1. No category

KOKKOLAN KAUPUNKI
.RAKENN USVALVONTAOSASTO
.-1".-¡--!
-- za -1.?..
;,,--ú-..-.
KoKKoLAN RAKENNUS- lR vnnpÄnlsrömUTRKUNNALtE
Rakennustarkastaja Rolf Fredlund
Johtava rakennustarkastaja Ralf Hägg
Kaupunginlakimies Ben Weizman
Kokkolan kaupunki
Ra kennusva lvonta palvelut
Kaupungintalo,
PL
43
67LOL KOKKOLA
Asia
Kirjal linen selvitys rakentamista koskevassa asiassa
Rakennuspaikka ia kiinteistö
M o rsiussa
a
rentie 8, 67 300 Kokko la, kiinte istöt u n nus
27
2-40L-t-L87 (V301
L)
Selvityksen antaja
Osmo Roukala
Kokkola
Morsiussaarentie 8
67300 KOKKOLA
SETVITYKSEN S¡SÄLTö
L.
Asian viime vaiheista
pidän yhä tiukasti kiínní asiassa aiemmin esittäm¡stäni perusteista. Nuo perusteet ovat entistä ajankohtaisempia nyt, kun Morsíussaaren osayleiskaavoitus etenee ja toivottavastijo ensi
syksynä asia on päätösvaiheessa. Nyt käytettävissä olevassa kaavaluonnoksessa on nyt kyseessä olevalle tontilleni osoitettu 300 kerrosneliömetriä rakennusoikeutta. On selvää, että
2
kaavoituksen myötä Morsiussaaren tonttíen rakennusoikeudet kasvavat merkittävästi ja síten, että tähän mennessä tontillani toteuttama rakentaminen on uudessa asemakaavassa sal-
littua. Tässä t¡lanteessa purkutöihin pakottamínen uhkasakkoja asettamalla ei ole asianmukaista. Se on myös suhteellisuusperiaatteen ja yhdenvertaisuusperiaatteen vastaista.
Olen hankkinut itselleni toisen pysyvän asunnon Kokkolan alueelta ja päättänyt muuttaa po¡s
Morsiussaaresta heti, kun tuo toinen asuntoni valmístuu. Sen arvioitu valmistumisaika on
tammikuu 201-6. Morsiussaaren tonttini jää vapaa-ajankäyttöön, mikä kaiketi vastaa lautakunnan asettamia tavoitteita. Samalla puran omana työnä Morsiussaaren tontiltani pois niitä
rakennelmia, jotka nostavat käytetyn rakennusoikeuden yli nykyisessä kaavassa sallitun määrän.
2.
Erityisesti suhteellisuusper¡aatteesta
on hallintolain 6 $:ään kírjatun suhteellisuusperiaatteen
vastaista vaatia Roukalaa purkamaan sellaiset pysyviksi tarkoitetut rakennelmat, jotka kaiken todennäköísyyden mukaan tulevat kaikin puolin laillisiksi muutaman vuoden kuluessa ja jotka eivät tälläkään hetkellä tee
tontin rakennuskokonaisuudesta juurikaan massiivisempaa kuin nykyisen kaavan mukaíset
rakennukset yksinään ovat. Lautakunnan toimien on oltava aina oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niemivuoren, Keravuori-Rusasen & Kuusikon teoksessa Hallintolaki (s. L3L, Juva 20L0) todetaan, että
"Erítyisesti hallinnon asiakkaaseen kohdistuvía epäedullisia oíkeudellisia tojmenpiteitä harkittaessa suhteellisuusperiaatteella on tärkeä merkitys. periaate tulee sovellettavaksi käytännössä esimerkiksi työsuojelu- ja rakennusvalvon nassa sekä ha rkittaessa virkam ie heen ko hdistuvia kurinpitotoim ia."
juuri nyt konkreett¡sest¡ kysymys. Suhteellisuusperiaatteen mukaan viranomaisen toimen on myös oltava tarpeellinen ja välttämätön
asetetun tavoitteen saavuttamiseksi. Sen tulee olla myös asíanmukainen (Heuru, K.: Hyvä
hallinto s. 3L6-3t7, Helsinki 2003).
Edellä referoidusta abstraktista tapauksesta on
Heikki Kulla
kite¡tää teoksessaan Hallintomenettelyn perusteet toimíen tarpeellisuudesta
(s.
104, Helsink¡ 2008) seuraavanlaisesti:
"Tarpeellisuusvaatimus puolestaan viittaa siihen, että toimintaan on objektiivisesti arvioiden tarve ja että valittavissa olevista keinoista valitaan se, joka ra-
joittaa henkilöiden oikeuksía vähiten.,,
3.
Erityisesti yhdenvertaisuusperiaatteesta
Paínotan yhä sitä, että kiinteistöjen haltijoita on kohdeltava Morsiussaarella yhdenvertaisesti. Heikki Kulla määríttelee teoksessaan yhdenvertaisuuden-käsitettä seuraavasti:
3
"yhdenvertaisuus eli tasapuolisuus tarkoittaa yleiskielessä samankaltaista kohtelua: ihmisiä kohdellaan samanlaisissa tilanteissa samalla tavalla eli tasapuolisesti (Kulla, H.: Hallintomenettelyn perusteet s. 96, Helsink¡ 2008)."
tonttini ympäristössä on käytännössä sallittu aivan yhtä massíivinen rakentaminen
ja
ilman, että kaupunki olisi siihen mitenkään puuttunut. Ol¡s¡ Suomen perustuslain 6 S:stä
hallintolain 6 5:stä ilmenevän yhdenvertaisuusperiaatteen vastaista purattaa vain tontillani
olevia rakenteita, kun muilta osin Morsiussaareen jää tätä tonttia vielä enemmän täyteen ra-
Saarella
kennettuja kotrteita. Ratkaisutoiminnan ja -käytännön tulisi tältäkin osin olla johdonmukaista
ja hallintoalamaisia olisi kohdeltava tasapuolisesti (Niemivuori, Keravuori-Rusanen & Kuusikko: Hallintolaki s. 126-128, Juva 20L0).
Hallintoviranomalsen tulee oikeudellisesti katsoen sa¡'nanlaisissa tapauksissa antaa samanlaiset ratkaisut. Yhdenvertaisuusperiaatteen katsotaan edellyttävän myös sitä, että viranomainen johdonmukaisesti seuraa noudattamaansa käytäntöä. (Kuusikko, K.: Oikeusjärjestys osa
3 s.
!23, Jyväskylä 2009).
Korkein hallinto-oikeus on johdonmukaisesti ottanut esiin maanomistajien yhdenvertaisuusperiaatteen viittaamalla Suomen peruslaín 6 5:ään mm. ratkaisuissaan KHO 2012:22, KHO
2OO9',9O, KHO 2008:7 L
ia 2003:37
.
Korkein hallinto-oikeus lausuu ratkaisujensa2OOs:7Lja 2009:90 perusteluosassa identtisesti
seuraavaa:
"suomen perustuslain 6 5:stä ilmenevää yhdenvertaisuusperiaatetta on sovellettava myös maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa kaavoituksessa. Periaate, jonka toteutumistapa viime kädessä riippuu kulloinkin kysymyksessä olevasta kaavamuodosta, edellyttää muun ohella, ettei alueiden omistajia kaavassa aseteta toisistaan poikkeavaan asemaan, ellei siihen kaavan sísältöä
koskevat sää nnökset huornioon ottaen ole maa nkäytöllisiä perusteita'"
Sanotut ratkaisut koskevat kaavoitusta mutta niiden sisältämä edellä referoitu oikeusohje
yhdenvertaisuusperíaatteen ehdottomasta soveltamisvelvollisuudesta sopii myös rakentamista koskevien kysymysten ratkaisemiseen. Ainoa syy poiketa maanomistajien yhdenvertaisuusperiaatteesta on se, että per¡aatteen soveltamisella aiheutettaisiin haittaa kaavoitukselle. Siitä ei ole tässä tapauksessa kysymys.
Kyseessä on tässä asiassa merkittävä oil<eusperuste. Morsiussaaren alueella on ainakin kolme
tontinomistajaa, jotka ovat saaneet - aikanaan täysín laillisesti - poikkeusluvan rakentaa tonteilleen merkittävästi enemmän kuin L25 m2 eli enemmän kuin mítä minulle on nyt Kokkolan
kaupungin ja Vaasan hallinto-oikeuden päätösten nojalla sallittu. Kahdelle naapuríntontille
on sallittu rakentaa seuraavasti:
yhdelle tontílle L25 m2 asuínrakennus + 20 m2 saunarakennus ja
toiselle tontílle L9O m2 asuinrakennus + 20 m2 saunarakennus'
4
Morsiussaarella olevalle Jussi Kuusion nykyisin omistamalle tontille on hänen yhtiönsä
lskura
oy hakenut ja saanut 7-8-1979 poikkeusluvan 45 m2:n suuruisen saunarakennuksen
rakentamiseen. Tontille on sallittu rakentaa myös 51 m2:n suuruinen yrityksen edustustila. päärakennuksen koko on L2o m2. Yhteensä tuolle tontille on myönnetty rakennusluvat
217 m2:n
rakennuksille. on yhdenvertaisuusperiaatteen vastaista vaatia Roukalaa purkamaan
kevyitä
rakennelmia, jotka eivät käytännössä merkitse rakennuskokonaisuuden sitmin
havaittavan
massan lísääntymistä, kun muut tont¡nomistajat ovat saaneet osakseen
setvästi lievemmän
kohtelun.
TODISTEIU
Viíttaan todisteina tämän asian aiemmíssa vaíheissa lautakunnalle toimitettuihin
asíakirjoihin.
Päiväys ja allekirjoitus
Kokkolassa 30. maaliskuuta 2015
OSMO ROUKALA