Kuntatalouden kehitys vuoteen 2019 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.9.2015 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuosi 2014 Tilastokeskus, vuosien 2015-2019 ennusteet VM (Kuntatalousohjelma 28.9.2015).2011 Prosenttia: 2014 2015 2016 BKT, määrän muutos -0,4 0,2 1,3 1,4 1,3 1,2 Palkkasumman muutos 0,3 0,5 1,5 1,7 2,2 2,5 Ansiotasoindeksin muutos 1,4 1,1 1,2 1,2 1,7 2,1 Työttömyysaste 8,7 9,6 9,4 9,1 8,7 8,3 Kuluttajahintojen muutos 1,0 -0,1 1,1 1,5 1,8 2,0 Kuntien kustannustason muutos 0,5 1,5 0,7 0,6 0,6 0,8 1,2 0,0 1,1 1,1 0,0 1,2 1,7 0,0 1,7 2,1 0,0 2,0 Valtionosuusindeksin muutos Kuntien ansiotasoindeksin muutos 2017 2018 2019 Ennusteet huhtikuussa 2015 (Kuntatalousohjelma): BKT, määrän muutos Palkkasumman muutos Ansiotasoindeksin muutos Työttömyysaste Kuluttajahintaindeksin muutos Kuntien kustannustason muutos 28.9.2015/hp -0,1 0,6 1,4 8,7 1,0 0,5 1,5 1,2 8,8 0,3 1,4 1,6 1,3 8,6 1,4 1,5 1,9 1,5 8,3 1,7 1,3 2,3 1,8 7,9 1,8 1,2 2,5 2,0 7,6 1,8 0,8 0,9 1,3 1,4 1,8 2,0 Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. € 2013 2014* 2015** 2016** 2017** 2018** 2019** 1) Toimintamenot yht. 2) 38,35 38,50 38,59 39,37 39,39 40,44 41,58 16,39 16,30 16,12 16,22 16,42 16,69 16,94 4,96 4,91 4,85 4,92 4,93 5,01 5,09 13,85 2,36 13,91 2,46 13,99 2,71 14,56 2,76 15,16 1,97 15,87 1,96 16,67 1,96 0,78 0,92 0,91 0,91 0,91 0,91 0,91 Korkomenot 0,30 0,31 0,33 0,36 0,39 0,44 0,50 Investoinnit 4,70 7,62 4,61 4,65 4,65 4,65 4,65 43,35 46,44 43,53 44,37 44,43 2,4 0,6 0,4 -0,5 0,2 -1,1 2,0 0,6 0,1 1,3 2,7 1,6 2,8 1,5 -Ostot (materiaalit ja palvelut) 3,5 Menot yhteensä 2,3 0,4 7,1 0,6 -6,3 4,1 1,9 4,1 0,1 4,7 2,5 5,1 2,6 - Palkat - Muut henkilöstömenot - Ostot - Avustukset - Muut toimintamenot Yhteensä Muutos-%: Toimintamenot yht. -Palkat 45,53 46,73 1) Vuodesta 2014 lähtien toimintamenojen (ja toimintatulojen) tasoon vaikuttaa kunnallisten liikelaitosten ja ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen. Vuoden 2014 investointien korkea taso johtuu liikelaitosten yhtiöittämisiin liittyvistä osakkeiden ja osuuksien hankinnasta. 2) Vuonna 2017 toimintamenoja (sekä toimintatuloja ja valtionosuuksia) supistaa perustoimeentulotuen laskennan ja maksatuksen siirto Kelalle. Vaikutus toimintamenoihin on noin -700 miljoonaa euroa. 28.9.2015/hp Lähde: Vuodet 2013-2014 Tilastokeskus. Vuosien 2015-2019 arviot VM 28.9.2015 Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit 1991-2019 % 10 9 8,6 8 7,9 7,2 7 5,6 6 5,2 5,0 5,1 4,5 5 4 5,2 5,2 2,9 2,8 3 0 5,0 4,2 4,2 2,5 2 1 4,6 5,4 5,0 0,4 0,0 -1 2,7 2,8 2,0 0,2 0,1 2) 2) 3) -0,5 -2 -3 -4 -5 -6 -5,1 1) 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 1) Mm. opetustoimen ylläpitäjämallin johdosta vuosi 1997 ei ole vertailukelpoinen aikaisempien vuosien kanssa 2) Vuosina 2014-2015 toimintamenojen kasvua hidastaa kunnallisten ammattikorkeakoulujen sekä liikelaitosten yhtiöittäminen. Ilman näitä yhtiöittämisiä kasvu olisi 2014 noin 1,0 % ja 2015 noin 2,0 %. 3) Vuonna 2017 toimintamenojen kasvua hidastaa perustoimeentulotuen maksatuksen ja laskutuksen siirto Kelalle. Ilman tätä siirtoa toimintamenojen kasvu olisi noin 1,9 %. 28.9.2015/hp Lähde: Vuodet 1991-2014 Tilastokeskus. Vuosien 2015-2019 arviot VM 28.9.2015. Kuntien verotulot vuosina 2013-2019, mrd. € (painelaskelma, kuntien veroprosentit pidetty 2015-2019 samoina) 2013 2014* 2015** 2016** 2017** 2018** 2019** 17,97 18,19 18,60 18,69 19,04 19,67 20,43 Yhteisövero 1,31 1,47 1,57 1,32 1,35 1,40 1,46 Kiinteistövero 1,36 1,51 1,61 1,66 1,72 1,79 1,84 20,64 21,17 21,78 21,67 22,11 22,86 23,73 Muutos, %: Kunnallisvero 6,7 1,3 2,2 0,5 1,9 3,3 3,8 Yhteisövero 8,2 12,0 7,1 -15,9 1,8 4,2 4,1 Kiinteistövero 7,2 11,0 6,5 2,8 3,9 3,8 3,1 Verotulot yhteensä 6,8 2,6 2,9 -0,5 2,1 3,4 3,8 Tuloveroprosentti, keskim. 19,38 Yhteisöveroprosentti 24,5 19,74 20,0 19,84 20,0 19,84 20,0 19,84 20,0 19,84 20,0 19,84 20,0 Osuus yhteisöverosta, % 35,56 36,871) 30,922) 30,34 30,34 30,34 Verolaji Kunnallisvero Verotulot yhteensä 29,49 1) Työmarkkinatuen rahoitusvastuun siirtoa kunnille on kompensoitu nostamalla kuntien yhteisöveron jako-osuutta vuodesta 2015 lähtien 1,81 %-yksikköä 2) Kuntien yhteisövero-osuuden viiden %-yksikön määräaikainen korotus päättyy vuonna 2016 28.9.2015/hp Lähde: Vuodet 2013-2014 Tilastokeskus. Vuosien 2015-2019 arviot VM 28.9.2015 Vuosien 2012-2019 leikkausten vaikutus kuntien peruspalvelujen* valtionosuuteen, milj. € 0 -200 -400 -631 -631 -756 -1 118 -600 -800 -1000 -1200 -1400 -1600 -1800 -631 -1 354 -1 394 -1 444 -1 444 -125 -756 -362 -1 118 Tehdyt leikkaukset pienentävät valtionosuutta vuoden 2019 tasolla 1,9 mrd. euroa eli noin 18 %. Leikkausten johdosta kunnilta jää saamatta 10,5 mrd. euroa peruspalvelujen valtionosuutta vuosina 2012-2019. Ko. vuoden uusi valtionosuusleikkaus Aikaisempien leikkausten kumulatiivinen summa -236 -40 -40 -35 -1 394 -1 469 -40 -50 -40 -35 -84 -40 -119 -121 -1 603 -1 724 -40 -40 -240 -126 Sosiaali- ja terveystoimen maksujen korotusten hyödyn (40 milj. €) leikkaaminen kunnilta valtionosuutta vähentämällä. -1 850 Ko. vuoden indeksikorotuksen jäädyttämisen vaikutus (arvio) 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Aikaisempien vuosien indeksikorotusten jäädyttämisten kumulatiivinen vaikutus (arvio) -2000 * Tämän lisäksi OKM:n valtionosuusrahoitusta on leikattu noin 400 milj. euroa vuosina 2012-2015. Kaudella 2016-2019 OKM:n leikkaukset ovat noin 200 milj. euroa 15.9.2015 sl/hp Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. € (painelaskelman mukaan) 2013 Toimintakate Verotulot 2014* 1) 2015** 2016** 2017** 2018** 2019** 1) -26,45 -26,67 -28,07 -28,54 -28,64 -29,45 -30,29 20,63 21,18 21,78 21,67 22,11 22,86 23,73 Käyttötalouden valt.os. 8,29 Muut rahoituserät, netto 0,21 8,20 0,17 8,23 0,24 8,84 0,21 8,64 0,19 8,70 0,15 8,54 0,10 Vuosikate Poistot 2,69 -2,63 2,88 -2,64 2,18 -2,64 2,18 -2,74 2,30 -2,84 2,26 -2,94 2,07 -3,04 Satunnaiset erät, netto Tilikauden tulos 0,37 0,43 1,92 2,16 0,27 -0,19 0,27 -0,29 0,27 -0,27 0,27 -0,42 0,27 -0,70 Tulorah. korjauserät Tulorahoitus Investoinnit, netto Rahoitusjäämä 2) -0,62 2,44 -3,53 -1,09 -2,56 2,24 -2,34 -0,10 -0,45 2,00 -3,57 -1,57 -0,45 2,00 -3,61 -1,61 -0,45 2,11 -3,61 -1,50 -0,45 2,07 -3,61 -1,54 -0,45 1,89 -3,61 -1,72 Lainakanta 15,55 16,53 18,20 19,91 21,51 23,15 24,97 5,16 5,30 5,30 5,30 5,30 5,31 5,30 Rahavarat 1) Kunnallisten liikelaitosten yhtiöittäminen parantaa vuonna 2014 tilikauden tulosta arviolta noin 1,7 mrd. euroa. Vuonna 2015 liikelaitosten yhtiöittäminen heikentää toimintakatetta arviolta 0,45 mrd. euroa. 2) Rahoitusjäämä = Toiminnan ja investointien rahavirta = Tulorahoitus + investoinnit, netto Tulorahoitus = Vuosikate + satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät Lähde: Vuodet 2013-2014 Tilastokeskus. 28.9.2015/hp Vuosien 2015-2019 arviot VM 28.9.2015 Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot ja käyttötulot 1997-2019 Käyvin hinnoin indeksoituina, 1997=100 240 230 220 210 200 Toimintamenot 190 Käyttötulot 1) 180 170 160 150 140 130 120 110 100 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 1) Käyttötulot = toimintatulot + verotulot + käyttötalouden valtionosuudet (kuntien tilinpäätösten mukaan). Vuosina 2014-2015 toimintamenojen ja -tulojen kasvua hidastaa kunnallisten ammattikorkeakoulujen sekä liikelaitosten yhtiöittäminen. Vuonna 2017 toimintamenojen ja –tulojen sekä valtionosuuksien kasvua hidastaa perustoimeentulotuen maksatuksen ja laskutuksen siirto Kelalle. 28.9.2015/hp Lähde: Vuodet 1997-2014 Tilastokeskus. Vuosien 2015-2019 arviot VM 28.9.2015 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate, poistot sekä investoinnit1) 1991-2019, mrd. € (käyvin hinnoin) 4,0 3,5 (arviot painelaskelman mukaan) Vuosikate Investoinnit, netto 1) Poistot 4,0 3,5 3,0 3,0 2,5 2,5 2,0 2,0 1,5 1,5 1,0 1,0 0,5 0,5 0,0 0,0 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 Lähde: Vuodet 1991-2014 Tilastokeskus. Vuosien 2015-2019 arviot VM 28.9.2015 1) Investoinnit, netto = Käyttöomaisuusinvestoinnit – rahoitusosuudet – käyttöomaisuuden myyntitulot. Vuoden 2014 nettoinvestointien tasoon vaikuttaa kunnallisten liikelaitosten yhtiöittäminen. 28.9.2015/hp Vuosien 2012-2019 peruspalvelujen valtionosuusleikkausten Mrd. € vaikutus kuntasektorin vuosikatteeseen 4,5 4,0 3,5 1,12 0,76 3,0 1,39 1,47 1,60 1,72 1,85 2,5 0,63 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 00 01 02 Vuosikate 03 04 05 06 07 08 09 10 11 Valtionosuusleikkaukset vuositasolla 12 13 14 Poistot 15 16 17 18 19 Nettoinvestoinnit Ilman vuosien 2012-2019 peruspalvelujen valtionosuusleikkauksia kuntatalous olisi myös vuosina 2015-2019 tasapainossa (vuosikate suhteessa poistoihin keskimäärin 134 %) ja vuosikate riittäisi myös kattamaan nettoinvestoinnit. 28.9.2015/hp Lähde: Vuodet 2000-2014 Tilastokeskus. Vuosien 2015-2019 arviot VM 28.9.2015 Toimintamenojen kasvuprosentin vaikutus vuosikatteeseen: Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate ja poistot, mrd. € 3,5 2016 20171) 2018 2019 Toimintamenojen nimellinen kasvu kehitysarvion mukaan,%: 2,0 0,1 2,7 2,8 Arvioitu kuntatalouden kustannustason muutos, %: 1,2 1,1 1,7 2,1 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 Poistot Vuosikate VM:n kehitysarvion mukaan Vuosikate, jos toimintamenot kasvavat vuosittain 0,5 prosenttia VM:n arviota nopeammin Vuosikate, jos toimintamenot kasvavat vuosittain 1 prosentin VM:n arviota nopeammin 1) Vuonna 2017 toimintamenojen (sekä toimintatulojen ja valtionosuuksien) kasvua hidastaa perustoimeentulotuen maksatuksen ja laskutuksen siirto Kelalle. Ilman tätä siirtoa toimintamenojen kasvu olisi noin 1,9 %. 28.9.2015/hp Lähde: Vuodet 2000-2014 Tilastokeskus. Vuosien 2015-2019 arviot VM 28.9.2015 Kuntasektorin vuosikate sekä tilikauden tulos vuosina 1997-2019, mrd. € 3,5 (arviot painelaskelman mukaan) HSY:n perustaminen 3,0 Liikelaitosten yhtiöittäminen 3,5 3,0 2,5 2,5 2,0 2,0 1,5 1,5 1,0 1,0 0,5 0,5 0,0 0,0 -0,5 Vuosikate Tilikauden tulos -0,5 -1,0 -1,0 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 Vuonna 2010 tilikauden tulos sisältää HSY:n perustamisesta johtuvaa pääkaupunkiseudun kuntien saamaa kirjanpidollista myyntivoittoa noin 0,95 mrd. euroa. Vuonna 2014 kunnallisten liikelaitosten yhtiöittäminen parantaa tilikauden tulosta noin 1,7 mrd. euroa. 28.9.2015/hp Lähde: Vuodet 1997-2014 Tilastokeskus. Vuosien 2015-2019 arviot VM 28.9.2015 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991-2019, mrd. € (käyvin hinnoin) (arviot painelaskelman mukaan) 26 24 26 24 22 Lainakanta 22 20 Rahavarat 20 18 18 16 16 14 14 12 12 10 10 8 8 6 6 4 4 2 2 0 0 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 28.9.2015/hp Lähde: Vuodet 1991-2014 Tilastokeskus. Vuosien 2015-2019 arviot VM 28.9.2015 Kuntasektorin toiminnan ja investointien rahavirta sekä lainakannan muutos vuosina 1997-2019, mrd. € 2,5 2,0 1,5 (arviot painelaskelman mukaan) Lainakannan muutos Toiminnan ja investointien rahavirta 1) 2,5 2,0 1,5 1,0 1,0 0,5 0,5 0,0 0,0 -0,5 -0,5 -1,0 -1,0 -1,5 -1,5 -2,0 -2,0 -2,5 -2,5 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 1) Toiminnan ja investointien rahavirta = Tulorahoitus, netto + Investoinnit, netto Tulorahoitus, netto = Vuosikate + Satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät Toiminnan ja investointien rahavirta on rahoituslaskelman välitulos, jonka negatiivinen (alijäämäinen) määrä ilmaisee, että menoja joudutaan kattamaan joko kassavaroja vähentämällä tai ottamalla lisää lainaa. Positiivinen (ylijäämäinen) määrä ilmaisee, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen. 28.9.2015/hp Lähde: Vuodet 1997-2014 Tilastokeskus. Vuosien 2015-2019 arviot VM 28.9.2015 Kuntasektorin kumulatiivinen toiminnan ja investointien rahavirta sekä lainakannan muutos vuodesta 1997, mrd. € 25 (arviot painelaskelman mukaan) 25 20 Lainakannan muutos 20 15 Toiminnan ja investointien rahavirta 1) 15 10 10 5 5 0 0 -5 -5 -10 -10 -15 -15 -20 -20 -25 -25 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 1) Toiminnan ja investointien rahavirta = Tulorahoitus, netto + Investoinnit, netto Tulorahoitus, netto = Vuosikate + Satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät Toiminnan ja investointien rahavirta on rahoituslaskelman välitulos, jonka negatiivinen (alijäämäinen) määrä ilmaisee, että menoja joudutaan kattamaan joko kassavaroja vähentämällä tai ottamalla lisää lainaa. Positiivinen (ylijäämäinen) määrä ilmaisee, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen. 28.9.2015/hp Lähde: Vuodet 1997-2014 Tilastokeskus. Vuosien 2015-2019 arviot VM 28.9.2015 Kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelma vuosina 2014-2019, mrd. € Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate 2014 11,83 -38,50 2017 10,75 -39,39 2018 10,99 -40,44 2019 11,28 -41,58 -26,67 -28,07 -28,54 -28,64 -29,45 -30,29 Verotulot 21,17 Valtionosuudet 8,20 Rahoituserät, netto 0,17 Vuosikate 2,88 Poistot -2,64 Satunnaiset erät, netto 1,92 Tilikauden tulos 2,16 muutos-%: Toimintatulot Toimintamenot Verotulot Valtionosuudet -0,6 0,4 2,6 -1,1 2015 10,52 -38,59 2016 10,83 -39,37 21,78 8,23 0,24 2,18 -2,64 0,27 -0,19 21,67 8,84 0,21 2,18 -2,74 0,27 -0,29 22,11 8,64 0,19 2,30 -2,84 0,27 -0,27 22,86 8,70 0,15 2,26 -2,94 0,27 -0,42 23,73 8,54 0,10 2,07 -3,04 0,27 -0,70 -11,1 0,2 2,9 0,4 2,9 2,0 -0,5 7,4 -0,7 0,1 2,1 -2,3 2,2 2,7 3,4 0,8 2,7 2,8 3,8 -1,9 Vuosina 2014 ja 2015 tuloslaskelman eriin vaikuttaa kunnallisten liikelaitosten sekä ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen. Vuonna 2014 liikelaitosten yhtiöittämisen on arvioitu parantavan tilikauden tulosta noin 1,7 mrd. €. Vuonna 2017 toimintatuloja ja –menoja sekä valtionosuuksia pienentää perustoimeentulotuen laskutuksen ja maksatuksen siirto Kelalle. 28.9.2015/hp Lähteet: Vuosi 2014 Tilastokeskus, Vuosien 2015-2019 arviot VM 14.9.2015
© Copyright 2024