Särkänniemen - Tampereen kaupunki
1 Särkänniemen YLEISSUUNNITELMA LUONNOS 19.10.2015 3 SÄRKÄNNIEMEN YLEISSUUNNITELMA Särkänniemi ja sen lähialueet muodostavat yhden Tampereen vetovoimaisimmista alueista. Rantaväylän tunnelin myötä alueen liikenne tulee rauhoittumaan huomattavasti ja alueella on edellytykset kehittyä entistä houkuttelevammaksi ja monipuolisemmaksi rantakaupunginosaksi. Yleissuunnitelma koskee Särkänniemen, Mustanlahden, Kortelahden ja Onkiniemen muodostaman alueen maankäytön ja liikenteen suunnittelua. Yleissuunnitelma on kokoava, koko alueen kattava yleispiirteinen suunnitelma, jossa sovitetaan yhteen alueen tulevia kehittämistavoitteita. Alueen yksityiskohtaisempia toteutusratkaisuja tullaan ohjaamaan myöhemmin laadittavilla asemakaavoilla ja katusuunnitelmilla. Alueen uuden kehittämisvaiheen mahdollistaa Rantaväylän tunnelin valmistuminen 2017, jolloin Paasikiventien valtakunnallisen tason pääväylä ja sen liikenne siirtyvät tunneliin. Liikennemäärät ja siihen liittyvät estevaikutukset ja maluhaitat vähenevät huomattavasti. Alueen kehittämistä jatketaan jalankulkupainotteisena ympäristönä, joka muodostaa merkittävän painopisteen osa kaupunkikeskustaa ja järvenrantakaupungin vyöhykettä. Suunnittelualueena on Särkänniemen huvipuistoalue ja muut niemellä sijaitsevat alueet sekä lisäksi Onkiniemen entinen tehdasalue, Mustanlahden ja Kortelahden satama-alue ja Rantaväylän tiealue. Alue rajautuu pohjoisessa Näsijärveen ja etelässä rautatiehen. Idässä rajana on Tammerkoski ja lännessä Sahateränkatu. Yleissuunnitelman tilaajana on ollut Särkänniemi Oy, Tampereen kaupungin Keskustahanke ja Tampereen Tilakeskus liikelaitos. Työn ovat laatineet maankäytö osalta Arkkitehdit MY Oy ja liikenteen osalta Ramboll Oy. Työtä on ohjannut ohjausryhmä, jonka jäseniä ovat olleet Ville Aarresuo ja Miikka Seppälä (Särkänniemi Oy), Virpi Ekholm (Tilakeskus), Timo Antikainen, Elina Karppinen, Mikko Nurminen, Lauri Savisaari ja Tero Tenhunen (Tampereen kaupunki). Särkänniemen alueella on lukuisia elämyspuistoon liittyviä rakennuksia ja huvilaitteita sekä kaupungin merkkirakennuksia, kuten Näsinneula ja planetaario sekä Sara Hildénin taidemuseo. Onkiniemen alueella sijaitsevat entisen trikootehtaan punatiiliset tehdas- ja voimalarakennukset. Mustanlahden satama on Näsijärven puolen tärkein satamapaikka, jossa on mm. vierasvenesataman palvelut sekä ravintola- ja tapahtumatoimintaa. Särkänniemen elämyspuistossa vierailee kesän sesonkiaikaan noin puoli miljoonaa kävijää ja koko vuoden aikana yli 600 000 asiakasta. Yleissuunnitelman keskeisenä tavoitteena on mahdollistaa Särkänniemen elämyspuiston vetovoimaisuus tulevaisuudessa ja sen toiminnan laajeneminen. Lisäksi tavoitteena on koko Särkänniemen alueen kehittäminen osana Näsijärven rannan rantakaupunkivyöhykettä ja Särkänniemen alueen parempi kytkeytyminen Tampereen keskusta-alueeseen. Särkänniemestä on mahdollisuus kehittyä entistä monipuolisempi ja viihtyisämpi alue, jossa yhdistyvät elämykset, vapaa-aika, asuminen ja kulttuuri. Yleissuunnitelmatyö käynnistyi loppuvuodesta 2014 Särkänniemen planetaariossa pidetyn yleisötilaisuuden ja työpajan merkeissä. Yleissuunnitelman verkkosivuilla on aiemmin julkaistu tilaisuudesta koostettu raportti, joka on ollut yhtenä pohjamateriaalina suunnitelman tavoitteiden ja suunnitelmaratkaisujen muodostamisessa. Käsillä oleva versio on yleissuunnitelman luonnosvaiheen raportti, jossa esitetään kaksi vaihtoehtoista yleissuunnitelmaluonnosta. Lisäksi raportti sisältää alueen rakentumista ja nykytilaa käsittelevän rakennetun ympäristön selvityksen. Muut yleissuunnitelmaa koskevat selvitykset on julkaistu omina raportteinaan. Yleisötilaisuuden ja nähtävilläolon 19.10.-6.11.2015 jälkeen luonnokset tarkennetaan yhdeksi valmiiksi yleissuunnitelmaksi, jonka valmistumisen tavoiteaikataulu on vuoden 2016 alussa. SISÄLLYSLUETTELO Suunnittelualue Suunnittelutilanne Keskustan kehittämisohjelma Keskustan strateginen osayleiskaava Keskustan strategisen osayleiskaavan selvitykset Maankäyttösuunnitelmat Liikennesuunnitelmat Alueen historia ja ominaispiirteet Kaavoitus ja rakentuminen Suunnittelualueen rakennuskanta Suunnittelualueen nykytila: selvitykset ja ominaispiirteet Suunnitelma Luonnokset VE1 ja VE2 Vaikutusten arviointi 4 5 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualueen perustiedot Suunnittelualueena on Särkänniemen huvipuistoalue ja muut niemellä sijaitsevat alueet sekä lisäksi Onkiniemen entinen tehdasalue, Mustanlahden ja Kortelahden satama-alue ja Rantaväylän tiealue. Alue rajautuu pohjoisessa Näsijärveen ja etelässä rautatiehen. Idässä rajana on Tammerkoski ja Ranta-Tampellan rakentumassa oleva asuinalue. Lännessä rajana ovat Sahateränkatu ja Sepänkadun silta. Alueen pitkä rantaviiva koostuu sekä rakennetusta tai muokatusta rantaviivasta että osin myös luonnonmukaisesta rannasta. Suuri osa luonnonmukaisesta pohjoisrannasta on jyrkkäkallioista rantaviivaa. Särkänniemen kärki, Särkännokka, on osin täytemaata. Särkänniemi on muodostettu yhdistämällä Onkiniemi ja Särkänsaari. Mustanlahden ja Kortelahden satama-alueet ovat rakennettua satamarantaa. Alue on aikanaan ollut leimallisesti satama- ja teollisuuskaupunginosa 1830-luvulta lähtien 1960-luvulle asti. Alueella on sijainnut mm. kolme olutpanimoa, saha sekä veneveistämö. Mustanlahden, Kortelahden ja Santalahden satamat ovat olleet merkittäviä kuljetussatamia mm. puutavaralle ja rakennuskiville. Mustanlahden satama on ollut myös vilkas matkustajaliikenteen ja kaupankäynnin paikka (tori). Särkänniemessä teollisen ja varastointitoiminnan jälkeen alueelle perustettiin Särkänniemen huvipuisto, joka aloitti toimintansa 1969. Onkiniemessä teollinen toiminta jatkui vielä pidempään; trikootehtaan toiminta päättyi vasta 1990-luvun alussa. Aluetta rajaava Porin rata on rakennettu 1895, osittain Näsinkallion rinteeseen ja osittain penkereelle. Siinä on nykyisin kaksi sähköistettyä kiskoparia. Alueen eteläreunassa kulkeva Paasikiventie on nelikaistainen päätie, jonka rakentaminen aloitettiin 1970-luvulla ja joka yhdessä itään jatkuvan Näsinsillan ja Kekkosentien kanssa avattiin liikenteelle 1977. Viimeisimpänä vaiheena tien nelikaistaistuksesta valmistui Näsinsillan toinen vaihe vuonna 1997. Rantaväylän tunnelin valmistumisen jälkeen vuonna 2017 valtatie supistetaan kaksikaistaiseksi kaduksi. Särkänniemen huvipuiston ensimmäisenä osana valmistui planetaario-akvaarion rakennus. Näsinneula valmistui kaksi vuotta myöhemmin 1971. Huvilaitteisiin perustuva huvipuistotoiminta alkoi, kun ensimmäiset tivolilaitteet tuotiin kokeiluluontoisesti alueelle kesällä 1973. Merkittäviä laajennuksia ovat mm. delfinaarion valmistuminen 1985, huvipuiston muodostaminen yhtenäiseksi elämyspuistoksi 2001 sekä Koiramäki-teemapuiston avaaminen 2013. Särkänniemen alueella sijaitsee myös Sara Hildénin taidemuseo, joka valmistui 1979 ja jonka kokoelma on yksi laajimmista ja merkittävimmistä modernin taiteen kokoelmista Suomessa. Suunnittelualueen rajaus Maapinta-ala Elämyspuiston pinta-ala josta rajattu huvialue Sara Hildénin taidemuseo Onkiniemen tehdastontti Pysäköintikentät 68 ha 31 ha 12,2 ha 9,7 ha 1,5 ha 2,2 ha 2,3 ha Tie-alueen pinta-ala 4,1 ha Tieala 2017 jälkeen n. 1,7 ha Asukkaita (2011) 873 Elämyspuisto, kävijämäärät 2014 kesäaika koko vuosi Henkilöstö: keskiarvo/sesonki 494 000 606 000 297/570 Vierasvenepaikat 40 Suunnittelualueen laajuustietoja (Elämyspuiston, taidemuseon ja sataman pysäköintialueet) (Paasikiventie suunnittelualueella) www.sarkanniemi.fi/sarkanniemi-yrityksena/ www.mustalahti.info/satamapalvelut/ Suunnittelualueen nykytilanne 1:10 000 Suunnittelualueen nykytilanne, ilmakuva koillisesta 6 TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA 2015 - 2030 TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMISKONSEPTI 2015 - 2030 Nä P valtispala aƟ n e Pirkankatu Pyynikintori Pyynikki Kehittämisohjelman mukaan Särkänniemi, Onkiniemi ja Mustalahti muodostavat tulevaisuudessa yhden Tampereen vetovoimaisimmista vapaa-ajan alueista. Rantaväylän tunnelin myötä Keskustori atu Hämeenk Ratapihankatu n lä aväy eli Rant tunn Kekkos enƟe Tammela Tammelantori Asemakeskus Itsenäisyyden katu- Kansi ja Areena Kampuskaupunki Laukontori Tampere-talo Ydinkeskusta nƟ Teisko Sam e mon katu Kalev anƟ e Eteläpuisto yhä rven ranta jä ka upu nki Iidesjärvi Vt 3 P Viiden tähden keskusta - Tampereen keskustan kehittämisohjelma 2015-2030 esittelee kaupungin keskustan kaupunkiympäristön tulevaisuuden vision ja tavoitteet. Särkänniemen yleissuunnitelman sunnittelualuetta koskevat tavoitteet liittyvät etenkin Särkänniemen huvipuiston kehittämiseen sekä ranta-alueiden ja reittien kehittämiseen. Särkänniemen alueen kehittäminen monipuolisena matkakohteena esitetään järvenrantakeskustan kehittämisen kärkihankkeena. Rantaväylän tunneli mahdollistaa alueen kytkemisen tiiviimmiin keskustaan, ranta-alueiden paremman käytön sekä suunnittelualueen maankäytön kehittämisen. Vt 12/ Ranta-Tampella V Ra t 12 nta / väy lä Keskustan kehittämisohjelma Kauppi-Niihama punki Päärata SUUNNITTELUTILANNE au sijärven rantak Tampereen keskustan kehiƩämisohjelma 2015 - 2030 / Kaupunginhallitus, luonnos 9.2.2015 alueen liikenne rauhoittuu. Samalla kaupunkimaisema pääsee avautumaan pohjoiseen Näsijärvelle. Myös liikenteellinen ja kaupunkikuvallinen yhteys keskustaan paranee. Suunnittelualue on osa syntymässä olevaa Näsijärven rantakaupungin vyöhykettä. Näsijärveä kehitetään matkailu- ja talviliikuntalaueena, jokan keskuksena toimii Mustanlahden satama tai Särkänniemi. Särkänniemen matkailullisia mahdollisuuksia kehitetään osana rantavyöhykettä ja kaupunkikeskustaa. Huvipuistoon liittyvän Mustalahden alue liittää Särkänniemen nykyistä kiinteämmin osaksi keskustaa. Järveltä järvelle kulkeva jalankulun laatureitti kulkee keskustasta Tammerkosken rantoja pitkin länteen Onkiniemen suuntaan ja itään Ranta-Tampellan kautta Naistenlahden suuntaan. sivu 15 Särkänniemen huvipuiston alue on kansallisesti tunnettu, suuri ja kehittyvä matkailukohde Tampereella. Särkänniemen parempi liittäminen osaksi Tampereen keskustaa on merkittävä uudistus. Alueeseen kuuluu Mustanlahden sataman alue, Onkiniemen tehtaan alue ja rantareittien kehittäminen. Aluekokonaisuutta kehitetään ensisijaisesti matkailun ja siihen liittyvien tapahtumien alueena. Näsijärven ranta-alue Särkänniemen edustalla tarjoaa mahdollisuuden kehittää palvelutarjontaa viihde-,elämys-,ravintola-, majoitus -ja muiden matkailupalveluiden aloilla. Tavoitteena on uudenlaisten toimijoiden ja konseptien avulla rakentaa Särkänniemen - Mustalahden - Onkiniemen alueesta ympärivuotisen toiminnan vyöhyke, joka on merkittävä matkailu- ja palvelualan työllistäjä. Viiden tähden keskusta. Tampereen keskustan kehittämisohjelma 2015-2030 / Tampereen kaupunki. Tampereen kaupunginhallitus, luonnos 9.2.2015 7 Keskustan strateginen osayleiskaava Tampereen keskusta-aluetta koskeva yleiskaava on laadittu viimeksi vuonna 1995, jonka jälkeen keskusta-alueella on aloitettu huomattavasti uusia kehittämistoimia ja yleisestikin kaupunkiseudun rakennesuunnitelmissa keskustan kehittymiselle ja kasvulle on asetettu entistä enemmän painoarvoa koko kaupunkiseudun kehittämisessä. Keskusta-alueelle odotetaan sijoittuvan 10 000 uutta sukasta ja 15 000 työpaikkaa vuoteen 2040 mennessä. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun ja rakentamisen perustaksi. 4.6.2015 valmistuneessa kaavaehdotuksessa Särkänniemen, Mustanlahden sataman ja Onkiniemen tehtaan ympäristö on merkitty maankäytöltään keskustatoimintojen ja matkailupalvelujen alueeksi. Alue on myös strategisilla kehittämismerkinnöillä osoitettu yhdeksi kaupunkiympäristön kehittämisalueeksi, jonka suunnittelulta edellytetään yleispiirteistä kokonaistarkastelua ja kytkeytymistä keskustan alueisiin. Lisäksi alue on osa laajempaa Näsijärven rannan järvenrantakaupungin kehittämisvyöhykettä. Kehittämistavoitteissa Särkänniemen, Onkiniemen ja Mustanlahden alueesta määrätään: ”Alueen ympäristön laatuun, toiminnallisuuden parantamiseen ja saavutettavuuteen tulee kiinnittää huomiota. Alueella sallitaan täydennysrakentaminen. Särkänniemen ja matkailuun liittyviä toimintoja on sijoitettava Mustanlahden alueelle siten, että alueesta tulee nykyistä kiinteämpi osa keskustaa. Alueiden välistä kytkeytymistä ja liikkumisen sujuvuutta tulee parantaa. Kävelyn ja pyöräilyn asemaa tulee parantaa ja ympäristön häiriötekijät tulee poistaa. Mustanlahden sataman toimintaa ei saa estää tai haitata.” Näsijärven rannan kehittämisvyöhykkeen osalta kaavassa määrätään: ”Rantojen kehittämisen on vahvistettava Tampereen keskustaa järvenrantakaupunkina. Rantojen maankäyttöä on kehitettävä siten, että rannoille syntyy pääkäyttötarkoituksen lisäksi monipuolisia virkistyspalveluita ja -toimintoja sekä korkeatasoisia virkistäytymiseen soveltuvia alueita. Reittien jatkuvuutta rantojen suuntaisesti ja rantojen saavutettavuutta osana kaupungin keskustaa on parannettava. Rantojen julkinen käyttö on turvattava. Alueilla on useita toimivia satamia ja ja venevalkamia. Niiden toimintaa tulee tukea. Tarkemmassa suunnittelussa määritellään toimintaan liittyvät rakennukset, rakennelmat, laitteet ja sallittu rakentamisen määrä”. Särkäniemen alueen eteläreuna, nykyinen Paasikiventien ympäristö, on osoitettu kehittetäväksi viher- ja virkistysvyöhykkeeksi, joka jatkuu sekä rannan suuntaisesti itään ja länteen että myös etelään Pyynikin suuntaan ja ”järveltä järvelle”-yhteytenä Hämeenpuiston ja Tammerkosken rantojen kautta. Mustanlahden satama-alue on osayleiskaavassa myös merkitty viher- ja virkistysverkon tai liikunta-alueen kehittämisen kohteena. Keskustan strateginen osayleiskaava Yleiskaavaehdotus 4.6.2015 Kartta 1, maankäyttö Lisäksi alueen eteläreuna, yhdessä Amurin kanssa on osoitettu korkealle rakentamiselle soveltuvaksi vyöhykkeeksi. Määräyksissä korkealla rakentamisella edellytetään parannettavan ympäristön laatua. Korkea rakentaminen tarkoittaa yli 12-kerroksista rakentamista. Liikennekartassa yleiskaavassa osoitetaan tuleva tilanne, jossa Rantaväylän tunneli on valmistunut ja nykyinen Paasikiventie ei ole enää merkittävä itä-länsi-suuntainen keskustan liikenneverkon osa. Sen sijaan se on edelleen osoitettu yhdeksi keskustan pääkaduista, joka kytkee Santalahden suunnasta keskustaan. Tunnelissa on huomioitu Näsinkallion maanalaisen eritasoliittymän mahdollisuus ja yhteystarve maanalaiseen pysäköintiin. Joukkoliikenteen laatukäytävä kulkee läheltä suunnittelualuetta Sepänkatua pitkin ja jatkaa siitä Paasikiventietä kohti länttä. Maankäytön osalta vyöhykkkeestä määrätään: ”Laatukäytävän varteen sijoitetaan merkittävästi henkilöliikennettä aiheuttavaa maankäyttöä, erityisesti asumisen sijoittumista tuetaan. Hyvän joukkoliikenteen vaikutusalueella käytetään muuta kaupunkia pienempää autopaikkavelvoitetta. Sujuvat yhteydet joukkoliikennepysäkeille on huomioitava kaikessa suunnittelussa.” Pyöräilyn seudullinen pääreitti kulkee länsi-itä -suunnassa Paasikivenkadun vartta Ranta-Tampellaan. Pääpyöräily-yhteys Paasikivenkadulta keskustaan kulkee Sepänkadun, Pirkankadun ja Puutarhakadun kautta. Myös Hämeenpuisto ja Puuvillatehtaankatu toimivat pyöräilyreitteinä. Keskustan strateginen osayleiskaava Yleiskaavaehdotus 4.6.2015 Kartta 2, liikenne Liikenteen merkinnät ja määräykset YLEISMÄÄRÄYS: SuunniƩelussa ja rakentamisessa tulee parantaa kävely-yhteyksien jatkuvuuƩa, sujuvuuƩa, esteeƩömyyƩä ja viihtyisyyƩä. ASEMAKESKUS Asemakeskus on ihmisvirtojen, joukkoliikenteen käyƩäjien ja eri liikennemuotojen solmukohta. Kaikkien alueella tehtävien suunnitelmien ja toimenpiteiden on tueƩava sujuvia, viihtyisiä ja esteeƩömiä liikenteen ja muita palveluita. Asemakeskusta kehitetään myös lentoliikenteen palveluterminaalina. JOUKKOLIIKENTEEN LAATUKÄYTÄVÄ Laatukäytävän varrella tehtävien toimenpiteiden on tueƩava joukkoliikenteen käyƩöä ja sujuvuuƩa. Jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiä pysäkeille ja pyöräpysäköinƟä pysäkkien välittömässä läheisyydessä on kehiteƩävä hyvän saavuteƩavuuden näkökulmasta. Joukkoliikenneväline voi olla myös raiƟoƟe. RAUTATIE KÄVELYKESKUSTANA KEHITETTÄVÄ HITAAN LIIKKUMISEN ALUE Liikenneympäristöä on kehiteƩävä kävelyn ehdoilla. Alueella on paranneƩava jalankulkijoiden olosuhteita viihtyisien, monipuolisten, laadukkaiden ja esteeƩömien kävelyalueiden, kävelypainoƩeisten katujen, kävelykatujen ja –reiƫen avulla. AlueƩa on kehiteƩävä keskustan liikenneverkkosuunnitelman periaaƩeiden mukaisesƟ. Maanalaisen pysäköinƟverkoston toteuƩamisen myötä alueen kadunvarsien autopysäköinƟpaikkoja vähennetään. Alueen kaupunkivihreää on vahvisteƩava. Hitaan liikkumisen alueella pyöräily on ohjaƩava ajoradoille lukuun oƩamaƩa pyöräilyn pääreiƩejä. MAANALAINEN PYSÄKÖINTILAITOSVERKOSTO JA SEN LAAJENEMISALUEET PysäköinƟä on kehiteƩävä ydinkeskustan maanalaisen huollon ja pysäköinnin yleissuunnitelman periaaƩeiden mukaisesƟ. Aluevaraukset on huomioitava suunniteltaessa maanalaista maankäyƩöä ja toimintoja. PysäköinƟlaitosten paikat korvaavat maantasopaikoitusta siten, eƩä keskustan kehän sisäpuolella olevista kadunvarsipaikoista poistetaan vähintään puolet. MAANALAINEN PYSÄKÖINTILAITOS YHTEYSTARVE MAANALAISEEN PYSÄKÖINTIIN HÄMEENKATU Jalankululle ja joukkoliikenteelle varaƩu katu, jolla pyöräily on mahdollista. KatuƟlaa on kehiteƩävä siten, eƩä jalankulun asema paranee. URBAANI JALANKULKUAKSELI Jalankulun olosuhteita on paranneƩava viihtyisien kävelyalueiden, kävelykatujen ja kävelypainoƩeisten katujen avulla. Jalankulkuakselin varrella olevan maankäytön ja toimintojen on tueƩava akselin elävyyƩä ja akƟivisuuƩa. Jalankulkuakselin toteutuksen tulee edistää kivijalkakauppaa ja sen toimintamahdollisuuksia. TÄRKEÄ JALANKULUN REITTI ReiƟn laatua ja jatkuvuuƩa on paranneƩava. JALANKULUN YHTEYSTARVE Yhteyden toteuƩamisedellytykset on tutkiƩava tarkemmassa suunniƩelussa. Liikenneväylien ja vesistöjen kävelylle aiheuƩamaa estevaikutusta on vähenneƩävä mahdollisuuksien mukaan. VALTAKUNNALLINEN MOOTTORIAJONEUVOLIIKENTEEN PÄÄVÄYLÄ (VT12) JA PÄÄVÄYLÄN MAANALAINEN OSUUS (RANTAVÄYLÄN TUNNELI) ERITASOLllTTYMÄ Lisäksi suunnittelualue rajautuu kaakossa Tammerkosken yläjuoksuun. Koski ja sen ympäristössä oleva rakentaminen muodostavat osan kansallismaisemaa. Rakentamisen ja muiden toimenpiteiden on tuettava valtakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön säilymistä ja kehittämistä. Keskustan strateginen osayleiskaava, ehdotus 4.6.2015. Tampereen kaupunki, maankäytön suunnittelu. MAANALAINEN ERITASOLIITTYMÄ EritasoliiƩymästä voidaan toteuƩaa yhteydet maanalaiseen pysäköinƟverkostoon ja katuverkkoon. KESKUSTAN KEHÄ Kehän liikenteellinen toimivuus on turvaƩava kaikessa suunniƩelussa ja rakentamisessa. Yhteydet maanalaiseen pysäköinƟin rakennetaan kehän yhteyteen tai sen väliƩömään läheisyyteen. KESKUSTAN PÄÄKATU Työ- ja asioinƟliikenteen pääyhteys, jota koskevissa suunnitelmissa on huomioitava keskustan kehän sujuva saavuteƩavuus. SEUDULLINEN PYÖRÄILYN PÄÄREITTI PääreiƟn laatua on paranneƩava eroƩamalla jalankulku ja pyöräily omille väylille. LiiƩymissä on paranneƩava turvallisuuƩa ja sujuvuuƩa. KESKUSTAN PYÖRÄILYN PÄÄREITTI PääreiƟn laatua on paranneƩava eroƩamalla jalankulku ja pyöräily pääsääntöisesƟ omille väylilleen. LiiƩymissä on paranneƩava turvallisuuƩa ja sujuvuuƩa. KESKITETTY PYÖRÄPYSÄKÖINTI. PysäköinƟ sijoitetaan ensisijaisesƟ sisäƟlaan tai katoksen alle. SATAMA / VENESATAMA Vesiliikenteen häiriötön toiminta on oteƩava huomioon suunniteltaessa lähiympäristön maankäyƩöä sekä uusia kävelyn ja pyöräilyn yhteyksiä. MATKUSTAJALIIKENTEEN LAIVAREITTI 8 KESKUSTAN STRATEGISEN OSAYLEISKAAVAN SELVITYKSET Keskustan osayleiskaavaan liittyen vuosina 2012-2015 on laadittu useita selvityksiä, mm: - Keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012 - Ullakkorakentamisselvitys 2013 - Korkean rakentamisen selvitys 2012 - Rantojen käytön historiaselvitys 2014 - Arkeologinen inventointi 2014 - Keskustan väestö ja asuminen 2013 Tähän osuuteen on koottu tiivistelmä selvityksistä, joissa on erityisesti Särkänniemen suunnitteluun liittyviä näkökulmia. Tampereen vihreä keskusta Keskustan viherverkko ja sen kehittäminen Tampereen vihreä keskusta -selvitys käsittelee Tampereen keskustan viher- ja virkistysverkkoa ja sen tulevaisuutta ja toimii keskustan viheralueiden, julkisten ulkotilojen ja liikunta-alueiden kehittämistä koskevana selvityksenä. Selvityksessä linjataan kaupunkivihreän edistämisen tavoitteiksi etenkin kävelykeskustana kehitettävää aluetta ja täydennysrakentamisalueita. Tampereen keskustan kävely- ja virkistyskaupungiksi kehittämisen painopisteenä ovat keskustan kosken ja järvien rannat. Tavoitteiksi mainitaan etenkin koskenvarren reittien jatkuvuus sekä Ranta-Tampellan, Mustalahden sataman ja Eteläpuiston ranta-alueiden virkistysmahdollisuuksien kehittäminen. Selvityksessä todetaan Näsinpuiston olevan yksi Tampereen viherverkolle tunnusomaisista paikoista. Puiston merkitys korostuu myös asukaskyseleyissä. Hämeenpuisto yhdistää Eteläpuiston Näsinpuistoon. Näsinpuistossa on myös ympärivuotinen Mältinrannan uimapaikka. Puuttellisia tai kehitettäviä virkistysreittejä suunittelualueelta tai suunnittelualueen läpi on rantareitti Näsijärven rantaan pitkin suunnittelualueen viertä kohti Santalahtea sekä yhteys rantareitiltä radan ali Amuriin ja eteenpäin Pyynikille saakka. Santalahden puistoalue jatkuu suunittelualueen ranta-alueelle ja metsikköön Onkiniemen tehtaan takana sekä Sara Hildenin taidemuseon puistoalueelle. Suunnittelualueen pohjoisrannan kallioinen metsävyöhyke ovat osa viher- ja virkistysverkon ydinaluetta. Lisäksi viheryhteys Sahanteränkadun suuntaisesti kohti rantaa on merkittävä. Myös Mustanlahden satama-alue on viher- ja virkistysverkon keskeinen kehittämiskohde. Korkean rakentamisen selvitys 2012 laaditussa Tampereen keskusta-alueen korkean rakentamisen selvityksessä suositeltiin kahta painopistealuetta, joissa korkean rakentamisen hankkeet olisivat mahdollisia. Ratapihavyöhykkeen lisäksi suositeltiin Amurin aluetta, joka ulottuu osin myös Onkiniemen ja Kortelahden suuntaan. Suosituksissa perusteluina olivat alueen hyvä saavutettavuus joukkoliikennekäytävien varrella. Alueen rakennuskanta on melko nuorta ja alueella on jo valmiiksi muutamia korkeita asuinkerrostaloja. Tuleva täydennysrakentaminen antaa mahdollisuuden uusien rakennustyyppien ja yhdistelmien kehittämiseen. Maaston korkeus nousee lännen suuntaan ja keskustan korkeusasemat huomioiden rajoittaa siten korkean rakentamisen sijainteja Pyynikinharjua lähestyttäessä. Suuri osa alueesta sijaitsee korkeusaseman +100.0 tuntumassa, jolloin n. 50m korkeat rakennukset (esim. 16 kerroksinen asuintalo) eivät ylitä Pyynikinharjun korkeutta. 9 Ullakkorakentamisen selvitys Harava - Tampereen keskustan asukaskyselyn analyysi 2013 laaditussa ullakkorakentamisselvityksessä todettiin keskusta-alueella huomattava täydennysrakentamispotentiaali, joka liittyy erityisesti tasakattoisten rakennusten korottamiseen. Särkänniemen suunnittelualueella olemassa olevaa rakennuskantaa on kuitenkin hyvin vähän, joten ullakko- ja kattorakentaminen ei ole merkittävä täydennysrakentamisen osa-alue. Alueen suurimpien rakennusten, kuten esimerkiksi Onkiniemen trikootehtaan ja Sara Hildénin taidemuseon osalta, niiden laajentamisessa lisäkerrosten rakentaminen katolle on erittäin varteenotettava mahdollisuus. Kaupunkikuvallisesti Särkänniemi on osa keskusta-alueen saapumissuunnan kaupunkikuvaa, jossa korottamisella nähdään olevan positiivinen ja uudistava vaikutus kaupunkikuvaan. Tampereen keskustan yleiskaavan aloitusvaiheessa järjestettiin kysely, jossa pyrittiin selvittämään tamperelaisten näkemyksiä keskustan nykytilasta ja sen kehittämistarpeista karttapohjaisella internetkyselyllä. Kysely toimi 4.2.-18.3.2013 ja siihen saatiin 1421 vastauskertaa. Kysymyksien aiheet liittyivät keskustan viihtyisiin, toimiviin ja kehitettäviin paikkoihin ja reitteihin, ranta-alueiden ja keskustan kaupalliseen kehittämiseen sekä tapahtumiin. ”Harava -kyselyn tulosten mukaan ranta-alueiden saavutettavuuden parantaminen korostui Aspinniemessä, Mustalahdessa ja Eteläpuistossa. Kyselyyn vastanneet olivat myös esittäneet uusia reittejä koskevassa kyselyn osiossa joitain ideoita, miten ranta-alueiden saavutettavuutta voitaisiin parantaa.” Rantaväylän reitti esiintyy kyselyssä viihtyisänä reittinä sekä etenkin kehitettävänä reittinä. Hämeenpuiston akseli korostuu viihtyisänä reittinä samoin reitit kosken molemmilla puolilla. Uudet reitit - kyselyssä ei ole paljon merkintöjä suunnittelualueella. Mustanlahden yli on ehdotettu reittiä sekä Särkänniemen rantoja pitkin kulkeva reitti, joka jatkuu Santalahteen saakka. HARAVA: Viihtyisät reitit HARAVA: Tapahtumille soveltuvat paikat HARAVA: Kehitettävät reitit HARAVA: Viihtyisät paikat HARAVA: Uudet palvelut HARAVA: Kehitettävät paikat Sekä Mustanlahden satamassa että Särkänniemen huvipuistoalueen keskiosassa on tiheästi merkintöjä sekä viihtyisistä paikoista että tapahtumille soveltuvista paikoista. Kattotyyppianalyysi. Vihreä = harjakattotyypit, punainen = tasakatto, tyhjä = erikoiskatto. 25 Etenkin sataman alueelta löytyy paljon merkintöjä sekä kehitettävistä paikoista että kehitettävistä ranta-alueista. Kehitettävien ranta-alueiden merkinnät jakaantuvat Särkänniemen huvipuiston alueelta Onkiniemen tehtaan ranta-alueelle saakka. Toiveita uusista palveluista on merkitty muutamia sekä sataman alueelle että harvakseltaan huvipuistoalueen eteläosiin. HARAVA: Kehitettävät ranta-alueet Ullakkorakentamisen kaupunkikuvalliset vyöhykkeet: punainen = merkittävä aukio tai avoin kaupunkitila, sininen = merkittävä katutila, keltainen = merkittävä yhtenäinen avoin/ puoliavoin korttelikokonaisuus, vihreä = keskusta-alueen kaupunkikuvallinen reuna. 56 HARAVA: Kehitettävät ranta-alueet / Saavutettavuutta parannettava 10 LIIKENNESUUNNITELMAT Raitiotie Raitiotien suunnittelu ja kehitysvaihe on parhaillaan käynnissä. Vuonna 2014 hyväksyttiin raitiotien yleissuunnitelma ja päätettiin raitiotien suunnittelun jatkamisesta sen pohjalta. Kesäkuussa 2015 tehtiin päätös jatkosuunnittelusta ja hankkeen kehitysvaiheesta, jota tekee valittu allianssikumppani. Lopullinen päätös rakentamisvaiheesta tehdään syksyllä 2016 allianssin kehitysvaiheen suunnitelmien perusteella. Raitiotiehanke on jaettu kahteen osaan, joista ensimmäiseksi kehitetään yhetyksiä keskustasta TAYSiin ja Hervantaan. Toinen vaihe sisältää reitin keskustasta länteen Lentävänniemeen. Särkänniemen aluetta koskee erityisesti 2. vaiheen suunnittelu ja toteutus. Läntisen linjan reitiksi valittiin 2014 yleissuunnitelman pohjalta reitti Sepänkadulta Paasikiventielle. Alustavasti Särkänniemen yleissuunnitelman suunnittelualueen lähin pysäkki sijoittuisi Sepänkadun sillan tuntumaan. Lisäksi raitiotien rakentamisen yhteydessä Sepänkadun junaradan ylittävä silta voidaan rakentaa uudelleen tai leventää. Raitiotie sijoitettaisiin keskelle Sepänkatua omalle väylälleen ja myös katualuetta levennettäisiin. Ajokaistoja olisi kumpaankiin suuntaan yksi. Tampereen raitiotie, yleissuunnitelma 2014/ Tampereen kaupunki, WSP, Ramboll huhtikuu 2014 Rantaväylän yleissuunnitelma ja kehittämishanke Valtatielle 12 rakennetaan Tampereen Rantaväylän tunneli välillä Santalahti-Naistenlahti. Tie erkanee nykyisestä linjauksesta Santalahden eritasoliittymässä ja liittyy nykyiseen valtatiehen Armonkallion asuinalueen ja Naistenlahden eritasoliittymän itäpuolella. Tie ohittaa Tampereen keskustan ja alittaa Tammerkosken noin 2,3 kilometrin mittaisena tunnelina. Tunnelin arvioitu valmistumisaika on 2017. Hanke käsittää maantietunnelin, Santalahden ja Naistenlahden eritasoliittymät sekä tunnelin keskelle louhittavan työtunnelin ja eritasoliittymävarauksen. Suunnittelutilanne Sepänkadulla Asemapiirustus, Tampereen raitiotie - Hervanta-keskusta-Lentävänniemi - yleissuunnitelma 2014 Rantaväylän ratkaisut ovat kiinteästi kytköksissä maankäytön kehittämissuunnitelmiin muun muassa Onkiniemessä, Santalahden ja Mustalahden satama-alueilla sekä Ranta-Tampellassa. Paasikiventie muuttuu kaduksi, mikä helpottaa Näsijärven rannan tiiviimpää kytkeytymistä keskustaan. Rantaväylän asemakaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 10.10.2011. Rantatunnelin toteutusvaiheen hankesuunnitelman ovat tehneet Tampereen kaupungin, liikenneviraston ja yritysten allianssi. Kaupunginvaltuusto päätti 16.9.2013 Rantaväylän kehittämisestä pitkän tunnelin vaihtoehdon mukaisesti, ja suunnitteluvaiheesta siirryttiin toteutusvaiheeseen. Toteutuksen valmistelut aloitettiin lokakuussa 2013 ja parhaillaan työ etenee tavoiteaikataulun mukaisesti. Valtatie 12 [Tampereen Rantaväylä] välillä Santalahti-Naistenlahti / Yleissuunnitelma, Tampereen kaupunki I Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2010 Viiden tähden keskusta - Tampereen keskustan kehittämisohjelma 2015-2030 / Tampereen kaupunki www.tampere.fi/liikennejakadut/projektit/rantavaylantunneli.html www.tampere.fi/tampereinfo/viestinta/tiedotteet/2013/6JgRgguXM.html Tampereen raitiotie, yleiskartta 21.4.2014 / Tampereen raitiotie, yleissuunnitelma 11 Rantaväylän vaihtoehtoselvitys 2013 Särkänniemen ja Onkiniemen maankäytön mahdollisuuksia on tutkittu aiemmin Rantaväylän vaihtoehtoselvityksessä. Siinä laadittiin Rantaväylälle neljä erilaista kehittämisvaihtoehtoa (pitkä tunneli, lyhyt tunneli, pintavaihtoehto eritasoliittymillä sekä bulevardivaihtoehto) sekä tarkasteltiin niiden vaikutuksia mm. maankäyttömahdollisuuksiin. Selvityksessä Onkiniemen ja Mustalahden kohdalla tutkittiin tarkemmin kolmea väylä- ja maankäyttövaihtoehtoavaihtoehtoa: lyhyt tunneli-, pitkä tunneli- sekä pinta-vaihtoehto. Alueelle sijoitettiin ensisijassa asumista. Lisäksi sijoitettiin Särkänniemen toiminnan kanssa yhteensopivia virkistys- kulttuuri- ja matkailupalveluita. Suunnitelmissa rakentamisen aluetehokkuus vaihteli vaihtoehdosta riippuen 0,47-0,66 välillä. Lyhyt ja pitkä tunneli- vaihtoehdot mahdollistivat lähes saman verran uutta kerrosalaa n. 40 000m2, pinta-vaihtoehto n. 25 000m2. Rantaväylän vaihtoehtoselvitys 2013 / Tampereen kaupunki Maankäyttövaihtoehdot Onkiniemen-Mustalahden alueella 2013 / Tengbom Eriksson arkkitehdit Oy, Destia, Tampereen kaupunki Kunkun parkki Kunkun parkin suunnittelu kytkeytyy voimakkaasti Särkänniemen kehittämissuunnitelmiin. Elämyspuiston laajenemisalueet sijoittuvat pääosin nykyisille pysäköintialueille, jotka pitää korvata lähes vastaavalla määrällä uutta pysäköintitilaa. Pysäköintiratkaisu tulee perustumaan sekä rakenteelliseen pysäköintiin keskusta-alueella tai joukkoliikenteen liityntäliikenteen pysäköin- tialueisiin kaupunkikeskustan ulkopuolella. Erityisesti raitiotie tuo merkittäviä mahdollisuuksia Särkänniemen kävijöiden joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvattamiseen. Myös suunnitellun AiRRport- konseptin myötä lentomatkustajien matkaketjut Tampere-Pirkkalan lentoasemalta Tampereen rautatieaseman kautta Särkänniemeen edistäisivät joukkoliikenteen käyttöä alueelle saapumisessa. Särkänniemen alueella ei ole mahdollista toteuttaa pelkästään sen omaa toimintaa varten rakennettua ympärivuotista rakenteellista pysäköintiä näin laajassa mitassa. Elämyspuiston pysäköintiratkaisu tulee siten tukeutumaan osin keskustan maanalaisiin pysäköintiratkaisuihin, erityisesti lähimmäksi sijoittuvan Kunkun parkkiin. Kunkun parkin hankealue sijaitsee Tampereen ydinkeskustassa. Alue rajoittuu lännessä Koulukatuun, etelässä Tiiliruukinkatuun, pohjoisessa Paasikiven–Kekkosentiehen ja Mustalahden kohdalla rantaviivaan saakka sekä idässä Tammerkosken itärantaan. Suunnittelualue on lähes kokonaisuudessaan valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä. Tämä asettaa tiukat reunaehdot maanpäällisten rakenteiden sijoittamiselle sekä rakenteiden esteettiselle laadulle. Kunkun parkin suunnittelu alkoi 2013. Tampereen kaupungin tilaamassa selvityksessä (syksy 2014) tarkasteltiin 9 eri perusratkaisua, joista 4 luonnosta valittiin jatkotarkasteluun ja niistä tehtiin liikennetekninen vertailu. Asemakaavatyö sekä siihen liittyvä vaihtoehtojen ympäristövaikutusten arviointi käynnistyi keväällä 2015. Ympäristövaikutusten arvioinnissa päätettiin tarkastella pohjoisen vaihtoehtoina Paasikiventie ja Hämeenpuisto (Suppea Kunkun parkki). Myös Hämeenpuiston eteläosaan tai Satamakadulle sijoittuvista ramppivaihtoehdoista (rampit H ja S) vaihtoehdot Laaja Kunkun parkki ja Pieni Kunkun parkki) tehdään vastaavantasoiset tarkastelut jo aiemmin tehtyjen tarkastelujen täydentämiseksi. Suunnittelun on tarkoitus jatkua hankesuunnitelman laatimisella syksyllä 2015. Kunkun parkin suunnittelun yhteydessä on tutkittu monia vaihtoehtoja pysäköintilaitoksen ajoramppien osalta. Pohjoisen ramppivaihtoehtoina on Paasikiventie ja Hämeenpuisto (Suppea Kunkun parkki) ja etelän vaihtoehtona Hämeenpuiston eteläosa tai Satamakatu (Laaja Kunkun parkki ja Pieni Kunkun parkki). Mikäli ajoramppi sijoittuu Paasikivenkadulle, jää Paasikivenkadulle runsaasti läpikulkevaa liikennettä, jolloin kadun kehittäminen hitaan liikkumisen alueena on vaikeampaa. Viiden tähden keskusta - Tampereen keskustan kehittämisohjelma 2015-2030 / Tampereen kaupunki Kunkun parkin ympäristövaikutusten arviointiohjelma - ohjelman täydentäminen 11.2.2015 / Tampereen kaupunki, SITO Vaihtoehdot Laaja 1440 autopaikan Kunkun parkki Suppea 1280 autopaikan Kunkun parkki Pieni 1000 autopaikan Kunkun parkki uusi ajoramppi VE Laaja + H VE Suppea + P VE Pieni + H Ajoramppi Hämeenpuistossa Hallituskadun ja Satamakadun välissä. Ajoramppi Paasikiventiellä Näsinkallion pohjoispuolella Ajoramppi Hämeenpuistossa Hallituskadun ja Satamakadun välissä. Ei yhteyttä Rantatunneliin Yhteys Frenckellin pysäköintilaitokseen on alustava ja voi toteutua eri aikaan kuin Kunkun parkki. Yhteys Frenckellin pysäköintilaitokseen on alustava ja voi toteutua eri aikaan kuin Kunkun parkki. Yhteys Frenckellin pysäköintilaitokseen on alustava ja voi toteutua eri aikaan kuin Kunkun parkki. Uusi ajoramppi Havainnekuva / Tengbom Eriksson arkkitehdit Oy Pitkä tunneli / Tengbom Eriksson arkkitehdit Oy Pitkä tunneli -vaihtoehdon havainnekuva 1 : 2000 MAANKÄYTTÖVAIHTOEHDOT ONKINIEMEN-MUSTALAHDEN ALUEELLA 13 VE Laaja + S VE Suppea + Hpohj VE Pieni + S Ajoramppi Satamakadulla Hämeenpuiston ja Papinkadun välissä. Ajoramppi Hämeenpuistossa Puuvillatehtaankadun ja Satakunnankadun välissä Yhteys Frenckellin pysäköintilaitokseen on alustava ja voi toteutua eri aikaan kuin Kunkun parkki. Yhteys Frenckellin pysäköintilaitokseen on alustava ja voi toteutua eri aikaan kuin Kunkun parkki. Ajoramppi Satamakadulla Hämeenpuiston ja Papinkadun välissä. Ei yhteyttä Rantatunneliin Yhteys Frenckellin pysäköintilaitokseen on alustava ja voi toteutua eri aikaan kuin Kunkun parkki. Kunkun parkin vaihtoehdot Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Ohjelman täydentäminen 11.2.2015 / Tampereen kaupunki, SITO 12 Yleissuunnitelmavaiheen ilmakuva 2010 / Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy ASEMAKAAVOITUS JA HANKKEET Ranta-Tampella Suunnittelualueen itäpuolella on Ranta-Tampellan alue. Se on lähitulevaisuudessa rakentuva asuinalue, joka rajautuu junarataan, Tammerkoskeen, Näsijärveen ja Tampellan ja Armonkallion asuinalueisiin. Alueesta järjestettiin suunnittelukilpailu 2008-2009. Kilpailun voitti Arkkitehtuuritoimisto B&M, jonka suunnitelman pohjalta laadittiin alueelle yleissuunnitelma. Kaupunginvaltuusto hyväksyi alueen asemakaavan 10.10.2011 samaan aikaan Rantaväylän tunnelin asemakaavan kanssa. Ranta-Tampellan infran rakentamista suunnitellaan parhaillaan. Ensimmäinen rakennnusvaihe alkaa 2016, jolloin järven puolelle rakentuu viisi asuinrakennusta. Toinen rakennusvaihe sijoittuu 20 Ranta-Tampella Suunnitteluohje 2010 / Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy www.yitkoti.fi/yit_koti/asunnot-alueittain/muu-suomi/tampere/ranta-tampella/alue Havainnekuva Ranta-Tampellan ranta-alueesta / Maanlumo Oy 2014 Havainnollistamiskuva Näsijärveltä kohti Santalahtea 2013 / BST-arkkitehdit, YIT Santalahti ja Santalahden ranta-alueen yleissuunnitelma Suunnittelualueesta länteen sijoittuu Santalahden laajeneva asuinalue. Santalahden asemakaava hyväksyttiin kesäkuussa 2014. Santalahden alue sijaitsee n. 1,5 km länteen kaupungin keskustasta, Pispalan harjun pohjoisrinteellä, Näsijärven rannan tuntumassa. Alue rajoittuu pohjoisessa Rantatiehen, idässä Paasikiventien niin sanottuun Haarlan mutkaan, etelässä rautatiehen, osittain Ratakatuun ja lännessä Pöllipuistoon. Santalahti on pääosin vanhaa teollisuusaluetta, jonka länsiosa on 1990-luvulla kaavoitettu yritystoiminnan alueeksi alueen itäosan säilyessä teollisuus- ja varastoalueena. Alueen muuttaminen asuntoalueeksi on ollut vireillä vuodesta 1999 lähtien. ta korvataan nykyisen puistoalueen eteläosan jääminen tuleva eritasoliittymän alle. Puiston itäosaan on suunniteltu sijoittuvan muun muassa koirapuisto, matonpesupaikka, lintutorni, skeittipaikka ja bmx-rata. Ranta-aluetta puiston itäosassa kohennetaan ja Elianderinrannan uimarantatoimintoja on tarkoitus siirtää ”laguuniin.” Jalankulun ja pyöräilyn pääreitti kulkee Sahanteränkadun varressa. www.tampere.fi/kaavatjakiinteistot/kaavoitus/asemakaavoitus/santalahti.html Santalahden rantapuiston yleissuunnitelman luonnos 2014 / Ramboll, Tampereen kaupunki www.tampere.fi/tampereinfo/ajankohtaista/87BcqqLEq.html Santalahden rantapuisto on kaupungin laajimpia puistokunnostuskohteita lähivuosina. Tällä hetkellä suurin osa puistosta on suljettu tunneli- ja rantatyömaan vuoksi. Puiston kunnostus alkaa aikasintaan syksyllä 2016. Puiston suunnitelmat olivat nähtävillä lokakuussa 2014. Näsijärveä täytetään 3 hehtaaria puiston laajentamiseksi, jot- Havainnepiirros Ranta-Tampellan suunnittelualueesta 2010 / Arkkitehtuuritoimisto B&M Santalahden rantapuiston yleissuunnitelmaluonnos / Ramboll, Tampereen kaupunkiympäristön kehittäminen 2014 13 Kortelahti-Mustalahden alue on toiminut Näsijärven liikenteen satamapaikkana jo Tampereen perustamisesta lähtien. Mustanlahden ja Kortelahden käyttäminen satamana alkoi viimeistään 1830-luvulla ja satama-aluetta kehitettiin useiden vuosikymmenien aikana. Santalahden, Onkiniemen ja Särkänniemen alueelle kehittyi pienteollisuutta 1870-90- luvuilla. Kaupungin teollinen toiminta alkoi levitä järvien rannoille osaksi Tammerkosken rantojen tonttipulasta johtuen, osaksi höyryvoiman kehittymisen myötä. Sijainti Näsijärven vesireitin, Pispalan valtatien, länteen vievän maantien ja 1895 valmistuneen Porin radan varrella tarjosi tuotantotoiminnalle hyvät edellytykset ja Näsijärven rannalla Santalahden ja ns. Elianderinniemen alueella toimikin useita alallaan merkittäviä tehtaita. Rata mahdollisti tavaran kuljettamisen eteenpäin. Santalahdessa sijaitsi myös oma rautatieseisake. Särkänniemen alueella toiminta oli varsin vähäistä, pohjoisrannalla toimineen oluttehtaan ja niemennokan sahan lisäksi alueella oli pienteollisuutta. Alueen metsät ja rantakalliot toimivat kuitenkin virkistyspaikkana kaupunkilaisille. Mustalahden olutpanimo noin vuonna 1900 Santalahden ja Mustanlahden välissä toimi neljä oluttehdasta. Oluttehtaat sijoittuivat rantojen läheisyyteen. Santalahden oluttehdas (1883), Onkiniemen oluttehdas (1864) Näsijärven rannalla, sekä Mustalahden olutpanimo (1854) Kortelahden ja Mustalahden välisellä niemellä yhdistyivät 1891 Tampereen Panimo-osayhtiöksi. Mustalahden olutpanimo perustettiin Kortelahden ja Mustalahden väliselle niemelle 1854. Se oli Tampereen kolmas oluttehdas. Neljäs oluttehdas perustettiin 1886 Särkänniemeen. Panimon toiminta jatkui niemellä vuoteen 1914 saakka. Panimorakennus paloi 1918 ja Uusi Oluttehdas- niminen panimo rakennettiin korvaamaan palon vuoksi purettua vanhaa panimoa. Uuden Oluttehtaan tontti sijaitsi hyvin lähellä Sara Hildénin taidemuseon nykyistä sijaintipaikkaa ja sen rauniot ovat jäljellä nykyäänkin. Oluttehtaaseen liittyvä Tähkäpään huvila sijaitsi jyrkänteellä Näsijärven rannassa nykyisen museon puistoalueella. Huvilasta muistuttavat alueella jäljellä oleva kivijalka sekä hirsirakenteinen sauna rannassa. 1900-luvun alkupuolella alueella ei tapahtunut suuria muutoksia. Mielenkiintoisena lisänä alueen historiaan on kuitenkin vuoden 1921 asemakaavaehdotus, jossa Särkänniemen aluetta esitetään asumiselle. Suunnitelmat huvilakaupunginosasta veden äärellä eivät kuitenkaan toteutuneet. Alueella sijaitsi tosin muutama huvila; edellä mainittu Tähkäpään huvila nykyisen Sara Hildenin taidemuseon lähellä sekä Onkiniemen huvila Onkiniemen tehtaan paikkeilla. Lisäksi alueella oli vaatimattomampia asuinrakennuksia, joissa asui oletettavasti tehtaiden työntekijöitä. 1900- luvun puolivälin jälkeen merkittävimpiä muutoksia Näsijärven rannoilla on ollut Särkänniemen huvipuiston rakentuminen 21 Särkänniemen, Onkiniemen ja Mustanlahden alueen historiaa on selvitetty keskustan strategisen yleiskaavan laadintaan liittyvässä Tampereen keskustan rantojen käytön historia 1700- luvulta lähtien -selvityksessä (2013). Tässä esitetty historiakatsaus alueen kehityksestä ja historiallisista vaiheista perustuu pääosin kyseiseen selvitykseen. Selvityksen lisäksi materiaalia on täydennetty kaupunginarkiston kartoilla, Pirkanmaan maakuntamuseon kuvamateriaalilla sekä kirjallisista lähteistä, mm. kaupunginosahistoriikilla ”Amuri - just eikä melkeen”. Kartta 6: Tampereen asemakaavakartta. Kaavoitus ja rakentuminen Jean Limon & Jac. Stålström 1780. Ei mittakaavassa. Valokuvakopio, Tampereen museot 314: 19: 29. Kuvaaja: Teuvo Mäkinen (1938). ALUEEN HISTORIA JA OMINAISPIIRTEET 14 sekä Paasikiven-Kekkosentien avaaminen 1977. Santalahden ja Onkiniemen teollisuusalueet ovat muuttuneet vaiheittain teollisuusalueesta asumisen käyttöön, ensimmäinen asuinkortteli valmistui Onkiniemeen 1950- luvulla. Tehtaiden ajasta muistuttavat alueella Haarlan paperitehtaan rakennus sekä Suomen Trikoon Onkiniemen tehdas. Mustanlahden satama-alue toimii vapaaajan ja matkailun käytössä. Mustanlahden satama Mustalax Wik mainitaan vuoden 1822 asemakartassa. (Kartassa Mustalax lukee Kortelahden kohdalla ja Wik 1111Mustalahden kohdalla. Venäläisessä merikartassa vuodelta 1865 on mainittu sekä Mustalax että Kortelax ja Tampereen vuoden 1879 kalenterin kartassa lukee Mustalahti ja Kortelahti.) Näsijärven satama oli 1840-luvulla lähtien Tampereen tärkein puunkuljetusväylä. Puutavaran lisäksi kaupunkiin kuljetettiin rakennuskiviä. Särkänniemen niemen kärki, Särkännokka on alunperin ollut saari. Särkänniemi syntyi yhdistämällä Särkänsaari ja Onkiniemi täytemaan avulla. Monet Särkänniemen alueella sijaitsevista rakennuksista olivat yksinkertaisia puurakenteisia verstas-vaja-ja varastotiloja. Santalahdessa oli tiilitehdas vuodesta 1804. Santalahdessa toimi myös toinen tiilitehdas 1850-luvun puolivälistä 1880- luvun vaiheille saakka. Tiilitehdas on sijainnut suurin piirtein Haarlan paperitehtaan paikalla. Haarlan paperitehdas perustettiin 1918 ja rakennettiin Santalahteen 1919-1920. Se oli toimiessaan alueen suurin tehdas. Muita merkittäviä tehtaita alueella oli Tampereen Höyrypuuseppä Oy (1894-1980), joka oli 1938 työntekijämäärltään Tampereen suurin puutavara-alan yritys. Kortelahden satamassa oli 1800-luvun puolivälissä kolme laituria. Kortelahden eteläpuolisella rannalla oli Finlaysonin halkotarha ja laituri, jolle johtivat rullavaunuraiteet. Kortelahden pohjoispuolella oli Frenckellin halkotarha ja laituri. Myös Mustalahden rantaan oli louhittu kapea halkovarastoalue, jonka kivilaiturissa oli yksi- ja kaksimastoisia purjelaivoja ja halkojaaloja. Vielä ruoppaamattoman Kortelahden pohjukassa oli telakka, jossa rakennettiin lotjia. 1870 puurunkoiset matkustajalaivat aloittivat liikennöinnin Näsijärvellä Kruunun laiturilta. Mustanlahden satamalaituri 1800-1900 Kortelahden puoleisella sivulla oli asuinrakennuksia ja Mustalahden puolella Myllypytinki mallasmyllyineen. 1859 panimon yhteyteen avattiin kaupungin ensimmäinen oluttupa. Mustanlahden oluttehdas purettiin 1904 sen jäätyä tarpeettomaksi monen muun oluttehtaan tapaan Pyynikin tehtaan laajennuttua 1900-luvun alussa. Mustanlahden puisten rantasiltojen ja satamalaiturien tilalle rakennettiin 1893-94 kivinen rantalaituri ja aallonmurtaja. Lisäksi Kortelahtea ruopattiin ja rantakallioita louhittiin. Porin radan rakentamisen yhteydessä 1890-1895 Mustalahden torin poikki valmistui 100 metriä pitkä silta. Sillasta länteen rata Viinanpolttimon rakennuksia Koskenniskalla 15 rakennettiin korkealle kivipenkereelle. Amurin puolivälin paikkeille ratapenkereeseen jätettiin aukko, jota kutsuttiin aallopiksi. Aukon kohdalla Amurin puolella on nykyään Väinö Linnan puisto. Varsinainen satama-alue muovautui 1800-1900-lukujen vaihteessa. Nykyiseen muotoonsa satama kunnostettiin 1900-luvun alussa oluttehtaan purkamisen jälkeen, jolloin Kortelahden ja Mustalahden välistä niemeä pidennettiin täytemaalla. Satamamakasiini valmistui 1915. Satama ja Näsikallion puisto valmistuivat 1909 ja satama kivettiin 1919-1920. Myös 1930-luvulla alueella tehtiin erilaisia kiveys - ja louhintatöitä. 1920-luvulle saakka sataman maisemaa hallitsivat halkovuoret. Halkopinoja oli etenkin Särkänniemen puolella, mutta myös Mustanlahden ratapenkereen puoleista laituria reunustivat halkopinot. Suuria halkopinoja oli satama-alueella vielä 1950-luvullakin. Viimeinen puutavaralasti purettiin 1963. Juna rautatiesillalla, näkymä Mustanlahden satamaan. (1910-1929) Mustalahti on ollut myös vilkas torikaupan paikka, ja myytävät kulkivat maaseudulta laivojen mukana. Mustanlahden tori toimi erityisesti Pispalan asukkaiden torina, sillä se oli aikanaan asukkaiden lähin tori. Myös tiiviisti asutettu Amurin alue vilkastutti satama-alueen toimintaa. Särkänniemen yrityksiä 1930-1970 Satama-alue oli myös huomattava vesiliikenteen ja kaupan keskus 1930-luvulle saakka, minkä jälkeen alue siirtyi vähitellen pääasiassa matkailun ja vapaa-ajan toimintojen käyttöön. Matkustaja- ja huviveneilyn yleistyessä satama oli merkittävä, sillä sieltä oli hyvät yhteydet lähialueille. Vielä 1960-luvulla satama oli merkittävä sisävesisatama, mutta kun laivaliikenne loppui, satamakin hiljeni. Kortelahden pohjoisranta ja laituri olivat 50-60-luvulla varastoaluetta, jossa oli pieniä yksinkertaisia varastorakennuksia, verstaita ja työntekijöiden taukotiloja. Paasikiventien rakentamisen yhteydessä 1970- luvulla Mustalahden satama-allasta täytettiin. Satama-aluetta kunnostettiin 1996-1997. 2000-luvulla Mustalahden satamaa on aktivoitu tapahtumasatamana ja sataman palveluita on kehitetty. Vanhoissa satamarakennuksissa toimii ravintola, kahvila sekä vierasvenepalvelut ja uudemmassa tanssipaviljongissa on monenlaista ohjelmistoa. Tapahtumat ja sataman toiminta painottuvat kesään ja talvisin satama hiljenee. Onkiniemi Suomen Trikoon sukkatehdas valmistui Onkiniemeen 1953-1955. Teollinen toiminta päättyi rakennuksessa 1992, jonka jälkeen kiinteistössä on ollut monenlaista muun muassa pienteollisuus- Mustanlahden satama ja Särkän saha 1920-1927 Pieni veneveistämörakennus vuokra-alueelle Särkänniemeen 1956 ja puusepänverstaan piirustukset 50-luvulta. 16 ja käsityöläistoimintaa. Kiinteistön omistaa Tampereen kaupunki. Samaan aikaan Suomen Trikoon tehtaan rakentumisen aikana Onkiniemen alueelle valmistui ensimmäinen asuinkortteli. Onkinimen alue alkoi muuttua vaiheittain vanhasta teollisuus ja varastoalueesta asuinalueeksi. Kortteliin oli jo 1952 valmistunut asuntolarakennus ja ensimmäiset neljä kolmikerroksisista asuinkerrostaloa valmistuivat 1954 Onkiniemenkadulle. 1970- luvulla korttelin länsipäähän nykyisen Paasikiventien varteen valmistui pitkä kolmikerroksinen lamellitalo sekä toinen lyhyempi lamellitalo alemmas rinteeseen. Lisäksi kokonaisuuden kärkeen valmistui seitsemänkerroksinen asuintalo. 1980-luvulla valmistuivat Elianderinkadun varren korttelit: seitsemän asuinkerrostaloa, kolmesta viiteen kerrosta korkeita, sekä seitsemän rivitaloa lähemmäksi Näsijärven rantaa. Vuosina 2003-2007 alueen länsipäähän valmistui kuusi asuinkerrostaloa, kuusi luhtitaloa sekä yksi rivitalo. Samaan aikaan Santalahden ja Onkiniemen vanhoja tehdasrakennuksia purettiin. Aikaisemmasta teollisuuskäytöstä alueella muistuttavat enää Trikoon tehdas Onkiniemessä sekä Haarlan paperitehtaan entinen rakennus. Kukkaistutukset ja rautatiesilta. Taustalla Mustalahden satama. Särkänniemen huvipuisto Huvipuiston suunnittelu Tampereelle alkoi jo 50-luvulla. Paikaksi kaavailtiin alunperin ratinaa, mutta hanke kaatui paikallisten asukkaiden vastustukseen. Särkänniemeen suunniteltiin sijoitettavaksi eläintarha 60-luvun alussa. Hanke ei kuitenkaan edennyt Sorsapuiston viereisen entisen teurastamon tilapäistä eläintarhaa pidemmälle. Ensimmäinen huvipuisto, Neulan huvipuisto, avautui Särkänniemeen 1973 ja sen toiminta jatkui kahden kesän ajan. Nykyinen Särkänniemen huvipuisto avattiin 1975 Tampereen kaupungin ja Linnanmäen omistavan Lasten Päivän Säätiön yhteistyönä. Yhteistyö jatkui vuoteen 1984 saakka. 1975 huvipuisto vei vielä vain osan Särkänniemestä, alue rajautui suurin piirtein nykyisen Taikajoen kohdalle. Vielä vuonna 1980 huvipuisto oli varsin pieni, mutta esimerkiksi 1980 vuoden uutuus Jet Star-vuoristorata loi jo suuremman huvipuiston tunnelmaa. Särkänniemen merkittävimmät rakennukset valmistuivat 19691985 välisenä aikana, ensimmäisenä Akvaario-Planetaario 1969, Näsinneula 1971, Sara Hildénin taidemuseo 1979 ja viimeisenä Delfinaario 1985. Kaikkien rakennusten suunnittelusta vastasi Pekka Ilveskosken arkkitehtitoimisto. Pääsuunnittelijana hankkeissa toimi vuoteen 1978 asti Asko Rasinperä. Huvipuiston alueelle sijoittuu myös lukuisia kevyempiä ravintola-peli- ja huoltorakennuksia. Suurimpien huvilaitteiden rakenteet muodostavat alueelle oman Amurin pallokenttä, paikalla on nykyisin Särkänniemen pysäköintikenttä. Alhaalla junalaituri Amurin seisake. Mustanlahden satama 17 kiinteän, rakenteellisen ympäristönsä. Esimerkiksi Tukkijoki, Koskiseikkailu ja Tornado muodostavat jopa maamerkkimäisen kokonaisuuden huvipuistoalueella. Moni huvipuiston laitteista on vaihtanut alueella paikkaa tai poistunut kokonaan. Jet Star-vuoristorata poistui huvipuistosta 2012, Cinema 180 toimi 1986-2009, ja Korkkiruuvi 1987-2009. Uusia laitteita on ilmestynyt ja vanhoja korvautunut huvipuiston laajetessa lopulta lähes koko Särkänniemen alueelle. Särkänniemi vuonna 1967 ennen planetaarion valmistumista. Särkänniemen kohteet yhdistettiin elämyspuistoksi 2001. Särkänniemen elämyspuisto koostuu Tampereen Särkänniemi Oy:n kuudesta nähtävyyskohteesta sekä Tampereen kaupungin hallinnoimasta Sara Hildénin taidemuseosta. Angry Birds-alue, joka koostuu lapsille suunnatusta seikkailuradasta ja leikkialueesta, sekä pienemmistä laitteista valmistui 2012. Koiramäki valmistui entisen lasten eläintarhan paikalle 2013. Oman lisänsä huvipuiston rakennuskantaan tuovat Koiramäen pikkukaupunkia ja maaseutua kuvaavat rakennukset ja rakennelmat. Koiramäen alue on jaettu kolmeen osaan: Kaupunkiin, Käpälämäkeen ja Maatilaan, joka jatkaa lasten eläintarhan perinnettä. Paasikiventie valmistui 1977. Paasikiventien rakentuminen muokkasi suunnittelualueen eteläreunaa voimakkaasti ja erotti alueen radan ohella muusta kaupunkirakenteesta. Tällä hetkellä (2015) Rantaväylän tunnelin rakentaminen muuttaa lähialueiden rakennetta ja maisemaa ja pyrkii yhdistämään Näsijärven rantoja kaupunkirakenteeseen. Näkymä Amurin Suokatu 7:stä Näsinneulalle Akvaario-planetaarion pienoismalli 1968 Näkötornin pienoismalli Ilmakuva planetaariosta 1968. Näsinneula valmistui 1969. Taikajoki 1970-1979 Särkänniemen huvipuisto avajaisvuonna 1975. Suuniitty. Särkänniemen alueen ajantasa-asemakaava 2015. Tornado 18 Ilmakuva 1948 Ilmakuva 1974 Planataario ja Näsinneula ovat valmistuneet Särkänniemeen. Ilmakuva 1956 Ilmakuva 1987. Mustaalahtea on täytetty Paasikiventien rakentamisen yhteydessä. Ilmakuva 1966 Ilmakuva 2012 © BLOM 19 ARKEOLOGISET KOHTEET Tampereen tarina - Teollisuuden synnyttämä kaupunki harjujen ja järvien solmukohdassa- julkaisussa Särkänniemen luoteisrannan viheraluetta kuvataan ”kiinnostavana teollisuusarkeologisena järvenrantaympäristönä” ja ”oluttehtaiden rannikkona”. Luoteisrannan vanhojen panimonpaikkojen nähdään havainnollistavan Tampereen teollisuushistoriaa kahdella tavalla. Toisaalta rauniot muistuttavat 1800-luvulla perustettujen Näsijärven etelärannan tehtaiden olemassaolosta, toisaalta ne toimivat esimerkkeinä myös muista Tampereen historian tuotannonaloista kansallismaiseman tekstiili-paperi- ja metalliteollisuuden rinnalla. Arkeologisten kohteiden lisäksi Särkänniemen rantojen edustalla on useita puualusten hylkyjä, jotka sisältyvät muinaisjäännösrekisteriin. Osa hylyistä on peräisin jo 1800-luvulta. Tampereen tarinassa todetaan, että ”Särkänniemen ja Mustanlahden hylyt ovat kiehtovaa vedenalaista kulttuuriperintöä, joka liittyy Tampereen historiaan teollisuuskaupunkina ja merkittävänä sisävesiliikenteen keskuksena.” Tampereen tarina - Teollisuuden synnyttämä kaupunki herjujen ja järvein solmukohdssa 2015 / Sami Raninen / Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen Vedenalaiset kohteet, Kortelahti-Mustalahti Alueelta on ilmoitettu Museovirastolle kolme vedenalaiskohdetta (2135, 2136 ja 2454). Vain kohteen 2454 taustaa ja ajoitusta on selvitetty; selvitys viittaa 1800-luvun loppupuolen alukseen. Sijaintitieto on selkeä, sillä kohde tuli esiin ruoppauksessa. Muiden kohteiden tiedot ovat epäselvät. Kortelahti-Mustalahti alueen vedenpohjaa ei ole kattavasti inventoitu arkeologisin menetelmin, joten on mahdollista, että alueella on muutakin kulttuuriperintöä kuin edellä mainitut kolme ilmoitettua löytöä. Koska tiedot Särkänniemen yleissuunnitelman alueen vedenalaisesta kulttuuriperinnöstä ovat puutteelliset. Hyvissä ajoin ennen kuin alueella toteutetaan vesirakennustöitä, tehdään selvitys vedenalaisesta kulttuuriperinnöstä. Ne alueet, joilla tehdään vesirakennustöitä, inventoidaan arkeologisin menetelmin ja vedenalaiskohteiden laatua selvitetään. Jos vedenalaisia muinaisjäännöskohteita havaitaan hankealueella, Museoviraston kanssa neuvotellaan ja sovitaan muinaismuistolain muikaisesta menettelystä kohteiden osalta. Muinaismuistolain rauhoittamia vedenalaisia muinaisjäännöksiä ovat sellaiset hylyt ja hylyn osat, joiden voidaan olettaa olleen uponneena yli sadan vuoden ajan, sekä muut ihmisen tekemät menneisyydestä kertovat vedenalaiset rakenteet. Arkeologinen inventointi Tampereen keskustan osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi valmistui 2014. Inventoinnin painopiste oli teollisuushistoriassa. Inventoinnin aikana löydettiin useita 1800-1900-luvun muinaisjäännös- tai kulttuuriperintökohteita. Ohessa luettelo Särkänniemen suunnittelualueella sijaitsevista kohteista. Arkeologinen inventointi ei sisältänyt alueen hylkyjä. Näsijärven panimo (13) Näsijärven panimon (Uusi oluttahdas) rauniot sijoittuvat rannalle Sara Hildénin taidemuseon länsipuolelle. Panimo perustettiin vuonna 1886. Panimokiinteistö on paikannettu F.L. Caloniuksen kartan (1887) ja Lambert Pettersonin kartan (1896), sekä muutaman historiallisen valokuvan avulla. Maasto on jyrkkää ja vaikeakulkuista kalliorantaa. Maanpinnalla erottuu kolme rakennetta, jotka ovat mahdollisesti saman noin 20 metriä pitkän rakennuksen jäännöksiä: harkkokiviperustusta rantakalliolla, jonka päällä 7-8 tiilikertaa muurattua tiiliseinää, sekä kaksi erikokoista ja -paksuista betonilaattaa. Suoja-alueeksi ehdotetaan 10 metriä havaittujen rakenteiden reunoista poispäin rannasta. Kohteen luokitusehdotus on rauhoitusluokka 2. Kurun hylyn nostamisessa käytettävää kalustoa 1929. Taustalla Näsinlinna Onkiniemen panimo (14) Suunnittelualueen toisen panimorakennuksen rauniot sijaitsevat rannassa Suomen Trikoon tehtaan pohjoispuolella lyhyen ja leveän niemen kärjessä. Onkiniemen panimo perustettiin 1863. Panimon raunioiden sijainti tulkittiin F.L. Caloniuksen kartan (1887) ja Lambert Pettersonin kartan (1896) perusteella. Noin 12 metriä pitkä, kivi- ja tiilimuurattu rakenne sijaitsee rannassa ja ulottuu enimmillään 4 metriä rantaviivasta. Rakenteeseen kuuluu lisäksi noin 120cm korkea harkkokivijalka, jonka päällä on betonia ja tiilimuurausta enintään kuuden tiilikerran verran. Koilliskulmassa rakenne muodostaa selvän nurkan. Suurimmalta osaltaan rakenteen jäännös on oletettavasti täyttömaan ja purkujätteen peitossa. Kohteen luokitusehdotus on rauhoitusluokka 2. Tampereen höyrypolttimo (32) Suunnittelualueen kaakkoisrajalla Näsinkallion itärinteellä ja Mältinrannalla sijaitsi Tampereen höyrypolttimon rakennuksia. Pajasaaren tuntumaan perustettiin 1873 paloviinapolttimo. Myöhemmin 1897 polttimo yhdistyi kolmen muun polttimon kanssa Tampereen höyrypolttimo Osakeyhtiöksi. Arkeologisessa inventoinnissa todetaan, että inventoinnin aikana käynnissä oleva rantatunnelityömaa teki havaintojen tekemisestä liki mahdotonta. J. Seppäsen 2007 tekemän karttaselvityksen mukaan Mältinrannalla on sijainnut kaksi eri polttimorakennusta. Toisen niistä voidaan katsoa tuhoutuneen rantatunnelin maansiirtotöissä ja toisen sijaintipaikka jäi inventointihetkellä työmaan rakenteiden alle. Karl August Sandholmin maalaus Särkänniemi sahoineen vuodelta 1911 Laivoja Mustanlahden satamassa 1900-1909 Höyrypolttimon asuinrakennus Näsinkallion koillisrinteeltä löytyi noin 23 metrin pituinen matala kylmämuurattu tukimuuri, joka sijaitsi ihmisen muokkaamalla tasanteella. Lisäksi lähellä sijaitsi matala kallioleikkaus. Historialliset kartat ja valokuvat osoittavat, että rinnemuurin ja kallioleikkauksen välissä on sijainnut 1870-luvulta lähtien höyrypolttimoon liittyvä puinen asuinrakennus. Asuinrakennuksen paikalla on kulttuuriperintöarvoa historialliseen teollisuuslaitokseen, tamperelaiseen väkijuomateollisuuteen ja Näsinkallion historiaan liittyvänä muistona. Luokitusehdotus on s-kaavamerkintä Näsinkallion itärinteellä sijaitsevan rakennuksenpaikan osalta. Inventoinnissa suositeltavina jatkotoimenpiteinä on selvittää, onko rantatunnelityömaan alueella voinut säilyä toisesta polttimorakennuksesta jotain jäännöksiä. Kahden panimorakennuksen raunioiden lisäksi suunnittelualueelta on paikannettu Särkänniemen kärjessä sijainneen höyrysahan sijaintipaikka. Sahan sijantipaikka on tuhoutunut. Tampereen keskustan osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 / Sami Raninen, Pirkanmaan maakuntamuseo, Kulttuuriyksikkö Oranssilla kartassa muinaisjäännöskohteet Onkiniemen (14) ja Näsijärven panimon (13) rauniot Näsijärven rannalla sekä arkeologisessa selvityksessä ehdotettu kohde Tampereen höyrypolttimon asuinrakennus Punaisella hylky (kohde 2454), mahdollisesti siipiratasalus Ahdin hylky Tampereen keskustan osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 ja Muinaisjäännösrekisteri / Museovirasto 20 Suunnittelualueen rakennuskanta Suunnittelualueen rakennuskanta vaihtelee pienistä rantojen puurakenteisista rakennuksista monumentaalisiin tehdasrakennuksiin ja brutalistisiin betonirakennuksiin. Särkänniemen huvipuisto on kokoelma pienempiä rakennelmia ja laitteita. Varsinaiset rakennukset alueella, delfinaario, akvaario-planetaario sekä Sara Hildenin taidemuseo ovat kaikki arkkitehtitoimisto Pekka Ilveskosken suunnittelemia. Betonibrutalismia henkivää rakennuskokonaisuutta on muokattu vuosien saatossa, mutta etenkin taidemuseon rakennuksella on rakennustaiteellisia arvoja. Näsinneula on alueen ja koko kaupungin maamerkki, joka on myös ikoninen symboli koko kaupunkiseudulle. Onkiniemen tehdas ja lämpövoimala muodostavat oman rakennuskokonaisuutensa suunittelualueen länsiosaan Onkiniemen asuinalueen rajapintaan. Mustanlahden sataman makasiinirakennus kahvilarakennuksineen sekä Pajasaaren navigointiseuran käytössä oleva rakennus ovat pieniä puisia paviljonkimaisia rakennuksia järven ja kosken äärellä. Laiturikadun varrella sijaitsee pieni huoltoasemarakennus, jossa toimii kahvila. Planetaario-akvaario ja Näsinneula Planetaario-akvaario oli Särkänniemen huvipuiston ensimmäinen valmistunut rakennus 1969. Näsinneula valmistui kaksi vuotta myöhemmin 1971 Särkänniemen ja koko Tampereen kaupungin maamerkiksi. Näsinneulan esikuvana lienee ollut Seattlen maailmannäyttelyyn valmistunut Space Needle. Molempien rakennusten suunnittelijana toimi arkkitehtitoimisto Pekka Ilveskoski. Näsinneulan rakenteet suunnitteli A-insinöörien Esko Ahrio. Metso Voima Tuulensuu Tampereen arkkitehtuuria / Jorma Mukala 2010 Näsinneulan jalustaosa valmistui tornia myöhemmin. Planetaario on muodoltaan laatikkomainen. Ensimmäinen kerros on sisäänvedetty. Planetaarion auditorio sijaitsee ylimmässä kerroksessa ja auditorion kupoli erottuu rakennuksen katolla. Planetaario oli valmistuessaan virtaviivainen betonilaatikko nauhaikkunoineen. Julkisivut ovat muuttuneet korjauksissa niin, että alkuperäinen virtaiivainen ilme ei ole niin selkeästi havaittavissa. Lisäksi sisäosissa on tehty muutoksia. Planetaario peruskorjattiin 1998, jolloin suunnittelijana toimi Arkkitehtikonttori Petri Pussinen Oy. Sama toimisto vastasi myös Näsinneulan peruskorjauksen arkkitehtisuunnittelusta 20082011. Planetaario elämyspuiston sisäänkäynniltä Näsinneulan torni kapenee ylöspäin ja huipulla on tiloja kahdessa kerroksessa. Korkeimmalle nousee lopulta neula, joka on 168 metrissä. Tornin näköalatasanteella toimii kahvila. Ravintola sijaitsee alempana 124 metrin korkeudessa. Rakennuskokonaisuuden juurella oli pitkään hyljeallas, joka lopulta purettiin sen jäädessä käyttämättömäksi. Näsinneula on maamerkkinä merkittävä. Planetaarion arvot ovat vähentyneet muutosten yhteydessä. Kirjavassa huvipuistoympäristössä puhdaslinjainen laatikkoarkkitehtuuri jää toissiajiseksi. Rakennuskokonaisuuden viimeisenä valmistunut Näsinneulan jalustaosa sekä planetaarion laajennusosa ovat kokonaisuuden muunneltavimmat osat, jotka kestävät suuriakin muutoksia. Observatorio 1969 Suunnittelualueen merkittävät rakennukset Näsinneula ja elämyspuisto Planetaario ja Näsinneulan jalustaosa Näsinneulan rakentaminen: tornin alaosa 1960-luvulla Taaempana erottuu myöhemmin taidemuseon rakentamisen aikana puretun Tähkäpään huvilan harjakatto. 21 Sara Hildénin taidemuseo Delfinaario Sara Hildénin taidemuseo kuuluu merkittävimpiin modernin taiteen museoihin Suomessa. Museo on Tampereen kaupungin ylläpitämä. Museoon on pysyvästi sijoitettu Sara Hildénin säätiön omistama suomalaisen ja ulkomaisen nykytaiteen kokoelma. Sopimus museon perustamisesta solmittiin 1975 ja museo avautui yleisölle 1979. Museorakennuksen suunnittelijana toimivat Pekka Ilveskoski ja Asko Rasinperä. Rakennus edustaa muiden Ilveskosken arkkitehti toimiston Särkänniemen suunnittelemien rakennusten tavoin betonibrutalismia hillittyine muotokielineen ja tiukkoine aukotuksineen. Näyttelysalien korkeuksien vaihtelu näkyy rakennuksen silhuetissa. Museo asettautuu Särkänniemen pohjoisrinteen kupeeseen kahteen kerrokseen: ylemmässä sisäänkäyntikerroksessa on kolme näyttelytilaa ja keskeistila sekä toimistosiipi, alemmassa kerroksessa ovat veistoshallit, kahvila sekä tekniset tilat. Näkymät järvimaisemaan ovat olennainen osa museon kiertoa. Sisäänkäyntikerroksessa gallerioiden välissä aukeaa näkymä kohti Näsijärveä, alemmassa kerroksessa maisemaikkunoista avautuu myös esteetön näkymä järvelle. Museota ympäröi veistospuisto, johon sijoittuu 19 veistosta. Delfinaario koostuu kahdesta osasta, korkeammasta kaarevaseinäisestä rakennuksesta sekä matalammasta laajennusosasta. Delfinaario valmistui alueen merkittävistä rakennuksista viimeisenä 1985 jälleen Pekka Ilveskosken arkkitehtitoimiston suunnittelemana. Delfinaarion laajennuksen suunnitteli Arkkitehtuurikonttori Petri Pussinen Oy 2005-2007. Delfiinien altaat vievät suuren osan rakennuksen sisätilasta. Sisäänkäyntikerrokseen sijoittuvat aula, matkamuistomyymälä ja katsomo sekä henkilökunnan tilaa. Alemmassa kerroksessa on huolto- ja henkilökunnan tiloja sekä pieni auditorio, josta on näkymä yhteen altaista. Lisäksi esiintymisallasta kiertää huoltokäytävä, jonne myös yleisöllä on mahdollisuus päästä. Museon alueella sijaitsi Tähkäpään huvila (ent. Kivistön huvila) Onkinimen kallion jyrkänteellä, sekä huvilan vanha saunarakennus. Huvilarakennuksesta on jäljellä kivijalka. Hirsirakenteinen saunarakennus sijaitsee rantakallioilla jyrkän rinteen alapuolella. Saunarakennus vaikuttaa varsin hyväkuntoiselta ja se on mielenkiintoinen lisä alueen rakennuskantaan. Museon läheisyydessä on aiemmin toiminut myös Uusi oluttehdas- niminen panimo, joka toimi 1886-1914. Rakennuksen rauniot sijaitsevat museon puistoalueen reunassa. Delfinaarion sisäänkäynti Delfinaarion laajennusosa ja elämyspuiston lipunmyynti Museorakennus ja veistospuistoa Evert Tähkäpään talo, Kivistön huvila 1930-1939 Taidemuseon terassi ja näkymä järvelle Huvilan saunarakennus kallioilla Delfiinien esitys Delfinaarion rakentuminen 80-luvun lopulla 22 Suomen Trikoon Onkiniemen tehdas ja voimalarakennus Entinen Suomen Trikoon tehdas sekä tehtaan voimalarakennus muodostavat merkittävän rakennuskokonaisuuden. Tehdasrakennuksella on muiden Onkiniemen alueen vanhojen teollisuusrakennusten tapaan tärkeä, teollisesta perinnöstä muistuttava asema kaupunkikuvassa. Rakennuskokonaisuudesta on tehty kaksi selvitystä. Suomen Trikoo Pyynikin ja Onkiniemen tehdasalueiden rakentumishistoriassa (1999), jossa kuvataan yksityiskohtaisesti Onkiniemen tehtaan rakennusvaiheet. Suomen Trikoon Onkiniemen tehdas- selvitys rakennetusta ympäSUOMEN TRIKOO, ONKINIEMI SELVITYS RAKENNETUSTA YMPÄRISTÖSTÄ ristöstä (2006) keskittyy taasen tehtaan rakennushistoriaan ja muutosten vaikutusten arvioimiseen. Sisätiloihin tehtiin muutoksia 1985 ja pohjoisjulkisivuun puhkaistiin kolme uutta isoa ovea. Tehdsta oli tarkoitus laajentaa vieläkin suuremmaksi, mutta suunnitelmien mukaista korotusta ja pohjoista sakaraa ei koskaan toteutettu. ompelimoita, kirjapaino, äänitysstudio ja taistelulajien harjoitussali. Toimijat muodostivat yhteisen kulttuuriyhdistyksen 2014 Onkiniemen tehtaan ja alueen elävöittämiseksi. Rakennuksen omistaa Tampereen kaupunki. Tehtaan höyryvoimalaitos valmistui 1956. Rakennus on tilallisesti kaksiosainen. Länsipuolella kattilahuone on yhtä korkeaa tilaa, kun taas viereinen osa jakaantuu kolmeen kerrokseen. Rakennuksessa on maanalainen kellari. Voimalaitosta laajennettiin 1960, jolloin olemassa olevan osan itäpuolelle valmistui turbogeneraattorisali. Osa rakennuksesta sijaitsee Näsijärven pinnan alapuolella. Julkisivut ovat puhtaaksimuurattua punatiiltä. Suurin osa ikkuna-aukoista on korkeita ja kapeita kahdeksanruutuisia ikkunoita. Tehdasrakennuksen vieressä on ollut huvilarakennus, jonka omisti 1881 apteekkari A.V. Tennberg. Huvilan ympärillä oli lauta-aita ja se oli varsin suljettua yksityisaluetta. Tontin lounaiskulmassa sijaitsee 1954 valmistunut Veikko Kallion piirtämä puurakenteinen varastorakennus. Yksinkertaisessa rakennuksessa on harjakatto ja julkisivuissa vaaleaksi maalattu lomalaudoitus. Päädyissä on ovien yläpuolella puolikaaren muotoiset ikkunat. Rakennus oli alunperin tarkoitettu väliaikaiseksi. Rakennus on nykyhetkellä huonossa kunnossa. Pieni muuntoasemarakennus valmistui alueelle 1955. Ulkoseinät ovat kennotiiltä, ja myös väliseinät ovat tiilirakenteiset. Suomen Trikoon sukkatehdas valmistui vuosien 1953-1955 aikana Onkiniemeen. Tehtaan piirustukset teki rakennusinsinööri Veikko Kallio diplomi-insinöörien Kurt Sucksdorffin ja Karl Janssonien suunnitelmien mukaan. Ensimmäinen vaihe valmistui 1953. Se käsitti yksikerroksisen tehdassalin sekä kaksikerroksisen siiven, johon sijoittui pienempiä tiloja. Rakennus oli muuten tasakattoinen, mutta siiven pohjoispäädyssä oli matalammassa osassa pulpettikatto. Aluksi saumasukkatehdas valmisti ainoastaan naisten nylon- ja perlonsukkia. Tehdasta laajennettiin 1954 U:n muotoiseksi. Laajennusosaan sijoittui pääasiassa toimistohuoneita. Tehtaan alkuperäistä osaa korotettiin 1955 kahdella kerroksella. Korotukseen sijoittui yhtenäistä tehdastilaa. Vuonna 1968 tehdasta laajennettiin yksikerroksisella osalla, jossa toimi värjäämö. Laajennusosan piirustukset teki Erkki Ojanen. Myös länsijulkisivulle lisättiin lastaussilta. Suomen Trikoo - Pyynikin ja Onkiniemen tehdasalueiden rakentumishistoria, Susanna Rantanen 1999 Tehtaan teollinen toiminta päättyi 1992. Tämän jälkeen tehtaassa on ollut pienteollisuustoimintaa, varastoja sekä käsityöläistoimintaa. Tällä hetkellä vanhassa tehdasrakennus toimii muusikoiden, käsityöläisten ja taiteilijoiden työskentelytilana. Lisäksi tehtaassa on valokuvastudioita, Tehtaan alueen rakennetun ympäristön selvityksessä todetaan, että ”Suomen Trikoon Onkiniemen tehdas on yksi Tampereen punatiilisistä teollisuuden monumenteista”. Teollisuuslaitos on paikallisesti ja maakunnallisesti merkittävä ”kaupungin kasvun ja menestyksen historiamonumenttien joukossa”. Tehdasrakennuksen ja voimalan arkkitehtuuria kuvataan korottumaksi ja rationaaliseksi teollisuusfunktionalismiksi. Hevosenkengän muotoinen pohjaratkaisu kuvataan rakennuksen merkittävimpänä ominaispiirteenä, julkisivujen ja sisätilojen rationaalisuus soveltuvat varsin hyvin muutoksille. Julkisivuissa tulee kuitenkin säilyttää tiukat sommitteluperiaatteet. Tehtaan eri rakennusvaiheet eivät näy tehtaan ulkomuodossa. Pääosa sisätiloista on säilynyt varsin muuttumattona ja niiden tärkeimpänä ominaispiirteenä mainitaan rungon näkyvissä oleva teräsbetonirakenne. Voimalaitoksen arkkitehtuuri on selvityksen mukaan ”ilmaisuvoimaista”. Tehdas- ja voimalarakennus ovatkin kokonaisuuden teollisuushistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävät rakennukset. Suomen Trikoon Onkiniementehdas - Selvitys rakennetusta ympäristöstä, Arkkitehtitoimisto Hanna Lyytinen Ky 2006 Onkiniemen tehdas 1950-luvulla, lähde Urbans Onkiniemen tehtaan rakennusvaiheet / Suomen Trikoon Onkiniementehdas - Selvitys rakennetusta ympäristöstä S UOMEN TRIKOON ONKINIEMENTEHDAS S E LV I T Y S R A K E N N E T U S TA Y M P Ä R I S T Ö S T Ä 8.5.2 0 0 6 A R K K I T E H T I T O I M I S T O H A N N A L Y Y T I N E N Suomen Trikoon tehtaan rakentamista Onkiniemessä, vasemmalla edessä Bergiuksen huvila K Y ARKKITEHTITOIMISTO HANNA LYYTINEN KY 2005 1 Tehdasrakennus Särkänniemen huvipuiston Koiramäeltä päin 23 sr-3 Mustanlahden satamamakasiini Pajasaaren paviljonki Mustanlahden satamamakasiini on merkittävä rakennus satama-alueella. Purjehdusseuran paviljonki sijaitsee pienessä Pajasaaressa Tammerkosken yläjuoksulla ratasillan ja Näsinsillan välissä. Pajasaaressa sijaitsi aikanaan paja, joka oli rakennettu erilliseen saareen ilmeisesti paloturvallisuussyistä. Paviljonkirakennus valmistui 1912 Näsijärven purjehdusseura ry:lle (1898). Suunnittelijana toimi Birger Federley. Paviljonkia laajennettiin 1962 Jaakko Tähtisen suunnitelmien mukaan. Laajennuksessa puolikaaren muotoinen veranta poistettiin ja tilalle rakennettiin suurempi laatikkomainen lisäosa. Mustanlahden ja Kortelahden väliselle niemelle rakennettiin 1915 Lambert Pettersonin suunnittelema satamapaviljonki. Rakennuksessa toimi aluksi Venäjän laivaston esikunta. Myöhemmin rakennus on toiminut satamatoimistona ja laivojen varastona. Satamakasiini peruskorjattiin 1994 ja muutettiin pääosin vierasvenetukikohdaksi. Nykyään makasiinissa toimii satamapalveluiden lisäksi ravintola Kaisla. Rakennusta ei ole suojeltu. Puurakenteinen lautaverhoiltu rakennus on julkisivuiltaan lähes symmetrinen. Pienempi rakennus makasiinin länsipuolella on ollut muun muassa asuinkäytössä ja kioskina. Se on rakennettu viimeistään 1930-luvun alussa. Nykyään rakennuksessa toimii kahvila Korte. Rakennuksessa tehtiin muutostöitä sekä sitä laajennettiin verannalla 2015. Laajennuksen rakennusluvan hakemisen yhteydessä pyydettiin laajennuksesta lausunto Pirkanmaan maakuntamuseolta. Lausunnossa todetaan, että ”sataman kahvila on tähän asti säilyttänyt alkuperäiset piirteensä erinomaisesti, ja sillä voidaan katsoa olevan rakennusperinteistä arvoa sekä arvoa osana Mustalahden ympäristöä ja toimintahistoriaa. Maakuntamuseo toteaa, että rakennuksen arvot säilyisivät parhaiten, mikäli rakennusta ei laajennettaisi. Rakennuksen arvot eivät kuitenkaan ole niin merkittäviä, että laajennus ei olisi mahdollinen. Tällä hetkellä kahvilan ympäristöä leimaavat väliaikaisilta vaikuttavat ulkoalueet, jotka eivät parhaalla mahdollisella tavalla sovi kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön.” Satamakasiini Paasikiventieltä. Vuonna 1974 Purjehdusseuran vuokrasopimus päättyi ja seura rakensi uudet tilat Jänissaareen. Nykyisin rakennusta hallinnoi Navigaatioseura (1966). Puurakenteisessa rakennuksessa on ristikkäiset harjakatot sekä pieni torniosa, 60- luvun laajennusosa erottuu erillisenä osana kokonaisuudesta. Paviljonki hallitsi aikoinaan omalta saareltaan koskenniskaa ja sieltä avautuvaa näkymää. Nykyään paviljonki jää Näsinsiltojen taakse piiloon. Rakennuksessa on ollut aikaisemmin ruutuikkunat. Rakennus on suojeltu (sr-3). sr-3 Kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Lausunto rakennuslupahakemukseen, Pirkanmaan maakuntamuseo, 30.7.2014 Makasiinirakennuksen itäpuolella sijaitsee uudempi Reuharin tanssipaviljonki. Kahvilarakennus makasiinin länsipuolella Purjehdusseuran paviljonki ja moottorivene laiturissa (1910-1939) Mustanlahden satama ja Satamamakasiini 1916. Satakunnan laivastoa laiturissa ja taustalla Särkänniemen halkopyramideja. Purjehdusseuran paviljonki Näsijärveltä 1948 Eliöstö ja biotoopit Onkiniemen asemakaava-alueen (nro 8069) eliöstö- ja biotooppiselvitys laadittiin vuosien 2007-2013 aikana. Selvitysalue rajautuu pohjoisessa Näsijärveen, etelässä Rantatiehen, lännessä Onkiniemen asuinalueeseen ja idässä Särkänniemen huvipuistoon. Maastotyöt tehtiin 2007 (kasvisto ja avainbiotoobit) ja 2010 (lepakkoinventointi). Alueelta ei ole tehty hyönteisselvitystä. Päivittävä lepakkoselvitys nykytilanteesta on tehty kesällä 2015. Eliöstö- ja biotooppiselvityksessä aluetta kuvataan ihmistoiminnan voimakkaasti muovaamaksi, sillä alueelle on sijoittunut teollisuutta ja muuta toimintaa. Alkuperäisimmillään olevaa luontoa todetaan olevan rantavyöhykkeellä, mutta sielläkin puusto on viljeltyjen lajien varassa. Selvitysalueen eteläosa muutettiin vuonna 2012 paikoitusalueeksi. Alueen puusto koostuu selvityksen mukaan lähes kokonaan jalopuista, jotka ovat joko istutusperäisiä tai istutuksista levinneitä. Luonnontilaisempaa puustoa, kuten mäntyä, katajaa ja rauduskoivua kasvaa Särkänniemen luoteiskulmassa rantakallion reunoilla. Alueen kasvupaikkatyypit vaihtelevat rannan jäkäläisistä kalliosta kosteiden notkojen lehtoihin. Koska alue on suurimmaksi osaksi voimakkaasti muokattua, kasvupaikat eivät ole yksiselitteisiä. Alueella esiintyy selvityksen mukaan runsaasti kulttuuri- ja puolikulttuurilajeja, mikä kertoo alueen kulttuurihistoriallisesta arvosta. Kuitenkin alueella yleisimmin esiintyvä kasvillisuus koostuu Tampereen luontaisesta lajistosta. Viherkertoimella (green factor) ilmaistaan tonƟn viherpinta-alan ja hulevesiä imeyƩävien päällysteiden osuuƩa tonƟn kokonaispinta-alasta. Vihertehokkuuden soveltamisen perusidea on, eƩä tonƟn rakentamisen alle jäävä ala kompensoidaan viheralana ja ekologisia toimintoja tukevana pintana, hyödyntämällä esimerkiksi läpäiseviä pinnoiƩeita, istutuksia sekä kaƩo- ja seinäviherrakenteita. Expert report on the Biotope Area Factor, Berliini 1990 Suunnittelualueen nykytila: selvitykset Viherkertoimella (green factor) ilmaistaan tonƟn viherpinta-alan ja hulevesiä imeyƩävien päällysteiden osuuƩa tonƟn kokonaispinta-alasta. Vihertehokkuuden soveltamisen perusidea on, eƩä tonƟn rakentamisen alle jäävä ala kompensoidaan viheralana ja ekologisia toimintoja tukevana pintana, hyödyntämällä esimerkiksi läpäiseviä pinnoiƩeita, istutuksia sekä kaƩo- ja seinäviherrakenteita. Expert report on the Biotope Area Factor, Berliini 1990 24 on mahdollista myös keskustan kaduilla, josta pysäköinƟ siirtyy laitoksiin. Katupuita tulee lisätä ja uudistaa sekä tössä ja edistää mm. hulevesien luonnonmukaisempaa käsiƩelyä, runsaamman kasvillisuuden käyƩöä ja asuin- Alueen avainbiotoopeiksi luetellaan rantakallio, rantakallion ympäristön viihtyisyyƩä. epäyhtenäisiäkoskatupuukujanteita täydentää. teikko ja rantaketo. Nämä poikkeavat muusta tavallisesta metViherelemenƩ ejä tulee lisätä myös tonteilla. PysäköinViherkertoimella ilmaistaan tonƟn ekosysteemeille, nin sijoiƩaminen maan alle mahdollistaa viihtyisien ekologisille toiminnoille sekä biotooppien muodostusäluonnosta ja ovat arvokkaiden ja harvinaisten lajien elinympihojen toteuƩamisen. Tiivistämisalueille voidaan pemiselle edullisen pinta-alan suhdeƩa koko tonƟn pintaalaan (vrt. rakennustehokkuus). Pinta-alaan ei lukeudu yhteisiä vihreitä korƩelipihoja, jotka lisäävät päristöä ja elinympäristöt suositellaankin otettavanrustaa huomioon ainoastaan kasvillisuus, vaan myös veƩä läpäisevät pinasumisviihtyisyyƩä ja lisäksi nostavat kiinteistön arvoa. nat, viherkatot ja –seinät. Eri elemenƩejä painotetaan LiikekorƩeleiden perustaa viherkeisuunnittelussa. tössä ja sisäpihoille edistää mm.voidaan hulevesien luonnonmukaisempaa on mahdollista myös keskustan kaduilla, josta pysäköinƟ osaelyä, voi olla kateƩuja.kasvillisuuden Keskustan liikekorƩ käsiƩ runsaamman käyƩöä jae-asuin-niiden ekologisia toimintoja tukevien ominaisuuksien siirtyy laitoksiin. Katupuita tulee lisätä ja uudistaataita, sekä joista ympäristön viihtyisyyƩ ä. epäyhtenäisiä katupuukujanteita täydentää. perusteella. leihin laadiƩ avissa korƩ elisuunnitelmissa kiinnitetään Kasvillisuuden monilajisuuskarƩa Tampereen kasvillisuustutkimuksen perusteella kasvillisuus on runsaslajisinta Pyynikillä, Iidesjärvellä ja Kaupissa. Niissä lajimäärä yliƩää selväsƟ koko kaupungin keskiarvon. Ympäristön monimuotoisuus on korkein alueilla, joissa on erilaisia, sekä rakenneƩuja eƩä luonnonvaraisia biotooppeja. Lisäksi Pyynikillä ja Iidesjärvellä veden läheisyys sekä metsän lehtomaisuus nostavat lajimäärää. (Ranta, Perƫ, Viljanen, Ville, Tanskanen, Anƫ, Asikainen, Eveliina & Jokinen, Ari (2012) huomiota Viherkertoimella ympäristön viihtyisyyteen. ilmaistaan tonƟn ekosysteemeille,TavoiƩeena on kehiƩää ja oƩaa käyƩöön viherkerroinViherelemenƩlepakkokartoituksen ejä tulee lisätä myös tonteilla. PysäköinVuonna 2010 maastossa tehdyn päivittämiekologisille biotooppien muodostu-työkalu esimerkiksi Tammelan ja Amurin alueilla, joihin nin sijoiƩaminen maan alle mahdollistaa viihtyisien Pihojen ohella myöstoiminnoille viherkatot sekä toimivat kompensaaseksi lepakkoselvitys tehtiin kesällä 2015. Tuoreessa miselle edullisen pinta-alan suhdeƩa koko tonƟn pinta-esitetään lisärakentamista. Viherkerroin määritellään pihojenuudelleen toteuƩamisen. Tiivistämisalueille voidaan peƟona. Viherkatot tuovat säästöjä energiakustannuksiin, Kasvillisuuden monilajisuuskarƩa rustaa yhteisiä vihreitä korƩelipihoja, jotka lisäävät alaan (vrt. rakennustehokkuus). Pinta-alaan ei lukeudu Tampereen kasvillisuustutkimuksen perusteella kasvillisuus on asemakaavassa ja sen toteutumista valvotaan rakensillä niillä on huomaƩ ava eristysvaikutus talvella ja jäähkartoituksessa alueella havaittiin pohjanlepakoita, vesisiippoja ja ainoastaan kasvillisuus, vaan myös veƩä läpäisevät pinasumisviihtyisyyƩ ä ja lisäksi nostavat kiinteistön arvoa. runsaslajisinta Pyynikillä, Iidesjärvellä ja Kaupissa. Niissä lajinusluvan yhteydessä. dytys kesällä. LiikekorƩeleiden sisäpihoille voidaan perustaa viherkeinat, viherkatot ja –seinät. Eri elemenƩejä painotetaan määrä yliƩää selväsƟ koko kaupungin keskiarvon. Ympäristön pikkulepakoita. Särkänniemen yleissuunnitelma-alueella kaksi niiden ekologisia toimintoja ominaisuuksien taita, joista osa voi olla kateƩuja. Keskustan liikekorƩ e- on monimuotoisuus on korkein alueilla, joissa on erilaisia, sekä Täydennysrakentamisalueiden vihreystukevien on mahdollista leihin laadiƩavissa korƩelisuunnitelmissa kiinnitetään perusteella. rakenneƩuja eƩä luonnonvaraisia biotooppeja. Lisäksi Pyyniturvata nk. viherkerroin-työkalulla (green factor, grölepakoiden käyttämää ruokailualuetta: Näsinkallion puistoalue ja killä ja Iidesjärvellä veden läheisyys sekä metsän lehtomaisuus huomiota ympäristön viihtyisyyteen. Kaupunkirakenteen tiivistyessä biodiversiteetti köyhtyy ja viheralueiden nytefaktor,TavoiƩ vihertehokkuus). Amerikassa, ja eena on kehiƩää ja oƩaa käyƩSaksassa öön viherkerroinnostavat lajimäärää. (Ranta, Perƫ, Viljanen, Ville, Tanskanen, Onkiniemen trikootehtaanPihojen alue. Molemmilla alueilla on erityisesRuotsissa hyväksiesimerkiksi havaitullaTammelan ja parhaillaan Suomessa työkalu ja Amurin alueilla, joihin ohella myös viherkatot toimivat kompensaakasvaa. Ekologisen kestävyyden ja asuinympäristön viihtyisyyAnƫ, Asikainen, käyttöpaine Eveliina & Jokinen, Ari (2012) esitetään lisärakentamista. Viherkerroin määritellään Ɵona. Viherkatot tuovat säästöjä energiakustannuksiin, pilotoitavalla viherkertoimella pyritään ohjaamaan aseden varmistamiseksi kaupunkivihreää tulisi vahvistaa lisäämällä ja monipuoti pohjanlepakoita, Onkiniemessä myös siippalajeja asemakaavassa ja sen toteutumista valvotaan rakensillä niillä on huomaƩ ava eristysvaikutus talvella sekä jamakaavoitusta jääh- pikkuleja kompensoimaan tonƟn rakentamisen listamalla kasvillisuutta puistoissa, kaduilla ja tonteilla. Yhtenä keinona on nusluvan yhteydessä. dytys kesällä. alle jäävä alapieni korvaavin viherrakentein. Viherkertoimen pakoita. Onkiniemen voimalarakennuksessa paikannettiin mahdollista soveltaa asemakaavoituksessa nk. viherkerroin-työkalua, jolla tavoiƩeena on vastata erityisesƟ ilmastonmuutoksen Täydennysrakentamisalueiden vihreys on mahdollista pyritään turvaamaan tonttien vihreys täydennysrakentamisen yhteydessä. turvata vuoksi nk. viherkerroin-työkalulla (green factor,mukanaan grölisääntymisyhdyskunta, jonka voimalarakennus tulee tuomiin huo- ongelmiin rakennetussa ympärisKaupunkirakenteen tiivistyessä biodiversiteetti köyhtyy ja viheralueiden nytefaktor, vihertehokkuus). Amerikassa, Saksassa ja mioida suunnittelussa luokkaan I kuuluvana alueena. VoimalaraRuotsissa hyväksi havaitulla ja parhaillaan Suomessa käyttöpaine kasvaa. Ekologisen kestävyyden ja asuinympäristön viihtyisyypilotoitavalla viherkertoimella pyritään ohjaamaan aseden varmistamiseksi kaupunkivihreää tulisi vahvistaa lisäämällä ja monipuokennusta ei tule valaista ja kattoon tai julkisivuihin liittyvät työt makaavoitusta ja kompensoimaan tonƟn rakentamisen listamalla kasvillisuutta puistoissa, kaduilla ja tonteilla. Yhtenä keinona on alle jäävä ala korvaavin viherrakentein. Viherkertoimen mahdollista soveltaa asemakaavoituksessa nk. viherkerroin-työkalua, jolla suoritetaan kesä-heinäkuun Laajempi Onkiniemen tavoiƩulkopuolella. eena on vastata erityisesƟ ilmastonmuutoksen pyritään turvaamaan tonttien vihreys täydennysrakentamisen yhteydessä. mukanaan tuomiin ongelmiin rakennetussa ympäristehtaan alue on luokkaan II kuuluva tärkeä lepakoiden ruokai79 lualue. Alueen maankäytön tulee olla alueen ominaispiirteet säilyttävää, eli alueen suunnittelussa tulisi olemassa olevaa puustoa pyrkiä säästämään mahdollisimman paljon etenkin rannan tuntumassa. Rantavyöhykkeellä myös pensaskerroksen kasvillisuuden suojavaikutus järvelle päin tulee säilyttää. Onkiniemen alueen soveltuvuutta lepakoille voidaan parantaa lepakkopöntöillä. Tampereen Särkänniemen alueen lepakkoselvitys 2015 / Ympäristötutkimus Yrjölä Oy ja Lumotron 79 25 Särkänniemen alueen yleissuunnitelma, meluselvitys. Huvipuiston, raideliikenteen ja tieliikenteen aiheuttama melun päiväaikainen keskiäänitaso LAeq 7-22 (dB). Laskentamallit: Pohjoismainen teollisuusmelun laskentamalli (huvipuisto), pohjoismaiset tie- ja raideliikenteen melun laskentamallit. Laskenta-asetukset: laskentakorkeus 2 m, maan pinnan absorptioarvo 0,5. Päiväaikainen keskiäänitaso LAeq 7-22. > > > > > > > > > 35.0 dB 40.0 dB 45.0 dB 50.0 dB 55.0 dB 60.0 dB 65.0 dB 70.0 dB 75.0 dB 3.9.2015 VE1 Päiväaikainen keskiäänitaso / WSP Särkänniemen alueen yleissuunnitelma, meluselvitys. Laskentamallit: Pohjoismainen teollisuusmelun laskentamalli (huvipuisto), pohjoismaiset tie- ja raideliikenteen melun laskentamallit. Laskenta-asetukset: laskentakorkeus 2 m, maan pinnan absorptioarvo 0,5. Yöaikainen keskiäänitaso LAeq 22-7. 35.0 dB 40.0 dB 45.0 dB 50.0 dB 55.0 dB 60.0 dB 65.0 dB 70.0 dB 75.0 dB Särkänniemen alueen yleissuunnitelma, meluselvitys. Huvipuiston, raideliikenteen ja tieliikenteen aiheuttama melun päiväaikainen keskiäänitaso LAeq 7-22 (dB). Laskentamallit: pohjoismainen teollisuusmelun laskentamalli (huvipuisto), pohjoismaiset tie- ja raideliikenteen melun laskentamallit. Laskenta-asetukset: laskentakorkeus 2 m, maan pinnan absorptioarvo 0,5. 53 53 57 55 56 63 61 55 55 55 55 55 55 55 53 57 52 52 51 51 51 51 47 45 49 47 51 41 50 48 48 51 47 47 50 49 49 50 50 50 51 51 50 58 52 49 50 49 50 49 52 49 51 50 50 51 50 50 51 51 51 49 51 49 52 53 54 55 56 57 58 58 57 57 57 57 58 59 64 58 63 63 62 45 64 64 48 49 45 46 62 62 47 46 60 61 60 62 59 59 59 60 51 51 51 51 51 50 61 64 64 49 64 58 46 48 47 47 49 60 64 63 60 64 64 57 45 50 50 49 51 50 50 62 62 62 62 46 50 62 57 54 64 64 64 64 64 64 57 49 46 46 46 46 63 64 56 46 63 46 6258 62 55 45 62 62 50 47 45 47 45 47 46 47 57 56 64 64 64 64 58 47 47 64 64 46 59 47 46 46 47 45 54 64 60 60 58 62 59 57 56 59 55 55 58 57 58 60 61 63 60 61 60 60 61 59 61 60 60 60 61 61 Päiväaikainen keskiäänitaso LAeq 7-22. 48 52 52 58 58 52 46 48 48 42 52 52 42 51 50 52 47 51 49 50 50 51 51 52 52 61 60 60 60 54 49 49 47 51 46 44 46 42 50 50 47 48 50 46 47 48 49 49 51 46 42 53 60 in se elu M +3 ä, m ko kis > > > > > > > > > > 61 64 64 63 64 60 64 62 60 54 45 60 57 45 61 59 61 57 59 58 59 59 61 40.0 dB 45.0 dB 50.0 dB 55.0 dB 60.0 dB 65.0 dB 70.0 dB 75.0 dB 80.0 dB 85.0 dB 3.9.2015 Särkänniemen alueen yleissuunnitelma, meluselvitys. Huvipuiston, raideliikenteen ja tieliikenteen aiheuttama melun yöaikainen keskiäänitaso LAeq 22-7 (dB). 48 48 58 51 51 63 61 52 51 53 53 53 53 53 49 56 41 45 44 42 51 46 44 41 41 44 45 45 45 46 47 42 48 42 58 52 44 44 45 45 45 48 45 47 44 44 47 43 43 43 43 43 43 46 43 47 47 51 51 52 52 50 49 48 52 52 52 56 57 56 56 52 56 56 64 56 44 56 44 5551 56 49 44 56 58 58 58 57 62 57 64 57 47 45 45 44 44 45 45 58 57 64 57 45 57 57 45 45 46 62 57 47 46 46 45 48 47 46 45 62 62 46 62 62 47 61 47 61 47 47 60 62 60 61 48 60 48 45 59 58 58 46 64 58 47 47 47 46 57 49 57 57 57 57 49 46 46 47 58 46 47 47 58 58 58 58 64 58 47 48 47 59 61 59 47 58 58 45 53 48 47 45 51 58 59 59 57 57 56 58 53 59 52 52 58 54 59 64 63 60 61 63 63 63 58 61 64 62 61 55 46 61 59 46 62 60 61 60 62 VE2 Yöaikainen keskiäänitaso / WSP in se elu M +3 ä, m ko kis 60 60 Yöaikainen keskiäänitaso LAeq 22-7. > > > > > > > > > > 40.0 dB 45.0 dB 50.0 dB 55.0 dB 60.0 dB 65.0 dB 70.0 dB 75.0 dB 80.0 dB 85.0 dB 3.9.2015 59 59 60 61 59 61 60 59 60 52 46 44 45 44 42 45 52 47 45 44 47 47 47 48 51 55 59 59 45 42 51 46 41 44 44 42 50 46 42 45 45 46 43 43 42 45 51 47 42 47 47 50 61 60 59 59 61 60 59 46 46 46 46 46 43 57 Alueen teollisuushistoriasta sekä muusta toiminnasta johtuen alueen maaperässä saattaa olla pilaantuneita maita tai rakennuksissa pilaantuneita rakenteita. Tämä edellyttää selvitysten tekemistä muun muassa käyttötarkoituksen muutosalueilla. Alueen suunnittelussa on huolehdittava, ettei melun ohjearvoja 45 dB yöllä ja 55 dB päivällä ylitetä parvekkeilla ja ulko-oleskelualueilla. Asuntojen ei ole syytä avautua pelkästään meluisalle puolelle, jossa päiväajan LAeq ylittää rakennuksen seinustalla 55 dB tai johon kohdistuu huvipuiston toiminnoista aiheutuvaa häiritsevää melua. Tampereen kaupungin meluselvitys 2012 / WSP, Liikennevirasto, Tampereen kaupunki Särkänniemen alueen yleissuunnitelma, meluselvitys 2015 / WSP VE2 Päiväaikainen keskiäänitaso / WSP Laskentamallit: pohjoismainen teollisuusmelun laskentamalli (huvipuisto), pohjoismaiset tie- ja raideliikenteen melun laskentamallit. Laskenta-asetukset: laskentakorkeus 2 m, maan pinnan absorptioarvo 0,5. Suunnittelualueen nykytilaa ja ennustetta 2030 tunnelin käyttöönoton jälkeen on tarkasteltu Tampereen kaupungin meluselvityksessä vuonna 2012. Särkänniemen yleissuunnitelmaa varten WSP laatinut 2015 meluselvityksen, jossa on tarkasteltu luonnossuunnitelmavaihtoehtoihin liittyviä yksityiskohtaisempia meluarvoja. Raideliikenne aiheuttaa molemmissa vaihtoehdoissa eteläisimpien asunrakennusten seinustoille raideliikennemelun takia yli 65 dB:n keskiäänitason yöaikaan, mikä on huomioitava kaavamääräyksissä vähintään 35 dB:n äänitasoerovaatimuksena. 3.9.2015 VE1 Yöaikainen keskiäänitaso / WSP Pilaantuneet maa-alueet WSP Oy:n kesällä 2015 tekemien melumittausten ja -mallinnuksen mukaan Särkänniemen ympäristössä on runsaasti erilaisia melulähteitä (junaliikenne, Paasikiventien liikenne, huvipuiston taustamusiikki ja eläimet sekä kirkuvat asiakkaat), jotka aiheuttavat jopa tason LAFmax 70 dB ylityksiä huvipuiston länsipuolella sijaitsevan kiinteistön katolla ja rautatien eteläpuolella. Melun maksimitasoa koskevaa tunnuslukua tarkastellaan ympäristölupamääräysten tarkistamisen yhteydessä ja arvioidaan sen käyttökelpoisuutta sekä toiminnanharjoittajan että asukkaiden kannalta. Huvipuiston, raideliikenteen ja tieliikenteen aiheuttama melun yöaikainen keskiäänitaso LAeq 22-7 (dB). > > > > > > > > > Melu Geologian tutkimuskeskuksen Tampereen taajamageokemiallisen kartoituksen yhteydessä Tampereen pintamaan lyijypitoisuusaineistossa erottui yksi näyte, joka oli otettu Onkiniemen tehtaan edustalta. ”Näytteen lyijypitoisuus on peräti 18900 mg/kg eli pitoisuus on suurempi kuin ylempi ohjearvo 750 mg/kg. Kyseinen näyte on otettu Särkänniemen pysäköintialueen reunasta. Pitoisuushavainto perustuu yhteen 10 cm syvyiseen kuoppaan parkkipaikan reunassa, sen syy tai mahdollisen anomalian laajuus olisi syytä selvittää. Samassa näytteessä oli kadmiumia 15,5 mg/kg, kuparia 115 mg/kg ja sinkkiä 6770 mg/kg. Myös antimonin, bariumin, mangaanin, palladiumin ja strontiumin pitoisuudet olivat poikkeuksellisen suuret. ” Kartoituksen yhteydessä havaitut poikkeuksellisen suuret haitta-ainapitoisuudet ovat yksittäisestä maanäytteestä ja edustavat vain yhtä pistettä. Geologian tutkimuskeskuksen Tampereen taajamageokemiallisesta kartoituksesta poistettu piste, 2012 26 Suunnittelualue Tumman harmaa alue: 2m välein +85:sta ylöspäin Harmaa alue: 2m välein +97:sta ylöspäin Vaalean harmaa alue: 2m välein +106:sta ylöspäin Valkoinen alue: 2m välein +115 ylöspäin Huvipuiston aidatut alueet kelt.: avoimin huvipuiston osa, tumma kelt.: suljetumpi huvipuiston osa, oranssi: huoltoalue Topogarafiakartta Suunnittelualueen ominaispiirteitä Sijainti kaupunkirakenteessa Suunnittelualue sisältää Särkänniemen huvipuistoalueen ja muut niemellä sijaitsevat alueet sekä lisäksi Onkiniemen entisen tehdasalueen, Mustanlahden ja Kortelahden satama-alueen sekä Rantaväylän tiealueen. Alue rajautuu pohjoisessa Näsijärveen ja etelässä rautatiehen. Idässä rajana on Tammerkoski ja lännessä Sahateränkatu. Sijainti niemellä veden ympäröimänä muodostaa alueesta selkeän kokonaisuuden, vaikka huvipuisto, vanha tehdasalue sekä sataman alue erottuvat myös erillisinä kokonaisuuksinaan. Suunnittelualueen eteläosa rajautuu selkeästi rataan ja Näsijärvenkadun varrella sijaitseviin 8-12 kerrosta korkeisiin kerrostaloihin. Toisen selkeän rakennetun rajan muodostavat Onkiniemen asuinkorttelit suunnittelualueen länsiosassa. Nykyinen rantatie ja rata erottavat alueen muusta kaupunkirakenteesta. Rantaväylän tunnelin valmistumisen myötä alue voi liittyä paremmin kaupunkirakenteeseen. Näsinpuisto rajaa suunnittelualuetta kaakossa Mustanlahden kalliolla. Puisto on 1900-luvun alussa perustettu maisemapuisto ja puiston alue on RKY-aluetta. Puiston olennaisia piirteitä on komean puuston lisäksi puistosta avautuvat näkymät ympäröivään maisemaan ja Näsijärvelle. Puiston korkeimmalla kohdalla sijaitsee Näsinlinna, jossa toimii museo ja ravintola. Topografia ja rakennuskorkeudet Suunnittelualue on pinnanmuodoiltaan vaihtelevaa. Alue sijoittuu kallioselänteen lakialueelle. (Pispalan viherverkkotarkastelu 2011) Näsijärven pohjoisranta on paikoitellen jyrkkää kalliota, mutta niemen itäosassa Särkänniemen elämyspuiston alueella, sekä Kortelahden ja Mustalahden ympäristössö on tasaista. Koiramäen alue sijaitsee omalla mäellään. Sara Hildenin taidemuseo sijoittuu kallioisen ympäristön suojaan alemmaksi elämyspuiston alueen muita rakennuksia. Onkiniemen entinen tehdasalue sijoittuu rannalle viettävään rinteeseen ja tehtaan ympäristö on paikoitellen haastaavaa mm. esteettömyyden näkökulmasta. Suunnittelualueen rakennuksista korkein on Näsinneula, Särkänniemen ja Tampereen maamerkki, 134,5 metriä korkealla tornillaan. Muu rakennuskanta on 2-3- kerrosta korkeaa. Osa huvipuistolaitteista nousee useamman kerroksen korkeuteen. Sara Hildénin kaksikerroksinen taidemuseo jää kallion taakse piiloon, mutta erottuu järvelle päin. Mustanlahden sataman rakennukset ovat paviljonkimaisia yksikerroksisia rakennuksia. Onkiniemen tehdas on 3-4- kerrosta korkea. Suunnittelualueen rajalla Onkiniemen puolella sijaitsevat asuinrakennukset ovat pääasiassa 2-4- kerrosta korkeita, paitsi Sahanteränkadun varrella oleva pitkä porrastettu kerrostalo 3-6 kerrosta korkea. Suunnittelualueen osat Särkänniemen elämyspuisto käsittää lähes puolet suunnittelualueen pinta-alasta. Varsinainen huvipuistoalue on erotettu muusta suunnittelualueesta pääasiassa aidoilla. Sara Hildenin taidemuseo ja puistoalue sijoittuvat pohjoisrannalle kallion kupeeseen. Alueella aikaisemmin sijainneen huvilaympäristön jäänteet, jalopuut ja kalliot muodsotavat puistosta merkittävän kokonaisuuden. Puistosta avautuu myös näkymiä Näsijärvelle. Onkiniemen tehdas ja rannassa sijaitseva voimarakennus muodostavat oman kokonaisuutensa huvipuiston alueen länsipuolelle. Tehdasalue rajautuu Onkiniemen asuinalueeseen ja rantapuistoon. Mustalahden avoin satama-alue sijoittuu Mustalahden ja Kortelahden väliin. Pajasaari paviljonkeineen piiloutuu Näsinsiltojen taakse suunnittelualueen itäosaan Koskenniskalle. Näkymä Sara Hildénin taidemuseon puistosta, alhaalla erottuu paikalla sijainneen huvilarakennuksen saunan piippu Näkymä Sara Hildénin taidemuseon puistosta, alhaalla erottuu paikalla sijainneen huvilarakennuksen saunan piippu 82.4m / +167.9), Suomen Trikoon piippu Pyynikillä (80.80m / +166.50) sekä Naistenlahden voimalan piiput (betonipiippu 1977, korkeus 90m / +188.39 ja metallipiippu 59.06m / +187.57). Vuonna 1991 tehty Tampereen Tehtaanpiiput –selvitys listaa kaiken kaikkiaan kolmisenkymmentä tehtaanpiippua keskustaalueella tai sen lähituntumassa.25 27 KUVA: Tehtaanpiippujen ja tornimaisten rakennelmien korkeudet sekä korkeusasemat. Tampereen tehtaanpiiput (1991) ss. 50-51. Tampereen maamerkit Maiseman rajat ja rantavyöhykkeet: musta: kaupunkirakenteen reuna, vihr.: metsäinen ranta / puustoinen reuna, pun.: avoin ranta, sin. satama-alue (Avoimien maisematilojen selvityksen (2015) liitekarttaa 2 mukaillen) Kaupunkikuva ja maisema Suunnittelualue sijaitsee maisemallisessa solmukohdassa, järven, kosken ja liikenneväylien rajaamana. Alue on melkein joka puolelta veden ympäröimä ja alueelta avautuu useita näkymiä Näsijärvelle. Alue on kaupunkimaisemallisesti rikas; avoimet rannat ja avoimet vesialueet, vanha teollisuusympäristö, liikenneympäristö, satama, sekä huvipuisto muodostavat vaihtelevan kokonaisuuden. Myös Tammerkosken kansallismaisema kohtaa Näsijärven avoimen maisematilan suunnittelualueen kaakkoisrajalla. Alue sijaitsee keskusta-alueen saapumisnäkymien kannalta merkittävässä kohdassa. Kaupunkimaisemassa Näsinneula on alueen tunnistettavin maamerkki ja myös merkittävä Tampereen kantakaupungin elementti suurmaisemassa. Myös korkeimpien huvipuistolaitteiden silhuetit erottuvat aluetta lähestyttäessä. Väliaikaisuus ja rakennelmamaisuus ovat osa huvipuistoalueen luonnetta, jota kiinteämmät rakennukset ja laitteet ryhdittävät. Suomen Trikoon Onkiniemen tehdas on myös merkittävä maamerkki alueella, vaikka jääkin nykytilanteessa Paasikiventieltä katsottuna puiden taakse. Särkänniemi koillisesta 25 Näkymät ja päälähestymisuunnat Tehtaan piippujen korkeustietoina on tässä selvityksessä käytetty pääsääntöisesti Tampereen tehtaanpiiput -julkaisun (1991) korkeustaulukon tietoja ss. Naistenlahden voimalaitoksen piippujen tiedot ovat Tampereen kaupungin sivuilta: (Avoimien maisematilojen selvityksen (2015) liitekarttaa 2 50-51. mukaillen ja täydentäen) www.tampere.fi/teksti/index/tampereinfo/kartat/maamerkkienkorkeuksia.html sin.: tärkeä näkymälinja, kelt.: tärkeä lähestymisuunta, musta: maamerkki 19 Rakentamattomat ja paikoitellen jyrkät rantakalliot ovat Näsijärven puolelta merkittävä maisemallinen solmukohta. Onkiniemen tehtaan voimalarakennuksen kohdilta alkava metsäinen kalliovyöhyke jatkuu rantaa mukaillen ja muuttuu lopulta taidemuseon puistomaisemman vyöhykkeen kautta huvipuiston rakennetuksi maisemaksi. Kallio näyttäytyy myös alueen sisäosissa. Paljaat kalliot ja kallioleikkaukset ovat osa alueen ilmettä ja muodostavat kiinnostavan kontrastin etenkin huvipuistoympäristön kanssa. Onkiniemen tehdas ja Särkännimen Delfinaario, Planetaario-akvaario ja Näsinneula sekä Sara Hildenin taidemuseo sijaitsevat väljässä sommitelmassa puistomaisen ja huvipuiston rakennetun vyöhykkeen rajapinnassa. Rakennukset rajaavat löyhästi maisemaa. Huvipuiston alue on pääosin avointa kenttää, joka rajautuu väljästi vihervyöhykkeisiin, kallioihin sekä muutamiin rakennuksiin ja suurimpiin huvilaitteisiin. Pysäköintikentät hallitsevat suunnittelualueen eteläosaa. Näsinpuiston näköalapaikalta avautuu kaukonäkymä järvelle. Nykytilanteessa näkymän peittävät useasta kohdin puusto ja pensaikko. Näkymä Näsinkalliolta (1940-1959) Avoimien maisematilojen selvityksen (2015) kohdeluettelossa todetaan, että Kortelahti ja Mustalahden satama-alue on kaupunkirakenteen ja maisemahistorian kannalta merkittävä avoin maisematila, jonka merkitys tulee huomioida alueen kehittämisessä. Sataman pitkä historia sekä sen nykyinen matkailullinen merkitys korostavat sen asemaa. Satama-alueelta avautuu pitkä näkymä Näsijärvelle. Rantaväylän tunnelin käyttöönotto pienentää Paasikiventien estevaikutusta ja parantaa sataman alueen kehittämismahdollisuuksia. Suunnittelualueen itärajalla Näsinpuiston puustoinen siluetti rajaa suurmaisemaa. Avoimien maisematilojen selvityksessä suositellaan näkymälinjan avaamista Näsinpuistosta kohti Mustanlahden satamaa ja huvipuistoa sekä kohti Näsijärven selkää. Tampereen kantakaupungin avoimet maisematilat, Kaupunkiympäristön kehittäminen / Maankäytön suunnittelu Tampereen kaupunki 28 SUUNNITELMALUONNOKSET Suunnittelun tavoitteet ja osa-alueet Särkänniemen yleissuunnitelmasta on laadittu kaksi vaihtoehtoista luonnosta. Molemmat suunnitelmat noudattavat samoja osa-alueisiin liittyviä tavoitteita, jotka ovat tarkentuneet suunnitteluprosessin kuluessa eri osapuolten vuorovaikutuksessa seuraavasti: Särkänniemen elämyspuisto Elämyspuistoa kehitetään entistä vetovoimaisemmaksi matkailukohteeksi, joka toimii jatkossa vahvemmin myös ympäri vuoden aktiivisena vapaa-ajan ja elämyksien kohteena. Elämyspuiston laajenemismahdollisuudet turvataan ja osoitetaan kehittämistoimenpiteiden ja laajenemiseen liittyvien hankkeiden maankäytöllinen toteutustapa (sijainti, tilavarukset, toiminnallisuus). Suunnittelua ei tehdä varsinaisesti nykyisen huvipuistoalueen sisäpuolella. Uusia sijoitettavia hankkeita ovat mm. hotelli, vesipuisto, sisäaktiviteetit, uudet ravintolat ja uudet huvilaitteet. Sara Hildénin taidemuseo Taidemuseo sijaitsee ainutlaatuisella luonnonläheisellä paikalla ja sillä on merkittävien kokoelmiensa ja vaihtuvien näyttelyiden ansiosta mahdollisuus kehittyä nykyisessä sijainnissaan entistä tärkeämmäksi kulttuurikohteeksi. Suunnitelmassa tutkitaan museon saavutettavuuden parantaminen ja selkeyttäminen sekä museorakennuksen laajentamismahdollisuudet. Onkiniemen trikootehdas Liikenne ja pysäköinti Trikootehdas on ollut Tampereen tilakekuksen hallussa pitkään ja talon toimintaa on pyöritetty matalalla korjausasteella. Rakennuksessa on useita vuokralaisia, joista monet toimivat kulttuurialalla. Rakennuskokonaisuutta on vuodesta 2007 lähtien hankkeistettu kulttuuritehtaana ja luovan toiminnan keskuksena, mutta toteutukselle ei ole löytynyt taloudellisia edellytyksiä. Yleissuunnitelmassa tavoitteena on tutkia tehdastontin lisärakentamismahdollisuudet asuinkäyttöön ja siten mahdollistaa tehdasrakennuksen korjaustoimenpiteet ja uusiokäyttö kultturitehtaana. Liikenteen osalta tavoitteena on ollut vähentää Paasikivenkadun autoliikennettä merkittävästi ja kehittää katua hitaan liikkumisen alueena, jossa autoliikenteen nopeustaso on enintään 40 km/h. Alueen liikennemäärän vähenemisen mahdollistaa Rantaväylän tunnelin rakentuminen. Jalankulkupainotteisen katuympäristön kehittäminen edellyttää liikenneverkollisia ratkaisuja, joissa maan päälle jäävää liikennettä ohjautuu mahdollisimman vähän Paasikivenkadulle. Mustanlahden satama-alue Mustanlahden satama-alueeseen liittyy samanaikaisesti satamatoiminnan turvaavia tavoitteita että tavoitteita alueen kehittämisestä virkistys- ja tapahtumakäytössä, osana kaikille kaupunkilaisille avointa kaupunkimaista rantavyöhykettä. Satamatoimintojen kehittämiseen liittyy nykyisten isojen liikennöintialusten toiminnallisuuden mahdollistaminen, joka käytännössä tarkoittaa tilavarauksia sekä sataman laiturialueella että vapaata väylätilaa liikennöintiin. Sataman kehittämiseen liittyy myös kotisatamalaiturien määrän lisääminen. Yhtenä liikenteellisenä tavoitteena on ollut vahvistaa kävelyn ja pyöräilyn asemaa sekä parantaa yhteyksien laatutasoa sekä alueen sisällä että ulkopuolelle. Tavoitteena on lisätä keskustasta tulevan jalankulkuakselin viihtyisyyttä ja esteettömyyttä. Tärkeimpiä yhteyksiä ovat keskustasta saapuvat kävely-yhteydet sekä niiden jatkeena oleva Mustanlahden ylittävä silta Särkänniemeen. Tavoitteena on lisäksi ollut mahdollistaa Paasikivenkadun länsi-itä –suuntainen seudullinen jalankulun ja pyöräilyn pääreitti, joka kulkee Paasikivenkadun vartta edelleen Ranta-Tampellaan. Lisäksi tärkeänä tavoitteena on ollut kasvattaa joukkoliikenteen kulkutapaosuutta alueelle saapumisessa. Tämän mahdollistaa linja-autoyhteyksien lisäksi raitiotien ja sen Sepänkadun raitiotiepysäkin rakentuminen. Joukkoliikenteen houkuttelevuuden kannalta olennaista on toimiva, viihtyisä ja elämyksellinen saapuminen alueelle. Joukkoliikenteen osuuden kasvu vähentää osaltaan Paasikivenkadun liikennemääriä ja tarvittavaa pysäköintipaikkamäärää sekä lisää alueen viihtyisyyttä. Myös yksityisautolla keskustaan saapuminen on oltava toimivaa, minkä vuoksi liikennesuunnittelussa on otettu huomioon turvalliset ja toimivat saattoliikenteen yhteydet sekä yhteydet pysäköintiin. Ramboll Finland Oy on laatinyt maankäytön suunnittelun rinnalla vaihtoehtoiset liikenneverkkoratkaisut, jotka on yhdistetty maankäytön suunnittelun vaihtoehtoihin. PERIAATEKAAVIOT: 1-2 erillisten toimintojen yhdistäminen yhdeksi Särkänniemi-kokonaisuudeksi 3 jalankulkuyhteyden kehittäminen keskustasta huvipuistoon ja Sara Hildénille sekä rantaa pitkin länteen 29 Luonnosvaihtoehdot VE1 ja VE2 Edellä mainittuihin tavoitteisiin perustuen on laadittu kaksi vaihtoehtoista luonnosta. Molemmat luonnokset pohjautuvat samoihin osa-alueita koskeviin kehittämistavoitteisiin, mutta poikkevat toisistaan yksityiskohtaisempien maankäyttöratkaisujen osalta tietyillä suunnittelualueen osilla. Suurin eroavaisuus liittyy Paasikiventien liikenneverkkoratkaisuihin ja siihen liittyviin maankäyttövaihtoehtoihin. NÄSIJÄRVI RANTA-TAMPELLA Uusi huvipuistolaite Paasikiventien siltapuisto (101.0) SARA HILDENIN TAIDEMUSEO PAJASAARI Uusia venepaikkoja M ui na isjä än nö s Sa (107.8) ta map av iljon ki 96.5 (110.3) Museon laajennus 4000 IV 18ap 102.7 SK I Kö ys ira Rav into lat Köysirata ta Uusi huvipuistolaite (110.9) aisjä KO (108.2) 111.6 Muin ännös ER PLANETAARIO & NÄSINNEULA ännös aisjä MM Muin TA Suunnittelun kuluessa, kevät-talvella 2015, suunnittelu- ja ohjausryhmissä sekä alueen eri toimijoiden kanssa käytiin läpi runsaasti luonnoksia, joissa etsittiin erilaisia ratkaisumalleja osa-alueiden kehittämisteemojen ratkaisemiseksi. Työskentelyn kuluessa useista osavaihtoehdoista on karsiutunut pois ratkaisut, joille ei ole nähty toteuttamisedellytyksiä. Kahteen luonnosvaihtoehtoon ovat siten valikoituneet kehittämistavoitteita parhaiten noudattavat ja toteuttamiskelpoisimmat ratkaisut (96.9) 112.0 111.0 VOIMAL 150 0 A Asu 98.2 II-II I V HDAS ta BUS Yhdyssil I-II tus Koro 200 0 IV tteli 3krs 150ap 66ap 113.0 5+7ap nu sr ak en nu Kortelahden silta s uvipu sih Ve 00 0 10 113.0 isto To (96.8) MU ST AN LA HD EN SA TA MA 97.1 XII Hotelli 10 000 pu isto ör äp ys äk öint NÄSINPUISTO i TALLIPIHA Monitoimialue Inf sis ok ah ää vil a nkäy ja nti Nä äs ha llin Näsinpuiston aukio 104.0 tteli Asui nkor 0 1450 0 +650 8000 53+26 ta 95.4 96.5 105.0 V IV 88ap 2krs in 97.5 V IV im Maailmanpyörä Py 106.0 (102.7) TRIKOOTE 50ap II Asui nkor 10 000 100.8 en laaj n 00 0 isto 10 pu i ys ns äm ka El is to 97.5 Pu II-II I II-II I 20ap V (106.4) KOIRAMÄKI 108.7 tus Koro 300 0 II NÄSINLINNA DELFINAARIO ntoja 10ap (101.2) 112.0 Monitoim iareena 3500 (110.7) 103.5 VI ap JK 102.7 119.0 llin öin ti äsha äk Nä -p ys HA PP U NÄSIJÄRVENKAT HÄMEENPUISTO 103.0 VI V 111.0 114.0 NKATU PAASIKIVE Lis Edellä kuvattujen osa-aluekohtaisten ja teemallisten suunnittelutavoitteiden lisäksi suunnittelun ohjenuorana on ollut tiettyjä kaupunkisuunnittelun laadullisia tavoitteita, jotka perustuvat alueen ominaisuuksien arviointiin. Suunnittelualueena Särkäniemen alue on poikkeuksellinen: se ei ole rakenteeltaan perinteistä kortteleista muodostuvaa kaupunkikudosta - ja huvipuistoalueenakin se on sijainniltaan erityislaatuinen. ära ide var aus Sillan levennys 20 200 100 SEPÄNKATU 0 NÄSIJÄRVI Alue sijaitsee hyvin lähellä kaupunkikeskustaa ja korttelirakennetta, mutta samalla se on osa kaupungin reunaa ja hyvin luonnonläheinen. Niemi järvessä on luonnostaan eristetty ja monelta suunnalta lähellä vettä, jota alueen kehittämisessä ei ole täysimittaisesti vielä hyödynnetty. RANTA-TAMPELLA Uusi huvipuistolaite Paasikiventien siltapuisto Uusi kävelysilta 101.0 SARA HILDENIN TAIDEMUSEO PAJASAARI Uusia venepaikkoja M ui na isjä än nö s III Museon laajennus 96.4 108.5 109.8 18ap III 102.7 SK I lat Maailmanpyörä III 111.5 40 ap 112.4 115.9 96.9 p 114.1 113.6 V V V 103.6 p 4-8a 101.2 18ap DELFINAARIO nu en laaj 0 n 00 isto 10 pu i ys ns äm ka El is to Pu KOIRAMÄKI 18ap 111.0 5000 104.0 (107.8) 110.0 108.2 tteli Asui nkor 98.2 30 33ap 0a p 102.6 II 96ap 2krs Kor otus 110.0 200 0 112.2 sr ak en nu s Kortelahden silta MU ST AN 96.8 LA HD EN SA TA S at MA To im int ap uis Yhdyssil ta 107.0 S S 112.5 BU Sisäve sihuvipuisto 6000 13+10 V 110.0 VII IVENKATU idikortteli 000 Hybr +16 20 500 137+1 äp ys äk öint 113.1 i äs ha llin Näsinpuiston aukio 108.0 X 105.3 JK X ör PAASIK V V NÄSINLINNA III Inf sis ok ah ää vil a nkäy ja nti Nä 106.0 111.5 V VIII VIII 0 TALLIPIHA Hotelli 10 000 96.5 113.0 114.0 li 00 95.4 XII 114.0 114.5 tte +2 Monitoimialue 117.3 n 114.0 or 00 NÄSINPUISTO Py 97.1 50ap am ak 50 to 108.0 HDAS TRIKOOTE 0 tus 400 Koroap htaa 100.8 97.5 (106.0) 15ap II Trik oote puis to 115.3 26 III III ALA VOIM itila Kulttuur 5a 112.0 III +1 ännös 6+ aisjä KO Rav into Uusi huvipuistolaite 114.0 Muin ännös ER 108.2 111.6 BU Alueella on tämän maantieteellisen sijaintinsa lisäksi myös muita erityislaatuisia ominaisuuksia. Alueen satama- ja teollisuushistoriasta ovat jäljellä vahvat identiteetin omaavat trikootehtaan kokonaisuus sekä Mustanlahden sataman alue. Lisäksi huvipuiston alueeseen liittyy välittömästi Sara Hildénin taidemuseo. Nämä elämyspuistoa ympäröivät kohteet muodostavat harvinaisen yhtälön, joka voidaan huolellisella suunnittelulla käyttää alueen kehittämisessä toisiaan vahvistavana voimavarana. aisjä MM PLANETAARIO & NÄSINNEULA 113.0 TA Muin 112.0 V PP llin äsha i Nä köint pysä 107.0 VI 103.0 116.0 28ap VIII 115.0 270ap 2krs 116.0 Sillan levennys Lis ära ide var aus 20 SEPÄNKATU Kaupunkisuunnittelun ja maankäytön keskeisenä kysymyksenä on ollut miten näistä eri elementeistä muodostetaan toiminnallisesti, kaupunkirakenteellisesti ja kaupunkikuvallisesti elinvoimainen yhtälö, siten että kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa. 0 100 200 30 VE1 Onkiniemi Trikootehdas 13 000kem2 (1) • kulttuurityötilat • Action Park-sisähuvipuisto • residenssit Korotus 5000kem2 Voimala: asuntoja n. 1500 kem2 (2) Onkiniemi, uudet Asuinkortteli (3) • asunnot • opiskelija-/loma-asunnot Yht. 24 500m2 Pysäköinti: kellari & piha 2 3 1 4 11 12 10 13 5 7 Sara Hildénin taidemuseo Laajennus n. 4000m2 (4) Uusi katu Onkiniemestä Rantareitti: kallioreitti Mustalahti Kortelahden silta (5) Aallonmurtaja ja kotisatama (6) Monitoimialue, n. 3000 katsojaa (7) Toimintapuisto (8) Paasikiventien siltapuisto (9) Särkänniemen laajennus Hotelli / kylpylähotelli 20 000m2 (10) ja uudet huvilaitteet, mm. 5D cinema Pysäköinti pihakannen alla 300ap Vesipuisto 8000m2 (11) Monitoimisali 3000m2 (12) Ravintolat 10kpl (13) Maailmanpyörä Näsinpuiston uusi aukio (14) 8 6 14 9 31 NÄSIJÄRVI RANTA-TAMPELLA Uusi huvipuistolaite Paasikiventien siltapuisto (101.0) SARA HILDENIN TAIDEMUSEO Uusia venepaikkoja M ui n sj ai ää nn ös Sa (107.8) IV ma iljo nk PAJASAARI i 96.5 (110.3) 18ap 102.7 aisjä ännö s KI OS RK ME Muin M TA Museon laajennus 4000 ta v pa PLANETAARIO & NÄSINNEULA (108.2) Ra 111.6 Kö Muin aisjä ä ira to lat Köysirata ta Uusi huvipuistolaite (110.9) nnös ys vin (96.9) 112.0 111.0 ALA VOIM 1500 Asu tu s K o ro 3000 98.2 II -I II V V TRIKO n jen OTEH DAS Yhdyssilt I- II tu s K o ro 2000 IV 3k rs p 15 0a 66 ap 5+ 7a ra ke nn Kortelahden silta us (96.8) MU a 113.0 u uvip sih Ve 0 0 0 10 p 113.0 isto S N TA LA HD EN SA T To A AM 97.1 XII Hotelli 10 00 0 äp ys äk NÄSINPUISTO i TALLIPIHA Monitoimialue Inf sis o k a h ää v il a nkä ynt ja N ä i 96.5 äs ha ll in 104.0 112.0 Mo nit oim iar 35 00 ee na (110.7) 103.5 VI 102.7 119.0 VI ör t öin 95.4 105.0 V 53 IV t o Näsinpuiston aukio li kortte Asuin 0 1450 6500 + 0 0 0 8 +2 6a p 88 ap 2k rs in ist 97.5 V IV im u ap Maailmanpyörä Py 106.0 (102.7) BUS li kortte Asuin 0 0 10 0 us laa 0 n to 000 uis 1 sp nsi y a äm ok El ist 97.5 Pu 50 ap II (106.4) II -I II II -I II 20 ap 100.8 KOIRAMÄKI 108.7 10 ap (101.2) II NÄSINLINNA DELFINAARIO ntoja JK PP allin ö in t äsh ä k Nä - p y s HA i NKATU NÄSIJÄRVE HÄMEENPUISTO 103.0 V 111.0 114.0 ENKATU IV PAASIK Lis ära ide var aus Sillan levennys 20 U SEPÄNKAT 0 100 200 32 33 34 VE2 Onkiniemi Tehdas 13 000 kem2 (1) • kulttuurityötilat • Action Park-sisähuvipuisto • residenssit Korotus 6 000kem2 Voimala: kulttuuritila (2) Onkiniemi, uudet Hybridikortteli rannassa 5000m2 (3) Hybridikortteli Paasikivenkadulla 20 500m2+ 16 000m2 (4) • asunnot • opiskelija-/loma-asunnot • toimisto- ja liiketilaa Yht: 36 500m2 Pysäköinti: kellari & piha 2 3 1 4 5 13 14 12 6 8 9 Sara Hildénin taidemuseo Laajennus n. 4000 m2 (5) Uusi katu Onkiniemestä Rantareitti: alareitti Mustalahti Kortelahden silta (6) Aallonmurtaja + venepaikat (7) Monitoimialue/3000h (8) Toimintapuisto (9) Asuntoja/loma-asuntoja, liiketiloja 7 000kem2 (10) Paasikiventien siltapuisto (11) Särkänniemen laajennus Hotelli / kylpylähotelli 20 000m2 (12) ja uudet huvilaitteet, mm. 5D cinema Pysäköinti pihakannen alla 300ap Sisävesipuisto 6000m2 (13) Ravintolat 10kpl (14) Maailmanpyörä Näsinpuiston uusi aukio (15) 7 10 15 11 35 NÄSIJÄRVI RANTA-TAMPELLA Uusi huvipuistolaite Paasikiventien siltapuisto Uusi kävelysilta 101.0 SARA HILDENIN TAIDEMUSEO PAJASAARI Uusia venepaikkoja M ui na isj ää nn ös III Museon laajennus 96.4 108.5 109.8 18ap III 102.7 ännö s KI OS RK ME aisjä M TA Muin 112.0 PLANETAARIO & NÄSINNEULA 108.2 Ra 111.6 vin to lat III Maailmanpyörä 113.0 111.5 40 Uusi huvipuistolaite 114.0 ap 112.4 115.9 96.9 p 114.1 112.0 III III 113.6 III V V ALA VOIM uri ti la Kulttu p V 103.6 4- 8a 101.2 104.0 98.2 18 ap (107.8) 110.0 DELFINAARIO r us 108.2 n jen laa 0 0 on 0 ist i 1 0 u p s ys a n äm o k El u i s t P KOIRAMÄKI 18 ap ko Asuin 5000 5a s +1 ännö rtteli 111.0 30 33 ap 0a p 102.6 96 ap 2k rs II K o ro 110.0 000 tu s 2 112.2 II OTEH nu s 100.8 Kortelahden silta MU DAS A ST NL 96.8 AH DE NS AT Sa A AM To im int ap uis 107.0 S 112.5 BU Sisäve sihuvipu isto 60 00 0a p n 113.0 Hotelli 10 00 0 110.0 114.0 V 114.0 teli 0 dik ort H ybri 0 + 1 6 0 0 0 20 5 13 7+ 12 8a p VI NÄSINLINNA NÄSINPUISTO ä ör py sä kö in 113.1 ti IVENKA TU ha ll in 108.0 X V äs Näsinpuiston aukio 105.3 JK VIII X PAASIK V 114.5 50 III Inf sis o k a h ää v il a nkä ynt ja N ä i 106.0 111.5 VII li TALLIPIHA 114.0 V tte 00 95.4 XII 96.5 III V V m or 20 Monitoimialue 117.3 S 13 +1 00 s 40 a ta ak + 00 to Py 97.1 Yhdyssilt BU tu K o ro T ri k o p u is to en 108.0 50 ap ta a o te h ak 97.5 (106.0) 15 ap TRIKO 115.3 26 aisjä 6+ Muin PP allin ti äsh Nä äköin pys 107.0 103.0 116.0 VIII 115.0 27 0a 2k rs p 116.0 Sillan levennys Lis ära ide var aus 20 U SEPÄNKAT 0 100 200 36 VE2 37 38 PERIAATELEIKKAUKSET +114.1 +108.4 +115.3 NÄKÖALAPAIKKA NÄSINLINNA +99.6 RAUTATIE +95.4 +96.4 PAASIKIVENKATU VE2 Rantakorttelit +108.1 +99.3 RAUTATIESILTA +96.8 PAASIKIVENKATU Satamakasiini +99.4 +95.4 4m Uusi silta VE2 Mustanlahden satama +97.5 +110.3 +108.8 39 +119 +117 +115 +114 +114 +103.6 VE1 Onkiniemi +95.4 +117 +116 +111 +114 +113.3 +105.3 VE2 Onkiniemi +95.4 Taidemuseon laajennus SARA HILDENIN TAIDEMUSEO +95.4 40 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaihtoehdot VE1 VE2 (molempia vaihtoehtoja koskevat vaikutukset harmaalla) Kokonaisuus Elämyspuisto Onkiniemi ja Sara Hildén 58 000m2 23 500m2 34 500m2 Mustalahti Kokonaisuus Elämyspuisto Onkiniemi ja Sara Hildén Mustalahti 84 500 m2 26 000m2 51 500m2 7 000m2 LAAJUUSTIEDOT uusi kerrosala pysäköinti 300 ap 300 ap RAKENNETTU YMPÄRISTÖ JA KAUPUNKIKUVA Kaupunkirakenne Koko alue kytkeytyy paremmin keskustaan, lisäksi alueen sisäiset ja läpi kulkevat yhteydet paranevat huomattavasti. Elämyspuisto laajenee keskustan Onkiniemen trikootehtaan suuntaan Mustanlahden ympäristö rakentuu satama-alueelle. asuinkortteleilla. Onkiniemen asuinalue vahvistuu ja muodostuu selkeä rakennettu laajenemisraja elämyspuiston suuntaan. Mustanlahden merkitys julkisena kaupunkitilana kasvaa ja paranee huomattavasti liikennemäärien ja liikennetilan vähentyessä. Koko alue kytkeytyy paremmin keskustaan, lisäksi alueen sisäiset ja läpi kulkevat yhteydet paranevat huomattavasti. Uusi Paasikiventien katulinjaus mahdollistaa intiimimmän katumiljöön rakenteen sisään. Elämyspuisto laajenee keskustan Ajoyhteys Sara Hildénille suuntaan Mustanlahden muodostuu lyhyemmäksi. satama-alueelle. Mustanlahden merkitys julkisena kaupunkitilana kasvaa ja paranee huomattavasti liikennemäärien ja liikennetilan vähentyessä. Kaupunkikuva Alue kytkeytyy vahvemmin keskustaan, ei erillinen kaupunkikuvallinen saareke. Elämyspuiston läsnäolo kaupunkikuvassa kasvaa. Uudet huvipuistolaitteet voivat lisätä kaupunkikuvan sekavuutta. Merkitys kaupunkikuvallisesti keskeisenä julkisena kaupunkitilana kasvaa. Alue kytkeytyy vahvemmin keskustaan, ei erillinen kaupunkikuvallinen saareke. Elämyspuiston läsnäolo kaupunkikuvassa kasvaa. Huvipuiston laajeneminen enimmäkseen rakennuksissa, jolloin kaupunkikuvan hallinta helpompaa. Trikootehdas tulee hyvin esiin osana alueen katujulkisivua. Merkitys kaupunkikuvallisesti keskeisenä julkisena kaupunkitilana kasvaa. Keskusta ja järvenrantakaupunki Koko alueen kaupunkikuvallinen ja toiminnallinen rooli osana keskustaa ja järvenrantakaupunkia kasvaa. Kytkentä keskustaan ja järvenrantakaupunkiin vahvistuu. Muodostuu merkittäväksi kohokohdaksi järvenrantakaupungissa. Kytkentä keskustaan ja järvenrantakaupunkiin vahvistuu. Muodostuu merkittävimmäksi järvenrantakaupungin julkiseksi kaupunkitilaksi ja liittymäkohdaksi keskustan ja elämyspuiston välillä. Koko alueen kaupunkikuvallinen ja toiminnallinen rooli osana keskustaa ja järvenrantakaupunkia kasvaa Kytkentä keskustaan ja järvenrantakaupunkiin vahvistuu. Muodostuu merkittäväksi kohokohdaksi järvenrantakaupungissa. Kytkentä keskustaan ja järvenrantakaupunkiin vahvistuu. Muodostuu merkittävimmäksi järvenrantakaupungin julkiseksi kaupunkitilaksi ja liittymäkohdaksi keskustan ja elämyspuiston välillä. Täydennysrakentaminen lisää alueen toiminnallista monimuotoisuutta. Luonnon monimuotoisus Luonnonmukaisia viheralueita on vähän ja niistä arvokkaimmat säilytetään. Muutosalueet ovat suurilta osin liikenne- ja pysäköintialueita, joista osa muuttuu viheralueeksi. Laajeneminen tapahtuu ensisijaisesti nykyisille pysäköintialueille, ei vähennä merkittävästi viheralueiden määrää. Täydennysrakentaminen sijoittuu osin puustoiselle entiselle teollisuustontille ja vähentää puuston määrää. Puuston vähentämisessä pystytään paremmin huomioimaan rannan lepakkoalueet. Nykyinen liikennealue vähenee. Osa otetaan käyttöön viheralueena. Luonnonmukaisia viheralueita on vähän ja niistä arvokkaimmat säilytetään. Muutosalueet ovat suurilta osin liikenne- ja pysäköintialueita, joista osa muuttuu viheralueeksi. Laajeneminen tapahtuu ensisijaisesti nykyisille pysäköintialueille, ei vähennä merkittävästi viheralueiden määrää. Täydennysrakentaminen sijoittuu osin puustoiselle entiselle teollisuustontille ja vähentää puuston määrää lähempänä rantavyöhykettä. Puuston vähentämisessä kiinnitettävä tarkempaa huomiota lepakkoselvityksen ohjeistukseen. Nykyinen liikennealue vähenee. Osa otetaan käyttöön viheralueena. Hulevesien hallinta Ranta-alue edellyttää huolellista hulevesien hallintaa. Elämyspuisto laajenee nykyyisille pysäköintialueille. Mahdollisuus hulevesien monipuolisempaan hallintaan lisääntyy muutoksessa. Mahdollisuus hulevesien monipuolisempaan hallintaan lisääntyy, kun liikennealue muuttuu osin viheralueeksi. Ranta-alue edellyttää huolellista hulevesien hallintaa. Täydennysrakentaminen vähentää imeyttävän pinnan alaa. Näsijärven läheisyys edellyttää erittäin huolellista hulevesien hallintaa lähellä rantaa olevassa asuinkorttelissa. Uusien asuinkorttelien osalta huomioitava hidastavat pinnat esimerkiksi viherkatoilla ja terasseilla. LUONNONYMPÄRISTÖ 41 VE1 VE2 Kokonaisuus Elämyspuisto Onkiniemi ja Sara Hildén Mustalahti Kokonaisuus Elämyspuisto Onkiniemi ja Sara Hildén Mustalahti Koko alue kytkeytyy entistä paremmin osaksi kapungin liikekeskustaa ja muodostuu järvenrantakaupungin kohokohdaksi Elämyspuistolle varataan huomattava laajenemisalue, jossa mahdollisuus monipuoliseen toiminnan kehittämiseen sekä ulko- että sisätiloissa. Mahdollisuus toiminnan kehittämiseen turvataan myös nykyisen alueen sisällä. Kytkeytyminen osaksi keskustaa paranee. Trikootehtaan kehittäminen kulttuuritehtaana mahdollistuu asuinkortteleista saatavien tulojen myötä. Sara Hildénin itsenäinen saavutettavuus eri kulkumuodoilla paranee. Mustallalahdella on mahdollisuus kehittyä monipuolisena tapahtumapaikkana ja kaupunkilaisten yhteisenä olohuoneena. Koko alue kytkeytyy entistä paremmin osaksi kapungin liikekeskustaa ja muodostuu järvenrantakaupungin kohokohdaksi Elämyspuistolle varataan huomattava laajenemisalue, jossa mahdollisuus monipuoliseen toiminnan kehittämiseen sekä ulko- että sisätiloissa. Mahdollisuus toiminnan kehittämiseen turvataan myös nykyisen alueen sisällä. Kytkeytyminen osaksi keskustaa paranee. Trikootehtaan kehittäminen kulttuuritehtaana mahdollistuu asuinkortteleista saatavien tulojen myötä. Sara Hildénin itsenäinen saavutettavuus eri kulkumuodoilla paranee. Kaarevan katulinajauksen ansiosta trikootehdas asettuu näkyvästi pääkadun varteen. Mustallalahdella on mahdollisuus kehittyä monipuolisena tapahtumapaikkana ja kaupunkilaisten yhteisenä olohuoneena sekä persoonallisena asuinalueena. Asuinympäristön ominaisuudet, monimuotoisuus Asumisen ja elämyspuiston laajenemisalueet määrittyvät selkeästi. Ei asumista. Uudet asuinkorttelit sijoittuvat trikootehtaan läheisyyteen. Mahdollisuus muodostaa uniikki kulttuuritehtaan ja asuinkorttelin yhdistelmä, joka lisää asumisen monimuotoisuutta. Ei asumista. Asumisen ja elämyspuiston laajenemisalueet määrittyvät selkeästi. Ei asumista. Uudet asuinkorttelit sijoittuvat trikootehtaan läheisyyteen. Mahdollisuus muodostaa uniikki kulttuuritehtaan ja ranta-asuinkorttelin yhdistelmä, joka lisää asumisen monimuotoisuutta. Hybridikortteli näkyvä asuntokohde (”address”), mutta edellyttää huolellista meluntorjuntaa. Lisää asumisen monimuotoisuutta ja tarjoaa mahdollisuuden kehittää uusi vedenläheinen asuinkortteli venesataman välittömään läheisyyteen. Palveluiden saavutettavuus Mahdollisuus palveluiden kehittämiseen lisääntyy liikenteen estevaikutuksen vähentyessä merkittävästi ja alueen saavutettavuuden parantuessa. Lisää alueen palvelutarjontaa Lisärakentaminen tuo ravintola- ja majoituspalveluiden alueelle lisää asukkaita, joka osalta. mahdollistaa lähipalveluiden (esim. lähikauppa) kehittymisen. Lisää alueen virkistyspalveluita, mm. satamatoiminnat sekä ravintolapalvelut ja tapahtumat. Mahdollisuus palveluiden kehittämiseen lisääntyy liikenteen estevaikutuksen vähentyessä merkittävästi ja alueen saavutettavuuden parantuessa. Lisää alueen palvelutarjontaa Lisärakentaminen tuo ravintola- ja majoituspalveluiden alueelle lisää asukkaita, joka osalta. mahdollistaa lähipalveluiden (esim. lähikauppa) kehittymisen. Lisää alueen virkistyspalveluita, mm. satamatoiminnat ja liiketilat sekä ravintolapalvelut ja tapahtumat. Viihtyminen, ympäristön laatu, melu yms. Liikenteen estevaikutuksen ja melu- sekä päästöhaittojen vähenemisen myötä asumisen viihtyisyys alueella paranee huomattavasti. Paasikiventien huvipuistorakenteiden myötä mahdollisuus pienentää nykyisten huvilaitteiden melun leviämistä. Uusien sijoittelussa meluhaitat otetaan tarkemmin huomioon. Mustanlahden kehittäminen lisää alueen virkistyalueen määrää ja laatua. Liikenteen estevaikutuksen ja melu- sekä päästöhaittojen vähenemisen myötä asumisen viihtyisyys alueella paranee huomattavasti. Paasikiventien huvipuistorakenteiden myötä mahdollisuus pienentää nykyisten huvilaitteiden melun leviämistä. Uusien sijoittelussa meluhaitat otetaan tarkemmin huomioon. Mustanlahden kehittäminen lisää alueen virkistyalueen määrää ja laatua. Asuminen ja liiketilat mahdollistavat monipuolisen ympäristön. ELINKEINOYMPÄRISTÖ Elämyspuiston elinkeinotoiminnan ja aluekokonaisuuden vetovoimaisuuden kehittäminen ASUINYMPÄRISTÖ JA PALVELUT Asuinkorttelit sijoittuvat mielenkiintoiseen ympäristöön tehdaskiinteistön ja rannan läheisyyteen. Mahdollisuus kehittää uniikki asuinympäristö. Asuinkorttelit sijoittuvat mielenkiintoiseen ympäristöön tehdaskiinteistön ja rannan läheisyyteen. Mahdollisuus kehittää uniikki asuinympäristö. 42 VE1 VE2 Kokonaisuus Elämyspuisto Onkiniemi ja Sara Hildén Mustalahti Kokonaisuus Elämyspuisto Onkiniemi ja Sara Hildén Mustalahti Saavutettavuus Alueen saavutettavuus kestävillä kulkutavoilla paranee merkittävästi. Raitiotie parantaa alueen saavutettavuutta joukkoliikenteellä Uusi katuyhteys parantaa taidemuseon saavutettavuutta. Mustanlahden saavutettavuus jalan ja pyörällä paranee merkittävästi liikenteen estevaikutuksen vähentyessä. Raitiotie parantaa Alueen saavutettavuus alueen saavutettavuutta kestävillä kulkutavoilla paranee joukkoliikenteellä merkittävästi. Uusi katuyhteys parantaa taidemuseon saavutettavuutta. Kaareva katulinjaus parantaa Onkiniemen ja Sara Hildénin saavutettavuutta. Mustanlahden saavutettavuus jalan ja pyörällä paranee merkittävästi liikenteen estevaikutuksen vähentyessä. Pyöräily-yhteydet Seudullinen pyöräilyn pääreitti sekä muut pyöräily-yhteydet parantavat pyöräilyn sujuvuutta ja laatutasoa sekä lisäävät pyöräilyn houkuttelevuutta. Rantareitti ylhäällä kalliolla. Uusi katuyhteys tarjoaa myös uuden pyöräilyreitin taidemuseolle. Pyöräily-yhteys Paasikivenkadulta Hämeenpuistoon erotettu aukion jalankulkuliikenteestä. Seudullinen pyöräilyn pääreitti Rantareitti alhaalla lähellä sekä muut pyöräily-yhteydet kallion vesirajaa. parantavat pyöräilyn sujuvuutta ja laatutasoa sekä lisäävät pyöräilyn houkuttelevuutta. Uusi katuyhteys tarjoaa myös uuden pyöräilyreitin taidemuseolle. Pyöräily-yhteys Paasikivenkadulta Hämeenpuistoon erotettu aukion jalankulkuliikenteestä. Kävely-yhteydet ja turvallisuus Uusi kävelyreitti Näsinkallion itäpuolelta, radan ali Mustaanlahteen. Aukiomaiset ylityskohdat Sepänkadulla ja Mustassalahdessa korostavat jalankulun asemaa. Uusi katuyhteys tarjoaa myös uuden kävelyreitin taidemuseolle. Jalankulun ylitysten turvallisuus paranee liikennemäärän vähentyessä merkittävästi Paasikivenkadulla. Uusi kävelyreitti Näsinkallion itäpuolelta, radan ali Mustaanlahteen. Aukiomaiset ylityskohdat Sepänkadulla ja Mustassalahdessa korostavat jalankulun asemaa. Uusi katuyhteys tarjoaa myös uuden kävelyreitin taidemuseolle. Jalankulun ylitysten turvallisuus paranee liikennemäärän vähentyessä merkittävästi Paasikivenkadulla. Julkinen liikenne Raitiotie tarjoaa nopean Paikallisliikenteen bussipysäkit ja houkuttelevan sijoittuvat Särkänniemen joukkoliikenneyhteyden alueelle. pääsisäänkäynnin tuntumaan. Mahdollistaa liityntäpysäköinnin ja sujuvat matkaketjut myös ympäristökunnista. Raitiotie tarjoaa nopean ja houkuttelevan joukkoliikenneyhteyden alueelle. Mahdollistaa liityntäpysäköinnin ja sujuvat matkaketjut myös ympäristökunnista. Paikallisliikenteen bussipysäkit sijoittuvat Särkänniemen pääsisäänkäynnin tuntumaan. Liikenne-ennuste ja liikenneverkon toimivuus V. 2030 liikenne-ennuste 65008500 ajon./vrk. Liikenneverkko ruuhkautuu ajoittain. Ruuhkat ovat kuitenkin luonteeltaan hetkellisiä ja jonot purkautuvat nopeasti Nykyinen katulinjaus. Liikennemäärä voi vähentyä jopa 1000-1600 ajoneuvoon/ vrk:ssa. Vaihtoehtoa 1 suurempi liikennemäärän väheneminen edellyttää ennustetilanteessa kapasiteetin kasvattamista Sepänkadulla, Pirkankadulla ja Satakunnankadulla tai Näsinkallion etl rakentamista. Uusi kiertävä katulinjaus. Saattoliikenne ja pysäköinti Saattoliikenne on järjestetty niin, että risteämistä autoliikenteen ja jalankulun kanssa tapahtuu mahdollisimman vähän. Saattoliikenne ohjataan Mustanlahden aukion tuntumaan, josta on yhteys Paasikivenkadun ylitse pääsisäänkäynnille. Särkänniemen aluepysäköinti poistuu ja pysäköinti ohjataan keskustan pysäköintilaitoksiin (mm. Kunkun parkki) Saattoliikenne on järjestetty niin, että risteämistä autoliikenteen ja jalankulun kanssa tapahtuu mahdollisimman vähän. Saattoliikenne ohjataan Mustanlahden aukion tuntumaan, josta on yhteys Paasikivenkadun ylitse pääsisäänkäynnille. Särkänniemen aluepysäköinti poistuu ja pysäköinti ohjataan keskustan pysäköintilaitoksiin (mm. Kunkun parkki) Sara Hildénin taidemuseon yhteyteen rakennetaan pysäköintitilaa. Nääshallin pysäköinti järjestetään erillisellä pysäköintialueella. LIIKENNE Sara Hildénin taidemuseon yhteyteen rakennetaan pysäköintitilaa. Nääshallin pysäköinti järjestetään erillisellä pysäköintialueella. EKO- JA ENERGIATEHOKKUUS Aluerakenne, liikkuminen, rakentaminen Alue kytkeytyy jatkossa vahvemmin keskustan rakenteeseen ja saavutettavuus vähäpäästöisillä kulkumuodoilla paranee. Resurssitehokasta täydennysrakentamista nykyisen rakenteen sisällä. Alue kytkeytyy jatkossa vahvemmin keskustan rakenteeseen ja saavutettavuus vähäpäästöisillä kulkumuodoilla paranee. Resurssitehokasta täydennysrakentamista nykyisen rakenteen sisällä. 43 VE1 Kokonaisuus VE2 Elämyspuisto Onkiniemi ja Sara Hildén Mustalahti Kokonaisuus Elämyspuisto Onkiniemi ja Sara Hildén Mustalahti Kehittämismahdollisuudet ovat monipuoliset ja alue laajenee keskustan suuntaan. Yleissuunnitelma sisältää mm. vesihuvipuiston ja hotellin. Alueen saavutettavuutta parannetaan. Kulkua Sara Hildénille helpotetaan sekä jalan että autolla. Onkiniemen kehittäminen kulttuuritoiminnan keskuksena mahdollistetaan. Rantakallio säilyy, vain uusia yhteyksiä lisätään. Rantareittiä ja ajoyhteyttä Sara Hildénille kehitetään. Mustaalahtea kehitetään monipuolisena kaupunkilaisten yhteisenä olohuoneena, joka mahdollistaa ympärisvuotisen tapahtumaja virkistystoiminnan sekä oleskelun. Yhteys Särkänniemeen muodostetaan sillalla Kortelahden yli. Uudet rantakorttelit mahdollistavat sekä ranta-asumisen että satama- ja virkistyspalveluiden kehittämisen. Särkänniemen hotelli on yksittäinen korkea maamerkkirakennus. Elämyspuiston mahdolliset lisärakentamiset ovat muuten melko matalia, eivätkä peitä näkymiä. Täydennysrakentaminen (hybridikortteli) on sovitettu Amurin ja Onkiniemen kortteleiden mittakaavaan. Iso kortteli rajaa jonkin verran näkymiä, mutta ei Särkänniemen ja Mustanlahden suuntaan Näsijärvelle. Rantareitti alueen halki tulee ympärivuotiseen käyttöön. Pysäköintialueet pienenevät, ei hallitse alueen yleisilmettä jatkossa. Korvaavia pysäköintiratkaisuja mm. Hämpin ja Kunkun parkit. Onkiniemen katuyhteys säilyy hyvin saatavilla: läpiajon mahdollisuus rauhoitetaan mm. risteyksen yksityiskohtaisemmalla suunnittelulla. Nopeat pyöräyhteydet Paasikiventien varressa, ei alueen läpi. TOTEUTTAMINEN, TALOUS Yleisten alueiden ja liikenneinfran rakentamiskustannukset (kadut, aukiot, silta) 18,5 M€ 22,2 M€ VUOROVAIKUTUS Työpajan ideoiden/näkökulmien huomioon ottaminen Teema 1: Särkänniemen ja Onkiniemen alueet Teema 2: Mustanlahden satama-alue ja tapahtumat Kehittämismahdollisuudet ovat monipuoliset ja alue laajenee keskustan suuntaan. Yleissuunnitelma sisältää mm. vesihuvipuiston ja hotellin. Alueen saavutettavuutta parannetaan. Kulkua Sara Hildénille helpotetaan sekä jalan että autolla. Onkiniemen kehittäminen kulttuuritoiminnan keskuksena mahdollistetaan. Rantakallio säilyy, vain uusia yhteyksiä lisätään. Rantareittiä ja ajoyhteyttä Sara Hildénille kehitetään. Teema 3: Asuminen, palvelut ja täydennysrakentaminen Särkänniemen hotelli on yksittäinen korkea maamerkkirakennus. Elämyspuiston mahdolliset lisärakentamiset ovat muuten melko matalia, eivätkä peitä näkymiä. Täydennysrakentaminen on sovitettu viereisten kortteleiden ja tehdasrakennuksen mittakaavaan. Rantareitti alueen halki tulee ympärivuotiseen käyttöön. Pysäköintialueet pienenevät, ei hallitse alueen yleisilmettä jatkossa. Korvaavia pysäköintiratkaisuja mm. Hämpin ja Kunkun parkit. Onkiniemen asukasliikenne rauhoitetaan uusilla katu- ja korttelilinjauksilla. Nopeat pyörätieyhteydet Paasikiventien varressa, ei alueen läpi. Teema 4: Liikkuminen ja pysäköinti Kävelyn rantareitti kulkee keskustasta Mustanlahteen ja sillalla Särkänniemeen, jonka halki jatkuu edelleen Onkiniemeen ja länteen rantaa pitkin. Raitiotiepysäkki tuo asiakkaat ja asukkaat Sepänkadulle. Lähijunapysäkillä ei näillä näkymin liikennöidä. Mustaalahtea kehitetään monipuolisena kaupunkilaisten yhteisenä olohuoneena, joka mahdollistaa ympärisvuotisen tapahtumaja virkistystoiminnan sekä oleskelun. Yhteys Särkänniemeen muodostetaan sillalla Kortelahden yli. Kävelyn rantareitti kulkee keskustasta Mustanlahteen ja sillalla Särkänniemeen, jonka halki jatkuu edelleen Onkiniemeen ja länteen rantaa pitkin. Raitiotiepysäkki tuo asiakkaat ja asukkaat Sepänkadulle. Lähijunapysäkillä ei näillä näkymin liikennöidä. 44 Vaihtoehtojen vertailu, tärkeimmät plussat: Rakennettu ympäristö ja kaupunkikuva: VE1: Katulinjauksen säilyminen helpottaa toteutettavuutta. VE2: Uusi katulinjaus parantaa Onkiniemen ja Sara Hildénin saavutettavuutta sekä muodostaa selkeämmin rajattua katutilaa. NÄSIJÄRVI VE1: Elämyspuiston ja kaupunkikortteleiden raja piirtyy selkeästi. VE2: Hybridikortteli mahdollistaa uuden kaupunkikuvallisen kohokohdan. Mustanlahden rantakorttelit rikastavat järvenrantakaupunkia toiminnallisesti. RANTA-TAMPELLA Uusi huvipuistolaite Paasikiventien siltapuisto (101.0) SARA HILDENIN TAIDEMUSEO M ais jä ös Sa (107.8) ta ma pa viljo nki 96.5 (110.3) Museon laajennus 4000 IV 18ap 102.7 KI Ra 111.6 Köy ös sira to vin lat Köysirata ta Uusi huvipuistolaite (110.9) isjäänn ös S KO ER (108.2) Muina isjäänn MM TA Muina PLANETAARIO & NÄSINNEULA (96.9) 112.0 111.0 LA VOIMA 15 00 Asunt us Ko rot 300 0 98.2 II-I II jen laa n 000 isto 1 0 pu nsi mys k a Elä is to 97.5 Pu II-I II II-I II 20ap V 100.8 (106.4) KOIRAMÄKI 108.7 10ap (101.2) II NÄSINLINNA DELFINAARIO oja EHDAS TRIKOOT V 50ap II Yhdyssilta I-I I us Ko rot 200 0p IV ortteli Asuink 10 p000 113.0 5+7a 3krs p 150a 66a nu sr ake nn Kortelahden silta us (96.8) MU is vipu sihu Ve 00 0 10 113.0 97.1 XII Hotelli 10 000 to STA NLA HD EN S ATA To MA 88ap 2krs 53+2 pu isto rä pys äkö NÄSINPUISTO inti TALLIPIHA Monitoimialue In fo sisä ka hv än ila käyn ja ti N ää sh al lin Näsinpuiston aukio 104.0 Monito imiare 3500 112.0 ena (110.7) 103.5 VI 6ap JK 102.7 119.0 VI ta 95.4 96.5 105.0 V rtteli Asuinko 145 00 500 800 0+6 IV Asuinympäristö ja palvelut: VE1: Asuinkorttelit rajattu selkeästi trikootehtaan kanssa yhdeksi kokonaisuudeksi, joka kytkeytyy Onkiniemen asuinalueeseen. VE2: Syntyy uusia asumisen ”osoitteita” hybridikortteliin ja Mustanlahden rantaan. VE2: Mustanlahden rannan liiketiloihin on mahdollisuus syntyä enemmän sataman ja virkistystoiminnan palveluita. Liiketilat edistävät järvenrantakaupungin monipuolisempaa toimintaa. VE2: Mahdollistaa läpiajoliikenteen suuremman siirtymän Sepänkadulle ja siten viihtyisämmän katuympäristön.” in 97.5 V IV im Maailmanpyörä Pyö 106.0 (102.7) BUS Luonnonympäristö: VE1: Täydennysrakentaminen Onkiniemessä sijoittuu kauemmaksi rannasta säilyttää enemmän luokan II lepakkoaluetta. VE1: Täydennysrakentaminen Onkiniemessä sijoittuu kauemmaksi rannasta; hulevesien hallinnassa vähemmän riskejä. PAJASAARI Uusia venepaikkoja uin n än lin nt shal äk öi Nää -p ys HA PP i ATU NÄSIJÄRVENK HÄMEENPUISTO 103.0 V 111.0 114.0 U VENKAT PAASIKI Lisä raid evar aus Sillan levennys 20 200 100 SEPÄNKATU 0 NÄSIJÄRVI Liikenne: VE1: Paasikivenkadun varren seudullinen pyöräilyn pääreitti suorempi kuin vaihtoehdossa 2 RANTA-TAMPELLA Uusi huvipuistolaite Paasikivenkadun ylittäminen kävellen on sitä turvallisempaa ja viihtyisämpää, mitä vähäisempää kadun läpiajoliikenne on. Vaihtoehdossa VE2 Paasikivenkadun estevaikutus voi vähentyä VE1 enemmän. Paasikiventien siltapuisto Uusi kävelysilta 101.0 SARA HILDENIN TAIDEMUSEO PAJASAARI Uusia venepaikkoja M uin ais jä än nö s III Museon laajennus 96.4 108.5 109.8 18ap III 102.7 SK I into lat III Maailmanpyörä 111.5 40 ap 112.4 115.9 96.9 p 114.1 113.6 III V V V 103.6 4-8 ap 101.2 104.0 98.2 18ap (107.8) 110.0 DELFINAARIO sr nu 108.2 rtteli 111.0 30 33ap 0a p 102.6 II 96ap 2krs Ko rot 110.0 00 us 20 112.2 nn us 100.8 Kortelahden silta MU 97.5 (106.0) 15ap ake jen laa 0 n 00 isto 1 0 pu n s i mys k a Elä u is to P KOIRAMÄKI 18ap Asuinko 500 0 STA NLA 96.8 HD E A NS TA Sa MA Toi min tapu EHDAS TRIKOOT 117.3 107.0 S 112.5 BU Sisävesih uvipuisto 6000 0ap S 13+1 taa n 113.0 110.0 VII 114.0 V i korttel Hybridi +1 6 000 20 500p X 137+ 00 NÄSINLINNA III pys äkö 113.1 inti ää sh al lin Näsinpuiston aukio PAASIKIVE NKATU V 108.0 X 105.3 JK VIII 114.0 rä In fo sisä ka hv än ila käyn ja ti N 106.0 111.5 V 50 TALLIPIHA Hotelli 10 000 114.0 II V VI li 95.4 XII 96.5 114.5 te Monitoimialue BU Ko Yhdyssilta 400 0 rot us m o rt 00 NÄSINPUISTO Pyö 97.1 50ap ta ak 0 +2 isto 108.0 II 115.3 26 III LA VOIMA uritila Kulttu 5a 112.0 III +1 ös 6+ Mu änn inaisjä KO v Ra Uusi huvipuistolaite teh Tri koo pui sto Rakentamistalous: VE1 on infran rakentamiskustannuksiltaan 3,7M€ edullisempi kuin VE2, mikäli käytettävät materiaalit ovat samoja. VE2:ssa puolestaan esitetään enemmän uutta täydennysrakentamista. 108.2 111.6 113.0 114.0 ös ER MM PLANETAARIO & NÄSINNEULA VE1: Liikenneverkon toimivuus on vaihtoehtoa 2 parempi, koska Paasikivenkadulle jää läpiajoliikennettä. VE2:ssa liikennemäärän väheneminen edellyttää kapasiteetin kasvattamista muilla keskustan pääväylillä, mikäli liikenne kasvaa ennustetun kaltaisesti. isjäänn TA Muina 112.0 V PP lin shal ti Nää köin pysä 107.0 VI 103.0 116.0 128a VIII 115.0 270a 2krs p 116.0 Sillan levennys Lisä ev raid arau s 20 SEPÄNKATU 0 100 200 45 LIIKENNE Vaihtoehdossa 1 Paasikivenkatu säilyy nykyisellä linjauksellaan, mutta sen tasausta alennetaan länsiosassa, jotta Sara Hildenin taidemuseolle johtava uusi katuyhteys saadaan liitettyä Paasikivenkatuun. Paasikivenkatua kavennetaan yksiajorataiseksi ja sen mitoitusnopeutena on enintään 40 km/h. Katutilan ratkaisulla sekä mm. jalankulun ylitysten korotuksilla pyritään vähentämään ja hidastamaan läpiajoliikennettä. Vuoden autoliikenne-ennuste on Tampereen seudun liikennemallin (TALLI-malli) mukaan 6 500 – 8 500 ajon./vrk eli se vähenee merkittävästi nykytilanteeseen (37 000 ajon./vrk) nähden. Vaihtoehdossa 2 Paasikivenkadun linjausta muutetaan pohjoisemmaksi, mikä mahdollistaa rakentamisen radan ja Paasikivenkadun väliin. Maankäytön kehittymisen vuoksi Paasikivenkadun luonne muuttuu niin paljon, että kadun läpiajoliikenne ja kadun muodostama estevaikutus voi vähentyä merkittävästi, jopa 1000 ajoneuvoon/vrk:ssa. Liikenneverkon toimivuus edellyttää tällöin kuitenkin myös Sepänkadun, Satakunnankadun sekä Pirkankadun kapasiteetin lisäämistä. Liikenneverkko VE1 Ramboll Sepänkadun liittymäjärjestelyiden osalta molemmissa vaihtoehdoissa Paasikiventien-Sepänkadun suunta muutetaan pääsuunnaksi, johon Paasikivenkatu liittyy sivusuuntana. Raitiotiepysäkin osalta on tutkittu kahta vaihtoehtoa. Näistä toinen perustuu raitiotien yleissuunnitelmaan ja siinä raitiotiekiskot sekä pysäkki sijaitsevat Sepänkadun keskellä. Toisessa vaihtoehdossa kiskot ja pysäkki sijaitsevat Sepänkadun itäpuolella. Mustanlahden liikennejärjestelyt muuttuvat molemmissa yleissuunnitelmavaihtoehdoissa oleellisesti. Nykyisestä pysäköintialueesta muodostetaan aukio, joka yhdistää Mustanlahden jalankulkuakselina Näsijärvenkatuun ja Hämeenpuistoon. Näsijärvenkadun varteen muodostetaan henkilöautojen saatto- ja noutoliikennealue. Linja-autojen saatto- ja noutopysäkit sijaitsevat Paasikivenkadun varressa, pääsisäänkäynnin tuntumassa. Liikenneverkko VE2 Ramboll 46 Lähteet Suunnitelmat ja selvitykset Viiden tähden keskusta. Tampereen keskustan kehittämisohjelma 2015-2030, Tampereen kaupunki, Tampereen kaupunginhallitus 2015 Tampereen kantakaupungin avoimet maisematilat, Kaupunkiympäristön kehittäminen / maankäytön suunnittelu Tampereen kaupunki 2015 Tampereen kaupungin meluselvitys, WSP, Liikennelaitos, Tampereen kaupunki 2012 Tampereen keskustan rantojen käytön historia 1700- luvulta lähtien, Tampereen kaupunki, maankäytön suunnittelu 2013 Kuvaluettelo Karl August Sandholmin maalaus Särkänniemi sahoineen vuodelta 1911 / Tampereen museot Mustanlahden satama ja Särkän saha 1920-1927/ Tampereen museot Kurun hylyn nostamisessa käytettävää kalustoa 1929 / Evert Tähkäpään talo eli Kivistön huvila 1930-1939 / Tampereen museot Särkänniemen yrityksiä 1930-1970 / Särkänniemen alueen yleissuunnitelma, meluselvitys, WSP 2015 Verho- ja paitatehdes entisessä Santalahden oluttehtaassa 1930-1949 Tampereen museot / Mauno Mannelin Tampereen keskustan osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi, Sami Raninen / Pirkanmaan maakuntamuseo, Kulttuuriympäristöyksikkö 2014 Laivoja Mustanlahden satamassa 1900-1909 Tampereen museot / Theodor Sommers Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö Tampereen vihreä keskusta - Keskustan viherverkko ja sen kehittäminen, Tampereen kaupunki / Kaupunkiympäristön kehittäminen 2014 Onkiniemen asemakaava-alueen (nro 8069) eliöstö- ja biotooppiselvitys, Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen, maankäytön suunnittelu 2013 Tampereen Särkänniemen alueen lepakkoselvitys 2015 / Ympäristötutkimus Yrjölä Oy ja Lumotron Maankäyttövaihtoehdot Onkiniemen-Mustalahden alueella, Tengbom Eriksson Arkktehdit Oy, Destia, Tampereen kaupunki 2013 Valtatie 12 (Tampereen Rantaväylä) välillä Santalahti–Naistenlahti Yleissuunnitelma, Tampereen kaupunki, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2010 Kunkun parkki - Ympäristövaikutusten arviointiohjelma - ohjelman täydentäminen, Tampereen kaupunki, Sito Kirjallisuus Mukala, Jorma: Metso Voima Tuulensuu - Tampereen arkkitehtuuria, Tampere Seura 2010, 2. painos Kanerva, Erkki: Amuri - Just eikä melkeen, 2. painos 2004 Tampereen tarina - Teollisuuden synnyttämä kaupunki harjujen ja järvien solmukohdassa, Tampereen kaupunki / Kaupunkiympäristön kehittäminen 2015 Muut lähteet Lausunto rakennuslupahakemukseen, Tampere, VIII, Paasikiventie 2, Mustanlahden kahvila, rakennuslupahakemus, lupanro: 14-760, Pirkanmaan maakuntamuseo, 30.7.2014 (siiri.tampere.fi/displayObject.do?uri=http://www.profium.com/archive/ArchivedObject-3BE9F4CA-9FA8-568C-E73623E653384215) Geologian tutkimuskeskuksen Tampereen taajamageokemiallisesta kartoituksesta poistettu piste, 5.6.2012 Tampereen kaupungin rakennusvalvonnan, asemakaavoituksen ja kaupunginarkistot Mustanlahden satama 1900-1910 Särkänniemestä päin / Näkymä Näsinkalliolta / Tampereen museot / Onni Terävä 1940-1959 Aalloppi / Amuri, Just eikä melkeen / s.88 Näkymä Amurin Suokatu 7:stä Näsinneulalle Amuri, Just eikä melkeen / s.33 Ilmakuva Mustastalahdesta ja Amurin kaupunginosasta Tampereen museot / Matti Selänne (1960-1969) Särkänniemi talvella 1961 / Tampereen museot Tamperetta kuvattuna Näsinneulasta itään 1972 Tampereen museot / Juhani Riekkola Tamperetta kuvattuna Näsinneulasta etelään 1972 Tampereen museot / Juhani Riekkola Näsijärven oluttehtaan viereisiä asuinrakennuksia 1910-1939 Tampereen museot / Eino Antero Bergius Viinanpolttimon rakennuksia 1900-1909 Tampereen museot / Kalle Lindgrén Tampereen Höyrypuuseppä Oy - Visuvesi Oy Onkiniemenkatu 8:ssa 1962 / Tampereen museot / Veikko Kanninen Observatorio 1969 Tampereen museot / Ensio Kauppila Taikajoki / Tampereen museot / Juhani Riekkola 1970-1979 Mustanlahden satama ja huoltoasema Teboil Tampereen museot / Kari Nieminen, Reklaamikari Oy 1980-1999 Mustanlahden satama ja Satamamakasiini 1916. Tampereen museot / Atelier Laurent Planetaarion pienoismalli / Tampereen museot / Reino Branthin Ilmakuva planetaariosta 1968 / Tampereen museot / Reino Branthin Särkänniemen akvaario-planetaario vastavalmistuneena 1969 Tampereen museot / Juhani Riekkola Akvaario-planetaario / Tampereen museot / E.M. Staf Näsinneulan rakentaminen: tornin alaosa Näsijärvelle päin 1960Planetaarion pienoismalli 1968 Näsinneula 1970-1979 / Tampereen museot Delfiini / Tampereen museot / Veli-Matti Parkkinen 1990 Delfiinien koulutusta / Tampereen museot / Kari Niemi, Reklaamikari Oy 1993 Näsinneulan rakentaminen: keskeneräinen torni juhannuksena Tampereen museot Suomen Trikoon tehtaan rakentamista Onkiniemessä, vasemmalla Bergiuksen huvila / Tampereen museot / Eino Antero Bergius Torimyyjiä Mustanlahden satamassa 1930-1949 Tampereen museot / W. Gestrin Panu-hinaaja Mustanlahden satamassa 1910-1939 / Tampereen museot Purjehdusseuran paviljongin vihkiäiset 30.6.1912 Tampereen museot / kuvaaja Atelier Laurent Purjehdusseuran paviljonki ja moottorivene laiturissa Tampereen museot / Eino Antero Bergius 1910-1939 Purjehdusseuran paviljonki Näsijärveltä 1948 Tampereen museot / Reino Närjänen (Aamulehden kokoelmat) Juna rautatiesillalla 1910-1920 / Tampereen museot Juna rautatiesillalla 1910-1929 Tampereen museot / Axel Wennerstrand Porin radan rautatiesilta /Tampereen museot / Marika Tamminen 2009 Särkänniemi huvipuiston avajaisvuonna 1975 Suuniitty / Tampere-seuran arkisto / skannausTampere silloin ennen Amurin pallokenttä Veikko Seppänen / Tampere-seuran arkisto / skannaus Tampere silloin ennen Purjejääkelkkoja Näsijärvellä Tampereen museot / Eino Antero Bergius 1900-1929 Mustanlahden luistinrata 1920-1929 Tampereen museot / Eino Antero Bergius 1900-1929 Näsin ajot 1952 / Tampereen museot / E.M.Staf Pulkkamäki Särkänniemessä Tampereen museot / Matti Selänne 1968-1972 Kukkaistutukset ja rautatiesilta. Taustalla Mustalahden satama Tampereen museot / Nils Snellman 1950-1969 Sirkus Finlandia Mustassalahdessa 1986 Tampereen museot / Raija Nurmi 47 48
© Copyright 2024