Määrälaskenta, kustannusarviot
Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015 Osa 9 MÄÄRÄLASKENTA JA KUSTANNUSARVIOT Ohjaus ja koordinointi Lähtötietojen hankinta ja mallintaminen Laadunvarmistus Inframallintaminen Suunnittelu ja rakentaminen Vuorovaikutus ja yhteistyö Määrälaskenta ja kustannusarviot Yit Rakennus Oy / Pekka Ruuti, Finnmap Infra Oy / Niko Janhunen, Markku Pienimäki, 17.8.2015 Versio 1.0 17.8.2015 Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 1.0 17.8.2015 YIT / Pekka Ruuti FMI / Niko Janhunen, Markku Pienimäki Ohje koekäyttöön. SISÄLLYS 1 Johdanto .................................................................................................................................................... 4 2 Määrälaskennan vaatimukset infran tietomalleille ................................................................................... 6 2.1 Rakenteiden kuvaaminen................................................................................................................... 7 2.2 Nimikkeistö......................................................................................................................................... 7 2.3 Määrälaskennan avainkäsitteitä ........................................................................................................ 9 2.4 Hankintamenetelmät ....................................................................................................................... 10 3 Määrälaskenta ja kustannusarviot hankkeen eri vaiheissa ..................................................................... 12 3.1 Laskenta suunnitteluvaiheen aikana ................................................................................................ 12 3.1.1 Esisuunnittelu- ja tarveselvitysvaihe ................................................................................... 12 3.1.2 Yleissuunnittelu ................................................................................................................... 12 3.1.3 Tie-, katu- ja ratasuunnittelu ............................................................................................... 13 3.1.4 Rakennussuunnittelu........................................................................................................... 14 3.2 Laskenta tarjous- ja rakentamisvaiheen aikana ............................................................................... 15 3.3 Massalaskenta rakennusvaiheen aikana .......................................................................................... 16 3.4 Työnaikaiset rakenteet ja työn vaiheistuksen kuvaaminen ............................................................. 16 4 Määrälaskennan prosessi urakkalaskentavaiheessa ............................................................................... 17 4.1 Kohteeseen tutustuminen ............................................................................................................... 17 4.2 Lähdeaineiston kokoaminen ............................................................................................................ 18 4.3 Määrälaskenta ja laskennan suorittaminen ..................................................................................... 19 4.3.1 Ohjattu ohjelmallinen tunnistus ja laskenta ....................................................................... 19 4.3.2 Määrien johtaminen ja ruutumittaus.................................................................................. 19 4.3.3 Mallin täydentäminen ......................................................................................................... 19 4.4 Laadunvarmistus ja määrien toimittaminen .................................................................................... 20 Lähdeluettelo................................................................................................................................................... 21 Liite 1 Määrälaskennan lisätiedot ............................................................................................................... 22 Liite 2 Massalaskennan malliseloste ........................................................................................................... 35 1 JOHDANTO Määrälaskentaa suoritetaan hankkeen aikana useassa eri suunnitteluvaiheessa. Esisuunnittelu Yleissuunnittelu Väyläsuunnittelu Rakennussuunnittelu Rakentami nen Ylläpito Hankkeen ohjaamiseen keskeinen työkalu on hankkeen kokonaiskustannusten tarkastelu hankkeen eri vaiheissa. Suunnitteluvaiheessa kustannusarvioita tarvitaan hankkeen rahoituspäätösten tueksi. Rakennusvaiheessa hanke on eriteltävä riittävällä tarkkuudella tarjouslaskentaa sekä toteutusta varten. Kustannusten laskemiseksi hankkeen eri osat on mallinnettava riittävällä tarkkuudella oikean tiedon saamiseksi. Tietomallinnuksen yksi merkittävimpiä hyötyjä on automaattinen määrätiedon tuottaminen. Suunnitelmien havainnollisuuden myötä voidaan olla entistä varmempia myös määrätiedon oikeellisuudesta. Manuaalisen määrälaskennan vähentyessä suunnittelijat ja urakoitsijat voivat keskittyä työnsuorituksen optimointiin sekä mahdollisesti taloudellisempien suunnitelmavaihtoehtojen kehittämiseen ja esittämiseen. Yhteisen nimikkeistön sekä siihen liittyvän määrälaskentaohjeen avulla tietomallinnuksen hyöty tulee täysimääräisesti esiin. Tämä ohje tukeutuu Infra 2006 rakennusosa- ja hankenimikkeistöön, sekä sen pohjalta jalostettuun InfraBIM-nimikkeistöön sekä InfraBIM-sanastoon. Lähtötietomallin tuottaminen on olennainen osa tietomallipohjaista hankintaprosessia. Lähtökohtaisesti tilaaja tuottaa lähtötietomallin rakennushankkeen alussa hankintamuodosta riippumatta. Hankintamuotojen erityispiirteitä tietomallipohjaisen prosessin yhteydessä on käsitelty omassa kappaleessaan. Tässä ohjeessa määrälaskennassa käytettyä mallia kutsutaan määrälaskentamalliksi hankkeen vaiheesta riippumatta. Määrittelyt: Yhdistelmämalli Eri tietomalleista yhdistetty tietomalli. Esimerkiksi maastomallista, maaperämallista, vanhojen rakenteiden mallista sekä tien ja sillan tietomalleista muodostettu yhdistelmämalli. Voidaan käyttää esimerkiksi törmäystarkasteluihin suunniteltujen ja nykyisten objektien välillä. [2] Tien inframalli Tietä / tiealuetta koskeva inframalli eri elinkaaren vaiheissa (esim. tien suunnittelumalli, tien toteutusmalli, tien toteumamalli jne.) Tien inframalli kuvaa tien geometrian kokonaisuudessaan sisältäen leikkausrakenteet, kantavat rakenteet, kuivatusrakenteet, täyttörakenteet ja pintarakenteet. [2] Inframalli Infrarakenteen tuotemalli. Yhteisesti sovitun inframallin tietomäärittelyn tietyn infrarakenteen instanssiointi esim. tietyn tiekohteen tiedot tallennettuina Inframodel -spesifikaation mukaiseen siirtotiedostoon. [2] Rakennusosamalli Apunimike esim. toteutusvaiheen eri tarkkuudella laadittujen inframallien erottamiseksi (ks. kappale 4 Määrälaskennan prosessi). Riippuen suunnittelun vaiheesta inframallin pohjalta voidaan tehdä: 1. alustava rakennusosamalli 2. rakennusosamalli Rakennusosamallista voidaan tehdä koko hankkeen kattava määrälaskelma kustannusarviota varten. Tavoitteena on koko hankkeen kattava Inframalli, jossa on prosessin jokaisessa vaiheessa kaikki rakennusosat mallinnettu vähintään alustavana. Objektien metatietoihin lisätään suunnitteluvaihe: alustava, suunnittelu valmis tai toteutukseen. Hankeosa Infra -nimikkeistöjärjestelmässä hankeosa on määritelty seuraavasti: o Hankeosan toteuttaminen tai toteuttamatta jättäminen edellyttää omistajalta erillistä päätöstä. o Hankeosan laatutason määräävät omistajan tai käyttäjän tarpeet ja ne kuvataan tuotevaatimuksina ja mitoitustekijöinä. o Hankeosalle voidaan määrittää erilaisia laatutasoja ja etsiä erilaisia kustannuspuitteen mukaisia, vaatimukset täyttäviä suunnitteluratkaisuja (suunnitelmavaihtoehtoja). [4] Rakennusosa Rakennusosat kuvaavat lopputuotteisiin kuuluvat fyysiset rakenteelliset osat jäännöksettömästi. Rakennusosanimikkeiden avulla lopputuote mallinnetaan hankeen kustannusten hallintaa ja tuotannon ohjausta varten, kun rakennusosien erilaiset suunnitteluratkaisut lisäeritellään ja niiden paljoudet (määrä)mitataan. Rakennusosat on kuvattu sijainniltaan ja mitoiltaan piirustuksissa. Rakenneosan vaatimukset ja rakenteet kuvataan joko piirustuksissa tai selostuksissa. [4] Tuotanto-osa Tuotanto-osa kuvaa lopputuotteeseen kuuluvan fyysisen rakenteen osatehtävää tuotannon kannalta. Tämän ohjeen yhteydessä olennaista on betonirakenteiden toisiaan kiinteästi seuraavat työvaiheet; muotti-, raudoitus- ja betonointityö. Määrälaskentamalli Tietomalli, jonka perusteella määrälaskenta on tehty. Määrälaskentamallina toimivat eri mallit hankkeen vaiheesta ja tarkkuustasosta riippuen. 2 MÄÄRÄLASKENNAN VAATIMUKSET INFRAN TIETOMALLEILLE Tietomallin objektit on kuvattava valitun nimikkeistöjärjestelmän ohjeiden ja sääntöjen mukaisesti, jotta määrälaskentaohjeen mukaiset määrät voidaan laskea suoraan tietomallista. Hankkeesta laaditaan kokonainen malli eri suunnitteluvaiheissa, suunnitelmien tarkkuustaso parantuu projektin edetessä. Erilaisten suunnitteluratkaisujen vaikutusta hankkeen kokonaiskustannuksiin voidaan verrata suunnittelun edetessä ja tarkentuessa. Tietomallin sisältö eri suunnitteluvaiheissa on esitetty liitteessä 1, ”Mallien yleinen sisältö eri suunnitteluvaiheissa”, Infra 2006 nimikkeistön mukaisesti jaoteltuna. Hanketai rakennusosan suunnitteluvaihe (alustava, hyväksyttäväksi, tuotantoon) on liitettävä tietomalliin ja päivitettävä suunnittelun edetessä. Määrälaskenta tehdään yhdistelmämallin pohjalta. Yhdistelmämallista lasketaan massat sekä muut rakenteisiin liittyvien järjestelmien osat ja laitteet. Tällä tavoin varmistetaan rakenteiden ja järjestelmien yhteensopivuus ja että se on huomioitu ennen määrälaskennan suorittamista. Jos edellä mainittuun ohjeeseen tulee muutoksia, on ennen hankkeen alkua yksiselitteisesti määritettävä, minkä suunnittelualan mallista rakenneosat lasketaan. Siltojen osien numerointi toteutetaan Siltojen tietomalliohjeen mukaisesti. Erityisesti suuremmissa hankkeissa, joihin liittyy muita rakenteita, rakenneosat on oltava eroteltavissa myös Infra - rakennusosittain. Ohje Siltojen tietomalliohjeen mukaisesti mallinnettujen siltojen rakenneosat on eroteltu Infra -rakennusosanimikkeistössä esitettyä tarkemmin. Sillan rakenneosien erottelun vastaavuus Infra -nimikkeistöön on esitettävä. Yhdistelmämalliin on liitettävä raporttipohja rakennusosittain eriteltynä, jonka pohjalta määräluettelo voidaan automaattisesti tuottaa ja suorittaa tarkastelu mallin eri versioiden välillä. Lähtökohtaisesti väylistä mallinnetaan kaikki rakennekerrokset, jolloin eri massoja voidaan laskea rakennekerroksittain tai yhdessä pintojen välisinä massoina. Vaatimus Tietomallin avulla määritellyn urakan sisältö on oltava yksiselitteisesti määritelty. Toisin sanoen urakkaan sisältyvät rakennusosat on esitettävä ja eroteltava selkeästi urakkaan kuulumattomista rakenneosista. Vaatimus Mallista tuotetun määrätiedon tulee olla sitova. Malliin mahdollisesti liitettyjen määräraporttipohjien laskentaperusteet tai käyttöohjeet tulee esittää yksiselitteisesti malliselosteessa tai määrälaskentaselosteessa. Määrälaskennan osalta malliselosteessa on oltava vähintään seuraavat asiat: käytetty määrälaskennan numerointi ja siihen tehdyt mahdolliset poikkeukset sekä numeroinnin toteutus mallin rakenneosissa. Ohjeellisena on myös esitettävä työnaikaisten rakenteiden määrien laskentaperusteet esim. tukiseinien ja kaivantojen tukirakenteet, seurantamittaukset ja pohjaveden alentamiset. InfraRYL:n mukaisia 5000-numeron hanketehtäviä kuten vartiointi, päätoteuttajan tehtävät, lupamaksut jne. ei liitetä malliin. 2.1 Rakenteiden kuvaaminen Väylien rakenteiden kuvaaminen on esitetty InfraBIM mallivaatimusten osassa nro 5. Mallinnus työtapana on nimikkeistöjen käyttöä tukeva, sillä mallinnus tapahtuu useimmiten rakennusosittain. Rakennusosat kuvataan sijainniltaan ja mitoiltaan mallissa. Lisäksi rakennusosan vaatimukset kuvataan mallissa mahdollisuuksien mukaan. Mallin koordinaatisto on sidottava johonkin tunnettuun koordinaatistoon, jonka avulla mittatiedot voidaan siirtää tietomallista maastoon ja rakenteisiin. Vaatimus Malliselosteesta on löydyttävä käytetty koordinaatisto- ja korkeusjärjestelmä. Mallissa on oltava esitettynä mittapisteet, joilta rakenteet rakennetaan. Rakennusosat eivät saa olla sisäkkäisiä, jolloin automaattisen määrälaskennan tiedot eivät ole luotettavia. Lähtötietomallin luovuttajan on laadunvarmistuksessaan huolehdittava että luovutettava malli on tarkastettu päällekkäisten objektien suhteen. Määrälaskennan kannalta olennaista on rakennusosien kuvaaminen siten, että niiden määrätieto saadaan automaattisesti rakennusosittain eroteltuna oikein. Erilaiset erikoisosat, joista ei löydy valmiita objekteja, mallinnetaan lähinnä vastaavina objekteina siten, että niiden lukumäärä on oikein. Erilaiset objektit on lisäksi eroteltava (nimeämällä, laadullisesti tms.) niin, että ne automaattisesti listattaessa erottuvat toisistaan. Pinnat ja varusteet voidaan mallintaa muullakin tavoin jaoteltuna, mutta tietomallista on oltava mahdollista tuottaa määräluettelo valitun nimikkeistön mukaisesti määriteltynä. Ohje määräluettelon tuottamiseen on liitettävä tietomalliselostukseen. Tietomalli luovutetaan laskentaan sekä natiivi- että inframodel / IFC-muodossa. Esimerkki Sillan kaidetolpat on mallinnettava yhtenä jatkuvana kappaleena, jotta niiden lukumäärä tulostuu oikein. Hattumutterit mallinnetaan tavallisina muttereina ja objektiin liitetään tieto oikeasta, standardin mukaisesta, rakenneosasta. Jos kupu mallinnetaan erikseen, saattaa määrätieto muunnoksissa muuttua moninkertaiseksi ohjelmiston laskiessa mutterin kantaosan ja kuvun erikseen, mutta lisäämällä molempien määrän mutteriksi. Ohje Rakennusosat on mallinnettava myös fyysisesti oikean kokoisina, vaikka niiden ulkonäkö ei välttämättä olekaan oikea. Esimerkiksi muttereiden vaatima tila voidaan mallintaa sylinterin muotoisena kuusikulmion sijasta. Osan oikea tyyppi ilmoitetaan erikseen esim. objektin attribuuteissa tai tietomalliselosteessa. 2.2 Nimikkeistö Ohjetta kirjoitettaessa valmiina on InfraBIM-nimikkeistön versio 1.5. Vaatimus Mallinnettaessa on käytettävä InfraBIM-nimikkeistöä sekä Infra rakennusosa- ja hankenimikkeistöä. Objekteihin on liitettävä niitä vastaava Infra-nimikkeistön koodi. Betonirakenteet on mallinnettava siten, että ne voidaan hinnoitella tuotanto-osittain. Tässä tapauksessa tuotanto-osittelu tarkoittaa betonirakenteiden toisiaan kiinteästi seuraavia tuotanto-osia: 1. Muottityö 2. Raudoitustyö 3. Betonointityö. Seuraavassa on esitetty lista rakenneosista, joita tämä koskee soveltuvin osin (lista ei ole kattava ja rakennusosan tarve on tarkistettava suunnittelun yhteydessä): Taulukko 2.1 Betonirakenteet, jotka mallinnetaan tuotanto-osittain. Rakennusosa 1300 Nimike Perustusrakenteet 2143.2 Betonipäällysteet, valettavat 2214 Muurit 3115.2 Jätevesipumppaamo, paikalla rakennettu 3125.2 Hulevesipumppaamo, paikalla rakennettu 4000 Rakennustekniset rakennusosat Vaatimuksesta voidaan poiketa hankekohtaisesti erikseen sovittaessa. Vaihtoehtoisia nimikkeistö-järjestelmiä ovat: Talo 80, Talo 2000. Esimerkki Kuvissa 2.1 ja 2.2 on esitetty putkiobjektien metatiedot kyseltynä. Kuvan 2.1 tapauksessa objektiin ei ole lisätty Inframodel-määrittelyn mukaista infranimikkeistö-kenttää. Kuvassa 2.2 on esitetty putkelle myös infranimikkeistö-kenttä InfraBIM-nimikkeistön mukaisesti koodilla 312110 hulevesiviemäriputki (viettoviemäri). Kuva 2.1 Putkiobjektin metatiedot mallista kyseltynä. Kuva 2.2 Putkiobjektin metatiedot mallista kyseltynä. 2.3 Määrälaskennan avainkäsitteitä Infrahankkeen osittelulla hanke jaetaan pienempiin osiin. Osat muodostavat hierarkkisen järjestelmän, jonka jokainen osa suunnitellaan ja valvotaan erillisesti. Osituksen tavoitteena on: Jakaa hanke selviin vastuukokonaisuuksiin ja osaprojekteihin Jakaa hankkeen aikataulut erillisiksi osa-aikatauluiksi, joihin on merkitty niiden keskinäiset riippuvuussuhteet Luoda edellytykset hankkeen ajalliselle ohjaukselle Luoda kustannusohjauksen puitteet määrittämällä pienimmät seurattavat kustannuskohteet (työpaketit) Mahdollistaa koko hankkeen kustannusarvion, aikataulun ja tarvittavien resurssien tarkka määritys Antaa hankkeen osille hierarkkinen koodaus Integroida hankkeen ajallinen ja taloudellinen suunnittelu ja ohjaus. Kuva 2.3 Hankkeen osittelu Hankkeen osittelu tehdään kahdessa vaiheessa kuvan 2.3 mukaisesti. Hankkeen alussa tehdään perusosittelu, jossa kuvataan hankkeen pääosat. Tavoitteena on, että osien kustannukset ja tarvittaessa karkeat kestot voidaan määrittää. Joitakin hankeosia ei voida jakaa suoraan rakennusosiin, koska olosuhteita ja maapohjaa ei tunneta riittävän hyvin. Tällaisia hankeosia kutsutaan tuoteosiksi. Kun tiedot täsmentyvät, tuoteosat korvataan rakennusosilla. Rakennusosiin päättyvää rakenteellista osittelua jatketaan tarvittaessa tuotannollisella osittelulla tuotantoosiin (panoksiin) asti kustannusten laskentaa varten ja jotta projektinhallinnan vaatimat osittelut saadaan tehtyä. 2.4 Hankintamenetelmät Riippumatta urakkamuodosta tilaaja tuottaa lähtötietomallin. Hankintaprosessia tehostettaessa yhden lähtötietomallin luovuttaminen hankkeen kaikkien osapuolten käyttöön vähentää merkittävästi päällekkäistä työtä eri suunnittelu-, laskenta- ja tarjousvaiheissa. Hankkeen lähtötietomalli täydentyy eri suunnittelu- ja urakkavaiheissa ja siirtyy täydentyneenä seuraavan vaiheen lähtöaineistoksi aina ylläpitovaiheen käyttöön asti. Yhtenäisen lähtöaineiston pohjalta tehdyt tarjoukset hankkeen eri vaiheissa ovat myös paremmin vertailukelpoisia keskenään. Tilaajan toimittaessa ja vastatessa lähtöaineistosta tarjoukset voidaan laskea vastaamaan suunnitelmissa esitettyä hanketta ja ylimääräiset riskivaraukset vajavaisten ja epäselvien suunnitelmien vuoksi voidaan jättää tekemättä. Hanke hinnoitellaan mallista saatujen määrien pohjalta. Mallia käytetään myös maksupostien perusteena. Toteutumatiedot lasketaan mallin pohjalta ja osapuolet sitoutuvat näin määriteltyihin toteutuneisiin määriin. Kokonaisurakka (KU) Saamaansa vastiketta vastaan urakoitsija luovuttaa lopputuotteen tilaajalle sopimusasiakirjojen laatutason edellyttämässä muodossa asiakirjojen edellyttämällä tavalla. Hankkeen rakennussuunnittelun tilaaja on etukäteen teettänyt erillisellä toimeksiannolla. Erityisesti tilaajan suunnitelmilla toteutettavissa hankkeissa suuri hyöty saavutetaan sitomalla määrät urakkalaskennan pohjana olevan tietomallin määriin, jolloin urakoitsijat voivat keskittyä työnsuorituksen optimointiin sekä mahdollisesti taloudellisempien suunnitelmavaihtoehtojen kehittämiseen ja esittämiseen rakennushankkeen tarjousvaiheessa. ST-urakka Urakkamuodossa urakoitsijan suoritusvelvollisuuteen kuuluu hankkeen rakentamisen lisäksi aina olennainen osa hankkeen toiminnallisesta ja teknisestä suunnittelusta. Lähtötiedot tulevat lähtökohtaisesti tilaajan luovuttamina, jolloin tilaaja vastaa lähtötietojen oikeellisuudesta ja luotettavuudesta. Tarvittaessa lähtötietoihin voidaan liittää ns. riskivarauksia tietyiltä osilta (ks. kohta Riskien määrittely). 3 MÄÄRÄLASKENTA JA KUSTANNUSARVIOT HANKKEEN ERI VAIHEISSA 3.1 Laskenta suunnitteluvaiheen aikana Mallinnusohjeiden osissa 5-7, Rakennemallit; on esitetty eri suunnitteluvaiheissa laadittavien tie-, katu- ja ratarakenteiden rakennemallien sisältö, formaatit, dokumentointi sekä erityisesti rakennussuunnitteluvaiheen toteutusmallin tarkkuusvaatimuksia. Em. ohjeessa on esitetty tarkemmin mallien sisältö sekä siihen liittyviä huomioita määrälaskennan sekä kustannusarvioiden laatimisen kannalta. Rakennussuunnittelua edeltävien hankkeen suunnitteluvaiheiden osalta mallin sisältöä ja tarkkuusvaatimuksia on käsitelty ohjeiden osassa 4 Inframalli ja mallinnus hankkeen eri suunnitteluvaiheissa. Tässä osassa eri suunnitteluvaiheiden määrälaskenta ja kustannusarvioiden laadinta on esitetty yhteenvetona yleiskuvan saamiseksi koko prosessista. Ohje Hankkeen sisältäessä useita eri tekniikkalajeja ja niiden tietomalleja tekniikkalajit vastaavat omista malleistaan ja esim. määrät lasketaan tekniikkalajikohtaisten osamallien avulla. Ohje Kustannusarvion päivitystiheys ja ajankohta sovitaan hankkeen alussa tilaajan kanssa hankkeen kokonaisaikataulun ja tilaajan tarpeen mukaan. Tietomallinnuksen yksi tavoite on edistää reaaliaikaista kustannusseurantaa. Tulevaisuuden tavoitteena on, että kun mallia päivitetään, päivittyy samalla hankkeen hintalappu. 3.1.1 Esisuunnittelu- ja tarveselvitysvaihe Esisuunnitteluvaiheen kustannusarvio on yleissuunnitelmavaiheen kustannusarvion tapaan selvitettävä sillä tarkkuudella, että se muodostaa luotettavan perustan hankkeen kokonaiskustannusten sekä myös väylänpidon investointeihin tarvittavien määrärahojen arvioimiseksi. /8/ Esisuunnitteluvaiheessa mallinnuksen rooli ei lähtökohtaisesti ole kovin merkittävä. Mallinnuksen tasosta sovitaan hankekohtaisesti. Esisuunnitteluvaiheen kustannuslaskenta tehdään hankeosatarkkuudella. Yleensä laskenta perustuu ainakin osittain asiantuntija-arvioihin. Hankeosalaskennassa väylien rakentamiskustannukset lasketaan ns. ”nauhakustannuksena” euroa/metri. Määrien arviointi voidaan aloittaa jo esisuunnitteluvaiheessa. Monesti maastomallit ja maaperätiedot ovat tässä vaiheessa vielä hyvin ylimalkaisia, perustuen maaperäkarttoihin ja Maanmittauslaitoksen mittausdataan. Epätarkahkonkin lähtötiedon avulla mallinnusta on kuitenkin mahdollista tehdä, jolloin penger- ja leikkausmassojen suuruusluokat ja laadut saadaan arvioitua. Tällöin hankeosalaskenta voi perustua osin rakennusosatarkkuudella tehtyihin tarkasteluihin. Kuitenkin myös tällöin kustannukset on kerrottava nauhakustannuksena. Yleensä esisuunnitteluun sisältyy vaihtoehtovertailuja. Vaihtoehtojen kustannusarvioiden on oltava keskenään vertailukelpoisia, jotta kustannustehokkain vaihtoehto voidaan todeta. 3.1.2 Yleissuunnittelu Yleissuunnitelman kustannusarvio laaditaan yleensä hankeosatarkkuudella. Määrätietojen hyödyntäminen kustannuslaskennassa alkaa kuitenkin viimeistään yleissuunnitteluvaiheessa. Periaatteena on, että niiltä osin kun suunnittelua tehdään mallipohjaisesti, hyödynnetään mallia määrälaskennassa ja sitä kautta myös kustannusarvion laadinnassa. Mallipohjainen suunnittelu mahdollistaa tarkemman, alustaviin massoihin perustuvan tierakenteiden kustannusarvioinnin, realistisen tilantarpeen määrittelyn sekä kustannuksiin oleellisesti vaikuttavien rakenteiden ja laitteistojen luotettavan huomioimisen. Mallinnuksen kehittyessä koko alan yleiseksi toimintatavaksi hankeosalaskennasta voitaisiin luopua kokonaan siirryttäessä yhä aikaisemmassa vaiheessa mallipohjaiseen määrälaskentaan. Kuitenkin tällä hetkellä koko kustannusarvion laatiminen yleissuunnittelun mallin pohjalta johtaa liian raskaaseen mallintamiseen yleissuunnitteluvaiheessa. Silloista mallinnetaan yleissuunnitteluvaiheessa näkyvissä olevat rakenteet ja varusteet sekä siltaan liittyvät maastorakenteet kuten sillan päätyluiskat ja keilat. Siltojen kustannusarvio lasketaan kuitenkin hankeosalaskentaa ja siltateknistä asiantuntemusta hyödyntäen. Hankeosalaskennan rinnalla suositellaan käytettävän perinteistä kokemusperäiseen tietoon perustuvaa neliöhintalaskentaa. Muut määrät tuotetaan tilastopohjaisilla kertoimilla kannen pituuden ja leveyden perusteella. Yleissuunnitteluvaiheen mallinnuskäytännöistä tekniikkalajeittain on kerrottu enemmän YIV-ohjeiden osan 4 Inframalli ja mallinnus hankkeen eri suunnitteluvaiheissa luvussa 3. Yleissuunnitteluvaiheen kustannushallinnan periaatteista ja käytännöistä on kerrottu tarkemmin ohjeen Väylähankkeiden kustannushallinta (Liikenneviraston ohjeita 46/2013) luvussa 5. 3.1.3 Tie-, katu- ja ratasuunnittelu Tie-, katu- ja ratasuunnitelmien kustannusarvioissa varaudutaan hankkeen toteuttamisen aiheuttamiin kaikkiin kustannuksiin. Pääosaa kustannuseristä päästään arvioimaan rakennusosatarkkuudella viimeistään suunnitelmien luonnosvaiheessa, mikä lisää kustannusarvion tarkkuutta. Suunnitelmien tarkentuessa riskivaraukset vähenevät ja tunnistetut riskit otetaan osaksi suunnitteluratkaisua ja ne hinnoitellaan. /9/ Tie-, katu- ja ratasuunnitteluvaiheessa lähtötietojen, mukaan lukien maastomalli, tulee olla niin tarkkaa, että suunnittelu ja sitä kautta myös määrälaskenta on mahdollista tehdä luotettavasti ja tarkasti. Myös maaperämalli (maalajirajat) tulee määrittää pohjatutkimusten mahdollistamalla tarkkuudella. Tarkemmat vaatimukset tie-, katu- ja ratasuunnitelmavaiheen lähtötiedoille on esitetty YIV-ohjeiden osassa 4 Inframalli ja mallinnus hankkeen eri suunnitteluvaiheissa luvussa 4.1. Lopullisen tie-, katu- tai ratasuunnitelman tavoitteena on, että lähes kaikki määrätiedot ovat tarkkuudeltaan rakennusosalaskennan tasolla, jolloin kustannusarvio on rakennusosalaskentaan perustuva. Määrät, joita ei ole laskettu rakennusosatarkkuudella, dokumentoidaan kustannushallinnan muistioon. Mallipohjainen suunnittelu mahdollistaa tarkemman ja nopean tarkastelun eri vaihtoehtojen välillä. Kustannusarvioista saadaan luotettavia mallipohjaiseen määrälaskentaan perustuen, samoin rakenteiden ja laitteistojen siirtotarpeet ja kustannukset voidaan arvioida luotettavasti. Rakennusosalaskennassa on massoille määritettävä mahdolliset lisäkustannukset, joista tyypillisin on kuljetusmatka. Tätä tietoa ei lähtökohtaisesti saada malliaineistosta, vaan se lisätään laskelmaan käsin. Siltasuunnitteluvaiheessa sillasta mallinnetaan näkyvien rakenteiden lisäksi alusrakenteet sekä siltaan liittyvät maastorakenteet, kuten sillan päätyluiskat ja keilat. Sillan varusteet ja laitteet mallinnetaan tarkoituksen- mukaisilta osiltaan. Suunnittelun alkuvaiheessa kustannusarvio perustuu yleensä hankeosalaskentaan. Siltojen loppuvaiheen kustannusarvioina käytetään rakennusosatarkkuudella laadittua kustannusarviota. Rautojen ja jänneterästen määrät arvioidaan edelleen tilastopohjaisesti [kg/m3] siltatyypin ja koon perusteella. Tie-, katu- ja ratasuunnitteluvaiheen mallinnuskäytännöistä tekniikkalajeittain on kerrottu enemmän YIV-ohjeiden osan 4 Inframalli ja mallinnus hankkeen eri suunnitteluvaiheissa luvussa 4. Yleissuunnitteluvaiheen kustannushallinnan periaatteista ja käytännöistä on kerrottu tarkemmin ohjeen Väylähankkeiden kustannushallinta (Liikenneviraston ohjeita 46/2013) luvussa 6. 3.1.4 Rakennussuunnittelu Rakennussuunnitelman kustannusarvion tavoitteena on ennakoida rakentamisen kustannukset luotettavasti. Rakennussuunnitelman valmistuessa kaikki määrät on laskettu rakennusosatarkkuudella. Kattava määräluettelo tähtää myös siihen, että hankkeen tarjouspyyntö voidaan laatia sen tietojen perusteella. Kustannusarvion päivitystiheys ja -ajankohdat sovitaan hankkeen alussa hankkeen kokonaisaikataulun ja tilaajan tarpeen mukaan. /9/ Tarkan määrätiedon pohjana on riittävän tarkka lähtötieto. Maastomallin on oltava tarkka ja lisäksi pohjatutkimuksia on oltava riittävästi maaperämallin (maalajirajat) tekemiseen. Massojen laskentaa varten maakerrokset tulisi mallintaa jatkuvina pintoina. Maalajit tulisi mallintaa ominaisuuksineen siten, että rakenteisiin kelpaavat maalajit voidaan erottaa sijainniltaan rakenteisiin kelpaamattomista maalajeista. Viitaten mallinnusohjeiden osiin 5-6 rakennussuunnitteluvaiheessa lähtökohtaisesti kaikki rakentamiseen vaadittavat pinnat mallinnetaan. Hankekohtaisesti voidaan erikseen sopia, esimerkiksi tarjouspyynnössä, jos joitain pintoja ei mallinneta. YIV -ohjeiden Osissa 5-6 esitettyjen vaatimusten mukaisesti mallinnetusta tietomallista voidaan tässä vaiheessa laskea hankkeen tarkat massamäärät kerroksittain sekä tarvittaessa alueittain tai lohkoittain jaoteltuna. Massoja voidaan tuottaa myös esim. väylittäin, hankeosittain tai rakenneosittain. On kuitenkin huomioitava, että massalaskennan tarpeet voivat poiketa koneohjauksen tarpeista. Esimerkiksi rakennekerrosten (esim. jakava ja kantava kerros) osalta ei koneohjausmalleihin välttämättä sisällytetä rakenneluiskan alareunan pisteitä, mitkä kuitenkin massalaskennan tarpeisiin tarvitaan. Kuten tie-/katu-/ratasuunnitelmavaiheessa, myös rakennusosalaskennassa on kaikille massoille määritettävä mahdolliset lisäkustannukset, joista tyypillisin on kuljetusmatka. Tätä tietoa ei lähtökohtaisesti saada malliaineistosta, vaan se lisätään laskelmaan käsin. Tavoitteena on välttää Infra-rakennusosanimikkeistön rakennusosan "1611 Maaleikkaus, erittelemätön” käyttöä. Muut maaleikkaukset (koodit 1612–1617) on osoitettu selkeästi sijoitettavaksi penkereisiin, täyttöihin, läjitykseen, kaatopaikalle, rakenteisiin tai välivarastoon. Siltojen osalta rakennussuunnitteluvaiheessa mallinnetaan kaikki rakenteet siltojen tietomalliohjeen vaatimusten mukaisesti. 3.2 Laskenta tarjous- ja rakentamisvaiheen aikana Kuvassa 3.1 on esitetty tarjousvaiheen prosessi tilaajan ja tarjoajan näkökulmasta. Kuva 3.1 Tarjousprosessi Määrätiedon tuottaminen on olennainen osa tarjousprosessia ennen hinnanmuodostusta. Määrälaskennan prosessi on kuvattu erikseen luvussa 4. Määrälaskennan automatisoituminen ja varmuus määrien oikeellisuudesta ovat suurimmat edut tietomallia tarjousvaiheessa hyödynnettäessä. Kaikilla tarjouksen laadintaan osallistuvilla on samat määrät käytössä ja moninkertainen manuaalisesti tehtävä laskenta vähentyy. Myös urakkarajat ja -alueet voidaan mallin avulla määrittää tarkasti ja kiistattomasti. Tietomalli toimii myös tarjousvaiheessa hankintojen suunnittelun apuvälineenä. Tietomallin avulla hankintapaketit voidaan määrittää helposti ja niiden määrät, tyyppi-, materiaali- ja laatutiedot saadaan nopeasti määritettyä. Riskien määrittely Jos hankkeen suunnitteluaikana havaitaan mahdollisia riskitekijöitä hankkeen toteutukselle, on ne esitettävä mallissa selkeästi eroteltuna varsinaisista rakenneosista. Esimerkkejä mahdollisista riskeistä ovat mm. massanvaihdon leikkaus- sekä täyttömassojen määrät sekä sijainnit puutteelliset pohjatutkimustiedot sulfidisaviesiintymät. Kustannuksiin voidaan vaikuttaa tietomallin avulla työnsuunnitteluun panostamalla. Tarjousvaiheen työnsuunnittelun aikana pystytään löytämään parhaat mahdolliset ratkaisut työn toteuttamiseen ja saadaan näin etsittyä kustannustehokkain ratkaisu. Tietomallilla voidaan myös etukäteen selvittää mahdollisia ongelmia ja varautumaan näihin, jolloin riskivaraus pienenee. Yhteiskustannuksia voidaan minimoida työnsuunnittelun avulla etsimällä nopeinta mahdollista työn suoritusaikaa. Vaatimus Määrät tuotetaan Infra Rakennusosa- ja hankenimikkeistön Määrämittausohjeen mukaisesti, joihin on tässä ohjeessa esitetty laskentaa helpottavia tarkennuksia. Tarkennusten avulla pyritään saamaan tarkempi kuva toteutettavasta hankkeesta ja mahdollisimman pienet riskivaraukset määrätiedon suhteen. Tarkennukset on esitetty liitteessä 1. Määrät tulee olla jaoteltuna hankkeen kannalta järkeviin osakokonaisuuksiin esim. radalla ratakilometriin sidottuna 20 metrin osiin ja tiellä 20 metrin osiin tai muuten sopiviin osakokonaisuuksiin. Esimerkki massa- taulukosta on esitetty kuvassa 3.2 ja määrälaskennan malliselosteesta liitteessä 2. Määräluettelon ja osakokonaisuuksien on oltava liitettävissä toisiinsa vertailua ja tarkistuksia varten esim. nimeämällä ne sopivasti tai muulla määrälaskennan selosteessa mainitulla tavalla. Määräriskit esitetään määrälaskennan selosteessa. Massataulukko Hanke Rataosuus Tekijä N.N Päivämäärä 1.1.2014 Infra 2006 -koodi ja -nimike KM-paalu, alku km 606 606 606 606 606 606 606 606 606 606 606 606 606 606 606 606 606 606 606 606 606 606 606 606 606 606 606 606 606 606 606 606 606 606 m 280 300 320 340 360 380 400 420 440 460 480 500 520 540 560 580 600 620 640 660 680 700 720 740 760 780 800 820 840 860 880 900 920 940 KM-paalu, loppu km 606 606 606 606 606 606 606 606 606 606 606 606 606 606 606 606 606 606 606 606 606 606 606 606 606 606 606 606 606 606 606 606 606 606 YHTEENSÄ m 1141 1142 Poistettavat pintamaat Poistettavat rakennekerrokse t ja penkereet 1321 1326 1600 Lyöntipaalut Paalulaatat [m2tr] [m3ktr] [mtr] [m2tr] 1612 1614 Maaleikkaukset Maaleikkaus ja Maaleikkaus ja ja -kaivannot penger tai täyttö kerrosrakenne [m3ktr] [m3ktr] [m3ktr] 1625 1632 Massanvaihtoon kuuluvat kaivannot Työnaikainen tukiseinät 1700 [m3ktr] [m2tr] 1811 1815 Kallioleikkaukset, -kaivannot ja Maapenkereet tunnelit [m3ktr] [m3ktr] 1816 1836 2122 Esikuormituspen Massanvaihtoon Eristyskerrokset Vastapenkereet kereet kuuluvat täytöt ratarakenteissa [m3ktr] [m3rtr] [m3ktr] [m3ktr] 2123 2412 Välikerrokset ratarakenteissa Tukikerrokset sepelistä [m3ktr] [m3ktr] 300 320 340 360 380 400 420 440 460 480 500 520 540 560 580 600 620 640 660 680 700 720 740 760 780 800 820 840 860 880 900 920 940 960 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kuva 3.2 Massataulukon laadintaesimerkki. 3.3 Massalaskenta rakennusvaiheen aikana Suurten infrahankkeiden tärkeimpiä tehtäviä on massatalouden hallinta. Tietomallin avulla massalaskentaa on helppo suorittaa pienemmissäkin erissä hankkeen aikana. Työnaikana havaittujen massamuutosten käsittely voidaan suorittaa tietomallin pohjalta laskettujen määrien avulla. 3.4 Työnaikaiset rakenteet ja työn vaiheistuksen kuvaaminen Suunnitteluratkaisusta johtuvat työnaikaiset rakenteet, kuten ponttiseinät ja tukirakenteet, on kuvattava tietomallissa toteutuslaajuudessaan. Myös suunniteltu työn vaiheistus on esitettävä ohjeellisena. 4 MÄÄRÄLASKENNAN PROSESSI URAKKALASKENTAVAIHEESSA Edellisen vaiheen lopputuote Alustava Rakennusosamalli Rakennusosamalli Seuraavan vaiheen lähtötiedot Kuva 4.1 Määrälaskennan vaiheistus Prosessin tavoitteena on luoda heti hankkeen alusta asti alustava rakennusosamalli, josta voidaan hankkeen rakennusosat määritellä karkealla tasolla kustannusarviota varten. Alustava rakennusosamalli tarkentuu suunnittelun edetessä ja määrämuutoksia voidaan vertailla eri suunnitteluvaihtoehtojen välillä. Kuvassa 4.1 kuvattu vaiheistus voidaan suorittaa jokaisessa suunnitteluvaiheessa erikseen tai esim. ST-hankkeessa se voi koskea hanketta kokonaisuudessaan. Hanke tai rakennusosan suunnitteluvaihe (alustava, hyväksyttäväksi, tuotantoon) on liitettävä tietomalliin ja päivitettävä suunnittelun edetessä. Prosessi on luonteeltaan iteratiivinen ja se toistuu useita kertoja eri suunnitteluvaiheessa. Kuvassa on esitetty vaiheet projektin alusta loppuun, mutta sama prosessi toistuu hankkeen aikana useita kertoja eri suunnittelutai toteutusvaiheissa. Seuraavassa on kuvattu tietomalleista tehtävän määrälaskennan prosessi Yleisiä tietomallivaatimuksia mukaillen. Kuva 4.2 Määrälaskennan prosessi Suunnittelutiedon lisääminen metatietoihin: alustava, suunnittelu valmis tai toteutukseen. 4.1 Kohteeseen tutustuminen Varsinainen kohteeseen tutustuminen tehdään kerran ennen ensimmäistä laskentaa. Mallin avulla kohteen laajuus ja muut ominaispiirteet on helpompi sisäistää. Mallin lisäksi on syytä tutustua kohteen muuhun materiaaliin, esimerkiksi työselostukseen sekä keskustella suunnittelijoiden kanssa. 4.2 Lähdeaineiston kokoaminen Vaatimus Ennen jokaista laskentaa on koottava laskennan lähdeaineisto ja varmistuttava siitä, että kaikista aineiston sisältämistä tiedostoista on käytössä oikea versio. Projektikohtaisesti sovittavia selvitettäviä asioita: On selvitettävä, käytetäänkö laskennassa yhden vai useamman suunnittelualan malleja. Lähtökohtaisesti määrät lasketaan Inframallista. Jos käytetään useamman suunnittelualan malleja, pitää selvittää, mitä määriä lasketaan kustakin mallista. On selvitettävä, jakautuuko jokin suunnittelualan malli useampaan osamalliin. On selvitettävä, käytetäänkö laskennassa suunnittelijan alkuperäistä (natiivi)mallia vai siitä tuotettua Inframodel /IFC-mallia. Mikäli laskennassa käytetään suunnittelijan alkuperäistä mallia, pitää varmistua siitä, että aineistosta löytyvät kaikki tarvittavat kirjasto-osat ja ulkoiset viitteet ja että malli avautuu ongelmitta laskijan ohjelmistoilla. On selvitettävä mallista laskettavan määrätiedon kattavuus, mitkä nimikkeet ovat laskettavissa mallista ja mitkä on laskettava muilla menetelmillä. On selvitettävä, onko koko malli mallinnettu samalle tarkkuustasolle ja lasketaanko määriä koko mallista vai ainoastaan osasta mallia. Malli saattaa sisältää esimerkiksi määrälaskennan ulkopuolelle jääviä rakennus- ja tekniikkaosia, tiloja, varusteita ja kalusteita. Tässä tapauksessa on selvitettävä, voidaanko laskentaan sisällytettävät ja sen ulkopuolelle jäävät tietomallin osat tunnistaa esimerkiksi nimeämissääntöjen, visualisointien ja/tai kuvatasoyhdistelmän avulla. Tietoa mallinnustavasta löytyy mallin tekijän laatimasta tietomalliselostuksesta. Työselostuksen osalta on selvitettävä, onko se yhtenevä mallissa olevien tietojen kanssa, esimerkiksi onko mallissa ja työselostuksessa käytetty samoja rakennetyyppejä. Työselostukseen pitää viedä kaikki sovitut muutokset, koska ei voida olettaa määräasiantuntijan selvittävän muutoksia esimerkiksi suunnittelukokousten pöytäkirjoista. On selvitettävä pääpiirteissään mallien ja rakennusselostuksen muutokset verrattuna edellisiin laskennassa käytettyihin versioihin. Ohje Mallien ja muun materiaalin mahdolliset puutteet selvitetään pääosin laadunvarmistuksessa ja kirjataan mallin tarkastusraporttiin, johon laskijan on syytä tutustua huolellisesti. Lähdeaineiston mahdollisten sisäisten ristiriitojen selvittäminen ja niistä tiedottaminen on pääsuunnittelijan tai muun tilaajan nimeämän henkilön vastuulla. Puutteita voidaan hyväksyä, kunhan ne ovat laskijan tiedossa ennen laskennan aloittamista. Laskija voi lisäksi antaa oman mielipiteensä siitä, onko laskenta aiotussa laajuudessa mielekästä suorittaa toimitetun lähdeaineiston pohjalta. Jos puutteita on liikaa, voidaan harkita laskennan siirtämistä myöhempään ajankohtaan. Määrälaskennan lähdeaineiston versionhallinta projektissa on suunnittelijoiden ja pääsuunnittelijan vastuulla. Laskijan on voitava luottaa siihen, että laskentaan toimitettu aineisto sisältää oikeat versiot kaikista tiedostoista. Tämä varmistetaan siten, että kukin suunnittelija vastaa omien tiedostojensa versioinnista ja pääsuunnittelija tai muu tilaajan nimeämä vastuuhenkilö laskentaan lähetettävän tiedostopaketin kokoamisesta, versioinnista ja julkaisusta. Laskijan pitää kuitenkin aina kertoa tilaajan edustajalle, jos epäilee saaneensa väärän version jostain tiedostosta. 4.3 Määrälaskenta ja laskennan suorittaminen Vaatimus Määrälaskennasta laaditaan erillinen määrälaskentaselostus, jossa on selostettu määräluettelon laadinnassa käytetyt pinnat ja objektit jne. Mallipohjainen laskenta suoritetaan siihen soveltuvalla tietokoneohjelmistolla. Malliselosteessa on esitettävä käytetty ohjelmisto ja sen versio sekä laskennan vastuuhenkilö. Ohje Käytetyn ohjelmiston ominaisuudet vaikuttavat ratkaisevasti siihen, miten luotettavaa ja tehokasta laskenta on esimerkiksi, kun laskentaan tulee uusi versio mallista tai laskijan tehtävänä on tehdä useita vaihtoehtoisia laskelmia saman mallin pohjalta. Esimerkki määrälaskennan selosteesta on liitteenä 2. 4.3.1 Ohjattu ohjelmallinen tunnistus ja laskenta Ohje Mallin tietosisältö ja rakennusosat voidaan tunnistaa ja ryhmitellä ohjelmallisesti ja niistä saadaan luettua määrälaskennan tarvitsema mittatieto. Tämä vaihtoehto hyödyntää tietomallia parhaalla mahdollisella tavalla. Määrät voidaan laskea nopeasti ja luotettavasti sekä havainnollistaa mallin avulla. Määräasiantuntijan ei tarvitse muuttaa mallia, joten määrien päivittäminen mallin uuden version avulla on tehokasta. 4.3.2 Määrien johtaminen ja ruutumittaus Ohje Mallissa ei ole suoraan määrälaskentaan tarvittua tietoa, mutta tieto voidaan johtaa mallissa olevista muista rakennusosista. Esimerkiksi anturoiden pituus voidaan suhteellisen tarkasti laskea alimman kerroksen kantavien seinien pituuden perusteella. Määräasiantuntijan ei tarvitse muuttaa mallia, joten määrien päivittäminen mallin uuden version avulla on tehokasta. 4.3.3 Mallin täydentäminen Ohje Mallissa ei ole suoraan määrälaskennan vaatimaa tietoa, jolloin määräasiantuntija mallintaa puuttuvan tiedon käyttäen hyväksi mallissa olevia muita rakennusosia. Määrät voidaan myös havainnollistaa mallin avulla. Menettelyyn liittyy mm. seuraava ongelma: muutoksen tekemisessä käytetään väärää työkalua, jolloin määrälaskija menettää tekemänsä mallimuutokset päivittäessään uuden suunnittelumallin määrälaskentaan, ellei suunnittelija ole tehnyt vastaavia muutoksia suunnittelumalliin. 4.4 Laadunvarmistus ja määrien toimittaminen Ohje Määrälaskennan suorittamisen jälkeen laskentatulokset analysoidaan kattavuuden, tarkkuuden ja luotettavuuden osalta. Laskentatulosten kattavuuden osalta tarkistetaan, että kaikki määrälaskennassa mukana olevat nimikkeet ovat laskettu. Laskennassa mukana olevat rakennusosat visualisoidaan malliin laskennan kattavuuden arvioimiseksi. Visualisointia verrataan esimerkiksi mallin piirustuksiin. Laskentatarkkuuden arvioimiseksi nimikekohtaisesti tarkistetaan laskennassa saadut määrät esimerkiksi tunnuslukuvertailulla mahdolliseen referenssikohteeseen. Tarvittaessa suoritetaan nimikkeen vertailulaskelma myös toisessa tiedostoformaatissa olevasta mallista tai piirustuksista. Laskelman luotettavuus arvioidaan suhteessa lähtötietoihin ja käytettäviin laskentamenetelmiin sekä laskelmassa tehtyihin oletuksiin ja täydennyksiin muiden laskenta-aineistojen perusteella. Määrälaskennan lopputuloksena syntyy määräluettelo, joka toimitetaan edelleen kustannuslaskentaan ja muuhun käyttöön tilaajan edellyttämällä tavalla jäsenneltynä. Luettelo voidaan tallettaa useissa erilaisissa tiedostomuodoissa. Mallipohjainen laskenta antaa mahdollisuuden havainnollistaa määriä uusilla tavoilla. Suunnitteluohjelmassa tai suunnitteluohjelman ja määrälaskentaohjelman välillä määrät linkitetään laskennassa käytettyyn malliin dynaamisesti, jolloin määräluettelon kautta voidaan tarpeen mukaan visualisoida määrärivien laskennassa käytetyt mallin osat. On tärkeää huomata, että kaikki laskennan tulokset liittyvät määrälaskennassa käytettyyn lähtöaineistoon. Kaikki määräluettelot ja niistä edelleen johdetut tiedot on syytä selkeästi liittää tähän pakettiin, koska yksinään tai jonkin muun paketin yhteydessä ne eivät enää tarjoa oikeaa tietoa suunnitelmasta. LÄHDELUETTELO 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Tauriainen Matti. 2012. Yleiset tietomallivaatimukset 2012, Osa 7. Määrälaskenta, Versio 1.0, YTV InfraBIM-nimikkeistö, versio 1.5. 11.4.2013. http://www.rts.fi/infrabim/infrabim_uusi/mallinnusohjeita/InfraBIM_nimikkeisto_v1_5.pdf Lindholm M. Junnonen J-M. 2012. Infrahankkeen tuotannonhallinta. Helsinki 2012. Suomen Rakennusmedia Oy 2006. Infra 2006, Rakennusosa- ja hankenimikkeistö, Määrämittausohje. Tampere 2006. Rakennustieto Oy Myllymäki H. Siltojen tietomalliohje, luonnos 2013 Karhumäki S. Siltaurakan tarjous- ja rakentamisvaiheen toteutus tietomalliympäristössä, Diplomityö, 2012 Kiviniemi Antti, Massalaskennan mallidokumentit, Diplomityöaineisto, 2014 Tiehallinto. 2007. Yleissuunnittelu, sisältö ja esitystapa. Helsinki. ISBN 978-951-803675-6. Liikenneviraston ohjeita 46/2013. Väylähankkeiden kustannushallinta Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015 MÄÄRÄLASKENTA JA KUSTANNUSARVIOT Yit Rakennus Oy / Pekka Ruuti, Finnmap Infra Oy / Niko Janhunen, Markku Pienimäki 1100 Olevat ja poistettavat rakenteet ja rakennusosat √ √ Rakennusalueella oleva luonnontilainen maa ja kallio √ √ Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat puut ja kasvillisuus √ Poistettavat pintamaat √ Poistettavat ja siirrettävät maa- ja pengerrakenteet √ Poistettavat päällysrakenteet √ Poistettavat avo-ojat ja kaivannot √ √ Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakennukset ja rakennelmat √ √ Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat sillat ja muut rakennustekniset rakennusosat √ √ Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet ja järjestelmät √ √ Ylläpito Rakennus-suunnittelu √ Määrälaskennan lisätiedot Rakentaminen Väyläsuunnittelu √ Esisuunnittelu √ 1000 Maa-, pohja- ja kalliorakenteet Versio 1.0 Massalaskennan malliseloste MÄÄRÄLASKENNAN LISÄTIEDOT Yleissuunnittelu LIITE 1 22 (36) LIITE 2 Lisätietoina arvio m3 tai m2. Jaottelu listaan kohteittain sekä koon mukaan. 17.8.2015 √ Poistettavat pilaantuneet maat ja rakenteet √ √ Kapselointirakenteet √ √ 1300 Perustusrakenteet √ √ Anturaperustukset √ Laattaperustukset √ √ Paaluperustukset √ √ Arinarakenteet √ Kasuuniperustukset √ 1400 Pohjarakenteet Vahvistetut maapohjat √ √ √ √ √ Suojaukset ja eristykset Kuivatusrakenteet Ylläpito √ 1200 Pilaantuneet maat ja rakenteet Määrälaskennan lisätiedot Rakentaminen Rakennus-suunnittelu √ Esisuunnittelu Väyläsuunnittelu 23 (36) LIITE 1 Yleissuunnittelu Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015 MÄÄRÄLASKENTA JA KUSTANNUSARVIOT Paalukoko, vinopaalujen sekä jatkopaalujen osuus. EPS yhteydessä ilmoittettava myös m2. √ √ √ Salaojien osalta kallio ja maaosuudet erikseen. Sivuojat leikkauksessa sis.maaleikkaukseen. Putkirumpujen yhteydessä myös kpl määrä. 1500 Kallion tiivistys- ja lujitusrakenteet √ Injektoidut kalliorakenteet √ Pultitukset √ Ruiskubetonointirakenteet √ Kalliotilojen tukirakenteet √ Ankkuroinnit √ Verkotukset √ Kallion eristys- ja kuivatusrakenteet √ 1600 Maaleikkaukset ja -kaivannot √ √ Maaleikkaukset √ Maakaivannot √ Maahan kaivettavat rakennus- ja siltakaivannot √ Kaivannon tukirakenteet √ Vedenalaiset maaleikkaukset ja kaivannot (ruoppaus) √ Penkereiden alitukset (kairaus, tunkkaus) √ Ylläpito Määrälaskennan lisätiedot Rakentaminen Rakennus-suunnittelu Väyläsuunnittelu 24 (36) LIITE 1 Yleissuunnittelu Esisuunnittelu Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015 MÄÄRÄLASKENTA JA KUSTANNUSARVIOT √ √ Kallioavoleikkaukset √ √ √ Kalliokaivannot √ √ Kallioon louhittavat rakennus- ja siltakaivannot √ √ √ √ Vedenalaiset kallioleikkaukset ja -kaivannot √ Jälkikäsitellyt kalliopinnat Maanalaiset kalliotilat √ √ √ Reiät ja poratut kaivot 1800 Penkereet ja täytöt √ √ √ √ √ Maapenkereet ja -padot √ Louhepenkereet ja -padot √ Erikoispenkereet √ Kaivantojen täytöt √ 2000 Päällys- ja pintarakenteet √ √ √ 2100 Päällysrakenteen alaosat √ Suodatinrakenteet √ Jakavat kerrokset ja välikerrokset √ Päällysrakenteen alaosat louheesta √ Siirtymärakenteet √ Ylläpito √ Määrälaskennan lisätiedot Rakentaminen Rakennus-suunnittelu 1700 Kallioleikkaukset, -kaivannot ja -tunnelit Esisuunnittelu Väyläsuunnittelu 25 (36) LIITE 1 Yleissuunnittelu Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015 MÄÄRÄLASKENTA JA KUSTANNUSARVIOT Ylläpito Määrälaskennan lisätiedot Rakentaminen Rakennus-suunnittelu Väyläsuunnittelu 26 (36) LIITE 1 Yleissuunnittelu Esisuunnittelu Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015 MÄÄRÄLASKENTA JA KUSTANNUSARVIOT 2100 jatk. Päällysrakenteen yläosat √ Sitomaton kantava kerros √ Kerroksen yläpinnan m2. Sidottu kantava kerros √ Kerroksen yläpinnan m2. Lujitteet √ Kulutuskerros √ Piennartäyte √ 2200 Reunatuet, kourut, portaat ja tukimuurit √ √ √ Reunatuet √ Kourut √ Portaat √ √ Tukimuurit √ √ √ √ 2300 Kasvillisuusrakenteet √ Kasvualustat ja parannetut kasvualustat Nurmi- ja niittyverhoukset √ √ Jako tyypeittäin. Kerrosvahvuus ilmoitettava. √ Istutukset √ Katteet √ Puut eriteltyinä kokoluokittain. √ √ √ √ √ √ ??? Eroosiosuojaukset √ √ Luiskakennostot √ √ Kiviheitokkeet √ √ Kiviladokset √ √ Vahvisteverkot √ Luonnonmukainen suojaus (risunki ym.) √ √ √ √ Jätevesiviemärit √ √ Hulevesiviemärit √ √ Vesijohdot √ √ Jäteveden puhdistamot √ √ Veden puhdistamot √ √ Vesisäiliöt √ √ Yleissuunnittelu √ Esisuunnittelu 3100 Vesihuollon järjestelmät Rakennus-suunnittelu √ Väyläsuunnittelu 3000 Järjestelmät Kaivoista arvio keskim. korkeudesta. Määrälaskennan lisätiedot Ylläpito Raide Rakentaminen Tukikerros Ylläpito Rakennus-suunnittelu √ Määrälaskennan lisätiedot Rakentaminen Väyläsuunnittelu 2400 Ratojen päällysrakenteet 27 (36) LIITE 1 Yleissuunnittelu Esisuunnittelu Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015 MÄÄRÄLASKENTA JA KUSTANNUSARVIOT Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015 MÄÄRÄLASKENTA JA KUSTANNUSARVIOT 3200 Turvallisuus- ja suojarakenteet 28 (36) LIITE 1 √ Kaiteet ja johteet Aidat, puomit ja portit √ √ √ √ √ Eriteltynä 1 ja 2 puoliset, lisäpylväät, arvio taivutetusta osuudesta, viisteet.Siltojen siirtymärakenteet tässä luettelossa. Siirtymärakenteet eri kaidetyyppien välillä. √ √ Aidoista arvio maahan ja kalliolle asennettavista osuuksista. Suojatolpat ja reunapaalut √ Törmäyssuojat √ Erikoisrakenteet √ Liikennemerkit √ Opastustaulut √ Portaalit √ √ Lisätietona: kalvotyyppi, kokonaispinta-ala ja kpl määrä. Jalustatyypit, pylväät ja mahd. pohjanvahvistustarve. 3200 jatk. Opastus- ja ohjausjärjestelmät (asennukset) √ √ Tiemerkinnät √ Pysäköintilaitteet √ Valvontalaitteet √ √ Kaapelirakenteet Ilmajohdot Ylläpito √ Liikennevalot 3300 Sähkö- ja konetekniset järjestelmät Määrälaskennan lisätiedot Rakentaminen Rakennus-suunnittelu Väyläsuunnittelu 29 (36) LIITE 1 Yleissuunnittelu Esisuunnittelu Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015 MÄÄRÄLASKENTA JA KUSTANNUSARVIOT √ √ √ √ √ √ √ Kannatusrakenteet √ Muuntamot, keskukset ja jakokaapit √ Valaisimet √ Eriteltynä viivatyypit (kaistaviiva, reunaviiva, sulkualueet yms.) ja merkintätavat sekävärit.Erikseen täristävät reunaviivat/ jyrsinnät. Mäkisyyttä ei huomioida määrissä. Portaaleista: portaalityyppi, jalustatyyppi, vaakamitta ja korkeus sekä mahd. pohjanvahvistustarve. √ Ratasähköistys √ √ √ 3300 jatk. Telejärjestelmät √ √ √ √ √ √ √ Kaapelirakenteet Ilmajohdot √ Kannatusrakenteet √ Jakokaapit √ Antennijärjestelmät √ Muut teletekniset laitteet √ 3400 Lämmön- ja kaasunsiirtojärjestelmät √ √ √ Kaukolämpö √ √ √ Kaukojäähdytys √ √ √ Sulanapitojärjestelmä √ √ √ Kaasuverkko (Maakaasuputkisto?) √ √ √ Muut lämmönsiirtojärjestelmät √ √ √ Ylläpito (√) Määrälaskennan lisätiedot Rakentaminen Rakennus-suunnittelu Sähkö- ja konetekniset laitteet (siltojen nosto- ja avauslaitteistot, ilmapumput jne.) Väyläsuunnittelu 30 (36) LIITE 1 Yleissuunnittelu Esisuunnittelu Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015 MÄÄRÄLASKENTA JA KUSTANNUSARVIOT Erilliset järjestelmät √ Tie- ja katuliikenteen järjestelmät √ Raideliikenteen järjestelmät √ Lentoliikenteen järjestelmät √ Vesiliikenteen järjestelmät √ Palvelujärjestelmät (käytetään tapauskohtaisen harkinnan mukaan, vaihtoehto 4.ryhmä) √ Ylläpito Määrälaskennan lisätiedot Rakentaminen Rakennus-suunnittelu Väyläsuunnittelu 31 (36) LIITE 1 Yleissuunnittelu Esisuunnittelu Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015 MÄÄRÄLASKENTA JA KUSTANNUSARVIOT 3600 Automaatiojärjestelmät 4000 Sillat ja muut rakennustekniset rakennusosat √ √ √ 4200 Sillat √ √ √ Perustukset (Nimi vaihdettava) √ √ √ Maatuet (päätytuet) √ √ √ Välituet √ √ √ Päällysrakenteet √ √ √ Kannen pintarakenteet √ √ √ Varusteet ja laitteet √ √ √ 4110 Betonirakenteet 4120 Teräsrakenteet 4130 Puurakenteet 4190 Muut Huom! Kaiteet √ √ Satamalaiturit √ √ √ Vesistölaiturirakenteet √ √ √ Asemalaiturit yms. laiturit √ √ √ Kuormauslaiturit √ √ √ Puutavaran käsittelylaitokset √ √ √ √ √ √ 4400 perustus- ja tukirakenteet 4500 Ympäristörakenteet Varusteet ja kalusteet √ Suojat (katokset, varastot, pysäkkirakenteet) √ √ √ Meluntorjuntarakenteet (ei maa) √ √ √ Tärinänvaimennusrakenteet √ √ √ Muut ympäristörakenteet 4600 Rakennelmat ja kalusteet √ Ylläpito √ 4300 laiturit Määrälaskennan lisätiedot Rakentaminen Rakennus-suunnittelu Terminaalirakenteet Esisuunnittelu Väyläsuunnittelu 32 (36) LIITE 1 Yleissuunnittelu Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015 MÄÄRÄLASKENTA JA KUSTANNUSARVIOT √ √ Säännöstelypadot √ √ √ Tulvapumppaamot √ √ √ Sulkuportit √ Sulkukammiot √ Mastot √ √ √ √ Merenkulun turvarakenteet ja allasrakenteet Majakat Reuna- ja tutkamerkit Linjataulut Kummelit Poijut Viitat 4700 Vesiliikenteen rakenteet ja padot 4800 Maanalaisten tilojen betonirakenteet Ylläpito √ 4700 Vesiliikenteen rakenteet ja padot Määrälaskennan lisätiedot Rakentaminen Rakennus-suunnittelu Pato- ja sulkurakenteet Esisuunnittelu Väyläsuunnittelu 33 (36) LIITE 1 Yleissuunnittelu Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015 MÄÄRÄLASKENTA JA KUSTANNUSARVIOT √ Muut rakennusosat (Talo2000 mukaisesti) Läjitysaltaat (ylivuotojärjestelyt) Ylläpito Rakennus-suunnittelu √ 4900 Muut rakennusosat Määrälaskennan lisätiedot Rakentaminen Väyläsuunnittelu 34 (36) LIITE 1 Yleissuunnittelu Esisuunnittelu Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015 MÄÄRÄLASKENTA JA KUSTANNUSARVIOT Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015 MÄÄRÄLASKENTA JA KUSTANNUSARVIOT Yit Rakennus Oy / Pekka Ruuti, Finnmap Infra Oy / Niko Janhunen, Markku Pienimäki LIITE 2 35 (36) LIITE 2 Massalaskennan malliseloste MASSALASKENNAN MALLISELOSTE Rataosuus: Massalaskennan malliseloste SIDOTUT massat on liitetty taulukkoon hintatarjous-lomake 1 mukaisesti. LASKETUT massat koostuvat seuraavista INFRA 2006 -rakennusosa- ja hankenimikkeistön osista: o 1141 Pintamaan poistot [m2], [m3] HUOM! UUDEN raiteen massoihin lisätty 5 m * 0,2 m * 20 m = 20 m3/20m, paaluvälit, joissa molemmat raiteet uusia, huoltotien osuus lisätty IR:lle. o 1600 Maaleikkaukset ja -kaivannot (uusi raide) [m3] o 1625.5 Maaleikkaus (nykyinen raide kv - kv-1) [m3] (liite: poikkileikkaukset_kv-kv-1) o 1811.1 Maapenkereet (uusi raide) [m3] o 2122 Eristyskerrokset ratarakenteissa (uusi raide) [m3] o 2123 Välikerrokset ratarakenteissa (uusi raide) [m3] o 2123.1 Välikerrokset ratarakenteissa (nykyinen raide) [m3] o 2412 Tukikerrokset sepelistä (uusi raide) [m3] o 2412.1 Tukikerrokset sepelistä (nykyinen raide) [m3] osittain. HUOM! Tukikerrosmassat (2412 ja 2412.1) on laskettu tilaajan pintamalleista pois lukien tässä raportissa mainitut kohdat. Versio 1.0 17.8.2015 Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015 MÄÄRÄLASKENTA JA KUSTANNUSARVIOT 36 (36) LIITE 1 Paaluväli Laskentatapa 606+000 – 610+760 IR uusi, laskettu kv-242 tyypillä 610+760 – 613+060 Molemmat raiteet uusia, laskettu kaksoisraide-tyypillä, massat jaettu kahdella molemmille raiteille
© Copyright 2024