Vanhuspalvelulain mukainen suunnitelma ikääntyneen väestön

SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN
VÄESTÖN TUKEMISEKSI
2014-2016
Kv 1.6.2015 § 33
liite 9
SISÄLLYSLUETTELO
1. Johdanto ....................................................................................................................................... 3
2. Nykytilanne .................................................................................................................................. 4
2.1. Alueen väestön ikääntyminen ...................................................................................................... 4
2.2. Väestön hyvinvoinnintila ............................................................................................................. 4
2.3. Ikäihmisten sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelurakenne 2009 -2013....................................... 5
3. Tavoitteet ..................................................................................................................................... 9
4. Vastuunjako ................................................................................................................................. 9
4.1. Hallintokeskus .............................................................................................................................. 9
4.1.1.
Asuminen ............................................................................................................................. 9
4.1.2.
Asiointi- ja palveluliikenne ................................................................................................ 10
4.2. Tekninen- ja ympäristökeskus ................................................................................................... 10
4.2.1.
Korjausrakentaminen ......................................................................................................... 11
4.3. Sivistyskeskus ............................................................................................................................ 11
4.3.1.
Kirjasto- ja kulttuuritoimi .................................................................................................. 11
Kirjasto ............................................................................................................................................... 12
Museo ................................................................................................................................................. 12
4.3.2.
Liikuntapalvelut ................................................................................................................. 14
4.3.3.
Nuorisopalvelut .................................................................................................................. 17
4.3.4.
Hiiden Opisto ..................................................................................................................... 17
4.4. Perusturvakuntayhtymä Karviainen ........................................................................................... 18
4.4.1.
Terveydenhuollon vastaanottopalvelut .............................................................................. 18
4.4.2.
Ikääntyneiden sosiaalityö ................................................................................................... 19
4.4.3.
Kotiin vietävät palvelut ...................................................................................................... 20
4.4.4.
Ympärivuorokautinen pitkäaikainen hoiva ........................................................................ 20
4.4.5.
Laitoshoito ......................................................................................................................... 21
4.4.6.
Sosiaalipäivystys ja kriisipäivystys .................................................................................... 22
5. Yhteistyö ja kolmas sektori ........................................................................................................ 22
5.1. Vanhusneuvosto ......................................................................................................................... 22
5.2. Vihtiläiset järjestöt ..................................................................................................................... 22
5.3. Vihdin seurakunta ...................................................................................................................... 22
1. Johdanto
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista
tuli voimaan 1.7.2013. Suurinta osaa lain säännöksistä alettiin soveltaa heti lain tultua voimaan, osaa
1.1.2014 ja osaa 1.1.2015 alkaen. Lain mukaan kunnan on laadittava suunnitelma toimenpiteistään
ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi
sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi.
Suunnittelussa on painotettava kotona asumista ja kuntoutumista edistäviä toimenpiteitä.
Ikäihmisten suunnitelman 2014-2016 kehittämishaasteet kohdistuvat väestön ikääntymiseen ja
palvelurakennemuutokseen. Kotihoidossa hoidetaan yhä monisairaampia ja huonokuntoisempia
ikäihmisiä. Kotihoito toimii ympärivuorokautisesti ja sen toiminnan sekä prosessien kehittäminen luo
vaihtoehdon tehostetulle asumispalvelulle ja laitoshoidolle. Yksityisten palveluntuottajien
sosiaalihuoltolain mukainen valvontatehtävä on kasvava osa-alue.
Vanhuspalvelulain (§ 14) mukaan pitkäaikaista laitoshoitoa järjestetään vain poikkeustapauksissa.
Laitoshoidon järjestämiseksi on oltava lääketieteelliset perusteet tai se on muuten perusteltava
iäkkään henkilön arvokkaan elämän ja turvallisen hoidon kannalta. Pitkäaikaiseen hoitoon ja
huolenpitoon on kehitettävä kodinomaisia palveluratkaisuja. Palvelujen uudistamisessa tavoitteena on
ikäystävällisyys.
Lisäksi heinäkuussa 2013 julkaistiin ”Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen
parantamiseksi”. Laatusuosituksen keskeiset aihealueet ovat: osallisuus ja toimijuus, asuminen ja
elinympäristö, mahdollisimman terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen turvaaminen, oikea
palvelu oikeaan aikaan, palvelujen rakenne, hoidon ja huolenpidon turvaajat sekä johtaminen.
Tämä on Vihdin kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi. Suunnitelma on osa kunnan
strategista suunnittelua. Sen hyväksyy kunnanvaltuusto ja se tarkistetaan valtuustokausittain.
Suunnitelman valmistelusta on vastannut työryhmä, johon on kuulunut:
Arja Tikkala, ikäihmisten palvelulinjajohtaja, perusturvakuntayhtymä Karviainen, puheenjohtaja
Salla-Mari Rintala, kuljetus- ja hankinta-asiantuntija, Vihdin kunta, hallintokeskus, sihteeri
Elisa Pajunen, liikennesuunnittelija, Vihdin kunta, tekninen ja ympäristökeskus
Raija Ranta-Porkka, liikuntatoimenjohtaja, Vihdin kunta, sivistyskeskus
Merja Lonkainen, kirjasto- ja kulttuuritoimenjohtaja, Vihdin kunta, sivistyskeskus
Eija Ikonen, asuntosihteeri, Vihdin kunta, hallintokeskus
Suunnitelmassa:
1) arvioidaan ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tilaa, ikääntyneelle väestölle tarjolla olevien
palvelujen riittävyyttä ja laatua sekä ikääntyneen väestön palveluntarpeeseen vaikuttavia tekijöitä;
2) määritellään tavoitteet ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja itsenäisen
suoriutumisen tukemiseksi sekä ikääntyneelle väestölle tarjottavien palvelujen määrän ja laadun
kehittämiseksi;
3) määritellään toimenpiteet, joilla kunta vastaa 2 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden toteutumisesta,
sekä arvioidaan voimavarat, jotka kunnassa tarvitaan toimenpiteiden toteuttamiseksi;
4) määritellään kunnan eri toimialojen vastuut 3 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden
toteuttamisessa; sekä
5) määritellään, miten kunta toteuttaa yhteistyötä kunnassa toimivien julkisten tahojen, yritysten sekä
ikääntynyttä väestöä edustavien järjestöjen ja muiden yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa
ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen
tukemiseksi.
3
2. Nykytilanne
Nykytilanteen tarkastelussa arvioidaan ikääntyneen väestön osuutta väestörakenteesta sekä
ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tilaa.
2.1. Alueen väestön ikääntyminen
Tilastokeskuksen syyskuussa 2012 laatiman väestöennusteen mukaan alueen väestön ennakoidaan
2012 - 2016 kasvavan 1,2 – 1,4 % vuosittain. Väestön ikääntymisen tavanomaisimpia seurauksia ovat
työvoimapula ja palvelutarpeen lisääntyminen.
Alueen väestö on voimakkaasti ikääntymässä ja siihen liittyy erityisenä piirteenä suurten ikäluokkien
eläköityminen. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan 65 - 74 -vuotiaiden ikäryhmä kasvaa vuosittain
6,7 - 7,2 %. Myös yli 75 -vuotiaiden ikäryhmä kasvaa vuodesta riippuen 2,7 - 6,0 %. Kasvu on
prosentuaalisesti suurta myös vanhimmissa yli 80 (2,5-3 %) ja yli 85–vuotiaissa ikäryhmissä (4-5 %).
Suurten ikäluokkien ikääntyessä 65–74-vuotiaiden ikäluokka kasvaa alueella suunnitelmakaudella
250 henkilön vuosivauhtia, mikä merkitsee 1000 uutta 65–74 -vuotiasta 4 vuodessa. Näiden
henkilöiden siirtyessä pois työelämästä myös työnantajan järjestämät työterveyspalvelut loppuvat
heiltä. Tämä merkitsee palvelutarpeen lisääntymistä julkisessa terveydenhuollossa. Osa tarpeesta
kanavoituu yksityisille palveluntuottajille.
Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa Vihdin - Karkkilan alueella n. 100 henkilöllä vuosittain, jolloin 4
vuodessa on n. 400 uutta yli 75-vuotiasta. Palvelutarpeena se merkitsee laskennallisesti 6 uutta
asumispalvelupaikkaa vuosittain (peittävyys yli 75 v. 6 %) ja 10–16 uutta kotihoidon asiakasta
vuosittain (peittävyys yli 75 v. 14 %) nykyisten valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti laskettuna.
2.2. Väestön hyvinvoinnintila
Ikääntyneiden hyvinvoinnin tilaa on kuvattu Kelan sairastavuusindeksillä sekä omaa eläkettä saavien
keskimääräisellä eläkkeellä kuukaudessa ja kokonaiseläkejakaumalla. Lisäksi kuvataan ikäihmisten
sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaa vuosilta 2009 - 2013.
Sairastavuusindeksit on julkaistu vuoteen 2012 asti (Lähde: Kela Terveyspuntari). Seuraavaan
taulukkoon on raportoitu ikävakioidut sairastavuusindeksit Uudellamaalla ja jäsenkuntien lisäksi
Espoo, Kirkkonummi, Lohja, Nurmjärvi ja Tuusula.
SAIRASTAVUUSINDEKSI JÄSENKUNNAT JA VIITEKUNNAT
2007-2013 IKÄVAKIOITU
(Kela terveyspuntari)
2007
100,0
88,7
2008
100,0
88,2
2009
100,0
88,0
2010
100,0
88,0
2011 2012
100,0 100,0
88,1 87,9
Karkkila
Vihti
98,8
90,1
98,2
87,7
97,5
88,7
100,3
90,9
100,1
91,4
98,9
91,5
98,6
88,4
Espoo
Kirkkonummi
Lohja
Nurmijärvi
Tuusula
77,6
79,6
96,4
89,7
95,0
76,5
81,4
96,3
86,7
92,8
76,5
82,3
95,2
89,5
91,4
76,8
81,8
95,9
89,5
89,4
77,2
80,7
95,3
91,2
88,9
76,5
81,3
94,7
89,0
88,7
76,0
81,3
96,2
88,2
87,5
Koko maa
Uusimaa *
2013
100,0
87,4
Sairastavuusindeksin sisältö vaihtelee jonkin verran vuosittain. Indeksiä voidaan luotettavimmin
lukea kunkin vuoden osalta suhteessa ko. vuoden keskiarvoon (100,0).
4
Alla oleva taulukko kuvaa Eläketurvakeskuksen lukuja eläkkeensaajien lukumäärästä kunnittain sekä
keskimääräistä eläkettä kuukaudessa ja kokonaiseläkejakaumaa. Eläkkeen saajien lukumäärä sisältää
myös ulkomailla asuvat eläkkeensaajat. Lukuihin eivät sisälly osa-aika eläkkeen saajat.
Omaa eläkettä saavien kesimääräinen kokonaiseläke ja kokonaiseläkejakauma 31.12.2013
Maakunta
Espoo
Karkkila
Vihti
Lohja
Nurmijärvi
Keskimääräinen
kokonaiseläke
Eläkkeen saajien
€/kk
lukumäärä
2122
1448
1659
1600
1740
Kokonaiseläke €/kk
Alle 800 800- 1100- 1400- 1700- 20001099 1399 1699 1999
42 852
2538
5735
12008
7375
4119 4462
275 512
525 969
1203 2148
685 1112
6279
632
1247
2654
1462
5514
468
869
1785
1138
4995
274
699
1431
949
17483
377
1426
2787
2029
2.3. Ikäihmisten sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelurakenne 2009 -2013
Vuonna 2013 julkaistu Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi
on suositus iäkkäiden palvelujen kehittämiseen ja arviointiin. Suosituksen mukaiset valtakunnalliset
tavoitteet on asetettu vuoteen 2017, joita voidaan tarkastella suhteessa kuntien tavoitteisiin. Alla
oleva taulukko kuvaa palvelurakennetta vuosina 2009 -2013 yli 75 vuotta täyttäneiden osalta.
5
IKÄIHMISTEN PALVELURAKENNE 2009-2013
PALVELUJEN PEITTÄVYYS % YLI 75 V
Tiedot vuosilta 2009-2013 Sotkanet
Kotona asuvat yli 75 v % vastaavasta ikäryhmästä
2009
2010
Karkkila
89,9
91,8
Vihti
89,9
89,5
Tavoite 2017
91-92 %
91-92 %
2011
90,5
89,3
91-92 %
2012
90,9
92,1
91-92 %
2013
91,1
91
91-92 %
Säännöllisen kotihoidon piirissä yli 75 v % vastaavasta ikäryhmästä
2009
2010
2011
Karkkila
19,3
14,7
16,5
Vihti
11,3
10,2
10,9
Tavoite 2017
13-14 %
13-14 %
13-14 %
2012
15,4
10,6
13-14 %
2013
15,0
9,8
13-14 %
Tehostetussa ympärivuorokautisessa asumispalvelussa yli 75 v % vastaavasta ikäryhmästä
2009
2010
2011
2012
2013
Karkkila
7,7
6,5
7,4
7,0
6,4
Vihti
8,4
7,9
7,9
5,3
7,0
Tavoite 2017
6-7%
6-7%
6-7%
6-7%
6-7%
Omaishoidon tuen piirissä yli 75 v % vastaavasta ikäryhmästä
2009
2010
2011
Karkkila
2,6
2,8
4,3
Vihti
3,7
4,8
5,0
Tavoite 2017
6-7 %
6-7 %
6-7 %
2012
5,4
4,9
6-7 %
2013
5,5
4,6
6-7 %
Vanhainkodeissa tai muussa pitkäaikaisessa laitoshoidossa yli 75 v % vastaavasta ikäryhmästä
2009
2010
2011
2012
2013
Karkkila
2,3
1,7
2,1
2,0
2,2
Vihti
2,3
2,4
2,4
2,5
1,9
Tavoite 2017
2-3%
2-3%
2-3%
2-3%
2-3%
Sosiaalitaito on yhteistyössä kuntien kanssa seurannut ikäihmisten palvelujen tilaa vuosittain
julkaistavassa raportissa. Raportti käsittää yli 75-vuotiaiden palvelujen tilan kunnissa. Ptky
Karviaisen vuoden 2013 palvelujen tila raportissa säännöllisen kotihoidon osuus 75 vuotta
täyttäneiden osalta on 13 %. Tämän saavuttaa viisi vertailukuntaa kahdestatoista. Omaishoidon tukea
saavien osuudesta 4 % saavuttaa vain Karviainen. Tehostetun asumispalvelun tavoitteen (vuoteen
2017 mennessä 6 - 7 %) saavuttavat puolet kunnista, Karviainen mukaan lukien.
Laitoshoidon osuus 75 vuotta täyttäneiden osalta on 4 % vuoden 2013 tilastojen mukaan. Tämä osuus
tulee muuttumaan vuonna 2015 palvelurakenteen muuttuessa avopainotteisemmaksi.
6
7
8
3. Tavoitteet
Työryhmä on asettanut ikääntyvän väestön tukemiseksi alla olevat tavoitteet 1-4.
Tavoitteisiin pääsemiseksi tarvittavat toimenpiteet ilmenevät kappaleessa 4., joka on jaettu
alaotsikoiksi palvelukeskuksittain. Tavoitteiden toteutumisen edellytyksenä on, että tarvittaviin
toimenpiteisiin on riittävät aineelliset ja taloudelliset voimavarat sekä henkilöstöresurssit. Tämän
raportin tekemisestä vastanneella työryhmällä ei ole suoraan valtuuksia päättää toimenpiteiden
toteuttamiseksi osoitettavista resursseista, vaan niistä päätetään kunnan toimintasääntöjen mukaisesti
esimerkiksi talousarvion yhteydessä.
Tavoite 1. Terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen
Tavoite 2. Osallisuuden lisääminen ja syrjäytyneisyyden ehkäisy
Tavoite 3. Turvallinen asuminen omassa kodissa mahdollisimman pitkään
Tavoite 4. Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa
Tavoitteiden toteutumista arvioidaan seuraavan kerran suunnitelman päivittämisen yhteydessä.
Seurantaa ei ole tarkoituksenmukaista tehdä tätä ennen, koska suunnitelmakausi määräytyy
valtuustokauden mukaan ja valtuustokautta on jäljellä enää kaksi täyttä kalenterivuotta.
4. Vastuunjako
Edellä kappaleessa 3 määritellyt tavoitteet vaativat vastuunjakoa toimenpiteiden toteuttamisesta eri
hallintokuntien kesken. Seuraavassa käydään läpi hallintokuntien ja toimialojen mahdollisuudet ja
vastuut määriteltyihin tavoitteisiin pääsemiseksi.
4.1. Hallintokeskus
Vihdin keskushallinnon tarkoituksena on taata kunnallisen demokratian toimivuus, edistää
elinkeinoelämän kilpailukykyä, kehittää asumisoloja, luoda henkilöstölle edellytykset sujuvaan
palveluun, huolehtia konserninäkökulman välittymisestä kaikkeen päätöksentekoon sekä tuottaa
kuntakonsernin toimintayksiköille niiden toimintaa tukevia palveluja kilpailukykyisesti.
4.1.1. Asuminen
Ensisijaisesti vanhusväestölle tarkoitettuja normaaleja vuokra-asuntoja on Sato Oyj:llä Vihdin
kirkonkylässä. Vihdin kunnalla ei ole omia vuokra-asuntoja, mutta kunta tiedottaa kotisivuillaan
Vihdin kunnan alueella toimivien yleishyödyllisten yhteisöjen (valtakunnalliset vuokrataloyhtiöt)
yhteystiedoista, asunnoista ja hakumahdollisuuksista.
Kunta tiedottaa kotisivuillaan myös Vihdin kunnan alueella toimivien asumisoikeusasuntoja
tarjoavien yhtiöiden yhteystiedoista, asunnoista ja hakumenettelyistä sekä hoitaa
asumisoikeusasuntoihin liittyvät viranomaistehtävät.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) talokohtaisten lainojen osalta kunta vastaanottaa
hakijoiden / rakennuttajien talokohtaiset korkotukilainahakemukset ja antaa niistä lausunnot. Kunta
puoltaa tarpeeseen perustuen korkotukilainahakemuksia, kuten mm. lainahakemuksia vanhusten
palveluasuntojen rakentamiseen.
9
4.1.2. Asiointi- ja palveluliikenne
Asiointi- ja palveluliikenteet ovat kaikille avointa joukkoliikennettä. Niiden ensisijainen tarkoitus on
turvata asiointimatkat kuntakeskukseen haja-asutusalueilta. Kaikilla reiteillä kuljettajalla on
mahdollisuus kutsusta poiketa hakemaan kotoa / viemään kotiin matkustajia aikataulun sallimissa
rajoissa, minkä vuoksi asiointi- ja palveluliikenteet palvelevat hyvin ikäihmisiä. Kutsu tilataan
suoraan kuljettajalta auton puhelinnumerosta. Poikkeamisesta ei peritä lisämaksua.
Vihdin kunta järjestää palveluliikennettä kahdella pienoislinja-autolla. Molemmat autot ajavat
viikoittain kolme eri reittiä, toinen auto kirkonkylältä käsin ja toinen Nummelasta. Nummelan
palveluliikenne hoitaa kesäaikaan myös yhden lisäreitin, kun linja-autoliikenne on suppeampaa.
Vihtijärvellä ajetaan kaksi reittiä viikoittain. Vihtijärven liikenne on kutsuohjautuvasti toimivaa
asiointiliikennettä ja hoidetaan tilataksilla.
Asiointi- ja palveluliikenteen aikataulut löytyvät kunnan nettisivuilta osoitteesta
http://www.vihti.fi/palvelut/joukkoliikenne ja Uudenmaan joukkoliikennesivuilta osoitteesta
http://www.uudenmaanjoukkoliikenne.fi/fi/vihti/aikataulut. Painettuja aikatauluja on saatavilla
Vihdin kunnanvirastolta, Nummelan terveysasemalta, Nummelan linja-autoaseman
matkahuoltoasiamieheltä, asiointi- ja palveluliikenteen autoista sekä Nummelan ja kirkonkylän
kirjastoista.
Vihdin kunta on yhteistyössä Punaisen Ristin Vihdin osaston kanssa sopinut asiointiystäväpalvelun
tarjoamisesta Nummelan palvelulinjalla. Asiointiystävä voi auttaa asioiden hoidossa esimerkiksi
kaupassa tai apteekissa. Asiointiystäväpalvelun järjestämisestä vastaa Punainen Risti ja Vihdin kunta
tukee toimintaa antamalla SPR:n kortilla asiointiystävän roolissa matkustavan henkilön matkustaa
palvelulinjalla ilmaiseksi.
4.2. Tekninen- ja ympäristökeskus
Tekninen- ja ympäristökeskus jakaantuu maankäytön, kunnallistekniikan, tilapalvelun,
rakennusvalvonnan sekä ympäristönsuojelun ja – valvonnan palveluihin.
Maankäyttöpalveluihin kuuluvat kaavoitus-, kiinteistö- sekä mittaus- ja paikkatietopalvelut. Näiden
avulla huolehditaan yhdyskuntarakenteen hallitusta ja tasapainoisesta kehittämisestä. Maankäytön
suunnittelulla pitää pystyä torjumaan asuinalueiden ongelmia. Esimerkiksi asumissuunnittelussa
huomioidaan erilaiset sosioekonomiset taustat omaavat ihmiset.
Kaavoitus on kunnan maankäytön suunnittelua. Kaavoitustoimi huolehtii muun muassa yleis- ja
asemakaavasuunnittelusta. Kaavoituksen pitää pystyä palvelemaan entistä monipuolisempaa väestöä
siten, että mahdollisimman moni viihtyy alueellansa. Kaavoituksessa luodaan edellytyksiä
monipuolisen ikäjakauman tarpeisiin ja pyritään vanhusten tarpeisiin sopiviin rakentamisen
ratkaisuihin.
Kunnallistekniikan rakentaminen, kunnossapito ja hoito kuuluvat teknisen toimen vastuulle.
Kunnallistekniikka rakentaa, ylläpitää ja suunnitteluttaa katu- ja viheralueita sekä hoitaa kunnan
metsäomaisuutta. Suunnitelmat laaditaan asemakaavan mukaisille alueille.
Kunnallistekniikan suunnittelulla voidaan vaikuttaa tarkemmin katu- ja viheraluesuunnitteluun niin,
että suoriutuminen arkisista tehtävistä on mahdollisimman helppoa. Liikenteen esteettömyyteen
vaikutetaan tehokkaasti katusuunnitelmavaiheessa. Esteettömällä ympäristöllä tuetaan ikäihmisten ja
toimintarajoitteisen omatoimista liikkumista ja vähennetään näin ollen kuljetustarvetta. Katujen
kunnossapidossa pyritään huomioimaan esteettömyys.
10
Monipuolisten virkistysreittien säilyttäminen taajamissa on tärkeä osa viihtyvyyttä ja terveyden
ylläpitoa. Myös hyvät yhteydet joukkoliikenteen ja palveluiden äärelle halutaan turvata.
Tilapalvelun tehtävänä on huolehtia kunnan omistamien kiinteistöjen rakennuttamisesta,
kunnossapidosta, hoidosta ja vuokraamisesta.
Rakennusvalvontaviranomaisen tehtävänä on yleisen edun kannalta valvoa rakentamista ja
kaavojen noudattamista.
4.2.1. Korjausrakentaminen
Kunta neuvoo, käsittelee ja myöntää korjaus ja energia-avustukset Asumisen rahoitus- ja
kehittämiskeskuksen (ARA) myöntämien määrärahojen ja voimassa olevien tulorajojen puitteissa.
Korjausavustusasioita Vihdin kunnassa hoitaa johtava rakennustarkastaja.
Kunta vastaanottaa terveyshaitta-avustusten hakemukset, neuvoo ja toimittaa hakemukset liitteineen
ARA:n hyväksyttäväksi.
Voimassaolevat tulorajat perustuvat ruokakunnan bruttokuukausituloihin.
Asunnossa asuvan ruokakunnan pysyvät yhteenlasketut bruttokuukausitulojen enimmäismäärät (VNA 3 §) ovat:
Henkilöluku
1
2
3
4
Tulot (brutto) €/kk
1530
2555
3410
4345
Jos ruokakuntaan kuuluu rintamaveteraani tai rintamaveteraanin leski, 3 §:n 1 momentin tulorajojen asemesta
sovelletaan seuraavia tulorajoja. Korotetut tulorajat ovat seuraavat (VNA 4 §):
Henkilöluku
Tulot (brutto) €/kk
1
2
3
4
1990
3320
4435
5650
Lisäksi taloyhtiöt voivat hakea suoraan ARA:lta avustuksia hissien rakentamiseksi kerrostaloihin.
4.3. Sivistyskeskus
Sivistyskeskus vastaa varhaiskasvatuksesta, esiopetuksesta, perusopetuksesta ja koululaisten aamu- ja
iltapäivätoiminnasta sekä nuoriso- ja aikuiskoulutuksesta sisältäen lukio-opetuksen, Hiiden Opiston,
musiikkiopiston ja ammattikoulutuksen siltä osin, kun ne kuuluvat kunnan toimivaltaan.
Sivistyskeskuksen alaisuuteen kuuluu kulttuuri- ja kansalaistoiminta, joka pitää sisällään mm.
kirjasto- ja tietopalvelut, museopalvelut, taiteen perusopetuksen ja ystävyyskuntatoiminnan.
Sivistyskeskuksen toimialueeseen kuuluu myös nuorisotyö ja liikuntapalvelut.
4.3.1. Kirjasto- ja kulttuuritoimi
Kulttuurin hyvinvointivaikutuksista on olemassa paljon tutkimustietoa. Kulttuuria harrastavat ihmiset
elävät kaksi kertaa muita todennäköisemmin yli 90-vuotiaiksi. Kulttuuriharrastukset alentavat
verenpainetta ja stressihormonien tasoa, auttavat kohtaamaan elämän kriisejä ja ehkäisevät
masennusta.
Kulttuuri tarjoaa ikääntyneille tietoa ja elämyksiä, lisää osallisuutta ja edistää henkisen pääoman
ylläpitämistä ja kehittymistä.
11
Kirjasto
Kirjasto tarjoaa mahdollisuuden sivistykseen, opiskeluun, tiedon hankintaan, elämyksiin ja
virkistymiseen. Vihdissä toimii kaksi kirjastoa, joista pääkirjasto sijaitsee Nummelassa ja lähikirjasto
Kirkonkylässä. Molemmat kirjastot ovat avoinna maanantaista lauantaihin kesää lukuun ottamatta.
Lisäksi kirjastoauto palvelee haja-asutusalueiden asukkaita kouluvuoden aikana. Kirjastosta tehdään
pyydettäessä vierailuja niin kouluille kuin vanhusten palvelutaloille.
Kirjasto tarjoaa monipuolista aineistoa: kirjoja, sanoma- ja aikakauslehtiä, musiikkia ja elokuvia.
Kirjaston kokoelmista löytyy myös isotekstisiä kirjoja ja äänikirjoja. Lisäksi Celia, valtion
erikoiskirjasto, palvelee lukivaikeudesta, näkövammasta, vanhuuden heikentyneestä näöstä tai
lihaskunnon tai muu vastaavan syyn perusteella asiakkaita, joille tavallisen painetun kirjan lukeminen
on vaikeaa. Asiakas voi tilata aineistoa itse Celia -kirjastosta tai kysyä Celian äänikirjoista omasta
lähikirjastosta.
Kirjastosta saa apua tiedonhaun opetukseen sekä tietokoneen ja internetin käyttöön. Vuosittain
vanhustenviikolla lokakuussa järjestettävä valtakunnallinen SeniorSurf -päivä huomioidaan jatkossa
myös Vihdin kunnankirjastossa. Tämän vuoden SeniorSurf -päivänä Vihdin kirjastossa tarjotaan
ikäihmisille esimerkiksi mahdollisuus tutustua tabletteihin ja saada opastusta niiden käyttöön.
Kirjastossa järjestetään monenlaisia kulttuuritapahtumia niin kirjaston kuin yhteistyökumppaneiden
toimesta. Kirjasto tarjoaa jo itse tilana mahdollisuuksia muun muassa erilaisten tapahtumien,
teemapäivien, näyttelyiden ja tiedotustilaisuuksien järjestämiseen. Kirjastossa järjestettävät
tapahtumat ovat pääasiassa ilmaisia ja avoimia kaikille. Kirjaston näyttelytilojen ohella Vihdissä voi
käydä maksutta tutustumassa tasokkaisiin näyttelyihin galleria Pictorissa.
Kotipalvelu on yksi tunnetuimmista ikääntyneelle väestölle suunnatuista kirjastopalveluista.
Kirjaston kotipalvelu tarkoittaa aineiston toimittamista kotiin asiakkaille, jotka eivät fyysisen esteen
tai vamman vuoksi pääse itse kirjastoon. Kotipalvelun kautta asiakas voi saada lainaksi
kirjastoaineistoa omien toiveiden mukaan. Vihdissä kirjasto ei ole pystynyt tarjoamaan
kotipalvelutoimintaa asukkaille niukan henkilöstöresurssin vuoksi. Nykyisellä kirjaston
henkilöstömäärällä ei voida hoitaa aineistokuljetuksia kotipalveluasiakkaille. Joissakin kirjastoissa
ongelma on ratkaistu vapaaehtoistyöntekijöiden avulla. Vihdin kunnankirjasto aikoo kartoittaa eri
vaihtoehdot kotipalvelukuljetusten järjestämiseksi, jotta kotipalvelu saataisiin otettua palveluna
käyttöön myös Vihdin kirjastossa.
Museo
Monet museot ovat miettineet, miten ikääntyvät ikäryhmät voisivat hyödyntää museoiden palveluja
entistä enemmän. Huomion kiinnittyminen ikääntyneisiin pohjaa museoiden ja kulttuurin
hyvinvointia edistävään vaikutukseen. Ikääntynyt voi osallistua museotoimintaan sekä kokijana että
tekijänä oman kiinnostuksensa, halunsa ja kykyjensä mukaan. Elämykset ja museon rauhoittavasta
ympäristöstä nauttiminen eivät saa olla kiinni iästä, asumismuodosta tai kunnosta.
Museon merkitys vanhusten hyvinvoinnille ja kuntoutumiselle on suuri. Moni vanhuksista kärsii
yksinäisyydestä ja on vaarassa masentua sen vuoksi. Museaalinen vanhustyö on yksinkertaistaen sitä,
että ammattitaitoisella työntekijällä on aito kiinnostus jokaisen ihmisen elämää kohtaan ja siitä
kiinnostuksesta kumpuaa esille asioita, joiden avulla on mahdollista luoda arki, jossa ikäihminen
kokee tulleensa kuulluksi ja nähdyksi.
Museon välittämä kulttuuri itsessään vaikuttaa suojaavan sosiaalisia riskejä vastaan. Monipuolinen
toiminta ja osallisuuden mahdollisuudet ovat avainasemassa sekä museon päämääriä että
ennaltaehkäisevää sosiaalityötä ajateltaessa. Uudet museopedagogiset menetelmät ja yhteistyö eri
toimijoiden kanssa ovat tärkeitä museon keinoja vastata erilaisten ryhmien tarpeiden huomioimiseen.
12
Muistojen matkalaukku on oiva työkalu ikäihmisten kohtaamiseen ja muistojen jakamiseen.
Laukun saapuessa järjestetään perehdyttämistilaisuus, jossa laukun sisältö, oheismateriaali ja
käyttömahdollisuudet käydään läpi museon työpajaohjaajan opastuksella.
Taide friskaa mieltä on hanke, jonka kohderyhmänä ovat ikäihmiset hoitolaitoksissa. Tavoitteena on
osallistaa ikäihmisiä esineiden, tarinoiden ja kuvallisen työskentelyn avulla. Projektikäynneillä
tuetaan vanhusten muistelutyötä sekä luodaan siltoja havainnoista ja mielikuvista vanhuksen
omakohtaisiin elämänkokemuksiin. Museo-opetus tarjoaa elämyksiä myös niille ikääntyneille, joiden
tavoittamattomissa itse museorakennus on.
KAMUSENI –hanke: kaveriksi museoon seniorille – vanhustyön vapaaehtoisten aktivoiminen
museovierailuihin seniorien kanssa. Se, joka lähtee mukaan, rikastuu itsekin yhteisestä vierailusta.
Parhaimmillaan museo on sukupolvien välisen oppimisen paikka.
Kulttuuriluotsit ovat koulutettuja vapaaehtoisia kulttuuritarjontaan perehtyneitä vertaisohjaajia. He
toimivat maallikko-oppaina museoissa ja houkuttelevat uusiin kokemuksiin.
Terveyttä kulttuurista –verkoston tavoitteena on ennalta ehkäisevien, parantavien ja inhimillisten
toimintatapojen käyttöön saaminen. Verkosto on vapaamuotoinen ja vapaaehtoinen asiantuntijoiden
yhteisö, jossa on noin 300 jäsentä; sosiaali- ja terveydenhuollon sekä museon ja kulttuurin
ammattilaisia.
Ikääntyneille suunnatun Taideapteekin hyllyiltä löytyy museo- ja kulttuurilääkkeitä, jotka antavat
voimaa erityisesti päiväkeskuksissa käyville, hoivaosastoilla asuville ja muillekin vanhuksille.
KULTA – K ulttuuria ja taidetta ikäihmisille –hankkeen tavoitteena on tuoda ikäihmisten museoja kulttuuritoiminta marginaalista keskiöön. Yhteisen toiminnan kautta on mahdollisuus avata
sukupolvien välille kaksisuuntainen tietovirta.
Muistelutyö on otettu Suomessa osaksi vanhustyötä. Muistelu on sekä yksilöllistä että sosiaalista
toimintaa. Yksilölle muistelu voi antaa voimavaroja, raivata tilaa yksilölliselle kokemukselle ja antaa
kertojan tuntea itsensä arvostetuksi. Muistelu voi tukea identiteettiä ja itsearvostusta. Itsetuntemuksen
lisääntyminen taas voi antaa tunteen oman elämän hallinnasta. Sosiaalinen, tavoitteellinen muistelu
parantaa psyykkistä hyvinvointia, muistitoimintoja ja terveyttä.
Muistatko? on Museoviraston rahoittama hyvinvointialan yhteistyöhanke. Hankkeen tavoitteena on
kerätä muistitietoaineistoa vanhusten työelämästä elämäkerrallisten muisteluhaastattelujen keinoin.
Muistatko – museopedaa ikäihmisille –koulutuspäivä on Museoliiton järjestämä museoalan
ammattilaisten koulutuspäivän, jonka aikana esitellyistä hankkeista valtaosa keskittyi muistiin ja
muisteluun.
Ohjattu muisteleminen on yksi museon keino tukea vanhusten psyykkistä hyvinvointia. Tavoitteena
on tarjota muistelun ja yhdessäolon kautta vanhukselle virkistäviä, eheyttäviä ja elähdyttäviä hetkiä.
Se, että kuuntelee ja osoittaa mielenkiintoa ja ymmärrystä kertojan elämäntarinaa kohtaan on
terapiaa, mitä museo voi ikääntyneelle tarjota. Muistisairailla, joilla lähimuisti ei enää toimi ja
kognitiiviset kyvyt ovat heikenneet, menneen muisteleminen voi tuoda suurta tyydytystä tähän
hetkeen. Tuetulla muistelulla voidaan vastata muistisairaan ymmärretyksi tulemisen tarpeeseen,
turvallisuuden tarpeeseen, hyväksytyksi tulemisen tarpeeseen sekä itsensä kykeneväksi kokemisen
tarpeeseen. Muistelutyö voi olla osa muistin elvyttämistä dementoituneilla vanhuksilla.
Vihdin museon ammatillinen museopedagoginen osaaminen riittää hyvin ikääntyneen väestön
kohtaamiseen monin eri tavoin. Toimintaa rajoittavina ongelmina ovat sekä hyvin rajalliset
henkilöstöresurssit sekä museotilojen saavutettavuus sekä esteettömyys. Näiden epäkohtien vuoksi
13
museo on joutunut rajoittamaan ikääntyneeseen väestöön suunnatun museopedagogisen toiminnan
yksilö- sekä ryhmämuistelutapahtumiin ja erityisesti ikääntyneille räätälöityihin erityisopastuksiin.
4.3.2. Liikuntapalvelut
Ikäihmisten liikunnalla pyritään ennalta ehkäisemään voiman ja kestävyyden alenemista, sekä
edistämään mielen virkistymistä, jolloin normaaleista arkirutiineista selviäminen säilytetään
mahdollisimman pitkään. Ikäihmisten liikuntapalveluita suunniteltaessa lähtökohtana ovat:
-
käyttäjälähtöisyys
saavutettavuus
yksilöllisyys
turvallisuus (fyysinen ja psyykkinen)
tasa-arvoisuus
toimintakyky
taitoerot
mielen hyvinvointi (voimavarat, elämän tarkoituksellisuus > arjen voima, elämänkokemus)
selviytymisen ylläpitäminen päivittäisistä toiminnoista
painonhallinta (liikunta ja ravitsemus)
esteettömyys (luontoliikuntaan ja sisäliikuntaan)
eettisyys
kestävä kehitys
säännöllisyys
nousujohteinen harjoittelu
mahdollinen sairauksien ehkäisy liikunnan avulla (diabetes, metabolinen oireyhtymä, jne.)
Ikäihmisten ohjattu liikunta tulisi olla osa kunnan hyvinvointipolitiikkaa ja vanhusstrategiaa ja
toteutuakseen edellyttäisi yhtä yhteistä palveluja esittelevää esitettä riittävällä fonttikoolla.
Tässä liikuntapiirakasta löydät kestävyyskuntoa kehittäviä liikuntamuotoja sekä lihaskuntoa ja
liikehallintaa kehittäviä lajeja.
14
Terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen
Liikuntapalvelut rakentaa palvelutoimintansa siten, että ikäihminen voi ylläpitää omaa
terveyskuntoaan omaehtoisesti. Tätä edistävät hyvin suunniteltu lähiympäristö, erityiset
liikuntapaikat ikäihmisille sekä laaja palvelutuottajien verkoston toteuttama toiminta.
Päivittäinen liikunta on ikäihmiselle elinehto. Liikunta ei estä vanhenemista, mutta liikunnan avulla
säilytetään ja parannetaan lihasvoimaa, tasapainoa, kävelykykyä, liikkuvuutta ja mielen
hyvinvointia. Omatoimisuuteen perustuva liikuntaa ja hyvinvointia edistävä toiminta on kuvattu
seuraavassa kaaviossa:
Omatoimisesti liikkuva hyvinvoiva
ikäihminen
Kuntoliikunta
Liikuntapalvelut
Yksityiset palvelutuottajat
Järjestötoiminta
Terveysliikunta
Perusturvakuntayhtymä Karviainen
Liikuntapalvelut
Yksityiset palvelutuottajat
Arkiliikunta
Lähiliikuntapaikat
Vertaisohjaajat
Ikäihmisten lähiliikuntapaikat
Avoimet ryhmät
Suljetut ryhmät
Yksilöohjaus
Vihdin kunnan liikuntapalvelu tuottaa ikäihmisille suunnattuja palveluita vuosittain tehdyn
kausiohjelman mukaisesti olemassa olevat resurssit huomioiden. Suunnitelma perustuu alla olevaan
prosessikuvaukseen:
Omatoimisesti liikkuva
hyvinvoiva ikäihminen
Seniori kuntosali
Seniori liikuntaklubi
Kevennetty kuntosali
Kehon huolto ja rentoutus
Seniori jumppa
Seniori circuit
Veteraani kuntosali
Vertaisohjaajien ryhmät
Lähiliikuttajat
Lähimmäisenliikuttajat
Avoimet ryhmät
Yksilöohjaus
Suljetut ryhmät
15
Osallisuuden lisääminen ja syrjäytyneisyyden ehkäisy
Liikuntapalvelun toimintaa suunniteltaessa pyritään huomioimaan niin vanhusneuvoston kuin
vammaisneuvoston sekä eri potilasjärjestöjen toiveita. Yhteistyö seurakunnan eri hankkeiden sekä
kunnan kuljetusasiantuntijan kanssa on ja tulee olla saumatonta kulkumahdollisuuksien
parantamiseksi eri liikuntapalveluihin, kuten muihinkin kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen ääreen.
Lisäksi liikuntapalvelut on mukana monissa yhteistilaisuuksissa esittelemässä omaa toimintaansa.
Turvallinen asuminen omassa kodissaan mahdollisimman pitkään
Oman ohjatun toiminnan lisäksi liikuntapalvelut toteuttaa vertaisohjaajatoimintaa. Vertaisohjaajat
ovat Vihdin liikuntapalveluiden kouluttamia vapaaehtoisia ohjaajia, joiden käytössä on
liikuntapalveluiden tilat ja välineet ja tarvittaessa vuokrataan ulkopuolisia tiloja ryhmien käyttöön.
Vertaisohjaajaksi voi ryhtyä liikunnasta kiinnostunut tai vailla harrastusta oleva henkilö
ilmoittautumalla liikuntapalveluihin.
Vapaaehtoistyö tarjoaa toimintaan osallistuvalle mahdollisuuksia, lisää mielekkyyttä elämään ja
toimintaa arkeen. Hyvä ihmissuhde viikossa antaa molemmille paljon.
Vertaisohjaajina toimivat lähimmäisenliikuttajat ja lähiliikuttajat. Lähimmäisenliikuttajat liikuttavat
ikääntyneitä ihmisiä heidän omasta kodistaan käsin yksilöohjauksena. Lähiliikuttajat ohjaavat
ryhmämuotoista liikuntaa Vihdin kylillä. Lähimmäisenliikuttajapalveluita voi tiedustella
liikuntapalveluilta. Palvelu on maksutonta.
Terveysliikunta pyrkii edistämään ja vaikuttamaan ikäihmisen omaehtoiseen toimintaan niin, että he
liikkuisivat terveytensä kannalta riittävästi ja tämän mahdollistajina toimisivat mm .vertaisohjaajat,
perhe, omaiset, ystävät, naapurit.
Liikunnan hyödyt:
- hidastaa lihasvoiman vähenemistä
- ylläpitää tasapainoa, liikkuvuutta, notkeutta ja nivelten hyvinvointia
- parantaa hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa
- vahvistaa luustoa
- parantaa unen laatua
- tuottaa mielen hyvinvointia
Hyötyjen maksimointi edellyttää:
- kuntosaliharjoittelua
- kotivoimistelua ja venyttelyjä
- luonnossa liikkumista
- tasapainoharjoittelua
- kaatumisten ehkäisemistä
- kuljetuspalvelua
Järjestöyhteistyö
Vihdin kunnassa toimii noin 50 liikuntajärjestöä. Seuratoiminnassa toimii runsaasti vapaaehtoisia
ohjaajia, joita liikuntapalvelut pyrkii tukemaan koulutuksellisesti ja näin suuntaamaan ohjaajavoimia
myös ikäihmisten liikuntaan. Välitöntä yhteistyötä vammais- ja eläkeläisjärjestöjen kanssa tulee
tiivistää.
16
Tavoitteet 2014-2016
Liikuntapalvelut on liikuntapalvelustrategiassaan vuosille 2014 – 2016 asettanut seuraavat tavoitteet
ikäihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi Vihdissä:
- Ennaltaehkäisevä ryhmätoiminta lisääntyy
- Liikuntajärjestöt toteuttavat ryhmiä ja toimintaa
- Saumaton palveluketju Perusturvakuntayhtymä Karviaisen kanssa
- Lähiliikunta on osana liikuntapaikkasuunnittelua
Omaehtoisuuden lisääminen ikäihmisten liikunnassa edellyttää
- turvallisia ja esteettömiä kävelyteitä ja –reittejä ja niiden suunnittelua jo kaavoitusvaiheessa
- liikuntavälinelainausta (sisältää liikuntavälineet ja selvät isotekstiset ohjeet kuvineen)
- yleisöluentoja omaisille ja ikäihmisille liikunnan ja terveyden yhteydestä, terveistä
elämäntavoista sekä kunnan alueella olevista mahdollisuuksista liikkua
- liikunnan asemaa vahvistetaan osana sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintaa
4.3.3. Nuorisopalvelut
Erityisnuorisotyössä panostetaan opintonsa keskeyttäneiden, ilman tutkintoa olevien nuorten ja
työttömien nuorten aktivoimiseen ja tuetaan urapolun kehittymistä. Nuorisopalvelut järjestää nuorille
työpajatoimintaa sekä tarjoaa etsivän nuorisotyön palveluita. Nuorten työllistämisessä ja
aktivoinnissa voisi aiempaa enemmän hyödyntää nuorten työpanosta ikäihmisten tukemista.
Esimerkkejä ikäihmisten tukemisessa voisi olla kotihoitopalvelut, jotka tuovat sisältöä kotona
asuvien ikäihmisten arkeen. Nuorten toteuttamia kotihoitopalveluita voisi olla esimerkiksi
ikäihmisten lumitöiden teko, polttopuiden teko, ulkoilussa avustaminen, ruoanlaitto, lehtien luku,
seurustelu, leipominen ja kotikirjastopalveluiden organisoiminen.
4.3.4. Hiiden Opisto
Hiiden Opisto on vapaan sivistystyön lain (21.8.1998/632) alla toimiva oppilaitos, jonka
sopimuskuntia ovat Lohja, Vihti ja Siuntio. Hiiden Opiston toimintaa ohjaavat sekä ylläpitäjäkunta
Lohjan kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta että sopimuskuntien edustajista koottu johtokunta.
Opistotoimintaa johdetaan alueittain, aineosastot vastaavat opetuksen järjestämisestä
sopimuskunnissa. Opistolla on toimistot Lohjalla ja Vihdissä. Rehtori vastaa koko opiston
toiminnasta, strategiasta, opetuksesta, taloushallinnosta ja henkilöstöstä mutta myös Lohjan ja
Siuntion alueesta. Apulaisrehtorin vastuulla on Vihdin aluehallinto. Aineosastojen
osastonjohtajat vastaavat opiston opetustoiminnan suunnittelusta, sisällöstä ja toteutuksesta kaikissa
sopimuskunnissa.
Lain mukaan vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen
pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta (laki
vapaasta sivistystyöstä, 21.8.1998/632, 29.12.2009 1§). Hiiden Opiston ylläpitämislupa uudistettiin
opetusministeriön toimesta 1.1.2013 vastaamaan 29.12. voimaan tullutta lain kirjainta. Uudessa
ylläpitämisluvassa edellytetään Hiiden Opiston opetuksellisen otteen ja kansalaisopistopedagogiikan
vahvistamista elinikäisen oppimisen hengessä. Opiston ikäihmisten opetuksessa noudatetaan
ylläpitämisluvan tehtäviä.
Opiston kehittämissuunnitelmassa vuodelle 2021 asti nähdään tärkeänä ikäihmisten opintojen
järjestäminen ja edelleen kehittäminen. Opintoja suunnitellaan ja kehitetään kaikissa Hiiden Opiston
neljässä aineosastossa (yhteiskunta-, kielet ja musiikki-, taide ja liikunta- sekä taito-osasto)
aikuisopetuksen ja kansalaisopisto-opetuksen ammattilaisten voimin. Kurssikokonaisuuksien
tavoitteet, opetussuunnitelmat ja sisällöt vaihtelevat vuosittain palvellen niitä ikäihmisten toiveita ja
tarpeita jotka nousevat vallitsevasta yhteiskunnallisesta tilanteesta, ikäihmisten asemasta ja
17
ikääntymisen mukanaan tuomista haasteista. Ikäihmisten opintotarjottimella on mm. Voimaa
viisauden vuosiin -opintoryhmiä, ikäihmisten yliopistoryhmiä, liikunta- ja tanssiryhmiä,
käsityöryhmiä sekä ikäihmisten atk-ryhmiä. Lukuvuonna 2013 -2014 opiston tarjonnassa oli yli 50
ainoastaan ikäihmisille suunnattua kurssia.
4.4. Perusturvakuntayhtymä Karviainen
Perusturvakuntayhtymä Karviainen on Karkkilan kaupungin ja Vihdin kunnan muodostama
perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kuntayhtymä. Jäsenkunnat ovat antaneet kuntayhtymälle
tehtäväksi ja vastuulle järjestää asukkailleen terveydenhuoltolain mukaiset palvelut mukaan lukien
erikoissairaanhoito ja sosiaalihuoltolain ja sosiaalihuollon erityislakien mukaiset palvelut lukuun
ottamatta lasten päivähoitoa.
4.4.1. Terveydenhuollon vastaanottopalvelut
Karviainen tuottaa ikääntyneille lääkärin ja hoitajan vastaanottopalveluja, mielenterveys- ja
päihdepalveluja, suun terveydenhuoltopalveluja ja muistipoliklinikan palvelut.
Lääkärin ja hoitajan vastaanotoilla tavoitteena on viivytyksetön yhteydensaanti, hoidon tarpeen
arviointi ilman jonotusaikaa ja kiireellinen hoito välittömästi päivystyksessä. Tavoitteena on, että
asiakas pääsee lääkärin ja suun terveydenhuollon kiireettömälle ajanvarausvastaanotolle noin 2
viikon kuluessa yhteydenotosta. Ajanvarausvastaanotto toimii joka arkipäivä, siten että maanantaista
torstaihin on myös iltavastaanotto.
Terveyskeskuspäivystys on virka-ajan ulkopuolella Lohjalla Tynninharjun toimipisteessä. Palvelu on
tarkoitettu kiireellistä hoitoa välittömästi tarvitseville potilaille silloin, kun potilas ei sairauden laadun
vuoksi voi odottaa päivystysaikaa seuraavaan päivään.
Terveydenhuollon vastaanottoihin kuuluvat myös lääkinnällinen kuntoutus, mielenterveys ja
päihdepalvelut sekä muistipoliklinikka. Lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvat kuntoutusneuvonta
ja -ohjaus, potilaan toiminta- ja työkyvyn sekä kuntoutustarpeen arviointi, kuntoutustutkimus, jonka
avulla selvitetään potilaan kuntoutusmahdollisuuksia, toimintakyvyn parantamiseen ja ylläpitämiseen
tähtäävät terapiat sekä muut tarvittavat kuntoutumista edistävät toimenpiteet, apuvälinepalvelut ja
sopeutumisvalmennus. Kuntoutusjaksoja voidaan toteuttaa avo- tai laitoshoidossa.
Karviainen järjestää potilaan hoitoon liittyvän lääkinnällisen kuntoutuksen silloin, kun sen
järjestäminen ei kuulu Kelan tai muun tahon vastuulle lainsäädännön perusteella. Fysioterapiaa on
lähipalveluna Karkkilan ja Nummelan terveysasemilla. Palvelu sisältää yksilö- ja ryhmävastaanottoja
sekä tarvittaessa kotikäyntejä ja asiakkaiden ohjausta vuodeosastoilla ja asumispalveluyksiköissä..
Muita lääkinnällisen kuntoutuksen muotoja ovat mm. puheterapia, toimintaterapia ja erilaiset
erikoisterapiat. Apuvälineiden (proteesit, liikkumisen apuvälineet jne.) ja kotona asumisen
mahdollistavien muutostöiden myöntäminen kuuluu myös lääkinnälliseen kuntoutukseen.
Karviainen vastaa potilaan lääkinnällisen kuntoutuksen suunnittelusta siten, että kuntoutus
muodostaa yhdessä tarpeenmukaisen hoidon kanssa toiminnallisen kokonaisuuden. Näin ollen myös
ostopalveluina tuotettavien palveluiden tarpeen arviointi ja toteutuksen seuranta tuotetaan omana
toimintana.
Karviaisen mielenterveys- ja päihdepalvelut sisältävät psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanoton,
psykiatrisen kotisairaanhoidon ja päivätoiminnan. Tavoitteena on matalan kynnyksen palvelujen
tuottaminen siten, että päihde- ja mielenterveysongelmat hoidetaan yhtenä kokonaisuutena.
Muistipoliklinikan toiminnan tavoitteena on, että muistioireet tunnistetaan mahdollisimman
varhaisessa vaiheessa ja muistioireiset ohjataan tutkimuksiin. Muistisairaalle turvataan oikeaaikainen tuki, hoito sekä palvelut. Asiakkaiden terveydentila, toimintakyky ja voimavarat arvioidaan
monipuolisesti. Palvelutason perusteena ovat Kansallinen muistiohjelma 2012 - 2020 STM 2012 ja
18
laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista STM
2012. Palvelutason tavoitteena on, että kaikki, jotka epäilevät itsellään tai läheisellään muistisairautta,
voivat hakeutua muistipoliklinikalle. Pääsääntöisesti muistipoliklinikalla hoidetaan yli 65-vuotiaat
muistisairaat asiakkaat. Muistipoliklinikalle keskitetään muistisairaiden perustutkimukset, hoidon
suunnittelu ja seuranta asiakkaan tarpeiden mukaisesti.
Erikoissairaanhoitoon annetaan tarvittaessa lähete Karviaisen lääkärivastaanotoilta. Joitakin
erikoissairaanhoitotason palveluja on myös omana palveluna tai pienimuotoisesti ostopalveluna (mm.
tutkimuksia, erikoislääkäripalveluja).
Suun terveydenhuollon palvelujen lisäksi suuhygienisti tekee suun terveystarkastukset laitoksissa,
asumispalveluyksiköissä ja tarvittaessa kotihoidon asiakkaiden kotona. Karviainen tuottaa joitakin
erikoishammaslääkäripalveluja kuten suukirurgian ja parodontologian palveluja. Virka-aikana
hammaslääkäripäivystys on Karviaisen toimipisteissä ja iltaisin, viikonloppuisin ja arkipyhäisin
hammaslääkäripäivystys on järjestetty Uudellamaalla kuntien yhteispäivystyksenä. Yöaikaisen
ensiavun akuutteihin hammasvaivoihin tarjoaa HUS sairaanhoitopiirin suu- ja leukakirurginen
päivystys.
Karviaista laajemmalla alueella tuotetaan vastaanottopalveluja mm. kehitysvammaisille ja muille
erityisryhmille. Palvelun hankinnasta päättää Karviaisen asianomainen viranhaltija laatiessaan
asiakkaalle erityishuolto-ohjelman ja/tai palvelusuunnitelman. Kehitysvammaisille näitä palveluja
tuottavat kuntayhtymät kuten Eteva ja muut palveluntuottajat, joiden kanssa Karviaisella on voimassa
oleva sopimus.
4.4.2. Ikääntyneiden sosiaalityö
Toiminnan tarkoituksena on järjestää vanhuspalvelulaissa vanhuspalveluikäisille (yli 63 vuotta
täyttäneille) hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista tukevia
terveystarkastuksia, vastaanottoja tai kotikäyntejä sekä sairauksien ja tapaturmien ennaltaehkäisyä.
Ikäihmisille suunnattuja palveluja ovat palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta,
omaishoito ja muu sosiaalityö, sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetukset, veteraani- ja
sotainvalidipalvelut, ikäihmisten asumispalvelut. Lisäksi Karviainen antaa lausunnot yksityisen
sosiaalipalvelun luvan- ja ilmoitustenvaraisista palveluista.
Palveluohjaus on tarkoitettu palveluja tarvitseville ikäihmisille, heidän omaisilleen ja läheisilleen
sekä ikäihmisten parissa työskenteleville. Neuvontaa, ohjausta sekä sairauksien ja tapaturmien
ehkäisyä toteuttavat terveydenhuollon ja sosiaalihuollon ammattilaiset kotikäynteinä sekä puhelin- ja
vastaanottotoimintana. Neuvonta ja ohjaus kohdistuvat ikäihmisten palveluihin kuten asumista
tukeviin palveluihin ja etuisuuksiin. Tavoitteena on tukea ikäihmisten omatoimista elämää ja
kannustaa omien voimavarojen käyttöön sekä löytämään omia tarpeitaan vastaavat palvelut.
Palvelutarpeen arvioinnissa selvitetään monipuolisesti asiakkaan avun ja tuen tarve sekä
toimintakyky hänen omassa toimintaympäristössään. Palvelutarpeen selvittäminen ja
ensiarviointikäynti tehdään asiakkaan suostumuksella hänen kotiinsa. Arvioinnin apuna käytetään
erilaisia toiminatakykymittareita. Mikäli palveluntarvetta ilmenee, asiakas ohjataan tarvitsemiensa
palveluiden piiriin. Moniammatillista yhteistyötä toteutetaan omaisten, muiden sosiaali- ja
terveydenhuollon ammattilaisten sekä kolmannen sektorin kanssa. Tarvittaessa asiakkaalle nimetään
vastuutyöntekijä.
Veteraaneille järjestetään palveluja osana ikäihmisten palveluja. Palvelut ovat yksilöllistä ohjausta ja
neuvontaa sekä palveluntarpeen arviointia. Veteraanien ja sotainvalidien laitos- ja avokuntoutus
tapahtuu Valtionkonttorin ja kunnan myöntämillä määrärahoilla.
19
Omaishoidontuki ja sosiaalihuoltolain mukaisen kuljetuspalvelutuki ovat määrärahasidonnaisia, jotka
myönnetään hakemuksesta. Omaishoidon tukea myönnetään sitovaan ja vaativaan hoitotyöhön.
Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelutuki myönnetään hyväksyttyjen myöntämisperusteiden
mukaisesti. Vihdin kunta on testamentti varoin tukenut omaishoitajien vapaapäivien korvaamista
kotiin annettavalla hoivalla.
Asiakkaan valinnanvapauden laajentamiseksi on otettu palveluseteli käyttöön säännöllisessä ja
tilapäisessä kotihoidossa sekä omaishoitajien vapaapäivien aikaisessa hoidossa.
Sosiaalihuoltolain mukaista yksityisten palveluntuottajien valvontaa toteutetaan Aluehallintoviraston
ja Valviran ohjeistuksen mukaisesti.
4.4.3. Kotiin vietävät palvelut
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista
edellyttää, että palvelurakenne on muokattava sellaiseksi, että iäkkäiden henkilöiden pitkäaikainen
hoito ja huolenpito voidaan toteuttaa pääosin kotona tai kodinomaisissa asumisympäristössä. Näin
ollen kotihoidossa tullaan hoitamaan tulevaisuudessa yhä huonokuntoisempia ja monisairaampia
asiakkaita.
Kotihoitoa tarjotaan ympärivuorokautisesti Karviaisen alueella. Kotihoito on hoito- ja
palvelusuunnitelman mukaista säännöllistä tai tilapäistä, potilaan asuinpaikassa, kotona tai siihen
verrattavassa paikassa moniammatillisesti toteutettua terveyden ja sairaanhoidon palvelua.
Kotihoidossa hoidetaan eri-ikäisiä asiakkaita. Kotiutustiimi toimii kotiutumisen edistämiseksi
erikoissairaanhoidosta ja perusterveydenhuollosta kotiin tai asumispalveluyksikköön.
Kotihoidolla tarkoitetaan kotisairaanhoidon sekä kotipalvelun asiakkaita. Kotisairaanhoidossa
käytettävät hoitosuunnitelman mukaiset pitkäaikaisen sairauden hoitoon tarvittavat hoitotarvikkeet
sisältyvät hoitoon. Kotipalvelu sisältää asiakkaalle annettavat sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut.
Kotipalveluilla tarkoitetaan asumiseen, henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon, sekä muuhun
tavanomaiseen ja totunnaiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä
avustamista. Kotipalveluja annetaan alentuneen toimintakyvyn tai sairauden perustella asiakkaille,
jotka tarvitsevat apua suoriutuakseen totunnaiseen elämään kuuluvista tehtävistä ja toiminnoista.
4.4.4. Ympärivuorokautinen pitkäaikainen hoiva
Vuosina 2013 - 2016 yli 75-vuotiaiden osuus lisääntyy Karkkilassa 62:llä ja Vihdissä 333:llä eli
yhteensä n. 400 henkilöllä. Vuoteen 2020 mennessä lisäys on 835 ikäihmistä, jolloin tehostetun
asumispalvelujen tarve lisääntyy 10 asumispalvelupaikalla Vihdissä, jotta saavutetaan 6 prosentin
kattavuus. Toiminnan tarkoituksena on turvata asiakkaan hoito ja asumisympäristö, mikäli hän ei
enää kotihoidon tukitoimien avulla voi asua omassa kodissa sekä turvata laadukas ja asianmukainen
hyvä hoito.
Hoito- ja palveluprosessien asiakaslähtöinen suunnittelu ja toteutus perustuvat asiakkaan tarpeiden,
voimavarojen ja toimintaympäristön huolelliseen ja monipuoliseen arviointiin. Karviaisella on vastuu
yksityisten sosiaalihuollon yksiköiden valvonnasta jäsenkuntiensa alueella asiakkaiden
perusoikeuksien toteutumisen turvaamiseksi. Toiminta perustuu Terveydenhuoltolakiin,
Sosiaalihuoltolakiin ja lakiin Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja sosiaali- ja
terveyspalveluista sekä Ikäihmisten palvelujen laatusuositukseen.
Tavoitteena on, että pitkäaikainen hoiva toteutuu oikea-aikaisesti sekä hoito- ja palvelusuunnitelman
mukaisesti. Suunnittelu- arviointi- sijoitus työryhmä (SAS) tekee päätöksen asiakkaalle
myönnettävästä tehostetusta asumispalvelusta määrärahojen mukaisesti. Arvioinnissa käytetään
ikäihmisten palveluissa RAVA toimintakykymittaria, MMSE (minimental state examination) muistin
ja tiedonkäsittelyn arviointiin tarkoitettua testiä sekä RAI arviointimittaria, joka on kansainvälinen
20
vanhusasiakkaiden hoidon tarpeen ja laadun sekä kustannusten arviointi- ja seurantajärjestelmä.
Henkilöstöresursseissa tavoitteena ovat vähintään STM:n suositukset, jotka on kuvattu ikäihmisten
palvelujen laatusuosituksessa. Tavoitteena on, että kaikilla ikääntyneiden sosiaali- ja
terveyspalveluissa toimivilla on sosiaali- ja/tai terveydenhuollon koulutus sekä
täydennyskoulutuksena hankittu gerontologinen asiantuntemus
Ympärivuorokautinen pitkäaikainen hoiva on kilpailutettu ja uudet sopimukset tulevat voimaan
1.1.2015. Uudessa kilpailutuksessa tehostetun asumispalvelun hoitotyön mitoitus on 0,5.
Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien tarvitsemia asumispalveluja on sekä Karviaisen alueella että
alueen ulkopuolella. Näitä järjestetään sekä ikääntyneille että nuoremmille mielenterveys- tai
päihdekuntoutusta tarvitseville aikuisikäisille kuntalaisille. Kuntoutujien kuntoutumispolku
asumispalveluista itsenäiseen asumiseen on turvattu asumispalvelun ohjauksella. Lisäksi
asumispalveluja tarjotaan myös niille asiakkaille, jotka vamman, kehitysvamman tai
vajaakuntoisuuden vuoksi eivät kykene asumaan itsenäisesti ilman tukea. Asumispalvelu voi olla
tuettua, kevyempää asumispalvelua tai tehostettua asumispalvelua, jolloin henkilökuntaa on paikalla
ympäri vuorokauden. Lisäksi vaikeavammaiselle järjestetään palveluasumista. Ikääntyneille
kehitysvammaisille tarjotaan tuettua, autettua ja ohjattua asumista. Vammaisten - mukaan lukien
kehitysvammaiset - asumispalvelut lisääntyvät ja laitoshoito vähenee.
4.4.5. Laitoshoito
Potilaat saavat lääketieteellisesti perusteltua akuuttia, kuntouttavaa ja lyhytaikaista vuodeosastohoitoa
joustavasti ja nopeasti. He tulevat osastolle lääkärin lähetteellä Karviaisen päiväpäivystyksestä,
potilassiirtoina erikoissairaanhoidosta (HUS) tai Lohjan Tynninharjun päivystysosastolta.
Hoidon tavoitteena on edistää potilaan terveyttä kuntouttavan hoitotyön keinoin tukemalla potilaan
omia voimavaroja. Hoitoa ohjaavat mm. potilasturvallisuussuunnitelma, saattohoitosuunnitelma sekä
lääkehoitosuunnitelma. Saattohoitoon tulevalle potilaalle pyritään takaamaan mahdollisimman
aktiivinen, arvokas ja oireeton loppuelämä.
Nummelan vuodeosasto toimii akuuttina osastona, joista kaksi paikkaa on eristyspotilaille tai
saattohoitopotilaille. Joulukuusta 2014 alkaen Karkkilan vuodeosasto toimii akuutti- ja
kuntouttavana osastona. Vihdin hoivaosastolla hoidetaan lyhyt- ja pitkäaikaishoivaa tarvitsevat
potilaat. Kunnanvaltuusto 30.3.2015 on hyväksynyt Vihdin hoivaosaston toiminnan lopettamisen
1.8.2015 alkaen.
Virka-ajan ulkopuolella ja viikonloppuna akuutti hoito ostetaan Lohjan Tynninharjun päivystyksestä.
Lohjan terveyskeskuksen vuodeosastolle voidaan ottaa päivystävän lääkärin päätöksellä
lyhytaikaiseen (1-3) vrk:n vuodeosastohoitoon hoidollisista syistä.
Kuten tässä suunnitelmassa aiemmin on tuotu esiin vanhuspalvelulain ( § 14) mukaan pitkäaikaista
laitoshoitoa järjestetään vain poikkeustapauksissa. Laitoshoidon järjestämiseksi on oltava
lääketieteelliset perusteet tai se on muuten perusteltava iäkkään henkilön arvokkaan elämän ja
turvallisen hoidon kannalta. Vihdin hoivaosasto ei vastaa näihin perusteisiin. Vihdin hoivaosaston
tilat eivät vastaa tämän päivän laatusuositusten mukaista ikääntyneen asumista.
Erityisryhmien laitospalveluja tarjotaan mm. niille asukkaille, jotka mielenterveys- tai
päihdeongelman vuoksi tarvitsevat laitoshoitoa. Mielenterveys- ja päihdepotilaat pyritään
kuntouttamaan laitoshoidosta itsenäisempään asumiseen mahdollisimman nopeasti. Kehitysvammaja vammaispalveluissa laitoshoito on aiemmin ollut tapa järjestää runsaasti apua tarvitsevien
asuminen ja palvelut. Nykyisin pyritään yksilölliseen asumiseen tavallisilla asuinalueilla ja enemmän
palvelua tarvitseville etsitään ensisijaisesti pieniä asumisryhmiä tai pienryhmäkoteja.
21
4.4.6. Sosiaalipäivystys ja kriisipäivystys
Karviaisen hallinnoima alueellinen sosiaalipäivystys hoitaa kiireelliset sosiaalipäivystystehtävät
sopimuskuntien alueella. Kiireellisissä tapauksissa sosiaalipalveluiden tarve arvioidaan välittömästi.
Sosiaalipäivystyksen tehtävä on varmistaa palvelun saanti ensisijaisesti virka-ajan ulkopuolella,
jolloin peruspalveluiden työntekijöitä ei ole tavoitettavissa.
Kriisipäivystys antaa kuntalaisille psykososiaalista tukea kriisitilanteissa kaikkina vuorokauden
aikoina. Kriisipäivystyksen tarkoituksena on tuottaa kriisiapua asiakkaille traumaattisissa kriiseissä,
kuten läheisen kuolintapauksissa, itsemurhayrityksissä, onnettomuuksissa, ryöstöissä,
suuronnettomuuksissa, tulipaloissa, läheltä piti –tilanteissa jne. Asiakas ohjataan palveluun
sosiaalipäivystyksen kautta hänen otettuaan yhteyttä hälytyskeskukseen.
5. Yhteistyö ja kolmas sektori
Kunta tekee yhteistyötä kunnassa toimivien julkisten tahojen, yritysten sekä ikääntynyttä väestöä
edustavien järjestöjen ja muiden yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa ikääntyneen väestön
hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi.
5.1. Vanhusneuvosto
Kunnanhallitus on 23.9.2013 päättänyt asettaa vanhuspalvelulain ja vanhusneuvoston
toimintasäännön mukaisen vanhusneuvoston kahden vuoden toimikaudeksi eli vuosiksi 2013–2014 ja
nimennyt 18.11.2013 eläkeläisjärjestöjen ja muiden vanhusten parissa toimivien tahojen esityksistä
10 jäsentä. Kunta pyytää vanhusneuvolta lausuntoja mm. rakennuskaavoista ja muista vanhuksia
koskevista asioista. Vanhusneuvostolla on edustaja kunnan liikenneturvallisuustyöryhmässä.
Kunnanhallitus on kokouksissaan 2.3.2015 ja 4.5.2015 nimennyt vanhusneuvoston jäsenet ja
varajäsenet toimikaudeksi 2015 – 2016.
5.2. Vihtiläiset järjestöt
Vihtiläiset järjestöt voivat anoa vuosittain avustusta vihtiläisten vanhusten toiminnan tukemiseen
mm. ryhmätoimintaan kuten liikunta- ja kulttuuriryhmiin Vihdin kunnan lahjoitus ja
testamenttirahastosta. Lahjoitus- ja testamenttirahaston tarkoituksena on turvata Vihdin kunnalle
lahjoituksina, testamentteina tai muutoin perintönä saatujen varojen käyttö niille määrättyyn
tarkoitukseen. Lahjoitusten ja testamenttien sekä kunnalle haettujen perintöjen pääasiallinen
käyttötarkoitus on vanhusten huolto ja siihen liittyvät asiat. Rahaston käytöstä päättää Vihdin kunnan
hallitus, joka on siirtänyt päätösvaltaa vanhusten osalta edelleen Ptky Karviaiselle. Avustuksia
myönnettäessä otetaan huomioon yhdistyksen jäsenten määrä sekä järjestettävien tapahtumien määrä,
toiminnan laajuus ja vaikuttavuus.
Vihdin kunta on yhteistyössä Punaisen Ristin Vihdin osaston kanssa sopinut asiointiystävä palvelun
tarjoamisesta Nummelan palvelulinjalla (kts. kohta 4.1.2. Asiointi- ja palveluliikenne).
Liikuntapalveluiden järjestöyhteistyöstä on kerrottu tämän suunnitelman sivulla 16.
5.3. Vihdin seurakunta
Vihdin seurakunta järjestää monenlaista toimintaa ikääntyvälle väestölle.
Eläkeläisille pidetään kerhoja kirkonkylässä ja Kuortilanluhdin palvelukodissa, Nummelassa,
Ojakkalassa ja Selissä. Lisäksi Vanjärvellä ja Vihtijärvellä kokoontuvat diakoniakerhot.
Lähetystyöllä on myös useita kerhoja kirkonkylässä, Nummelassa ja Selissä. Kerhoilla on myös
kesäretki, joka suuntautuu jollekin lähipaikkakunnalle.
Eläkeläisten iloinen iltapäivä huhtikuussa kirkonkylän seurakuntatalolla on eri eläkeläisjärjestöjen
yhteinen ponnistus.
22
Riuttarannan leirikeskukseen järjestetään elokuussa kaksi eläkeläisten retkipäivää: palvelutalojen
asukkaille yksi ja kaikille avoimia yksi. Myös omaishoitajille yhdessä hoidettavan kanssa on
virkistyspäivä elokuussa Riuttarannassa, samoin näkövammaisille, invalideille ja sydänyhdistykselle.
Myös sotaveteraaneille ja sotainvalideille on oma retkipäivä.
Toivon paikka toimii keskiviikkoisin ja torstaisin Nummelan seurakuntakeskuksessa, joka on
tarkoitettu kaikenikäisten kohtauspaikaksi. Olkkari-nimellä on samaa toimintaa maanantaisin
kirkonkylän seurakuntatalolla. Nummelassa on myös päiväkuoron harjoitukset, nuttukerho ja
taidepiiri.
Vihdin seurakunta järjestää keväisin ja syksyisin sururyhmät läheisensä menettäneille ja
diakoniatyöntekijät tekevät kotikäyntejä tarvitsevien luo.
Yhteisesti vietetyt syntymäpäiväjuhlat 70 ja 75 vuotta täyttäville keväällä kirkonkylässä ja 80, 85, 90
ja 95 vuotta täyttäville syksyllä Nummelassa ovat saavuttaneet hyvän suosion. Jokaiselle lähetetään
henkilökohtainen kutsu juhlaan.
Vanhusten kirkkopyhä vanhusten viikon alussa sekä Vihdin kirkossa että Vihtijärvellä on vanha
perinne. Vanhusten viikolla järjestetään yhteistyössä Karviaisen kanssa Eläkeläisten hyvinvointipäivä
Nummelan seurakuntakeskuksessa.
23