Vanhuspalvelulain mukainen suunnitelma ikääntyneen väestön
SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2014-2016 Kv 1.6.2015 § 33 liite 9 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto ....................................................................................................................................... 3 2. Nykytilanne .................................................................................................................................. 4 2.1. Alueen väestön ikääntyminen ...................................................................................................... 4 2.2. Väestön hyvinvoinnintila ............................................................................................................. 4 2.3. Ikäihmisten sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelurakenne 2009 -2013....................................... 5 3. Tavoitteet ..................................................................................................................................... 9 4. Vastuunjako ................................................................................................................................. 9 4.1. Hallintokeskus .............................................................................................................................. 9 4.1.1. Asuminen ............................................................................................................................. 9 4.1.2. Asiointi- ja palveluliikenne ................................................................................................ 10 4.2. Tekninen- ja ympäristökeskus ................................................................................................... 10 4.2.1. Korjausrakentaminen ......................................................................................................... 11 4.3. Sivistyskeskus ............................................................................................................................ 11 4.3.1. Kirjasto- ja kulttuuritoimi .................................................................................................. 11 Kirjasto ............................................................................................................................................... 12 Museo ................................................................................................................................................. 12 4.3.2. Liikuntapalvelut ................................................................................................................. 14 4.3.3. Nuorisopalvelut .................................................................................................................. 17 4.3.4. Hiiden Opisto ..................................................................................................................... 17 4.4. Perusturvakuntayhtymä Karviainen ........................................................................................... 18 4.4.1. Terveydenhuollon vastaanottopalvelut .............................................................................. 18 4.4.2. Ikääntyneiden sosiaalityö ................................................................................................... 19 4.4.3. Kotiin vietävät palvelut ...................................................................................................... 20 4.4.4. Ympärivuorokautinen pitkäaikainen hoiva ........................................................................ 20 4.4.5. Laitoshoito ......................................................................................................................... 21 4.4.6. Sosiaalipäivystys ja kriisipäivystys .................................................................................... 22 5. Yhteistyö ja kolmas sektori ........................................................................................................ 22 5.1. Vanhusneuvosto ......................................................................................................................... 22 5.2. Vihtiläiset järjestöt ..................................................................................................................... 22 5.3. Vihdin seurakunta ...................................................................................................................... 22 1. Johdanto Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista tuli voimaan 1.7.2013. Suurinta osaa lain säännöksistä alettiin soveltaa heti lain tultua voimaan, osaa 1.1.2014 ja osaa 1.1.2015 alkaen. Lain mukaan kunnan on laadittava suunnitelma toimenpiteistään ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnittelussa on painotettava kotona asumista ja kuntoutumista edistäviä toimenpiteitä. Ikäihmisten suunnitelman 2014-2016 kehittämishaasteet kohdistuvat väestön ikääntymiseen ja palvelurakennemuutokseen. Kotihoidossa hoidetaan yhä monisairaampia ja huonokuntoisempia ikäihmisiä. Kotihoito toimii ympärivuorokautisesti ja sen toiminnan sekä prosessien kehittäminen luo vaihtoehdon tehostetulle asumispalvelulle ja laitoshoidolle. Yksityisten palveluntuottajien sosiaalihuoltolain mukainen valvontatehtävä on kasvava osa-alue. Vanhuspalvelulain (§ 14) mukaan pitkäaikaista laitoshoitoa järjestetään vain poikkeustapauksissa. Laitoshoidon järjestämiseksi on oltava lääketieteelliset perusteet tai se on muuten perusteltava iäkkään henkilön arvokkaan elämän ja turvallisen hoidon kannalta. Pitkäaikaiseen hoitoon ja huolenpitoon on kehitettävä kodinomaisia palveluratkaisuja. Palvelujen uudistamisessa tavoitteena on ikäystävällisyys. Lisäksi heinäkuussa 2013 julkaistiin ”Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi”. Laatusuosituksen keskeiset aihealueet ovat: osallisuus ja toimijuus, asuminen ja elinympäristö, mahdollisimman terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen turvaaminen, oikea palvelu oikeaan aikaan, palvelujen rakenne, hoidon ja huolenpidon turvaajat sekä johtaminen. Tämä on Vihdin kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi. Suunnitelma on osa kunnan strategista suunnittelua. Sen hyväksyy kunnanvaltuusto ja se tarkistetaan valtuustokausittain. Suunnitelman valmistelusta on vastannut työryhmä, johon on kuulunut: Arja Tikkala, ikäihmisten palvelulinjajohtaja, perusturvakuntayhtymä Karviainen, puheenjohtaja Salla-Mari Rintala, kuljetus- ja hankinta-asiantuntija, Vihdin kunta, hallintokeskus, sihteeri Elisa Pajunen, liikennesuunnittelija, Vihdin kunta, tekninen ja ympäristökeskus Raija Ranta-Porkka, liikuntatoimenjohtaja, Vihdin kunta, sivistyskeskus Merja Lonkainen, kirjasto- ja kulttuuritoimenjohtaja, Vihdin kunta, sivistyskeskus Eija Ikonen, asuntosihteeri, Vihdin kunta, hallintokeskus Suunnitelmassa: 1) arvioidaan ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tilaa, ikääntyneelle väestölle tarjolla olevien palvelujen riittävyyttä ja laatua sekä ikääntyneen väestön palveluntarpeeseen vaikuttavia tekijöitä; 2) määritellään tavoitteet ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä ikääntyneelle väestölle tarjottavien palvelujen määrän ja laadun kehittämiseksi; 3) määritellään toimenpiteet, joilla kunta vastaa 2 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden toteutumisesta, sekä arvioidaan voimavarat, jotka kunnassa tarvitaan toimenpiteiden toteuttamiseksi; 4) määritellään kunnan eri toimialojen vastuut 3 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden toteuttamisessa; sekä 5) määritellään, miten kunta toteuttaa yhteistyötä kunnassa toimivien julkisten tahojen, yritysten sekä ikääntynyttä väestöä edustavien järjestöjen ja muiden yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi. 3 2. Nykytilanne Nykytilanteen tarkastelussa arvioidaan ikääntyneen väestön osuutta väestörakenteesta sekä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tilaa. 2.1. Alueen väestön ikääntyminen Tilastokeskuksen syyskuussa 2012 laatiman väestöennusteen mukaan alueen väestön ennakoidaan 2012 - 2016 kasvavan 1,2 – 1,4 % vuosittain. Väestön ikääntymisen tavanomaisimpia seurauksia ovat työvoimapula ja palvelutarpeen lisääntyminen. Alueen väestö on voimakkaasti ikääntymässä ja siihen liittyy erityisenä piirteenä suurten ikäluokkien eläköityminen. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan 65 - 74 -vuotiaiden ikäryhmä kasvaa vuosittain 6,7 - 7,2 %. Myös yli 75 -vuotiaiden ikäryhmä kasvaa vuodesta riippuen 2,7 - 6,0 %. Kasvu on prosentuaalisesti suurta myös vanhimmissa yli 80 (2,5-3 %) ja yli 85–vuotiaissa ikäryhmissä (4-5 %). Suurten ikäluokkien ikääntyessä 65–74-vuotiaiden ikäluokka kasvaa alueella suunnitelmakaudella 250 henkilön vuosivauhtia, mikä merkitsee 1000 uutta 65–74 -vuotiasta 4 vuodessa. Näiden henkilöiden siirtyessä pois työelämästä myös työnantajan järjestämät työterveyspalvelut loppuvat heiltä. Tämä merkitsee palvelutarpeen lisääntymistä julkisessa terveydenhuollossa. Osa tarpeesta kanavoituu yksityisille palveluntuottajille. Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa Vihdin - Karkkilan alueella n. 100 henkilöllä vuosittain, jolloin 4 vuodessa on n. 400 uutta yli 75-vuotiasta. Palvelutarpeena se merkitsee laskennallisesti 6 uutta asumispalvelupaikkaa vuosittain (peittävyys yli 75 v. 6 %) ja 10–16 uutta kotihoidon asiakasta vuosittain (peittävyys yli 75 v. 14 %) nykyisten valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti laskettuna. 2.2. Väestön hyvinvoinnintila Ikääntyneiden hyvinvoinnin tilaa on kuvattu Kelan sairastavuusindeksillä sekä omaa eläkettä saavien keskimääräisellä eläkkeellä kuukaudessa ja kokonaiseläkejakaumalla. Lisäksi kuvataan ikäihmisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaa vuosilta 2009 - 2013. Sairastavuusindeksit on julkaistu vuoteen 2012 asti (Lähde: Kela Terveyspuntari). Seuraavaan taulukkoon on raportoitu ikävakioidut sairastavuusindeksit Uudellamaalla ja jäsenkuntien lisäksi Espoo, Kirkkonummi, Lohja, Nurmjärvi ja Tuusula. SAIRASTAVUUSINDEKSI JÄSENKUNNAT JA VIITEKUNNAT 2007-2013 IKÄVAKIOITU (Kela terveyspuntari) 2007 100,0 88,7 2008 100,0 88,2 2009 100,0 88,0 2010 100,0 88,0 2011 2012 100,0 100,0 88,1 87,9 Karkkila Vihti 98,8 90,1 98,2 87,7 97,5 88,7 100,3 90,9 100,1 91,4 98,9 91,5 98,6 88,4 Espoo Kirkkonummi Lohja Nurmijärvi Tuusula 77,6 79,6 96,4 89,7 95,0 76,5 81,4 96,3 86,7 92,8 76,5 82,3 95,2 89,5 91,4 76,8 81,8 95,9 89,5 89,4 77,2 80,7 95,3 91,2 88,9 76,5 81,3 94,7 89,0 88,7 76,0 81,3 96,2 88,2 87,5 Koko maa Uusimaa * 2013 100,0 87,4 Sairastavuusindeksin sisältö vaihtelee jonkin verran vuosittain. Indeksiä voidaan luotettavimmin lukea kunkin vuoden osalta suhteessa ko. vuoden keskiarvoon (100,0). 4 Alla oleva taulukko kuvaa Eläketurvakeskuksen lukuja eläkkeensaajien lukumäärästä kunnittain sekä keskimääräistä eläkettä kuukaudessa ja kokonaiseläkejakaumaa. Eläkkeen saajien lukumäärä sisältää myös ulkomailla asuvat eläkkeensaajat. Lukuihin eivät sisälly osa-aika eläkkeen saajat. Omaa eläkettä saavien kesimääräinen kokonaiseläke ja kokonaiseläkejakauma 31.12.2013 Maakunta Espoo Karkkila Vihti Lohja Nurmijärvi Keskimääräinen kokonaiseläke Eläkkeen saajien €/kk lukumäärä 2122 1448 1659 1600 1740 Kokonaiseläke €/kk Alle 800 800- 1100- 1400- 1700- 20001099 1399 1699 1999 42 852 2538 5735 12008 7375 4119 4462 275 512 525 969 1203 2148 685 1112 6279 632 1247 2654 1462 5514 468 869 1785 1138 4995 274 699 1431 949 17483 377 1426 2787 2029 2.3. Ikäihmisten sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelurakenne 2009 -2013 Vuonna 2013 julkaistu Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi on suositus iäkkäiden palvelujen kehittämiseen ja arviointiin. Suosituksen mukaiset valtakunnalliset tavoitteet on asetettu vuoteen 2017, joita voidaan tarkastella suhteessa kuntien tavoitteisiin. Alla oleva taulukko kuvaa palvelurakennetta vuosina 2009 -2013 yli 75 vuotta täyttäneiden osalta. 5 IKÄIHMISTEN PALVELURAKENNE 2009-2013 PALVELUJEN PEITTÄVYYS % YLI 75 V Tiedot vuosilta 2009-2013 Sotkanet Kotona asuvat yli 75 v % vastaavasta ikäryhmästä 2009 2010 Karkkila 89,9 91,8 Vihti 89,9 89,5 Tavoite 2017 91-92 % 91-92 % 2011 90,5 89,3 91-92 % 2012 90,9 92,1 91-92 % 2013 91,1 91 91-92 % Säännöllisen kotihoidon piirissä yli 75 v % vastaavasta ikäryhmästä 2009 2010 2011 Karkkila 19,3 14,7 16,5 Vihti 11,3 10,2 10,9 Tavoite 2017 13-14 % 13-14 % 13-14 % 2012 15,4 10,6 13-14 % 2013 15,0 9,8 13-14 % Tehostetussa ympärivuorokautisessa asumispalvelussa yli 75 v % vastaavasta ikäryhmästä 2009 2010 2011 2012 2013 Karkkila 7,7 6,5 7,4 7,0 6,4 Vihti 8,4 7,9 7,9 5,3 7,0 Tavoite 2017 6-7% 6-7% 6-7% 6-7% 6-7% Omaishoidon tuen piirissä yli 75 v % vastaavasta ikäryhmästä 2009 2010 2011 Karkkila 2,6 2,8 4,3 Vihti 3,7 4,8 5,0 Tavoite 2017 6-7 % 6-7 % 6-7 % 2012 5,4 4,9 6-7 % 2013 5,5 4,6 6-7 % Vanhainkodeissa tai muussa pitkäaikaisessa laitoshoidossa yli 75 v % vastaavasta ikäryhmästä 2009 2010 2011 2012 2013 Karkkila 2,3 1,7 2,1 2,0 2,2 Vihti 2,3 2,4 2,4 2,5 1,9 Tavoite 2017 2-3% 2-3% 2-3% 2-3% 2-3% Sosiaalitaito on yhteistyössä kuntien kanssa seurannut ikäihmisten palvelujen tilaa vuosittain julkaistavassa raportissa. Raportti käsittää yli 75-vuotiaiden palvelujen tilan kunnissa. Ptky Karviaisen vuoden 2013 palvelujen tila raportissa säännöllisen kotihoidon osuus 75 vuotta täyttäneiden osalta on 13 %. Tämän saavuttaa viisi vertailukuntaa kahdestatoista. Omaishoidon tukea saavien osuudesta 4 % saavuttaa vain Karviainen. Tehostetun asumispalvelun tavoitteen (vuoteen 2017 mennessä 6 - 7 %) saavuttavat puolet kunnista, Karviainen mukaan lukien. Laitoshoidon osuus 75 vuotta täyttäneiden osalta on 4 % vuoden 2013 tilastojen mukaan. Tämä osuus tulee muuttumaan vuonna 2015 palvelurakenteen muuttuessa avopainotteisemmaksi. 6 7 8 3. Tavoitteet Työryhmä on asettanut ikääntyvän väestön tukemiseksi alla olevat tavoitteet 1-4. Tavoitteisiin pääsemiseksi tarvittavat toimenpiteet ilmenevät kappaleessa 4., joka on jaettu alaotsikoiksi palvelukeskuksittain. Tavoitteiden toteutumisen edellytyksenä on, että tarvittaviin toimenpiteisiin on riittävät aineelliset ja taloudelliset voimavarat sekä henkilöstöresurssit. Tämän raportin tekemisestä vastanneella työryhmällä ei ole suoraan valtuuksia päättää toimenpiteiden toteuttamiseksi osoitettavista resursseista, vaan niistä päätetään kunnan toimintasääntöjen mukaisesti esimerkiksi talousarvion yhteydessä. Tavoite 1. Terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen Tavoite 2. Osallisuuden lisääminen ja syrjäytyneisyyden ehkäisy Tavoite 3. Turvallinen asuminen omassa kodissa mahdollisimman pitkään Tavoite 4. Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa Tavoitteiden toteutumista arvioidaan seuraavan kerran suunnitelman päivittämisen yhteydessä. Seurantaa ei ole tarkoituksenmukaista tehdä tätä ennen, koska suunnitelmakausi määräytyy valtuustokauden mukaan ja valtuustokautta on jäljellä enää kaksi täyttä kalenterivuotta. 4. Vastuunjako Edellä kappaleessa 3 määritellyt tavoitteet vaativat vastuunjakoa toimenpiteiden toteuttamisesta eri hallintokuntien kesken. Seuraavassa käydään läpi hallintokuntien ja toimialojen mahdollisuudet ja vastuut määriteltyihin tavoitteisiin pääsemiseksi. 4.1. Hallintokeskus Vihdin keskushallinnon tarkoituksena on taata kunnallisen demokratian toimivuus, edistää elinkeinoelämän kilpailukykyä, kehittää asumisoloja, luoda henkilöstölle edellytykset sujuvaan palveluun, huolehtia konserninäkökulman välittymisestä kaikkeen päätöksentekoon sekä tuottaa kuntakonsernin toimintayksiköille niiden toimintaa tukevia palveluja kilpailukykyisesti. 4.1.1. Asuminen Ensisijaisesti vanhusväestölle tarkoitettuja normaaleja vuokra-asuntoja on Sato Oyj:llä Vihdin kirkonkylässä. Vihdin kunnalla ei ole omia vuokra-asuntoja, mutta kunta tiedottaa kotisivuillaan Vihdin kunnan alueella toimivien yleishyödyllisten yhteisöjen (valtakunnalliset vuokrataloyhtiöt) yhteystiedoista, asunnoista ja hakumahdollisuuksista. Kunta tiedottaa kotisivuillaan myös Vihdin kunnan alueella toimivien asumisoikeusasuntoja tarjoavien yhtiöiden yhteystiedoista, asunnoista ja hakumenettelyistä sekä hoitaa asumisoikeusasuntoihin liittyvät viranomaistehtävät. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) talokohtaisten lainojen osalta kunta vastaanottaa hakijoiden / rakennuttajien talokohtaiset korkotukilainahakemukset ja antaa niistä lausunnot. Kunta puoltaa tarpeeseen perustuen korkotukilainahakemuksia, kuten mm. lainahakemuksia vanhusten palveluasuntojen rakentamiseen. 9 4.1.2. Asiointi- ja palveluliikenne Asiointi- ja palveluliikenteet ovat kaikille avointa joukkoliikennettä. Niiden ensisijainen tarkoitus on turvata asiointimatkat kuntakeskukseen haja-asutusalueilta. Kaikilla reiteillä kuljettajalla on mahdollisuus kutsusta poiketa hakemaan kotoa / viemään kotiin matkustajia aikataulun sallimissa rajoissa, minkä vuoksi asiointi- ja palveluliikenteet palvelevat hyvin ikäihmisiä. Kutsu tilataan suoraan kuljettajalta auton puhelinnumerosta. Poikkeamisesta ei peritä lisämaksua. Vihdin kunta järjestää palveluliikennettä kahdella pienoislinja-autolla. Molemmat autot ajavat viikoittain kolme eri reittiä, toinen auto kirkonkylältä käsin ja toinen Nummelasta. Nummelan palveluliikenne hoitaa kesäaikaan myös yhden lisäreitin, kun linja-autoliikenne on suppeampaa. Vihtijärvellä ajetaan kaksi reittiä viikoittain. Vihtijärven liikenne on kutsuohjautuvasti toimivaa asiointiliikennettä ja hoidetaan tilataksilla. Asiointi- ja palveluliikenteen aikataulut löytyvät kunnan nettisivuilta osoitteesta http://www.vihti.fi/palvelut/joukkoliikenne ja Uudenmaan joukkoliikennesivuilta osoitteesta http://www.uudenmaanjoukkoliikenne.fi/fi/vihti/aikataulut. Painettuja aikatauluja on saatavilla Vihdin kunnanvirastolta, Nummelan terveysasemalta, Nummelan linja-autoaseman matkahuoltoasiamieheltä, asiointi- ja palveluliikenteen autoista sekä Nummelan ja kirkonkylän kirjastoista. Vihdin kunta on yhteistyössä Punaisen Ristin Vihdin osaston kanssa sopinut asiointiystäväpalvelun tarjoamisesta Nummelan palvelulinjalla. Asiointiystävä voi auttaa asioiden hoidossa esimerkiksi kaupassa tai apteekissa. Asiointiystäväpalvelun järjestämisestä vastaa Punainen Risti ja Vihdin kunta tukee toimintaa antamalla SPR:n kortilla asiointiystävän roolissa matkustavan henkilön matkustaa palvelulinjalla ilmaiseksi. 4.2. Tekninen- ja ympäristökeskus Tekninen- ja ympäristökeskus jakaantuu maankäytön, kunnallistekniikan, tilapalvelun, rakennusvalvonnan sekä ympäristönsuojelun ja – valvonnan palveluihin. Maankäyttöpalveluihin kuuluvat kaavoitus-, kiinteistö- sekä mittaus- ja paikkatietopalvelut. Näiden avulla huolehditaan yhdyskuntarakenteen hallitusta ja tasapainoisesta kehittämisestä. Maankäytön suunnittelulla pitää pystyä torjumaan asuinalueiden ongelmia. Esimerkiksi asumissuunnittelussa huomioidaan erilaiset sosioekonomiset taustat omaavat ihmiset. Kaavoitus on kunnan maankäytön suunnittelua. Kaavoitustoimi huolehtii muun muassa yleis- ja asemakaavasuunnittelusta. Kaavoituksen pitää pystyä palvelemaan entistä monipuolisempaa väestöä siten, että mahdollisimman moni viihtyy alueellansa. Kaavoituksessa luodaan edellytyksiä monipuolisen ikäjakauman tarpeisiin ja pyritään vanhusten tarpeisiin sopiviin rakentamisen ratkaisuihin. Kunnallistekniikan rakentaminen, kunnossapito ja hoito kuuluvat teknisen toimen vastuulle. Kunnallistekniikka rakentaa, ylläpitää ja suunnitteluttaa katu- ja viheralueita sekä hoitaa kunnan metsäomaisuutta. Suunnitelmat laaditaan asemakaavan mukaisille alueille. Kunnallistekniikan suunnittelulla voidaan vaikuttaa tarkemmin katu- ja viheraluesuunnitteluun niin, että suoriutuminen arkisista tehtävistä on mahdollisimman helppoa. Liikenteen esteettömyyteen vaikutetaan tehokkaasti katusuunnitelmavaiheessa. Esteettömällä ympäristöllä tuetaan ikäihmisten ja toimintarajoitteisen omatoimista liikkumista ja vähennetään näin ollen kuljetustarvetta. Katujen kunnossapidossa pyritään huomioimaan esteettömyys. 10 Monipuolisten virkistysreittien säilyttäminen taajamissa on tärkeä osa viihtyvyyttä ja terveyden ylläpitoa. Myös hyvät yhteydet joukkoliikenteen ja palveluiden äärelle halutaan turvata. Tilapalvelun tehtävänä on huolehtia kunnan omistamien kiinteistöjen rakennuttamisesta, kunnossapidosta, hoidosta ja vuokraamisesta. Rakennusvalvontaviranomaisen tehtävänä on yleisen edun kannalta valvoa rakentamista ja kaavojen noudattamista. 4.2.1. Korjausrakentaminen Kunta neuvoo, käsittelee ja myöntää korjaus ja energia-avustukset Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) myöntämien määrärahojen ja voimassa olevien tulorajojen puitteissa. Korjausavustusasioita Vihdin kunnassa hoitaa johtava rakennustarkastaja. Kunta vastaanottaa terveyshaitta-avustusten hakemukset, neuvoo ja toimittaa hakemukset liitteineen ARA:n hyväksyttäväksi. Voimassaolevat tulorajat perustuvat ruokakunnan bruttokuukausituloihin. Asunnossa asuvan ruokakunnan pysyvät yhteenlasketut bruttokuukausitulojen enimmäismäärät (VNA 3 §) ovat: Henkilöluku 1 2 3 4 Tulot (brutto) €/kk 1530 2555 3410 4345 Jos ruokakuntaan kuuluu rintamaveteraani tai rintamaveteraanin leski, 3 §:n 1 momentin tulorajojen asemesta sovelletaan seuraavia tulorajoja. Korotetut tulorajat ovat seuraavat (VNA 4 §): Henkilöluku Tulot (brutto) €/kk 1 2 3 4 1990 3320 4435 5650 Lisäksi taloyhtiöt voivat hakea suoraan ARA:lta avustuksia hissien rakentamiseksi kerrostaloihin. 4.3. Sivistyskeskus Sivistyskeskus vastaa varhaiskasvatuksesta, esiopetuksesta, perusopetuksesta ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta sekä nuoriso- ja aikuiskoulutuksesta sisältäen lukio-opetuksen, Hiiden Opiston, musiikkiopiston ja ammattikoulutuksen siltä osin, kun ne kuuluvat kunnan toimivaltaan. Sivistyskeskuksen alaisuuteen kuuluu kulttuuri- ja kansalaistoiminta, joka pitää sisällään mm. kirjasto- ja tietopalvelut, museopalvelut, taiteen perusopetuksen ja ystävyyskuntatoiminnan. Sivistyskeskuksen toimialueeseen kuuluu myös nuorisotyö ja liikuntapalvelut. 4.3.1. Kirjasto- ja kulttuuritoimi Kulttuurin hyvinvointivaikutuksista on olemassa paljon tutkimustietoa. Kulttuuria harrastavat ihmiset elävät kaksi kertaa muita todennäköisemmin yli 90-vuotiaiksi. Kulttuuriharrastukset alentavat verenpainetta ja stressihormonien tasoa, auttavat kohtaamaan elämän kriisejä ja ehkäisevät masennusta. Kulttuuri tarjoaa ikääntyneille tietoa ja elämyksiä, lisää osallisuutta ja edistää henkisen pääoman ylläpitämistä ja kehittymistä. 11 Kirjasto Kirjasto tarjoaa mahdollisuuden sivistykseen, opiskeluun, tiedon hankintaan, elämyksiin ja virkistymiseen. Vihdissä toimii kaksi kirjastoa, joista pääkirjasto sijaitsee Nummelassa ja lähikirjasto Kirkonkylässä. Molemmat kirjastot ovat avoinna maanantaista lauantaihin kesää lukuun ottamatta. Lisäksi kirjastoauto palvelee haja-asutusalueiden asukkaita kouluvuoden aikana. Kirjastosta tehdään pyydettäessä vierailuja niin kouluille kuin vanhusten palvelutaloille. Kirjasto tarjoaa monipuolista aineistoa: kirjoja, sanoma- ja aikakauslehtiä, musiikkia ja elokuvia. Kirjaston kokoelmista löytyy myös isotekstisiä kirjoja ja äänikirjoja. Lisäksi Celia, valtion erikoiskirjasto, palvelee lukivaikeudesta, näkövammasta, vanhuuden heikentyneestä näöstä tai lihaskunnon tai muu vastaavan syyn perusteella asiakkaita, joille tavallisen painetun kirjan lukeminen on vaikeaa. Asiakas voi tilata aineistoa itse Celia -kirjastosta tai kysyä Celian äänikirjoista omasta lähikirjastosta. Kirjastosta saa apua tiedonhaun opetukseen sekä tietokoneen ja internetin käyttöön. Vuosittain vanhustenviikolla lokakuussa järjestettävä valtakunnallinen SeniorSurf -päivä huomioidaan jatkossa myös Vihdin kunnankirjastossa. Tämän vuoden SeniorSurf -päivänä Vihdin kirjastossa tarjotaan ikäihmisille esimerkiksi mahdollisuus tutustua tabletteihin ja saada opastusta niiden käyttöön. Kirjastossa järjestetään monenlaisia kulttuuritapahtumia niin kirjaston kuin yhteistyökumppaneiden toimesta. Kirjasto tarjoaa jo itse tilana mahdollisuuksia muun muassa erilaisten tapahtumien, teemapäivien, näyttelyiden ja tiedotustilaisuuksien järjestämiseen. Kirjastossa järjestettävät tapahtumat ovat pääasiassa ilmaisia ja avoimia kaikille. Kirjaston näyttelytilojen ohella Vihdissä voi käydä maksutta tutustumassa tasokkaisiin näyttelyihin galleria Pictorissa. Kotipalvelu on yksi tunnetuimmista ikääntyneelle väestölle suunnatuista kirjastopalveluista. Kirjaston kotipalvelu tarkoittaa aineiston toimittamista kotiin asiakkaille, jotka eivät fyysisen esteen tai vamman vuoksi pääse itse kirjastoon. Kotipalvelun kautta asiakas voi saada lainaksi kirjastoaineistoa omien toiveiden mukaan. Vihdissä kirjasto ei ole pystynyt tarjoamaan kotipalvelutoimintaa asukkaille niukan henkilöstöresurssin vuoksi. Nykyisellä kirjaston henkilöstömäärällä ei voida hoitaa aineistokuljetuksia kotipalveluasiakkaille. Joissakin kirjastoissa ongelma on ratkaistu vapaaehtoistyöntekijöiden avulla. Vihdin kunnankirjasto aikoo kartoittaa eri vaihtoehdot kotipalvelukuljetusten järjestämiseksi, jotta kotipalvelu saataisiin otettua palveluna käyttöön myös Vihdin kirjastossa. Museo Monet museot ovat miettineet, miten ikääntyvät ikäryhmät voisivat hyödyntää museoiden palveluja entistä enemmän. Huomion kiinnittyminen ikääntyneisiin pohjaa museoiden ja kulttuurin hyvinvointia edistävään vaikutukseen. Ikääntynyt voi osallistua museotoimintaan sekä kokijana että tekijänä oman kiinnostuksensa, halunsa ja kykyjensä mukaan. Elämykset ja museon rauhoittavasta ympäristöstä nauttiminen eivät saa olla kiinni iästä, asumismuodosta tai kunnosta. Museon merkitys vanhusten hyvinvoinnille ja kuntoutumiselle on suuri. Moni vanhuksista kärsii yksinäisyydestä ja on vaarassa masentua sen vuoksi. Museaalinen vanhustyö on yksinkertaistaen sitä, että ammattitaitoisella työntekijällä on aito kiinnostus jokaisen ihmisen elämää kohtaan ja siitä kiinnostuksesta kumpuaa esille asioita, joiden avulla on mahdollista luoda arki, jossa ikäihminen kokee tulleensa kuulluksi ja nähdyksi. Museon välittämä kulttuuri itsessään vaikuttaa suojaavan sosiaalisia riskejä vastaan. Monipuolinen toiminta ja osallisuuden mahdollisuudet ovat avainasemassa sekä museon päämääriä että ennaltaehkäisevää sosiaalityötä ajateltaessa. Uudet museopedagogiset menetelmät ja yhteistyö eri toimijoiden kanssa ovat tärkeitä museon keinoja vastata erilaisten ryhmien tarpeiden huomioimiseen. 12 Muistojen matkalaukku on oiva työkalu ikäihmisten kohtaamiseen ja muistojen jakamiseen. Laukun saapuessa järjestetään perehdyttämistilaisuus, jossa laukun sisältö, oheismateriaali ja käyttömahdollisuudet käydään läpi museon työpajaohjaajan opastuksella. Taide friskaa mieltä on hanke, jonka kohderyhmänä ovat ikäihmiset hoitolaitoksissa. Tavoitteena on osallistaa ikäihmisiä esineiden, tarinoiden ja kuvallisen työskentelyn avulla. Projektikäynneillä tuetaan vanhusten muistelutyötä sekä luodaan siltoja havainnoista ja mielikuvista vanhuksen omakohtaisiin elämänkokemuksiin. Museo-opetus tarjoaa elämyksiä myös niille ikääntyneille, joiden tavoittamattomissa itse museorakennus on. KAMUSENI –hanke: kaveriksi museoon seniorille – vanhustyön vapaaehtoisten aktivoiminen museovierailuihin seniorien kanssa. Se, joka lähtee mukaan, rikastuu itsekin yhteisestä vierailusta. Parhaimmillaan museo on sukupolvien välisen oppimisen paikka. Kulttuuriluotsit ovat koulutettuja vapaaehtoisia kulttuuritarjontaan perehtyneitä vertaisohjaajia. He toimivat maallikko-oppaina museoissa ja houkuttelevat uusiin kokemuksiin. Terveyttä kulttuurista –verkoston tavoitteena on ennalta ehkäisevien, parantavien ja inhimillisten toimintatapojen käyttöön saaminen. Verkosto on vapaamuotoinen ja vapaaehtoinen asiantuntijoiden yhteisö, jossa on noin 300 jäsentä; sosiaali- ja terveydenhuollon sekä museon ja kulttuurin ammattilaisia. Ikääntyneille suunnatun Taideapteekin hyllyiltä löytyy museo- ja kulttuurilääkkeitä, jotka antavat voimaa erityisesti päiväkeskuksissa käyville, hoivaosastoilla asuville ja muillekin vanhuksille. KULTA – K ulttuuria ja taidetta ikäihmisille –hankkeen tavoitteena on tuoda ikäihmisten museoja kulttuuritoiminta marginaalista keskiöön. Yhteisen toiminnan kautta on mahdollisuus avata sukupolvien välille kaksisuuntainen tietovirta. Muistelutyö on otettu Suomessa osaksi vanhustyötä. Muistelu on sekä yksilöllistä että sosiaalista toimintaa. Yksilölle muistelu voi antaa voimavaroja, raivata tilaa yksilölliselle kokemukselle ja antaa kertojan tuntea itsensä arvostetuksi. Muistelu voi tukea identiteettiä ja itsearvostusta. Itsetuntemuksen lisääntyminen taas voi antaa tunteen oman elämän hallinnasta. Sosiaalinen, tavoitteellinen muistelu parantaa psyykkistä hyvinvointia, muistitoimintoja ja terveyttä. Muistatko? on Museoviraston rahoittama hyvinvointialan yhteistyöhanke. Hankkeen tavoitteena on kerätä muistitietoaineistoa vanhusten työelämästä elämäkerrallisten muisteluhaastattelujen keinoin. Muistatko – museopedaa ikäihmisille –koulutuspäivä on Museoliiton järjestämä museoalan ammattilaisten koulutuspäivän, jonka aikana esitellyistä hankkeista valtaosa keskittyi muistiin ja muisteluun. Ohjattu muisteleminen on yksi museon keino tukea vanhusten psyykkistä hyvinvointia. Tavoitteena on tarjota muistelun ja yhdessäolon kautta vanhukselle virkistäviä, eheyttäviä ja elähdyttäviä hetkiä. Se, että kuuntelee ja osoittaa mielenkiintoa ja ymmärrystä kertojan elämäntarinaa kohtaan on terapiaa, mitä museo voi ikääntyneelle tarjota. Muistisairailla, joilla lähimuisti ei enää toimi ja kognitiiviset kyvyt ovat heikenneet, menneen muisteleminen voi tuoda suurta tyydytystä tähän hetkeen. Tuetulla muistelulla voidaan vastata muistisairaan ymmärretyksi tulemisen tarpeeseen, turvallisuuden tarpeeseen, hyväksytyksi tulemisen tarpeeseen sekä itsensä kykeneväksi kokemisen tarpeeseen. Muistelutyö voi olla osa muistin elvyttämistä dementoituneilla vanhuksilla. Vihdin museon ammatillinen museopedagoginen osaaminen riittää hyvin ikääntyneen väestön kohtaamiseen monin eri tavoin. Toimintaa rajoittavina ongelmina ovat sekä hyvin rajalliset henkilöstöresurssit sekä museotilojen saavutettavuus sekä esteettömyys. Näiden epäkohtien vuoksi 13 museo on joutunut rajoittamaan ikääntyneeseen väestöön suunnatun museopedagogisen toiminnan yksilö- sekä ryhmämuistelutapahtumiin ja erityisesti ikääntyneille räätälöityihin erityisopastuksiin. 4.3.2. Liikuntapalvelut Ikäihmisten liikunnalla pyritään ennalta ehkäisemään voiman ja kestävyyden alenemista, sekä edistämään mielen virkistymistä, jolloin normaaleista arkirutiineista selviäminen säilytetään mahdollisimman pitkään. Ikäihmisten liikuntapalveluita suunniteltaessa lähtökohtana ovat: - käyttäjälähtöisyys saavutettavuus yksilöllisyys turvallisuus (fyysinen ja psyykkinen) tasa-arvoisuus toimintakyky taitoerot mielen hyvinvointi (voimavarat, elämän tarkoituksellisuus > arjen voima, elämänkokemus) selviytymisen ylläpitäminen päivittäisistä toiminnoista painonhallinta (liikunta ja ravitsemus) esteettömyys (luontoliikuntaan ja sisäliikuntaan) eettisyys kestävä kehitys säännöllisyys nousujohteinen harjoittelu mahdollinen sairauksien ehkäisy liikunnan avulla (diabetes, metabolinen oireyhtymä, jne.) Ikäihmisten ohjattu liikunta tulisi olla osa kunnan hyvinvointipolitiikkaa ja vanhusstrategiaa ja toteutuakseen edellyttäisi yhtä yhteistä palveluja esittelevää esitettä riittävällä fonttikoolla. Tässä liikuntapiirakasta löydät kestävyyskuntoa kehittäviä liikuntamuotoja sekä lihaskuntoa ja liikehallintaa kehittäviä lajeja. 14 Terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen Liikuntapalvelut rakentaa palvelutoimintansa siten, että ikäihminen voi ylläpitää omaa terveyskuntoaan omaehtoisesti. Tätä edistävät hyvin suunniteltu lähiympäristö, erityiset liikuntapaikat ikäihmisille sekä laaja palvelutuottajien verkoston toteuttama toiminta. Päivittäinen liikunta on ikäihmiselle elinehto. Liikunta ei estä vanhenemista, mutta liikunnan avulla säilytetään ja parannetaan lihasvoimaa, tasapainoa, kävelykykyä, liikkuvuutta ja mielen hyvinvointia. Omatoimisuuteen perustuva liikuntaa ja hyvinvointia edistävä toiminta on kuvattu seuraavassa kaaviossa: Omatoimisesti liikkuva hyvinvoiva ikäihminen Kuntoliikunta Liikuntapalvelut Yksityiset palvelutuottajat Järjestötoiminta Terveysliikunta Perusturvakuntayhtymä Karviainen Liikuntapalvelut Yksityiset palvelutuottajat Arkiliikunta Lähiliikuntapaikat Vertaisohjaajat Ikäihmisten lähiliikuntapaikat Avoimet ryhmät Suljetut ryhmät Yksilöohjaus Vihdin kunnan liikuntapalvelu tuottaa ikäihmisille suunnattuja palveluita vuosittain tehdyn kausiohjelman mukaisesti olemassa olevat resurssit huomioiden. Suunnitelma perustuu alla olevaan prosessikuvaukseen: Omatoimisesti liikkuva hyvinvoiva ikäihminen Seniori kuntosali Seniori liikuntaklubi Kevennetty kuntosali Kehon huolto ja rentoutus Seniori jumppa Seniori circuit Veteraani kuntosali Vertaisohjaajien ryhmät Lähiliikuttajat Lähimmäisenliikuttajat Avoimet ryhmät Yksilöohjaus Suljetut ryhmät 15 Osallisuuden lisääminen ja syrjäytyneisyyden ehkäisy Liikuntapalvelun toimintaa suunniteltaessa pyritään huomioimaan niin vanhusneuvoston kuin vammaisneuvoston sekä eri potilasjärjestöjen toiveita. Yhteistyö seurakunnan eri hankkeiden sekä kunnan kuljetusasiantuntijan kanssa on ja tulee olla saumatonta kulkumahdollisuuksien parantamiseksi eri liikuntapalveluihin, kuten muihinkin kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen ääreen. Lisäksi liikuntapalvelut on mukana monissa yhteistilaisuuksissa esittelemässä omaa toimintaansa. Turvallinen asuminen omassa kodissaan mahdollisimman pitkään Oman ohjatun toiminnan lisäksi liikuntapalvelut toteuttaa vertaisohjaajatoimintaa. Vertaisohjaajat ovat Vihdin liikuntapalveluiden kouluttamia vapaaehtoisia ohjaajia, joiden käytössä on liikuntapalveluiden tilat ja välineet ja tarvittaessa vuokrataan ulkopuolisia tiloja ryhmien käyttöön. Vertaisohjaajaksi voi ryhtyä liikunnasta kiinnostunut tai vailla harrastusta oleva henkilö ilmoittautumalla liikuntapalveluihin. Vapaaehtoistyö tarjoaa toimintaan osallistuvalle mahdollisuuksia, lisää mielekkyyttä elämään ja toimintaa arkeen. Hyvä ihmissuhde viikossa antaa molemmille paljon. Vertaisohjaajina toimivat lähimmäisenliikuttajat ja lähiliikuttajat. Lähimmäisenliikuttajat liikuttavat ikääntyneitä ihmisiä heidän omasta kodistaan käsin yksilöohjauksena. Lähiliikuttajat ohjaavat ryhmämuotoista liikuntaa Vihdin kylillä. Lähimmäisenliikuttajapalveluita voi tiedustella liikuntapalveluilta. Palvelu on maksutonta. Terveysliikunta pyrkii edistämään ja vaikuttamaan ikäihmisen omaehtoiseen toimintaan niin, että he liikkuisivat terveytensä kannalta riittävästi ja tämän mahdollistajina toimisivat mm .vertaisohjaajat, perhe, omaiset, ystävät, naapurit. Liikunnan hyödyt: - hidastaa lihasvoiman vähenemistä - ylläpitää tasapainoa, liikkuvuutta, notkeutta ja nivelten hyvinvointia - parantaa hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa - vahvistaa luustoa - parantaa unen laatua - tuottaa mielen hyvinvointia Hyötyjen maksimointi edellyttää: - kuntosaliharjoittelua - kotivoimistelua ja venyttelyjä - luonnossa liikkumista - tasapainoharjoittelua - kaatumisten ehkäisemistä - kuljetuspalvelua Järjestöyhteistyö Vihdin kunnassa toimii noin 50 liikuntajärjestöä. Seuratoiminnassa toimii runsaasti vapaaehtoisia ohjaajia, joita liikuntapalvelut pyrkii tukemaan koulutuksellisesti ja näin suuntaamaan ohjaajavoimia myös ikäihmisten liikuntaan. Välitöntä yhteistyötä vammais- ja eläkeläisjärjestöjen kanssa tulee tiivistää. 16 Tavoitteet 2014-2016 Liikuntapalvelut on liikuntapalvelustrategiassaan vuosille 2014 – 2016 asettanut seuraavat tavoitteet ikäihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi Vihdissä: - Ennaltaehkäisevä ryhmätoiminta lisääntyy - Liikuntajärjestöt toteuttavat ryhmiä ja toimintaa - Saumaton palveluketju Perusturvakuntayhtymä Karviaisen kanssa - Lähiliikunta on osana liikuntapaikkasuunnittelua Omaehtoisuuden lisääminen ikäihmisten liikunnassa edellyttää - turvallisia ja esteettömiä kävelyteitä ja –reittejä ja niiden suunnittelua jo kaavoitusvaiheessa - liikuntavälinelainausta (sisältää liikuntavälineet ja selvät isotekstiset ohjeet kuvineen) - yleisöluentoja omaisille ja ikäihmisille liikunnan ja terveyden yhteydestä, terveistä elämäntavoista sekä kunnan alueella olevista mahdollisuuksista liikkua - liikunnan asemaa vahvistetaan osana sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintaa 4.3.3. Nuorisopalvelut Erityisnuorisotyössä panostetaan opintonsa keskeyttäneiden, ilman tutkintoa olevien nuorten ja työttömien nuorten aktivoimiseen ja tuetaan urapolun kehittymistä. Nuorisopalvelut järjestää nuorille työpajatoimintaa sekä tarjoaa etsivän nuorisotyön palveluita. Nuorten työllistämisessä ja aktivoinnissa voisi aiempaa enemmän hyödyntää nuorten työpanosta ikäihmisten tukemista. Esimerkkejä ikäihmisten tukemisessa voisi olla kotihoitopalvelut, jotka tuovat sisältöä kotona asuvien ikäihmisten arkeen. Nuorten toteuttamia kotihoitopalveluita voisi olla esimerkiksi ikäihmisten lumitöiden teko, polttopuiden teko, ulkoilussa avustaminen, ruoanlaitto, lehtien luku, seurustelu, leipominen ja kotikirjastopalveluiden organisoiminen. 4.3.4. Hiiden Opisto Hiiden Opisto on vapaan sivistystyön lain (21.8.1998/632) alla toimiva oppilaitos, jonka sopimuskuntia ovat Lohja, Vihti ja Siuntio. Hiiden Opiston toimintaa ohjaavat sekä ylläpitäjäkunta Lohjan kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta että sopimuskuntien edustajista koottu johtokunta. Opistotoimintaa johdetaan alueittain, aineosastot vastaavat opetuksen järjestämisestä sopimuskunnissa. Opistolla on toimistot Lohjalla ja Vihdissä. Rehtori vastaa koko opiston toiminnasta, strategiasta, opetuksesta, taloushallinnosta ja henkilöstöstä mutta myös Lohjan ja Siuntion alueesta. Apulaisrehtorin vastuulla on Vihdin aluehallinto. Aineosastojen osastonjohtajat vastaavat opiston opetustoiminnan suunnittelusta, sisällöstä ja toteutuksesta kaikissa sopimuskunnissa. Lain mukaan vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta (laki vapaasta sivistystyöstä, 21.8.1998/632, 29.12.2009 1§). Hiiden Opiston ylläpitämislupa uudistettiin opetusministeriön toimesta 1.1.2013 vastaamaan 29.12. voimaan tullutta lain kirjainta. Uudessa ylläpitämisluvassa edellytetään Hiiden Opiston opetuksellisen otteen ja kansalaisopistopedagogiikan vahvistamista elinikäisen oppimisen hengessä. Opiston ikäihmisten opetuksessa noudatetaan ylläpitämisluvan tehtäviä. Opiston kehittämissuunnitelmassa vuodelle 2021 asti nähdään tärkeänä ikäihmisten opintojen järjestäminen ja edelleen kehittäminen. Opintoja suunnitellaan ja kehitetään kaikissa Hiiden Opiston neljässä aineosastossa (yhteiskunta-, kielet ja musiikki-, taide ja liikunta- sekä taito-osasto) aikuisopetuksen ja kansalaisopisto-opetuksen ammattilaisten voimin. Kurssikokonaisuuksien tavoitteet, opetussuunnitelmat ja sisällöt vaihtelevat vuosittain palvellen niitä ikäihmisten toiveita ja tarpeita jotka nousevat vallitsevasta yhteiskunnallisesta tilanteesta, ikäihmisten asemasta ja 17 ikääntymisen mukanaan tuomista haasteista. Ikäihmisten opintotarjottimella on mm. Voimaa viisauden vuosiin -opintoryhmiä, ikäihmisten yliopistoryhmiä, liikunta- ja tanssiryhmiä, käsityöryhmiä sekä ikäihmisten atk-ryhmiä. Lukuvuonna 2013 -2014 opiston tarjonnassa oli yli 50 ainoastaan ikäihmisille suunnattua kurssia. 4.4. Perusturvakuntayhtymä Karviainen Perusturvakuntayhtymä Karviainen on Karkkilan kaupungin ja Vihdin kunnan muodostama perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kuntayhtymä. Jäsenkunnat ovat antaneet kuntayhtymälle tehtäväksi ja vastuulle järjestää asukkailleen terveydenhuoltolain mukaiset palvelut mukaan lukien erikoissairaanhoito ja sosiaalihuoltolain ja sosiaalihuollon erityislakien mukaiset palvelut lukuun ottamatta lasten päivähoitoa. 4.4.1. Terveydenhuollon vastaanottopalvelut Karviainen tuottaa ikääntyneille lääkärin ja hoitajan vastaanottopalveluja, mielenterveys- ja päihdepalveluja, suun terveydenhuoltopalveluja ja muistipoliklinikan palvelut. Lääkärin ja hoitajan vastaanotoilla tavoitteena on viivytyksetön yhteydensaanti, hoidon tarpeen arviointi ilman jonotusaikaa ja kiireellinen hoito välittömästi päivystyksessä. Tavoitteena on, että asiakas pääsee lääkärin ja suun terveydenhuollon kiireettömälle ajanvarausvastaanotolle noin 2 viikon kuluessa yhteydenotosta. Ajanvarausvastaanotto toimii joka arkipäivä, siten että maanantaista torstaihin on myös iltavastaanotto. Terveyskeskuspäivystys on virka-ajan ulkopuolella Lohjalla Tynninharjun toimipisteessä. Palvelu on tarkoitettu kiireellistä hoitoa välittömästi tarvitseville potilaille silloin, kun potilas ei sairauden laadun vuoksi voi odottaa päivystysaikaa seuraavaan päivään. Terveydenhuollon vastaanottoihin kuuluvat myös lääkinnällinen kuntoutus, mielenterveys ja päihdepalvelut sekä muistipoliklinikka. Lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvat kuntoutusneuvonta ja -ohjaus, potilaan toiminta- ja työkyvyn sekä kuntoutustarpeen arviointi, kuntoutustutkimus, jonka avulla selvitetään potilaan kuntoutusmahdollisuuksia, toimintakyvyn parantamiseen ja ylläpitämiseen tähtäävät terapiat sekä muut tarvittavat kuntoutumista edistävät toimenpiteet, apuvälinepalvelut ja sopeutumisvalmennus. Kuntoutusjaksoja voidaan toteuttaa avo- tai laitoshoidossa. Karviainen järjestää potilaan hoitoon liittyvän lääkinnällisen kuntoutuksen silloin, kun sen järjestäminen ei kuulu Kelan tai muun tahon vastuulle lainsäädännön perusteella. Fysioterapiaa on lähipalveluna Karkkilan ja Nummelan terveysasemilla. Palvelu sisältää yksilö- ja ryhmävastaanottoja sekä tarvittaessa kotikäyntejä ja asiakkaiden ohjausta vuodeosastoilla ja asumispalveluyksiköissä.. Muita lääkinnällisen kuntoutuksen muotoja ovat mm. puheterapia, toimintaterapia ja erilaiset erikoisterapiat. Apuvälineiden (proteesit, liikkumisen apuvälineet jne.) ja kotona asumisen mahdollistavien muutostöiden myöntäminen kuuluu myös lääkinnälliseen kuntoutukseen. Karviainen vastaa potilaan lääkinnällisen kuntoutuksen suunnittelusta siten, että kuntoutus muodostaa yhdessä tarpeenmukaisen hoidon kanssa toiminnallisen kokonaisuuden. Näin ollen myös ostopalveluina tuotettavien palveluiden tarpeen arviointi ja toteutuksen seuranta tuotetaan omana toimintana. Karviaisen mielenterveys- ja päihdepalvelut sisältävät psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanoton, psykiatrisen kotisairaanhoidon ja päivätoiminnan. Tavoitteena on matalan kynnyksen palvelujen tuottaminen siten, että päihde- ja mielenterveysongelmat hoidetaan yhtenä kokonaisuutena. Muistipoliklinikan toiminnan tavoitteena on, että muistioireet tunnistetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja muistioireiset ohjataan tutkimuksiin. Muistisairaalle turvataan oikeaaikainen tuki, hoito sekä palvelut. Asiakkaiden terveydentila, toimintakyky ja voimavarat arvioidaan monipuolisesti. Palvelutason perusteena ovat Kansallinen muistiohjelma 2012 - 2020 STM 2012 ja 18 laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista STM 2012. Palvelutason tavoitteena on, että kaikki, jotka epäilevät itsellään tai läheisellään muistisairautta, voivat hakeutua muistipoliklinikalle. Pääsääntöisesti muistipoliklinikalla hoidetaan yli 65-vuotiaat muistisairaat asiakkaat. Muistipoliklinikalle keskitetään muistisairaiden perustutkimukset, hoidon suunnittelu ja seuranta asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Erikoissairaanhoitoon annetaan tarvittaessa lähete Karviaisen lääkärivastaanotoilta. Joitakin erikoissairaanhoitotason palveluja on myös omana palveluna tai pienimuotoisesti ostopalveluna (mm. tutkimuksia, erikoislääkäripalveluja). Suun terveydenhuollon palvelujen lisäksi suuhygienisti tekee suun terveystarkastukset laitoksissa, asumispalveluyksiköissä ja tarvittaessa kotihoidon asiakkaiden kotona. Karviainen tuottaa joitakin erikoishammaslääkäripalveluja kuten suukirurgian ja parodontologian palveluja. Virka-aikana hammaslääkäripäivystys on Karviaisen toimipisteissä ja iltaisin, viikonloppuisin ja arkipyhäisin hammaslääkäripäivystys on järjestetty Uudellamaalla kuntien yhteispäivystyksenä. Yöaikaisen ensiavun akuutteihin hammasvaivoihin tarjoaa HUS sairaanhoitopiirin suu- ja leukakirurginen päivystys. Karviaista laajemmalla alueella tuotetaan vastaanottopalveluja mm. kehitysvammaisille ja muille erityisryhmille. Palvelun hankinnasta päättää Karviaisen asianomainen viranhaltija laatiessaan asiakkaalle erityishuolto-ohjelman ja/tai palvelusuunnitelman. Kehitysvammaisille näitä palveluja tuottavat kuntayhtymät kuten Eteva ja muut palveluntuottajat, joiden kanssa Karviaisella on voimassa oleva sopimus. 4.4.2. Ikääntyneiden sosiaalityö Toiminnan tarkoituksena on järjestää vanhuspalvelulaissa vanhuspalveluikäisille (yli 63 vuotta täyttäneille) hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista tukevia terveystarkastuksia, vastaanottoja tai kotikäyntejä sekä sairauksien ja tapaturmien ennaltaehkäisyä. Ikäihmisille suunnattuja palveluja ovat palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta, omaishoito ja muu sosiaalityö, sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetukset, veteraani- ja sotainvalidipalvelut, ikäihmisten asumispalvelut. Lisäksi Karviainen antaa lausunnot yksityisen sosiaalipalvelun luvan- ja ilmoitustenvaraisista palveluista. Palveluohjaus on tarkoitettu palveluja tarvitseville ikäihmisille, heidän omaisilleen ja läheisilleen sekä ikäihmisten parissa työskenteleville. Neuvontaa, ohjausta sekä sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä toteuttavat terveydenhuollon ja sosiaalihuollon ammattilaiset kotikäynteinä sekä puhelin- ja vastaanottotoimintana. Neuvonta ja ohjaus kohdistuvat ikäihmisten palveluihin kuten asumista tukeviin palveluihin ja etuisuuksiin. Tavoitteena on tukea ikäihmisten omatoimista elämää ja kannustaa omien voimavarojen käyttöön sekä löytämään omia tarpeitaan vastaavat palvelut. Palvelutarpeen arvioinnissa selvitetään monipuolisesti asiakkaan avun ja tuen tarve sekä toimintakyky hänen omassa toimintaympäristössään. Palvelutarpeen selvittäminen ja ensiarviointikäynti tehdään asiakkaan suostumuksella hänen kotiinsa. Arvioinnin apuna käytetään erilaisia toiminatakykymittareita. Mikäli palveluntarvetta ilmenee, asiakas ohjataan tarvitsemiensa palveluiden piiriin. Moniammatillista yhteistyötä toteutetaan omaisten, muiden sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten sekä kolmannen sektorin kanssa. Tarvittaessa asiakkaalle nimetään vastuutyöntekijä. Veteraaneille järjestetään palveluja osana ikäihmisten palveluja. Palvelut ovat yksilöllistä ohjausta ja neuvontaa sekä palveluntarpeen arviointia. Veteraanien ja sotainvalidien laitos- ja avokuntoutus tapahtuu Valtionkonttorin ja kunnan myöntämillä määrärahoilla. 19 Omaishoidontuki ja sosiaalihuoltolain mukaisen kuljetuspalvelutuki ovat määrärahasidonnaisia, jotka myönnetään hakemuksesta. Omaishoidon tukea myönnetään sitovaan ja vaativaan hoitotyöhön. Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelutuki myönnetään hyväksyttyjen myöntämisperusteiden mukaisesti. Vihdin kunta on testamentti varoin tukenut omaishoitajien vapaapäivien korvaamista kotiin annettavalla hoivalla. Asiakkaan valinnanvapauden laajentamiseksi on otettu palveluseteli käyttöön säännöllisessä ja tilapäisessä kotihoidossa sekä omaishoitajien vapaapäivien aikaisessa hoidossa. Sosiaalihuoltolain mukaista yksityisten palveluntuottajien valvontaa toteutetaan Aluehallintoviraston ja Valviran ohjeistuksen mukaisesti. 4.4.3. Kotiin vietävät palvelut Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista edellyttää, että palvelurakenne on muokattava sellaiseksi, että iäkkäiden henkilöiden pitkäaikainen hoito ja huolenpito voidaan toteuttaa pääosin kotona tai kodinomaisissa asumisympäristössä. Näin ollen kotihoidossa tullaan hoitamaan tulevaisuudessa yhä huonokuntoisempia ja monisairaampia asiakkaita. Kotihoitoa tarjotaan ympärivuorokautisesti Karviaisen alueella. Kotihoito on hoito- ja palvelusuunnitelman mukaista säännöllistä tai tilapäistä, potilaan asuinpaikassa, kotona tai siihen verrattavassa paikassa moniammatillisesti toteutettua terveyden ja sairaanhoidon palvelua. Kotihoidossa hoidetaan eri-ikäisiä asiakkaita. Kotiutustiimi toimii kotiutumisen edistämiseksi erikoissairaanhoidosta ja perusterveydenhuollosta kotiin tai asumispalveluyksikköön. Kotihoidolla tarkoitetaan kotisairaanhoidon sekä kotipalvelun asiakkaita. Kotisairaanhoidossa käytettävät hoitosuunnitelman mukaiset pitkäaikaisen sairauden hoitoon tarvittavat hoitotarvikkeet sisältyvät hoitoon. Kotipalvelu sisältää asiakkaalle annettavat sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut. Kotipalveluilla tarkoitetaan asumiseen, henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon, sekä muuhun tavanomaiseen ja totunnaiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä avustamista. Kotipalveluja annetaan alentuneen toimintakyvyn tai sairauden perustella asiakkaille, jotka tarvitsevat apua suoriutuakseen totunnaiseen elämään kuuluvista tehtävistä ja toiminnoista. 4.4.4. Ympärivuorokautinen pitkäaikainen hoiva Vuosina 2013 - 2016 yli 75-vuotiaiden osuus lisääntyy Karkkilassa 62:llä ja Vihdissä 333:llä eli yhteensä n. 400 henkilöllä. Vuoteen 2020 mennessä lisäys on 835 ikäihmistä, jolloin tehostetun asumispalvelujen tarve lisääntyy 10 asumispalvelupaikalla Vihdissä, jotta saavutetaan 6 prosentin kattavuus. Toiminnan tarkoituksena on turvata asiakkaan hoito ja asumisympäristö, mikäli hän ei enää kotihoidon tukitoimien avulla voi asua omassa kodissa sekä turvata laadukas ja asianmukainen hyvä hoito. Hoito- ja palveluprosessien asiakaslähtöinen suunnittelu ja toteutus perustuvat asiakkaan tarpeiden, voimavarojen ja toimintaympäristön huolelliseen ja monipuoliseen arviointiin. Karviaisella on vastuu yksityisten sosiaalihuollon yksiköiden valvonnasta jäsenkuntiensa alueella asiakkaiden perusoikeuksien toteutumisen turvaamiseksi. Toiminta perustuu Terveydenhuoltolakiin, Sosiaalihuoltolakiin ja lakiin Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja sosiaali- ja terveyspalveluista sekä Ikäihmisten palvelujen laatusuositukseen. Tavoitteena on, että pitkäaikainen hoiva toteutuu oikea-aikaisesti sekä hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisesti. Suunnittelu- arviointi- sijoitus työryhmä (SAS) tekee päätöksen asiakkaalle myönnettävästä tehostetusta asumispalvelusta määrärahojen mukaisesti. Arvioinnissa käytetään ikäihmisten palveluissa RAVA toimintakykymittaria, MMSE (minimental state examination) muistin ja tiedonkäsittelyn arviointiin tarkoitettua testiä sekä RAI arviointimittaria, joka on kansainvälinen 20 vanhusasiakkaiden hoidon tarpeen ja laadun sekä kustannusten arviointi- ja seurantajärjestelmä. Henkilöstöresursseissa tavoitteena ovat vähintään STM:n suositukset, jotka on kuvattu ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa. Tavoitteena on, että kaikilla ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalveluissa toimivilla on sosiaali- ja/tai terveydenhuollon koulutus sekä täydennyskoulutuksena hankittu gerontologinen asiantuntemus Ympärivuorokautinen pitkäaikainen hoiva on kilpailutettu ja uudet sopimukset tulevat voimaan 1.1.2015. Uudessa kilpailutuksessa tehostetun asumispalvelun hoitotyön mitoitus on 0,5. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien tarvitsemia asumispalveluja on sekä Karviaisen alueella että alueen ulkopuolella. Näitä järjestetään sekä ikääntyneille että nuoremmille mielenterveys- tai päihdekuntoutusta tarvitseville aikuisikäisille kuntalaisille. Kuntoutujien kuntoutumispolku asumispalveluista itsenäiseen asumiseen on turvattu asumispalvelun ohjauksella. Lisäksi asumispalveluja tarjotaan myös niille asiakkaille, jotka vamman, kehitysvamman tai vajaakuntoisuuden vuoksi eivät kykene asumaan itsenäisesti ilman tukea. Asumispalvelu voi olla tuettua, kevyempää asumispalvelua tai tehostettua asumispalvelua, jolloin henkilökuntaa on paikalla ympäri vuorokauden. Lisäksi vaikeavammaiselle järjestetään palveluasumista. Ikääntyneille kehitysvammaisille tarjotaan tuettua, autettua ja ohjattua asumista. Vammaisten - mukaan lukien kehitysvammaiset - asumispalvelut lisääntyvät ja laitoshoito vähenee. 4.4.5. Laitoshoito Potilaat saavat lääketieteellisesti perusteltua akuuttia, kuntouttavaa ja lyhytaikaista vuodeosastohoitoa joustavasti ja nopeasti. He tulevat osastolle lääkärin lähetteellä Karviaisen päiväpäivystyksestä, potilassiirtoina erikoissairaanhoidosta (HUS) tai Lohjan Tynninharjun päivystysosastolta. Hoidon tavoitteena on edistää potilaan terveyttä kuntouttavan hoitotyön keinoin tukemalla potilaan omia voimavaroja. Hoitoa ohjaavat mm. potilasturvallisuussuunnitelma, saattohoitosuunnitelma sekä lääkehoitosuunnitelma. Saattohoitoon tulevalle potilaalle pyritään takaamaan mahdollisimman aktiivinen, arvokas ja oireeton loppuelämä. Nummelan vuodeosasto toimii akuuttina osastona, joista kaksi paikkaa on eristyspotilaille tai saattohoitopotilaille. Joulukuusta 2014 alkaen Karkkilan vuodeosasto toimii akuutti- ja kuntouttavana osastona. Vihdin hoivaosastolla hoidetaan lyhyt- ja pitkäaikaishoivaa tarvitsevat potilaat. Kunnanvaltuusto 30.3.2015 on hyväksynyt Vihdin hoivaosaston toiminnan lopettamisen 1.8.2015 alkaen. Virka-ajan ulkopuolella ja viikonloppuna akuutti hoito ostetaan Lohjan Tynninharjun päivystyksestä. Lohjan terveyskeskuksen vuodeosastolle voidaan ottaa päivystävän lääkärin päätöksellä lyhytaikaiseen (1-3) vrk:n vuodeosastohoitoon hoidollisista syistä. Kuten tässä suunnitelmassa aiemmin on tuotu esiin vanhuspalvelulain ( § 14) mukaan pitkäaikaista laitoshoitoa järjestetään vain poikkeustapauksissa. Laitoshoidon järjestämiseksi on oltava lääketieteelliset perusteet tai se on muuten perusteltava iäkkään henkilön arvokkaan elämän ja turvallisen hoidon kannalta. Vihdin hoivaosasto ei vastaa näihin perusteisiin. Vihdin hoivaosaston tilat eivät vastaa tämän päivän laatusuositusten mukaista ikääntyneen asumista. Erityisryhmien laitospalveluja tarjotaan mm. niille asukkaille, jotka mielenterveys- tai päihdeongelman vuoksi tarvitsevat laitoshoitoa. Mielenterveys- ja päihdepotilaat pyritään kuntouttamaan laitoshoidosta itsenäisempään asumiseen mahdollisimman nopeasti. Kehitysvammaja vammaispalveluissa laitoshoito on aiemmin ollut tapa järjestää runsaasti apua tarvitsevien asuminen ja palvelut. Nykyisin pyritään yksilölliseen asumiseen tavallisilla asuinalueilla ja enemmän palvelua tarvitseville etsitään ensisijaisesti pieniä asumisryhmiä tai pienryhmäkoteja. 21 4.4.6. Sosiaalipäivystys ja kriisipäivystys Karviaisen hallinnoima alueellinen sosiaalipäivystys hoitaa kiireelliset sosiaalipäivystystehtävät sopimuskuntien alueella. Kiireellisissä tapauksissa sosiaalipalveluiden tarve arvioidaan välittömästi. Sosiaalipäivystyksen tehtävä on varmistaa palvelun saanti ensisijaisesti virka-ajan ulkopuolella, jolloin peruspalveluiden työntekijöitä ei ole tavoitettavissa. Kriisipäivystys antaa kuntalaisille psykososiaalista tukea kriisitilanteissa kaikkina vuorokauden aikoina. Kriisipäivystyksen tarkoituksena on tuottaa kriisiapua asiakkaille traumaattisissa kriiseissä, kuten läheisen kuolintapauksissa, itsemurhayrityksissä, onnettomuuksissa, ryöstöissä, suuronnettomuuksissa, tulipaloissa, läheltä piti –tilanteissa jne. Asiakas ohjataan palveluun sosiaalipäivystyksen kautta hänen otettuaan yhteyttä hälytyskeskukseen. 5. Yhteistyö ja kolmas sektori Kunta tekee yhteistyötä kunnassa toimivien julkisten tahojen, yritysten sekä ikääntynyttä väestöä edustavien järjestöjen ja muiden yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi. 5.1. Vanhusneuvosto Kunnanhallitus on 23.9.2013 päättänyt asettaa vanhuspalvelulain ja vanhusneuvoston toimintasäännön mukaisen vanhusneuvoston kahden vuoden toimikaudeksi eli vuosiksi 2013–2014 ja nimennyt 18.11.2013 eläkeläisjärjestöjen ja muiden vanhusten parissa toimivien tahojen esityksistä 10 jäsentä. Kunta pyytää vanhusneuvolta lausuntoja mm. rakennuskaavoista ja muista vanhuksia koskevista asioista. Vanhusneuvostolla on edustaja kunnan liikenneturvallisuustyöryhmässä. Kunnanhallitus on kokouksissaan 2.3.2015 ja 4.5.2015 nimennyt vanhusneuvoston jäsenet ja varajäsenet toimikaudeksi 2015 – 2016. 5.2. Vihtiläiset järjestöt Vihtiläiset järjestöt voivat anoa vuosittain avustusta vihtiläisten vanhusten toiminnan tukemiseen mm. ryhmätoimintaan kuten liikunta- ja kulttuuriryhmiin Vihdin kunnan lahjoitus ja testamenttirahastosta. Lahjoitus- ja testamenttirahaston tarkoituksena on turvata Vihdin kunnalle lahjoituksina, testamentteina tai muutoin perintönä saatujen varojen käyttö niille määrättyyn tarkoitukseen. Lahjoitusten ja testamenttien sekä kunnalle haettujen perintöjen pääasiallinen käyttötarkoitus on vanhusten huolto ja siihen liittyvät asiat. Rahaston käytöstä päättää Vihdin kunnan hallitus, joka on siirtänyt päätösvaltaa vanhusten osalta edelleen Ptky Karviaiselle. Avustuksia myönnettäessä otetaan huomioon yhdistyksen jäsenten määrä sekä järjestettävien tapahtumien määrä, toiminnan laajuus ja vaikuttavuus. Vihdin kunta on yhteistyössä Punaisen Ristin Vihdin osaston kanssa sopinut asiointiystävä palvelun tarjoamisesta Nummelan palvelulinjalla (kts. kohta 4.1.2. Asiointi- ja palveluliikenne). Liikuntapalveluiden järjestöyhteistyöstä on kerrottu tämän suunnitelman sivulla 16. 5.3. Vihdin seurakunta Vihdin seurakunta järjestää monenlaista toimintaa ikääntyvälle väestölle. Eläkeläisille pidetään kerhoja kirkonkylässä ja Kuortilanluhdin palvelukodissa, Nummelassa, Ojakkalassa ja Selissä. Lisäksi Vanjärvellä ja Vihtijärvellä kokoontuvat diakoniakerhot. Lähetystyöllä on myös useita kerhoja kirkonkylässä, Nummelassa ja Selissä. Kerhoilla on myös kesäretki, joka suuntautuu jollekin lähipaikkakunnalle. Eläkeläisten iloinen iltapäivä huhtikuussa kirkonkylän seurakuntatalolla on eri eläkeläisjärjestöjen yhteinen ponnistus. 22 Riuttarannan leirikeskukseen järjestetään elokuussa kaksi eläkeläisten retkipäivää: palvelutalojen asukkaille yksi ja kaikille avoimia yksi. Myös omaishoitajille yhdessä hoidettavan kanssa on virkistyspäivä elokuussa Riuttarannassa, samoin näkövammaisille, invalideille ja sydänyhdistykselle. Myös sotaveteraaneille ja sotainvalideille on oma retkipäivä. Toivon paikka toimii keskiviikkoisin ja torstaisin Nummelan seurakuntakeskuksessa, joka on tarkoitettu kaikenikäisten kohtauspaikaksi. Olkkari-nimellä on samaa toimintaa maanantaisin kirkonkylän seurakuntatalolla. Nummelassa on myös päiväkuoron harjoitukset, nuttukerho ja taidepiiri. Vihdin seurakunta järjestää keväisin ja syksyisin sururyhmät läheisensä menettäneille ja diakoniatyöntekijät tekevät kotikäyntejä tarvitsevien luo. Yhteisesti vietetyt syntymäpäiväjuhlat 70 ja 75 vuotta täyttäville keväällä kirkonkylässä ja 80, 85, 90 ja 95 vuotta täyttäville syksyllä Nummelassa ovat saavuttaneet hyvän suosion. Jokaiselle lähetetään henkilökohtainen kutsu juhlaan. Vanhusten kirkkopyhä vanhusten viikon alussa sekä Vihdin kirkossa että Vihtijärvellä on vanha perinne. Vanhusten viikolla järjestetään yhteistyössä Karviaisen kanssa Eläkeläisten hyvinvointipäivä Nummelan seurakuntakeskuksessa. 23
© Copyright 2024