Määrälaskenta, kustannusarviot

Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015
Osa 9
MÄÄRÄLASKENTA JA KUSTANNUSARVIOT
Ohjaus ja
koordinointi
Lähtötietojen
hankinta ja
mallintaminen
Laadunvarmistus
Inframallintaminen
Suunnittelu ja
rakentaminen
Vuorovaikutus ja
yhteistyö
Määrälaskenta
ja
kustannusarviot
Yit Rakennus Oy / Pekka Ruuti, Finnmap Infra Oy / Niko Janhunen, Markku Pienimäki, 17.8.2015
Versio 1.0
17.8.2015
Dokumentin versiohistoria
Versio
Päiväys
Tekijä
Kuvaus
1.0
17.8.2015
YIT / Pekka Ruuti
FMI / Niko Janhunen,
Markku Pienimäki
Ohje koekäyttöön.
SISÄLLYS
1
Johdanto .................................................................................................................................................... 4
2
Määrälaskennan vaatimukset infran tietomalleille ................................................................................... 6
2.1 Rakenteiden kuvaaminen................................................................................................................... 7
2.2 Nimikkeistö......................................................................................................................................... 7
2.3 Määrälaskennan avainkäsitteitä ........................................................................................................ 9
2.4 Hankintamenetelmät ....................................................................................................................... 10
3
Määrälaskenta ja kustannusarviot hankkeen eri vaiheissa ..................................................................... 12
3.1 Laskenta suunnitteluvaiheen aikana ................................................................................................ 12
3.1.1 Esisuunnittelu- ja tarveselvitysvaihe ................................................................................... 12
3.1.2 Yleissuunnittelu ................................................................................................................... 12
3.1.3 Tie-, katu- ja ratasuunnittelu ............................................................................................... 13
3.1.4 Rakennussuunnittelu........................................................................................................... 14
3.2 Laskenta tarjous- ja rakentamisvaiheen aikana ............................................................................... 15
3.3 Massalaskenta rakennusvaiheen aikana .......................................................................................... 16
3.4 Työnaikaiset rakenteet ja työn vaiheistuksen kuvaaminen ............................................................. 16
4
Määrälaskennan prosessi urakkalaskentavaiheessa ............................................................................... 17
4.1 Kohteeseen tutustuminen ............................................................................................................... 17
4.2 Lähdeaineiston kokoaminen ............................................................................................................ 18
4.3 Määrälaskenta ja laskennan suorittaminen ..................................................................................... 19
4.3.1 Ohjattu ohjelmallinen tunnistus ja laskenta ....................................................................... 19
4.3.2 Määrien johtaminen ja ruutumittaus.................................................................................. 19
4.3.3 Mallin täydentäminen ......................................................................................................... 19
4.4 Laadunvarmistus ja määrien toimittaminen .................................................................................... 20
Lähdeluettelo................................................................................................................................................... 21
Liite 1
Määrälaskennan lisätiedot ............................................................................................................... 22
Liite 2
Massalaskennan malliseloste ........................................................................................................... 35
1
JOHDANTO
Määrälaskentaa suoritetaan hankkeen aikana useassa eri suunnitteluvaiheessa.
Esisuunnittelu
Yleissuunnittelu
Väyläsuunnittelu
Rakennussuunnittelu
Rakentami
nen
Ylläpito
Hankkeen ohjaamiseen keskeinen työkalu on hankkeen kokonaiskustannusten tarkastelu hankkeen eri vaiheissa. Suunnitteluvaiheessa kustannusarvioita tarvitaan hankkeen rahoituspäätösten tueksi. Rakennusvaiheessa hanke on eriteltävä riittävällä tarkkuudella tarjouslaskentaa sekä toteutusta varten. Kustannusten
laskemiseksi hankkeen eri osat on mallinnettava riittävällä tarkkuudella oikean tiedon saamiseksi.
Tietomallinnuksen yksi merkittävimpiä hyötyjä on automaattinen määrätiedon tuottaminen. Suunnitelmien
havainnollisuuden myötä voidaan olla entistä varmempia myös määrätiedon oikeellisuudesta. Manuaalisen
määrälaskennan vähentyessä suunnittelijat ja urakoitsijat voivat keskittyä työnsuorituksen optimointiin sekä
mahdollisesti taloudellisempien suunnitelmavaihtoehtojen kehittämiseen ja esittämiseen.
Yhteisen nimikkeistön sekä siihen liittyvän määrälaskentaohjeen avulla tietomallinnuksen hyöty tulee täysimääräisesti esiin. Tämä ohje tukeutuu Infra 2006 rakennusosa- ja hankenimikkeistöön, sekä sen pohjalta jalostettuun InfraBIM-nimikkeistöön sekä InfraBIM-sanastoon.
Lähtötietomallin tuottaminen on olennainen osa tietomallipohjaista hankintaprosessia. Lähtökohtaisesti tilaaja tuottaa lähtötietomallin rakennushankkeen alussa hankintamuodosta riippumatta. Hankintamuotojen
erityispiirteitä tietomallipohjaisen prosessin yhteydessä on käsitelty omassa kappaleessaan.
Tässä ohjeessa määrälaskennassa käytettyä mallia kutsutaan määrälaskentamalliksi hankkeen vaiheesta riippumatta.
Määrittelyt:
Yhdistelmämalli
Eri tietomalleista yhdistetty tietomalli. Esimerkiksi maastomallista, maaperämallista, vanhojen rakenteiden mallista sekä tien ja sillan tietomalleista muodostettu yhdistelmämalli. Voidaan käyttää esimerkiksi törmäystarkasteluihin
suunniteltujen ja nykyisten objektien välillä. [2]
Tien inframalli
Tietä / tiealuetta koskeva inframalli eri elinkaaren vaiheissa (esim. tien suunnittelumalli, tien toteutusmalli, tien toteumamalli jne.) Tien inframalli kuvaa tien
geometrian kokonaisuudessaan sisältäen leikkausrakenteet, kantavat rakenteet, kuivatusrakenteet, täyttörakenteet ja pintarakenteet. [2]
Inframalli
Infrarakenteen tuotemalli.
Yhteisesti sovitun inframallin tietomäärittelyn tietyn infrarakenteen instanssiointi esim. tietyn tiekohteen tiedot tallennettuina Inframodel -spesifikaation
mukaiseen siirtotiedostoon. [2]
Rakennusosamalli
Apunimike esim. toteutusvaiheen eri tarkkuudella laadittujen inframallien erottamiseksi (ks. kappale 4 Määrälaskennan prosessi). Riippuen suunnittelun vaiheesta inframallin pohjalta voidaan tehdä:
1.
alustava rakennusosamalli
2.
rakennusosamalli
Rakennusosamallista voidaan tehdä koko hankkeen kattava määrälaskelma
kustannusarviota varten. Tavoitteena on koko hankkeen kattava Inframalli,
jossa on prosessin jokaisessa vaiheessa kaikki rakennusosat mallinnettu vähintään alustavana. Objektien metatietoihin lisätään suunnitteluvaihe: alustava,
suunnittelu valmis tai toteutukseen.
Hankeosa
Infra -nimikkeistöjärjestelmässä hankeosa on määritelty seuraavasti:
o Hankeosan toteuttaminen tai toteuttamatta jättäminen edellyttää
omistajalta erillistä päätöstä.
o Hankeosan laatutason määräävät omistajan tai käyttäjän tarpeet ja ne
kuvataan tuotevaatimuksina ja mitoitustekijöinä.
o Hankeosalle voidaan määrittää erilaisia laatutasoja ja etsiä erilaisia kustannuspuitteen mukaisia, vaatimukset täyttäviä suunnitteluratkaisuja
(suunnitelmavaihtoehtoja). [4]
Rakennusosa
Rakennusosat kuvaavat lopputuotteisiin kuuluvat fyysiset rakenteelliset osat
jäännöksettömästi. Rakennusosanimikkeiden avulla lopputuote mallinnetaan
hankeen kustannusten hallintaa ja tuotannon ohjausta varten, kun rakennusosien erilaiset suunnitteluratkaisut lisäeritellään ja niiden paljoudet (määrä)mitataan. Rakennusosat on kuvattu sijainniltaan ja mitoiltaan piirustuksissa. Rakenneosan vaatimukset ja rakenteet kuvataan joko piirustuksissa tai selostuksissa. [4]
Tuotanto-osa
Tuotanto-osa kuvaa lopputuotteeseen kuuluvan fyysisen rakenteen osatehtävää tuotannon kannalta. Tämän ohjeen yhteydessä olennaista on betonirakenteiden toisiaan kiinteästi seuraavat työvaiheet; muotti-, raudoitus- ja betonointityö.
Määrälaskentamalli
Tietomalli, jonka perusteella määrälaskenta on tehty. Määrälaskentamallina
toimivat eri mallit hankkeen vaiheesta ja tarkkuustasosta riippuen.
2
MÄÄRÄLASKENNAN VAATIMUKSET INFRAN TIETOMALLEILLE
Tietomallin objektit on kuvattava valitun nimikkeistöjärjestelmän ohjeiden ja sääntöjen mukaisesti, jotta
määrälaskentaohjeen mukaiset määrät voidaan laskea suoraan tietomallista.
Hankkeesta laaditaan kokonainen malli eri suunnitteluvaiheissa, suunnitelmien tarkkuustaso parantuu projektin edetessä. Erilaisten suunnitteluratkaisujen vaikutusta hankkeen kokonaiskustannuksiin voidaan verrata suunnittelun edetessä ja tarkentuessa. Tietomallin sisältö eri suunnitteluvaiheissa on esitetty liitteessä
1, ”Mallien yleinen sisältö eri suunnitteluvaiheissa”, Infra 2006 nimikkeistön mukaisesti jaoteltuna. Hanketai rakennusosan suunnitteluvaihe (alustava, hyväksyttäväksi, tuotantoon) on liitettävä tietomalliin ja päivitettävä suunnittelun edetessä.
Määrälaskenta tehdään yhdistelmämallin pohjalta. Yhdistelmämallista lasketaan massat sekä muut rakenteisiin liittyvien järjestelmien osat ja laitteet. Tällä tavoin varmistetaan rakenteiden ja järjestelmien yhteensopivuus ja että se on huomioitu ennen määrälaskennan suorittamista. Jos edellä mainittuun ohjeeseen tulee
muutoksia, on ennen hankkeen alkua yksiselitteisesti määritettävä, minkä suunnittelualan mallista rakenneosat lasketaan.
Siltojen osien numerointi toteutetaan Siltojen tietomalliohjeen mukaisesti. Erityisesti suuremmissa hankkeissa, joihin liittyy muita rakenteita, rakenneosat on oltava eroteltavissa myös Infra - rakennusosittain.
Ohje
Siltojen tietomalliohjeen mukaisesti mallinnettujen siltojen rakenneosat on eroteltu Infra -rakennusosanimikkeistössä esitettyä tarkemmin. Sillan rakenneosien erottelun vastaavuus Infra -nimikkeistöön on esitettävä.
Yhdistelmämalliin on liitettävä raporttipohja rakennusosittain eriteltynä, jonka pohjalta määräluettelo voidaan automaattisesti tuottaa ja suorittaa tarkastelu mallin eri versioiden välillä.
Lähtökohtaisesti väylistä mallinnetaan kaikki rakennekerrokset, jolloin eri massoja voidaan laskea rakennekerroksittain tai yhdessä pintojen välisinä massoina.
Vaatimus
Tietomallin avulla määritellyn urakan sisältö on oltava yksiselitteisesti määritelty. Toisin sanoen urakkaan
sisältyvät rakennusosat on esitettävä ja eroteltava selkeästi urakkaan kuulumattomista rakenneosista.
Vaatimus
Mallista tuotetun määrätiedon tulee olla sitova. Malliin mahdollisesti liitettyjen määräraporttipohjien laskentaperusteet tai käyttöohjeet tulee esittää yksiselitteisesti malliselosteessa tai määrälaskentaselosteessa.
Määrälaskennan osalta malliselosteessa on oltava vähintään seuraavat asiat: käytetty määrälaskennan numerointi ja siihen tehdyt mahdolliset poikkeukset sekä numeroinnin toteutus mallin rakenneosissa. Ohjeellisena on myös esitettävä työnaikaisten rakenteiden määrien laskentaperusteet esim. tukiseinien ja kaivantojen tukirakenteet, seurantamittaukset ja pohjaveden alentamiset. InfraRYL:n mukaisia 5000-numeron
hanketehtäviä kuten vartiointi, päätoteuttajan tehtävät, lupamaksut jne. ei liitetä malliin.
2.1
Rakenteiden kuvaaminen
Väylien rakenteiden kuvaaminen on esitetty InfraBIM mallivaatimusten osassa nro 5. Mallinnus työtapana
on nimikkeistöjen käyttöä tukeva, sillä mallinnus tapahtuu useimmiten rakennusosittain. Rakennusosat kuvataan sijainniltaan ja mitoiltaan mallissa. Lisäksi rakennusosan vaatimukset kuvataan mallissa mahdollisuuksien mukaan. Mallin koordinaatisto on sidottava johonkin tunnettuun koordinaatistoon, jonka avulla mittatiedot voidaan siirtää tietomallista maastoon ja rakenteisiin.
Vaatimus
Malliselosteesta on löydyttävä käytetty koordinaatisto- ja korkeusjärjestelmä. Mallissa on oltava esitettynä
mittapisteet, joilta rakenteet rakennetaan.
Rakennusosat eivät saa olla sisäkkäisiä, jolloin automaattisen määrälaskennan tiedot eivät ole luotettavia.
Lähtötietomallin luovuttajan on laadunvarmistuksessaan huolehdittava että luovutettava malli on tarkastettu päällekkäisten objektien suhteen.
Määrälaskennan kannalta olennaista on rakennusosien kuvaaminen siten, että niiden määrätieto saadaan
automaattisesti rakennusosittain eroteltuna oikein. Erilaiset erikoisosat, joista ei löydy valmiita objekteja,
mallinnetaan lähinnä vastaavina objekteina siten, että niiden lukumäärä on oikein. Erilaiset objektit on lisäksi
eroteltava (nimeämällä, laadullisesti tms.) niin, että ne automaattisesti listattaessa erottuvat toisistaan.
Pinnat ja varusteet voidaan mallintaa muullakin tavoin jaoteltuna, mutta tietomallista on oltava mahdollista
tuottaa määräluettelo valitun nimikkeistön mukaisesti määriteltynä. Ohje määräluettelon tuottamiseen on
liitettävä tietomalliselostukseen.
Tietomalli luovutetaan laskentaan sekä natiivi- että inframodel / IFC-muodossa.
Esimerkki
Sillan kaidetolpat on mallinnettava yhtenä jatkuvana kappaleena, jotta niiden lukumäärä tulostuu oikein.
Hattumutterit mallinnetaan tavallisina muttereina ja objektiin liitetään tieto oikeasta, standardin mukaisesta,
rakenneosasta. Jos kupu mallinnetaan erikseen, saattaa määrätieto muunnoksissa muuttua moninkertaiseksi
ohjelmiston laskiessa mutterin kantaosan ja kuvun erikseen, mutta lisäämällä molempien määrän mutteriksi.
Ohje
Rakennusosat on mallinnettava myös fyysisesti oikean kokoisina, vaikka niiden ulkonäkö ei välttämättä olekaan oikea. Esimerkiksi muttereiden vaatima tila voidaan mallintaa sylinterin muotoisena kuusikulmion sijasta. Osan oikea tyyppi ilmoitetaan erikseen esim. objektin attribuuteissa tai tietomalliselosteessa.
2.2
Nimikkeistö
Ohjetta kirjoitettaessa valmiina on InfraBIM-nimikkeistön versio 1.5.
Vaatimus
Mallinnettaessa on käytettävä InfraBIM-nimikkeistöä sekä Infra rakennusosa- ja hankenimikkeistöä. Objekteihin on liitettävä niitä vastaava Infra-nimikkeistön koodi.
Betonirakenteet on mallinnettava siten, että ne voidaan hinnoitella tuotanto-osittain. Tässä tapauksessa tuotanto-osittelu tarkoittaa betonirakenteiden toisiaan kiinteästi seuraavia tuotanto-osia:
1. Muottityö
2. Raudoitustyö
3. Betonointityö.
Seuraavassa on esitetty lista rakenneosista, joita tämä koskee soveltuvin osin (lista ei ole kattava ja rakennusosan tarve on tarkistettava suunnittelun yhteydessä):
Taulukko 2.1
Betonirakenteet, jotka mallinnetaan tuotanto-osittain.
Rakennusosa
1300
Nimike
Perustusrakenteet
2143.2
Betonipäällysteet, valettavat
2214
Muurit
3115.2
Jätevesipumppaamo, paikalla rakennettu
3125.2
Hulevesipumppaamo, paikalla rakennettu
4000
Rakennustekniset rakennusosat
Vaatimuksesta voidaan poiketa hankekohtaisesti erikseen sovittaessa. Vaihtoehtoisia nimikkeistö-järjestelmiä ovat: Talo 80, Talo 2000.
Esimerkki
Kuvissa 2.1 ja 2.2 on esitetty putkiobjektien metatiedot kyseltynä. Kuvan 2.1 tapauksessa objektiin ei ole
lisätty Inframodel-määrittelyn mukaista infranimikkeistö-kenttää. Kuvassa 2.2 on esitetty putkelle myös infranimikkeistö-kenttä InfraBIM-nimikkeistön mukaisesti koodilla 312110 hulevesiviemäriputki (viettoviemäri).
Kuva 2.1 Putkiobjektin metatiedot mallista kyseltynä.
Kuva 2.2 Putkiobjektin metatiedot mallista kyseltynä.
2.3
Määrälaskennan avainkäsitteitä
Infrahankkeen osittelulla hanke jaetaan pienempiin osiin. Osat muodostavat hierarkkisen järjestelmän, jonka
jokainen osa suunnitellaan ja valvotaan erillisesti. Osituksen tavoitteena on:
 Jakaa hanke selviin vastuukokonaisuuksiin ja osaprojekteihin
 Jakaa hankkeen aikataulut erillisiksi osa-aikatauluiksi, joihin on merkitty niiden keskinäiset riippuvuussuhteet
 Luoda edellytykset hankkeen ajalliselle ohjaukselle
 Luoda kustannusohjauksen puitteet määrittämällä pienimmät seurattavat kustannuskohteet (työpaketit)
 Mahdollistaa koko hankkeen kustannusarvion, aikataulun ja tarvittavien resurssien tarkka määritys
 Antaa hankkeen osille hierarkkinen koodaus
 Integroida hankkeen ajallinen ja taloudellinen suunnittelu ja ohjaus.
Kuva 2.3 Hankkeen osittelu
Hankkeen osittelu tehdään kahdessa vaiheessa kuvan 2.3 mukaisesti. Hankkeen alussa tehdään perusosittelu, jossa kuvataan hankkeen pääosat. Tavoitteena on, että osien kustannukset ja tarvittaessa karkeat kestot
voidaan määrittää. Joitakin hankeosia ei voida jakaa suoraan rakennusosiin, koska olosuhteita ja maapohjaa
ei tunneta riittävän hyvin. Tällaisia hankeosia kutsutaan tuoteosiksi. Kun tiedot täsmentyvät, tuoteosat korvataan rakennusosilla.
Rakennusosiin päättyvää rakenteellista osittelua jatketaan tarvittaessa tuotannollisella osittelulla tuotantoosiin (panoksiin) asti kustannusten laskentaa varten ja jotta projektinhallinnan vaatimat osittelut saadaan
tehtyä.
2.4
Hankintamenetelmät
Riippumatta urakkamuodosta tilaaja tuottaa lähtötietomallin. Hankintaprosessia tehostettaessa yhden lähtötietomallin luovuttaminen hankkeen kaikkien osapuolten käyttöön vähentää merkittävästi päällekkäistä
työtä eri suunnittelu-, laskenta- ja tarjousvaiheissa.
Hankkeen lähtötietomalli täydentyy eri suunnittelu- ja urakkavaiheissa ja siirtyy täydentyneenä seuraavan
vaiheen lähtöaineistoksi aina ylläpitovaiheen käyttöön asti.
Yhtenäisen lähtöaineiston pohjalta tehdyt tarjoukset hankkeen eri vaiheissa ovat myös paremmin vertailukelpoisia keskenään. Tilaajan toimittaessa ja vastatessa lähtöaineistosta tarjoukset voidaan laskea vastaamaan suunnitelmissa esitettyä hanketta ja ylimääräiset riskivaraukset vajavaisten ja epäselvien suunnitelmien vuoksi voidaan jättää tekemättä.
Hanke hinnoitellaan mallista saatujen määrien pohjalta. Mallia käytetään myös maksupostien perusteena.
Toteutumatiedot lasketaan mallin pohjalta ja osapuolet sitoutuvat näin määriteltyihin toteutuneisiin määriin.
Kokonaisurakka (KU)
Saamaansa vastiketta vastaan urakoitsija luovuttaa lopputuotteen tilaajalle sopimusasiakirjojen laatutason
edellyttämässä muodossa asiakirjojen edellyttämällä tavalla. Hankkeen rakennussuunnittelun tilaaja on etukäteen teettänyt erillisellä toimeksiannolla.
Erityisesti tilaajan suunnitelmilla toteutettavissa hankkeissa suuri hyöty saavutetaan sitomalla määrät urakkalaskennan pohjana olevan tietomallin määriin, jolloin urakoitsijat voivat keskittyä työnsuorituksen optimointiin sekä mahdollisesti taloudellisempien suunnitelmavaihtoehtojen kehittämiseen ja esittämiseen rakennushankkeen tarjousvaiheessa.
ST-urakka
Urakkamuodossa urakoitsijan suoritusvelvollisuuteen kuuluu hankkeen rakentamisen lisäksi aina olennainen
osa hankkeen toiminnallisesta ja teknisestä suunnittelusta.
Lähtötiedot tulevat lähtökohtaisesti tilaajan luovuttamina, jolloin tilaaja vastaa lähtötietojen oikeellisuudesta
ja luotettavuudesta. Tarvittaessa lähtötietoihin voidaan liittää ns. riskivarauksia tietyiltä osilta (ks. kohta Riskien määrittely).
3
MÄÄRÄLASKENTA JA KUSTANNUSARVIOT HANKKEEN ERI VAIHEISSA
3.1
Laskenta suunnitteluvaiheen aikana
Mallinnusohjeiden osissa 5-7, Rakennemallit; on esitetty eri suunnitteluvaiheissa laadittavien tie-, katu- ja
ratarakenteiden rakennemallien sisältö, formaatit, dokumentointi sekä erityisesti rakennussuunnitteluvaiheen toteutusmallin tarkkuusvaatimuksia. Em. ohjeessa on esitetty tarkemmin mallien sisältö sekä siihen liittyviä huomioita määrälaskennan sekä kustannusarvioiden laatimisen kannalta. Rakennussuunnittelua edeltävien hankkeen suunnitteluvaiheiden osalta mallin sisältöä ja tarkkuusvaatimuksia on käsitelty ohjeiden
osassa 4 Inframalli ja mallinnus hankkeen eri suunnitteluvaiheissa.
Tässä osassa eri suunnitteluvaiheiden määrälaskenta ja kustannusarvioiden laadinta on esitetty yhteenvetona yleiskuvan saamiseksi koko prosessista.
Ohje
Hankkeen sisältäessä useita eri tekniikkalajeja ja niiden tietomalleja tekniikkalajit vastaavat omista malleistaan ja esim. määrät lasketaan tekniikkalajikohtaisten osamallien avulla.
Ohje
Kustannusarvion päivitystiheys ja ajankohta sovitaan hankkeen alussa tilaajan kanssa hankkeen kokonaisaikataulun ja tilaajan tarpeen mukaan. Tietomallinnuksen yksi tavoite on edistää reaaliaikaista kustannusseurantaa. Tulevaisuuden tavoitteena on, että kun mallia päivitetään, päivittyy samalla hankkeen hintalappu.
3.1.1
Esisuunnittelu- ja tarveselvitysvaihe
Esisuunnitteluvaiheen kustannusarvio on yleissuunnitelmavaiheen kustannusarvion tapaan selvitettävä sillä
tarkkuudella, että se muodostaa luotettavan perustan hankkeen kokonaiskustannusten sekä myös väylänpidon investointeihin tarvittavien määrärahojen arvioimiseksi. /8/
Esisuunnitteluvaiheessa mallinnuksen rooli ei lähtökohtaisesti ole kovin merkittävä. Mallinnuksen tasosta sovitaan hankekohtaisesti. Esisuunnitteluvaiheen kustannuslaskenta tehdään hankeosatarkkuudella. Yleensä
laskenta perustuu ainakin osittain asiantuntija-arvioihin. Hankeosalaskennassa väylien rakentamiskustannukset lasketaan ns. ”nauhakustannuksena” euroa/metri.
Määrien arviointi voidaan aloittaa jo esisuunnitteluvaiheessa. Monesti maastomallit ja maaperätiedot ovat
tässä vaiheessa vielä hyvin ylimalkaisia, perustuen maaperäkarttoihin ja Maanmittauslaitoksen mittausdataan. Epätarkahkonkin lähtötiedon avulla mallinnusta on kuitenkin mahdollista tehdä, jolloin penger- ja leikkausmassojen suuruusluokat ja laadut saadaan arvioitua. Tällöin hankeosalaskenta voi perustua osin rakennusosatarkkuudella tehtyihin tarkasteluihin. Kuitenkin myös tällöin kustannukset on kerrottava nauhakustannuksena.
Yleensä esisuunnitteluun sisältyy vaihtoehtovertailuja. Vaihtoehtojen kustannusarvioiden on oltava keskenään vertailukelpoisia, jotta kustannustehokkain vaihtoehto voidaan todeta.
3.1.2
Yleissuunnittelu
Yleissuunnitelman kustannusarvio laaditaan yleensä hankeosatarkkuudella. Määrätietojen hyödyntäminen
kustannuslaskennassa alkaa kuitenkin viimeistään yleissuunnitteluvaiheessa. Periaatteena on, että niiltä osin
kun suunnittelua tehdään mallipohjaisesti, hyödynnetään mallia määrälaskennassa ja sitä kautta myös kustannusarvion laadinnassa. Mallipohjainen suunnittelu mahdollistaa tarkemman, alustaviin massoihin perustuvan tierakenteiden kustannusarvioinnin, realistisen tilantarpeen määrittelyn sekä kustannuksiin oleellisesti
vaikuttavien rakenteiden ja laitteistojen luotettavan huomioimisen.
Mallinnuksen kehittyessä koko alan yleiseksi toimintatavaksi hankeosalaskennasta voitaisiin luopua kokonaan siirryttäessä yhä aikaisemmassa vaiheessa mallipohjaiseen määrälaskentaan. Kuitenkin tällä hetkellä
koko kustannusarvion laatiminen yleissuunnittelun mallin pohjalta johtaa liian raskaaseen mallintamiseen
yleissuunnitteluvaiheessa.
Silloista mallinnetaan yleissuunnitteluvaiheessa näkyvissä olevat rakenteet ja varusteet sekä siltaan liittyvät
maastorakenteet kuten sillan päätyluiskat ja keilat. Siltojen kustannusarvio lasketaan kuitenkin hankeosalaskentaa ja siltateknistä asiantuntemusta hyödyntäen. Hankeosalaskennan rinnalla suositellaan käytettävän
perinteistä kokemusperäiseen tietoon perustuvaa neliöhintalaskentaa. Muut määrät tuotetaan tilastopohjaisilla kertoimilla kannen pituuden ja leveyden perusteella.
Yleissuunnitteluvaiheen mallinnuskäytännöistä tekniikkalajeittain on kerrottu enemmän YIV-ohjeiden osan 4
Inframalli ja mallinnus hankkeen eri suunnitteluvaiheissa luvussa 3. Yleissuunnitteluvaiheen kustannushallinnan periaatteista ja käytännöistä on kerrottu tarkemmin ohjeen Väylähankkeiden kustannushallinta (Liikenneviraston ohjeita 46/2013) luvussa 5.
3.1.3
Tie-, katu- ja ratasuunnittelu
Tie-, katu- ja ratasuunnitelmien kustannusarvioissa varaudutaan hankkeen toteuttamisen aiheuttamiin kaikkiin kustannuksiin. Pääosaa kustannuseristä päästään arvioimaan rakennusosatarkkuudella viimeistään
suunnitelmien luonnosvaiheessa, mikä lisää kustannusarvion tarkkuutta. Suunnitelmien tarkentuessa riskivaraukset vähenevät ja tunnistetut riskit otetaan osaksi suunnitteluratkaisua ja ne hinnoitellaan. /9/
Tie-, katu- ja ratasuunnitteluvaiheessa lähtötietojen, mukaan lukien maastomalli, tulee olla niin tarkkaa, että
suunnittelu ja sitä kautta myös määrälaskenta on mahdollista tehdä luotettavasti ja tarkasti. Myös maaperämalli (maalajirajat) tulee määrittää pohjatutkimusten mahdollistamalla tarkkuudella. Tarkemmat vaatimukset tie-, katu- ja ratasuunnitelmavaiheen lähtötiedoille on esitetty YIV-ohjeiden osassa 4 Inframalli ja mallinnus hankkeen eri suunnitteluvaiheissa luvussa 4.1.
Lopullisen tie-, katu- tai ratasuunnitelman tavoitteena on, että lähes kaikki määrätiedot ovat tarkkuudeltaan
rakennusosalaskennan tasolla, jolloin kustannusarvio on rakennusosalaskentaan perustuva. Määrät, joita ei
ole laskettu rakennusosatarkkuudella, dokumentoidaan kustannushallinnan muistioon. Mallipohjainen suunnittelu mahdollistaa tarkemman ja nopean tarkastelun eri vaihtoehtojen välillä. Kustannusarvioista saadaan
luotettavia mallipohjaiseen määrälaskentaan perustuen, samoin rakenteiden ja laitteistojen siirtotarpeet ja
kustannukset voidaan arvioida luotettavasti.
Rakennusosalaskennassa on massoille määritettävä mahdolliset lisäkustannukset, joista tyypillisin on kuljetusmatka. Tätä tietoa ei lähtökohtaisesti saada malliaineistosta, vaan se lisätään laskelmaan käsin.
Siltasuunnitteluvaiheessa sillasta mallinnetaan näkyvien rakenteiden lisäksi alusrakenteet sekä siltaan liittyvät maastorakenteet, kuten sillan päätyluiskat ja keilat. Sillan varusteet ja laitteet mallinnetaan tarkoituksen-
mukaisilta osiltaan. Suunnittelun alkuvaiheessa kustannusarvio perustuu yleensä hankeosalaskentaan. Siltojen loppuvaiheen kustannusarvioina käytetään rakennusosatarkkuudella laadittua kustannusarviota. Rautojen ja jänneterästen määrät arvioidaan edelleen tilastopohjaisesti [kg/m3] siltatyypin ja koon perusteella.
Tie-, katu- ja ratasuunnitteluvaiheen mallinnuskäytännöistä tekniikkalajeittain on kerrottu enemmän YIV-ohjeiden osan 4 Inframalli ja mallinnus hankkeen eri suunnitteluvaiheissa luvussa 4. Yleissuunnitteluvaiheen
kustannushallinnan periaatteista ja käytännöistä on kerrottu tarkemmin ohjeen Väylähankkeiden kustannushallinta (Liikenneviraston ohjeita 46/2013) luvussa 6.
3.1.4
Rakennussuunnittelu
Rakennussuunnitelman kustannusarvion tavoitteena on ennakoida rakentamisen kustannukset luotettavasti. Rakennussuunnitelman valmistuessa kaikki määrät on laskettu rakennusosatarkkuudella. Kattava määräluettelo tähtää myös siihen, että hankkeen tarjouspyyntö voidaan laatia sen tietojen perusteella. Kustannusarvion päivitystiheys ja -ajankohdat sovitaan hankkeen alussa hankkeen kokonaisaikataulun ja tilaajan
tarpeen mukaan. /9/
Tarkan määrätiedon pohjana on riittävän tarkka lähtötieto. Maastomallin on oltava tarkka ja lisäksi pohjatutkimuksia on oltava riittävästi maaperämallin (maalajirajat) tekemiseen. Massojen laskentaa varten maakerrokset tulisi mallintaa jatkuvina pintoina. Maalajit tulisi mallintaa ominaisuuksineen siten, että rakenteisiin
kelpaavat maalajit voidaan erottaa sijainniltaan rakenteisiin kelpaamattomista maalajeista.
Viitaten mallinnusohjeiden osiin 5-6 rakennussuunnitteluvaiheessa lähtökohtaisesti kaikki rakentamiseen
vaadittavat pinnat mallinnetaan. Hankekohtaisesti voidaan erikseen sopia, esimerkiksi tarjouspyynnössä, jos
joitain pintoja ei mallinneta. YIV -ohjeiden Osissa 5-6 esitettyjen vaatimusten mukaisesti mallinnetusta tietomallista voidaan tässä vaiheessa laskea hankkeen tarkat massamäärät kerroksittain sekä tarvittaessa alueittain tai lohkoittain jaoteltuna. Massoja voidaan tuottaa myös esim. väylittäin, hankeosittain tai rakenneosittain.
On kuitenkin huomioitava, että massalaskennan tarpeet voivat poiketa koneohjauksen tarpeista. Esimerkiksi
rakennekerrosten (esim. jakava ja kantava kerros) osalta ei koneohjausmalleihin välttämättä sisällytetä rakenneluiskan alareunan pisteitä, mitkä kuitenkin massalaskennan tarpeisiin tarvitaan.
Kuten tie-/katu-/ratasuunnitelmavaiheessa, myös rakennusosalaskennassa on kaikille massoille määritettävä
mahdolliset lisäkustannukset, joista tyypillisin on kuljetusmatka. Tätä tietoa ei lähtökohtaisesti saada malliaineistosta, vaan se lisätään laskelmaan käsin. Tavoitteena on välttää Infra-rakennusosanimikkeistön rakennusosan "1611 Maaleikkaus, erittelemätön” käyttöä. Muut maaleikkaukset (koodit 1612–1617) on osoitettu
selkeästi sijoitettavaksi penkereisiin, täyttöihin, läjitykseen, kaatopaikalle, rakenteisiin tai välivarastoon.
Siltojen osalta rakennussuunnitteluvaiheessa mallinnetaan kaikki rakenteet siltojen tietomalliohjeen vaatimusten mukaisesti.
3.2
Laskenta tarjous- ja rakentamisvaiheen aikana
Kuvassa 3.1 on esitetty tarjousvaiheen prosessi tilaajan ja tarjoajan näkökulmasta.
Kuva 3.1 Tarjousprosessi
Määrätiedon tuottaminen on olennainen osa tarjousprosessia ennen hinnanmuodostusta. Määrälaskennan
prosessi on kuvattu erikseen luvussa 4. Määrälaskennan automatisoituminen ja varmuus määrien oikeellisuudesta ovat suurimmat edut tietomallia tarjousvaiheessa hyödynnettäessä. Kaikilla tarjouksen laadintaan
osallistuvilla on samat määrät käytössä ja moninkertainen manuaalisesti tehtävä laskenta vähentyy. Myös
urakkarajat ja -alueet voidaan mallin avulla määrittää tarkasti ja kiistattomasti.
Tietomalli toimii myös tarjousvaiheessa hankintojen suunnittelun apuvälineenä. Tietomallin avulla hankintapaketit voidaan määrittää helposti ja niiden määrät, tyyppi-, materiaali- ja laatutiedot saadaan nopeasti määritettyä.
Riskien määrittely
Jos hankkeen suunnitteluaikana havaitaan mahdollisia riskitekijöitä hankkeen toteutukselle, on ne esitettävä
mallissa selkeästi eroteltuna varsinaisista rakenneosista. Esimerkkejä mahdollisista riskeistä ovat mm.
 massanvaihdon leikkaus- sekä täyttömassojen määrät sekä sijainnit
 puutteelliset pohjatutkimustiedot
 sulfidisaviesiintymät.
Kustannuksiin voidaan vaikuttaa tietomallin avulla työnsuunnitteluun panostamalla. Tarjousvaiheen työnsuunnittelun aikana pystytään löytämään parhaat mahdolliset ratkaisut työn toteuttamiseen ja saadaan näin
etsittyä kustannustehokkain ratkaisu. Tietomallilla voidaan myös etukäteen selvittää mahdollisia ongelmia ja
varautumaan näihin, jolloin riskivaraus pienenee. Yhteiskustannuksia voidaan minimoida työnsuunnittelun
avulla etsimällä nopeinta mahdollista työn suoritusaikaa.
Vaatimus
Määrät tuotetaan Infra Rakennusosa- ja hankenimikkeistön Määrämittausohjeen mukaisesti, joihin on tässä
ohjeessa esitetty laskentaa helpottavia tarkennuksia. Tarkennusten avulla pyritään saamaan tarkempi kuva
toteutettavasta hankkeesta ja mahdollisimman pienet riskivaraukset määrätiedon suhteen. Tarkennukset on
esitetty liitteessä 1.
Määrät tulee olla jaoteltuna hankkeen kannalta järkeviin osakokonaisuuksiin esim. radalla ratakilometriin
sidottuna 20 metrin osiin ja tiellä 20 metrin osiin tai muuten sopiviin osakokonaisuuksiin. Esimerkki massa-
taulukosta on esitetty kuvassa 3.2 ja määrälaskennan malliselosteesta liitteessä 2. Määräluettelon ja osakokonaisuuksien on oltava liitettävissä toisiinsa vertailua ja tarkistuksia varten esim. nimeämällä ne sopivasti
tai muulla määrälaskennan selosteessa mainitulla tavalla.
Määräriskit esitetään määrälaskennan selosteessa.
Massataulukko
Hanke
Rataosuus
Tekijä
N.N
Päivämäärä
1.1.2014
Infra 2006 -koodi ja -nimike
KM-paalu, alku
km
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
m
280
300
320
340
360
380
400
420
440
460
480
500
520
540
560
580
600
620
640
660
680
700
720
740
760
780
800
820
840
860
880
900
920
940
KM-paalu,
loppu
km
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
606
YHTEENSÄ
m
1141
1142
Poistettavat
pintamaat
Poistettavat
rakennekerrokse
t ja penkereet
1321
1326
1600
Lyöntipaalut
Paalulaatat
[m2tr]
[m3ktr]
[mtr]
[m2tr]
1612
1614
Maaleikkaukset Maaleikkaus ja Maaleikkaus ja
ja -kaivannot penger tai täyttö kerrosrakenne
[m3ktr]
[m3ktr]
[m3ktr]
1625
1632
Massanvaihtoon
kuuluvat
kaivannot
Työnaikainen
tukiseinät
1700
[m3ktr]
[m2tr]
1811
1815
Kallioleikkaukset,
-kaivannot ja Maapenkereet
tunnelit
[m3ktr]
[m3ktr]
1816
1836
2122
Esikuormituspen Massanvaihtoon Eristyskerrokset
Vastapenkereet
kereet
kuuluvat täytöt ratarakenteissa
[m3ktr]
[m3rtr]
[m3ktr]
[m3ktr]
2123
2412
Välikerrokset
ratarakenteissa
Tukikerrokset
sepelistä
[m3ktr]
[m3ktr]
300
320
340
360
380
400
420
440
460
480
500
520
540
560
580
600
620
640
660
680
700
720
740
760
780
800
820
840
860
880
900
920
940
960
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
Kuva 3.2 Massataulukon laadintaesimerkki.
3.3
Massalaskenta rakennusvaiheen aikana
Suurten infrahankkeiden tärkeimpiä tehtäviä on massatalouden hallinta. Tietomallin avulla massalaskentaa
on helppo suorittaa pienemmissäkin erissä hankkeen aikana.
Työnaikana havaittujen massamuutosten käsittely voidaan suorittaa tietomallin pohjalta laskettujen määrien
avulla.
3.4
Työnaikaiset rakenteet ja työn vaiheistuksen kuvaaminen
Suunnitteluratkaisusta johtuvat työnaikaiset rakenteet, kuten ponttiseinät ja tukirakenteet, on kuvattava tietomallissa toteutuslaajuudessaan. Myös suunniteltu työn vaiheistus on esitettävä ohjeellisena.
4
MÄÄRÄLASKENNAN PROSESSI URAKKALASKENTAVAIHEESSA
Edellisen vaiheen
lopputuote
Alustava
Rakennusosamalli
Rakennusosamalli
Seuraavan
vaiheen
lähtötiedot
Kuva 4.1 Määrälaskennan vaiheistus
Prosessin tavoitteena on luoda heti hankkeen alusta asti alustava rakennusosamalli, josta voidaan hankkeen
rakennusosat määritellä karkealla tasolla kustannusarviota varten. Alustava rakennusosamalli tarkentuu
suunnittelun edetessä ja määrämuutoksia voidaan vertailla eri suunnitteluvaihtoehtojen välillä. Kuvassa 4.1
kuvattu vaiheistus voidaan suorittaa jokaisessa suunnitteluvaiheessa erikseen tai esim. ST-hankkeessa se voi
koskea hanketta kokonaisuudessaan.
Hanke tai rakennusosan suunnitteluvaihe (alustava, hyväksyttäväksi, tuotantoon) on liitettävä tietomalliin ja
päivitettävä suunnittelun edetessä.
Prosessi on luonteeltaan iteratiivinen ja se toistuu useita kertoja eri suunnitteluvaiheessa. Kuvassa on esitetty
vaiheet projektin alusta loppuun, mutta sama prosessi toistuu hankkeen aikana useita kertoja eri suunnittelutai toteutusvaiheissa.
Seuraavassa on kuvattu tietomalleista tehtävän määrälaskennan prosessi Yleisiä tietomallivaatimuksia mukaillen.
Kuva 4.2 Määrälaskennan prosessi
Suunnittelutiedon lisääminen metatietoihin: alustava, suunnittelu valmis tai toteutukseen.
4.1
Kohteeseen tutustuminen
Varsinainen kohteeseen tutustuminen tehdään kerran ennen ensimmäistä laskentaa. Mallin avulla kohteen
laajuus ja muut ominaispiirteet on helpompi sisäistää. Mallin lisäksi on syytä tutustua kohteen muuhun materiaaliin, esimerkiksi työselostukseen sekä keskustella suunnittelijoiden kanssa.
4.2
Lähdeaineiston kokoaminen
Vaatimus
Ennen jokaista laskentaa on koottava laskennan lähdeaineisto ja varmistuttava siitä, että kaikista aineiston
sisältämistä tiedostoista on käytössä oikea versio.
Projektikohtaisesti sovittavia selvitettäviä asioita:

On selvitettävä, käytetäänkö laskennassa yhden vai useamman suunnittelualan malleja. Lähtökohtaisesti määrät lasketaan Inframallista. Jos käytetään useamman suunnittelualan malleja, pitää selvittää, mitä määriä lasketaan kustakin mallista.

On selvitettävä, jakautuuko jokin suunnittelualan malli useampaan osamalliin.

On selvitettävä, käytetäänkö laskennassa suunnittelijan alkuperäistä (natiivi)mallia vai siitä tuotettua
Inframodel /IFC-mallia.

Mikäli laskennassa käytetään suunnittelijan alkuperäistä mallia, pitää varmistua siitä, että aineistosta
löytyvät kaikki tarvittavat kirjasto-osat ja ulkoiset viitteet ja että malli avautuu ongelmitta laskijan ohjelmistoilla.

On selvitettävä mallista laskettavan määrätiedon kattavuus, mitkä nimikkeet ovat laskettavissa mallista ja mitkä on laskettava muilla menetelmillä.

On selvitettävä, onko koko malli mallinnettu samalle tarkkuustasolle ja lasketaanko määriä koko mallista vai ainoastaan osasta mallia. Malli saattaa sisältää esimerkiksi määrälaskennan ulkopuolelle jääviä rakennus- ja tekniikkaosia, tiloja, varusteita ja kalusteita. Tässä tapauksessa on selvitettävä, voidaanko laskentaan sisällytettävät ja sen ulkopuolelle jäävät tietomallin osat tunnistaa esimerkiksi nimeämissääntöjen, visualisointien ja/tai kuvatasoyhdistelmän avulla. Tietoa mallinnustavasta löytyy
mallin tekijän laatimasta tietomalliselostuksesta.

Työselostuksen osalta on selvitettävä, onko se yhtenevä mallissa olevien tietojen kanssa, esimerkiksi
onko mallissa ja työselostuksessa käytetty samoja rakennetyyppejä. Työselostukseen pitää viedä
kaikki sovitut muutokset, koska ei voida olettaa määräasiantuntijan selvittävän muutoksia esimerkiksi
suunnittelukokousten pöytäkirjoista.

On selvitettävä pääpiirteissään mallien ja rakennusselostuksen muutokset verrattuna edellisiin laskennassa käytettyihin versioihin.
Ohje
Mallien ja muun materiaalin mahdolliset puutteet selvitetään pääosin laadunvarmistuksessa ja kirjataan mallin tarkastusraporttiin, johon laskijan on syytä tutustua huolellisesti. Lähdeaineiston mahdollisten sisäisten
ristiriitojen selvittäminen ja niistä tiedottaminen on pääsuunnittelijan tai muun tilaajan nimeämän henkilön
vastuulla. Puutteita voidaan hyväksyä, kunhan ne ovat laskijan tiedossa ennen laskennan aloittamista. Laskija
voi lisäksi antaa oman mielipiteensä siitä, onko laskenta aiotussa laajuudessa mielekästä suorittaa toimitetun
lähdeaineiston pohjalta. Jos puutteita on liikaa, voidaan harkita laskennan siirtämistä myöhempään ajankohtaan.
Määrälaskennan lähdeaineiston versionhallinta projektissa on suunnittelijoiden ja pääsuunnittelijan vastuulla. Laskijan on voitava luottaa siihen, että laskentaan toimitettu aineisto sisältää oikeat versiot kaikista
tiedostoista. Tämä varmistetaan siten, että kukin suunnittelija vastaa omien tiedostojensa versioinnista ja
pääsuunnittelija tai muu tilaajan nimeämä vastuuhenkilö laskentaan lähetettävän tiedostopaketin kokoamisesta, versioinnista ja julkaisusta. Laskijan pitää kuitenkin aina kertoa tilaajan edustajalle, jos epäilee saaneensa väärän version jostain tiedostosta.
4.3
Määrälaskenta ja laskennan suorittaminen
Vaatimus
Määrälaskennasta laaditaan erillinen määrälaskentaselostus, jossa on selostettu määräluettelon laadinnassa käytetyt pinnat ja objektit jne. Mallipohjainen laskenta suoritetaan siihen soveltuvalla tietokoneohjelmistolla. Malliselosteessa on esitettävä käytetty ohjelmisto ja sen versio sekä laskennan vastuuhenkilö.
Ohje
Käytetyn ohjelmiston ominaisuudet vaikuttavat ratkaisevasti siihen, miten luotettavaa ja tehokasta laskenta
on esimerkiksi, kun laskentaan tulee uusi versio mallista tai laskijan tehtävänä on tehdä useita vaihtoehtoisia
laskelmia saman mallin pohjalta.
Esimerkki määrälaskennan selosteesta on liitteenä 2.
4.3.1
Ohjattu ohjelmallinen tunnistus ja laskenta
Ohje
Mallin tietosisältö ja rakennusosat voidaan tunnistaa ja ryhmitellä ohjelmallisesti ja niistä saadaan luettua
määrälaskennan tarvitsema mittatieto. Tämä vaihtoehto hyödyntää tietomallia parhaalla mahdollisella tavalla. Määrät voidaan laskea nopeasti ja luotettavasti sekä havainnollistaa mallin avulla. Määräasiantuntijan
ei tarvitse muuttaa mallia, joten määrien päivittäminen mallin uuden version avulla on tehokasta.
4.3.2
Määrien johtaminen ja ruutumittaus
Ohje
Mallissa ei ole suoraan määrälaskentaan tarvittua tietoa, mutta tieto voidaan johtaa mallissa olevista muista
rakennusosista. Esimerkiksi anturoiden pituus voidaan suhteellisen tarkasti laskea alimman kerroksen kantavien seinien pituuden perusteella. Määräasiantuntijan ei tarvitse muuttaa mallia, joten määrien päivittäminen mallin uuden version avulla on tehokasta.
4.3.3
Mallin täydentäminen
Ohje
Mallissa ei ole suoraan määrälaskennan vaatimaa tietoa, jolloin määräasiantuntija mallintaa puuttuvan tiedon käyttäen hyväksi mallissa olevia muita rakennusosia. Määrät voidaan myös havainnollistaa mallin avulla.
Menettelyyn liittyy mm. seuraava ongelma: muutoksen tekemisessä käytetään väärää työkalua, jolloin määrälaskija menettää tekemänsä mallimuutokset päivittäessään uuden suunnittelumallin määrälaskentaan,
ellei suunnittelija ole tehnyt vastaavia muutoksia suunnittelumalliin.
4.4
Laadunvarmistus ja määrien toimittaminen
Ohje
Määrälaskennan suorittamisen jälkeen laskentatulokset analysoidaan kattavuuden, tarkkuuden ja luotettavuuden osalta. Laskentatulosten kattavuuden osalta tarkistetaan, että kaikki määrälaskennassa mukana olevat nimikkeet ovat laskettu. Laskennassa mukana olevat rakennusosat visualisoidaan malliin laskennan kattavuuden arvioimiseksi. Visualisointia verrataan esimerkiksi mallin piirustuksiin.
Laskentatarkkuuden arvioimiseksi nimikekohtaisesti tarkistetaan laskennassa saadut määrät esimerkiksi tunnuslukuvertailulla mahdolliseen referenssikohteeseen. Tarvittaessa suoritetaan nimikkeen vertailulaskelma
myös toisessa tiedostoformaatissa olevasta mallista tai piirustuksista. Laskelman luotettavuus arvioidaan
suhteessa lähtötietoihin ja käytettäviin laskentamenetelmiin sekä laskelmassa tehtyihin oletuksiin ja täydennyksiin muiden laskenta-aineistojen perusteella.
Määrälaskennan lopputuloksena syntyy määräluettelo, joka toimitetaan edelleen kustannuslaskentaan ja
muuhun käyttöön tilaajan edellyttämällä tavalla jäsenneltynä. Luettelo voidaan tallettaa useissa erilaisissa
tiedostomuodoissa. Mallipohjainen laskenta antaa mahdollisuuden havainnollistaa määriä uusilla tavoilla.
Suunnitteluohjelmassa tai suunnitteluohjelman ja määrälaskentaohjelman välillä määrät linkitetään laskennassa käytettyyn malliin dynaamisesti, jolloin määräluettelon kautta voidaan tarpeen mukaan visualisoida
määrärivien laskennassa käytetyt mallin osat.
On tärkeää huomata, että kaikki laskennan tulokset liittyvät määrälaskennassa käytettyyn lähtöaineistoon.
Kaikki määräluettelot ja niistä edelleen johdetut tiedot on syytä selkeästi liittää tähän pakettiin, koska yksinään tai jonkin muun paketin yhteydessä ne eivät enää tarjoa oikeaa tietoa suunnitelmasta.
LÄHDELUETTELO
1
2
3
4
5
6
7
8
9
Tauriainen Matti. 2012. Yleiset tietomallivaatimukset 2012, Osa 7. Määrälaskenta, Versio 1.0, YTV
InfraBIM-nimikkeistö, versio 1.5. 11.4.2013. http://www.rts.fi/infrabim/infrabim_uusi/mallinnusohjeita/InfraBIM_nimikkeisto_v1_5.pdf
Lindholm M. Junnonen J-M. 2012. Infrahankkeen tuotannonhallinta. Helsinki 2012.
Suomen Rakennusmedia Oy
2006. Infra 2006, Rakennusosa- ja hankenimikkeistö, Määrämittausohje. Tampere
2006. Rakennustieto Oy
Myllymäki H. Siltojen tietomalliohje, luonnos 2013
Karhumäki S. Siltaurakan tarjous- ja rakentamisvaiheen toteutus tietomalliympäristössä, Diplomityö, 2012
Kiviniemi Antti, Massalaskennan mallidokumentit, Diplomityöaineisto, 2014
Tiehallinto. 2007. Yleissuunnittelu, sisältö ja esitystapa. Helsinki. ISBN 978-951-803675-6.
Liikenneviraston ohjeita 46/2013. Väylähankkeiden kustannushallinta
Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015
MÄÄRÄLASKENTA JA KUSTANNUSARVIOT
Yit Rakennus Oy / Pekka Ruuti, Finnmap Infra Oy / Niko Janhunen,
Markku Pienimäki
1100 Olevat ja poistettavat rakenteet ja rakennusosat
√
√
Rakennusalueella oleva luonnontilainen maa ja kallio
√
√
Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat puut ja kasvillisuus
√
Poistettavat pintamaat
√
Poistettavat ja siirrettävät maa- ja
pengerrakenteet
√
Poistettavat päällysrakenteet
√
Poistettavat avo-ojat ja kaivannot
√
√
Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakennukset ja rakennelmat
√
√
Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat sillat ja muut rakennustekniset rakennusosat
√
√
Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet ja järjestelmät
√
√
Ylläpito
Rakennus-suunnittelu
√
Määrälaskennan lisätiedot
Rakentaminen
Väyläsuunnittelu
√
Esisuunnittelu
√
1000 Maa-, pohja- ja kalliorakenteet
Versio 1.0
Massalaskennan malliseloste
MÄÄRÄLASKENNAN LISÄTIEDOT
Yleissuunnittelu
LIITE 1
22 (36)
LIITE 2
Lisätietoina arvio
m3 tai m2.
Jaottelu listaan
kohteittain sekä
koon mukaan.
17.8.2015
√
Poistettavat pilaantuneet maat
ja rakenteet
√
√
Kapselointirakenteet
√
√
1300 Perustusrakenteet
√
√
Anturaperustukset
√
Laattaperustukset
√
√
Paaluperustukset
√
√
Arinarakenteet
√
Kasuuniperustukset
√
1400 Pohjarakenteet
Vahvistetut maapohjat
√
√
√
√
√
Suojaukset ja eristykset
Kuivatusrakenteet
Ylläpito
√
1200 Pilaantuneet maat ja rakenteet
Määrälaskennan lisätiedot
Rakentaminen
Rakennus-suunnittelu
√
Esisuunnittelu
Väyläsuunnittelu
23 (36)
LIITE 1
Yleissuunnittelu
Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015
MÄÄRÄLASKENTA JA KUSTANNUSARVIOT
Paalukoko, vinopaalujen sekä jatkopaalujen osuus.
EPS yhteydessä ilmoittettava myös
m2.
√
√
√
Salaojien osalta kallio ja maaosuudet
erikseen. Sivuojat
leikkauksessa
sis.maaleikkaukseen.
Putkirumpujen yhteydessä myös kpl
määrä.
1500 Kallion tiivistys- ja lujitusrakenteet
√
Injektoidut kalliorakenteet
√
Pultitukset
√
Ruiskubetonointirakenteet
√
Kalliotilojen tukirakenteet
√
Ankkuroinnit
√
Verkotukset
√
Kallion eristys- ja kuivatusrakenteet
√
1600 Maaleikkaukset ja -kaivannot
√
√
Maaleikkaukset
√
Maakaivannot
√
Maahan kaivettavat rakennus- ja
siltakaivannot
√
Kaivannon tukirakenteet
√
Vedenalaiset maaleikkaukset ja kaivannot (ruoppaus)
√
Penkereiden alitukset (kairaus,
tunkkaus)
√
Ylläpito
Määrälaskennan lisätiedot
Rakentaminen
Rakennus-suunnittelu
Väyläsuunnittelu
24 (36)
LIITE 1
Yleissuunnittelu
Esisuunnittelu
Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015
MÄÄRÄLASKENTA JA KUSTANNUSARVIOT
√
√
Kallioavoleikkaukset
√
√
√
Kalliokaivannot
√
√
Kallioon louhittavat rakennus- ja
siltakaivannot
√
√
√
√
Vedenalaiset kallioleikkaukset ja
-kaivannot
√
Jälkikäsitellyt kalliopinnat
Maanalaiset kalliotilat
√
√
√
Reiät ja poratut kaivot
1800 Penkereet ja täytöt
√
√
√
√
√
Maapenkereet ja -padot
√
Louhepenkereet ja -padot
√
Erikoispenkereet
√
Kaivantojen täytöt
√
2000 Päällys- ja pintarakenteet
√
√
√
2100 Päällysrakenteen alaosat
√
Suodatinrakenteet
√
Jakavat kerrokset ja välikerrokset
√
Päällysrakenteen alaosat louheesta
√
Siirtymärakenteet
√
Ylläpito
√
Määrälaskennan lisätiedot
Rakentaminen
Rakennus-suunnittelu
1700 Kallioleikkaukset, -kaivannot ja -tunnelit
Esisuunnittelu
Väyläsuunnittelu
25 (36)
LIITE 1
Yleissuunnittelu
Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015
MÄÄRÄLASKENTA JA KUSTANNUSARVIOT
Ylläpito
Määrälaskennan lisätiedot
Rakentaminen
Rakennus-suunnittelu
Väyläsuunnittelu
26 (36)
LIITE 1
Yleissuunnittelu
Esisuunnittelu
Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015
MÄÄRÄLASKENTA JA KUSTANNUSARVIOT
2100 jatk. Päällysrakenteen yläosat
√
Sitomaton kantava kerros
√
Kerroksen yläpinnan
m2.
Sidottu kantava kerros
√
Kerroksen yläpinnan
m2.
Lujitteet
√
Kulutuskerros
√
Piennartäyte
√
2200 Reunatuet, kourut, portaat ja tukimuurit
√
√
√
Reunatuet
√
Kourut
√
Portaat
√
√
Tukimuurit
√
√
√
√
2300 Kasvillisuusrakenteet
√
Kasvualustat ja parannetut kasvualustat
Nurmi- ja niittyverhoukset
√
√
Jako tyypeittäin.
Kerrosvahvuus ilmoitettava.
√
Istutukset
√
Katteet
√
Puut eriteltyinä kokoluokittain.
√
√
√
√
√
√
??? Eroosiosuojaukset
√
√
Luiskakennostot
√
√
Kiviheitokkeet
√
√
Kiviladokset
√
√
Vahvisteverkot
√
Luonnonmukainen suojaus (risunki ym.)
√
√
√
√
Jätevesiviemärit
√
√
Hulevesiviemärit
√
√
Vesijohdot
√
√
Jäteveden puhdistamot
√
√
Veden puhdistamot
√
√
Vesisäiliöt
√
√
Yleissuunnittelu
√
Esisuunnittelu
3100 Vesihuollon järjestelmät
Rakennus-suunnittelu
√
Väyläsuunnittelu
3000 Järjestelmät
Kaivoista arvio keskim. korkeudesta.
Määrälaskennan lisätiedot
Ylläpito
Raide
Rakentaminen
Tukikerros
Ylläpito
Rakennus-suunnittelu
√
Määrälaskennan lisätiedot
Rakentaminen
Väyläsuunnittelu
2400 Ratojen päällysrakenteet
27 (36)
LIITE 1
Yleissuunnittelu
Esisuunnittelu
Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015
MÄÄRÄLASKENTA JA KUSTANNUSARVIOT
Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015
MÄÄRÄLASKENTA JA KUSTANNUSARVIOT
3200 Turvallisuus- ja suojarakenteet
28 (36)
LIITE 1
√
Kaiteet ja johteet
Aidat, puomit ja portit
√
√
√
√
√
Eriteltynä 1 ja 2 puoliset, lisäpylväät, arvio taivutetusta
osuudesta, viisteet.Siltojen siirtymärakenteet tässä
luettelossa. Siirtymärakenteet eri kaidetyyppien välillä.
√
√
Aidoista arvio maahan ja kalliolle asennettavista osuuksista.
Suojatolpat ja reunapaalut
√
Törmäyssuojat
√
Erikoisrakenteet
√
Liikennemerkit
√
Opastustaulut
√
Portaalit
√
√
Lisätietona: kalvotyyppi, kokonaispinta-ala ja kpl
määrä. Jalustatyypit,
pylväät ja mahd.
pohjanvahvistustarve.
3200 jatk. Opastus- ja ohjausjärjestelmät (asennukset)
√
√
Tiemerkinnät
√
Pysäköintilaitteet
√
Valvontalaitteet
√
√
Kaapelirakenteet
Ilmajohdot
Ylläpito
√
Liikennevalot
3300 Sähkö- ja konetekniset
järjestelmät
Määrälaskennan lisätiedot
Rakentaminen
Rakennus-suunnittelu
Väyläsuunnittelu
29 (36)
LIITE 1
Yleissuunnittelu
Esisuunnittelu
Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015
MÄÄRÄLASKENTA JA KUSTANNUSARVIOT
√
√
√
√
√
√
√
Kannatusrakenteet
√
Muuntamot, keskukset ja jakokaapit
√
Valaisimet
√
Eriteltynä viivatyypit
(kaistaviiva, reunaviiva, sulkualueet
yms.) ja merkintätavat sekävärit.Erikseen täristävät reunaviivat/ jyrsinnät.
Mäkisyyttä ei huomioida määrissä.
Portaaleista: portaalityyppi, jalustatyyppi, vaakamitta ja
korkeus sekä mahd.
pohjanvahvistustarve.
√
Ratasähköistys
√
√
√
3300 jatk. Telejärjestelmät
√
√
√
√
√
√
√
Kaapelirakenteet
Ilmajohdot
√
Kannatusrakenteet
√
Jakokaapit
√
Antennijärjestelmät
√
Muut teletekniset laitteet
√
3400 Lämmön- ja kaasunsiirtojärjestelmät
√
√
√
Kaukolämpö
√
√
√
Kaukojäähdytys
√
√
√
Sulanapitojärjestelmä
√
√
√
Kaasuverkko (Maakaasuputkisto?)
√
√
√
Muut lämmönsiirtojärjestelmät
√
√
√
Ylläpito
(√)
Määrälaskennan lisätiedot
Rakentaminen
Rakennus-suunnittelu
Sähkö- ja konetekniset laitteet
(siltojen nosto- ja avauslaitteistot, ilmapumput jne.)
Väyläsuunnittelu
30 (36)
LIITE 1
Yleissuunnittelu
Esisuunnittelu
Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015
MÄÄRÄLASKENTA JA KUSTANNUSARVIOT
Erilliset järjestelmät
√
Tie- ja katuliikenteen järjestelmät
√
Raideliikenteen järjestelmät
√
Lentoliikenteen järjestelmät
√
Vesiliikenteen järjestelmät
√
Palvelujärjestelmät (käytetään
tapauskohtaisen harkinnan mukaan, vaihtoehto 4.ryhmä)
√
Ylläpito
Määrälaskennan lisätiedot
Rakentaminen
Rakennus-suunnittelu
Väyläsuunnittelu
31 (36)
LIITE 1
Yleissuunnittelu
Esisuunnittelu
Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015
MÄÄRÄLASKENTA JA KUSTANNUSARVIOT
3600 Automaatiojärjestelmät
4000 Sillat ja muut rakennustekniset rakennusosat
√
√
√
4200 Sillat
√
√
√
Perustukset (Nimi vaihdettava)
√
√
√
Maatuet (päätytuet)
√
√
√
Välituet
√
√
√
Päällysrakenteet
√
√
√
Kannen pintarakenteet
√
√
√
Varusteet ja laitteet
√
√
√
4110 Betonirakenteet
4120 Teräsrakenteet
4130 Puurakenteet
4190 Muut
Huom! Kaiteet
√
√
Satamalaiturit
√
√
√
Vesistölaiturirakenteet
√
√
√
Asemalaiturit yms. laiturit
√
√
√
Kuormauslaiturit
√
√
√
Puutavaran käsittelylaitokset
√
√
√
√
√
√
4400 perustus- ja tukirakenteet
4500 Ympäristörakenteet
Varusteet ja kalusteet
√
Suojat (katokset, varastot, pysäkkirakenteet)
√
√
√
Meluntorjuntarakenteet (ei
maa)
√
√
√
Tärinänvaimennusrakenteet
√
√
√
Muut ympäristörakenteet
4600 Rakennelmat ja kalusteet
√
Ylläpito
√
4300 laiturit
Määrälaskennan lisätiedot
Rakentaminen
Rakennus-suunnittelu
Terminaalirakenteet
Esisuunnittelu
Väyläsuunnittelu
32 (36)
LIITE 1
Yleissuunnittelu
Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015
MÄÄRÄLASKENTA JA KUSTANNUSARVIOT
√
√
Säännöstelypadot
√
√
√
Tulvapumppaamot
√
√
√
Sulkuportit
√
Sulkukammiot
√
Mastot
√
√
√
√
Merenkulun turvarakenteet ja
allasrakenteet
Majakat
Reuna- ja tutkamerkit
Linjataulut
Kummelit
Poijut
Viitat
4700 Vesiliikenteen rakenteet
ja padot
4800 Maanalaisten tilojen betonirakenteet
Ylläpito
√
4700 Vesiliikenteen rakenteet
ja padot
Määrälaskennan lisätiedot
Rakentaminen
Rakennus-suunnittelu
Pato- ja sulkurakenteet
Esisuunnittelu
Väyläsuunnittelu
33 (36)
LIITE 1
Yleissuunnittelu
Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015
MÄÄRÄLASKENTA JA KUSTANNUSARVIOT
√
Muut rakennusosat (Talo2000
mukaisesti)
Läjitysaltaat (ylivuotojärjestelyt)
Ylläpito
Rakennus-suunnittelu
√
4900 Muut rakennusosat
Määrälaskennan lisätiedot
Rakentaminen
Väyläsuunnittelu
34 (36)
LIITE 1
Yleissuunnittelu
Esisuunnittelu
Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015
MÄÄRÄLASKENTA JA KUSTANNUSARVIOT
Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015
MÄÄRÄLASKENTA JA KUSTANNUSARVIOT
Yit Rakennus Oy / Pekka Ruuti, Finnmap Infra Oy / Niko Janhunen,
Markku Pienimäki
LIITE 2
35 (36)
LIITE 2
Massalaskennan malliseloste
MASSALASKENNAN MALLISELOSTE
Rataosuus: Massalaskennan malliseloste

SIDOTUT massat on liitetty taulukkoon hintatarjous-lomake 1 mukaisesti.

LASKETUT massat koostuvat seuraavista INFRA 2006 -rakennusosa- ja hankenimikkeistön
osista:
o 1141 Pintamaan poistot [m2], [m3]
 HUOM! UUDEN raiteen massoihin lisätty 5 m * 0,2 m * 20 m = 20 m3/20m,
paaluvälit, joissa molemmat raiteet uusia, huoltotien osuus lisätty IR:lle.

o 1600 Maaleikkaukset ja -kaivannot (uusi raide) [m3]
o 1625.5 Maaleikkaus (nykyinen raide kv - kv-1) [m3] (liite: poikkileikkaukset_kv-kv-1)

o 1811.1 Maapenkereet (uusi raide) [m3]
o 2122 Eristyskerrokset ratarakenteissa (uusi raide) [m3]
o 2123 Välikerrokset ratarakenteissa (uusi raide) [m3]
o 2123.1 Välikerrokset ratarakenteissa (nykyinen raide) [m3]
o 2412 Tukikerrokset sepelistä (uusi raide) [m3]
o 2412.1 Tukikerrokset sepelistä (nykyinen raide) [m3] osittain.
 HUOM! Tukikerrosmassat (2412 ja 2412.1) on laskettu tilaajan pintamalleista pois lukien tässä raportissa mainitut kohdat.
Versio 1.0
17.8.2015
Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015
MÄÄRÄLASKENTA JA KUSTANNUSARVIOT
36 (36)
LIITE 1
Paaluväli
Laskentatapa
606+000 – 610+760
IR uusi, laskettu kv-242 tyypillä
610+760 – 613+060
Molemmat raiteet uusia, laskettu kaksoisraide-tyypillä, massat jaettu kahdella molemmille raiteille