutkimukset samoin)
• Potilastietojärjestelmävaatimukset
o tarvittava tieto on kaikkien hoitoon osallistuvien saatavilla
lainsäädäntö huomioon ottaen
Tilakysymyksiin liittyviä kustannusvaikutuksia ei ole arvioitu eikä niitä ole
huomioitu terveydenhuollon vastuualueen säästötavoitetta laskettaessa.
LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.06.2015 / 97
19
5. Projektin käynnistyminen ja eteneminen
Mielenterveys- ja päihdetyön uudelleen organisoinnin toteutus voidaan
aloittaa välittömästi projektisuunnitelman hyväksymisen jälkeen.
Ehdotus muutoksen aikataululle ja etenemiselle on seuraava:
o 17.6.2015 sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyy suunnitelman ja
antaa valtuudet terveysjohtajalle viedä asiaa eteenpäin
o 24.6.2015 Miepä -keskuksen perustamiskokous
osallistujat: Jorma Haapanen, Maija Valta, Kirsi Warjus-Ulvinen,
Maija Spännäri, Sanna Koskimies, Johanna Kivelä
Tavoite: Mahdollisten projektisuunnitelmamuutosten, aikataulujen
ja tehtävien tarkentaminen lautakuntakäsittelyn jälkeen
• vastuista ja tehtävistä sopiminen
• mahdolliset johto- ja toimintasääntömuutokset
• taloudelliset resurssit, rekrytoinnit
• puuttuvien vakanssien järjestelyt sotelan lisällä
• jatkoaikatauluista sopiminen
o Rekrytointien käynnistäminen
vastuuhenkilö: Kirsi Warjus-Ulvinen
Tavoite: Kaikki tarvittavat käynnistymisvaiheen rekrytoinnit ja
valinnat on tehty viimeistään v. 2015 loppuun mennessä, jotta
toiminta voi täysimääräisenä toteutua v. 2016 alusta alkaen
o Uuden toimintamallin jalkauttaminen
Psykiatriset sairaanhoitajat on jo rekrytointi ja heidän työpanos
on käytettävissä kokonaisuudessaan elokuusta 2015 alkaen
• Kahden psykiatrisen sairaanhoitajan työpanos kohdentuu
kokonaisuudessaan terveysasemille
• Yhden psykiatrisen sairaanhoitajan työpanos ohjataan
1.8.2015 alkaen nykyisten A-klinikalla olevien
avohoitopotilaiden (kaikki) läpikäyntiin
o Sairaanhoitaja tekee jokaiselle potilaalle fyysisen,
psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn, hoidon ja
palvelun tarpeen arvioinnin olemassa olevia ja
tarkoitusta varten luotavien mittareiden ja välineiden
avulla. Arviointiin pyritään saamaan mukaan myös
sosiaalihuollon asiantuntija. Arvioinneissa on läsnä
myös A-klinikan työntekijät.
o Arvioinnin pohjalta potilaalle tehdään
jatkohoitosuunnitelma ja määritellään hoitovastuussa
oleva taho (avovastaanotto, Miepä -keskus,
vaativampi/tuetumpi hoito) ja mahdollisen
hoitovastuun siirtymisen aikataulu.
• Tulevaisuudessa samaa mallia voidaan soveltaa ns. uusien
asiakkaiden ”potilasohjauksessa”.
LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.06.2015 / 97
20
Suunnitelmassa olevien rekrytointien jälkeen potilaita
voidaan ottaa suuremmalla volyymilla ostopalveluista omien
palvelujen piiriin.
• Ennen tämän yksilökohtaisen analyysin tekemistä ei ole
järkevää sanoa ja suunnitella mitä potilaita ohjataan omien
palvelujen ja ketä mahdollisten kilpailutettavien
ostopalvelujen piiriin.
• Vasta tämän potilaskohtaisen analyysin jälkeen tiedämme,
mitä palveluja on tarkoituksenmukaista tuottaa itse ja mitä
on järkevää kilpailuttaa. Kilpailutus on tarkoitus järjestää
syksyn 2015 aikana.
Selviämishoidon uudelleen organisointi: Selviämispotilaiden hoitoon
ohjaus Karhulan sairaalaan / muualle
Hoitolinjauksista sopiminen Karhulan sairaalan ylilääkärin ja
ylihoitajan kanssa viimeistään elokuussa 2015 (vastuuhenkilöt
Maija Valta ja Kirsi Warjus-Ulvinen)
Katkaisu- ja hoivakatkaisuhoidon potilaiden hoitoon ohjaus Hoikuun /
muualle
Hoitolinjauksista sopiminen Hoikun kanssa (vastuuhenkilöt Maija
Valta ja Kirsi Warjus-Ulvinen) kesäkuussa 2015
Yhteistyöneuvottelu työterveyshuollon kanssa
Sovitaan uusista toimintatavoista ja -malleista
Ensimmäinen neuvottelu 20.8.2015 (vastuuhenkilöt: Riitta
Johannala-Kemppainen, Kirsi Warjus-Ulvinen)
Yhteistyöneuvottelu hyvinvointineuvolan (=tulevan perhekeskuksen
kanssa) rajapinnassa olevien potilaiden hoidosta ja palveluista
Ketkä potilaat saavat palvelunsa Miepä -keskuksen ja ketkä
perhekeskuksen koordinoimana
Kustannusten jakaminen budjetointivaiheessa
Ajankohta viimeistään elokuu 2015, vastuuhenkilöt Maija Valta ja
Kirsi Warjus-Ulvinen
Yhteistyöneuvottelu esh:n / päivystyksen kanssa
Elokuussa 2015
Vastuuhenkilöt Maija Valta ja Kirsi Warjus-Ulvinen
•
o
o
o
o
o
Uuden toimintamallin käyttöönotto ja käynnistyminen lähtee siis etenemään
vaiheittain heti suunnitelman hyväksymisen jälkeen. Tavoitteena on koko ajan
(rekrytointien edetessä) ohjata ns. uudet, tulevat potilaat uuden toimintamallin
mukaisiin palveluihin ja samaan aikaan ohjata ostopalveluissa olevia potilaita ns.
omien palvelujen piiriin. Kyseessä on prosessi, joka oppii ja muovaa itseään
toimintamallien
ja
-prosessien
käyttöönottojen
edetessä.
Eli
tässä
projektisuunnitelmassa ei ole pyritty kuvaamaan prosessin lopullista tilaa eikä
sen vaatimia lopullisia resursseja, vaan kuvata askelmerkit, joiden avulla uuteen
toimintamalliin ja asetettuihin talouden säästötavoitteisiin pyritään. Eli jokaisen
resurssin lisäyksen tulee näkyä ostopalvelujen vähenemisenä.
LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.06.2015 / 97
KOTKAN KAUPUNKI
Kokouspäivämäärä
Sivu
Sosiaali- ja terveyslautakunta
17.06.2015
97
98 §
Suun terveydenhuollon asiakaskyselyn tulokset
Sotela 17.6.2015
Valmistelija:
Ylihammaslääkäri Päivi Vatanen, puh. 234 5243
Esittelyteksti:
Suun terveydenhuollossa toteutettiin THL:n asiakaskysely ajalla 10.11.—
28.11.2014. Kysely toteutettiin pääosin sähköisenä, mutta myös
paperivastaukset olivat mahdollisia. Tiedot tallennettiin tällöin suun
terveydenhuollosta käsin THL:n verkkopalveluun. Verkkopalvelu oli
avoinna vuoden loppuun, joten tietoja saattoi käydä tallentamassa lähes
kahden kuukauden ajan. THL suuntasi asiakaskyselyn toteuttamisen tässä
vaiheessa suun terveydenhuollon kehittämisverkoston (ns. SUHATverkosto) jäsenille. Jäsenkuntia ko. verkostossa on yli 30 ja lisäksi ko.
verkostoon kuuluu myös Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö (YTHS).
Kysely oli tällä kertaa osallistujayhteisöille maksuton, mikäli ei käytetty
THL:n tallennuspalvelua paperisten lomakkeiden tallentamiseen.
Kaikkiaan verkkopalveluun ohjaavia osoitetietoja sekä paperisia lomakkeita
jaettiin ko. aikana 1 009:lle suun terveydenhuollossa käyneelle asiakkaalle.
Vastausprosentti oli 32,1.
Vastaukset saatiin ryhmiteltynä hammashoitolakohtaisesti sekä koko
Kotkan vastaukset yhdessä. Kaikkien kyselyyn osallistuneiden kuntien
tietoja voi vertailla THL:n verkkopalvelussa ja tulokset tullaan myös
julkaisemaan myöhemmin tämän vuoden syksyllä Palveluvaaka.fisivustolla.
Vastausasteikko oli 1—5 eli 1(täysin eri mieltä), 2 (jokseenkin eri mieltä), 3
(ei samaa eikä eri mieltä), 4 (jokseenkin samaa mieltä), 5 (täysin samaa
mieltä) esitetyn väittämän kanssa. Väittämiä oli 21 ja lisäksi oli muita, mm.
vastaajan taustaa koskevia kysymyksiä. Kysymyksissä kysyttiin mm.
palvelun saatavuudesta, henkilökunnan ammattitaidosta, asiakkaiden
saamasta kohtelusta, asiakkaan kivun ja/tai hammashoitopelon
huomioonottamisesta, hinnoista kertomisesta, omahoidon ohjaamisesta,
jatkohoidosta kertomisesta ym. Kyselylomake on pykälän liitteenä.
Arviointiasteikko oli laadittu siten, että mitä suurempi numeroarvio on, sitä
parempaa palvelu oli.
Kyselystä käy ilmi, että kotkalaiset ovat pääsääntöisesti varsin tyytyväisiä
saamiinsa suun terveydenhuollon palveluihin. Merkittäviä eroja ei eri
hammashoitoloiden välillä ollut. Kaikissa arvioitavissa kohdissa hintojen
selvittämistä lukuun ottamatta vastausten keskiarvo oli 4,0 tai yli. Hintojen
selvittämistä kuvaava arvio oli 3,2. Kahdestakymmenestäyhdestä (21)
arvioitavasta kohteesta, neljätoista (14) sai kokonaisarvosanan 4,5 tai yli
(4,5—4,9), kuusi (6) arvosanan 4,0—4,4 ja vain yksi (1) alle neljän ( 3,2).
Parhaat arviot saatiin palvelun saamisesta omalla äidinkielellä,
henkilökunnan osaamisesta ja asiantuntijuudesta, asiakkaan
kohtaamisesta, palvelun hyödyllisyydestä, yksityisyydensuojasta ja
hoitoajan riittävyydestä.
Pöytäkirjan tarkastusmerkintä
KOTKAN KAUPUNKI
Kokouspäivämäärä
Sivu
Sosiaali- ja terveyslautakunta
17.06.2015
98
Erittäin positiivisena voidaan pitää kotkalaisten antamaa kokonaisarviota
palvelusta (4,7) sekä arviota palvelun hyödyllisyydestä (4,8).
Hinnoista kertomisen ohella seuraavaksi matalimman arvosanan (4,0)
kotkalaiset antoivat palvelun toteutumisesta kohtuullisessa ajassa. Se jäi
hieman Kymenlaakson arvoa ( 4,1) ja koko maan tasoa ( 4,2) alemmaksi.
Tässä kohtaa on kuitenkin huomioitava, että kyselyssä on mukana myös
useita Kotkaa pienempiä kuntia, joissa hoitoonpääsy usein on isoja
kaupunkeja parempaa. HUS-alueella ko. arvo oli 4,0. Etelä-Savon shp:n
alueella 3,9 ja Etelä-Karjalan shp:n alueella 4,2. Etelä-Karjalan shp:n
luvuissa oli mukana vain Imatra.
Kotkalaisten arviot olivat hyvin samantasoiset koko Kymenlaakson alueen
vastausten kanssa sekä myös verrattuna koko maan vastauksiin.
Kymenlaaksosta Kotkan lisäksi kyselyyn osallistui vain Kouvola.
Asiakaskyselystä on saatavissa hyvin laaja materiaali ja sitä on jo käsitelty
ja tullaan edelleen käsittelemään suun terveydenhuollon henkilökunnan
kanssa. Kyselystä nousee kehittämiskohteena esille hoidon hintojen ja
maksujärjestelyn selvittäminen asiakkaille. Tämä asia saa heikoimman
arvion myös koko Kymenlaakson (3,4) ja koko maan (3,4) tuloksissa.
Hintainformaatiota pyritään jatkossa parantamaan entistä parempien ja
näkyvämpien hintatietojen esillä pitämisellä. Myös potilastietojärjestelmästä
saatavaa kustannusarvion käyttöä on syytä lisätä.
Liitteet:
THL.n asiakaskyselylomake, tulostaulukko
Esittelijä:
Terveysjohtaja Maija Valta
Ehdotus:
Sosiaali- ja terveyslautakunta merkitsee tiedoksi saadun selvityksen.
Päätös:
Ei oikaisuvaatimusohjetta
Pöytäkirjan tarkastusmerkintä
Hammashoidon
laatu asiakkaan
näkökulmasta
Kunta/kaupunki
Hammashoitola
Täysin
eri
mieltä
Rastita sopivin vaihtoehto
Jokseenkin Ei samaa, Jokseenkin
eri
ei eri
samaa
mieltä
mieltä
mieltä
Täysin
samaa
mieltä
1. Tiedonsaanti palvelusta:
Palvelusta oli helppo saada tietoa.
1
2
3
4
5
2. Yhteydensaannin helppous:
Ajan varaaminen oli joustavaa ja nopeaa.
1
2
3
4
5
3. Palvelun toteutuminen kohtuullisessa ajassa:
Sain tarvitsemani palvelun / hoidon kun sitä tarvitsin.
1
2
3
4
5
4. Henkilökunnan osaaminen ja asiantuntijuus:
Henkilökunta oli osaavaa ja ammattitaitoista.
1
2
3
4
5
5. Kohtaaminen / Asiakaspalvelu:
Henkilökunta oli ystävällistä ja kiinnostunut tilanteestani.
1
2
3
4
5
6. Päätöksentekoon osallistuminen:
Hoitoani koskevat päätökset tehtiin yhteistyössä kanssani.
1
2
3
4
5
7. Kokonaisvaltainen näkemys asiakkaaseen:
Minulle jäi tunne, että minusta välitettiin kokonaisvaltaisesti.
1
2
3
4
5
8. Palvelun hyödyllisyys:
Koin saamani palvelun hyödylliseksi.
1
2
3
4
5
9.Yksityisyydensuoja:
Yksityisyyttäni kunnioitettiin.
1
2
3
4
5
10.Tilat:
Tilat olivat toimivat ja viihtyisät.
1
2
3
4
5
11. Kokonaisarvio palvelusta:
Palvelu oli niin hyvää, että voin suositella sitä.
1
2
3
4
5
12. Hoitotarpeen arviointi ajanvarauksessa:
Ajanvarauksen henkilökunta arvioi hoidontarpeeni
ammattitaitoisesti.
1
2
3
4
5
13. Sovitussa vastaanottoajassa pysyminen:
Pääsin hoitoon sovittuna kellonaikana.
1
2
3
4
5
14. Tiedon saanti hoidosta ja hoitovaihtoehdoista:
Minulle kerrottiin selkeästi suunnitellusta hoidosta ja
hoitovaihtoehdoista.
1
2
3
4
5
15. Hinnoista kertominen:
Minulle kerrottiin selkeästi ja ymmärrettävästi hoidon
hinnoista ja maksujärjestelyistä.
1
2
3
4
5
Kysely jatkuu lomakkeen kääntöpuolella.
LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.06.2015 / 98
Täysin
eri
mieltä
Rastita sopivin vaihtoehto
Jokseenkin Ei samaa, Jokseenkin
eri
ei eri
samaa
mieltä
mieltä
mieltä
Täysin
samaa
mieltä
16.Kivun ja/tai hammashoitopelon hallinta:
Hoitooni liittyvä kipu ja/tai hammashoitopelkoni huomioitiin
ja sain tarvittavan lievityksen.
1
2
3
4
5
17. Itsehoidon neuvonta ja tuki:
Minulle annettiin ohjeita hampaitteni hoitoon.
1
2
3
4
5
1
2
3
4
5
19.Palvelun kieli:
Sain palvelua äidinkielelläni.
1
2
3
4
5
20.Hoitoajan riittävyys:
Hoitokäyntiin oli varattu riittävästi aikaa.
1
2
3
4
5
21.Hinta-/laatusuhde:
Hoidosta aiheutuneet kustannukset olivat kohtuulliset.
1
2
3
4
5
18. Jatkohoidosta kertominen:
Sain selkeää ja ymmärrettävää tietoa suun ja hampaitten
hoidosta jatkossa.
22.Tapahtuiko käyntisi aikana jotain erityisen myönteistä tai kielteistä, mitä et odottanut?
Mikäli tapahtui, kertoisitko mitä
23.
Montako hoitokertaa/käyntiä sinulla on tässä hammashoitolassa viimeisten 12 kuukauden aikana?
24.
25.
kertaa
Tämänkertaisen käyntisi syy
kiireellinen hoito tai ensiapuhoito
muu hoito
Kenen vastaanotolla kävit tällä kerta?
hammaslääkäri-hammashoitaja -työparilla tai hammaslääkärillä
muulla hammashuollon työtekijällä
26.
Oliko hammashoidossa käynti mielestäsi
ei lankaan pelottavaa
jonkin verran pelottavaa
erittäin pelottavaa
27.Syntymävuosi:
28.Sukupuoli:
29.
nainen
mies
Korkein tutkinto:
kansa- tai peruskoulu
ammattikoulutasoinen koulutus tai yo-tutkinto
opistotasoinen koulutus tai alempi korkeakoulututkinto
ylempi korkeakoulututkinto
30.Äidinkieli:
suomi
ruotsi
muu, mikä:
KIITOS!
LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.06.2015 / 98
10.06.2015
Yhteenveto Kotkan kaupungin suun terveydenhuollon asiakaskyselyn tuloksista v. 2014
Kotka
Kymenlaakso
Koko maa
Tiedon saanti palveluista
4,4
4,4
4,4
Yhteydensaannin helppous
4,2
4,2
4,2
Palvelun toteutuminen kohtuullisessa ajassa
4,0
4,1
4,2
Henkilökunnan osaaminen ja asiantuntijuus
4,8
4,8
4,8
Kohtaaminen/asiakaspalvelu
4,8
4,8
4,8
Päätöksentekoon osallistuminen
4,6
4,5
4,6
Kokonaisvaltainen näkemys asiakkaaseen
4,7
4,6
4,6
Palvelun hyödyllisyys
4,8
4,8
4,8
Yksityisyydensuoja
4,8
4,8
4,8
Tilat
4,5
4,5
4,8
Kokonaisarvio palvelusta
4,7
4,7
4,7
Hoitotarpeen arviointi ajanvarauksessa
4,5
4,4
4,4
Sovitussa vastaanottoajassa pysyminen
4,7
4,6
4,6
Tiedon saanti hoitoavaihtoehdoista
4,6
4,5
4,5
Hinnoista kertominen
3,2
3,4
3,4
Kivun ja/tai hammashoitopelon hallinta
4,4
4,4
4,4
Itsehoidon neuvonta ja tuki
4,4
4,3
4,4
Jatkohoidosta kertominen
4,5
4,4
4,5
Palvelun kieli
4,9
4,8
4,9
Hoitoajan riittävyys
4,8
4,8
4,8
Hinta/laatusuhde
4,3
4,3
4,3
LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.06.2015 / 98
KOTKAN KAUPUNKI
Kokouspäivämäärä
Sivu
Sosiaali- ja terveyslautakunta
17.06.2015
102
D/117/06.00.00.01/2015
99 §
Aluehallintoviraston valvontatehtäviin liittyviä päätöksiä työterveyshuollon
palvelujen saatavuudesta ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta
Sotela 17.6.2015
Valmistelija:
Terveysjohtaja Maija Valta, puh. 040 083 8167
Tiivistelmä:
Tiedoksi aluehallintoviraston päätöksiä
Esittelyteksti:
Aluehallintovirasto on selvittänyt alueen kuntien työterveyshuollon palvelujen järjestämistä ja kattavuutta sekä sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien
terveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatimista. Aluehallintoviraston
päätösten mukaisesti kumpikaan selvitystyö ei anna aihetta jatkotoimenpiteisiin.
Liitteet:
Aluehallintoviraston selvitystyön päätökset
Esittelijä:
Terveysjohtaja Maija Valta
Ehdotus:
Sosiaali- ja terveyslautakunta merkitsee tiedoksi aluehallintoviraston
päätökset.
Päätös:
Ei oikaisuvaatimusohjetta
Pöytäkirjan tarkastusmerkintä
LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.06.2015 / 99
LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.06.2015 / 99
LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.06.2015 / 99
LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.06.2015 / 99
LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.06.2015 / 99
LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.06.2015 / 99
LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.06.2015 / 99
LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.06.2015 / 99
LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.06.2015 / 99
LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.06.2015 / 99
LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.06.2015 / 99
KOTKAN KAUPUNKI
Kokouspäivämäärä
Sivu
Sosiaali- ja terveyslautakunta
17.06.2015
114
D/311/11.01.00.05/2015
100 §
Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto Kotkamills Oy:n ympäristövaikutusten
arviointiohjelmasta (Flying Eagle)
Sotela 17.6.2015
Valmistelija:
Hallinto- ja kehittämispäällikkö Sanna Koskimies, puh. 040 484 3629
Tiivistelmä:
Kotkamills Oy suunnittelee tehtaalleen toiminnallisia muutoksia, joiden johdosta on aloitettu ympäristövaikutusten arviointimenettely. Sosiaali- ja terveyslautakunnalta pyydetään lausuntoa arviointiohjelmasta.
Esittelyteksti:
Hankkeen taustaa
Kotkamills Oy suunnittelee Kotkan tehtaiden paperikone 2, PK2 tuotantosuunnan muuttamista nykyisestä aikakausilehtipaperin tuotannosta pakkauskartongin tuotantoon. Muutoksen toteutuessa tuotantokapasiteettia on
tarkoitus lisätä nykyisestä 170 000 tonnista 400 000 tonniin. Uudet päätuotteet ovat korkealaatuinen kolmikerrostaivekartonki ja kierrätettävä suojakerroskartonki, joita voidaan käyttää esimerkiksi elintarvikkeiden, elektroniikan ja kosmetiikan pakkaamiseen. Investoinnin suuruus on noin 100 M€
ja sen on tarkoitus vahvistaa Kotkamills Oy:n asemaa maailmanlaajuisesti
merkittävänä metsäteollisuustuotteiden valmistajana. Investointi takaa tehtaalla olevien 500 työpaikan säilymisen.
Investoinnin toteuttaminen edellyttää muutoksia konekannassa sekä tuotantosuunnan että kapasiteetin lisäämisen vuoksi. Mekaanisen massan
valmistus ja ostosellun määrä lisääntyvät, energiankulutus kasvaa ja kemikaalien käyttöön tulee muutoksia. Tehtävät muutokset lisäävät raskaan liikenteen määrää sekä aiheuttavat muutoksia ilma- ja jätevesipäästöihin.
Muutoshankkeen toteuttamiseksi Kotkamills Oy on käynnistänyt YVA-lain
(468/1994) mukaisen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn, koska tehtaan tuotantokapasiteetti kasvaa yli 200 t/päivä (noin 73 000 t/vuosi). Ympäristövaikutusten arviointi on myös edellytys sille, että hankkeelle voidaan
myöntää ympäristölupa. YVA-menettelyn yhteydessä viranomaisilla, asukkailla, järjestöillä ja muilla kansalaisilla on mahdollisuus ottaa kantaa ja
esittää mielipiteensä ja lausuntonsa arviointiohjelmasta sekä arvioinnista.
Kaakkois-Suomen ELY-keskus asettaa arviointiohjelman nähtäville ja toimii
yhteysviranomaisena sekä antaa lausuntonsa sekä arviointiohjelmasta että
aikanaan arviointiselostuksesta, joka valmistuu lokakuussa 2015. Arviointimenettely päättyy joulukuussa 2015.
Hankkeen rakennustyöt on tarkoitus aloittaa tammikuussa 2016 ja uusi
tuotantolinja on tarkoitus käynnistää kesäkuussa 2016.
YVA-arviointi käsittää kolme eri vaihtoehtoa ja niiden vertailun.
- VE 0, hanketta ei toteuteta, nykytilanne, vertailuvaihtoehtona
- VE 1, mekaanisen massan valmistus ilman kemikaalikäsittelyä
- VE 2, mekaanisen massan käsittely kemiallisesti esikäsitellen
Pöytäkirjan tarkastusmerkintä
KOTKAN KAUPUNKI
Kokouspäivämäärä
Sivu
Sosiaali- ja terveyslautakunta
17.06.2015
115
Sosiaali- ja terveyspalveluiden huomioita arviointiohjelmasta:
-
Asutuksen ja elinolojen suhteen tulee tarkentaa tehdasaluetta lähellä
olevat päiväkoti- ym. kohteet. Kartan merkinnöissä on tapahtunut muutoksia ja joitain kohteita puuttuu.
-
Arvioinnissa on tultava esille muutosten työllisyysvaikutukset. Lautakunta pitää hyvänä, että investoinnilla taataan nykyiset työpaikat ja
mahdollisesti luodaan uusia työpaikkoja.
-
Meluhaitat: Kasvavasta liikenteestä aiheutuvat lisääntyvät meluhaitat
on arvioitava suhteessa nykyiseen melutasoon. Arvion mukaan tehtaan
toiminnallisista muutoksista ei aiheudu muutosta nykyiseen melutasoon.
-
Päästöhaitat: Sekä kasvavan liikenteen että tehtaan toiminnallisten
muutosten aiheuttamat lisääntyvät päästöhaitat on arvioitava suhteessa nykyiseen päästötasoon.
-
Kasvavien liikennemäärien ja kantasataman alueen muiden toiminnallisten muutosten takia myös liikenteen turvallisuusnäkökohdat tulisi ottaa huomioon arviointia tehtäessä.
-
Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että Kotkamills Oy:n tuotantosuunnan
muutos: Flying Eagle -hanketta koskeva ympäristövaikutusten arviointiohjelma on laadittu hyvin ja arviointi tehdään kattavasti.
Liitteet:
Lautakunnan jäsenille toimitetaan sähköpostitse linkki arviointiohjelmaan
ennen lautakunnan kokousta, viikolla 24. Arviointiohjelma ei ollut täysin
valmis ennen lautakunnan esityslistan valmistumista.
Esittelijä:
Palvelujohtaja Jorma Haapanen
Ehdotus:
Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyy edellä esitetyn lausunnon Kotkamills Oy:n ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta ja esittää sen lausuntonaan kaupunginhallitukselle.
Päätös:
Toimeenpano:
Ote
Ei oikaisuvaatimusohjetta
Pöytäkirjan tarkastusmerkintä
Kaupunginhallitus
Ely-keskus
KOTKAN KAUPUNKI
Kokouspäivämäärä
Sivu
Sosiaali- ja terveyslautakunta
17.06.2015
116
101 §
Muut asiat
Sotela 17.6.2015
Pöytäkirjan tarkastusmerkintä