Kuntatalouden kehitys vuoteen 2019
Lähde: Kuntatalousohjelma 28.9.2015
sekä Kuntaliiton laskelmat
Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset
Lähde: Vuosi 2014 Tilastokeskus, vuosien 2015-2019 ennusteet VM (Kuntatalousohjelma 28.9.2015).2011
Prosenttia:
2014
2015
2016
BKT, määrän muutos
-0,4
0,2
1,3
1,4
1,3
1,2
Palkkasumman muutos
0,3
0,5
1,5
1,7
2,2
2,5
Ansiotasoindeksin muutos
1,4
1,1
1,2
1,2
1,7
2,1
Työttömyysaste
8,7
9,6
9,4
9,1
8,7
8,3
Kuluttajahintojen muutos
1,0
-0,1
1,1
1,5
1,8
2,0
Kuntien kustannustason muutos
0,5
1,5
0,7
0,6
0,6
0,8
1,2
0,0
1,1
1,1
0,0
1,2
1,7
0,0
1,7
2,1
0,0
2,0
Valtionosuusindeksin muutos
Kuntien ansiotasoindeksin muutos
2017 2018 2019
Ennusteet huhtikuussa 2015 (Kuntatalousohjelma):
BKT, määrän muutos
Palkkasumman muutos
Ansiotasoindeksin muutos
Työttömyysaste
Kuluttajahintaindeksin muutos
Kuntien kustannustason muutos
28.9.2015/hp
-0,1
0,6
1,4
8,7
1,0
0,5
1,5
1,2
8,8
0,3
1,4
1,6
1,3
8,6
1,4
1,5
1,9
1,5
8,3
1,7
1,3
2,3
1,8
7,9
1,8
1,2
2,5
2,0
7,6
1,8
0,8
0,9
1,3
1,4
1,8
2,0
Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. €
2013
2014*
2015** 2016** 2017** 2018** 2019**
1)
Toimintamenot yht.
2)
38,35
38,50
38,59
39,37
39,39
40,44 41,58
16,39
16,30
16,12
16,22
16,42
16,69
16,94
4,96
4,91
4,85
4,92
4,93
5,01
5,09
13,85
2,36
13,91
2,46
13,99
2,71
14,56
2,76
15,16
1,97
15,87
1,96
16,67
1,96
0,78
0,92
0,91
0,91
0,91
0,91
0,91
Korkomenot
0,30
0,31
0,33
0,36
0,39
0,44
0,50
Investoinnit
4,70
7,62
4,61
4,65
4,65
4,65
4,65
43,35
46,44
43,53
44,37
44,43
2,4
0,6
0,4
-0,5
0,2
-1,1
2,0
0,6
0,1
1,3
2,7
1,6
2,8
1,5
-Ostot (materiaalit ja palvelut) 3,5
Menot yhteensä
2,3
0,4
7,1
0,6
-6,3
4,1
1,9
4,1
0,1
4,7
2,5
5,1
2,6
- Palkat
- Muut henkilöstömenot
- Ostot
- Avustukset
- Muut toimintamenot
Yhteensä
Muutos-%:
Toimintamenot yht.
-Palkat
45,53 46,73
1) Vuodesta 2014 lähtien toimintamenojen (ja toimintatulojen) tasoon vaikuttaa kunnallisten liikelaitosten ja
ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen. Vuoden 2014 investointien korkea taso johtuu liikelaitosten
yhtiöittämisiin liittyvistä osakkeiden ja osuuksien hankinnasta.
2) Vuonna 2017 toimintamenoja (sekä toimintatuloja ja valtionosuuksia) supistaa perustoimeentulotuen
laskennan ja maksatuksen siirto Kelalle. Vaikutus toimintamenoihin on noin -700 miljoonaa euroa.
28.9.2015/hp
Lähde: Vuodet 2013-2014 Tilastokeskus.
Vuosien 2015-2019 arviot VM 28.9.2015
Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen
kasvuprosentit 1991-2019
%
10
9
8,6
8
7,9
7,2
7
5,6
6
5,2
5,0
5,1
4,5
5
4
5,2 5,2
2,9 2,8
3
0
5,0
4,2 4,2
2,5
2
1
4,6
5,4
5,0
0,4
0,0
-1
2,7 2,8
2,0
0,2
0,1
2) 2)
3)
-0,5
-2
-3
-4
-5
-6
-5,1
1)
91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19
1) Mm. opetustoimen ylläpitäjämallin johdosta vuosi 1997 ei ole vertailukelpoinen aikaisempien vuosien kanssa
2) Vuosina 2014-2015 toimintamenojen kasvua hidastaa kunnallisten ammattikorkeakoulujen sekä
liikelaitosten yhtiöittäminen. Ilman näitä yhtiöittämisiä kasvu olisi 2014 noin 1,0 % ja 2015 noin 2,0 %.
3) Vuonna 2017 toimintamenojen kasvua hidastaa perustoimeentulotuen maksatuksen ja
laskutuksen siirto Kelalle. Ilman tätä siirtoa toimintamenojen kasvu olisi noin 1,9 %.
28.9.2015/hp
Lähde: Vuodet 1991-2014 Tilastokeskus.
Vuosien 2015-2019 arviot VM 28.9.2015.
Kuntien verotulot vuosina 2013-2019, mrd. €
(painelaskelma, kuntien veroprosentit pidetty 2015-2019 samoina)
2013
2014* 2015** 2016** 2017** 2018** 2019**
17,97
18,19
18,60
18,69
19,04
19,67
20,43
Yhteisövero
1,31
1,47
1,57
1,32
1,35
1,40
1,46
Kiinteistövero
1,36
1,51
1,61
1,66
1,72
1,79
1,84
20,64
21,17
21,78
21,67
22,11 22,86
23,73
Muutos, %:
Kunnallisvero
6,7
1,3
2,2
0,5
1,9
3,3
3,8
Yhteisövero
8,2
12,0
7,1
-15,9
1,8
4,2
4,1
Kiinteistövero
7,2
11,0
6,5
2,8
3,9
3,8
3,1
Verotulot yhteensä
6,8
2,6
2,9
-0,5
2,1
3,4
3,8
Tuloveroprosentti, keskim. 19,38
Yhteisöveroprosentti
24,5
19,74
20,0
19,84
20,0
19,84
20,0
19,84
20,0
19,84
20,0
19,84
20,0
Osuus yhteisöverosta, %
35,56
36,871) 30,922) 30,34
30,34
30,34
Verolaji
Kunnallisvero
Verotulot yhteensä
29,49
1) Työmarkkinatuen rahoitusvastuun siirtoa kunnille on kompensoitu nostamalla kuntien
yhteisöveron jako-osuutta vuodesta 2015 lähtien 1,81 %-yksikköä
2) Kuntien yhteisövero-osuuden viiden %-yksikön määräaikainen korotus päättyy vuonna 2016
28.9.2015/hp
Lähde: Vuodet 2013-2014 Tilastokeskus.
Vuosien 2015-2019 arviot VM 28.9.2015
Vuosien 2012-2019 leikkausten vaikutus kuntien
peruspalvelujen* valtionosuuteen, milj. €
0
-200
-400
-631
-631
-756
-1 118
-600
-800
-1000
-1200
-1400
-1600
-1800
-631
-1 354 -1 394
-1 444 -1 444
-125
-756
-362
-1 118
Tehdyt leikkaukset pienentävät
valtionosuutta vuoden 2019
tasolla 1,9 mrd. euroa
eli noin 18 %.
Leikkausten johdosta
kunnilta jää saamatta
10,5 mrd. euroa
peruspalvelujen valtionosuutta
vuosina 2012-2019.
Ko. vuoden uusi
valtionosuusleikkaus
Aikaisempien leikkausten
kumulatiivinen summa
-236
-40
-40
-35
-1 394
-1 469
-40
-50
-40
-35
-84
-40
-119
-121
-1 603
-1 724
-40
-40
-240
-126
Sosiaali- ja terveystoimen
maksujen korotusten hyödyn
(40 milj. €) leikkaaminen
kunnilta valtionosuutta
vähentämällä.
-1 850
Ko. vuoden indeksikorotuksen
jäädyttämisen vaikutus (arvio)
2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019
Aikaisempien vuosien indeksikorotusten jäädyttämisten
kumulatiivinen vaikutus (arvio)
-2000
* Tämän lisäksi OKM:n valtionosuusrahoitusta on leikattu noin
400 milj. euroa vuosina 2012-2015.
Kaudella 2016-2019 OKM:n leikkaukset ovat noin 200 milj. euroa
15.9.2015 sl/hp
Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. €
(painelaskelman mukaan)
2013
Toimintakate
Verotulot
2014*
1)
2015** 2016** 2017** 2018** 2019**
1)
-26,45 -26,67 -28,07 -28,54 -28,64 -29,45 -30,29
20,63
21,18
21,78
21,67
22,11
22,86
23,73
Käyttötalouden valt.os. 8,29
Muut rahoituserät, netto 0,21
8,20
0,17
8,23
0,24
8,84
0,21
8,64
0,19
8,70
0,15
8,54
0,10
Vuosikate
Poistot
2,69
-2,63
2,88
-2,64
2,18
-2,64
2,18
-2,74
2,30
-2,84
2,26
-2,94
2,07
-3,04
Satunnaiset erät, netto
Tilikauden tulos
0,37
0,43
1,92
2,16
0,27
-0,19
0,27
-0,29
0,27
-0,27
0,27
-0,42
0,27
-0,70
Tulorah. korjauserät
Tulorahoitus
Investoinnit, netto
Rahoitusjäämä 2)
-0,62
2,44
-3,53
-1,09
-2,56
2,24
-2,34
-0,10
-0,45
2,00
-3,57
-1,57
-0,45
2,00
-3,61
-1,61
-0,45
2,11
-3,61
-1,50
-0,45
2,07
-3,61
-1,54
-0,45
1,89
-3,61
-1,72
Lainakanta
15,55
16,53
18,20
19,91
21,51
23,15
24,97
5,16
5,30
5,30
5,30
5,30
5,31
5,30
Rahavarat
1) Kunnallisten liikelaitosten yhtiöittäminen parantaa vuonna 2014 tilikauden tulosta arviolta noin 1,7 mrd. euroa.
Vuonna 2015 liikelaitosten yhtiöittäminen heikentää toimintakatetta arviolta 0,45 mrd. euroa.
2) Rahoitusjäämä = Toiminnan ja investointien rahavirta = Tulorahoitus + investoinnit, netto
Tulorahoitus = Vuosikate + satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät
Lähde: Vuodet 2013-2014 Tilastokeskus.
28.9.2015/hp
Vuosien 2015-2019 arviot VM 28.9.2015
Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot
ja käyttötulot 1997-2019
Käyvin hinnoin indeksoituina, 1997=100
240
230
220
210
200
Toimintamenot
190
Käyttötulot 1)
180
170
160
150
140
130
120
110
100
97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19
1) Käyttötulot = toimintatulot + verotulot + käyttötalouden valtionosuudet (kuntien tilinpäätösten mukaan).
Vuosina 2014-2015 toimintamenojen ja -tulojen kasvua hidastaa kunnallisten ammattikorkeakoulujen sekä
liikelaitosten yhtiöittäminen. Vuonna 2017 toimintamenojen ja –tulojen sekä valtionosuuksien kasvua hidastaa
perustoimeentulotuen maksatuksen ja laskutuksen siirto Kelalle.
28.9.2015/hp
Lähde: Vuodet 1997-2014 Tilastokeskus.
Vuosien 2015-2019 arviot VM 28.9.2015
Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate, poistot sekä
investoinnit1) 1991-2019, mrd. € (käyvin hinnoin)
4,0
3,5
(arviot painelaskelman mukaan)
Vuosikate
Investoinnit, netto 1)
Poistot
4,0
3,5
3,0
3,0
2,5
2,5
2,0
2,0
1,5
1,5
1,0
1,0
0,5
0,5
0,0
0,0
91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19
Lähde: Vuodet 1991-2014 Tilastokeskus.
Vuosien 2015-2019 arviot VM 28.9.2015
1) Investoinnit, netto = Käyttöomaisuusinvestoinnit – rahoitusosuudet – käyttöomaisuuden myyntitulot.
Vuoden 2014 nettoinvestointien tasoon vaikuttaa kunnallisten liikelaitosten yhtiöittäminen.
28.9.2015/hp
Vuosien 2012-2019 peruspalvelujen valtionosuusleikkausten
Mrd. €
vaikutus kuntasektorin vuosikatteeseen
4,5
4,0
3,5
1,12
0,76
3,0
1,39 1,47
1,60 1,72 1,85
2,5
0,63
2,0
1,5
1,0
0,5
0,0
00
01
02
Vuosikate
03
04
05
06
07
08
09
10
11
Valtionosuusleikkaukset vuositasolla
12
13
14
Poistot
15
16
17
18
19
Nettoinvestoinnit
Ilman vuosien 2012-2019 peruspalvelujen valtionosuusleikkauksia kuntatalous olisi myös
vuosina 2015-2019 tasapainossa (vuosikate suhteessa poistoihin keskimäärin 134 %) ja
vuosikate riittäisi myös kattamaan nettoinvestoinnit.
28.9.2015/hp
Lähde: Vuodet 2000-2014 Tilastokeskus.
Vuosien 2015-2019 arviot VM 28.9.2015
Toimintamenojen kasvuprosentin vaikutus vuosikatteeseen:
Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate ja poistot, mrd. €
3,5
2016 20171) 2018 2019
Toimintamenojen nimellinen kasvu kehitysarvion mukaan,%: 2,0
0,1
2,7
2,8
Arvioitu kuntatalouden kustannustason muutos, %:
1,2
1,1
1,7
2,1
3,0
2,5
2,0
1,5
1,0
0,5
0,0
00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19
Poistot
Vuosikate VM:n kehitysarvion mukaan
Vuosikate, jos toimintamenot kasvavat vuosittain 0,5 prosenttia VM:n arviota nopeammin
Vuosikate, jos toimintamenot kasvavat vuosittain 1 prosentin VM:n arviota nopeammin
1) Vuonna 2017 toimintamenojen (sekä toimintatulojen ja valtionosuuksien) kasvua hidastaa perustoimeentulotuen maksatuksen ja laskutuksen siirto Kelalle. Ilman tätä siirtoa toimintamenojen kasvu olisi noin 1,9 %.
28.9.2015/hp
Lähde: Vuodet 2000-2014 Tilastokeskus.
Vuosien 2015-2019 arviot VM 28.9.2015
Kuntasektorin vuosikate sekä tilikauden tulos
vuosina 1997-2019, mrd. €
3,5
(arviot painelaskelman mukaan)
HSY:n perustaminen
3,0
Liikelaitosten
yhtiöittäminen
3,5
3,0
2,5
2,5
2,0
2,0
1,5
1,5
1,0
1,0
0,5
0,5
0,0
0,0
-0,5
Vuosikate
Tilikauden tulos
-0,5
-1,0
-1,0
97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19
Vuonna 2010 tilikauden tulos sisältää HSY:n perustamisesta johtuvaa pääkaupunkiseudun kuntien
saamaa kirjanpidollista myyntivoittoa noin 0,95 mrd. euroa.
Vuonna 2014 kunnallisten liikelaitosten yhtiöittäminen parantaa tilikauden tulosta noin 1,7 mrd. euroa.
28.9.2015/hp
Lähde: Vuodet 1997-2014 Tilastokeskus.
Vuosien 2015-2019 arviot VM 28.9.2015
Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat
1991-2019, mrd. € (käyvin hinnoin)
(arviot painelaskelman mukaan)
26
24
26
24
22
Lainakanta
22
20
Rahavarat
20
18
18
16
16
14
14
12
12
10
10
8
8
6
6
4
4
2
2
0
0
91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19
28.9.2015/hp
Lähde: Vuodet 1991-2014 Tilastokeskus.
Vuosien 2015-2019 arviot VM 28.9.2015
Kuntasektorin toiminnan ja investointien rahavirta
sekä lainakannan muutos vuosina 1997-2019, mrd. €
2,5
2,0
1,5
(arviot painelaskelman mukaan)
Lainakannan muutos
Toiminnan ja investointien rahavirta 1)
2,5
2,0
1,5
1,0
1,0
0,5
0,5
0,0
0,0
-0,5
-0,5
-1,0
-1,0
-1,5
-1,5
-2,0
-2,0
-2,5
-2,5
97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19
1) Toiminnan ja investointien rahavirta = Tulorahoitus, netto + Investoinnit, netto
Tulorahoitus, netto = Vuosikate + Satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät
Toiminnan ja investointien rahavirta on rahoituslaskelman välitulos, jonka negatiivinen (alijäämäinen) määrä
ilmaisee, että menoja joudutaan kattamaan joko kassavaroja vähentämällä tai ottamalla lisää lainaa.
Positiivinen (ylijäämäinen) määrä ilmaisee, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen
lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen.
28.9.2015/hp
Lähde: Vuodet 1997-2014 Tilastokeskus.
Vuosien 2015-2019 arviot VM 28.9.2015
Kuntasektorin kumulatiivinen toiminnan ja investointien
rahavirta sekä lainakannan muutos vuodesta 1997, mrd. €
25
(arviot painelaskelman mukaan)
25
20
Lainakannan muutos
20
15
Toiminnan ja investointien rahavirta 1)
15
10
10
5
5
0
0
-5
-5
-10
-10
-15
-15
-20
-20
-25
-25
97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19
1) Toiminnan ja investointien rahavirta = Tulorahoitus, netto + Investoinnit, netto
Tulorahoitus, netto = Vuosikate + Satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät
Toiminnan ja investointien rahavirta on rahoituslaskelman välitulos, jonka negatiivinen (alijäämäinen) määrä
ilmaisee, että menoja joudutaan kattamaan joko kassavaroja vähentämällä tai ottamalla lisää lainaa.
Positiivinen (ylijäämäinen) määrä ilmaisee, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen
lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen.
28.9.2015/hp
Lähde: Vuodet 1997-2014 Tilastokeskus.
Vuosien 2015-2019 arviot VM 28.9.2015
Kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelma
vuosina 2014-2019, mrd. €
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
2014
11,83
-38,50
2017
10,75
-39,39
2018
10,99
-40,44
2019
11,28
-41,58
-26,67 -28,07 -28,54 -28,64
-29,45
-30,29
Verotulot
21,17
Valtionosuudet
8,20
Rahoituserät, netto
0,17
Vuosikate
2,88
Poistot
-2,64
Satunnaiset erät, netto 1,92
Tilikauden tulos
2,16
muutos-%:
Toimintatulot
Toimintamenot
Verotulot
Valtionosuudet
-0,6
0,4
2,6
-1,1
2015
10,52
-38,59
2016
10,83
-39,37
21,78
8,23
0,24
2,18
-2,64
0,27
-0,19
21,67
8,84
0,21
2,18
-2,74
0,27
-0,29
22,11
8,64
0,19
2,30
-2,84
0,27
-0,27
22,86
8,70
0,15
2,26
-2,94
0,27
-0,42
23,73
8,54
0,10
2,07
-3,04
0,27
-0,70
-11,1
0,2
2,9
0,4
2,9
2,0
-0,5
7,4
-0,7
0,1
2,1
-2,3
2,2
2,7
3,4
0,8
2,7
2,8
3,8
-1,9
Vuosina 2014 ja 2015 tuloslaskelman eriin vaikuttaa kunnallisten liikelaitosten sekä ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen.
Vuonna 2014 liikelaitosten yhtiöittämisen on arvioitu parantavan tilikauden tulosta noin 1,7 mrd. €. Vuonna 2017
toimintatuloja ja –menoja sekä valtionosuuksia pienentää perustoimeentulotuen laskutuksen ja maksatuksen siirto Kelalle.
28.9.2015/hp
Lähteet: Vuosi 2014 Tilastokeskus,
Vuosien 2015-2019 arviot VM 14.9.2015