1. No category

IAN
LEGIS
EASTRÉN&SNEI¿IVTAN
TYö- JA ELINKEINOMINISTERIöLLE
Asia
Päivitetty hakemus koskien talousvyöhykelain (ro58/zoo+)
6 g:n mukaista
suostumusta merikaapeliyhteyden rakentamista varten ("Hakemus").
Hakija
()
C-Lion r Oy
Asiamies ja prosessiosoite
AA, MMM Matias Wallgren ja AA, VT Heidi Malmberg
Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy
Eteläesplanadi r4, PL 233
Helsinki oo13r.
Puhelin ozo 776t 4oB
Faksi ozo TZ65oot
Sähköposti heidi.malmberg@ castren.fi
HAKEMUS
C-Lion t Oy:n, (äljempänä "flakija"), tarkoituksena on rakentaa tehokas, luotettava ja nopea tietoliikenne merikaapeliyhteys Suomesta MannerEurooppaan eurooppalaisten tietoliikenneyhteyksien parantamiseksi ja digitaalitalouden edistämiseksi ("Hanke" tai "Merikaapeli"). Hakija on jättän¡
Hankkeesta ensimmäisen Hakemuksen 13.S.2o1S, mutta koska tämän jälkeen
Hakemuksesta on löytyn¡ pieniä, lähinnä teknisluontoisia virheitä, on Hakija
korjannut niitä tähän päivitettyyn Hakemukseen.
Hanke käsittää noin rr75 km pituisen Merikaapelin rakentamisen Suomen Santahaminasta Saksan Marþrafenheideniin, joka tulee kulkemaan Suomen,
Ruotsin, Tanskan ja Saksan talousvyöhykkeiden ja Suomen, Tanskan ja Saksan
aluevesien kautta. Merikaapelin pituus Suomen aluevesillä on 28,5 km ja talousvyöhykkeellä 3rr,3 km.
Edellä mainitun Hankkeen toteuttamiseksi Hakija hakee:
1.
Talousvyöhykelain (ro58/zoo4) 6 $:n mukaista suostumusta kolmeksik]¡mmeneksi vuodeksi merikaapeliyhteyden rakentamiseen; ja
2.
hallintolainkä¡tölain (S86ltgg6) 3r g:n mukaista valtioneuvoston suostumuksen välitöntä täytäntöönpanoa muutoksenhausta huolimatta.
Valtioneuvoston suostumusta haetaan jäljempänä luvussa 5 ja liitteissä määritelþlle reitille. Hakemus kattaa Merikaapelin laskun (sisältäen aurauksen), sen
käytön, tarvittavan seurantaohjelman sekä huolto-, korjaus-, tarkkailu- ja valvontatoimet, jotka on kuvattu tarkemmin hakemuksen seuraavissa luvuissa ja
hakemukseen liitetyissä asiakirjoissa.
Merikaapelin tekninen käyttöikä on noin kaksilcymmentäviisi vuotta, tästä
syystä Hakija hakee Valtioneuvoston suostumusta talousvyöhykelain
(ro58/zoo4) mukaisesti kolmeksiþmmeneksi vuodeksi. Mikäli Merikaapelin
käyttö jatkuu tämän jälkeen, Hakija tulee erikseen silloin voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti hakemaan lisäaikaa Merikaapelin sijoittamiselle Suomen talousryöhykkeelle.
Hakija on 12.S.2o15 jättän¡ Etelä-Suomen Aluehallintovirastolle vesilain
(SBZlzott) 3 luvussa tarkoitetun vesitalouslupaa koskevan hakemuksen tietoliikennemerikaapelin rakentamiseksi Suomen aluevesille ja talousvyöhykkeelle.
Hakija tulee samalla tavoin päivittämään Etelä-Suomen Aluehallintivirastolle
jätetyn hakemuksen. Tämä hakemus on lukuun ottamatta lukuja r ja r3-r5
oleellisilta osin samanlainen kuin vesitalouslupahakemus, tästä hakemuksesta
kuitenkin puuttuu vesitalouslupahakemuksessa olevat aluevesiä koskevat luwt.
Hakija tulee erikseen hakemaan Santahaminan rantautumispaikkaa varten tarvittavat maankä¡tö- ja rakennuslain (r3z/r999,) mukaiset luvat.
Hakemuksesta liitteineen on laadittu myös ruotsinkieliset käännökset. Mikäli
eri kieliversioiden välillä on ristiriitaa, suomenkielinen versio on määräävä.
Hakemuksessa kä¡etyt lyhenteet käyvät ilmi hakemuksen lopussa olevasta ly-
r/
henneluettelosta.
Helsingissä zr. päivänä toukokuuta zor5
C-LION r OY
Laati
Matias Wallgren
AA, MMM, Helsinki
C-Lion r Oy:n valtuuttamana
asiamiehenä
Malmberg
AA, VT, Helsinki
C-Lion r Oy:n valtuuttamana
asiamiehenä
SISÄLLYSLI.]ETTELO
1.3
L.4
r.2.8
1.9.2
1.3.3
r.8.4
Fysikaalis-kemiallinen ympäristö....
Bioottinen ympäristö....
r.4.r
r.4.2
L.4.8
1.4.4
Fysikaalis-kemiallinen ympäristö....
Bioottinen ympäristö.....
Sosio-ekonomiset olosuhteet....................
Rajat ylittävät vaikutukset..
2.t
2.2
Lupahakemuksen
9.1
9.2
Cinianjohto-organisaatio.
Hakijan urakoitsijoiden tiedot .......
Suunnittelu, valmistus ja hankinta...............
3.2.r
Merenalainen
tarkoitus..
kaapelijärjestelmä..............
Muut aliurakoitsijat
TIANKKEEN JA MERIKAAPELIN TEKNISET
4.2
käyftöönottoa
Sosio-ekonomiset olosuhteet ....................
Hankkeen keskeiset vaikutukset.........
9.2.9
4
K¿iyttö
Hankealue Suomen talousvyöhykkeellä ennen Merikaapelin
TIEDOT
Materiaalit, komponentit ja valmistus
Merenalainen kaapeli
4.2.2
10
......................11
.........................11
.......................11
................11
................ 12
........................ 12
..................... 12
............... 19
................ 13
.........t4
.......... 14
r8
....................2o
...............2o
4.2.L
4.2.3
S.z
toistimet.......
4.2.4
4.2.5
4.2.6
4.2.7
Haaroitusyksikkö ja liitäntäkaapeli
Kaapelikammio
Järjestelmän maadoitus
S.1.1
S.L.z
TutkimuskäytäväSuomenaluevesillä....
TutkimuskäytäväSuomentalousvyöhykkeellä
Merenalaiset
Reitin optimointi
Kaapelireittitutkimus........
S.2.1
5.2.2
5.2.3
5.2.4
5.2.5
5.2.6
Asennukseen liittyvät tekijät
2L
2L
................. 21
.........................22
23
24
z6
z6
z6
27
tn
27
z8
z8
Ammukset
Kulttuuriperintö
29
29
6
5.5.2
Erillistutkimusammustenraivauksesta
32
..........................s9
MERIKAAPELIN RAKENNUSVAIHE
6.t Reitin valmistelu
6.r.r Reitin raivaus
6.2.2
6.2.9
6.2.4
6.2.s
6.2.6
6.+
33
33
37
Kauko-ohjattu vesipainepuhallustekniikalla tapahtuva
Risteyskohdat
hautaus........
...............4o
................ 41
Menettely odottamattomien löydösten osa1ta............
6.4.t Ammukset ja ammuksiin liittyvät esineet
..,.,.........44
...............44
..................4S
6.4.2 Kulttuuriperintö................
7
38
38
HANKKEENAIKATAULU
..47
8
..+8
..+8
..+8
..+8
...........49
49
49
49
8.r Kaapelinnormaalikäyttö
8.2 Suunnittelemattomat tapahtumat käytön aikana.......
8.9 Kaapelin käytöstä poistaminen
9 NYKYTILAN KWAUKSEN OIKEUDELLINEN PERUSTA....
g.r Johdanto
9.2.r
9.2.2
9.2.9
9.4
9.5
Valmistelulupa
5o
YK:n merioikeusyleissopimus (UNCLOS) sekä laki Suomen talousvyöhykkeestä.................. 5o
5o
5o
5o
5o
9.9.1
9.8.2
Meristrategiadirektiivi......
Vesipuitedirektiivi.............
Luonnonsuojeluakoskevalainsäädäntö
Muinaismuistojakoskevalainsäädäntö.
9.7.r
9.7.2
9.7.5
10
Vesitalouslupa,
Reittijakojärjestelmä (TSS) ja kansainvälinen merenkulkujärjestö
51
51
(IMO)
....... 52
Suomenlahden alusliikenteen ilmoittautumisjärjestelmä (GOFREP).....................................52
Laivojen suoja-alueiden oikeudellinen perusta.........ï.........:....... .........................53
FYSIKAALIS-KEMIALLISEN
JA
BIOOTTISEN YMPARISTON NYKYTIIÁ,
SUOMEN
TALOUSVYöHYKKEELII¡i
54
10.1
LO-2
54
55
55
10.2.1
to.2.2
1().2.3
Lo.2.4
Merenpohjan rakenne
Sedimentin haitta-aineet
Radioaktiiviset haitta-aineet
Virtaukset
10.g Bioottinenympäristö
to.g.2
1o.g.g
Lo.4
10.5
Merinisäkkäät
Pohjaeliöstö.
56
.S8
.S8
.59
.6o
.6o
6t
6z
6z
6g
olosuhteet....
6S
10.5.1
Laivaliikenne
6g
to.5.2
Kalastus
6S
to.5.4
Sotilasalueet
10.5.5
Virkistyskäyttö
6+
6q
10.5.3
infrastruktuuri
1o.5.6
Lo.5.7
11
64
6S
Kulttuuriperintö
HANKKEENVAIKT]TUSTENARVIOINTISUOMEN TALOUSVYöTIYKKEELLIi
1o.5.8
11.1
Suomen meristrategia ja vesiensuojelutavoitteet
LL.2
Fysikaalis-kemiallinen ympäristö
tt.2.t Hydrografisetolosuhteet..
rt.2.2 Auraus
tt.2.4
Veden ja pohjan laatu
11.3.1
Pohjaeliöstö.
Lt.3.2
I{qlqt
tt.g.4
Merinisäkkäät
.....66
.....68
.....68
...68
...68
...68
.69
7o
7o
7o
7o
7o
11.S Sosioekonomisetolosuhteet
11.5.1
LL.5.2
11.5.3
Lr.S.4 Olemassa oleva ja suunniteltu
11.5.5 Tieteellinen perintö
rr.5.6 Kulttuuriperintö................
12
infrastrul¡tuuri
7r
72
72
73
74
74
74
75
75
75
75
77
77
77
77
77
77
Z8
Z8
Z8
ASENTAMISEN RISKIARVIOINTI...........
L2.S Karilleajo
t2.5
13
L4
Vauriot nyþiselle infrastruktuurille
IIANKKEEN AIKAISEMMAT LUPAMENETIELYT............
13.1 Hakemus YVA-menettelyn soveltamistarpeesta hankkeessa
t9.2.2
19.2.3
Valtioneuvoston suostumus
Vesitalouslupa....................
OIKEUDELLISET EDELLYTTKSET ................
L4.L Johdanto
r4.2 Yhteisöoikeudelliset vaatimukset ja merioikeusyleissopimus
L4.2.L Yhteisöoikeudellisetedellytykset.
L4.2.2 Merioikeusyleissopimus
L4.B Hyötyjen ja edunmenetysten arviointi
z8
Z8
79
79
Hyötyjen ja menetysten arviointi
Haittojen minimointi ja tarkkailu,
L4.4.r Haittojenminimointi...
L4.4.2 Tarkkailu
L4.3.L
14.4
1
rS.2
Välittömän täytäntöönpanon myöntämisedellytykset
Hankkeen vaikutukset, mikäli täytäntöönpanomääräys annetaan
1õ:3
Valtioneuvoston suostumuksen suhde vesitalouslupaan
15.
IAH
8o
8o
8o
tai
8r
8r
kumotaan muutoksenhakun
8z
8g
8S
LIITTEET
(A)
Yleiskartta Suomen alueesta
(B)
Yleiskartat Suomen alueesta 1:2oo ooo (Br-BS)
(c)
Merikaapelireitin koordinaatit
(D)
Merikaapelin hautaus - alustava arvio
(E)
Päätös ympäristövaikutusten arviointimenetteþ tapauskohtaisesta soveltamisesta
(F)
Riskien arviointisuunnitelma (englanninkielinen)
(c)
Hakij an kaupparekisteriote
)
6 (86)
1
TIIVISTELMÄ
1.1
Johdanto
1.1.r
Hanlikeen oikeudelliset edellytykset lyhyesti
Hakija hakee talousvyöhykelain (ro58/zoo4) 6 g:n mukaista suostumusta kolmeksiþmmeneksi vuodeksi
merikaapeliyhteyden rakentamiseen ja hallintolainkäyttölain (586/tgg6) 3r $:n mukaista valtioneuvoston
suostumuksen välitöntä täytäntöönpanoa muutoksenhausta huolimatta.
Valtioneuvoston suostumusta haetaan jäljempänä luvussa 5 ja liitteissä määritel$le reitille. Hakemus kattaa
Merikaapelin laskun (sisältäen aurauksen), sen kä¡ön, tarvittavan seurantaohjelman sekä huolto-, korjaus-,
tarkkailu- ja valvontatoimet, jotka on kuvattu tarkemmin hakemuksen seuraavissa luwissa ja hakemukseen
liitetyissä asiakirjoissa. Hanke on Euroopan unionille ja Suomen digitaaliselle taloudelle strategisesti merkittävä pitkän aikavälin investointi, sillä se vastaa tärkeään runkoverkkoyhteyden tarpeeseen Itämeren pohjoisja itäpuolisten alueiden ja Keski-Euroopan välillä. Tämänhetkinen tietolükenneyhteys länteen ei ole enää
riittävä yksin vastaamaan yhdyskunnan haasteisiin, lisäksi osittain maalla kulkeva yhteys on haavoittuvampi
kuin merikaapeliyhteys. Hanketta on pidettävä yleisen edun kannalta tärkeänä koska sillä varmistetaan toimiva, nopea ja þberturvallisuuden kannalta parempi tietoliikenneyhteys länteen.
Merikaapelin tekninen käyttöikä on noin kaksiþmmentäviisi yuotta, tästä syystä Hakija hakee Valtioneuvoston suostumusta talousvyöhykelain (roS8/zoo+) mukaisesti kolmeksiþmmeneksi vuodeksi. Mikäli Merikaapelin kli¡tö jatkuu tämän jälkeen, Hakija tulee erikseen silloin voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti
hakemaan lisäaikaa Merikaapelin sijoittamiselle Suomen talousvyöhylilkeelle.
Hakija on rz.S.2o15 jättän¡ Etelä-Suomen Aluehallintovirastolle vesilain (587/zorr) 3 luvussa tarkoitetun
vesitalouslupaa koskevan hakemuksen tietoliikennemerikaapelin rakentamiseksi Suomen aluevesille ja talousvyöhykkeelle, ja tästä hakemuksesta Hakija on jättän¡ päiviteqm version 2o.S.2or5. Hakija tulee erikseen
hakemaan Santahaminan rantautumispaikkaa varten tarvittavat maankäyttömukaiset luvat.
1.7.2
ja
rakennuslain Qgz/rggg)
Tausta
Hakija, joka on Cinia Group Oy:n fiäljempänä "Cinia") omistama konserniyhtiö, suunnittelee rakentavansa
"Sea Lion -merikaapelijárjestelmän" (jäljempänä "Hanke" tai "Merikaapeli"). Cinia on yksityinen osakeyhtiö,
jonka omistaa kokonaan Suomen valtio Governia Oy:n kautta, OP-Pohjola ryhmä sekä Ilmarinen.
Joulukuussa zor3 Suomen valtio käynnisti hankkeen tarkoituksenaan rakentaa tehokas, luotettava ja nopea
merikaapeliyhteys Suomesta Manner-Eurooppaan eurooppalaisten tietoliikenneyhteyksien parantamiseksi
ja digitaalitalouden edistämiseksi. Hanke noudattaa Eurooppa zozo (EUzozo) -strategiaa ja Euroopan digitaalinen strategia korostaa laajakaistayhteyksien kehittämisen tärkeyttä kilpailuþvyn, sosiaalisen osallisuuden ja työllisyyden parantamiseksi EU:ssa.
Hanke käsittää noin rr75 km pituisen merikaapelin rakentamisen Suomesta Saksaan. Merikaapeli kulkee
Suomen, Ruotsin, Tanskanja Saksan talousvyöhykkeidenja Suomen, Tanskanja Saksan aluevesien kautta.
Merikaapelin pituus Suomen aluevesillä on 28,S km ja talousr,yöhykkeellä 3rrg km. Toistimia asennetaan
noin 8o km välein signaalin vahvistamiseksi. Hangon eteläpuolelle asennetaan merikaapelin haara tulevaisuuden yhteyttä varten.
Hankkeen sijainti Suomen aluevesillä ja talousvyöhykkeellä on esitetty alla olevassa kuvassa.
7
(86)
6
200
300
'i
Ì,æ0
"1:
i
...'{i)
¿;-
Suunniteltu
Kuva
t.
merikaapelire
Aluevesiraja
Talousvyöhykkeen raja
Merikaapelin reitti Suomen vesillä.
Hanke edellyttää kahta eri lupaa vesiosuudelle. Vesilain (S9Z/zott) mukainen lupa koskee sekä aluevesi- että
talousvyöhykeosuuksia ja talousvyöhykelain (rog9lzoo4) mukainen Valtioneuvoston suostumus talousvyöhykettä. Mainittujen lupien lisäksi Hanke edellyttää eräitä lupamenetteþjä maa-osuudella, joita ei käsitellä
tässä lupahakemuksessa.
Uudenmaan ElY-keskus on päätöksellään UUDELY/8oo/zor5, L4.2oL1todennut, että suunniteltuun hankkeeseen ei sovelleta WA-menetteþä (Liite E).
Edellyttäen, että kaikki luvat on myönnetty, hankkeen rakentaminen on tarkoitus aloittaa lokakuussa zor5.
Tavoitteena on, että Merikaapelin laskutyöt valmistuvat ennen meren jäätymistä ja Merikaapeli saadaan
käyttökuntoon vuoden zo16 ensimmäisellä neljänneksellä. Järjestelmän käyltöikä on kaksiþmmentäviisi
(25) vuotta.
Hankkeen kokonaisurakoitsija on Alcatel-Lucent Submarine Networks (ASN). ASN on vastuussa vedenalaisen kaapelijärjestelmän suunniüelusta mukaan lukien kaikki tarvittavat tutkimustyöt, lupamenettel¡, kaapelin ja komponenttiosien valmistus ja/tai hankinta, asennus ja Merikaapelin käyttöönotto.
I
(86)
t.2
Merikaapelin suunnittelu ja k¡iyttö
t,2.1
Yleistä
Tämä kappale antaa yleiskuvan hankkeen suunnittelusta, rakentamisesta ja käytöstä. Hankkeen suunnittelun pääperiaatteena on ollut eri maiden kansallisten lainsäädäntöjen ja mädräysten noudattaminen. Koska
þseiset lainsäädännöt ovat yleispiirteisiä, suunnittelussa, asennuksessa ja kä¡össä noudatetaan yleisesti
h1väksyftyjä ja ISO sertifi oituja laadunhallintajärjestelmiä.
Suunnittelu tehdään teollisuuden hyväksyttyjen standardien ja sääntöjen puitteissa mukaan lukien kansainvälinen televiestintäliitto.
t,2.2
Suunnittelu
Merikaapelireitti (Merikaapelin reitti) on suunniteltu siten, että hankkeen ympäristövaikutukset ovat vähäiset ja kaapelin pitkäaikainen suojaus onvarmistettu.
Tutkimuskäytävät määritettiin tähän arviointiin perustuen tutkimuslupamenettelyä varten. Tämän aloitusvaiheen aikana tarkasteltiin vaihtoehtoisia rantautumiskohtia. Santahaminan rantautumiskohta valittiin,
sillä se tarjoaa parhaan ratkaisun liittyen sekä ympëiristövaikutuksiin että kaapelin pitkäaikaiseen suojaukseen. Tlrtkimustietoa kerätään tutkimuskäytävästä suunnilleen 5oo metrin leveydeltä, vaikkakin tutkimuslupahakemuksessa esitetty tutkimuslupakä¡ävän leveys aluevesillä on r kilometri ja talousvyöhykkeellä z ki-
lometriä.
Kaapelireittitutkimusta (CRS) on käytetty Merikaapelireitin optimoinnissa sekä tutkimus- ja asennustoimisjoita tarvitaan varmistamaan kestävä ja luotettava kaapeli koko sen käyttöiän.
sa,
Reitti on optimoitu ottaen huomioon sekä asennukseen liitÈyvät rajoitukset että pääsyn kaapelin luokse sen
kä¡ön yhteydessä korjaustoimenpiteiden vaatiessa. Optimoinnissa on otettu huomioon mm.:
o
pääkaapelinlaskualuksenpääsymahdollisuus
.
kalliopaljastumien ja muun kovapintaisen aineksen välüäminen
¡
vaaratekijöiden, kuten ammusten ja sotatarvikkeiden välttäminen
.
risteäminen nyþiseninfrastruktuurin (putkilinjat, kaapelit) kanssa
suuremman kuin 5oo metrin etäisyyden sëülyttäminen Nord Stream -putkilinjaan (merenalainen
kahden kaasuputken järjestelmä)
a
risteäminen laivaväylien kanssa siten, että risteämiskulma on mahdollisimman lähellä 9o astetta
a
ympäristötekijät
a
kulttuurihistoriallinen ja tieteellinen perintö
1.2.3
Reitin valmistelu
Reitin valmistelu ennen Merikaapelin laskua suoritetaan naarauksella tarkoin määrätyissä paikoissa eli alueilla, joilla kaapeli on tarkoitus haudata ja joilla on reitin kanssa risteäviä käyttämättömiäkaapeleita. Naarauksella on tarkoitus poistaa merenpohjasta jätteet, esimerkiksi vaijerit, touvit, pyydykset yms., jotka ovat
voineet keräytyä reitille.
r.2.4
Kaapelin veto ranta-alueelle
Merikaapelin veto ranta-alueelle suoritetaan kalustolla, joka tuodaan paikalle ennen kaapelin maihinvetoa.
Kaapelikammiosta kaivetaan meren suuntaan rantaviivan tasolle maksimissaan noin z metrin syvyinen tai
peruskallioon ulottuva kaivanto (jos peruskallioon törmätään aikaisemmin).
e (86)
Merikaapelin maihinvetoa varten kaapelinlaskualus asettuu noin 15 metrin syvyiseen veteen (6oo-7oo metriä rannasta). Ikapelinlaskualus on dynaamisesti asemoitu ja säilyttää sijaintinsa ilman ankkureita. Kun
kaapelinlaskualus on asemoitu ja kaikki valmistelut on tehty, alukselta viedään köysi rannan läheisyydessä
olevaan veneeseen. Tämä vene kuljettaa köyden rantaa kohti ja se yhdistetään saattoköyteen, jotta rannalle
veto voidaan aloittaa.
Merikaapeli vedetään rantaan joko kaivinkoneiden tai vinssin avulla. Rannalle vetoa jatketaan, kunnes riittävä määrä kaapelia on saatu turvallisesti vedettyä maihin. Tämän operaation aikana kaapelinlaskualus syöttää
kellukkeilla varustettua kaapelia samalla nopeudella kuin kaapelia vedetään rantaan. Kaapelin kohdistamisen jälkeen kellukkeet poistetaan ja kaapelin annetaan vajota merenpohjaan.
Merikaapelin maihinveto kestää noin rz-24 tuntia, minkä jälkeen kaapelinlaskualus alkaa laskea kaapelia
Suomen aluevesien ja talousvyöhykkeen läpi.
1.2.5
Kaapelinlasku
Asennustöihin kuuluvat Merikaapelin lasku ja auran käyttö. Kaapelinlasku tehdään dlmaamisesti asemoitavalla kaapelinlaskualuksella.
Merikaapelista on tarkoitus haudata mahdollisimman suuri osa sikäli kuin se on merenpohjan olosuhteiden
ja suojausvaatimusten mukaan mahdollista.
Kaapeli lasketaan aurausmenetelmällä, jossa Merikaapelin hautaus tapahtuu samanaikaisesti laskun yhteydessä kä¡tämällä auraa, joka lasketaan ja jota hinataan kaapelilaivasta. Aura lyntää pohjaan kiilamaisen
uran ja nostaa samalla pienen määrän sedimenttiä. Kaapelia syötetään auran läpi merenpohjaan. Auran kulkiessa eteenpáin pohjasta irronnut sedimentti laskeutuu takaisin paikalleen. Kaapelinlaskualus liikkuu aurauksen aikana 1-z solmun nopeudella.
On arvioitu, että Suomen kaapeliosuudesta noin z/3 aurataan,
r/4 osuudella kaapeli lasketaan merenpohjal-
le ja loput vesipainepuhalletaan.
t.2.6
Kaapelinlaskun jälkeinen hautaus
Merikaapelin laskun jälkeinen hautausmenetelmä on kauko-ohjattu vesipainepuhallus, jota tehdään kaapelin
liitoskohdissa ja haarautumiskohdissa, auran harppauksessa, kä¡össä olevien voima- ja telekaapelien sekä
putkinjojen risteyskohdissa. Vesipainepuhallus tapahtuu paikallisesti ja siitä jää kapea, kä¡åinnössä vain
laitteen levyinen jälki. Uran leveys riippuu merenpohjan ominaisuuksista ja savisissa pohjissa ura on noin
2oo-goo mm leveä. I¿ite kaivaa uran kaapelin alta ja kaapeli uppoaa omalla painollaan sekoittuneen aineksen läpi uran pohjalle. Suurin osa sekoittuneesta aineksesta jää uraan ja asettuu paikalleen nopeasti. Avoimeksijäävät uran osat täyttyvät luonnostaan.
r.2.7
Risteyskohdat
Pohjassa olevan nyþisen infrastruktuurin ylityksessä käytetään erityistä menetteþ, jolla vältetään reitillä
käytössä olevan infrastrultuurin vahingoittuminen. Tietoliikennekaapelien, sähkökaapelien ja putkilinjojen
risteyskohdat on tunnistettu ja tunnistetuille nyþisten kaapelien ja putkilinjojen omistajille ja/tai niiden
ylläpidosta vastaaville tahoille ânnetaan tarkastettavaksi risteyskohtien yksityiskohtaiset ylityssuunnitelmat.
Mahdollisuuksien mukaan kaikissa risteyskohdissa pyritään mahdollisimman lähelle 90 asteen risteyskulmaa. Täsmállinen ylitysmenetteþ ja vaadittava etdisyys Merikaapelin ja nyþisen infrastruktuurin välillä
riippuu risteävän kaapelin tai putkilinjan tyypistä.
r.e.8
Käyttö
Normaalin kaapelin kä¡ön aikana Merikaapeli ei vaadi ylläpitoa koko elinikänsä aikana (minimi z5 vuotta).
On kuitenkin todennäköistä, että järjestelmän tiedonsiirtolaitteiston päivitykseen liittyvää ylläpitoa tehdään
maa-alueella kaapelikammiossa ja rantautumisasemilla.
ro (86)
1.3
Hankealue Suomen talousvyöhykkeellä ennen Merikaapelin k¿iyttöönottoa
1.3.1
Yleistä
Hanke sijoittuu Suomen talousvyöhykkeelle noin 3rr,3 km matkalla.
Suomen talousvyöhykkeellä pohjan topografia vaihtelee paljon. Vesisyvyys Merikaapelireitillä vaihtelee välillä +S - 2og m, syvimpien alueiden sijaitessa talousvyöhykkeen länsiosassa.
r.9.2
Fysikaalis-kemiallinen ympäiristö
Nord Stream -projeltin rakentamiseen liittyvissä selvityksissä vuonna zoog raskasmetallien ja dioksiinien
analysoidut pitoisuudet pohjalla olivat yleisesti alhaisia ja pitoisuudet alittivat pääsääntöisesti ruoppaus- ja
läjitysohjeen alemman raja-arvon, jolloin pintasedimentin katsotaan olevan pilaantumatonta. Tributyylitinapitoisuudet (TBT) olivat kuitenkin satunnaisesti suuria. TBT:n merkittävin lifüde ovat biokasvustoja estävät maalit, joita on aiemmin kä¡etry alusten pohjissa. Kyseistä orgaanista tinayhdistettä esiintyy tavallisesti pintasedimentissä lähellä laivareittejä.
Meriveden sameuden keskimääräisen tausta-arvon arvioitiin vaihtelevan vuodenajan mukaan välillä r-3
NTU. Vesipatsaan kemiallinen laatu vaihteli pystysuuntaisesti huomattavasti vuodenaikojen mukaan. Yleisesti ravinnepitoisuudet ovat täällä alhaisempia kuin sisäsaaristossa.
Perinteisesti Suomenlahden virtausmallia on pidetfy vastapáivään kiertävänä virtauksena. Vesi virtaa länteen ulos Suomenlahdelta lähellä Suomen rannikkoa ja vastavirtaus kulkee itään pitkin Viron rannikkoa.
Keskimääräinen virtausnopeus on suuruusluokkaa muutama senttimetri sekunnissa. Nord Stream -projeltin
rakennusvaiheen aikana vuosina 2o1o-2o11 Suomenlahden avoimilla vesialueilla virtausnopeus tarkkailupaikoilla,lähellä merenpohjaa, oli o,o5 m/s (syv¡ys 6o-8o m).
1.3.3
Bioottinen ympäristö
Suomenlahden keskiosan (syvyys >7o m) pehmeä merenpohja on pohjaeliöstölle nyþisin epäedullinen
elinympäristö. Syynä tähän on pintasedimentissä vallitseva hapen vähäisyys. Vain epäedullisista olosuhteista
mahdollisesti kilpailuetua saavilla taksoneilla, kuten monisukamato Marenzellerialla (tulokaslaji) on mahdollisuus menestyä. Yksilötiheydet eivät kuitenkaan nouse suuriksi.
Suomenlahden ja varsinaisen Itämeren pohjoisosan murtovesi ja ympäristöolot sopivat vain muutamille
kalalajeille. Alhainen suolapitoisuus rajoittaa usean merikalalajin levinneisyyttä. Syvien vesien alhainen happipitoisuus tai hapen puuttuminen kokonaan rajoittavat pohjalla viihtyville kalalajeille soveltuvien elinympäristöjen määrää.
Suomenlahdella elää ja lisääntyy kalai hyljelajia, länsi- ja keskiosissa esiintyvä harmaahylje ja itäosassa
esiinffvä itämerennorppa. Harmaahylje on nyþisin yleinen, ja sen kanta on kasvussa. Suomenlahdella arvioidaan olevan noin 8oo yksilöä. Itämerennorpan kanta on enintään 2oo-3oo yksilöä.
Suomen talousvyöhykkeellä ei ole lintujen pesimäalueita, vaan ulkomerellä havaittavat linnut ovat joko
muuttomatkalla tai alueella muuten levähtäviä ylailöitä. Suomenlahti kuuluu lintujen tárkeimpiin muuttoreitteihin. Itämeren ylittää kahdesti vuodessa valtava määrä arktisten alueiden muuttolintuja, jotka ovat
matkalla talvehtimis- tai pesintäalueilleen.
L.3.4
Sosio-ekonomiset olosuhteet
Talousvyöhykkeellä laivaliikenne on vilkasta. Suomenlahden keskiosan laivaliikenteessä vallitsevat itälänsisuuntaisen liikenteen pääväylät, ja tilannetta monimutkaistaa Helsingin ja Tallinnan välinen pohjoiseteläsuuntainen liikenne. Suurin osa Itämeren vaihtelevasta rahtiliikenteestä suuntautuu Suomenlahden
itäosan satamiin ja niistä pois. Tähän sisälþy Venäjän satamista kuljetettava öljy. Lisäksi erityisesti Helsingin ja Tallinnan välillä liikkuu suuri määrä lauttoja ja risteilyaluksia. Hankealueelle sijoittuu kaksi laivaliikenteen reittijakoaluetta.
rr (86)
Suomen talousvyöhykkeellä harjoitetaan lähinnä ammattikalastusta. Virkistyskalastus keskittyy pääasiassa
rannikko- ja saaristoalueille. Avomerellä harrastetaan kuitenkin jonkin verran lohen uistelua. Trooli on tärkein Itämeren ulkovesialueilla harjoitettavassa kaupallisessa kalastuksessa käytetty kalastusváline.
Ensimmäisen ja toisen maailmansodan jäljiltä Suomenlahdessa voi olla vielä useita þrmmeniä tuhansia miinoja. Strategisesti sijoitettujen miinojen lisäksi tavataan merisodankäynnin jäänteitä, kuten torpedoja, ty-
kinammuksia ja ilmapommeja.
Laivaväylien läheisyydessä Suomenlahden pohjassa on tynnyreitä ja muita säiliöitä.
Suomen talousvyöhykkeellä Merikaapelireitti jatkuu noin 7o kilometrin matkan aluevesiltä alkavan ampuma-alueen sisällä. Toisen kerran reiüi kulkee ampuma-alueen sisällä Hankoniemen lounaispuolella.
Suomen talousvyöhykkeellä Merikaapelireitti risteää Nord Stream -putkilinjan (molemmat kaasuputket)
kanssa kaksi kertaa.
Talousvyöhykkeellä suunniteltu Merikaapelireitti risteää kaikkiaan zz kaapelin kanssa.
Suomen talousvyöhykkeellä on lukuisia pitkäaikaisseuranta-asemia, joita ylläpitävät useat Itämeren valtiot.
Useimpia asemia ylläpitää Suomen ympäristökeskus (SYKE). Enimmillään viiden kilometrin etäisyydellä
tutkimuskäytävän keskilinjasta sijaitsee yhteensä 3r pitkäaikaisseuranta-asemaa.
Talousvyöhykkeellä sijaitsee useita kulttuuriperintökohteita, pääasiassa uponneiden laivojen hylþjä. Lähimmät kohteet ovat purjelaivan hylþ noin roo metrin etäisyydellä ja sukellusveneen hylþ noin r8o metrin
etáisyydellä keskilinjasta.
1.4
r.4.L
Hankkeen keskeiset vaikutukset
Fysikaalis-kemiallinen ympäristö
Suomen talousvyöhykkeellä häriintyvtin sedimentin kokonaismääräksi on arvioitu noin rr3 ooo
pendoituvan aineksen kokonaismääräksi noin rz ooo m3.
m3
ja resus-
Merikaapelin laskeminen merenpohjaan aiheuttaa lähinnä työnaikaista pintasedimentin häiriintymistä ja
pohjan yläpuolisen veden laadun muutosta. Vaikutusalue rajoittuu pohjan yläpuoliseen vesikerrokseen. Tämä johtuu pysyvästä halokliinista, jolloin alusvesi ei sekoitu yläpuolisen vesikerroksen kanssa.
Pintasedimentissä töiden seurauksena tapahtuva resuspensio johtaa maa-aineksen ja siihen kiinnitqmeiden
haitta-aineiden osittaiseen siirtymiseen pohjalla. Vaikutusalueen laajuus riippuu mm. pohjan läheisistä virtauksista. Koska ilmiö arvioidaan suhteellisen lyh¡kestoiseksi ja paikalliseksi, aiheutuvaa ympäristövaikutusta voidaan pitää merkitykseltään väh¿üsenä. Sen ei myöskään arvioida muuttavan merialueen ekologista
tilaa.
r.4.2
Bioottinen ympäristö
Hankkeella ei arvioida olevan vaikutuksia talousvyöhykkeen voimal¡rkaasti köyhqmeisiin pohjaeläinyhteisöihin. Pohjalla mahdollisesti liuenneina olevat haitta-aineet muuttuvat nopeasti veteen joutuessaan eliöstöön heikosti kerryviksi. Sedimentin uudelleen siirryminen resuspensiossa katsotaan niin vähäiseksi, että
sillä ei ole mitään vaikutusta pohjaeliöstön toimeentulon edellytyksiin jo nyþisin heikoissa ympäristöoloissa.
Mikäli kaloja tai kalaparvia (silakka, kilohaili) esiintyy pohjan läheisessä vedessä Merikaapelireitin varrella,
ne karkottuvat väliaikaisesti alueelta lisääntyvän sameuden seurauksena. Tästä ei aiheudu erityistä haittaa
kalakannoille.
Asennustöistä ei aiheudu haittaa linnuille. Mahdollisesti alueella levähtävät linnut väistävät työalusta.
Harmaahylje esiintyy talousvyöhykkeellä ympärivuotisesti. Loppusyksyn avovesikaudella tapahtuvan kaape-
linlaskun mahdolliset seurausvaikutukset hylkeille ovat hyvin vähäisiä, eivätkä poikkea muun vilkkaan alus-
rz (86)
liikenteen aiheuttamista vaikutuksista. Koska rakentamistyöt eivät ajoitu kevättalven hylkeiden poikimisai
kaan, häiriötä lisäåintyvälle hyljekannalle ei aiheudu.
r.4.3
Sosio-ekonomiset olosuhteet
Suomen talousvyöhykkeellä Merikaapelin asennus kestään noin zo päivää. Tästä aiheutuu väistämättä joitakin vaikutuksia itä-länsi ja pohjois-etelä-suuntaiseen laivaliikenteeseen. Suomen talousvyöhykkeellä aluksen ympärillä oleva suoja-alue asennustyön aikana aiheuttaa vaikutuksia kahdessa reittijakoalueessa (Porkkalan majakan edustan reittijakoalue ja Hankoniemen edustan reittijakoalue). Lisäksi Hankoniemen reittijakoalueen varoalueella lasketaan tulevaisuuden varalle kaapelin lisähaara Hangon suuntaan. Kaapelin lasku
yhdellä reittijakoalueella kestää noin r-3 päivää.
Töiden aikana kaapelinlaskualus rajoittaa kalastusta alusta ympáröivällä suoja-alueella. Asennustyö kestää
kuitenkin vain noin kolme vükkoa, joten vaikutus on tilapäinen ja lyhytkestoinen. Suoja-alueen vuoksi Merikaapelin asennuksen aikana kaikkea kalastusta joudutaan rajoittamaan o,5 meripeninkulman säteellä asennusaluksesta.
Kaapeliasennuksen ajoittuessa sylsylle, Suomerùahdella ei suomalaisten troolarien toimesta enää kalasteta
silakkaa tai kilohailia, kalastuskiintiön ollessa siinä vaiheessa jo täysi. Merikaapeli pääosin upotetaan ja peitetään pohjaan, jolloin siitä ei ole troolikalastukselle haittaa. Kaapelin hautausta ei ole kuitenkaan mahdollista tehdä koko Merikaapelin reitillä. Tällaisia kohtia ovat muun infrastrul¡tuurin risteykset tai kohdat missä
merenpohjan olosuhteet eivät mahdollista hautausta auraamalla, esim. kovan pohjan takia. Näissä kohteissa
troolin leijojen on mahdollista osua Merikaapeliin ja teoriassa jäädä siihen kiinni. Kaapelin sijainti osoitetaan merikartoilla, jotta kalastajat ovat tietosiia kapelin sijainnista ja voivat täten sitä välttää.
Kaapelinlaskussa huomioidaan muut kaapelit. Kaapelinomistajien kanssa laaditaan ylityssopimukset, joiden
neuvottelut ovat käynnissä. Risteyskohtiin suunnitellaan ja rakennetaan suojaava risteysrakenne, joka sovitaan kaapelinomistajan kanssa. Vaikutuksia muihin kaapeleihin ei aiheudu. Nord Stream -putkilinja (molemmat kaasuputket) ylitetään kahdesti Suomen talousvyöhykkeellä. Nord Stream AG:n (yritys joka omistaa
Nord Stream -putkilinjan) kanssa sovitaan etukäteen risteämistä koskevista teknisistä vaateista.
Yhteensä seitsemän pitkäaikaisseuranta-asemaa sijaitsee talousvyöhykkeellä r55 - 99o m etäisyydellä tutkimuskä¡ävän keskilinjasta. Näistä kaksi asemaa ovat vedenlaadun seuranta-asemia ja niille ei arvioida aiheutuvan vaikutuksia hankkeesta. Muut viisi asemaa ovat sedimentin ja/tai pohjaeliöstön seurantaan tarkoitettuja asemia. On mahdollista, että kaapelinlaskun seurauksena veteen suspendoitunutta küntoainesta leviää
náille seuranta-asemille. Aseman SYKEr kohdalla pohjan aurauksesta voi todennäköisimmin aiheutua sedimentin jonkin asteista leviämistä kohdealueelle. Alueen suuresta syvyydestä (>Zo m) johtuen, pysyvän halokliinin vallitessa, olosuhteet pohjaeliöstön kannalta ovat kuitenkin epäsuotuisat. Mahdollinen vähäinen uuden sedimentin laskeutuminen aseman alueelle vieressä olevalta vastaavantylT)piseltä merenpohjalta Quontainen resuspensio huomioiden) ei todennäköisesti heikennä pitlciaikaisaseman edustavuutta.
Låihimmät hylyt sijaitsevat noin roo ja r8o metrin etäisyydellä tutkimuskäytävän keskivüvasta. Etäisyyden
ollessa yli roo m vaikutuksia ei arvioida aiheutuvan.
1.4.4
Rajat ylittävät vaikutukset
Vaikka Merikaapelireitti kulkee yleensä lähempänä talousvyöhykkeen ulkorajaa kuin Nord Stream putkilinja, mitattavissa olevia, rajat ylittäviä vaikutuksia Viron talousvyöhykkeelle ei pohjan v?iliaikaisesta
h2üriintymisestä arvioida aiheutuvan.
rs (86)
t
HANKE LYTTYESTI
2.1
Lupahakemuksen tarkoitus
Hanke edellyttää kahta eri lupaa vesiosuudelle, joka koostuu aluevedestä ja Suomen talousvyöhykkeestä. Vesilain (SBZ/zott) mukainen lupa koskee sekä aluevesi- että talousvyöhykeosuuksiaja talousvyöhykelain (ro58/zoo4) mukainen Valtioneuvoston suostumus koskee talousvyöhykettä. Mainittujen lupien lisäksi
Hanke edell¡tää eráitä lupamenetteþjä maa-osuudella, joita ei käsitellä tässä lupahakemuksessa.
Vesilain (SSZlzott) lupahakemuksen ja talousvyöhykelain (roS8/zoo+) mukaisen suostumuksen tarkoituksena on mahdollistaa tehokkaan, luotettavan ja nopean merikaapeliyhteyden rakentaminen Suomesta Manner-Eurooppaan.
2.2
Merenalainen kaapel[iärjestelmä
Hanke, joka tunnetaan nimellä Sea Lion
-
merenalainen kaapelijärjestelmä, koostuu:
a
Vahvistetusta,lr7s kilometriä pitkästä merenalaisesta optisesta kuitukaapelijärjestelmästä
Suomen ja Saksan välillä (tietoliikennekaapeli);
o
Merenalaisesta 8 kuituparia sisältävästä tietoliikennekaapelista, jonka välityskapasiteetti on
10 terabittiä/sekunti ja joka voidaan päivittää tulevaisuudessa;
a
r5:sta toistimesta, jotka voimistavat signaalin;
a
Kahdesta haaroitusyksiköstä, joista toinen sijaitsee Suomen talousvyöhykkeellä (EEZ) ja toinen Ruotsin talousvyöhykkeellä ja jotka mahdollistavat haaroituslinjojen rakentamisen tulevaisuudessa (haaroituslinjat ovat erillisiä hankkeita);
a
Kahdesta kaapelikammiosta ja kaapelin rantautumisasemasta (nämä ovat erillisen maaalueita koskevan lupamenettelyn piirissä Suomessa ja Saksassa);
o
Reitti kulkee Suomen, Tanskan ja Saksan aluevesien ja talousvyöhykkeen läpi sekä Ruotsin
talousvyöhykkeen läpi, kuten kuvassa 2 on esitetty.
r+ (86)
Suo¡ru
Vm
T
\
LtM!
LþlÀr¡
ì
Veô¡l¡
N
Pøb
Sak¡.
¡to
a{t
aCmclttdË
Suunniteltu merikaapel¡rertti
Kuva
z. -Yleiskuvaus
z.g
-
- Aluevesiraja
tm
t6û
,00
+
Talousvyöhykkeen raje
Merikaapelireitistä.
Hanke Suomessa
Lupahakemus koskee Suomessa Hanketta, jonka toimenpiteisin kuuluvat:
.
a
Laskua edeltävä reitin raivaus vedettävän naaran alulla;
Optisen kuitukaapelin rantaan veto Santahaminassa ja yhdistäminen kaapelikammioon.
Kaapelikammio on kuvattu tässä, mutta se kuuluu erilliseen ranta-alueen lupamenetteþrosessiin;
Merenalaisen kaapelin asentaminen 339,8 kilometrin matkalla, josta noin 5o metriä sijaitsee
ranta-alueella, 28,5 kilometriä Suomen aluevesillä ja 3rr3 kilometriä Suomen talousyöhykkeellä (ks. kuva r);
Asennuská¡ävän leveys aluevesi-osuudella on +f - roo metriä ja talousvyöhyke-osuudella +/z5o metriä. Normaaliolosuhteissa kaapeli asennetaan enimmillään z5 metrin etäisyydelle
keskilinjasta;
Kaapelin lasku ja samanaikainen hautaus auran avulla siellä missä merenpohjan olosuhteet ja
nyþinen infrastrultuuri sallivat sen;
a
Toistimien asennus merenalaiseen kaapeliin noin 8o kilometrin välein;
Risteämiskohtien asennus nyþisen infrastruktuurin, putkilinjojen ja sähkökaapelien osalta
tämä sisältää UraductTM -tyyppisten suojatuotteiden kä¡ön, kuten on sovittu omistajien
kanssa;
rs (86)
a
Laskun jälkeinen hautaus risteämiskohdissa ja osuuksilla, jossa auran avulla suunniteltua
kaapelin hautausta ei ole pystytty tekemään;
o
o
Ikapelin korjaaminen vaurion sattuessa kaapelin kä¡töiän aikana (minimi z5 vuotta);
Geofysikaaliset tutkimustyöt kaapelin asennuksen ja/tai korjauksen tueksi;
a
Haaroitusyksikön asentaminen Hangon eteläpuolelle;
a
Maadoituslaatan asentaminen rantautumiskohtaan;
a
Luvan voimassaoloaika go vuotta. Mikäli Merikaapelin käyttö jatkuu tämän jälkeen, Hakija
tulee erikseen silloin voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti hakemaan lisäaikaa
Merikaapelin sijoittamiselle Suomen talousvyöhykkeelle.
2.4
Hankkeen perustelut
Joulukuussa zor3 Suomen valtio aloitti "Itämeren runkokaapeli" -hankkeen, joka nyt tunnetaan nimellä "Sea
Lion -merikaapelijärjestelmä" -hanke (jäljempänä "Hanke"). Hankkeen tarkoituksena on rakentaa tehokas,
luotettava
ja
nopea
merikaapeliyhteys Suomesta Manner-Eurooppaan eurooppalaisten
tietoliikenneyhteyksien parantamiseksi ja digitaalitalouden edistämiseksi.
Keski-Euroopan maissa on laaja korkean kapasiteetin runkoverkko ja vaihtoehtoisia rinnakkaishaaroja, jotka
takaavat järjestelmän luotettavuuden. Kuitenkin Pohjois-Euroopalla ja Itämeren alueella on ennemminkin
yhteen liitettyjä alueellisia verkkoja kuin suoria korkean kapasiteetin rajat ylittäviä runkoverkkokaapeleita.
Nyþiset yhteydet ovat pääosin reititetty Ruotsin läpi ja Kööpenhamina/Hampuri reitin kautta ja niissä on
rajoitetut rinnakkaisliitäntämahdollisuudet. Tämä Hanke mahdollistaa runkoverkkoyhteyden ja tarjoaa
monipuolisemman yhdistettävyyden.
Hanke noudattaa EU:n Eurooppa 2o2o (EU zozo) -strategiaa ja Euroopan digitaalisen strategian tavoitetta.
Nämä korostavat laajakaistayhteyksien kehittämisen tärkeyttä kilpailuþvyn, sosiaalisen osallisuuden ja
työllisyyden parantamiseksi EU:ssa. Lisäksi tavoitteena on "tarjota laajakaistayhteys ja suuremmat
tiedonsiirtonopeudet sekä kiinteállä että langattomalla tekniikalla" sekä helpottaa "investointeja uusiin
avoimiin ja kilpailtuihin erittäin nopeisiin Internet-verkkoihin, jotka ovat tulevaisuuden talouden
valtasuonia".
Hanke on strategisesti merkittävä pitkäaikainen sijoitus EU:n kontekstissa ja Suomen digitaalitaloudelle,
sillä se vastaa pohjoisen sekä itäisen Itämeren alueen ja Keski-Euroopan väliseen runkokaapeliyhte¡een
kohdistuvaan suureen tarpeeseen.
Euroopan komission päätöksen C (zor4) 6427 makaan Hanke on Euroopan Unionin toiminnasta tehdyn
sopimuksen (TFEU) artiklan rc7(g) (c) mukainen.
16 (86)
3
HAKIJANTIEDOT
8.1
Cinianjohto-organisaatio
Hankkeesta vastaava ja kaapelijärjestelmän operaattori on C-Lionr Oy fiäljempänä "Hakija"), joka on Cinia
Group Oy:n (Cinia) omistama konserniyhtiö. Cinia on yksityinen osakeyhtiö, jonka omistaa kokonaan Suomen valtio Governia Oy:n kautta, OP-Pohjola ryhmä sekä llmarinen.
Hakijan y-tunnus on 2659647-r ja rekisteröity osoite on: C-Lionr Oy, Läkkisepäntie 23, 00620 Helsinki,
Suomi.
Iinia
Po len
I'yvitli,5¡o¿lc
(-
Grr-rup Oy
o nl m Ú r:
-\
r/,ÐttúrTrrr/ n ciio n¡
-t
I
SysfemServices
DivisÌon
-¡
ConneetUi$ Services
I
¡
I
Division
I
I
I
Irnia One Oy
Kilosoft Oy ii.r.:crs
:,'t
l-
Kuva
3.
I
I
I
I
I
I
I
I
I
I
I
I
I
I
tini¿ r-loucl tly
t Lir-:n10y
t-
Cinian yritysrakenne.
3.2
Hakijan urakoitsij oiden tiedot
3.2.1
Suunnittelu, valmistus ja hankinta
Hankkeen kokonaisurakoitsija on Alcatel-Lucent Submarine Networks (ASN).
Kokonaisurakoitsijana ASN on vastuussa vedenalaisen kaapelijåirjestelmän suunnittelusta mukaan lukien
kaikki tarvittavat tutkimustyöt, lupamenettel¡, kaapelin ja komponenüiosien valmistus ja/tai hankinta,
asennus ja kaapelin käyttöönotto.
ASN on maailman johtava vedenalaisten kaapelijëirjestelmien suunnittelun, hankinnan ja asennuksen asiantuntija. Yhtiö[ä on 15o vuoden kokemus vedenalaisista kaapelijärjestelmistä, e5 vuoden kokemus valokuitujärjestelmistä ja se on asentanut yli 575,ooo kilometriä kaapelia maailmanlaajuisesti.
ASN:n suunnittelu tehdään Villarceux'ssa Ranskassa, kaapeli valmistetaan Calais'ssa Ranskassa, komponenttiosat: toistimet, haaroitusyksiköt ja virransyöttölaitteet valmistetaan Greenwichissä Englannissa ja
vedenalaisen linjan terminaalilaitteet valmistetaan Triestessä Italiassa.
tz (86)
ASN:lla on seuraava ISO sertifiointi:
ISO goor:zoo8 Laadunhallinta
.
ISO r4oo
Liittyy kaikkiin ASN:n toimintoihin
r
.
.
.
:
zoo4 standardiin perustuva hallintaj ärjestelmä liittyen:
Merenalaisen tietoliikennevalokuitukaapelin kehittämiseen ja valmistukseen
Merenalaisentietoliikennevalokuitukaapelinasentamiseenjaylläpitoon
Merenalaisen tietoliikenneverkon toimittamiseen ja tukipalveluihin sisältäen projeltijohdon,
suunnittelun, kehittämisen, valmistuksen, korjauksen ja meriasennusten ja ylläpitopalveluiden johtamistoimet
ISO rSoor:zoo7 Työterveys- ja työturvallisuusjohtamisjärjestelmät (OHSAS)
a
9.2,2
Kaapelin ja laitteiston valmistukseen sekä merialueen suunnitteluoperaatioihin
Asennus
ASN asentaa kaapelin kumppaninsa ALDA Marinen välityksellä. ALDA Marine on l¡uis Dreyfus Armateurs
Groupin ja ASN:n yhteisyritys. Se on perustettu vuonna zooo ja sen toimipaikka on Suresnes'ssa Ranskassa.
ASN on hankkinut ja hoitaa 7 aluksen laivastoa, joka on erikoistunut merenalaisen tietoliikennekaapelin
laskuun, upottamiseen ja korjaukseen. Kaapelinlaskualukset toimivat maailmanlaajuisesti.
ALDA Marinella on seuraava ISO sertifiointi:
.
ISO goor:zoo8 Laadunhallinta
Ympdristö-, terveys- ja turvallisuusjärjestelmä on valtuutettu Ranskan hallituksen julkaisemaan 'Document
of Compliance' -raporttiin perustuen, joka viittaa Kansainvälisen merenkulkujärjestön laatimaan ISMkoodiin (International management Code for the Safe Operation of ships and for Pollution Prevention).
Kaikki ASN alukset täyttävät MARPOL -yleissopimuksen ehdot ja niillä on hyvin kehitfynyt jätevesihuoltojärjestelmä kattaen yleiset vaatimukset jäteöljy- ja moottoriöljyvuotojen sekä ha¡maiden ja mustien jätevesivuotojen torjunnasta; alusten jätteistä aiheutuvan saastumisen sekä ilmanpäästöjen torjunnan sekä eri tapahtumiin liittyvien toimintamenetteþjen ylläpidon, kuten öljy- ja jätevuodot, jotka saattavat mahdollisesti
uhata meriympäristöä.
9.2.9
9.2.9.1
Muut aliurakoitsijat
Tutkimusaliurakoitsijat
Tutkimushankinnat
on jaettu kahden
toimittajan kesken:
a
ASN:n puolesta tutkimukset Suomen aluevesillä suorittivat suomalainen tutkimusurakoitsija
MeriTaito tukenaan Luode Consulting Oy ympåiristötutkimuksissa ja Geologian tutkimuskeskus (GTK) geoteknisissä tutkimuksissa.
a
Ruotsalainen tutkimusurakoitsija MMTAB tekee varmistustutkimukset Suomen talousvyöhykkeellä huhtikuun puoliválistä alkaen ja niiden on suunniteltu valmistuvan kesäkuussa
2O15.
g.z.g.2
Lupa-asioiden aliurakoitsijat
Lupamenetteþihin liittyvien palvelujen toimittajina ovat olleet StreamTec Solutions AG, joka on sveitsiläinen konsulttiyhtiö ja lainsäädäntöön liittyvistä palveluista vastaava Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy.
rB (86)
Ympåiristön nyþtilaan ja vaikutusarviointeihin liittyvistä tarkasteluista on vastannut Ramboll Finland Oy,
jossa työhön ovat osallistuneet seuraavat asiantuntijat;
Ari Hanski: FM, hydrografia, veden ja sedimentin laatu, pohjaeläimet
Otso Lintinen, MMM, kalat ja kalastus
Rauno Yrjölä, FM, linnut ja merinisäliùäät
Näillä asiantuntijoilla on laaja kokemus Suomenlahden olosuhteista ja he ovat vastanneet Nord Stream projektin ympäristövaikutusarvioinneista sekä rakennus- ja käyttövaiheen ympäristötarkkailusta ja raportoinnista.
rq (86)
4
HANKKEEN JA MERIKAAPELIN TEKNISET TIEDOT
4.1
Suunnittelukriteerit
Järjestelmän suunnitteluikä on kaksiþmmentäviisi (25) vuotta. Tämä on vähimmäisaika, jolle kaikkien kaapelijärjestelmän merenalaisen osuuden komponenttien käyttö on vikatiheydeltään suunniteltu vaadittujen
järjestelmän luotettavuuskriteerien mukaisesti.
Suunnittelu tehdään teollisuuden hyväksyttyjen standardien ja sääntöjen puitteissa mukaan lukien kansainvälinen televiestintáliitto.
Kansainvälisiin standardeihin kuuluvat ITU-T Suositukset, Euroopan telealan standardointilaitoksen standardit ja Telcordian yleiset vaatimukset.
Reitin määrittäminen, suunnittelu ja asennus tehdään kansainvälisen kaapelien suojelukomitean (ICPC)
suosituksien mukaan sikäli kun se on tarkoituksenmukaista
4.2
Materiaalit, komponentit ja valmistus
4.2.r
Merenalainen kaapeli
Merenalaisena kaapelina käytetään Alcatel-Lucentin OAlC-5-kaapelia, jossa optiset kuidut on sijoitettu tiksotrooppisella geelillä täytettyyn teräsputkeen. Sitä ympäröi kaksi teräsvaijerikerrosta, jotka suojaavat sisä-
osia paineelta ja ulkoisilta vaaroilta sekä lisäävät vetolujuutta. Suojakerrosrakennetta ympäröi ilmatiivis
kupariputki, ja se on eristetty polyeteenikuorella.
Kaapelia vahvistetaan ulkoisilla teräsvaijerisuojuksilla. Suojuksia on kahta mallia, yksinkertainen suojus
(Reinforced Single Armour, SA) ja kaksinkertainen suojus (Reinforced Double Armour, DA), joita käytetään
reitillä suojaustarpeen mukaan. Katso luvusta 4.2.2. reittilinjaukselle (Liite C) määritell¡ kaapelinvahvistusrajat.
Kaapelin ytimen halkaisija on 14 mm kasvaen halkaisijaltaan z7 mm:iin yhdellä suojakerroksella ja 35
mm:iin kahdella suojakerroksella.
Opl¡cC fiþrêg
tu.r'*
Sllcl
..rrca etrùnd
.-
Cornporitc €ofldudor
Kuva
4.
IGapelin ydin ja teräsrakenne.
\4È
+É
Filkng J.ll7
Sl.el tubs
.,:-eL &Dæd
* oat(.t
Kuva
5.
b.
htLrlræ¡d
UtüC.t
Vahvistettu kaapeli, yksinkertainen
ja kaksinkertainen suojus.
Kaapelille on laadittu ECMA-TR/Zo järjestelmän mukainen ympäristöseloste, joka todentaa, että kaapeli on
kehitetfy ja valmistettu ISO r4oo järjestelmän mukaan käsittäen vähintään z5 vuoden suunnitteluiän ja joka
on tiettyjen vaarallisten aineiden käytön rajoittamista sähkö- ja elektroniikkalaitteissa koskevan direktiivin
zooz/gS/EY (RoHS r) mukainen.
zo (86)
4.2.2
Kaapelin suojarakenne
Valinta, kåi¡etäänkö kaapelissa yksinkertaista suojarakennetta (SA) vai kaksinkertaista suojarakennetta
(DA) perustuu siihen, saavutetaanko suurella varmuudella tavoitteena oleva kaapelin hautaus auran avulla
vai lasketaanko kaapeli merenpohjan päälle. Hankauksen lisäksi kalastuksen tuoma ulkopuolinen uhka on
keskeinen valintakriteeri. Vaikka tällä alueella harjoitetaan vähän pohjatroolausta, merenpohjassa on kuitenkin havaittavissa jälkiä, jotka voivat jäädä välivesitroolien kosketuksesta merenpohjan kanssa. Näissä
tapauksissa DA suojaa vetävältä/repivältä liikkeeltä ja se tarjoaa myös ylimääiräistä puristuskestävyyttä.
Suomenlahden merenpohjan olosuhteet ovat vaihtelevia erittdin pehmeiden savipohjien ollessa vallitsevana,
mutta merenpohjassa on myös kallioperä- ja moreeniosuuksia. Näillä osuuksilla kaapelia ei voi haudata ja
kaksipuolinen suojarakenne tuo lisäsuojausta. Alueilla, joilla on mahdollisuus kohdata ammuksia, suunnitte-
lemattoman räjähdysriskin vuoksi auran kohdatessa ammuksia kaapeli lasketaan merenpohjan päälle.
Kaapelin alustavassa suojaussuunnitelmassa perustuen PSRor-reittiin
suojarakenn etta ja 67,2 kilometriä yksinkertaista suojarakennetta.
4.2.9
on 272,6 kilometriä kaksinkertaista
Nivelletty putki
Rantautumisalueella kaapeli koteloidaan nivellettyyn putkeen lisäsuojauksen takia. Nivelletty putki ulottuu
merelle noin roo metrin matkan (noin kahden metrin syvyyskäyrään saakka). Nivelletty putki koostuu itselukkiutuvista/avautuvista osuuksista. Nivelletty putkijärjestelmä suojaa kaapelia hankaukselta, iskuilta ja
jääkuormalta alueella.
Nivelletty putki on valmistettu ruosteenkestävästä pallografiittivaluraudasta tai valuraudasta.
Kuva
6.
Itselukkiutuva/avattava nivelletty putki.
4.2.4
Merenalaiset toistimet
Kaapelissa kulkevia kaksisuuntaisia optisia digitaalisia tiedonsiirtosignaaleja vahvistetaan optisilla toistimiljoita asennetaan noin 8o kilometrin välein. Ne integroidaan merikaapeliin ja asennetaan osana normaalia
kaapelin laskua.
la,
Taulukko I.
Toistimet toimivat normaalioloissa kahdessa rantautumiskohdassa sijaitsevista virransyöttölaitteistoista
komposiittijohtimen kautta tulevalla t,4 kV:n, r ampeerin tasavirralla.
Tarvittaessa toistimet voidaan irrottaa, purkaa, korjata ja käyttää uudelleen.
Toistimen ja sen liitinten kokonaispituus on 4,7 metriä, johon sisältyy r,5 m pitkä jäykkä kotelo, jonka halkaisija on 27o mm.
539oo34.1
zr (86)
Kuva
7.
Alcatel-Lucentin optinen toistin ulkoa.
Toistimille on laadittu ECMA-TR/7o järjestelmän mukainen ympäristöseloste, joka todentaa, että toistin on
valmistettu siten, että sen suunnitteluikä on vähintään 25 vuotta ja joka on tiettyjen vaarallisten aineiden
käytön rajoittamista sähkö- ja elelitroniikkalaitteissa koskevan direktiivin zooz/g5lBY (RoHS r) mukainen.
Haaroitusyksikkö ja liitäntákaapeli
4.2.5
Hakija aikoo asentaa haaroitusyksikön erillisille kuiduille runkokaapelista, joka mahdollistaa tulevaisuudessa mahdollisen haaroituslinjan vetämisen Hangon lähellä sijaitsevaan rantautumiskohtaan. Haaroitusyksikkö yhdistetään merenalaiseen runkokaapeliin ja asennus tapahtuu osana normaalia kaapelin asennusta.
Taulukko
r.
Haaroitusyksikön (BUr) sijaintitiedot.
Haaroitusyksikön
tunnus
Suomen
vesialue
KP
(CRSrs)
Leveysaste
BUr
EEZ
141.53
59
34.650
Veden sJrvJrys
Pituusaste
N
o23
zg.6o8
(m)
E
84
Haaroitusyksikköön asennetaan liitäntäkaapeli, joka mahdollistaa rantaan johtavan haaroituslinjan yhdistämisen tulevaisuudessa. Tämä tuleva liitäntä, haaroituslinja, ei kuulu tähän hankkeeseen ja siitä on tehtävä
erillinen lupahakemus.
Asennuksen jälkeen haaroitusyksikkö lasketaan merenpohjaan käyttäen laskun jälkeistä merenpohjaolosuhteiden sallimaa hautausmenetelmää.
Haaroitusyksikön ja liittimen kokonaispituus on noin 5.o metriä, joka koostuu r.7 metriä pitkästä jäykästä
kuoresta, jonka suurin läpimitta on o.6 metriä. Liitäntäkaapelin pituus on luokkaa 2,5 kilometriä ja se kulkee
ristiin Nord Stream -putkilinjan kanssa.
Kuva
539oo34.1
8.
Tyypillinen haaroitusyksikkö, joka mahdollistaa kaapelien yhdistämisen tulevaisuudessa.
zz (86)
Haaroitusyksiköille on laadittu ECMA-TR/7o jdrjestelmän mukainen ympäristöseloste, joka todentaa, että
haaroitusyksikkö on kehitetty ja valmistettu ISO r4oor järjestelmän mukaan käsittäen vähintään e5 vuoden
suunnitteluiän ja joka on tiettyjen vaarallisten aineiden käytön rajoittamista sähkö- ja elektroniikkalaitteissa
koskevan direktiivin zoozlg5/EY (RoHS r) mukainen.
4.2.6
Kaapelikammio
Seuraava kuvaus kaapelikammiosta ja ranta-alueella kulkevista kaapeliputkista on vain tiedoksi. Näihin liittyvät työt eivät kuulu tähän vesilupahakemukseen, sillä kaapelikammiolle ja kaapeliputkille haetaan lupaa
osana ranta-alueen hanketta.
Kaapelikammio (Beach Manhole, BMH) on maan alle rakennettava tila, jota tarvitaan maalle rantautumispaikassa, kaapelin sisäänvetoon ja -ylläpitoon. Kammion mitat ovat noin 3 x 2 x 2 metriä. Merikaapeli ja
maakaapeli kohtaavat kaapelikammiossa ja siellä tehdään rannan liitoskohta. Kaapelikammio suunnitellaan
noin 6o metrin etäisyydelle rantaviivasta.
Kaapelikammion molemmista päistä lähtee läpimitaltaan 11o mm korkeatiheyksinen polyetyleeniputki (toinen rantaa kohti ja toinen kaapelin rantautumisasemaa kohti, joka sijaitsee noin 7oo metrin päässä kauempana rannalla). Merelle johtavat putket asennetaan kaivantoon ja kaivetaan z metrin tavoitesyvyyteen tai
aiemmin peruskallioon törmättäessä asennetaan sen päälle. Kaivannossa putkien päihin asennetaan betoniset päätepainot edesauttamaan liittymistä nivellettyyn putkeen, joka kulkee rannan aaltovyöhykkeen poikki
ja koteloi tietoliikennekaapelin. Näiden putkien pituus riippuu kaapelikammion lopullisesta paikasta, josta
sovitaan maa-aluetta koskevassa lupamenettelyssä, mutta pituuden odotetaan olevan noin 5o metriä. Maadoitusjärjestelmästä tuleva kaapeli asennetaan toiseen putkeen.
Kahden putken lisäksi kaivantoon asennetaan 1oo mm vedenlaskuputki.
ñ
Eaìñ 3 luúkun
A
+
T T
A-A
Vêlokohte
þl
A
T
I
I
I
I
I
T-1
Ê
LJ
I
¡
¡
I
I
I
I
L
---J
Nâkynã yrhäãtaä
Kuva
539oo34.1
9.
Tyypillisen kaapelikammion rakenne ja mitat.
zs (86)
Kaapeli-
2 kpl 110 mm putkea
kammio
2 m tavoitesyvyys hautauksessa
100 mm vedenpotstoputkl
Bgton inen päåte¡¡j¡¡no
Kuva
to. 1þpillinen kaapelikammio ja putkij?irjestelmä rannalla - poikkileikkaus.
1gg mm vedenpq$tqputkl
Kaapeli-
kammio
2.kpl 110 mm pul*€a:
Npln 50 m
Kuva
4.2.7
tt.
Tyypillinen kaapelikammio ja putkijärjestelmä rannalla
-
suunnitelmakuva.
Järjestelmän maadoitus
Kaapelijärjestelmässä kä¡etään vedenalaisia toistimia, joiden käyttö vaatii virtaa maalta käsin. Tämän r,4
kV:n, t ampeerin (normaalioloissa) virran syöttöön käytetään kahdessa kaapelin rantautumisasemassa sijaitsevaa virransyöttölaitteistoa (Power Feed Equipment, PFE). Virransyöttölaitteistolle on järjestettävä pääteasemasta erillinen maadoitus, jolla tarkoitetaan järjestelmän maadoitusta.
Järjestelmän maadoitus toteutetaan joko maadoitussauvoilla, tai rantaan haudattavalla maadoituslevyllä tai
merenpohjaan asennettavalla maadoituslevyllä mahdollisimman lähelle kaapelikammiota ja virransyöttölaitteistoa. Maadoituksen sijainti, sopivuus ja tyyppi määritetään toukokuun zor5 aikana tehtävillä kenttätutkimuksilla.
Järjestelmän maadoituksen paras paikka on lähellä kaapelin rantautumiskohtaa ja kaapelikammiota. Tämä
mahdollistaa tietoliikennekaapelin ja maadoituskaapelin asentamisen rinnakkaisiin putkiin samaan kaivantoonja lisää vastusta ulkoisia sähköhäiriöitä vastaan.
Maadoitusjärjestelmän tyyppi riippuu monesta tekijästä, kuten maaperän ominaisvastuksesta, paikallisesta
topografi asta, nyþisistä rakennuksista ja alueen kä¡tötarkoituksesta.
Maadoitussauvat on tässä kuvattu vain tiedoksi eivätkä ne sisälly tähän lupahakemukseen, vaan ne kuuluvat
maa-alueen lupamenettelyyn. Maadoitussauvat valmistetaan silikonirautaytimestä, jota ympäröivät matalavastuksiset hiilirakeet, jotka on koteloitu kevyeeseen tinarasiaan. Sauvat ovat noin z metriä pitkiä,Iäpimitaltaar. o,z2 metriä ja kunkin paino on noin 45 kiloa. Jos tätä järjestelmää kä¡etään, se asennettaisiin maihin
lähelle ranta-asemaa neljän, kuuden, kahdeksan tai kahdentoista sauvan sarjassa siten, että jokaisen anodin
välimatka on 5 metriä ja etäisyys toiseen maadoitusjärjestelmään on z5 metriä. Sauvojen määrä ja hautaussyvyys määritetään maaperän ominaisvastusmittauksissa.
Jos maaperän ominaisvastusmittaukset osoittavat, että rannan maadoituslevy tarvitaan, niin tämä asennetaan vesiluvan mukaisesti. Rannan maadoituslevy koostuu pyöreästä kevytteräslevystä, joka on paksuudeltaan z5 mm, läpimitaltaan z metriä ja painaa noin rooo kiloa.
Rannalle asennettaessa levy haudataan sellaiseen syvyyteen, että se onjatkuvasti meriveden peitossa. Suojattu kaapelin yhdistää lev¡m maadoituskaapeliin kaapelikammiossa. Toivottava suojaetäisyys levyn ja muiden
metallisten esineiden väilillä on z5 metriä mahdollisten häiriöiden vähentämiseksi. Jos rannan matalassa
539oo34.1
z+ (86)
vedessä on kiviä, levy asennetaan merelle tyypillisesti zoo metrin päähän rannasta ja se haudataan sukeltajien toimesta tai se kiinnitetään kallioon.
Varoitusnauhamaadoituskaapelinylãpuolella
;,
Rantakaivanto ja
tåyte
Maadoituskaa pel i nivelletyssä
l
putkess
r,!
Maadoituslevy
ulottuen meren suuntaan putkiston
päåstä kaapelikammioon
Kuva
539oo34.1
Kaapelipidike
rz. Poikkileikkaus rantaan asennetusta maadoituslevystä.
zs (86)
þ
MERIKAAPELIN REITITYS
5.1
Reitin lähtötiedot
Suunniteltu tutkimuskä¡ävä aluevesillä on valittu Suomen pääesikunnan päätöksen perusteella lüttyen
aluevesille myönnettyyn tutkimuslupaan.
Suomen talousvyöhykkeellä tutkimuskä¡ävän keskilinja sijaitsee pääasiassa Soo-1ooo metrin etäisyydellä
Nord Stream -putkilinjan eteläpuolella.
Lopullinen Merikaapelin linjaus luvitetussa asennuskäytävässä riippuu merenpohjan muodosta, nyþisestä
infrastruktuu-rista ja läheisyydestä Suomen/Viron talousvyöhykkeen rajaan.
S.1.1
Tutkimuskäytävä Suomen aluevesillä
Suomen aluevesillä Merikaapelin reitti on valittu huolellisesti ottaen huomioon merenpohjan rakenne, ympäristön asettamat rajoitukset sekä olemassa olevat sosiaaliset ja taloudelliset rajoitukset, kuten esimerkiksi
laivaväylät, maa-aineksen ottoalueet, kaapelien risteyskohdat ja suojelualueet. I(äytyjen keskustelujen ja
Suomen pääesikuntaan jäteqm lupahakemuksen seurauksena tutkimukset alkoivat r7.tz.2ot4 Suomenpääesikunnan myöntämällä luvalla (AIrc6+Z Ð.
Suomen Merivoimilta tulleen py5mnön perusteella tutkimuskåiytävän linjausta muutettiin aluevesien uloimmassa osassa maaliskuun zor5 lopussa. Jatkotutkimuslupaa haettiin, koska linjaus ulottui lupaan sisdltyvän
tutkimusalueen ulkopuolelle. Jatkotutkimuslupa myönnettiin Pääesikunnan toimesta 2.4.2e15. Kuten edellisessäkin luvassa, hankittu tieto on luottamuksellista, mutta sitä voidaan käyttää tietolükennekaapelin suun-
nitteluun ja laskuun.
Tehd¡ tutkimuLrset sisältävät geofrsikaaliset tutkimukset, ympäristön nyþtilatutkimukset ja
geotekniset
tutkimukset. Tutkimusten sisältö oli seuraava:
a
Geofysikaaliset tutkimukset: yksityiskohtaisen monikeilauksen syvyystiedot, viistokaikuluotaus ja
merenpohjan tutkimukset 5oo metriä leveästä tutkimuskäytävästä, joilla selvitetään merenpohjan
rakenne, pohjan pintamaalajityypit, ohut geologinen rakenne ja erillisten esineiden esiingrminen,
kuten kaapelit, kulttuuriperintö, lohkareet ja jätteet.
a
Tirnnettujen kaapelien risteyskohtien läheisyydessä, joita ei ole varmasti tunnistettu geofysikaalisissa tutkimuksissa, tehdään magnetometriset tutkimukset.
Ympdristötutkimukset sisältäen näytteenoton, jotta voidaan määrittää sedimentit, veden ja merenpohjan laatu mittaamalla raskasmetallipitoisuudet sekä muodostaa profiilit, jotka kuvaavat suolaisuutta, lämpötilaa, syvyyttä, happipitoisuutta ja sameutta.
a
Geotekninen tutkimus, joka kuvaa merenpohjan pintamaalajien ominaisuuksia 3 metrin syvyyteen
asti.
5.L.2
Tutkimuskäytävä Suomen talousvyöhykkeellä
Suomen talousvyöhykkeellä Merikaapelireitti on linjattu siten, että infrastruktuurihankkeiden kokonaisjálki
olisi mahdollisimman pieni. Siten reittilinjaus kulkee pääosin Nord Stream -putkilinjan eteläpuolella ja uuden KS-FOTS-tietoliikennekaapelin pohjoispuolella. Näin ollen kaapelilinjaus sijaitsee yleensä Soo-1ooo
metrin päässä Nord Stream -putkilinjasta.
Hakijalla on Cinia Group Oy:n ja Nord Stream AG:n kanssa teht¡m sopimukseen pohjautuen oikeus käyftää
Nord Stream -projeltin kattavia geofysikaalisia, geoteknisiä ja ympëiristötutkimusaineistoja. Tämän ansiosta
hankkeelle voidaan luotettavasti laatia tarkat reittisuunnitelmat ja ennakoida sen ympäristövaikutukset yli
295 kilometrin (SZ %) matkalle Suomen talousvyöhykkeelle suunnitellusta 3rr kilometrin laskuosuudesta jo
ennen hankkeen omia varmistustutkimuksia Suomen talousvyöhykkeellä.
539oo34.1
26 (86)
Käyryjen neuvottelujen sekä Työ- ja elinkeinoministeriölle (TEM) jäteqm lupahakemuksen jälkeen Valtioneuvoston suostumus hankkeelle saatiin 19.3.2or5 (päätös TEM/zz8z/o8.o8.or/zor4). Suomen Merivoimilta tulleen, tutkimuslupakä¡ävän linjausmuutosta lähellä aluevesien ja talousvyöhykkeen rajaa luvan sisältämän tutkimusalueen ulkopuolella koskevan pyynnön seurauksena jatkolupa saatiin 17.4.2015.
Kaapelireittitutkimukseen kuuluva geoffsikaalinen tutkimusvaihe, jonka tarkoituksena oli varmistaa Nord
Stream -projektin tutkimusaineisto ja tarvittaessa laajentaa tutkimusalueen peittoa, valmistui toukokuun
alussa. Geoteknisen tutkimusvaiheen on suunniteltu valmistuvan kesäkuussa zor5.
Reitin optimointi
5.2
Merikaapelin reitti on suunniteltu siten, että hankkeen ympáristövaikutukset ovat vähäiset ja kaapelin pitkäaikainen suojaus on varmistettu. Reitin optimointi on toistuva prosessi ja seuraavaa menettely'ä on käytetty
tässä hankkeessa:
a
Alkuperäinen tutkimuslupakä¡äväalue: alkuperáiset tutkimuslupakä¡ävät määriteltiin arvioimalla
tekijöitä, jotka vaikuttavat Merikaapelin reititykseen sisältäen fysikaaliset-, ympäristö-, sosioekonomiset- ja säätelevät tekijät ottaen huomioon meristrategiadireltiivin 2oo8/56lEJ{ ja merten aluesuunnittelun. Tutkimuskäytävät määritettiin tähän arviointiin perustuen tutkimuslupamenetteþä
varten.
Tämän aloitusvaiheen aikana tarkasteltiin vaihtoehtoisia rantautumiskohtia Vuosaaren sataman ja
Uutelan niemen alueella. Ehdotetusta lähestymisreitistä Vuosaareen keskusteltiin Helsingin sataman
ja Merenkulkuhallituksen meriväyläyksikön kanssa. Näihin keskusteluihin perustuen todettün, että
tällainen lähestymisreitti ei olisi yhteensopiva Vuosaaren satamatoimintojen, nyþisten laivaväylien
ja Helsingin sataman tulevien kehitysnäþmien kanssa mukaan lukien suunnitellut nyþisten laivaväylien syventämishankkeet. Näin ollen Santahaminan rantautumiskohta valittiin, sillä se tarjoaa
parhaan ratkaisun liittyen sekä ympäristövaikutulaiin että Merikaapelin pitkäaikaiseen suojaukseen.
Tutkimuskäytävät valittiin alkuperäisen reittitutkimuksen perusteella. Vaikka tutkimustietoa kerätään tutkimuskäytävästä suunnilleen 5oo metrin leveydeltä, tutkimuslupahakemuksessa esitetty tutkimuskä¡ävän leveys aluevesillä on r kilometri ja talousvyöhykkeellä z kilometriä. Tämä mahdollistaa kaapelireitin optimoinnin kaapelireittitutkimuksessa ja reitin määrittämisen varsinaisten tutkimusten aikana.
Tutkimuskäytävän valinta perustuu arkistotietoon, Nord Stream -projektin tutkimustietoon ja kaapelireittitutkimukseen. Valinta perustuu kaikkien Merikaapelin reititykseen vaikuttavien tekijöiden
yksityiskohtaiseen arviointiin sisältäen fiisikaaliset-, ympäristö-, sosioekonomiset- ja säätelevät tekijät. Tavoitteena on valita huolellisesti linjaus, joka minimoi mahdolliset vaikutukset herkkään Itämeren ympäristöön, olemassa olevaan infrastruktuuriin ja muihin merialueen käyttäjiin.
5.2.1
Kaap
elireittitutkimus
Kaapelireittitutkimus (CRS), joka perustui kansainvälisen kaapelien suojelukomitean (ICPC) suosituksiin
No. g, "Tekniset minimivaatimukset kirjoituspöytätutkimukseen (tunnetaan myös kaapelireittitutkimuksena)", tuottaa tietoa suunnitellun Merikaapelin reittialueelta. Tutkimus tarjoaa luotettavaa taustatietoa, jota
on kä¡etty kaapelireitin optimoinnissa sekä tutkimus- ja asennustoimissa, joita tarvitaan varmistamaan
kestäväja luotettava kaapeli koko sen käyttöiän.
Tämä tutkimusraportti perustui pääasiassa Nord Stream -projektin tutkimus- ja ympäristötietoihin sekä
julkisesti saatavilla olevaan tietoon.
5.2.2
Asennukseen liittyvät tekijät
Reitti on optimoitu ottaen huomioon sekä asennukseen liitryvät rajoitukset että pääsyn kaapelin luokse sen
kä¡ön yhteydessä korjaustoimenpiteiden vaatiessa. Asennukseen liittyviin näkökohtiin sisältyvät:
Pääkaapelinlaskualuksen pääsymahdollisuus
539oo34.r
-
15
metrin vedensyvyys vaaditaan;
zz (86)
a
a
IGlliopaljastumien ja muun kovapintaisen aineksen, moreenin ja lohkareiden välttäminen mahdollisuuksien mukaan, jotta kaapeli voidaan upottaa r metrin tavoitesyvyyteen;
Kaltevien ja kohtisuorien pintojen válttäminen mahdollisuuksien mukaan, jotta auran vakaus voidaan varmistaa;
a
Vaaratekijöiden, kuten ammusten ja sotatarvikkeiden välttäminen, jotta asennuksen aikaista riskiä
voidaan vähentää;
a
Risteäminen nyþisen infrastrulituurin (putkilinjat, kaapelit) kanssa siten, että risteämiskulma on
kä¡ännössä mahdollisimman lähellä 90 astetta;
a
Suuremman kuin 5oo metrin etäisyyden säil¡täminen Nord Stream -putkilinjaan;
a
Risteäminen laivaväylien kanssa siten, että risteämiskulma on mahdollisimman lähellä 9o astetta;
Reitityksen välttäminen Viron talousvyöhykkeelle.
Korjaustöihin lüttyviin näkökohtiin sisdltyy:
a
Kolminkertaisen vedens¡4yyden mittainen etäisyys nyþiseen infrastrultuurün, jotta kaapeli voidaan irrottaa naaran avulla.
Ympäristöön liittyvät tekij ät
5.2.3
Reitti määritetään ottaen huomioon ympäristön seuraavat asettamat rajoitukset, jotka voivat olla merkityksellisiä sekä asennuksen eüä Merikaapelin käyttövaiheen aikana:
a
Erillisten kiinnostuksen kohteiden välttäminen, kuten kulttuuriperintöön (hylyt ja rauniot) ja tieteelliseen perintöön (pitkäaikaiset valvonta-asemat) lüttyvät kohteet sekä mittausasemat (Suomenlahden meritietojen keräysjärjestelmän ODAS-poiju), jotta hankkeen ympäristövaikutukset voidaan
minimoida.
a
Erityisten käyntikohteiden välttäminen, kuten esimerkiksi ympäristönsuojelualueet, ankkurointialueet ja maa-ainesten ottoalueet.
Nyþinen infrastruktuuri
5.2.4
Merikaapelin reitti risteää ja sivuaa nyþistä infrastruktuuria lähietäisyydeltä, sillä yksi reitityksen tavoitteista on seurata olemassa olevia putkilinjoja ja kaapelireittejä, jotta infrastruktuurin kokonaisjälki voidaan minimoida. Näin ollen tämä Hanke ja olemassa oleva infrastruktuuri ovat kosketuksissa keskenään.
Tämän hankkeen ja nyþisen infrastruktuurin válinen yhteys on kontrolloitu prosessi, jotta vaikutukset voidaan minimoida ja keskinäisen vuorovaikutuksen hoitamisesta voidaan sopia.
.
Tunnettujen putkilinjojen ja kaapelien linjaukset selvitetään julkisista tiedoista, kuten merikartoista ja ASN:n ylläpitämistä laajoista tietokannoista.;
.
.
Kaapelit luokitellaan käytössä oleviksi, käytöstä poistetuiksi tai tuntemattomiksi;
.
.
Kaikkiin tunnettuihin telekaapelien omistajiin tai kä¡täjiin otetaan yhteyttä , tiedotetaan risteyksistä ja pyydetään hyväksymislausuntoa risteykselle;
Tutkimuksia tehdään missä mahdollista Merikaapelin reitin määrittämiseksi;
Ylityssopimuksista neuvotellaan kaapelien ja putkilinjojen omistajien kanssa (Nord Stream
AG ja Fingrid-Elering );
Tällä menetteþllä varmistetaan, että kaikkia infrastruktuurin omistajia on tiedotettu hankkeesta ja heillä on
mahdollisuus osallistua tämän hankkeen ja heidän omistamansa infrastruktuurin väliseen vuoropuheluun.
539oo34.1
z8 (86)
Kuten aikaisemmin on todettu, reitti:
a
risteää nyþisen infrastrultuurin kanssa (putkistot ja kaapelit) risteämiskulman ollessa niin
låihellä 90 astetta kun on kä¡ännössä mahdollista;
a
säiþttää mahdollisuuksien mukaan z5o metrin tai kolminkertaisen vedensyvyyden mittaisen
etäisyyden nyþiseen infrastruktuuriin (putkistot, kaapelit).
Ammukset
5.2.5
Itämeri on ainutlaatuinen merellinen ympäristö liitryen hydrografiaan, geologiaan, ammusten jäännöseriin
(tavanomaiset ja kemikaaliset sotatarvikkeet). Suomenlahden ja sen läntisten jatkeiden strategisesta merkittävyydestä johtuen ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikana mereen laskettiin merkittävä määrä miinoja Venäjän, Saksan ja Suomen toimesta. Näihin miinoituksiin lüttyen ja merisodassa uponneiden sotalaivojen takia merenpohjasta löydetään ammuksia ja ilmapommeja. Lisäksi tavanomaisia ja kemikaalisia sotatarvikkeita on toisen maailmasodan aikana upotettu Itämereen.
Itämerestä löydettävät ammukset voidaan jakaa kahteen luokkaan:
a
a
Tavanomaiset sotatarvikkeet, kuten miinat, syvyyspommit, torpedot, ilmapommit ja upotetut
sotatarvikkeet. Arvioitu miinojen mäárä, joita on kä¡etty Itämerellä, vaihtelee loo,oool5o,ooo kappaleeseen. Näistä 35,ooo-So,ooo on raivattu ja tehty vaarattomaksi, jäljelle jääneitä miinoja voidaan vielä löytää merenpohjasta.
Kemialliset sotatarvikkeet, jotka upotettiin pääasiassa toisen maailmansodan jälkeen. Itämeren merellisenympäristön suojelukomission (HELCOM) mukaanyli 4o,ooo tonniakemiallisia sotatarvikkeita, jotka sisältävät yli 13,ooo tonnia kemiallisessa sodankäynnissä käytettäviä
taisteluaineita upotetiin Itämereen.
Suomenlahdella tavanomaiset sotatarvilikeet aiheuttavat ensisijaisen uhkan kaapelin asennuksen ja tulevien
ylläpito/korjaustoimenpiteiden aikana. Uhka liittyy suunnittelemattomaan ammusten räjähdykseen satunnaisessa kosketuksessa tutkimuslaitteiden, asennettavan kaapelinja hautauksessa kä¡ettävän auran tai vesipainepuhalluslaitteen kanssa. Vedenalaisiin laitteisiin ja emoalukseen liittyvän riskin lisäksi myös lËihistöllä
sijaitsevaan, nyþiseen infrastruktuuriin (kuten Nord Stream -putkilinja) kohdistuu riski.
Ammuksiin liittyvä strategia on kehitetty suunnittelemattomaan räjähdykseen liittyvän riskin vähentämiseksi töiden aikana niin pieneksi kuin kä¡ännössä on järkevää (AI/,RP), joka perustuu seuraaviin tekijöihin:
1.
Kirjoituspö¡ätutkimus uhka-arvioinnin kehittämiseksi räj?ihdystaisteluvälineille
2.
Riskien vähentämisstrategia
3.
Riskiarviointi
4.
Kohdistetut ammusten raivaustutkimukset ja asiantuntija-arviointi.
Ensisijainen tavoite on varmistaa asennuskä¡ävä, johon kaapeli voidaan turvallisesti asentaa. Jos ammuksia
kohdataan, päämääränä on válttää niitä kaapelin paikallisen uudelleenreitityksen/-sijoittamisen avulla.
5.2.6
Kulttuuriperintö
Hylyt ja kulttuuriarvoltaan merkittävät esineet ovat Itämerellä hyvin säilyneet johtuen fiisikaalisista olosuhteista (alhainen happipitoisuus, suppea lajien monimuotoisuus, suhteellisen alhainen lämpötila) ja siitä, että
Suomenlahdella ei harjoiteta pohjatroolausta. Siten vedenalaisten kulttuurijäänteiden tieteellinen arvo säiþ
korkeana. Laivanhyþn ei válttämättä tarvitse olla täysin vahingoittumaton ollakseen arkeologisen mielenkiinnon kohde ja koko hylyn jäänteiden sisältämä alue voi olla arkeologisesti arvokas ja siten sitä tulee kunnioittaa.
Hylyt, mahdolliselta kulttuuriawoltaan merkittävät esineet ja mahdolliset haaksirilirkoalueet tunnistetaan
Nord Stream -projektin tutkimustiedon avulla ja varmistetaan suunniteltujen Suomen talousvyöhykkeellä
tehtävien tutkimusten aikana.
539oo34.1
zg (86)
Merikaapeli reititetään siten, että tåillaisia alueita voidaan mahdollisuuksien mukaan välttää. Siinä tapauksessa, että kaapelin reitillä on muita rajoittavia tekijöitä, kuten merenpohjan muodot tai muun infrastruktuurin tai ammusten esiintyminen, ja kaapelien kulkeminen läheltä kulttuuriarvoltaan merkittäviä alueita tai
esineitä, reitityksestä keskustellaan tapauskohtaisesti Museoviraston kanssa.
5.3
Valittu reitti
5.3.1
Reitin yleiskatsaus
Hakemuksen kohteena oleva reitti on määritetty liitteessä C ja sijaitsee myönnetyssä tutkimusluvassa esitetyssä tutkimuslupakä¡ävässä.
Merikaapelin reitti määritettiin tarkasti harkitsemalla eri tekijöitä, kuten nyþisen infrastrultuurin esiintyminen (kuten Nord Stream -putkilinja, Estlink-sähkökaapeli ja tietoliikennekaapelit),laivaliikenne (sisältäen
reittijakojärjestelmän ja laivaväylät), merenpohjan olosuhteet ja herliikien alueiden välttäminen.
Suomen aluevesien 28,5 kilometrin osuudella on käytössä zoo metrin levyinen asennuskä¡ävà +/- roo metriä sen keskilinjasta laskettuna. Suomen talousvyöhykkeen 311,9 kilometrin osuudella on kä¡össä Soo metrin levyinen asennuskäytävà +/- z5o metriä sen keskilinjasta laskettuna. Normaaliolosuhteissa kaapeli asennetaan enimmillään z5 metrin etäisyydelle keskilinjasta
Pääasiallisena syynä anoa leveämpää asennuskä¡ävää Suomen talousvyöhykkeellä oli mahdollistaa:
.
.
5.3.2
Paikallinenreitinsuunnitteluvarmistustutkimustenperusteella
Paikallinen uudelleenreititys mahdollisten ammusten våilttämiseksi ja sitä kautta mahdollisten ympäristövaikutusten lieventämiseksi ammusten raivaukseen liittyen.
Keskeisten alueiden käsittely
Hankesuunnittelussa on otettu huomioon Itämeren herliikyys ja haavoittuvuus sekä meri- ja ympäristöturvallisuuden vaatimukset. Hakija pyrkii lieventämään ja minimoimaan hankkeesta aiheutuvat mahdolliset hai-
tat.
Asennussuunnittelussa otetaan huomioon ja sovitetaan esiin tulleet rajoitteet liittyen:
¡
.
.
.
.
.
.
5.3.3
KieltoalueSantahaminanympärillä
Laivaväylien risteäminenja reittijakojärjestelmä
Risteäminen ja läheinen sijainti putkilinjoihin, sähkökaapeleihin ja tietoliikennekaapeleihin nähden
Läheinen sijainti ottoalueisiin nähden
Suomenlahden alusliikenteen ilmoittautumisjärjestelmän asettamat vaatimukset
Meripelastustoimen (SAR) vastuunjako Suomenlahdella Suomen ja Viron välillä
Mahdollisuus kohdata ammuksia.
Haaroituslinja Hankoon
Kuten luvussa 4.2.5 on kuvattu, aikomuksena on asentaa Merikaapelijärjestelmään haaroitusyksikkö ja
täntäkaapeli, joka mahdollistaa tulevan haaroituslinjan johtamisen Hankoon.
lii-
Liitäntäkaapelin linjaukseen liittyy risteäminen Nord Stream -putkilinjan kanssa ja se on määriteþ seuraavasti:
539oo34.1
30 (86)
Taulukko
z.
Suunniteltu liitäntäkaapelin linjaus Nord Stream -putkilinjan risteyskohdassa.
Piste No
Kommentti
Etäisyys
1
BUHANKO
o.ooo
2
AC
o.468
4
NORD
STREAM
NORD
STREAM
5
AC
1.152
6
AC
r.765
7
STUB END
z.zz8
3
(km)
59
59
59
59
59
o.590
o.86o
5.4
Kaap elin upotusmenettely
5.4.r
Lähestymistapa
Pituusaste
Leveysaste
34.6490
N
34.894
N
34.9s79
N
BS.ro3S
35.z6oz
s9 Ss.s83o
59 SS.8oz4
N
o2g 29.6o38 E
ozg 29.77rg E
o2g z9.TgZ9 E
o2g 29.7525 E
o2g 29.7682 E
o2g 29.63t4 E
ozg 29.597r E
N
N
N
Merikaapelin suojaus järjestetään pääasiassa kaapelin hautauksen avulla. Kaapelin upotusarviointi on tehty
perustuen kä¡ettävissä olevaan tutkimustietoon ja se varmistetaan talousvyöhykkeellä kä1'nnissä olevien
tutkimustöiden valmistuttua. Arvioinnin tulokset määräävät merenpohjan olosuhteiden sopimuden auralla
tehtävään kaapelin hautaukseen.
Upotusarviointi perustuu geofysikaalisista tutkimuksista saatavien pistenäytteenotto- ja puristinkairausaineistojen yhdistämiseen. Tässä vaiheessa Hanketta ensimmäinen hyväksytty arviointi on tehty. Tämä sisältää
ensimmdiset auran nosto- ja laskupaikat, joissa on otettu tarkkaan huomioon kaapelien risteämiskohdat,
alkuperäiset arviot laskun jälkeisen suihkutustekniikalla tehtävän hautauksen määrästä sekä osuudet joilla
kaapeli lasketaan merenpohjalle.
5.4.2
Tulokset
Ensimmäisen upotusarvioinnin tulokset on tiivistetty seuraavaan taulukkoon ja esitetty yksityiskohtaisemmin liitteessä B ja D. Varsinaiset auralla tehtävän ja suihkutusmenetelmällä tehtävän kaapelin upotuksen
rajat vaihtelevat riippuen vallitsevista olosuhteista varmistustutkimusten perusteella sekä varsinaisen upotusoperaation aikana.
Taulukko
3.
Alustavan upotusarvioinnin tulokset.
Suomen selitori yhteensä
Pituus
(km)
Auraus
(km)
Vesþainepuhallus
(km)
Pintaan laskettu
339.82
23r.6
17.7
90.5
ftm)
Ranta-alue Santahaminassa
o.o5
Suomen aluevedet
28.4s
14.1
4.5
9.8
Suomen talousvyöhyke
311.31
217.5
13.2
8o.6
S.S
S.5.1
Asennetaan kaivantoon
Reitinvarmistustutkimukset
Tutkimus talousvyöhykkeellä
Reitin varmistustutkimukset Suomen talousvyöhykkeellä tehdään Valtioneuvoston suostumuksessa myönnetyllä tutkimusluvalla, j oka on päivätty tg.S.2o t4 (viite TEM/2 z 8z/o 8. o8. o r / zor4).
539oo34.1
sr (86)
Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa valmista ja luotettavaa tietoa merenpohjan ominaisuuksista, jotta kaapeli-insinööri voi varmistaa, tai missä välttämätöntä, optimoida yksityiskohtaisen kaapelilinjauksen, kaapelisuunnitelman ja upotusarvioinnin turvallista asennusta ja käyttöä varten.
Tutkimustä käytetään myös Nord Stream -projektin tutkimusaineiston varmistamiseksi, jota kä¡ettiin Merikaapelireitin suunnittelussa. Sellaisenaan tutkimus sisältää korkean resoluution monikeilausluotauksen
syvyystiedot (MBES), viistokaikuluotauksen (SSS), penetroivan kaikuluotauksen (SBP), magneettiset tutkimukset ja geoteknisiset paikan päällä tehtävät testit ja näytteenoton. Tutkimus tehdään kahdessa vaiheessa;
alustava geofrsikaalinen vaihe kohdetulkintoineen, jota seuraavat geotekniset vaiheet.
Geofusikaalisen tutkimuksen laajuus sisältää vähimmillään 3 linjaa, joilla tehdään samanaikaisesti MBES,
SSS, SBP ja magnetometriset tutkimukset Nord Stream -projelitin tutkimustietojen peittoalueelta. Korkean
resoluution viistokaikuluotaukseen kuuluvat:
¡
6o0 kHz sisältäen zoo
%o
peiton r7o metriä leveässä tutkimuskäytävässä
j
a too
%o
peiton 35o metriä
leveässä tutkimuskäytävässä
r
goo kHz sisältäen 2oo
o/o
peiton zoo metriä leveässä tutkimuskäytävässä ja 1oo % peiton 47o metriä
leveässä tutkimuskäytävässä
zoo %o peiton käsittävä korkean resoluution viistokaikuluotaus (kaksoisylitys keskisessä tutkimuskä¡ävässä)
tehdään kompensoimaan luotainpoikkeamia (aavekuvia) ja varmistamaan, eüä viereisen linjan peittoalue on
kattava luotauslaitteen alla.
MBES -tiedot hankitaan viistokaikuluotauksen koko peittoalueelta.
Ylimä?iräisiä linjoja tutkitaan tarpeen mukaan reitin suunnittelun tueksi siellä, missä kohdataan ennakoimattomia merenpohjan olosuhteita tai missä nyþinen Nord Stream -projektin tutkimusaineisto ei tue
asennuskäytävän suunnittelua.
Geofysikaalisen tutkimuksen ja kohdetutkimuksen raportoinnin valmistuttua suoritetaan geotekninen tutkimustyö vaadittavien tietojen hankkimiseksi Merikaapelin upotusarviointiin. Sellaisenaan geotekniset maaperää kuvaavat parametrit arvioidaan 3 metrin tavoitesyvyyteen asti käyttäen puristinkairaa (PCPT). Maaperänäytteet otetaan myös käyftämällä Vibrocore-näytetutkimusta puristinkairausta täydentämään. Puristinkairaus tehdään nimellisesti 4 kilometrin våilein ja Vibrocore-näytetutkimukset ro kilometrin välein.
Tutkimusten valmistumisen sekä tulosten tulkinnan ja Nord Stream -projektin aineistoon tehtävän vertailun
jälkeen Hakija aikoo täydentää tätä hakemusta lausunnolla, joka varmistaa, että Nord Stream -projelitin
aineisto on luotettava aineisto Merikaapelin suunnitteluun, arviointiin ja asennukseen. Jos merkittäviä eroavaisuuksia näiden kahden tutkimuksen välillä ilmaantuu, ne tuodaan esiin täydentävissä tiedoissa.
')
5'5'2
Erillistutkimus ammusten raivauksesta
Ammusten raivausstrategian mukaisesti kohdistettu ammusten raivaustutkimus tehdään niillä Merikaapeli
reitin osuuksilla, joilla uskotaan olevan korkea ammusten kohtaamisen riski. Tässä raivaustutkimuksessa
käytetään reittitutkimuksen aikana hankittua korkean resoluution viistokaikuluotausaineistoa, jota täydennetään magnetometrisellä tutkimuksella.
Magnetometrisessä tutkimuksessa on rajoitettu peittoalue ja on todennäköistä, että tarvitaan useita tutkittavia kaistoja, jotta saadaan katettua koko asennuskäytävä. Asennuskäytävän leveys on määritetty ottaen huomioon raivaustutkimuksen sekä sitä seuraavan kaapelin laskun sekä hautauksen paikallistamistarkkuus sekä
mahdollisten ammusten räjähdysriski. On todennäköistä, että useita noin ro metrin päässä toisistaan sijaitsevia kaistoja tutkitaan, jotta katetaan noin 5o metriä leveä asennuskä¡ävä.
Kuten aikaisemmin on todettu, keskeinen tavoite on varmistaa asennuskäytävä, johon kaapeli voidaan turvallisesti asentaa. Jos magneettinen kohde havaitaan, pyritään esineen välttämiseen paikallisen uudelleenlinjauksen avulla. Tutkimusalueen peittoa laajennetaan tarvittavalla tavalla. Tilanteessa, jossa kohdetta ei
voida välttää uudelleenlinjauksella, voi olla válttämätöntä tehdä visuaalinen tarkastus Rov-laitteiden avulla
esineen luonteen määrittämiseksi.
539oo34.1
sz (86)
6
MERIKAAPELIN RAKENNUSVAIHE
6.t
Reitin valmistelu
6.r.r
Reitin raivaus
Raivaus suoritetaan ennen laskua tarkoin määrätyissä paikoissa eli alueilla, joilla Merikaapeli on tarkoitus
haudata ja joilla on reitin kanssa risteäviä käyftämättömiä kaapeleita. Nämä työt suoritetaan samalla navigointitarlirkuudella kuin varsinaisen kaapelin hautaustyöt:
.
Valitun reitin keskilinjaa ympäröivästä z5o metrin asennuskä¡ävästä poistetaan käyttämättömät kaapelit.
.
Kaapelien päihin lisätään painot ja ne asetetaan merenpohjaan kansainvälisiä kaapeliyhteyksiä valvovan komitean (ICPC) suositusten mukaisesti.
.
Kaikki töiden aikana kertyneetkaapelitja/taijätteet kerätään alukselleja hävitetään asianmukaisella tavalla maissa.
Suunnitelmissa on, että reitiltä raivataan seuraavat k¿iytöstä poistetut kaapelit.
r
Taulukko
4.
Merikaapelireitiltä raivattavat käytöstä poistetut kaapelit.
KP (PSRor)
Veden syvyys (m)
LIBAU-JOLI.A.S
t2,207
52
EEZTo
FIN-EST r
70.336
6q
EEZT6
LIBAU-JOLI¿.S
t23.123
76
EEZIT
UCCBF
r9r.7z8
8r
EEZz3
LIBAU-JOLI/.S
295.763
r49
EEZz4
LIBAU-JOLI/,S
299.r88
1,24
Tunnus
Kä¡öståi poistettu kaapeli
TWoT
6.t.2
Laskua edeltävä naaraus
Laskua edeltävä naaraus (Pre Lay Grapnel Run, PLGR) suoritetaan ennen kaapelinlaskua. Näin voidaan
mahdollisimman hyvin varmistaa hautaustöiden sujuvuus ja se, ettei kaapelin lasku- ja hautauslaitteisto
vahingoitu.
Naaraus tehdään alan standardien mukaisesti hinattavilla naaroilla, joiden fyyppi valitaan merenpohjan
ominaisuuksien mukaan. Naarat on suunniteltu pinnassa olevan jätteen keräämiseen, eivätkä ne varsinaisesti työnny syvälle merenpohjaan. Laskua edeltäv¿illä naarauksella on tarkoitus poistaa merenpohjasta jätteet,
esimerkiksi vaijerit, touvit, pyydykset yms., jotka ovat voineet keräytyä reitille. Näissä töissä talteen otetut
jätteet kerätään rannalle töiden valmistuttua ja ne hävitetään paikallisten määräysten mukaisesti.
539oo34.1
æ (86)
Specrr¡roirtl
Rennies
Gifforcls
Grcp clroin
Becrrirrg swivel
Grcrp ro¡re
Kuva 13. T),'ypillinen naaraustyökalu, jota käytetään jätteiden poistamiseen merenpohjasta ennen auraus-
töitä.
6.r.3
Alus reitin valmisteluun
Laskua edeltävät naaraustoimet tehdään aluksella, joka on erityisvarusteltu vinsseiìlä sekä naaroilla ja joka
pystyy ylläpitämään hiljaista vauhtia ja asemoitumaan hallitusti. Suunnitelmissa on, että laskua edeltävä
naaraus ja reitin raivaus suoritetaan ASN:n aluksella, kuten esim. kaapelinhuoltoalus Ile D'Aix'lla, tai vastaavalla, josta tehdään asianmukainen ilmoitus.
Nimi:
Ile D'Aix
Aluksen lippu:
IMO numero:
Radiotunniste:
Kutsukoodi:
9oo9310
Kantavuus:
Rakennusl'uosi:
Luokituslaitos:
Kokonaispituus:
Leveys:
Syväys:
Kuva
539oo34.1
Ranska
zz8or86oo
FICI
7892 tonnia
1992
Bureau Veritas
$1.54 m
zr.6o m
7.8o m (maksimi)
r4. Kaapelinhuoltoalus lle D'Aix.
34 (86)
6.2
Merikaapelin laskumenetteþ
6.2.t
Kaapelin veto ranta-alueelle
Tarvittava kalusto tuodaan paikalle ranta-alueelle ennen Merikaapelin maihinlaskua ja työskentelyalueen
rajat merkitään tarkasti. Olemassa olevat kaapelit paikallistetaan ja linjaukset merkitään, jotta vält¡rtään
vaurioilta tilapáisten Merikaapelin asennukseen liittyvien töiden aikana. On myös suunniteltu, että kaapeli
kammio (keltainen), putkien veto maalle (punainen) ja vetokammiot (sininen) ovat asennettu (riippuen maaalueen lupamenettelystä), kuten kuvassa 15 on esitetty.
Ehdotettu kaapelikammion sijaintipaikka
Ehdotettu kaapelin rantautumiskohta
Kuva
r5. Merikaapelin rantautumiskohta Santahaminassa.
Rannalla kaapeli kaivetaan z metrin syvyyteen tai peruskallioon, jos siihen törmätään. Tästä syystä kaivanto
kaivetaan kaapelikammiosta rannalle. Kaivettu aines varastoidaan alueelle ja sitä käytetään kaivannon täyttämisessä putkien ja päätepainojen asentamisen jlilkeen.
Sukeltaja tarkastaa rannikon läheisen Merikaapelireitin ja siltä poistetaan jätteet ennen kaapelin asennusta.
Merikaapelin maihinlaskussa kä¡ettävä kalusto on pääpiirteissään seuraava:
.
.
.
.
539oo34.1
Kaivurit maatöihin ja kaapelin vetoon;
Rullakaari, vetoköysi, pidäkkeet ja kellukkeet;
Laitteisto,iollahavaitaanrannallaennestäänsijaitsevatkaapelit;
Tilapäiset aidat.
35 (86)
Valmistelevien töiden jälkeen kaivinkoneet siirtyvät vetotehtäviin. Tilanteessa, jossa kä¡ettävä tila on rajallinen, kä¡etään vinssiä kaapelin vetämiseen.
Merikaapelin maihinvetoa varten kaapelinlaskualus asettuu noin 15 metrin syv'yiseen veteen (6oo-7oo metriä rannasta) riippuen asennuksen aikaisista meriolosuhteistaja paikallisista rajoituksista, jotka voivat vaikuttaa navigoinnin turvallisuuteen. Kaapelinlaskualus on dlmaamisesti asemoitu ja se säilyttää sijaintinsa
ilman ankkureita. Kun kaapelinlaskualus on asemoitu ja kaikki valmistelut on tehty, kaapelinlaskualukselta
viedään köysi rannan läheisyydessä olevaan veneeseen. Tämä vene kuljettaa köyden rantaa kohti ja se yhdistetään saattoköyteen, jotta kaapelin rannalle veto voidaan aloittaa.
Kuva 16. Rannan läheisyydessä oleva vene valmistautuu kiinnittymään vetoköyteen, jotta kaapeli voidaan
vetää maihin.
Ikapeli vedetään rantaan joko kaivinkoneiden tai vinssin avulla. Kun käytetään kaivinkoneita, toinen kaivinkone vetää vetokö¡tä ja toinen kaivinkone toimii "ankkurina" rullakaarelle, joka mahdollistaa vetoköyden
vetämisen tietyssä kulmassa asennuskäytävän linjaukseen nähden.
Rannalle vetoa jatketaan, kunnes riittävä määrä kaapelia on saatu turvallisesti vedetlyä maihin. Tämän operaation aikana pääkaapelinlaskualus syöttää kellukkeilla varustettua kaapelia samalla nopeudella kuin kaapelia vedetään rantaan.
Jos kaapelin reitti ei kulje suoraan kaapelinlaskualuksen asennuspaikalta kaapelikammioon, vedetään kaapeli ensin rantaan ja kohdistetaan sitten oikeaan paikkaan pienten veneiden ja/tai sukeltajien avulla irrottamatta kaapelin kellukkeita.
Kaapelin kohdistamisen jälkeen kellukkeet poistetaan ja kaapelin annetaan vajota merenpohjaan. Kaapelin
maihinlasku kestää noin tz-24 tuntia, minkä jälkeen kaapelinlaskualus alkaa laskea kaapelia merelle Suomen aluevesien ja talousvyöhykkeen läpi.
Kaapelinlaskualuksen lähdettyä maihinlaskupaikan työt viimeistellään. Tämä sisältää nivelletyn suojaputken
asentamisen. Nivellettyä putkea asennetaan noin roo metrin matkalle tyrsþvyöhykkeelle noin z metrin syvyyteen ja kaapelikammiosta kaapeliputkessa rannan poikki.
Kaivannon ulkopuolella kaapeli ja nivelletty putki haudataan merenpohjaan sukeltajan säätelemdllä vesipainepuhallustekniikalla, siellä missä se on pohjasedimenttipeitteen osalta mahdollista.
Asennustöiden pää\rttyä ranta-alue kunnostetaan entiseen tilaan ja kaikki rannalla kä¡etry kalusto, työkalut
ja syntynyt jätemateriaali viedään alueelta pois.
539oo34.1
s6 (86)
Kuva 17. Raskas kaivuri ankkuroimassa rullakaarta.
6.2.2
Kaapelin lasku
Merikaapelin lasku on tarkoitus suorittaa Alcatel-Lucentin erityisellä, huipputeknisellä kaapelinlaskualuksella (katso luku 6.2.3), joka käyttää tehokasta dlmaamista asemointia (Dynamic Positioning, DP) ja siihen integroitua paikannusjärjestelmää, jolloin se ei tarvitse ankkureita. DP-järjestelmällä ja erityisellä kaapelinlasku-ohjelmistolla alus seuraa tarkasti suunniteltua reittiä ja pitää kaapelin laskettaessa riittävän kireällä.
Kaapelinlaskualus navigoi tarkasti asennusreittiä pitkin ja laskee kaapelia hallitusti lineaarisella kaapelinlaskukoneella (Linear Cable Engine), joka automaattisesti ylläpitää lasketun kaapelin kireyttä. Aluksen peräosa
mahdollistaa kaiken asennustyön suorittamisen peräkannelta. Asennustöihin kuuluvat kaapelin lasku, auran
käynö ja poijujen käsittely.
Merikaapelista on tarkoitus haudata mahdollisimman suuri osa sikäli kuin se on merenpohjan olosuhteiden
ja suojausvaatimusten mukaan mahdollista. Kaapelin suojausvaatimukset määritetään kaapelireittiselvitykses-sä (CRS) ja hautausarvioinnissa (BA). Geofysikaalisen varmistustutkimuksen ja geoteknisen tutkimuksen
valmistuttua hautausarviointi viimeistellään
Merikaapelin hautaus tapahtuu samanaikaisesti sen laskun yhteydessä käyttämällä auraa, joka lasketaan ja
jota hinataan kaapelilaivasta (katso luku 6.2.4).
Kaapelin hautaaminen auran avulla aiheuttaa mahdollisimman pienet vaikutukset merenpohjaan merenpoh-
jan olosuhteista ja pohjasedimentistä riippuen. Aura þmtää pohjaan kiilamaisen uran ja nostaa samalla pienen määrän sedimenttiä. Kaapelia syötetään auran läpi merenpohjaan. Auran kulkiessa eteenpäin aines laskeutuu takaisin paikalleen. Kaapelinlaskualus liikkuu aurauksen aikana t-z solmun nopeudella.
Alus käyftää koko laskuoperaation aikana aina dlmaamista asemointia (ei kuitenkaan siirtymämatkoilla).
539oo34.1
37
(86)
Laskusuunla
Meren pinta
Napanuorakaapeli
H¡nausvâijer¡
Kaapeli
Vedenalainen
âula
Merenpohja
Kuva r8.
6.2.9
Tþpillinen auraus, jossa aura kulkee 2-g kertaa veden syvyyden verran aluksen takana.
Pääkaapelinlaskualus
Suunnitelmissa on, että kaapelinlasku ja samanaikainen hautaus auran avulla tehdään ASN:n tähän tarkoitukseen suunnitellulla nyþaikaisella tehokkaalla kaapelinasennus- ja hautausaluksella Ile De Brehat tai
muulla Ile De Class aluksella, josta ilmoitetaan asianmukaisesti. Alukset on suunniteltu toimimaan ankarissa olosuhteissa ja ne on varustettu kaksisuuntaisella dynaamisella asemointijärjestelmällä ja siihen yhdiste-
tyllä
ohj ausj ärj estelmrillä.
Nimi:
Aluksenlippu:
Ile De Brehat
IMO numero:
Radiotunniste:
Kutsukoodi:
9247053
zz6335ooo
Ranska
FOUC
Kantavuus:
Rakennusvuosi:
98zo tonnia
Luokituslaitos:
Kokonaispituus:
Bureau Veritas
14o.36 m
23.40 m
Leveys:
Syväys (kesä):
2002
8.o m
Kuva 19. Ile De Brehat (Ile De class alus)
6.2.4
Kaapelin hautaus auraamalla
Kaapeli haudataan kaapelinlaskualuksen vedettävdllä auralla, jossa alus samalla laskee kaapelia. Kaapeli
johdetaan auran läpi aluksen kannella ja asetetaan sitten peräkannen A-kehikkoon, josta se lasketaan merenpohjaan hinausvaijeria käyttäen. Auran vannas (teräosa) tasataan merenpohjaan ja kaapelin hautaus
aloitetaan haluttua reittiä pitkin. Hankkeessa hautauksen tavoitesyvyys on r metri merenpohjan olosuhteiden mahdollistaessa sen.
539oo34.1
38 (86)
Auran edessä on kaksi tukijalastaja auran takana on kaksi vakainta. Jalaksetja vakaimet ovat lähes samassa
linjassa keskenään, joten kä¡åinnössä merenpohjaan jää kaksi noin r,5 metrin leqyistä jälkeä (jalas-vakainparin j?iljet) sekä auran þntämä ura (Kuva zr).
Aura hautaa kaapelin siten, että vannas kyntää merenpohjaa ja nostaa kolmiomaisen kiilan maa-ainesta samalla, kun kaapeli painetaan syntlmeeseen uraan. Auran edetessä sedimenttikiila laskeutuu takaisin uraan ja
peittää kaapelin (Kuva zz).
Sedimenttikiilan þmtö, nosto ja takaisinlasku on passiivinen ja jatkuva prosessi. Sillä on hyvin pieni haittavaikutus nousevaan sedimenttiin ja näin ollen se minimoi suspendoituvan sedimentin määrän ja veden sameutumisen.
Hautauksen aikana auran vannas (terä) kiilaa pohjasedimentin sivuun ja auran takaosan kaapelinlaskin painaa kaapelin aurattuun uraan. Kun auran vannas jatkaa matkaansa kaapelireitillä, kiilattu sedimentti laskeutuu takaisin uraan auran taakse ja peittää kaapelin. Hautausta varten aurattava kapea ura on noin 2oo mm
levyinen, johon kaapeli asetetaan.
Samanaikaisen laskun ja hautauksen merenpohjaan aiheuttamat häiriöt jäävät paikallisiksi.
..
I
Kaapelin hautausta ohjataan ja se varmistetaan auraan asennetuilla videokameroilla, valoilla, eteenpáin
suunnatulla kaikuluotaimella ja akustisilla paikannusjärjestelmillä. Aura tarkkailee jatkuvasti hautaussyv¡ryttäja tieto tallennetaan aluksen tietokantaan. Kaapelin hautaus suoritetaan kahdella erilliselläjärjestelmdllä:
mekaanisestija kojeellisesti. Kaapelin hautaussyvySrttä valvotaan tarkasti auranjalasten korkeutta säätämällä, mikä ohjaa vannaksen kulkusyvyyttä merenpohjassa, sekä vaihtelemalla auran etenemisnopeutta.
Alueilla, joilla merenpohjan ominaisuudet estävät kaapelin hautauksen, lasketaan kaapeli merenpohjan päälle. Nlütä alueita ovat ne, joilla on paljon upotettuja ammuksia, kivikkoiset alueet sek'á alueet, joilla on kalliopohja tai kallio on lähellä pohjaa.
Kaapelin ja putkilinjojen risteyskohdissa kaapeli lasketaan aluksi merenpohjan päälle ja haudataan sen
jäl-
keen kauko-ohjattua (ROÐ vesipainepuhallustekniikkaa käyftäen.
Aura
SMD HD3
Ðvppi
Heavy dutyflexibles
Pituus
ro.8 m
Leveys
6.o m
Korkeus
Paino
Kaivannon syvyys
4.8 m
z5 te (vedenalainen)
Jopa 3 m
Maxvetokapasiteetti:
r3o tonnia
Instrumentit:
Valot
Kamerat
Kaikuluotaimet
Akustinen paikannus
Kuva zo. Soil Mechanicsin HD3-aura.
539oo34.1
3e (86)
1
t<--f=¿@---¡
7t
*=r
z'j
VAKAIMEN JALJET
TERAN JALKI
L=3.5m
AURAUSSUUNTA
w=1.0m
VAKAIMEN JALJEÍ
L=2.0m tull
L=0.2m
Kuva
zt.
deplh
Kaaviokuva auran jäljestä.
I,
Kuva zz. Kaaviokuva hautausprosessista.
Kaivannon leveys 0.2 m
Luonnollinen täyttö
Hautaussyvyys 1.0 m
Vedenalainen kaapeli
halkaisija 27- 35 mm
Kuva 23. Kaaviokuva kaapeliojan profiilista.
6.2.5
Kauko-ohjattu vesipainepuhallustekniikalla tapahtuva hautaus
Laskun jälkeisiä hautaustöitä, joissa kä¡etään kauko-ohjattua vesipainepuhallustekniikkaa, tehdään kaapelin ja putkilinjojen risteyskohdissa ja paikoissa, joissa suunniteltu auraus täytyy jostain syystä keskeyltää
("auran harppaukset"). Yleensä ottaen on arvioitu, että laskun jälkeiset hautaustyöt eivät ylitä 5 prosenttia
kaapelin koko hautauspituudesta Suomen vesillä.
539oo34.1
40 (86)
Vesipainepuhallus tapahtuu paikallisesti ja siitä jää kapea, kä¡ännössä vain laitteen levyinen jälki. Syntyneen uran leveys riippuu merenpohjan ominaisuuksista ja savisissa pohjissa ura on noin zoo-3oo mm leveä.
Laitteet kaivavat uran korkeapaineisilla vesisuihkuilla ja sekoittavat merenpohjaa kaapelin alta. Kaapeli uppoaa omalla painollaan sekoittuneen aineksen läpi uran pohjalle. Suurin osa sekoittuneesta aineksesta jää
uraan ja asettuu paikalleen nopeasti. Avoimeksi jäävät uran osat täy'ttyvät luonnostaan.
Kauko-ohjatuilla laitteilla tehtävää vesipainepuhallusta voidaan käyttää erillisissä lyhyissä kohdissa koko
kaapelireitin pituudelta. Suunnitelmien mukaan laskun jälkeiset kauko-ohjatut hautaustyöt tehdään ASN:n
käytettävissä olevalla huoltoaluksella (katso luku 6.3.r), jotta pääkaapelinlaskualuksen lasku- ja auraustyöt
eivät häiriinny.
,,{fr",."'"t,
r'/¿/
Kuva 24. Laskun jälkeistä hautausta tehdään kauko-ohjattavalla laitteella (ROÐ.
6.2.6
Risteyskohdat
Merenpohjassa olevan nyþisen infrastruktuurin yliryksessä käytetään erityistä menetteþ, jolla vältetään
reitillä kä¡össä olevan infrastrulituurin vahingoittuminen. Tietoliikennekaapelien, sähkökaapelien ja putkilinjojen risteyskohdat on tunnistettu ja tunnistetuille nyþisten kaapelien ja putkilinjojen omistajille ja/tai
niiden ylläpidosta vastaaville tahoille annetaan tarkastettavaksi risteyskohtien yksityiskohtaiset ylityssuunnitelmat. Mahdollisuuksien mukaan kaikissa risteyskohdissa pyritään mahdollisimman lähelle 9o asteen risteyskulmaa. Täsmällinen ylitysmenetteþ ja vaadittava etäisyys fios tarvitaan) Merikaapelin ja nyþisen infrastru}tuurin välillä riippuu risteävän kaapelin tai putkilinjan tyypistä.
Yleisesti ottaen UraductrM -tyyppistä suojausta käytetään Merikaapelin sekä nyþisten sähkökaapelien ja
putkilinjojen risteyskohdissa. Uraductm -tuotteella varmistetaan kahden kohteen válinen eristys sekä hankaussuojaus.
Tietoliikennekaapelien risteyskohtien osalta ollaan hankkimassa hyväksymislausunnot. Såihkökaapelien ja
putkilinjojen osalta tehdään ylityssopimukset.
Suomen aluevesillä on 7 kaapelien risteyskohtaa, joihin sisältyy viisi sotilaalliseen käyttöön tarkoitettua kaapelia (risteyskohta on salassa pidettävä), yksi kä¡östä poistettu kaapeli ja kolme pitkittäistä linjaa, jotka on
kaikuluotainaineistosta tulkittu kaapeleiksi.
Suomen talousvyöhykkeellä runkokaapelilla on yhteensä z6 risteyskohtaa, joihin sisältyy neljä putkilinjaa,
yksi sähkökaapeli, yhdeksän käytössä olevaa tietoliikennekaapelia, yhdeksän käytöstä poistettua tietoliikennekaapelia, yksi tuntematon kaapeli ja kaksi oletettua hydrofonikaapelia. Tuntemattoman kaapelin ja hydro-
fonikaapeleiden tilasta ei ole tietoa tällä hetkellä.
539oo34.1
+r (86)
6.2.6.t
Tietoliikennekaapelien risteyskohdat
Tietoliikennekaapelien omistajille ja/tai niiden ylläpidosta vastaaville tahoille on ilmoitettu suunnitellusta
ylityksestä ja heiltä hankitaan hyväksymislausunnot. Keskustelut þseisten omistajien kanssa on käynnissä.
Kun asennustöissä lähestytään kä¡össä olevaa kaapelia, suoritetaan asennussuunnitelman mukainen auran
nosto merenpohjasta noin z5o metrin päässä risteyskohdasta (kun risteyskohta on tarkasti määritetty tutkimusten perusteella) tai 5oo metrin päässä risteyskohdasta (kun risteyskohtaa ei ole määritetty ja kä¡össä on
vain laskun aikainen tieto). Kun Merikaapeli on laskettu kä¡össä olevan kaapelin päälle, aura lasketaan uudelleen merenpohjaan joko z5o metrin tai 5oo metrin päässä risteyskohdasta.
Laskun jälkeiset hautaustyöt suoritetaan risteyskohdan läheisyydessä, jotta voidaan minimoida paljaaksi
merenpohjaan jäävän kaapelin osuus.
Seuraavissa kuvissa esitetään tyypillinen pääkaapelinlaskualuksen suorittama kaapelin ylitys aura-tulla alueella, jossa aura nostetaan merenpohjasta (PLUP) ja lasketaan takaisin merenpohjaan (PLDN).
Veden
250m
o
Merenpohja
Käytössä oleva kaapeli
VAIHE 1: Kaapeli on auraussyvyydessä auran nosfokohdassa (250 m päässä käytössä olevasta kaapelista)
250m
o
Merenpohja
Käytössii oleva kaapeli
VAIHE 2: Aun nostetaan merenpohjasta ja kaapeti lasketaan merenpohjaan käytössä olevan kaapelin yli
Veden p¡nta
250 m
Merenpohjaan laskeminen
Merenpohjaan laskeminen
Merenpohja
Käytössä feva raapeti
VAIHE 3: Aura lasketaan takaisin merenpohjaan (250 metrin päässËi nsfeyskohdasta)
539oo34.1
+z(86)
250m
Merenpohjaan laskeminen
Merenpohjaan laskem¡nen
o
Merenpohja
Käytössä oleva kaapeli
VAIHE 4: Aurauslyöt jatkuvat
Kuva 25. Tyypillinen pääkaapelinlaskualuksen suorittama kaapelin ylitys auratulla alueella.
6.2.6.2
Sähkökaapelien risteyskohdat
Kun Merikaapelireitti risteää sähkökaapelien kanssa, kuten Estlink r, risteyskohdasta laaditaan ylityssopimus, jossa sovitaan suojausvaatimuksista ja ylitysmenetteþistä. Keskustelut ovat käynnissä Fingridin kanssa, joissa sovitaan risteämismenetteþistä; ffypillisesti noudatetaan seuraavaa menetteþä:
a
Mahdolliset sähkökaapelien risteyskohdat tunnistetaan hankkeen alkuvaiheessa.
a
Solmitaan ylityssopimukset, joissa määritetään yksityiskohtaisesti suunnitellut ylitysmenettelyt ja
suojaustoimenpiteet.
a
Kaapelin asennuksen aikana aura nostetaan merenpohjasta sovitulla etäisyydellä sähkökaapelista
(nimellisesti z5o m).
Kaapeli lasketaan merenpohjaan sähkökaapelin poikki käyltämällä UraductTM tai muita patentoituasennetaan varsinaisen sähkökaapelin risteyskohdan päälle. UraductTM -tuote
koostuu sylinteripuolikkaan (kourun) muotoon valetuista eripaksuisista segmenteistä (riippuen kaa-
ja tuotteita, jotka
pelin koosta), jotka on valmistettu korkealuokkaisesta poþretaanista. Tuotetta kä¡etään eristämiseen, lisäsuojaukseen ja mahdollisten hankausvaurioiden estämiseen.
a
Aura lasketaan takaisin pohjaan sovitulla etäisyydellä (nimellisesti z5o m) risteyskohdan jdlkeen ja
samanaikainen kaapelin lasku ja hautaustyö jatkuu.
a
Laskun jËilkeiset hautaustyöt suoritetaan risteyskohdan läheisyydessä, jotta voidaan minimoida paljaaksi merenpohjaan jäävän kaapelin osuus.
6.2.6.9
Putkilinjojen risteyskohdat
Kun Merikaapelireitti risteää Nord Stream -putkilinjan kanssa, risteyskohdasta laaditaan ylityssopimus,
jossa sovitaan suojausvaatimuksista ja ylitysmenetteþistä. Nämä menettelyt voivat sisältää ainakin laskua
edeltävän ja laskun jälkeisen ROV-tutkimuksen, Uraductru tai muiden vastaavien tuotteiden kä¡ön sekä
paikalliset laskun jälkeiset hautaustyöt. Ylitysmenetteþt ovat hyvin samanlaiset kuin sähkökaapelien kohdalla.
Keskustelut ovat káynnissä Nord Stream AG:n kanssa, joissa sovitaan kä¡ettävästä menetteþstä.
6.9
Käyttöönoton valmistelu
Merikaapelin käyttöönoton valmisteluun
liit$ät
toiminnot tehdään maa-alueen rantautumisasemilla. Meri-
alueella ei tehdä valmistelutoimintoja.
539oo34.1
43 (86)
Menettely odottamattomien löydösten osalta
6.+
Vaikka hanllkeen käytössä ovat Nord Stream -projektin kattavat tutkimustiedot, tutkimuksia tehdään näiden
tietojen varmistamiseksi. Vaikka tutkimuksia on tehty aluevesillä, odottamattomia esineitä voidaan kohdata
Merikaapelin asennuksen aikana. Nåütä odottamattomia esineitä tai olosuhteita, jotka on havaittu tutkimusten valmistumisen jälkeen, kutsutaan odottamattomiksi löydöksiksi.
Odottamattomiin löydöksiin törmättäessä Merikaapelin asennuksen aikana kaapelin reittiä muutetaan esineiden tai merenpohjan olosuhteiden välttämiseksi, suunniteltua kaapelin hautaustyötä muutetaan (esimerkiksi kaapelin laskeminen merenpohjan päälle) tai esineet raivataan/siirretään muualle.
Nyþiseen tutkimustietoon perustuen seuraavat kolmentyyppiset antropogeeniset materiaalit vaativat erikoishuomiota odottamattomien löydösten menettelytapoihin liittyen:
.
ammukset ja ammuksiin liittyvät esineet
¡
kulttuuriperintö, arkeologiset esineet ja esiintymät
.
tynnyrit
Ensimmäinen toimenpide siinä tapauksessa, että Merikaapelin asennuksen aikana kohdataan odottamaton
löydös on sen varmistaminen nyþisen tutkimustiedon perusteella, arvioida sen todennäköinen antropogeeninen alkuperä, varmistaa, että þseessä on odottamaton löydös, aiheuttaako esine uhkan kaapelin asennukselle tai ympäristölle ja tuleeko esineestä tiedottaa ja tuleeko asennussuunnitelmaa muuttaa.
6.4.t
Ammukset ja ammuksün
liitryät
esineet
Ennen asennusta, sekä ammuksiin liittyvät läihdeselvirykset että kohdennetut raivaustutkimukset, valmistuvat ja näiden tulokset ovat käytetettävissä Merikaapelin reitityksessä siten, että mahdollisia ammuksia vältetään ja niihin pidetään mahdollisimman suuri etáisyys. Ammuksiin liitffvien tutkimusten tuloksia käytetään
myös kun määritetään, missä kaapeli haudataan auran avulla tai lasketaan merenpohjan päälle. Tavoitteena
on määrittää asennuskäytävä, johon kaapeli voidaan turvallisesti asentaa.
Tehdyistä tutkimustöistä huolimatta, on kuitenkin olemassa riski, että odottamattomia löydöksiä kohdataan
Merikaapelin asennuksen aikana. Näitä esineitä voidaan kohdata rannan läheisen sukeltajatutkimuksen yhteydessä, aurassa olevan kaikuluotaimen tai kameran avulla, tai laskunjälkeisessä hautauksessa.
Henkilöstöä ohjeistetaan kirjaamaan näköhavainnot mahdollisista ammuksista sekä korostettu ryhtymään
asianmukaisiin korjaustoimenpiteisiin, jos odottamattomia löydöksiä kohdataan.
Jos odottamattomia löydöksiä kohdataan asennustöiden aikana, menettelytapana on'Keskeytä ja Raportoi' järjestelmä. Se tarkoittaa, että löydettäessä mahdollinen ammus työt pitää keskeyttää kunnes löydös on tutkittu ja toimenpidesuunnitelma on laadittu tilanteen tunnistamiseksi ja turvalliseksi ratkaisemiseksi seuraavalla tavalla:
a
Kohteen tunnistaminen asiantuntevan henkilöstön toimesta, jotta esineen luonne ja sen aiheuttama
uhka voidaan määrittää
a
Korjaavasta toimenpiteestä sopiminen asennusurakoitsijan, ASN:n ja Hakijan välillä
a
Löydöksestä ja korjaavasta toimenpiteestä ilmoittaminen vastuuviranomaiselle (Suomenlahden merivartioston esikunta)
Korjaavasta toimenpiteestä sovitaan tapauskohtaisesti ja se johtaa normaalisti kaapelin paikalliseen uudelleenreititykseen tai kaapelin laskemiseen merenpohjan pintaan (ei aurausta) kosketuksen välttämiseksi kohteen kanssa. Asennustyöt kuitenkin keskeytettäisiin siinä erittäin epätodennäköisessä tilanteessa, että tavanomainen ammus päätettäisiin raivata. Kaapeli voitaisiin mahdollisesti katkaista ja kaapeli laskea merenpohjaan sekä alus voisi jatkaa kaapelin asennusta eri kohdasta sillä aikaa kun raivaustoimenpiteet on suoritettu.
539oo34.1
44(€6)
Siinä tapauksessa, että ammusten raivaustöitä edell¡etään, ne tehdään sopivan ja pätevän henkilöstön toimesta täydessä yhteistlissä vastuuviranomaisten kanssa. Töiden vahvistukseksi tehdään turvallisuus- ja
ympäristöarvioinnit, joista tiedotetaan viranomaisia.
Kulttuuriperintö
6.4.2
Huolimatta tehdyistä tutkimustöistä on kuitenkin olemassa riski, että odottamattomia kulttuuriperinnöltään
arvokkaita esineitä kohdataan Merikaapelin asennuksen aikana. Näitä esineitä voidaan kohdata rannan läheisen sukeltajatutkimuksen yhteydessä, aurassa olevan kaikuluotaimen tai kameran avulla tai ROVlaitteiden avulla tehtäessä visuaalista tarkastusta tai laskun jälkeisessä hautauksessa vesipainepuhalluslaitteilla.
Henkilöstöä on kehotettu kirjaamaan näköhavainnot arkeologisista muinaisjäännöksistä sekä korostettu
ryhtymään asianmukaisiin korjaustoimenpiteisiin, jos odottamattomia löydöksiä kohdataan.
Jos odottamattomia löydöksiä kohdataan asennustöiden aikana, meneüelytapana on 'Keskeytä ja Raportoi' järjestelmä. Se tarkoittaa, että löydettäessä mahdollinen esine työt pitää keskeyttää kunnes löydös on tutkittu
ja toimenpidesuunnitelma on laadittu tilanteen tunnistamiseksi ja ratkaisemiseksi välttäen vaurioita ja mahdollista kulttuuriperintöarvon menetystä seuraavalla tavalla:
a
Kohteen tunnistaminen, jotta voidaan arvioida, onko esine kulttuuriperinnöltään arvokas Qiittyen
esihistoriallisiin asutuskohteisiin, laivan hylþihin tai erillisiin muinaisjäännöksiin ja tunnusmerkkeihin) vai eikö kulttuuriperintöön liittyvä arvoa ole (voi sisältää nyþaikaiset esineet tai tunnusmer-
kiÐ
a
Korjaavastatoimenpiteestä sopiminen asennusurakoitsijan, ASN:n ja Hakijanvälillä
a
Löydöksestä ja korjaavasta toimenpiteestä ilmoittaminen vastuuviranomaiselle (Suomenlahden merivartioston esikunta, ElY-keskus ja Museovirasto)
Korjaavasta toimenpiteestä sovitaan tapauskohtaisesti ja se johtaa normaalisti kaapelin paikalliseen uudelleenreititykseen tai kaapelin laskemiseen merenpohjan pintaan (ei aurausta) kosketuksen välttämiseksi kohteen kanssa.
Tynnyrit
6.q.s
Samoin kuin ammuksia ja kulttuuriperinnöltään arvokkaita muinaisjäännöksiä, myös mahdollisen ympãristöriskin aiheuttavia tynnyreitä voidaan kohdata aurassa olevan kaikuluotaimen tai kameran avulla tai ROV-
laitteiden avulla tehtäessä visuaalista tarkastusta tai aurausta vesipainepuhalluslaitteilla.
Henkilöstöä on kehotettu kirjaamaan näköhavainnot tynnyreistä sekä korostettu ryhtymään asianmukaisiin
korjaustoimenpiteisiin, jos odottamattomia löydöksiä kohdataan.
Jos odottamattomia tynnyreitä kohdataan asennustöiden aikana, menettelytapana on 'Keskeytä ja Raportoi'
-järjestelmä. Se tarkoittaa, että löydettäessä mahdollinen tynnyn työt pitää keskeyttää kunnes löydös on
tutkittu ja toimenpidesuunnitelma on laadittu tilanteen tunnistamiseksi ja ratkaisemiseksi välttäen vaurioita
ja mahdollisia ympäristövaikutuksia seuraavalla tavalla:
.
Kohteen tunnistaminen, iotta voidaan arvioida, onko esine tynnyri
.
Korjaavasta toimenpiteestä sopiminen asennusurakoitsijan, ASN:n ja Hakijan välillä
a
Löydöksestä ja korjaavasta toimenpiteestä ilmoittaminen vastuuviranomaiselle (Suomenlahden merivartioston esikunta ja ElY-keskus)
Kodaavasta toimenpiteestä sovitaan tapauskohtaisesti ja se johtaa normaalisti kaapelin paikalliseen uudelleenreititykseen tai kaapelin laskemiseen merenpohjan pintaan (ei aurausta) kosketuksen välttämiseksi kohteen kanssa.
539oo34.1
45 (86)
6.5
Hätätoimintasuunnitelma
Toiminta hätätapauksissa perustuu Louis Dreyfus Armateurs (LDA) -hätävalmiussuunnitelmaan (PR HVL
MGToorE Version 6.z.zo15). Suunnitelman tarkoituksena on kuvata aluksen tiedonvälitysmenettelyt hätätapauksissa sekä viranomaisille ja LDA:lle våilitettävä vähimmäistieto. Tällainen tapaus häb¡ttää LDA:N rannikkovalmiusyksikön (SCU), joka tarjoaa ympärivuorokautista tukipalvelua.
Tavoitteena on antaa mahdollisimman tehokasta apua kapteenille ihmishenkien, ympáristön ja omaisuuden
turvaamiseksi.
Erityinen ltämeren hätätoimintasuunnitelma (ERP) laaditaan tähän projektiin ja se toimitetaan valvontaviranomaisille osana töiden aloittamisilmoitusta. Tämä suunnitelma sisältää yksityiskohtaiset keskeiset tiedonvälitysperiaatteet alukselta SCU:hun ja alukselta meripelastuskoordinaatiokeskukseen (MRCC) sekä
muihin asiaankuuluviin viranomaisiin.
SCU koostuu sekä teknisestä- että viestintäyksiköstä. Tekninen yksikkö sisáltää keskusjohdon ja/tai muun
henkilön, jolla on hyödylliset taidot tilanteen ratkaisemiseksi. Heidän tehtäv¿inä on vastata kapteenin vaatimuksiin, koordinoida toimenpiteitä ja ylläpitää yhteistyötä (erityisesti rannikkoyksikön kanssa) valmiusajan
lyhentämiseksi ja toimintojen turvallisuuden ylläpitämiseksi.
Koulutusharjoituksia järjestetään vuosittain, joissa keskit¡ään kriisitiedonvåilitykseen, toimintaan hätätilanteissa, öljyvahinkoharjoituksiin ja turvallisuushadoituksiin.
)
539oo34.1
+6 (86)
HANKKEEN AIKATAULU
7
Asennusvaiheen alustava työsuunnitelma on esitetfy alla. Aikataulu perustuu siihen, että merialuetta koskevat luvat saadaan elokuussa zor5, joka mahdollistaa merialueen rakennustöiden aloittamisen lokakuussa
zor5 ja kaapelin laskutöiden valmistumisen ennen meren jäätymistä. Valmistumisen tavoitteena on saada
Merikaapeli käyttökuntoon vuoden zo16 ensimmäisellä neljänneksellä.
syys
Pääasiallisct
Luvat myönnetty Suomessa
4l
Joulu
Tamml
Hêlml
42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 01 02 03 04 05 06 07
o
Laskua edeltävä naaraus ja
re¡tin raivaus {Suomi)
Santaha minan rantautumiskohdan
valmistelu
Suomen osuuden kaapelinlasku
)
Marr|s
l"oka
36 37 38 39 40
Lasku muulla osuudella
Laskun jälkeinen hautaus
Testaus ja käyttöön oton valmistelu
I t
LI
I
I
I
I I I
I
I I
I
I
I
I I
I I ¡ I I
I
I
I
I
I
I
Kuva 26. Hankkeen alustava aikataulu.
)
539oo34.1
47 @6)
I
KAAPELIN XÄVTTö
8.r
Kaapelin normaalikäyttö
Normaalin kaapelin k¿iytön aikana Merikaapeli ei vaadi ylläpitoa koko elinikänsä aikana (minimi z5 vuotta).
On kuitenkin todennäköistä, että järjestelmän tiedonsiirtolaitteiston päivitykseen liiftyvää ylläpitoa tehdään
maa-alueella kaapelikammiossa ja rantautumisasemilla.
Ylläpitoa tai korjausta vaativan vakavan vaurion odotetaan johtuvan ulkopuolisesta, suunnittelemattomasta
kaapeliin kohdistuvasta iskusta.
8.2
Suunnittelemattomattapahtumat kåi¡ön aikana
Suunnittelemattoman kaapelivian tai kaapelin rikkoutumisen sattuessa kaapeli voidaan korjata ilman tarvetta nostaa laajaa osaa kaapelista. Korjauksen kiireellisyys riippuu vian vaikutuksesta kaapelijärjestelmään.
Tapauksessa, jossa kaapeli on rikkoutunut tai vaurioitunut siten, että kaikki liikenne kaapelia pitkin on poikki, korjaustoimenpiteitä pidetään kiireellisinä ja huoltoalus lähetetään paikalle mahdollisimman nopeasti.
Jos vika ei kuitenkaan ole kriittinen eikä vaikuta liikenteeseen, korjaustoimenpiteet ajoitetaan ja tehdäåin
soveltuvana ajankohtana. Arvioitu korjausaika on 3-5 päivää.
Kodaustoimenpiteiden arvioitu sijainti ilmoitetaan viranomaisille ennen toimenpiteiden aloittamista. Ilmoitusaika riippuu korjausten luonteesta, sillä kiireelliset korjaukset vaativat toimenpiteiden aloittamisen
lyhyellä varoitusajalla, mikä riippuu huoltoaluksen valmiusajasta liikkeellelähtöön. Ajoitetut korjaukset
mahdollistavat pitemmän ilmoitusajan.
Korjaustoimenpiteet vaativat kaapelin noston huoltoaluksen kannelle, jotta vaurioitunut osa kaapelista voidaan irrottaa ja uusi osa yhdistää kaapeliin. IGapelinkorjaus tarkoittaisi laajimmillaan suuruusuokaltaan
noin r km kaapeliosuutta. Menettely korjauksessa on yleensä seuraava:
Arvioitu vauriokohta paikallistetaan tiedonsiirtolaitteilla.
Paikalle saapumisen jälkeen dynaamisesti asemoitu huoltoalus irrottaa ja nostaa kaapelin naaran
avulla.
a
Aluksen kannella kuidut testataan, jotta tarkka vauriokohta voidaan paikallistaa.
Jos vaurio on nostetussa kaapelin osassa, vauriokohta poistetaan ennen kaapelin pään laskemista
takaisin veteen kellukkeilla merkittynä.
a
a
Kaapelin toinen pää nostetaan alukselle ja tarvittaessa vauriokohta poistetaan järjestelmästä. Kuidut
testataan eheyden varmistamiseksi ennen kuin kaapelin lisäosa yhdistetään kaapeliin. Kaapeli lasketaan veteen kellukkeilla merkityn kohdan suuntaan.
Kellukkeilla merkitty kaapelin pää nostetaan alukselle ja yhdistetään korjattuun kaapeliin, jolloin
kaapeli on yhdistetty täydeltä pituudelta. Tämän jälkeen kaapeli lasketaan merenpohjaan.
8.9
Kaapelin k¿iytöstä poistaminen
Kun kaapelijärjestelmän tarve loppuu tai sen tekninen elinikä on saawtettu, järjestelmä poistetaan käytöstä. Kåiytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaapeli joko poistetaan merenpohjasta tai jätetään merenpohjaan. Vallitseva nyþkäsityksen mukaan ympäristövaikutukset ovat vähäisimmät, jos
kä¡et¡
kaapelit
jätetään nyþiseen paillkaan, koska ne hautautuvat normaalisti merenpohjaan. Voimassa olevien ympäristönsuojelustandardien mukainen arviointi kuitenkin tehdään kun järjestelmä on poistettu vaiheittain käytöstä (ottaen huomioon kä¡ettävissä olevat tekniset ratkaisut).
539oo34.1
¿8 (86)
9
I\TYKYTII-AN KTryAUKSEN OIKEUDELLINEN PERUSTA
9.1
Johdanto
Suunnittelun kohteena olevan Hankkeen kannalta keskeisin yksittdinen säädös on vesilaki (58/zorr), joka
mukaisessa lupaprosessissa otetaan viran puolesta huomioon
myös muuta lainsäädäntöä: vesilakia (SBZlzott) sovellettaessa ja rnuutoin vesilain (587/zorr) mukaan toimittaessa on noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa (ro96/1996} muinaismuistolaissa (zgS/tg6Ð ja
maankäyttö- ja rakennuslaissa (gz/r9gg) sekä niiden nojalla säädetään tai määrätään (vesilain (987/zorr) t
luku z S).
tuli voimaan Lt.2ot2. Vesilain (587/zott)
Muita Hankkeen kannalta keskeisiä säädöksiä ja sopimuksia ovat YK:n merioikeusyleissopimuksen (UNCLOS, United Nation Convention on the Law Of the Sea), laki Suomen talousvyöhykkeestä (ro58/zoo4),
kalastuslaki (286/tg8z) sekä muutamia muita säännöstöjä, kuten Suomenlahden alusliikenteen ilmoittautumisjärjestelmä (GOFREP). Suomen talousryöhykkeellä sovellettavia lakeja ovat ympäristövaikutusten
arviointimenettelystä annettu laki (+68/rq94), ympäristönsuojelulaha (5z7lzor4 ), vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annettua lakta Qzgg/zoo4) ja vesilakia (SSZlzott) sekä niiden nojalla annettuja
säännöksiä.
9.2
Vesilainsäädåintö
9.2.r
Vesitalouslupa
Vesilain (s9z/zott) 3 luvun 4 $:n $ momentin mukaan lupa vesitaloushanlirkeelle myönnetään, jos hanke ei
sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua tai mikäli hankkeesta yleisille tai yksityisille eduille saatava
hyöty on huomattava verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin. Hakijalla on oltava
oikeus hankkeen edellyttämiin alueisiin.
Edelleen 3 luvun 4 S:n g momentin mukaan tilanteissa, joissa hakija ei omista aluetta tai hallitse sitä pysyvällä kiyttöoikeudella, luvan myöntämisen edelþyksenä on, että hakijalle myönnetään oikeus alueen käyttämiseen siten kuin vesilain (SBZ/zott) z luvussa säädetään tai että hakija esittää luotettavan selvityksen siitä,
miten oikeus alueeseen järjestetään.
Vesilain (S9Z/zott) z luvun rz $:n mukaan hankkeesta vastaavalle voidaan myöntää oikeus toiselle kuuluvaan alueeseen sillä olevine rakennuksineen tai muine rakennelmineen, jos alue on toteutettavan vesitaloushankkeen vuoksi tarpeen esimerkiksi laitetta, rakennusta tai muuta rakennelmaa sekä niiden k?iyttöä ja kunnossapitoa varten. Vesilain (587/zotr) z luvun 13 g:n 3 momentin mukaan hakijalle voidaan myöntää tarvittava oikeus toisen alueeseen tai sen omaksi lunastamiseen, jos vesitaloushanke on yleisen tarpeen vaatima ja
luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa.
Vesilain (587/zorr) 3 luvussa säädetään lupakäsitteþn yhteydessä tapahtuvasta hankkeen aiheuttamien
hyötyenja haittojen välisestä vertailusta. Luvãn myöntámiien eaeUytyt sia harkittaessa vesitaloushankkeesta
yleiselle edulle aiheutuvia hyötyjä ja menetyksiä arvioidaan yleiseltä kannalta. Arvioinnissa voidaan käyltää
raha-arvoa, jos hyödyn tai menetyksen suuruus voidaan määrittää rahassa (g luvun 6 g). Arvioinnissa on
otettava huomioon, mitä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299 /zoo4) mukaisessa vesienhoitosuunnitelmassa ja merenhoitosuunnitelmassa on esitetty hankkeen vaikutusalueen vesien
tilaan ja käyttöön liittyvistä seikoista. Luvan myöntämisen edellytyksiä harkittaessa vesitaloushankkeesta
saatavana yksityisenä hyötynä puolestaan otetaan huomioon maa- tai vesialueen tai muun omaisuuden tuottavuuden tai kä¡ettävyyden parantumisesta aiheutuva omaisuuden kä¡töarvon lisääntyminen sekä hankkeen toteuttamisesta välittömästi saatava muu etu (g luvun Z g).
Lisäksi vesilain (S8Z/zott) 3 luvun r4 g:ssä on säädettykalatalousvelvoitteestaja -maksusta. Jos vesitaloushankkeesta aiheutuu kalakannoille tai kalastukselle vahinkoa, hankkeesta vastaava on velvoitettava ryhtymään toimenpiteisiin vahinkojen ehkäisemiselsi tai vähentämiseksi (kalatalousvelvoite) taikka mäárättävä
maksamaan tällaisten toimenpiteiden kohtuullisia kustannuksia vastaava maksu kalatalousviranomaiselle
(kalatalousmaksu).
Kalatalousvelvoitetta, kalatalousmaksua tai näiden yhdistelmää määrättäessä on otettava huomioon hankja sen vaikutusten laatu, muut haitta-alueella toteutettavat hoitotoimenpiteet ja kalastuksen järjestely.
Kalatalousvelvoitteen toimenpiteiden suorittamisesta ei saa aiheutua niillä saavutettavaan hyötyyn verrattu-
keen
539oo34.1
4e (86)
na hankkeesta vastaavalle kohtuuttomia kustannuksia. Kalatalousvelvoite voi olla kalatie, kalataloudellinen
kunnostustoimenpide, istutus tai muu kalataloudellinen hoitotoimenpide taikka näiden yhdistelmä. Kalatalousvelvoitteeseen voidaan tarvittaessa sisällyttää toimenpiteiden tuloksellisuuden tarkkailu sillä vesialueella, johon hankkeen vahingollinen vaikutus ulottuu.
9.2.2
Valmistelulupa
Lisäksi vesilain (S8Z/zott)järjestelmässä lupaviranomaisella on mahdollisuus perustellusta syystä lupapäätöksessään oikeuttaa hakija ryhtymään jo ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista hankkeen toteuttamista valmisteleviin toimenpiteisiin (valmistelulupa). Toimenpiteet on lupapäätöksessä tarpeellisilta osin yksilöitävä. Toisen aluetta saadaan käyttää edellä tarkoitettuihin toimenpiteisiin vain, jos sellainen oikeus luvassa perustetaan tai oikeudenhaltijat siihen muuten suostuvat. Valmistelulupa voidaan myöntää, jos valmiste-
levat toimenpiteet voidaan suorittaa tuottamatta muulle vesien kä¡ölle tai luonnolle ja sen toiminnalle
huomattavaa haittaa ja jos þseisten toimenpiteiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin
palauttaa ennalleen siinä tapauksessa, että lupapäätös kumotaan tai luvan ehtoja muutetaan (g luvun 16 g).
9.2.5
YK:n merioikeusyleissopimus (UNCLOS) sekä laki Suomen talousvyöhykkeestä
YK:n merioikeusyleissopimuksen (IJNCLOS) 58 artiklan mukaan kaikilla sekä ranta- että sisämaavaltioilla
on mainitun yleissopimuksen asianomaiset määräykset huomioon ottaen talousvyöhykkeellä 87 artiklassa
mainitut merenkulun ja ylilennon vapaudet, vapaus laskea merenalaisia kaapeleita ja putkistoja sekä vapaus
kaikkeen muuhun ndihin vapauksiin liittyvään kansainvälisessä oikeudessa hyväksytt5yn meren käyftöön,
joka esimerkiksi koskee alusten, ilma-alusten, merenalaisten kaapeleiden ja putkistojen toimintaa ja joka on
sopusoinnussa tämän yleissopimuksen määräysten kanssa.
Suomessa merikaapelien laskemista koskeva prosessi etenee Suomen talousvyöhykkeestä annetun lain
(to59lzoo4) mukaisesti. Lain 6 g:n mukaan Valtioneuvosto voi antaa hakemuksesta suostumuksen hyödyntää talousvyöhykkeellä olevan merenpohjanja sen sisustan luonnonvaroja sekä tehdä tällaiseen hyödyntämiseen tähtäävää tutkimusta tai suorittaa talousvyöhykkeellä muuta toimintaa, jonka tarkoituksena on vyöhykkeen taloudellinen hyödyntäminen (hyödyntämisoikeus). Suostumus voidaan antaa määräajaksi tai toistaiseksi. Päätöksessä on määrättävä ehdot, jotka ovat turvallisuuden tai mainitun lain mukaan valtiolle kuuluvien oikeuksien turvaamisen kannalta välttämättömiä.
9.3
Merialueiden suojelu
9.3.1
Meristrate giadirektiivi
EU:n meristrategiadirektiivi zooS/56/EY velvoittaa soveltamaan ekosysteemiin perustuvaa lähestymistapaa ihmisen toiminnan hallitsemiseksi merialueilla. Direktiivin tavoitteena on meriympäristön hyvän ja
kestävän tilan saavuttaminen vuoteen zozo mennessä.
Suomessa meristrategiadirektiiviä zooS/56/EY on toteutettu lainsäädännön ja meristrategian toimenpide/seuranta-ohjelmien avulla. Vuonna zoo8 alkanutta prosessia ylläpidetään päivittämisen ja raportoinnin
avulla.
9.3.2
Vesipuitedirelitiivi
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2ooo /60 /Ð{ yhteisön vesipolitiikan suuntaviivoista. Direlitiivi
tuli voimaan 2z.tz.2ooo. Direktiiviin tavoitteena on suojella, parantaa ja ennallistaa vesiä niin, ettei niiden
tila heikkene ja että vesistöjen tila on vähintään hyvä koko EU:n alueella vuonna 2o1S.
Suomessa kyseinen direktiivi on pantu täytäntöön kansallisin säädöksin, joista tärkeimmät ovat laki vesienhoidon järjestämisestä (rzgglzoo+) eli vesienhoitolaki sekä sen pohjalta annettavat asetukset. Suomessa
direktiivi toimeenpannaan esim. vesienhoitosuunnitelmilla vuosille 2o1o-2o1S.
9.4
Luonnonsuojelua koskeva lainsäädåintö
Luonnonsuojelulaki (tog6/tgg6) ei sisälly Suomen talousvyöhykkeellä sovelleüavien lakien listaan. Luonro $ mukaisia suojelualueita ovat kansallispuistot, luonnonpuistot ja muut
luonnonsuojelualueet. Luonnonsuojelusta yksityisille kuuluvilla alueilla säädetään muun muassa luonnon-
nonsuojelulain (to96/r996)
539oo34.1
so (86)
suojelulain (to96/t996) z4-28 $:ssä. Luonnonvaraisten lintujen suojelusta annettu neuvoston direktiivi
zoo9lt47/EYt (ns. lintudirektiivi) sekä luontotyyppien ja luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta
annettu neuvoston direktiivi gzl+S/ETY (ns. luontodirektiivi) muodostavat Euroopan luonnon ja luontotyyppien suojelun ja säilyttämisen lainsäädännölliset puitteet. Direltiivit on saatettu Suomessa voimaan
luonnonsuojelulailla. Direktiivien ja luonnonsuojelulain (tog6l1996) mukaiset suojeluvaatimukset on toteutettu muun muassa perustamalla Natura zooo -verkostoon kuuluvat suojelualueet. Natura zooo -verkoston
tarkoituksena on säilyttää tai saattaa ennalleen suojeltujen luontotyyppien ja uhanalaisten lajien suotuisa
suojelu taso niiden luontaisella levinneisyysalueella EU:ssa.
Suomessa EU:n Natura zooo -verkosto koostuu linnustonsuojelualueista ja alueista, jotka komissio tai neuvosto luontodirektiivin gzl+S/ETY perusteella on hyväksynyt yhteisön tárkeinä pitämiksi alueiksi. Natura
zooo -alueiden suojelu varmistetaan lainsäädännön, hallinnollisten määräysten ja vapaaehtoisten sopimusten avulla. Suojelutoimenpiteistä säädetään pääasiassa luonnonsuojelulaissa (tog6ltgg6) ja erämaalaissa
(62/tggt), minkä lisäksi muun muassa metsälaki (togS/tgg6), vesilaki (SBZlzort)ja maankä¡tö- ja rakennuslaki (gz / tg99) sisältävät luonnonsuojelua koskevia säännöksiä.
9.S
Muinaismuistoja koskeva lainsäädåintö
Muinaismuistolakia (zgS/tg6Ð ei sovelleta Suomen talousvyöhykkeestä annetun lain (ro58/zoo4) mukaisesti talousvyöhykkeellä, va¿ul sen soveltamisala rajoittuu Suomen aluevesiin. Mainittu laki suojaa vedenalai-
sia muinaisjäännöksiä samalla tavalla kuin maalla olevia muinaisjäännöksiä. Muinaismuistolain (zgSltg61)
zo $:ssä on säädetly, että merestä tai vesistöstä tavattu sellaisen laivan tai muun aluksen hyþ, jonka uppoamisesta voidaan olettaa olevan vähintään sata l'uotta, tai tällaisen hyþn osa on rauhoitettu. Hylystä ja sen
osasta on soveltuvin osin voimassa, mitä kiinteästä muinaisjäännöksestä säädetään, eli myös hylyt ja sen osat
ovat rauhoitettuja muistoina Suomen aikaisemmasta asutuksesta ja historiasta. Hylystä tavatut esineet tai
esineet, jotka ovat ilmeisesti hylystä peräisin, kuuluvat lunastuksetta valtiolle, ja on niistä muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä irtaimista muinaisesineistä on säädetty. Edellä kuvattujen kohteiden löydöstä on
ilmoitettava viipymättä muinaistieteelliselle toimikunnalle, joka valvoo kiinteiden muinaisjäännösten rauhoitusta.
Museovirasto vastaa vedenalaisten muinaisjäännösten suojelusta, käsittelee vedenalaisten muinaisjäännösten tutkimuslupa-anomukset ja antaa lausuntoja vesirakennushankkeiden vaikutuksista vedenalaiseen kulttuuriperintöön. Laivalöytöjen ja niitä koskevien säännösten noudattamisen valvontaa suorittaa viranomaisten lisäksi rajavartiolaitos.
9.6
Kalastusja kalatalous
Kalastuslain (286/tg8z) 6 $:n mukaan oikeus harjoittaa kalastusta yleisellä vesialueella meressä sekä Suomen talousvyöhykkeellä on jokaisella Suomessa vakinaisesti asuvalla Euroopan talousalueeseen kuuluvan
valtion kansalaisella. Kalastuslain (z86ltg8z) 6 g:n mukaan myös Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan kansalaisilla on oikeus kotitarve- ja virkistyskalastukseen.
Kalastuslain (286/t982) rr4 $:n mukaan Suomen talousvyöhykkeestä annetun lain (ro58/zoo4) 4 g:n mu-
kaan Suomen talousvyöhykkeellä kalastettaessa noudatetaan, mitä Suomen kalastuslainsäädännössä sekä
Euroopan yhteisön yhteistä kalastuspolitiikkaa koskevissa säännöksissä taikka niiden nojalla säädetään tai
määrätään tailirka mitä vieraan valtion kanssa on sovittu. Euroopan yhteisön yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanosta annetun lain (rr39/rggÐ g $:n mukaan maa- ja metsätalousministeriö ohjaa Euroopan
Unionin yhteistä kalastuspolitiikkaa koskevien säännösten noudattamisen valvontaa. Lain ro g:n mukaan
maa- ja metsätalousministeriö voi antaa tarkempia määräyksiä kalatalouden tukitoimenpiteistä sekä þseisen lain muusta täytäntöönpanosta.
Neuvoston asetuksella (EY) N:o rgzzf zoo9 säädetään eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien saalisrajoista yhteisön vesillä mm. ICES-alueilla z9 ja 3z vuodeksi zoo9. Silakan, turskan, Atlantin lohen ja kilohailin saaliiden enimmäismäärät on jaettu Tanskan, Saksan, Viron, Suomen, Latvian, Liettuan, Puolan ja Ruotsin kesken.
I
Luonnonsuojelulaissa (1096/1996) on viittaus aiempaan direktiiviin 7g/409lETY. Direktiivi 2009/147lEY on aiemman
7 9 I 409 IETY kodifi oitu muoto.
direktiivin
539oo34.1
sr (86)
Vuonna zo16 voimaan tulevan kalastuslain(379/zot5) tavoitteena on edistää kalojen luonnonvaraista lisääntymistä sekä luoda uusi, tietoon perustuva sääteþjåirjestelmä kalavarojen kestävälle kä¡ölle ja hoidolle. Lisäksi laissa yksinkertaistetaan kalastuslupajärjestelmää, vahvistetaan alueellista osallistumista sekä selki¡etään eri toimijoiden roolia ja lisätään nüden välistä yhteistyötä. Erityisesti heikentyneiden ja uhanalaisten
kalakantojen suojelua tehostetaan. Kalastuksen sääteþ perustuu alueellisiin ja valtakunnallisiin hoitosuunnitelmiin. Sääteþä toteutetaan asetuksilla sekä elinkeino-, liikenne- ja ymp?iristökeskuksen (ELYkeskus) hallintopäätöksillä.
Laivaliikenne j a GOFREP
9.7
Suomen hankealueen ensisijaiset laivareitit kulkevat avomerellä ja yhdistyvät rannikkoa lähestyttäessä laivaväyliin. N¿iitä reittejä kä¡etään pääasiassa kauppamerenkulkuun ympäri vuoden.
Suurinta osaa Suomen rannikkovesien laivaväylistä hallinnoi Liikennevirasto. Nämä syväväylät ovat myös
kansainvälisen matkustajaliikenteen kä¡össä. Syväväylien lisäksi kä¡össä on matalia väyliä, joita käyttävät
syväykseltään pienemmät alukset ja huviveneet.
9.7.1
Reittijakojärjestelmä (TSS) ja kansainvälinen merenkulkujärjestö (IMO)
Reittijakojärjestelmä (Traffic Separation Scheme, TSS) on reititysmenetelmä, jonka tarkoituksena on erottaa
eri suuntaan kulkeva liikenne soveltuvin menetelmin ja määrittämällä liikennekaistat. Liikennekaistat ovat
määritettyjen rajojen sisällä olevia alueita, joihin määrätään yksisuuntainen liikenne. Rajat voivat muodostua luonnollisten esteiden mukaan, esimerkiksi liikennejakoalueen muodostavien esteiden mukaan. Alusliikenteen reittien tarkoituksena on parantaa meriliikenneturvallisuutta yhtenevillä alueilla sekä sellaisilla alueilla, joilla liikenne on hyvin vilkasta tai joilla on alusliikennettä rajoittavia tekijöitä, kuten merialueen rajallisuus, meriliikenne-esteitä, meren rajallinen syvyys tai epäsuotuisat sääolot.
Kansainvälinen merenkulkujåirjestö (International Maritime Organization, IMO) on määrittel¡ TSS-alueet ja
niitä koskevat määräykset.
9.7.2
Suomenlahdenalusliikenteenilmoittautumisjärjestelmä(GOFREP)
GOFREP on kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) Suomenlahden kansainvälisillä vesillä käyttöön
ottama pakollinen alusten ilmoitusjärjestelmä (MSC.rSg(26) ja MSC.z3r(82)). GOFREP perustettiin meriturvallisuuden parantamiseksi, meriympáristön suojelemiseksi ja sen valvomiseksi, että kansainvälisiä sääntöjä yhteentörmäämisen ehkáisemiseksi merellä (International Regulations for Preventing Collisions at Sea)
noudatetaan. Järjestelmä on ollut kä¡össä t.7.2oo4lähtien. Járjestelmän mukaan Suomenlahden merialuei-
ta
valvovat Suomen, Viron
ja
Venäjän merenkulkuviranomaiset yhdessä. GOFREP
on
SOIÁ,S-
yleissopimuksen (IMO:n kansainvälinen yleissopimus ihmishengen turvallisuudesta merellä) luvun V kohdan rr mukainen alusliikenteen pakollinen ilmoittautumisj:irjestelmä. SOlAS-yleissopimuksen on julkaissut
Kansainvälinen merenkulkujärjestö (IMO), jossa Kansainvälisellä purjehdusliitolla (ISAF) on neuvonantajan
asema ("consultative status"). SOlAS-yleissopimuksen luku V koskee kaikkien alusten meriliikenneturvallisuutta.
YK:n merioikeusyleissopimuksen (UNCLOS, United Nation Convention on Law Of the Sea) mukaan rantavaltiot Suomi, Venäjä ja Viro ylläpitävät yhdessä GoFREP-järjestelmää Suomenlahden kansainvälisillä vesillä. Näiden maiden liikenneministeriöt sopivat järjestelmän perustamisesta ja hankkivat sille IMO:n hyväksynnän. IMO:n meriturvallisuuskomitea otti IMO:n yleiskokouksen päätöslauselman 4.8S8(zo) määräysten
ja päätöslauselmien MSC.rgq(26) ja MSC.z3r(82). mukaisesti käyttöön Suomenlahden ilmoittautumisjärjestelmän, joka perustuu Suomen, Viron ja Venäjän yhteiseen hakemukseen.
Maalla sijaitsevat Tallinnan, Helsingin ja Pietarin alusliikennepalvelukeskukset (VTS) pystyvät seuraamaan
laivaliikennettä ja antamaan tarkennettuja neuvoja ja tietoja meriliikenteen vaaroista ja sääolosuhteista.
IMO:n päätöslauselmien MSC.rgg(76) ja MSC.z3r(82) mukaan Suomi, Viro ja Venäjä vaativat, että kaikki
Suomenlahden kansainvälisillä vesillä liikkuvat alukset, joiden bruttovetoisuus on vähintään goo GT, ilmoittautuvat GOFREPiin.
Pakollista ilmoittautumista koskevat säännöt määritellään IMO:n päätöslauselmassa A.8Sr(zo) (General
Principles for Ship Reporting Systems). Suomessa vastuuviranomainen on Liikennevirasto. Suomi on laajentanut GOFREP-järjestelmää niin, että se kattaa kansainválisen merialueen lisäksi myös Suomenlahden ny-
þisten WS-alueiden ulkopuoliset kansalliset merialueet.
539oo34.1
sz (86)
GoFREP-järjestelmän toiminta-alue kattaa Suomenlahden kansainväliset vesialueet Bengtskärin majakasta
koordinaattien 59o 33' 3oN ozzo 3o'E ja 59o ro'N o21o 3o'E kautta Kõpun niemeen vedetyn rajan länsipuolella. Alueen itáinen raja on pituusaste ,6o 3o'E. Valvontavastuualueraja, joka jakaa GOFREP-alueen Suomen ja Viron valvonta-alueisiin, on vedetty Kõpun, Hankoniemen, Porkkalan ja Kallbådagrundin reittijakojärjestelmien liikennejakoalueiden keskipisteistä koordinaattiin 59o S9'$N 0260 go',oE. Valvontavastuualueraja ei noudata Suomen ja Viron talousvyöhykkeiden rajaa. Suomen valvonta-alueen kattava GOFREPkeskus on Helsingin Alusliikennepalvelu (VTS), ja Viron alueella valvonnasta vastaa Tallinnan VTS.
9.7.5
Laivojensuoja-alueidenoikeudellinenperusta
Turva-alueiden perustaminen tarvittavien työskentelyalueiden ympärille on tärkeä merenkulun käytäntö,
jonka tarkoituksena on välttää toistensa ohi kulkevien alusten yhteentörmäämisen riski ja suojella sekä työskentelevää alusta että muuta alusliikennettä. Kuvattu käyt¿intö perustuu yleiseen merenkulun tapaoikeuteen
(eli se perustuu käytäntöön ja yleiseen tapaan) ja erityisesti hyvän merimiestaidon periaatteeseen, eikä sillä
siksi ole selkeää oikeusperustaa. Yleisen kä¡ännön mukaan alusten turva-alueita perustetaan tarpeen mukaan, ja menettelytapa perustuu yhteistyöhön turva-alueen tarvitsevien alusten ja niiden merenkulkuviranomaisten välillä, jotka vastaavat voimassa olevien turva-alueiden ilmoittamisesta muille aluksille.
539oo34.1
s3 (86)
1()
F'TSIKAALIS-KEMIALLISEN JA BIOOTTISEN YMPÄRISTöN NYKYTII-A SUOMEN TALOUSVYöHYKKEELLÄ
1o.1
Merialueiden suojeluja hoito
Ehdotus Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmaksi valmistui syksyllä zor4. Ohjelma kattaa
merialueen rantaviivasta talousvyöhykkeen ulkorajalle. Lopullisesti toimenpideohjelma valmistuu vuoden
zor5 loppuun mennessä ja sen toimeenpano tulee aloittaa vuoden zo16 aikana. Talousvyöhykkeen heikkoon
suojelun tasoon on haettu parannusta ehdottamalla merialueelle viittä SCl-aluetta (yhteisön t¿tkeänä pitämä
alue). Alueet on tarkoitus osoittaa myös HELCOM MPA -alueiksi (marine protected area). Meneillään olevat
Natura zooo -verkoston täydennykset voivat osaltaan parantaa merellisen suojelualueverkoston kattavuutta.
Meristrategiadirektiivin zooS/56/EY mukaiset laadulliset kuvaajat, joiden perusteella ympäristön hyvä tila
määritetään, ovat:
.
.
.
.
Pidetään yllä biologista monimuotoisuutta. Luontotyyppien laatu ja esiintyminen sekä lajien
levinneisyys ja runsaus vastaavat vallitsevia f,isiografisia, maantieteellisiä ja ilmastollisia oloja. Ihmisen toiminnan kautta leviävien tulokaslajien määrät ovat tasoilla, jotka eivät vahingoita ekosysteemejä.
Kaikkien kaupallisesti hyödynnettävien kalojen sek?i äyri2üstenja nilviäisten populaatiot ovat
turvallisten biologisten rajojen sisällä siten, että populaation ikä- ja kokojakauma kuvastaa
kannan olevan hyvässä kunnossa.
Meren ravintoverkkojen kaikki tekijät, siltä osin kuin ne tunnetaan, esiintyvät normaalissa
runsaudessaan ja monimuotoisuudessaan sekä tasolla, jolla varmistetaan lajien pitkän aikavälin runsaus ja niiden lisääntymiskapasiteetin täydellinen säilyminen.
Ihmisen aiheuttama rehevöityminen, erityisesti sen haitalliset vaikutukset, kuten biologisen
monimuotoisuuden häviäminen, ekosysteemien tilan huononeminen, haitalliset leväkukinnot
ja merenpohjan hapenpuute, on minimoitu.
.
.
.
.
Merenpohjan koskemattomuus on sellaisella tasolla, että se takaa ekosysteemien rakenteiden
ja toimintojen turvaamisen sekä erityisesti sen, ettei pohjaekosysteemeihin kohdistu haitallisia vaikutuksia.
Hydrografisten olosuhteiden pysyvät muutokset eivät vaikuta haitallisesti meren ekosysteemeihin.
Epäpuhtauksien pitoisuudet ovat tasoilla, jotka eivät johda pilaantumisvaikutuksiin.
Kalojen ja muiden ihmisravintona kä¡ettävien meren antimien epäpuhtaustasot eivät ylitä
yhteisön lainsäädännössä tai muissa asiaa koskevissa normeissa asetettuja tasoja.
.
Roskaantuminen ei ominaisuuksiltaan eikä määrältään aiheuta haittaa rannikko- ja meriymp?iristölle.
.
Energian mereen johtaminen, sisältäen vedenalaisen melun, ei ole tasoltaan sellaista, että se
vaikuttaisi haitallisesti meriympäristöön.
Suomessa meristrategiadirektiiviä zooS/56/EY on toteutettu lainsäädännön ja meristrategian toimenpide/seurantaohjelmien avulla. Vuonna zoo8 alkanutta prosessia ylläpidetään päivittämisen ja raportoinnin
avulla.
Vesipuitedirektiivi zooo/6o/EY tähtää pohja- ja pintavesien hyvään tilaan vuoteen 2o1S mennessä. Suomessa direktiivi toimeenpannaan lainsäädännön avulla ja esim. vesienhoitosuunnitelmilla vuosille 2o1o-2o1s.
Valmisteilla on vuoteen zozr ulottuvan jakson vesienhoitosuunnitelmat. Suomen vesiensuojelusuunnitelmien suuntaviivat vuoteen zor5 määrittelee tärkeimmät toimenpiteet, joilla direltiivin asettamat tavoitteet
saawtetaan:
539oo34.1
a
Rehevöitymistä aiheuttavia ravinnepäästöjä vähentämällä
o
Haitallisten aineiden aiheuttamia riskejä vähentämällä
a
Vesirakentamiseen ja vesien säännöstelyyn liitb^/iä haitallisia vaikutuksia vähentämällä
a
Pohjavesien suojelulla
a
Vesien biodiversiteettiä vaalimalla
54 (86)
a
Järvikunnostuksilla.
1().2
Fysikaalis-kemiallinen ympäristö
10.2.1
Merenpohjan rakenne
Suomen vesien ainutlaatuinen morfologia ja monet erilaiset sedimentit syntyivät viimeisen jääkauden jälkeen. Merenpohja on kerrostunut mosaiikkimaisesti kivisiin harjanteisiin, savi- tai mutapainanteisiin sekä
hiekka-, moreeni- tai sorapohjiin kaltevilla pinnoilla ja matalammilla alueilla. (Myrberg et al. zoo6).
Vedessä olevien hiukkasten sedimentaatiota tapahtuu syvissä altaissa, paikallisissa painanteissa ja suojaisilla
alueilla. Aallokolle tai virtauksille alttiina oleva merenpohja voidaan luokitella joko alueeksi, jossa sedimentaatiota ei tapahdu, tai seka-alueeksi, jossa sedimentaatiota voi tapahtua vallitsevista virtauksista tai tuulista
riippuen.
Suomen talousvyöhykkeellä pohjan topografia vaihtelee paljon. Vesisyvyys Merikaapelireitillä vaihtelee válil- 2og m, syvimpien alueiden sijaitessa talousryöhykkeen länsiosassa. Pohjalla esiintyy sedimentaationja eroosioalueita ja näiden yhdistelmiä. Valtaosa pohjatyypeistä on sedimentaatiopotrjia tai yhdistelmäpohjia. Merikaapelireitin tutkimuskäytävässä pohja on yleisimmin mutaliejua (pehmeä pohja; kuva 3Z). Kuten
aluevesiosuudella, täälläkin pienen mittakaavan heterogeenisyys on tyypillistä pohjan rakenteessa ja sedimentin laadussa.
lä +S
'I
-::
,l^.ì "
t
i
]:
1:
I
I
!
merikaapelireit TalousvyÖhykkeen
Aluevesiraja
Kallioperä
I
Suunniteltu
raja
!
f
xou" yhdistelmäpohj.
Koua
savi
I
urt"
Hiekka
Ktllv a 27. Merenpohjan laatu Merikaapelireitin talousvyöhykkeen osuudella.
539oo34.1
55 (86)
10.2.2
Sedimentin haitta-aineet
Nord Stream -projektin rakentamiseen liittyneissä taustaselvityksissä vuonna zoog raskasmetallien ja dioksiinien analysoidut pitoisuudet talousvyöhykkeellä olivat yleisesti alhaisia. Raskasmetalli- ja dioksiinipitoisuudet alittivat pääsääntöisesti ruoppaus- ja läjitysohjeen alemman raja-arvon, jolloin pintasedimentin katsotaan olevan pilaantumatonta. Tributyylitinapitoisuudet (TBT) olivat kuitenkin satunnaisesti suuria. TBT:n
merkittävin lähde ovat biokasvustoja estävät maalit, joita on aiemmin käytetry alusten pohjissa. Kyseistä
orgaanista tinayhdistettä esiintyy tavallisesti pintasedimentissä lähellä laivareittejä.
Arseenin ja useimpien raskasmetallien normalisoidut pitoisuudet eivät ylittäneet alempia raja-arvoja (taso
r). Paikoin eräät metallit (Cu, Cd) saattoivat sattumanvaraisesti olla suuria (Ramboll zorr). Talousvyöhykkeellä näytteitä otettiin yhteensä 33 paikasta putkilinjan reitin varrelta, jossa tutkimuskäytävässä myös Merikaapelireitti on suunniteltu kulkemaan. Pohjan tyypistä riippuen näytesyvyys oli enintään o,5 m (Ramboll
zoog). Taulukoissa S - 7 on esitetty sedimenttinäytteistä analysoitujen aineiden tuloksia.
539oo34.1
s6 (86)
Taulukko
5.
Sedimentin metallipitoisuudet talousvyöhykkeellä vuonna zoog (Ramboll zoog).
ilr,
l:¡,
ll
.r1",:.r
L,t'
i"'
lirr
ii.r'
Pintakerroksen analwsit
Vaihteluvdli
4.5-21
<o.1-o.15 ).2q-1.5
7.2-2q
c4-130 lq-7q
t8-62
Lg-77
t6-c,¿o
Mediaani
12,O
<o,1
r.4.o
50.o
41.O
?o.o
35.O
r.50
Vaihteluväli
4.5-2q
<o.1-o.2¿ <o.2-1.5
7,2-39
2g-150
Lg-79
LO-7r
Lg-92
5q-g¿o
Mediaani
L2
<o,1
r6.o
6o.o
q6.¡
2q.Ã
r8
140
r..3
Kaikki analwsit
Taulukko
6.
r.8z
Sedimentin dioksiinipitoisuudet talousvyöhykkeellä vuonna zoog (Ramboll zoog). Pitoisuudet on määritetty Maailman terveysjärjestön laatiman, dioksiinien toksisuutta koskevan menetelmän mukaisesti (WHO(zoo5)-PCDD/F TEQ excl. LOQ (määritysraja)).
'::'. i)ìi';iliìrlrl
llr{ll'flrr,/1r' i' i,ir' ìl
rtl.ii r .ilir)) Iì,1/ril, i.,r i:i,r.1t,,.:tr,iìi,il)
',,\.i Ili'irrit,,r
")':¡;,) ']rl" i'ì'fr)j ìii,r.:,¡,
I,i,)irr i, ;,'i..,t ì..:,ri i¡r,r'ìrrr li. t,,ii,i ,ì
Vaihteluvdli
3,3 - 21,9
3,3 - 13.6
Mediaani
8,66
5,3
Vaihteluväli
o,o23- 64.4
o.o33 - 42.9
Mediaani
6,4s
4,73
Pintakerroksen analwsit
Kaikki analwsit
Taulukko 7.
Orgaanisten haitta-aineiden analysoidut pitoisuudet talousvyöhykkeellä vuonna zoog (Ram-
boll zoog).
:rl
'l,l¡.lii,,ìì
i. L"'rrrii.;r:r;Iì
itiiiììiil.riì
iL,'¡i.1.. l.:r
ir,, ,t
iiìì1ì
il
i
|
,
il iì,ìl
i.,iiii
,
,r
:
i:
:
I
,.
I.i,.1.:,
:.ll
Pintakerroksen
analwsit
Vaihteluväli
o,3L-2.4
<o.oo1-o.o03 <o,oo1
<o.oo1-o.o2
<o.oo1
<o.oo1
Mediaani
o.6g
<o,oo1
).oo3
<o.oo1
<o.oo1
Vaihteluváli
<o,05-2,4
<o,oo1-o,o()7 <o,oo1
<o,oo1-o,o32 <o,ool
<o,oo1
Mediaani
0.Ãq
<o.oo1
),oo2
<o,oo1
<o,oo1
Kaikki analyy-
sit
539oo34.1
<o,oo1
<o,oo1
s7 (86)
Talousvyöhykkeellä raskasmetallien ja orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuudet olivat yleisesti pieniä, mutta
joissain paikoissa selvästi kohollajohtuen merenpohjan heterogeenisyydestä (kuva z8).
160
Rlù¡päi¡, Cu
140
t¡lrslkäLãî
IEnnen,0-2em
120
cñ
100
El3. klèrrot,0-2
-Jålkèeí,o-z
cm
80
60
EUålkeen,2-10cm
-E1nen,2-1ocm
40
tr3-k¡error
'----
2A
2-10cm
TaF 2
Tas
1
0
50m
1û0m
200m
400m
800m
1600m
3200 m
îilblitñ'lit¡tiã;rÉiÏùs¡È-liãî- -
800
700
Ifnnen,Þ2cm
600
6îì
500
kierrot o-2 cm
El3-J:l¡keen,(!2
400
ECnnen,2-10cm
cm
300
-ljålkeen,2-lo2-1ocm
¡¡¡
Tao 2
-3.klerror
-'- Tãso I
200
100
0
50m
10Om
2(xtm
,lO0m
SllO
m
tr6{t0m
3200 m
Kuva 28. Esimerkkinä pintasedimentin normalisoidut kuparin ja tributyylitinan pitoisuudet wonna 2oro
putkilinjojen liitoskohdan läheisyydessä ennen kiviaineksen kasaamista ja sen jálkeen sekä vuonna
zorr putkilinjan r valmistuttua (Luode Consulting Oy zorz, Ramboll 2ot2).
1().2.3
Radioaktiiviset haitta-aineet
Suurin syy Itämeren radioaktiivisiin sedimentteihin on vuoden 1986 Tðernobylin onnettomuudesta aiheutunut radioalitiivinen laskeuma. Tðernobylistä aiheutuneen kerrostuman suurimman radiologisen merkittävyyden omaavan radionuklidin, Cs-137:n, maantieteellinen jakauma on hajanainen johtuen epätasaisesta
kerrostumisesta ja merenpohjan sedimenttien kasautumisesta. Suurimmat arvot Suomenlahdella esiintyvät
meren itäisimmässä osassa. Kuitenkin suurin osa Itämeren sedimenttien radioalitiivisuudesta on peräisin
luonnollisesti esiintyvistä radionuklideista. Nyþään sedimenttien radioal,¡tiivisuuden ei arvioida aiheuttavan
haitallisia vaikutuksia Itämeren luonnolle. (HELCOM zorS)
10.2.4
Virtaukset
Perinteisesti Suomenlahden virtausmallia on pidetty syklonisena (vastapäivään kiertävänä) virtauksena. Vesi
virtaa länteen ulos Suomenlahdelta lähellä Süomen ránnikkoa ja vastavirtaus kulkee itään pitkin Viron rannikkoa (Myrberg )¡m. 2006). Keskimääräinen virtausnopeus on suuruusluokkaa muutama senttimetri sekunnissa (Soomere ym. 2oo8). Virtausmallin kaavakuva on esitetty kuvassa 39.
539oo34.1
58 (86)
tI
tI
60"-10'
z
5-1ocms-1
3-5
cms'1
3
cms-l
<
o
E0
¿
(ro"oo'
o
at
c\t
,
,
-59"3{}'
2-ì"
?4"
:5"
J(r"
27"
2lii"
29"
:ì{)"
longitudiE
Kuva 29. Kaavamainen esitys keskimääräisestä kiertovirtausmallista Suomenlahdella (Andrejev ym. 2oo4
mukaan).
Kuten kuvasta 39 nähdään, Suomenlahden kiertovirtausmallit sisåiltävät useita keskikokoisia pyörteitä. Tämä
kiertovirtausmalli löyryy sekä keskimääräisestä että hetkellisestä virtauskentästä (Soomere ym. zooS).
Hallitseva virtaussuunta vaihtelee mittauspaikasta riippuen. Tämä vahvistaa näkemystä, että keskikokoisia
pyörteitä voi esiintyä ja että merenpohjan harjanteilla sekä vastaavilla topografisilla piirteillä on paikallista
vaikutusta virtauksün. Nord Stream -proje}tin rakennusvaiheen aikana vuosina 2o1o-2o11 Suomenlahden
avoimilla vesialueilla virtausnopeus tarkkailupaikoilla, lähellä merenpohjaa, oli o,o5 m/s (syvyys 6o-8o m).
Suurin yksittäinen mitattu virtausnopeus oli o,zr m/s. Yleisimmät virtaussuunnat olivat itäinen ja lounainen
(Ramboll, Witteveen+Bos ja Luode Consulting Oy zorz).
1o.2.5
Veden laatu
Nord Stream -projektin aikana Suomen talousvyöhylilkeellä meriveden sameuden keskimääräisen taustaarvon arvioitiin vaihtelevan vuodenajan mukaan välillä r-3 NTU. Vesipatsaan kemiallinen laatu vaihteli
pystysuuntaisesti huomattavasti vuodenaikojen mukaan. Yleisesti ravinnepitoisuudet ovat alhaisempia kuin
sisäsaaristossa. Kuitenkin esimerkiksi toukokuussa 2o1o, keskisellä Suomenlahdella, tausta-arvo nousi tasolle 5 NTU. Tämä johtui raskaan ja erittäin samean vesimassan vaakasuuntaisesta purkautumisesta vesialueelle. Meriveden raskasmetallipitoisuudet olivat yleensä taustatasolla. Kesdllä esiintyy yleisesti tilanne, jossa
2o-5o metrin syvyysalueelle muodostuu selvä tiheysgradientti. Tässä vyöhykkeessä happipitoisuus laskee
jyrkästi niin, että lähellä merenpohjaa olosuhteet voivat olla hapettomat (kuva 3o).
539oo34.1
5e (86)
Ir^tP:
¡{,IPP¡
ít
2014
2013
alol(uj
dotu¡
Kuva 3o. Itämeren pohjoisosan ulkomerialueilla vallinneet happiolosuhteet lähellä merenpohjaa elokuussa
2otg-2ol4 Suomenympäristökeskuksen mukaan /www.syke.fi/. Punaiset alueet viittaavat
hapettomiin olosuhteisiin.
Joulukuussa zor4 happirikasta vettä työntn Itämereen Tanskan salmien kautta. Tämä oli kolmanneksi
suurin sisäänvirtaus sitten vuoden r88o, jolloin merentutkimukseen liittyvä havainnointi Itämerellä alkoi.
Tarkkailutulokset tammikuulta zor5 viittasivat siihen, että sisäänvirtaus ainakin jossain määrin yhä jatkui.
Kun suolaisen veden pulssi saavuttaa Bornholmin ja Gotlannin hapettomat syvänteet, ryrjäytetfy hapeton
vesi puolestaan työntyy kohti Suomenlahtea. Tästä seuraa pohjan läheisten hapettomien alueiden
laajenemista Suomenlahdella ja tulevina kesinä sinileväkukintojen mahdollista voimistumista, kun levien
kasvuun kä¡ettävissä olevaa fosforia voi enenevässä määrin vapautua hapettomilta pohjilta.
1o.g
Bioottinen ympäristö
10.9.1
IGlat
Suomenlahden ja varsinaisen Itämeren pohjoisosan murtovesi ja ympäristöolot sopivat vain muutamille
kalalajeille. Alhainen suolapitoisuus rajoittaa usean merikalalajin levinneisyyttä. Syvien vesien alhainen
happipitoisuus tai hapen puuttuminen kokonaan rajoittavat pohjakalalajeille soveltuvien elinympdristöjen
määrää.
Avomeren hankealueella kalayhteisön yleisimpiä lajeja ovat kilohaili (Sprattus sprattus L.) ja silakka (Chtpea
harengus.L.), sekä talvella myös kolmipiikki (Gosferosfeus aculeatus). Suomen hankealueella esiintyviin
anadromisiin vaelluskalalajeihin, jotka viettävät suurimman osan aikuisiästään meressä, mutta kutevat ja
viettävät poikasaikansa joissa, kuuluvat lohi (Salmo salar), meritaimen (Sa"lmo trutta) ja siika (Coregonus
lauaretus).
Suomen hankealueen kaupallisesti hyödynnettäviä kalalajeja ovat kilohaili, silakka ja lohi. Saaristossa ja
rannikkoalueilla esiintyy lisäksi merkittäviä rannikkokalastuslajeja, kuten meritaimenta, kuhaa (Stízostedion
lucioperca), siikaa, ahventa (Percafluuiarrhs), haukea (Esox lucius) ja kampelaa (Platichthysfiesus).
Hitaasti hajoavien orgaanisten haitta-aineiden (POP-yhdisteiden) esiinffmistä Itämeren kaloissa on seurattu
EU:n tasolla. Viimeisin tutkimus nimeltään EU Fish II (Hallikainen ym. zorr) osoittaa, että monien POPyhdisteiden (Persistent Organic Pollutants) pitoisuudet Suomenlahdelta pyydetyissä kaloissa ovat laskeneet.
Komission asetuksen (EÐ N:o :.88r/zoo6 mukaan kalaa ja kalatuotteita ei saa myydä, jos kalan liha sisältää
enemmän kuin 4 pg/g (tuorepainoa) dioksiineja (WHO-PCDD/F-TEQ). Suomi ja Ruotsi ovat saaneet
poikkeuksen tähän asetukseen, ja ne saavat mlydä suurikokoisia (>r7 cm) silakoita omalla alueellaan sekä
lohta myös muihin maihin. Avomerikalastuksen saalislajien dioksiinipitoisuus Hangon ja Kotkan edustalla
vuonna 2oo9 on esitetty taulukossa 8.
539oo34.r
6o (86)
Taulukko
8.
Suomenlahdelta vuonna 2oo9 pyydetyn lohen, silakan ja kilohailin dioksiinipitoisuudet
(WHO-PCDD/F-TEQ) (Hallikainen )¡m. 2011).
l;
'l
iì
rll
.rii
'i,itrr
r''li
i,
I ír)
tt l:
Lohi
z vuotta meressä
Silakka
1-q
Kilohaili
r-4
1o.3.2
)
¡
L
',1Y, l,
r
irrr,
i'(ri,ì
f ìr
"t,)
I,
rÍa
ì
i
i..i
,v,i I !r'j
i;i
l,\,'ì.
{.r),
"i j r)
z vuotta meressä
4'24 - 4,79
o,6s - L63
o-n
o.q1 - 3.70
0.66 - 1.31
r-6
0,76 - r.77
:7¡i\
/
l,
i'
l.ì,
Merinisäkkäät
Suomenlahdella elää ja lisääntyy kaksi hyljelajia, Suomenlahden länsi- ja keskiosissa esiintyvä harmaahylje
(Halichoerus grypus) ja Suomenlahden itäosassa esiintyvä itämerennorppa (Pusa hispida botnica). Harmaahylje on nyþisin yleinen, ja sen kanta on kasvussa. Suomenlahdella arvioidaan olevan noin 8oo yksilöä.
Itämerennorpan kanta on enintään 2oo-3oo yksilöä. I^aji on luokiteltu silmällä pidettäväksi lajiksi, mutta
sen osapopulaatioiden välillä on eroja. Saaristomeren kanta on vähenemässä, ja jäljellä on noin 3oo yksilöä.
Viron luoteissaaristossa on yli r ooo yksilön kanta. On olemassa todisteita siitä, että jotkut norpat liikkuvat
Saaristomeren ja Viron vesien väilillä. Heikoin alakanta on Suomenlahdella, jossa norpat ovat keskittyneet
sen itäosaan. Vuosina 2o1o ja zott vain muutama yksilö on havaittu Suomen puolella, ja myös Venäjän vesillä kanta on dramaattisesti pienentynyt. Jäljellä on mahdollisesti vain noin roo yksilöä (Nordström ym. 2011).
Harmaahylje lisääntyy joko jäällä tai maalla rüppuen jääolosuhteista. Suomenlahdella harmaahylkeen
li-
sääntymiskausi on helmikuusta huhtikuuhun. Itämerennoq)pa poikii vain jäällä, mikä rajoittaa sen esiinty-
mistä erityisesti leutoina talvina. Poikiminen tapahtuu helmi-maaliskuussa. Harmaahylkeiden esiintyminen
Suomenlahdella on keskitqm¡ jäätalvina ulkomerelle jäänreunaa lähellä olevalle ajo- ja ahtojäävyöhylirkeille.
Jäättöminä talvina poikimista tapahtuu myös ulkoluodoille. Lisääntymiskausi on heti poikimisen jälkeen
samoilla alueilla.
Kesäaikana harmaahylkeet kerääntyvät Suomenlahdella pääasiassa hylkeidensuojelualueiden luotojen ympäristöön, muüa yksittäisiä hylkeitä havaitaan aina silloin tällöin Helsingin sisälahdillakin, havaintoja on mm.
Kruunuvuorenselältä ja Hernesaaren edustalta sekä saaristoalueella Santahaminasta itään. Helsinkiä lähimmät hylkeidensuojelualueet ovat Porvoon ja Kirkkonummen ulkosaaristoissa.
)
Itämerennorppaa suojellaan EU:n luontodirektävtn gz/+S/ETY, ja Bernin sopimuksen mukaisesti. Maailman luonnonsuojeluliitto IUCN pitää koko itämerennorppakantaa uhanalaisena. Itämeren harmaahylje kuuluu EU:n luontodirelitiivissä, gz/+SIHIY ja Bernin sopimuksessa mainittuihin suojeltavün lajeihin (Rassi ym.
zoor). Harmaahylje poistettiin kuitenkin uhanalaisten eläinten luettelosta vuonna zoro kannan suotuisan
kehitgrmisen vuoksi (Rassi ym. zoro).
Heinäkuun rz. päivänä 1993 annetun metsästysasetuksen (666/tggÐ mukaan harmaahylkeen metsästysaika
on 16.4.-3r.rz. ja rauhoitusaika 1.1.-15.4. Itämerennorpan metsästysajat ovat 1.9.-1S.1o. ja 16.4.-3r.5 ja
rauhoitusajat 16.10.-15.4. ja r.6.-3r.8. Itämerennorpalle ei kuitenkaan tällä hetkellä myönnetä kaatolupia.
Itämeren pyöriäiskanta (Phocoena phocoena) on pieni. Siihen kuuluu vain noin 6oo yksilöä. Itämeren pyöriäiskannan esiintymisalue rajoittuu lähinnä varsinaisen Itämeren eteläosün. þöri?iisiä on havaittu Suomen
vesillä vain harvoin, ja yleensä rannikon läheisyydessä. Jääpeitteen takia pyöriäinen ei voi elää Suomen rannikkovesissä vuoden ympäri.
Suomi on osallisena ns. ASCOBANS -sopimuksessa 'âgreement on the Conservation of Small Cetaceans of
the Baltic, Nord East Atlantic, Irish and North Seas", joka edellyttää kansainvälistä yhteistyötä pienten valaslajien, kuten pyöriäisen, säilymistä edistävien suojeluolosuhteiden aikaansaamiseksi ja ylläpitämiseksi.
2
Kappaleessa tarkoitetaan direktiiviä g2/43lETY sellaisena, kuin se on muutettuna 20.11.2006 annetulla neuvoston
direkriivill¿i 2006/ 1 05 lEY .
539oo34.r
6r (86)
Suomessa pyöriäinen on luokiteltu alueellisesti sukupuuttoon kuolleeksi. Vuosina 2tl11-2<l13 koko Itämeren
alueella tehtiin selvitys (SAMBAH), jossa automaattisten äänitallentimien avulla Suomen vesillä tehtiin
muutama pyöriäishavainto Ahvenanmeren ja Saaristomeren eteläreunalla. Lähin todennäköinen pyöriáisten
lisääntymisalue on Öölannin kaalkoispuolella oleva Midsjöbank (SAMBAH zor4 a ja b).
ro.3.3
Pohjaeliöstö
Suomenlahden keskiosan (syvyys >-Zo m) pehmeä merenpohja on pohjaeliöstölle
nyþisin epäedullinen
elinympäristö. Syynä tähän on pintasedimentissä vallitseva hapen vähäisyys. Pohjaeläünyhteisöt ovatkin
voimakkaasti heikentyneet varsinaisen Itämeren ja Suomenlahden avomerialueilla. Vain epäedullisista
olosuhteista mahdollisesti kilpailuetua saavilla taksoneillas, kuten monisukamato Marenzellerialla
(tulokaslaji) on mahdollisuus menestyä. Yksilötiheydet eivät kuitenkaan nouse suuriksi.
Vuoden 2ot4 keväällä HELCOM pohjaeliöstön seuranta-asemilla Ll,S, LL6A ja LV ja niiden
rinnakkaisasemilla A ja B tutkittiin pohjaeliöstön tilaa (kuva gr). Näyteasemat (syqystaso 7o - 8o m)
sijaitsevat talousvyöhylkeellä, Helsingistä kaalikoon ja etelääin. Edellä mainittu Marenzelleria spp. oli ainoa
taksoni, joka esiintyi harvalukuisena (rz - 348 yks./m,) kaikilla asemilla. Yksilötiheyden lasku aiempiin
vuosiin verrattuna on suorassa suhteessa pohjan läheisen veden happipitoisuuden vähenemisen kanssa.
1200
1000
r 2014 spring
r 2013 spring
800
600
I
2012 spring
400
J20LL autumn
200
r
2011 spring
f
2010 autumn
0
:o,.þ':;"$u' 1,.,.þ'
Kuva
3r. Monisukamato Marenzellerio spp:n yksilötiheys (Vks./r¡,¡ eräillä HELCOM -asemilla ja niiden
rinnalirkaisasemilla vuosina 2o1o
to.3.4
-
2ot4 (SYKE zor4).
Linnut
Suomen talousvyöhykkeellä ei ole lintujen pesimäalueita, vaan ulkomerellä havaittavat linnut ovat joko
muuttomatkalla tai alueella muuten levähtäviä yksilöitä. Suomenlahti kuuluu lintujen tärkeimpiin muuttoreitteihin. Itämeren ylittää kahdesti vuodessa valtava määrä arktisten alueiden muuttolintuja, jotka ovat
matkalla talvehtimis- tai pesintäalueilleen. Kevätmuutto tapahtuu tyypillisesti r.5.-ro.6. ja syysmuutto 1.7.r5.rr. välisenä aikana.
I-llkomerellä levähtää jonkin verran muuttolintuja. Talvella vesilintuja ja lol<keja jää kiertelemään alueelle.
Merkittävät levähdysalueet ovat kuitenkin Suomen aluevesillä olevilla matalikoilla ja saariston rannoilla.
Talousvyöhykkeellä veden syvyys on niin suuri, että vain harva pohjaeläimiä tai -kaloja ravinnokseen
käyttävä laji pystyy niitä siellä sukeltamaan. Kalaa syövien lajien esiintymät vaihtelevat vuoden aikoina
kalaparvien esiintymien mukaan, mutta yleisesti niüdenkin lajien parhaat ruokailualueet löyryät aluevesiltä.
t
539oo34.1
takson¡ = mikä tahansa sukulaisuussuhteiden mukaan nimetty eliöryhmä
6z (86)
Nord Stream -projeltissa maalis-huhtikuussa zorr hyljetarkkailun yhteydessä havainnoitiin myös lintujen
määriä talousvyöhykkeellä. Tuolloin avomeren havainnot levähtävistä linnuista olivat niukkoja.
ro.4
Suojelualueet
Suomenlahdella ja Saaristomerellä olevat suojelualueet keskittyvät rannikkoalueille. Useimmat nüstä sijaitsevat aluevesillä, ja vain kolme Natura zooo -aluetta ulottuu Suomen talousvyöhykkeelle Itäisellä Suomenlahdella kaukana Merikaapelireitistä.
Merikaapelireittiä lähinnä oleva Natura zooo -alue on Kallbådanin luodot ja vesialue (FloroooSg) Porkkalanniemen lounaispuolisella ulkomerialueella rr,6 km etäisyydellä tutkimuskäytävän keskilinjasta. Suojeluperusteena on alueen tärkeys luontodirektiivin gz/qS/E'fY liitteen II lajin, harmaahylkeen suojelulle.
10.5
Sosioekonomiset olosuhteet
10.5.1
Laivaliikenne
Talousvyöhykkeellä laivaliikenne on vilkasta.
Suomenlahden keskiosan laivaliikenteessä vallitsevat itälänsisuuntaisen lükenteen pääväylät, ja tilannetta
monimutkaistaa Helsingin ja Tallinnan vdlinen pohjois-eteläsuuntainen liikenne. Suurin osa Itämeren vaihtelevasta rahtilükenteestä suuntautuu Suomenlahden itäosan satamiin ja niistä pois. Tähän sisáltyy myös
Venäjän satamista kuljetettava öljy. Lisäksi erityisesti Helsingin ja Tallinnan välillä liikkuu suuri määrä lauttoja ja risteilyaluksia.
Hankealueelle sijoittuu kaksi laivaliikenteen reittijakoaluetta: Porkkalan majakan edustan reittijakoalue ja
Hankoniemen edustan reittijakoalue. Merikaapelireitin osuudet TSS-alueilla ilmenevät alla olevasta taulukosta 9.
Taulukko
9.
Merikaapelireittiosuudet TSS:n eri alueilla
Varoalue
Länteen
päin suun-
tautuvakai-
Itäåin päin
suuntautuva
kaista
Kokonaispituus
TuIoflåihtö
(KP)
(km)
9r/92
36
r85/r93
73
sta
Tulo/lähtö
(KP)
TSS
Porl¡lkalan majakan
edustan TSS
Hankoniemen edustan TSS
Tulo[fütö
(KP)
s6/6t
truloÂåihtö
krpl
74/7e
6z/zq
7e/84
8c/st
44/r85
ei kaistalla
tgg/zo7
Hankoniemen TSS-varoalueelle sijoittuu lisäiksi 2,5 km haara, joka on osa tätä Hankeüa.
ro.S.2
Kalastus
Suomen talousvyöhykkeellä harjoitetaan lähinnä ammattikalastusta. Virkistyskalastus keskittyy pääasiassa
rannikko- ja saaristoalueille. Avomerellä harrastetaan kuitenkin jonkin verran lohen uistelua.
Trooli on tärkein Itämeren ulkovesialueilla harjoitettavassa kaupallisessa kalastuksessa kä¡etty kalastusväline. Silakan ja kilohailin kalastuksessa kä¡etään pelagisia trooleja, joita myös suomalaiset kalastajat käyttävät Suomenlahden avovesialueilla ja varsinaisen Itämeren pohjoisosassa. Alueella harjoitetaan sekä yhden
aluksen troolausta että parivetoa kahdella troolarilla. Pelagisen troolin vetosyvyyttä voidaan säätää kalaparvien oleskelusyvyyden mukaan, ja niillä þetään kalastamaan myös lähellä pohjaa, kun kalaparvet liikkuvat
syvissä vesissä. Suomalaiset
troolarit käyttävät yksinvedossa myös niin sanottua poijuvetoteknükkaa, jossa
troolin syväystä säädellään vinssien ja troolia kannattelevien poijujen avulla. Myös tällä teknükalla voidaan
kalastaa pohjan läheisyydessä. Lohisiimakalastusta harjoitetaan edellisten lisäksi varsinkin itäisen Suomenlahden avomerialueella.
539oo34.1
6s (86)
10.5.3
Ammukset
Ensimmäisen ja toisen maailmansodan jäljiltä Suomenlahdessa voi olla vielä useita þmmeniä tuhansia miinoja. Strategisesti sijoitettujen miinojen lisäksi tavataan merisodankäynnin jäänteitä, kuten torpedoja, tykinammuksia ja ilmapommeja. Kemiallisten sotatarvikkeiden upotuspaikkoja Suomen talousvyöhykkeellä ei
tunneta (Nord Stream AG zorg).
Erityisesti laivaväylien läheisyydessä Suomenlahden pohjassa on tynnyreitä ja muita säiliöitä (Nord Stream
AG
zo$).
Lisätietoja mahdollisista Merikaapelireitillä olevista miinoista ja tynnyreistä saadaan yksityiskohtaisten tutkimusten valmistuttua.
to.5.4
Sotilasalueet
Suomenlahdella ja Saaristomerellä olevat ampuma- ja suoja-alueet on esitetty liitteissä B ja C.
Suomen talousvyöhylkeellä Merikaapelireitti jatkuu noin zt kilometrin matkan (KP zg-KP 48) aluevesiltä
alkavan ampuma-alueen sisällä. Toisen kerran reitti kulkee ampuma-alueen sisällä noin 49 kilometrin matkan Hankoniemen lounaispuolella (KP 186 - KP zgS).
10.5.5
Virkistyskåiyttö
Talousvyöhykkeellä ei ole Merikaapelireitin läheisyydessä virkistyskäyttöä satunnaista huviveneilyä ja virkistyskalastusta lukuun ottamatta.
ro.5.6
ro.5.6.r
Olemassa oleva ja suunniteltu infrastruktuuri
IGapelit ja putkilinjat
Suomen hankealueella esiintyvät tietolükennekaapelit ja voimakaapeli on esitetty liitteessä B.
Suomen talousvyöhykkeellä Merikaapelireitti risteää Nord Stream -putkilinjan kanssa ensimmäisen kerran
H
elsingin eteläpuolella.
Risteyskohdasta länteen Merikaapelireitti kulkee putkilinjojen eteläpuolella kohti Ruotsin talousvyöhykkeen
rajaa, missä se risteää putkilinjojen kanssa toisen kerran. Osuuden pituus on noin z7r kilometriä.
Toisesta risteyskohdasta länteen päin Merikaapelireitti kulkee putkilinjojen pohjoispuolella ennen saapumistaan Ruotsin talousvyöhykkeelle. Tämän osuuden pituus on noin z9 kilometriä.
Suunniteltu Balticconnector-putkilinja risteää Merikaapelireitin kanssa Suomen talousvyöhykkeellä Inkoon
eteläpuolella.
Talousvyöhykkeellä suunnitellun Merikaapelireitin matkalla on kaikkiaan zz kaapeliristeystä. Näistä rz on
kä¡össä ja loput poissa käytöstä tai tilannetta ei tiedetä. Yksi tietolükennekaapeli on suunnitteilla. Nyþisistä kaapeleista yksi on voimakaapeli, kaksi mahdollisia hydrofonikaapeleita ja loput tietoliikennekaapeleita tai
muita kaapeleita. Lisäksi alueella on kaapeleita, jotka kulkevat rinnakkain suunnitellun Merikaapelireitin
kanssa. Myös yksi putkilinja on suunnitteilla.
539oo34.1
6+ (86)
Taulukko
ro.
Talousvyöhykkeellä olemassa olevat ja suunnitellut risteävät kaapelit ja putkilinjat.
Kaapeli-tunnus
EEZot
Nimi
EEZoz
NORD STREAM
KP
Tvyppi
K¿iyttö
37,93
Tietoliikenne
Ei käytössä
T
40,o7
Putkilinja
Käytössä
EEZog
NORD STREAM z
40,14
Putkilinja
Käytössä
EEZo,4
LIBAU-JOLIÁ.S
45,60
Tietoliikenne
Eikä¡össä
47,43
Tietoliikenne
Käytössä
Käytössä
UCCBF
EEZo5
LINX(ITÄ)
EEZo6
FEC z
56,76
Tietoliikenne
EEZÙT
SUOMI-VIRO z
58,52
Tietoliikenne
Käytössä
EEZoS
PANGEA
6t,oo
Tietoliikenne
Käytössä
EEZog
FIN-EST z
68,13
Tietoliikenne
Ei käytössä
EEZro
FIN-EST r
70,34
Tietoliikenne
Ei kä¡össä
EEZTT
UNKNOWN
74,5L
Tuntematon
Tuntematon
EEZtz
SUOMI-VIRO3
8o,13
Tietoliikenne
Käytössä
EEZI3
ESTLINK
86,r6
Voima
Käytössä
EEZu4
FEC
86,87
Tietoliikenne
Käytössä
EEZI5
Balticconnector
1()1
Putkilinja
Suunniteltu
EEZT6
IP-Only
to7
Tietoliikenne
Suunniteltu
EEZIT
KS-SFOTS
Lts,O4
Tietoliikenne
Käytössä
EEZIS
LIBAU-JOLI/,S
123,L2
Tietoliikenne
Ei kä¡össä
EEZtg
UCCBF
191,73
Tietoliikenne
Ei kliytössä
EEZzo
HYDROPHONE
275,6t
Hydrofoni
Tuntematon
EEZzt
PANGEA
28t,75
Tietoliikenne
Kåiytössä
EEZzz
EE-Sr
288,67
Tietoliikenne
Kåiytössä
EEZz3
LIBAU-JOLI/.S
295,76
Tietoliikenne
Ei kä¡össä
EEZz4
HYDROPHONE
296,44
Hydrofoni
Tuntematon
EEZzg
LIBAU-JOLIÁ.S
299,r9
Tietoliikenne
Ei kä¡össä
EEZz6
LIBAU-JOLIÁ.S
Tietoliikenne
Ei käytössä
EEZzT
NORD STREAM z
3ro,63
gto,67
Putkilinja
Käytössä
EEZzS
NORD STREAM T
310,939
Putkilinja
Käytössä
ro.5.6.2
T
r
Tuulivoimapuistot
Tutkimuskä¡ävän lähellä talousvyöhykkeellä ei sijaitse olemassa olevia eikä suunniteltuja tuulivoimapuistoja.
ro.5.6.3
Maa-ainesten otto- ja läjitysalueet
Tutkimuskäytävän lähellä talousvyöhykkeellä ei sijaitse olemassa olevia eikä suunniteltuja maa-ainesten
otto- tai läjitysalueita.
1o.5.7
Tieteellinen perintö
Suomen talousvyöhykkeellä on lukuisia pitkäaikaisseuranta-asemia, joita ylläpitävät useat Itämeren valtiot.
Useimpia asemia ylläpitää Suomen ympäristökeskus (SYKE).
539oo34.1
6s (86)
Enimmillään viiden kilometrin etiüsyydellä tutkimuskäytävän keskilinjasta sijaitsee yhteensä 3r pitkäaikaisseuranta-asemaa. Náistä seitsemän asemaa sijaitsee yhden kilometrin sisällä keskilinjasta. Kaksi lähintä
asemaa, LLTD (etäisyys r5o m) ja Finnmaid 19 (34o m), ovat vedenlaadun seuranta-asemia. Muut asemat eli
LL7 (etäisyys 37o m), SYI(Er (ggo m), LLTS (38o m), SYKE3 (g3o m) jaLLrz (ggo m) ovat joko sedimentin
tai pohjaeliöstön seurantaan tarkoitettuja asemia. SYKE:n kanssa käytyjen keskustelujen perusteella asema
LLTS on lähellä Merikaapelireittiä olevista pisteistä tärkein.
Taulukko
rr.
Talousvyöhykkeellä yhden kilometrin säteellä tutkimuskäytävän keskilinjasta sijaitsevat
pitkäaikaisseuranta-aser-nat.
Seurantaasemankoodi
Organisaatio
Mitattavat kohteet
Etäisyys tutkimuskåi¡ävåin
keskiliqiasta (m)
LLTD
Suomen ympäristökeskus
Vedenlaatu
215
Finnmaidrg
Suomen ympäristökeskus
Vedenlaatu
z6o
LL7
Suomen ympäristökeskus
Sedimentti/pohj aeliöstö
320
SYKEr*
Suomen ympäristökeskus
Sedimentti/pohjaeliöstö
155
LLTS
Suomen ympäristökeskus
Sedimentti/pohj aeliöstö
330
SYKE3*
Suomen ympäristökeskus
Sedimentti/pohjaeliöstä
900
LLtz
Suomen ympäristökeskus
Sedimentti/pohjaeliöstö
99o
* SYKEI ja SYKE3 eivät ole seuranta-asemien virallisia nimiä. Asemien koordinaatit on saatu Suomen ympäristökeskuksesta ja asemat on nimetty tätä hakemusta varten hakemulsen laatijan toimesta.
Vuosina zooT-zoo8 tehdyissä Nord Stream -projektin tutkimuksissa löyryi osittain mereen pohjaan hautautuneena mahdollisen valaan luurangon jäänteet.
Museoviraston py¡mnöstä luista otettiin viisi näytettä jatkotutkimuksia varten. Tanskassa ja Alankomaissa
tehdyissä analyyseissä pyrittiin selvittämään löydösten ikä sekä þseessä oleva laji. Hiili-r4-analyysien tulosten perusteella luiden ikä on noin 6 ooo vuotta. DNA-analyysilla ei kuitenkaan pyst5rtty selvittämään, mistä
valaslajista luut ovat perdisin (Nord Stream AG zorz).
Valaan jäännökset sijaitsevat 67o metrin päässä tutkimuskäytävän keskilinjasta.
ro.5.8
Kulttuuriperintö
Talousvyöhykkeellä sijaitsee useita kulttuuriperintökohteita, pääasiassa uponneiden laivojen hylþjä. Kilometrin etäisyydellä tutkimuskäytävän keskilinjasta sijaitsee ro kohdetta (taulukko rz). Osa näistä on kulttuurihistoriallisesti merkittäviä. Valtaosa kohteista on löydetty Nord Stream -projektin tutkimusten aikana
(Nord StreamAG zoog).
Pahoin vaurioitunut tunnistamaton puurakenteisen purjelaivan hyþ (kohde 4_g tai og-49zzo), joka on
määritetty kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi, sijaitsee tutkimuskäytävässä, noin roo metrin etäisyydellä
tutkimuskäytävän keskilinjasta. Puolustusministeriön hallinnonalaan kuuluva sukellusveneen hylþ (g_q tai
o8-+Sg8o) sijaitsee myös tutkimuskä¡ävässä, noin t8o metrin etäisyydellä keskilinjasta. Muut kohteet si-
jaitsevat tutkimuskäytävän ulkopuolella; lähimpänä niistä keisarillisen Venäjän laivaston
hylþ,
Rusalka
(noin 49o metriä keskilinjasta).
Hangon haaran läheisyydessä r3o metrin etäisyydellä sijaitsee (S-ro-gzgZ) pieni limisaumainen purjevene,
joka on noin 5o-r5o vuotta vanha. Kohteen kulttuurihistoriallinen merkitys ei ole tiedossa.
539oo34.1
66 (86)
Taulukko
rz.
Talousryöhykkeellä yhden kilometrin säteellä reittikäytävän keskilinjasta sijaitsevat kulttuuriperintökohteet.
Hylynnimi
/muu
Ttrnnus
Arvo
Kuvaus
S-o8-z6ro
Rusalka
8-ro
Keisarillisen Venäjän
o8-4598o
lai
49o
sesti merkittävä
Tunnistamattoman lento-
Kuuluu Puolustusministeriön hallinnonalaan
Kuuluu puolustusministeriön hallinnonalaan
790
Kulttuurihistorialli-
64o-7ro
(sijaintitieto vaihte-
hylþ
Sukellusveneen hyþ, todennäköisesti toisesta maa-
ilmansodasta
Tunnistamaton puisen
purjelaivan hylþ
Porkkala
avomeri
Kulttuurihistorialli-
vaston hylky
koneen
3_9
tutki-
muskä¡ävåin
keskiliniasta. m
lisätieto
MB-o7-2736
Etåüsyys
sesti merkittävä
r8o
lee lähteestä
riippu-
en)
09-49220
4-9
S-o9-3o25
2_9
/
zs6
Pahoin vaurioitunut, tun-
Kulttuurihi storialli-
nistamaton, puurakenteisen purielaivan hvlkv
sesti merkittävä
Ison sotalaivan
hylþ
Kuuluu puolustus-
ministeriön hallinPieni limisaumainen purje-
S-ro-3237
vene, So-1So vuotta vanha
non-alaan
Ei tietoa kulttuurihistoriallisesta mer-
100
440
7zo (t3o Hangon
haaraan)
kiWksestä
to-52284
1_10
5-133526
213
r6-s-r4
/
r6-16sss
539oo34.1
/
S-
H
öyrymatkustaj alaivan
Kulttuurihistorialli-
83o
hvlkv
sesti merkittävä
Puurakenteinen laivan
hvlkv. vli too vuotta vanha
Mahdollinen hylþ
Ei tietoa
940
Ei kulttuurihistorial-
510
lisesti merkittävä
6z (86)
11
IIANKKEEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI SUOMEN TALOUSVYöHYKKEELLÄ
Talousvyöhykkeen ympäristöolot Merikaapelireitillä tunnetaan varsin hlwin vuosina 2oo5 - 2or2 kerätyn
kattavan, Nord Stream -projektiin liittyneen tutkimus- ja tarkkailuaineiston tulosten perusteella. Merikaapelihankkeen vaikutukset tällä avomeriosuudella voidaankin arvioida varsin luoteüavasti. Vertailuna on voitu
käyftää suuruusluokaltaan moninkertaisesti isomman rakennustyön aiheuttamia ympäristövaikutuksia.
Valokuitukaapeli on suunniteltu laskettavaksi pohjaan Soo - looo m etäisyydelle putkilinjoista.
11.1
Suomen meristrategiaja vesiensuojelutavoitteet
Hanke ei vaaranna Suomen sitoumuksia pyrkiä meristrategiadirektiivin zooS/56lEY velvoitteiden mukaisesti saavuttamaan merialueen hyvä tila vuoteen 2o2o mennessä.
tt.2
Flsikaalis-kemiallinen ympäristö
tt.2.t
Hydrografi set olosuhteet
Talousvyöhykkeellä valokuitukaapelin pääosin peittäminen (pehmeä sedimentti) tai osin jättäminen pohjan
pinnalle luvussa 6 kuvatulla tekniikalla ei vaikuta merialueen hydrografisiin olosuhteisiin, kuten kerrostuneisuusoloihin, virtauskenttiin tai pohjan läheisten virtausten voimakkuuteen.
Seuraavassa on esitetty laskennallinen arvio sedimentin resuspendoitumisen määrästä kaapelinlaskun
teydessä.
tl.2.2
yh-
Auraus
Suunnitelman mukaan talousvyöhykkeellä (3tr km) aurausta tullaan käyttämään pehmeillä pohjilla noin zr8
km osuudella (Zo oÁ). Kuten kohdassa 6.2 on esitetty Merikaapelin laskeminen ja peittäminen tehdään pääosin auraamalla leikkaavalla terällä merenpohjasta kolmionmuotoinen maa-aineskiila ja painamalla kaapeli
leikattuun uraan. Aurausprosessi aiheuttaa hyvin vähän häiriötä kiilan maa-ainekselle ja näin mahdollisimman vähän sedimentin suspendoitumista pohjan yläpuoliseen veteen. Resuspendoituvien sedimenttipartikkeleiden osuuden pehmeillä pohjilla arvioidaan olevan luokkaa ro %o aurauksessa häiriintyvästä maaaineksesta.
Kun aurauksessa kaapelikaivannon yksikkötilavuus on o,2 ms/m (kaivannon leveys o,z m ja syvl'ys r m),
tarkoittaa se pehmeillä liejusavipohjilla kokonaistilaurutta 43 6oo me. Tästä tilavuudesta resuspension
osuuden on karkeasti arvioitu olevan luokkaa 4 4oo m3.
Myös auran jalakset ja vakaimet voivat pehmeillä pohjilla pinnalla (arviolta noin o,1 m syvyydellä) kulkiessaan aiheuttaa pintasedimentin häiriintymistä. Kontaktiin joutuvan (keskimäärin 3 m,/m) maa-aineksen
tilavuudeksi on arvioitu noin 65 4oo m3 ja tästä resuspension osuudeksi noin 6 5oo ms. Jalasten aiheuttama
häiriö (pinnan tiivistyminen) sedimentissä voidaan arvioida luonteeltaan hieman erilaiseksi kuin aurauksessa, jossa leikattu pohjan pinta voi herkemmin altistua mm. pohjalla esiinqville virtauksille (eroosiolle). Koska resuspendoituvan aineksen määrän arvioitün liitryy aina paljon epävarmuutta, sekä aurauksen että jalasten yhteydessä laskennassa on kä¡etty samaa suspendoitumisastetta (rc o/o).
tt.2.S
Kaapelin peittäminen laskun jrilkeen
Laskun jälkeistä kaapelin peittämistä käytetään alku-, keski- ja loppuvaiheen liitoksissa, haarautumisyksija auran harppauksissa kä¡össä olevien sähkö- ja tietoliikennekaapelien ja putkilinjojen kohdilla.
Peittäminen tehdään vesipainepuhallustekniikalla ROV-laitteen avulla. Talousvyöhykkeellä tätä tekniikkaa
tullaan suunnitelmien mukaan käyftämään noin 4 % osuudella Merikaapelireitistä ($ km pituudella). Vesipainepuhallus aiheuttaa hetkellisesti selvästi enemmän sameutta veteen kuin pohjan auraaminen. Vapautuvan sedimentin mäárän on arvioitu olevan keskimäärin suuruusluokkaa zo %o häirüntyvästä pintasedimentistä.
köissä
Laskennallinen laskun jálkeisestä peittämisestä aiheutuva häiriintyvän sedimentin määrä on arvioitu perustuen kaapelikaivannon tilavuuteen oß m3/m ja pituuteen rz km. Häiriintyvän sedimentin arvioitu mäárä on
ndin ollen 3 9oo m3, josta noin zo % (Z8o ¡¡r3) vapautuu. Laskennallinen kokonaismäärä jää kaikkiaan pieneksi. Arvioon liittyy paljon epävarmuutta.
539oo34.1
68 (86)
LL.2.4
Veden ja pohjan laatu
Merikaapelireitillä olevilla pehmeillä pohjilla (pääasiallinen sedimentin ominaisuus talousvyöhykkeellä)
vaikutuksia veden sameudessa voi ilmetä hienojakoisten sedimenttihiukkasten resuspendoituessa pohjan
yläpuoliseen veteen. Asennustöiden teknisen kuvauksen perusteella meriveden laatuun kohdistuvien vaikutusten arvioidaan kokonaisuudessaan jäävän vähäisiksi ja lyh¡aikaisiksi:
.
.
a
o
dynaamisesti asemoitava alus
kaapelin laskunopeus noin 15 km/p?üvä
vesipatsas pysyvästi kerrostunut suolapitoisuuden suhteen (rajoittaa sameusvaikutukset pohjan yläpuoliseen vesikerrokseen, jossa happitilanne heikko)
kaapelin lasku tapahtuu valtaosin pohjaa auraamalla Qeikkaamalla leikkurilla), jolloin maaainesta häiritään mahdollisimman vähän
Muta ja saviaines, josta pehmeät pintasedimentit pääosin koostuvat, pysyvät suspensiossa pidempään kuin
karkeammat ainekset. Pohjan läheisten virtausten esiintymisestä ja voimakkuudesta riippuen hienojakoiset
partikkelit voivat kulkeutua kauemmaksi kaapelikaivannosta. Vaikutusalueen voidaan arvioida jäävän pieneksi, sillä monta kertaa suuremman Nord Stream -projelitin rakentamistöiden aikana pohjan yläpuoliseen
veteen (alin ro m vesikerros) muodostunut sameuspilvi ulottui alle kilometrin etäisyydelle työskentelyalueesta. Vedenlaatuvaikutus kesti, kohteesta riippuen, enimmillään 2,5 päivää (Ramboll zorr).
Arviota vaikutusalueen rajoittumisesta työskentelyalueelle ja sen lähiympäristöön tukee Nord Stream projelitin aikana Ruotsin ja Tanskan vesiltä saatu tulos, jonka mukaan putkien peittäminen auraamalla aiheutti sedimenttipartikkeleiden suspendoitumista ja sen seurauksena sameuden nousua, joka rajoittui työskentelyalueen välittömä¿in läheisyyteen. Vaikutukset olivat vähäisempiä kuin maiden ympäristöarvioinneissa oli
arvioitu. Lisäksi aurauksessa k?i¡etry kalusto oli huomattavasti järeämpi kuin nyt tarkasteltavassa hankkeessa. Kaasuputkikaivannon yksikkötilavuus tuolloin oli 6,9 ¡¡¡e/m (tässä hankkeessa o,2 m3/m). Edellä esitettyyn suhteutettuna valokuitukaapelin laskeminen ja peittäminen pohjalle luvussa 6 kuvatulla tavalla on ympäristövaikutuksiltaan moninkertaisesti vähäisempi rakennustoimi, jolloin vedenlaatuvaikutuksienkin voidaan arvioida jäävåin selvdsti pienemmiksi.
Vähäisen kirjallisuustiedon perusteella sekä auraaminen että etenkin vesipainepuhallus aiheuttavat veteen
hetkellisesti suuria suspendoituneen kiintoaineksen (SS) pitoisuuksia kaapelikaivannon alueella ja sen läheisyydessä (esim. Hornsea Offshore Wind Farm zor3). Kaaiuputkien peittäminen pohjalle auraamã[a aiheutti
veteen heti auran takaa mitattaessa enimmillään luokkaa <r5 mg/l olevan kiintoainepitoisuuden. Kuitenkin
jo 5oo m etäisyydellä aurana takana pitoisuus oli laskenut tasolle <4 mg/I.
11.2,5
Haitta-aineet
Edellä kuvatussa sedimenttipartilirkeleiden suspensiossa voi myös olla mukana ympäristölle haitallisia yhdisteitä, kuten metalleja ja orgaanisia tinayhdisteitä fiähinnä TBT). Nord Stream -projektin tutkimusten yhteydessä todettiin, että putkilinjan reitillä pintasedimentissä olevien metallien ja orgaanisten yhdisteiden pitoisuustaso yleisesti alitti ruoppaus- ja läjþsohjeen tason r, TBT:Iä lukuun ottamatta. Yleensä haitta-aineet
ovat sitoutuneina sedimenttipartikkeleihin, jolloin niiden biosaatavuus on vähäistä. Kuitenkin hapettomilla
pohjilla huokosvedessä þseisiä yhdisteitä voi olla myös liuenneina, jolloin ne pohjaa häirittäessä siirtyvät
tässä eliöstön kannalta haitallisessa muodossa vesifaasiin. Organotinojen on todettu olevan haitallisia joillekin vesiselkärangattomille, erityisesti nilviäisille. Merivedessä liuenneena oleva TBT kuitenkin adsorboituu
nopeasti kiintoainespartikkeleihin ja samalla haitallisuus eliöstölle pienenee. Toisaalta hapettomilla pohjilla
pohjaeliöstöä ei yleensä ole lainkaan.
tt.z.6
Johtopäätös
Kaapelin laskeminen merenpohjaan aiheuttaa lähinnä työnaikaista pintasedimentin häiriintymistä ja pohjan
yläpuolisen veden laadun muutosta. Vaikutusalue rajoittuu pohjan yläpuoliseen vesikerrokseen. Tämä johtuu
siitä, että suurimmassa osassa talousvyöhykettä, Merikaapelireitin osalla, esiintyy pysyvä halokliini, jolloin
alusvesi ei sekoitu yläpuolisen vesikerroksen kanssa. Pohjan häiriintymisen aiheuttama sameusarvojen nousu ja sen rajoittuminen pohjan yläpuoliseen veteen oli eräs keskeinen tulos Nord Stream -projektin rakentamisen aikaisesta vaikutustarkkailusta.
539oo34.1
6q (86)
Pintasedimentissä töiden seurauksena tapahtuva resuspensio johtaa maa-aineksen ja siihen kiinnittyneiden
haitta-aineiden osittaiseen siirtymiseen pohjalla. Vaikutusalueen laajuus riippuu mm. pohjan läheisistä virtauksista. Koska ilmiö arvioidaan suhteellisen lyhytkestoiseksi ja paikalliseksi, aiheutuvaa ympäristövaikutusta voidaan pitää merkitykseltään vähåüsenä. Sen ei myöskään arvioida muuttavan merialueen ekologista
tilaa (perustuotannon taso tai eliöiden altistuminen haitta-aineille). Ympäristövaikutuksia arvioitaessa on
tärkeätä huomata, että kaapelinlasku etenee melko nopeasti, jolloin resuspendoituvan sedimentin määrä
jakautuu tasaisesti Merikaapelireitille.
:-:^.2.7
Ilmanlaatu ja melu
Suomenlahden länsiosassa, Suomen talousvyöhykkeellä, laivaliikenne on säännöllistä ja erittäin vilkasta.
Tässä tilanteessa, taustatasoon verrattuna, kaapelinlaskualukselta aiheutuvat ilmapäästöt ja vedenalainen
meluvaikutus voidaan arvioida merkityksettömiksi sekä vaikutuksiltaanlyhytaikaisiksi.
11.3
Bioottinenympäristö
11.9.1
Pohjaeliöstö
Talousvyöhykkeen Merikaapelireitin osuudella nyþisin vesi-sedimentti -rajapinnassa yleisesti vallitsevan
heikon happitilanteen vuoksi pohjaeliöstöäjoko ei ole lainkaan tai se on vähälajinenja yksilötiheydet ovat
alhaisia. Vuoden zor4 lopussa esiint1¡neen merkittävän, Tanskan salmista Itämereen työntyneen suolapulssin seurauksena avomerialueella pohjien olosuhteet Suomenlahdella ovat mitä ilmeisimmin tulevinakin
vuosina eliöstön kannalta huonot.
Hanl¡rkeella ei arvioida olevan vaikutuksia talousvyöhykkeen voimakkaasti köyhtyneisiin pohjaeläinyhteisöihin. Pohjalla mahdollisesti liuenneina olevat haitta-aineet muuttuvat nopeasti veteen joutuessaan eliöstöön heikosti kertyviksi. Sedimentin uudelleen siirtyminen resuspensiossa katsotaan niin vähäiseksi, että
sillä ei ole mitään vaikutusta pohjaeliöstön toimeentulon edellytyksiin jo nyþisin heikoissa ympäris-
töoloissa.
11.3.2
Kalat
Mikäli kaloja tai kalaparvia (silakka, kilohaili) esiintyy pohjan läheisessä vedessä Merikaapelireitin varrella,
ne karkottuvat väliaikaisesti alueelta lisääntyvän sameuden seurauksena. Tästä ei aiheudu erityistä haittaa
kalakannoille. Kilohaili kutee avomerellä, mutta sen kutu kelluu ylemmissä vesikerroksissa kuin kaapeliasennuksen aiheuttama väliaikainen samennus. Kilohailin kudulle ei arvioida aiheutuvan vaikutuksia kaapelin asennustöistä, eikä myöhemminkään Merikaapelin käytön aikana.
11.3.3
Linnut
Asennustöistä ei aiheudu haittaa linnuille talousvyöhykkeellä. Mahdollisesti alueella levähtävät linnut väistävät työalusta. Talousvesialueen merkitys lintujen ruokailualueena on matalia aluevesiä vähäisempi, ja mahdollisen häiriön merkitys on hyvin pieni.
tL.3.4
Merinisåikkäät
Harmaahylje esiintyy talousvyöhykkeellä ympåiriwotisesti. Loppusyksyn avovesikaudella tapahtuvan kaape-
linlaskun mahdolliset seurausvaikutukset hylkeille ovat hyvin vähäisiä, eivätkä poikkea muun vilkkaan alusliikenteen aiheuttamista vaikutuksista. Koska rakentamistyöt eivät ajoitu kevättalven hylkeiden poihmisaikaan, häiriötä lisääntyvälle hyljekannalle ei aiheudu.
ta.4
Suojelualueet
Tutkimuskäytävällä tai sen lähialueella ei ole suojelualueita. Lähin Natura zooo -alue, Kallbådanin luodot ja
vesialue (FloroooSg), sijaitsee aluevesillä, noin rr,6 km etäisyydellä tutkimuskä¡ävän keskilinjasta.
539oo34.1
70 (86)
11.5
Sosioekonomiset olosuhteet
11.5.1
Laivaliikenne
Laivaliikenteeseen kohdistuvien riskien vähentämiseksi Liikennevirastoa ja Rajavartiolaitosta pidetään ajan
tasalla hankkeen alusten liilikumisesta.
Ilmoitusmenetteþstä on sovittu neuvottelussa r8.z.zor5. Aloitusilmoitus tulee toimittaa kuukausi ennen
töiden aloittamista ja lisäksi ilmoituksia toimitetaan ennen Suomeen saapumista, suunnitelmamuutoksista ja
miehistönvaihdoksista. Lisäksi TSS-alueella tulee toimittaa päiväilmoitukset Rajavartiolaitokselle ja VTSkeskukselle. Ilmoitusten perusteella voidaan julkaista asianmukainen ilmoitus merenkulkijoille, jota påüvitetään ilmoitusten perusteella.
Suomen talousyöhykkeellä Merikaapelin asennus kestään noin zo päivää. Tästä aiheutuu väistämättä joitakin vaikutuksia itä-länsi- ja pohjois-etelä-suuntaiseen laivaliikenteeseen. Suomen talousvyöhykkeellä aluksen ympärillä oleva suoja-alue asennustyön aikana aiheuttaa vaikutuksia kahdessa reittijakoalueessa (Porkkalan majakan edustan reittijakoalue ja Hankoniemen edustan reittijakoalue). Lisäksi Hankoniemen reittijakoalueen varoalueella lasketaan tulevaisuuden varalle Merikaapelin lisähaara Hangon suuntaan. Kaapelin
laskunopeus on yli o,5-o,7 km/h, mikä tarkoittaa, että kaapelin lasku yhdellä reittijakoalueella kestää noin
r-3
päivää.
11.5.2
Kalastus
Töiden aikana kaapelinlaskualus rajoittaa kalastusta alusta ympäröivällä suoja-alueella. Asennustyö kestää
kuitenkin vain noin kolme viikkoa, joten vaikutus on tilapäinen ja lyh¡kestoinen. Suoja-alueen vuoksi kaapeliasennuksen aikana kaikkea kalastusta joudutaan rajoittamaan o,5 meripeninkulman säteellä asennusaluksesta.
EU:n yhteisen kalastuspolitiikan määrittelemien ja vuosittain jäsenvaltioiden kesken sovittavien eri kalalajien pyyntikiintiöiden vaikuttaessa kalastusmahdollisuuksiin, ammattimainen troolikalastus ajoittuu Suomenlahdella nyþään vuoden alkupuolelle ja kesäaikaan. Kaapeliasennuksen ajoittuessa syksylle, Suomenlahdella
ei suomalaisten troolarien toimesta enää kalasteta silakkaa tai kilohailia, kalastuskiintiön ollessa siinä vaiheessa jo täysi (Jordas zor5). Siten Merikaapelin asennustyön tapahtuessa syksyllä kaapelinlaskualuksen
suojavyöhyke ei aiheuta ammattimaiselle kalastukselle haittaa Suomen talousvyöhykkeellä.
Suomenlahdella nyþisin esiintyvän kalaston ja pohjan epätasaisuudesta johtuen troolikalastus Suomen talousvyöhykkeellä on kä¡ännössä välivesitroolausta. Válivesitrooleja ei ole suunniteltu kestämään jatkuvaa
pohjakosketusta varsinaisten pohjatroolilaitteiden tavoin. Kaapeli pääosin upotetaan ja peitetään pohjaan,
jolloin siitä ei ole troolikalastukselle haittaa. Ainoan poikkeuksen pohjanläheisen troolauksen kannalta muodostavat kohdat, joissa kaapelia ei voida upottaa potrjaan. Tällaisia kohtia ovat muiden kaapeleiden tai esim.
kaasuputkien risteyskohdat. Näissä kohteissa troolin leijojen on mahdollista osua kaapeliin ja teoriassa jäädä
siihen kiinni. Kalastusaluksen raskaiden troolilaitteiden kannalta kaapeli on kuitenkin hyvin kevyt rakenne,
eikä edusta sellaista $rysistä estettä, joka voisi aiheuttaa kalastusalukselle vaaratilannetta. Tässä tilanteessa
kaapeli todennäköisesti katkeaa. Toisaalta kaapeli tullaan näissä kohdissa suojaamaan.
1r.S.S
Virkistyskäyttö
Virkistyskäyttöön ei aiheudu hankkeesta vaikutuksia talousvyöhykkeellä, sillä kokonaisuudessaan virkistyskäyttö on hyvin vähäistä ulkomerellä.
11.5.4
Olemassa oleva ja suunniteltu infrastruktuuri
11.5.4.1
Kaapelit ja putkilinjat
Kaapelinlaskussa huomioidaan muut kaapelit. Kaapelinomistajien kanssa laaditaan ylityssopimukset, joiden
neuvottelut ovat käynnissä. Vaikutuksia muihin kaapeleihin ei aiheudu.
Nord Stream -putkilinja (molemmat kaasuputket) ylitetään kahdesti Suomen talousvyöhykkeellä. Nord
Stream AG:n kanssa sovitaan etukäteen risteämistä koskevista teknisistä vaateista.
539oo34.1
zr (86)
Suunniteltu Balticconnector -kaasuputki risteää Merikaapelin kanssa KP
toteutuessa ylitystavasta sovitaan erikseen hankkeesta vastaavan kanssa.
rL.5.4.2
ror
kohdassa. Balticconnectorin
Tuulivoimapuistot
Vaikutuksia tuulivoimapuistoihin ei aiheudu, koska tutkimuskä¡ävän lähellä ei ole olemassa olevia eikä
suunniteltuja tuulivoimapuistoja.
11.5.4.9
Maa-ainesten otto- ja läjitysalueet
Vaikutuksia maa-ainesten otto- ja läjitysalueille ei aiheudu, koska talousvyöhykkeellä tutkimuskäytävän lähellä ei ole olemassa olevia tai suunniteltuja maa-ainesten otto- tai läjitysalueita.
11.S.S
Tieteellinen perintö
Yhteensä seitsemän pitkäaikaisseuranta-asemaa sijaitsee talousvyöhykkeellä r55 - 99o m etäisyydellä tutkimuskä¡ävän keskilinjasta (ks. luku ro.S.7, taulukko rr). Ndistä kaksi asemaa,LLTDja Finnmaid 19, ovat
vedenlaadun seuranta-asemia ja niille ei arvioida aiheutuvan vaikutuksia hanlilkeesta. Kuitenkaan näytteenottoa asemilta ei ole syytä tehdä heti kaapelinlaskun jälkeen. Muut viisi asemaa ovat sedimentin ja/tai
pbhjaeliöstön seurantaan tarkoitettuja asemia. Niistä kaksi eli SYKE3a jaLLrz sijaitsevat niin kaukana tutkimuskä¡ävän keskilinjasta (etäisyydet 93o ja ggo metriä), Soo m suojavyöhykkeen ulkopuolella, että niille
ei arvioida aiheutuvan vaikutuksia.
Kolme muuta sedimentin ja/tai pohjaeliöstön seuranta-asemaa, LL7, LLTS ja SYKETS sijaitsevat $S-33o
metrin etäisyydellä tutkimuskäytävän keskilinjasta eli asemat sijoittuvat Soo m suojavyöhykkeen sisäpuolel-
le. On mahdollista, että kaapelinlaskun seurauksena veteen suspendoitunutta küntoainesta leviää náille seu-
ranta-asemille.
Asemien vieressä kä¡etään seuraavia kaapelinlaskumenetelmiä:
.
LL7 (etäisyys 3zo m) aseman vieressä kaapeli jätetään pohjan pinnalle aurausta n. t,5 km:n
etáisyydellä asemasta
.
LLTS (etäisyys ggo m) aseman vieressä kaapeli jätetään pohjan pinnalle; aurausta n.
km:n etäisyydellä asemasta
1,s
.
SYKEr (etäisyys $S m) aurausta aseman vieressä
Asemien LI.Z ja LLTS kohdalla kaapelinlaskutyöstä aiheutuva vaikutus (uuden aineksen sedimentoituminen
pohjan pinnalle) jäänee vähäisimmäksi. Aseman SYKEI kohdalla pohjan aurauksesta voi todennäköisimmin
aiheutua sedimentin jonkin asteista leviämistä kohdealueelle. Hienojakoisten partil&elien kulkeutuminen
(määrä ja etäisyys) riippuu lopulta keskeisesti työnaikana vallitsevista pohjan läheisistä virtauksista (nopeus
ja suunta). Alueen suuresta syvyydestä (>Zo m) johtuen, pysyvän haloHiinin vallitessa, olosuhteet pohjaeliöstön kannalta ovat kuitenkin epäsuotuisat. Mahdollinen vähäinen uuden sedimentin laskeutuminen aseman alueelle vieressä olevalta vastaavantyy¡rpiseltä merenpohjalta Quontainen resuspensio huomioiden) ei
todennäköisesti heikennä pitkäaikaisaseman edustavuutta. SYKEn kanssa voidaan tarvittaessa harkita mahdollisia lieventämistoimenpiteitä.
rr.5.6
Kulttuuriperintö
Lähimmät hyþ (tunnukset 4_9/o9-4gzzo ja g_9/o8-4598o) sijaitsevat tutkimuskäytävässä, noin roo metrin ja r8o metrin etäisyydellä tutkimuskäytävän keskiviivasta. Lisäksi r3o metrin etäisyydellä sijaitsee hylþ
(S-ro-gzgZ) Hangon haaran läheisyydessä.
Hakija on neuvotellut Museoviraston kanssa hylþjen suunnitelluista etäisyyksistä suhteessa Merikaapelireittiin.
SYKE3 ei ole seuranta-aseman virallinen nimi. Aseman koordinaatit on saatu Suomen ympäristökeskuksesta ja asema
on nimetty tätä hakemusta varten hakemuksen laatijan toimesta.
5 SYKEI ei ole seuranta-aseman virallinen nimi. Aseman koordinaatit on saatu Suomen ympäristökeskuksesta ja asema
on nimetty tätä hakemusta varten hakemuksen laatijan toimesta.
4
539oo34.1
zz (86)
11.6
Rajatylittävätvaikutukset
Vaikka Merikaapelireitti kulkee yleensä lähempåinä talousvyöhykkeen ulkorajaa kuin Nord Stream putkilinja, mitattavissa olevia, rajat ylittäviä vaikutuksia Viron talousvyöhyliùeelle ei pohjan våiliaikaisesta
häiriintymisestä arvioida kuitenkaan aiheutuvan. Tämä johtuu veteen suspendoituvan küntoaineen tehokkaasta laimenemisesta merivedessä työkohteen ympäristössä. Myöskrään kaasuputkien rakentamisen aikainen ympäristötarlJ<ailu ei viitannut siihen, että hankkeesta olisi aiheutunut vaikutuksia Viron vesille. Mainittakoon, että Suomen talousvyöhykkeellä vallitsevat pohjan läheiset virtaukset suuntautuvat yleisimmin koilliseen/itään tai lounaaseen/länteen, ei etelään.
)
539oo34.1
rc(86)
t2
ASENTAMISEN RISKIARVIOINTI
Ennen Merikaapelin asennusta asennusurakoitsija suorittaa laadullisen asennuksen riskiarvioinnin varmistaakseen, että kaikki työprosessit, menetelmät ja menettelytavat ovat soveltuvasti arvioitu siten, että terveyteen, turvallisuuteen ja ympäristöön kohdistuvat riskit ovat nün alhaisella tasolla kuin kä¡äinnössä on mahdollista ("ALARP"). Arviointien tarkoituksena on tunnistaa työhön liiftyvän riskin suuruus sekä määritellä
vaadittavat ennalta ehkäisevät tai turvaavat hallintatoimenpiteet. Kaapelin asennuksen riskiarviointisuunnitelma on esitetty liitteessä F.
Riskiarvioinnin lisäksi ennen jokaista työvaihetta tehdään työturvallisuusanalyysi ("JSA") sekä laaditaan
lausunnot työmenetelmistä ja tehtäväsuunnitelmat.
Arvioinneissa otetaan huomioon ihmisille (alusten henkilökunta ja sivulliset henkilöt ohikulkevilla aluksilla)
ja ympäristöön koituvat riskit seuraavien skenaarioiden osalta:
¡
.
.
.
.
.
Rantautumiskohta: koneiden kä)¡ttö, sukeltajat, öljyvuodot ja vammat sivullisille henkilöille
Yhteentörmäys ohikulkevan aluksen kanssa
Aluksen karilleajo
Öljyvahingot
Vauriotnyþiseeninfrastruktuuriin
Suunnittelematonammustenräjähdys
Tlypillinen lähestymistapa perustuu riskinsietoþþyn, johon liittyvät skenaariot ja toimenpiteet ovat:
a
Ei-hyväksyttävä riski - lukuun ottamatta poikkeuksellisia olosuhteita
Siedettävä riski - hallintakeinot täytyy toteuttaa siten, että riski on yleisesti hyväksyttävissä
Yleisesti hyväksffi riski - vähäpätöinen riski eikä riskin vähentämistä tarvita.
Siedettävä riski on AIARP -periaatteen mukainen, jossa riskejä pidetään siedettävinä, mutta niitä tulee vähentää niin alhaiselle tasolle kuin kä¡ännössä on mahdollista. Tämä on yleisesti tulkittu tarkoittavan sitä,
että riskien vähentäminen on teknisesti toteuttamiskelpoista ja sen kustannukset eivät ole suhteettomat saavutettuihin parannuksiin nähden.
Välttämättömät riskien lieventämiskeinot toteutetaan ennen töiden aloittamista ja niistä tiedotetaan, kuten
on tarpeellista, töiden aloittamisilmoituksen yhteydessä.
t2.t
Rantautumiskohta
Ennen Merikaapelin maahan vetoa rantautumiskohdassa tehdään valmistelevia töitä, kaivanto kaivetaan,
putket asennetaan ja sukeltajatutkimukset tehdään. Tällaiset työt kielletyllä alueella vaativat tarkkaa suunnittelua ja arviointia, jotta voidaan varmistaa, että riskit henkilökunnalle ja ympäristölle on minimoitu.
Työn suunnittelun aikana pidetään neuvoüeluja Puolustusvoimien kanssa Santahaminassa, jossa keskustellaan suunnitelluista töistä, mahdollisista töistä nyþisen optisen kuitukaapelin lähistöllä ja vuorovaikutuksesta Santahaminan normaalien toimintojen kanssa.
Arviointien perusteella tehtävät lieventämistoimenpiteet toteutetaan, joiden avulla vähennetään öljyvahingoista koituvaa saastumisriskiä, vaurioita nyþiselle infrastruktuurille, vaikutuksia kasvistoon ja eläimistöön
sekä työntekijöiden ja sivullisten henkilöiden loukkaantumisia.
12.2
Yhteentörmäykset
Kaapelin asennuksen aikana Qaskua edeltävä naaraus, reitin raivaus, kaapelin laskuja laskunjälkeinen hautaus) laivaliikenne kasvaa hieman johtuen asennusalusten liikkumisesta ja niiden rajoitetusta ohjailuþvystä
työn aikana. Alukset liikkuvat laivaväylillä, reittijakoalueilla ja vilkkaasti liikennöidyillä alueilla.
Riskien hallitsemiseksi on pidetty neuvotteluja Liikenneviraston (FTA) ja alusliikennepalvelun (WS) kanssa.
Ennen työn aloittamista pidetään ylimääräisiä neuvotteluja, joissa keskustellaan risteämisistä laivaväylien
kanssa, luotsin läsnäolosta aluevesiosuudella sekä tehtävistä toiminnoista Suomenlahden reittijakoalueilla ja
varoalueilla.
539oo34.1
74(86)
Yhteentörmäysriskiä vähentäviä lieventämistoimenpiteitä ovat töistä tiedottaminen Tiedonantoja merenkulkijoille -julkaisun avulla, suojavyöhykkeen toteuttaminen asennusalusten ympärille sekä AIS -jåirjestelmän
käyttö ympåirivuorokautisen vahdinpidon ja VHF-radiolla annettavien varoitusten lisäksi.
r'2.3
Karilleajo
Karilleajon riski on pääasiassa rannan läheisillä alueilla kuñ tehdään kaapelin maihin vetoa ja rantaan laskua
tai tapauksessa, jossa alus ajelehtii mekaanisen vian takia.
IGrilleajon riskiä rannan läheisillä alueilla voidaan vähentää yksityiskohtaisilla tutkimustöillä, joita tehdään
osana reitin määrittämistoimintoja. Alus lähestyy ja poistuu työskenteþalueelta ennalta tutkittua tutkimuskäytävää pitkin, ellei kapteeni ohjeista toisin. Säätiedotukset otetaan huomioon ennen rannan läheiselle alueelle tuloa, jotta voidaan varmistaa, että työt valmistuvat ennen huonojen sääolosuhteiden alkamista.
lr2.4
ö[iyvahingot
Yhteentörmäys ohiajavan aluksen kanssa muodostaa keskeisen riskin öljyvahingoille.
Lieventämistoimenpiteet yhteentörmäysriskin vähentämiseksi on kuvattu luvussa r4.2. Vaatimuksena on,
että asennusaluksilla on öljyvahinkovalmiussuunnitelma ("SOnff"¡ ja öljyvahingon torjuntamenettelyt
sekä vaadittavat kalusto mukana.
Ót¡'yvatrint<oihin liittyvä toiminta sisältyy hätätoimintasuunnitelmaan, josta tiedotetaan töiden aloittamisen
yhteydessä.
r2.S
Vauriot nyþiselle infrasürrktuurille
Keskeisin riski nyþiselle infrastrulctuurille on auran osuminen siihen, joka voi aiheuttaa vaurioita tai vikoja
tietoliikennekaapeleille tai sähkökaapeleille sekä käytössä oleville kaapeleille, jos reitti on raivattu.
Tällaisen riskin lieventämiseksi nyþinen infrastruktuuri tunnistetaan merikartoista, tietokannoista, tutkimustiedoista ja neuvotteluissa omistajien ja käyttäjien kanssa. Lineaarisia kohteita, joita epäillään kaapeleiksi ilman varmaa tunnistusta, kohdellaan kuten kä¡össä olevia kaapeleita. Reitin raivaus suoritetaan vain
tunnetuille, käytöstä poistetuille kaapeleille.
Merikaapelin asentamisen ja samanaikaisten auraustöiden aikana aura nostetaan irti merenpohjasta ennen
infrastruktuurin risteämiskohtaa ja lasketaan takaisin merenpohjaan risteämisen jälkeen. Kun risteyskohta
on tunnettu, aura nostetaan vähintään z5o metrin päässä risteyskohdasta ja vastaavasti jos kaapelilinjausta
ei ole tutkittu, aura nostetaan vlihintään 5oo metrin päässä risteyskohdasta. Näistä menetteþistä sovitaan
infrastruktuurin omistajien kanssa ennen risteyskohdan ylitystä.
'
)
tz.6
Ammukset
Tutkimuskäytävää saastuttavat räjähtämättömät ammukset. Räjähtämättömän sotatarvikkeen kohtaamisen
uhka on suuri erityisesti Suomenlahdella.
Isommat ammukset, kuten merimiinat, torpedot, isot pommit, syvyyspommit ja laatikot/purkit, jotka sisältävät hylättyjä kemiallisia/tavanomaisia sotatarvikkeita jäävät todennäköisesti näþviin merenpohjaan,
vaikkakin esineiden osittaista hautautumista tapahtuu.
Auran ja räjähtämättömän sotatarvikkeen kohtaamisen riski johtaa laitteisiin, ympäristöön ja henkilöstöön
kohdistuvaan mahdolliseen uhkaan. Tämän uhkan riskiä voidaan onnistuneesti hallita, kuten Nord Stream
putkilinjan ja KS-FOTS -tietoliikennekaapelin6 turvalliset asennukset osoittavat.
Riskin lieventämiseksi ASN on kehittän¡ ammusten raivausstrategian, joka perustuu kirjoituspöytätutkimuksiin, yksityiskohtaiseen ammusten raivaukseen, Merikaapelin huolelliseen reititykseen, aurauksen vält-
6
539oo34.1
Jonka omistaa ZAO Perspective Technologies Agency
7s (86)
tämiseen tunnetuilla miinanlaskualueilla ja aurassa oleviin seurantajärjestelmiin (kaikuluotaimet). Tirruallisuuskoulutuksen lisäksi kä¡össä on menetteþ odottamattomien löydösten osalta sekä valmiussuunnittelu.
I
)
539oo34.1
z6 (86)
13
IIANKKEEN AIKAISEMMAT LUPAMENEITELYT
13.1
Hakemus YVA-menettelSrn soveltamistarpeesta hankkeessa
Maaliskuun alussa zor5 luvan Hakija jätti hakemuksen YVA-menettelyn soveltamistarpeesta hankkeessa
Uudenmaan ElY-keskukselle.
Koska Hanke sijoittuu sekä Uudenmaan että Varsinais-Suomen ElY-keskusten alueelle, ympäristöministeriö
päätti, että yhteysviranomaisena hankkeessa toimii Uudenmaan ElY-keskus, joka samalla päättää WA-
menettelyn soveltamistarpeesta.
Ympáristöministeriön päätöksen jälkeen Uudenmaan ElY-keskus lähetti lausuntopyynnön 16.z.zo15 seuraaville tahoille; Helsingin kaupunki, Helsingin kaupungin ympäristökeskus, Suomen ympäristökeskus, Geologian tutkimuskeskus, Liikenteen turvallisuusvirasto TRAFI, Pääesikunta, Liikennevirasto, Museovirasto,
Etelä-Suomen aluehallintovirasto AVI, Metsähallitus ja Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES. Kirjalliset
lausunnot pyydettiin toimittamaan 16.3.zo15 mennessä.
Lausunnon ovat antaneet; Geologian tutkimuskeskus, Helsingin kaupungin ympäristökeskus, Helsingin
kaupunginhallitus, Liikennevirasto, Metsähallitus, Museovirasto, Suomen ympäristökeskus ja TUKES.
Luvan Hakija on antanut vastauksensa lausuntoihin 26.9.2ot5.
Uudenmaan ElY-keskus on päätöksellään UUDELY/8oo/zor5, L4.2orS todennut, että suunniteltuun hankkeeseen ei sovelletaYVA-menetteþ (Liite E).
Päätöksessään Uudenmaan ElY-keskus on todennut, että hankkeen toteutuksessa tulee noudattaa
YVAlain
(q68/tgg+) z5 $:nyleistä selvilläolovelvoitetta hankkeenvaikutuksista. Päätöksessä onkorostettu, ettäjatkosuunnittelussa hankealueella tulee tehdä arkeologinen vedenalaisinventointi Museoviraston edell¡tämällä
tavalla. Lisäksi päätöksessä on todettu, että kaapelin reitti tulee sijoittaa siten, että mahdolliset vaikutukset
Itä-Tontun ja Soratontun ottoalueisiin voidaan minimoida.
13.2
Tarvittavat luvat
13.2.1
Tutkimusluvat
Lupaa tehdä tutkimustöitä Suomen talousvyöhykkeellä ohjaa YK:n merioikeusyleissopimukseen (IINCLOS)
perustuva talousvyöhykelaki (ro58/zoo4). Asiasta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö ja päätökset tekee valtioneuvosto. Lupahakemus on jätetty joulukuussa zot4 ja tutkimuslupa on myönnetty 19.3.2015. Muutos
tutkimuslupaan on myönnetty tT.4.zoLS.
Lupa tutkimustöitä varten Suomen aluevesillä myönnetään aluevalvontalain (755/zooo) ja vastaavan aluevalvontaa koskevan valtioneuvoston asetuksen (gTtlzooo) mukaan. Asiasta vastaa puolustusministeriö ja
päätökset tekee Suomen Puolustusvoimien pääesikunnan operatiivinen osasto. Tutkimuslupa on myönnetty
17.rz.zor4 jajatkolupa 2.4.2015.
13.2.2
Valtioneuvoston suostumus
Suostumusta tehdä rakennustöitä ja laskea kaapeli merenpohjaan Suomen talousvyöhykkeellä ohjaa YK:n
merioikeusyleissopimukseen ("UNCLOS") perustuva talousvyöhykelaki (roS8/zoo+).
Asiasta vastaa Wö- ja elinkeinoministeriö
g.5.zor5 ja päivitetly Hakemus 20.S.2o1S.
rg.2.g
ja
päätökset tekee valtioneuvosto. Lupahakemus on jätetty
Vesitalouslupa
Sekä aluevesiä että talousvyöhykettä varten tarvitaan vesilain (587lzon) mukainen lupa. Vesilain(587/zotr)
mukaisista luvista vastaa aluehallintovirasto. Lupahakemus on jätetry L2.S.2otS, vesitalouslupahakemusta
on myös päivitetty tämän Hakemuksen päivittämisen yhteydessä.
539oo34.1
77
(86)
t4
OIKEUDELLISET EDELLYTTKSET
a4.a
Johdanto
Tässä luvussa käsitellään Valtioneuvoston suostumuksen myöntämisen oikeudellisia edellytyksiä. Yhteisöoi-
keudellisia aspekteja ja merioikeusyleissopimusta käsitellään luwssa r4.2, Hankkeen hyötyjä ja edunmenetyksiä on arvioitu luvussa 14.9, ja Hankkeen haittojen minimointia ja tarkkailua käsitellään luvussa 14.4.
Kuten tässä hakemuksessa on aikaisemmin todettu, Uudenmaan ElY-keskus on 1.4.2o1S p¿iivätyilä päätöksellä katsonut, ettei Hanke vaadi YVA-menetteþä. Lähtökohtaisesti voidaan siis todeta, että Hankkeen vaikutukset ympäristöön ovat pieniä
Kuten aikaisemmin on todettu, Merikaapelin reitti kulkee Suomen Santahaminasta Saksan Marþrafenheideniin, joka sijaitsee noin rz km Rostockista. Hakija on talven ja kevään zor5 aikana jättän¡ muiden
maiden talousvyöhykkeellä ja/tai aluevesillä kulkevista Merikaapeli osuuksista paikallisen lainsäädännön
edell¡tämät lupahakemukset Saksan, Tanskan ja Ruotsin toimivaltaisille viranomaisille. Hakijan tarkoitus
on hakea Santahaminan rantautumispaikan rakenteita varten myös maankäyttö- ja rakennuslain (tSz/tggg)
edell¡tämät luvat touko- kesäkuun (zor5) aikana.
r4.2
l4rteisöoikeudelliset vaatimuksetja merioikeusyleissopimus
14.2,1
'lhteisöoikeudelliset edellyrykset
Aikaisemmin todetun mukaisesti Hakijayhtiön konserniemon omistajana toimii muun muassa Suomen Valtio Governia Oy:n kautta. Koska Suomen Valtio on mukana rahoittamassa Hanketta, ulkoministeriö on Euroopan Unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artiklan to8 (g) mukaisesti antanut komissiolle tietoa sellaisen tuen myöntämisestä, joka mahdollisesti voitaisiin pitää valtiontukena. Komissio on 16.9.zo14 antamassa päätöksessään C (zor4) 6427 katsonut, ettei se pidä niin sanottua "Sea Lion projektia" Euroopan
unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artiklan 1o7 (3) (c) vastaisena. Näin ollen, Suomen Valtion mukanaoloa Hankkeessa ei ole pidettävä kiellettynä valtion tukena.
Komissio on pitän¡ Hanketta perusteltuna Europe zozo ja Digital Agenda for Europe strategioiden perusteella. Komissio tuo myös päätöksessään esille, että Hanke on myös þberturvallisuuden sekä nyþisen, pääasiassa maalla kulkevan yhteyden haavoittuvuuden kannalta perusteltu.
Hakija toteaa selkeyden vuoksi, että komission päätökset velvoittavat kaikilta osiltaan niitä, joille ne on osoi-
tettu.
L4.2.2
Merioikeusyleissopimus
Suomi on ro.rz.r98z tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen (UNCLOS) osapuoli.
Sopimus on saatettu Suomessa voimaan lailla 524/t996, sopimuksella SopS 4g/rgg6ja asetuksella 5o/1996
sekä lisäksi talousvyöhykelailla (ro58 /zooq) ja talousvyöhykeasetuksella (ro7g/zoo4). Muun muassa edellä
mainittujen säädösten johdosta Suomella on Suomenlahdella ja Itämeren pääaltaassa talousvyöhyke, jolla
sovelletaan myös merioikeusyleissopimuksen määräyksiä. Merioikeusyleissopimuksen 58 artiklan mukaan
kaikilla sekä ranta- että sisämaavaltioilla on talousvyöhykkeellä muun muassa merenkulun ja ylilennon vapaudet sekä vapaus laskea merenalaisia kaapeleita ja putkistoja. Merioikeusyleissopimuksen 79 artiHan mukaan kaikilla valtioilla on oikeus laskea mannerjalustalle fioka Suomessa kattaa myös talousvyöhykealueen)
merenalaisia kaapeleita ja putkistoja þseisen artiklan määräysten mukaisesti. Tämän lisäksi rantavaltio ei
saa haitata kaapeleiden tai putkistojen laskemista tai huoltoa, ottaen kuitenkin huomioon, että sillä on oikeus
ryhtyä kohtuullisiksi katsottaviin toimiin mannerjalustan tutkimiseksi, mannerjalustan luonnonvarojen hyödyntämiseksi sekä putkistojen aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemiseksi, vähentämiseksi ja valvomiseksi.
Edellä mainitun lisäksi ja þseisen merioikeusyleissopimuksen 79 artiklan mukaan mannerjalustalle laskettavien putkistojen kulkureitin määrittämiseen tarvitaan rantavaltion hyväksyminen, jonka edellyryksenä on
edellä mainittujen, rantavaltion kohtuullisiksi katsottavien oikeuksien toteutuminen.
Edellä mainitun perusteella voidaan todeta, että merikaapelin laskeminen on yksi talousvyöhykkeen hyödyntämistä koskevista perusvapauksista, ja rantavaltioiden oikeudet rajoittuvat tässä suhteessa muun muassa
laskettavan merikaapelin kulkureitin mädrittämisen hyväksymiseen talousvyöhykkeellä. Merioikeusyleisso-
539oo34.1
z8 (86)
pimuksen määräykset on Suomessa pantu täytäntöön talousvyöhykelailla, ja viranomaisten antaman neuvonnan mukaan Suomi käyttää edellä mainittua rajoitettua oikeuttaan siten, että Hankkeelle tarvitaan talousvyöhykelain (ro58/zoo4) 6 g:n mukainen suostumus. Hakija onkin samanaikaisesti tämän merikaapelin
laskemista koskevan talousvyöhykelain (ro58/zoo4) mukaisen páivitetyn hakemuksen kanssa jättänyt vesilain(587/zou) mukaista vesitalouslupaa koskevan päivitetyn hakemuksen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle.
44.3
Hyötyjen ja edunrneneQrsten arviointi
14.3.1
Hyötyjen ja menetysten arviointi
rr on tuotu esille Hankkeen yleisistä ja yksityisistä edunmenetyksistä, ovat
Hankkeen tosiasialliset vaikutukset erittäin pienet. Hakija katsoo, ettei Hanke myöskään sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua, ottaen huomioon myös Uudenmaan ElY-keskuksen päätöksen siitä, että YVAmenetteþ ei ole tarpeen.
Kuten aikaisemmin luvussa
Hankkeen aiheuttamat rahalliset menetykset ovat pienet, ja liittyvät vesialueen käyltöoikeussopimuksiin,
(reitin aluevesiosuudella), kaapeli- ja putkilinjaristeytyksistä sopimiseen (niiden rakentamiskustannukset on
huomioitu Hankkeen peruskustannuksissa) sekä rakentamisaikaiseen lyhyehköön vaikutukseen laivaliikenteeseen ja kalastukseen.
Hankkeen yleisistä edunmenetyksistä voidaan todeta, että Hankkeen rakennustyöt on tarkoitus suorittaa
syksyllä zor5 niin, että vaikutukset linnustoonja nisäkkäisiin pysyvät pieninä. Kaapelireitin alueella ei ole
yksityisiä maa- tai vesialueen omistajia, aluevesialueella olevien vesialueiden omistajaksi on merkitty Suomen Valtio ja niitä hallinnoi pääasiassa Metsähallitus. Talousryöhylirkeellä ei ole yksityisiä vesialueiden omistajia.
Hankkeen yksityiset menetykset liittyvät laivaliikenteeseen ja kalastukseen. Hakija on tulee lähitulevaisuudessa solmimaan käyttöoikeussopimukset aluevesialueella olevan kaapelireitin osalta, lisäksi Hakija tulee
solmimaan tarvittavat kaapeliristeytys- ja putkilinjaristeytyssopimukset. Kaapelinlaskutyöt tulevat lyh¡aikaisesti vaikuttamaan laivaliikenteeseen ja kalastukseen. Hakija pitää todennäköisenä, että vuoden zor5
silakkakiintiö on tullut täyteen siinä vaiheessa, kun rakennustyöt alkavat, joten rakennustöiden vaikutus
ammattikalastukseen on todennäköisesti lähes olematon. Hakijan luvussa rr esittämän arvioinnin perusteella Hanke vaikuttaa laivaliikenteeseen ja kalastukseen lähtökohtaisesti vain rakennustöiden suorittamisen
aikana. Kuten muidenkin merikaapeleiden osalta merikarttoihin tuleva ankkurointirajoitus on käyLtövaiheen
pääasiallinen vaikutus laivaliikenteeseen ja kalastukseen.
Hakijan tarkoituksena on kiertää laskukä¡ävässä olevat ammukset, miinat, gmnyrit ja kulttuuriperintökohteet. Ammusten tai miinojen raivaamista tulee suoritettavaksi vain, jos muu uudelleen reitþs ei ole mahdollinen. Kuten aikaisemmin on tuotu esille, Suomenlahti oli sotien aikana miinoitettu ja sotien jälkeen suuri
osa miinoista "hävitettiin" upottamalla. Tarkkaa tietoa ei ole siitä, mitkä miinat tai miinalinjat tehtiin vaarattomiksi ennen upottamista. Vaikka se on epätodennäköistä, on kuitenkin mahdollista, että jotkut Suomenlahden pohjassa olevat miinat ja ammukset voivat edelleen räjähtää, jos nühin kosketaan. Hakijan tarkoituksena on kiertää merenpohjassa olevat vieraat esineet, mukaan lukien ammukset ja miinat. Mikäli kuitenkin
odottamaton, aikaisemmin piilossa ollut vierasesine löyt¡'y reitiltä, noudatetaan luvussa 6.4. kuvattua menetteþä, ja silloinkin Hakija ensisijaisesti pyrkii kiertäämään vierasesineen. Mikäli joudutaan siihen epätodennäköiseen tilanteeseen, että vierasesine joudutaan poistamaan tai tekemään vaarattomaksi, Hakija tekee
vierasesinekohtaisen turvallisuus- ja ympëiristöarvioinnin. Vierasesineen vaarattomaksi tekeminen tai pois-
taminen vaikuttaisi lyh¡aikaisesti alueen laivaliikenteeseen, koska alueelle jouduttaisiin todennäköisesti
perustamaan lyh¡aikainen turvavyöhyke. Lisäksi tapahtuma siirtäisi vierasesineen lähellä olevia sedimenttejä. Vierasesineen vaarattomaksi teko tai poistaminen aiheuttaisi useiden viikkojen viivästyksen Hakijan
laskuaikataulussa, joten Hakija pyrkii kaikilla tavoin välttämään tilanteen, jossa vierasesineeseen joudutaan
koskemaan.
Hakijan käsityksen mukaan Hankkeesta hyöþvät Suomessa jo toimivat yrirykset, jotka tarvitsevat yhä nopeampia tietoliikenneyhteyksiä länteen sekä Keski-Euroopassa toimivat yritykset, jotka esimerkiksi ostavat
digitaalisia palvelinpalveluita Suomesta. Yleisellä tasolla Hankkeella varmistetaan hyvän ja nopean digitaalisen tiedonsiirron jatkuvuus ja Hanketta voidaan pitää tietoliikenneinfrastruktuurin perusparannuksena.
Osoituksena tästä voidaan myös pitää sitä, että osa Hankkeen rahoituksesta tulee välillisesti Suomen Valtiolta.
539oo34.1
7e
(86)
Hyvien, nopeiden ja luotettavien tietoliikenneverlilkojen merkitys on korostunut viimeisen ro moden aikana
samanaikaisesti, kun kommunikaatio, tietojen siirto ja tallentaminen tapahtuu yhä enemmissä mädrin sähköisesti. Hakijan arvion mukaan sähköisesti siirrettävän datan mäárä tulee triplaantumaan vuoteen 2ot7
mennessä. Eritlsesti erilaiset pilvipalvelut ovat lisääntJmeet viime vuosina räjähdysmäisesti, alan vuotuinen
kasvu on ollut noin 4o %. Halrlrjan käsityksen mukaan Merikaapelin rakentamisella mahdollistetaan se, että
Suomesta voi kehi$ä digitaalisten palveluiden keskus. Saksan rantautumispaikasta Merikaapeli þkeytyy
Keski-Euroopan tietoliikenneverkkoon, mahdollistaen náin Keski-Euroopassa toimiville yrityksille luotettavan ja nopean yhteyden itään ja vastavuoroisesti Suomessa toimiville yhtiöille nopean ja luotettavan yhteyden länteen. Voidaan siis sanoa, että Hankkeesta hyöþvät Suomessa toimivien yritysten lisäksi myös sellaiset Keski-Euroopassa toimivat tahot, jotka tarvitsevat luotettavan ja nopean tietoliikenneyhteyden itään.
Lisäksi, Hakijan käsityksen mukaan Merikaapelille suunnitellaan myös muita yhteyksiä Eurooppaan ja Venäjälle sekä válillisesti Aasian suuntaan.
Pilvi- ja muita digitaalisia palveluita tarjoavat yritykset tarvitsevat palveluidensa tuottamiseen nopeita tietoliikenneyhteyksiä ja tiloja palvelinkeskuksia varten. Hakijan käsityksen mukaan Suomen maantieteelliset ja
ilmastolliset olosuhteet sopivat erityisen hyvin palvelinkeskuksille, koska Mmä ilmasto pitää ilmastointikustannukset alhaisina. Merikaapeli tulee rakentamisen jälkeen turvaamaan Suomelle toisen päätietoliikenneyhteyden Ruotsin ja Tanskan kautta pääosin maalla kulkevan yhteyden lisäksi. Hankkeen arulla varmistetaan nopeampi ja turvallisempi tietoliikenneyhteys, sekä yksityisille että viranomaisille, ja luodaan paremmat
toimintamahdollisuudet, esimerkiksi pilvipalveluita ja muita digitaalisia palveluja tarjoaville yrityksille. Nyþiset yhteydet eivät þkene yksin kantamaan jatkuvasti kasvavaa tietoliikennemäärää. Välillisesti Merikaapelilla varmistetaan se, että Suomessa digitaalisessa ympdristössä toimivat yritykset pysyvät kilpailuþþisinä ja mahdollistetaan laajemmassa määrin muun muassa uusien palvelinasemien perustaminen.
r4.4
r4.4.r
Haittojen minimointija tarkkailu
Haittojen minimointi
Hankkeen haittojen minimointi on ollut Hakijan Hankesuunnittelussa tärkeässä asemassa alusta lähtien.
Kaapelinlasku suoritetaan DP aluksella ja lasku suoritetaan syksyllä, lintujen muuttoaikojen ulkopuolella ja
aikana, jolloin vapaa-ajan veneily on vähäistä. Hakijan käsityksen mukaan on myös hyvin todennäköistä, että
vuoden zor5 silakkakiintiö on täynnä siinä vaiheessa, kun kaapelinlasku aloitetaan, tarkoittaen siis, että
ammattikalastus laskualueella on luultavasti våihåüstä.
I(aapeli- ja putkilinjaristeykset toteutetaan tämän Hakemuksen luvussa 6.2.5 kuvatun menetelmän mukaisesti. Näin toteutettuna uusi Merikaapeli ei aiheuta haittaa olemassa olevalle infrastruktuurille. Kuten aikaisemmin on todettu, Hakijan tarkoituksena on solmia risteyssopimukset muiden sähkökaapelien omistajien
ja Nord Stream AG:n kanssa
Hakijan tarkoituksena on kiertää asennuskä¡ävässä olevat ammukset, miinat, tynnyrit ja kulttuuriperintökohteet.
14.4.2
Tarkkailu
Ympäristöarviointeihin ja vastaavanlaisista töistä saatuihin kokemuksiin perustuen vaikutustarkkailua ei
arvioida tarpeelliseksi kasvukauden ulkopuolella tapahtuvan kaapelin asennuksen yhteydessä eikä muulloin
käytön aikana.
Teknistä tarkkailua suoritetaan kun selvitetään tietoliikennekaapelin toteutunut linjaus, sen hautaussyvjrys
sekä sähkökaapelien ja putkilinjojen risteyskohtien kunto. Tietoliikennekaapelin asennuksen ja laskun jälkeisten hautausosuuksien valmistuttua Hakija toimittaa Merikaapelin toteutuneen linjauksen valvontaviranomaiselle sekä Liikennevirastoon merikarttoihin merkittäväksi.
539oo34.1
8o (86)
15
vÄr.rrö¡¡ rÄyrÄ¡¡rö
15.1
Välittömän tä¡åintöönpanon myöntämisedellytykset
ö
¡qpe¡qo
Talousryöhykelain (ro58/zoo4) zz $:n nojalla muutosta valtioneuvoston päätöksiin haetaan siten kuin hallintolainkåi¡tölaissa (586 / tgg6) säädetään.
Hallituksen esityksen HE zt7/:¡95 rp. mukaan valitusmenetteþjä ja täy'täntöönpanoa koskevia hallintolainkäyttölain (S86ltgg6) säännöksiä tulisi soveltaa myös muissa viranomaisissa silloin, kun niiden päätöksiin
haetaan muutosta hallintotuomioistuimilta. Siten hallintolainkäyttölaki (586/t996) tulee sovellettavaksi
myös valtioneuvoston harkitessa tätä talousvyöhykelain
(ro58/zoo4) mukaista hakemusta.
Ruotsin, Tanskan ja Saksan hankealueita varten Hakija on jättänyt lupahakemukset toimivaltaisille viranomaisille. Ruotsissa lupahakemus on jätetty z6.z.zot5, Tanskassa 8.5.2or5 ja Saksassa lupahakemukset tullaan jättämään r5.5.zor5 ja r.6.zo15. Paikallisen lainsäädännön mukaisesti ja toimivaltaisten viranomaisten
kanssa käytyjen keskusteluiden perusteella Hakija tavoitteena on saada Ruotsin, Tanskan ja Saksan toimivaltaisilta viranomaisilta Merikaapelin rakentamisen mahdollistavat luvat niin, että rakentaminen voidaan
aloittaa syksyllä zor5. Saksan rantautumispaikan maalla olevia osia varten Hakija jätti lupahakemukset toimivaltaisille viranomaisille 6.5.2o15. Suomen osuutta varten haettava vesitalouslupa ja talousvyöhykelain
(roS8/zoo+) mukainen suostumus, muodostavat lupahakemuskokonaisuuden kriittisen osan, koska Suomen
lainsäädännön mukaan lupapäätöksen mukaisiin toimenpiteisiin ei voida lähtökohtaisesti ryhtyä ennen kuin
lupa on lainvoimainen. Jotta Hankkeen vaikutukset vesien kä¡ölle ja luonnolle saataisiin pidettyä mahdollisimman pieninä, ja lasku saadaan suoritettua tehokkaasti, Hakija hakee hallintolainkä¡tölain (S86/rgg6) gr
$ :n perusteella myönnettävää täytäntöönpanomääräystä.
Hallintolainkäyttölain (586/ry96) 3r $:n mukaan päätös voida panna täy'täntöön vâlittömästi, jos se on luonteeltaan sellainen, että se on pantava täytäntöön heti, tai jos päätöksen täytäntöönpanoa ei yleisen edun
vuoksi voida lykätä. Jos päätöksestä valitetaan, valitusviranomainen voi määrätä päätöksen täytäntöönpanosta hallintolainkäyttölain (586/1996) g2 $:n mukaisesti. Valitusviranomainen voi esimerkiksi kieltää
päätöksen täytäntöönpanon.
Yleisen edun käsite on Suomen viranomaistoiminnassa erittäin merkiryksellinen. Oikeuskirjallisuuden mukaan Suomen hallinnossa on katsottu vallitsevan yleinen velvoite ottaa yleinen etu huomioon yhtenä keskeisenä kriteerinä kaikessa hallinnon suorittamassa tarkoituksenmukaisuusharkinnassa. Vaikka yleistä etua ei
voidakaan määritellä täsmällisesti sen d¡rnaamisen ja vaihtelevan luonteen vuoksi, sitä voidaan kuvailla yksityisen edun vastakohdaksi ja vahvaksi pyrkimykseksi yhteiseen hyvään kussakin yksittáisessä tapauksessa.
Englannin kielen käsite 'public interest'voidaan kääntää suomeksi joko yleiseksi eduksi tai yleiseksi tarpeeksi. Yleisen edun kriteerit täyt$ät yleistä tarvetta helpommin: jokin saattaa olla yleisen edun mukaista, mutta se ei ehkä ole yleisen tarpeen kannalta välttämätöntä.
Yleisellä edulla on oikeudellisena käsitteenä keskeinen asema Suomen oikeusjärjestelmässä. Tämän osoittavat lukuisat viittaukset yleiseen etuun (tai jopa vaativampaan yleisen tarpeen käsitteeseen) korkeimman
hallinto-oikeuden antamissa lainvoimaisissa ratkaisuissa. Esimerkiksi ratkaisussa I(HO 1988 A II 89 yleisen
tarpeen katsottiin edellyftävän järven säännöstelyä melontakilpailujen aikana. Ratkaisussa KHO zo.5.zoo5
taltio rzzr yleisen tarpeen katsottiin vaativan vedenpinnan nostamista muun muassa venevalkaman rakentamista varten. Ratkaisussa KHO 1987 A 64 nün ikään yleisen tarpeen katsottiin edellyttävän vedenpinnan
nostamista erään järven virkistyskäyttömahdollisuuksien parantamiseksi. Nämä esimerkkiratkaisut osoittavat, miten laajasti yleisen edun ja yleisen tarpeen käsitteitä käytetään Suomen oikeusjädestelmässä.
Valtioneuvosto on aiemmin antanut täytäntöönpanomääräyksen muun muassa 2o.8.r998 tekemilleen päätöksille, jotka koskevat hyväksyntää Suomen ehdotukselle Natura zooo -verkostoon liitettävistä alueista.
Merikaapelia vastaavissa hankkeissa Valtioneuvoston suostumus on annettu täytäntöönpanomääräyksellä
ZAO Perspective Technologies Agencyn (suostumus myönnetty g.2.2ot2,TBi:['{/ry4rlro.or.or/zorr) Pietarin
ja Kaliningradin väliselle vedenalaiselle valokuitukaapeliyhteydelle. Lisäksi täytäntöönpanomäär?iys on myös
Merikaapelia vastaavassa tapauksessa annettu Fingrid Oyj:n Suomen ja Viron väliselle merikaapeliyhteydelle
Estlink z (suostumus myönnetty zr.tz.2oLo,"lBM/zog7/ro.or.or/zoro). Hakijan käsityksen mukaan ja luvussa 11 esitettyjen vaikutusten osalta Merikaapeli ja edellä mainitut kaksi muuta kaapelihanketta ovat hyvinkin vertailukelpoisia Hankkeen kanssa. Hakija toteaa lisäksi, että ympäristövaikutusten minimoimiseen
käytettävä DP alus on varattava hyvissä ajoin ennen laskutoimenpiteiden aloittamista, ja mikäli Valtioneuvoston suostumus annetaan ilman täytäntöönpanomääräystä, hake myöhästyy laskuaikataulusta.
539oo34.1
8r (86)
Täytäntöönpanomääräys on annettu myös huomattavasti vähemmän tärkeille päätöksille, kuten KaakkoisSuomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen z6.6.zoo4 tekemälle päätökselle dnro 469lg74o-2oo4,joka koski
pyydysten silmäkokoa. Edellä mainitusta päätöksestä valitettiin Maaseutuelinkeinojen valituslautakuntaan ja
edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO zoo6:56), joka ei muuttanut päätöstä. Edelleen korkein hallinto-oikeus totesi ampumislupaa koskevassa päätöksessään 2oo7i74, että hallintolainkäyttölain (S86/rgq6)
3r $:n mukaisesti maa- ja metsätalousministeriön olisi valituksen kohteena olleessa päätöksessään tullut
lausua päätöksen válittömästä täytäntöönpanosta.
Hanke on Eurooppa 2o2o -strategian (EUzozo) ja siihen kuuluvan Euroopan digitaalistrategian mukainen.
EUzoeo-strategiassa korostetaan laajakaistan merkitystä kilpailuþvyn, sosiaalisen osallisuuden ja työllisyyden edistäjänä Euroopan unionissa, ja sen tavoitteeksi on määriteþ "uarmistaa, että kaikille kansalaisille
uoidaan tarjota laajakaistayhteys ja suuremmat tiedonsürtonopeudet sekii känteöIlä ettö langattomalla
tehtäkalla. Sen mukaan on myös heþotettaua inuestointeja uusiín auoimün ja kilpailtuihin erittäin nopeisän internetuerkkoihin, jotka ouat tuleuaisuuden talouden ualtasuonía". Hanke on Euroopan unionille ja
Suomen digitaaliselle taloudelle strategisesti merkittävä pitkän aikavälin investointi, sillä se vastaa tärkeään
runkoverlirkoyhteyden tarpeeseen Itämeren pohjois- ja itäpuolisten alueiden ja Keski-Euroopan välillä. Kuten
aikaisemmin luvussa z on kuvattu, tämänhetkinen tietoliikenneyhteys länteen ei ole enää riittävä yksin vastaamaan yhdyskunnan haasteisiin, lisäksi osittain maalla kulkeva yhteys on haavoittuvampi kuin merikaapeliyhteys. Hanketta on pidettävä yleisen edun kannalta tärkeänä koska sillä varmistetaan toimiva, nopea ja
þberturvallisuuden kannalta parempi tietoliikenneyhteys länteen. Hankkeen tavoitteena on rakentaa kestävä, luotettava ja huippunopea merenalainen kaapeliyhteys Suomesta Manner-Eurooppaan. Näin parannetaan kansainvälisiä tietoliikenneyhteyksiä Euroopassaja tuetaan digitaalisen talouden kasvua.
aS.2
Hanld<een vaikutukset, mik¿ili täytåintöönpanomääräys annetaan tai kumotaan
muutoksenhakun yhteydessä
Kuten luvussa rr on yksityiskohtaisesti kuvattu, voidaan kokoavasti todeta, että Hankkeella ei ole vaikutuksia
suojelualueisiin, ja sen haitalliset vaikutukset rakennusvaiheen aikana merenpohjaan, veden laatuun, ilman
laatuun, meluun, pohjaympäristöön, planlitiseen ympäristöön, kaloihin ja kalakantoihin, merinisäkkäisiin ja
merilintuihin, laivaliikenteeseen, sotilasalueisiin, olemassa olevaan ja suunniteltuun infrastruktuuriin, kulttuuriperintöön, matkailuun ja kalastukseen ovat olemattomia tai vähåüsiä.
Merikaapelin laskumenetelmää on kuvattu yksityiskohtaisesti luvussa 6.2. Lyhyesti voidaan todeta, että ympäristövaikutusten minimoimiseksi ja teknisesti parhaimman mahdollisimman lopputuloksen saavuttamiseksi kaapeli on syytä laskea Santahaminan rantautumispaikasta aina Saksan rantautumispaikkaan asti yhdellä laskukerralla. Näin menettelemällä lasku voidaan suorittaa Suomen alueella noin kolmessa viikossa ja
myös laskun vaikutukset laivaliikenteeseenja kalastukseen saadaan pidettyä lyhyinä. Ylläja luvussa 6.2 kuvatun laskumenetelmän johdosta ja Hankkeen vaikutusten minimoimiseksi Hakija hakee valtioneuvoston
päätöksen välitöntä täytäntöönpanoa, joka kattaisi kaapelin laskun kokonaisuudessaan, niin kuin se on kuvattu luvussa 6.2.
Mikäli päätös kumotaan, Hakija voi laskumenetelmää muistuttavalla tavalla myös nostaa kaapelin takaisin
ylös. Tällöin Hankkeen lopullisiksi vaikutulaiksi jäävät vain laskuun ja nostoon liittyvät sedimenttien vaikutukset. Resuspendoituvan sedimentin enimmäismäärän arvioidaanlaskun osalta olevanvähäinen.
1S.g
Valtioneuvoston suostumuksen suhde vesitalouslupaan
Täytäntöönpanomääräystä harkittaessa Hakija pyytää Valtioneuvostoa huomioimaan, ettei kaapelin tosiasiallisia rakennustöitä voida aloittaa ilman vesitalouslupaa.
539oo34.r
8z (86)
rÁrronr,uETTELo
Ellermaa, M. & Lehikoinen, A. zou. Alli
TringaeS (+):
gtt-}t7.
-
Uudenmaan ulkosaariston runsainvesilintu syksyllä 2011.
-
Haikonen A, Helminen J, Vatanen S. zor3. Siian lisääntymis- ja poikasalueiden inventointi Helsingin
ja Espoon merialueella. Kala- ja vesimonisteita nro 113. Kala- ja vesitutkimus Oy.
Hallikainen 4., Airaksinen R., Rantakokko P., Koponen J., Mannio J., Vuorinen P., JääskeIäinen T., Kiviranta H. eorr. Environmental pollutants in Baltic fish and other domestic fish: PCDD/F,
PCB, PBDE, PFC and OT compounds. Finnish Food Safety Authority Evira. Evira Research Reports z/zorr.
ISSN 1797-298r.
HELCOM. 2or3. HELCOMin internet-sfuut: www. helcom.fi. Luettu 4.g.zot1.
Jordas K. zor5. Suullinen tiedonanto Suomen ammattikalastajaliiton hallituksen kokouksessa
Turussa
6.3.2o15.
Luode Consulting Oy. aorz. Sediment monitoring in the Gulf of Finland - results from years 2oo9-2o11.
Antti Lindfors, Luode Consulting Oy, r9.8.zorz. G-PE-EMS-MON-I75-LUODESED-8.
Myrberg, K., Leppåiranta, M. & Kuosa, H. zoo6. Itämerenfysiikka, tila ja tulevaisuus. Helsinki zoo6.
Nieminen, J. zor4. Helsingin merialueella talvehtivat allit. tutkimusraportti 20.:r2.2c14.
Nord Stream AG 2oa2. Nord Stream
Gas Pipeline Construction and Operation in the Finnish EEZ, Envi-
romental Monitoring Report zorz.
Nord Stream AG, 2oo9. Evaluation of Underwater Cultural Heritage.
Nord Stream AG 2rr18. Nord Stream Extension, Environmental Impact Assessment Programme, Finland,
25.3.2o13.
Ramboll, Witteveen+Bos and Luode Consulting Oy. zorz. Current Monitoring Report Finland
Comparison of current modelling and current monitoring results. G-PE-EMS-MON-5oo-CURMONFI-oz.
Ramboll.
2<112.
-
Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen ja käyttö Suomen talousvyöhykkeellä.
Ympdristötarkkailu zo rr. G-PE-EMS-MON-roo-o3I9FIN-B.
Ramboll zorr. Analysis of long term water quality and bottom current monitoring data - Finnish EEZ. GPE-EMS-MON-roo-o3r7oooo.
Ramboll 2oo9. Itämeren kaasuputki.
Suomen ympåiristönäytteenottotutkimus 2oo9. G-PE-PER-REP-roo-
o3z4FINo-F.
Riista-
ja
kalatalouden tutkirnuslaitos. 2o14. Itämeren hallikannan kasvu jatkuu (www-sivu).
http://www.rktl.fi/tiedotteet/itameren_hallikannan_kasvu.html.
Julkaistu rr.12.2o14.
Toivanen, T., Metsänen, T. & Lehtiniemi, T. zot4. Lintujen päämuuttoreitit Suomessa. Birdlife Suomi ry raporttir4.g.zor4
SAMBAH zot 4a.. Static Acoustic Monitoring of the Baltic Sea Harbour Porpoise (SAMBAH) zor4: Here are
the Baltic harbour porpoises! http://www.sambah.org/Docs/Press_releases/SAMBAH-pressrelease -2oL4oz-25-Final.pdf
SAMBAH zot4b. Static Acoustic Monitoring of the Baltic Sea Harbour Porpoise (SAMBAH) zor4: Potenbreeding area revealed for the criticaþ endangered Baltic Sea harbour porpoise.
tial
http //www. sambah.org/SAMBAH -pressrelease-EN:
zo
14-rz- ro-FINAL.pdf
Uudenmaan lütto. 2o1S. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava. Kaavaluonnoskartta. Päivitetty 9.1.2o1S.
539oo34.1
8s (86)
Uudenmaan liitto. 2ol4. Uudenmaan tuulivoimaselvitys, osa z: Selvitettävien alueiden valinta. Uudenmaan liiton julkaisuja Er3o - zor4. Verkkojulkaisu. Helsinki zor4.
Vahtera, E., Muurinen, J., Räsänen, M. ja Pääldrönen, J-P zog. Helsingin ja Espoon merialueen
tila vuonna zor3. Jätevesien vaikutusten velvoitetarlirkailu. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaist$a6/zor4.
Vatanen, S. (toim.) 2tr18. Estlink z -merikaapelihankkeen rakentamisen aikainen vesistötarlilkailu. Kalaja vesitutkimus Oy, Kala- ja vesimonisteita nro 1o1.
Vatanen, S., Haikonen, A. & Püspanen, A. (toim.) zorz. Vuosaaren sataman rakentamisen aikaisen
(zoo3-zoo8) vesistö- ja kalataloustar}ùailun yhteenvetoraportti. - Kala- ja vesitutkimus Oy, Kala- ja vesimonisteita nro 57.
,-)
539oo34.1
8+ (86)
LYHENTEET
As
ASCOBANS
BBI
arseeru
Itämeren, Koillis-Atlantin, Irlannin meren ja Pohjanmeren pikkuvalaiden
suojelusopimus (Agreement on the Conservation of Small Cetaceans of the
Baltic. Nord East Atlantic. Irish and North Seas)
rannikkoalueiden pohjaeläinyhteisöjen monimuotoisuutta ja herklcyyttä kuvaava indeksi
BBI - ELS
BMH
ekoloeinen laatusuhde
BSPA
BUT
Cd
kaapelikammio (beach manhole)
Itämeren suoielualue (Baltic Sea Protected Area)
kaapelin haaroitusyksikkö (branchine unit)
kadmium
Cr
kromi
CRSrs
kaapelireittiliniaus
Cs
ceslum
Cu
kupari
DA
DDD
DDE
DDT
ECMA-TR/zo
kaapelin kaksinkertainen suojarakenne
EUFish
II
diHoori-difenwli-dikloorietaani
dikloori-difenwli-diklooriewleeni
dikloori- difenwli-triklo orietaani
ympäristöselosteiäriestelmä
Itämeren kalan ja muun kotimaisen kalan ympäristömyrklcyjen tutkimushanke
FTU
Suomen tärkeä lintualue (Finnish Important Bird Area)
veden sameutta kuvaava yksikkö (Formazin Turbidity Unit)
GTK
HCB
Geolosian tutkimuskeskus
heksaHooribentseeni
HELCOM
HELCOM MPA
Helsinki-komissio. Itämeren suoielukomissio
Itämeren suojelualue (Coastal and marine Baltic Sea protected area; aiemmin
FINIBA
BSPA)
He
IBA
ICPC
IMO
ITU-T
ISM
ka
elohopea
kansainvälisesti tärkeä lintualue (Important Bird Area)
Kansainvälinen kaapelien suoielukomitea
Kansainvälinen merenkulkujäriestö (International Maritime Orsanization)
kansainvälisiin standardeihin kuuluvat suositus
alusten turvallista toimintaa ja ympäristön pilaantumista ehkäisevä kansainvälinen turvallisuusjohtamissäännöstö (International management Code for
the Safe Operation of ships and for Pollution Prevention)
ks
kuiva-aine
kilogramma
KP
kilometrikohta
KS-FOTS
tietoliikennekaapeli
KV
m2
m3
kilovoltti
litra
metri
neliömetri
kuutiometri
MAALI
maakunnallisesti arvokas lintualue
I
m
mq
millieramma
NTU
veden sameutta kuvaava vksikkö (Nephelometric Turbiditv Unit)
mg
millisramma
mm
millimetri
ng
nanogramma
MY
maa-
ja metsätalousvaltaiseksi
kaavassa merkitty alue,
jolla on
maisema-
ialtai vmpäristöarvoia
539oo34.1
8s (86)
OALL-s
ODAS-poiju
PAH
kaapeli, jossa optiset kuidut on sijoitettu tiksotrooppisella geelillä täytettyyn
teräsputkeen
mittauspoiju (Offshore Data Acquisition System)
PCB
PFE
POP
hitaasti
RA-r
loma-asuntoalue kaavassa merkitw alue
oava
haitta-aine
tiettyjen vaarallisten aineiden käytön rajoittamista sähkö- ja elektroniikka-
ROHS T
laitteissa koskevan direktiivi
laite
ROV
SA
kansainvälinen Itämeren pyöriäisen seurantatutkimus (Static Acoustic Monitoring of the Baltic Sea Harbour Porpoise)
SAMBAH
tär
SCI
of
SL/z
SO,
rikkidioksidi
SS
kiintoaine (Suspended Solids
Suomen ympäristökeskus
SYKE
TBT
TPhT
TSS
uxo
miinat
VR
wHo-PCDD/F-TEQ
)
WHO(zoo5)-PCDD/F
TEQ ilman LOQ
retkeily- ia virkisWsalueeksi kaavassa merkitLy alue
17 toksikologisesti merkittävimmän dioksiinin ja furaanin toksisuusela¡ivalenttien summa
17 toksikologisesti merkittävimmän dioksiinin ja furaanin toksisuusekvivalenttien summa ottamatta huomioon määritysrajaa
Termi
Esüntyy 1. kerran
Kuvaus
Asennuskä¡ävä
2.3
Cinia
1.1
C-Lion r
Hakija
kansilehti
kansilehti
Käytävän leveys, jolle merikaapeli sijoitetaan;
Aluevesillä asennuskä¡ävän leveys on +/- roo
m ia talouswöhvkkeellä + /-zso m.
Cinia Group Oy, Konserniyhtiö joka omistaa CLion r yhtiön, ioka on Hakiia
Hakiia
(sivu/kappalenumero)
Hanke
Hankealue
kansilehti
luku r.3.r.3
Merikaapeli
1.1
Merikaapelireitti
1.2.2
1.4.2.2
Hankkeesta vastaava
ja
kaapelijärjestelmåin
operaattori
Sea Lion -kaapeliiäriestelmä
Hankkeen sijainti Suomen aluevesillä ja talous-
wöhvkkeellä
Nord StreamAG
Nord Stream -projekti
Nord
539Oo34.1
Stream
r.3.r.2
t,2.2
Hanke
Hankkeen reitti, Merikaapelin reitti
Yritvs joka omistaa Nord Stream -putkilinian
Merenalaisen kaasuputkijärjestelmän suunnittelu- ja rakentamishanke
Merenalainen kahden kaasuputken järjestelmä
putkilinja
Sea Lion
1.1
Hankkeen nimi
Tutkimuslupakäytävä
t.2.2.
Tutkimuskä¡ävä
1.2,2.
Alue, jolle on myönnetty hanketta varten tutkimusluvat. Aluevesillä käytävän leveys on r km ja
talouswöhvkkeellä z km.
Tutkimuslupakä¡ävässä oleva 5oo m:n levyinen alue, iolta tutkimustietoa on kerätty
86 (86)