1. No category

1(8)
Jämsän kaupunki
Kaupunginhallitus
Selvitysten yhteenveto
9.9.2015
Talous- ja suunnittelupäällikkö
Erkki Kainulainen
Arviointikertomus 2014 / Valtuuston pyytämät selvitykset
Kaupunginvaltuusto on käsitellyt 11.5.2015 (§ 30) tarkastuslautakunnan arviointikertomusta vuodelta
2014 ja päättänyt tarkastuslautakunnan esityksen mukaisesti "pyytää kaupunginhallitukselta ja edelleen
lautakunnilta ja johtokunnilta asianmukaiset selvitykset ja korjaustoimenpiteet tarkastuslautakunnan esittämistä huomioista ja selvityspyynnöistä siten, että ne voidaan käsitellä valtuustossa viimeistään syyskuun 2015 loppuun mennessä ja tarvittaessa huomioida vuosille 2016 - 2018 tehtävässä taloussuunnitelmassa”.
Tarkastuslautakunnan esittämät havainnot ja kannanotot sekä niiden pohjalta esitetyt selvityspyynnöt on
käsitelty viranhaltijatasolla. Selvityksistä on laadittu tämä yhteenveto.
Tarkastuslautakunnan arviointikertomus ja siinä esitetyt havainnot ja lausumat sekä tässä yhteenvedossa
esitetyt selvitykset toimenpiteineen on mahdollisuuksien mukaan pyritty ottamaan huomioon vuoden 2016
talousarvion ja vuosien 2017 - 2018 taloussuunnitelman valmistelussa.
TARKASTUSLAUTAKUNNAN HAVAINNOT JA SELVITYSPYYNNÖT
Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2014 on laadittu toimialojen kuulemisien, seurantaraporttien, tilinpäätösasiakirjojen ja muiden selvitysten perusteella. Arviointikertomuksessa on nostettu esiin
havaintoja, joihin kaupunginvaltuuston, toimielimien ja johdon on kiinnitettävä jatkossa huomiota sekä
selvityspyyntöjä, jotka tarkastuslautakunta esittää valtuustolle edelleen toimeenpantaviksi.
Tarkastuslautakunnan arviointityötä varten on oltava olemassa täsmälliset valtuuston päätökset ja näiden
seurantatiedot. Arvioinnin kannalta keskeisiä asiakirjoja ovat talousarvio ja toimintasuunnitelma taloudellisine ja toiminnallisine tavoitteineen sekä niitä vastaavat tilinpäätös ja toimintakertomus.
Tarkastuslautakunta on tehnyt seuraavat havainnot ja kannanotot sekä selvityspyynnöt:
1.
ERIKOISSAIRAANHOIDON KUSTANNUSTEN HALLINTA
Havainto:
Erikoissairaanhoidossa toimintakulut ovat ylittyneet 4.3 Meur alkuperäisestä talousarviosta. Yhteisyritykseltä ja sairaanhoitopiireiltä tehtävien ostojen ohjaaminen on ollut haastavaa.
Kannanotto:
Talousarvion ja sopimusten tavoitteiden ja määrärahojen asettamiseen ja niiden keskinäiseen suhteeseen sekä sopimusten valvontaan on kiinnitettävä enemmän huomiota. On myös kiinnitettävä huomiota
johtamista entistä paremmin tukevan tiedon tarpeeseen erityisesti ulkoistettujen toimintojen strategisessa
ja operatiivisessa johtamisessa ja sopimustenhallinnassa.
Selvityspyyntö:
Miten kaupunki parantaa erityisesti erikoissairaanhoidon palvelujen käytön ohjausta, talousarvion laadintaa ja toteutuman ennusteiden luotettavuutta?
Selvitys:
Hallintoylilääkäri Heimo Lajunen, talous- ja suunnittelupäällikkö Erkki Kainulainen
Vuoden 2014 tilinpäätöstä käsitellessään kaupunginvaltuusto pyysi lisäselvitystä vuoden 2014 erikoissairaanhoidon toimintakulujen ylityksestä. Kaupunginvaltuusto käsitteli lisäselvitystä 16.6.2015, mutta ei hyväksynyt riittäväksi annettua selvitystä. Valtuusto päätti, että valtuutetuille järjestetään iltakoulu, jossa
seikkaperäisesti esitetään erikoissairaanhoidon nykytila siten, että valtuusto saa riittävää ja oikeaa tietoa
tulevia linjauksia varten. Em. iltakoulu järjestetään 28.9.2015.
2(8)
Jämsän kaupunki päätti kilpailuttaa sosiaali- ja terveyspalvelut syksyllä 2014. Kaupunginhallitus teki hankintapäätöksen 16.2.2015 ja hyväksyi Pihlajalinna Terveys -ryhmittymän tarjouksen. Palvelujen ulkoistuksesta laaditun osakassopimuksen ja palvelusopimuksen liitteineen kaupunginhallitus hyväksyi 9.3.2015 ja
sopimukset allekirjoitettiin 18.3.2015. Kaupunginvaltuusto käsitteli sosiaali- ja terveyspalvelujen hankintaa
vielä 22.6.2015, jolloin se totesi ulkoistuksen johdosta tehdyt sopimukset Jämsän kaupunkia sitovaksi ja
hyväksyi niiden sisällön. Palvelusopimuksen mukainen toiminta lukuun ottamatta työterveyshuoltoa on
siirtynyt 1.9.2015 lukien perustetun yhteisyrityksen Jämsän Terveys Oy:n hoidettavaksi.
Kilpailutuksessa pyydettiin kokonaistarjoushintaa vuodelle 2016, jossa olivat mukana erillishinnoitteluna
ulkoistuksen kohteena olleiden palvelujen lisäksi myös laskennalliset osuudet Jokilaakson Terveys Oy:n
tuottamista palveluista sekä kaupungin muualta ostamasta erikoissairaanhoidosta. Jämsän laskennallisella osuudella muualta ostetusta erikoissairaanhoidosta tarkoitetaan kaikkien sairaanhoitopiirien laskutusta,
joka tulee Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kautta. Kaikki tarjouslomakkeella ilmoitetut hinnat ovat sitovia ja
ne muodostavat pohjan ensimmäisille hinnantarkistuksille 1.1.2017 lukien.
Jämsän kaupungin ja Pihlajalinna Terveys Oy:n välillä laaditun palvelusopimuksen kohdassa 4.3. erikoissairaanhoito todetaan, että palveluntuottajalle (yhteisyritys) kuuluu myös terveydenhuoltolain tarkoittaman
erikoissairaanhoidon organisointi, tuottaminen ja hankkiminen tilaajalle (Jämsän kaupunki) sekä kustannusvastuu sitä lähtien, kun tilaajan ja Jokilaakson Terveys Oy:n solmima hankintasopimus terveyspalveluista ei ole voimassa tai mikäli Jämsän kaupunki ja palveluntuottaja toisin sopivat.
Sopimusosapuolten yhteisestä näkemyksestä on päädytty, että vastuu erikoissairaanhoidosta voitaisiin
siirtää jo vuoden 2016 alusta Jämsän Terveys Oy:lle. Tästä toiminnan ja kustannusten vastuun aikaistamisesta ei ole tehty kaupungissa vielä sitovaa päätöstä. Sopimusohjaus- ja tilausneuvottelut Pirkanmaan
sairaanhoitopiirissä on keväällä ja syksyllä 2015 käyty jo niin, että Jämsän kaupungin edustajien lisäksi
ovat neuvotteluissa mukana olleet Jämsän Terveys Oy:n edustajat kertomassa, mitä ja kuinka paljon
Jämsän Terveys Oy / Jokilaakson Terveys Oy tilaavat sairaanhoitopiiristä vuonna 2016. Neuvotteluissa
ovat jatkossakin kaupungin edustajat mukana, vaikka kokonaisvastuu esh-palvelujen hoidosta kuuluisi
yhtiölle. Jämsän kaupunki on kuitenkin esh-palvelujen varsinainen tilaaja ja kaupunki allekirjoittaa tilauksen palvelujen järjestäjänä. Tilanne tältä osin muuttuu, mikäli suunnitellut valtakunnalliset sotealueratkaisut toteutuvat.
Käytännössä määräysvalta ostettavien ja käytettävien erikoissairaanhoidon palvelujen sisällöstä ja määrästä on luovutettu palvelusopimuksella viimeistään 1.1.2017 lukien Jämsän Terveys Oy:lle. Erikoissairaanhoidon palvelujen käytöstä Jämsän kaupungilta perittävä maksu perustuu siis kilpailutuksessa tarjottuun hintaan.
Palvelusopimuksen kohdassa 19.7. ohjausryhmä todetaan, että ohjausryhmän tehtävänä on sopimuksen
valvonta, asioiden valmistelu ja esityksenteko-oikeus sopimuksen osapuolille. Ohjausryhmän on raportoitava kirjallisesti neljännesvuosittain tilaajalle palvelusopimuksen toteutumisesta. Ohjausryhmä raportoi
kerran vuodessa erikseen sovittavana ajankohtana kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, joka antaa tämän perusteella vuosittaiset palvelutasotavoitteensa.
2.
TYÖLLISYYDEN, TYÖLLISTÄMISEN JA TYÖPAIKKOJEN KASVU
Havainto:
Työllisyys ja asukasluku ovat kaupungin tavoitteiden ja menestyksen kannalta keskeisiä tekijöitä. Työllistämisen kuntakokeiluun osallistuneiden työllistyminen vapailla työmarkkinoilla ei näyttänyt toteutuvan.
Kannanotto:
Kaupungin on syytä harkita ohjauksessaan olevan Työvalmennussäätiö Avituksen ja Jämsek Oy:n perustehtävien tarkentamista siten, että ne yhdessä paikallisten sidosryhmiensä kanssa edistävät ja tavoittelevat työpaikkojen lisäämistä ja työllisyyden kasvua Jämsän alueella.
Selvityspyyntö:
Miten kaupunki aikoo kehittää työpaikkojen ja työllisyyden määriin vaikuttavaa toimintaansa?
Selvitys:
Talousjohtaja Ari Luostarinen, tulosaluejohtaja Heikki Oksanen / sosiaalityö ja perhepalvelut
Työpaikat syntyvät nykyisin pääosin pk-sektorille, jonka on todettu olevan hyvin ohut Jämsässä. Elinkeinopoliittisia toimenpiteitä varten on Jämsek Oy:n toiminnassa omat strategiansa. Yhteistyössä kaupungin
ja Jämsek Oy:n toimin on mm. Hallin varuskunta-alueelle saatu toimija, joka suunnittelee Halliin uutta in-
3(8)
novatiivista toimintaansa. Myös Himoksen kehittämisen osalta on yhteistyön tuloksena syntymässä aiesopimus, jonka toivotaan lisäävän matkailurakentamista ja –työpaikkoja Jämsään.
Työpaikkoja ei kaupunki eikä kaupunkikonsernikaan voi itse nykytilanteessa juuri luoda. Tavoitteet ovat
taloudellisen tilanteen vuoksi edelleen päinvastaiset. Eläkelöityminen on kaupunkikonsernin toiminnassa
hyödynnettävä, jotta kuntatalous tulevaisuudessakin pystyisi mahdollistamaan elinvoiman kehittämisen
pitkällä tähtäimellä. Valtion toimenpiteet ovat olleet työllistämisessä supistavia. Tuloksia on kuitenkin saavutettu Jyväskylän ja Muuramen kanssa yhteistyössä tehdyllä projektilla. Mainitun projektin, sosiaalitoimen kuntouttavan työtoiminnan laajentamisen ja Avituksen yhteistyönä on kuitenkin pystytty pitämään
KELA:n kuntaosuudet lähes talousarvion raamissa. Edellä mainittu työllisyyden kuntakokeilu on ajoittunut
taloudelliseen taantumaan ja sen vuoksi yritykset ovat olleet erityisen varovaisia työllistämisen suhteen.
Tuloksia voidaan kuitenkin pitää kohtuullisina, kun samaan aikaan on paikkakunnalta lähtenyt puolustusvoimien toiminnot ja paperiteollisuus on jatkanut osittaista toimintojensa alasajoa.
Työllistämisohjelma 2016 - 2018 valmistuu syksyn 2015 aikana. Se sisältää strategisia linjauksia ja konkreettisia ehdotuksia kaupungin työllistämiseen ja sen organisointiin niissä rajoissa, jotka valtionviranomaiset kunnille luovat.
Selvitys:
Toimitusjohtaja Ulla Haggrén / Jämsek Oy
Jämsän kaupungin kokonaan omistama Jämsek Oy on Jämsän seudun elinkeinoelämän kehitysyhtiö, joka hoitaa yhtiöjärjestyksen mukaisesti seudun yrityspalveluja, elinkeinoelämän kehittämistä sekä aluekehittämistä. Jämsek Oy vaikuttaa monin eri tavoin suoraan ja välillisesti yritysten ja työpaikkojen syntyyn
Jämsässä.
Tätä työtä Jämsek Oy:ssä toteutetaan mm. seuraavasti:
1. Yritysten neuvontapalvelut
Työpaikkoja luodaan perustamisneuvonnan sekä toimivien yritysten neuvonnan kautta.
Perustamisneuvonta:
Trendi on, että työpaikat syntyvät mikro- ja pk-yrityksiin. Suurteollisuus ei lisää työpaikkoja. Uudet,
hallitusohjelman mukaiset avaukset (bio-, digi-, cleantech ja osaamistalous) haastavat Jämsän toimintaympäristöä.
Jämsekin yritysneuvonnan kautta on vuonna 2014 perustettu yhteensä 60 yritystä, joista on syntynyt
yhteensä 82 työpaikkaa. Elokuuhun 2015 mennessä on perustettu yhteensä 60 yritystä, jotka ovat
luoneet yhteensä 45 työpaikkaa. Ammattitaitoisella yritysneuvonnalla on merkitystä yritysten liikkeellelähdössä ja vahvemmassa työllistymisessä. Yritystoimintaa aloittavan on ollut mahdollisuus keskustella ja analysoida Jämsekissä liiketoiminta- ja rahoitussuunnitelmia, toimintaympäristön merkitystä ja
asiakkuuksia, starttirahoituksen mahdollisuuksia jne.
Toimivien yritysten neuvonta:
Investoinnit, kansainvälisyyteen, koulutukseen, yritysmuodon vaihtoon, tuotemerkkisuojaan jne. liittyvät asiat -> kasvun ja työllisyyden näkökulmasta vahva lenkki.
Omistajavaihdosneuvonta: kasvava ja aikaa vievä, yrityksille jatkaja -> työllisyyden näkökulmasta hyvin ajankohtainen ja merkittävä asia.
2. Kasvu- ja kehittämispalvelut
Uusien yritysten houkuttelu Jämsään: yhtälö, missä toimintaympäristön tarjonta ja yrityksen tarpeet
kohtaavat. Keskiössä ovat kilpailukykyiset yritystontit, vuokrakiinteistöt, osaava työvoima, liiketoimintaympäristö/asiakkuudet, vapaa-ajan tarjonta, nopeat ja joustavat päätöksentekoprosessit, markkinointi. Yrityksen sijoittumiseen vaikuttaminen on usein pitkäaikainen prosessi, vaatii paljon neuvotteluja, rahoitusratkaisuja, mahdollisuuksia räätälöintiin yritysten tarpeista, yritysverkostojen koollekutsumista, toimintaympäristön analyyseja, kaavoituksen ketteryyttä, strategista otetta päätöksentekoon.
Tämä on työllisyyttä välillisesti ja välittömästi tukevaa toimintaa.
4(8)
Jämsän elinkeinomarkkinointi: elinkeinostrategialähtöistä, printti, sähköinen markkinointi, messut,
yritys- ja muut pr-tilaisuudet. Elinkeinomarkkinointi on työllisyyttä välillisesti tai välittömästi lyhyellä tai
pitkällä aikavälillä tukevaa. Yrityksille lähtevä materiaali on pääosin Jämsekistä.
Rekrytointitapahtumat: Jämsek Oy järjestää ja toteuttaa sekä kutsuu yritykset ja yhteistyökumppanit
mukaan tapahtumiin. Vuonna 2015 rekrytapahtumassa Jämsek haravoi 100 työpaikkaa tarjolle: työllisyyttä välittömästi tukevaa toimintaa.
Elinkeinokatsaukset, ennakointi ja yrittäjyyskasvatus: Ennakointityöryhmässä on mukana koulutuksen, Jaon ja Jamkin edustajat sekä Työvoimapalvelut. Koulutustarpeiden ennakoinnilla ja oppilaitosyhteistyöllä pyritään varmistamaan osaavan työvoiman saatavuus ja vaikuttamaan koulutuksen
laatuun. Toteutetaan luentoja yrittäjyydestä kouluissa osana yrittäjyyskasvatusta.
Himoksen alue: Kehittäminen on koko ajan työn alla eri yritystoimeksiantojen kautta. Matkailun kehittymisellä on merkittävä vaikutus työllisyyteen välillisesti ja välittömästi.
Yritysten toimintaympäristön kehittämiseen liittyvä infra: rahoituksen hakeminen, investointinäkökulma, yksityinen ja julkinen.
3. Aluekehittäminen
Edunvalvonta, verkostotyö ja alueen kehittämishankkeet: Rakennemuutostyöryhmän organisointi
ja koordinointi Jämsekin kautta, kun alueen elinvoimaan vaikuttaa merkittävä työpaikkojen menetys.
Vaikuttaminen toimenpiteisiin, yritystukiin, työllistämisen näkökulmaan, ministeriöön kontaktit, yrityskontaktit jne. Edunvalvonnalla on välillisesti ja suoraan työllisyyteen vaikuttava merkitys. Yhteistyökumppaneita ovat mm. Kauppakamari, kehitysyhtiöt, yrittäjäjärjestöt, Invest in Finland jne. sekä koulutuskenttä (Jao, Jamk/Tamk, yliopistot). Edellä olevan verkoston kautta mm. osaamisen välittäminen
yrityksille ja erilaiset kehittämissuunnitelmat. Välillinen ja välitön vaikutus työllistymiseen.
Kehittämishankkeet: strategia- ja yrityslähtöisiä, yritystilaisuudet (bio-, digi-, rahoitus-, elinkeinotilaisuudet jne), joilla on välillinen ja välitön vaikutus yritysten perustantaan, asiakkuuksiin, työpaikkojen
syntyyn ja työllistymiseen sekä yritysten osaamisen vahvistumiseen.
3.
TOIMENPITEET VUODEN 2013 SELVITYSPYYNTÖJEN POHJALTA
Havainto:
Suurimpaan osaan selvityspyynnöistä on vastattu kehittämissuunnitelmilla, joiden mukaisesti valtuusto
velvoitti virkamiehet ja kaupunginhallituksen valmistelemaan ja valvomaan toimenpiteiden täytäntöönpanot. Toimenpideohjelmien etenemistä haittaa resurssien ja aikataulun seurannan ja valvonnan heikkous.
Erityisesti tämä näkyy hitautena ja ennakoimattomuutena päätösten valmistelun, tekemisen ja toimeenpanon sekä hankkeiden yleisessä johtamisessa ja yksityiskohtaisten toimenpiteiden tekemisessä.
Kannanotto:
On kiinnitettävä huomiota työohjelmien hallintaan käytettäviin menetelmiin ja välineisiin.
Selvityspyyntö:
Miten kaupunki aikoo parantaa päätösten valmistelun ja toimeenpanon johtamista?
Selvitys:
Henkilöstöjohtaja Auli Korhonen, talous- ja suunnittelupäällikkö Erkki Kainulainen
Vuoden 2014 arviointikertomusta varten on toimitettu tarkastuslautakunnalle vuoden 2014 arviointikertomuksen johdosta annettujen selvitysten johdosta tehdyt toimenpiteet ja niiden sen hetkisen tilanteen.
Kaupungissa päätettäväksi tulevien asioiden valmistelussa on esitetty käytettäväksi ennakkoarviointia
määritellyissä tapauksissa seuraavasti:
1. Ennakkoarviointi tulee tehdä, mikäli
- päätöksellä on välittömiä tai pitkän aikavälin vaikutuksia tietylle ihmisryhmälle (vanhukset, lapset) tai
alueelle tai henkilöstöön;
- jos päätöksellä on merkittäviä vaikutuksia laajan väestönosan hyvinvointiin, elinoloihin ja terveyteen;
- jos päätös on strategisesti, toiminnallisesti tai taloudellisesti merkittävä, esimerkiksi merkittävät taloudelliset hankkeet;
- kyseessä on merkittävä muutos palveluissa tai kyseessä on uusi palveluiden järjestämistapa;
5(8)
- yritysvaikutusten arvioinnista on olemassa jo omat menettelytapansa;
- jos lautakunta tekee selvityksen tai suunnitelman jostakin merkittävästä asiasta.
2. Esittelijän tehtävänä on päättää ennakkoarvioinnin tarpeellisuudesta
Ennen päätöksentekoa esittelijä vertailee eri päätösvaihtoehtoja ja punnitsee eri vaikutuksia toisiinsa ja
kirjoittaa tuloksen perustelutekstiin ottamalla kantaa eri vaihtoehtoihin. Esittelijä puoltaa esityksessään
vain yhtä vaihtoehtoa, mutta samalla hän joutuu perustelemaan sen, miksi jokin muu vaihtoehto ei tule
kyseeseen.
3. Päätösvaihtoehdot
Arviointi alkaa nollavaihtoehdosta. Vähin vaatimus vaihtoehtojen laadinnassa on se, että kuvataan nk.
nollavaihtoehto eli tilanne, joka on nykyinen toimintamalli tai käytäntö. Mitä tapahtuu, jos asialle ei tehdä
mitään?
Vaihtoehtoiset päätösesitykset voivat muodostua myös maksimivaihtoehdosta (millainen päätösesitys olisi parhaimmillaan, jos esimerkiksi talouden rajoituksia ei tarvitsisi ottaa huomioon) tai kompromissivaihtoehdoista (millainen vaihtoehto olisi realistisin nykyisessä tilanteessa)
Vaikutuksia tarkastellaan lyhyellä ja pitkällä aikajänteellä. Lyhyen aikajänteen vaikutuksista on mahdollista tuottaa määrällistä tietoa esimerkiksi kustannussäästöistä tai kustannuspanostuksista. Pidemmän aikajänteen vaikutusten ennakoinnissa on usein tyytyminen karkeisiin ja laadullisiin kehityssuuntakuvauksiin,
jossa numeerisia laskelmia ei pystytä osoittamaan.
4. Päätösten seuranta
Tehtyjen päätösten vaikutuksia seurataan kunnassa valitun menetelmän mukaisesti. Jämsän kaupungissa ennakoitujen vaikutusten toteutumista sekä syntyneitä ennakoimattomia vaikutuksia voitaisiin arvioida
esimerkiksi tilinpäätöksessä, toimintakertomuksessa, hyvinvointikertomuksessa, henkilöstökertomuksessa sekä tarkastuskertomuksessa.
5. Ennakkoarvioinnin toteuttamisen valmistelu
Kaupunginhallituksen tulee päättää erikseen vaikutusten ennakkoarvioinnin käyttöönoton sisällöistä, tarkemmasta ohjeistuksesta, laajuudesta ja ajankohdasta. Niin luottamushenkilöiden kuin viranhaltijoidenkin
koulutus ja perehdytys budjetoidaan etukäteen talousarvioon.
Edellä mainittua asian valmistelun ja päätöksenteon ennakkoarvioinnin menettelytapaa ei ole valmisteltu
vielä lopulliseen muotoonsa ja siten sitä ei ole viety kaupunginhallitukseen hyväksyttäväksi. Ennakkoarvioinnin ohjeistaminen antaa toimielimille ja viranhaltijoille työkalun, jolla voidaan turvata monipuolinen, asiallinen ja laadukas asioiden valmistelu ja päätöksenteko. Asioiden valmistelusta ja päätösten tekemisestä
on omat säädöksensä eri laissa ja myös kaupungin hallintosäännössä, jossa menettelytavoista voidaan
ohjeistaa paikallisesti tarkemmin.
4.
KAUPUNGIN KESKEISET STRATEGIAT, SÄÄNNÖT JA PROSESSIT
Havainto:
Kaupungin strategian, sääntöjen, suunnitelmien ja prosessien sisällöt eivät vastaa valtuuston ja hallituksen toimintaa tarkasteluvuotena. Ristiriitaisuudet haittaavat arviointia.
Kannanotto:
Johtaminen ja strategiat on laitettava kuntoon alkaen visiosta, arvoista, toimintaympäristön analyysistä,
talouden perusteista, hyvästä johtamisesta, tavoitteista ja mittareista.
Selvityspyyntö:
Miten ja milloin kaupunki aikoo uudistaa johtamista ja siihen liittyviä dokumentteja?
Selvitys:
Henkilöstöjohtaja Auli Korhonen, talousjohtaja Ari Luostarinen, talous- ja suunnittelupäällikkö
Erkki Kainulainen
Lähtökohtia
Tarkastuslautakunnan tekemälle havainnolle on annettava sen merkittävyydessä erityinen painoarvo. Niin
poliittisen kuin operatiivisen johtamisen on oltava strategista, jotta Jämsän kaupunki ei tekisi päätöksiään
sattumaan perustuen. Menestyksellinen johtaminen vaatii yhteisesti hyväksyttyä arvopohjaa, visiota ja tavoitteita. Kaupungin kriittinen menestystekijä on kyky strategiseen johtamiseen, joka alkaa valtuustosta,
hallituksesta ja johtoryhmästä. Onnistunut strategian toteutus edellyttää muulta organisaatiolta kyvykkyyttä toimia strategisten tavoitteiden mukaisesti. Kuntayhteisön johtaminen onnistuu, kun sen jäsenet osallistuvat strategian laadintaan ja sen myötä yhteisesti hyväksyvät toiminnan päämäärät.
6(8)
Strategian uudistaminen
Strategian uudistamistyö on käynnistynyt. Tavoitteena on, että jo vuoden 2016 talousarvio saisi suuntaviivansa uudistetusta strategiasta. Kaupunginhallitus ja – valtuusto käsittelevät strategialuonnosta iltakouluissaan ja seminaareissaan syys-lokakuun aikana. Strategia on tarkoitus hyväksyä talousarvion käsittelyn yhteydessä 30.11.2015. Henkilöstölle järjestetään mahdollisuus osallistua strategiakeskusteluun
syyskuun ajan. Strategiaprosessin tulisi olla jatkuva ja niinpä henkilöstölle annetaan mahdollisuus ottaa
kantaa aina ensi kevääseen saakka.
Johtamisen uudistaminen
Strategia muuttuu käytännöksi johtamisjärjestelmällä. Johtamisjärjestelmällä tarkoitetaan kaikkia niitä
menetelmiä ja toimenpiteitä, joilla kaupunkia johdetaan. Koska Jämsän kaupunkiin tehdään vain yksi strategia, tarkoituksena on sen lisäksi laatia täsmentäviä ohjelmia (maapoliittinen ohjelma, työllisyyspoliittinen
ohjelma jne.). Talousarvion laatimisen yhteydessä tavoitteet asetetaan strategian ja ohjelmien viitoittamalla tavalla.
Johtamisen peruskysymykset ovat: tehdäänkö oikeita asioita ja tehdäänkö asioita oikein? Tarvitaan tietoa mm. asiakastarpeista, kustannuksista, organisaation ja palvelujärjestelmän toiminnasta, työtapojen
toimivuudesta ja työntekijöiden osaamisesta ja työhyvinvoinnista.
Johtamismallin ja työkalujen pitäisi tukea strategian suuntaista tekemistä ja mittareilla ja raporteilla tuotetun tiedon pitäisi tuottaa sellaista lisäarvoa, josta on käytännön hyötyä.
Jämsän kaupungin strategialuonnoksessa on mainittu tietojohtaminen/tiedolla johtaminen osana johtamisjärjestelmää. Tiedolla johtamisen kehittäminen on tärkeä osa johtamisjärjestelmän uudistamista. Tällä
hetkellä kaupungissa on olemassa runsaasti erilaisia mittareita, mutta jatkossa tulee asiat, ilmiöt ja mittarit
fokusoida. Mittareita pitäisi kehittää siten, että laaditaan mittarihierarkia; valtuusto, toimielimet, johtoryhmä
ja muu operatiivinen johto seuraavat kukin niiden toiminnan kannalta olennaisia mittareita. Erilaisten mittareiden avulla voidaan yrittää ymmärtää, mitä ollaan tekemässä. Tämä tarkoittaa uutta kulttuuria, jossa
tiedolla johtamisesta tulee aidosti totta. Se taas edellyttää yhteisiä keskusteluja, yhteistä tekemistä ja jatkuvaa oppimista niin poliittisessa kuin operatiivisessa johdossa ja koko organisaatiossa.
Yhteisen oppimisen tielle onkin astuttu osallistumalla pilottina esimiesten ja keskijohdon johtamisohjelmaan (ajalla 02.2015 – 06.2016). Sen vastuullisina järjestäjinä ovat KT, Keva, FCG sekä Tampereen johtamiskorkeakoulu, Vaasan yliopisto ja Aalto-yliopisto. Viiden valtakunnallisen johtamisfoorumin lisäksi
esimiehille tarjotaan mahdollisuus osallistua paikallisesti järjestettyihin koulutusmoduuleihin (leanvalmennus, esimies vuorovaikutuksessa). Keskiössä on asiakaslähtöinen prosessiajattelu. Johtoryhmälle
on oma valmennuksensa. Sen tarkoituksena on johtoryhmän strategisen johtamisen nykyistä tarkempi
asemoiminen. Esimiehille suunnatun EKJ-ohjelman lisäksi valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat osallistuvat vastaavaan, puheenjohtajille tarkoitettuun KPJ -koulutukseen.
Dokumentointi ja sen uudistaminen
Kaupungin toimintaa ja taloutta ohjaavat monet erilaiset säännöt, ohjeet ja päätökset, joilla useimmilla on
myös lakisääteinen perustansa. Osa em. asiakirjoista on strategisia ja pysyväisluonteisia, osa lähinnä
operatiivista johtamista ohjaavia.
1. Strategia-asiakirja
Voimaantullessa kuntalaissa (410/2015) uutta on kuntastrategia laatiminen. Kuntalain 37 §:n mukaisesti ”kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän
aikavälin tavoitteista”. Erikseen on kuntalaissa mainittu, mitä strategian laatimisessa on otettava
huomioon.
Strategioita laaditaan siis vain yksi, johon kirjataan keskeiset linjaukset pitkän aikavälin tahtotilasta ja
toiminnan läpileikkaavista tavoitteista. Sen tulee olla koko toiminnallisen kaupunkikonsernin läpäisevä
asiakirja ja sen on oltava silti mahdollisimman realistinen ja konkreettinen, jotta siihen kirjattuja tavoitteita voitaisiin toteuttaa, mitata ja seurata. Kuntastrategia tarkistetaan vähintään kerran valtuuston
toimikaudessa.
7(8)
2. Talousarvio ja taloussuunnitelma
Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen
yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi.
Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi.
Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset
kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja
kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet.
Kuntastrategia on siis toiminta- ja taloussuunnitelmaa ohjaava asiakirja. Asetetut tavoitteet, jotka ohjaavat eri toimielinten ja toimialojen toimintaa, kirjataan suunnitteluasiakirjaan. Tärkeää tavoitteiden
asetannassa on saada esille tärkeät ja relevantit, oikeasti toimintaa ohjaavat asiat. Tavoitteiden toteutumista seurataan ainakin puolivuosiraportin ja tilinpäätöksen yhteydessä. Kullakin tulosalueella on
kuitenkin velvollisuus välittömästi raportoida huomattavista talouden ja toiminnan poikkeamista. Tavoitteet laaditaan tai niitä tarkistetaan vuosittain taloussuunnitelman yhteydessä.
3. Tilinpäätös ja toimintakertomus, arviointikertomus
Kuntalain 121 §:n mukaisesti tarkastuslautakunnan tehtävänä on mm. arvioida, ovatko valtuuston
asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet ja onko toiminta
järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Arviointikertomus käsitellään valtuustossa
tilinpäätöksen yhteydessä. Lautakunta voi antaa valtuustolle muitakin tarpeellisena pitämiään selvityksiä arvioinnin tuloksista.
4. Hallintosääntö
Hallintosääntö uudistetaan uuden kuntalain edellyttämällä tavalla ennen seuraavan valtuustokauden
alkamista. Erillisistä toimialakohtaisista johtosäännössä luovutaan ja tarvittaessa yksityiskohtaisempi
säätely toteutetaan delegointipäätöksillä. Kuntaliitto tulee antamaan suosituksen uuden kuntalain mukaisesta hallintosääntömallista.
5. Ohjelmat
Kuntastrategiaa täsmennetään erilaisten ohjelmien avulla. Esimerkkinä mainittakoon maapoliittinen
ohjelma ja työllisyyspoliittinen ohjelma. Näissä kuvataan strategian toteuttamisen keinot, aikataulut,
tärkeysjärjestys sekä resurssiohjaus. Resurssit varataan kuitenkin aina taloussuunnitelmassa ja talousarviossa. Ohjelmien sisältöä tarkistetaan vähintään valtuustokausittain. Ohjelmien pitää tukea osaltaan kuntastrategiaa ja eivät voi olla ristiriidassa strategian kanssa.
Ohjelmien vaihtoehtoina voivat olla myös suunnitelmat. Niissä on pelkästään yhden toimialan tai yhden yksikön näkökulma.
6. Hyvinvointikertomus
Hyvinvointikertomuksella on strateginen merkitys. Jatkossa hyvinvointikertomuksessa arvioidaan kaikilla toimialoilla ja soveltuvin osin myös tytär- ja osakkuusyhteisöissä läpäisevien hyvinvointitavoitteiden toteutuminen ja kehittämiskohteet. Hyvinvointikertomusta käytetään päätöksenteon ohjaajana ja
johtamisen välineenä. Hyvinvointikertomuksen sisältöä pitää edelleen kehittää ja jalostaa analyyttiseksi, erilaisia johtopäätöksiä sisältäväksi asiakirjaksi.
7. Omistajaohjaus
Omistajaohjaus perustuu strategisiin tavoitteisiin. Uuden kuntalain läpileikkaava teema on kunnan
toiminnan johtaminen kokonaisuutena. Laissa on otettu käyttöön uusi kunnan toiminnan käsite, joka
sisältää juridisen kuntakonsernin lisäksi toiminnallisen konsernin. Omistajaohjauksen monipuolinen
keinovalikoima korostuu erityisesti osakkuusyhteisöjen johtamisessa. Sosiaali-ja terveydenhuollossa
jo nyt käytössä oleva monituottajamalli kuin muut kaupungilla olevat palvelusopimukset haastavat
paitsi dokumenttien hallinnan myös mm. sopimuksilla johtamisen tiedot ja taidot käytännön tasolla.
8(8)
Konsernin ohjauksessa on tärkeällä sijalla sopimusohjaus. Sopimusohjaus koskee toiminnan ohjaamista ja varsinainen konserniohjaus koskee lähinnä organisatorista konsernin johtamista. Konsernin
omistajapolitiikka on määriteltävä (mitä ja miten kaupunki omistaa) ja konserniohjeistusta muutettava
käytännön läheisemmäksi. Vuosittaisia konsernikeskusteluita emon ja konsernin yhtiöiden välillä jatketaan. Ennen konsernikeskusteluja käydään ns. lähetekeskustelu kaupunginhallituksessa ja konsernikeskustelujen muistiot käsitellään kaupunginhallituksessa. Konsernin yhtiöiden merkitys kaupungin
emoyhteisön kannalta arvioidaan talousarvion ja tilinpäätöksen yhteydessä. Konserniyhtiöiden tehtävänä on tukea emokonsernin strategiaa ja tavoitteita omilta osiltaan.
8. Muuta
Edellä kerrottujen asiakirjojen lisäksi johtamisen tärkeitä dokumentteja ovat myös erilaiset raportointiasiakirjat kuten henkilöstökertomus sekä talouden ja toiminnan kuukausiraportit. Toimintaa ja taloutta
määrittäviä ovat myös valmistelua ja suunnittelua ohjaavat asiakirjat.
Valtuuston käsittelyyn tulevassa strategialuonnoksessa on mainittu tiedolla johtaminen, jossa korostuu mittareiden merkitys ja niiden jalkauttaminen organisaatioon käytännön johtamisen ja dialogin
apuvälineiksi. Raportointi sinänsä ei ole itsetarkoitus, vaan sillä on merkitystä vain silloin, jos mitatulla
tiedolla on vaikutusta käytännön toimintaan esim. toiminnan muutokseen tai ilmiön tarkempaan analysointiin.
Tiedolla johtaminen pitää sisällään tiedon kokonaishallinnan: tarkasti harkittujen mittareiden lisäksi tulevaisuudessa myös sähköisten työkalujen ja sähköisten dokumenttien hyödyntäminen on tärkeää
erityisesti operatiivisessa johtamisessa. Lisäksi on huomattava kuntalaisnäkökulma kaikessa toiminnassa ja myös johtamisessa.