arviointikertomus 2015
ESPOON KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS 2015 1 ESPOON KAUPUNKI ULKOISEN TARKASTUKSEN YKSIKKÖ Kaupunginreviisori, JHTT Virpi Ala-aho Puh. 046 877 2801 http://www.espoo.fi/fi-FI/Espoon_kaupunki/Organisaatio/Ulkoinen_tarkastus ULKOASU JA TAITTO Espoon kaupunki, Viestintä, Minna Konttinen ja Ona Sarjanen PAINO Espoon kaupungin painatuspalvelut, 2016 KANNEN KUVA Sarri Kukkonen ISBN (painettu) 978-951-857-727-3 ISBN (sähköinen) 978-951-857-728-0 SISÄLLYS PUHEENJOHTAJAN KATSAUS...............................4 VALTUUSTON VUODELLE 2015 ASETTAMIEN SITOVIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI ...................................................................6 1.1 Talousarvion sitovien tulostavoitteiden asettaminen ja raportointi.............................. 7 1.2 Tulostavoitteiden toteutuminen..................... 8 1.3 Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi .............................................................. 12 1.3.1Yleishallinto ............................................ 12 1.3.2 Sosiaali- ja terveystoimi........................ 14 1.3.3Sivistystoimi............................................ 15 1.3.4 Tekninen ja ympäristötoimi................. 16 1.3.5Palveluliiketoimi...................................... 16 KESKEISET HAVAINNOT TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUSHAVAINTOJEN JÄLKISEURANNASTA...............................................17 2.1 Terveysasema- ja päivystystoiminta............. 18 2.2 Kaupungin toimitilojen kunto ........................ 20 2.3Esteettömyys...................................................... 21 KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN TALOUDEN ARVIOINTI.............................................22 3.1 Kaupungin talousarvion toteutuminen........ 23 3.2 Kaupungin investoinnit.................................... 25 3.3 Kaupungin ja konsernin lainamäärien kehitys.................................................................. 26 3.4 Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman toteutumisen arviointi................................................................ 27 3.5Rahastosijoitukset............................................. 28 3.6Maankäyttösopimukset.................................... 30 TOIMINNAN ARVIOINTI............................................42 5.1Henkilöstö........................................................... 43 5.2 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma.................................... 45 5.3 Sosiaali- ja terveystoimi................................... 46 5.3.1 Espoon sairaalan toiminta ja Espoon sairaalan uudishanke ............................ 46 5.3.2 Pitkäaikaishoito ja vanhuspalvelulain toteutumisen seuranta.......................... 48 5.3.3Toimeentulotuki ..................................... 52 5.4Sivistystoimi....................................................... 53 5.4.1Kirjastopalvelut....................................... 53 5.4.2Liikuntapalvelut...................................... 55 5.5Tekninen ja ympäristötoimi............................ 57 5.5.1 Maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen toteutuminen ............. 58 5.5.2 Kaupungin maaomaisuus ja maapolitiikka........................................... 60 5.5.3 Kaavoitusprosessi ja -ohjelma............. 61 5.5.4Rakennusvalvonta.................................. 62 5.5.5 Espoon keskuksen kehittämisprojekti.................................. 63 5.6Sisäisen omistaja-tilaaja-tuottaja -mallin purkaminen ja palvelujen uudelleen järjestäminen...................................................... 64 5.7 Espoo Catering -liikelaitos ruokapalveluyhtiöksi ja kaupungin ruokapalvelujen järjestäminen....................... 65 5.8Tietotekniikkapalvelut...................................... 67 5.8.1 Keskitetyt tietotekniikkapalvelut........ 67 5.8.2 Kaupungin sähköiset palvelut ja digitalisaatio............................................ 68 5.8.3 Tieto- ja viestintätekniikka opetustoimessa...................................... 69 5.8.4 Sosiaali- ja terveystoimen kehittämisen tulosalue Ketterä.................................... 70 ELINKEINO- JA TYÖLLISYYSASIAT.......................33 4.1 Espoon elinkeinopolitiikka............................... 34 KONSERNIOHJAUS: Espoon Asunnot Oy............72 4.2 Poikkihallinnollinen kehitysohjelma Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys.... 35 TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTITYÖ.....75 7.1 Arviointisuunnitelma ja -ohjelma.................. 76 4.3Työllisyysasiat Espoossa.................................. 37 7.2 Tarkastuslautakunnan jäsenet ja arviointikokoukset arviointivuonna 2015 .... 76 4.4Pääkaupunkiseudun yhteisarviointi: Nuorisotakuun toteutuminen ja vaikuttavuus ...................................................... 40 ALLEKIRJOITUKSET.................................................79 LIITE 1............................................................................80 Oheismateriaali: Pääkaupunkiseudun yhteisarviointi, nuorisotakuun totetutuminen ja vaikuttavuus PUHEENJOHTAJAN KATSAUS Kuva: Jussi Helimäki 4 Espoon taloudellinen toimintaympäristö on muuttunut vaativammaksi johtuen väestömäärän kasvusta, maahanmuutosta ja työttömyyden lisääntymisestä. Uusinvestointien sekä kiinteistöjen merkittävän peruskorjaustarpeen vuoksi kaupungin velkamäärä on kasvanut huomattavasti edellisestä vuodesta. Kaupungin tulosta ovat viime vuosina parantaneet rahastojen purkamisesta kertyneet rahoitustuotot. Tulevina vuosina kaupungin rahastoja on mahdollista purkaa investointitarpeiden varmistamiseksi sekä velkamäärän ja muiden pitkävaikutteisten menojen pitämiseksi kohtuullisella tasolla. Onkin tärkeää, että talouden tasapainottamiseksi käyttötalousmenojen kasvua hillitään ja että talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman tavoitteet toteutuvat täysimääräisesti. Työllisyyspalveluihin kohdistuu merkittäviä haasteita. Espoon työttömyysaste oli viime vuoden lopussa 10,9 prosenttia. Kasvua vuoden aikana oli 1,1 prosenttiyksikköä. Alle 25-vuotiaiden työttömyyden kasvu taittui viime vuoden lopussa ensimmäistä kertaa neljään vuoteen. Espoossa kaksi suurta työttömien ryhmää ovat korkeasti koulutetut ja ilman ammatillista koulutusta olevat henkilöt. Pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa kuntien vastuu kasvoi vuoden 2015 alusta alkaen. Työmarkkinatuen kuntaosuusmenot ovat kasvaneet voimakkaasti Espoossa. Nykyisin 50 prosentin kuntaosuus alkaa, kun työtön on saanut työmarkkinatukea yli 300 päivää. Työttömän saatua työmarkkinatukea yli 1 000 päivää on kunnan kuntaosuus 70 prosenttia. Viime vuonna Espoo maksoi Kelalle työmarkkinatu- Kuva: Compic Tarkastuslautakunta arvioi vuosittain sitovien tulostavoitteiden toteutumista. Tulostavoitteiden tehtävänä on ohjata kaupungin toimintaa valtuuston päättämään suuntaan. Vuodelle 2015 asetettiin 31 Espoo -tarinasta johdettua sitovaa tulostavoitetta, joista tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan 14 toteutui, 13 jäi toteutumatta ja neljän toteutumista ei voitu arvioida. kea 17,3 milj. euroa. Menojen ennakoidaan kasvavan kahden vuoden aikana 20 milj. euroon. Espoossa nuorisotakuu toteutuu koulutustakuun osalta, mutta työllisyystakuu ei toteudu. Yli 75-vuotiaiden määrä ja osuus Espoon väestöstä kasvaa. Tavoitteen mukaan 94 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä voi asua turvallisesti omassa kodissaan. Tämä tuo haasteita kotihoidon palveluille ja avohoidon kehittämiselle. Perustoimeentulon siirtyminen Kelalle tuo muutoksia kaupungin etuuskäsittelijöiden määrään jatkossa. Tarkastuslautakunta on arvioinut kirjasto- ja liikuntapalveluja. Kirjasto tuottaa ajanmukaisia, laadukkaita ja maksuttomia palveluja. Espoon kirjastot kuuluvat pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoverkkoon yhdessä Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kirjastojen kanssa. Uutena palveluna on otettu käyttöön omatoimiaukiolot. Liikuntapalvelut on onnistunut tavoitteessaan edistää kaikenikäisten espoolaisten liikkumista monipuolisella liikuntatarjonnalla. 68+ Sporttikortti on edistänyt espoolaisten seniorien liikunnan harrastamista. Tarkastuslautakunta on kiinnittänyt huomiota vuosien 2013 ja 2014 arviointikertomuksissaan kaupungin omistaja-tilaaja-tuottaja -malliin ja kehotti kaupunginhallitusta tarkastelemaan mallin toimivuutta sekä arvioimaan, onko mallilla saatu tavoiteltuja hyötyjä. Valtuusto päätti joulukuussa 2015 omistaja-tilaaja-tuottaja -mallin kehittämisestä uudeksi toimintamalliksi ja palveluliiketoimen toimialan lakkauttamisesta. Uuden mallin toimivuutta ja uudistukselle asetettujen tavoitteiden toteutumista pitää seurata. Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja 5 1 VALTUUSTON VUODELLE 2015 ASETTAMIEN SITOVIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI TARKASTUSLAUTAKUNNAN TEHTÄVÄT Tarkastuslautakunnan lakisääteisenä tehtävänä on valtuuston asettamien toiminnan ja talouden tavoitteiden toteutumisen arviointi sekä hallinnon ja talouden tarkastusta koskevien asioiden valmistelu valtuuston päätettäväksi. Tarkastuslautakunnan tehtäviin kuuluu myös kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta huolehtiminen. Mikäli kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, on tarkastuslautakunnan arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman riittävyyttä. Espoon tarkastussäännön perusteella on vuosittain arvioitu hallinnon, taloudenhoidon ja palveluiden tarkoituksenmukaisuutta. Uuden kuntalain myötä tarkastuslautakunnan tehtäviin lisättiin toiminnan järjestämisen tuloksellisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden arviointi. 6 TARKASTUSLAUTAKUNNAN KANNANOTTO 1.1 Tulostavoitteiden tehtävänä on ohjata kaupungin toimintaa valtuuston päättämään suuntaan. Tulostavoitteiden ja mittareiden tulee olla selkeitä ja yksiselitteisiä ja niille tulee ilmoittaa lähtö- ja tavoitetasot. Tulostavoitteet ja mittarit tulee valita siten, että toimialoilla on realistiset mahdollisuudet vaikuttaa tavoitteiden toteutumiseen. Asetettujen tulostavoitteiden toteutumisesta on valtuustolle annettava nykyistä kattavammat selvitykset. Valtuusto hyväksyi vuoden 2015 tulostavoitteiden toteutumatiedot lokakuun kuukausiraportin liitteen mukaisina. Tulostavoitteiden poikkeamat on yksilöitävä valtuustolle tilikauden aikana valmisteltavassa päätösehdotuksessa määrärahojen muutoksia vastaavalla tavalla. 1.1 Talousarvion sitovien tulostavoitteiden asettaminen ja raportointi Espoo-tarina on kaupungin kehittämistä ohjaava strategia, jota toteutetaan toimiala- ja tulosyksikkötasoisilla tarinoilla ja tuloskorteilla sekä poikkihallinnollisilla kehitysohjelmilla. Espoo-tarina koostuu kolmesta näkökulmasta: resurssit ja johtaminen, asukkaat ja palvelut sekä elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys. Talousarviossa on asetettu 31 valtuuston hyväksymää sitovaa tulostavoitetta, joilla konkretisoidaan valtuustokauden tavoitteet. Tulostavoitteiden toteutumisesta raportoidaan valtuustolle vuosittain tammi-heinäkuun seurantaraportissa, lokakuun kuukausiraportissa ja ennakkotilinpäätöksessä sekä tilinpäätöksessä. Toimialojen tuloskorteissa on esitetty arviot tulostavoitteiden toteutumisesta. Valtuusto hyväksyi tulostavoitteiden toteutumatiedot lokakuun kuukausiraportin käsittelyn yhteydessä joulukuussa 2015, jolloin 11 tulostavoitteen raportoitiin jäävän tavoitteesta. Liitteinä olevissa tuloskorteissa esitettiin tulostavoitteiden toteutumatiedot, mutta toteutumisen poikkeamia ei ollut yksilöity esityslistatekstissä. Tilinpäätöksen mukaan 20 tulostavoitetta toteutui ja 11 tulostavoitteen osalta tavoitetta ei saavutettu. Neljälle tilinpäätöksen mukaan toteutumatta jääneelle tulostavoitteelle ei ole haettu valtuustolta poikkeamaa, koska tulostavoitteiden arvioitiin vielä lokakuun kuukausiraportissa toteutuvan. 7 1.2 Tulostavoitteiden toteutuminen Tulostavoitteet 2015 TILINPÄÄTÖS 2015 TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIO Tilinpäätöksestä Tilinpäätök- poiketen ei sen mukai- toteutunut/ Ei sesti ei toei voida Toteutunut toteutunut Toteutunut teutunut arvioida YLEISHALLINTO Resurssit ja johtaminen Kaupungin tuottavuus paranee vähintään 1,8 % vuonna 2015. X Toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen - 1 324 milj. euroa. X Vuosikate vähintään 101 milj. euroa. Kaupungin lainakanta vuoden lopussa enintään 436 milj. euroa. Konsernin lainakanta vuoden lopussa enintään 2 818 milj. euroa. Työhyvinvointimatriisin lukuarvo kasvaa vähintään yhden yksikön vuoden 2014 arvoon verrattuna. X X Terveysperusteisia poissaoloja on enintään 13,5 päivää / henkilötyövuosi. X Maahanmuuttajataustaisen työntekijöiden osuus henkilöstöstä lähenee maahanmuuttajataustaisten osuutta väestöstä. X Kaupungin henkilöstömäärä ei kasva v. 2015. X Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys 8 Uusien työpaikka-alueiden lanseeraus ja muutostilanteessa olevien uudelleenprofilointi. X Kaupungin työllisyydenhoidon toimenpiteet tehostuvat ja toimenpiteiden koordinointi paranee. X Länsimetron kehityskäytävä toimii perustana elinvoimaiselle yritystoiminnalle, monipuolisille asumisen ratkaisuille ja toimiville kuntapalveluille. X Tulostavoitteet 2015 TILINPÄÄTÖS 2015 Toteutunut TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIO Tilinpäätöksestä Tilinpäätök- poiketen ei sen mukai- toteutunut/ Ei sesti ei toei voida toteutunut Toteutunut teutunut arvioida SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Resurssit ja johtaminen Tuottavuus paranee vähintään 1,8 %. Toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen. X X Asukkaat ja palvelut Odotusaika kiireettömälle vastaanotolle on korkeintaan 14 pv. X Akuutisti sairastuneiden hoito, kuntoutus ja kotiutus on tehokasta. X Asiakkaat saavat tarvitsemansa tuen koordinoidusti arkiympäristössään. Jatketaan painopisteen siirtämistä korjaavista palveluista varhaisempaan tukeen. X SIVISTYSTOIMI Resurssit ja johtaminen Toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen. X Tuottavuus paranee vähintään 1,8 %. X Asukkaat ja palvelut Kaikille peruskoulun päättäneille tarjotaan koulutuspaikkaa, lisäopetusta, muuta koulutusta tai työpajapaikkaa. X Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian vaikuttavuus (työllistyminen ja jatko-opintoihin sijoittuminen) paranee. X Aikuiskoulutuksen oppimiskeskuksen asiakkaat ovat tyytyväisiä saamaansa palveluun ja opetukseen. X 9 Tulostavoitteet 2015 TILINPÄÄTÖS 2015 Toteutunut Oppilas- ja opiskelijahuoltopalvelujen piiriin pääsee 7 vuorokauden kuluessa. Tilinpäätöksestä Tilinpäätök- poiketen ei sen mukai- toteutunut/ Ei sesti ei toei voida toteutunut Toteutunut teutunut arvioida X Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Espoolaisten koululaisten oppimistulokset ovat kärkisijoilla valtakunnallisissa vertailuissa. X TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMI Resurssit ja johtaminen Toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen. X Tuottavuus paranee vähintään 1,8 %. X Tilakustannukset alenevat 1 % edellisestä vuodesta. X Asukkaat ja palvelut Toimitilat tukevat palvelujen tuottamista ja ne tuotetaan asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti. X Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Kaupungilla on kaavalliset ja kunnallistekniset valmiudet 2 500 asunnon vuosituotannolle. X Asuntotonttien asemakaavoitustavoitetta kasvatetaan 25 % voimassa olevaan MAL-aiesopimukseen verrattuna vuodesta 2016. 10 Tiivistetään kaupunkirakennetta mahdollistamalla asuntojen, uusien työpaikkojen syntyminen ja palvelujen sijoittuminen metron kehittämisvyöhykkeelle. X Länsimetron jatkeen rakentaminen etenee. Luodaan edellytykset kaupunkiradan ja sen lähialueiden kehittämiselle. X TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIO Tulostavoitteet 2015 TILINPÄÄTÖS 2015 Toteutunut TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIO Tilinpäätöksestä Tilinpäätök- poiketen ei sen mukai- toteutunut/ Ei sesti ei toei voida toteutunut Toteutunut teutunut arvioida PALVELULIIKETOIMI Resurssit ja johtaminen X 1 % (mittarina tulos/liikevaihto -%). X YHTEENSÄ 20 11 14 11 6 Kuva: Olli Häkämies Tuottavuus paranee vähintään 1,8 %. 11 1.3 Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tarkastuslautakunta arvioi valtuuston hyväksymien sitovien tulostavoitteiden toteutumista sekä toiminnan, toimintatapojen ja palvelujen järjestämisen tuloksellisuutta, tarkoituksenmukaisuutta sekä toiminnan vaikuttavuutta kuntalaisen näkökulmasta. Tarkastuslautakunta on arviointikertomuksissaan korostanut, että asetettavien tulostavoitteiden tulee lähtökohtaisesti olla mitattavissa joko määrällisesti tai laadullisesti. Tulostavoitteiden ja niiden mittarien tulee olla selkeitä, vaikuttavia, toteuttamis- ja mittaamiskelpoi- sia sekä riittävän haasteellisia. Tulostavoite voi olla rahamääräinen ja toteuttamisajankohdaltaan sidottu. Tulostavoitteen toteutumista voidaan arvioida erilaisilla mittareilla tai esimerkiksi asiakastyytyväisyyskyselyillä. Tarkastuslautakunnan arvion mukaan seuraavassa esitetyt 13 tulostavoitetta eivät toteutuneet. Lisäksi on esitetty ne neljä tulostavoitetta, joita ei tarkastuslautakunnan näkemyksen voitu tilinpäätöksessä esitettyjen tietojen perusteella arvioida. 1.3.1Yleishallinto Talousarviossa asetetut TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIO tulostavoitteet Toteutunut Ei toteutunut 10 3 Yleishallinnon tuloskorteissa konserniesikunnalle oli asetettu 10 tulostavoitetta. Tilinpäätöksen arvion mukaan konserniesikunnan kymmenestä tulostavoitteesta kolme ei toteudu. Tarkastuslautakunnan näkemyksen 5 Ei voida arvioida 2 mukaan toteutumatta jäi viisi tulostavoitetta. Lisäksi tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan kahden tulostavoitteen toteutumista ei voitu arvioida. Vuoden 2015 tulostavoite Mittari / arviointikriteeri Tarkastuslautakunnan arvio Kaupungin tuottavuus paranee vähintään 1,8 % v. 2015 Indeksi- ja väestökorjattu toimintakatteen muutos % Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan tulostavoitteen toteutumista ei voitu tilinpäätöksessä esitettyjen tietojen perusteella arvioida. Tilinpäätöksen mukaan väestö- ja indeksikorjattu toimintakate parani noin yhdellä prosentilla. Tavoitteena ollut 1,8 % on laskettu vuoden 2015 alkuperäisen talousarvion pohjana olleesta vuoden 2014 tilinpäätösennusteesta. Tulostavoitteelle ei ole haettu poikkeamaa, koska tilinpäätöksen mukaan tulostavoite toteutui. Vuosikate vähintään 101 M€ Vuosikate, M€ Kaupungin lainojen osalta tulostavoite ei toteutunut. Kaupungin lainakanta vuoden 2015 lopussa oli 516 milj. euroa. Tilinpäätöksen mukaan Tapiolan Kaupungin laiKaupungin lainakanta taseyksikön investointien rahoitukseen otettiin nakanta vuoden M€ 50 milj. euron lisälaina metroaseman lisärakentalopussa enintään miseen. Vuosikatteen ja konsernin lainojen osalta 436 M€ tulostavoite toteutui. Konsernin lainakan- Konsernin lainakanta, (Poikkeama on hyväksytty valtuustossa 7.12.2015) ta vuoden lopussa M€ enintään 2 818 M€ 12 Terveysperusteisia poissaoloja on enintään 13,5 päivää / henkilötyövuosi. Terveysperusteisista poissaoloista aiheutuva kuorma päivää per henkilötyövuosi. (Terveysperusteisiin poissaoloihin kuuluvat palkalliset ja palkattomat sairauspoissaolot, kuntoutustuki, työ- ja työmatkatapaturmiin liittyvät poissaolot) Tulostavoite ei toteutunut. Terveysperusteiset poissaolot vähenivät 14,5 päivään/ henkilötyövuosi, mutta eivät saavuttaneet tavoitetasoa. Arvo edellisenä vuonna oli 15,0 päivää/henkilötyövuosi. (Poikkeama on hyväksytty valtuustossa 7.12.2015) Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä lähenee maahanmuuttajataustaisten osuutta väestöstä. Osuus työntekijöistä % suhteessa osuuteen väestöstä % Tulostavoite ei toteutunut. Maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä on tilinpäätöksen mukaan ollut vuoden 2015 lopussa 5,5 % ja vuoden 2014 lopussa 5,6 %. Maahanmuuttajien osuus Espoon väestöstä on edelleen kasvanut. Vieraskielisten osuus espoolaisista vuonna 2015 oli 14,2 %. (Poikkeama on hyväksytty valtuustossa 7.12.2015) Kaupungin henVakituinen ja määräkilöstömäärä ei aikainen henkilöstö kasva vuonna 2015. yhteensä Kaupungin työllisyydenhoidon toimenpiteet tehostuvat ja toimenpiteiden koordinointi paranee Työllisyydenhoidon kokonaisprosessi on kuvattu ja roolit ja vastuut määritelty. Länsimetron kehityskäytävä toimii perustana elinvoimaiselle yritystoiminnalle, monipuoliselle asumisen ratkaisuille ja toimiville kuntapalveluille. Kaupungin keskeiset kehittämistavoitteet Länsimetron kehitysvyöhykkeelle on määritelty ja hyväksytty. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan tulostavoite ei toteutunut. Kaupungin henkilöstömäärä 31.12.2015 oli 14 101 kun se vuotta aiemmin oli 14 051. Henkilöstömäärä on kasvanut vuoden aikana 50 henkilöllä. Kasvu on aiheutunut pääasiassa turvapaikanhakijamäärien kasvun aiheuttamista määräaikaisen henkilöstön lisäyksistä, varhaiskasvatuksen asiakasmäärän kasvusta sekä ensihoitopalvelujen järjestämisen muutoksista. Tulostavoitteelle ei ole haettu poikkeamaa, koska tilinpäätöksen mukaan tulostavoite toteutui. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan tulostavoite ei toteutunut, koska arviointikriteerinä oleva pitkäaikaistyöttömien aktivointiaste ei parantunut. Pitkäaikaistyöttömien määrä on vuodessa lisääntynyt noin 1 800 henkilöllä. Työllisyydenhoidon Pitkäaikaistyöttömien organisaation rakennetta on arviointikriteerin aktivointiaste paramukaisesti muutettu vuoden 2016 alusta. Palvenee. Vaikeasti työllisluvalikoimaa on laajennettu ja toimintaa kehitetty tettäville, nuorille ja useiden hankkeiden avulla. korkeasti koulutetuilTulostavoitteelle ei ole haettu poikkeamaa, koska le on määritelty omat tilinpäätöksen mukaan tulostavoite toteutui. toimenpiteet. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan tulostavoitteen toteutumista ei voitu tilinpäätöksessä esitettyjen suppeiden tietojen perusteella arvioida. Tuloskortissa on todettu, että tavoitteita on määritelty ja valmisteltu laajassa yhteistyössä kuluneen vuoden aikana. Tavoitteet hyväksyttiin Kilpailukyvyn, innovatiivisuuden ja yrittäjyyden sekä Kestävän kehityksen poikkihallinnollisten kehitysohjelmien ohjausryhmien kokouksissa loppuvuoden aikana. Tulostavoitteelle ei ole haettu poikkeamaa, koska tilinpäätöksen mukaan tulostavoite toteutui. 13 1.3.2 Sosiaali- ja terveystoimi Talousarviossa asete- TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIO tut tulostavoitteet Toteutunut Ei toteutunut 5 2 3 Sosiaali- ja terveystoimelle oli asetettu viisi sitovaa tulostavoitetta. Tilinpäätöksen ja tar- Vuoden 2015 tulostavoite Mittari / arviointikriteeri Tuottavuus Kotihoidon asiakaspalparanee velutunnin hinta vähintään 1,8 % Terveyspalvelujen kustannukset/asukas Aikuissosiaalityön henkilöstökustannukset/toimeentulotukea saavat kotitaloudet 0 kastuslautakunnan yhtenevän arvion mukaan kolme tavoitetta ei toteutunut. Tarkastuslautakunnan arvio Tulostavoite ei toteutunut. Alueellisen kotihoidon asiakastunnin hinta nousi edellisvuodesta 6,4 %, terveyspalvelujen asukaskohtaiset kustannukset eivät laskeneet ja aikuissosiaalityön henkilöstökustannukset olivat samaa tasoa kuin vuonna 2014. Toteumat on laskettu ilman deflatointia. (Poikkeama on hyväksytty valtuustossa 7.12.2015) Odotusaika kiireettömälle vastaanotolle on korkeintaan 14 pv T3 (kolmas kiireetön vastaanottoaika), terveysaseman mediaani Tulostavoite ei toteutunut, koska keskimääräinen odotusaika lääkärin vastaanotolle ylittyi lokakuuta lukuun ottamatta kaikkina muina kuukausina. Kiireettömään hoitoon pääsyn mittarina terveysasemilla on T3 -arvo, jolla tarkoitetaan kolmatta vapaata aikaa lääkärin vastaanotolle. T3 -arvo oli keskimäärin 21 päivää joulukuussa 2015 eli sama kuin edellisvuoden joulukuussa. Tulostavoitteelle ei ole haettu poikkeamaa, koska tavoitteen arvioitiin vielä lokakuussa 2015 toteutuvan. Akuutisti sairastuneiden hoito, kuntoutus ja kotiutus on tehokasta Pysyvässä laitoshoidossa tai tehostetussa palveluasumisessa asuvien osuus yli 75-v Tulostavoite ei toteutunut, koska arviointikriteereistä toteutui vain yksi. Pysyvässä laitoshoidossa tai tehostetussa palveluasumisessa asuvien osuus yli 75-vuotiaiden osalta laski tavoitteen mukaisesti vuoden 2014 lopun 8,0 %:sta vuoden 2015 7,89 %:iin. Sen sijaan hoitojakson keskimääräinen pituus vuodeosastoilla on tulostavoitteen vastaisesti noussut vuodesta 2014. Kotihoidon asiakastyön osuutta ei voitu arvioida, koska siitä ei saatu luotettavaa tietoa tietojärjestelmämuutoksesta johtuen. (Poikkeama on hyväksytty valtuustossa 7.12.2015) Hoitojaksojen pituus vuodeosastoilla Asiakastyön osuus kotihoidossa 14 Ei voida arvioida 1.3.3Sivistystoimi Talousarviossa asetetut tulostavoitteet TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIO Toteutunut Ei toteutunut Ei voida arvioida 3 4 0 7 Sivistystoimelle oli asetettu seitsemän sitovaa tulostavoitetta. Tilinpäätöksen ja tarkastus- lautakunnan yhtenevän arvion mukaan neljä tulostavoitetta ei toteutunut. Vuoden 2015 tulostavoite Mittari / arviointikriteeri Tarkastuslautakunnan arvio Toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen. Toimintakate Tilinpäätöksen mukaan tulostavoite ei toteutunut johtuen budjetoitua suuremmista sisäisistä kustannuksista erityisesti toimitilavuokra- ja tietotekniikkakulujen osalta. Toimialan tulo-odote osoittautui liian korkeaksi. (Poikkeama on hyväksytty valtuustossa 7.12.2015) Tuottavuus pa- Yksikköhinnat, palranee vähintään veluiden tuottami1,8 % sen tehokkuus Tulostavoite ei toteutunut, koska suomenkielisessä perusopetuksessa yksikköhinta nousi 3,0 % ja ruotsinkielisessä perusopetuksessa 3,1 %. Lisäysten raportoitiin johtuneen lähinnä sisäisten menojen kasvusta kuten ICT-kuluista, toimitilavuokrista ja koulukuljetuksista. Yksikkökustannusten muista kuin sisäisistä palveluista raportoitiin laskeneen esimerkiksi suomenkielisissä peruskouluissa 1,9 %. (Poikkeama on hyväksytty valtuustossa 7.12.2015) Aikuiskoulutuksen oppimiskeskuksen asiakkaat ovat tyytyväisiä saamaansa palveluun ja opetukseen. Asiakastyytyväisyys Tulostavoite ei toteutunut. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan työväenopiston asiakastyytyväisyyttä ei voitu arvioida, koska asteikon muuttamisen myötä työväenopiston tulokset eivät olleet vertailukelpoisia vuosina 2014 ja 2015. Aikuisopiston asiakastyytyväisyys on noussut vuodesta 2014. Aikuislukion asiakastyytyväisyys sen sijaan on laskenut vuodesta 2014. Tulostavoitteelle ei ole haettu poikkeamaa, koska tavoitteen arvioitiin vielä lokakuussa 2015 toteutuvan. Oppilas- ja opiskelijahuoltopalveluiden piiriin pääsee 7 vuorokauden kuluessa. Palvelun 7 vuorokauden kuluessa saaneet oppilas- ja opiskelijahuollon asiakkaat Tulostavoite ei toteutunut, koska suomenkielisen opetuksen psykologi- ja kuraattoripalvelujen piiriin pääsi määräajassa 98,7 prosenttisesti. Ylitykset johtuivat pääsääntöisesti kuraattoreiden tai psykologien asiakasruuhkista ja akuuttien tapausten priorisoinneista. Ruotsinkielisessä opetuksessa oppilas- ja opiskelijahuoltopalvelujen piirin pääsi kattavasti määräajan sisällä. (Poikkeama on hyväksytty valtuustossa 7.12.2015) 15 1.3.4 Tekninen ja ympäristötoimi Talousarviossa asetetut TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIO tulostavoitteet Toteutunut Ei toteutunut 7 5 1 Tekniselle ja ympäristötoimelle oli asetettu seitsemän tulostavoitetta, joista tilinpäätöksen mukaan toteutui kuusi. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan yksi tulostavoite Vuoden 2015 tulostavoite Mittari / arviointikriteeri Tuottavuus paranee 1,8 % Tuottavuuden kasvu Tilakustannukset alenevat 1 % edellisestä vuodesta Tilakustannukset/ asukas Ei voida arvioida 1 ei toteutunut ja yhden tulostavoitteen toteutumista ei voitu tilinpäätöksessä esitettyjen tietojen perusteella arvioida. Tarkastuslautakunnan arvio Tulostavoitteen toteutumista ei voitu tilinpäätöksessä esitettyjen tietojen perusteella arvioida, koska tieto Indeksi- ja väestökortuottavuuden kasvun toteutumaprosentista puuttui. jattu toimintakatteen Tilinpäätöksen mukaan toiminnan kustannustehokkuus muutos % on noussut. Ylläpidettävien kohteiden määrä on kasvanut edellisvuodesta käyttömenojen pysyessä ennallaan. Tulostavoitteelle ei ole haettu poikkeamaa, koska tilinpäätöksen mukaan tavoite toteutui. Tulostavoite ei toteutunut, koska tilakustannukset per asukas kasvoivat 2,4 prosenttia edellisvuodesta. Ilman poistoja tilakustannukset per asukas kasvoivat alle 1 %. Tatu-ohjelman tiloja Tulostavoitteelle ei ole haettu poikkeamaa, koska tavoitkoskevat toimenpiteet teen arvioitiin vielä lokakuussa 2015 toteutuvan. 1.3.5Palveluliiketoimi Talousarviossa asetetut TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIO tulostavoitteet Toteutunut Ei toteutunut 2 1 0 Palveluliiketoimelle oli asetettu kaksi tulostavoitetta, joiden raportoitiin tilinpäätöksessä toteutuneen. Tarkastuslautakunnan näkemyk- Ei voida arvioida 1 sen mukaan tuottavuuden paranemista koskevaa tulostavoitetta ei voida tilinpäätöksessä esitettyjen tietojen perusteella arvioida. Vuoden 2015 tulostavoite Mittari / arviointikriteeri Tarkastuslautakunnan arvio Tuottavuus paranee vähintään 1,8 % Tuottavuuden kasvu Tulostavoitteen toteutumista ei voitu tilinpäätöksessä esitettyjen tietojen perusteella arvioida, koska tieto toteutumaprosentista puuttuu. Tilinpäätöksen mukaan palveluliiketoimi onnistui tehostamaan toimintaansa ja yksiköissä on käytössään säännöllisesti seurattavat toiminnan tuottavuuden mittarit. Tuottavuutta saatiin mm. palveluprosesseja ja tilankäyttöä tehostamalla sekä huolellisella henkilöstösuunnittelulla. Lokakuun kuukausiraportin tuloskortissa tulostavoitteen arvioitiin jäävän toteutumatta. (Poikkeama on hyväksytty valtuustossa 7.12.2015) 16 KESKEISET HAVAINNOT TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUSHAVAINTOJEN JÄLKISEURANNASTA 2 Kuva: Jussi Helimäki 17 TARKASTUSLAUTAKUNNAN KANNANOTTO 2.1 Lääkärin vastaanotolle pääsy Espoossa on parantunut, mutta edelleen terveysasemien välillä on suuria eroja odotusajoissa. Terveysasematilojen iltakäyttöä on lisättävä. Paikalliset sopimukset on neuvoteltava sellaisiksi, että ne mahdollistavat joustavat työajat ja työskentelyn myös iltaisin. 2.1 Terveysasema- ja päivystystoiminta Terveysasema- ja päivystystoiminta oli arviointiaiheena tarkastuslautakunnan vuoden 2014 arviointikertomuksessa. Jorvin sairaalan päivystyslisärakennus otettiin käyttöön tammikuun 2016 lopussa. Arkisin kello 8-16 terveyskeskuspäivystys on Espoon terveysasemilla, mutta valtaosa ambulanssilla kuljetettavista potilaista viedään suoraan Jorvin sairaalaan. Terveyskeskuksen ilta- ja viikonloppupäivystys ovat osa yhteispäivystystä, joka on tammikuusta 2016 alkaen toiminut uudessa päivystyslisärakennuksessa, jossa on myös Espoon sairaalan päivystysosasto. Lääkäripalvelujen saatavuus yleisesti Espoossa on parantunut vuosien 2014–2015 aikana. Joillakin terveysasemilla on resurssivaje suhteessa kysyntään. Vuonna 2015 vastaanottokäyntejä ostettiin Matinkylän terveysasemalle 200 lääkärikäyntiä, Espoonlahden terveysasemalle 400 käyntiä ja Kivenlahden terveysasemalle 220 käyntiä. Espoon keskuksessa koululääkäripalveluihin käytettiin vuokralääkärin ostopalveluja kolmen kuukauden osalta. Ostetut käynnit eivät sisälly kaaviossa kyseessä olevien terveysasemien T3-mittauksiin. 18 Tarkastuslautakunnan havaintoon terveysasemien iltakäytön lisäämisestä sosiaali- ja terveystoimi antoi vastauksen, jonka mukaan terveysasemien iltakäyttö on ollut pienimuotoista iltavastaanottoa. Vuonna 2016 avattavalla Ison Omenan palvelutorin terveysasemalla kiireettömän hoidon palvelu jatkuu maanantaista perjantaihin kello 18 saakka. Lääkärien iltatyön lisääminen vuorotyötyyppiseksi edellyttää paikallisen sopimuksen uusintaa eikä sitä toimialan mukaan ole suunniteltu käynnistettäväksi ennen valtakunnallista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta. Kiireettömään hoitoon pääsyn mittarina terveysasemilla on niin sanottu kolmas vapaa aika (T3 -arvo) lääkärin vastaanotolle. Joulukuussa 2015 T3 -arvo oli keskimäärin 21 päivää eli sama kuin edellisvuoden joulukuussa. Seuraavassa taulukossa on esitetty odotusajat terveysasemittain elo- ja joulukuussa vuosina 2014 ja 2015. Odotusaika (vuorokautta) lääkärin vastaanotolle Espoon terveysasemilla elokuussa ja joulukuussa 2014 ja 2015 (keskiarvo) Espoonlahti Kalajärvi Kilo Kivenlahti Leppävaara Matinkylä * Oma Lääkärisi Puolarmetsä Oma Lääkärisi Espoontori Samaria Tapiola Viherlaakso 0 elokuu 2014 joulukuu 2014 10 20 elokuu 2015 30 joulukuu 2015 40 50 60 Tavoiteaika (14 vrk) *Oma Lääkärisi Puolarmetsän vertailutiedot kaaviossa on esitetty vuodelta 2015. Toiminta alkoi lokakuussa 2014. Lähde: Odotusajat, Terveyspalvelut Pitkäaikaispotilaiden hoitosuunnitelmien laadinta Kaupungin asiakastietojärjestelmästä ei saada tilastotietoa hoitosuunnitelmista. Hoitosuunnitelmien laadinnassa ja niiden seurannassa tulee noudattaa valtakunnallista ohjeistusta. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) toukokuussa 2015 antaman ohjeen mukaan terveydenhuoltolain ja potilaslain edellyttämät hoitosuunnitelmat tulee olla asianmukaisesti tehtynä ja päivitettynä kaikille pitkäaikaishoidossa ja hoivan parissa oleville potilaille ja/tai asukkaille. Hoitosuunnitelman pitää löytyä potilastietojärjestelmästä ja sen pitää olla saatavilla myös äkillisissä ja yllättävissä tilanteissa. Suunnitelmien laatimista kunnissa on seurattava omavalvonnan keinoin. Pitkäaikaissairaan hoitosuunnitelma on osa Espoon pitkäaikaissairaan hoitomallia. Hoitosuunnitelmien tekemistä on kartoitettu depression hoidon auditoinnin yhteydessä kaikilla terveysasemilla ja alueellisesti Espoonlahden alueella. Tason todettiin tällöin olevan kohtuullisen hyvä. Hoitosuunnitelmien laadintaa on painotettu, mutta Effica-järjestelmästä ei saada tilastotietoa suunnitelmista. Sosiaalipalvelujen saatavuutta koskevista määräajoista, palvelutarpeen arvioinnista ja palvelusuunnitelmista säädetään muun muassa sosiaalihuollon asiakaslaissa ja vanhuspalvelulaissa. Vanhuspalvelujen palvelutarvearvio ja palvelusuunnitelmatiedot on esitetty vanhuspalvelulain toteutumista ja seurantaa käsittelevässä kohdassa 5.3.2. 19 TARKASTUSLAUTAKUNNAN KANNANOTTO 2.2 Talouden säästöpaineista huolimatta oppilaille, opiskelijoille ja henkilökunnalle on taattava turvallinen oppimis- ja työympäristö. 2.2 Kaupungin toimitilojen kunto Tarkastuslautakunta on todennut jo vuoden 2010 arviointikertomuksessaan, että kaupungin on turvattava oppimisympäristön ja työtilojen turvallisuus ja terveellisyys huolehtimalla rakennusten jatkuvasta kunnossapidosta. Tarkastuslautakunta kiinnitti vuoden 2013 arviointikertomuksessaan huomiota siihen, että kaupungin toimitilojen kunnon seuraamistapoja on oleellisesti lisätty ja vastuutettu vuoden 2013 aikana. Toimitilojen kunnon jatkuva seuraaminen ja oikea-aikainen kuntoon saattaminen lisäkustannusten välttämiseksi on turvattava. Kaupungilla on sisäilmastoasioissa lainmukainen vastuu opetuksen järjestäjänä ja työnantajana tarjota asianmukaiset toimitilat. Tilapalvelut -liikelaitoksessa on käynnissä useita talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU) mukaisia tilankäytön tehostamisen, tilojen hankesuunnitteluprosessien kehittämisen ja sisäilman laadun parantamisen projekteja ja toimenpiteitä, joilla tavoitellaan sekä nopeasti saavutettavia hyötyjä että pysyviä toimintatapojen kehittämistä. Kaupungin päiväkotien ja koulujen ja lukioiden väistötilaperiaatteet on hyväksytty keväällä 2015 kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaostossa. Muiden kuin koulu- ja päiväkotitilojen väistötilaratkaisuista päätettäessä ohjeita sovelletaan tilanteen mukaan. 20 Kiinteistöissä havaitut sisäilmaongelmat ovat monitahoisia ja ongelmien ratkaiseminen edellyttää eri toimialojen yhteistyötä. Kaupungin moniammatillinen sisäilmaryhmä on aloittanut toimintansa vuonna 2014. Ryhmän tehtävänä on kehittää yhteisiä menettelytapoja sisäilmaongelmien käsittelyyn sekä ylläpitää viestintäohjetta. Sisäilmaryhmässä on mukana Tilapalvelut -liikelaitoksen asiantuntijoita, työsuojelu- ja terveyspalvelujen ja toimialojen edustajat sekä tiedottaja. Ryhmä seuraa ja arvioi vuosittain sisäympäristöongelmakohteiden määrää ja niiden vakavuutta sekä toimintaprosesseja ja tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuutta. Menettelytapaohjeet ja yleiset periaatteet sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi kaupungin kiinteistöissä on hyväksytty kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaostossa kesäkuussa 2015. Ohjeet on tarkoitettu kaikille ongelmien selvittelyprosessissa mukana oleville. Pääasiallinen tarkoitus on ohjeistaa jo syntyneiden ongelmien ratkaisemista, mutta asiakirjaan sisältyy myös ongelmia ennaltaehkäisevän toiminnan periaatteet. Puutteellisesta tiedottamisesta saadun palautteen korjaamiseksi ohjeissa on lisäksi määritelty tiedottamisvastuut ja -aikataulut sekä toimenpiteet. Ohjeiden päivityksen valmistelu on aloitettu, ja päivitys tullaan viemään tila- ja asuntojaoston käsittelyyn vuoden 2016 aikana. TARKASTUSLAUTAKUNNAN KANNANOTTO 2.3 Peruskorjattaessa vanhoja rakennuksia tulee esteettömyys huomioida jo hankkeen valmisteluvaiheessa. Kaupungin on huolehdittava asunnonvaihtotilanteissa, että esteettömiksi muutetut asunnot varataan ja välitetään ensisijaisesti esteettömän asunnon tarvitsijoille. Kaupungin verkkosivujen esteettömyys on edennyt. Verkkopalveluiden saatavuutta, käytettävyyttä ja esteettömyyttä on systemaattisesti lisättävä sekä kaupungin omana toimintana että kehittäen Helsingin seudun yhteisiä palveluja. 2.3Esteettömyys Tarkastuslautakunta suositti vuoden 2014 arviointikertomuksessaan, että kaupunginhallituksen on käynnistettävä pikaisesti kaupungin esteettömyysohjelman ja -linjauksien valmistelu, jotta esteettömyyttä edistävät toimenpiteet voidaan hallitusti käynnistää toimialoilla. Esteettömyys ja saavutettavuus on huomioitava kaikessa kaupungin toiminnassa, kuten kaavoituksessa, hankesuunnitelmissa ja viestinnässä. Saadun selvityksen mukaan esteettömyysohjelmaa on valmisteltu vietäväksi kaupunginhallituksen käsittelyyn kesällä 2016. Vammaisneuvosto on tehnyt kesäkuussa 2015 kaupunginhallitukselle esityksen käynnistää uudelleen Esteettömyysohjelman jatkovalmistelu teknisen lautakunnan maaliskuussa 2013 tekemän päätöksen mukaisesti. Esityksen mukaan ohjelma sidotaan uuden strategian valmisteluun, tarkennetaan linjauksia ja painopisteitä, parannetaan arviointia, seurantaa ja mitattavuutta sekä järjestetään lausuntokierros ohjelmaluonnoksesta. Lisäksi vammaisneuvosto toi esille, että valmisteltava esteettömyysohjelma on linjauspaperi, jonka tulisi osoittaa selkeästi esteettömyystavoitteet, joihin Espoossa on sitouduttu. Esteettömyysohjelma ei vielä vuonna 2015 edennyt kaupunginhallituksen päätöksentekoon. Tarkastuslautakunnan saamien selvitysten mukaan käyttäjien palveluverkkosuunnitelmat ja kaavoitus huomioivat toimitilojen saa- vutettavuuden ja pihat rakennuksineen suunnitellaan esteettömiksi. Sen sijaan vanhojen rakennusten peruskorjausten yhteydessä voidaan teknisistä, taloudellisista ja rakennussuojelutavoitteista johtuen joutua tyytymään rakentamismääräyskokoelman minimiedellytysten täyttämiseen. Kaupungin internet-sivujen esteettömyyttä on kehitetty erilaisin toimenpitein. Vuoden 2014 lopulla tehty uudistus mahdollistaa kaupungin verkkosivujen esteettömän käytön laiteriippumattomasti myös tableteilla ja älypuhelimilla. Kaupungin verkkosivujen sisältö voidaan optimoida lukijalaitteelle ja sivuja voidaan lukea ilman tyylitiedostoja ja kuvia. Sivujen fonttikoon voi muuttaa ilman, että se vaikuttaa sivuston toimivuuteen. Verkkopalvelua voi käyttää pelkästään näppäimistöllä eikä näppäimistön painallusten välisellä ajalla ole merkitystä. Perustoimintojen osoitteet ovat selkokielisiä. Pääkaupunkiseudun kaupungit ovat yhteistyössä Helsingin Seudun Liikenteen (HSL), Helsingin Seudun Ympäristöpalvelujen (HSY) ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) kuntayhtymien kanssa toteuttaneet suomen- ja ruotsinkieliset sivut selkokielellä ja viittomakielellä. Nämä kielivalinnat ovat myös otettavissa käyttöön Espoon verkkosivujen yläpalkista. 21 3 KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN TALOUDEN ARVIOINTI Kuva: Janaka Dharmasena 22 TARKASTUSLAUTAKUNNAN KANNANOTTO 3 Talouden tasapainottamiseksi on hillittävä kaupungin käyttötalousmenojen kasvua. Palvelujen ostot ovat kasvaneet muita menoeriä nopeammin. Kaupungin tulosta ovat viime vuosina parantaneet rahastojen purkamisesta kertyneet rahoitustuotot. Kaupungin tilikauden tulos vuonna 2015 ilman liikelaitoksia ja rahastoja oli -35,1 milj. euroa. Investoinneista on esitettävä jo suunnitteluvaiheessa perustellut laskelmat ja seurantasuunnitelmat sekä niiden vaikutus käyttötalousmenoihin. Investoinneista kertyviä tuottoja on seurattava koko elinkaaren ajalta ja tuotoista on raportoitava säännöllisesti valtuustolle. Espoon taloudellinen toimintaympäristö on muuttunut vaativammaksi asukkaiden palvelutarpeiden kasvun ja maahanmuuton sekä työttömyyden kasvun myötä. Vuonna 2015 kaupungin väestömäärä kasvoi 4 259 asukkaalla eli 1,6 prosenttia. Espoon työttömyysaste vuoden 2015 lopussa oli 10,9 prosenttia. Kasvua vuoden aikana oli 1,1 prosenttiyksikköä. Espoon voimakkaan kasvun aiheuttaman merkittävän investointiohjelman sekä riittämättömän vuosikatteen myötä kaupunki on muuttumassa suurten kaupunkien velkaisimmaksi kaupunkikonserniksi. Hyväksytyn taloussuunnitelman mukaan konsernin lainakanta on kasvamassa 3 900 miljoonaan euroon vuoteen 2020 mennessä. 3.1 Kaupungin talousarvion toteutuminen Verotulojen, valtionosuuksien sekä toimintatuottojen kehitys Verotuloja kertyi 1 393,8 milj. euroa ja ne kasvoivat tilinpäätökseen 2014 verrattuna 4,6 prosenttia. Verotulot ylittivät talousarvion 7,8 milj. eurolla. Kiinteistöveron tilitykset kasvoivat vuonna 2015 voimaantulleen kiinteistöveroprosenttien alarajojen korotusten vuoksi. Valtionosuudet olivat 30,1 milj. euroa ja ne kasvoivat tilinpäätökseen 2014 nähden 1,1 prosenttia. Valtionosuusjärjestelmän mukainen verotulojen vuosittainen tasaus Espoolta muille kunnille on merkittävä, määrä oli noin 160 milj. euroa vuonna 2015. Toimintatuotot olivat yhteensä 299,5 milj. euroa nousten muutetusta talousarviosta 7,2 milj. euroa ja edellisvuodesta 28,8 milj. euroa. Verotulojen kehitys vuosina 2012–2015 milj. € 1 500 1 250 1 000 65,7 116,1 1 067,5 74,7 96,4 121,0 136,2 1 137,0 1 161,3 69,1 109,0 1 129,1 TP 2013 TP 2014 TP 2015 750 500 250 0 TP 2012 Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Lähde: Tilinpäätökset 2012–2015 23 Toimintakulujen kehitys Toimintakulut olivat 1 718,2 milj. euroa ja ne kasvoivat 90,3 milj. euroa tilinpäätöksestä 2014. Toimintakulujen kasvu oli 5,6 prosenttia. Toimintakulut olivat 22,3 milj. euroa alle muutetun talousarvion. Oikaistaessa toimintakuluja valmistus omaan käyttöön -erällä kasvu oli 2,9 prosenttia. Kasvavasta palvelutarpeesta huolimatta henkilöstökulut kasvoivat maltillisesti, 0,6 prosenttia. Palvelujen ostot olivat 781,4 milj. euroa ja ne kasvoivat 68,3 milj. eurolla eli 9,6 prosenttia viime vuodesta. Palveluiden ostojen suurimman yksittäisen erän muodostavat erikoissairaanhoidon kustannukset kasvoivat tilinpäätöksen mukaan 5,2 prosenttia. Tilinpäätöksen mukaisista erikoissairaanhoidon 252 milj. euron kustannuksista saataneen vuoden 2016 aikana 9 milj. euroa ylijäämän palautusta. Toimintakulut vuonna 2015, milj. euroa 161,8 70,4 631,9 Toimintakatteen ja vuosikatteen kehitys Kaupungin toimintakate oli 1 313,0 milj. euroa, mikä oli 9,4 milj. euroa muutettua talousarviota parempi. Tilinpäätökseen 2014 nähden toimintakate oli 16,3 milj. euroa heikompi. (milj. euroa) TP 2014 TP 2015 270,7 299,5 60,4 105,6 Toimintakulut – 1 627,8 – 1 718,2 Toimintakate – 1 296,7 – 1 313,0 1 332,8 1 393,8 29,8 30,1 117,1 154,8 – 0,5 28,1 Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Verotulot Valtionosuudet Vuosikate Tilikauden tulos Lähde: Tilinpäätös 2015 72,7 781,4 Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut kulut Lähde: Tilinpäätös 2015 24 Valtuustosopimukseen on kirjattu vuosikatteen tavoitetasoksi 180 milj. euroa. Kaupungin vuosikate vuoden 2015 tilinpäätöksessä oli 154,8 milj. euroa. Vaikka vuosikate oli parempi kuin muutetussa talousarviossa ja tilinpäätöksessä 2014, sen ei voida katsoa olevan riittävällä tasolla suhteessa toteutettavien investointien määrään. Kaupungin tilikauden tulos oli 28,1 milj. euroa. Muutettuun talousarvioon verrattuna tuloksen paraneminen johtui kiinteistöverotuottojen kasvusta ja arvioitua paremmista rahoitustuotoista. Sitovien määrärahojen ylitykset ja tuloarvioiden alitukset verrattuna valtuuston hyväksymään muutettuun talousarvioon Vanhusten palveluissa tulot alittuivat 0,6 milj. eurolla, mikä aiheutui ostopalvelutoiminnan lisäämisestä johtuvan pitkäaikaishoidon asiakasmaksujen vajeesta. Terveyspalveluissa menot ylittyivät 3,4 milj. euroa johtuen HUS:n erikoissairaanhoidon menojen ylityksestä. Erikoissairaanhoidon palveluja tuotettiin 3,4 prosenttia edellisvuotta enemmän ja asiakasmäärä kasvoi 0,7 prosenttia. Perhe- ja sosiaalipalveluissa menot ylittyivät 0,2 milj. eurolla. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan tulot alittuivat muutetusta talousarviosta 0,4 milj. eurolla. Menot ylittyivät 5,4 milj. eurolla johtuen tietoliikenteen sekä osto- ja kuljetuspalvelujen sisäisistä menoista sekä koulutarvikkeiden, opetusvälineiden ja kaluston ulkoisista ostoista. Kulttuurilautakunnan tulot ylittyivät 0,8 milj. eurolla ja menot 0,7 milj. eurolla aiheutuen palvelutorin valmistus omaan käyttöön -kirjauksista. Liikunta- ja nuorisolautakunnan menot ylittyivät 0,2 milj. eurolla johtuen projektityöntekijöiden henkilöstömenoista sekä lomapalkkajaksotuksesta. Muun sivistystoimen toimintatulot alittuivat 2,9 milj. eurolla johtuen liian suuresta tulo-odotteesta. Joukkoliikenteen menot ylittyivät 0,16 milj. eurolla. HSL:n jäsenkunnat maksavat kuntaosuuksina ne menot, joita ei voida kattaa lipputuloilla ja muilla tuloilla. Palveluliiketoimen hallinto- ja kehittämisyksikön tulot alittuivat 0,1 milj. eurolla. Tietotekniikkapalveluiden toimintakate alittui budjetoidusta 0,9 milj. eurolla. Länsimetro Oy:n investoinnit kanavoidaan aineettomien investointien kautta. Länsimetrolle ennakoidut 59,1 milj. euron tulot ja menot alittuivat 19,1 milj. eurolla rakentamiskustannusten ja niistä saatujen valtionosuuksien mukaisesti. Maa- ja vesialueiden investointimenot ylittyivät 0,7 milj. eurolla. Määrärahan ylitys aiheutui muun muassa rakennusten purkukulujen ja lunastustoimitusten ennakoitua suuremmasta määrästä. Aineettomissa hyödykkeissä sosiaali- ja terveystoimen menot ylittyivät 0,2 milj. eurolla johtuen Ison Omenan palvelutorin investointimenoista. Koneiden ja kalusteiden investointimenot ylittyivät Svenska rum -lautakunnassa 0,02 milj. eurolla ja nuorisolautakunnassa 0,02 milj. eurolla. 3.2 Kaupungin investoinnit Kaupungin investoinnit Kaupungin ja sen liikelaitosten sekä taseyksiköiden toteutuneet investoinnit olivat 381,9 milj. euroa. Huomioitaessa kaupungin sisäiset omaisuusjärjestelyt, joissa keskitettiin rakennusomaisuutta Tilakeskukselle, oli kaupungin investointien kokonaismäärä 358 milj. euroa, jossa kasvua edellisvuoteen oli 28 milj. euroa. Rahoitusosuudet huomioiden kaupungin nettoinvestoinnit olivat 315 milj. euroa. Kaupunkikonsernin bruttoinvestoinnit olivat 776,3 milj. euroa ja ne kasvoivat edellisvuodesta 57 milj. euroa. Konsernitasolla kolmannes investoinneista rahoitettiin tulorahoituksella. Suurimmat bruttoinvestoinnit tytäryhteisöistä olivat Länsimetro Oy:llä, 243 milj. euroa. Kaupungin, sen liikelaitosten sekä taseyksiköiden nettoinvestoinnit ja vuosikatteen kehitys milj. € 350 300 250 200 150 100 50 0 v 2011 v 2012 Vuosikate v 2013 v 2014 v 2015 Nettoinvestoinnit Lähde: Konserniesikunta, 2015 25 3.3 Kaupungin ja konsernin lainamäärien kehitys Kaupungin investointitaso ja investointimenot ovat korkeat kaupungin tuloihin ja vuosikatteeseen nähden, minkä vuoksi vuonna 2015 käytettiin koko lainanottovaltuus 269 milj. euroa ja purettiin rahastoja 40 milj. eurolla. Kaupungin lainamäärä vuoden 2015 lopussa oli 628,0 milj. euroa. Ilman lyhytaikaisissa lainoissa olevaa konsernitilin saldoa kaupungin lainamäärä oli 516 milj. euroa. Konsernilainan määrä vuoden 2015 tilinpäätöksessä oli 2 698 milj. euroa. Suurin osa konsernin lainakannasta koostui kaupungin lisäksi HSY -kuntayhtymän, Espoon Asunnot Oy:n, HUS -kuntayhtymän, Espoon Toimitilat Oy:n ja Länsimetro Oy:n vieraasta pääomasta. Konsernilainakanta kasvoi vuoden 2015 aikana 506 milj. eurolla. Kaupungin lainamäärän kehitys ilman lyhtaikaisissa lainoissa olevaa konsernitilin saldoa ja konsernin lainamäärän kehitys Kaupungin ja konsernin lainamäärien kehitys (milj. euroa) ja lainat euroa/asukas milj. € euroa/ asukas 3 000 12 000 2 500 10 000 2 000 8 000 1 500 6 000 1 000 4 000 500 2 000 0 2011 2012 2013 2014 2015 0 Konsernin lainakanta Kaupungin lainakanta Lainat euroa/asukas, konserni Lainat euroa /asukas, kaupunki Lähde: Konserniesikunta, 2016 milj. € 3 000 2 698,0 2 500 2 192,2 2 000 1 500 1 883,1 1 555,2 1 000 516,1 500 211,7 158,4 0 TP 2012 TP 2013 290,6 TP 2014 TP 2015 Kaupungin lainakanta Konsernin lainakanta Lähde: Tilinpäätökset 2013–2015 Asukasta kohden kaupungin lainamäärä oli 2 330 euroa vuoden 2015 lopussa. Espoon konsernilainan määrä oli 10 011 euroa/asukas. 26 Konsernilainat euroa/asukas v. 2015 Kouvola Oulu Tampere Turku Jyväskylä Helsinki Kuopio Lahti Vantaa Espoo 0 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 12 000 Lähde: Heikki Helin, Suurten kaupunkien tilinpäätökset 2015 Suurista kaupungeista Helsingin konsernilainan määrä oli vuoden 2015 lopussa suurin, 5 011 milj. euroa. Espoon konsernilainakanta 2 698 milj. euroa oli toiseksi suurin. Kolmanneksi suurin konsernilainamäärä oli Vantaalla, 2 090 milj. euroa. Vuonna 2015 Espoolla oli vertailukaupungeista eniten konsernilainoja asukasta kohden. Vantaan lainamäärä asukasta kohden oli 9 742 euroa. Helsingin lainamäärä oli 7 977 euroa/asukas. TARKASTUSLAUTAKUNNAN KANNANOTTO 3.4 Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU 1) toimenpiteiden ja projektien toteutumisen johtopäätökset on tuotava valtuuston käsiteltäväksi päätettäessä TATU 2-ohjelmasta. Kaupungin rahoitus on pitkällä aikavälillä saatava tasapainoon, jotta voidaan turvata tarpeelliset investoinnit sekä vastata kaupungin kasvun vaatimiin tulevaisuuden palvelutarpeisiin. Investoinneista on esitettävä jo suunnitteluvaiheessa selkeät laskelmat ja tehtävä seurantasuunnitelmat. Hankinta- ja investointisuunnitelmissa on esitettävä niiden vaikutus käyttötalousmenoihin sekä kuntalaisilta perittäviin maksuihin. 3.4 Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman toteutumisen arviointi Espoon kasvava palvelu- ja investointitarve sekä taloudellisen toimintaympäristön haasteet ovat edellyttäneet tuottavuuden ja tehokkuuden lisäämistä. Valtuustosopimuksen mukaisesti valtuusto hyväksyi toukokuussa 2014 Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU -ohjelma) ohjelmasuunnitelman vuosille 2014–2017. Ohjelmalla tavoitellaan 135 milj. euron tuottavuuden ja rahoitustasapainon paranemista vuoden 2017 loppuun mennessä. TATU -ohjelman toteuttamisen lähtökohtana oli tuottavuuden parantaminen osana toiminnan kehittämistä ja linjajohtamista. Tavoitteena olivat muun muassa toimintatapojen uudistaminen sekä rakenteelliset uudistukset esimerkkinä omistaja-tilaaja-tuottaja -menettelyn arviointi. Ohjelman toteuttamiseksi on ollut käynnissä kymmeniä eri toimenpiteitä ja projekteja, joiden vaikutukset eivät ole selvästi nähtävissä. TATU -ohjelman tavoitteiden toteutumisesta ei ole raportoitu kattavasti. TATU -ohjelman toteutumisen arvioinnin johtopäätöksenä aloitettiin TATU2 -ohjelman valmistelu joulukuussa 2015. Vuodelle 2015 asetetut tavoitteet, toimenpiteet ja keskeiset tulokset TATU -ohjelman avulla on pyritty parantamaan toimintojen tuottavuutta koko kaupungin tasolla sekä lisäämään kaupungin toimintatuloja. Talousarvion ja taloussuunnitelman valmisteluvaiheessa on pyritty sopeuttamaan menot mahdollisimman hyvin tulokehitykseen arvioiden samalla verorahoituksen kehitys realistisesti. Palvelutarpeen kasvu ja samanaikaisesti verotulopohjan heikko kehitys useiden vuosien ajan on taloustasapainon saavuttamisen suurin haaste ja ongelma. Ohjauksella on kyetty hidastamaan toimintamenojen kasvukehitystä ja kasvattamaan toimintatuloja. Vuosina 2014–2015 toimintakatteen kehitys on ollut TATU -tavoitteiden mukainen. Vuonna 2015 alkuperäisen talousarvion toimintakate on ylitetty 11 milj. eurolla. Verorahoitus toteutunee TATU -arvioiden mukaisesti vuoteen 2016 saakka johtuen pääasiassa kiinteistöveron korotuksesta, yhteisöveron arvioitua paremmasta tuotosta vuonna 2015 sekä valtionosuuksien arvioitua suuremmasta kertymästä. Vuosikatetta on kertynyt vuosina 2014–2016 kahdeksan prosenttia arvioitua enemmän, mikä on osaltaan johtunut arvioitua paremmista rahoitustuotoista sekä edellä kuvatusta verorahoituksen myönteisestä kehityksestä. 27 Velkaantumisen kasvu on ollut suurempaa kuin vuoden 2013 syksyllä arvioitiin ja kaupungin lainakannan arvioidaan olevan vuoden 2016 lopussa lähes 240 milj. euroa arvioitua suurempi. Velkaantuminen on aiheutunut vuosien 2014–2016 arvioitua suuremmista investointien bruttomenoista. Lisäksi investointimenot toteutuvat aiemmin kuin tuloja saadaan maanmyynti- ja maankäyttösopimuksista. Vuosikate ei ole käytettävissä suoraan investointien rahoitukseen, sillä rahastojen tuotto on siirtynyt rahastojen pääomaan. toimenpiteitä olivat esimerkiksi maankäytön tehostaminen, useat tilojen käytön tehostamistoimenpiteet, omistaja-tilaaja-tuottaja -menettelyn purkaminen sekä uusi ICT -toimintamalli. Valtuusto päätti TATU2 -ohjelman ohjeellisista tavoitteista ja linjauksista maaliskuussa 2016. TATU2 -ohjelman taloudellisten tavoitteiden toteuttamisen edellytyksenä ovat kaupungin tuottavuuden merkittävä parantaminen, keskeisten palvelujen palvelutason ja tarjonnan tarkistus sekä vuosittaisten investointien kokonaismäärän asettaminen talouden ja rahoituksen kannalta kestävälle tasolle. Taloussuunnitelman investointiohjelma tehdään jatkossa kymmeneksi vuodeksi ja investointien kokonaismäärää pyritään alentamaan. Taloussuunnitelmakehyksen valmistelussa kaupungin rahoitustasapainon parantamiseen liittyvät TATU -tavoitteet on sisällytetty toimialojen ja liikelaitosten kehyslukuihin. Vuonna 2015 kaupunkitasoisesti toteutettuja 3.5Rahastosijoitukset Kaupungilla on viisi kirjanpidossa erillisiksi taseyksiköiksi eriytettyä rahastoa, joita ovat Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahasto, Peruspalvelujen kehittämisrahasto, Elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahasto, Vahinkorahasto ja Sosiaalisen luototuksen rahasto. Näiden lisäksi kaupungilla on Investointirahasto. Osakemarkkinoilla vuosi 2015 oli positiivinen ja rahastojen tuotot ylittivät talousarvioon budjetoidut erät. Rahastojen rahoitustuotoiksi oli vuoden 2015 talousarvioon merkitty 20,8 milj. euroa ja niiden toteutuma oli 29,3 milj. euroa. Kaupungin varojen sijoittaminen eri omaisuuslajeihin Rahastot ja kassavarat 31/12/2015 omaisuuslajeittain (markkina-arvostettuna, milj. euroa) Valtiolainat 12,0 % Yrityslainat, investment grade 15,0 % Yrityslainat, high yield 10,0% Yrityslainat, muut 14,2 % Kehittyvien markkinoiden lainat 2,1 % Lyhyet korkosijoitukset 5,9 % Talletukset ja käteinen 0,1 % Osakkeet 34,1 % Muut 6,6 % 0 50 100 150 200 250 Lähde: Tilinpäätöksen ennakkotieto 12/2015 28 Rahastojen sijoitukset olivat markkina-arvoltaan 661 milj. euroa 31.12.2015, kun arvo vuoden 2014 lopussa oli 676 milj. euroa. Suurin osa sijoituksista on tehty rahastosijoituksina eri omaisuuslajeihin. Peruspalvelujen kehittämisrahastoa purettiin vuoden 2015 talousarvion mukaisesti 40 milj. euroa. Kaupungin rahastoja puretaan investointitarpeiden rahoituksen varmistamiseksi sekä velkamäärän ja muiden pitkävaikutteisten vastuiden pitämiseksi kohtuullisella tasolla. sentti vuonna 2015 oli 4,2 ja tuotot vaihtelivat 0,9 - 5,2 prosentin välillä. Espoon rahastosijoitusten kehitystä on verrattu pääasiassa eläkerahastojen kehitykseen. Eläkeyhtiöiden tuottojen keskiarvo oli 5,0 prosenttia vuonna 2015 ja tuotot vaihtelivat 3,7 - 6,0 prosentin välillä. Kaupungin rahastojen keskimääräinen tuotto oli 0,8 prosenttia eläkerahastojen tuottoja alhaisempi. Sijoitusinstrumentit on arvostettu tilinpäätöksessä hankintahintaansa, tai mikäli tilinpäätöspäivänä niiden markkina-arvo on hankintahintaa alhaisempi, markkina-arvoon. Espoon rahastosijoitukset ovat kunta-alalla suuria. Rahastojen keskimääräinen tuottoproRahastojen sijoitukset 31.12.2015 markkina-arvoin Rahasto Sijoitusten arvo, € Tuotto vuoden alusta, € Tuotto vuoden alusta, % Rahastosiirrot vuoden aikana, € Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahasto 538 997 807 26 776 784 5,2 0 Peruspalvelujen kehittämisrahasto 12 233 726 1 276 090 0,9 – 40 000 000 Elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahasto 23 807 764 444 010 1,8 0 Investointirahasto 80 000 000 706 485 0,9 0 5 620 347 126 209 2,2 0 660 659 644 29 329 577 4,2 – 40 000 000 Vahinkorahasto YHTEENSÄ Lähde: Tasehallintaraportti 31.12.2015 Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston (PMIR) vuoden 2015 tuotto oli 5,2 prosenttia ja tuotto rahaston perustamisesta 45,5 prosenttia. Rahaston tuottoja ei käytetä sinä aikana, kun käytössä on peruspalvelujen kehittämisrahaston varoja, vaan tuotot liitetään rahaston pääomaan. Peruspalvelujen kehittämisrahaston (PPKR) vuoden 2015 tuotto oli 0,9 prosenttia ja tuotto rahaston perusta- misesta oli 89,6 prosenttia. Kahden suurimman rahaston (PMIR ja PPKR) varainhoitajien palkkiot olivat yhteensä 1,46 milj. euroa vuonna 2015 ja 1,37 milj. euroa vuonna 2014. 29 3.6Maankäyttösopimukset Maanmyyntivoitot, sopimuskorvaukset ja maanvuokrat 100 000 000 80 000 000 60 000 000 40 000 000 20 000 000 0 2007 Maanmyynti-voitot 2009 Maanvuokrat 2011 2013 Maankäytön sopimuskorvaukset 2015 Kaikki yhteensä Lähde: Tekninen ja ympäristötoimi 2016 Taulukon luvut sisältävät peruskaupungin, liikelaitosten, ja taseyksiköiden toteutumat Maankäyttösopimus tehdään, kun kaupunki laatii asemakaavan yksityisen maanomistajan maalle tai sen laatimisesta tai muuttamisesta seuraa maanomistajalle merkittävää hyötyä. Sopimukset perustuvat maankäyttö- ja rakennuslakiin. Maankäyttösopimuksella sovitaan maanomistajan osallistumisesta kaava-aluetta palvelevan yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin. Tässä yhteydessä voidaan sopia esimerkiksi myös yleisten alueiden tai muun alueen luovuttamisesta kaupungille. Sopimukset laaditaan vasta sen jälkeen, kun kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt kaava-ehdotuksen. Kaava-ehdotus etenee sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen kaupunginhallituksen ja mahdollisesti myös valtuuston käsittelyyn. Sopimukset hyväksyy kaupunginhallitus. 30 Peruskaupungin ja taseyksiköiden maankäyttösopimuskorvauksia oli vuoden 2015 lopussa taseen lyhytaikaisen vieraan pääoman saatujen ennakkojen tasetilillä yhteensä 86,7 milj. euroa käytettäväksi sopimusten mukaiseen kunnallistekniikan rakentamiseen. Tasetililtä tuloutetaan tuloslaskelman maksutuottoihin maankäyttö- ja kehittämiskorvaus- tilille kunnallistekniikan sopimusrakentamisen investointimenoihin käytetyn summan verran. Lisäksi peruskaupungilla ja taseyksiköillä oli vielä laskuttamattomia maankäyttösopimuksia yhteensä 29,7 milj. euron arvosta. Sopimuksia ei ole vielä laskutettu, koska sopimuksen laskutusehdot eivät ole täyttyneet. Taseyksiköiden investoinnit ja tulot Taseyksiköiden tulot koostuvat maankäyttösopimustuloista, maanmyyntivoitoista ja pitkäaikaisten maanvuokrasopimusten tuotoista. Tapiolan taseyksikkö Milj. euroa TP 2013 TP 2014 Alkuper. TA 2015 Muutettu TP 2015 TA 2015 Liikevaihto 0,5 12,6 4,6 4,6 5,7 Liikevaihtoon sisältyvät tuloutetut maankäyttö- ja kehittämiskorvaukset 0,2 5,4 4,1 4,1 4,9 Liikevaihtoon sisältyvät vuokratuotot 0,3 0,4 0,4 0,4 0,5 Valmistus omaan käyttöön 4,7 20,6 27,9 80,5 66,0 Investointimenot 8,8 20,6 32,2 88,1 73,4 Lähde: Tekninen ja ympäristötoimi, 2016 Tapiolan taseyksikön vuoden 2015 alkuperäisessä talousarviossa investointeihin oli varattu 32,2 milj. euroa. Valtuusto myönsi taseyksikön investoinneille 56,1 milj. euron lisämäärärahan johtuen kaupungin yhteishankkeiden nopeasta etenemisestä ja maankäytön kehittämiseen liittyvien kaupungin rakentamismenojen kustannuksista. Taseyksikön investointimenoihin varatusta 88,1 milj. euron määrärahasta jäi hankkeiden viivästymisen vuoksi käyttämättä 14,7 milj. euroa. Vuoden 2015 aikana taseyksikön alueella rakennettiin pääosin kunnallistekniikkaa. Taseyksiköllä oli vuoden lopulla tulouttamattomia maankäyttösopimustuloja taseessa 11,1 milj. euroa ja allekirjoitetuissa sopimuksissa laskuttamattomia tuloja 12,3 milj. euron arvosta. Suurpellon taseyksikkö Milj. euroa TP 2013 TP 2014 Alkuper. TA 2015 Muutettu TA 2015 TP 2015 Liikevaihto 15,2 6,0 8,2 8,2 7,1 Liikevaihtoon sisältyvät tuloutetut maankäyttö- ja kehittämiskorvaukset 15,5 5,9 7,2 7,2 6,9 Sisäiset maankäyttömaksut 2,3 0,9 0,8 0,8 1,1 Liikevaihtoon sisältyvät vuokratuotot 0,1 0,1 0,1 0,1 0,2 Valmistus omaan käyttöön 7,6 5,9 5,0 4,0 2,9 15,2 5,9 8,0 8,0 6,9 Investointimenot Lähde: Tekninen ja ympäristötoimi, 2016 Suurpellon taseyksikön alkuperäisessä talousarviossa investointeihin oli varattu 8,0 milj. euroa. Kunnallistekniikan rakentamiseen käytettiin 3,0 milj. euroa ja Kiinteistöosakeyhtiö Opinmäen Kampukseen ja Suurpellon jätehuolto Oy:n pääomasijoituksiin 4,0 milj. euroa. Investointimenoista jäi käyttämättä 1,0 milj. euroa. Taseyksiköllä oli vuoden lopulla tulouttamattomia maankäyttösopimustuloja taseessa 34,3 milj. euroa. Taseyksiköllä ei ole laskuttamattomia sopimuksia. 31 TARKASTUSLAUTAKUNNAN KANNANOTTO Länsimetron kasvu- ja kehityskäytävän tuomia maanmyynti- ja maankäyttösopimustuloja tulee arvioida realistisesti ja niitä on vuosittain seurattava omana tuloeränä talousarviokirjassa. Länsimetron investointikustannusten Espoon osuuden rahoittaminen maanmyynti- ja maankäyttösopimustuloilla Länsimetro Oy:n nettoinvestoinnit vuonna 2015 olivat 231 milj. euroa. Länsimetron I-vaihe rahoitetaan Espoon ja Helsingin kaupunkien takaamilla lainoilla sekä valtionosuudella. I-vaihetta varten on nostettu lainoja 770 milj. euroa. Metron I-vaiheen valtionosuuskatto on saavutettu. Vuonna 2015 valtionavustusta on kirjattu 39,3 milj. euroa. I-vaiheen loppukustannusennusteeksi on maaliskuussa 2016 arvioitu 1 088 milj. euroa. Alkuperäinen kustannusarvio Länsimetron vuoden 2008 hankesuunnitelmassa oli 714 milj. euroa. I-vaiheen Ruoholahti-Matinkylä -osuuden liikennöinti on alkamassa elokuussa 2016. Länsimetron II-vaiheen Matinkylä-Kivenlahti -osuuden kustannusarvio on 801 milj. euroa marraskuun 2013 hintatasolla. Rakentaminen rahoitetaan Espoon takaamilla lainoilla ja valtionosuudella. Valtio on sitoutunut rakennusvaiheen kustannuksiin 30 prosentin, enintään 240 milj. euron, osuudella ja ne tulevat maksettaviksi vuosina 2017–2019. Kaupungin investointirahastosta on II-vaiheen töiden aloittamista varten nostettu 80 milj. euroa. Lisäksi valtuusto päätti II-vaiheen lainojen takaamisesta. II-vaiheen arvioidaan valmistuvan vuonna 2020. 32 Länsimetron kasvu- ja kehityskäytävä mahdollistaa uusia edellytyksiä elinkeinotoiminnalle, yritysten perustamiselle ja kaupungin kasvulle tuoden kaupungille kiinteistö-, ansiotulo- ja yhteisöverotuloja. Metroasemien lähiympäristöön rakentuu uusia asuin-, työssäkäynti- ja palvelualueita, joista arvioidaan kaupungille kertyvän myös merkittävät maankäyttösopimus- sekä tontinmyyntitulot. Uutta tai käyttötarkoitukseltaan arvokkaampaa rakennusoikeutta sisältävien kaavojen osalta kaupungin tonttiyksikössä valmisteltavalla sopimuksella maanomistaja osallistuu kaupungille rakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin. ELINKEINO- JA TYÖLLISYYSASIAT 4 Kuva: Heidi-Hanna Karhu 33 TARKASTUSLAUTAKUNNAN KANNANOTTO 4.1 Kaupungin elinkeino- ja työllisyyspolitiikan strategisten tavoitteiden on tuettava toisiaan. Kaupungin elinkeinopolitiikalle on asetettava mitattavissa olevat tavoitteet. Suomessa pitkäaikais- ja rakennetyöttömien määrä on kasvanut voimakkaasti, samanaikaisesti kuntien talous- ja verokehitys on ollut heikkoa. Kuntien vastuu työttömyyden hoidosta on korostunut. Espoossa pitkäaikaistyöttömiä oli vuoden 2015 lopussa 40 prosenttia työttömistä. Alle 25-vuotiaiden nuorten työttömyyden kasvu on taittunut vuoden 2015 lopulla. Alle 25-vuotiaita nuoria oli Espoossa työttömänä 1 448 vuoden 2015 lopussa, mikä oli 9,7 prosenttia työttömistä työnhakijoista. Espoon työllisyysaste oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 2,9 prosenttiyksikköä edellisvuotta korkeampi. Vuoden 2015 viimeisellä vuosineljänneksellä työllisyysaste Espoossa oli 74,2 prosenttia, Helsingissä 71,9 prosenttia ja Vantaalla 72,6 prosenttia. Koko maan työllisyysaste oli 67,4 prosenttia. 4.1 Espoon elinkeinopolitiikka Espoo-tarinassa on asetettu kaupunkitasoiset elinkeinopolitiikan tavoitteet. Valtuustokauden tavoitteena on, että Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti kiinnostavana osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristönä kehittyy. Espoo-tarinan mukaisena tavoitteena on yhdistää vetovoimaiset kaupunkikeskukset sekä innovaatiokeskittymät ja panostaa niissä kasvaviin ja osaaviin nuoriin yrityksiin. Lisäksi Espoo-tarinaa toteuttaa poikkihallinnollinen Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -kehitysohjelma, jonka tavoitteisiin kuuluu kaupungin elinvoimaisuuden kehittäminen. Kaupunki tekee yhteistyötä yliopistojen, yritysten ja muiden kumppanien kanssa sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Lisäksi Espoon 34 elinkeinopolitiikan toteuttamiseksi kaupunki on mukana eri yrityksissä. Espoossa oli työvoimatutkimuksen mukaan yli 128 000 työpaikkaa vuonna 2015. Vuonna 2014 Espoon yritysrakenteesta oli alle 10 henkilön yrityksiä 92,7 prosenttia, 10–49 henkilöä työllistäviä yrityksiä 5,5 prosenttia, 50–249 henkilöä työllistäviä 1,4 prosenttia ja yli 250 henkilöä työllistäviä 0,4 prosenttia. Kaupunginhallitus päättää elinkeino-, kilpailukyky-, työllisyys- ja koulutuspolitiikan periaatteista ja strategiasta elinkeino- ja kilpailukykyjaoston esityksestä. Konsernihallinnon tehtäviin kuuluu kaupungin elinvoimaisuuden ja kestävän kehityksen edistäminen. Kuva: Olli Häkämies Osana kaupunkimarkkinoinnin vahvistamisja TATU -toimenpiteitä Otaniemen Kehitys Oy:n toiminnot sulautettiin syksyllä 2015 Espoon Matkailu Oy:n toimintoihin ja vaihdettiin nimeksi Espoo Marketing Oy. Kaupungin tytäryhtiön tehtäviin kuuluu kaupunkimarkkinointi ja alueen elinvoima- ja kilpailukykyedellytysten kehittäminen yhdessä kumppaneiden kanssa sekä matkailun ja kongressitoiminnan edistäminen Espoossa ja lähikunnissa. VisitEspoo markkinoi Espoota vierailukohteena. Espoo Innovation Gardenin, Innovaatiopuutarhan, tavoitteena on yhdistää alueen yritykset, yhteisöt ja asukkaat sekä tukea Länsimetron kasvu- ja kehityskäytävän rakentumista. Espoo Innovation Gardenin toiminta keskittyy Otaniemi-Tapiola-Keilaniemi -alueelle, ja mukana on kansainvälisiä yrityksiä, startup -yrityksiä, kulttuuritoimintaa, urheiluseuroja sekä tiede- ja tutkimusyhteisöjä. Espoo Marketing Oy edistää kansainvälisiä investointeja yhteistyössä Helsinki Business Hub Ltd Oy:n kanssa, joka on pääkaupunkiseudun kaupunkien ja Uudenmaan liiton omistama elinkeinoyhtiö. Yhtiön tavoitteena on edistää pääkaupunkiseudulla ulkomaisten yritysten sijoittumista ja innovaatiovetoisten yritysten kehittymistä. Espoon Seudun Uusyrityskeskus ry:n hallinnoima YritysEspoo tuottaa maksutonta yritysneuvontapalvelua sekä aloittaville että jo toimiville yrityksille. YritysEspoon uusista asiakkaista 436 perusti yrityksen vuonna 2015, mikä on lähes kuusi prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Uutena toimintona on yrityksille tarjottava toimitilapalvelu. 35 4.2 Poikkihallinnollinen kehitysohjelma - Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys Kehitysohjelman tavoitteena on edistää kaupungin elinvoimaisuutta ja yritystoiminnan kehittymistä Espoo-tarinan mukaisesti. Ohjelmaa toteutetaan projektien ja yhteistyön kautta sekä kehittämällä kaupungin omaa toimintaa. Tavoitteena on etsiä uusia ratkaisuja ja lisätä innovatiivisuutta markkinoilla. Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -kehitysohjelmassa on toteutettu kolmea hyötytavoitetta ja kymmentä toimenpidettä. Vuonna 2015 kehitysohjelman kulut olivat 174 000 euroa, jotka koostuvat lähinnä Yrityskylän kustannuksista sekä eri tapahtumista, tilaisuuksista ja kokouspalkkioista. Toimenpiteiden ja projektien kustannuksia katetaan osittain ohjelman määrärahoista poikkihallinnollisen kehittämistyön mahdollistamiseksi. Hyötytavoitteet Toimenpiteet Seuranta 31.12.2015, tulokset Kilpailukyvyn edistäminen Länsimetron kehityskäytävään liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet Kaupunkimarkkinoinnin määrittely ja toimenpiteet Kaupunkimarkkinointia on tehty tapahtumien, mediaviestinnän ja verkkosivuston kautta. Espoo Marketing Oy markkinoi Espoota kotimaassa ja kansainvälisesti kärkihankkeinaan Länsimetron kasvu- ja kehityskäytävä, Visit Espoo sekä Espoo Innovation Garden, jonka markkinoinnin tueksi laadittiin esitysaineistot ja ollaan mukana sosiaalisessa mediassa. Espoo Innovation Garden -konseptin lanseeraus Espoo osallistui Euroopan Innovaatiopääkaupunki -kilpailuun toista kertaa. Kilpailukyvyn ja kestävän kehityksen agenda Innovatiivisuuden hyödyntäminen Hankintojen hyödyntäminen Hankintaneuvoja antoi yrityksille ohjausta ja neuvontaa hankinta-asioissa ja järjesti vuoden Innovaatiokumppanuuden aikana noin 150 yritystapaamista. kehittäminen Hankintojen digitaalista innovaatioalustaa on valmisteltu sähköisten markkinavuoropuhelujen käymiseksi. Pienhankintajärjestelmän testausta on jatkettu, mutta käyttö ei vielä edennyt tavoitellusti. Sosiaali- ja terveystoimen perhe- ja sosiaalipalveluissa on jatkettu kuntalaispalvelujen yhteiskehittämisen ja tuottamisen allianssimallin pilotointia. Yrittäjyyden tukeminen Espoon Yrityskylän käynnistyminen Espoon yritysten toimintaympäristön tutkimus Yrittäjämyönteisyyden kehittymistä on edistetty Espoon ja lähikuntien peruskoulujen kuudesluokkalaisille suunnatun Yrityskylä Espoon avulla. Aloittaville yrityksille on tarjottu matalan kynStart Up -tilojen konseptoinnyksen tiloja sekä yritysneuvontaa. nin edistäminen Espoo yritysten toimintaympäristönä -tutkiHankintaneuvoja ja hankinmuksella on seurattu yritysmyönteisyyden tainfo yrittäjille kehittymistä Espoossa ja tulosten perusteella on aloitettu kehittämistoimenpiteitä. 36 TARKASTUSLAUTAKUNNAN KANNANOTTO 4.3 Työllisyysasioiden hoidon tulee kaupungin strategiassa olla korkealla tasolla. Työllisyydenhoidolla on pyrittävä hillitsemään Kelalle maksettavia työmarkkinatuen kuntaosuusmenoja. Kaupungin kaikkien toimialojen osallistuminen työllisyysasioiden hoitamiseen on välttämätöntä. Kaupungin työllisyydenhoidon toimintaedellytyksiä on jatkossa vahvistettava ja työllisyyspalvelujen rooli on nähtävä kaupungin elinvoiman vahvistamisena. 4.3 Työllisyysasiat Espoossa Työllisyyspalveluihin kohdistuu merkittäviä haasteita. Nykyinen palveluvalikoima ja organisaatiorakenne edellyttävät palvelujen kehittämistä. Espoon työllisyyspalvelujen johtamisrakenne, jossa operatiivinen toiminta sijoittuu sosiaali- ja terveyspalvelujen perhe- ja sosiaalipalveluihin ja strateginen ohjaus konserniesikuntaan, ei mahdollista parhaalla tavalla määrärahojen suunnitelmallista ja joustavaa käyttöä. On harkittava erillisen työllisyyden hoidon strategian laatimista. Työllisyysasiat Espoo-tarinassa 2014–2017 sekä vuoden 2015 talousarviossa Espoo-tarinan 2014–2017 mukaan kuluvan valtuustokauden tavoitteeksi on asetettu Espoon työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin, työttömyysasteen laskeminen viiteen prosenttiin ja nuorten työllisyyden saaminen maan parhaalle tasolle. Vuoden 2015 talousarvion mukaan kaupunki kasvattaa muun muassa palkkatukityöllistämisen osuutta omassa organisaatiossaan sekä lisää työttömien mahdollisuuksia tuettuun työhön yrityksissä kaupungin julkisten hankintojen kautta. Keskushallinnon työllistämismäärärahat sisältäen oppisopimusmäärärahat olivat vuonna 2015 noin 2,9 milj. euroa, josta vajaa 2 milj. euroa kohdistui sosiaali- ja terveystoimen työllisyyspalvelujen palkkatukeen. Kaupungin ja Uudenmaan Työ- ja elinkeinotoimiston Työllisyydenhoidon yhteistyösopimus Uudenmaan TE-toimiston linjaukset johdetaan hallitusohjelman työllisyyspolitiikasta sekä Työ- ja elinkeinoministeriön ja Uudenmaan ELY-keskuksen strategioista. Työllisyydenhoidon yhteistyösopimus TE-toimiston kanssa vuodelle 2015 on hyväksytty elinkeino- ja kilpailukykyjaostossa. Sopimuksen painopisteenä olivat nuorten sekä maahanmuuttajien työllisyyden koheneminen ja pitkäaikaistyöttömyyden alentaminen sekä yrittäjyyden tukeminen. Sopimuksessa asetettuja tavoitteita ei kaikilta osin saavutettu ja toiminnan seuranta on ollut muun muassa tilastoinnista johtuen puutteellista. Työmarkkinatuen kuntaosuusmenot, Espoon työttömyystilanteen kehitys ja pitkäaikaistyöttömyys Kelalle maksettavat työmarkkinatuen kuntaosuusmenot ovat muiden kuntien tavoin kasvaneet myös Espoossa voimakkaasti erityisesti neljän viimeisen vuoden aikana ja ennusteen mukaan menojen ennakoidaan kasvavan seuraavan kahden vuoden aikana 20 milj. euroon. Kaupungin maksama työmarkkinatuen kuntaosuus vuonna 2015 oli 17,3 milj. euroa. 37 Työmarkkinatuen kuntaosuuskustannukset Espoossa vuosina 2010–2015 20 000 000 18 000 000 16 000 000 14 000 000 12 000 000 10 000 000 8 000 000 6 000 000 4 000 000 2 000 000 0 euroa 2010 2011 2012 2013 2014 2015 4 333 415 4 100 742 5 401 355 7 177 650 8 971 886 17 299 308 Lähde: Tilinpäätökset 2010-2015 Espoossa kaksi suurta työttömien ryhmää ovat korkeasti koulutetut ja ilman koulusta olevat henkilöt. Vuoden 2015 lopussa Espoossa oli työttömiä työnhakijoita 14 904, mikä oli 11,5 prosenttia edellisvuotta enemmän. Työttömyysaste oli 10,9 prosenttia. Espoon työttömyysaste kasvoi vuodessa 1,1 prosenttia. Koko maan työttömyysaste oli 14,4 prosenttia. Avoimia työpaikkoja vuoden lopulla Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa oli 1 439, mikä oli 436 edellisvuotta enemmän. Espoon työttömyyslukuja iän ja pitkäaikaistyöttömyyden mukaan joulukuussa 2014 ja 2015 15-24 -vuotiaat 25-49 -vuotiaat 50-74 -vuotiaat Yli vuoden työttömänä olleet 0 joulukuu 2015 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 joulukuu 2014 Lähde: Eetvartti 1/2016, TEM työnvälitystilasto 38 Pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa kuntien vastuu kasvoi vuoden 2015 alusta. Nykyisin 50 prosentin kuntaosuusvelvoite alkaa, kun työtön on saanut työmarkkinatukea yli 300 päivää. Työttömän saatua työmarkkinatukea yli 1 000 päivää on kunnan kustannusosuus 70 prosenttia. Espoossa pitkäaikaistyöttömiä oli vuoden 2015 lopulla 6 025, mikä on 45,5 prosenttia edellisvuotta enemmän. Määrä on kasvanut vuoden 2012 kesäkuusta alkaen. Espoon pitkäaikaistyöttömissä on noin 26 prosenttia korkeasti koulutettuja sekä toisaalta ilman ammatillista koulutusta olevia henkilöitä. Maahanmuuttajien osuus pitkäaikaistyöttömistä on 25 prosenttia. Espoon Työllisyyden kuntakokeilussa vuosina 2013–2015 kohderyhmänä olivat 25–59 –vuotiaat vähintään 500 päivää työttömyysturvaa saaneet tai yhtäjaksoisesti vuoden työttömänä olleet henkilöt. Vuonna 2015 hankkeessa kehitettiin muun muassa työnhakuvalmennusta korkeasti koulutetuille asiakkaille ja toteutettiin matalan kynnyksen toimintana ryhmätoimintaa yhteistyössä aikuissosiaalityön ja järjestöjen kanssa 1 000 päivää työmarkkinatukea saaneille asiakkaille. Työtä päin -kuntakokeilun seurantaraportin mukaan asiakastyölle asetetut tavoitteet saavutettiin esimerkiksi työkokeilussa aloittaneiden ja yrityksiin työllistyneiden osalta. Nuorisotakuuta ja sen toteutumista on käsitelty luvussa 4.4. TE-toimiston ja monialaisen yhteispalvelupisteen palvelut Valtion TE-toimiston palvelut muuttuivat vuoden 2013 alusta lähtien työ- ja elinkeinopalveluiksi (TE-palvelut) ja palveluvalikoima uudistui myös sisällöllisesti. Tavoitteena oli varmistaa yhdenmukainen palvelumalli kaikissa TE-toimistoissa. Nykyisin TE-toimistossa asioidaan ensisijaisesti verkossa Oma asiointi -palvelun kautta. Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto palvelee 10 toimipaikassa, joista asiakas voi valita asioimiseensa haluamansa toimipaikan. Keskeisiä muutoksia vuoden 2015 alussa olivat aktivointisuunnitelman osittainen korvautuminen monialaisella työllistymissuunnitelmalla, työttömien pääsyn helpottuminen velkajärjestelyyn, palkkatuen uudistuminen vuoden 2015 alusta sekä irtisanomisen, lomauttamisen ja osa-aikatyön vaikutus palkkatuen myöntämiseen. Lisäksi kuntoutuksen asiakasyhteistyötä koskeva laki kumottiin. Kaupungin työllisyyspalvelujen organisaatio Espoossa maahanmuutto- ja työllisyysasioiden linjausten valmistelusta ja toimeenpanon ohjauksesta kaupunkitasoisesti vastaa kaupunkikehitysyksikkö. Vuonna 2015 työllisyydenhoidon strategista ohjausta ja seurantaa vahvistettiin konserniesikunnassa. Työllisyysasioiden operatiivinen toiminta oli vuoden 2015 loppuun asti sosiaali- ja terveystoimen perhe- ja sosiaalipalveluissa aikuisten sosiaalipalvelujen työllisyyspalvelut - yksikössä. Vuoden 2016 alusta työllisyyspalvelut ja hankkeet ovat perhe- ja sosiaalipalveluissa omana palvelualueenaan. Yhteistyön tiivistämisestä eri toimijoiden kanssa on sovittu. Kuutoskaupunkien kanssa yhteistyönä laadittiin valtiolle esitys työllisyysasioiden organisoimisesta. Kuusikkokuntien kanssa on vertailtu työllisyyden hoidon organisaatiorakenteita. On kaupunkeja, joissa työllisyysasiat ovat vahvemmin kaupunginhallituksen alaisuudessa ja tiiviissä yhteydessä kaupungin elinkeinopolitiikkaan. Kaikkien kuntien on oltava mukana työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) toiminnassa yhdessä työ- ja elinkeinotoimiston ja Kelan kanssa. Monialainen yhteispalvelupiste, Espoon Työvoiman palvelukeskus, tarjoaa yksilöllisiä työllistymis-, koulutus- ja kuntoutuspalveluja työllistymisen tueksi. Palvelukeskus on kaupunkivetoinen. Asiakkuuden perusteena on työttömyyden kesto ja monialaisen yhteispalvelun tarve. Valtuustokysymys palkkatukityöstä ja oppisopimuskoulutuksesta käsiteltiin valtuustossa tammikuussa 2015. Valtion palkkatukimäärärahat loppuivat jo kesällä vuonna 2015, mistä johtuen osa kaupungin työllisyysmäärärahoista jäi hyödyntämättä. Työllisyyspalvelujen palveluvalikkoa täydennettiin eri hankkeiden avulla. Syksyllä 2015 aloitti toimintansa Työllisyyskonsertti Sello. Vuoden 2015 lopulla Sello -hankkeessa oli mukana 74 yritystä. Hankkeessa etsitään piilotyöpaikkoja ja haetaan yrityksille toimivaa rekrytointiväylää korkeasti koulutettujen henkilöiden palkkaamiseen. Kuntaliiton työpoliittinen ohjelma joulukuulta 2014 linjaa kuntien vahvistuvaa roolia työllisyyden hoidossa sekä vaatii kunnille kasvavan roolin hoitamiseen riittävää toimivaltaa ja voimavaroja. Hallitusohjelman yhtenä kärkihankkeena on Työvoimahallinnon uudistaminen työllistymistä edistäväksi. Vuoden 2015 lopulla valmistui työ- ja elinkeinoministeriön selvitys Vaikeimmin työllistyvien työvoima- ja yrityspalvelujen järjestämisvastuun siirrosta valtiolta kunnille. Mikäli siirto toteutetaan, sitä koskeva kokeilu on ehdotettu toteutettavaksi vuosina 2017–2019. 39 TARKASTUSLAUTAKUNNAN KANNANOTTO 4.4 Koulutustakuu toteutuu peruskoulun päättävillä nuorilla Espoossa hyvin ja nuorten pääsyä koulutukseen on edistetty koulutustakuun mukaisesti. Työllisyyden osalta nuorisotakuu ei ole toteutunut työttömyystilastojen perusteella. Pääkaupunkiseudun suurista kaupungeista työllisyystakuu toteutui heikoiten Espoossa. Nuorten työllisyyttä edistäviä toimenpiteitä on jatkettava suunnitelmallisesti ja toimenpiteiden seurantaa ja vaikuttavuuden mittaamista tulee kehittää. Lokakuussa 2015 toimintansa aloittaneen Ohjaamo Espoon toiminnan tuloksia ja vaikutuksia on seurattava systemaattisesti ja niistä on raportoitava säännöllisesti. 4.4 Pääkaupunkiseudun yhteisarviointi: Nuorisotakuun toteutuminen ja vaikuttavuus Pääkaupunkiseudun kaupunkien tarkastuslautakuntien ja ulkoisten tarkastusten vuoden 2015 yhteisarvioinnin aiheena oli nuorisotakuun toteutumisen ja vaikuttavuuden arviointi. Nuorisotakuun toteutumista arvioitiin sekä työllistymisen että koulutukseen pääsyn näkökulmasta. Arviointi kohdistui myös kaupunkien nuorisotakuuta toteuttaviin toimintamalleihin sekä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen ja valittujen toimenpiteiden vaikuttavuuteen. Yhteisarviointiraportti on toimitettu valtuustolle arviointikertomuksen oheismateriaalina. Kaupunkien asettamien omien tavoitteiden toteutumisen arviointia vaikeutti se, etteivät kaikki kaupungit olleet asettaneet selkeitä mitattavia tavoitteita. Vaikuttavuuden mittaaminen kaupungeissa on myös toistaiseksi ollut vähäistä. Arvioinnin tuloksena todettiin koulutustakuun toteuttamisen olleen pääkaupunkiseudulla vaikuttavaa ja koulutustakuun toteutuvan peruskoulun päättävillä nuorilla hyvin. Kaikki kaupungit ovat parantaneet nuorten koulutukseen pääsyä. Espoossa kaikille peruskoulun päättäneille nuorille pystytään tarjoamaan lisäopetusta tai muuta koulutusta peruskoulun jälkeen, jos he eivät saa muuta toisen as- 40 teen koulutuspaikkaa. Tähän on vaikuttanut myös se, että kaikki arviointiin osallistuneet kaupungit ovat saaneet ammatillisen koulutuksen lisäpaikkoja. Aloituspaikkojen määrä on lisääntynyt useana vuonna ja opintojen keskeyttämistä on pyritty vähentämään toteuttamalla erilaisia koulutuksen läpäisyn tehostamishankkeita. Espoossa on saatu hyviä tuloksia koulutuksen läpäisyn osalta. Työllisyystakuun näkökulmasta nuorisotakuuhankkeilla ja palveluilla on edistetty nuorten työllistymistä, mutta vaikeassa työllisyystilanteessa kaupunkien toimenpiteiden vaikutuksia on vaikea osoittaa. Nuorisotakuun toteutumista kuvaava indikaattori, virta yli kolmen kuukauden työttömyyteen, on kasvanut nuorisotakuun aikana, toisin sanoen yhä useamman nuoren työttömyysjakso ylitti nuorisotakuun lupauksen. Pääkaupunkiseudun suurten kaupunkien välisiä eroja vertailemalla voidaan työllisyystilastojen perusteella todeta, että nuorisotakuu toteutuu parhaiten Vantaalla ja heikoiten Espoossa. Suhteellisesti eniten nuorten työttömyys on kasvanut Espoossa. Vantaalla nuorisotyöttömyyden kasvu on ollut maltillisinta. Espoo, 15–29 -vuotiaiden virta yli 3 kk työttömyyteen (prosenttia työttömyysjaksoista) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1/12 7/12 15-19 v 1/13 20-24 v 7/13 1/14 7/14 25-29 v vastavalmistuneet 1/15 7/15 1/16 tyhjä = henkilöitä 1-4, tieto on salassapitosäännösten alainen Lähde: TEM työnvälitystilasto, tammikuu 2012 - 2016 Poikkihallinnolliseen Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelmaan sisältyvän monialaisia palveluja tarjoavan Ohjaamon palvelut on suunnattu alle 30 -vuotiaille nuorille. Nuorisotakuun koordinointiryhmä ja Ohjaamo Espoon ohjausryhmä toimivat integroituna. Espoossa Ohjaamo -hanketta hallinnoi Omnia. Syksyllä 2015 toimintansa aloittaneen Ohjaamon lisäksi nuorten työ- ja koulutuspolkuja tukevia palveluja Espoossa ovat erityisesti Espoo Vamos -hanke, kaupungin oppisopimusprojekti, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnialta ostettavat palvelut työkokeiluista sekä kaupungin tarjoamat kesäseteli ja kesätyöllistäminen. 41 5 TOIMINNAN ARVIOINTI Seuraavassa on esitetty tarkastuslautakunnan vuoden 2015 arviointiohjelmaan perustuvat kaupungin henkilöstöresursseja, lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa ja kaupungin toimintaa koskevat arvioinnit. Kuva: Jussi Helimäki 42 TARKASTUSLAUTAKUNNAN KANNANOTTO 5.1 Henkilöstömäärien kehityksen lisäksi on tarkasteltava vuokratyövoiman käytön sekä palvelujen ostojen kehitystä kokonaiskuvan saamiseksi kaupungin palvelutuotannon järjestämisestä. 5.1Henkilöstö Kaupungin henkilöstömäärä vuoden 2015 lopussa oli 14 101 henkilöä. Vuodesta 2014 henkilöstön määrä kasvoi 50 henkilöllä. Henkilöstömäärän kasvu painottui pääsääntöisesti sosiaali- ja terveystoimen perhe- ja sosiaalipalveluihin, koska muutokset turvapaikanhakijamäärissä edellyttivät määräaikaisen lisähenkilöstön palkkaamista. Kaupungin hen- kilöstömäärän kasvua vähensi osaltaan suomenkielisen työväenopiston ja aikuislukion henkilöstön siirtyminen Omnian palvelukseen. Kaupungin henkilöstökustannukset olivat 632 milj. euroa vuonna 2015 ja niiden kasvu oli 0,6 prosenttia. Vuonna 2014 henkilöstömenojen kasvu oli 2,4 prosenttia. Kaupungin palveluksessa olevan henkilöstömäärän kehitys vuosina 2012 - 2015 2012 2013 2014 2015 Yleishallinto 101 98 100 99 Sivistystoimi 7 375 7 449 7 469 7 442 Sosiaali- ja terveystoimi 3 371 3 494 3 595 3 623 607 613 619 637 Palveluliiketoimi 2 333 2 316 2 268 2 300 Yhteensä 13 787 13 970 14 051 Tekninen ja ympäristötoimi 14 101 Lähde: Tilinpäätös 2015 Kaupungin ja toimialojen vuosien 2012–2015 henkilöstökehitykset eivät ole vertailukelpoisia organisaatiomuutoksista johtuen. Muutoksia 1.1.2015 alkaen: suomenkielisestä työväenopistosta ja aikuislukiosta siirtyi Omnian palvelukseen 80 henkilöä. Muilta toimialoilta ja konserniesikunnasta siirtyi palveluliiketoimeen 30 tietohallinnon työntekijää. Yhteispalvelupisteiden henkilöstö (32 hlöä) siirtyi 1.1.2014 alkaen sivistystoimesta palveluliiketoimeen. Sivistystoimen aula- ja turvallisuuspalveluhenkilöstö (43 työntekijää) siirtyi palveluliiketoimeen 1.8.2012 alkaen. Muutoksia 1.1.2012 alkaen: suuri osa konsernipalveluista (370 työntekijää) siirtyi keskushallinnosta palveluliiketoimeen. Toimialoilta siirtyi 43 taloushallinnon henkilöä palveluliiketoimeen. Henkilöstömäärissä ovat mukana yli 50 %:n työaikaa tekevät. 43 Vuonna 2015 kaupungissa oli 19,1 asukasta yhtä henkilöstöön kuuluvaa kohden. Vuonna 2014 vastaava luku oli 18,9. Kaupungin henkilöstömäärä ei ole viime vuosina kasvanut asukasmäärän kasvua vastaavasti. TATU -ohjelmassa on edellytetty henkilöstöresurssien käytön jatkuvaa ohjausta ja seurantaa organisaation kaikilla tasoilla. Uuden henkilöstön palkkaamista rajoitetaan täyttökieltomenettelyllä, josta voidaan poiketa kaupunginjohtajan poikkeusluvalla. Täyttökiellosta on vapautettu erikseen nimetyt tehtävät, joihin kuuluvat esimerkiksi asiakas- ja potilastyötä tekevät lääkärit ja hoitajat sekä opetushenkilöstö. Kaupungin henkilöstön keski-ikä oli 44,6 vuotta vuonna 2015. Koko henkilöstön keskimääräinen palvelusaika kaupungin palveluksessa oli 10,6 vuotta ja vakinaisen henkilöstön 12,4 vuotta. Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus laski edellisen vuoden 6,4 prosentista 5,2 prosenttiin vuonna 2015. Työvoiman saatavuus pysyi hyvällä tasolla. Vakinaisten osuus henkilöstöstä oli 81,9 prosenttia vuonna 2015. Vakinaisen henkilöstön osuus on Espoossa suurempi kuin kunta-alalla keskimäärin. Määräaikaisen henkilöstön määrä väheni vuoden aikana 144 henkilöllä. Maahanmuuttajataustaisia henkilöitä oli kaupungin palveluksessa vuoden 2015 lopussa 5,5 prosenttia henkilöstöstä. Kaupungilla olevien työllistettyjen lukumäärä oli 74. Kaupunki tarjosi vuoden aikana 1 681 harjoittelupaikkaa, joista suurin osa kohdennettiin toiseen asteen opiskelijoille. Kaupungin tarjoamien kesätyöpaikkojen määrä oli 750, mikä oli viidenneksen enemmän kuin vuotta aiemmin. Espoo sai Vastuullinen kesäduuni 2015 -kilpailussa erikoispalkinnon vammaisten ja osatyökykyisten nuorten esimerkillisestä kesätyöllistämisestä, koska kesätyöpaikoista viisi oli suunnattu vammaisille ja 13 työpajanuorille. Kaupunki jakoi nuorille 900 kesäseteliä. Lisäksi rahoitettiin 23 oppisopimuspaikkaa, joiden kohderyhmänä olivat alle 30 -vuotiaat tavoitteena nuorisotyöttömyyden ehkäiseminen. Eläkkeelle jäi vuoden aikana 250 henkilöä, mikä on 15 henkilöä vähemmän kuin vuosi sitten. Eläkeiän perusteella eläkkeelle siirtyviä oli 92,4 prosenttia. Keskimääräinen eläköitymisikä nousi edellisvuodesta ollen 63,7 vuotta, kun se vuonna 2014 oli 63,3 vuotta. 44 Tehtyjen yli- ja lisätöiden määrä kasvoi vuonna 2015. Ylityökorvauksia maksettiin 2,07 milj. euroa, mikä oli 0,4 milj. euroa edellisvuotta enemmän. Ylityötuntien määrän kasvuun vaikutti etenkin kesäkuussa 2015 voimaan tullut jaksotyöajan muutos. Henkilöstön terveysperusteisten poissaolopäivien määrä laski edellisvuoden keskimääräisestä 15 päivästä 14,5 päivään. Terveysperusteisten poissaolopäivien lukumäärä suhteessa henkilötyövuosiin on vähentynyt tasaisesti vuodesta 2011 lähtien. Vakuutusyhtiöön tehtyjen työ- ja työmatkatapaturmailmoitusten määrä lisääntyi edellisvuoden 1 123:sta 1 190:een ilmoitukseen. Pääkaupunkiseudun kaupunkien palkkasumman kasvuprosentti vuosina 2011–2015 % 2011 2012 2013 2014 2015 Helsinki 2,0 3,3 2,1 0,7 1,5 Espoo 2,0 4,6 3,1 2,4 1,0 Vantaa 3,5 3,6 1,3 1,5 1,9 Lähde: Espoo, Konserniesikunta 2016 Espoon palkkasumman kasvuprosentti vuonna 2015 oli 1,0 prosenttia ja se oli Vantaan ja Helsingin lukuihin verrattuna alhaisin. Pääkaupunkiseudun vuokratyövoiman käyttö milj. euroa/vuosi vuosina 2011–2015 Milj. euroa 2011 2012 2013 2014 2015 Helsinki 38,7 31,7 28,6 35,2 31,8 Espoo 22,9 27,3 27,6 24,9 27,0 Vantaa 19,3 18,9 21,6 22,5 26,0 Lähde: Espoo, Konserniesikunta 2016 Vuokratyövoiman käyttö nousi Espoossa vuonna 2015 noin kahdeksan prosenttia vuoteen 2014 nähden. Vuokratyövoiman käytön kustannukset olivat 27 milj. euroa ja ne kasvoivat 2,1 milj. euroa vuodesta 2014. Vuokratyövoimakustannuksista pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteisesti omistaman Seure Oy:n osuus oli 23,2 milj. euroa, mikä oli 86 prosenttia vuokratyövoiman käytöstä. Vuoden 2015 henkilöstö- ja vuokratyövoimakustannusten yhteenlaskettu kasvu oli 0,9 prosenttia. TARKASTUSLAUTAKUNNAN KANNANOTTO 5.2 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on ohjannut kehitystä hyvään suuntaan. Varhaisen puuttumisen malli on tuonut hyviä tuloksia. Painopisteiden siirtämistä ennaltaehkäiseviin palveluihin tulee edelleen jatkaa. 5.2 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on lakisääteinen valtuuston vähintään kerran neljässä vuodessa hyväksymä strateginen ja konkreettinen toimenpideohjelma, jossa kuvataan lasten ja nuorten hyvinvointityön rakenteet. Suunnitelman tavoitteet ovat yhteydessä Espoo-tarinaan. Espoon lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma kattaa laajasti eri toimialojen lasten ja nuorten kasvuoloihin ja hyvinvointiin liittyvän toiminnan ja palvelut ja sen avulla ohjataan ja kehitetään lasten ja nuorten hyvinvointityötä kaupungissa. Hyvinvointisuunnitelman tavoitteena on haastaa toimijat yhteiseen tekemiseen, jolloin lasten, nuorten ja vanhempien aktiivisuus ja asiantuntijuus oman hyvinvoinnin edistämisessä vahvistuu ja vertaistuki ja yhteisöllisyys lisääntyvät. Lasten ja perheiden parissa työskentelevien tehtävänä on tarjota tarpeellista sektorirajat ylittävää tukea oikea-aikaisesti perheiden arkiympäristössä. Hyvinvointisuunnitelma on päivitetty vuonna 2015, jolloin siihen lisättiin uutena oppilas- ja opiskelijahuollon kehittäminen. Uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain sekä sosiaalihuoltolain toteuttamisen on todettu edellyttävän uudenlaisten toimintatapojen omaksumista. Espoon lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sisältää poikkihallinnollisen Nuorten elinvoimaisuus - ohjelman tavoite- ja toimenpidekuvauksen. Hyvinvointisuunnitelman liitteenä on lakisääteisinä asiakirjoina lastensuojelun kehittämissuunnitelma sekä toimintaohjelma neuvolatoiminnalle, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollolle sekä ehkäisevälle suun terveydenhuollolle. Hyvinvointisuunnitelman väliraportti vuosina 2013–2014 toteutetuista toimenpiteistä käsiteltiin vuonna 2015 sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistystoimen lautakunnissa. Avovastaanottojen määrää on lisätty esimerkiksi kouluterveydenhuollossa ja perheohjauksessa. Samoin konsultaatioita kuntalaisille ja ammattilaisille on lisätty. Lasten terapiapalveluista on viety niin kutsuttua jalkautuvaa työtä päiväkoteihin, kouluille ja muihin lasten arkiympäristöihin. Lapsiperhetyöhön on saatu uusia varhaisen työn välineitä, muun muassa marraskuussa 2014 käyttöön otettu Vaahtera-palveluohjausportaali alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä kanssa työskenteleville. Kiusaamisen ja häirinnän ehkäisysuunnitelmat on päivitetty varhaiskasvatuksessa ja kouluissa vuonna 2013. Käyttöön otettuja lasten ja nuorten hoito- ja palveluketjuja ovat esimerkiksi lasten terapiapalveluihin pääsy asiantuntijasaatteella aikaisemman lähetekäytännön lisäksi ja lasten ja perheiden hoidon porrastus ja lähetekriteerit perustasolta HYKS-lastenpsykiatriaan. Sähköisiä asiointimahdollisuuksia on lisätty ja niiden nähdään turvaavan työntekijäresurssin riittävyyden. 45 TARKASTUSLAUTAKUNNAN KANNANOTTO 5.3.1 Espoon uuden sairaalan valmistuminen turvaa ikääntyneiden espoolaisten hoito- ja kuntoutuspalveluiden tuottamisen ja jatkokehittämisen. Sairaalan toimintamallissa palvelut integroituvat HUS Jorvin palveluihin ja hoitoketjuihin. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ennakointi uuden sairaalan toiminnoissa on tärkeää. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ja Espoon sairaalan erilliset tietojärjestelmät voivat vaikeuttaa käytännössä toimintojen sujuvuutta. Hyviä käytäntöjä on kokeiltu ja kehitetty eri palveluissa. Lastensuojelusijoitusten määrä kääntyi laskuun vuonna 2014 ensimmäistä kertaa. Samanaikaisesti lisättiin merkittävästi lapsiperheiden kotipalvelua ja perhetyötä sekä erityispalvelujen konsultaatiota peruspalveluille. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostamisesta on saatu hyviä tuloksia esimerkiksi Espoon Vamoksessa. Painopistealueina 2015–2016 ovat lasten ja nuorten osallisuuden ja toimijuuden vahvistaminen, nuorten perustason mielenterveys- ja päihdepalvelujen saatavuuden ja palvelujen sujuvuuden parantaminen, monialainen yhteistyö lasten ja nuorten hyvinvointityön johtamisessa ja kehittämisessä sekä oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin liittyvä kehittäminen, johon liittyy psykologien ja kuraattoreiden vastaanotolle pääsyn määräaikojen toteutuminen. Muita painopistealueita ovat seuranta- ja hyvinvointitiedon hyödyntäminen ja monikulttuurisuusohjelman lapsiperheisiin ja nuoriin liittyvien toimenpiteiden vieminen käytäntöön. Uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain sekä sosiaalihuoltolain toteuttaminen edellyttää uudenlaisten toimintatapojen omaksumista. Nuorten perustason päihde- ja mielenterveyspalvelut vaativat lähivuosina edelleen kehittämistä. Maahanmuuttajaperheiden hyvinvointi nostetaan jatkossa yhdeksi painopistealueeksi. Systemaattista seurantaa sekä mittareita lapsiperheiden ja nuorten osallistumisesta ja palvelujen käytöstä on kehitettävä. 5.3 Sosiaali- ja terveystoimi 5.3.1 Espoon sairaalan toiminta ja Espoon sairaalan uudishanke Espoon nykyisen sairaalan eli Puolarmetsän sairaalan toiminnot sisältävät neljä kuntoutusosastoa (137 paikkaa) sekä Jorvin kolme akuuttihoidon osastoa (81 paikkaa). Avosairaanhoidon yksikköön lukeutuvat kotiutustoiminta ja Muuralan päiväsairaala sekä Geriatrian poliklinikan palvelut. Sairaalan palvelut koostuvat hoito-, kuntoutus- ja sosiaalityön sekä lääkäripalveluista. 46 Saattohoito-osasto aloitti toimintansa Puolarmetsän sairaalassa 15.2.2016. Osasto siirtyy Espoon uuteen sairaalaan sen valmistuttua. Vuonna 2015 saattohoidon kaikki lähetteet Terhokotiin hoidettiin HUS:n palliatiivisen yksikön kautta, joka on osa pääkaupunkiseudun saattohoitoverkostoa. Saattohoito suunnitellaan yhteistyössä kaupungin perusterveydenhuollon saattohoitoyksiköiden ja Terhokodin kanssa ja potilaan toivoessa mahdollistetaan myös kotisaattohoito. Saattohoitoa toteute- taan kolmen tason yksiköissä eli Terhokodissa (a-taso), Espoon kotisairaalassa (b-taso) sekä perustason hoitoyksiköissä (c-taso). Espoon uusi sairaala Jorvin sairaalan yhteyteen rakennettavan Espoon sairaalan hankesuunnitelma hyväksyttiin valtuustossa helmikuussa 2012. Sairaalan rakennuskustannusten tavoitehinta oli 150 milj. euroa vuoden 2012 helmikuun kustannustasossa. Rakentamisen kustannuksiksi arvioidaan 150 milj. euroa, lisäksi ensikertaisen varustelun, tietojärjestelmien ja taiteen kustannukset ovat arviolta 18,5 milj. euroa. Espoon uuden sairaalan visiona on olla ikääntyneiden hoidon ja kuntoutuksen edelläkävijä Suomessa ja Euroopassa sekä ikääntyneiden hoidon ja kuntoutuksen osaamiskeskus Jorvissa, joka mahdollistaa ikääntyneiden espoolaisten kotona asumisen mahdollisimman pitkään. Sairaala vastaa ikääntyneiden hoidon ja kuntoutuksen sairaalapalveluiden tuottami- sesta osastoilla, avopalveluina sekä kotihoidon tukena. Päätoiminnot ovat sairaalahoitoja kuntoutus, avohoito ja avokuntoutus sekä hoitoon liittyvät että hoitoa tukevat tukipalvelut. Hoito ja kuntoutus integroidaan kokonaisuudeksi. Potilasohjaus toimii keskitettynä ja kotiin vietävät palvelut ovat asiakassegmentoituja. Tavoitteena on lyhentää hoitoaikaa kotikuntoutuksen ja päivystysosaston tuella. Sairaalan antama hoito nähdään kotihoidon tukipalveluna. Sairaalan uudisrakennus valmistuu kesällä 2016 ja potilaat voidaan ottaa sisään vuodenvaihteessa. Sairaalan ydintoiminnat tuottaa Espoon kaupungin henkilöstö ja hoitoon liittyvät ja hoitoa tukevat tukipalvelut ostetaan HUS -sairaanhoitopiiriltä. Sairaalan palvelut integroituvat HUS Jorvin palveluihin ja hoitoketjuihin. HUS:n ja Espoon kaupungin kanssa yhteistyössä hoidettavat tukipalveluiden palvelukonseptit ja sopimukset koskevat seuraavia hoitoketjuja: päivystys, aivoverenkiertohäiriöt, aivotrauma, keuhkoahtaumatauti (COPD), psykogeriatria, amputaatio (lonkkaliukumäki), haavaliukumäki sekä palliatiivinen ja saattohoito. Sairaalan toiminnallinen suunnittelu, testaustoiminnot ja koulutus toteutetaan syksyllä 2016. Sairaalan kokonaiskapasiteetti on 292 sairaansijaa ja toiminta käynnistyy 247 paikalla. Kirkkonummen kunta on päättänyt ostaa päivystysosaston ja vuodeosastojen palvelut Espoon sairaalasta. Yhteistyösopimus Kauniaisten kanssa on valmistelussa. Kuva: Arkkitehdit Tommila Oy Sairaalaan polikliinisiä ja kuntoutuspalveluja ovat geriatrinen arviointipoliklinikka, muistipoliklinikka, matalan kynnyksen palliatiivinen poliklinikka sekä psykogeriatrinen- ja osastojen näyttöpoliklinikka. Muita palveluita ovat etäyhteystoiminnot ja ryhmäkuntoutuspalvelut. Kuntoutuksen apuvälinekeskus sijoittuu uuteen sairaalaan ja palvelun tuottaa HUS. Ostopalveluista Espoon sairaala maksaa saman hinnan kuin HUS:n omat yksiköt. Lääkepalvelujen hinta muodostuu ostettavista palveluista. Sairaalan tilakustannukset nousevat nykyisiin kustannuksiin verrattuna johtuen muun muassa neliöiden määrästä ja ICT-kustannuksista. 47 TARKASTUSLAUTAKUNNAN KANNANOTTO 5.3.2Ostopalveluissa palvelukonseptiin sisältyvän laadun varmistaminen kilpailutuksessa ja laadun toteutumisen valvonta käytännössä on ensiarvoisen tärkeää. Kilpailutuksiin tulisi saada lisää palveluntarjoajia mukaan. Ennaltaehkäisevää toimintaa vanhusten palveluissa tulee edelleen lisätä. Palvelutarvekartoitukset ja palvelusuunnitelmat tulee laatia ajoissa, jotta kotona asumista voidaan tukea riittävillä avopalveluilla. Vanhusten ympärivuorokautiset hoivapalvelut ovat asiakastyytyväisyyskyselyn perusteella kehittyneet hyvään suuntaan. Asiakkaille on tarjottava palveluja myös ruotsinkielellä. 48 Uuden sairaalan johtamisjärjestelmän tavoitteina ovat hyvät asiakastulokset ja kokemukset, hyvinvoiva henkilöstö sekä hyvä toiminnan koordinaatio ja integraatio ja paremmat taloudelliset tulokset. Henkilöstösuunnitelma rakentuu nykyisten resurssien pohjalle. Toiminnoiltaan uusi sairaalamalli on valtion valmisteleman sosiaali- ja terveystoimen palvelu-uudistuksen mukainen ratkaisu, jossa rajat häipyvät ja hoitoketju on saumaton. Sairaala on ns. seinätön sairaala, jossa etäyhteydet toimivat ja palvelut liikkuvat. Haasteita toimintaan tuovat HUS:n ja Espoon erilliset tietojärjestelmät, kun toimenpiteet kirjataan eri järjestelmiin. Tähän liittyviä ongelmia ovat myös rekisterinpitäjä- ja tietosuojakysymykset. geriatrian koulutusta yhteistyössä HUS:n ja Helsingin yliopiston sekä muiden oppilaitosten kanssa. Jorvin sairaalan uudessa päivystyslisärakennuksessa sijaitseva 22 -paikkainen päivystysosasto otettiin käyttöön tammikuussa 2016. Päivystysosasto on hallinnollisesti ja toiminnallisesti osa Espoon sairaalaa. Päivystysosaston tavoitteena on viiveetön diagnostiikka ja hoidon tarpeen määrittely, nopea hoidon ja kuntoutuksen käynnistyminen sekä nopea, tuettu kotiutus tai jatkohoitopaikan määrittely. Potilasprofiili painottuu geriatriaan, mutta osastolla ei ole ikärajaa. Potilaan sijoittumisessa huomioidaan sairauden vaikeusaste ja käytössä olevat resurssit. Päivystysosaston tavoitehoitoaika on 1-3 (5) vuorokautta. Sairaalan päivystysosastolla järjestetään akuutin Espoon kaupunki järjestää ympärivuorokautista pitkäaikaishoitoa hoivakodeissa ja laitoksissa sekä omana toimintana että ostopalveluna. Pitkäaikaishoidon menot olivat 78 milj. euroa, josta ostopalvelujen osuus on 49 milj. euroa ja oma toiminta 29 milj. euroa. 75 vuotta täyttäneiden määrä sekä osuus Espoon väestöstä kasvaa edelleen. Vanhusten palveluissa iäkkäiden henkilöiden palvelujen saanti on parantunut ja toimintojen johtamiseen on panostettu. 5.3.2Pitkäaikaishoito ja vanhuspalvelulain toteutumisen seuranta Vanhusten palvelujen palvelutoimintaa ohjaavat Espoo-tarina ja valtuuston vuonna 2008 hyväksymä Espoon ikääntymispoliittinen ohjelma vuosille 2009–2015. Uusi ikääntymispoliittinen ohjelma on tulossa valtuuston käsittelyyn vuoden 2016 aikana. Tarkastuslautakunta arvioi vuonna 2015 pitkäaikaishoitoa ja sai tilannekatsauksen vanhuspalvelulain toteutumisen seurannasta. Pitkäaikaishoito sisältää vanhusten asumisja laitospalvelut. Tavoitteen mukaan vuoteen 2018 mennessä noin 94 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä voi asua turvallisesti kotonaan. Kuva: Ann-Marie Nystedt Vanhuspalvelulain linjausten mukaisesti palvelut tuotetaan pääsääntöisesti asiakkaan kotiin. Vuonna 2015 on jatkettu palvelurakennemuutosta laitoshoidosta avohoitoon ja palvelurakennemuutoksessa vajaa 300 laitospaikkaa on muutettu asumispalveluksi. Ympärivuorokautisen hoivan asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin lokakuussa 2015 yhdessä kilpailutuksessa mukana olleiden Espoon, Vihdin ja Karkkilan Perusturvakuntayh- tymä Karviaisen, Kauniaisten ja Kirkkonummen kanssa. Kyselyjä lähetettiin noin 1 600 vastaajalle ja vastausprosentiksi muodostui 47. Asiakastyytyväisyyskyselyn kokonaisarvosana asteikolla 4-10 ympärivuorokautisessa hoivassa oli 8.4. Vastausten mukaan palvelunkäyttäjät kokivat palveluissa turvallisuutta ja omanarvontunnetta. Palveluilta toivottiin enemmän vaikuttamismahdollisuuksia päivittäisen ajan viettämiseen. Espoossa ostopal- 49 veluissa asumista koskevaksi kokonaisarvosanaksi 37 prosenttia asiakkaista antoi yhdeksän ja 31 prosenttia arvosanaksi kahdeksan. Oman toiminnan osalta 35 prosenttia asiakkaista antoi arvosanaksi kahdeksan ja 30 prosenttia arvosanaksi yhdeksän. Palvelut tuotetaan enenevästi monituottajamallilla ja asiakkaan valinnanvapaus lisääntyy. Vuosittain tarvitaan 31–69 uutta hoitopaikkaa. Asumispalvelujen määrällisenä tavoitteena tulevaisuudessa on noin 6,5 prosentin kattavuus 75 täyttäneistä henkilöistä. Tavoitteena on yksiportainen järjestelmä ja Elä ja Asu -yksiköt kattavat 20–30 prosenttia hoivapalvelujen kokonaiskapasiteetista. Muistipalvelukeskukset ovat osa palvelujärjestelmää. Vanhusten palveluissa keskimääräinen odotusaika tammi-elokuussa 2015 asumispalveluun/laitoshoitoon oli 36 vuorokautta. Erikoissairaanhoidon siirtoviivepäiviä ei ole ollut. Kaikki jonossa olleet asiakkaat ovat saaneet hoitopaikan pitkäaikaishoitoon lain edellyttämässä kolmen kuukauden ajassa ja kotihoidon asiakkaat ovat päässeet palveluun viiveettä. Palvelurakenteen muutoksen myötä kotihoitoon on vuonna 2015 siirretty 12 vapautunutta vakanssia ja 15 vakanssia vuonna 2016. Pitkäaikaishoidon lääkäripalvelut on kilpailutettu uudelleen uusilla kriteereillä. Ostopalveluina hankittavat asumispalvelut kilpailutettiin syksyllä 2014. Keskimääräinen sopimushinta vuonna 2015 asumispalveluissa on 4 600 euroa kuukaudessa ja viiden prosentin alv-vähennys huomioiden hinta on noin 4 370 euroa kuukaudessa. Hinnat nousivat kilpailutuksessa 8,5 prosenttia johtuen osaltaan lainsäädännöstä, kustannusvastuun osittaisesta siirtymisestä palveluntuottajalle sekä paremmasta laadusta. Espoon maksamat hinnat ovat keskimääräisellä tasolla pääkaupunkiseudun vastaaviin palveluihin verrattuna. Hoivakodeissa asuvien asiakasmaksu määräytyy sosiaali- ja terveyslautakunnan ohjeen mukaisesti ja maksut ovat tulosidonnaisia. Laitoshoidossa asiakkaan maksupäätös perustuu sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulakiin ja asetukseen. Espoossa vanhusten palvelujen määrärahat ovat kasvaneet vuosina 2011–2013 keskimäärin 7,5 prosenttia vuodessa. Vanhusten pal- 50 velujen vuoden 2015 toimintamenot olivat 155 milj. euroa ja toimintatulot 29 milj. euroa. Vuonna 2015 toimintamenojen kasvu oli 6,1 prosenttia edellisvuodesta. Kuusikkoraportin 2014 mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ikävakioimattomat kustannukset 75 vuotta täyttänyttä asukasta kohti Espoossa olivat 10 714 euroa, Vantaalla 10 240 euroa ja Helsingissä 13 190 euroa. Ikääntynyttä, yli 75 -vuotiasta henkilöä, kohden käytetyt resurssit ovat Espoossa Kuusikkokuntien keskiarvoa alhaisemmat. Aluehallintovirasto määrittelee toimiluvan myöntämisen yhteydessä henkilöstömitoituksen. Alin henkilöstömitoitus on 0,5 ja ylin 0,6. Henkilöstön vähimmäismitoitus tarkoittaa todellista mitoitusta, jossa poissaolevien työntekijöiden osuus korvataan sijaisilla. Espoon ostamissa asumispalveluissa henkilökuntamitoitus oli keskimäärin 0,58 vuonna 2015. Pitkäaikaishoidon henkilöstömäärä kaupungin omassa toiminnassa oli vuoden 2015 lopussa yhteensä 354 henkilöä, josta mitoitukseen luettavaa hoitohenkilökuntaa oli 260 henkilöä. Pitkäaikaishoidon paikkamäärä vuoden 2015 lopussa oli 1 361, joista ostopalvelupaikkoja oli 984 ja oman toiminnan paikkoja 377. Palveluseteli oli Espoossa kokeiluluontoisesti käytössä vuosina 2011–2015 ja käyttö vakinaistettiin marraskuussa 2015. Pitkäaikaishoidon ostopalvelujen asumispalveluissa palveluseteleitä oli käytössä 66 henkilöllä vuoden 2015 lopussa. Palveluseteli on tulosidonnainen ja setelin arvo lasketaan asiakkaan nettotuloista. Yksityisten palveluntuottajien valvonta on lakisääteistä. Alueellisesti valvontaa suorittaa aluehallintovirasto ja kunnassa valvontaviranomaisena toimii kunnan sosiaalihuollosta vastaava toimielin tai sen määräämä viranhaltija. Asumispalveluiden valvontasuunnitelma on hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa marraskuussa 2014 ja vuoden 2014 valvontaraportit on käsitelty huhtikuussa 2015. Vanhuspalvelulain toteutumisen seuranta Vanhuspalvelulain mukaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on vuosittain arvioitava iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaalipalvelujen riittävyyttä ja laatua alueellaan ja koottava tiedot palveluihin käytetyistä taloudellisista voimavaroista sekä henkilöstön määrästä ja koulutuksesta. Lisäksi kunnan tulee ottaa arvioinnissa huomioon sosiaaliasiamiehen vuosittaisessa selvityksessä esitetyt havainnot. Lain mukaan iäkkään henkilön palvelutarpeet on selvitettävä monipuolisesti ja hänelle on laadittava palvelusuunnitelma. Iäkkäällä henkilöllä on oikeus saada palvelut viimeistään kolmessa kuukaudessa päätöksestä. Mikäli iäkäs henkilö tarvitsee apua palvelujensa yhteensovittamisessa, on hänelle nimettävä vastuutyöntekijä. Espoossa palvelutarveselvityksiä tehdään vuosittain joitakin satoja ja kaikille palvelujen piiriin tuleville asiakkaille tehdään palvelusuunnitelma. Espoossa on tällä hetkellä 11 muistineuvojaa. Omaishoidon tuen työntekijät ja muistineuvojat on nimetty vastuutyöntekijöiksi. Vanhuspalvelulain toteutumisen seuranta 4/2015 on ollut sosiaalija terveyslautakunnassa käsiteltävänä toukokuussa 2015. Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palveluiden riittävyys ja laatu -raportti on ollut lokakuussa 2015 sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Raportti kuvaa vanhuspalvelulain toteutumista ja lain noudattamista. Keskimääräiset odotusajat olivat aikavälillä 1.1.2014–31.8.2015 kotihoidossa ja hoiva-asumisessa joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta toteutuneet lain edellyttämässä ajassa. Hoidon laadun arviointia seurataan kansainvälisen laadun ja kustannusvaikuttavuuden arvioinnin ja seurannan RAI-järjestelmän mittareilla. Jokaisella yli 75 -vuotiaalla on oikeus palvelutarpeen arviointiin. Lain mukaan kunnan on järjestettävä pääsy sosiaalipalvelujen tarpeen arviointiin viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä yhteydenotosta 75 vuotta täyttäneelle henkilölle. Selvitys vanhusten palvelujen palvelutarpeen arvioinnista ja palvelupäätöksistä on käsitelty sosiaali- ja terveyslautakunnassa joulukuussa 2015. Aikavälillä 1.9.–31.12.2015 toteutetun seurannan mukaan keskimääräinen odotusaika palvelutarpeen arvioinnissa arviointipyynnöstä arvion toteutukseen oli neljä arkipäivää. Säännöllisen kotihoidon ja omaishoidon tuen asiakkaaksi ovat päässeet viiveettä kaikki asiakkuuskriteerit täyttäneet hakijat. Alueellisessa kotihoidossa kielteisiä palvelupäätöksiä vuonna 2015 tehtiin 9. Omaishoidon tuen myönteisiä päätöksiä tehtiin 286 ja kielteisiä 103. Kotihoidon arviointikäyntejä vuoden loppuun 2015 mennessä tehtiin 549. Kotihoito otti vuonna 2015 käyttöön 39 lyhytaikaishoidon paikkaa. Sosiaalipalvelujen saatavuuden toteutuminen vanhuspalveluissa vuonna 2015 Palvelu Toteutuminen Lain velvoite Palvelutarpeenarvio Keskimääräinen odotusaika arviointipyynnöstä 75 vuotta täyttäneille arvion toteutukseen 4 arkipäivää viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä Omaishoidontuki 50 vuotta täyttäneille Keskimääräinen odotusaika hakemuksesta pää- alle 90 vrk tökseen 15 arkipäivää Säännöllinen kotihoito Palvelu alkaa heti, kun päätös tehty alle 90 vrk Erikoissairaanhoidon siirtoviivepäivät Erikoissairaanhoidon siirtoviivepäiviä 0 kpl alle 90 vrk Hoivapalvelut Keskimääräinen odotusaika hoiva-asumisenpäätöksestä palvelun alkamiseen alle 90 vrk Hoivapalvelut Palvelupäätöksestä yli 3 kuukautta hoivapaikkaa odottaneiden määrä seurantajakson lopussa 0 hlöä 0 hlö Lähde: Sosiaali- ja terveystoimi, Vanhusten palvelut 8.3.2016 51 TARKASTUSLAUTAKUNNAN KANNANOTTO 5.3.3Perustoimeentulotuen siirtyminen Kelalle tuo muutoksia kaupungin etuuskäsittelijöiden määrään ja tarpeeseen. Sosiaalialan ammattilaisten osaamisen vapautuminen ja kohdentuminen sosiaalihuollon asiakastyöhön on otettava huomioon muutoksessa. Sosiaalityön kehittäminen uudessa tilanteessa on tärkeää. Vanhuspalvelulain mukaan kunnan on julkaistava ainakin puolivuosittain tiedot siitä, missä ajassa iäkäs henkilö voi saada hakemansa sosiaalipalvelut. Tiedot on julkaistava sellaisia menetelmiä käyttäen, että iäkkäillä henkilöillä on tosiasiallinen mahdollisuus tietojen saamiseen. Espoon keskitetty seniorineuvonta ja palveluohjausyksikkö, jonka toimintaan kuuluvat ikääntyvän väestön neuvonta, ohjaus sekä ikääntyneiden palvelutarpeen selvittäminen ja päätöksenteko myönnettävistä vanhusten palveluista, käynnistyy kesäkuussa 2016. 5.3.3Toimeentulotuki Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen tuki ja oikeutta tuen saantiin määrittää laki toimeentulotuesta. Tuen muodot ovat perustoimeentulotuki, täydentävä toimeentulotuki ja ehkäisevä toimeentulotuki. Perustoimeentulotuki kattaa jokapäiväisen elämisen ja tuen määrässä huomioidaan asiakkaan tulot ja varat. Vuonna 2015 yksin asuvan henkilön perusosan määrä oli 485,50 euroa kuukaudessa. Täydentävään toimeentulotukeen sisältyvät erityismenot, kuten lasten päivähoitomenot, ylimääräiset asumismenot sekä erityisistä tarpeista tai olosuhteista aiheutuvat menot. Ehkäisevää toimeentulotu- 52 kea voidaan myöntää tuen saajan omatoimista suoriutumista edistäviin tarkoituksiin. Päätös toimeentulotuesta on tehtävä viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen saapumisesta ja kiireellisissä tapauksissa samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä. Toimeentulotukea hakevan on päästävä keskustelemaan henkilökohtaisesti kunnan sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä pyynnöstä. Toimeentulotuen myöntää kunta, jonka alueella hakija asuu tai oleskelee vakinaisesti. Toimeentulotuki sisältyy Espoossa aikuisten sosiaalipalveluihin. Espoossa tukihakemuksen voi jättää sähköisen Omapalvelun kautta. Lokakuussa 2015 hakemuksista 37,6 prosenttia jätettiin sähköisesti. Hakemuksen voi tehdä myös kirjallisesti lomakkeella. Toimeentulotukimenot ovat viime vuosina kasvaneet yleisesti kunnissa. Espoossa erityisesti pitkäaikaistyöttömyys sekä maahanmuuttajaväestön määrän kasvu on vaikuttanut toimeentulotukimenojen kasvuun. Sosiaali- ja terveystoimen toimintakertomuksen mukaan vuonna 2015 toimeentulotuen asiakkaita oli 23 006, kun edellisvuonna heitä oli 21 711. Tukea saaneita ruokakuntia oli 13 898, kun vuonna 2014 määrä oli 13 025. Vuositasolla tehdään 75 000 toimeentulotukihakemusta. Toimeentulotukiasiakkaista Espoossa kolmasosa saa toimeentulotukea 1-3 kuukautta, kolmasosa 4-9 kuukautta ja kolmasosa 10–12 kuukautta. Systemaattista seurantaa yli 12 kuukautta toimeentulotukea saaneista asiakkaista ei ole. Toimeentulotukipäätökset on Espoossa pääosin tehty palvelutakuun mukaisessa määräajassa. Aluehallintovirastot ja Valvira valvovat toimeentulotuen määräaikoja valtakunnallisen valvontaohjelman ja toimenpano-ohjelman mukaan. Espoon kaupungin toimeentulotuen käsittelyajoissa on ollut ajoittain viiveitä. Huhtikuussa 2015 saapuneista toimeentulotukihakemuksista 12,2 prosentissa käsittelyaika oli ylittänyt toimeentulotukilain mukaiset seitsemän arkipäivää. Syksyllä 2014 aloitetun kehittämisprojektin myötä on sittemmin voitu nopeuttaa toimeentulotukihakemusten läpivirtausta. Lokakuussa 2015 päätöksistä 97,2 prosenttia tehtiin seitsemässä arkipäivässä ja joulukuussa 78,1 prosenttia. Tammikuussa 2016 vastaava prosentti oli 84,7. Vuoden lopulta 2015 hakemusten käsittelyn viivästymisiin on vaikuttanut marraskuussa asiakastietojärjestelmään tehty muutos. Lisäksi perustoimeentulotuen Kelalle siirtymisen johdosta on vakituisia työntekijöitä hakeutunut muihin tehtäviin. Perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksaminen vuoden 2017 alussa Vuoden 2017 alusta perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksatus siirtyvät kunnilta Kelalle. Muutoksen tavoitteena on parantaa ihmisten yhdenvertaisuutta perustoimeentulotuen saamisessa, helpottaa asiakkaiden asiointia, tehostaa viranomaistoimintaa sekä vähentää kuntien tehtäviä. Toimeentulotuen taso ja myöntämisperusteet säilyvät ennallaan. Kunnat vastaavat jatkossakin täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta. Toimeentulotukiasiakkailla on oikeus jatkossakin päästä keskustelemaan kunnan sosiaalityöntekijän tai ohjaajan kanssa seitsemän arkipäivän kuluessa pyynnöstä. Asiakkaan oikeutta on täydennetty siten, että jatkossa hänellä on oikeus päästä keskustelemaan myös Kelan toimihenkilön kanssa seitsemässä arkipäivässä pyynnön esittämisestä. Perustoimeentulotuen siirto Kelalle vähentää kaupungin palveluksessa olevien etuuskäsittelijöiden määrää. Etuuskäsittelijöiden uudelleensijoittumisesta kaupungin muihin soveltuviin tehtäviin on huolehdittava. Tietojärjestelmien osalta Kuntaliitto ja Kela tekevät yhteistyötä perustoimeentulotuen siirtymisestä yhdessä kuntien kanssa. Kuntien tietojärjestelmämuutosten esiselvitys, jossa kartoitetaan kuntien tietojärjestelmien muutostarpeita ja -vaihtoehtoja sekä Kelan ICT-ratkaisuja on valmistunut vuodenvaihteessa. 5.4Sivistystoimi 5.4.1Kirjastopalvelut Kirjasto tuottaa ajanmukaisia, laadukkaita ja maksuttomia palveluja. Kirjaston tehtävänä on palvella kaikkia asiakkaitaan, mikä edellyttää palvelujen saavutettavuuteen ja esteettömyyteen panostamista. Asiakkaat erilaisine palvelutarpeineen nähdään kirjastopalvelujen kehittämisen ja tuottamisen voimavarana ja positiivisena haasteena. Uutena palveluna on otettu käyttöön omatoimiaukiolot, josta on saatu hyviä käyttökokemuksia. nauspalveluista, tapahtumista, näyttelyistä, käyttäjäkoulutuksesta ja -opastuksesta, tietopalvelusta, musiikkipalveluista, kokoelmista ja tiloista sekä yhteistyöstä alueen toimijoiden kanssa. Kaupunginkirjastolla on 17 palvelupistettä sekä kirjastoautopalvelut ja kotipalvelu. Palvelujen alueellisen sijoittumisen aukkokohtia voidaan paikata kirjastoautopalveluilla. Sähköiset e-palvelut täydentävät sekä kirjaston kokoelmia että erilaisia palveluita. Kaupunginkirjaston tehtävänä on järjestää kirjastolain mukaisia kirjasto- ja tietopalveluja. Alueelliset palveluyksiköt vastaavat lai- Espoon kirjastot kuuluvat pääkaupunkiseudun HelMet -kirjastoverkkoon yhdessä Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kirjastojen kanssa. 53 TARKASTUSLAUTAKUNNAN KANNANOTTO 5.4.1 Espoossa on laadukkaat kirjastopalvelut, joilla on korkea käyttöaste. Henkilöstön asenne on asiakas- ja kehittämismyönteinen. Yhteistyötä nuorisopalvelujen kanssa on viime vuosina kehitetty merkittävästi. HelMet -verkolla on 60 palvelupistettä ja neljä miljoonaa teosta. HelMet -verkkosivustolla oli 8,1 milj. käyntiä ja se on Suomen kuudenneksi arvostetuin verkkobrändi. Kuva: Jussi Helimäki Espoon kirjastoissa on vuonna 2015 ollut 3,3 miljoonaa kävijää ja 3,9 miljoonaa lainausta. Vuonna 2014 kävijöitä oli 3,4 miljoonaa ja lainauksia neljä miljoonaa. Espoolaisista 79 prosenttia on käyttänyt kirjastoa viimeisen 12 kuukauden kuluessa. Sellon kirjasto on pääkaupunkiseudun kirjastoista vilkkain ja Suomen kirjastoista toiseksi vilkkain. Kuntapalve- 54 lututkimuksen 2015 tulosten perusteella noin 90 prosenttia espoolaisista oli tyytyväisiä kirjastopalveluihin. Kirjastojen aukioloaikoja on voitu laajentaa ottamalla käyttöön omatoimiaukiolot, jolloin kirjaston tilat ja palvelut ovat asiakkaiden käytettävissä, vaikka kirjaston henkilökunta ei ole paikalla. Omatoimiratkaisuun sisältyy kirjaston tietokoneiden ja valojen automaattinen ajastus, automatisoidut kuulutukset ja kameravalvonta. Asiakkaat voivat käyttää kirjaston tiloja, tietokoneita ja aineistoja itsenäisesti TARKASTUSLAUTAKUNNAN KANNANOTTO 5.4.2Liikuntapalvelut on onnistunut tavoitteessaan edistää kaikenikäisten espoolaisten liikkumista monipuolisella liikuntatarjonnalla ja saavutettavuudella. 68+ Sporttikortti on edistänyt espoolaisten senioreiden liikunnan harrastamista. Koulujen liikuntatilojen tulee olla urheiluseurojen ja eri yhdistysten käytössä nykyistä kattavammin ympäri vuoden. Espoon liikuntapalveluiden liikuntatilat ovat joustavasti varattavissa sähköisesti. Avustusten myöntämisperusteiden tulee olla yhdenmukaiset. sekä lainata, palauttaa ja noutaa varaamiaan aineistoja kuten kirjaston normaalin aukiolonkin aikaan. Vantaan ja Espoon kirjastot ovat siirtyneet kelluttamaan kokoelmiaan ja kirjaston taustajärjestelmä tukee kokoelmien vapaata liikkuvuutta kirjastojen välillä tarjoten työvälineet kokoelman hallintaan. Esimerkkinä uudesta mallista asiakkaan mistä tahansa kyseisen kaupunginkirjaston toimipisteestä lainaama aineisto voi jäädä osaksi sen kirjaston kokoelmaa, johon asiakas on sen palauttanut. Kirjaston henkilökunta voi esimerkiksi viikoittain pyytää täydennystä kokoelmaansa jostakin toisesta kirjastosta ja näin tasapainottaa eri kirjastojen valikoimaa ja parantaa kokoelmien käyttöastetta ja asiakkaiden tarpeisiin vastaamista. 5.4.2Liikuntapalvelut Liikunta- ja nuorisopalvelujen tulosyksikön tehtävänä on yhteistyössä eri toimijoiden kanssa huolehtia kaupunkilaisten liikunnan ja nuorisotyön edistämisestä. Liikuntapalvelujen palvelualue vastaa omaehtoisen liikkumisen lisäämisestä, seurayhteistyöstä ja terveysliikunnasta sekä toiminnan kehittämisestä. Palvelualue jakautuu tilavaraus- ja seuratoiminnan sekä liikunnan ohjaustoiminnan palveluyksiköihin. Liikunta- ja nuorisopalvelujen tulosyksikön tavoitteet perustuvat Espoo-tarinaan. Espoon liikuntavisio on kiteytetty valtuuston hyväksymässä vuosien 2010 - 2020 liikuntapoliittisessa ohjelmassa sanapariin Useampi - Useammin. Liikuntapoliittisessa ohjelmassa on kuvattu tavoitteet, joilla edistetään espoolaisten liikkumista. Vision toteuttamiseksi on asetettu tavoitteita liikunnan ja urheilun tarpeiden huomioimisesta kaupungin maankäytön suunnittelussa, liikunnan sisällyttämisestä terveyden edistämisen ohjelmiin kaikilla hallinnon ja toimenpiteiden tasoilla, kaupunkitasoisen liikuntapaikkasuunnitelman laatimiselle, koululiikunnan edistämiselle, kilpa- ja huippu-urheilun aseman vahvistamiselle sekä seudullisen yhteistyön hyödyntämiselle. Liikuntapalvelujen tarjonta on asetettujen tavoitteiden mukaisesti monipuolista, saavutettavaa ja suunnattu erilaisille asiakasryhmille. Tarjolla on matalankynnyksen maksutonta toimintaa lapsille ja nuorille, maahanmuuttajille ja senioreille sekä eritysryhmille ja perheille. Liikuntapalveluja järjestetään omana toimintana sekä yhteistyössä seurojen ja järjestöjen kanssa. Koulujen kanssa yhteistyönä järjestetään uinninopetus kuljetuksineen, koulujen välinehankinnat ja tapahtumia. Espoon liikuntapalveluiden liikuntatilat ovat varattavissa sähköisestä liikuntatilojen varausjärjestelmästä. Ohjattua liikuntaa tarjoavat liikuntapalvelujen lisäksi työväenopisto, urheiluseurat, järjestöt ja yhdistykset sekä yksityiset liikunta- ja fysioterapiapalveluyritykset. 55 Espoossa toimii noin 300 aktiivista urheiluseuraa, joissa harrastetaan lähes sataa lajia. vontaan tuli asiakkaita terveysasemien kautta 212 ja puhelinpalveluina 26. Kaupunki tarjoaa kaikille 68+ -ikäisille espoolaisille senioreille maksuttomia liikuntapalveluita 68+ Sporttikortilla. Kortti oikeuttaa kaupungin uimahallien maksuttomaan käyttöön. Vuoden 2016 alusta 68+ Sporttikorttia käyttävä henkilö saa ottaa uintiystävänä toimivan täysi-ikäisen henkilön maksutta mukaan uimaan. Lisäksi kortinhaltija voi käyttää vapaasti Espoon liikuntapalveluiden kuntosaleja vapaaharjoitteluvuoroilla ja saa ohjatut laiteopastukset sekä voi osallistua liikuntatoimen liikuntaryhmiin ja alueellisten 68+ Sporttiklubien toimintaan. Kortti oikeuttaa myös Espoon saaristoveneiden ilmaiskäyttöön. Vastaavaa 68+ Sporttikorttia ei ole tarjolla muilla kaupungeilla. TATU -tavoitteen mukaan kaupungin tilojen yhteiskäyttöä tulee lisätä ja monipuolistaa, mikä oli myös tarkastuslautakunnan yhtenä havaintona vuoden 2014 arviointikertomuksessa. Koulujen iltakäytön saatavuudessa on koulujen välillä suuria eroja. Tilat saattavat olla koulusta riippuen kokonaan poissa käytöstä pitkiäkin aikoja vuosittain. Iltakäyttöä tehostamalla kaupungin olisi mahdollisuus lisätä liikuntatilojen tarjontaa. Kuva: Joni Viitanen Kaupunkilaisille annettiin liikuntaneuvontaa kaikilla Espoon suuralueilla. Vuoden aikana aloitettiin yhteistyö neuvoloiden sekä neuvoloissa toimivien diabeteshoitajien kanssa. Osana sydänsairaiden hoitopolkua aloitettiin yhteistyö myös HUS:n kanssa. Liikuntaneu- Liikuntapalvelujen avustukset Liikunta- ja nuorisolautakunnan avustuksiin varatusta 3,8 milj. eurosta kohdistettiin vuonna 2015 liikuntatoiminta-avustuksiin 1,36 milj. euroa, liikuntatilojen vuokra-avustuksiin 1,78 milj. euroa ja koulutusavustuksiin 50 000 euroa. Lisäksi myönnettiin pienempiä avustuksia eri kohteisiin. Liikuntatoiminta-avustuksen myöntämisessä painotetaan ensisijaisesti säännöllisessä harrastustoiminnassa olevien alle 20-vuotiaiden nuorten määrää. 56 TARKASTUSLAUTAKUNNAN KANNANOTTO 5.5 Toimialan keskusten välistä yhteistyötä tulee edelleen joustavoittaa. Kaupunkisuunnittelun ja rakennusvalvonnan sekä maankäytön suunnittelun prosesseja on edelleen kehitettävä mahdollistamaan kaupunkikehitykselle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Liikuntatilojen vuokra-avustusta voidaan myöntää seuroille, joilla on ollut säännöllisiä koko kauden kestäviä harjoitusvuoroja yksityisten ja yhteisöjen liikuntatiloissa metropolialueen kunnissa. Harjoitusten tulee olla ohjattuja ja nuorten alle 20-vuotiaita. Avustusta ei myönnetä kaupungilta vuokrattavista liikuntatiloista aiheutuneisiin kustannuksiin. Perusavustuksista päättää liikuntalautakunta. Kohdeavustuksista ja menestyksen palkitsemisesta päättää liikuntajohtaja lautakunnan hyväksymien jakoperusteiden mukaisesti. Liikuntapalveluiden yksikkö subventoi espoolaisille urheiluseuroille omien ja sopimusperusteisten tilojen käyttömaksuista 89 prosenttia. Muut kulut huomioiden liikunta- palveluiden tilakustannukset olivat 24,3 milj. euroa, jolloin seurojen hallimaksuista saama subventioaste oli 94 prosenttia. Kaupungilla ei ole omaan kumppanusstrategiaansa perustuen tarjottavanaan sopimustiloja kaikille espoolaisille urheiluseuroille. Huippu-urheilutasolla kilpailevista espoolaisista seuroista vain kahden käyttövuorot ovat muualla kuin kaupungin omissa tai sopimusperusteisissa tiloissa. Voimassa olevien sääntöjen perusteella espoolaisten urheiluseurojen välillä on eriarvoinen tilanne. Kaupungin liikuntapalveluiden kehittämisessä on tavoitteena, että kaupungin ja seuratoiminnan tavoitteilla on sama, yhdessä koettu suunta ja että rakennetaan sekä toteutetaan malli, jossa kaikkea urheilua, seuroja ja yrittäjiä kohdellaan tasavertaisesti. 5.5 Tekninen ja ympäristötoimi Teknisen ja ympäristötoimen toimiala muodostuu kaupunkisuunnittelukeskuksesta, rakennusvalvontakeskuksesta, kaupunkitekniikan keskuksesta ja ympäristökeskuksesta ja esikunnasta sekä Tilapalvelut -liikelaitoksesta. Organisaatio tuli voimaan vuoden 2016 alussa. TATU -ohjelmassa toimialalle asetettiin useita tavoitteita kehittää toimialan yksiköiden prosesseja ja joustavoittaa keskusten välistä yhteistyötä. Kehittämistavoitteena oli edes- auttaa kaavojen toteuttamista parantamalla eri keskuksissa laadittavien sekä kaupunkitasoisten ohjelmien yhteensopivuutta ja niiden perusteella tehtäviä toimenpiteitä. Toimeenpantavia ohjelmia ovat asunto-ohjelma, kaavoituksen työohjelma, kunnallistekniikan työohjelma ja Espoon Asunnot Oy:n tuotanto-ohjelma. Yhteistyötä parannettiin myös arvioimalla ja kehittämällä maankäytön- ja rakentamisen kokonaisprosessin eri vaiheita ja menettelyitä toimialan eri keskusten välillä. 57 TARKASTUSLAUTAKUNNAN KANNANOTTO 5.5.1 Kohtuuhintaisten asuntojen rakentamisen toimintaedellytysten luomisessa on puutteita, joiden poistamiseksi on ryhdyttävä toimenpiteisiin. Tavoitteena oli aikaansaada sujuva ja kestoltaan kohtuullinen maankäytön suunnittelun kokonaisprosessi, joka edistää työpaikkojen sijoittumista Espooseen. Ohjelmassa edellytetään asiakaslähtöisesti, että sijoittajille ja rakentajille voidaan varmistaa hankkeiden vaatimien kaavojen ja lupien sekä muiden toteutumisedellytysten oikea-aikainen toteutuminen. Omistaja-tilaaja-tuottaja -mallin soveltamisesta aiheutuneita tehtävien päällekkäisyyksiä on mallista luopumisen jälkeen poistettu ja toimialan prosesseja sekä keskusten välistä yhteistyötä on kehitetty, mutta niissä on havaittu edelleen hankkeiden etenemistä ja asiakaspalvelua hankaloittavia puutteita. Toimiala jatkaa organisaation kehittämistä ja havaittujen epäkohtien poistamista. Maankäyttö- ja rakennuslaissa määrätään, että rakennusluvan yhteydessä vähäisistä poikkeuksista päättää rakennuslupaviranomainen. Rakennusvalvonnassa ratkaistaan, onko kyseessä vähäinen vai suurempi poikkeus, jolloin käsittely siirretään kaupunkisuunnittelupäällikön ratkaistavaksi. Kaavoittajan ja rakennuslupaviranomaisen harkintavallan rajat on asiakaspalautteen mukaan koettu kaavamuutosten valmistelussa osittain epäselviksi. 58 5.5.1 Maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen toteutuminen Kaupunki on onnistunut luomaan edellytykset maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen mukaisissa kaavoitustavoitteissa 2 500 asunnon asuntotuotannolle. Valtion ja pääkaupunkiseudun kuntien maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) -aiesopimuksessa vuosille 2012–2015 sovittiin pääkaupunkiseudun asuntotuotantotavoitteeksi 12 000 - 13 000 asunnon rakentaminen vuosittain, mistä valtion tukemaa Asumisen rahoitus ja kehittämiskeskuksen (ARA) tukemaa vuokra-asuntotuotantoa tuli olla vähintään 20 prosenttia, mikä on 2 500 ARA- vuokra-asuntoa vuodessa. Espoon osalta sopimus tarkoittaa, että kaavoituksella ja kunnallistekniikalla tulee luoda edellytykset keskimäärin 2 500 asunnon vuosituotannolle, joka toteutui. Vuoden aikana aloitettiin yhteensä 2 800 asunnon rakentaminen. Tästä määrästä 20 prosenttia eli 500 asuntoa tulee olla valtion tukemaa tuotantoa. Vuosina 2013 - 2015 aloitettiin vuosittain keskimäärin 2 540 asunnon rakentaminen, josta valtion tukemia ARA -vuokra-asuntojen osuus oli 388, mikä vastaa 15 prosenttia aloitettujen asuntojen kokonaismäärästä. Vuonna 2015 asunnoista 480 on valtion tukemia alkaneita vuokra-asuntoja, joista 132 Espoon Asuntojen ja 348 muiden, mikä vastaa 17 prosenttia aloitettujen asuntojen määrästä. Nykytilanteessa valtion tukemaa asuntotuotantoa rakentavat suurimmalta osin kunnat tai kuntien omistamat vuokrataloyhtiöt, koska markkinoilta on kadonnut ARA -toimijoita. Kaupungin omistama Espoon Asunnot Oy ei myöskään ole saavuttanut valtuustokaudelle asetettua vuosittaista keskimäärin 300 asunnon rakentamisen aloittamista omista rakentamisvalmiuksistaan huolimatta yhtiölle luovutettujen tonttien rakentamisedellytysten puutteiden vuoksi. Kuva: Jussi Helimäki Valtuuston hyväksymää MAL -aiesopimusta täydennettiin vuonna 2014 valtion ja kuntien välisellä sopimuksella suurista infrastruk- tuurihankkeista. Kunnat sitoutuivat kasvattamaan vuosina 2016–2019 asuntotonteille kaavoitettavaa kerrosalaa 25 prosentilla verrattuna vuosien 2012–2015 aiesopimukseen sekä lisäämään merkittävästi tonttitarjontaa erityisesti joukkoliikenteen kannalta hyvin saavutettaville alueille ja nykyisiin ja toteutumassa oleviin ratakäytäviin. Vastaavasti valtio tukee muun muassa Länsimetron jatketta Matinkylästä Kivenlahteen. Edellytyksenä valtion osallistumiselle sopimuksessa mainittujen hankkeiden rahoittamiseen on sopimuksessa asetettujen kaavoitustavoitteiden toteutuminen. 59 5.5.2Kaupungin maaomaisuus ja maapolitiikka MAL -aiesopimuksessa on sitouduttu lisäämään merkittävästi tonttitarjontaa erityisesti joukkoliikenteen kannalta hyvin saavutettaville alueille sekä nykyisiin ja toteutumassa oleviin ratakäytäviin. Tavoitteellisella maapolitiikan harjoittamisella voidaan rahoittaa kaupungin infrastruktuurin rakentamista ja tukea kaupungin elinkeinopolitiikan tavoitteiden toteuttamista. Maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään kunnan maanhankintakeinoista sekä maankäyttösopimuksista. Kaupunginhallitus johtaa kaupungin maankäytön yleistä suunnittelua ja kaavoitusta sekä päättää Espoo-tarinan mukaisesti maankäyttöä, kaavoitusta ja asuntopolitiikkaa koskevista periaatteista. Teknisen ja ympäristötoimen toimialan esikuntaan kuuluvan tonttiyksikön tehtävänä on huolehtia kaupungin maaomaisuudesta, maanhankinnasta ja -luovutuksesta sekä maankäyttösopimusten valmistelusta. Kaupungin yhteisten prosessien tehtävistä ja työn organisoinnista sovitaan keskushallinnon prosessinomistajien kanssa. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnan on huolehdittava yhdyskuntien kehittämisen edellyttämästä maapolitiikan harjoittamisesta. Kaupungin maankäyttöä ohjaavat kuntien ja valtion yhteisesti sopima maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus 2012 - 2015 ja siihen perustuva Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma 2050 (MASU 2050) sekä lyhyemmän aikavälin 2016 - 2025 toteutussuunnitelma, joka esitetään osana Helsingin seudun asuntostrategiaa 2025. Lisäksi liikennettä ja siihen kohdistuvia investointeja koskevat asiat on esitetty osana Helsingin seudun liikennesuunnitelmaa 2015. Kaupungilla on myös omia tavoitteita ja noudatettavia ohjelmia. Valtuusto on vuonna 2015 hyväksynyt kaupungin viimeisimmät maanhankinnan ja -luovutuksen sekä maankäyttösopimusten ja suunnitteluvarausten periaatteet ja linjaukset. 60 Tavoitteena on nopeuttaa prosesseja ja edistää kaupungin maanluovutus- ja maankäyttösopimustulojen kertymistä. Kaupunki voi hankkia käyttöönsä maata vapaaehtoisilla kaupoilla tai vaihtamalla, maankäyttösopimuksiin sisältyvillä alueiden luovutuksilla ja käyttämällä etuosto-oikeutta sekä lunastustoimituksella. Kaupunki saa maan kaavoituksesta tulevan hyödyn kokonaan itselleen vain oman maanhankinnan kautta. Kaupungin maaomaisuudesta suurin osa sijaitsee metron kehityskäytävän alueella. Tämä perustuu pitkälti 70-luvulla solmittuihin Etelä-Espoon aluerakennussopimuksiin, jolloin kyseiset yleiset alueet siirtyivät kaupungin omistukseen. Esimerkiksi Suomenojan projektialueen maat ovat lähes kokonaan kaupungin omistuksessa. Kaupunki hankkii vuosittain maata omistukseensa, mutta myös myy, vuokraa ja luovuttaa sitä kaupungin maapoliittisten tavoitteiden mukaisesti. MAL -aiesopimuksen lisäkirjauksessa kaupungin edellytetään lisäävän merkittävästi tonttitarjontaansa liikenneväylien lähialueilla. Kaupunki omistaa maata noin 11 000 hehtaaria mikä on 1/3 kaupungin pinta-alasta. Asemakaava-alueiden maasta on virkistysalueita 2 750 hehtaaria, katuja 1 400 hehtaaria, muita kaava-alueita 800 hehtaaria, Y-tontteja 500 hehtaaria ja asunto- sekä työpaikkatontteja kumpaakin alle 500 hehtaaria. Kaupunki myös tarjoaa vuosittain omatoimiseen pientalorakentamiseen tontteja joko vuokrattavaksi tai ostettavaksi Vuonna 2014 tavoitteena oli tarjota haettavaksi 100 tonttia mutta haettavana oli vain 77 tonttia, joita haki 842 kuntalaista. Vuonna 2015 tontteja oli haettavana 50 ja hakijoita oli 152. Tarjotuista tonteista osa jäi kiinnostuksen puutteen vuoksi jakamatta ja ne ovat nyt haettavana kaupungin verkkosivuilla kiinteään hintaan. TARKASTUSLAUTAKUNNAN KANNANOTTO 5.5.3Hyviä kaupunkisuunnittelun periaatteita on noudatettava suhdanteista riippumatta sekä uusien asuinalueiden rakentamisessa että vanhojen asuinalueiden täydennysrakentamisessa. 5.5.3Kaavoitusprosessi ja -ohjelma Kaupunkisuunnittelukeskuksen tehtävänä on luoda maankäytön suunnittelun ja kaavoituksen kautta edellytykset viihtyisälle, toimivalle ja turvalliselle asuin- ja elinympäristölle. Tavoitteena on tuottaa kaupungin kehityksen turvaavia yleiskaavoja ja asemakaavoja sekä niihin liittyviä kehittämis- ja liikennesuunnitelmia. Kaupunkisuunnittelukeskus on onnistunut tavoitteessaan lyhentää kaavoituksen valmistelu- ja hyväksymisaikaa. Kaavoitusprosessissa tehdään yhteistyötä kuntalaisten, maanomistajien ja muiden osallisten kanssa. Asiakkaita ovat rakentamisen ammattilaiset, yhteistyökumppanit, päätöksentekijät sekä kaupungin sisäiset asiakkaat. Espoon kaupunkirakenteen suunnitteluun vaikuttavat kaupungin omien ohjelmien lisäksi merkittävästi myös Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 2015, joka valmisteltiin samanaikaisesti alueen maankäyttösuunnitelman ja siihen sisältyvän asuntostrategian kanssa. Suunnitelmien lähtöoletuksena oli, että vuonna 2050 seudulla on kaksi miljoonaa asukasta ja yli miljoona työpaikkaa. Kaupunkisuunnittelussa huomioidaan kaavoituksen lisäksi myös toiminnalliset ja sisällölliset tavoitteet, kaupungin elinkeinopolitiikka, luontoarvot, ilmanlaatu ja melu sekä ympäristönmuutokset. Asemakaavoituksen keskimääräinen kestoaika on vuoteen 2013 verrattaessa lyhentynyt 29 kuukaudesta 16,1 kuukauteen. Tarvittaessa esimerkiksi elinkeinopoliittisesti merkittävää asemakaavaa voidaan priorisoida siten, että se saadaan hyväksyttyä jopa 6-8 kuukaudessa. Vuonna 2015 hyväksyttiin 539 166 k-m2 uutta asuinkerrosalaa. Lainvoimaista uutta asuntokaavaa oli vuoden lopussa valmiina 411 633 k-m2, mikä ylittää vuoden 2015 MAL - aiesopimuksen 250 000 k-m2 -tavoitteen. Vuoden aikana aloitettiin myös valmistelut asuntokaavoituksen määrän nos tamiseksi MAL -sopimuksen tarkoittamal la tavalla 25 prosentilla vuodesta 2016 alkaen. Espoon kaavoitusohjelma vuosille 2014 2017 on laadittu siten, että MAL -tavoite saavutettaisiin tulevina vuosina. Kaavoitusta kohdennetaan erityisesti liikenteen I - III -saavutettavuusvyöhykkeille. Suurten liikennehankkeiden toteutuminen sekä vanhojen asuinalueiden täydennysrakentaminen tiivistää merkittävästi kaupunkirakennetta ja lisää liikenneväylien lähialueilla työpaikkojen määrää sekä palvelujen saatavuutta. Uusien asuinalueiden suunnittelussa on mahdollisuus luoda jo alusta alkaen viihtyisää asuinympäristöä ja huolehtia oikea-aikaisesti palvelujen saatavuudesta. 61 TARKASTUSLAUTAKUNNAN KANNANOTTO 5.5.4Rakennuslupien käsittelyajat ovat lyhentyneet ja asiakaskyselyiden mukaan myös asiakastyytyväisyys on parantunut. Rakennusvalvonnan kehittämistoimia on edelleen jatkettava. Espoon vetovoimaan vaikuttaa osaltaan rakennusvalvonnan sujuvuus. 5.5.4Rakennusvalvonta Rakennuslautakunnan tehtävänä on toimia laissa tarkoitettuna rakennusvalvontaviranomaisena ja toimia osaltaan maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettuna alueiden viihtyisyyttä ja hyvän kaupunkikuvan mukaisuutta valvovana viranomaisena sekä maa-aineslaissa tarkoitettuna valvontaviranomaisena. Rakennuslautakunta on asettanut viranhaltijapäätöstä edellyttävien lupien käsittelyaikatavoitteeksi korkeintaan kaksi kuukautta ja rakennuslautakunnan päätöstä edellyttävien lupien käsittelyajaksi korkeintaan kolme kuukautta. Määräajat ylittäneiden lupapäätösten käsittelyn kestoon vaikuttaneet syyt selvitetään kaikissa tapauksissa. Vuonna 2015 muutamien lupien käsittelyaika ylittyi johtuen puutteellisista asiakirjoista. Rakennusvalvonta antaa lupahakemusta vastaanotettaessa luvan hakijoille arvion luvan päätösajankohdasta. Nämä arviot ovat vuonna 2015 toteutuneet 84 prosenttisesti. Asiakas voi osaltaan nopeuttaa lupaprosessia selvittämällä ennen lupahakemuksen jättämistä tarvittavat tiedot, esimerkiksi luvan kaavanmukaisuuden. Rakennusvalvonta mittaa asiakaspalvelunsa laatua lähettämällä vuosittain kyselyn sähköpostiosoitteensa antaneille asiakkaille. Vuoden 2015 asiakastutkimus -kysely lähetettiin 3 327 asiakkaan sähköpostiosoitteeseen. Ky- 62 selyyn vastasi 861 asiakasta, joista osa vastasi vain osaan esitetyistä kysymyksistä. Kyselyn tulosten perusteella asiakastyytyväisyys on parantunut edellisistä vuosista. Kaavoituksen ja rakennusvalvonnan lupaprosessien vaikuttavuutta on tutkittu vuoden 2015 aikana myös yritysten näkökulmasta. Espoon konsernihallinto selvitytti yritysten odotuksia ja näkemyksiä siitä, miten kaupungin tulisi parantaa toimintaansa ja palvelujaan. Haastateltuja yritysten edustajia tai omistajia oli 510, joista espoolaisia oli 298. Tutkimuksen tuloksena tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi Espoossa valikoituivat lupakäytännöt, kaavoitus ja hankintakäytännöt. Vastanneista oli lupakäytäntöihin tyytymättömiä 63, joista 40 vastaajan mukaan lupakäytännöt ovat sekä hitaita että byrokraattisia. Edellä mainittuihin kyselytutkimuksiin vastanneiden määrä on verrattain pieni, joten tuloksia on pidettävä suuntaa antavina. TARKASTUSLAUTAKUNNAN KANNANOTTO 5.5.5Espoon keskuksen kehittäminen on edennyt ja alueen asukkaat on saatu mukaan kehittämistyöhön. Pyöräilyparkkipaikkojen lisääminen tarpeita vastaavaksi edistää osaltaan pyöräilynedistämisohjelman tavoitteita. 5.5.5Espoon keskuksen kehittämisprojekti Espoon keskuksen kehittämistä ohjaavat kaupunginhallituksen vuonna 2003 asettamat tavoitteet ja vuonna 2012 laadittu Espoon Keskuksen visio 2030 uudistuvasta kaupunkikeskuksesta. Kehittäminen kohdistuu ensisijaisesti asuinrakentamisen edistämiseen sekä palvelujen ja kauppakeskittymien toimintaedellytysten parantamiseen. Ensisijaisesti painotetaan asemaseudun ympäristön kehittymistä ja edistetään asuinrakentamista palvelujen ja joukkoliikenteen lähelle. Tavoitteena on myös saada aikaan viihtyisää jalankulku- ja polkupyöräily-ympäristöä. Vanha-Espoon alueella suurin kasvu kohdistuu Espoon keskuksen ympäristöön. Suviniityn asuinaluetta pidetään Espoon keskuksen elinvoimaisuuden kannalta merkittävänä. Alueelle on ensi vaiheessa tulossa 400 uutta asukasta. Elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti huhtikuussa 2015 viiden asuinkerrostalotontin luovuttamisesta. Rakennettavista kohteista suurin osa valmistuu vuoteen 2017 mennessä. Samanaikaisesti aloitetaan päiväkodin ja pysäköintilaitoksen toteutus ja myöhemmin asuinrakentaminen sekä 2. vaiheen asuintonttien luovutus. Pohjois- ja keskiosien yleiskaavan visio 2050:n mukaan myöhemmin myös Histan ja Forsbackan Länsiradan tulevien asemien ympärille rakentuvat merkittävät asuinalueet. Espoo on mukana ympäristöministeriön koordinoimassa asuinalueiden kehittämisohjelmassa 2013–2016 Espoon keskuksen kehittämisprojekti - visioista tekoihin -hankkeella. Ohjelman tavoitteena on luoda kehittämiskokonaisuuksia, joissa asuinalueiden sosiaalinen eheys ja hyvinvointi ymmärretään koko kaupungin viihtyisyyttä ja kilpailukykyä vahvistaviksi tekijöiksi. Ohjelmalla haetaan uusia tapoja vahvistaa alueen palvelutarjontaa muun muassa tilojen uusiokäytöllä. Kunnissa paikalliset kehittämishankekokonaisuudet on keskitetty asuinalueille, jotka ovat suurimmassa riskissä eriytyä. Espoon keskuksen alueelta ohjelmaan on kytketty yli 30 osahanketta Suvelasta, Kirkkojärveltä ja aseman seudulta. Hankkeelle ja toteutettaville investoinneille on mahdollisuus saada avustusta noin 2,5 milj. euroa. Kaukojunien pysähtyminen Espoon asemalle loppui vuonna 2015, mikä heikensi alueen palveluja ja muutti liikennöintiä. Espoon keskuksen nykyiset liityntäpysäköintialueet on mitoitettu pääosin paikallisjunien liityntäliikenteen tarpeen mukaan. Alueen liityntäpysäköintitarpeen on arvioitu kasvavan nykyisestä noin 300 autopaikasta yli kaksinkertaiseksi vuoteen 2035 mennessä. Kaupunkiradan käyttöönotto on mahdollista aikaisintaan vuosina 2018–2022. Kaupunkirata tulee toteutuessaan vaikuttamaan merkittävästi alueen kehittymistavoitteiden toteutumiseen. Alueelle ra- 63 TARKASTUSLAUTAKUNNAN KANNANOTTO 5.6 Kaupungin palveluiden uudelleen järjestämiselle asetettujen tavoitteiden toteutumista omistaja-tilaaja-tuottaja -mallissa havaittujen ongelmien poistamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi tulee seurata ja kehittämistyöstä on raportoitava valtuustolle. Valtuuston uudelle toimintamallille vuosille 2016–2017 asettaman 10 milj. euron vuosittaisen tuottotavoitteen toteutumisen seuraamiseksi tulee kehittää selkeät mittarit. kennettava Matkakeskus tulee rakennettavaksi yhtä aikaa kaupunkiradan kanssa. Kaupunkiradan liityntäpysäköintiselvityksen mukaan työikäisten pyöräily liityntäliikennepaikoille on lisääntynyt ja jo nykytilanteessa asemien pyöräilyparkkipaikoille on lisätar- vetta. Espoon pyöräilyn edistämisohjelmassa vuosille 2013–2024 on tavoitteena kaksinkertaistaa pyöräilyn kulkutapaosuus vuoteen 2024 mennessä. Edistämistyötä tehdään poikkihallinnollisen pyöräilyn edistämisen ohjausryhmän johdolla ja pyöräilyn laatureittien suunnittelu on aloitettu. 5.6 Sisäisen omistaja-tilaaja-tuottaja -mallin purkaminen ja palvelujen uudelleen järjestäminen Vuoden 2015 aikana valmisteltiin omistajatilaaja-tuottaja -mallista luopuminen sekä palveluliiketoimen toimialan lakkauttaminen. Valtuusto päätti joulukuussa 2015 aiemmin linjatun mukaisesti, että omistaja-tilaaja-tuottaja -mallia kehitetään uudeksi toimintamalliksi ja palveluliiketoimen toimiala lakkautetaan vuoden 2015 loppuun mennessä. Vuoden 2016 alussa teknisen ja ympäristötoimen toimialalla aloitti toimintansa kaupunkitekniikan keskus, johon yhdistettiin teknisen keskuksen tilaajan ja Espoo kaupunkitekniikka -liikelaitoksen tuottajan toiminnot. Toimialalle muodostettiin uusi Tilapalvelut -liikelaitos, johon yhdistettiin Tilakeskus -liikelaitoksen tilaajan ja Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitokset tuottajan toiminnot. Palveluliiketoimen toimialan muut toiminnot ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos siirrettiin konsernihallin- 64 toon perustettuun konsernipalveluiden kokonaisuuteen. Vuosien 2013 - 2016 valtuustosopimuksessa edellytettiin selvitettäväksi tilaaja - tuottajamallin toimivuus ja liikelaitosten palveluiden hintataso suhteessa yksityisiin palvelumarkkinoihin ja tehtäväksi tarvittavat päätökset. Tarkastuslautakunta on kiinnittänyt huomiota vuosien 2013 ja 2014 arviointikertomuksissaan kaupungin omistaja-tilaaja-tuottaja -malliin ja todennut muun muassa, että mallin kattava arviointi ja yhtenäisesti esitetyt tavoitteet mallin kehittämiseksi puuttuvat ja kehotti tarkastelemaan mallin toimivuutta sekä arvioimaan, onko mallilla saavutettu tavoiteltuja hyötyjä. Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmassa on vuonna 2014 linjattu toimenpiteeksi omistaja-tilaaja-tuottaja -roolien TARKASTUSLAUTAKUNNAN KANNANOTTO 5.7 Kaupungin ruokapalvelukustannusten kehitystä tulee seurata. ja toimintamallin arviointi sekä jatkokehittämisen kohteista ja aikataulusta sopiminen. Sisäistä tilaaja-tuottajamallia sovellettaessa kaupungin palvelutuotanto keskitettiin vuoden 2011 alussa perustetulle palveluliiketoimen toimialalle. Tavoitteena oli kehittää kaupungin palvelujen kustannustietoisuutta ja kustannusten läpinäkyvyyttä. Toimialan tarjoamat palvelut tuotteistettiin. Palvelut hinnoiteltiin tuotantokustannusten perusteella sekä huomioimalla yleiskustannusten osuus. Muut toimialat maksoivat palveluliiketoimen toimialan tulosyksiköille ja liikelaitoksille käyttämistään palveluista. Palveluita hankittiin osin myös ulkoisilta markkinoilta. Toimialan tulosyksiköiden ja liikelaitosten tuottavuuden ja kustannusten läpinäkyvyyden kehitys oli myönteinen, mutta mallin soveltaminen ei enää olisi mahdollistanut vuosien 2014–2017 TATU -ohjelmassa edellytettyä merkittävää tuottavuuden lisäämistä. Valtuusto on asettanut uudelle toiminta- ja johtamismallille vuositasolla vähintään 10 milj. euron tuottavuustavoitteen kasvun vuoden 2017 loppuun mennessä. Tuottavuutta on tavoiteltu toimintojen yhdistämisellä saavutettavilla hyödyillä, joita ovat johtamisen, talousohjauksen sekä vastuurajojen selkeyttäminen päällekkäisten töiden ja transaktiokustannusten poistuessa. 5.7 Espoo Catering -liikelaitos ruokapalveluyhtiöksi ja kaupungin ruokapalvelujen järjestäminen Kaupungin ruokapalvelujen hankinta ja tuottaminen oli keskitetty palveluliiketoimen toimialalle Espoo Catering -liikelaitokseen vuoden 2015 loppuun asti. Valtuusto päätti elokuussa 2015 liikelaitoksen uudeksi organisointitavaksi kaupungin omistaman in house -yhtiön. Liikelaitoksen liiketoiminta siirrettiin liikkeenluovutuksella uudelle yhtiölle tammikuussa 2016. Kaupungin ruokapalvelujen johtaminen, koordinointi, hankinta ja sopimusten seuranta sekä näitä tehtäviä varten kaksi hallinnon vakanssia siirrettiin liikelaitoksesta konsernipalvelujen hankintakeskukseen. Espoo Catering Oy tuottaa palvelusopimukseen perustuen ruokapalveluja kaupungille ja jossain määrin myös ulkopuolisille tahoille. Hankintakeskuksella on sopimuksia myös muiden ruokapalvelujen tuottajien kanssa. Espoo Catering -liikelaitos toimi liikelaitoksena vuodet 2009 - 2015, minä aikana liikelaitoksen tuottavuus kasvoi 24 prosenttia. 65 Kuva: Virpi Pakkala Espoo Catering -liikelaitoksen perustehtäviksi määriteltiin ruoan valmistus, tarjoilu ja ravitsemustiedon jakaminen. Liikelaitoksen vuoden 2015 liikevaihto oli 45,3 milj. euroa, josta sisäisten ateriapalvelujen osuus oli 42,2 milj. euroa ja ulkoisen myynnin 2,85 milj. euroa. Tilikauden tulos oli 1,8 milj. euroa ylijäämäinen. Liikelaitos tuotti tilivuoden aikana 15,6 miljoonaa ateriaa. Liikelaitoksessa oli 488 työntekijää ja lisäksi hankittiin myös ostopalvelutyövoimaa. Liikelaitoksen sisäisiä sopimusasiakkaita olivat kaupungin toimialat. Ruokailija-asiakkaita olivat päiväkotilapset, koululaiset, opiskelijat, henkilöstö, kotipalveluasiakkaat, palvelutalojen ja -keskusten asiakkaat, Espoon sairaalan ja pitkäaikaishoidon asiakkaat, mielenterveys- ja päihdepalveluiden asiakkaat sekä muut 66 lounasravintoloissa ruokailevat asiakkaat. Ulkoisina asiakkaina oli yksityisiä päiväkoteja ja iltapäiväkerhoja, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri sekä yksityisten järjestämiä leirejä ja tapahtumia. Espoo Catering -liikelaitoksen sekä yksityisen -palvelutuottajan toimipisteissä on vuosina 2012 - 2015 mitattu asiakastyytyväisyyttä, jossa on kysytty asteikolla 1 - 5 arvosanaa ruokapalveluhenkilökunnan ammattitaidosta, ystävällisyydestä, palvelualttiudesta ja kyvystä huomioida eritystarpeet sekä toiveet. Espoo Catering -liikelaitos sai vuoden 2015 kyselyssä toimipaikkojen ruokapalveluista arvosanan 4,0 ja yksityinen palvelujentuottaja 3,6. Kummankin arvosana parani seurantavuosien aikana. TARKASTUSLAUTAKUNNAN KANNANOTTO 5.8 Kaupungin uusitulle ICT-toimintamallille TATU -ohjelmassa asetettujen hyötytavoitteiden toteutumisesta tulee raportoida valtuustolle säännöllisesti. 5.8Tietotekniikkapalvelut 5.8.1Keskitetyt tietotekniikkapalvelut Kaupungin uusi ICT-toimintamalli otettiin käyttöön vuoden 2015 alusta TATU -tavoitteisiin sisältyy kaupungin palvelutuotannon kehittäminen ICT:n (tieto- ja viestintätekniikka) avulla kustannustehokkaammaksi ja paremmaksi. ICT-toimintamallin käyttöönotolla on TATU -tavoitteita asetettaessa arvioitu saavutettavan 2 milj. euron hyöty vuonna 2015. Aiemmin käytössä ollut hajautettu tietohallintomalli aiheutti poikkeavia toimintatapoja eri yksiköiden välillä sekä osaoptimointia ja ohiostoja, joiden korjaamiseksi ICT-toimintamallin uusiminen aloitettiin. Tietohallintotehtävät ja ICT-budjetti keskitettiin vuoden 2015 alusta palveluliiketoimen toimialalle Espoo Tietotekniikka -tulosyksikköön, johon siirtyi 30 tietohallinnon työntekijää muilta toimialoilta ja konserniesikunnasta. Toimialoille jäi edelleen pääkäyttäjätehtäviä ja konsernihallintoon jäivät ICT- ohjaukseen ja digitalisointiin liittyvät vastuut sekä sopimus- ja toimittajahallinta. Toimialat omistavat käytössään olevat järjestelmät ja vastaavat elinkaaripäätöksistä sekä ICT-kulujen sisäisestä budjetoinnista. IT-tunnuslukuja Kaupungilla on yli 50 000 käyttäjätunnusta, 20 000 työasemaa ja tablettia, 10 000 puhelinta, 4 000 tulostinta sekä 100 järjestelmää ja 1 000 sovellusta. ICT-palvelujen käyttötukeen tulee kuukausittain yli 7 000 kontaktia ja lähitukeen sekä palvelutiskille yli 1 000 kontaktia. IT-laiterekisteriepäselvyydet Kaupungin IT-laiterekisterissä havaittiin epäselvyyksiä vuonna 2012, jolloin tuhansien kaupungin vuokraaminen IT-laitteiden olinpaikkaa ei pystytty osoittamaan. Kaupunki teki ensin omia tutkimuksia tilanteen selvittämiseksi ja kartoitti uudelleen kaikkien kaupungin toimipisteiden IT-laitteet. Lisäksi ulkopuoliselta asiantuntijalta tilattiin selvitys tietoteknisten laitteiden elinkaaripalvelujen prosessista. Kartoitusten jälkeen tilanne jäi edelleen epäselväksi, joten kaupunki teki poliisille tutkintapyynnön kadoksissa olevista IT-laitteista. Asiaa tutkittiin epäilynä törkeästä kavalluksesta. Poliisin esitutkinta päättyi joulukuussa 2015. Esitutkinnassa todettiin kyseessä olevan puutteet laiterekisterin hoitamisessa ja sisäisessä valvonnassa sekä epäselvät toimintaohjeet niin kaupungin kuin sopimuskumppanienkin osalta. Poliisin havaintojen mukaan kateissa ja tunnistamatta oli tuhansia laitteita. 67 TARKASTUSLAUTAKUNNAN KANNANOTTO 5.8.2Sähköisen palvelujen kattavuus on Espoossa lisääntynyt. Palvelujen kehittämisessä on jatkossakin huomioitava myös ne asiakasryhmät, jotka eivät käytä aktiivisesti sähköisiä palveluja. Digitalisoinnin kehittämistyö on suunnitelmien valmistuttua vasta alkamassa eivätkä tuottavuustavoitteiden tulokset ole vielä arvioitavissa. Poliisin arvion mukaan tunnistamatta jääneistä laitteista osa olisi todennäköisesti kateissa olevia laitteita, joissa on virheelliset tunnistetiedot. Kateissa olevien laitteiden määrä on keväällä 2016 edelleen epäselvä samoin vastuutahot. Kaupunki jatkaa selvitystyötä hyödyntäen poliisin esitutkinta-aineistosta saatua tietoa. Kaupungin uuden ICT-mallin valmistelun yhtenä tavoitteena oli poistaa laiterekisteriepäselvyydet ja puutteet IT-laitesopimusten hallinnassa. Prosessin aikana kaupungin IT-laitteet on rekisteröity. Tilanteen korjaaminen ja riskien minimointi edellyttivät myös kaikkien kaupungin vanhojen ICT-sopimuksien ja -prosessien arviointia ja uusimista. Meneillään olevan projektin avulla uusitaan laitehallintaprosessi ja laiteinventoinnissa siirrytään jatkuvan inventoinnin käyttöön. 5.8.2Kaupungin sähköiset palvelut ja digitalisaatio Digitalisointi luo uusia tapoja liiketoimintaan, innovointiin ja mahdollisuuksien hyödyntämiseen sekä palvelujen ja prosessien kehittämiseen. Sähköinen asiointi on asian hoitamista tai tuotteen tai palvelun hankkimista tietoverkossa tarjottua palvelua käyttäen. Kaupunki tavoittelee digitalisoinnin avulla kuntapalvelujen sekä hallinnon tuottavuuden 68 ja kustannusvaikuttavuuden paranemista ja kokonaan uusien toimintatapojen käyttöönottoa. Digitalisoinnin avulla nähdään mahdollisena muuttaa kaupungin roolia palvelujen järjestäjästä ja tuottajasta uusien innovatiivisten palvelujen mahdollistajaksi. Digitaalisen Espoon kehittämislinjaukset eli Espoon digiagendan versio hyväksyttiin syksyllä 2015. Digiagenda sisältää kuusi Espoo-tarinasta johdettua digi -linjausta, sekä digiagendan toteuttamisen mahdollistavan hallintomallin. Kaupungilla on käytössään yli 50 joukkoistamisen avulla syntynyttä ideaa palveluiden kehittämiseksi ja digitalisoimiseksi, joiden toteuttamiskelpoisuus arvioidaan ja parhaita työstetään pilotoitaviksi palveluiksi. Kaupungin sähköisiä palveluja kehitetään kaikilla toimialoilla. Sähköisten asiointipalvelujen kehittämistä ohjataan sekä valtakunnallisilla että kaupungin omilla ohjeilla ja suosituksilla. Merkittävimmät uudet sähköiset asiointipalvelut käsitellään kaupungin kokonaisarkkitehtuurityöryhmässä. Sähköisten asiointipalveluiden kehittämisessä lähtökohtana on asiakaslähtöisyys ja palveluiden on oltava esteettömiä, helppokäyttöisiä ja käyttäjäystävällisiä sekä tietoturvallisia. Uusia sähköisiä palveluja on vuonna 2015 otettu käyttöön kaikilla toimialoilla. Terveyspalvelujen sähköistä ajanvarausta on laajennettu useisiin uusiin asiakasryhmiin ja tietoturvaa on parannettu siirtymällä ajanvarauksessa TARKASTUSLAUTAKUNNAN KANNANOTTO 5.8.3Opetustoimen on huolehdittava uusien toimintatapojen käyttöönoton edellyttämien valmiuksien tasapuolisesta jakaantumisesta. heikosta tunnistautumisesta vahvaan tunnistautumiseen. Verkkomaksamista on kehitetty yhdessä pääkaupunkiseudun kuntien kanssa. Asiakas voi maksaa verkossa kirjastojen myöhästymismaksut ja liikuntakurssin ilmoittautumisen yhteydessä sekä ostaa esimerkiksi rakennuspiirustuksen. Espoo ja Vantaa ovat tehneet yhteistyössä varhaiskasvatuksen ohjausjärjestelmän vaatimusmäärittelyn ja kilpailuttaneet toteuttajan. Espoo on toiminut isäntäkaupunkina Omahoito- ja digitaaliset arvopalvelut -projektissa, jossa on valmistunut kansalliset määrittelyt. 5.8.3Tieto- ja viestintätekniikka opetustoimessa Hallituskauden tavoitteena on oppimisympäristöjen modernisoiminen, digitalisaation ja uuden pedagogiikan mahdollisuuksien hyödyntäminen oppimisessa. Hallituksen kärkihankkeena on kehittää uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin. Ohjelman mukaan kärkihanke toteutetaan opettajien osaamista ja kokemuksia monipuolisesti hyödyntäen turvaten opettajien laaja pedagoginen vapaus. Paikallisiin ratkaisuihin, luovuuteen ja kokeiluihin kannustetaan. Tavoitteena on, että Suomesta kehittyy kansainvälisesti mielenkiintoinen uuden pedagogiikan ja digitaalisen oppimisen laboratorio. Toimenpiteenä ovat digiloikka, uusi pedagogiikka ja uudet oppimisympäristöt sekä opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen uudistaminen. Sivistystoimi toteuttaa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella Kehittyvä toimintakulttuuri (KETO) -hanketta, joka lisää ICT:n käytön vaikuttavuutta varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Lisäksi käynnissä on normaalin ICT-täydennyskoulutuksen lisäksi Opetushallituksen rahoituksella toteuttava osaamisen ja hyvien käytänteiden jakamisen hanke kouluissa ja lukioissa. Ohjelman toteuttamisen on suunniteltu kestävän vuoden 2018 loppuun saakka, jolloin tullaan tekemään arvioinnit toimenpiteistä. Espoon koulutuksen kehittämissuunnitelmassa, KuntaKesu 2020 Osaava espoolainen Oppiva Espoo, on yhdistetty kaupungin omat koulutuksen kehittämistarpeet valtakunnallisiin kehittämislinjauksiin. Espoo on sitoutunut noudattamaan UNESCOn Learning Cities verkostossa sovittuja periaatteita elinikäisessä oppimisessa. Tavoitteena ovat uudenlaisten oppimisympäristöjen kehittäminen, tietotekniikan hyödyntäminen sekä matalan kynnyksen kulttuuripalvelut. Toimialalla on aloitettu toimintamallien muuttaminen teknologiakeskeisyydestä digitalisaation hyödyntämiseen, toteutettu oppimisympäristöjen ja toiminnan kehittämistä sekä otettu käyttöön uusia pedagogisia toimintatapoja toiminnan siirtyessä opettamisesta oppimiseen. Koulujen ICT-toiminnan kehittämiseksi on muun muassa luotu 69 Kuva: Espoon kaupunki koulujen yhteiskäyttöön materiaalipaketti, johon on koottu toimintamalleja oppilaiden aktivoimiseksi sekä opettajien osaamisen kehittämiseksi. Osana toimintakulttuurin muutosta sivistystoimi on mukana kansainvälisessä ohjelmassa, joka kehittää oppijoiden laaja-alaista osaamista ja organisaation kykyä toimia digitaalisessa maailmassa. Sivistystoimen digitalisointi perustuu johdettuun toimintakulttuurin muutokseen. Espoon eri koulujen väliset valmiudet ottaa käyttöön uusia toimintatapoja vaihtelevat, koska joissain kouluissa ICT-hyödyntäminen on jo lähtötilanteessa päivittäisessä käytössä ja toisissa huomattavasti vähäisempää. Koulujen laitteistoissa saattaa myös olla puutteita ja laatueroja. Sivistystoimi tekee yhteistyötä korkeakoulujen, tutkijoiden ja erilaisten teknologiatoimittajien kanssa kehittääkseen koulujen oppimisympäristöjä. Varmistaakseen tietoturvan- ja suojan toteutumisen sekä oppijoiden tasavertaiset mahdollisuudet hyö- 70 dyntää ICT:tä oppimisessaan sivistystoimi on ottamassa käyttöön oppimisen pilvipalveluita sekä sähköisten sisältöjen kauppapaikkaa. 5.8.4Sosiaali- ja terveystoimen kehittämisen tulosalue Ketterä Sosiaali- ja terveystoimen kehittämisen tulosalue Ketterä tukee toimialan strategista suunnittelua, valmentaa työyhteisöjä ja koordinoi ICT-kehittämistä sekä sähköisten palvelujen käyttöönottoa. Kehittämistyölle tuo haasteita muun muassa valmisteilla oleva kansallinen sosiaali- ja terveystoimen palvelu-uudistus, joka tuonee muutostarpeita käytössä oleviin tietojärjestelmiin. Ketterä koordinoi sosiaali- ja terveystoimen Sote-ohjelmaa, jonka tavoitteena on toiminnan ja sitä tukevien tietojärjestelmien kehittäminen sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Ohjelmassa kehitetään toiminnan tarpeista lähteviä tietoteknisiä ratkaisuja. Sote-ohjelman toteutus alkoi elokuussa 2014 ja ohjelmaa toteutetaan vuoteen 2020 saakka. Ohjelman tavoitteet tarkistetaan vuosittain ja raportoidaan puolivuosittain. Vuoden 2015 tavoitteina olivat projektien ja tiekarttojen määrittely ja hyväksyminen, ICT-järjestelmiin liittyvän hallintomallin uudistus, projektisalkun hyödyntäminen, projektisalkussa olevien projektikohtaisten ja hyötytavoitteiden toteutuminen sekä mahdollisiin sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tarpeisiin reagointi. siaali- ja terveystoimen ICT-kehittämiskustannukset olivat 1,8 milj. euroa vuonna 2015. Espoo osallistuu useiden kuntien ja sairaanhoitopiirien yhteiseen UNA-hankkeeseen, jonka tavoitteena on tuottaa organisaatio- ja toimittajariippumaton vaatimusmäärittely sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäkokonaisuudelle. Espoo on mukana toukokuuhun 2016 kestävässä Una-vaatimusmäärittelyprojektissa sekä hankintastrategioiden valmistelun yhteistyössä. Vuonna 2015 valmistui yhteensä 25 projektia ja käynnistyi 24 projektia. Vuoden 2016 alussa projektisalkussa oli yhteensä 26 käynnissä olevaa Sote-ohjelman projektia tai toimenpidettä. Sote-ohjelmassa on osallistuttu kansalliseen ja alueelliseen ICT-yhteistyöhön muun muassa Akusti-foorumin, kansallisten kehityshankkeiden ja eteläisen Suomen sote-tietohallintoyhteistyön valmisteluryhmän kautta. Vuonna 2016 keskeisiä kehittämiskohteita sähköisen asioinnin ja erillisjärjestelmien ohella ovat johdon raportoinnin työkalut ja sosiaali ja terveydenhuollon uudistukseen liittyvään valmisteluun sekä kansalliseen ja alueelliseen yhteistyöhön osallistuminen. Kaupungin projektien hyödyt koskivat sähköistä asiointia, Effica-järjestelmiä sekä Espoon uuden sairaalan ICT-toimintojen kehittämistä, kotihoitoa ja muita ICT-palveluja. Terveys- ja Sosiaali-Effica -järjestelmien raportointisovelluksia kehitettiin yhteisprojekteissa toimittajien kanssa. Toimintojen kehittäminen laajensi sähköisen asioinnin mahdollisuuksia asiakkaille. Kaupungin henkilöstön näkökulmasta sähköinen asiointi vähensi muun muassa ammattilaisten rutiinitehtäviin kuluvaa työaikaa. Espoon valtuusto päätti tammikuussa 2013, ettei kaupunki osallistu sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankintamenettelyyn eli Apotti-hankintaan. Espoo jatkaa tietojärjestelmien kehittämistä yhteistyössä valtakunnallisten ja paikallisten toimijoiden kanssa. Asiakastietojärjestelmiä kehitetään yhteensopivaksi Kanta-arkiston ja kansallisen palveluväylän kanssa. Espoon so- 71 6 KONSERNIOHJAUS: ESPOON ASUNNOT OY Kuva: Espoon Asuntojen kuva-arkisto 72 TARKASTUSLAUTAKUNNAN KANNANOTTO 6 Kaupungin on huolehdittava MAL- aiesopimukseen asetetuista tonttitarjonnan tavoitteista sekä asuntorakentamisen edellytysten luomisesta kohtuuhintaisen asuntotuotannon turvaamiseksi. Kaupungin tulee ohjeistuksellaan huolehtia siitä, ettei yhtiön asunnoista pois muuttavilta asukkailta peritä vammaispalvelulain perusteella esteettömäksi muutetun asunnon palauttamisesta aiheutuvia kustannuksia. Espoon kaupunkikonserniin kuuluvat peruskaupungin ja liikelaitosten lisäksi kaupungin tytäryhteisöt, osakkuusyhteisöt ja säätiöt sekä kuntayhtymät. Valtuusto päättää konserniohjauksen periaatteista ja vahvistaa vuosittain Espoo-tarinan yhteydessä toiminnalliset ja taloudelliset tulostavoitteet konserniyhteisöille. Omistajapolitiikka on kaupungin johtamisen väline. Konsernijohto vastaa kaupunkikonsernin ohjauksesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä. Vuonna 2015 tarkastuslautakunta arvioi Espoon Asunnot Oy:tä. Espoon Asunnot Oy:n määräysvalta ja hallinnointi on jaettu yhtiökokouksen, hallituksen ja toimitusjohtajan kesken. Yhtiön johtoryhmä vastaa toimitusjohtajan tukena yhtiön strategian laatimisesta ja toteutumisesta. Yhtiön asunnoissa asuu 30 000 espoolaista. Espoon Asunnoilla oli vuoden 2015 lopulla 15 011 asuntoa, joista arava- ja korkotukilainsäädännön alaisia ARA -asuntoja 10 720 ja vuokrista ilman rajoituksia päätettävissä olevia asuntoja 4 291. Vapaarahoitteisia tai rajoituksista vapautuneita asuntoja oli 1 550. Vuoden aikana Espoon Asunnoille tehtiin 19 066 asuntohakemusta. Asunnon sai 1 936 hakijaa, joista 94 prosenttia oli espoolaisia. Vuoden lopussa voimassa olevia asuntohakemuksia oli 6 674. Asukkaiden vaihtuvuus oli keskimäärin 14,8 prosenttia. Kysynnän arvioidaan jatkuvan korkeana jatkossakin. Kysyntää ylläpitävät väestön ikääntyminen, perhekoon pieneneminen sekä kaupungistuminen, maahanmuutto ja omistusasuntojen korkea hintataso. Suurin kysyntä kohdistuu pieniin asuntoihin, ja niitä on viime vuosina rakennettu eniten. Vuosien 2012 - 2015 MAL -aiesopimuksessa Espoolle on asetettu tavoitteeksi 500 valtion tukeman kohtuuhintaisen vuokra-asunnon rakentamisen aloittaminen vuosittain, joista Espoon Asunnot Oy:n osuus on 300 asuntoa. Tavoitteen toteutumisen mittarina on valtuustokauden asuntotuotannon määrä. Yhtiö aloitti 132 asunnon rakentamisen vuonna 2015. Valtuustokaudella on vuosittain aloitettu keskimäärin 184 asunnon rakentaminen. Valtuustokauden arvioidaan aloitettavan vuosittain keskimäärin 257 asunnon rakentaminen, joten asetettu tavoite jäänee toteutumatta. MAL -aiesopimuksen mukaan kaupunki luovuttaa yhtiölle asuntotuotantoa varten tontit ja luo rakentamisedellytykset. Yhtiön vuoden 2015 investointiohjelmasta jäi aloittamatta kolme kohdetta urakkavalmiudesta huolimatta, koska kohteille luovutetut tontit eivät täyttäneet rakentamisedellytyksiä. Espoon kaupunki on valmistellut vuoden aikana osallistumista Ympäristöministeriön käynnistämään vuokra-asuntojen välivuokrausmenettelykokeiluun kiireellisessä asunnontarpeessa olevien tilanteen helpottamiseksi. Välivuokrausmallin avulla yksityinen asunnonomistaja voi vuokrata asuntonsa yleishyödylliselle organisaatiolle, joka jälleenvuokraa 73 Kuva: Sanna Liimatainen sen asunnottomalle. Asukkaalle tarjotaan samalla tukipalvelua, jolla varmistetaan asumisen onnistuminen. Rakentamismääräykset ovat velvoittaneet 1990-luvulta alkaen rakentamaan uusiin yli 3 - kerroksisiin taloihin hissit. Vanhempia hissittömiä taloja rakentamisvelvoitteet eivät koske. Espoossa on noin 950 hissitöntä vähintään 3-kerroksista kerrostaloa, joissa on yhteensä 21 000 asuntoa. Hissittömistä taloista Espoon Asuntojen kiinteistöjä on 83, joissa on 1 224 asuntoa. Espoon Asunnot Oy on vuosina 2002 - 2015 jälkiasentanut vanhoihin kerrostaloihin yhteensä 35 hissiä. Yhtiö asentaa kaikkiin perusparannuskohteisiin jälkiasennushissin. Yhtiö ei ole tehnyt merkittäviä hissiprojekteja porrashuoneisiin, joissa on asukkaita. 74 TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTITYÖ 7 Kuva: Compic 75 7.1 Arviointisuunnitelma ja -ohjelma Tarkastuslautakunnan arviointi perustuu kuntalain mukaiseen valtuustokauden kattavaan arviointisuunnitelmaan sekä vuosittain laadittavaan yksityiskohtaisempaan arviointiohjelmaan. Arviointi pohjautuu Espoo-tarinan ja asiakirja-aineiston lisäksi viranhaltijoiden ja lautakuntien puheenjohtajien kuulemisiin, ulkoisen tarkastuksen yksikön tarkastuksiin ja selvityksiin sekä vertailutietoihin muista suurista kaupungeista. Tarkastuslautakunnan valtuustokauden arviointiteemaksi on valittu kaupungin palvelujen laadukkuuden, kustannusvaikuttavuuden ja asiakaslähtöisyyden sekä palvelujen tuotantotapojen arviointi tuotettaessa palveluja omana toimintana tai ostopalveluina. Arviointikaudella seurataan Espoo-tarinan tavoitteiden asettamista, toteutumista ja vaikuttavuutta sekä investointi- ja kehittämishankkeita. Lisäksi tehdään aiempien arviointikertomushavaintojen jälkiseurantaa. Vuonna 2015 arvioinnin erityisinä painopistealueina olivat elinkeino- ja työllisyysasioiden hoidon, nuorisotakuun toteutumisen sekä vanhuspalvelujen arvioinnit. Valtuusto velvoitti keväällä 2015 kaupunginhallituksen pyytämään lautakunnilta selvitykset toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tai on ryhdyttävä vuoden 2014 arviointikertomuksessa esitettyjen epäkohtien korjaamiseksi sekä toimittamaan ne valtuustolle ja tiedoksi tarkastuslautakunnalle. Lisäksi valtuusto antoi kaupunginhallitukselle tehtäväksi huomioida arviointikertomuksessa esitetyt havainnot seuraavassa talousarviovalmistelussa ja tilinpäätöksen laadinnassa. Lautakuntien selvitykset käsiteltiin valtuustossa syyskuussa 2015 seurantaraportin yhteydessä. Tarkastuslautakunnan vuoden 2015 arviointikertomus on luovutettu valtuuston puheenjohtajalle 3.5.2016. Arviointikertomus on julkaistu kaupungin internetsivuilla ja tiedotusvälineille on lähetetty tiedote. Arviointikertomus käsitellään valtuustossa 23.5.2016. Painetut arviointikertomukset jaetaan valtuutetuille ja johtaville viranhaltijoille sekä sidosryhmille ja toimitetaan kaupungin kirjastoihin ja yhteispalvelupisteisiin. Tarkastuslautakunnan havainnot ja suositukset on arviointikertomuksessa esitetty keltaisella pohjalla. 7.2 Tarkastuslautakunnan jäsenet ja arviointikokoukset arviointivuonna 2015 Tarkastuslautakunnassa ovat arviointivuonna 2015 toimineet seuraavat 13 jäsentä sekä varajäsentä: Jäsenet Paula Viljakainen, puheenjohtaja Henkilökohtaiset varajäsenet Pirjo Söderström Susanna Rahkonen, varapuheenjohtaja Rolf Heikkinen Sirpa Aarniolehto-Kotilainen Janne Koski Marita Backman Liisa Sarvimäki-Paananen Antero Krekola Tuija Kinnunen Antero Laukkanen Kristiina Drotár Mika Levänen Marko Kivelä Jarno Mäkelä 28.1.2015 saakka/ Saara Mattero 18.5.2015 Tapio Valli/ Raija Meriläinen saakka /Tapio Valli Jaakko Ravald Juhani Backman Simo Repo Susanna Aho Maija Saimalahti Jari Äyhynmäki Arja Sääksvuori Ulla Vuolle Ken Thilman Gustav Båsk 76 Tarkastuslautakunnalla oli 13 kokousta arviointivuonna 2015. Lisäksi puheenjohtajistolla ja yksikön henkilöstöllä oli arviointikertomuksen valmistelukokous keväällä 2016. Lautakunnan kokouksissa on käsitelty yleishallintoon, rahoitukseen, investointeihin, liikelaitoksiin ja konserniin liittyvät asiat sekä laajemmat arviointikokonaisuudet. Tarkastuslautakunnan kokoukset arviointivuonna 2015 10.6.2015 Palveluliiketoimi: kaupunkitiedon yksikkö, väestöennusteet JHTT-tilintarkastajan tarkastusohjelma , tarkastuslautakunnan arviointiohjelma 26.8.2015 Yleishallinto ja sosiaali- ja terveystoimi: elinkeino- ja työllisyysasiat poikkihallinnollinen kehitysohjelma Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys Tarkastuslautakunnan lausunto Seurantaraportti I:stä valtuustolle 24.9.2015 Sivistystoimi: nuorisotakuun toteutuminen Vuoden 2014 arviointikertomuksesta annetut vastineet 29.10.2015 Sosiaali- ja terveystoimi: Espoon sairaala, vanhuspalvelulain seuranta 25.11.2015 Tekninen ja ympäristötoimi: MAL-sopimus 2012-2015 sekä maaomaisuus ja -politiikka Tarkastuslautakunnan lausunto lokakuun kuukausiraportista valtuustolle 28.1.2016 Kaupungin ja konsernin johtaminen: Espoon Asunnot Oy 18.2.2016 Palveluliiketoimi: Espoo Catering -liikelaitos 9.3.2016 Arviointikertomuksen valmistelu 10.3.2016 Pääkaupunkiseudun tarkastuslautakuntien yhteisarviointiraportti: Nuorisotakuun toteutuminen ja vaikuttavuus 23.3.2016 Kaupungin tilinpäätös ja konsernitilinpäätös sekä TATU -ohjelman toteutuminen 7.4.2016 Henkilöstökertomus ja henkilöstöresurssit 14.4.2016 Arviointikertomuksen valmistelu 21.4.2016 Tilintarkastuskertomus vuodelta 2015 Vuoden 2015 arviointikertomuksen hyväksyminen Tarkastussäännön mukaan tarkastuslautakunta voi asettaa keskuudestaan jaostoja, jotka suorittavat kaupungin arviointia pääte- tyn vastuualuejaon mukaisesti ja raportoivat lautakunnalle. Molemmilla jaostoilla oli viisi kokousta arviointivuonna 2015. 77 Tarkastuslautakunnan I jaoston kokoukset arviointivuonna 2015 10.9.2015 Sosiaali- ja terveystoimi: vanhusten asumispalvelut 22.10.2015 Sosiaali- ja terveystoimi: talouden ja hallinnon tulosalue, kehittämisen tulosalue Ketterä 26.11.2015 Sivistystoimi ja sosiaali- ja terveystoimi: lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 8.12.2015 Sosiaali- ja terveystoimi: toimeentulotuen myöntämisperusteet, perustoimeentulotuki, ehkäisevä ja täydentävä tuki 14.1.2016 Sivistystoimi, liikuntapalvelut: liikuntapaikkojen palveluverkko ja tilojen käyttö Tarkastuslautakunnan II jaoston kokoukset arviointivuonna 2015 78 3.9.2015 Tekninen ja ympäristötoimi: rakennusvalvonta 1.10.2015 Tekninen ja ympäristötoimi: kaavoitusprosessi ja -ohjelma ja kaupunkirakenteen tiivistäminen 12.11.2015 Tekninen ja ympäristötoimi: Espoon keskuksen kehittämisprojekti, kaupunkiradan kehityssuunnitelmat 3.12.2015 Sivistystoimi: kirjastopalvelut 21.1.2016 Kaupungin keskitetyt tietotekniikkapalvelut sekä sähköiset palvelut ja niiden kehittäminen, tieto- ja viestintätekniikka opetustoimessa ALLEKIRJOITUKSET Espoon kaupungin tarkastuslautakunta Espoossa 21.4.2016 79 LIITE 1 Taulukko keskeisten arviointikertomushavaintojen jälkiseurannasta Seuraavassa on esitetty valtuustokauden 2009–2012 ja vuosien 2013 ja 2014 arviointikertomusten keskeiset suositukset ja havainnot, joiden toteuttaminen tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan oli vuoden 2015 lopussa vielä kesken. Tilinpäätöstietojen lisäksi jälkiseuranta-arvioinnissa on käytetty vuoden 2015 tammi-heinäkuun seurantaraportin yhteydessä valtuustolle annettuja vastauksia, toimielinten pöytäkirjoja sekä viranhaltijoiden antamia täydentäviä tietoja. Aiemmista arviointikertomushavainnoista on luvussa kaksi esitetty terveysasema- ja päivystystoimintaa, esteettömyyttä sekä toimitilojen kuntoa koskevat havainnot. Luvussa kolme on esitetty talouden tasapainottamista ja tuottavuutta koskevat havainnot. Luvussa viisi on esitetty henkilöstöä ja toimeentulotuen myöntämistä sekä pitkäaikaishoitoa koskevat havainnot. Havaintoja ei ole liitteessä toistettu. Vuoden 2009 arviointikertomushavaintojen käsittely ja jälkiseuranta Havainto Tehdyt toimenpiteet Arvio Sosiaali- ja terveystoimi Sosiaali- ja terveystoimen tilastointia on kehitettävä, jotta voidaan varmistua esitettyjen tietojen luotettavuudesta ja vertailukelpoisuudesta. 80 Organisaatiouudistuksen myötä sosiaali- ja terveystoimen ti- Kesken lastotiimi siirrettiin talousohjausyksikköön vuoden 2015 alussa. Effican raportointijärjestelmät ovat tyydyttävällä tasolla ja kehittämistä jatketaan normaalina toimintana. Tiedon kirjaamiseen liittyvä koordinaatio on keskitetty kehittämisyksikkö Ketterään. Tietotuotannosta, raportoinnista ja tilastoinnista vastaamaan on muodostettu tiedolla johtamisen tiimi, joka tulee vastaamaan myös monirekisterityöstä. Vanhustenpalveluissa RAI-Effica integraatio on toteutettu vuonna 2015 ja RAI johtajamoduuli pilotoitiin. Näitä ei kuitenkaan siirretty käytäntöön vuoden 2016 alussa. Effican kotihoidon vakioraportteihin on tehty korjauksia ja niitä tehdään vuoden 2016 aikana. Haasteina ovat raportoinnin kehitystyön keskeneräisyys ja raportointitiedon tuottamisen hitaus. Vuoden 2016 toimenpiteitä ovat palvelinuudistus ja raporttitarpeiden ratkaiseminen nykyistä joustavammaksi. Avohilmo-raportteja on tulossa Effica versiopäivityksessä. Terveyspalveluissa Effica-raportonti on otettu käyttöön ja Avohilmo raporttien epäselvyyksien tarkastelu on tehty THL:lle. Vuoden 2012 arviointikertomushavaintojen käsittely ja jälkiseuranta Havainto tehdyt toimenpiteet arvio Palvelusetelin käyttö Palvelusetelin käyttöä edistettäessä ja palvelujen saantia joustavoitettaessa palveluntuottajien valintaan ja laadun valvontaan on kiinnitettävä huomiota, ja otettava huomioon eri käyttäjäryhmät. Palvelutarjonnan eri vaihtoehdoista on tiedotettava selkeästi. Kotihoidossa palveluseteliä käytettiin seuraavasti vuonna 2015 (asiakkaiden lukumäärä ja edellisen vuoden luvut ovat suluissa). Omaishoidon vapaapäiviin 38 (43), säännölliseen kotipalveluun 47 (24) ja tilapäiseen kotipalveluun 20 (11) palveluseteliä sekä 183 (159) siivousseteliä vähävaraisille ja 228 siivousseteliä omaishoitajille. Vuonna 2016 iäkkäille omaishoitajille siivousseteleitä myönnetään kaksi tuntia kuukaudessa, kun edellisenä vuonna niitä myönnettiin tunti kuukaudessa. Kesken, hankkeen etenemistä seurataan Vammaispalvelussa henkilökohtaisen avun palvelusetelipäätös oli vuoden 2015 aikana voimassa 348 asiakkaalla (251 päätöstä 2014). Pitkäaikaishoidon ostetuissa asumispalveluissa palveluseteleitä oli vuoden 2015 lopussa käytössä 66 (53). Sähköisen palvelusetelijärjestelmän PSOP järjestelmän sähköinen alusta on otettu käyttöön vanhustenpalveluiden hoiva-asumisen palveluntuottajien ilmoittautumisessa järjestelmään. Sähköisen palvelusetelin käyttöönotto siirtyi vuodelle 2016. Vuoden 2013 arviointikertomushavaintojen käsittely ja jälkiseuranta Havainto Tehdyt toimenpiteet Arvio Konserni: Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Kaupungin ja HUS:n toteuttamilla yhteistyöhankkeilla on saatu positiivisia tuloksia terveys- ja vanhuspalveluissa. Yhteistyömahdollisuuksien laajentamista esimerkiksi nuorten mielenterveyspalveluissa tulee edelleen selvittää. Vanhuspalveluissa yhteistyö jatkuu ja tiivistyy Espoon uuden Kesken sairaalan myötä. Erityisesti on kehitetty iäkkäiden henkilöiden päivystyksestä alkaneen hoidon sujuvuutta. Nuorisopoliklinikka integroitiin vuonna 2015 mielenterveys- ja päihdepalvelujen organisaatiouudistuksessa syntyneeseen mtp-klinikkaan. Mielenterveys- ja päihdestrategia päivitetään vuonna 2017. Levoton lapsi -hoitoketjutyö on menossa HUS:n ja Espoon kaupungin peruspalvelujen yhteistyössä. Terveys- ja sosiaalipalveluiden NHG -selvitystyö (palvelut 13–22 -vuotiaille) valmistuu keväällä 2016. 81 Vuoden 2014 arviointikertomushavaintojen käsittely ja jälkiseuranta Havainto Tehdyt toimenpiteet Arvio Poikkihallinnollisten ohjelmien mahdollisuuksia ja vaikuttavuutta ei ole vielä täysin hyödynnetty. Arvioitujen ohjelmien vastuutahot tulee määritellä tarkemmin ja ohjelmien ylemmän tason rakenteet on kuvattava. Ohjelmat koostuvat yksittäisistä hyvistä hankkeista, mutta niitä leimaa hajanaisuus ja koordinaation puute. Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien etenemisestä on raportoitu valtuustolle 14.3.2016. Ohjelmien toteutus jatkuu vuoden 2016 loppuun, ja projektit ja toimenpiteet ovat pääosin vielä kesken. Ohjelmissa syntyvien hyvien toimintamallien levittämiseen ja juurruttamiseen keskitytään erityisesti ohjelmakauden loppupuolella. Vastuita ja rakenteita on tarkennettu mm. ohjelmasuunnitelmissa. Kesken, ohjelmien toteutusta seurataan Osallistuva Espoo -ohjelmassa kuvataan lainsäädäntöön perustuvia kuntalaisten osallistumisoikeuksia, kuten kuntalaisten aloiteoikeus, muutoksenhakuoikeus ja hallinnon avoimuuden vaatimus. Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksia lisäävät keinot ja kehittämistoimet ohjelmasta kuitenkin puuttuvat. Asukkaiden osallistuminen ohjelman suunnitteluun ja toteuttamiseen on mahdollistettava jatkossa laajemmin. Kehitysohjelmassa on vuoden 2015 aikana toteuKesken tettu kahdeksaa toimenpidettä. Ohjausryhmä on hyväksynyt toimenpiteiden toimenpidesuunnitelmat ja seurannut niiden etenemistä sekä käsitellyt osallisuuteen liittyviä aiheita. Asukkaat osallistuvat kehitysohjelman toimenpiteiden toimintaan, esimerkiksi Uuden alueen lähitekemisen tapa -toimenpidettä on toteutettu Suurpellossa asukkaiden, yritysten, oppilaitosten ja kaupungin yhteistyönä. Lähi(ö)tekeminen vanhalla asuinalueella -toimenpiteen pilotissa kokeiltiin osallistuvaa budjetointia lähitekemisen työkaluna. Asukkaat valitsivat Suvelan asukaspuistoon mieleisensä laitteet, toiminnot ja istutukset jakamalla hankkeelle varatun budjetin karttapohjaisen pelin avulla. Budjetoi puisto -menetelmä voitti Vuoden laatuinnovaatio 2015 -kilpailun julkisen sektorin ja yleishyödyllisten yksiköiden sarjassa. Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2015 -kyselytutkimuksen mukaan vaikutusmahdollisuuksiin tyytyväisten espoolaisten osuus on noussut vuodesta 2014 yhden prosenttiyksikön verran. Espoolaisten tyytyväisyys kunnan palveluista tiedottamiseen oli samoin noussut edellisestä vuodesta. Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelman hyötytavoitteet ovat kannatettavia ja ikääntyvälle väestölle tarpeellisia. Vanhusneuvoston asiantuntemus kehitysohjelman jatkotyöskentelyssä tulee paremmin hyödyntää yhteistyötä lisäämällä. Kehitysohjelma on edennyt ohjausryhmän linjausten Kesken mukaan. Ohjelman toimeenpanossa on kehitetty ikääntyvien hyvinvointia edistävää ennaltaehkäisevää toimintaa konkreettisesti useilla pienillä kokeiluilla, joita on toteutettu kumppaneiden kanssa ja kehitetty edelleen malleiksi käyttäjiltä saadun palautteen ja arvioinnin mukaan. Osa kehitetyistä malleista on juurtunut pysyviksi käytännöiksi. Vuoden 2015 lopussa kuusi ohjelman toimenpidettä siirtyi pysyviksi toimintamalleiksi. Poikkihallinnolliset ohjelmat 82 Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelman toimenpideohjelmassa on hyviä aloitteita. Nuorten asunnottomuus ja nuorisotyöttömyys ovat kasvaneet vuoden 2014 aikana. Ohjelman toimenpiteiden lisäksi kaupungin tulee hakea ratkaisuja ongelmiin yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Kehitysohjelman tukemat projektit ja toimenpiteet Kesken kohdistuvat aihealueille, joihin vaikuttavat meneillään olevat lainsäädännölliset ja toimintaympäristön muutokset. Toimintavuoden lopussa nuorisotyöttömyyden kasvu laantui. Kesän 2015 aikana tarve kohdistaa toimenpiteitä ja resursseja maahanmuuttajataustaisiin nuoriin kasvoi. Keskeisimpiä uusia toimintoja olivat Ohjaamo Espoon käynnistyminen sekä työseminaarit lasten ja nuorten osallisuudesta ja monialaisesta yhteistyöstä sekä espoolaisnuorten hyvinvoinnista. Kaupungin talouden arviointi Kaupunkikonsernin pitkäaikaisten vuokravastuiden, lainojen ja elinkaarikustannusten yhteisvaikutus on kuvattava yhtenä kokonaisuutena. Konsernin vastuiden vaikutukset käyttötalouteen on esitettävä tilinpäätöksessä kattavasti. Pitkäaikaisten vuokravastuiden, lainojen ja elinkaari- Kesken kustannusten tiedot on osin kuvattu tilinpäätöksessä, mutta vastuiden vaikutuksia käyttötalouteen ei ole koottu. Vastuiden kuvausta tullaan selvityksen mukaan seurannassa kehittämään. Kaupungin johtamisjärjestelmä Toimiva sisäinen valvonta on hyvän johtamis- ja hallintotavan edellytys, ja siinä korostuu kaupunginhallituksen sekä ylimmän viranhaltijajohdon rooli. Sisäisestä valvonnasta vastaavat kaikki toimielimet ja esimiesasemassa toimivat viranhaltijat. Puutteita on vuonna 2014 ollut hankintojen, sopimusten ja menojen valvontajärjestelmässä sekä valtionavustusten hakemisessa. Kaupunginhallituksen ja ylimmän johdon tulee kehittää sisäisen valvonnan valvontajärjestelmää koko kaupungin tasolla siten, että voidaan vähentää riskiä mahdollisesta kaupungin tulojen saamatta jäämisestä sekä kaupungin varojen väärinkäytöstä. Espoon sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perustan muodostavat johtosäännöt ja toimintaohjeet sekä Sisäisen valvonnan yleisohje ja Kaupunkikonsernin riskienhallintapolitiikka ja Espoon eettiset periaatteet sekä käytännön toimintatavat. Kesken, seurataan sisäisen valvonnan järjestelmän Kaupunginhallitus on ohjeistanut sisäisen valvonnan kehittäja riskienhallinnan järjestämistä ja toimeenpanoa, mistä jota kaupunkikonsernien toimielinten tulee valvoa tahoillaan. Puutteita on vuonna 2015 ilmennyt hankintojen, sopimusten ja menojen valvontajärjestelmässä. Hankintojen ohjausmallia on kehitetty osana talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmaa sekä osana sopimusriskien hallinnan projektia on kehitetty hankintojen riskienhallintaa. Osto-ohjeistuksen uudistamisella pyritään varmistamaan kaupunkitasoiset yhtenäiset menettelytavat. Osana kaupunkitasoisen toiminnanohjausjärjestelmän hankintaa tullaan arvioimaan myös mahdollisen sopimustenhallintajärjestelmän uudistaminen. 83 Sosiaali- ja potilasasiamiehen, vammaisasiamiehen sekä esteettömyysasiamiehen raportoinnit Kotipalveluresurssien riittävyys sosiaali- ja terveyspalveluissa on turvattava palvelurakennemuutoksessa. Katkeamattoman hoitoketjun toimivuudesta ja tehtävien vastuuttamisista on huolehdittava kattavasti. Palvelurakenneuudistuksessa on laitospaikkoja vähennettäessä huolehdittava siitä, että avohoidossa on tarjolla riittävästi palveluita. Palvelurakennemuutosta on jatkettu ja muutoksen Kesken myötä on kotihoitoon siirretty 12 vakanssia vuonna 2015 ja 15 vakanssia vuonna 2016. Alueellisen kotihoidon asiakaspalvelutunnit kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 8 %:lla vuonna 2015. Kotihoidon asiakkaat pääsivät palveluun viiveettä. Kotihoito otti vuoden 2015 alusta käyttöön lisäksi 39 lyhytaikaishoidon paikkaa. Henkilökohtaisen avustajatoiminnan järjestämisessä tulee selvittää eri mallien toimivuus ja avustajavälitystoiminnan (avustajapankin) tarpeellisuus. Henkilökohtaisen avun asiakkaita oli vuoden 2015 Kesken aikana 726. Asiakasmäärä kasvoi 14 %. Alle 18-vuotiaiden asiakkaiden määrä kasvoi 26,2 % (82 asiakasta vuonna 2015). 65 vuotta täyttäneiden asiakkaiden määrä kasvoi 23,1 % edellisvuodesta (160 asiakasta vuonna 2015). Heidän osuutensa henkilökohtaisen avun asiakkaista oli 22,0 %. Suurimmalla osalla henkilökohtaisen avun asiakkaista palvelun järjestämistapana on työnantajamalli. 63 %:lla asiakkaista työnantajamalli oli ainakin yhtenä järjestämismuotona. Työnantaja voi tehdä Espoon kaupungin kanssa toimeksiantosopimuksen palkanmaksusta. Sosiaaliohjaaja neuvoo mm. rekrytointiin ja työnantajuuteen liittyvissä tehtävissä. Vuonna 2015 on selvitetty henkilökohtaisen avun työnantajamallia käyttävien asiakkaiden kokemuksia kyselyllä, johon saatiin 188 vastausta. Tavoitteena on kehittää toimintakäytäntöjä asiakkaiden tarpeiden pohjalta. Ostopalveluna henkilökohtaista apua järjestettiin 55 asiakkaalle. Henkilökohtaiseen apuun liittyvää neuvontaa on kehitetty. Syksyllä 2015 ilmestyi Henkilökohtaisen avun opas työnantajalle. Keväällä 2016 uudistettiin työnantajien käyttöön tarkoitetut lomakkeet, joista on saatu asiakkailta positiivista palautetta. Vuonna 2017 vammaispalveluissa laaditaan henkilökohtaisen avun kehittämissuunnitelma. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa oli vuoden 2015 aikana yhteensä 37 asiakasta. Laitoksessa asui 34 asiakasta vuoden 2015 lopussa. 84 Sosiaali- ja terveystoimi Mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä pitkäaikaisasunnottomuus Riittävien lääkäripalvelujen saatavuus nuorten mielenterveyspalveluissa on varmistettava. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoon rekrytoitiin Kesken ylilääkäri vuodenvaihteessa 2015. Koulua käyvien ja opiskelevien nuorten terveydenhoitopalvelut tuotetaan ensisijaisesti koulu- tai opiskeluterveydenhuollossa. Tämän lisäksi terveysasemat palvelevat kaikenikäisiä nuoria. Nuorten perustason mielenterveys- ja päihdepalveluja tuotetaan Espoossa nuorisopoliklinikalla (Nupoli), ruotsinkielisille nuorille ostopalveluna Folk Hälsanin teinipoliklinikalla ja lisäksi hoidontarpeen arvioinnin jälkeen tarvittaessa Nuorisoasemalla. Erikoissairaanhoidon palvelut tulevat HUS -kuntayhtymältä. Nuorisopoliklinikalla on vuonna 2015 ollut käytännössä 1/2 lääkärivakanssia. Tämän on arvioitu olevan riittävä määrä myös vuonna 2016. Vakanssi oli vuonna 2015 täytetty ostopalveluna. Vuonna 2016 on tarkoitus käyttää pääsääntöisesti mielenterveys- ja päihdepalvelujen omaa lääkäriä. Vuonna 2015 nuorisopoliklinikalle lisättiin yksi sairaanhoitajan vakanssi. Vuoden 2015 aikana valmistui mielenterveys- ja päihdetyön hoidontarpeen arvioinnin ja hoidon malli, mikä tulee kunnolla käyttöön 2016. Siinä on mm. sovittu hoidontarpeen arvioinnissa käytettävät mittarit. Yhteistyö HUS nuorisopsykiatrian kanssa on ollut tiivistä. Kohdennetuissa asumiskohteissa asumisen tukea on lisätty ja asumisen yhteyteen hankittiin työtoimintaa asukkaiden kuntoutumisen edistämiseksi. Asunnottomien tukiasuntoja ja kohdennettuja Kesken normaaleja vuokra-asuntoja hankittiin Paavo 2 (pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma) puitteissa yli 300 ja ohjelman tavoite toteutui täysin. Suurin osa asunnoista kohdentui alle 30 -vuotiaille espoolaisille nuorille. Työtoimintaa tarjottiin mm. Väinölä -kodin ja Espoon Diakoniasäätiön tukiasunnoissa asuville. Asunnottomuuden ennaltaehkäisyä parannetaan AUNE -ohjelmassa vuosina 2016–2019. Ohjelma tuodaan kaupunginhallitukselle kesällä 2016. Kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja on saatava lisää. Toimenpiteitä nuorten asunnottomuuden ja pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi on jatkettava. Espoo valmistelee kohtuuhintaisten asuntojen lisäKesken hankintaa osana asunnottomuuden ennaltaehkäisyn AUNE -ohjelmaa. Kohtuuhintaista asumista kohdennetaan ainakin Espoon Asunnot Oy:n asukasvalinnan ja välivuokrauksen lisäämisen kautta. 85 Vammaisten asumispalvelut Riittävien tukipalvelujen järjestämisestä palveluasumiseen on huolehdittava laitospaikkojen vähennyttyä. Vammaispalveluissa on selvitetty laitoshoidossa Kesken olevien asiakkaiden tilannetta ja laadittu suunnitelmia uusista asumisratkaisuista. Tavoitteena on vähentää laitoshoidossa olevien asiakkaiden määrää muodostamalla uusia asumisratkaisuja paljon hoitoa tarvitseville asiakkaille ja ettei laitoshoitoon sijoiteta uusia asiakkaita. Loppuvuonna 2015 valmistui uusi asumisyksikkö Villa Huvi, joka tarjoaa ympärivuorokautista tukea 15 asiakkaalle. Vuoden 2016 lopulla valmistuu 16 asiakkaalle uusi asumisyksikkö Pellas. Näitä hankkeita on valmisteltu yhteistyössä rakentajan ja palveluntuottajan kanssa. Vammaispalvelut on valmistellut Asumisen ohjelmaa, jossa huomioidaan mm. pitkäaikaista laitoshoitoa korvaamaan tarvittavat asumisen palvelutarpeet. Asumisen ohjelman valmisteluun ovat osallistuneet mm. vammaisneuvosto sekä vammaisten henkilöiden omaiset. Tavoite pitkäaikaisen laitoshoidon purkamisesta on huomioitu myös asumisen palveluiden kilpailutuksen valmistelun yhteydessä. Osana kilpailutusasiakirjojen laadintaa on laadittu myös ympärivuorokautisen asumisen tuen laatukriteerit. 86
© Copyright 2024