Toimintakertomus 2014

PÖYTYÄN KUNTA
Toimintakertomuksen ja talousarvion toteutumisen sisällysluettelo
1. TOIMINTAKERTOMUS ......................................................................................................................................... 2
1.1
OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA ................................................. 2
1.1.1. Kunnanjohtajan katsaus ....................................................................................................................... 2
1.1.2 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset ............................................................................ 3
1.1.3. Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys................................................................................. 4
1.1.4. Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa.......................................................... 6
1.1.5 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä................................................................................. 7
1.1.6 Kunnan henkilöstö.................................................................................................................................... 7
1.1.7 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan
kehittymiseen vaikuttavista seikoista............................................................................................................ 8
1.1.8 Ympäristötekijät ........................................................................................................................................ 8
1.2
SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ....................................... 9
1.3
TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS .......................... 11
1.3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen ................................................................................................ 11
1.3.2 Toiminnan rahoitus................................................................................................................................. 12
1.4
RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET ........................................................................................ 13
1.5
KOKONAISTULOT JA –MENOT............................................................................................................ 15
1.6
KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS.................................................................................... 16
1.6.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen kuuluvista yhteisöistä ...................................................... 16
1.6.2 Konsernin toiminnan ohjaus ................................................................................................................ 16
1.6.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat ................................................................................... 17
1.6.4 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut............................................................................................ 17
1.7
TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET
20
2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN................................................................................................................ 21
2.1 KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN..................................................................................................... 21
TARKASTUSLAUTAKUNTA.............................................................................................................................. 21
KESKUSVAALILAUTAKUNTA.......................................................................................................................... 22
KUNNANHALLITUS............................................................................................................................................ 23
PERUSTURVALAUTAKUNTA........................................................................................................................... 29
KOULUTUSLAUTAKUNTA ................................................................................................................................ 34
VAPAA-AIKALAUTAKUNTA ............................................................................................................................. 39
TEKNINEN LAUTAKUNTA ................................................................................................................................ 41
RAKENNUSLAUTAKUNTA ............................................................................................................................... 49
2.2 TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN ............................................................................................ 52
2.3 INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMINEN ...................................................................................................... 53
2.4 RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN........................................................................................................... 58
2.5 YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA .............................. 58
2
1. TOIMINTAKERTOMUS
1.1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA
1.1.1. Kunnanjohtajan katsaus
TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014
Kriisit ovat hyödyllisiä. Nykyinen talouden lama on luonut julkiseen hallintoon valtavan määrän toimintaa ja tunteen siitä, että uudistukset ovat tarpeellisia. Yritykset uudistuksiksi, kuten esimerkiksi sote, eivät ole kaikki onnistuneet. Valtiokin on
kuitenkin tehnyt myös onnistuneita uudistuksia. Kunnat ovat myös aktivoituneet
omien palvelujen ja hallinnon uudistamiseksi ja tehostamiseksi.
Luettelo Pöytyän vireillä olevasta uudistus/tehostus toimista viime vuonna näyttää
yllättävän pitkältä:
tarpeetonta omaisuutta on myyty
siirtoviemärihanke on meneillään
yhteistyötä Auran kanssa on tiivistetty
kaksi koulua on lakkautettu
koko kouluverkon uudistusta on alettu selvittämään
Kyrön päiväkoti valmistui
kaavoitus ja maanhankinta tuottaa varsinkin Kyröön tarjontaa
Auranmaan yrityspalvelut aloitti toimintansa
yt-menettely käynnistyi
Turun erityinen kuntajakoselvitys tehtiin
Aura-Pöytyä selvitys alkoi erityisen kuntajakoselvityksen tuloksena
kansanterveystyön kuntayhtymän hallinnossa käynnistyi uudistuksia
Merkille pantavin seikka tilinpäätöksessä on se, että ensimmäisen kerran vuosikausiin kunnan taseessa on kertynyttä alijäämää. Talouskriisin alkaessa 2009 taseessa oli ylijäämää noin 5 me. Tämä on nyt syöty ja alijäämää on noin
140 000 e. Noin vuosi sitten voimistunut uusi taantumavaihe jatkunee vielä ainakin tämän vuoden ja alijäämä tulee näin ollen kasvamaan. Juuri Eduskunnassa
hyväksytty uusi Kuntalaki edellyttää alijäämän kattamista tietyn siirtymäkauden
jälkeen. Tästä talouden tilanteesta pitää päästä mitä pikimmin eroon. Ensin täytyy
saada alijäämän lisääntyminen pysäytettyä ja sitten sen verran tuotettua ylijäämää, että jo syntyneet alijäämät on saatu katettua. Tehtävä on näissä oloissa
vaikea varsinkin kun ottaa huomioon, että veroprosentti on jo keskiarvon yläpuolella.
Koulu- ja keittiöverkon uudistukset ovat edelleen tärkeimmät rakenneuudistukset,
joilla saadaan aikaiseksi pysyviä käyttömenosäästöjä ja mielestäni myöskin siten,
että toiminnan laatu ei kärsi. Mutta muutenkin yllä olevan luettelon kaikki kohdat
on saatettava loppuun ja kehitettävä vielä uusia hankkeita, joihin liittyy toiminnan
ja talouden tehostamista.
Pöytyällä 23. pnä maaliskuuta 2015
Kari Jokela
kunnanjohtaja
3
1.1.2 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset
Nykyinen Pöytyän kunta on muodostunut kolmesta kunnasta. Vuoden 2005 alussa yhdistyivät Pöytyän ja
Karinaisten kunnat ja muodostivat Pöytyä-nimisen kunnan. Vuoden 2009 yhdistyivät Pöytyän ja Yläneen
kunnat ja taas muodostettiin uusi Pöytyän kunta. Valtuusto on hyväksynyt kunnalle hallintosäännön, jossa on määritelty mm. kunnan organisaatio, kokousmenettelyt ja eri viranomaisten toimivalta. Kunnanvaltuustoon valittiin valtuustokaudelle 2009 – 2012 poikkeuksellisesti 39 valtuutettua. Vuonna 2013 aloittaneessa valtuustossa on kuntalain mukaisesti 35 valtuutettua.
Kunnanvaltuusto on kunnan ylin päätöksentekoelin, johon kuntalaiset valitsevat edustajansa välittömillä,
salaisilla ja suhteellisilla vaaleilla. Valtuusto päättää kunnan hallinnon järjestämisen perusteista ja valitsee pääsääntöisesti jäsenet kunnan toimielimiin. Kunnan toimielimiä ovat valtuuston lisäksi kunnanhallitus, lautakunnat ja johtokunnat, niiden jaostot ja toimikunnat.
Kunnan luottamushenkilöorganisaatio muodostui vuonna 2014 valtuuston ja tarkastuslautakunnan lisäksi
seuraavista toimielimistä, lautakunnista, jaostoista ja johtokunnista:
1 Hallinnon ja talouden toimiala
•
kunnanhallitus
•
kunnanhallituksen henkilöstöjaosto
•
keskusvaalilautakunta, muut vaalilainsäädännön mukaiset toimielimet
•
kehittämistoimikunta
•
taloustoimikunta
2 Perusturvan toimiala
•
perusturvalautakunta
3 Sivistyksen toimiala
•
koulutuslautakunta
•
vapaa-aikalautakunta
•
kansalaisopiston johtokunta (jäsenet Pöytyä 5, Aura 2, Marttila 2 ja Oripää 2)
•
ala-koulujen johtokunnat, yläkoulujen johtokunnat (perustettu 2010)
4 Tekninen toimiala
•
tekninen lautakunta
•
teknisen lautakunnan tiejaosto
•
rakennuslautakunta
•
Pöytyän – Auran vesihuoltolautakunta (jäsenet Pöytyä 3, Aura 3)
Kukin toimielin vastaa hallintosäännössä sille annetuista tehtävistä ja toimialansa palveluiden järjestämisestä.
KUNNANVALTUUSTO
Valtuuston puoluejakauma
Puolue
Suomen keskusta
Kansallinen Kokoomus
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
Vasemmistoliitto
Perussuomalaiset
Suomen Kristillisdemokraatit
Valtuustopaikkoja
14
11
4
2
3
1
Valtuusto kokoontui vuonna 2014 yhteensä 9 kertaa ja käsitteli 87 asiaa.
4
KUNNANVALTUUTETUT VUONNA 2014
Puheenjohtaja
AUTIO, Markku, rikosylikonstaapeli, maanviljelijä
I varapuheenjohtaja
ANTTILA, Jouko, eläinlääkäri
II varapuheenjohtaja
MIINALAINEN, Toivo, maatalouslomittaja
Jäsenet
AALTO, Tuija, toimistosihteeri
ALI-RONTTI, Ilkka, maanviljelijä
ARVOLA, Ulla-Riitta, terveydenhoitaja, sairaanhoitaja
FLEMMICH, Mirjami, VTM, sosiaalikuraattori
HELLSTÉN, Ari, kuivaamonhoitaja
HUTKO, Sinikka, talouspalvelusihteeri
HÄMÄLÄINEN, Timo, viljelijä, eläkeläinen
JÄLKÖ, Toni, maanviljelijä
KAJANDER, Rauno, maanviljelijä
KALLIO, Reino, maa- ja metsätalousyrittäjä, everstiluutnantti
KELONIEMI-HURTTILA, Elina, sairaanhoitaja
KELONIEMI, Katri, kanttori
KETOLA, Anne, operatiivinen päällikkö
KULLANMÄKI, Reijo, varatuomari
KUMPULAINEN, Hanna, lähihoitaja
LAHTI, Vilja, restonomi, kotiäiti
LAUKKANEN, Jarno, maanviljelijä, rakennusurakoitsija
LEHTOVUORI, Rauno, vartiopäällikkö
LEPISTÖ Pasi, elintarviketyöntekijä
LINDGREN, Hilkka, talouspäällikkö
NIITTYMAA, Veikko, toimittaja
PAUNA, Marjatta, ruokapalveluvastaava
PITKÄNEN, Sanna, yrittäjä, maanviljelijä
PITKÄNEN Veikko, maaseutuyrittäjä
RANTALA, Ilkka, yrittäjä
RAUHANSUU, Janne, maanviljelijä
SIMOLA, Ville, maatalousyrittäjä
TAMMINEN Anu, lähihoitaja
TOIVONEN, Aarno, yrittäjä
VAPPULA, Teemu, palvelupäällikkö, merkonomi
VIIRI Reijo, eläkeläinen
WÄRRI, Pentti, maanviljelijä, urakoitsija
Kokouksiin osallistuneet varavaltuutetut
FLEMMICH, Dieter
HAHKO, Laura
HAKONEN, Matti
JÄRVELÄ, Jari
LALLI, Juha
LOPONEN, Marika
PÖLLÄNEN, Eero
REIDE, Pirjo
REUNANEN, Ville
SÄYLÄ, Tiina
TUUPPA, Tauno
VAINIO, Jari
Puolue
Osallistumiskerrat
Kesk
9
Kok
9
SDP
9
SDP
Kesk
Kok
Vas
SDP
KD
Kesk
Kesk
Kesk
Kok
Kesk
Ps
Kok
Kok
Kok
Kesk
Kesk
Kesk
Ps
Kesk
Kesk
Ps
Kok
Kesk
Kok
Kesk
Kesk
SDP
Kok
Kok
Vas
Kok
8
9
8
9
9
9
7
9
9
9
9
7
4
8
8
9
4
9
7
9
9
7
9
8
9
7
7
9
6
3
5
9
Vas
Vas
SDP
Kd/Kok
Kok
Kesk
Ps
Kok
Kesk
Kok
Kok
Ps
1
3
1
8
1
4
2
1
4
1
5
1
Teemu Vappulalle myönnettiin ero valtuuston jäsenyydestä 8.12.2014 ja hänen tilalleen valtuustoon tuli
ensimmäinen varavaltuutettu Tauno Tuuppa.
1.1.3. Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys
Voimakas muutostrendi on olennaista huomata, kun tarkastellaan tämän päivän kuntakenttää. Vuoden
2013 lopussa Kuntataloustiedotteessa kysyttiin onko koskaan aiemmin ollut samanaikaisesti valmistelussa valtionosuusuudistus, kuntalain uudistaminen, sote-uudistus, rakennepoliittinen ohjelma sekä kuntarakenteen muutos. Aiempaan, meneillään olevien muutoshankkeiden listaan pitänee vuodelle 2015 lisätä
vielä Kuntatalousohjelma ja sen tuomat muutokset.
Kun katsotaan vuotta 2014, on kuntatalous ollut tuloksella mitattuna ja olosuhteisiin nähden kohtalaisessa kunnossa. Mistä tämä kohtalainen kunto on peräisin? Se ei ole tullut ilmaiseksi. Paljon on tehty ja
kunnat ovat reagoineet ympäröivään talouteen aktiivisesti. Yli puolet kunnista korotti verotustaan, toi-
5
mintoja tehostettiin ja henkilöstökuluja karsittiin. Tuloksella mitattuna vuosi 2014 tullee näyttämään ylijäämää johtuen satunnaisten erien kasvusta, jonka taustalla ovat lakimuutoksen velvoittamat yhtiöittämiset.
Vuosi 2015 tulee olemaan haasteellinen. Kuntien rahoitusasema tulee heikkenemään n. 220 milj. euroa
ja valtionosuusleikkaukset tuovat taas konkreettisesti kunnille vaikeuksia, kun rahat puuttuvat mutta
palvelut on järjestettävä. Varsinkin kun Rakennepoliittisen ohjelman valtion kontolle tuleva tehtävien vähentäminen ei ole edennyt suunnitellulla tavalla. Yhtenä merkittävänä tekijänä kunnille on samassa ohjelmassa esitelty kuntataloudenohjausjärjestelmä, joka hyvin toteutuessaan voi tuoda helpotusta kuntien
tehtävien ja rahoituksen epätasapainoon. Kuntatalousohjelma on laajempi kuin peruspalveluohjelma ja
kattaa kaikki kuntien tehtävät. Osana Kuntatalousohjelmaa tulee olemaan sote-budjettikehys, jolla pyritään hillitsemään sote-menojen kasvun kehitystä.
Kansantalouden kehityksen ennusteet ovat kerta toisensa jälkeen heikentyneet, kun tarkastelemme
vuotta 2014 ja 2015. Kunnat ovat reagoineet heikkeneviin verotuloihin ja valtionosuusleikkauksiin korottamalla veroprosenttejaan vuodelle 2015. Keskimääräinen tuloveroprosentti nousi korotusten jälkeen
19,84 %:iin, kasvua edelliseen vuoteen on 0,1 %-yksikköä. Lisäksi voimallisia sopeutuksia menoihin on
odotettavissa edelleen lähes kaikissa kunnissa. Taloudellisen tilanteen heikkeneminen on tiedostettu
kunnissa hyvin.
Taloustilanne Suomessa on pitkän laskun jälkeen edelleen heikko eikä mitään nopeaa kasvua ensi vuodelle ei tarvinne odottaa. Suomen luottoluokitus sai kolauksen kun Standard & Poor’s laski syksyllä valtion, Takauskeskuksen ja Kuntarahoituksen kolmen A:n luokituksen AA+ -luokkaan.
Lähde: Kuntataloustiedote 4/2014
Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli joulukuun lopussa 31 600 työtöntä työnhakijaa. Joulukuun aikana työttömien määrä kasvoi 3 200 henkilöllä. Edellisvuoden joulukuusta määrä kasvoi 2 700
henkilöllä eli 9,3 prosentilla, kun koko maassa työttömien määrä kasvoi 10,1 prosentilla. Joulukuun lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa 1,1 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta
aiemmin, eli 13,9 % Koko maassa osuus kasvoi 1,3 prosenttiyksiköllä, ollen 13,9 %. Näin VarsinaisSuomessa työttömyysaste on yhtä suuri kuin koko maassa ja samalla se on maan ELY-keskusalueista
neljänneksi pienin.
Työttömien määrä kasvoi vuodentakaisesta kaikkien ELY-keskusten alueilla. Varsinais-Suomessa työttömien määrä kasvoi hieman hitaampaan tahtiin kuin koko maassa, kun esimerkiksi Uudellamaalla ja Pohjanmaalla työttömyyden kasvu oli sitä selvästi nopeampaa. Pitkäaikaistyöttömien ja nuorten osalta määrän kasvu jatkui lähes kaikkien ELY-keskusten alueilla. Pitkäaikaistyöttömien määrä on poikkeuksellisesti
supistunut Pohjois-Karjalassa kesäkuusta alkaen.
Nuorten, alle 25-vuotiaiden, työttömien määrä oli Varsinais-Suomessa 10 prosenttia suurempi kuin vuosi
sitten eli 4 300 henkilöä. Vuotta aiemmasta määrä kasvoi kaikissa alueen seutukunnissa. Joulukuussa
työttömien nuorten määrä yleensä kasvaa – tällä kertaa 800 henkilöllä. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa yhä lähes koko maassa. Varsinais-Suomessa yli vuoden työttömänä olleita henkilöitä oli 8 200 eli 23
% enemmän kuin vuotta aiemmin. Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa kaikissa alueen seutukunnissa. Työttömien määrä kasvoi 12 prosentilla naisten keskuudessa ja miesten keskuudessa vastaavasti 11 prosentilla.
Lähde: Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2014
Loimaan seutukunnan asukasluku joulukuussa 2014 oli 37 115. Vastaava luku oli 37 110 joulukuussa
2013. Asukasluku on kasvanut 5 asukkaalla. Väestön määrä lisääntyi Aurassa (+24), Koskella Tl (+18),
Marttilassa (+19), Pöytyällä (+30) ja Tarvasjoella (+12). Väestön määrä väheni Loimaalla (-90) ja Oripäässä (-8). Vuodesta 2015 alkaen Tarvasjoki ei enää kuulu Loimaan seutukuntaan, sillä kunta liitettiin
Valtioneuvoston päätöksellä Liedon kuntaan. Loimaan seutukunnan väkimäärä joulukuussa 2014 ilman
Tarvasjoen asukkaita on 35 147. Tiedot perustuvat kuukausittain julkaistaviin asukaslukutietoihin.
Pöytyän kunnan asukasluku nousi 30 hengellä vuonna 2014. Asukasluku 31.12.2014 oli 8618. Asukasluku
vuodenvaihteessa 2013–2014 oli 8588. Työttömyysaste Pöytyän kunnassa oli 11,0 % joulukuussa 2014
ja 10,6 % joulukuussa 2013. Avoimia työpaikkoja joulukuussa 2014 oli 3. Yli vuoden oli ollut työttömänä
117 työnhakijaa ja alle 25-vuotiaita työnhakijoita oli 48.
6
1.1.4. Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa
Vuoden 2014 talousarvio hyväksyttiin vuosikatteeltaan negatiiviseksi ja selkeästi alijäämäiseksi. Tilinpäätöksen vuosikate ja tuloslaskelman alijäämä eivät putoa aivan talousarvion tasolle. Vuosikate on positiivinen ja alijäämää kertyi noin kaksi kolmannesta talousarviossa arvioidusta. Tilinpäätöksessä näkyvät
niin tulojen kuin menojen vähennykset.
Vuosikate on tilinpäätöksessä positiivinen 406 000€. Tulos on negatiivinen 1,623 M€ ja tilikaudelta muodostui alijäämää 1,514 M€. Edellä mainittu tarkoittaa, että vuosikatteella ei saada katettua poistoja. Investoinneista noin 10 % saatiin katettua tulorahoituksella. Toimintatuotot kertyivät talousarviossa arvioitua heikommin lähes 418 000 € ja toimintakulut alittivat talousarviossa arvioidun noin 1 055 000 €. Korkotason alhaisuudesta johtuen korkokulut poikkesivat talousarviossa arvioidusta lähes 167 000 €. Eivät
myöskään korkotuotot ja rahoitustuotot kertyneet talousarviossa arvioidusti. Rahoituskulut olivat n. 93
600 € suuremmat kuin rahoitustuotot. Talousarviossa arvioitiin rahoituksessa muodostuvan nettomenoa
209 000 €.
Talouden tilanteeseen vaikuttivat mm seuraavat asiat:
vesihuoltolaitoksen osalta siirtyminen tulosvaikutteisiin liittymismaksuihin. Tämä tuli voimaan
1.3.2014.
Kaukolämpötoiminta yhtiöitettiin kokonaisuudessa vuoden 2013 lopulla
tuloveroprosentin korottaminen 0,75 prosenttiyksiköllä vuodelle 2014
pitkäaikaista lainaa nostettiin 2,5 miljoonaa kun budjettiin oli kirjattu pitkäaikaisen lainan lisäystä
5,2 miljoonaa
kassassa on ollut käytännössä koko ajan lyhytaikaista lainaa 2,2 miljoonaa euroa
verotulot kertyivät yli talousarviossa arvioidun 191 740 €. Verotulojen kertymä oli 100,76 %
Valtionosuuksien kertymä oli 99,24 %, mikä tarkoittaa, että valtionosuuksien määrä alitti talousarviossa arvioidun 163 490 eurolla.
Toimintatuotot alittivat talousarvion 417 668 €. Toimintatuottoihin sisältyy 189 000 euroa kunnan
omaisuuden myynnistä muodostunutta myyntivoittoa.
Toimintakulut alittivat talousarvion 1 054 534 eurolla. Myyntitappiota kirjattiin 49 000 euroa.
Korko- ja rahoituskulut jäivät alle arvion n. 160 000 €; korko- ja rahoitustuotot jäivät alle arvion 45
000 €.
Toimielintasolla perusturvalautakunnan ulkoiset menot ylittivät alkuperäisen talousarvion. Menojen
ylitys perusturvalautakunnan kohdalla oli 2,69 % ja euroina 782 257 €.
Ulkoiset tulot jäivät koko kunnassa alle arvion 606 644 €. Tämä selittyy osin vähentyneenä palvelutarpeena ja käytön alituksena arvioidusta erityisesti lomituksessa ja vesihuoltopalveluissa. Koulutuslautakunnan tulot ylittyivät liki 134 000 euroa ja vastaavasti menot alittuivat 598 500 euroa.
tehtävätasolla ulkoisten menojen ylityksiä alkuperäiseen talousarvioon verrattuna oli kaikkiaan
1 103 554 euroa. Merkittävimmät menojen ylitykset toteutuivat perusturvalautakunnassa (782 257
€). Ylitykset on pääosin hyväksytty valtuustossa.
Merkittäviä asioita vuodelta 2014
päätettiin osallistua Varsinais-Suomen erityiseen kuntajakoselvitykseen. Selvitystyö tehdään 2014.
Talonrakennushankkeista saatettiin valmiiksi Kyrön päiväkoti. Rakennustyöt aloitettiin kesällä 2013
ja uusi päiväkoti valmistui kesäkuussa 2014.
Tehtiin perusterveydenhuollon hallinnon järjestämistä koskevia päätöksiä, jotka tulivat voimaan
18.3.2015
Liedon, Auran, Oripään ja Pöytyän yhteisen siirtoviemärihankkeen toteutus alkoi ja siirtoviemärin
odotetaan valmistuvan 2015.
Teiden päällystystöitä ja katuvalaistusta tehtiin Kyrössä, Riihikoskella ja Yläneellä.
koulurakenteen muutos, jossa päätettiin lakkauttaa 2014 ja 2015 Rannanmäen ja Haverin koulut.
yrityspalveluiden uudelleen järjestely kuntien yhteistyönä
sivistystoimen hallinnon järjestäminen yhdessä Auran kunnan kanssa (yhteiset sivistystoimen ja kirjastonjohtajan virat)
Kunnalle hankittiin runsaasti uutta maaomaisuutta niin asuntotuotannon kuin yritystoiminnan tarpeisiin. Yksityiset myyjät tarjosivat kunnalle maata ostettavaksi, sillä vuonna 2014 oli voimassa tuloverolain poikkeus, jolla yksityisten henkilöiden ja kuntien välisestä kaupasta ei tarvinnut maksaa
maaomaisuuden ja kunnalle tarpeettomien rakennettujen kiinteistöjen sekä muun omaisuuden
myyminen
henkilöstömenoihin kohdistuneet toimet (tuntikehys, sijaisten käytön ohjeistus, talkoovapaat)
FCG:lta tilattiin raportti hallinnon ja teknisen toimen osalta
Kunnan lainamäärä on edelleen alle puolet kuntien keskiarvosta.
kunnan asukasluku on edelleen kasvussa
7
1.1.5 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä
Kuntakentällä on vireillä merkittäviä rakennemuutoksia, joiden toteutumisesta ei vielä ole lopullista tietoa. Kuntarakenteeseen kohdistuu muutospaineita, kuten myös sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen. Talouteen vaikuttava iso muutos on valtionosuusjärjestelmän uudistus. Verotuloihinkaan ei ole
odotettavissa nousua, koska talous on taantumassa eikä vaikuttavaa kasvua ole lähiaikoina odotettavissa.
Pöytyän kunnan taseen ylijäämä muuttuu käsillä olevassa tilinpäätöksessä alijäämäksi 140 000. Koko
maa on taantumassa, joten kunnan talouden suuntaa on tietoisesti muutettava huolellisemmaksi ja tiukemmaksi. Mikäli menorakenteeseen ei puututa, on Pöytyällä muutaman vuoden kuluessa taseessa usean miljoonan kertynyt alijäämä. Tämä ei riitä kattamaan enää talousarviossa vuodelta 2015 kertyväksi
arvioitua alijäämää, vaan talousarvion toteutuessa kunnan tase on alijäämäinen yli 2,5 miljoona euroa.
Suunnitelmavuosien alijäämät huomioiden kunnan taseessa on alijäämää 2017 lopussa 6,45 M€. Tämä
on asukasta kohti 750 €.
Alijäämän muodostuminen taseeseen on seurausta tulorahoituksen riittämättömyydestä poistojen kattamiseen. Tämä tarkoittaa myös sitä, että tulorahoitusta ei riitä investointimenojen kattamiseen ja kunnan pitkäaikainen velka tulee kasvamaan. Lainojen lisäykseksi on taloussuunnitelmassa arvioitu 10,5 M€,
joka tarkoittaa sitä, että velkamäärä/as nousee nykyisestä vajaasta 1 290 eurosta 2 300 euroon.
Keinona tulevan kehityksen parantamiseen on käyttömenojen alentaminen ja käyttötulojen lisääminen.
Tämä tarkoittaa palvelurakenteiden keventämistä. Kyläkoulujen vähentämisestä on valtuuston päätös,
jonka vaikutukset tulevat kokonaisuudessaan näkymään vuonna 2016. Vaikutukset näkyvät kustannusten alentumisena paitsi perusopetuksessa myös kiinteistöpalveluissa ja ateria- ja puhtauspalveluissa.
Käytöstä poisjäävien rakennusten myynnistä ei välttämättä kovin vaikuttavaa rahamäärää saada, mutta
kiinteistöjen käyttökustannusten poisjääminen on tärkeää käyttömenojen alentamiseksi. Omaisuuden
myyntiä harkitusti kannattaa jatkossakin tehdä. Myös yhtiöittämisen mahdollisuutta kannattaa pohtia
esim. tiettyjen kiinteistöjen osalta.
Pöytyän kunnassa alkoi syksyllä 2014 suunnittelutyö perusopetuksen järjestämisen kehittämiseksi. Koulutuslautakunta on työstänyt esitystään kunnanhallitukselle, jonka kokousaikatauluun ehdotus perusopetuksen järjestämisen kehittämiseksi tulee kevään 2015 aikana. Koulutuslautakunnan ehdotus tarkastelee
kouluverkkoa tulevaisuuden tarpeiden kannalta ja siitä on osoitettu merkittäviä kustannussäästöjä käyttömenojen osalta. Aluksi investointitarpeet ovat kuitenkin huomattavat. Kouluverkkopäätöksiä seurannee
ratkaisujen tekeminen ruokapalvelujen järjestämisen osalta. Pöytyän kunnassa valmistetaan nyt aterioita
12 keittiössä ja keittiöverkon tiivistämisessä nähdään niin ikään mahdollisuuksia menovähennyksiin. Yläneen Kartanokodilla sijaitsee ajanmukainen keittiö, joka pystyy tuottamaan ateriat Yläneen seudun tarpeisiin. Keittiöverkon mahdollisista muutoksista puhuttaessa tarkoitetaan ensisijassa muita kunnan alueita.
1.1.6 Kunnan henkilöstö
Henkilöstön määrä vuoden lopussa 2013 – 2014
Vakinaiset
Hallinto- ja talous
(sis. lomituspalv.)
Perusturva
Sivistys
Tekninen
Yhteensä
Määräaikaiset
2013
2014
2013
2014
58
129
186
65
438
51
129
191
62
433
25
37
36
10
108
13
25
36
9
83
Työllistetyt
2013
Oppisopimus
2014
4
3
1
5
3
2013
6
6
2
14
Yhteensä
2014
2013
2014
4
4
1
9
83
176
228
78
565
64
161
231
72
528
Määräaikaiset sisältävät sijaiset ja muut määräaikaiset. Maatalouslomittajista ja koulunkäyntiavustajista
suuri osa on osa-aikaisia. Maatalouslomituksen henkilöstö on Hallinnon ja talouden henkilöstössä. Ateriaja puhtauspalveluiden henkilöstö sisältyy teknisen toimialan henkilöstöön. Varhaiskasvatuksen henkilöstö
on sivistystoimessa. Taulukon luvut eivät sisällä kansalaisopiston tuntiopettajia.
Sairauslomia oli vakituista työntekijää kohti laskettuna keskimäärin 11,52 työpäivää. Vastaava luku oli
2013 12,5 työpäivää.
Palkat eivät sisällä kokouspalkkioita.
8
Palkat
- maksettuja palkkoja, €
- palkkaperusteiset henkilösivukulut, €
- palkkaperusteiset sivukulut palkkasummasta, %
Eläkemenoperusteiset eläkemaksut, €
Eläkemenoperusteiset eläkemaksut palkkasummasta, %
2012
16 740 921
3 988 164
23,82
999 018
5,97
2013
17 098 668
4 088 521
23,91
1 053 287
6,16
2014
17 123 416
4 206 496
24,57
962 120
5,60
Kunnassa laaditaan erillinen henkilöstöraportti.
1.1.7 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista
toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista
Vahinkoriskit
Kunnan henkilöriskit, omaisuusriskit, toiminnan riskit ja ajoneuvojen riskit on vakuutettu. Omavastuu
kiinteistövakuutuksissa ja irtaimistovakuutuksissa on 2000 - 5000 €. Metsävakuutuksissa omavastuu on
5000 €. Vastuuvakuutusten omavastuu on 1000 € kuitenkin niin, että hallinnon vastuuvakuutuksen omavastuu on 2000 €. Vapaaehtoisissa ajoneuvovakuutuksissa omavastuu on 1000 euroa. Kunnalla on myös
keskeytysvakuutus. Omaisuusvakuutukset on kilpailutettu 2011 ja uudet vakuutukset tulivat voimaan
vuoden 2012 alusta. Henkilövakuutukset kilpailutettiin 2012. Uusi kilpailutus toteutetaan vuonna 2015.
Toiminnalliset riskit
Sijaisuusjärjestelyjen puutteet aiheuttavat riskin erityisosaamista vaativien tehtävien hoidon jatkuvuudessa, mikäli erityisosaaja on äkillisesti ja pitkähkön ajan estynyt hoitamasta tehtäväänsä. Merkittävä
riski tulevaisuudessa on ammattitaitoisen henkilökunnan saatavuus ja sitouttaminen. Myös henkilöstön
ikärakenne aiheuttaa riskejä suurten ikäluokkien eläköitymisen takia. Ikääntyminen vaikuttaa myös työkykyyn ja sairastumisriskit kasvavat. Tietojärjestelmien toimivuuteen ja tietoturvallisuuteen liittyviä riskejä on olemassa ja ne voivat aiheuttaa viivästyksiä tärkeidenkin tehtävien hoitoon. Pääosin tietojärjestelmien hallinta ja ylläpito hoidetaan omana toimintana. Vähäinen osa valvonnasta on ulkoistettu. Erilaisten
sopimusten ja vastuiden hallinta on haastavaa isohkossa organisaatiossa.
Pitemmän aikaa kestävä sähkökatko lamauttaa pahasti kunnan toimintoja. Osittain ollaan tilanteessa,
jossa on pakko löytää korvaavia tapoja toimia ja toimintojen ylläpito edellyttää ennaltavarautumista.
Rahoitusriskit
Kunnan kokonaisvelkamäärä on n. 9,96 milj. euroa. Lainoista merkittävä osa on vaihtuvakorkoisia, joihin
liittyy korkoriski. Korkotaso on ollut erityisen alhainen vuoden 2012 toiselta vuosipuoliskolta alkaen. Kunta on tehnyt vuoden 2013 aikana yhtä lainaa koskevan koronvaihtosopimuksen. Vuonna 2014 nostettiin
pitkäaikaista lainaa 2,5 miljoonaa euroa, ja tähän lainaan liitettiin koronvaihtosopimus. Korkoriskien hallinnan strategiakartoitus saatettiin päätökseen 2014.
Talouden riskejä ovat uhat, jotka liittyvät kunnan kokonaistalouteen esim. verotulojen kehitykseen tai
muutoksiin valtionosuusjärjestelmässä. Näihin liittyy kunnan palvelukyvyn takaaminen muuttuvassa tilanteessa ja toimintatapojen uudelleenarviointi.
1.1.8 Ympäristötekijät
Varsinais-Suomen pelastuslaitos on kartoittanut ympäristöön liittyviä yllättäviä riskejä. Riskialttiit kuljetukset liikenteessä aiheuttavat riskejä myös ympäristölle. Vesistöjä voi kohdata öljyvahinko. Näiden riskien toteutumiseen pelastuslaitos on varautunut.
Kyrön ja Riihikosken jätevedenpuhdistamot ovat täyttäneet lupaehtonsa. Yläneen jätevedet käsitellään
Säkylän puhdistamolla, jonka puhdistustulokset ovat niin ikään täyttäneet lupaehdot. Kyrön puhdistamolla toteutettiin mittava pohjailmastimien uusiminen vuonna 2012.
Valtuuston päättämä siirtoviemärihanke on parhaillaan meneillään. Siirtoviemäri kulkee Oripäästä Pöytyän kirkonkylästä Riihikosken kautta Auraan. Tulevaisuudessa Pöytyän jätevedet käsitellään Turun Seudun Puhdistamo Oy:n Kakolan jätevedenpuhdistamolla, jonka puhdistustulokset ovat huippuluokkaa. Laitoksella on jatkuva valvonta ja riittävästi ammattitaitoista henkilökuntaa. Mahdolliset toimintahäiriöt pystytään korjaamaan nopeasti. Siirtoviemärin rakentamisen yhteydessä voidaan liittää Aurajokilaaksosta
useita haja-asutuksen kiinteistöjä viemäriverkostoon. Riihikosken puhdistamon toiminta lakkaa ilmeisesti
2015.
Jäteveden siirtopumppaamoiden ja myös keräilypumppaamoiden toiminta voi jostain syystä keskeytyä
(esim. sähkökatko), jolloin on vaarana viemärivesien joutuminen vesistöön. Pumppaamoiden valvontaan
on kiinnitetty huomiota. Valvontajärjestelmiä on parannettu ja muutoinkin valvonta on säännöllistä. Hait-
9
taa voi aiheutua myös viemäriverkostoon liittyneille kiinteistöille. Kiinteistölle tulevat haitat voidaan korvata vakuutuksista omavastuun ylittävältä osalta.
Haja-asutusalueella olevien kunnan kiinteistöjen jätevesien puhdistuksen saattaminen lainsäädännön
edellyttämälle tasolle vaatii kunnalta toimivien ratkaisujen löytämistä ja taloudellisia resursseja.
Kunnan omat kiinteistöt kuuluvat kaukolämmön piiriin Riihikoskella ja Yläneellä. Myös jo osa Kyrön kiinteistöistä on liitetty kaukolämmön piiriin. Polttoaineena käytetään pääosin haketta ja pellettiä.
Jätehuolto on toiminut hyvin sekä Turun Jätehuolto Oy:n että Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n alueilla.
Kunnanhallitus päätti lokakuussa 2014 irtisanomismenettelyn aloittamisesta Loimi-Hämeen Jätehuolto
Oy:n kanssa, joka on huolehtinut Yläneen jätehuollosta. Ja vuoden vaihteesta lähtien vain Turun Jätehuolto Oy on vastannut jätehuollosta koko Pöytyän alueella. Kyrössä on biojätteen erilliskeräystä Elisenvaaran koululla ja Kotikarpalossa. Biojätettä kerätään Yläneellä Kartanokodilla. Kiinteistöjen jätehuollossa
on huomioitu muutoinkin jätteiden lajittelu.
Lisäksi
-
-
on toteutettu seuraavia kestävään kehitykseen liittyviä toimenpiteitä:
Puhtauspalveluissa käytetään pääasiassa Joutsen-tuotteita.
Kunnan ostama sähkö tuotetaan 100 % uusiutuvilla energialähteillä.
Kaikki keittiöt ovat tehneet kestävän kehityksen mukaiset toimintasuunnitelmat.
tavoitteena on sähköisen viestinnän lisääminen ja toimistojen paperin käytön vähentäminen
hankitaan mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavia laitteita. Tarjouksiin tulee liittää kuvaus ympäristöasioiden huomioonottamisesta.
kunnanhallitus siirtyi käyttämään sähköistä kokousmenettelyä marraskuussa 2014
1.2 SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ
Sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat osa kuntakonsernin hyvää johtamis- ja hallintojärjestelmää sekä
operatiivista johtamista, jonka tavoitteena on varmistaa
1. lain, viranomaisohjeiden ja johdon päätösten noudattaminen
2. strategisten sekä toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen,
3. moitteeton varainhoito, joka tarkoittaa resurssien asianmukaista käyttöä ja hoitoa sekä
4. päätöksenteossa käytettävän tiedon oikeellisuus, riittävyys sekä ajantasaisuus ja luotettava raportointi.
Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan vastuut on määritelty hallintosäännössä, jossa todetaan, että kunnanhallitus vastaa riskienhallinnan toteuttamisesta ja yhteensovittamisesta sekä päättää kunnan omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta. Kunnanhallitus voi siirtää ratkaisuvaltaansa edelleen muille toimielimille ja viranhaltijoille.
Kunnanhallitus on hyväksynyt sisäisen valvonnan ohjeet. Sisäinen valvonta on riskien hallintaa. Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan sitä osaa johtamisesta, jolla riskejä
tunnistetaan
ennaltaehkäistään
hallitaan.
Sisäinen valvonta on sekä ennalta ohjaavaa toimintarutiineihin sisältyvää jatkuvaa toimintojen ja varojen
käytön seurantaa että jälkikäteen tapahtuvaa valvontaa.
Valvonnan tehokkuus perustuu reaaliaikaisuuteen ja resurssien käytön joustavuuteen. Sisäinen valvonta
on osa operatiivista johtamista eikä sitä voi siirtää ulkopuolisten tarkastajien tehtäväksi. Vastuutahoina
on kunnan toimiva johto ja tilivelvolliset.
Kunnan riskit ovat hyvin moninaisia. Riskit voivat kohdistua
•
toiminnan organisointiin
•
rakennettuun ympäristöön
•
henkilöstöön
•
yhteiskunnan muutoksiin
•
sidosryhmiin
•
kuntalaisiin
•
kunnan talouteen
•
elinkeinoelämään
10
Riskien arvioinnin tulisi olla systemaattista yhteisesti sovittujen periaatteiden mukaisesti tapahtuvaa. Tätä tavoitetta tukee Kuntalakiin vuonna 2012 tehdyt muutokset. Kuntalain mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Tämä säännös tuli voimaan vuoden 2014 alusta. Lakimuutos edellyttää käytännössä ohjeiden päivittämistä, omistajaohjauksen
sekä konserniohjauksen ja -valvonnan terävöittämistä ja valvontajärjestelmän kytkemistä muuhun toimintaan ja päätöksentekoon sekä sen jatkuvaa kehittämistä. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista päättäminen ottaa ensi tilassa valtuuston käsiteltäväksi. Sisäisen valvonnan koulutuksia on järjestetty kunnassa, mutta osallistuminen ei ole ollut kattavaa.
Kunnassa on olemassa vuonna 2010 valmistunut henkilöstön perehdyttämisohje ja myös opas uudelle
työntekijälle. Valmiussuunnitelman yleinen osa on valmistunut 2010 ja muilta osin suunnittelua on jatkettu. Prosessikuvaukset ja erilaiset tarkistuslistat olisivat hyvä apu perehdyttämisessä ja toiminnan arvioinnissa. Niitä on tarvetta tehdä uusia ja päivittää aiemmin tehtyjä. Rakentamishankkeiden menettelytapasääntö on hyväksytty kunnanhallituksessa.
Talouden seurannassa on raportointijärjestelmä, joka mahdollistaa määrärahojen käytön likimäärin ajantasaisen seurannan. Automaattisesti toimitetaan raportit kauden sulkemista seuraavan kuukauden 10
päivään mennessä. Pyydettäessä raportteja toimitetaan muunakin aikana. Vuoden aikana hallinnonalat
raportoivat toiminnastaan huhtikuun ja elokuun lopun tilanteista. Kaikilla hallinnonaloilla tulisi taloutta
arvioida kokonaisuutena eikä yksittäisen tilin toteutuman kautta. Joltain osin myös tarvittaisiin lisää
suunnitelmallisuutta talousarvion valmistelutyöhön ja myös toteuttamiseen.
Vuonna 2014 valmistui strategiakartoitus korkoriskienhallintaan. Kartoitus koski myös kunnan tytäryhteisöjä. Lisäksi on tilattu arvonlisäveroista selvitys, jossa tarkastellaan arvonlisäverokäytäntöjen oikeellisuutta ja selvitetään, onko kunta saanut asianmukaisesti sille kuuluvat verojen palautukset ja vähennykset.
Talousarviossa asetettavien tavoitteiden sisällön mitattavuutta on pystytty jonkin verran parantamaan,
jolloin toiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta voidaan selkeämmin arvioida. Määrärahojen seurantaa tulee täydentää kustannusten ja tuloksellisuuden seurannalla. Sopimuksien hallintaan on suunnitelmissa hankkia asianhallintaohjelmaan sopimuksenhallintaosio.
Intranetin käyttöönotto sisäistä tiedotusta tehostamaan on viivästynyt.
Hallitus esittää kannanottonaan, että sisäinen valvonta tuottaa pääosin kohtuullisen varmuuden toiminnan tuloksellisuudesta, lain- ja hyvän hallintotavan mukaisuudesta, varojen ja omaisuuden turvaamisesta sekä kunnan johtamiselle perustan luotettavasta ja riittävästä toiminnallisesta ja taloudellisesta informaatiosta. Sisäinen valvonta ei kuitenkaan perustu vielä systemaattiseen riskien tunnistamiseen, arviointiin ja hallintaan, joten on mahdollista, että sisäisellä valvonnalla ei riittävästi hallita riskejä eikä taata
toiminnan tuloksellisuutta. Ohjeistuksista huolimatta sisäisen valvonnan vastuuttamiseen ja koulutukseen tulee kiinnittää enemmän huomiota.
Kuntakonserniyhteisöjen valvonnan järjestämisestä vastaa kunnanhallitus. Aktiivinen konserniohjaus on
vähäistä. Konserniohjeen mukaan se käsitellään ja hyväksytään myös kuntakonserniin kuuluvien tytäryhteisöjen hallituksessa ja yhtiökokouksessa. Konserniohje on käsitelty ainakin pääosassa tytäryhteisöjä.
Konsernitavoitteiden asettaminen on toistaiseksi ollut varsin suppeaa, minkä vuoksi toteutumisen arviointi tilinpäätöksen yhteydessä ei anna tällä hetkellä riittävää kuvaa tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuudesta ja taloudellisesta asemasta tai riskienhallinnasta. Konserniin kuuluvien tytäryhteisöjen tulisi raportoida toiminnastaan elokuun lopun tilanteen pohjalta. Pääosalta tytäryhteisöjä saadaan raportit, ei
kuitenkaan kaikilta. Tilintarkastuksessa on havaittu olennaisia puutteita kahden tytäryhteisön osalta.
Puutteiden ratkaiseminen eteni 2012, mutta yhtiön asioita ei ole saatu normaalitilanteeseen vielä vuoden
2014 aikana. Konserniohjauksessa ja -valvonnassa on edelleen kehitettävää ja osin jopa suuria haasteita.
11
1.3 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN
RAHOITUS
1.3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen
Tilikauden tuloksen muodostumista kuvataan tuloslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla.
Tuloslaskelma (ulkoinen), 1000 €
2010
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
Verotulot
Valtionosuudet
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
Vuosikate
Poistot ja arvonalentumiset
Satunnaiset tuotot
Satunnaiset kulut
Tilikauden tulos
Poistoeron lisäys (-), vähennys (+)
Suunnitelman ylittävät poistot
Varausten lisäys (-), vähennys (+)
Rahastojen lisäys (-), vähennys (+)
Tilikauden ylijäämä/alijäämä
9
-47
-38
21
18
391
536
146
540
686
16
122
-84
-17
2 117
-1 726
0
0
391
64
0
0
0
455
2011
10
-50
-40
22
19
902
951
048
565
761
13
133
-119
-16
2 289
-1 806
0
0
440
61
0
0
0
501
2012
10
-53
-43
22
20
065
611
546
890
717
5
115
-150
-21
11
-1 968
0
0
-1 957
-63
0
192
0
-1 829
2013
10
-55
-45
25
21
305
558
253
081
350
8
55
-106
-20
1 116
-2 020
0
0
-904
111
0
0
0
-793
2014
9
-55
-46
25
21
628
998
370
556
314
4
53
-125
-25
406
-2 029
0
0
- 1 623
109
0
0
0
-1 514
Toimintakate on toimintatuottojen ja –kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen osuuden toiminnan
kuluista.
Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien käyttöomaisuuden poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä.
Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan
omaa pääomaa. Tilikauden tulokseen saattaa olennaisesti vaikuttaa satunnaiset tuotot tai kulut, mistä
syystä tulorahoituksen riittävyyttä ei voida määritellä sen perusteella.
Tuloslaskelman tunnusluvut
Toimintatuotot/Toimintakulut, %
Vuosikate/Poistot, %
Vuosikate, €/asukas
Asukasmäärä
2010
19,75
122,6
249
8494
2011
21,40
126,7
270
8474
2012
18,78
0,54
1
8569
2013
18,54
55,2
130
8588
2014
17,19
20,01
47,11
8618
Johtopäätökset tunnusluvuista
Toiminnan kuluista saadaan katettua myyntivoitoilla, myynti- ja maksutuotoilla sekä muilla varsinaisen toiminnan tuotoilla 17,9 %. Tunnusluku on alhaisempi kuin vuosina 2010 – 2013. Tunnuslukua
2010 – 2011 paransi kunnalle maksettu yhdistymisavustus. (vuonna 2010 ja 2011 1 080 000 €).
Vuosikatteen määrä vuonna 2014 on ylijäämäinen ja heikompi kuin 2013. Vuosikatteella saadaan
katettua poistoista runsaat 20 %. Vuosikate/Poistot, % -tunnusluku on 20,01 % (hyvä tunnusluku
on 100 %).
12
1.3.2 Toiminnan rahoitus
Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä ja rahoitustoiminnan nettomäärä. Näiden kahden nettomäärän erotus tai summa osoittaa kunnan rahavarojen
muutoksen tilikaudella.
Rahoituslaskelma, 1000 €
2010
2011
2012
2013
2014
Toiminnan rahavirta
Tulorahoitus
Vuosikate
Satunnaiset erät, netto
Tulorahoituksen korjauserät
Investointien rahavirta
Investointimenot
Rahoitusosuudet investointeihin
Pysyvien vastaavien luovutustulot
Toiminnan ja investointien rahavirta
2 117
0
-22
2 289
0
-459
11
0
-235
1 116
0
222
406
0
-140
-3 149
0
220
-834
-5 041
829
1 184
-1 198
-3 334
614
647
-2 297
-2 852
10
507
-997
-3 860
263
671
-2 660
Rahoituksen rahavirta
Antolainauksen muutokset
Antolainojen lisäys
Antolainojen vähennys
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Lyhytaikaisten lainojen muutos
Oman pääoman muutokset
Muut maksuvalmiuden muutokset
Rahoituksen rahavirta
-36
112
0
70
0
40
0
36
0
26
800
-475
0
0
-260
142
1 744
-475
0
0
265
1 604
830
-699
0
0
1 279
1 450
0
-767
150
0
495
-86
2 500
-668
850
0
-83
2 625
Rahavarojen muutos
-692
406
-848
-1 083
-35
1 620
2 312
2 026
1 620
1 178
2 026
95
1 178
60
95
2012
2013
2014
-7 986
Rahavarat 31.12.
Rahavarat 1.1.
Rahoituksen tunnusluvut
2010
Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5
vuodelta, €
Investointien tulorahoitus, %
(100 * Vuosikate/Investointien omahankintameno)
Pääomamenojen tulorahoitus, %
100 * Vuosikate/(Investointien omahankintameno +
Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset)
Lainanhoitokate
(Vuosikate + korkokulut)/(Korkokulut + Lainanlyhennykset)
Rahavarat 31.12, 1000 €
Kassasta maksut/vuosi, 1000 €
Rahan riittävyys, pv
Asukasmäärä
2011
67,23
54,35
0,39
39,25
11,29
59,68
49,58
0,32
31,22
9,58
3,9
4,1
0,2
1,4
0,67
1620
51622
11,5
8494
2026
56602
13,1
8474
1178
57815
7,4
8569
95
59304
0,6
8588
60
60 676
0,36
8618
Johtopäätökset tunnusluvuista:
Investointien omahankintamenoja on rahoitettu tulorahoituksella reilut 10 %:a. Edeltävinä vuosina
tunnusluku oli heikompi vain vuonna 2012.
Pääomamenojen tulorahoitus -tunnusluku on myös heikompi kuin 2010, 2011 ja 2013, mutta kuitenkin vuotta 2012 parempi.
Lainanhoitokate kertoo tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus on riittänyt vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Korkokulujen ja
pitkäaikaisten lainojen lyhennysten määrä on ollut 793 000 €. Tunnuslukuna 1-2 on tyydyttävä ja yli
2 oleva tunnusluku on hyvä. Kuntien keskiarvo oli 1,30 vuonna 2013 ja 1 vuonna 2012
Rahavarojen määrä oli vuoden lopussa vain 60 000 €, joka on samaa matalaa tasoa, kuin vuoden
2013 lopun rahavarojen määrä.
13
1.4 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET
Tase, 1000 €
VASTAAVAA
A. PYSYVÄT VASTAAVAT
I. Aineettomat hyödykkeet
1. Aineettomat oikeudet
2. Muut pitkävaikutteiset menot
3. Ennakkomaksut
II. Aineelliset hyödykkeet
1. Maa- ja vesialueet
2. Rakennukset
3. Kiinteät rakenteet ja laitteet
4. Koneet ja kalusto
5. Muut aineelliset hyödykkeet
6. Ennakkomaksut ja keskener.
hankinnat
III. Sijoitukset
1. Osakkeet ja osuudet
2. Joukkovelkakirjasaamiset
3. Muut lainasaamiset
4. Muut saamiset
B. TOIMEKSIANTOJEN VARAT
1. Valtion toimeksiannot
2. Lahjoitusrahastojen erityiskatteet
3. Muut toimeksiantojen varat
C. VAIHTUVAT VASTAAVAT
I. Vaihto-omaisuus
1. Aineet ja tarvikkeet
2. Keskeneräiset tuotteet
3. Valmiit tuotteet
4. Muu vaihto-omaisuus
5. Ennakkomaksut
II. Saamiset
Pitkäaikaiset saamiset
1. Myyntisaamiset
2. Lainasaamiset
3. Muut saamiset
4. Siirtosaamiset
Lyhytaikaiset saamiset
1. Myyntisaamiset
2. Lainasaamiset
3. Muut saamiset
4. Siirtosaamiset
III. Rahoitusarvopaperit
IV. Rahat ja pankkisaamiset
Vastaavaa yhteensä
31.12.2011
1000 €
31.12.2012
1000 €
31.12.2013 31.12.2014
1000 €
1000 €
39 734
435
0
435
0
29 236
4 215
18 246
4 893
296
20
1 564
40 026
347
0
347
0
29 711
4 180
20 131
4 661
534
20
184
40 083
315
0
315
0
29 684
4 136
19 426
4 191
352
20
1 559
41 094
168
0
168
0
30 933
4 759
21 048
4 210
259
19
636
10 064
8 951
0
1 032
81
124
11
113
0
9 969
8 896
0
1 010
63
105
0
105
0
10 084
9 047
0
986
50
102
0
102
0
9 993
8 983
0
960
50
91
0
91
0
3 988
65
0
0
65
0
0
2 026
0
0
0
0
0
1 896
572
0
545
779
0
2 026
43 847
2 629
65
0
0
65
0
0
1 385
0
0
0
0
0
1 385
652
0
116
618
0
1 178
42 760
1 646
65
0
0
65
0
0
1 485
0
0
0
0
0
1 485
952
0
282
251
0
95
41 830
1 724
71
0
0
71
0
0
1 593
0
0
0
10
0
1 583
1 169
0
24
390
0
60
42 909
14
VASTATTAVAA
31.12.2011
1000 €
31.12.2012
1000 €
-27 730
-23 734
0
0
-3 495
-501
-1 941
-25 901
-23 734
0
0
-3 997
-1 829
-1 813
-25 108
-23 734
0
0
2 167
-793
-1 702
-25 594
-23 734
0
0
-1 374
-1 514
-1 593
-823
-1 118
-8
0
-8
-460
-11
-449
0
-13 707
-7 859
0
-886
-927
0
0
0
-442
0
-442
0
-14 605
-8 140
0
-775
-927
0
0
0
-438
0
-438
0
-14 583
-7 592
0
-666
-927
0
0
0
-521
0
-521
0
-17 202
-9 263
0
-6 366
-690
0
0
0
-803
0
-5 847
0
-6 539
-648
0
0
0
-954
0
-6 465
0
-5 859
-599
0
0
0
-1 135
0
-6 991
0
--7 553
-546
0
0
0
-1 165
0
-7 938
0
-649
-56
0
-157
-2 166
-551
-2 269
-43 847
-658
-47
0
-179
-2 468
-577
-2 536
-42 760
-768
-49
0
-398
-2 518
-660
-2 598
-41 830
-1 806
-52
0
-206
-2 375
-631
-2 869
-42 909
A. OMA PÄÄOMA
I. Peruspääoma
II. Arvonkorotusrahasto
III. Muut omat rahastot
IV. Edellisten tilikausien yli-/alijäämä
V. Tilikauden yli-/alijäämä
B. POISTOERO JA VAPAAEHTOISET
VARAUKSET
1. Poistoero
2. Vapaaehtoiset varaukset
C. PAKOLLISET VARAUKSET
1. Eläkevaraukset
2. Muut pakolliset varaukset
D. TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT
1. Valtion toimeksiannot
2. Lahjoitusrahastojen pääomat
3. Muut toimeksiantojen pääomat
E. VIERAS PÄÄOMA
I Pitkäaikainen
1. Joukkovelkakirjalainat
2. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta
3. Lainat julkisyhteisöiltä
4. Lainat muilta luotonantajilta
5. Saadut ennakot
6. Ostovelat
7. Liittymismaksut ja muut velat
8. Siirtovelat
II. Lyhytaikainen
1. Joukkovelkakirjat
2. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta
3. Lainat julkisyhteisöiltä
4. Lainat muilta luotonantajilta
5. Saadut ennakot
6. Ostovelat
7. Muut velat
8. Siirtovelat
Vastattavaa yhteensä
31.12.2013 31.12.2014
1000 €
1000 €
Taseen tunnusluvut
31.12.
2011
Omavaraisuusaste, %
100 * (Oma pääoma+Poistoero ja Vapaaehtoiset varaukset)/ (Koko pääoma- Saadut ennakot)
Suhteellinen velkaantuneisuus-%
100* (Vieras pääoma – Saadut ennakot)/Käyttötulot
Kertynyt alijäämä, 1000 €
Kertynyt alijäämä, €/as
Lainakanta 31.12, 1000 €
Vieras pääoma – (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat)
Lainat €/asukas
Lainasaamiset 31.12, 1000 €
Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset
Asukasmäärä
31.12.
2012
31.12.
2013
31.12.
2014
67,91
65,09
64,61
58,98
26,27
26,99
25,04
30,08
3 997
472
7 760
2 167
253
7 891
1 374
160
7 277
-140
-16,25
9 956
915
1 032
921
1 010
847
986
1 155
960
8 474
8 569
8 588
8 618
15
Taseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat kunnan omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta.
Johtopäätökset tunnusluvuista:
Omavaraisuusasteella mitataan kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuusaste laski edelliseen tilinpäätökseen verrattuna vähän, ollen 58,98 %. Kuntatalouden keskimääräinen omavaraisuus 2013 oli 60,5 %. Hyvänä pidetään 70 %. Pöytyän omavaraisuus on ensimmäistä kertaa alle kuntien keskitason.
suhteellinen velkaantuneisuus kasvoi vuonna 2014, kun se vuonna 2013 oli poikkeuksellisesti vähentynyt sitä edeltäviin vuosiin verrattuna. Tunnusluvun mukaan n. 30 % kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Valtakunnallisesti suhteellinen velkaantuneisuus on alle
kuntien keskiarvon. Vuonna 2013 kaikkien Suomen kuntien suhteellinen velkaantuneisuus on ollut
50,7 %.
lainamäärä kasvoi runsaat 2,6 milj. euroa vuodesta 2013. Talousarviossa ennakoitiin pitkäaikaisen
lainan lisäykseksi 5,2 milj. euroa, josta nostettiin 2,5 milj. euroa. Maksuvalmiutta on hoidettu lisäksi
lyhytaikaisin lainoin, jonka määrä vuoden vaihteessa oli 1 milj. euroa.
lainat 1 155 €/as on noin 50 % kuntien keskiarvosta. Vuonna 2013 kaikkien kuntien lainojen keskiarvo oli 2 540 €/as.
1.5 KOKONAISTULOT JA –MENOT
Kokonaistulojen ja –menojen laskelma vuodelta 2014 on laadittu tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat.
1000 €
%
TULOT
Toiminta
9 628
25 556
21 314
4
53
0
0
-189
17,95
43,69
37,19
0,01
0,10
0
0
-0,17
263
671
0,02
0,88
26
2 500
1 000
0
0,06
0
0,26
0
Kokonaistulot yhteensä
60 825
100
MENOT
Toiminta
1000 €
%
Toimintakulut
Korkokulut
Muut rahoituskulut
Satunnaiset kulut
Tulorahoituksen korjauserät
- +/- Pakollisten varausten muutos
- Pysyvien vastaavien luovutustappiot (-)
55 998
125
25
0
92,14
0,21
0,04
0
0
-49
0
-0,08
3 860
6,35
0
668
150
0
0
1,10
0,25
0
Toimintatuotot
Verotulot
Valtionosuudet
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Satunnaiset tuotot
Tulorahoituksen korjauserät
- Pysyvien vastaavien myyntivoitot (-)
Investoinnit
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Pysyvien vastaavien luovutustulot
Rahoitustoiminta
Antolainasaamisten vähennykset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Lyhytaikaisten lainojen lisäys
Oman pääoman lisäykset
Investoinnit
Investointimenot
Rahoitustoiminta
Antolainasaamisten lisäykset
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Lyhytaikaisten lainojen vähennys
Oman pääoman vähennykset
Kokonaismenot yhteensä
60 777
100,0
Kokonaistulot – kokonaismenot = 60 825 – 60 777 = 48
Muut maksuvalmiuden muutokset – rahavarojen muutos = [83] - [35] = [48]
16
1.6 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS
Pöytyän kuntakonserniin kuuluu tytäryhtiöitä, joissa kunnan omistusosuus on yli 50 % sekä kuntayhtymiä. Lisäksi kunnalla on osakkuusyhtiöitä, joissa omistusosuus on 50 % tai sen alle.
Kuntakonsernista laaditaan konsernitaseen lisäksi konsernituloslaskelma ja konsernirahoituslaskelma.
1.6.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen kuuluvista yhteisöistä
Kuntayhtymät
•
•
•
•
•
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ky
Pöytyän kansanterveystyön ky
Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin ky
Loimaan koulutuskuntayhtymä
Varsinais-Suomen Liitto ky
Omistusosuus %
2,27 %
73,75 %
3,05 %
12,00 %
1,53 %
Tytäryhteisöt
Asunto-osakeyhtiöt
As
As
As
As
As
Oy
Oy
Oy
Oy
Oy
Karinaisten Faarinhovi
Pöytyän Riihiniitty
Pöytyän Sankarinrivi
Talonpojankartano
Faarinkujanrivi
100,0
100,0
100,0
100,0
84,7
Kiinteistöosakeyhtiöt
KOY
KOY
KOY
KOY
KOY
Kyrön Tapiola
Pöytyän Talonpojanpuisto*)
Pöytyän Yritystalo
Koskenranta **)
Pöytyän Liiketalo Oy
Muut yhtiöt
Pöytyän lämpökeskus Oy
100,0
77,0
66,8
59,0
51,4
100
Osakkuusyhteisöt
As Oy Manttaalinrinne
KOY Manttaalinrivi
KOY Pikkumylly
As Oy Sankarintie 1
Parravahan Vesi Oy
45,9
45,5
35,2
42,1
41,5
*) KOY Koskenrannan ja KOY Pöytyän Talonpojanpuiston tilinpäätökset 2014 eivät ole valmistuneet eikä
tietoja ole voitu yhdistellä konsernitilinpäätökseen. Muut tytäryhteisöt ja kuntayhtymät on yhdistelty.
1.6.2 Konsernin toiminnan ohjaus
Kunnanvaltuusto on hyväksynyt 7.9.2009 konserniohjeen, joka tuli voimaan 1.1.2010. Kunnan konserniohjeella luodaan puitteet ensisijaisesti kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen omistajaohjaukselle kunnan strategian ja tavoitteiden mukaisesti. Ohjetta noudatetaan soveltuvin osin myös osakkuusyhteisöjen
ja kuntayhtymien omistajaohjauksessa.
Konserniohjeen tavoitteena on, että kunnan tytär- ja osakkuusyhteisöt, kuntayhtymät ja muut kuntakonserniin kuuluvat yhteisöt toteuttavat valtuuston hyväksymiä ja asettamia tavoitteita. Konserniohjeella pyritään yhteisöjen ohjauksen yhtenäistämiseen, toiminnan läpinäkyvyyden lisäämiseen, kunnan yhteisöstä
saaman tiedon laadun parantamiseen ja tiedonkulun tehostamiseen.
Konserniohjeessa on määritelty, että konsernijohdon muodostaa kunnanhallitus ja kunnanjohtaja tai
muu johtosäännössä määrätty viranomainen. Kunnanjohtaja on nimennyt kunnanhallitusta kuultuaan
kunnan edustajat tytär- ja osakkuusyhteisöjen yhtiökokouksiin. Konserniohjeessa on ohjeet myös konserniraportoinnista. Tytäryhtiöiden tuli raportoida toiminnastaan ja taloudestaan elokuun lopun tilanteessa.
Vuoden 2014 talousarviossa yleistavoitteena oli kaikille konserniin kuuluville pysyminen taloudellisesti
sellaisessa kunnossa, että yhtiö voi varautua tulevaisuuteen tulorahoituksellaan huolehtien maksu- ja rahoitusvalmiudestaan kestävällä tavalla. Voidaan arvioida, että tämä tavoite on toteutunut vähintään tyydyttävästi. Vuokratalojen erityistavoitteena on pitää asuntokanta sellaisessa kunnossa, että asunnot ovat
haluttuja vuokra-asuntoja. Tytäryhtiöiden asunnoissa vuokrausaste on korkea ja tyhjänäoloajat ovat lyhyitä, joten tämäkin tavoite on toteutunut. Pääosa tytäryhtiöistä osallistuu rahoitus- ja korkoriskien selvitystyöhön. Vuonna 2014 selvitettiin tytäryhteisöjen rahoitus- ja korkoriskit yhdessä kunnan kanssa.
17
1.6.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat
Konsernin tytäryhteisöjen KOY Koskenrannan ja KOY Talonpojanpuiston tilinpäätösten valmistumisessa
on ollut ongelmia. KOY Koskenrannan tilinpäätös 2013 on saatu valmiiksi. KOY Talonpojanpuiston
osalta vuosi 2013 on kesken.
Pöytyän Lämpökeskus Oy:n toiminta laajeni, kun Pöytyän kunta myi Yläneen lämpökeskuksen liiketoiminnan Pöytyän Lämpökeskus Oy:lle vuonna 2013.
1.6.4 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut
Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut
Tuloslaskelma, 1000 €
Toimintatuotot
Toimintakulut
Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta
Toimintakate
Verotulot
Valtionosuudet
Rahoitustuotot ja –kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
Vuosikate
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
Tilikauden yli- ja alipariarvot
Arvonalentumiset
Satunnaiset erät
Tilikauden tulos
Tilinpäätössiirrot
Vähemmistöosuudet
Tilikauden ylijäämä/alijäämä
2010
1000 €
27 679
-64 079
2012
1000 €
31 709
-76 729
-36 400
21 510
18 686
2011
1000 €
30 366
-69 035
6
-38 663
22 540
19 761
-45 029
22 863
23 160
2013
1000 €
33 331
-79 373
1
-46 041
25 053
23 933
2014
1000 €
29 629
-76 434
3
-46 802
25 526
23 717
22
93
-290
-75
3 545
29
130
-360
-102
3336
9
108
-398
-73
640
10
51
-331
-48
2 627
9
48
-313
-48
2 138
-2 864
0
0
5
686
-10
-2 923
0
0
-42
370
20
676
390
-3 099
0
0
0
-2 459
118
-1
-2 342
-3 370
0
-8
0
-750
109
-6
-647
-3 541
0
-2
110
-1 294
90
-6
-1 210
2013
41,99
77,96
306
2014
38,76
60,38
248
Konsernituloslaskelman tunnusluvut
Toimintatuotot/Toimintakulut, %
Vuosikate/Poistot, %
Vuosikate, €/asukas
2010
43,2
123,8
417
2011
43,99
114,11
393
2012
41,33
20,66
75
Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut
Rahoituslaskelma, 1000 €
2010
1000 €
Toiminnan rahavirta
Vuosikate
Satunnaiset erät, netto
Tulorahoituksen korjauserät
Investointien rahavirta
Investointimenot
Rahoitusosuudet investointeihin
Pysyvien vastaavien luovutustulot
Toiminnan ja investointien rahavirta
Rahoituksen rahavirta
Antolainauksen muutokset
Antolainojen lisäys
Antolainojen vähennys
2011
1000 €
2012
1000 €
2013
1000 €
2014
1000 €
3 545
-5
-48
3 336
0
-449
640
0
-211
2 627
0
285
2 138
-110
-32
-4 774
6
222
-1 044
-7 736
875
1 220
-2 754
-5 973
638
684
-4 221
-5 434
142
514
-1 866
-4 775
271
753
-1 533
-36
112
-10
70
-2
40
-1
36
0
26
18
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Lyhytaikaisten lainojen muutos
Oman pääoman muutokset
Muut maksuvalmiuden muutokset
Toimeksiantojen varojen ja po:n muutokset
Vaihto-omaisuuden muutos
Saamisten muutokset
Korottomien velkojen muutokset
Rahoituksen rahavirta
Rahavarojen muutos
Rahavarat 31.12.
Rahavarat 1.1.
1 952
-1 098
-55
-20
3 742
-1 097
117
115
2 984
-1 796
-68
45
1 897
-1 510
435
50
2 503
-1 678
405
47
2
-41
-280
-31
505
-6
-6
-308
1 159
3 778
4
2
227
1 168
2 602
28
-51
-592
578
870
101
-13
419
0
1 660
-539
2 857
3 396
1 024
3 876
2 857
-1 618
2 258
3 876
-996
1 270
2 258
126
1 397
1 270
Konsernin rahoituslaskelman tunnusluvut
2010
Investointien tulorahoitus, %
(100 * Vuosikate/Investointien omahankintameno)
Pääomamenojen tulorahoitus, %
100 * Vuosikate/(Investointien omahankintameno
+ Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset)
Lainanhoitokate
(Vuosikate + korkokulut)/(Korkokulut + Lainanlyhennykset)
Kassasta maksut, 1000 €
Kassan riittävyys, pv
2011
2012
2013
2014
74,3
48,6
12,0
49,6
47,5
61,2
42,2
9,0
38,8
33,01
2,8
2,5
0,5
1,6
1,23
71 207
14,8
80 986
17,5
86 159
9,5
87 093
5,3
88 812
5,7
Konsernitase ja sen tunnusluvut
Tase, 1000 €
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet
Muut pitkävaikutteiset menot
Ennakkomaksut
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Rakennukset
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset hyödykkeet
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Sijoitukset
Osakkuusyhteisöosuudet
Osakkeet ja osuudet
Joukkovelkakirjasaamiset
Lainasaamiset
Muut saamiset
TOIMEKSIANTOJEN VARAT
Toimeksiantojen varat
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Saamiset
− Pitkäaikaiset saamiset
− Lyhytaikaiset saamiset
Rahoitusarvopaperit
Rahat ja pankkisaamiset
VASTAAVAA YHTEENSÄ
31.12.2010
1000 €
31.12.2011
1000 €
31.12.2012
1000 €
31.12.2013
1000 €
31.12.2014
1000 €
46 953
522
18
454
50
44 032
4 669
28 078
5 626
1 677
289
3 693
49 665
611
543
67
46 253
4 648
29 504
5 635
1 896
57
4 513
51 448
475
404
71
48 250
4 638
31 223
5 526
2 087
52
4 724
52 756
442
24
413
5
49 549
4 620
35 951
4 280
2 877
52
1 769
53 102
335
23
304
9
50 075
5 243
36 904
4 292
2 592
58
986
2 399
481
1 251
17
498
152
408
408
6 040
288
2 895
10
2 885
6
2 851
53 402
2 802
975
1 193
0
503
131
353
353
7 364
294
3 194
9
3 185
6
3 870
57 382
2 722
923
1 192
0
493
115
253
253
5 517
292
2 967
20
2 947
6
2 252
57 218
2 765
897
1 283
0
480
103
244
244
5 173
344
3 559
22
3 537
134
1 136
58 173
2 692
1 040
1 082
0
468
103
207
207
4 894
357
3 140
27
3 113
40
1 357
58 202
19
31.12.2010
1000 €
31.12.2011
1000€
-27 093
-23 734
0
-27 495
-23 734
0
-25 157
-23 734
0
-24 580
-23 734
0
-23 418
-23 734
0
-241
-2 442
-676
-570
-2 195
-251
-3 120
-390
-273
-2 175
-239
-3 526
2 341
-274
-2 108
-303
-1 191
647
-422
-1 985
-352
-543
1 210
-433
-1 866
Poistoero
Vapaaehtoiset varaukset
PAKOLLISET VARAUKSET
Eläkevaraukset
Muut pakolliset varaukset
TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen
Pitkäaik. korollinen vieras pääoma
Pitkäaik. koroton vieras pääoma
Lyhytaikainen
Lyhytaik. korollinen vieras pääoma
Lyhytaik. koroton vieras pääoma
-1 001
-1 194
-254
-9
-245
-771
-22 519
-13 143
-12 255
-888
-9 376
-1 141
-8 235
-967
-1 208
-267
-9
-259
-710
-26 461
-15 499
-14 373
-1 126
-10 962
-1 810
-9 152
-1 072
1 036
-304
-9
-296
-614
-28 761
-17 007
-15 680
-1 327
-11 754
-1 583
-10 171
-959
-1 025
-384
-6
-378
-633
-30 168
-17 337
-15 832
-1 506
-12 831
-2 698
-10 133
-849
-1 017
-526
-4
-522
-697
-31 262
-18 008
-16 458
-1 549
-13 254
-2 866
-10 388
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
-53 402
-57 382
-57 218
-58 173
-58 202
31.12.
2010
31.12.
2011
31.12.
2012
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Peruspääoma
Osuus kuntayhtymien oman pääoman lisäyksestä
Muut omat rahastot
Edellisten tilikausien yli-/alijäämä
Tilikauden yli-/alijäämä
VÄHEMMISTÖOSUUDET
POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUK-
31.12.2012 31.12.2013
1000 €
1000 €
31.12.2014
1000 €
SET
Konsernitaseen tunnusluvut
Omavaraisuusaste, %
100 * (Oma pääoma + Konsernireservi + Poistoero ja Vapaaehtoiset varaukset)/(Koko pääoma- Saadut ennakot)
Suhteellinen velkaantuneisuus, %
Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1000 €
Kertynyt ylijäämä (alijäämä), €/asukas
Konsernin lainakanta 31.12, 1000 €
Vieras pääoma – (Saadut ennakot + Ostovelat
+ Siirtovelat + Muut velat)
Konsernin lainat €/asukas
Lainasaamiset 31.12
Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut
lainasaamiset
Kunnan asukasmäärä
•
31.12.
2013
31.12.
2014
55,0
51,5
47,5
45,3
43,6
33,0
3 118
367
13 395
36,14
3 510
414
16 182
36,73
1 184
138
17 263
36,11
544
63
18 085
36,75
-668
-77
19 325
1 577
1 909
2 010
2 106
2 242
516
503
493
480
468
8 494
8 479
8 569
8 588
8 618
konsernin lainat €/as on alhaisempi kuin koko maan kuntakonserneissa. Vuonna 2013 oli konsernin lainakanta koko maan kunnissa 5 538 €/as.
20
1.7 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET
Tuloksen käsittely
Kunnanhallituksen on kuntalain 70 §:n mukaan tehtävä toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä sekä talouden tasapainottamisista koskevista toimenpiteistä.
Tilikauden 2014 tulos on 1 622 796,86 € alijäämäinen. Alkuperäisessä talousarviossa tulos arvioitiin negatiiviseksi 2 420 100 €, joten tilikauden tulos on selvästi talousarviossa arvioitua parempi. Tilikausi on
alijäämäinen 1 514 003,91 €. Poistoerojen vähennyksistä johtuu, että alijäämä on pienempi kuin tilikauden tulos. Poistoeron vähennykset liittyvät investointivarauksella toteutettuihin investointihankkeisiin ja
määrältään perustuvat suunnitelman mukaisiin poistoihin. Pöytyän kunnan aloittavassa taseessa
1.1.2014 oli ylijämää 1 373 940,61 €. Kertynyt ylijäämä muuttui 2014 alijäämän siirron jälkeen kertyneeksi alijäämäksi 140 063,30 €.
Kunnanhallitus ehdottaa tilikauden 1 622 796,86 euron alijäämäisen tuloksen käsittelystä seuraavaa:
1) Tuloutetaan tehtyjä poistoeroja suunnitelman mukaan 108 792,95 euroa
2) Tilikauden alijäämä 1 514 003,91 euroa kirjataan tilikauden yli-/alijäämätilille.
Talouden tasapainottamisen pääasialliset keinot ovat tulojen lisäys ja/tai menojen vähennys. Tuloja voidaan lisätä nostamalla veroprosenttia tuloverotuksessa ja kiinteistöverotuksessa ja nostamalla kunnan
palveluista perittäviä maksuja. Veroprosentin korotus yhdellä prosenttiyksiköllä merkitsee n. 1 milj. euron lisäystä verotuloihin. Menojen vähennyksen tulisi ensisijaisesti kohdistua käyttötalouteen ja keinojen
tulisi olla pitkäkestoisia. Tuottavia investointeja kannattaa tehdä huonoinakin aikoina. Monilla investoinneilla saadaan aikaan positiivisia vaikutuksia käyttötalouteen ja julkiset investoinnit tukevat elinkeinoelämää taantuman aikana. Veroprosenttia korotettiin viimeksi vuodelle 2014, joten seuraavan veroprosentin korotuksen ajankohta tulee miettiä tarkoin, eikä se voi olla vuosittain ensisijainen vaihtoehto
tulojen lisäykselle
Kunnan talouden tilanne on tilinpäätöksen perusteella hyvin erilainen, kuin mihin kunnassa on ennen totuttu. Taseeseen kertynyt ylijäämä on nyt käytetty, ja menorakenteeseen ei ole onnistuttu tekemään
muutoksia, joilla vaikuttaa menojen pitkäaikaiseen ja tarvittavan laajuiseen vähennykseen. Tästä huolimatta tilinpäätös on alijäämäinen.
Edelleen on tarve kunnan menojen karsimiseen, toimintojen uudelleenjärjestelyyn ja tulopohjan parantamiseen. Vuonna 2013 ja 2014 alussa on päätetty mm. seuraavista toimenpiteistä:
koulurakenteen muutos, jolla lakkautetaan 2014 ja 2015 Rannanmäen ja Haverin koulut. Karinaisten koulun, joka jo toimii hallinnollisesti yhdessä Heikinsuon koulun kanssa, toiminta lakkaa
yrityspalveluiden uudelleen järjestely kuntien yhteistyönä
vesihuoltolaitoksen osalta siirtyminen tulosvaikutteisiin liittymismaksuihin. Tämä tulee voimaan
1.3.2014.
tuloveroprosentin korottaminen 0,75 prosenttiyksiköllä vuodelle 2014.
sivistystoimen hallinnon järjestäminen yhdessä Auran kunnan kanssa
maaomaisuuden ja kunnalle tarpeettomien rakennettujen kiinteistöjen sekä muun omaisuuden myyminen
henkilöstömenoihin kohdistuneet toimet (tuntikehys, sijaisten käytön ohjeistus, talkoovapaat)
päätökset perusterveydenhuollon hallinnollisesta rakenteesta (voimaantulo 18.3.2015)
Viime vuosina menojen lisäys on kohdentunut erityisen voimakkaasti terveyspalveluihin, vanhusten palveluihin sekä sosiaalityöhön. Haasteena jatkossakin on talouden sovittaminen pienentyviin tuloihin. Tämän hetkisen yleisen talouden tilanteen pohjalta ei voida ennakoida kunnan veropohjan korjaantuvan
siinä määrin, että siitä saataisiin helpotusta taloustilanteeseen. Valtionosuuksia on leikattu jo useamman
vuoden ajan ja suunnitteilla on valtionosuusjärjestelmän uudistaminen.
Kunnassa on talouden näkökulmasta katsottuna tehty positiivisia päätöksiä. Vaikutukset tulevat kuitenkin näkymään viiveellä. Käyttömenojen alentamiseksi tulee ensisijaisesti vielä tarkastella ruokahuollon
järjestämisvaihtoehtoja, yhteistyömahdollisuuksia eri tehtävien järjestämiseksi ja kouluverkon rakennetta. Tavoitteena on maapoliittisen ohjelman ja asuntopoliittisen ohjelman valmistelu. Nämä liittyvät kunnan pitkäjänteiseen kehittämiseen. Asuntopoliittisella ohjelmalla otetaan kantaa myös kunnan omistajapolitiikkaan ja selvitetään vuokra-asuntojen hallinnoinnin vaihtoehtoja. Investointeja kohdistetaan hankkeisiin, joilla on positiivinen vaikutus käyttötalouden menojen alentamiseen ja jotka tukevat kunnan palvelujen kehittämistä ja tehostamista.
21
2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Toteutumisvertailussa seurattavia asioita ovat toiminnallisten tavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen.
2.1 KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN
Kunnan toimintaa ohjataan käyttötalousosan avulla. Talousarvion käyttötalousosassa valtuusto on asettanut tehtäväkohtaiset tavoitteet sekä osoittanut tavoitteiden edellyttämät tuloarviot ja määrärahat tehtävien hoitamiseen.
Käyttötalousosan toteutumisessa selvitetään tavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden poikkeamat ja
niiden syyt siltä osin kuin valtuusto ei ole niitä hyväksynyt talousarviomuutoksina.
TARKASTUSLAUTAKUNTA
TEHTÄVÄ: TARKASTUSTOIMINTA
TARKASTUSLAUTAKUNTA
Jäsenet
Osallistumiskerrat
Hämäläinen Timo, pj
9
Keloniemi Katri, vpj
8
Järvelä Jari
9
Kantola-Pöllänen Tuire
8
Rastas Tapio
9
Suomalainen Sari
9
Kokouksia 9
Kunnan omaehtoisesta ulkoisesta valvonnasta vastaavat valtuuston valitsema tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja.
Valtuusto on delegoinut tarkastuslautakunnalle hallinnon ja talouden tarkastamisen järjestämisen sekä arvioinnin,
ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Valtuuston valitsema tilintarkastaja
tarkastaa vastaavasti kunnan kunkin tilikauden hallinnon, kirjanpidon ja tilinpäätöksen.
Tavoitteiden toteutuminen
Tilintarkastuspäiviä oli budjetoitu 10 ja niistä toteutui 11,5 (7 päivää keväällä ja 4,5 syksyllä). Tilintarkastaja on ollut mukana kahdeksassa lautakunnan kokouksessa.
Tarkastuslautakunnan jäsenistä kolme on osallistunut koulutuksiin vuonna 2014.
Lautakunta käytti kaksi päivää toimialojen johtavien viranhaltijoiden ja lautakuntien puheenjohtajien
haastatteluihin.
Tarkastuslautakunta on saattanut yhden pitkittyneen tarkastuskohteensa päätökseen.
Tarkastuslautakunta on seurannut konserniyhtiöiden toimintaa vuonna 2014.
Talous/Tarkastustoiminta
TA 2014
€
Ulkoiset
ja sisäiset tuotot ja kulut
T
Toimintatulot,
ulkoiset
E
Toimintamenot,
ulkoiset
H
TA-muutokset, €
TA muutosten Toteutuma, Poikkeama
jälkeen, €
€
€
V
Netto,
sisäiset
Ä
Toimintakate (Netto ulkoiset+sisäiset)
0
-14 000
-14 000
-200
-200
-14 200
0
-1 908
-1 908
0
0
-1 908
0
-15 908
-15 908
-200
-200
-16 108
0
-15 908
-15 908
-122
-122
-16 030
0
0
0
-78
-78
-78
:
Laskennalliset
Muut laskennalliset, netto
Tehtävän kokonaiskustannukset
-1 800
-16 000
0
-1 908
-1 800
-17 908
-1 628
-17 658
-172
-250
T
Netto,
ulkoiset
Ä
Toimintamenot,
sisäiset
22
KESKUSVAALILAUTAKUNTA
TEHTÄVÄ: VAALIT (12)
Jäsenet
Lehtinen Unto, pj
Reunanen Ville, vpj
Aalto Tuija
Mäki Tauno
Mäki-Takala Tiina
KESKUSVAALILAUTAKUNTA
Osallistumiskerrat
3
3
2
3
3
Varajäsenet
Leppäsilta Johanna
Kokouksia 3, käsiteltyjä asioita 22
1
Vuonna 2014 järjestettiin europarlamenttivaalit. Äänestysalueita oli kolme. Ennakkoäänestys järjestettiin
kunnan toimesta.
Talous/Vaalit
TA 2014
€
Ulkoiset
ja sisäiset tuotot ja kulut
T
Toimintatulot,
ulkoiset
E
Toimintamenot,
ulkoiset
H
TA-muutokset, €
TA muutosten Toteutuma, Poikkeama
jälkeen, €
€
€
V
Netto,
sisäiset
Ä
Toimintakate
(Netto ulkoiset+sisäiset)
13 000
-12 000
1 000
0
0
1 000
0
0
0
0
0
0
13 000
-12 000
1 000
0
0
1 000
13 325
-11 619
1 706
-69
-69
1 637
-325
-381
-706
69
69
-637
:
Laskennalliset
Muut laskennalliset, netto
Tehtävän kokonaiskustannukset
-1 800
-800
0
0
-1 800
-800
-3 395
-1 758
1 595
958
T
Netto,
ulkoiset
Ä
Toimintamenot,
sisäiset
23
KUNNANHALLITUS
Toiminta-ajatus: Myötävaikuttaa valtuuston hyväksymän strategian toteutumiseen niin, että valtuuston vahvistama visio toteutuu.
KUNNANHALLITUS
Jäsenet
Wärri Pentti, pj
Arvola Ulla-Riitta
Flemmich Mirjami
Hellstén Ari
Kajander Rauno
Keloniemi-Hurttila Elina
Lepistö Pasi
Lindgren Hilkka, vpj
Niittymaa Veikko
Rantala Ilkka
Osallistumiskerrat
20
19
20
21
19
19
16
21
18
18
Kokouksiin osallistuneet varajäsenet
Hahko Laura
Hartikka Reijo
Ketola Hannu
Loponen Marika
Mäki-Takala Petri
Parkkila Kari
Reide Pirjo
Säylä Tiina
Toivonen Aarno
Kokouksia 21, käsiteltyjä asioita 324 julkisella listalla
1
2
4
2
4
1
1
1
2
TEHTÄVÄ: HALLINNON JA TALOUDEN PALVELUT (14)
Tilivelvollinen ja tulosvastuullinen esimies:
Kunnanjohtaja (luottamushenkilöhallinto, keskushallinto, yhteistyö)
Hallintopäällikkö (hallinto- ja henkilöstöpalvelut)
Talouspäällikkö (talous- ja tietohallintopalvelut)
Toiminta-ajatus: Hallinnon ja talouden palvelut: Myötävaikuttaa valtuuston hyväksymän strategian toteutumiseen niin, että valtuuston vahvistama visio toteutuu.
Palvelusuunnitelman kuvaus: Kunnanjohtaja johtaa kunnanhallituksen alaisena kunnan hallintoa, talouden hoitoa ja muuta toimintaa. Johtamisella luodaan kuntaan edellytykset peruspalvelutuotannon onnistuneeseen toteuttamiseen ja tarjotaan elinkeinotoiminnalle suotuisa ilmapiiri ja yleiset edellytykset.
Hallinnon ja talouden palvelut tuottavat toimistopalveluita, joiden tarkoituksena on tukea kunnan varsinaista palvelutuotantoa hoitamalla palvelutoimintaan liittyvät henkilöstö-, talous- ja tietohallinnon, arkistonhoidon yms. tehtävät. Lisäksi osallistutaan keskushallinnon (kunnanvaltuusto, kunnanhallitus) käsiteltäväksi tulevien asioiden valmisteluun.
Muutokset toimintaympäristössä
Kunnan talouteen vaikutti edelleen jatkunut valtionosuuksien leikkaus. Verotulojen kertymä kasvoi jonkin
verran heikosta yleisestä taloudellisesta tilanteesta huolimatta. Sekä menot että tulot eivät koko kunnan
tasolla toteutuneet arvioidussa laajuudessa. Lomituksessa näkyi palvelutarpeen väheneminen joka vaikutti huomattavasti sekä tuloihin että menoihin. Merkittävät menojen ylitykset tulivat myös terveyspalveluihin ja sosiaalityöhön. Investointiosassa toteutui huomattavia muutoksia arvioituun nähden.
Kunnan talouden tasapainottamiseksi sovellettiin vuonna 2013 hyväksyttyjä yleisiä ohjeita henkilöstökulujen vähentämiseksi. Ohjeistusta annettiin vakituisen ja määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta,
vuosilomista ja koulutuksesta sekä säästövapaiden myöntämisestä. Koko vuonna talkoovapaa-/säästövapaapäiviä pidettiin yhteensä 472 päivää (2013: 1048 ja 2012: 609). Henkilöstökulut nousivat edellisestä vuodesta vain 0,5 %, talousarvion toteutuma oli 98 %. Kuntasektorin ansiotasoindeksin muutos oli
vuositasolla 1,8 %. Säästösyistä ei myöskään kaikkia talousarvioon hyväksyttyjä uusia vakansseja täytetty.
24
Kuntarakenneuudistus ja sote-alueiden muodostaminen ovat koko kuntakenttään vaikuttavia asioita, jotka tuovat epävarmuutta kuntien tulevaisuuteen.
Valtuusto hyväksyi kunnan uuden strategian vuoden 2014 alussa.
Kuntahankintojen suorittamia kilpailutuksia hyödynnetään mm. puhelinjärjestelmässä, monitoimilaitehankinnoissa, hankintojen kilpailutusjärjestelmässä, tietoverkon laitteiden sekä toimistopaperin hankinnassa.
Tavoitteet ja niiden toteutuminen
Tavoite
Valtuustotaso:
Kuntarakenteen järjestelyyn liittyvät
toimenpiteet
Hallintorakenteen muutostarpeiden
jatkoselvitykset kouluverkko, ateriapalveluiden tuottaminen, tukipalveluyksikön muodostaminen, perusterveydenhuollon hallinto, vuokraasuntojen hallinnointi positiiviset
vaikutukset talouteen investointihankkeilla tuetaan peruspalveluiden
rakennemuutosten toteuttamista
Maapoliittisen ja asuntopoliittisen ohjelman laatiminen
Kunnan toimitilojen käyttöä tehostetaan ja keskitetään ta-vuonna niin,
että osasta toimitiloja voidaan luopua.
Kunnanhallitustaso:
Henkilöstöstrategiaan liittyvän toimintasuunnitelman valmistelu
Sähköisen kokouskäytännön käyttöönotto
Vanhan tonttikannan rakentamiskelpoisuuden arviointi ja hinnoittelu
Toteutuma
Alkuvuodesta neuvoteltiin Tarvasjoen liittymiseen liittyen. Pöytyän kunnan valtuusto äänesti liitoksen puolesta, mutta ministeriö teki päätöksen Tarvasjoen liittymisestä Liedon kuntaan.
Neuvottelut Auran ja Pöytyän kuntien yhdistymisestä jatkuivat
aktiivisina.
Kunnanhallituksen nimeämä taloustoimikunta jatkoi kunnan talouden parantamiseen tähtääviä selvityksiä. Toimenpiteitä kunnan omaisuuden myymiseksi tehtiin. Toteutettiin vesihuoltolaitoksen liittymismaksujen tulosvaikutteinen käsittely. Yritysneuvontapalvelujen toiminta uudistettiin 2014 alusta. Veroprosentin korotus vuodelle 2014 päätettiin tavoitteesta poikkeavasti
0,75 %-yksiköksi, kouluverkkoselvitys aloitettiin, teetettiin selvitys hallinnon ja teknisen toimen osalta, tehtiin päätökset perusterveydenhuollon hallinnon uudelleen organisoimiseksi.
Maapoliittisen ja asuntopoliittisen ohjelman laatiminen on kesken.
Kunnan toimitilojen käytön tehostamista on selvitetty ja asia
nousi esille esimerkiksi FCG:n raportin yhteydessä.
Henkilöstöstrategian toimintaohjelma valmisteltiin ja se hyväksyttiin tammikuussa 2014. Konkreettiset toimenpiteet toteutetaan vuosien 2014 – 2015 aikana
Kunnanhallituksen jäsenille hankittiin tabletit ja KH-kokouksiin
osallistuville järjestettiin koulutus sähköisestä kokouskäytännöstä. Vuoden 2014 viimeiset kokoukset järjestettiin paperittomina.
Kunnanvaltuusto on vahvistanut kaikkien myymättömien tonttien hinnat.
TALOUS: Hallinnon ja talouden palvelut
TA, €
Ulkoiset ja sisäiset tuotot ja kulut
Toimintatulot, ulkoiset
Toimintamenot, ulkoiset
Netto, ulkoiset
Toimintatulot, sisäiset
Toimintamenot, sisäiset
Netto, sisäiset
Toimintakate (Netto ulkoiset + sisäiset)
Laskennalliset
Suunnitelmapoistot
Muut Laskennalliset, netto
Tehtävän kokonaiskustannukset
TA-muu- TA muutosten Toteutuma, Poikkeama
tokset, € jälkeen, €
€
€
150 000
- 1 661 500
-1 511 500
0
0
0
-1 511 500
0
0
0
0
0
0
0
-4 000
524 450
-991 050
0
0
0
150 000
-1 661 500 -1
-1 511 500 - 1
0
0
0
-1 511 500 -1
-4 000
524 450
-991 050
175 618
622 845
447 227
0
-1 342
-1 342
448 569
25 618
-38 655
- 64 273
0
1 342
1 342
-62 931
-3 925
528 408
-924 085
-75
-3 958
-66 965
25
TEHTÄVÄ: KUNTAKEHITYS JA MARKKINOINTI (16) (kesken)
Tilivelvollinen ja tulosvastuullinen esimies: Kehitysjohtaja
Palveluajatus: Palveluajatuksena on aktiivisella maanhankinnalla, kaavoituksella ja markkinoinnilla tarjota hyviä edellytyksiä yritystoiminnalle ja asumiselle kunnassa sekä tuottaa/järjestää elinkeinojen neuvonta- ja kehittämispalvelut sekä lakisääteiset viranomaispalvelut.
Muutokset toimintaympäristössä
Rakennustonttien kysyntä vähentyi vuoteen 2013 nähden.
Tavoitteiden ja talouden toteutuminen
Toiminnalliset tavoitteet toteutuivat. Kunnalla on edelleen hyvä tilanne asuin- ja yritystonttien suhteen. Asuintonttivarantoa on taajamissa noin 120. Kyröstä on uutena alueena tullut rakennettavaksi
Junnimäen lisäalueen 11 omakotitonttia. Omakotirakentamiseen soveltuvia kiinteistöjä on myynnissä
myös kunnan haja-asutusalueilla. Yritystontteja on Kyrön, Lallin, Rekolan ja Ristinummen alueella.
Loimaan seutukunnan kehittämiskeskus Yrityskolmion toiminta päättyi 31.12.2013 ja Auran, Kosken,
Marttilan, Oripään, Pöytyän ja Tarvasjoen yhteinen Auranmaan yrityspalvelut –yksikkö aloitti
1.1.2014. Tarvasjoki jäi pois yhteistyöalueesta 1.1.2015, kun kunta liitettiin Lietoon. Pöytyällä aloitti
vuonna 2014 yhtensä 45 yritystä ja lopetti 19, jolloin nettolisäys oli 26 kpl.
Luontokapinetin aukioloaikoja lisättiin erityisesti sunnuntaiaukioloilla. Lisäksi toteutettiin sisällöllistä
uudistamista.
Kesälle 2014 suunnitellut omakotimessut peruuntuivat johtuen vähäisestä tonttien varaamisesta ja rakentamisinnokkuudesta.
Kehittämistoimikunta myönsi maaseutuelinkeinojen kehittämisavustusta 10 029,41 € yhteensä 34 hakijalle. Elinkeinopoliittisia tukia ei myönnetty.
Maakunnallisen energiahankkeen (Eetu) työntekijän työpiste sijaitsi Kyrössä ja Pöytyän kunta toimi
hankeen hallinnoijana 1.1.2014 alkaen. Hanke päättyy 28.2.2015.
Kylien neuvottelukunta on toiminut aktiivisesti. Sen tehtävänä on kunnan ja kylien välisen sekä kylien
keskinäisen yhteistyön vahvistaminen. Neuvottelukunta kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Kehittämistoimikunta myönsi kylien kehittämiseen 18 900 €, minkä lisäksi Kyrön seudun kyläyhdistys ry sai
20 000 € Kyrön maauimalan uudelleen avaamiseksi.
Tavoite
Mittari
TA 2014
Toteutuma
Poikkeama
> 2 vuotta
Asunto- ja yritysrakentamisen
toimintaedellytysten luominen
maanhankinnalla ja kaavoituksella
Kunnan kasvua tukeva kokonaismarkkinointi ja imagon kehittäminen
Elinkeinojen kehittymistä tukevien aktiivisesti toimivien yrityspalvelujen tuottaminen/ järjestäminen ja markkinointi
Tonttivarannon ja
maareservin riittävyys
Tonttivaranto 3
vuotta
Tonttivaranto > 5 vuotta
Nettomuutto
Positiivinen
Positiivinen
-
Yrityspalvelujen yrityskontaktit/yritysmäärä
> 33 %
26 %
-7%
26
KEHITTÄMISTOIMIKUNTA
Jäsenet
Osallistumiskerrat
Rauhansuu Janne, pj.
5
Aalto Tuija
5
Hartikka Reijo
3
Kallio Reino vpj.
4
Ketola Anne
Tammenlaakso-Anttonen Ann-Mari
2
Uusitalo Pekka
2
Kokouksiin osallistuneet varajäsenet
Arvola Ulla-Riitta
1
Pitkänen Veikko
2
Tuuppa Tauno
1
Kokouksia 5
Talous/Kuntakehitys ja markkinointi
TA, €
Ulkoiset ja sisäiset tuotot ja kulut
Toimintatulot, ulkoiset
Toimintamenot, ulkoiset
Netto, ulkoiset
Toimintatulot, sisäiset
Toimintamenot, sisäiset
Netto, sisäiset
Toimintakate (Netto ulkoiset + sisäiset)
Laskennalliset
Suunnitelmapoistot
Muut Laskennalliset, netto
Tehtävän kokonaiskustannukset
TA-muutokset, €
TA muutosToteututen jälkeen,€ ma, €
Poikkeama, €
37 500
- 614 500
- 577 000
0
0
0
- 577 000
0
0
0
0
0
0
0
37 500
- 614 500
- 577 000
0
0
0
-577 000
124 260 - 86 760
- 551 258 - 63 242
- 426 998 - 150 002
0
0
-212
212
-212
212
- 427 210 -149 790
- 7 700
-14 850
-511 560
0
0
0
- 7 700
-14 850
- 599 550
- 7 669
-12 781
- 447 660
- 31
-2 069
151 890
27
TEHTÄVÄ: LOMITUSPALVELUT (17)
Tilivelvollinen ja tulosvastuullinen esimies: Talouspäällikkö
Palvelualueen esimies: Lomitusasiamies
Toiminta-ajatus: Edistää ja ylläpitää maatalousyrittäjien työkykyä ja terveyttä sekä luoda edellytyksiä
työssä menestymiselle ja viihtymiselle. Maatalousyrittäjien lakisääteiset lomituspalvelut mahdollistavat
yrittäjien vuosilomat, perhevapaat, koulutuksen sekä tapaturmista ja sairauksista toipumisen.
Palveluajatus: Maatalousyrittäjien lomituspalvelulaissa määriteltyjen palvelujen toteuttaminen tasapuolisesti ja yhdenmukaisesti käyttäjien lähtökohdat huomioiden noudattaen lainsäädännön, työehtosopimuksen sekä Melan lomitusohjeiden linjaa Auran, Loimaan kaupungin, Oripään ja Pöytyän kuntien alueella. Riittävä ja ammattitaitoinen henkilöstö on toimivien lomituspalvelujen ehdoton edellytys.
Toimintaympäristön muutos
Lomituspalvelulain mukaisesti vuosilomaan oikeutetun maatalousyrittäjän lomituspalvelujen toteuttamiseksi paikallisyksikön on yhteistyössä maatalousyrittäjän kanssa laadittava maatalousyritykselle palvelusuunnitelma. Lomituspalvelulain muuttamisesta annetun lain(1161/2010) voimaantulosäännöksen mukaan paikallisyksikköjen on huolehdittava siitä, että palvelusuunnitelmat päivitetään kaikille vuosilomaan
oikeutetuille tiloille lomituspalvelulain mukaisesti kolmen vuoden välein.
Vuoden 2014 aikana eläinten pitämisestä luopui 8 tilaa käsittäen 10 maatalousyrittäjää. Lopettaneet tilat olivat lähinnä pieniä lypsykarja- ja sikatiloja. Mela tiukensi entisestään lomituksen edellytyksiä. Siipikarjahallien pesuvaiheen rajaaminen lomituksen ulkopuolelle vähensi huomattavasti toteutuneiden lomituspäivien määrää. Useat maatalousyrittäjät jättivät kaikki tai ainakin osan vuosilomistaan käyttämättä.
Vastaavaa ilmiötä ei ole aikaisemmin tapahtunut. Lomituksen alasajo on selvästi alkanut.
Euroopan komissio antoi 01.07.2014 uudet maatalouden valtiontuen suuntaviivat vuosille 2014-2020.
Kaikkien jäsenvaltioiden on sopeutettava nykyiset valtiontukijärjestelmänsä niiden mukaiseksi. Vaatimus
koskee myös Suomen maatalousyrittäjien lomitusjärjestelmää. Uusi lomituspalvelulaki 01.01.2015 alkaen on siis valmisteilla..
Tavoite
Mittari
Kysyntää vastaavasti riittävästi ammattitaitois- Lomitettujen päivien määrä
ta työvoimaa
Hyvä asiakaspalvelu
Tehdyt valitukset, yhteydenotot Melasta
Melan tuloskortti: tavoite 4 = hyvä
Arvosana asteikolla 1-5
Hallinnon arvosana
Maatalouslomittajien arvosana
Lomituspalvelusuunnitelmien tekeminen kaikilla kunnan lomittajaa käyttävillä tiloilla
Kysyntä – ja laajuustiedot
Asiakastyytyväisyyskysely:
Vastausprosentti 36
Tehdyt
lomituspalvelusuunnitelmat
Palvelujen käyttäjät/kohderyhmän laajuus
Vuosilomaan oikeutetut yrittäjät
Maatalouslomituspalveluja voivat käyttää pakollisesti MYEL–vakuutetut
maatalousyrittäjät harjoittaessaan maatalousverotuksen piiriin kuuluvaa kotieläintaloutta tai kasvinviljelyä
Perustiedot (tuotannontekijät/suoritteet)
Suoritteet
Vuosilomaan oikeutetut eläintilat
Taloudellisuus/tuottavuus
Lomitetut päivät
Lomituspäivän hinta, euroa
Henkilöstö
Lomitusohjaaja
Toimistosihteeri
Lomitusasiamies
Kuukausipalkkaiset maatalouslomittajat:
Kokoaikaiset : 100,00 %
osa-aikaiset : 90,00 %
80,00 %
70,00 %
50,00 %
Lyhytaikaiset määräaikaiset kk-palkkaiset maatalouslomittajat
(sisältäen tuntipalkkaiset)
TA 2014
Toteutuma
Poikkeama
17 000
13 921
- 3 079
0
0
0
4,00
4,00
4,38
4,06
+0,38
+0,06
85
TA 2014
12
Toteutuma
- 73
Poikkeama
390
TA 2014
369
- 21
Toteutuma
Poikkeama
255
242
-13
17 000
188,18
13 921
188,07
-3 079
-0,11
2
0,5
1
42
2
0,5
1
37
23
7
4
1
2
15
0
0
0
-5
50
-35
28
Talous/Lomituspalvelut
TA, €
Ulkoiset ja sisäiset tuotot ja kulut
Toimintatulot, ulkoiset
Toimintamenot, ulkoiset
Netto, ulkoiset
Toimintatulot, sisäiset
Toimintamenot, sisäiset
Netto, sisäiset
Toimintakate (Netto ulkoiset + sisäiset)
Laskennalliset
Suunnitelmapoistot
Muut Laskennalliset, netto
Tehtävän kokonaiskustannukset
TA-muutokset, €
TA muutosten Toteutuma, Poikkeajälkeen,€
€
ma, €
3 408 000
-3 364 800
43 200
0
0
0
43 200
-638 400
0
-638 400
0
0
0
0
2 769 600
-3 364 800
- 595 200
0
0
0
0
2 769 601
-1
-2 760 284 -604 516
9 317 -604 517
0
0
0
0
0
0
9 317 -604 517
0
-42 700
500
0
0
- 638 400
0
-42 700
-638 900
0
0
-38 143
-4 557
-28 826 -609 074
Lomatoimen selonteko sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan järjestämisestä
Sisäinen valvonta
Lomituspalvelujen yleinen ohjaus, johto ja valvonta kuuluvat Sosiaali- ja terveysministeriölle. Maatalousyrittäjien eläkelaitos (Mela) vastaa lomituspalveluiden toimeenpanosta valtakunnallisesti. Pöytyän kunta
hoitaa Melan kanssa tekemänsä toimeksiantosopimuksen perusteella käytännön lomitustyöt ja siihen liittyvät hallintotehtävät Auran, Loimaan kaupungin, Oripään ja Pöytyän kuntien alueella hyvää hallintotapaa noudattaen.
Maatalousyrittäjien lomituspalvelut järjestetään maatalousyrittäjien lomituspalvelulakia ja
–asetusta sekä Melan antamia ohjeita noudattaen. Mela valvoo lomituspalvelulain- ja asetuksen noudattamista, lomitusasiamiehen tekemiä päätöksiä ja lomituspalvelujen oikeudenmukaista ja tasapuolista
toteutumista koko maassa. Tämän mahdollistaa vuonna 2007 valtakunnallisesti käyttöön otettu uusi
keskitetty selainpohjainen Lomitusnetti-tietokonejärjestelmä. Mela tekee tämän valvonnan lisäksi tarkastuskäyntejä kuntiin säännöllisesti kolmen vuoden välein.
Viimeisin Melan tekemä kuntatarkastus toteutui Pöytyän paikallisyksikössä 12.11.2014.
Lomitustoiminta rahoitetaan valtion varoista ja lomituspalvelujen käyttäjiltä perittävillä sijaisapu- ja maksullisen lomituksen maksuilla. Yrittäjiltä perittävistä hinnoista päättää Mela. Mela valvoo lomitustoiminnan valtion rahojen käyttöä Melalle vuosittain tehtävällä valtionkorvausselvityksellä.
Mela mittaa paikallisyksiköiden tavoitteiden toteutumista, taloudellisuutta ja tehokkuutta laatimallaan
tuloskortilla. Kunnan osalta samoja asioita seurataan kirjallisena kunnanhallitukselle annettavilla osavuosiraporteilla, jotka toimitetaan tiedoksi kunnanvaltuustolle ja tarkastuslautakunnalle siten kuin arviointisuunnitelmaan ja talousarvion täytäntöönpano-ohjeeseen on kirjattu.
Riskien hallinta
Riskien hallinta maatalouslomituksessa jakautuu työnantajan, maatalouslomittajan ja maatalousyrittäjän
kesken.
Lomitustoimella on työnantajana velvollisuus huolehtia maatalouslomittajien työlainsäädännön mukaisesta työsuojelusta.
Lomitusohjaajat antavat maatalouslomittajille työsuojeluun liittyviä ohjeita ja huolehtivat maatalouslomittajien henkilökohtaisesta suojautumisesta. Tämän lisäksi he valvovat lomitustilojen työturvallisuuden
tasoa säännöllisesti tehtävillä tilatarkastuksilla. Kunnalla on voimassa oleva maatalouslomituksen toiminnanvastuuvakuutus maatalouslomittajien tiloilla
aiheuttamia mahdollisia taloudellisia vahinkoja varten sekä työntekijöiden lakisääteinen tapaturmavakuutus työssä tai työmatkalla mahdollisesti tapahtuvien vahinkojen varalle.
Maatalouslomittajalla on velvollisuus noudattaa työsuojelulainsäädäntöä ja työnantajan antamia ohjeita,
velvollisuus ilmoittaa työnantajalle työturvallisuudessa havaitsemistaan puutteista työympäristön, koneiden, laitteiden ja henkilökohtaisten suojainten osalta sekä velvollisuus kieltäytyä välitöntä terveydellistä
vaaraa aiheuttavista töistä.
Maatalousyrittäjän velvollisuuksiin kuuluu huolehtia maatalouslomittajan työhön opastamisesta ja ohjauksesta, tilojen, koneiden ja laitteiden työturvallisuudesta sekä noudattaa työturvallisuuslain määräyksiä
koneissa ja laitteissa sekä terveydelle vaarallisten aineiden luovuttajana.
29
Riskilomake
Riski tai ongelma
Pahimmat
seuraukset
suojaamattomat
lantakuilut
puristuminen;
kuolema
ryhmäkarsinaan
meneminen, jossa
useita nautoja
potkituksi tuleminen, ruhjoutuminen,
kuolema
3
pariryhmätyöskentely
suurien
koneiden
käyttäminen ja hallinta
puristuminen,
ruhjoutuminen,
kuolema
3
rehutorniin
minen
rehukuljettimeen ruhjoutuminen, putoaminen, kuolema
3
koneet kunnossa,perusteellinen
työhön opastus
ja varovaisuus
parityöskentely,
toinen valppaana
alhaalla, toinen
torniin, jos pakko
kiipeä-
Riskin
suuruus
1 -3
3
Riskiin varautuminen
työsuojelulliset
tilakäynnit
Asia hoidettu/
Toimenpiteet asian
hoitamiseksi
lomituskielto, kunnes
suojaus kunnossa.
Lopputarkastus
Toteutusaikataulu
työohje yksintyöskentely
ehdottomasti kielletty
heti / tehty
työhön perehdytys
varotoimenpide:
rehukuljetinta ei saa
päälle
vahingossa,
kun tornissa ollaan.
Turvavaljaat, - kaaret
heti / tehty
tehty
ennen
työmääräystä
tehty ennen
työmääräystä
Vuonna 2014 maatalouslomittajille sattui työpaikalla 8 työtapaturmaa. Eläinten aiheuttamia tapaturmia
olivat lehmän ja sikojen tönäisyt sekä hevosen puraisu. Muita syitä olivat liukastumiset ja portaissa
kompurointi sekä sormen litistyminen purukärryjen ja seinän väliin.
Mela korvaa omavastuuosuuden maatalouslomittajan tilalle mahdollisesti aiheuttamasta taloudellisesta
vahingosta. Vuonna 2014 jätettiin 4 korvaushakemusta, joissa yrittäjä katsoi maatalouslomittajan vahingon aiheuttajaksi. Vahingot aiheutuivat antibioottilehmän lypsämisestä, maidon tilatankin hanan auki
jäämisestä, traktorin törmäämisestä apevaunuun sekä traktorin avoinna olleen oven törmäämisestä tuorerehupaaliin. Näistä kaikki johtivat vahingon korvaamiseen.
Uusien ammattitaitoisten maatalouslomittajien tarve ennakoidaan etukäteen tiedossa olevan kysynnän
mukaan ja tällä tavalla henkilökunnan riittävyys pyritään turvaamaan vuoden jokaisena päivänä.
Koko henkilöstön ammattitaitoa ja osaamista pidetään yllä säännöllisillä koulutuksilla. Lisäkoulutuksen
järjestämisen tarvetta seurataan koko ajan.
Henkilöstön työhyvinvointia ja työssäjaksamista seurataan. Ongelmatilanteisiin puututaan heti keskustelemalla ja ratkaisemalla tilanne kaikilla mahdollisilla käytössä olevilla työnjohdollisilla keinoilla. Toimivalla
yhteistyöhaluisella työterveyshuollolla on myös tärkeä rooli tässä tehtävässä.
PERUSTURVALAUTAKUNTA
Tilivelvollinen ja tulosvastuullinen viranhaltija: Perusturvajohtaja
Lautakunnan toiminta-ajatus:
Perusturvapalvelujen toiminta-ajatuksena on kuntalaisten hyvinvoinnin, elämänhallinnan ja terveyden
edistäminen ja ylläpitäminen järjestämällä lainsäädäntöön perustuvat asiakaslähtöiset, laadukkaat ja taloudelliset sosiaali- ja terveyspalvelut ja tukitoimet riittävässä laajuudessa.
PERUSTURVALAUTAKUNTA
Jäsenet
Tuuppa Tauno, pj
Lehtovuori Rauno, vpj
Flemmich Dieter
Hutko Sinikka
Ketola Hannu
Kulmala Hellevi
Lehtonen Teija
Pauna Marjatta
Raille Anne
Siimar Mari
Osallistumiskerrat
10
9
10
9
7
9
10
10
10
6
Kokouksiin osallistuneet varajäsenet
Pasuri Riitta
Pitkänen Sanna
Pitkänen Veikko
Santavuori Anssi
Kokouksia 10
1
1
2
1
30
Talous/Perusturvalautakunta
TA, €
Ulkoiset ja sisäiset tuotot ja kulut
Toimintatulot, ulkoiset
Toimintamenot, ulkoiset
TA-muutokset, €
TA muutosten Toteutuma,
jälkeen. €
€
Poikkeama
€
Netto, sisäiset
Toimintakate (Netto ulk + sis)
2 600 000
-29 084 000
-26 484 000
0
-880 000
-880 000
-27 364 000
-49 640
-876 633
-926 273
0
0
0
-926 273
2 550 360
-29 960 633
-27 410 273
0
-880 000
-880 000
-28 290 273
2 588 014
-29 866 257
-27 278 243
5 311
-797 861
-792 550
-28 070 793
-37
-94
-132
-5
-82
-87
-219
Laskennalliset
Suunnitelmapoistot
Muut Laskennalliset, netto
Tehtävän kokonaiskustannukset
-50 400
-833 600
-28 248 000
0
0
-926 273
-50 400
-833 600
-29 174 273
-50 372
-775 558
-28 896 723
-28
-58 042
-277 550
Netto, ulkoiset
Toimintatulot, sisäiset
Toimintamenot, sisäiset
654
376
030
311
139
450
480
TEHTÄVÄ: TERVEYSPALVELUT (30)
Toiminta-ajatus: Turvata laadukkaiden ja riittävien terveyspalvelujen saatavuus palveluja tuottavilta
kuntayhtymiltä joustavasti ja asiakaslähtöisesti. Palvelujen järjestämistä varten kunta kuuluu Pöytyän
kansanterveystyön kuntayhtymään sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymään. Kunta ostaa ympäristöterveydenhuollon palvelut Liedon kunnalta.
Tavoite
Joustava kotiuttaminen/hoitoon ohjaus erikoissairaanhoidosta taloudellisesti
Saumaton palveluketju toteutuu tarkoituksenmukaisesti, taloudellisesti ja asiakaslähtöisesti
Tavoitetaso
Lisämaksullisia siirtoviivepäiviä
<20
TOTEUMA
0
Perusterveydenhuollon hoitopäivät/ asukas
<1,20
1,14
Toiminnan painopisteet ja kehittämistarpeet
Toiminnan painopisteenä on ollut:
aktiivinen osallistuminen terveydenhuollon järjestämisen suunnitteluun
SAS-toimintaa jatkettu kerran kuukaudessa.
Tunnusluvut
Suoritteet
Avohoito, käyntikertoja
TYKS
LAS
Psykiatria
muut aluesairaalat
ensihoito ja päivystys LL
terveyskeskus
Vuodeosastohoito, hoitojaksoja
TYKS
LAS
Psykiatria
muut aluesairaalat
terveyskeskus, hoitopäiviä
Taloudellisuus/tuottavuus
perusterveydenhuollon nettokustannukset/asukas
erikoissairaanhoidon nettokustannukset/asukas
TA 2014
TOTEUMA
6 800
6 200
2 200
100
52 000
8 054
7 692
2 451
121
485
49 382
740
650
35
30
9700
758
557
45
29
9 828
711
698
1 240
1 311
31
Talous/Terveyspalvelut
TA, €
Ulkoiset ja sisäiset tuotot ja kulut
Toimintatulot, ulkoiset
Toimintamenot, ulkoiset
TA-muutokset, €
TA muutosten Toteutuma, €
jälkeen,€
Poikkeama, €
-16 823 000
-16 823 000
-695 000
-695 000
-17 518 000
-17 518 000
-17 503 417
-17 503 417
-14 583
-14 583
Netto, sisäiset
Toimintakate (Netto ulkoiset + sisäiset)
-16 823 000
-695 000
-17 518 000
-17 503 417
-14 583
Laskennalliset
Suunnitelmapoistot
Muut Laskennalliset, netto
Tehtävän kokonaiskustannukset
-1 700
-16 824 700
-695 000
-1 700
-17 519 700
-1 238
-17 504 655
-462
-15 045
Netto, ulkoiset
Toimintatulot, sisäiset
Toimintamenot, sisäiset
Erikoissairaanhoito (200)
Talous
Menot
Tulot
Netto
TA 2014
-10 686 000
TOTEUMA
-11 298 335
-10 686 000
-11 298 335
%
105,73
105,73
Perusterveydenhuolto (204)
Talous
Menot
Tulot
Netto
TA 2014
-5 937 000
TOTEUMA
-6 016 851
-5 937 000
-6 016 851
%
101,35
101,35
Ympäristöterveydenhuolto (208)
Talous
Menot
Tulot
Netto
TA 2014
-200 000
TOTEUMA
-188 231
-200 000
-188 231
%
94,12
94,12
TEHTÄVÄ: HALLINTO, VANHUSTEN JA KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT
(34)
Toiminta-ajatus: Toiminta-ajatuksena on tuottaa tarpeenmukaisia yksilön hyvinvointia, toimintakykyä
ja elämänlaatua edistäviä ja ylläpitäviä palveluita ikääntyneille ja kehitysvammaisille kuntalaisille taloudellisesti koko kunnan alueella.
Tavoite
Avohoitopainoitteisuuden edistäminen ikääntyneiden palveluissa. Omassa kodissa asuvien
osuus yli 75-vuotiaista.
Tavoitetaso
92 %
86 %
Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevia 75 vuotta
täyttäneitä
<1 %
0%
x
Ikääntymispoliittinen ohjelma
hyväksytty valtuustossa
Vanhuspalveluiden strategian arviointi
TOTEUMA
Toiminnan painopistealueet
Toiminnan painopistealueina on ollut:
ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden kehittäminen
suunniteltu ja toteutettu pienimuotoista kotisairaalatoimintaa kotihoidon osatoimintona (esim.
saattohoito kotona)
toteutettu ikääntyneiden neuvolatoimintaa yhteistyössä Pöytyän kansanterveystyön kuntayhtymän kanssa.
arvioitu ja suunniteltu ostopalvelun lisäämistä tukipalveluiden tuotannossa.
palveluseteli suunniteltiin otettavaksi käyttöön ensin omaishoidon tuessa ja kotihoidossa ja
myöhemmin vanhusten asumispalveluissa. Palveluseteliä ei ole otettu käyttöön vuonna 2014.
kehitysvammaisten palveluissa työtoiminnan kehittämistä jatkettu.
32
Osallistuttu seuraaviin hankkeisiin:
Tehu-osahanke (kotisairaalatoiminta ja saattohoito), päättynyt 5/2014 ja
Kotihoidon toiminnanohjaushanke (Raision kaupunki).
Tunnusluvut
Suoritteet
Asumispäivät
Riihikoti-palvelukeskus
Palvelutalo Kotikarpalo
Kartanokoti
Yläneen ryhmäkoti
Ikääntyneiden ostopalveluissa
KV-asuntolat
Kotihoidon ruokakunnat
Kotihoidon käyntejä
Tukipalveluasiakkaat
Omaishoidontukiasiakkaat
Kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminta-asiakkaat
TA 2014
Sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset
€/asukas
Henkilöstö
Perusturvajohtaja
Toimistosihteeri
Avopalveluohjaaja
Vastaava sairaanhoitaja
Vastaava ohjaaja
Kotihoidon ohjaaja
Sairaanhoitaja
Ohjaaja
Lähihoitaja
Lähihoitaja (varahenkilö)
Hoitotyöntekijä
Harjoittelija
Virikeohjaaja
Toimintaterapeutti
Yhteensä
TOTEUMA
13 230
13 600
10 840
3 500
6 200
5 800
400
58 000
250
60
33
13 654
13 252
10 738
3 414
5 108
5 557
303
58 365
263
57
34
3 130
3 352
1
1,5
2
4
1
1
8
3
90
6
4
4
1
1
127,5
1
1,5
2
4
1
1
8
3
86
6
4
4
1
1
123,5
Talous/Hallinto, vanhusten ja kehitysvammaisten palvelut
TA, €
Ulkoiset ja sisäiset tuotot ja kulut
Toimintatulot, ulkoiset
Toimintamenot, ulkoiset
TA-muutokset, €
TA muutosten Toteutuma, €
jälkeen,€
Poikkeama, €
2 164 800
-9 147 000
-6 982 200
0
0
0
2 164 800
-9 147 000
-6 982 200
2 202 454
-9 067 205
-6 864 751
-37 655
-79 794
-117 449
Netto, sisäiset
Toimintakate (Netto ulkoiset + sisäiset)
-880 000
-880 000
-7 862 200
0
0
0
-880 000
-880 000
-7 862 200
-797 482
-797 482
-7 662 233
-82 518
-82 518
-199 967
Laskennalliset
Suunnitelmapoistot
Muut Laskennalliset, netto
Tehtävän kokonaiskustannukset
-50 400
-691 700
-8 604 300
0
0
0
-50 400
-691 700
-8 604 300
-50 371
-577 941
-8 290 547
-28
-113 758
-313 753
Netto, ulkoiset
Toimintatulot, sisäiset
Toimintamenot, sisäiset
33
TEHTÄVÄ: SOSIAALITYÖ JA TUKITOIMINTA (36)
Palvelusuunnitelman kuvaus: Kuntalaisten hyvinvoinnin ja elämänhallinnan edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen
Tavoite
Ennaltaehkäisevän toiminnan vaikuttavuuden
tehostaminen.
Pitkien toimeentuloasiakkuuksien
väheneminen
Tavoitetaso
TOTEUMA
toimeentulotukiasiakkuuden
kesto <12 kk
19 %>12 kk
Perhetyö, varhainen puuttuminen, kotona
annettavan kuntoutuksen tehostaminen
asiakastalouksien määrä >60
47
Ehkäisevän lastensuojelun toiminnan laajentaminen ja
pitkäaikaisten laitossijoitusten väheneminen
laitossijoitusten määrä < 5
6
Nuorten aktivointiin panostaminen sekä syrjäytymisen
ehkäiseminen
aktivointisuunnitelmien määrä
>70
53
Toiminnan painopisteet ja kehittämistarpeet
Painopistealueina on ollut:
- ehkäisevän lastensuojelun toiminnan laajentaminen ja perhekuntoutuksen lisääminen
- nuorten aktivointiin panostaminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen
- nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen vaikuttaminen kunnan omaa työpajatoimintaa kehittämällä
- mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen.
Osallistuttu Varsinais-Suomen aikuiskaste –hankkeeseen Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille (PPPR) 2013-2015.
Tunnusluvut
Toimeentulotukea saavat ruokakunnat
Perheneuvolan asiakkaat
Perhetyön piirissä
Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat
Aktivointisuunnitelmat
Vammaispalveluasiakkaat
-joista kuljetuspalveluasiakkaat
Perheneuvolan käynnit
Päihdehuollon avokäynnit
Henkilöstö
Johtava sosiaalityöntekijä
Sosiaalityöntekijä
Sosiaaliohjaaja
Perheohjaaja
Lähihoitaja
Vastaava työtoiminnan ohjaaja
Työtoiminnanohjaaja
Mielenterveys- ja päihdetyöntekijä
TA 2014
220
40
25
25
70
155
142
350
380
TOTEUMA
208
41
40
22
53
140
121
338
297
1
1
3
2
1
1
2
1
1
1
3
2
1
1
2
1
Talous/Sosiaalityö ja tukitoiminta
TA, €
Ulkoiset ja sisäiset tuotot ja kulut
Toimintatulot, ulkoiset
Toimintamenot, ulkoiset
TA-muutokset, €
TA muutos- Toteutuma, €
ten jälkeen,
€
Poikkeama,
€
Netto, sisäiset
Toimintakate (Netto ulkoiset + sisäiset)
435 200
-3 114 000
-2 678 800
0
0
0
-2 678 800
-49 640
-181 633
-231 273
0
0
0
-231 273
385 560
-3 295 633
-2 910 073
0
0
0
-2 910 073
385 560
-3 295 633
-2 910 073
5 311
-379
4 932
-2 905 143
0
0
0
-5 311
379
-4 932
-4 930
Laskennalliset
Suunnitelmapoistot
Muut Laskennalliset, netto
Tehtävän kokonaiskustannukset
0
-140 200
-2 819 000
0
0
-231 273
0
-140 200
-3 050 273
0
-196 378
-3 101 521
0
56 178
51 248
Netto, ulkoiset
Toimintatulot, sisäiset
Toimintamenot, sisäiset
34
KOULUTUSLAUTAKUNTA
Toiminta-ajatus: Tehtävänä on tukea ja kannustaa ihmisten jatkuvaa henkistä kasvua ja hyvinvointia,
vastata kasvun tarpeisiin ja lisääntyviin koulutustarpeisiin ja vapaa-ajan haasteisiin sekä taata palvelujen
korkea taso asuinpaikasta riippumatta.
KOULUTUSLAUTAKUNTA
Jäsenet:
Vappula, Teemu 10.12.2014 saakka
Järvelä, Jari 11.12.2014 alkaen
Jälkö, Toni
Ketola, Anne
Lindfors, Sanna
Loponen, Marika
Santavuori, Anssi
Savinen, Nina
Siukonen, Jyri
Säylä, Tiina
Vahlberg, Mika
Osallistumiskerrat
6
0
9
4
9
10
3
10
6
10
6
Kokouksiin osallistuneet varajäsenet:
Pentti, Hannu
Simola, Ville
Nieminen, Jari
Kaukinen, Irma
Kokouksia 11 , käsiteltyjä asioita 105
4
1
2
1
TEHTÄVÄ: OPETUS- JA KIRJASTOPALVELUT (40)
Tilivelvollinen ja tulosvastuullinen esimies: Sivistysjohtaja
Palvelusuunnitelman kuvaus: Järjestetään mahdollisimman laaja-alaiset perusopetuksen, lukion ja
kansalaisopiston koulutuspalvelut. Perusopetusta annetaan alakouluilla, yhtenäiskoulussa ja yläkoulussa.
Lukio-opetusta annetaan Elisenvaaran (päivä)lukiossa ja myös aikuisopiskelijoille etälukiossa. . Laadukkaat kirjastopalvelut järjestetään lähipalveluna kolmessa kirjastossa Riihikoskella, Kyrössä ja Yläneellä.
Kirjaston tehtävänä on toteuttaa ja vahvistaa kuntalaisten tasa-arvoa ja sivistyksellisiä perusoikeuksia
sekä edistää elinikäistä oppimista. Kansalaisopisto tarjoaa opiston toimialueen (Aura, Marttila, Oripää ja
Pöytyä) asukkaille mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen, persoonallisuuden monipuoliseen kehittämiseen, elämänhallinnan parantamiseen sekä kansalaisvalmiuksien kartuttamiseen. Opetuspalvelujen tarjoamisessa ja opetuksen toteutuksessa huomioidaan erilaiset käyttäjäryhmät. Mahdollisuuksien mukaan
opetusta järjestetään eri alueilla asuville kuntalaisille lähipalveluna. Luontokapinetti Kuhankuonon retkeilyreitistöllä täydennettynä jakaa luonto- ja ympäristötietoutta kaikenikäisille.
Toiminnalliset tavoitteet
Tavoite/Valtuustotaso
Mittari
Talousarvio
Toteutunut
Palvelusuunnitelman tavoitteet
Lähikouluverkosto.
Toimivat kuljetusjärjestelyt.
Kirjastopalvelut alueittain (Kyrö,
Riihikoski, Yläne)
Vapaan sivistystyön toimintaa koko
kunnan alueella
-1
-1
Valtuustotaso (sitovat)
Vaikuttavuustavoitteet
Perusopetuspalvelut
Taloudellisesti järjestetty laadukas
opetus
Keskimääräinen ryhmäkoko
Oppilasmäärä/opettaja (1-2 lk)
Oppilasmäärä/opettaja (3-6 lk)
Oppilasmäärä/opettaja (7-9 lk)
perusopetusryhmä
valinnaisaineet
< 20
< 25
6-22
7-21
< 25
Y>5
E > 10
11-24
5-17
8-21
Tot-%
35
Toimiva erityisopetus omana toimintana ja tarvittaessa ostopalveluna
Lukio-opetuspalvelut
Oppilasmäärän säilyttäminen
Kirjastopalvelut
Seutukunnallisen yhteistyön kehittäminen
Oppilaiden lukumäärä
oma erityisopetus:
tehostettu tuki
erityinen tuki
ostopalvelut
Oppilasmäärä
80
70
15
111
61
19
145 +1
133
Yhteiset hankinnat, projektit, kehittäminen/vuosi
Aineiston kuljetuspalvelu krt/viikko
1
-
1
1
100 %
Kirjastojen ja koulujen yhteistyön
syventäminen
Ohjatut kirjastokäynnit ja opetus oppilasta kohden, kertaa lukuvuodessa
4
1,2
30 %
Lukutaidon edistäminen
Yläkoulu ja lukio
Alaluokkien 1-6 kirjavinkkaus
Tiedonhaun opettaminen, kirjastoopetusta, kirjaesittelyä krt/luokka
100 %
98 %
98 %
1
0,37
37 %
toteutunut
toteutunut
Päiväkotiyhteistyö
Kansalaisopistopalvelut
Opetustuntimäärän nostaminen
Kurssilaisten lukumäärän kasvu
Uuden hallintomallin vakiinnuttaminen
Lautakuntataso (informaatio
valt.)
Vaikuttavuustavoitteet:
Perusopetus
Muut opetuspalvelut
Lukio-opetuspalvelut
Kansalaisopistopalvelut
Kirjasto
Käyvät kirjastossa lainaamassa
Opetustuntimäärä
Netto-opisk. lkm. (opiskelija lasketaan kerran)
Brutto-opisk. lkm.
Kansalaisopiston johtokunta on tehnyt
kokouksessaan 29.10.14 aloitteen
alueopistoselvityksen uudelleen käynnistämisestä Loimaan kaupungin kanssa.
7400
2300
4100
7321
2326
4778
Opetussuunnitelman toteutumisen seuranta
Valtakunnallisten kokeiden arvosanojen
keskiarvo
väh.keski lähes
Päättötodistuksen saaneet, %
tasoa
keskitas.
Oppilaiden sijoittuminen jatko100
98
opintoihin, %
Ympäristökasvatuksen opetuskertojen
100
100
määrä
Pöytyä:
Opiskelijamäärä vapaaeht. kielten kurs40
29
seilla
Oppilashuoltotoimenpiteiden tehostami35
54
nen
määrä
Yhteisten hankkeiden lukumäärä
40
Tiedollisen syrjäytymisen ehkäisy (Eri2-3
tyisryhmille toimenpiteet, kurssit, projektit)
1 tot.
1
Verkkoa varttuneille -projekti
100
%
Toimintaympäristön muutos:
Rannanmäen koulu päätettiin lakkauttaa 1.8.2014 alkaen ja Haverin koulu 1.8.2015 alkaen. Lisäksi päätettiin keskittää Karinaisten-Heikinsuon koulun opetus yhteen toimipisteeseen, Heikinsuon koululle,
1.8.2015. Koulujen lakkauttamisen myötä vakinaisia opettajan vakansseja ei vähene, sen sijaan määräaikaisten opettajien tarve pienentyy. Syksyllä 2014 käynnistettiin kunnanvaltuuston linjaaman mukaisesti
laajamuotoisen ja pitkälle tulevaisuuteen tähtäävän perusopetuksen kehittämissuunnitelman valmistelu.
Pöytyän ja Auran yhteinen sivistysjohtaja aloitti 1.8.2014, ja Pöytyän ja Auran yhteinen kirjastotoimenjohtaja 1.11.2014.
36
Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen:
Kirjaston seutukunnallinen hankeyhteistyö ei vuonna 2014 toteutunut, sillä Loisto-kirjastoissa
ei ollut taloudellisia eikä henkilöstöresursseja yhteistyön toteuttamiseen. Seutukunnallinen kirjastoaineiston kuljetus jatkui aiempien vuosien tapaan kerran viikossa toteutettuna. Seutukunnallisten hankkeiden sijaan toteutettiin kaksi Pöytyän kirjaston omaa hanketta. Verkkoa varttuneille –hanketta (AVI-rahoitus 15 000 €) hoitamaan palkattiin projektityöntekijä. Hankkeeseen kuuluvia verkkosisältöjen opetuksia varttuneelle väestölle järjestettiin kaikissa kirjaston
toimipisteissä. Osallistujia koulutuksissa kävi yhteensä 287. Mediakasvatusprojekti Joulukalenterista lukuintoa joulunaikaan (AVI 6 500 €) toteutettiin yhteistyössä Pöytyän alakoulujen
sekä Yläneen yhtenäiskoulun kanssa. Koululaiset lukivat vinkattavia kirjoja sekä suunnittelivat ja toteuttivat vinkkinsä projektin vetäjien ohjauksessa iPadeilla. Vinkeistä koostettu joulukalenteri koottiin kirjaston kotisivuille. Projektia vetivät kirjastonhoitajat Taina Jaakkola ja Minna Leinonen. Projektirahoilla palkattiin Riihikosken kirjastoon sijainen, joka hoiti kirjaston asiakaspalvelua ja järjestelytehtäviä vapauttaen kirjastonhoitajan projektitehtäviin. Joulukalenterihankkeella toteutettiin vuoden 2014 painopistealueeksi nimettyä kirjaston aktiivisen ja pitkälle
viedyn kouluyhteistyön jatkamista ja kehittämistä ja siten uusien kirjastonkäyttäjien saamista.
Tavoitteen saavuttamiseksi kirjasto järjesti lisäksi kirjavinkkausta lähes kaikille Pöytyän 1.-6.luokkalaisille. Yläneen kirjastolla on järjestetty säännöllisesti satutunteja.
Kirjaston ja koulujen yhteistyön syventäminen ei saavuttanut kaikkien osalta tavoitettaan. Taloudellisista syistä kaikki 7.-9. luokat eivät lähteneet tiedonhaun tai kirjastonkäytön opetukseen kirjastolle eivätkä kaikki 1.-6.-luokat ole käyneet ohjatuilla kirjastokäynneillä tavoiteltua
neljää kertaa vuodessa. Lähellä kirjastoja sijaitsevat koulut ovat käyttäneet kirjastoa melko aktiivisesti, kun taas kauempana sijaitsevat koulut ovat käyneet harvemmin. Kouluyhteistyön
mittarit vaativat uudistamista ja etenkin yläkoulun ja lukion kanssa tehtävä kouluyhteistyö tehostamista.
Kansalaisopiston opiskelijamäärät ovat vuonna 2014 olleet lautakunnan asettamien tavoitteiden mukaiset. Kokonaisopetustuntimäärä jäi hieman asetettua tavoitetta pienemmäksi, mikä johtuu siitä, että varsin suuri osuus suunnitelluista kursseista ei riittämättömän ilmoittautujamäärän takia toteutunut. Kaikkiaan opetusta suunniteltiin 9511 tuntia, mistä 77 % eli 7321 tuntia toteutui. Koulutuspalveluita on tarjottu kattavasti koko opiston toiminta-alueella, ja keväällä saadulla opintoseteliavustuksella on voitu tukea
eläkeläisten, työttömien ja oppimisvaikeuksisten kursseille osallistumista.
Yhteistyötä Loimaan työväenopiston kanssa on jatkettu. Loimaan työväenopisto ja Auranlaakson kansalaisopisto tiedottivat kurssitarjonnastaan yhteisellä opinto-ohjelmalla ja opistojen toimintaa suunniteltiin
yhdessä kummankin oppilaitoksen erityisosaamista hyödyntäen. Niin ikään oppilaitokset ovat tehneet
opettajavaihtoa. Opetushallituksen keväällä 2014 myöntämillä kahdella laatu- ja kehittämisavustuksella
on ryhdytty ideoimaan Auranlaakson kansalaisopistolle ja Loimaan työväenopistolle yhteistä lasten ja
nuorten kuvataidekoulua sekä vahvistamaan oppilaitosten yhteistä imagoa. Näihin kahteen projektiin
avusta saatiin 59.000 euroa. Kansalaisopisto on ollut mukana myös varsinaissuomalaisten kansalaisopistojen 31.12.14 päättyneessä Osaava-hankkeessa.
Kysyntä- ja laajuustiedot
Palvelujen käyttäjät/kohderyhmän laajuus
Peruskoululaisten lukumäärä 1.1.
Kuljetettavien oppilaiden lukumäärä 1.1.
Lukio-opetuspalvelut:
Lukiolaisten lukumäärä
Kuljetuksen saavien lukumäärä
Kirjastopalvelut:
Lainamäärä
Kansalaisopistopalvelut Pöytyällä:
Palveluiden käyttäjät/kunnan asukasluku
Perustiedot (tuotannontekijät/suoritteet)
Suoritteet
Taloudellisuus/tuottavuus
Perusopetus ja lukio: erillinen taulukko
Kirjaston:
lainat/asukas
käynnit/asukas
aukiolotunnit
Kansalaisopiston (kaikkien kuntien):
Opetustunnit
opiskelijat (netto)
opiskelijat (brutto)
Talousarvio 2014
Toteutunut 31.12.2014
924
440
936
439
147+1
40
133
88
135000
138 105
1200/8612
1262/8587
Talousarvio
Toteutunut
15
7
4819
16,08
6,92
4 905
7400
2300
4100
7321
2326
4778
37
Henkilöstö
Opetustoimen hallinto
Perusopetus
Rehtorit
Opettajat 31.12.
- joista tuntiopettajia
Koulunkäyntiavustajat
Muu vakituinen henkilöstö
(Lisäksi tarpeen mukaan tilapäisiä tuntiopettajia ja koulunkäyntiavustajia)
Lukio
Lukion rehtori
Lukion lehtorit
Toimistosihteeri
Vahtimestari
Kirjasto
Kirjastotoimenjohtaja
Muu kirjastohenkilöstö (1 vakanssi täyttämättä 2012 alkaen)
Kansalaisopisto
Rehtori
Opettaja
Muu vakituinen henkilöstö
(Lisäksi tarpeen mukaan tuntiopettajia ja muuta tilapäistä henkilöstöä)
Yhteensä (vakanssit)
2,5
1,7
2
78
8
19
4,5
2
79
8
19
4,5
1
9
0,5
0,3
1
9
0,5
0,3
1
7
0,6
7
0,5
2
1,2
0,5
2
1,2
tuntiop. 80
128,5
128,3
TALOUS/Opetus- ja kirjastopalvelut
TA,
€
Ulkoiset ja sisäiset tuotot ja kulut
Toimintatulot, ulkoiset
Toimintamenot, ulkoiset
TATA muutos- Toteutuma
muutokset ten jälkeen
€
€
€
440 400
-9 368 500
-8 928 100
Netto, sisäiset
Toimintakate (Netto ulkoiset + sisäiset)
-1 303 050
-1 303 050
-10 231 150
0
0
-9
0
-8
0
0
-1
0
-1
0 -10
Laskennalliset
Suunnitelmapoistot
Muut Laskennalliset, netto
Tehtävän kokonaiskustannukset
-30 200
-1 454 500
-11 715 850
0
-30 200
-29 979
-221
0
-1 454 500 -1 409 557
-44 942
0 -11 715 850 -11 023 754 -692 096
Netto, ulkoiset
Toimintatulot, sisäiset
Toimintamenot, sisäiset
440 400
602
368 500 -9 013
928 100 -8 411
9
303 050 -1 181
303 050 -1 172
231 150 -9 584
394
966
573
102
748
645
218
Poikkeama
€
-161
-354
-516
-9
-121
-130
-646
993
534
527
102
302
405
932
TEHTÄVÄ: VARHAISKASVATUS (41)
Tilivelvollinen ja tulosvastuullinen esimies: Sivistysjohtaja
Palvelualueen esimies: Varhaiskasvatuspäällikkö
Palvelusuunnitelman kuvaus: Varhaiskasvatuspalvelut tuottavat varhaiskasvatuspalveluja ja esiopetusta alle kouluikäisille lapsille tarkoituksenmukaistaen palvelujärjestelmien ja tukitoimien avulla kunnassa ilmenevän tarpeen mukaan laadukkaasti ja taloudellisesti kiinteässä yhteistyössä perusopetuksen
kanssa.
Tavoitteet ja niiden toteutuminen
Tavoite
Seurantatapa/mittari
Tavoitetaso
Toteuma
Palvelusuunnitelman tavoitteet
Varhaiskasvatuspalveluja on saatavilla riittävästi perheiden palvelutarpeiden mukaisesti.
määrä/tarve
455
Määrä/tarveraportit neljännesvuosittain
raportti
liite
liite
31.12.14
valmis
käyttöön otto
1.8.14
Kyrön päiväkodin toiminnan aloittaminen
uudessa kiinteistössä
31.12.14
423
38
Ostopalvelutoiminnan kilpailutus 2014
valmis 1.8.
Palveluseteli
1.8.14
Palvelujärjestelmien kehittämistyön suunnitelma ilta-, viikonloppu- ja yöhoitojärjestelyistä
valmis
valmis
Henkilöstön ammattitaidon lisääminen erityistä tukea tarvitseville lapsille
koulutuskertoja/työntekijä
3
2,5
455
452
64000
13500
54765
15800
175
200
80
455
179/173
209/213
87/72
475/458
Valtuustotaso (sitovat)
Vaikuttavuustavoitteet
Päivähoitopaikkojen tarve
hoitopaikkojen määrä/tarve
Tuotantotavoitteet
Läsnäolopäivät varhaiskasvatuksessa
Läsnäolopäivät esiopetuksessa
Lautakuntataso (informaatio valt.)
Vaikuttavuustavoitteet
Päivähoitopaikkojen määrä/
hoitopaikkojen tarve
Kyrön alue
Riiihikosken alue
Yläneen alue
Yhteensä
Toimintaympäristön muutokset:
Kyrön uusi päiväkoti valmistui 1.8.14.
Riihikoskella Palvelusetelipäiväkoti Pikkukirsikka laajensi toimitilojaan 1.8.14 lukien, hoitopaikkoja nyt 72.
Varhaiskasvatuspalveluiden ostopalvelusta luovuttiin ja siirryttiin palvelusetelitoimintaan 1.8.14 lukien.
Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen:
Varhaiskasvatuksen erityisopettajan työpanoksen myynti Oripään kuntaan 1 pv/vk on toteutunut. Varhaiskasvatuksen hoitomaksujen perintä on saatu päivitettyä ajantasalle.
Päivähoitomaksutarkistus tehtiin uuden maksuasetuksen mukaiseksi 1.8.14 lukien
Ryhmäkoti Maijala on toiminut päiväkotitoimintana. Toiminnan vakiinnuttamiselle on ollut pysyvä tarve.
Lasten kotihoidon tuen piirissä oli joulukuussa 2014 perheitä 139, lapsia 219
Varhaiskasvatus siirtyi sähköiseen päivähoitohakemukseen marraskuussa 2014
Palvelusetelipäiväkodeissa olevien lasten läsnäolopäivät eivät kerrytä läsnäolopäivien lukumäärä, tämän
vuoksi läsnäolopäivien kertymä on suunnitelmaa vähäisempi.
Vuoden 2014 läsnäolopäivät pitävät sisällään tammi – heinäkuu oman ja ostopalvelun läsnäolot ja elo –
joulukuu vain omat läsnäolopäivät
Tunnusluvut
Palvelujen käyttäjät/kohderyhmän laajuus
0 – 6 v. määrä 31.12.12
Varhaiskasvatuksessa lapsia yhteensä
joista esiopetuksessa
Suoritteet/läsnäolopäivät
Varhaiskasvatuksessa
Esiopetuksessa
Henkilöstö
Varhaiskasvatuspäällikkö
Toimistosihteeri
Kiertävä erityislastentarhanopettaja
Muu päivähoidon vakinainen henkilöstö
Yhteensä vakansseja
Käytössä vakansseja
TA 2014
Toteuma
770
437
93
779
410
83
64000
14900
54 765
15 800
1
0,75
2
65
68,75
1
0,75
2
62
65,75
62,75
39
Talous/Varhaiskasvatuspalvelut
TA,
€
Ulkoiset ja sisäiset tuotot ja kulut
Toimintatulot, ulkoiset
Toimintamenot, ulkoiset
TA-muutokset TA muutos- Toteutuma Poik€
ten jälkeen, €
keama, €
€
Netto, sisäiset
Toimintakate (Netto ulkoiset + sisäiset)
630 100
-4 367 000
-3 736 900
0
-343 800
-343 800
-4 080 700
-28 000
0
-28 000
0
0
0
-28 000
602 100
601 383
-4 367 000 -4 123 011 -243
-3 764 900 -3 521 628 -243
0
0
-343 800
-419 671
75
-343 800
-419 671
75
-4 108 700 -3 941 300 -167
Laskennalliset
Suunnitelmapoistot
Muut Laskennalliset, netto
Tehtävän kokonaiskustannukset
-16 700
-253 200
-4 350 600
0
0
-28 000
-16 700
-9 184
-7 516
-253 200
-208 825 -44 375
-4 378 600 -4 159 309 -219 291
Netto, ulkoiset
Toimintatulot, sisäiset
Toimintamenot, sisäiset
717
989
272
0
871
871
400
VAPAA-AIKALAUTAKUNTA
TOIMINTA-AJATUS
Vapaa-aikalautakunta tuottaa ja kehittää yhteistyössä yhdistysten ja muiden yhteistyötahojen kanssa
kuntalaisille monipuolisia vapaa-aikapalveluja, jotka tukevat ja auttavat heidän omaehtoista itsensä kehittämistä ja kasvua sekä elämän laadun parantamista.
Vapaa-aikatoimeen kuuluvat kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut.
VAPAA-AIKALAUTAKUNTA
Jäsenet
Jari Nieminen, puheenjohtaja
Juho Raiko, varapuheenjohtaja
Matti Kaurila
Minna Virtanen
Irma Kaukinen
Oskari Sihvonen
Suvi Lindgren
Ville Arkkila, varajäsen
Mirjami Flemmich, khall edustaja
Kokouksia 5, käsiteltyjä asioita 41
Osallistumiskerrat
5
5
2
3
5
4
4
2
3
TEHTÄVÄ: MUU SIVISTYSTYÖ
Tilivelvollinen ja palvelualueen esimies:
Kulttuurisihteeri
Palveluajatus:
Monipuoliset vapaa-aikapalvelut ovat kunnan elinvoimaisuuden ja kuntalaisten hyvinvoinnin merkkejä.
Vapaa-aikapalvelut tukevat kolmannen sektorin toimintaa yhteistyöllä, tiedotusavulla, neuvonnalla ja
avustuksilla. Lisäksi vapaa-aikatoimi järjestää toimintaa myös sellaisilla vapaa-aikasektoreilla, joilla muut
eivät toimi. Yhteistyössä tekeminen on vapaa-aikatoimen resurssi ja sidosryhmät ovat voimavara.
Tavoitteet
Pöytyällä vapaa-aikana viihtyvä kuntalainen.
Toteuma
Kunnan pinta-alan laajuus on haaste työntekijöille. Toiminta keskittyi
kunnan taajamiin: Kyrö, Riihikoski ja Yläne. Toiminnan peruslähtökohtana on huomioida kunta yhtenä ja yhtenäisenä kokonaisuutena.
Kaikki sektorit ovat tehneet vahvasti yhteistyötä eri tahojen kanssa.
Kunnan eri yhdistykset ovat vapaa-aikatoimen yhteistyökumppaneita.
Toimivat ja laadukkaat vapaa-aikapalvelut on osa kunnan positiivista
imagoa.
40
Talousarvio
Toteutuma
1
1
1
1
-
1
1
1
1
60 %
Poikkeama
Perustelutiedot
Toimintaa kuvaavia tietoja
Henkilöstö 31.12.
kulttuurisihteeri
liikuntasihteeri
nuorisosihteeri
nuoriso-ohjaaja
etsivä nuorisotyöntekijä 1.8. alkaen
Vaikuttavuustavoitteet
- painopiste oli elokuvatoiminnassa ja kulttuuritapah- tumissa kaiken ikäisille, kotiseutuarkisto ja kunnan taidekokoelma
- nuorten vaikuttajaryhmän toiminnan sitouttaminen ja toiminnan organisointi
- terveyttä edistävät liikuntakampanjat
Tuotantotavoitteet
kulttuuritapahtumat
-
ja
toiminta
eri
ikäisille
ohjatut liikuntaryhmät
nuorisotilat/aukioloajat
-
hankerahoitus Auran kanssa
elokuvatoiminta Kurkisalissa ja Luontokapinetissa, kesätapahtumat (Säpinät ja Elojuhlat) vakiintuneet. Kotiseutuarkisto ja
taideinventointi kesken (50 %).
Nuorisovaltuuston kaksivuotiskausi päättyi,
valtuustovaalit.
Saviseutu liikkuu –kampanja, seutukunnallinen (talvella hiihto keväällä pyöräily ja
kävely syksyllä)
42 tapahtumaa, teatteriryhmät lapsille ja
nuorille (5 ryhmää), kesällä taidepajatoiminta Kyrössä (peruuntui), Riihikoskella ja
Yläneellä.
22
3 tilaa: viikossa/ avoimet ovet, yhteensä
33 tuntia, viikossa/ alakoululaisten kerhotoimintaa, yhteensä 8 tuntia.
Talous/Vapaa-aikalautakunta yhteensä
TA, €
Ulkoiset ja sisäiset tuotot ja kulut
Toimintatulot, ulkoiset
Toimintamenot, ulkoiset
Netto, ulkoiset
Toimintatulot, sisäiset
Toimintamenot, sisäiset/laskennalliset
Netto, sisäiset
Toimintakate (Netto ulkoiset + sisäiset)
Laskennalliset
Suunnitelmapoistot
Muut laskennalliset, netto
Tehtävän kokonaiskustannukset
TA-muutokset, €
TA muutosten Toteujälkeen,€
tuma, €
Poikkeama, €
39 700
513 200
-473 500
0
-7 100
-7 100
- 480 600
0
0
0
0
0
0
0
39 700
513 200
-473 500
0
-7 100
-7 100
- 480 600
44 849
-477 984
-433 135
0
-7 925
-7925
-441 060
-5 149
-35 216
-40 365
0
825
825
-39 540
0
-519 550
-1 000 150
0
0
0
0
-519 550
-1 000 150
0
-470 485
-911 545
0
-49 065
-88 605
Riskilomake
Riski tai ongelma
Pahimmat
seuraukset
nuorisotiloilla ammatillisten työntekijöiden
riittämättömyys (kolme nuorisotilaa)
fyysinen loukkaantuminen esim. retket,
leirit, tapahtumat
Työturvallisuus
levottomuus,
tilanteiden riistäytyminen
Työhyvinvointi
Riskin suuruus
1=vähäinen riski
2= kohtalainen riski
3= merkittävä riski
vakavat vammat,
invaliditeetti
psyykkiset
vammat
työkyvyttömyys
Riskin
suuruus
1 -3
2
Riskiin varautuminen
1
luodaan turvalliset
puitteet kaikelle toiminnalle
esim. työskennellään pareittain
tiedostetaan työn
kuormittavuus
1
1
henkilöstöresurssit
Asia hoidettu
/Toimenpiteet asian
hoitamiseksi
2 henkilöä iltatyövuorossa viikonloppuisin/ tarve lisähenkilöstölle
osa toimintastrategiaa
vapaaehtoinen
työnohjaus
Toteutusaikataulu
41
TEKNINEN LAUTAKUNTA
Toiminta-ajatus: Tekninen toimi vastaa kunnan teknisen toimialan kunnossapidosta ja ylläpitotehtävistä sekä rakentamisesta ja toimialueensa kehittämisestä. Teknisen toimen vastuulla ovat myös ruoka- ja
puhtauspalvelut.
TEKNINEN LAUTAKUNTA
Jäsenet
Ali-Rontti Ilkka, pj
Hakonen Matti
Halinen Marjaana
Kantola-Pöllänen Tuire
Kullanmäki Reijo, varapj
Lahti Vilja
Simola Ville
Tammenlaakso-Anttonen Ann-Mari
Toivonen Aarno
Viiri Reijo
Kokouksiin osallistuneet varajäsenet:
Artkkila Ville
Perkiö Heikki
Hartikka Reijo
Sinkkonen Sinikka
Osallistumiskerrat
8
6
6
8
6
8
7
7
7
3
2
2
2
1
Kokouksia 8, Käsiteltyjä asioita 122
Yleiset kehittämistavoitteet ja toimintaympäristön muutokset
Vuoden 2014 kesäkuun lopussa valmistui Kyrön päiväkoti. Lieto-Aura-Pöytyä-Oripää siirtoviemärin rakentaminen oli alkoi vuoden 2013 lopussa. Lieto-Aura välille siirtoviemäri valmistui vuoden 2014 lopussa.
Aura-Riihikoski-Oripää välin rakentaminen kilpailutettiin ja urakoitsija valittiin.
Rahkion vanha koulu ja Kyrön vanha päiväkoti myytiin syksyllä 2014. Rannanmäen koulun toiminta loppui kevätlukukauden jälkeen ja koulu on myynnissä
Talous/Tekninen lautakunta
TA, €
Ulkoiset ja sisäiset tuotot ja kulut
Toimintatulot, ulkoiset
Toimintamenot, ulkoiset
Netto, ulkoiset
Toimintatulot, sisäiset
Toimintamenot, sisäiset
Netto, sisäiset
Toimintakate (Netto ulkoiset + sisäiset)
Laskennalliset
Suunnitelmapoistot
Muut Laskennalliset, netto
Tehtävän kokonaiskustannukset
2 651
-7 170
-4 518
3 022
-488
2 534
-1 984
TA-muutokset, €
TA muutos- Toteutuma, €
ten jälkeen,
€
400
100
700
750
600
150
550
-227 305
0
-227 305
-32 285
-4 000
-36 285
-263 590
2 424
-7 170
-4 746
2 990
-492
2 497
-2 248
095
100
005
465
600
865
140
-1 936 600
2 625 450
-1 295 700
0
0
-263 590
-1 936 600
2 625 450
-1 559 290
2 448
-6 631
-4 182
2 826
-431
2 394
-1 788
946
677
731
384
847
536
195
-1 927 655
2 413 203
-1 302 647
Poikkeama,
€
-24
-538
-563
164
-60
103
-459
851
423
274
081
753
329
945
-8 945
212 246
-256 643
Talouden analyysi
Talousarvion tulojen alittuminen johtuu suurimmalta osalta siitä, että vesihuolto- ja metsänmyyntitulot
eivät toteutuneet suunnitellusti. Talousarvion menojen alittuminen johtuu pääasiassa kiinteistönhoitokulujen säästöistä.
42
TEHTÄVÄ: HALLINTO, HUOLTOHENKILÖSTÖ, KONEET (50)
Tilivelvollinen: Tekninen johtaja
Tulosvastuullinen esimies: Tekninen johtaja
Palvelusuunnitelman kuvaus: Teknisen toimen tavoitteena on taloudellisten resurssien sallimissa
puitteissa tuottaa kuntalaisille teknisen toimen palvelut.
Yleiset kehittämistavoitteet ja toimintaympäristön muutokset:
Kiinteistönhoitaja Väinö Julkusen jäätyä eläkkeelle, johon ei saatu täyttölupaa kunnanhallitukselta.
Työtehtävien ja toimintojen kehittämistä tulee uudistaa ja suunnitella etukäteen jotta eläkepoistumaa
voidaan käyttää mahdollisimman tehokkaasti hyväksi.
Henkilökunta:
Nimike
Tekninen johtaja
Rakennuspäällikkö
Kiinteistöpäällikkö
Toimistosihteeri
Rakennustarkastaja-rakennusmestari
Kirvesmiehet
Kirvesmiehet
Vesihuollon esimies
Laitosmiehet
Huoltomies
Huoltomies
Vakansseja
1
1
1
1,75
0,5
2
1
1
1
1
1
Henkilöitä
1
1
1
1,75
0,5
2
1
1
1
1
1
Huomautuksia
Määräaikainen
+ 1 oppisopimuskoulutettava
Talousarviossa asetetut tavoitteet ja niiden toteutuminen
Tavoite
Toteutuma
Tuotantotavoite
Huhtikuussa järjestettiin henkilökunnalle oma kehittämiskouHenkilöstön ammattitaidon ylläpitämilutus.
nen ja työhön sitoutuminen
Vaikuttavuustavoite
Tehtävien tasainen jakautuminen ja
tarvittaessa ulkoistaminen tai lisätyövoiman palkkaus
Oman työvoiman lisäksi on palkattu, kesätyöntekijöitä, työllistettyjä sekä palkkatuen piirissä olevia henkilöitä. Eläköityminen vähensi omaa työvoimaa (ei täyttölupaa). Kiinteistönhoitopalvelujen ostopalvelua vähennettiin (Kotikarpalo).
Lautakuntatason tavoitteet
Henkilöstön jaksaminen
Organisaation vahvistaminen, työnjohto
Tyky-toimintaa järjestettiin syksyllä. Työterveyshuolto auttaa
tarpeen mukaan.
Henkilökuntaa vähennetty vuonna 2014. Päivittäiset työrutiinit tehdään itsenäisesti ja omatoimisuutta on pyritty lisäämään.
Talous/ Hallinto, huoltohenkilöstö, koneet
TA, €
Ulkoiset ja sisäiset tuotot ja kulut
Toimintatulot, ulkoiset
Toimintamenot, ulkoiset
TA-muutokset, €
TA muutosToteutuma,
ten jälkeen,€ €
Netto, sisäiset
Toimintakate (Netto ulkoiset + sisäiset)
19
-618
-599
235
-3
231
-367
200
400
200
000
500
500
700
0
0
0
0
0
0
0
19
-618
-599
235
-3
231
-367
Laskennalliset
Suunnitelmapoistot
Muut Laskennalliset, netto
Tehtävän kokonaiskustannukset
-37 200
9 350
-395 550
0
0
0
-37 200
9 350
-395 550
Netto, ulkoiset
Toimintatulot, sisäiset
Toimintamenot, sisäiset
200
400
200
000
500
500
700
21
-593
-571
228
-2
226
-345
922
474
551
924
405
519
032
-37 079
-34 669
416 780
Poikkeama, €
-2
-24
-27
6
-1
4
-22
723
926
649
076
095
981
668
-121
44 019
21 230
43
TEHTÄVÄ: KIINTEISTÖPALVELUT (52)
Tilivelvollinen: Tekninen johtaja
Palvelualueen esimies: Kiinteistöpäällikkö
Palveluajatus: Tekninen toimi vastaa kiinteistöjen ja toimitilojen kunnosta siten, että palvelut ja toiminnot voidaan hoitaa niissä toimitilojen mukaan, keskeytyksettä ja turvallisesti. Vuokra-asunnot ja liikehuoneistot täyttävät asumisen ja liiketoiminnan edellyttämät välttävät vaatimukset.
Yleiset kehittämistavoitteet ja toimintaympäristön muutokset:
Ostopalvelua vähennettiin kiinteistönhoitopalveluissa syksyllä. Kotikarpalon kiinteistöt hoidetaan omana
työnä.
Vuokra-asuntoja on kunnostettu niiden vapautuessa ja investointiohjelman mukaiset kiinteistöjen peruskorjauksia on tehty. Rahkion vanha koulu ja Kyrön vanha kunnantalo myytiin. Rannanmäen koulun toiminta loppui kevätlukukauden jälkeen ja koulu on myynnissä. Riihikoti palvelukeskuksen julkisivujen
rappauspinnat saneerattiin. Heikinsuon koulun öljylämmityskattilat uusittiin. Varavoimavalmiudet toteutettiin palvelutaloihin. Haverintien vuokratalon käyttövesiputket uusittiin.
Vanhojen rakennusten peruskorjausvelka kasvaa vuosi vuodelta.
Henkilökunta:
Nimike
Asuntosihteeri
Kiinteistönhoitajat
Kiinteistönhoitajat
Henkilöitä
1
4 (3)
1 x 0,15
Huomautuksia
1-vakanssi täyttämättä
sivutoimi (Haverin koulu)
Kiinteistöille talousarviossa asetetut tavoitteet ja niiden toteutuminen
Tavoite
Toteuma
Vaikuttavuustavoite
Vuokralaisen vaihtuessa on huoneisto tarkastettu ja tarvittaessa
Rakennukset, niiden kiinteät kokunnostettu.
neet ja laitteet pidetään tyydyttä- Koulukiinteistöjä koskeva kuntoselvitys tehtiin kouluverkkoselvitykvässä kunnossa.
sen tueksi.
Kiinteistöjen energiahuolto hoidetaan tehokkaasti ja taloudellisesti.
Tuotantotavoitteet
Riittävä tiedottaminen kiinteistöjä
koskevista muutoksista ja kiinteistöjen korjaustoimenpiteet kunnon
ylläpitämiseksi.
Lautakuntatason tavoitteet
Kiinteistöjen energiaselvitykset.
Energiansäästöohjeet käyttäjille ja
käyttäjien sitouttaminen toimenpiteisiin.
Kiinteistöjen huolto- ja korjaustoimenpiteiden kirjaus huoltokirjaohjelmaan
Kiinteistöjä on liitetty kaukolämpöön.
Kiinteistöjä koskevista muutoksista on tiedotettu riittävän ajoissa ja
tarpeeksi laajalti.
Energiaselvityksiä on tehty aikaisemmin 4:lle yli 1000 m2 kiinteistölle. Kiinteistöjen käyttäjiä on ohjeistettu energiansäästö toimenpiteistä.
Kiinteistöhuoltokirjaa ollaan uudistamassa.
Talous: Kiinteistöpalvelut
TA, €
Ulkoiset ja sisäiset tuotot ja kulut
Toimintatulot, ulkoiset
Toimintamenot, ulkoiset
TA-muutokset, €
TA muutosten Toteutuma
jälkeen,€
€
Poikkeama,
€
Netto, sisäiset
Toimintakate (Netto ulkoiset + sisäiset)
1 236 300
-2 745 000
-1 508 700
0
-421 500
-421 500
-1 930 200
-32 830
0
-32 830
0
0
0
-32 830
1 203 470
-2 745 000
-1 541 530
0
-421 500
-421 500
-1 963 030
1 203 470
-2 425 715
-1 222 246
0
-361 842
-361 842
-1 584 088
0
-319 284
-319 284
0
-59 658
-59 658
-378 942
Laskennalliset
Suunnitelmapoistot
Muut Laskennalliset, netto
Tehtävän kokonaiskustannukset
-1 119 500
2 726 150
-323 550
0
0
-32 830
-1 119 500
2 726 150
-356 380
-1 107 164
2 514 912
-176 340
-12 336
211 238
-180 040
Netto, ulkoiset
Toimintatulot, sisäiset
Toimintamenot, sisäiset
44
TEHTÄVÄ: RUOKA- JA PUHTAUSPALVELUT (53)
Tilivelvollinen: Tekninen johtaja
Palvelualueen esimies: Palvelupäällikkö
Palvelusuunnitelman kuvaus: Tekninen toimi vastaa
1. Pöytyän kunnan laadukkaiden ruokapalveluiden tuottamisesta turvallisesti ja tehokkaasti koko kunnan alueelle sekä
2. Puhtauspalveluiden tuottamisesta tehokkaasti, käyttäjiä palvelevasti ja pintamateriaalien elinkaaret
pidentävästi
Yleiset kehittämistavoitteet ja toimintaympäristön muutokset:
Henkilökunta:
Nimike
Palvelupäällikkö
Ruokapalveluesimies
Ruokapalveluvastaava
Vastaava kokki
Kokki
Ruokapalvelutyöntekijä
Palveluesimies
Laitoshuoltaja
Henkilöitä
1
5
6
1
12
6
1
15
Huomautuksia
Ruoka- ja puhtauspalveluille talousarviossa asetetut tavoitteet ja niiden toteutuminen
Riihikoski-Kyrö alueelle on suunniteltu vaihtoehtoja keittiöverkon tehostamiseksi.
Tavoite
Toteuma
Vaikuttavuustavoitteet:
Keittiöverkon tehostaminen
kustannusten alentaminen;
henkilöstökustannusten aleneminen
ja
logistiikan paraneminen.
Alueellisen yhteistyön kehittäminen
ruokapalveluissa
Tuotantotavoitteet:
Puhtauspalveluiden ostopalvelujen lisääminen
Keittiöverkon tehostaminen ei ole toteutunut.
Ostopalveluita on lisätty Riihikosken toimipisteen, virastotalon
ja kirjaston siivoukseen.
Lautakuntatason tavoitteet
Vaikuttavuustavoitteet:
Ruokapalveluissa asiakastyytyväisyyskysely pidetty.
- asiakastyytyväisyyskyselyt
sekä ruoka –ja
siivouspalveluista
Tuotantotavoitteet:
- valmistuskeittiöiden väheneminen
Ei muutoksia
Tunnuslukuja
Toiminta
Ateriasuoritteet, kpl
2014
564550
Ateriasuoritteet, €/kpl
3,00-6,20
Siivousala–m2
2
Siivous, €/m
1)
2)
(1
32750
2013
559006
2012
541779
3,00-6,50
2,80-6,2€
33659
(2
17,00-80.00
18,70-61,36
(1
35627
(2
16,42- 83,64 €
(2
Ruoka-annosten todellinen hinta vaihtelee valmistuspaikan mukaan.
Siivousneliöiden hinta kohteitten mukaan laskettuna. Hinnan eroihin vaikuttaa mm. kohteessa olevat
erilliset kiinteistöt ja kerrokset ( siirtymäaika)
45
Talous/ Ruoka- ja puhtauspalvelut
TA, €
Ulkoiset ja sisäiset tuotot ja kulut
Toimintatulot, ulkoiset
Toimintamenot, ulkoiset
Netto, ulkoiset
Toimintatulot, sisäiset
Toimintamenot, sisäiset
Netto, sisäiset
Toimintakate (Netto ulkoiset + sisäiset)
Laskennalliset
Suunnitelmapoistot
Muut Laskennalliset, netto
Tehtävän kokonaiskustannukset
TA-muu- TA muutostokset, € ten jälkeen,
€
Toteutuma, €
108 200
-2 714 800
-2 606 600
2 666 250
0
2 666 250
59 650
0
0
0
0
0
0
0
108 200
-2 714 800
-2 606 600
2 666 250
0
2 666 250
59 650
129 882
-2 593 683
-2 463 801
2 508 246
-157
2 508 089
44 288
-4 600
-53 250
1 800
0
0
0
-4 600
-53 250
1 800
-4 547
-48 750
-9 009
Poikkeama,
€
-21
-121
-142
158
682
117
799
004
157
158 161
15 362
-53
-4 500
10 808
TEHTÄVÄ: LIIKENNEVÄYLÄT JA ALUEET (54)
Tilivelvollinen: Tekninen johtaja
Palvelualueen esimies: Rakennuspäällikkö
Palvelusuunnitelman kuvaus: Tekninen toimi vastaa
1. Kaavateiden, kevyen liikenteen väylien, puistojen ja muiden yleisten alueitten hoitamisesta ja ylläpidosta ottaen huomioon liikenneturvallisuuden ja ympäristön viihtyvyyden asettamat vaatimukset.
2. Yhteistyöstä jätehuoltopalveluja tuottavien yhteisöjen kanssa.
3. Kunnan metsien hoitamisesta yhteistyössä metsänhoitoyhdistyksen kanssa ja suoalueiden vuokraukseen liittyvistä toimenpiteistä.
Yleiset kehittämistavoitteet ja toimintaympäristön muutokset:
Teiden ja puistojen viimeistelyssä on painotettu maisemallisia arvoja. Metsäalueiden raivaus- ja harvennustyöt on teetetty metsänhoitoyhdistyksellä metsänhoitosuunnitelman mukaisesti.
Pöytyän kunnan metsäalueista teetettiin metsäsuunnitelmat Metsäkeskuksen tekemänä.
Henkilöstö: Pienet huolto- ja hoitotyöt on tehty muun työn ohella omana työnä 2-3 huoltomiehen voimin. Viheralueiden hoitotyössä on käytetty kunnan kesätyöntekijöitä.
Urakoitsijat ovat suorittaneet esim. seuraavia töitä:
puistojen hoito
isojen nurmialueiden leikkaus
sorateiden ja -pihojen lanaukset sekä pölynsidonta
liikenneväylien ojanpientareiden niitto
liikenneväylien suuremmat korjaustyöt
viheralueiden rakentamistyöt
puistojen metsänhakkuut
talvikunnossapito
katuvalaistusten rakentaminen ja kunnossapito
Liikunta-alueiden kunnossapitotyöt on ulkoistettu paikallisille urheiluseuroille.
Liikenneväylille ja alueille talousarviossa asetetut tavoitteet ja niiden toteutuminen
Tavoite
Toteutuma
Vaikuttavuustavoite
Uusia katuvalaistuksia on rakennettu ja vanhoja saneerattu uusien
Liikenneolosuhteiden ja turvallimääräysten mukaisiksi.
suuden parantaminen.
Tuotantotavoite
Kyröön rakennettiin Junninmäen jatkoalue.
Uusien kaavateiden toteuttamiVanhoja huonokuntoisia katuja päällystettiin.(Määhärintie, Näätänen kaavojen vahvistuttua.
polku, Jukolantie, Taavelintie, Sepänkuja, Kehityksentie, KarinieTievalaistusta korjataan ja ramentie, Kalikantie, Takamaantie, Männiköntie, Sähkötie, Kievarinkennetaan myönnettyjen määrä- tie)
rahojen puitteissa.
Katuvalaistuksen ohjaus on muutettu internetpohjaiseen ohjaukseen. Katuvalaistukset on toteutettu Rekolantielle, Koukkarintielle
ja liiketielle.
Yksityistieavustukset
Yksityistieavustukset on myönnetty avustusperusteiden mukaisesti.
46
Tunnuslukuja
2014
72,8
354
1800
15
205
n.810
Kunnossa pidettäviä kaavateitä, km
Avustettavia yksityisteitä, km
Tievalaistuspisteet, kpl
Puistoja, ha
Turvetuotantoalueet, ha
Metsiä, ha
2013
72,8
354
n. 1700
15
205
750
2012
71
340
n. 1700
15
205
800
Talous/Liikenneväylät ja alueet
TA, €
Ulkoiset ja sisäiset tuotot ja kulut
Toimintatulot, ulkoiset
Toimintamenot, ulkoiset
TA-muutokset, €
TA muutos- Toteutuma,
ten jälkeen, €
€
Poikkeama, €
Netto, sisäiset
Toimintakate (Netto ulkoiset + sisäiset)
150 700
-536 000
-385 300
0
-23 300
-23 300
-408 600
-50 475
0
-50 475
0
0
0
-50 475
100 225
-536 000
-435 775
0
-23 300
-23 300
-459 075
100 225
-470 657
-370 432
0
-23 167
-23 167
-393 599
0
-65 343
-65 343
0
-133
-133
-65 476
Laskennalliset
Suunnitelmapoistot
Muut Laskennalliset, netto
Tehtävän kokonaiskustannukset
-309 000
-15 200
-732 800
0
0
-50 475
-309 000
-15 200
-783 275
-317 550
-5 860
-717 009
8 550
-9 340
-66 266
Netto, ulkoiset
Toimintatulot, sisäiset
Toimintamenot, sisäiset
TEHTÄVÄ: VESIHUOLTOPALVELUT (55)
Tilivelvollinen: Tekninen johtaja
Tulosvastuullinen esimies: Tekninen johtaja
Palvelusuunnitelman kuvaus: Varmistaa asiakkaille keskeytymätön talousvedelle asetetut laatuvaatimukset täyttävän talousveden jakelu ja jätevesien käsittelypalvelu kilpailukykyiseen hintaan.
Yleiset kehittämistavoitteet ja toimintaympäristön muutokset:
Jätevesiviemäristön vuotovesimäärät ovat korkeat ja niiden vähentämiseksi on tehty vuotovesikartoituksia. Yläneen talousveden turvaamiseksi tehtiin rauta-mangaaninpoistojärjestelmä. Uv-laitteet hankittiin
Pihlavan ja Yläneen vedenottamoille. Pihlavan vedenottamolle tehtiin täydellinen sähkösaneeraus. Riihikosken Kallentien asemakaava-alueen runkovesilinja ja kiinteistöjen talosulkuventtiilit uusittiin.
Henkilöstö: Henkilöstö ennallaan. Erikoisosaamista vaativat työtehtävät tilataan tapauskohtaisesti ulkopuolisilta palveluntuottajilta.
Vesihuoltolaitokselle talousarviossa asetetut tavoitteet ja niiden toteutuminen
Tavoite
Toteutuma
Vaikuttavuustavoite
Veden laatuseurantaa on tehnyt Lounais-Suomen vesiVeden laatuseuranta valvontatutkimusohjelja ympäristötutkimus Oy valvontatutkimusohjelman
man mukaisesti
mukaisesti.
Jätevedenpuhdistamojen puhdistustuloksia on tarkkailLupien edellyttämien puhdistusvaatimusten
lut Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy valsaavuttaminen
vontatutkimusohjelman mukaisesti. Vedenottamoiden
UV-laitteiden on hankittu.
Jätevesiverkostojen, -pumppaamojen, ja –
Jatkuvaa seurantaa ja tarkkailua. Havaitut viat on korpuhdistamoiden riittävät huolto ja kunnossajattu välittömästi.
pitotoimenpiteet
Tuotantotavoitteet
Asianmukainen jätevesien keräys ja käsittely
Ympäristöluvan vaatimukset jätevesien käsittelyn tehokkuudesta on saavutettu.
Lautakuntatason tavoitteet
Verkoston toimivuuden parantaminen
Vuotovesien vähentäminen kaivojen korjaukset, runkoventtiilien vaihto
Vesijohtoverkostoissa ilmenneitä vuotoja on korjattu.
Vuotovesiselvitykset on aloitettu. Riihikosken alueella
aloitettiin vanhojen betonikaivojen saneeraukset betoni-injektointimenetelmällä.
47
Tunnuslukuja
2014
610 (Yläne)
1 452 (Riihikoski)
843 (Kyrö)
414 (Yläne)
555 (Riihikoski)
678(Kyrö)
52 118
46 085
620 157
305 890 (49)
199 970
Vesilaitoksen liittyjät, kpl
Viemärilaitoksen liittyjät, kpl
Laihian ottamon talousvesi, m3
Oripään kunnalta ostettu talousvesi, m3
Pihlavan ottamon talousvesi,
josta Riihikoskelle ja Kyröön, m3 (%)
Parravahan Vesi Oy:ltä ostettu talousvesi
(Kyrö)
Verkostoon pumpattu talousvesi, m3
98 203 (Y)
289 621 (R)
216 239 (K)
94 126 (Y)
226 787 (R)
186 116 (K)
4077 (4)
62 834 (22)
30 123(14)
Laskutettu talousvesi, m3
Laskuttamaton talousvesi, m3
(hävikki-%)
Säkylään johdetut jätevedet
Riihikosken puhdistamolla käsitellyt jätevedet, m3
Kyrön puhdistamolla käsitellyt jätevedet, m3
Jäteveden laskutus, m3
Vuotovesimäärä, m3 (%)
74 545
172 126
112 753
53 868 (Y)
88 870 (R)
66 332 (K)
20 677 (28) (Y)
83 256 (48) (R)
46 421 (41) (K)
2013
605
(Yläne)
1442 (Riihikoski)
828 (Kyrö
2012
603 (Yläne)
1429 (Riihikoski)
817 (Kyrö)
410 (Yläne)
549 (Riihikoski)
663 (Kyrö)
25470
82683
693622
370032 (53)
188798
406 (Yläne)
541 (Riihikoski)
655 (Kyrö)
26023
62055
695930
377902 (54)
n. 175000
108153 (Y)
340996 (R)
217834 (K)
94584 (Y)
229327 (R)
192256 (K)
13569 (12) (Y)
111669 (32)
(R)
25578 (11)
(K)
90463
149630
88078 (Y)
340952 (R)
211950 (K)
84233 m³ (Y)
238956 m³ (R)
204500 m³ (K)
8836 m³ (10) (Y)
102095 (30) (R)
7450 (4) (K)
109497
60024 (Y)
80324 (R)
70307 (K)
30439 (33)
(Y)
69306 (46) (R)
39190 (35) (K)
178540
54054 (Y)
86067 (R)
75739 (K)
46221 (46) (Y)
97595 (53) (R)
102800 (42) (K)
100276
183663
Talous/Vesihuoltopalvelut
TA, €
Ulkoiset ja sisäiset tuotot ja kulut
Toimintatulot, ulkoiset
Toimintamenot, ulkoiset
Netto, ulkoiset
Toimintatulot, sisäiset
Toimintamenot, sisäiset
Netto, sisäiset
Toimintakate (Netto ulkoiset + sisäiset)
Laskennalliset
Suunnitelmapoistot
Muut Laskennalliset, netto
Tehtävän kokonaiskustannukset
1 137
-555
581
121
-40
81
662
TA-muutokset, €
TA muutosten jälkeen,
€
Toteutuma,
€
993
-548
445
89
-44
44
490
000
900
100
500
300
200
300
-144 000
0
-144 000
-32 285
-4 000
-36 285
-180 285
993
-555
437
89
-44
44
482
000
900
100
215
300
915
015
-466 300
-41 600
154 400
0
0
-180 285
-466 300
-41600
-25 885
Poikkeama, €
448
148
300
215
277
937
237
-448
-7 752
-8 200
0
-22
-22
-8 222
-461 315
-12 430
16 492
-4 985
-29 170
-42 377
48
Vesihuoltolaitoksen tuloslaskelma
2011
LIIKEVAIHTO
Liiketoiminnan muut tuotot
Materiaalit ja palvelut
Henkilöstökulut
Poistot ja arvonalentumiset
Liiketoiminnan muut kulut
LIIKEYLIJÄÄMÄ (-ALIJÄÄMÄ)
Rahoitustuotot ja –kulut
YLI/ALIJÄÄMÄ ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ
Satunnaiset tuotot ja kulut
YLI/ALIJÄÄMÄ ENNEN VARAUKSIA
Poistoeron lisäys/vähennys
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ
•
•
•
•
•
2012
873 373 1004 452
14 245
14 567
-505
-25
-448
-21
-114
-97
-211
376
974
911
696
339
653
992
-211 992
24 789
-187 203
-501
-24
-459
-13
20
-97
-77
097
922
047
901
052
505
453
-77 453
22 176
-55 277
2013
2014
996 713 1 064 071
14 111
18 591
-636
-32
-475
-12
-146
-17
-163
711
230
596
333
136
782
918
-546
-42
-461
-16
16
-9
6
-163 918
19 899
-144 019
059
240
315
557
492
517
975
6 975
17 910
24 885
vesihuoltolaitoksesta on muodostettu 2010 taseyksikkö, mikä tarkoittaa, että laitokselle muodostuu
jatkuva tase
vesihuoltolaitoksen tuloslaskelma 2013 osoittaa alijäämää 144 019 €.
poistoissa on mukana poisto pitkävaikutteisista menoista (vesiosuuskunnat), jonka määrä oli 2011
53001 €, 2012 73081 € ja 2013 73081 €
uutta liittymismaksuvelkaa on kirjattu taseeseen 180 579 €
alijäämä (505 013 – 199 163 € = 305 850) saadaan katettua nostamalla vesilaitoksen ja viemärilaitoksen taksaa keskimäärin 42 senttiä/m3 vuodeksi.
Vesihuoltolaitoksen tase
31.12.2011
31.12.2012
31.12.2013
31.12.2014
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
Muut pitkävaikutteiset menot
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Rakennukset
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset hyödykkeet
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Sijoitukset
Osakkeet ja osuudet
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Siirtosaamiset
Rahat ja pankkisaamiset
3 678
415
415
3 220
618
748
748
991
276 292
2 857 859
82 682
4
41
41
489
127
127
127
159
879
879
515
359
359
359
0
362 156
3 540
331
331
3 166
524
977
977
668
3 185
248
248
2 895
223 023
2 700 533
118 480
108 804
15 829
41 879
41879
756 981
129 774
129 774
129 774
0
756 981
169
2 466
195
85
63
41
41
1 221
185
185
185
568
207
207
481
755
897
439
489
391
879
879
066
240
240
240
0
1 035 826
3 238
164
164
3 032
2
116
2 335
201
783
437
437
467
984
487
075
983
375
41
41
1 278
135
135
135
939
879
879
331
881
881
881
0
1 136 230
VASTAAVAA YHTEENSÄ
4 168 133 4 297 505 4 406 634 4 517 113
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Peruspääoma
Edellisen tilikauden alijäämä
Tilikauden alijäämä
POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET
Poistoero
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen
Lainat julkisyhteisöiltä
Liittymismaksut ja muut velat
Lyhytaikainen
-2 961 391
-3 267 108
118 514
187 203
-216 423
-216 423
-990 319
-803 018
0
-803 018
-187 301
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
-2 906 114
-3 267 108
305 717
55 277
-194 246
-194 423
-1 197 145
-954 083
0
-954 083
-243 062
-2 762 095
-3 267 108
360 994
144 019
-174 347
-174 347
-1 470 191
-1 134 662
0
-1 134 662
-335 529
-2 786 980
-3 267 108
505 013
-24 885
-156 437
-156 437
-1 573 696
-1 164 799
0
-1 164 799
-408 896
-4 168 133 -4 297 505 -4 406 634 -4 517 113
49
RAKENNUSLAUTAKUNTA
Toiminta-ajatus: Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tehtävänä on yleisen edun kannalta valvoa
rakennustoimintaa, sekä osaltaan huolehtia, että rakentamisessa noudatetaan mitä maankäyttö- ja rakennuslaissa tai sen nojalla säädetään ja määrätään. Rakennusvalvonnan tehtävänä on myös huolehtia
kunnassa tarvittavasta rakentamisen yleisestä ohjauksesta ja neuvonnasta sekä huolehtia eri korjausavustusten hakuprosesseista (ARA).
Ympäristönsuojelu huolehtii sille laissa säädetyistä lupa- ja valvontatehtävistä.
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen tehtävänä on tuottaa laadukkaat palvelut lähellä käyttäjiä aluepelastuslautakunnan tekemän palvelutasopäätöksen mukaisesti.
RAKENNUSLAUTAKUNTA
Jäsenet
Laukkanen Jarno, pj
Lalli Juha, vpj
Vuohijoki Anne-Maria
Reide Pirjo
Teräntö Sirkka
Kulju Tero
Vestu Olli
Kokouksiin osallistuneet varajäsenet:
Grönroos Rune
Marttila Juho
Kiukainen Teemu
Lempiäinen Seija
Kunnanhallituksen edustaja:
Lepistö Pasi
Kokouksia 5, Käsiteltyjä asioita 58
Osallistumiskerrat
3
2
5
3
4
5
3
1
1
2
1
4
TEHTÄVÄ: YMPÄRISTÖ- JA PELASTUSPALVELUT
Tilivelvollinen ja tulosvastuullinen esimies: Johtava rakennustarkastaja
Palveluajatus: Rakennuslautakunnan tavoitteena on lupakäsittelyn joustava hoitaminen, tarvittaessa
lomake- ja asiakirjaopastaminen ja yleisesti rakentamisen laadukkaan lopputuloksen saavuttaminen rakentamisen eri osa-alueilla. Palvelun rungon muodostavat erilaiset määräykset, tarkastukset ja neuvontapalvelut.
Toimintaympäristön muutokset
Vuoden 2014 VRK:n VTJ-kyselyn hallintapalvelun kanssa tehtiin sopimus VTJ-ylläpitokäyttöliittymän raportit-osion käytöstä. Lisäksi RaKi:n käyttöönoton takia rakennusvalvontaohjelmistojen uudet versiot
hankittiin vuoden 2014 lopulla ja käyttöönotto tapahtuu vuoden 2015 alkupuolella.
Ympäristönsuojelupalvelujen hallinto jatkuu Kosken Tl kunnan hallinnoimana toimintana, jossa on mukana Koski TL, Pöytyän, Auran ja Marttilan kunnat. Kosken ympäristönsuojelupalveluyksikön kanssa tehdään yhteistyötä ympäristöterveydenhuoltoon liittyvissä asioissa.
Palo- ja pelastustoimesta vastaa Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos.
Rakennustarkastajien tehtäviä hoitaa kaksi viranhaltijaa toinen Riihikoskella ja toinen Yläneellä. Molemmat tekevät rakennuslupapäätöksiä. Asiakkaiden tasapuolinen kohtelu on tärkeää, minkä vuoksi yhteisiä
tulkintoja on edelleen hiottu vuoden aikana. Pöytyän rakennusjärjestys on hyväksytty syyskuussa 2009.
Uusi rakennusjärjestys on valmisteltu vuoden 2014 aikana, hyväksytty rakennuslautakunnassa, kunnanhallituksessa ja kunnanvaltuustossa. Uusi rakennusjärjestys tulee voimaan kunnanvaltuuston päätöksen
tultua lainvoimaiseksi.
Toiminnan painopistealueet ja suunnitelmakauden yksilöidyt tavoitteet
Rakentamista ohjataan niin, että rakentaminen täyttää yleisesti lujuuden, paloturvallisuuden ja terveellisyyden vaatimukset eikä aiheuta ympäristön saastumista tai haittaa asukkaille tai terveydelle. Lupaasiakirjojen tasoon kiinnitetään edelleen jatkossakin huomiota. Myös lupapiirustuksilta vaadittavaa selkeyttä ja tasoa tullaan parantamaan lain vaatimaan tasoon. Luvattomaan rakentamiseen ja rauenneisiin
rakennuslupiin myös jatkossa kiinnitetään huomiota.
Lautakunta on pyrkinyt vaikuttamaan maaseutuympäristöön sopeutuvan rakennuskannan luomiseen ja
yleisesti ympäristön huomioimiseen rakentamisessa.
50
Valtion asuntorahaston korjausavustuksista on vuosittain ilmoitus paikallisessa lehdessä. Kuluneena
vuonna ARA osoitti määrärahaa korjausavustuksille keväällä ja syksyllä. Korjausavustusten haussa on
opastettu kuntalaisia mahdollisuuksien mukaan.
Opastustyötä on tehty haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmäratkaisuissa yhteistyössä Kosken ympäristönsuojelun kanssa. Jätevesiasetukseen 2011 tulleiden muutosten takia jätevesijärjestelmien saneeraukset ovat pysähtyneet lähes kokonaan.
Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät
Toiminnalliset riskit:
muuttuva lainsäädäntö sekä muutokset rakentamismääräyksissä
henkilöstön vaihtuvuus ja pätevän sekä sitoutuneen henkilökunnan saatavuus
tietojärjestelmäriskit liittyvät lähinnä laiterikkoihin sekä rakennusvalvonta- kartta, sekä muiden käytössä olevien ohjelmien toimintaan
Vahinkoriskit:
rakennus sortuu esim. suunnitteluvirheen johdosta
rakennus rakennetaan väärään paikkaa esim. liian lähelle naapurin tonttia
Muut riskit:
puutteelliset suunnitelmat
rakentajien piittaamattomuus lupapäätöksen ehtoja kohtaan
rakennus ei valmistu määräajassa tai jää kokonaan kesken
Selvitys sisäisen valvonnan järjestämisestä
Sisäisen valvonnan järjestämisessä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia aikaisempaan käytäntöön
verraten.
Valvontaympäristö:
Rakennuslautakunta ja rakennustarkastajat ovat noudattaneet MRL:n, MRA:n sekä rakennusjärjestyksen
antamia määräyksiä ja ohjeita. Valtion asuntorahaston avustuksien osalta on noudatettu ARA:n ohjeita.
Rakennustarkastajat ovat toimineet päätöksiä tehdessä hallintosäännössä erikseen viranhaltijalle määritellyn päätösvallan mukaisesti. Henkilöstö on kouluttautunut tarpeen ja tarjonnan mukaan lyhytkestoisilla koulutusjaksoilla.
Riskienhallinta:
Tavoitteena on ollut minimoida päätöksissä tapahtuvat riskit hyvällä lautakunnan ja viranhaltijoiden keskinäisellä yhteistyöllä. Asiakkaille on pyritty antamaan mahdollisimman oikeaa tietoa, jolloin mm. väärinkäsityksiltä on vältytty.
Kontrollitoimenpiteet:
Erityistoimenpiteitä ei ole nykyiseen menettelyyn tehty. Tulo- ja menopuolta on seurattu ja verrattu talousarviossa olleisiin lukuihin säännöllisesti. Talous- ym. asiat on esitetty myös osavuosiraporteissa. Laskujen hyväksyntä tehdään niin, että laskun hyväksyjä ja kirjaaja on eri henkilö.
Informaatio ja tiedonkulku:
Tiedonkulku on henkilöstön hyvän yhteistyön ja ammattitaidon ansiosta toiminut hyvin. Asiakkaiden
saama tieto mm. lupa- ja korjausavustusasioissa on ollut ilmeisen riittävää sillä huonoa asiakaspalautetta
ei ole tullut.
Seuranta:
Talouden toteutumista, lain muutoksia, asiakkaiden antamia palautteita ja ympäristössä tapahtuvia muutoksia on seurattu ja tullaan seuraamaan säännöllisesti. Talousluvut ovat pääpiirteittäin toteutuneen
suunnitelman mukaisesti.
Talousarviossa asetetut tavoitteet ja niiden toteutuminen
Tavoite
Toteutuma
Rakennuslupien käsittelyaika asianmukaisten hakemusten toimittamisesta.
- käsittelyaika lautakunnan päätös <60 päivää
- viranhaltijapäätös <14 päivää
Viihtyisä asuinympäristö
Järjestetään kunnan eri osa-alueille rakennetun
ympäristön katselmuksia 1-2 kpl/ vuosi.
Rakennuslupien käsittelyaika on pysynyt tavoitteiden mukaisissa aikarajoissa. Lupahakemusten
määrä on laskenut vuoden 2013 tasosta.
Katselmus pidettiin toukokuussa Yläneen kirkonkylän, Ristinummen ja Kalikan kaava-alueilla.
51
Rakentaminen 2014
Kysyntä- ja laajuustiedot
Palvelujen käyttäjät/kohderyhmän laajuus
Omakotirakentajat
Omakotitalot
Talousrakennukset
Talousarvio 2014
Toteutuma 2014
25
30
15
12
Rakennusliikkeet
Omakotitalot
Paritalot
Luhtitalot
3
2
1
0
1
0
Maatilarakentaminen (kaikki)
20
16
Vapaa-ajan asunnot ja saunat
35
15
Korjaus ja energia-avustukset (yht.)
15
9
Rakennusluvat
Toimenpideluvat
Ilmoitukset
Maa-ainesluvat
Perustiedot (tuotannontekijät/suoritteet)
Henkilöstö
Johtava rakennustarkastaja
Rakennustarkastaja
Toimistosihteeri
150
30
50
Talousarvio 2014
111
50
24
1
Toteutuma 2014
1
0,5
0,75
1
0,5
0,75
TALOUS/Ympäristö- ja pelastuspalvelut
TA, €
Ulkoiset ja sisäiset tuotot ja kulut
Toimintatulot, ulkoiset
Toimintamenot, ulkoiset
Netto, ulkoiset
Toimintatulot, sisäiset
Toimintamenot, sisäiset
Netto, sisäiset
Toimintakaste (Netto ulk+sis)
Laskennalliset
Suunnitelmapoistot
Muut Laskennalliset, netto
Tehtävän kokonaiskustannukset
TA-muutokset, €
TA muutos- Toteututen jälkeen, ma, €
€
Poikkeama, €
76 000
-883 000
-807 000
0
0
0
-807 000
-5 000
0
-5 000
0
0
0
-5 000
71 000
-883 000
-812 000
0
0
0
-812 000
70 165
-874 235
-803 170
0
0
0
-803 170
-65
-8 765
-8 830
0
0
0
-8 830
0
-27 900
-834 900
0
0
-5 000
0
-27 900
-839 900
0
-21 238
-824 408
0
-6 662
-15 492
52
2.2 TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN
Nimi
TA
€
TAmuutokset,
€
TA muutosten
jälkeen, €
Toteutuma,
€
Poikkeama,
€
TOIMINTATUOTOT
Myyntituotot
4 934 300
4 934 300
4 278 631
-655 669
Maksutuotot
2 792 050
2 792 050
2 741 795
-50 255
109 250
Tuet ja avustukset
Muut toimintatuotot
TUOTOT YHTEENSÄ
526 300
526 300
635 550
1 793 450
1 793 450
1 972 456
179 006
10 046 100
10 046 100
9 628 432
-417 668
-17 565 305
-17 565 305
-16 899 345
-665 957
-4 087 103
-4 087 103
-4 209 736
122 633
TOIMINTAKULUT
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
-1 061 620
-1 061 620
-968 121
-93 499
-27 532 688
-27 532 688
-26 896 428
636 260
Aneet, tarvikkeet, tavarat
-3 200 659
-3 200 659
-3 185 477
305 200
Avustukset
-2 849 385
-2 849 385
-3 268 225
418 840
Palvelujen ostot
Muut toimintakulut
-755 840
-755 840
-860 749
104 910
KULUT YHTEENSÄ
-57 052 600
-57 052 600
-55 998 065
1 054 534
TOIMINTAKATE
-636 866
-47 006 500
-47 006 500
-46 369 633
Verotulot
25 364 000
25 364 000
25 555 742
191 742
Valtionosuudet
21 477 000
21 477 000
21 313 509
-163 491
Rahoitustuotot ja –kulut
Korkotuotot
3 000
3 000
3 840
840
99 000
99 000
52 702
-46 298
-292 000
-292 000
-124 690
167 309
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
VUOSIKATE
-19 000
-19 000
-25 480
6 480
-374 500
-374 500
405 987
-780 488
-2 045 600
-2 045 600
-2 028 785
16 815
0
0
-2 420 100
-2 420 100
-1 622 797
-797 303
108 800
108 800
-108 793
-7
0
0
0
0
-2 311 300
-2 311 300
-1 514 004
-797 296
Poistot ja arvonalentumiset
Suunn. mukaiset poistot
Arvonalentumiset
TILIKAUDEN TULOS
Poistoeron lis.(-)tai väh.(+)
Varausten lis. (-) tai väh. (+)
TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ)
0
Verotulojen erittely, €
TA
Kunnan tulovero
Osuus yhteisöverosta
Kiinteistövero
Yhteensä
TA muutokset
TA muutosten jälkeen
22 942 000
1 050 000
1 372 000
23 760 000
Toteuma
Poikkeama
22 954 949
1 198 394
1 402 399
25 080 983
-12 949
-148 394
-30 399
-191 742
Verojen määräytymisen perusteet
Tulovero
Verovuosi
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
Tuloveroprosentti
18,73
18,50
19,50
19,50
20,00
20.00
20,75
Verotettavat tulot, €
101 567 325
98 241 222
99 812 318
103 124 112
107 248 540
118 059 000
Muutos %
6,5
-3,3
1,6
3,3
4,0
3,1
1,6
Efektiivinen vero-%
13,58
12,87
13,33
13,26
13,38
13,62
14,08
53
Kiinteistövero, %
Yleinen
Verovuosi
0,70
2010
0,70
2011
0,80
2012
0,80
2013
0,80
2014
Vakituinen asuinrakennus
0,37
0,37
0,38
0,38
0,38
Muu asuinrakennus
0,97
0,97
0,98
0,98
0,98
Yleishyödyllinen yhteisö
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
Valtionosuuksien erittely, €
TA
Peruspalveluvaltionosuus
Verotuloihin perustuva tasaus
Järjestelmämuutoksen tasaus
Harkinnanvaraisen vo:n korotus
Opetus- ja kulttuuritoimen muut
valtionosuudet
Yhteensä
TA-muutokset
TA muutosten
jälkeen
Toteuma
Poikkeama
17 920 000
4 700 000
0
0
0
0
0
0
17 920 000
4 700 000
0
0
17 710 719
4 706 580
0
0
209 281
-6 580
0
0
-1 143 000
0
-1 143 000
-1 103 790
-39 210
21 477 000
0
21 477 000
21 313 509
163 491
2.3 INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMINEN
40 Kunnanhallitus
75 Kiinteä omaisuus
Talousarviossa on varauduttu kiinteän omaisuuden hankintoihin 200 000 eurolla. Hankintoja on suoritettu 945 799,65 eurolla. Suurimmat hankinnat olivat asunto- ja yritysrakentamiseen hankitut Virtalan alue
Yläneeltä, Vehnämyllyn alue Riihikoskelta sekä Lehtisen ja Räikän alueet Kyröstä. Lisäksi ostettiin vaihtomaaksi soveltuva Sauran alue Mäkiäisistä sekä yhtenäiskoulun ja urheilukentän pysäköintialueen laajennukseen kaavoitettava palaneen omakotialueen kiinteistö Yläneeltä.
Myynteihin on varauduttu talousarviossa 340 900 euroa. Myyntien määrä oli 455 703,99 euroa, mihin sisältyivät myös kohteista muodostuneet luovutusvoitot. Suurimmat myynnit olivat Karinaisten vanha kunnantalo, Kyrön vanha päiväkoti, Rahkion koulu, Karinaisissa sijaitsevan turvetuotantoalueen myynti pitkäaikaiselle vuokralaiselle sekä kolmen käytöstä poistuneen urheilukentän myynti.
Omakotitalojen ja paritalojen rakennuspaikoiksi on myyty kaksi tonttia Riihikoskelta (Mäkiäistenkankaalta
ja Kulhuanrinteeltä), viisi tonttia Kyröstä (yksi Huitinperästä, kaksi Pappilanmäestä ja kaksi Uimalan alueelta) sekä kaksi Yläneeltä (Kalikasta ja Ristinummelta).
Rivitalo-, kerrostalo- ja yritystontteja ei myyty. Rakennuspaikkojen lisäalueita myytiin kahdeksan kappaletta.
77 Aineeton käyttöomaisuus ja irtain omaisuus
Myytiin kaksi vuokralaisilta vapautunutta asuinhuoneistoa (As Oy Sankarintie 1 ja As Oy Karinaisten Veräjänrinne).
Uudisrakennushankkeet:
Hanke 120 Kyrön päiväkoti
Määrärahavaraus 1,6 milj. €. Ulkoiset kustannukset 1 286 686,28 €.
Kyrön uusi päiväkoti.
Hanke 160 Asuinrakennus Alasinkuja 2
Ulkoiset kustannukset 45 300 €.
Hanke 161 Asuinrakennus Uimalantie 14
Ulkoiset kustannukset 90 810,04 €.
54
Perusparannushankkeet:
Määrärahavaraus 515 000 €.
Ulkoiset kustannukset 153 147,78 €.
Hanke 220 Riihikoti palvelukeskuksen
Ulkoiset menot olivat 153 147,78 €.
Palvelukeskuksen julkisivurappauksen saneeraus.
Hanke 221 Kotikarpalo
Ulkoiset menot olivat 12 702,95 €.
Kotikarpalon kaukolämpöliitos.
Hanke 232 Heikinsuon koulu
Ulkoiset menot olivat 13 353,87 €.
Koulun luokkahuoneiden lattioiden korjaukset sisäilman laadun parantamiseksi
Öljylämmityksen kattilan uusiminen.
Hanke 235 Kyrön koulu
Ulkoiset menot olivat 24 847,65 €.
Asunnon muutos luokkatilaksi ja luokkahuoneen lattian korjaus sisäilman laadun parantamiseksi
Hanke 256 Nuorisotila kasi
Ulkoiset tulot olivat 60 000 €. (Hankeavustus)
Nuorisotilan rakentaminen Pöytyän liiketalon tiloihin.
Hanke 280 Haverintien vuokratalot
Ulkoiset menot olivat 31 042,37 €.
Käyttövesiputkien uusiminen.
Hanke 283 Koulurinteen vuokratalo
Ulkoiset menot olivat 9 734 €.
Huoneistojen korjauksia.
Hanke 284 Marjamäen rivitalot
Ulkoiset menot olivat 41 607,23 €.
Huoneistojen korjauksia.
Hanke 285 Rajamäentien vuokratalot
Ulkoiset menot olivat 24 992,84 €.
Rivitalojen kaukolämpöliitos.
Julkinen käyttöomaisuus:
Määrärahavaraus 600 000 €.
Ulkoiset kustannukset 211 515,79 €.
8400 Kaavateiden rakentaminen ja perusparantaminen
Hanke 310 Kyrön kaava-alueet teiden rakentaminen
Ulkoiset menot olivat 17 534,90 €.
Katusuunnittelua.
Hanke 311 Rautatien alikulun tiejärjestelyt
Ulkoiset menot olivat 308,7 €.
Katusuunnittelua.
Hanke 314 Junnilan alueen kaavatiet
Ulkoiset menot olivat 24 079,78 €.
Junnimäen alueen kadunrakentaminen.
Hanke 340 Kyrön kaava-alueet teiden päällystäminen
Ulkoiset menot olivat 88 882,72 €.
Kyrön teiden asfaltointia.
Hanke 345 Riihikosken kaava-alueet teiden päällystäminen
Ulkoiset menot olivat 25 941,676 €.
Riihikosken teiden asfaltointia.
55
Hanke 350 Yläneen kaava-alueet teiden päällystäminen
Ulkoiset menot olivat 54 768,02 €.
Yläneen teiden asfaltointia.
8500 Tievalaistus
Määrärahavaraus 200 000 €.
Ulkoiset menot olivat 130 605,24 €.
Tievalaistuksen rakentamista ja uusimista. Katuvalo-ohjausjärjestelmän hankinta.
Hanke 355 Paikallisteiden valaistus
Ulkoiset menot olivat 4 652,56 €.
Tievalaistuksen rakentamista ja uusimista. Katuvalo-ohjausjärjestelmän hankinta.
Hanke 360 Kaavateiden valaistus
Ulkoiset menot olivat 125 952,68 €.
Tievalaistuksen rakentamista ja uusimista. Katuvalo-ohjausjärjestelmän hankinta.
8630 Liikuntapaikkojen rakentaminen
Määrärahavaraus 15 000 €.
Ulkoiset menot olivat 15 840,45 €.
Hanke 371 Kuntopolut ja reitit
Ulkoiset menot olivat 15 840 €.
Haukkavuoren frisbeegolfrata ja sprinttiradan valaistus.
8660 Muu julkisen käyttöomaisuuden rakentaminen
Määrärahavaraus 50 000 €.
Ulkoiset menot olivat 31 358,40 €.
Hanke 381 Leikkikentät, torit, puistot
Ulkoiset menot olivat 16 457,31 €.
Leikkikenttien korjauksia.
8680 Irtain omaisuus
Määrärahavaraus 15 000 €.
Ulkoiset menot olivat 9 334,68 €.
Ruohonleikkurin hankinta.
Vesilaitos
Määrärahavaraus 180 000 €.
Ulkoiset kustannukset 70 692,32 €.
8710 Vesijohtolinjat
Hanke 401 Riihikosken kaava-alueen vesijohdot
Ulkoiset menot olivat 42 739,5 €.
Kallentien runkovesijohtolinjojen ja venttiilien uusiminen.
Hanke 407 Junnilan alueen vesijohdot
Ulkoiset menot olivat 27 952,82 €.
Junnilan kaava-alueen vesijohtolinjat.
8720 Vedenottamot
Määrärahavaraus 120 000 €.
Ulkoiset kustannukset 160 777,34 €.
Hanke 410 Pihlavan vedenottamo
Ulkoiset menot olivat 104 111,59 €.
Auran maksuosuus 47 972,41 €.
Pihlavan vedenottamon sähkösaneeraus ja uv-laitteiden hankinta.
Hanke 412 Yläneen vedenottamo
Ulkoiset menot olivat 56 665,75 €.
Laihian vedenottamon uv-laitteiden ja rauta-mangaaninpoistojärjestelmän hankinta.
56
Viemärilaitos
Määrärahavaraus 185 000 €.
Ulkoiset kustannukset 40 658,10 €.
8800 Viemärilinjat
Hanke 450 Kyrön alueen viemärit
Ulkoiset menot olivat 11 315,29 €.
Kyrön alueen täydennysviemäröintiä.
Hanke 465 Junnilan alueen viemärit
Ulkoiset menot olivat 29 342,81 €.
Junnilan kaava-alueen viemäreiden rakentaminen.
Hanke 468 Siirtoviemärit
Ulkoiset menot olivat 357 853 €.
Avustukset 126 884,64
Siirtoviemäri Lieto-Aura-Pöytyä-Oripää rakentaminen
8870 Pumppaamot
Määrärahavaraus 178 000 €.
Hanke 470 Kyrön pumppaamot
Ulkoiset menot olivat 15 661,58 €
Hanke 473 ALOP pumppaamot
Ulkoiset menot olivat 72 212,73 €
Avustukset 28 548 €
Investointeihin oli varattu vuonna 2014 yhteensä 6 510 400 €. Vuoden loppuun mennessä
määrärahoista oli käytetty 2 860 814,37 euroa eli 43,9 %. Avustusta on saatu 263 405,05
euroa.
Kustannus- Kustannusarvio
arvion muutokset, €
Talousarvio, € Toteutunut, € Poikkeama, TA€
muutokset,
€
Kunnanhallitus
Kiinteä omaisuus
Menot
-200 000
-945 499
Tulot
340 900
455 703
-114 803
745 799 Valt. päätös
Netto
140 900
-490 095
630 995
-109 500
Aineeton käyttöomaisuus
Menot
-120 000
-10 500
Tulot
100 000
75 017
24 982
Netto
-20 000
64 517
-84 517
Perusturvalk
Irtain omaisuus
-56 000
-1 782
-54 218
Tulot
Menot
0
0
0
Netto
-56 000
-1 782
-54 218
-33 872
Koulutuslk
Irtain omaisuus
-100 000
-66 127
Tulot
Menot
0
0
0
Netto
-100 000
-66 127
-33 872
-441 174
Tekninen lk
Talonrakennus
-2 175 400
-1 734 225
Tulot
Menot
0
60 000
60 000
Netto
-2 175 400
-1 674 225
-501 174
57
Uudisrakennukset
Kyrön päiväkoti
Alasinkuja 2
2 700 000
-1 600 000
-1 286 686
-313 313
-60 400
-45 300
-15 100
0
-90 810
-90 810
-515 000
-251 428
-263 571
Riihikoti
0
-153 147
-153 147
Kotikarpalo
0
-12 702
-12 702
Heikinsuon koulu
0
-13 353
-13 353
Kyrön koulu
0
-24 847
-24 847
Nuorisotila Kasi
0
-60 000
-60 000
-106 400
-107 376
Uimalantie 14
Perusparannushankkeet
Asuinrakennukset
Julkinen käyttöomaisuus
-865 000
-374 418
-490 581
Tulot
Menot
0
0
0
Netto
-865 000
-374 418
-490 581
Kaavateiden rakentaminen
-600 000
-211 515
-388 484
Rautatien alikulku, Kyrö
0
-308
Junnilan alueen kaavatiet
0
-24 079
Kaavateiden rak ja per.par Rkoski
0
Kaavatiet, Kyrö
Kaavatiet, Yläne
Kaavatiet, Riihikoski
Tievalaistus
Liikuntapaikkojen rakentaminen
Leikkikentät, torit puistot
-17162
-88 882
0
-54 768
0
-25 941
-200 000
-130 605
-69 394
-15 000
-15 840
840
0
-16 457
Irtain omaisuus
-15 000
-9 334
Tulot
Menot
0
0
-5 665
0
Netto
-15 000
-9 334
-5 665
-68 530
Vesilaitos
-300 000
-231 469
Tulot
Menot
45 000
47 972
2 972
Netto
-255 000
-15 957
-71 502
Vesijohtolinjat
-180 000
-70 692
-180 000
- Riihikosken kaava-alue
0
-42 739
- Junnilan alue
0
-27 952
- Pihlava
-55 000
-56 139
1 139
- Yläneen vedenottamo
-20 000
-56 665
36 655
Vedenottamot
Viemärilaitos
Menot
-3 155 000
Tulot
2 307 000
155 432
2 151 567
Netto
-848 000
-331 032
-516 967
Viemärilinjat
-2 977 000
-486 465 -2 668 534
-398 510 -2 578 489
- Kyrö
0
-11 315
- Junnilan alue
0
-29 342
- Mäkiäistenkangas
0
-2 326
- siirtoviemärit
0
-230 968
Pumppaamot
INVESTOINTIMENOT
INVESTOINTITULOT
INVESTOINNIT NETTO
-178 000
-6 986 400
2 792 900
-4 193 500
-59 406
-118 593
-3 860 123 -3 126 277
794 126
1 997 874
-3 065 997 -1 127 503
58
2.4 RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN
TA, €
Toiminnan rahavirta
Tulorahoitus
Vuosikate
Tulorahoituksen korjauserät
Investointien rahavirta
Investointimenot
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Pysyvien vastaavien luovutustulot
Toiminnan ja investointien rahavirta
Rahoituksen rahavirta
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten lisäykset
Antolainasaamisten vähennykset
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Lyhytaikaisten lainojen muutos
Oman pääoman muutokset
Muut maksuvalmiuden muutokset
Toimeksiantojen varojen ja po:n muutos
Vaihto-omaisuuden muutos
Saamisten muutos
Korottomien velkojen muutos
Rahoituksen rahavirta
Rahavarojen muutos
Toteutuma, € Poikkeama, €
-374 000
0
-6 986 400
2 352 000
440 900
-4 568 000
405 989
139 956
-3 860
263
670
-2 660
123
405
677
009
-780 488
139 956
-3 126
2 088
-229
- 1 907
277
594
777
991
0
0
0
25 690
0
-25 690
5 200 000
-668 100
0
0
2 500 000
-667 893
850 000
0
2 700 000
-207
-850 000
0
0
0
0
0
4 531 900
-36 100
93
-6
-107
-63
2 624
-35
93
-6
-107
-63
1 907
743
083
647
156
653
355
743
083
647
156
246
745
2.5 YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA
Seuraavissa taulukoissa on yhteenveto talousarvion sitovista määrärahoista ja tuloarvioista, niiden toteutuma ja poikkeama. Kaikissa tehtävissä sitovuus on bruttomääräinen.
Määrärahat
Tuloarviot
TA
Toteutuma Poikkea- Valtuuston
TA
ToteutuPoikValtuusma
hyväksymä
ma
keama
ton hymuutos
väksymä
muutos
KÄYTTÖTALOUSOSA
Tarkastuslk
Tarkastustoiminta
14000
15908
-1908
0
0
0
0
0
Keskusvaalilk
0
Vaalit
12000
11619
381
0
13000
13325
-325
0
Kunnanhallitus
0
0
Hallinnon ja talouden palvelut
1661500
1622845
38655
0
150000
175618
-25618
0
Kuntakehitys ja markkinointi
614500
551259
63241
0
37500
124260
-86760
0
Lomituspalvelut
3364800
2760284
604516
0 3408000 2769601
638399 -638400
Perusturvalk
Terveyspalvelut
16823000 17503417 -680417
350000
0
0
0
0
Hallinto, vanhus- ja kehitys9147000
9067206
79794
0 2164800 2202455
-37655
0
vammapalvelut
Sosiaalityö ja tukitoiminta
3114000
3295634 -181633
150000
435200
385560
49640
-49640
Koulutuslk
Opetus- ja kirjastopalvelut
9368500
9013966
354534
0
440400
602394 -161994
0
Varhaiskasvatuspalvelut
4367000
4123011
243989
0
630100
601383
28717
-28000
59
Vapaa-aikalk
Muu sivistystyö
513200
477984
Tekninen lk
Hallinto, henkilöstö, koneet
618400
593474
Kiinteistöpalvelut
2745000
2425715
Ruoka- ja puhtauspalvelut
2714800
2593683
Liikenneväylät ja alueet
536000
470657
Vesihuoltopalvelut
555900
548148
Rakennuslk
Ympäristö- ja pelastuspalvelut
883000
874235
YHTEENSÄ
57052600 55949045
Perusparannushankkeet
Riihikoti
Kotikarpalo
Heikinsuon koulu
Kyrön koulu
Nuorisotila Kasi
Asuinrakennukset
(280,283,284,285)
Kaavateiden rakentaminen ja
perusparantaminen
- Rautatien alikulku 311
- Junnilan alue
- Kyrön kaava-alue
-teiden päällystys (340,345,
350)
39700
44849
-5149
0
24926
319285
121117
65343
7752
0
0
0
0
0
19200
1236300
108200
150700
1137000
21923
1203469
129882
100224
993448
-2723
32831
-21682
50476
143552
0
-32830
0
-50475
-144000
0
76000
500000 10046100
71065
9439455
4935
606645
-5000
-948345
8765
1103555
Valtuuston
hyväksymä
muutos
TA
Tuloarviot
Toteutuma Poikkeama Valtuuston
hyväksymä
muutos
25364000 25555742
21477000 21343509
3000
3840
99000
52702
292000
19000
124691
25480
-191742
163491
-840
46298
167309
-6480
Määrärahat
Toteutuma Poikkeama
TA
INVESTOINTIOSA
Kunnanhallitus
Kiinteä omaisuus
Irtain omaisuus
Aineeton käyttöomaisuus
Perusturvalk
Irtain omaisuus
Koulutuslk
Irtain omaisuus
Tekninen lk
Kyrön päiväkoti, uudisrak.
Alasinkuja 2, asuinrak, uudisrakennus
Uimalantie 14, asuinrakenn.
0
Määrärahat
ToteutuPoikma
keama
TA
TULOSLASKELMA
Verotulot
Valtionosuudet
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
35216
200000
0
120000
945800
0
10500
56000
1782
54218
100000
66128
1600000
60400
1286686
45300
33872
0
313314
15100
90 810
-90 810
515000
311429
203571
0
0
0
0
0
0
153148
12703
13354
24848
0
107376
-153148
-12703
-13354
-24848
0
-107376
600000
211516
388484
0
0
0
0
309
24080
17535
169592
-309
-24080
-17535
-169592
Valtuuston hyväksymä
muutos
TA
-745800 Valt.päät
0
109500
340900
0
100000
0
Tuloarviot
Toteutuma Poikkeama Valtuuston
hyväksymä
muutos
455704
0
75017
60000
-114804
0
24983
-60000
60
Tievalaistus (355, 360)
Liikuntapaikat
Muu julkinen käyttöomais
Irtain omaisuus
200000
15000
50000
130605
15840
16457
69395
-840
33543
15000
9335
5665
180000
70693
109307
0
0
42740
27953
-42740
-27953
Pihlava
Yläneen vedenottamo
100000
20000
104112
56666
-4112
-36666
Viemärilinjat
185000
40658
144 342
0
0
2792000
178000
6986400
11315
29343
357853
87954
3860123
-11315
-29343
2434147
90046
3126277
Irtaimen hankinnat
Vesijohtolinjat
- Riihikosken kaava-alue
- Junnilan alueen vesijohdot
(407)
Vedenottamot
- Kyrön kaava-alueen viem.
- Junnilan viemärit
- Siirtoviemärit
Pumppaamot (470,473)
Yhteensä
Valt.päät
Valt.päät
Määrärahat
Toteutu- Poikkeama Valtuuston
ma
hyväksymä
muutos
TA
45000
47972
-2973
2307000
0
2792900
126885
28548
794126
2180115
-28548
1998774
Tuloarviot
Toteutuma Poikkeama Valtuuston
hyväksymä
muutos
TA
RAHOITUSOSA
Antolainauksen muutokset
Lainakannan muutokset
Oman pääoman muutokset
Vaikutus maksuvalmiuteen
0
0
0
0
25 690
-25 690
668 100 667 893
207
5 200 000
3 350 000
1 850 000
0
0
5 200 000
3 375 690
0
0
668 100 667 893
207
1 824 310
Antolainauksen muutokset perustuvat valtuuston hyväksymiin yritystoiminnan tukiin ja yritysten kanssa tehtyihin kiinteistökauppoihin, jotka valtuusto on hyväksynyt.