Viisas Raha 10 / 2014 - Osakesäästäjien Keskusliitto
VIISAS RAHA SIJOITTAJAn taulukot Osakkeet& rahastot s.40–43 10 Lehti suomalaiselle sijoittajalle 2014 Osakesäästäjien Keskusliitto•Hinta 9,50 € Talvivaara: Putoavan puukon nappaaminen tekee kipeää Väitöskirja: Älä luota sijoitustaitoihisi liikaa Sijoituskoulu: Ostaminen, myyminen ja salkunhallinta UPM uudistuu, mutta Jussi Pesonen muistuttaa mistä raha yhä virtaa yhtiöön TURHA HAUKKUA BULKKIA SIJOITUSLISTA top 5: RESTAMAX ORAVA FORTUM FISKARS NOKIAN RENKAAT MANDATUM HENKIVAKUUTUSOSAKEYHTIÖ PÄÄKIRJOITUS Nyt kaivataan liikevaihtojen kasvua Vaali vaurauttasi Rahalla on loputtomasti mahdollisuuksia, mutta menestys vaatii työtä. Yhdessä maailman suurimman varainhoitotalon kanssa valitsemme iShares -indeksituotteista sinulle sopivimmat ja yhdistämme ne vakuutussopimuksen hyötyihin. Vaali vaurauttasi ja pyydä meiltä Parempi suunnitelma. mandatumlife.fi/ishares Päättymässä oleva sijoitusvuosi on ollut melko hyvä varsinkin yleiseen taloustilanteeseen suhteutettuna. Joulukuun alussa OMX Helsinki -portfolioindeksi oli seitsemän prosenttia vuoden alkua ylempänä. Osakekursseja ovat tukeneet muun muassa hyvät osinkotuotot suhteessa alhaiseen korkotasoon sekä säästöohjelmien ansiosta keskimäärin hyvällä tasolla pysyneet yritysten tulokset. Kurssinousun myötä arvostuskertoimet ovat kuitenkin kohonneet, joten osakekurssien merkittävä nousu tästä eteenpäin edellyttää yrityksiltä myös liikevaihtolukujen kasvua. Myös Osakesäästäjien jäsenmäärä ja toiminnan aktiivisuus ovat olleet vuoden 2014 aikana kasvussa. Tätä kirjoitettaessa olemme jo ylittäneet 18 500 jäsenen rajan. Paikallisyhdistysten järjestämien tapahtumien määrä on myös ollut runsas. Tämän lehden sivuilla 44–45 on tarkempi katsaus Osakesäästäjien Keskusliiton toimintavuoteen. Jutun yhteydessä olevaan taulukkoon on myös listattu ne yhdeksän eri hanketta tai asiakokonaisuutta, joihin Osakesäästäjät ovat antaneet oman lausuntonsa. Viisas Rahan joulukuun numerossa on myös katsaus metsäteollisuuden tilanteeseen ja tulevaisuudennäkymiin. UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen arvioi, että yhtiöllä on edellytykset maksaa kasvavaa osinkoa tulevaisuudessa. Nämä ovat osakesäästäjän kannalta myönteisiä signaaleja tässä muuten haastavassa tilanteessa. Erityisesti Venäjän suunnalta olemme saaneet viime aikoina kuulla kotimaisten Myös Osakesäästäjien pörssiyhtiöiden kannalta ikäviä jäsenmäärä ja toiminnan uutisia. Jo pitkään pörssiin odotettu aktiivisuus ovat olleet vuoden Leipurin Oyj ilmoitti joulukuun alussa 2014 aikana kasvussa. Tätä kirjoitettaessa keskeyttävänsä listautumisantinsa olemme jo ylittäneet ja peruuttavansa listautumisaikeet 18 500 jäsenen rajan. toistaiseksi johtuen juuri ruplan voimakkaasta heikentymisestä. Tämän lehden sivuilta löytyy myös katsaus marraskuussa Wanhassa Satamassa järjestettyjen Sijoitus Invest -messujen antiin. Ekonomisti Roger Wessman puolestaan pohtii omassa analyysissaan Suomen asuntomarkkinoiden hintatasoa ja sen kestävyyttä. Lisäksi tästä vuoden viimeisestä numerosta löytyvät sijoittajan tutut taulukot sekä paljon muuta mielenkiintoista luettavaa. Ensi vuonna yksi Osakesäästäjien Keskusliiton suurimmista hankkeista tulee olemaan verkkosivu-uudistus, jonka avulla pystymme palvelemaan jäseniämme entistäkin paremmin. Osakesäästäjien verkkosivut tulevat kokoamaan monipuolisesti hyödyllistä tietoa jäsentensä sijoitustoiminnan tueksi, joten kannattaa jäädä kuulolle! Iloista Joulun ja Uuden Vuoden odotusta toivottaen, Antti Lahtinen päätoimittaja VIISAS RAHA • Lehti suomalaiselle sijoittajalle Julkaisija Osakesäästäjien Keskusliitto ry • Päätoimittaja Antti Lahtinen/[email protected] • Kustantaja ja toimitus Omnipress Oy Toimituspäällikkö Olli Havu/[email protected] • Mediamyynti Suomen Tulosmarkkinointi Oy Toimitusjohtaja Pekka Hurme/ [email protected] • ISSN 1797-3503 • Osoitteet Osakesäästäjien Keskusliitto [email protected] • Jakelu ja levikki Lehden perusjakelu on n. 16.500 kpl. Lisäksi tapauskohtaisesti 1.000 – 20.000 kpl:n erikoisjakeluja. • Paino Punamusta Oy, Joensuu viisas raha 10/2014 3 Kuva: Timo Porthan Kuva: UPM sisältö 32–33 Sijoittajan mieli. Helinä Saarela tutki väitöskirjassaan sijoittajan käyttäytymistä ja havaitsi, miten helposti moni luulee itsestään ihan liikoja. EUdirektiivin määräys sijoittajan riskinsietokyvyn selvittämisestä ei ole ihan tyhjä ohje. 18–25 26 UPM sijoittajan silmin. Metsän moniosaaja UPM uudistuu, luo nahkaansa ja investoi. Kehitykseen tyytyväinen toimitusjohtaja Jussi Pesonen muistuttaa kuitenkin mistä valta osa rahasta tulee yhä yhtiöön. Analyytikko Markku Järvinen arvioi, että osingon kasvattamiselle on edellytyksiä. 40–41 Sijoituslista Restamax kärkipaikalle. Muut nousijat Nokian Renkaat ja TeliaSonera. 3 Pääkirjoitus Sijoitusvuosi oli olosuhteisiin nähden hyvä. 26 Kirja-arvostelu Nainen, hanki vaurautta, älä mieti leppoistamista! 6–8 Talvivaara Moni menetti rahaa monen jos -sanan yhtiössä. 27 Asiantuntija Jari Saarhelo: Pelko pitää sijoittajan Suomessa. 10–11 Markkinat Uutiset. Talletukset, korot, neliöhinnat. Viisasteleva raha. 28–29 Asiantuntija Roger Wessman: Asuntokuplasta ei näy suomessa merkkejä. 44–45 Vuosikatsaus 2014 Osakesäästäjillä vilkas vuosi. 12–15 Sijoitusmessut Sijoittaminen asuntoon mietitytti kävijöitä. 30–31 Katsaus Tämän päivän laatuyhtiö voikin olla huomisen kriisiyhtiö. 46–50 Osakesäästäjien jäsensivut Jäsenedut ja paikallisyhdistysten tapahtumat 17 Kolumni Timo Rothovius: Millainen olisi sähköautoyhtiö sijoituksena? 34–39 Sijoituskoulu Milloin ostaa, milloin myydä. Salkunhoito. 51 Viimeinen sana Niklas Herlin: Millä alalla on lupa painaa rahaa? 4 viisas raha 10/2014 28 Rikastumisen opas Roger Wessman 42–43 Rahastot Ole tarkkana: Moni Suomi-rahasto on vaihtanut salkunhoitajaa. Sijoittajan taipumus yliluottavaisuuteen kyetään tunnistamaan, sanoo Heli Saarela. Varttuneemmat ja varakkaammat miehet suuremmissa kaupungeissa suosivat usein muita enemmän suoria osakesijoituksia, kertoo professori Matti Keloharju kommentoidessaan uusinta Sijoittajabarometria. 51 Niklas Herlin viisas raha 10/2014 5 TALVIVAARA Talvivaaran opetus: Mitä nyt Talvivaara? Marraskuun lopulla yhtiö ilmoitti, että emoyhtiö jatkaa toimintaansa toistaiseksi. Talvivaaran noteeraus on keskeytetty, mutta joulukuun alussa sen osakkeilla saattoi kuitenkin tehdä kauppaa pörssin ulkopuolella. Toimeksiantoja otti vastaan mm. Privanet Pankkiiriliike. Pörssin ulkopuolisen kaupankäynnin kulut ovat kuitenkin suuremmat kuin pörssin kautta tehdyissä kaupoissa. Varo putoavaa puukkoa Talvivaara on varoittava esimerkki syklisen toimialan riskeistä. Onnistuminen oli pienestä kiinni. TEKSTI: Pekka rinne T KUVAt: Talvivaara alvivaara on varoittava esimerkki syklisen toimialan riskeistä. Onnistuminen oli pienestä kiinni. ”Kaikkein surullisinta on, että yli 80 000 tavallista suomalaista, jotka olivat uskoneet Talvivaaraan menettivät sijoittamansa rahat juuri nyt, kun prosessi näyttäisi todella toimivan. Piensijoittajat saattoivat olla oikeassa, mutta olivat ehkä oikeassa liian aikaisin”, sanoo Talvivaaran toimintaan syvällisesti perehtynyt taloustoimittaja, sijoituskolumnisti ja tietokirjailija Marko Erola, jonka kirja Kirottu kaivos ilmestyi marraskuun lopulla. Erola sijoitti itse Talvivaaraan juuri ennen kipsisakkaaltaan vuotoa syksyllä 2012 ja myi osakkeensa Talvivaaran jouduttua saneeraukseen vuoden päästä. Sen jälkeen 6 viisas raha 10/2014 osakkeen arvon jyrkkä alamäki alkoi. ”Tartuin putoavaan puukkoon. Vaikeuksiin ajautuneeseen yhtiöön pitää sijoittaa vasta sitten kun vaikeudet on voitettu. Alimpaan mahdolliseen kurssiin ostoa ei pidä edes yrittää.” Putoava puukko on pörssislangissa osake, joka menettää nopeasti arvoaan. Erola korostaa, että suuren menestyksen ja suuren menetyksen välinen ero on joskus tosi pieni. Hän kärjistää, mutta mielestään vain vähän. ”Jos Talvivaara olisi heti saanut oikein mitoitetun murskauslinjan, ja jos alueella olisi ollut pari patoa ja ojaa paikallaan, tilanne olisi toinen.” Hurmos syrjäytti harkinnan ”Talvivaarasta tuli kansanliike, hurmos. Oli Suomen suurin työmaa, oli rohkea yrittäjä, oli iso työllistäjä Kainuussa. Aika harva sijoittaja kyseenalaisti riittävätkö rahat, syntyykö lopputuotteita riittävästi, maksaako yhtiö osinkoja, muistelee kokenut analyytikko Hannu Angervuo. Ostitko Talvivaaran osakkeita itsellesi tai asiakkaillesi? ”En koskaan osta sellaisen yhtiön osakkeita, josta en tiedä jakaako se koskaan osinkoa ja tuleeko siitä yleensä yhtään mitään. Olennaista on voitto, osinko ja se, että yhtiö todella tekee kassavirtaa. Hyvä yhtiö on sellainen, joka vuosittain lähettää rahaa, huono ei koskaan lähetä, vaan mankuu lompakostasi aina lisää.” Angervuo rinnastaa Talvivaaran vuonna 1973 perustettuun Kaskisten sellutehtaaseen. Sekin oli green field -projekti eli tehdas nousi Talvivaaran tapaan koskemattomaan luontoon. Tuotannon käynnistyessä sellun hinta oli romahtanut, ja tehdas oli ajautua konkurssiin, mutta hinnan noustua lähelle tuhatta dollaria tonnilta rahaa tuli suokuokalla. ”Sekä sellu- että kaivostoimiala ovat erittäin syklisiä. Mistä sijoittaja voi tietää osuuko suhdannehuippu käynnistysvaiheeseen, onko nikkelin hinta silloin 10 000 dollaria vai 50 000 dollaria tonni. Kaikkein tärkeintä miljardiinvestoinnissa on ajoitus. Jos tehdas valmistuu alkavaan laskusuhdanteeseen, selässä on niin painava velkareppu, ettei yritys siitä selviä elinaikanaan”, Angervuo korostaa. On hyvin harvinaista, että miljardiluokan green field -projekti lähtisi käyntiin nappia painamalla vaikka teknologia olisi tuttua. Oppimiskäyrä on useimmiten loiva. Sijoittajan kannalta käynnistymisessä on todella iso riski, sillä rahoituslaskelmat pitävät isoissa projekteissa harvoin kutiaan. Erola siteeraa Nobel-palkittuja Daniel » viisas raha 10/2014 7 TALVIVAARA Onnistuminen oli lähellä: Nikkelin hinta on iso jos. Samoin jos mukana olisi ollut joku suurempi kaivosalan toimija. » Kahnemania ja Amos Tverskyä. He loivat termin planning fallacy, suunnitteluharha. Sen mukaan suunnitelmat ja ennusteet ovat usein epärealistisen lähellä parhaita skenaroita eli ovat aivan liian optimistisia. Karmea esimerkki on Olkiluodon ydinvoimala. Itä-Suomen yliopiston ympäristöpolitiikan professori Rauno Sairinen uskoo, että jos Talvivaaran kaivoksen olisi rakentanut iso kansainvälinen yhtiö, jolla olisi ollut riittävät resurssit, tietyt ongelmat olisi pystytty välttämään. ”Iso yhtiö olisi pystynyt laittamaan siihen riittävästi ympäristö- ja vesiosaamisen resursseja.” Prosessi toimii Talvivaaran bioliuotusmenetelmä toimii epäilyistä huolimatta myös Suomen pakkasessa. Talvella kasan lämpötila on käynyt alimmillaan 20 asteessa. ”Bioliuotuskasahan on jättimäinen komposti”, yksinkertaistaa Hannu Angervuo. Tänä vuonna on 1,5 bioliuotuskasasta saadaan nikkeliä 10 000 tonnia. Nykyisellä 15 000 euron tonnihinnalla positiivista kassavirtaa olisi syntynyt 200 miljoonaa euroa. ”Jos nikkelin hinta olisi 9 000 dollaria tonni, kassavirralla saisi muuttuvat kulut ja korot maksetuiksi”, Angervo arvioi. Jos toimivia kasoja olisi ollut neljä, nikkeliä olisi kertynyt 30 000 tonnia. 8 Halpa menetelmä Biokasaliuotus on luonnossakin tapahtuva rikastusmenetelmä, jolla metallit liukenevat irti malmista. Prosessia nopeutetaan kasvattamalla malmin pinta-alaa murskaamalla. Murskattu malmi agglomeroidaan eli rakeistetaan rummussa rikkihapon avulla, jonka jälkeen murske kasataan isoiksi kasoiksi. Niitä kastellaan prosessissa kiertävällä bakteeriliuoksella. Kasoista liukenee metalleja, jotka kerätään talteen. Prosessin toimintakulut ovat pienet, jonka vuoksi sitä käytetään metallipitoisuudeltaan alhaisissa esiintymissä. Talvivaaran nikkelivarannoksi arvioidaan 4,5 miljoonaa tonnia ja sinkkivarannoksi 10,3 miljoonaa tonnia. Toiminta-aika olisi arvioiden mukaan 60 vuotta. Jos Talvivaaran toiminta jatkuisi ja hinta palaisi Lontoon pörssiin listautumisajan 45 000 dollariin tonni, yhtiö tekisi rahaa suokuokalla. Veden määrä yllätti Talvivaarassa ongelma seurasi toistaan. Heti starttivaiheessa Ruotsalaisen Sandvikin toimittamat murskaimet eivät soveltuneet Talvivaaran malmille. Tilauksessa ei ole ollut mitään vikaa, syy on ilmeisesti kalliiksi käynyt inhimillinen virhe. Ensimmäinen bioliuotuskasa jäi liian pieneksi eikä siitä irronnut malmia kuten pilottikasasta. Myöhemmissä kasoissa saanto on jopa ylittänyt ennakkoarviot. Bioliuotuskasat ovat 2,4 kilometriä pitkiä, kahdeksan metriä korkeita ja 800 metriä leveitä ja ne sitovat kukin 500 000 litraa vettä. Koko kaivosalue on 13 000 jalkapallokentän kokoinen. ”Talvivaaran ainoa selvä oma virhe oli se, ettei yhtiössä osattu ottaa huomioon sitä, että bioliuotuskasoihin valuu sade- ja sulamisvesiä yli kymmenen neliökilometrin alueelta. Vettä kertyi paljon arvioita enemmän, sitä piti puhdistaa ja varastoida valtavia määriä. Ongelma on poistettu, nyt valuma-alue kasoille on alle kaksi neliökilometriä. Jos suunnitteilla oleva 25 kilometriä pitkä purkuputki olisi tehty heti, mitään vesiongelmaa ei olisi tullut”, Marko Erola kertoo. Prosessissa syntyvät sulfaatti- ja hajupäästöt olivat arvioituja suuremmat. Erola on kaikesta huolimatta vakaasti sitä mieltä ettei Talvivaarassa tapahtunut ympäristökatastrofia. ”On luotu kuva, että Talvivaara olisi absoluuttisesti iso päästölähde ja sitä se ei ole. Esimerkiksi sellu- ja paperitehtaat päästävät luvallisesti Talvivaaraa enemmän sulfaattia vesistöihin. Ero Talvivaaraan on siinä, että niiden vedet johdetaan isoihin vesistöihin. Esimerkiksi Oulun juomavedessä on suunnilleen saman verran sulfaattia kuin Talvivaaran lähellä olevassa Jormasjärvessä.” Rauno Sairisen mielestä kaivosteollisuudessa oli perinteisesti vallalla tuotantolähtöinen toimintatapa, missä ympäristöasiat ovat jääneet taka-alalle. ”Talvivaarassa oli tätä väheksymistä ja tämän johdosta vääriä arviointeja . Myöskään ympäristöviranomaisilla ei ollut riittävää asiantuntemusta. Oli hypetystä, vauhtisokeutta, jossa kriittiset kyselijät jäivät taustalle. Kyllä kriittisten kysymysten pitää saada elää, niissä saattaa olla totuuden siemen.” Sairinen kyseenalaistaa myös Talvivaaran kaivoksen mittakaavan järkevyyden. ”Kun käytetään uutta teknologiaa, olisi ehkä pitänyt aloittaa pienemmässä mittakaavassa.” • HELSINKI, 7. MARRASKUUTA 2014 Private Banker Anna Eskelin-Heino kiittää asiakkaitaan. Miten tämä vaikuttaa sinuun? On aika jakaa asiakkaillemme kiitoksia. The Banker –lehti valitsi lokakuussa Nordean Private Banking –palvelut Pohjoismaiden ja Suomen parhaiksi vuonna 2014. Aiemmin tänä vuonna saimme vastaavat palkinnot myös Euromoney-lehdeltä. Lupaamme myös jatkossa tehdä parhaamme, jotta saat meiltä sinulle parhaiten sopivat ratkaisut varallisuutesi hoitoon. Tervetuloa tutustumaan. Varaa aika henkilökohtaiseen tapaamiseen numerosta 08001-98989 tai lue lisää: nordeaprivatebanking.fi/tervetuloa Private Banking -palvelu sopii yksityishenkilöille, yrittäjille, yhteisöille ja säätiöille, joiden sijoitettava varallisuus ylittää 250 000 euroa. S ijoitusneuvonta | Verotus | Perhe oikeus | Perint ö suunnit te lu | Vakuut us s ijoit taminen viisas raha 10/2014 MARKKINAT Danske Bank: Keväällä osinkoja mukavasti minen esiin. Nordeassa taas tulos ja osinko rahaa kulutetaan jouluun Itä-Suomessa kasvavat kun kustannukset ja luottotappiot 245 euroa ja eniten Etelä-Suomessa 357 vähenevät. euroa. Pääkaupunkiseudulla summa on Tulostaan parantaviin ja osinkoaan nostaviin yhtiöihin lukeutuvat myös finanssikon- Vakaisiin ja tunnettuihin kotimaisiin pörs- Melkein joka viides suomalainen käyttää serni Sampo ja hissi- ja liukuporrasyhtiö jouluun runsaammin, noin 500 euroa. Ikä- odottaa kohtalaisen mukavia osinkoja, Kone. ryhmistä eniten kuluttavat 40-65 -vuotiaat. Tasaista tulosta ja korkeaa osinkotuot- Naiset kuluttavat miehiä enemmän lahjoi- toa tarjoavien yhtiöiden joukko on Danske hin, miehet taas laittavat euroja ruokaan, ke toteaa, että Helsingin pörssiin listattujen Bankin katsauksen mukaan laaja. Tällaisia koristeisiin ja tapahtumiin. yhtiöiden maksamat osingot pian päätty- yhtiöitä ovat mm. teleoperaattorit TeliaSo- vältä vuodelta 2014 nousevat 9,9 miljardiin nera ja Elisa, sekä energiayhtiö Fortum. Marraskuun osinkokatsauksessaan Dans- Ennakoitavia osinkonsa leikkaajia ovat euroon. Osinkopotin kasvu edellisvuoden 2013 osingoista olisi noin 600 miljoonaa katsauksen mukaan Stockmann ja YIT. euroa. Dansken arvioima osinkojen koko- Ensimmäisen osinkoja leikkaa kuluttajien naismäärä on 2000 luvun kolmanneksi alavireys ja jälkimmäistä Venäjän heikko suurin. Suurimat osingot maksettiin 2007, tilanne. Suomen osakemarkkinan osinkotuotto on tällä hetkellä yli neljä prosenttia, joka on katsauksessaan. lystä. Sijoitusrahastojen yhteenlaskettu Nordea: Vielä pihistellään lahjoissa noilta saataviin tuottoihin, sanoo Danske Luvut ovat peräisin marraskuun alussa Nordean TNS Gallupilla teettämästä kyse- Sijoitusrahastoissa 84 miljardia 11,9 miljardia euroa ja 2006, 11 miljardia. erittäin hyvä suhteutettuna korkomarkki- rahastopääoma oli 2014 kolmannen euroa. Kasvua edellisen kvartaalin loppuun Eipä tämä joulu vielä pläjäytä kulutusta oli 1,6 miljardia, raportoi Suomen Pankki. sä kunnossa, kun investoinnit ovat olleet kasvuun. Nordean arvion mukaan keskiver- Eniten rahastoihin sijoittivat vakuutuslai- maltillisia viime vuosina. Liikevaihtojen tosuomalainen käyttää jouluun tänä tokset, 0,9 miljardia kotitalouksien lisätessä kasvut ovat kuitenkin vielä saaneet odottaa vuonna 517 euroa. Vähennystä joulume- omaa pottiaan 0,3 miljardilla. Euroopan talouskasvun yskiessä, Danske noissa ja siis kulutuksessa kertyy 33 euroa toteaa. edelliseen vuoteen verrattuna. Sen mukaan yhtiöiden erot yksittäisten % 2,5 Uuden asuntolainan todellinen kokonaiskorko keskimäärin kuukausittain, % AL 12 kk AL 3 kk 1,5 Joululahjoihin suomalainen käyttää tänä tyjen rahastojen sijoitukset näiden osak- vuonna rahaa 311 euroa, edellisvuonna keisiin olivat syyskuun lopulla 1,2 miljardia tä osingon nostajia ovat Nordea ja Kes- summa oli 323 euroa ja sitä edellisenä 330 euroa. ko. Jälkimmäisessä osinkopotentiaalia on euroa. Laskutrendillä mennään. 1,0 0,5 Yhteensä sijoitusrahastoilla oli Suomessa Eniten rahaa lahjoihin kulutetaan luonnollisesti lapsiperheissä, 376 euroa. Vähiten sijoituksia 113 suomalaisen yrityksen notee- 0,0 rattuihin osakkeisiin. 11/12 01/13 03/13 05/13 07/13 09/13 11/13 01/14 03/14 05/14 07/14 09/14 Lähde: Tilastokeskus, koonnut Suomen Rahatieto NELIÖHINNAT Eur/m2 6 000 Yksiöiden velattomat keskineliöhinnat, m2/€ Helsinki 5 000 Eur/m2 5 000 Kaksioiden velattomat keskineliöhinnat, m2/€ Helsinki 4 500 4 000 4 000 3 000 2 000 Espoo 3 500 Vantaa 3 000 Tampere Turku 2 500 Oulu 1 000 0 3Q 2012 4Q 2012 1Q 2013 2Q 2013 3Q 2013 4Q 2013 1Q 2014 2Q 2014 3Q 2014 Eur/m2 4 500 Espoo Helsinki 3 500 Espoo 3 000 2 000 1 500 Vantaa 2 500 Tampere Turku Oulu 2 000 1 000 500 500 mediaani 3Q 2012 4Q 2012 1Q 2013 2Q 2013 3Q 2013 4Q 2013 1Q 2014 2Q 2014 3Q 2014 Vantaa Tampere Turku Oulu 1 500 1 000 0 Kolmioiden velattomat keskineliöhinnat, m2/€ 4 000 viisas raha 10/2014 Olipa kerran käänteentekevä räätäli. Miksi kutsutaan raitistunutta sosiaalidemokraattia? "Ja olipa kerran isokenkäinen, joka asui koroillaan kantakaupungissa." ••••• Eikö nykyisistä ministereistä milloinkaan kehity taitavia ja osaavia valtiomiehiä? "Sossuvissyksi. " ••••• Millä kokoomuksen kannatuksen laskua ei ainakaan voi selittää? "Virhemarginaalilla eikä marginaalisilla virheillä." ••••• Onko kukaan Venäjän nykyjohdosta jäänyt osattomaksi "Ei, mutta Putin on ollut yläosattomana." ••••• Onko joulupukki rikas? Miksei Jeesus ostanut koskaan - Miten niin? Palestiinasta tonttia itselleen? "Hänhän on poroilla eläjä." "Eihän kukaan olisi profeetta ••••• omalla maallaan." ••••• Mitä joulupukki tekee loppuaattoillasta monen kotikäynMiksi hammaslääkärit esittävät nin jälkeen? paikallista sopimista? "Mennee kontilleen." ••••• "Se vähentää kiskontaa myöhemmin." Millä tavalla joulupukki on ••••• logistiikan edelläkävijä Suomessa? Miksi niin harva kirjoittaa muistelmiaan salanimellä? "Hän aloitti ”Pukki sijoittaa jouluiloon!” konttikul"Koska lukijat arvaavat kuijetukset jo tenkin tekijäksi sen, jota ei vuosisatoja sitten." haukuta." ••••• Oletko tavannut ihmissusia? "En, mutta tunnen koiraihmisiä." mediaani 0 3Q 2012 4Q 2012 1Q 2013 2Q 2013 3Q 2013 Lähde: Tilastokeskus, koonnut Suomen Rahatieto 10 Seppo Kaisla Mitä Talvivaaran osakkeenomistajat ovat tehneet? "He ovat panneet rahansa likoon. " ••••• 2,0 Kolme suurinta kohdeyritystä olivat VIISASTELEVA RAHA "Kyllä. Seuraavan tai viimeistään parin seuraavan hallituksen jälkeen." ••••• Nokia, Kone ja Sampo. Suomeen rekisteröi- yhtiöiden välillä ovat huomattavia. Selkei- kasvattanut suunnitelma kiinteistörahaston KORKO kvartaalin lopussa yhteensä 84,2 miljardia Useiden yhtiöiden taseet ovat hyväs- perustamisesta ja taseen piiloarvojen tule- Säästö- ja sijoitustili 5 000 €, marraskuu 2014 pankki tilin nimi % p.a. Aktia Pankki Oyj **** * Säästötalletus 0,75-1,00 AsuntoHypoPankki Talletustili 1,00 Collector Credit Ab Säästötili 1,50 Danske Bank ****** Verkkosäästötili 0,80 Evli Pankki Käyttelytili 0,40 Handelsbanken Sijoitustili 0,35 Helsingin OP Pankki Kasvutuotto 0,50 Nooa Säästöpankki Nooan säästötalletus 0,25 Nordax Rahoitus** Tuottotili 1,55 Nordea EtuTili * 0,10 Nordnet Bank ** Talletustili 0,15 S-Pankki Oy S-Tuottotili*** 0,10 Suupohjan Op **** Tuottotili 0,35 TF Bank ** Säästötili 1,60 Ålandsbanken Luontotili 0,1 keskimäärin 0,64 * avainasiakas, *** korkoportaat, ** Ruotsin valtiollinen talletussuoja, **** POPpankki, ***** uudet 15.9.14 jälkeen ja vanhat 1.12.14 jälkeen 0,75% ****** Etuohjelma-asiakkaat voivat avata tilin Lähde: Suomen Rahatieto 345 euroa. siyhtiöihin sijoittanut voi ensi keväällä arvioi Danske Bank. TALLETUKSET 4Q 2013 1Q 2014 2Q 2014 3Q 2014 viisas raha 10/2014 11 SIJOITUSMESSUT Helsingin Wanhassa Satamassa järjestetyssä sijoitustapahtumassa kävijät saivat muun muassa osakevinkkejä ja kuulivat arvioita pörssin ja talouden kehityksestä. TEKSTI: ANNI TURUNEN KUVAT: TIMO PORTHAN Taantuma ei näytä laimentaneen sijoitusintoa, sillä sijoitusmessut vetävät väkeä edellisvuosien tapaan. Helsingin Wanhassa Satamassa 12.13. marraskuuta järjestetyssä Sijoitus Invest 2014 -tapahtumassa vieraili noin 5 100 sijoittamisesta kiinnostunutta kävijää. Moni kertoi tulleensa hankkimaan tietoa etenkin asuntosijoittamisesta. Esitykset ja paneelikeskustelut saivat kiitosta, mutta kävijät harmittelivat mukana olevien pörssiyritysten määrän vähentymistä. Sijoitusinto on tallella, mutta ilmassa liikkuu paljon kysymyksiä Sijoitanko asuntoon ja missä? Osakkeita kotimaasta vai muualta? Kupla vai ei? 12 viisas raha 10/2014 Espoolaiset Hannu ja Mirja Lehmuskoski hakivat messuilta uusinta tietoa asuntosijoittamisesta. He pitävät sitä itselleen parhaana tapana sijoittaa, vaikka se vaatiikin vaivannäköä. Langat ovat siinä kuitenkin omissa käsissä. – Asuntosijoittaminen on muoti-ilmiö tällä hetkellä, vaikka paras aika sijoittaa asuntoon meni jo. Mekään emme ole enää moneen vuoteen ostaneet asuntoja, Hannu Lehmuskoski sanoo. viisas raha 10/2014 13 » SIJOITUSMESSUT » Jyväskylässä asuva Lasse Romppanen tuli messuille saadakseen lisää tietoa sijoittamisesta sekä muista aiheista, jotka liittyvät myös hänen opintoihinsa. Romppanen opiskelee laskentatoimea Jyväskylän yliopistossa. Osakesijoittamista hän kertoo harrastavansa pienimuotoisesti. Romppasen mielestä Suomen talouden tilasta on syntynyt julkisessa keskustelussa turhan synkkä kuva. – Toivoisin, että ihmiset näkisivät, miten paljon hyvää meillä on. Suomessa on paljon firmoja, jotka tekevät hyvää tulosta, ja paljon ihmisiä, jotka käyvät töissä. Julkisella puolella menoja voisi vielä keventää, Romppanen pohdiskelee. Myös vantaalaiset Aulis ja Hilkka Gerlander ovat kiinnostuneita asuntosijoittamisesta. Pariskunta kaipasi tietoa esimerkiksi siitä, mistä asunto kannattaisi hankkia ja millaisia pääomia sijoittamiseen tarvitaan. Omaa sijoitusasuntoa heillä ei vielä ole. – Kävimme kuuntelemassa myös esityksen osakemarkkinoista. Osakkeisiin sijoittamista pitää kyllä tällaisena aikana harkita aika tarkkaan, Hilkka Gerlander sanoo. 14 viisas raha 10/2014 Markkinoille on tullut monenlaisia kiinteistösijoitustuotteita. Ne kiinnostavat sijoittajia tilanteessa, jossa korot eivät tuota ja osakekurssit heiluvat. Helsinkiläiset Hanni Räisänen ja Katriina Väisänen olivat tulleet kuuntelemaan Pörssisäätiön luentoa osakkeisiin liittyvästä verotuksesta sekä Osakesäästäjien Keskusliiton paneelikeskustelua ulkomaisiin osakkeisiin sijoittamisesta. – Suorassa osakesijoittamisessa kotimaa on ehkä helpompi, koska markkinan tuntee paremmin. Ulkomaille sijoittaisin itse rahastojen kautta, Väisänen sanoo. Danske Bankissa sijoitusneuvojina työskentelevät Räisänen ja Väisänen kertoivat pitävänsä omana ohjenuoranaan sijoittamisessa suunnitelmassa pysymistä sekä riittävää hajauttamista ja hätiköityjen päätösten välttämistä. Helsinkiläinen osakesijoittaja Ilmari Jaakonmäki oli pannut merkille näytteilleasettajien määrän vähenemisen messuilla. Jaakonmäki on pitänyt yritysten edustajien tapaamista tärkeänä, koska siten on saanut arvokasta tietoa yritysten tulevaisuudennäkymistä. – Minua kiinnostaa suora osakesijoittaminen. Rahastoissa joku muu päättää sijoituskohteista puolestani. Seuraan yrityksiä lukemalla esimerkiksi Nordean ja Nordnetin aamukatsauksia, Jaakonmäki kertoo. Sijoituskohteensa hän valitsee muun muassa osinkotuoton perusteella. – Aina on hyvä aika ostaa osakkeita, ajankohdalla ei ole väliä. Osakkeet eivät kyllä nyt ole kovin halpoja. Veikkaan, että osakemarkkinoilla on vielä ainakin puolen vuoden ajan rauhallista. Jaakonmäki kertoo seuranneensa surullisena Talvivaaran konkurssiuutisia. – Kaivos kyllä otetaan varmaan käyttöön, koska siellä on niin valtavat malmivarat. Ostajan löytäminen vain on probleema. Pohjola Kiinteistösijoituksen johtaja Antti Palkén muistuttaa, että asunto- ja kiinteistösijoittamiseen pääsee mukaan myös muuten kuin ostamalla asunnon. Markkinoille on tullut monenlaisia kiinteistösijoitustuotteita. Ne kiinnostavat sijoittajia tilanteessa, jossa korot eivät tuota ja osakekurssit heiluvat. – OP-ryhmä lanseerasi 1,5 vuotta sitten yksityishenkilöille tarkoitetun Vuokratuotto-rahaston, joka sijoittaa suomalaisiin kerrostaloihin ja toimitiloihin. Se omistaa myös muun muassa pysäköintihallin Helsingin Kasarmitorilla. Rahastolla on tällä hetkellä noin 5 000 sijoittajaa. Aivan pienellä summalla rahastoon ei kuitenkaan pääse käsiksi, sillä minimisijoitus on 30 000 euroa. Ensimmäisten 1,5 vuoden aikana rahasto on tuottanut Palkénin mukaan yli 11 prosenttia voittoa •. Salolainen Pete-Veikko Kähäri oli käynyt kuuntelemassa luentoa siitä, ovatko osakemarkkinat yliarvostettuja. – Monista merkeistä voisi päätellä, että osakkeet ovat ylihinnoiteltuja, mutta toisaalta on merkkejä siitä, ettei mitään kuplaa ole olemassa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa yhtiöiden voitot ovat jatkossakin korkealla tasolla, Kähäri sanoo. Hänen mukaansa myös se, että korkotaso pysyy pitkään matalana, puoltaa sitä, että osakkeet ovat varteenotettava sijoituskohde. Kähärin omista sijoituksista 70 prosenttia on asunnoissa ja 30 prosenttia osakkeissa. – Asuntosijoittaminen tuottaa tasaista kassavirtaa, ja se on minun ykköskriteerini. Tuntuu, että asuntosijoittaminen on ollut kasvava trendi viimeisten viiden vuoden aikana. Kähärillä on sijoitusasunnot Lahdessa ja Hämeenlinnassa. Pääkaupunkiseudulta hän ei ostaisi sijoitusasuntoa, koska korkea hankintahinta rokottaa vuokratuottoa. Osakepuolella Kähäri kertoo olevansa kiinnostunut Nokian Renkaista. – Venäjä-riski kyllä vähän hirvittää, koska omistan jo ennestään Fortumia ja olen sijoittanut myös Venäjä-rahastoon. Nokian Renkailla on kuitenkin vahva tase ja kassavirta, minkä lisäksi muut markkina-alueet kompensoivat Venäjän heikkoutta. viisas raha 10/2014 15 KOLUMNI Kirjoittaja on Osakesäästäjien Keskusliiton hallituksen puheenjohtaja ja Vaasan yliopiston laskentatoimen ja rahoituksen professori. Tarinoita pääomamarkkinoilta Meklari-nimikkeeseen yhdistyy monenlaisia mielikuvia, joiden muodostumiseen ovat merkittävästi vaikuttaneet mm. vuosien varrella esitetyt Wall Street -aiheiset elokuvat. Pörssimeklarin työhön on aina liittynyt jossain määrin salaperäisyyttä, jopa jonkinlaista glamouria. Meklareiden työn tuloksena yritysten omistajuus, valta ja riskit vaihtuvat pääomamarkkinoilla. Suomen Pörssimeklarit ry:n 30-vuotisjuhlateoksessa kuvataan meklareiden työtä meklareiden itsensä kertomana. Teokseen on koottu värikkäitä kokemuksia ja muistoja eri vuosikymmeniltä. Teos on hauskaa ja mielenkiintoista luettavaa kaikille suomalaisista osakemarkkinoista kiinnostuneille. Osakesäästäjien jäsenet voivat tilata teoksen Meklari: Julkihuudosta algoritmikauppaan - 30 vuotta pörssimeklarin työtä jäsenetuhintaan 45,00 euroa sisältäen postikulut (ovh. 75 eur). Kirjatilaukset osoitteessa www.osakeliitto.fi/ meklarikirja TIMO ROTHOVIUS Autoteollisuuden tulevaisuus ja sähkö Ö ljy ei lopu. Mutta sen käyttö ennen pitkää vähenee, niin kuin muidenkin fossiilisten polttoaineiden, kuten hiilen ja myöhemmin myös maakaasun. Ihmisten tarve liikkua ei kuitenkaan vähene, mieluummin päinvastoin. Tämän yhtälön ovat huomanneet myös sijoittajat, vai mitä pitäisi päätellä amerikkalaisen sähköautovalmistaj Teslan noteerauksesta? Yhtiön osake pysytteli vuoden 2010 pörssilistauksen (yleisöantihinta 17 dollaria per osake) jälkeen ensimmäiset kolme vuotta suhteellisen vakaana kolmessakymmenessä dollarissa, mutta on siitä noussut viimeisen kahden vuoden aikana yli kahteensataan dollariin uuden, erittäin hyvän vastaanoton saaneen Model S:n myötä. Yhtiöllä on siis tuotannossa kaksi automallia ja kolmas on hiljan esitelty, mutta sen valmistuksen aloitusta on lykätty jo useammankin kerran. Mallien lukumäärä on vaatimaton verrattuna muihin valmistajiin, joilla niitä voi olla kymmeniä erilaisia. Samalla tekniikallahan on mahdollista valmistaa kustannustehokkaasti hyvinkin erilaisilta vaikuttavia autoja. Tesla on menestynyt joillakin markkinoilla ällistyttävän hyvin, erityisesti naapurissamme Norjassa, missä merkki on ollut välillä jopa myyntitilastojen kärjessä. Myös valmistusmaassaan Tesla on haluttu, vaikkakin kaukana myyntikärjestä noin promillen markkinaosuudellaan. Tuotantomääräksi tänä vuonna on arvioitu 33.000 autoa, kun kolme suurinta autovalmistajaa tekevät 10 miljoonaa autoa kukin. Vaikka tuotantomäärä on matala, yrityksen markkina-arvo 30 miljardia dollaria on kaikkea muuta kuin vaatimaton. Kolmesta suurimmasta valmistajasta GM:n markkina-arvo on 53 miljardia ja VW:n 86 miljardia dollaria. Nämä kaksi ovat siis selkeästi suurempia, mutta samalla myös kannattavia. Kasvu on toki Teslalla omaa luokkaansa, tuotantomäärässä mitattuna noin 50 prosenttia verrattuna viime vuoteen. Mutta, kun jakaja on pieni, myös suhteellinen kasvu on suuri. Teslan menestys on perustunut osin poliittisiin päätöksiin, erityisesti Norjassa, missä kyseisen auton voi ostaa ilman auto- ja arvonlisäveroa. Sen hinta onkin samalla tasolla kuin esimerkiksi Audi A6:n tai Mercedes E-sarjan, vaikka sen veroton hinta onkin yli kaksinkertainen. Lisäksi Teslalla saa ajaa bussikaistoilla, pysäköidä ilmaiseksi jne. Tuollaiset edut eivät voi jatkua loputtomiin, ja jo nyt Norjassa keskustellaan siitä pitäisikö eduista luopua ennemmin vai myöhemmin. Nyt kun pai- kalliset hyväosaiset ovat oman autonsa hankkineet, mistä löytyy uusi ostajakunta, erityisesti kun mainitut edut päättyvät? Yhdysvalloissa bensiini maksaa alle puolet suomen tasosta, mutta sähkön hinta on Suomea korkeampi, esimerkiksi Kaliforniassa 80 senttiä litra ja 18 senttiä KWh. Teslan S-mallin kulutus on luokkaa 30 KWh 100 kilometrillä, eli edellä mainitulla sähkön hinnalla 5.40 dollaria. Vastaavan kokoinen bensiinimalli kuluttaa ehkä seitsemän litraa sadalla, mikä tekee noin 5.60 dollaria. Taloudellinen etu on hyvin pieni, tosin Teslahan tarjoaa ilmaiset sähköt omissa latauspisteissään Suuret valmistajat eivät varmasti jää seuraamaan kehitystä sivusta. Niiden on pakko tuoda täyssähköautoja ja/tai ladattavia hybrideitä markkinoille, ja myös myydä niitä suuria määriä. Näin pelkästään jo siksi, että valmistajakohtaiset kulutusrajat voidaan alittaa, ja silti myydä myös paljon kuluttavia (ja hyväkatteisia) malleja jatkossakin. Esimerkiksi BMW ilmoitti joulukuun alussa, että se tuo koko mallistoonsa ladattavat hybridit. Itse uskon, että sähkö voimanlähteenä valloittaa markkinat ennen pitkää. Mutta ennen kuin akkutekniikka oleellisesti kehittyy, ladattava hybridi on järkevämpi ratkaisu kuin täyssähköauto. Sillä voi hoitaa päivittäiset työmatkat ja kauppareissut sähköllä, ja pidemmät matkat bensiinillä. Edellä olevasta kävi jo varmaan ilmi, että suhtaudun Teslan osakkeen hinnoitteluun hyvin skeptisesti. Täyssähköautot jäävät kuriositeetiksi, ellei akkutekniikka oleellisesti kehity. Ja jos kehittyy, kaikki muutkin valmistajat tuovat omat mallinsa markkinoille hyvin nopeasti. Mikä on siinä tilanteessa Teslan kilpailuetu, joka perustelisi nykyisen osakkeen arvostustason? Todellinen voittaja on akut kehittänyt yritys, mutta onko se Tesla? • viisas raha 10/2014 17 UPM UPM tekee rahaa bulkilla ja sijoittaa uuteen Suomi elää metsästä. Iskulause sopii UPM:n toimitusjohtajan Jussi Pesosen mukaan erinomaisesti tähän päivään, vaikka paperin kulutus jatkuvasti alenee. UPM tekee tulosta muilla tuotealueilla ja Aasiassa. Yhtiöllä on edellytykset maksaa kasvavaa osinkoa, Pesonen sanoo. Teksti: Jukka Reinikainen Kuvat Timo Porthan T Jussi Pesonen: ”Supistumisesta huolimatta paperi säilyy suuren tuotealueena.” 18 viisas raha 10/2014 oimitusjohtaja Jussi Pesonen istuu UPM:n pääkonttorissa Helsingin ydinkeskustassa Töölönlahden rannalla, jonne on kohonnut komea rivistö moderneja toimistorakennuksia. Kun takavuosina metsäfirmoille naureskeltiin, että ne jakavat ohjeitaan norsunluutorneistaan, niin nyt huippuarkkitehtitoimisto Helin & Co Arkkitehdit suunnittelemaa UPM:n pääkonttoria hallitsee lasi kuvaten avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Jussi Pesonen on hyvällä tuulella. Takana on hyvä alkuvuosi ja erinomainen kolmannen neljänneksen tulos, mikä sai sijoittajat innostumaan; UPM:n kurssi nousi tulospäivänä yli kymmenen prosenttia. ”UPM maksoi viime vuoden tuloksestaan eniten yhteisöveroja Suomessa”, Pesonen myhäilee. Suomi siis todella elää metsästä, kuten mainosmieslegendan Matti Harkonmäen 1980-luvun puolivälissä metsäteollisuudelle kehittämä slogan väitti. » viisas raha 10/2014 19 UPM ”Paperin kulutuksesta 60 prosenttia riippuu talouden kehityksestä ja 40 prosenttia median käytön rakennemuutoksesta. » Pesonen muistuttaa, että rintuotanto on valtava määrä, laskevasta trendistä huolijoten huhut paperiteolli”Paperin suuden kuolemasta ovat matta paperi on iso tuokulutuksesta liioiteltuja. Jussi Pesotealue nyt ja tulevai60 prosenttia nen itse uskoo, että suudessa Euroopassa, riippuu talouden printtimedia pitää yli 30 miljoonaa tonkehityksestä ja nia graafisia papepintansa median mur40 prosenttia reita. Supistuminen roksessa hamaan tulemedian käytön vaihtelee sektoreitvaisuuteen. rakennetain. Hienopaperissa ”Sanomalehdillä säilyy muutoksesta.” määrät liki säilyvät, kun vahva asema rinnakkain digitaalisen median kanssa. taas sanoma- ja aikakauslehtipapereissa vähentyminen Lehti on erinomainen käyttöliiton vastaavasti suurempaa. tymä. Digitaalisesta mediasta taas luetaan ”Supistumista tapahtuu Euroopassa ja enemmän lyhyitä uutisia. Pohjois-Amerikassa. Aasiassa tuotanto Aikakauslehdissä yleislehtien levikit ovat laskeneet, mutta erikoislehdet ovat kasvaa.” UPM arvioi, että Euroopassa paperin pitäneet pintansa.” Hyvässä vedossa oleva kulutus laskee vuositasolla neljä – viisi tuoteryhmä on katalogit, joista Pesonen prosenttia. Liikaa kapasiteettia alueella on mainitsee esimerkkinä UPM:n paperille noin seitsemän miljoonaa tonnia. painettavat Ikean miljoonien kappaleiden Suomen näkökulmasta iskulause kuvaa ja useita kieliversioita sisältävät tuotePesosen mielestä erinomaisesti metsäteol- esittelyt. lisuuden merkitystä. ”Paperin kulutuksesta 60 prosenttia riip”Kuudesta Suomen suurimmasta vien- puu talouden kehityksestä ja 40 prosenttia tituotteesta neljä on metsäteollisuustuot- median käytön rakennemuutoksesta.” teita. Metsien biomassa on arvokasta ja parhaiten hoidettua luonnonvaraa. Se on Investointiohjelma uusiutuvaa ja kierrätettävää. Suomessa on muuttaa yhtiötä paljon osaamista sen jalostamiseen. ” Yhtiö on eriyttänyt liiketoimintansa liiketoiminta-alueisiin. Sellun, sahatavaran, Bulkkituotteet tuovat tuloksen Bulkkituotteet sellu, paperi ja sahatavara (kartonkia UPM ei valmista) ovat yhä UPM:n ja koko Suomen metsäteollisuuden selkäranka ja tuloksen tulosgeneraattori. ”Kyllä bulkkituotteet ovat aivan olennainen osa suomalaisen puun jalostusketjua. Ne tuovat vientiin volyymiä ja tuottavat hyvää kassavirtaa. Tehokkaasti tuotettuna pärjäämme volyymituotteissa, mutta koko toimitusketjun tulisi olla tehokas, myös tehtaan porttien ulkopuolella. Tästä olemme huolissamme Suomessa.” Yli 30 miljoonan tonnin vuotuinen pape- 20 viisas raha 10/2014 biodieselin ja energian tuotanto (puuhake, kuoret ym.) on integroitu UPM Biorefining – liiketoiminnaksi. Tarrat, vaneri ja energia toimivat omina bisnesalueinaan. Paperin valmistus on jaettu Yhdysvaltojen ja Euroopan sekä Aasian liiketoiminta-alueisiin. UPM toteuttaa kovaa muutosprosessia. Se on tiennyt mittavaa 680 miljoonan euron investointiohjelmaa, jossa on kolme isoa hanketta: sellun kapasiteetin nosto, biopolttoaineiden valmistus ja tarra-arvoketjun laajennus Kiinassa. Tavoitteena on modernisoida teknologiaa, nostaa jalostusastetta ja hakea korkeaa arvoa tuottavia kasvutuotteita, Pesonen luettelee. Sellun valmistuksesta UPM odottaa kasvavaa kassavirtaa. Yhtiön rahasampo on taatusti Uruguayihin Fray Bentosiin noussut lyhytkuitusellua valmistava tehdas, jonka tuotantokapasiteetti on saatu nostettua 1,3 miljoonaan tonniin vuodessa. ”Se on tehokas ja yksi maailman ympäristöystävällisemmistä sellutehtaista”, Pesonen kehuu. Suomessa UPM on investoinut Pietarsaaren ja Kymin sellutehtaiden tuotantokapasiteetin laajennuksiin. Pietarsaaren tehtaan 70 000 tonnin tuotantokyvyn lisäys saatiin päätökseen kesäkuussa. Kymin sellutehtaan kapasiteettia kasvatetaan 170 000 tonnilla ja sen tuotanto käynnistyy 2015 lopussa. » Uusi ohjelma leikkaa kapasiteettia UPM kertoi äskettäin uudesta 150 miljoonan kannattavuuden parantamisohjelmasta. Edellinen ja syksyllä loppuun viedyllä 200 miljoonan säästöohjelmalla alennettiin sekä muuttuvia että kiinteitä kustannuksia muun muassa virtaviivaistamalla tuotantoa ja tehostamalla raaka-aineiden käyttöä. Nyt liiketoiminnoissa on tunnistettu uusia kannattavuuden parantamismahdollisuuksia. Esimerkiksi Euroopassa painopapereiden kapasiteettia leikataan 800 000 tonnia sulkemalla neljä paperikonetta, Suomessa pysäytetään paperikoneet Jämsänkoskella ja Kaukaalla. ”Kustannuskilpailukyvyn tavoittelu on jatkuvaa toimintaa. Se ei koskaan lopu. Sekä me että ”Sellutuotanto on ollut kasvuala jo vuodesta 2006.” kilpailijamme näkevät, että kustannustehokkain toimija on vahvoilla.” viisas raha 10/2014 21 ”Selluntuotanto on ollut kasvuala jo » vuodesta 2006. Sen markkina-arvo kasvaa koko ajan. Lopputuotteet ovat muun muassa korkean jalostusasteen hygieniatuotteita, joita kasvava ja laajentuva keskiluokka kysyy entistä enemmän. ” Kasvuhankkeilla200 miljoonaa tulokseen UPM esittelee itsensä Biofore-yhtiönä. Bio kuvastaa tulevaisuuden mahdollisuuksia ja innovaatioita, fore taas tarkoittaa metsäbiomassaa (forest biomass) ja edelläkävijyyttä (forerunner) . Isoa kasvua uutuustuotteista ei ole odotettavissa pitkään aikaan. ”Meidän mielestämme koko metsäteollisuus on jo nyt biosektoria. Jalostamme metsien biomassasta erilaisia uusiutuvia ja kierrätettäviä tuotteita. Uutuustuotteet ovat pieni osa tätä kokonaisuutta, ja kestää vuosia tai jopa vuosikymmeniä, ennen kuin biopolttoaineissa, biokomposiiteissa tai biofibrilleissä voidaan puhua merkittävän kokoisesta kannattavasta liiketoiminnasta. Pitkällä aikavälillä potentiaali on kuitenkin merkittävä.” Yhtiö hakee kaikilla kasvuhankkeillaan 200 miljoonan euron kohennusta tulokseensa. ”Olemme käynnistämässä maailman ensimmäistä mäntyöljyä käyttävää biojalostamoa Lappeenrannassa. Se alkaa tuottaa puhdasta, kehittynyttä uusiutuvaa dieseliä vielä tämän vuoden aikana. Keskitymme nyt siihen emmekä ole julkistamassa uusia suunnitelmia, ennen kuin laitoksesta ja Evlin analyytikko Markku Järvinen kysyy: Miten UPM kasvaa tulevaisuudessa? Teksti: Jukka Reinikainen UPM:n heikkous on paperiliiketoiminta, jonka strukturaaliselle laskulle ei näy loppua. Yhtiö on investoinut määrätietoisesti, mutta isot investoinnit eivät tunnu olevan yhtiön strategian keskiössä, arvioi Evli Pankin analyytikko Markku Järvinen. ”Tällä hetkellä UPM hakee tehokkuutta operaatioihinsa niin säästöohjelmalla kuin tehostusinvestoinneilla. Kun paperissa ei haluta kasvaa, energiassa kasvu on vaikeaa ja sellussa kallista, kysymys on, että miten UPM tulevaisuudessa kasvaa?” Mikä on UPM:n kehitys yrityksen päämarkkinoilla, onko elpymistä näköpiirissä? 22 viisas raha 10/2014 ”Heikentynyt euro on myös positiivinen asia UPM:lle. Sellumarkkina on kehittynyt odotettua paremmin, mutta merkittäviä kapasiteettilisäyksiä tulee edelleen. Energiassa volyymit ovat vakaat, mutta hinnat laskevat asteittain. Paperin kysyntä jatkaa laskuaan; hinnoissa on edelleen painetta alaspäin. Kustannussäästöt auttavat.” Millaisena näette painopaperin kehityksen tai supistumisen lähivuosina? ”Odotus on, että painopaperin kysyntä jatkaa laskuaan. Jos talouskehitys Euroopassa paranee, voi lasku hidastua.” Mitkä ovat UPM:n kilpailuedut eri markkinoilla suhteessa kilpailijoihin? Mäntyöljy on yksi tulevaisuuden mahdollisuuksista. ”UPM:n keskeisin kilpailuetu on kustannuskilpailukyky – tämä pätee niin selluun, sähköön kuin eurooppalaiseen paperiinkin.” Mikä on energialiiketoiminnan merkitys UPM:n strategiassa? ”Energialiiketoiminta on sähköntuotantoa Suomessa ydinvoimalla ja vesivoimalla. Liiketoiminnalla on keskeinen asema UPM:lle myös tulevaisuudessa. Olkiluoto 3 tuo kasvua valmistuessaan. Kielteistä on nyt heikko hintanäköala.” Mikä on sellun merkitys UPM:n strategiassa? ”Sellu on vastaisuudessa yhä keskeisempi osa UPM:n strategiaa. Paperi säilyy merkittävänä, joskin kutistuu kysynnän laskiessa. Sahatavaralla on pienempi rooli. Suomen metsäteollisuudelle ns. bulkkituotteet ovat merkittävimmät vielä pitkään.” Onko bioliiketoiminnan vahva korostus vain julkikuvan kiillotusta vai voiko sillä oikeasti tehdä rahaakin? ”Bioliiketoiminta voi olla määrittelyky- Kuva: UPM UPM symys, mutta jos ajatellaan vaikka polttoaineita niin Neste Oil on pystynyt luomaan merkittävää ja kannattavaa liiketoimintaa. UPM:llä on tähän vielä matkaa.” Uruguay lienee aikamoinen rahasampo? ”Uruguayn sellutehdas on todennäköisesti UPM:n kannattavin yksikkö. Nykyisestä operaatiosta voidaan puristaa vielä hiukan enemmän, mutta merkittävä laajennus olisi erittäin iso investointi. Isot investoinnit eivät tunnu olevan UPM:n strategian keskiössä.” UPM sijoituskohteena: osta, pidä myy? ”Tällä hetkellä suositus on vähennä.” Minkälaisena näet UPM:n osinkopolitiikan? ”UPM haluaa olla hyvä osingonmaksaja. Johto puhuu varsin voimakkaasti osingon kasvattamisesta, mihin on sinänsä edellytykset. Osinkopolitiikkaa olisi tällöin kuitenkin syytä selkeyttää, jotta osinko ja politiikka olisivat linjassa. Nykyinen politiikka markkinoista on enemmän kokemuksia. Patenttiriidat ovat osa normaalia toiminInvestoinnit puuvapaisiin erikoispape- taa ja niihin joudutaan tottumaan. Suomelreihin ja tarramateriaaleihin Kiinassa sekä le biodiesel on mahdollisuus: kaksi johtavaa UPM Raflatacin laajeneminen taryritystä panostaa biopolttoaineiralaminaattiliiketoiminnassa den kehitykseen. edistyvät suunnitellusti.” ”Meidän Vahva tase Yhtiö patenttisalkmielestämme tekee ku pullistuu vuodessa koko metsäteollisuus investoinnit 300 – 350 hakemukon jo nyt biosektoria. mahdollisiksi sella, kun takavuosiJalostamme metsien na hakemuksia saatPesonen ei näe varsibiomassasta erilaisia toi olla vähemmän naisia uhkia UPM:lle: uusiutuvia ja kuin kymmenen, Peso”Pikemminkin meillä kierrätettäviä on iso määrä mahdolnen sanoo. tuotteita.” lisuuksia. Uusiutuvaa Patenttiriita Neste Oilin kanssa biodieselissä raaka-ainettamme on riittäon edelleen auki viranomaiskävästi, kun yleisesti raaka-aineista sittelyssä. on niukkuutta. Olemme suuri kierrättäjä ei nyt viittaa nousevaan osinkoon.” UPM oli juuri saanut 200 miljoonan euron kannattavuusohjelman toteutettua, kun uudet supistukset ja tehtaiden sulkemiset tulivat. Miten tulkitsette päätöksiä? ”Edellinen ohjelma ei sisältänyt kapasiteetin leikkauksia. Volyymien laskiessa koneita joudutaan jatkossakin sulkemaan, kun ei ole syytä olettaa, että kysyntä koskaan palautuisi.” Mitä sanoisit seuraavista: velkaantuminen? taseen vahvistaminen? oman pääoman tuotto? Miksi yhtiöön kannattaa sijoittaa a) yksityisen sijoittajan, b) institutionaalisen sijoittajan näkökulmasta? ”UPM:n tase on viime vuosina vahvistunut selvästi velkaantumisen laskiessa. Lisävahvistukselle ei nähdäkseni ole merkittävää tarvetta. Sijoittajalle UPM tarjoaa hyvää osinkotuottoa. Jos sijoittaa pidemmällä aikavälillä, kysymys on, mistä kasvu tulee paperin taantuessa. Liiketoiminta on jatkossakin syklistä.” ”Isot investoinnit eivät tunnu olevan UPM:n strategian keskiössä”, arvioi Markku Järvinen. viisas raha 10/2014 23 » UPM ja tuote- sekä palvelusalkkumme Aasiassa on hyvä. Suomen kilpailukyvystä sen sijaan olen huolissani. Teollisuuspolitiikkamme ei innosta kasvattamaan teollisuutta, työmarkkinamme ovat jäykät, säännöstely on liiallista ja verotus raskasta (firmoille ja henkilöille)”, Pesonen luettelee. Sanalla sanoen Suomi tarvitsisi Pesosen mukaan uutta teollista ajattelua Saksan malliin. Saksa pärjää, koska heille teollisuuden kehittäminen on ykkösasia. Mitkä ovat UPM:n investointinäkymät Suomessa ja maailmalla? ”UPM:llä on vahva tase ja kuusi raportointisegmenttiä, joista neljä on kasvusegmenttejä. Kaikissa niissä meillä on tällä hetkellä useita investointeja käynnissä. Tässä vaiheessa meillä ei ole muuta kerrottavaa.” Mikä on Energialiiketoiminnan merkitys UPM:n strategiassa? ”UPM Energia on yksi UPM:n kuudesta raportointisegmentistä ja yksi neljästä kasvualueestamme. Se tuottaa kustannustehokkaasti vähäpäästöistä energiaa ja sähköä Suomessa. Liikevaihto on vajaa puoli miljardia euroa, eli pienin liiketoimintamme, mutta kannattavuus on ollut hyvää. ” veronsa Suomeen ja jalostaa yhtiön muutosta eteenpäin. suomalaista puuta. YhtiUPM jakaa osinkona ön tase on toimialan vähintään kolmanneksen ”Sijoittajat paras.” operatiivisilla investoinovat ottaneet Mikä on UPM:n neilla vähennetystä liiUPM muutoksen osinkopolitiikka? ketoiminnan nettoramyönteisesti vastaan, ”Olen erityisen havirrasta.” ja biotalous on tyytyväinen rahavirPesonen on iloinen kiinnostavassa, yksityisten sijoittajien tamme kehitykseen dynaamisessa sekä taseeseemme, määrästä yhtiössä. – Noin vaiheessa.”. sillä ne luovat edellytyk85 000 henkilöä Suomessa set sekä osingon kasvattaon paljon, Suomen pörssiyhtimiselle että kyvyllemme viedä öiden ehdotonta kärkeä. Miksi sijoittajan kannattaa ostaa UPM:n osakkeita? ”Sijoittajat ovat ottaneet UPM muutoksen myönteisesti vastaan, ja biotalous on kiinnostavassa, dynaamisessa vaiheessa. Suuntaamme liiketoimintaamme kannattavampiin ja enemmän arvoa luoviin toimintoihin sekä teemme tarkkaan kohdennettuja matalan riskin investointeja, joilla on hyvä tuotto. UPM:llä on hyvät edellytykset ylläpitää vakaata tai jopa kasvavaa osinkoa. Sitä paitsi UPM on suomalainen yhtiö, joka hoitaa asiansa vastuullisesti, maksaa 24 viisas raha 10/2014 Tammi-syyskuu 2014 ja tammi-syyskuu 2013 • Tulos osaketta kohti ilman kertaluonteisia eriä oli 0,85 (0,64) euroa • Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä nousi 617 (476) miljoonaan euroon eli 8,4 (6,4) %:iin liikevaihdosta • Käyttökate oli 957 (853) miljoonaa euroa eli 13,0 (11,4) % liikevaihdosta Tunnuslukuja tammi-syyskuu ja vuosi 2013 Liikevaihto, milj. euroa Liikevoitto/tappio me(1 Tulos/osake 7337 (7466) 617 (476) 0,85 (0,64) 10054 683 0,91 UPM tänään Avainluvut Q4/2013-Q3/2014 Mikä yhtiö? UPM-Kymmene Oyj on maailman suurimpia metsäteollisuusyhtiöitä. Yhtiö syntyi 1996, kun Repolan tytäryhtiö Yhtyneet Paperi- UPM Biorefining Liikevaihto 1950 milj. euroa Liikevoitto 216 me Työllistää 2600 henkilöä Markkinat porskuttavat Aasiassa UPM Energy Liikevaihto 464 me Liikevoitto 190 me Työllistää 70 henkilöä papereiden kysynnän odotetaan laskevan Euroopassa jonkin verran. Suomen vesiva- Kymmene fuusioituivat. Yhtiöön sulautui myös markkinointiyhdistys Finnpap. Yhtiön nimestä käytetään yleisesti lyhennettä UPM. Yhtiön liiketoimintoja yhdistää ajatus luoda raaka-aineista yhdistämällä niissä osaamista UPM Raflatec Liikevaihto 1216 me Liikevoitto 74 me Työllistää 2800 henkilöä tuneet sellun hinnat vuoden 2014 jälkipuoliskolla vuoden 2013 loppuun verrattuna. ja teknologiaa. •Liikevaihto 10 miljardia euroa •Markkina-arvo 6,7 miljardia euroa •Henkilöstö 21.000 henkeä •Tuotantoa 14 maassa UPM Paper Asia Liikevaihto 1104 me Liikevoitto 97 me Työllistää 1700 henkilöä vuoden seisokit sekä Fray Bentosin sellutehtaan huoltoseisokin odotetaan vaikuttavan Tuotealueet •Paperi •Sellu •Vaneri •Energia •Biopolttaineet •Puutuotteet •Metsäpalvelut •Tarrat •Biokemikaalit •Komposiitit Taloudellisen toimintaympäristön arvioidaan tukevan maailmanlaajuisten selluja tarramateriaalimarkkinoiden sekä paperin kysyntää Aasiassa. Graafisten tehtaat (engl. United Paper Mills, UPM) ja rannot ovat pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella. Termiinihintojen perusteella sähkön markkinahinnan Suomessa odotetaan olevan hieman alempi vuoden 2014 jälkipuoliskolla verrattuna vuoden 2013 jälkipuoliskoon. UPM Biorefining -liiketoiminta-alueen kannattavuuteen vaikuttavat edelleen alen- lisäarvoa uusiutuvista ja kierrätettävistä Tavoitteena kasvava osinko Mistä tuottoa ja turvaa talouteesi? UPM:n muutos jatkuu Uusiutuvan dieselin kaupallisen tuotannon odotetaan alkavan Lappeenrannan jalostamolla vuoden 2014 viimeisellä neljänneksellä. Sen vaikutus UPM Biorefining – liiketoiminta-alueen tulokseen vuoden 2014 jälkipuoliskolla on vähäinen. Kausiluonteisesti korkeammat kiinteät kustannukset, yhtiön paperitehtaiden loppuvuoden 2014 viimeisen neljänneksen tulokseen edelliseen neljännekseen verrattuna. Aasiassa yhtiön kaikkien tuotteiden menekki on kehittynyt hyvin. UPM:llä on alueella Perintö- ja lahjaverotus Sijoitusmarkkinapaneeli Sijoituskoulu Pörssi-ilta Tervetuloa talouden, sijoittamisen ja verotuksen suurtapahtumaan 11.-12.3.2015 Marina Congress Centeriin, Helsingin Katajanokalle. Verotapahtumasta saat hyötytietoa sekä henkilökohtaista neuvontaa, tiiviisti ja selkeästi. Monipuolisesta ohjelmasta ja osastoista löytyy jokaiselle jotakin: opiskelijalle, aloittelevalle tai kokeneelle sijoittajalle, metsänomistajalle, yrittäjälle, yrityksen talousammattilaiselle, taiteenharrastajalle. Myös asuntokauppa, autoilu sekä kodin ja perheen asiat ovat esillä. Kahden päivän aikana voit kuulla päättäjiä, vaikuttajia sekä talouden, sijoittamisen ja verotuksen huippuammattilaisia. Lisäksi Veronmaksajat ja Pörssisäätiö järjestävät Pörssi-illan torstaina 12.3. Tilaa maksuton uutiskirje Vero2015 uutiskirje, ilmestyy tammimaaliskuussa. Saat ennakkotietoa tapahtuman avajaisista, ohjelmasta, esiintyjistä. Tilaa osoitteessa: www.verotapahtuma.fi omaa hienopaperituotantoa ja tarralaminaattituotantoa, ja se vie sinne sellua, aikakauslehtipapereita, sahatavaraa ja vaneria. UPM Paper ENA (Eurooppa ja P-Amerikka) Liikevaihto 5368 me Liikevoitto 182 me Työllistää 10 600 henkilöä Euroopassa UPM katsoo pystyvänsä tuottamaan asiakkaidensa tarvitseman paperin vähemmillä koneilla. Euroopan paperiteollisuuden murros liittyy maailmantalouden painopisteen muutoksiin, kuluttajien mediakäyttäytymiseen mutta myös Euroopan heikkoon talouskehitykseen. Taloudellisen toimintaympäristön arvioidaan tukevan maailmanlaajuisten sellu- ja tarramateriaalimarkkinoiden sekä paperin kysyntää Aasiassa. • 2015 11.-12.3. 2015 Tapahtuman järjestää Veronmaksajain Keskusliitto • www.veronmaksajat.fi » KIRJA-ARVIO ASIANTUNTIJA Suomi ja pelottavat ulkomaat TEKSTI: VEERA SALOHEIMO KUVA: ARTTU LAITALA P Uutuusopas kannustaa naisia terveeseen itsekkyyteen Rikastumista saa ja kannattaa tavoitella Aseta rima korkealle, vaadi enemmän – niin rahaa kuin valtaakin, ja ole terveen itsekäs, kehottaa juuri ilmestynyt talousopas naisille. E milia Kullaksen ja Ninni Myllyojan toinen yhteinen teos Nainen ja rikastumisen taito on helppolukuinen ja voimaannuttava, mutta vaatii lukijaansa myös toimimaan. Kirja patistaa astumaan oman talouden ohjaksiin ja laatimaan sijoitussuunnitelman, jolla alkaa matka kohti rikastumista. Turha huudahtaa: ”En kuitenkaan tule saamaan eläkettä”, vaan asialle pitää ryhtyä itse tekemään jotain. Naiset ovat sijoittajina keskimäärin turvallisuushakuisia ja riskiä karttavia. Heidän vahvuutensa on liian kaupankäynnin jättäminen väliin, jolloin kaupankäyntiin ei mene turhia kuluja. Miehet taas ovat keskimäärin vastakohtia: paljon kauppaa käyviä ja kuluja maksavia, mutta rohkeita riskinottajia. Tällä perusteella talousoppaan kirjoittaminen vain toiselle sukupuolelle on perusteltua. Myllyoja ja Kullas ottavat perinaiselliset piirteet mikroskoopin alle ja antavat täsmäohjeita naisille. Riskiä pitää ottaa, jotta kunnolliset tuotot ovat mahdollisia. Oman pankin ”kohtuullista” tai ”maltillista” tuottoa tarjoavaa korko- tai yhdistelmärahastoa ei välttämättä kannata valita, vaan suunnata rohkeasti osakkeiden pariin. Kirja käy läpi kolme strategiaa sijoittamiseen: rahastot, osakkeet ja asuntosijoittamisen. Tämä osuus sopii aivan yhtä hyvin miehillekin, ja on mukava lukea selkeyden 26 viisas raha 10/2014 Emilia Kullas ja Ninni Myllyoja kirjoittavat naisille, mutta mieskin voi lukea. ja ymmärrettävyyden ansiosta. Lukija viedään kädestä pitäen lukemaan esimerkkirahaston rahastoesitettä ja selostetaan sieltä selviävät seikat. Osakkeista kiinnostunut saa opastusta sanomalehden pörssisivun tulkitsemisesta ja arvo-osuustilin näkymästä verkossa. Kirjan syvimmälle talouden kiemuroihin menevää osaa on yhtiöiden tunnuslukujen selostaminen. Stop leppoistaminen ! Sijoittamisen lisäksi työlläkin voi rikastua, on kirjan viesti. Kirjoittajat ovat ankaria downshiftaajille, vuorotteluvapaan viettäjille ja osa-aikatyön tekijöille, ja muistuttavat joka välissä siitä, miten vähempi elämän aikana tehty työ vaikuttaa eläkkeeseen. Äidit voisivat sen sijaan kannustaa tyttäriään toimitusjohtajiksi ja yrittäjiksi, ja siinä sivussa suunnitella itse, miten saisivat ylennyksen omilla työpaikoillaan – ja isomman tilipussin. Hallitusammattilaisenkin työtä esitellään laajasti ja ehdotetaan sitä unelmaammatiksi. Jokainen soveltanee näitä ehdotuksia oman elämänsä mittakaavassa. Kirja ei pidä rikkautta itseisarvona, vaan perustelee, miksi rahasta kannattaa tehdä ystävä. Raha antaa vapautta, itsenäisyyttä, riippumattomuutta ja turvaa. Sillä voi ostaa sinkkukämpän avioeron tullessa tai maksaa palvelutalon maksut ikääntyessä. Viesti menee jopa niin pitkälle, että rahan väitetään tuovan onnellisuutta. Tässä menee vähän mutkat suoriksi, sillä onnellisuustutkimuksessa näin ei ole todettu aina olevan. Aiemmin muun muassa Kari Nars kirjassaan Raha ja onni on osoittanut, kuinka pienituloisen nousu keskituloiseksi kyllä lisää valinnan mahdollisuuksia elämässä ja onnellisuutta. Keskituloisena rahan onnea tuova vaikutus on maksimoitu. Sen sijaan keskituloisen nousu varakkaiden luokkaan ei enää lisää onnellisuutta. Pitkät työpäivät ja vähäinen läheisten kanssa vietetty aika jopa vähentävät onnellisuutta. Myllyoja ja Kullas käyttävät teoksessaan runsaasti aivan tähän päivään kytkeytyviä esimerkkejä pörssiyhtiöistä ja hyödyllisistä verkkosivuista. Kirjan uunituoreena ostavaa nämä käytännön vinkit palvelevat, mutta käsikirjana hyllyssä lepäävänä teos voi vanheta näiltä osin nopeasti. Kirjoittajat julkaisivat neljä vuotta sitten teoksen Mitä jokaisen kotiäidin (ja muidenkin naisten) tulee tietää sijoittamisesta. Sama feministinen ja selkosanainen linja jatkuu. Molemmat kirjat puolustavat paikkaansa taloudesta kiinnostuneen lukulistalla, sillä asiat menevät aina paremmin perille hieman eri näkökulmista havainnollistamalla. • Emilia Kullas ja Ninni Myllyoja: Nainen ja rikastumisen taitoTalentum 2014 uhuin muutama viikko sitten SijoitusInvestissä. Tarkoitus oli esitelmöidä pienistä yhtiöistä. Kerroin sivulauseessa ulkomaisiin kohteisiin sijoittamisesta itsestään selvänä asiana. Helsingin pörssin tarjontahan on aktiivista osakepoimintaa harjoittavalle toivottoman kapea. Keskustelu esityksen jälkeen ja lähes kaikki kysymykset kuitenkin koskivat ulkomaille sijoittamista. Olin havaitsevinani vastakkainasettelun: pelottavat ulkomaat ja sinivalkoinen onnela, jossa kaikki on maailman parasta. Onko ulkomaille sijoittaminen hullunrohkea riski? Suomalaisten osakesalkkujen sisältö on tutkimus toisensa jälkeen todettu hyvin sinivalkoiseksi. Tässä maassa suurin osa suoraan osakkeisiin sijoitetusta rahasta suuntautuu suomalaisiin yhtiöihin. Asuin itse neljä vuotta Itävallassa, josta muutin kuudeksi vuodeksi Saksaan ja sitten takaisin Suomeen. Olisiko minun pitänyt Itävaltaan muuttaessa vaihtaa koko salkkuni sisältö itävaltalaisiin yhtiöihin, sen jälkeen saksalaisiin ja viimein takaisin suomalaisiin? Enhän muuten olisi välttänyt ulkomaansijoitusten mahdollisia vero-ongelmia, saanut ajankohtaista tietoa yrityksistä paikallisista lehdistä enkä kantanut korteani kekoon maan puolesta, jonne maksan veroja? Viranomaiset valvovat pörssiyhtiöitä muuallakin kuin Suomessa. Viranomaisvalvonta ei siis suinkaan lopu Suomen rajan yli mentäessä. On vaikea ymmärtää, miksi vaikkapa Saksan pörssilainsäädäntö tai viranomaisvalvonta olisi Suo- mea leväperäisempää? Yhdysvalloissa tumpeloa yritysjohtoa uhkaa lisäksi vielä laaja joukko aktivistisijoittajia, joista Carl Icahn lienee tunnetuin. Suomi ja muu maailma -ajattelutapa ei tee eroa vaikkapa Ranskaan ja Ugandaan sijoittamisen välillä. Väitän että ranskalaisia yhtiöitä valvotaan vähintään yhtä hyvin kuin suomalaisia. Entä valuuttariski? Euroalueen ulkopuolelle sijoittaessaanhan joutuu käyttämään vierasta valuuttaa. Valuuttariski on kuitenkin paljon monimutkaisempi kuin osakkeen kotivaluutan vaihtokurssin heilunta. Esimerkiksi vuonna 2013 Kone Oyj:n liikevaihdosta 38 prosenttia syntyi Aasiassa ja Tyynenmeren alueella. Tuolla alueella maksetaan monissa eri valuutoissa, joiden kurssien heilunta muuttaa yhtiön euroissa laskettua tulosta. Kansainvälinen yhtiö maksaa palkkoja sekä tilaa raakaaineita ja palveluja monista eri maista monilla eri valuutoilla. Valtaosaan suomalaisista osakkeista on piilotettu valuuttariski. Oikeasti päänvaivaa aiheuttavat osinkojen lähdeverot. Suomi on solminut useimpien länsimaiden kanssa verosopimuksen, joka määrittää lähdeveron suuruuden. Monet maat eivät kuitenkaan automaattisesti pidätä lähdeveroa oikein, vaan ne perivät paikallisen, yleensä lähdeveroa korkeamman, pääomaveron. Sijoittaja joutuu tällaisissa tapauksissa jälkeenpäin hakemaan liikaa perityn veron takaisin. Oma osakevälittäjä voi osoittautua lähdeverojen haussa joko korvaamattomaksi avuksi tai ongelmalliseksi tunariksi. Järkisyillä ei salkun keskittämistä Suomeen voi mitenkään perustella. Kun järkisyyt eliminoidaan, jäljelle jää pelko. Siis tunne. Hyvät sijoitukset tehdään kylmästi harkiten suunnitelman mukaan, ei tunteiden tuuliajolla. Järkevä hajauttaa osakesalkkuaan ulkomaille, pelotti kuinka paljon tahansa. • Jari Saarhelo Arvosijoit tajan tie -bloggar jalometalliharkot ja -kolikot Katso päivän hinnat: sijoitakultaan.fi puh. (09) 2764 2750 Tekninen analyysi suomalaisista osakkeista Osakesäästäjille Viikottainen raportti sisältää: 1. mallisalkun 2. kaupankäyntiohjeet OMXH25 osakkeista ja mekaanisen pörssiseurantalistan (kaupankäyntiohjeissa mukana pörssikäyrät) 3. mekaaniset pörssiseurantalistat keskisuurista ja pienemmistä Suomi-osakkeista Tarjous Osakesäästäjille : Viikkoraportti vuodeksi 70€ ( norm. 120€/vuosi = 10€/kk) ( 2 viikon koejakso ilmaiseksi) tilaukset suoraan kotisivulta www.trendservice.fi sähköpostitse [email protected] viisas raha 10/2014 27 viisas raha 10/2014 A Suomi: Osakeasuntojen hinnat 135 130 Asuntojen hinnat 125 120 115 Suhteessa käytettäviin tuloihin 110 Suhteessa vuokriin 105 100 95 90 Laina-annuiteetti suhteessa tuloihin 85 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Macrobond Suomi: Asuntorakentaminen 9,00 36 000 Aloitetut rakennukset, 12 kk keskiarvo, vasen 34 000 asuntoja/vuosi suntokauppa on hinnat olivat silloin alhaisempia mutta hyytynyt kun kas- korot vastaavasti korkeampia. vava epävarmuus Asunnon ostaminen on siten jo nyt yhtä talouden näky - halpaa kun se oli vuoden 2009 finanssikriimistä on saanut sin pohjalukemissa, kun huomioi korkotaostajat varovaisik- son. si. Hinnoissa on toistaiseksi nähty Tilanne toki muuttuu jos ja kun korot vain pieni lasku. Syitä ei olekaan nousevat. Tällä hetkellä lainakorot ovat sellaiseen hintojen romahdukseen, yhä jopa laskussa, kun Euroopan keskuskun mitä euroalueen kriisimaissa pankki yrittää yhä rajummin elvyttää talotai Suomessa 90-luvulla nähtiin. utta. Korkojen nousua ei ole syytä odottaa, Asuntokuplan tunnusmerkkejä kunnes euroalueen talous on merkittäväson vaikeata löytää. Korkonäky- ti kohentunut. Siinä vaiheessa kotitaloukmät huomioiden asunnot näyttävät sienkin tulot ja luottamus tulevaisuuteen pikemmin halvoilta – myös asunto- ovat todennäköisesti merkittävästi paransijoittajan näkökulmasta. tuneet. Mikään villi ostohuuma ei tällä hetkellä Pelkoihin asuntojen hintojen merkittävästä korjauksesta on tosin pidä asuntojen hintoja korkeina. Jo toishelppo löytää perusteluita. ta vuotta ostointo on ollut heikko; Asuntojen hinnat ovat niin asuntokauppojen volyynyt 20 prosenttia mi, uusien asuntolainojen korkeampia kuin euromäärää kuin kulut”Korkonäkymät finanssikriisiin tajabarometrin mittaahuomioiden aikaisissa pohjalukemat ostoaikeet ovat missa 2009. Käytettäolleet hyvin matalia. asunnot vissä olevat tulot sen A s u n no no s t a j i näyttävät en mielialat voivat sijaan ovat pysyneet pikemminkin vain kohentua näiltä paikallaan. Veronkohalvoilta” tasoilta. Muutos siten rotukset ja heikkenevä pikemmin tukisi hintotyöllisyys ovat syöneet jen nousua kuin laskua. lähes olemattomat palkanVoidaan sanoa, että viimeiset korotukset. pari vuotta ovat olleet todellinen Asunnon ostajan kustannuksia on kuitenkin alentanut korkojen lasku. stressitesti asuntojen hinnoille. Jollei tälSamalla lainamäärällä kuukausimaksu lä saada aikaan hintojen laskua, niin millä on nyt lähes kaksikymmentä prosent- sitten? tia alhaisempi kuin viisi vuotta sitten, Asuntokuplalle tyypillinen ominaispiirre jos asunnon ostoa rahoitetaan 20 vuo- on rakennusbuumi, jonka myötä luodaan den annuiteettilainalla. Eli jos ostaa asun- ylitarjontaa, joka purkautuu hintojen lasnon nyt niin lainojen kuukausierä on jopa kuun. Tällaisesta buumista ei ole merkkejä. hivenen alhaisempi kuin 2009. Asuntojen Asuntorakentaminen ei koskaan toipunut 8,75 32 000 8,50 30 000 8,25 28 000 8,00 26 000 7,75 24 000 7,50 22 000 7,25 7,00 20 000 Asunnon ostoaikomus, kuluttajabarometri, 12 kk keskiarvo, oikea 18 000 16 000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 6,75 6,50 2014 % kotitaloukista 28 Asuntokuplasta ei merkkejä Suomessa 2005=100 ROGER WESSMAN asiantuntija täysin vuoden 2009 notkahduksesta. Uusien rakennusten aloitukset ovat viimeisen vuoden aikana jääneet yli viidenneksen finanssikriisiä edeltäneen viisivuotiskauden tasoilta. Ehkä kupla piilee sijoittajien kasvavassa kiinnostuksessa asunnoista? Sijoitusmarkkinoiden heilahtelut ja alhaiset korot ovatkin kasvattaneet asuntosijoittamisen houkuttelevuutta. Asuntoihin on viime vuosina voitu sijoittaa yhä helpommin kiinteistörahastojen kautta. Varsinaisesta spekulatiivisesta asuntosijoittamisesta on kuitenkin vähän merkkejä. Asuntosijoittajien fokus Suomessa on vahvasti asuntojen tarjoama vuokratuotto. Sijoituksia on tänä päivänä harvoin motivoinut toive hintojen noususta. Pikemmin pelko hintojen laskusta on jarruttanut ostointoa. Silmiinpistävää on, että Orava asuntokiinteistösijoitusrahasto tarjoaa tällä hetkellä koko pörssin korkeimman odotetun osinkotuoton. Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat ovat edelleen olleet tasaisessa nousussa kun asuntojen hintojen nousu on viime vuosina taittunut. Myös suhteessa vuokriin asuntojen hinnat ovat siten nyt samoilla tasoilla kun vuonna 2009. Tältäkään osin ei ole mitään merkkejä spekulatiivisesta huumasta. Pikemmin asuntosijoittaminen näyttää nyt suhteellisesti paljon houkuttelevammalta, kuin viisi vuotta sitten. Asuntojen vuokratuotto on pysynyt vakaana, samalla kun osakkeiden arvostustasot ovat reippaasti toipuneet ja korot ovat laskeneet. • Roger Wessman Ekonomisti viisas raha 10/2014 29 laatuyhtiöt Eilispäivän laatuyhtiö voi olla huomisen kriisiyhtiö Takaako sijoitus laatuyhtiöihin laadukkaan tuoton? M oni ammattisijoittaja kertoo sijoittavansa laatuyhtiöihin pitkällä sijoitushorisontilla. Tämä sijoitusstrategia on helppo viestiä ulospäin ja se harvoin synnyttää kritiikkiä. Mutta toimiiko laatuyhtiöstrategia? Voiko sillä saavuttaa markkinaindeksiä parempaa tuottoa tai alempaa riskiä? Jos jompikumpi kriteereistä ei täyty, laatuyhtiöihin sijoittaminen ei kannata. Maailman osakemarkkinoiden 25 vuoden tarkasteluperiodi (1988–2013) osoittaa, että laatuyhtiöihin sijoittaminen on tuottanut noin neljän prosenttiyksikön vuotuisen ylituoton markkinatuottoon nähden ja vielä alemmalla riskillä. Laatuyhtiöihin sijoittaminen on itseasiassa ollut tuottoisin sijoitusstrategia vertailussa olleista sijoitusstrategioista. Laatuyhtiöhin sijoittaminen siis kannattaa. Laatuyhtiöstrategiassa, kuten kaikissa muissakin sijoitusstrategioissa on haasteensa. Sijoitushorisontin pitää todellakin olla pitkä, miten määritellään yhtiön laatu Laatuyhtiöt: SuomiMaailma TelesteAccenture TeliaSoneraJohnson & Johnson OrionMc Donald’s HuhtamäkiPepsi WärtsiläUnilever KeskoNestle KONERoche TikkurilaL’Oreal Nokian Renkaat Wal-Mart F-SecureProcter & Gamble Lähde Sijoittaja.fi ja Sijoittaja.fi:n osakevalintatyökalu 30 viisas raha 10/2014 ja miten salkkuun valitaan osakkeet. markkinaa nopeammin, on kilpailijoitaan Pitkään, 25 vuoden tarkasteluperiodiin kannattavampi, sillä on veitsenterävä stramahtuu kaksi ajanjaksoa, jolloin laatu- tegia, vahva tase, korkea oman pääoman yhtiöihin sijoittaminen on ollut globaa- tuotto, hyvä asiakastyytyväisyys ja merlisti markkinaindeksiä heikommin tuot- kittävä kilpailuetu. Listaa voisi jatkaa tava strategia. Vuosina 1992–1994 loputtomiin. Yksittäisen sijoittajan ja 2002–2007 laatustrategia on mahdotonta selvittää kaikhävisi markkinaindeksille. kien kymmenien tuhansien ”Suoria Viisi vuotta voi tuntua osakkeiden joukosta ne osakesijoituksia pitkältä ajalta odottaa yhtiöt, jotka kulloinkin tekevän on että strategia alkaisi täyttävät kaikki laatumuistettava, että toimia. Tästä syystä kriteerit. ammattimaiset sijoitOnneksi sijoittaja markkinatilanteet ja voi luottaa numeroitajat korostavat pityritykset muuttuvat. den murskaukseen. käjänteisyyttä. YksiKilpailuetu ei ole Tunnuslukujen avulkään fundamentteihin pysyvää.” la riittävän laadukkaiperustuva sijoitusstrategia ei sovi lyhythermoiselle den yhtiöiden löytäminen sijoittajalle. isosta joukosta on helpompaa ja nopeampaa. Laadukkaan joukon Taidetta tai tiedettä löytää esimerkiksi edellyttämällä viiden Laatuyhtiön määrittämisestä voi tehdä tai- vuoden positiivista oman pääoman tuotdetta tai sitten luottaa tieteeseen. Laatuyh- toa, alhaista velkaantuneisuuta ja pientä tiö on luonnollisesti sellainen, joka kasvaa tuloksen heiluntaa. Laatuyhtiö tekee posi- Laatuyhtiöihin sijoittavia rahastoja: Rahaston nimi Rahasto / ETF Seligson PhoebusRahasto Yhdysvaltalaiset laatuosakkeet (iShares MSCI USA Quality Factor ETF QUAL US)ETF Kehittyneiden markkinoiden hyvää osinkotuottoa maksavat laatuyhtiöt (Lyxor ETF SG Global Quality Income NTR SGQI FP)ETF Euroopan laadukkaat osinkoyhtiöt (LYXOR UCITS ETF SG European Quality Income NTR - D SGQE FP)ETF Laatuyhtiöt globaalisti (iShares MSCI World Quality Factor UCITS ETF IS3Q GY)ETF Lähde: Sijoittaja.fi ja Sijoittaja.fi:n ETF valintatyökalu tiivista tulosta kaikissa markkinatilanteissa ja vahva tase takaa voitonjaon omistajille. Numeroiden murskaukseen sijoittaja tarvitsee laajan tunnuslukuaineiston ja työkaluja. Osakevalinta on salkun tuoton kannalta luonnollisesti tärkein tehtävä. Laatuyhtiöhin sijoittamisen hyvä puoli on se, että laatuyhtiöiden kurssit harvoin romahtavat totaalisesti. Riittävä hajautus vastaavasti varmistaa sen, että muutaman heikomman osakkeen tuotto ei tuhoa koko salkun tuottoa. Suoria osakesijoituksia tekevän on muistettava, että markkinatilanteet ja yritykset muuttuvat. Kilpailuetu ei ole pysyvää. Eilispäivän laatuyhtiö voi olla huomisen kriisiyhtiö. Tuoreimpana esimerkkinä Stockmann. Näillä vinkeillä onnistut - Etsi tunnuslukujen avulla laatuyhtiöitä (viiden vuoden positiivinen ROE ja alhainen gearing) - Tutustu yhtiöihin ja valitse salkkuun riittävä määrä laatuyhtiöitä - Tee tunnuslukuanalyysi vähintään kerran vuodessa – vaihda salkusta osakkeet, jotka eivät enää täytä laatukriteereitä - Sijoita laatuyhtiöihin sijoittavaan osakerahastoon – selvitä, että salkunhoitaja aidosti noudattaa laatuyhtiöstrategiaa esittämällä hänelle kysymyksiä ja tarkastamalla rahaston 10 suurinta sijoitusta - Sijoita laatuyhtiöihin sijoittavaan pörssinoteerattuun rahastoon (ETF:ään) Timo Heikkilä Kirjoittaja on Sijoittaja.fi:n perustaja ja toimii Sijoittaja.fi:n hallituksen puheenjohtajana. Heikkilällä on kymmenen vuoden kokemus rahoitusalalta. Parempaa tuottoa oikealla strategialla Indeksien (MSCI World) tuottoja ja riskejä 06/1988–06/2013 11,5% V u10,5% o s i t 9,5% u o t 8,5% t o Matala riski, korkea tuotto Korkeariski, korkea tuotto Laatu Osinko Momentti Riskipainotettu Arvo Tasapainotettu Minimivolatiliteetti Markkinatuotto 7,5% Korkeariski, matala tuotto Matala riski, matala tuotto 6,5% 11,0% 12,0% 13,0% 14,0% 15,0% 16,0% Riski (heilunta) 17,0% 18,0% 19,0% Lähde: MSCI Eri tyylien suhteelliset tuotot vs. maailman osakkeet (MSCI World) 300 250 Laatu (MSCI WORLD QUALITY) Momentti (MSCI WORLD MOMENTUM) Korkea osinkotuotto (MSCI WORLD HIGH DIVENDED YIELD) Riskipainotettu (MSCI WORLD RISK WEIGHTED) Arvo (MSCI WORLD VALUE WEIGHTED) Tasapainotettu (MSCI WORLD EQUAL WEIGHTED Minimivolatiteetti (MSCI WORLD MINIMAL VOLATILITY) 200 150 100 50 1988 1998 2008 2013 viisas raha 10/2014 31 sIJOITTAJAN MIELI Teksti: JUHA EUROPAEUSKuva Timo Porthan Omat sijoittajakyvyt on helppo yliarvioida Liika itseluottamus markkinoilla johtaa helposti liian vähäiseen hajauttami-seen ja liian suuriin kaupankäyntikuluihin S ijoittajan pahin vihollinen on todennäköisesti sijoittaja itse, totesi aikanaan Warren Buffettin oppi-isä Benjamin Graham. Sijoittajien synti on taipumus yliarvioida omat kykynsä. Kun ihmisiltä kysytään, miten he tulevat toimeen toisten kanssa tai miten hyviä he ovat auton ratissa, jopa 90 prosenttia uskoo olevansa keskiarvon yläpuolella. Sama koskee sijoittamista: suurin osa uskoo olevansa keskimääräistä parempia sijoittajia. Sijoituskäyttäytymisen tutkimuksissa on havaittu, että esimerkiksi sukupuolella, koulutustaustalla, ammatilla, varallisuuden määrällä, iällä ja jopa perhesuhteilla voi olla merkitystä sijoituskäyttäytymiseen. Eniten sijoittajan käyttäytymistä selittää kuitenkin sijoittajan subjektiivinen kokemus omista kyvyistään. 32 viisas raha 10/2014 Helinä Saarela tutki väitöskirjassaan subjektiivisten ominaisuuksien vaikutusta sijoituskäyttäytymiseen. Subjektiivisilla ominaisuuksilla hän tarkoitti sijoittajan itse mieltämiä arvioita omasta riskinsietokyvystä, sijoituskokemuksesta, talousosaamisesta ja luottamuksesta omiin sijoittajakykyihin. ”Luottamusta omiin kykyihin tarvitaan sijoitusmarkkinoilla, mutta joskus itseluottamus voi mennä yli”, Saarela sanoo. ”Liika itseluottamus johtaa salkun hajauttamisen laiminlyöntiin ja turhiin kaupankäyntikuluihin.” Nöyryyttä tarvitaan Saarela havaitsi, että sijoittajan riskinsietokyky voidaan luotettavasti mitata yksinkertaisilla kysymyksillä, jotka koskevat sijoittajan tavoittelemaa tuottoodotusta ja suhtautumista sijoitusten arvonvaihteluihin. Mitä korkeampi riskinsietokyky sijoittajalla on, sitä suu- remman osan varallisuudestaan hän on todellisuudessakin sijoittanut osakeriskiä sisältäviin tuotteisiin. Havainto vahvistaa, että EU-lainsäädännön vaade riskinsietokyvyn selvittä- miseksi on merkityksellinen. Riskinsietokyky voidaan mitata ja se heijastelee asiakkaan todellista käyttäytymistä. Kun asiakkaan riskinsietokyky on sijoitusneuvojan tiedossa, hän pystyy tarjoamaan asiakkaan riskinsietokykyyn parhaiten sopivia tuotteita ja palveluita. Tämä parantaa sijoittajasuojaa, mikä on ollut lainsäädännön tarkoituskin. Luottamus omiin kykyihinsä ennustaa sijoituskäyttäytymistä. Mitä vahvemmin sijoittaja luottaa itseensä, sitä aktiivisemmin hän käy kauppaa osakesalkullaan. Hyvin aktiivinen kaupankäynti voi altistaa sijoittajan kauppoihin, jotka osoittautuvat huonoiksi päätöksiksi. Mikä sitten on sopivaa ja mikä liiallista itseluottamusta? Selvää vastausta kysymykseen ei ole. Itseluottamusta tarvitaan elämässä yleisesti. Ilman sitä esimerkiksi työuralla on vaikea edetä. Itseluottamusta tarvitaan jo pelkästään siihen, että uskaltautuu sijoittamaan osakemarkkinoille, joiden tuotto ei ole ennalta tiedossa. Jos aloittelija onnistuu sijoituksissaan, usko omiin kykyihin tyypillisesti kasvaa. Jossain vaiheessa itseluottamus saattaa nousta päähän. Sijoittaja kuvittelee itsensä taitavammaksi kuin mitä hän oikeasti on. Sijoittajan kannattaa varoa liiallista uskoa omiin kykyihin. Hälytyskellojen pitäisi soida, jos uskoo voittojen johtuvan omista kyvyistä ja tappioiden huonosta onnesta. Liian itseluottamuksen pauloissa oleva sijoittaja ei näe metsää puilta. Teetä riskiprofiili Saarelan tutkimuksen toisessa osassa selvitettiin sijoittajien käyttäytymistä vuosien 2008–2009 finanssikriisin ja sitä vuonna 2011 seuranneen toisen voimakkaan kurssilaskun aikana. Tulokset osoittavat, että kokeneet ja omiin sijoituspäätöksiin luottavat sijoittajat, voivat olla herkempiä myymään osakesalkkunsa kurssilaskun tilanteessa kuin vähemmän oppineet sijoittajat. Tällöin lyhyen aikavälin tappiot realisoituvat ja sijoittaja altistuu salkun uudelleen rakentamisen mukanaan tuomalle ajoitusriskille. Myyntitaipumusta vahvisti havainto, että salkkunsa myyvät sijoittajat myivät tyypillisesti koko salkkunsa eivätkä vain osaa siitä. Saarela kehottaa suuntaamaan sijoitusosaamisen koulutusta kaikille sijoittajille, ei pelkästään aloittelijoille. ”Mittaamalla luottamusta sijoituskykyihin pystytään tunnistamaan taipumus yliluottamukseen”, Saarela sanoo. Sijoittajan kannattaa siis teettää itsestään riskiprofiili, vaikka sijoituskokemusta olisi kertynyt paljonkin. Näin sijoittaja voi tunnistaa mahdollisia merkkejä liiallisesta itseluottamuksesta. Yliluottavaisilla sijoittajilla on taipumusta ajatella, että he osaavat ennustaa osakemarkkinoiden liikkeitä ja vetäytyä markkinoilta ennen kurssilaskua. Tällöin he saattavat jättää osakesalkkunsa puutteellisesti hajautetuksi, koska he näkevät mahdollisuuden vetäytyä mar Taitava sijoittaja välttää turhaa riskinottoa. Hän ymmärtää, että pitkällä aikavälillä markkinoita on äärimmäisen vaikea järjestelmällisesti voittaa. Viisasta on myös minimoida kaupankäyntikulut ja hajauttaa salkku esimerkiksi ETF:ien avulla. Jos sijoittaja haluaa tehdä osakevalinnat itse, tärkeää on muistaa riittävä hajautus. ”Hyvin hajautetussa salkussa pitää olla osakkeita usealta eri toimialalta. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että salkussa tulisi olla vähintään kahdeksan eri yhtiön osakkeita, jotka edustavat eri toimialoja”, Saarela muistuttaa.. • viisas raha 10/2014 33 Tomi Salo SIJOITUSKOULU 34 viisas raha 10/2014 Ostaminen, myyminen ja salkunhallinta –käytännön ajatuksia S ijoituskoulun edellisissä jaksoissa on käsitelty graafien tulkintaa, trendien tunnistamista, markkinoiden yliostettuja ja ylimyytyjä tilanteita sekä tilipäätöksien tulkintaa. Osakkeiden ostamista tai myymistä harkitseva voi todeta näiden olevan mielenkiintoisia, mutta onko näillä oikeasti käyttöarvoa? Osakkeiden ostaminen Osakeostoja voidaan tarkastella kaksivaiheisena prosessina jossa ensin määritetään mitä ostetaan ja sen jälkeen etsitään otollisin ostoajankohta. Tilinpäätöksistä laskettavin tunnusluvuin eli “sijoittajan sixpackillä” haravoidaan numeroiden valossa houkuttelevat pörssiyhtiöt esiin. Tunnusluvut eivät kuitenkaan luokittele yhtiöitä koon tai osakkeen vaihdon mukaan. Nostaisin tämän myös yhdeksi osakkeen valintakriteeriksi vaikka sitä vähemmän korostetaankin. Vähän vaihdettujen pienten pörssiyhtiöiden joukosta voi löytyä helmiä, mutta itse varon näitä. Yhtiöiden likviditeetti on heikko. Päivittäin vaihtuu pörssissä näiden yhtiöiden osakkeita vain pieni määrä. Toki vähän vaihdettuja osakkeitakin voi ostaa, mutta järkevän suuruisen osakepotin kerääminen vie aikaa jos yhtiön päivävaihto on joitakin tuhansia euroja tai jopa vähemmän. Jos vähän vaihdetun yhtiön osakkeista on tarve luopua, myyminen voi olla ostamista vaikeampaa. Jos yhtiö osoittautuu virhevalinnaksi ja osakkeista pitää päästä eroon, pitää myymiseen varata aikaa tai osakkeen myyntihintaa voi joutua laskemaan. Pienten, vähän vaihdettujen pörssiyhtiöiden seuranta on vähäistä. Niistä ei juurikaan ole tarjolla analyysejä. Kun analyytikot eivät ole yhtiöstä kiinnostuneita, on sijoittajienkin aika vaikea löytää mielenkiinnotonta yhtiötä. Muodostuu kuihtumisen spiraali. Kun osake ei liiku, sitä ei analysoida eikä siksi mielenkiintoakaan ole, jolloin vaihto jää vähäiseksi. Vähän vaihdetun pörssiyhtiön hallinto saattaa olla “perheyhtiömäistä” jolloin johto ei ehkä miellä yhtiötä pörssiyhtiöksi jossa päätösten ja hallinnon on mentävä säädetyllä tavalla. Tällaisissa yhtiöissä asioiden käsittelyä saatetaan “oikaista”. Esimerkiksi eräässä pienessä pörssiyhtiössä laskettiin liikkeelle pääomalaina jonka korko oli 11,5 prosenttia. Pörssitiedotteen ilmestyttyä yhtiön suurimmat omistajat olivat jo merkinneet lainan. Myöhemmin yhtiön yhtiökokouksessa menettelyä perusteltiin sillä, että pääomalainan laajempi markkinointi olisi tullut lainan kokoon nähden suhteettoman kalliiksi. Samassa yhtiökokouksessa todettiin edelleen ettei korkeiden rahoituskustannusten takia osinkoa voida jakaa. Tällaisten riskien takia pienet pörssiyhtiöt eivät ainakaan omalla kohdallani ylitä mielenkiinnon kynnystä. Kun tilinpäätöksistä laskettujen tunnuslukujen perusteella tehty fundamenttianalyysi on siivilöinyt joukon kelvollisia osakkeita, teknisen analyysin menetelmin etsitään otollisin ostoajankohta. Pitkäaikaissijoittajaa neuvotaan usein erityyppisin fraasein joissa kehoitetaan osta- Milloin ostaa? Milloin osakkeen trendi kääntyy? Kuinka kauan nousutrendi kestää? Korjausliike on mahdollisuus. Muista siivota salkkuasi. Kuvassa on S&P500 -indeksi ajalta 10/2005-10/2008. Viikkograafissa liukuvat keskiarvot ovat MA10vk ja MA50vk. Jälkimmäinen on hieman pidempi kuin MA200pv mutta on varsin yleisesti käytetty. S&P500 -indeksi muodosti huippua 06-10/2007. Indeksin nousu pysähtyi tasolle 1550p johon muodostui vastus. Optimismi ei riittänyt nostamaan indeksiä 12/2007 enää edellisen huipun yli. RSI muodosti divergenssin muodostaen alempia huippuja 03-10/2007 ja varoitti mahdollisesta trendin käänteestä mikä toteutui kun MA10vk leikkasi MA50vk alapuolelle 12/2007. Huomaa miten MA10vk ja MA50vk toimivat laskussa vastuksena ja lyhytkestoisesti tukena. maan halvalla ja myymään kalliilla. Ehkä myös neuvotaan pitämään tappiot pieninä ja antamaan voittojen kasvaa. Osta kun laskutrendi on kääntymässä Pitkäaikaiselle osakesäästäjälle olisi otollisinta ajoittaa osakeostot silloin kun pitkä laskutrendi kääntyy nousutrendiksi. Tämä on kuitenkin tavattoman vaikeaa. Markkinoiden ilmapiiri on pessimistinen, uutiset ovat huonoja ja sijoittajat varovaisia. Vanhat sijoittajakonkarit aloittavat osakeostonsa kun trendi on vielä laskeva perustellen menettelyään sillä, ettei kukaan kuitenkaan pysty ajoittamaan ostojaan juuri trendin käänteeseen jolloin kurssitaso on alimmillaan. Tämä on totta. Kuitenkin osakkeiden ostaminen laskutrendissä, vaikkakin useana eränä pitkin laskua, kysyy sekä hyviä hermoja että syviä taskuja. Kokemattomalle saattaa olla masentavaa kun ostetut osake-erät ovat tappiolla ja tappio syvenee päivittäin. Siksi kokeneiden sijoittajien aikajänne on pitkä ja he tietävät hyvien yhtiöiden osakkeiden kääntyvän nousuun ajan myötä kun vain kärsivällisesti jaksaa odottaa. Vastavirtaan kulkeminen on vaikeaa kun uutiset ja yleinen mielipide ovat osakkeiden ostamista vastaan. Pitää kuitenkin muistaa, että hyvin kotiläksynsä tehnyt ja osakkeet analysoinut sijoittaja saa suurimmat tuotot ostaessaan silloin kun markkinoiden pelko on vielä vahva. Näin oli esimerkiksi maaliskuussa 2009 jolloin osakemarkkinoiden lasku saavuttti pohjansa. Silloin varsin harva uskalsi aloittaa ostoja. Itse tein ensimmäiset ostoni huhtikuun alkupäivinä 2009 kun merkit käänteestä alkoivat vahvistua. Tässä voi ottaa avuksi aiemmissa Sijoituskoulun jaksoissa esitettyjä menetelmiä. Otetaan seurattavan indeksin tai osakkeen graafi. Jos seurataan indeksiä, tämä voi olla esimerkiksi OMXH -indeksi tai OMXH Cap-indeksi. Itse suosin amerikkalaista S&P500 -indeksiä muutamasta syystä. Tämän indeksin liikkeitä seurataan kaikkialla maailmassa, myös USA:n ulkopuolella. Indeksissä on laajempi yhtiöiden valikoima kuin Dow Jones -teollisuus- tai kuljetusindeksissä. Lisäksi sijoittajien kaikkkialla maailmassa seuratessa tätä indeksiä, sen muutokset vaikuttavat muiden pörssien liikkeisiin. Korrelaatio on siis korkea. Voidaankin sanoa, että S&P500 -indeksiä seurattaessa on kuin saisi huomisen pörssiuutiset luettavakseen jo tänään. Graafiin piirretään 200 päivän, 50 päivän ja mahdollisesti myös 10 päivän liukuvat keskiarvot. Trendin kääntyessä lyhin liukuva keskiarvo kääntyy ensin nousuun, leikkaa keskipitkän 50 päivän yläpuolelle ja sen jälkeen pitkän 200 päivän yläpuolelle. Seuraavaksi nousuun kääntyy keskipitkä 50 päivän liukuva keskiarvo ja viimeisenä pitkä 200 päivän liukuva keskiarvo. Varsinaisena trendin käänteenä pidetään kun 50 viisas raha 10/2014 35 » SIJOITUSKOULU » päivän liukuva keskiarvo on leikannut 200 päivän liukuvan kesiarvon yläpuolelle. Tästä käytetäänkin nimitystä “Golden Cross”. Malttamaton pitkäaikaissäästäjä voi aloittaa osakeostot kun 10 päivän ja 50 päivän liukuva keskiarvo leikkaavat toisensa ja 10 päivän jatkaa nousuaan, mutta harkitsevampi odottaa vielä kun 50 päivän liukuva keskiarvo kääntyy laskevasta vaakasuuntaiseen ja siitä nousuun. Usein osakkeen hakiessa pohjaansa osake kääntyy nousuun, kipuaa jonkin verran ja painuu uudelleen laskuun, mutta jää aiemman pohjansa yläpuolelle. Tämä tulkitsee etteivät sijoittajat enää usko kurssitason painuvan alemmas. Ostohalukkuus voittaa myyntipaineen ja kurssille on muodostunut tuki ensimmäisen pohjan tasolle. Varsinainen ostosignaali saadaan kun kurssi nousee näiden kahden pohjan väliiin jäävän huipun yläpuolelle. Huipun tasolle on siis muodostunut vastus ja kun tämä vastustaso ylittyy, ostohalukkuus kasvaa jälleen. Pessimismi on väistymässä ja optimismi kasvaa kun merkit kurssilaskun pysähtymisestä vahvistuvat. Graafissa olevia liukuvia keskiarvoja tarkasteltaessa saatetaan havaita, että laskutrendissä kurssigraafin pienet nousupyrähdykset pysähtyvät 200, 50 tai 10 päivän liukuvien keskiarvojen tuntumaan ennen painumistaan uudelleen laskuun. Käänteen tapahduttua ja kurssigraafin noustua näistä jonkin liukuvan keskiarvon yläpuolelle, liukuva keskiarvo toimiikin tukena eli kurssi tekee sahaavaa liikettä liukuvan keskiarvon yläpuolella ja vain satunnaisesti painuu lyhyelksi ajaksi alapuolelle. Silloin spekulantit tekevät lyhytkestoista kauppaa ja ottavat pieniä viipaleita kurssitason vaihteluista. Jos graafiin on piirretty trendilinja, graafin leikkaaminen pitkän laskevan trendilinjansa yläpuolelle on signaali laskutrendin kääntymisestä nousutrendiksi. Jos sijoittaja odottaa näin pitkään ennen ensimmäistä osakeostoaan, osa trendin käänteen kurssinoususta on ehtinyt mennä ohi. Riskin karttaminen pienentää tässäkin tuottoa. 36 viisas raha 10/2014 Kuvassa on S&P500 -indeksi ajalta 08/2006-08/2009. S&P500 -indeksi saavutti pohjansa 03/2009. Huomaa miten RSI muodosti divergenssin 10/2008-03/2009 muodostaen ylempiä pohjia ja ennakoiden mahdollista laskutrendin käännettä nousevaksi. Indeksillä oli terävä lasku 01-03/2009 tasolle 667p ja nopea toipuminen takaisin 03-05/2009. Huomaa miten MA10vk toimi indeksin tukena 04/2009 lähtien tulkiten RSI:n tavoin kasvavaa optimismia. Laskutrendi kääntyi nousutrendiksi kun MA10vk leikkasi MA50vk yläpuolelle 07/2009. Kurssigraafin ohessa voidaan käyttää lisäksi jotain indikaattoria, esimerkiksi RSI:tä. Muistetaan että RSI on ennakoiva indikaattori, eli se reagoi ennen kuin indeksin tai osakkeen kurssigraafissa on vastaavaa muutosta. RSI:n painuminen poikkeuksellisen alas, esimerkiksi kolmen tai viiden vuoden minimiin ja kääntyminen siitä nousuun muodostaa signaalin mahdollisesta trendin käänteestä. Pitkän laskutrendin jälkeen silloin tällöin RSI kuitenkin muodostaa divergenssin, niin sanotun “Bullish Divergencen” jolloin kurssigraafin vielä tehdessä alenevia pohjia, RSI tekeekin samaan aikaan kohoavia pohjia. Tämä ilmoittaa kokeneelle graafien tulkitsijalle, että pinnan alla pessimismi alkaa hienoisesti kääntyä optimismiksi. Samalla myös fiksu raha on vaivihkaa aloittanut osakkeiden ostamisen. Seuraavaksi piirretään RSI:n graafiin laskeva trendilinja. Kun RSI leikkaa oman laskevan trendilinjansa yläpuolelle ja RSI:n pitkä laskutrendi kääntyy nousuksi, saadaan toinen mutta divergenssiä heikompi signaali kurssikäänteestä. Kolmas signaali kurssikäänteestä saadaan kun pitkään alhaalla eli alle 30 pisteen ollut RSI kääntyy nousuun ja kohoaa 30 pisteen rajan eli niin sanotun ylimyydyn rajan yläpuolelle ja jatkaa nousuaan. Ylimyydyn rajan alapuolella markkinoiden mieliala on apea ja pessimismi on vallitseva. Kun pessimismi alkaa hellittää ja optimismi saa vauhtia, kurssitaso alkaa nousta. Markkinoiden luottamus osakkeisiin on silloin viriämässä uudelleen. Nousutrendissä korjausliikkeet ovat ostotilaisuuksia Indeksin tai yksittäisen osakkeen käännyttyä laskutrendistään nousutrendiin, mukaan ehtii vaikka olisi myöhästynyt ensimmäisissä ostoissaan. Finanssikriisin jälkeinen osakemarkkinoi- den pohja saavutettiin USA:ssa 9.3.2009 ja tivat mahdollisuuden ottaa laskusta viipale S&P 500 -indeksi saavutti tason 667 pistet- tuottoa. Kun tilapäinen pessimismi kääntyy tä. Kun indeksin graafi leikkasi 200 päivän nopeasti optimismiksi, kurssilasku jää ylemliukuvan keskiarvonsa, indeksi oli noussut mäs kuin edellisessä laskussa. Tällöin ostajat pohjastaan tasolle 925 pistettä eli 39 pro- täyttävät niin lyhyt- kuin pitkäkestoisia salksenttia. Tämä tapahtui kesäkuun alussa kujaan ja lasku vaihtuu nopeasti nousuksi. Kun kurssilasku on muutaman prosentin 2009. Kun nousuun kääntynyt indeksin 50 päi- luokkaa, silloin puhutaan konsolidaatiosta. vän liukuva keskiarvo leikkasi 200 päivän Esimerkiksi amerikalaisessa S&P500 -indekliukuvan keskiarvon, indeksi oli tasolla 900 sissä konsolidaatiot ovat viimeisen kahden pistettä ja nousua oli pohjasta 35 prosenttia. vuoden aikana olleet 4-6 prosentin luokkaa ja kestäneet huipusta pohjaan noin 3-6 viikTämä tapahtui 23.6.2009. Nyt marraskuussa 2014 indeksi on tasolla koa. 2048 pistettä ja indeksi on noussut pohjasKurssilaskun ollessa 10-15 prosenttia puhutaan korjausliikkeesta. Samaisessa taan 207 prosenttia. Jos epäröivä sijoittaja on odottanut vah- S&P500 -indeksissä korjausliikkeet ovat vistusta indeksin käänteelle ennen kuin kestäneet noin 11 viikkoa. Vain viimeisin, uskaltaa aloittaa osakeostot, hän on ollut syys-lokakuulle 2014 ajoittunut korjausliike, mukana kurssinousussa 900-950 pisteen oli lyhytkestoisempi, huipusta pohjaan ainotasolta osallistuen 115-127 prosentin nou- astaan 5 viikkoa ja palautuminen pohjasta suun. Varovainenkin trendin käännettä edellisen huipun ylittävälle tasolle 3 viikkoa. odottava sijoittaja on saanut indeksin nou- Tavattoman voimakas optimismi käänsi lassua noin 120 prosenttia. kun nopeasti takaisin nousuun. Vielä alkuvuodesta 2011 kuulin Kun kurssilasku on yli 20 prosentepäröintiä, olisiko jo aika ostaa tia, silloin puhutaan jo “Bear Market:ista” eli laskutrenosakkeita. Osakemarkkinoi”Kokeneiden den pohjasta oli kulunut distä. sijoittajien jo lähes kaksi vuotta. Osakemarkkinoiden aikajänne on pitkä Suurimmat tuotot nousutrendissä nouja he tietävät hyvien saadaan kuitenkin seva trendilinja piiryhtiöiden osakkeiden ostamalla silloin kun retään kuten Sijoikääntyvän nousuun osakkeet eivät kelpaa tuskoulun 1 osassa ajan myötä kun vain neuvottiin, alimmasjuuri kenellekään. kärsivällisesti jaksaa ta minimistä ylimmän Osakemarkkinoiden odottaa. ” nousulle on tyypillistä minimin kautta siten ettei eteneminen portaittain tai kurssigraafi näiden välissä ikään kuin sahanterämäisin leikkaa trendilinjan alapuolelle. liikkein. Nämä muodostavat pienessä Kurssinousun myötä trendilinjaa joumittakaavassa toisiaan vuorottelevia huip- dutaan tarkentamaan kun kurssi muodostaa puja ja pohjia. Nousutrendille onkin tyypil- uusia huippuja ja välissä on konsolidaatioita listä nousevat huiput ja nousevat pohjat eli tai korjausliikkeitä. “Higher Highs and Higher Lows”. Vaikka Konsolidaatiot ja korjausliikkeet muoosakkeen tai indeksin kurssi välillä valuu dostavat pitkäaikaiselle osakesäästäjälle alaspäin, lasku jää kuitenkin edellisen poh- tilaisuuksia ostaa salkkuun lisää osakkeita. jan yläpuolelle. Pessimismi kääntyy täten Silloin hyvätkin osakkeet ovat tilapäisessä nopeasti optimistiksi kun spekulantit vain alennusmyynnissä. Jotenkin vain tuntuu, kotiuttivat voittojaan ja shorttaajat tunnis- että pörssi on ainoa markkinapaikka mis- sä alennusmyynti ei juurikaan houkuttele ostajia. Pitkäaikaissäästäjä voi seurata osakemarkkinoiden optimismia ja pessimismiä myös RSI:n avulla. RSI:n käytöstä markkinoiden sentimentin tulkintaan oli laajemmin Sijoituskoulun kolmannessa osassa Viisas Raha -lehden numerossa 6. Salkkuaan täydentävälle pitkäaikaissäästäjälle on merkitystä tunnistaa vain ne jaksot jolloin markkinat ovat nousun jälkeen vetämässä henkeä eli konsolidaatio tai korjausliike. Jos pitkäaikainen osakesäästäjä ei juurikaan myy osakkeita, silloin markkinoiden yliostetun tilanteen tai yltiöpäisen optimismin aikana osakkeiden ostamista voi välttää. Kun kurssi painuu laskuun, pitkäaikaissäästäjä pystyy tämän tunnistamaan ja olemaan valppaana kun lasku saavuttaa pohjansa. Palautetaan mieleen muutama keskeinen asia. RSI on ennakoiva indikaattori joka reagoi ennen kuin osakkeen tai indeksin graafissa on nähtävissä merkitsevää muutosta. Tärkein RSI:n reagointitapa on divergenssi missä kurssigraafi ja RSI kulkevat eri suuntaan. Nousutrendissä kurssi tekee ylempiä huippuja ja RSI muodostaa alempia huippuja. Toiseksi merkitsevintä on, kun RSI leikkaa nousutrendissä oman nousevan trendilinjansa alapuolelle. Kolmanneksi ja vähiten merkitsevää on RSI:n kohoaminen yliostetun rajansa, tavallisimmin 70 pisteen yläpuolelle. Vasta RSI:n painuminen tämän alle antaa signaalin. Tällä tavoin RSI varoittaa myös pitkäaikaissäästäjää odotettavissa olevasta korjausliikkeestä. Noustrendissä RSI:llä on taipumus kääntyä nousuun osapuilleen samoilta tasoilta. Kun muistetaan että RSI tulkitsee markkinoiden sentimenttiä -tai markkinoiden optimismia ja pessimismiä- lievä pessimismi paiviisas raha 10/2014 37 » SIJOITUSKOULU » naa kurssia muutaman prosentin alaspäin. Tällöin myös RSI kääntyy nousutrendissä ylempänä kuin 30 pisteen tasolla. Varsin tavallisesti RSI painuu 50 pisteen tuntumaan tulkitsen näin tilapäistä pessimismiä. Voidaan myös ajatella että nousutrendissä huonot uutiset ovat tilapäisiä ja niiden kurssitasoa pudottava vaikutus on lyhytkestoista. Tämän jälkeen optimismi nostaa jälleen osakekursseja. Ostohalukkuus on voittanut myyntipaineen ja kurssitaso on jälleen palannut nousevaksi. Varsin usein vähäisempi kurssilasku painuu 50 päivän liukuvan keskiarvon tuntumaan. Kun suuri sijoittajajoukko kautta maailman käyttää samoja menetelmiä, osakkeen tai indeksin painumista juuri 50 päivän liukuvan keskiarvon tuntumaan seurataan tarkkaan ja tätä pidetään “tasona jossa muut sijoittajat alkavat ostaa”. Silloin kurssi saa tukea, ostohalukkuus lisääntyy ja lasku kääntyy nousuksi. Suurempi kurssilasku painuu varsin usein 200 päivän liukuvan keskiarvonsa tuntumaan. Tällöin tapahtuu samanlainen ilmiö kuin 50 päivän liukuvan keskiarvon tuntumassa. Joskus kurssi läpäisee liukuvan keskiarvon, käy alapuolella ja palaa jälleen nousuun. Tällöin puhutaan “väärästä hälytyksestä” “False Breakout”. Kun kurssin leikkausta liukuvan keskiarvonsa läpi pidetään signaalina, tässä tapauksessa muodostui siis virhesignaaali. Pitkäaikaissäästäjä varoo ostamasta kurssihuipulla Tätä kirjoitettaessa marraskuussa 2014 S&P -indeksin nousu on kestänyt 68 kuukautta. USA:n modernin pörssihistorian aikana 1921-2014 vain neljä nousua on kestänyt yli viisi vuotta. Ensimmäinen oli vuosina 1921-1929, toinen 1949-1956 ja kolmas 1987-2000. Nyt on neljäs meneillään. Osakemarkkinoilla näin pitkät nousut ovat harvinaisia. Kuinka pitkään nykyinen osakemarkkinoiden nousu kestää ja voiko nousun hiipu- 38 viisas raha 10/2014 Indeksi on leikannut nousun käynnistymista nähdä jollain tavoin graafeista? Lähestyttäessä osakemarkkinoiden miseen liittyneessä esimerkissä esitetyn 10 huippua uutisvirta on vielä positiiivista. päivän ja 50 päivän liukuvien keskiarvojen Osakkeet ovat nousseet hyvin ja nousun alapuolelle. 10 päivän liukuva keskiarvo on odotetaan jatkuvan. “Osakkeet ovat nous- todennäköisesti kääntynyt laskevaksi tulkiseet pysyvästi uudelle tasolle” kuten koh- ten lyhytkestoisten sijoittajien muuttuneen talokkaasti vuonna 1929 julistettiin. Tai optimisteista pessimisteiksi. Keskipitkä 50 “IT-yhtiöiden myötä sijoitusmaailman van- päivän liukuva keskiarvo on kääntymässä hat lainalaisuudet eivät uudessa taloudessa nousevasta vaakasuoraksi jolloin keskipitenää päde”, mikä oli it-kuplan tunnuslausei- kän aikavälin sijoittajat ovat muuttuneet ta. Tällaisia tunnuslauseita ei tämän nousun optimisteista empiviksi. Pitkä 200 päivän aikana ole mediassa vielä julistettu. liukuva keskiarvo on vielä nouseva. Laskun Osakemarkkinoiden lähestyessä huippu- jatkuessa laskupäivien ja laskuviikkojen aan fiksu raha on alkanut pienin erin kotiut- volyymi on kasvanut merkitsevästi. Nousutaa voittojaan. Huipun tuntumassa saattaa päivien aikana volyymi on laskupäiviä pieolla pieniä muutaman prosentin laskuja nempi. Laskun edelleen jatkuessa indeksi leikkaa jolloin volyymi on kohonnut mutta indeksi nousee vielä aiemman huippunsa tuntu- 200 päivän liukuvan keskiarvon alapuolelle. maan ja todennäköisesti ylikin. Nousupäivi- Tällöin pitkäaikaisetkin sijoittajat huomaanä ja nousuviikkoina volyymi pievat ettei laskussa olekaan kyse vain nenee mikä tulkitsee etteivät tavanomaista voimakkaammasta korjausliikkeestä sijoitajat ole enää täysillä ”Joskus mukana nousussa. RSI vaan trendin käänteestä. kurssi läpäisee saattaa tehdä diverKun 50 päivän liukuva liukuvan keskiarvon, genssin eli muodoskeskiarvo leikkaa 200 käy alapuolella ja palaa taa alempia huippuja päivän liukuvan kesjälleen nousuun. Tällöin samalla kun indeksi kiarvon alapuolelle, puhutaan “väärästä muodostaa ylempiä. saadaan viimeinen hälytyksestä signaali nousutrendin Tällöin on kysymykses“False Breakout.” kääntymisestä laskutsä “Bearish Divergence”. rendiksi. Tästä leikkaukRSI tulkitsee fiksun rahan sesta käytetään nimitystä aloittaneen poistumisen osakemarkkinoilta. “Death Cross”. Huipun tuntumassa on usein tyypillistä, Kurssigraafi on jo kääntynyt ja pitkäkin että indeksi tekee korjausliikkeen alaspäin liukuva keskiarvo kääntyy nousevasta lasja nousee lähes edellisen huipun tasolle sitä kevaksi. kuitenkaan ylittämättä. Indeksi saattaa Oppikirjamaisessa laskutrendissä kurssikulkea sivuittain, tilapäisesti ehkä ylittää graafi on alimpana ja tämän yläpuolella ovat aiemman huipunkin mutta palaa aiemman järjestyksessä lyhyt, keskipitkä ja pitkä liuhuipun alapuolelle. Optimismi ei enää riitä kuva keskiarvo, esimerkiksi 10, 50 ja 200 nostamaan indeksiä entistä ylemmäs vaan päivän liukuvat keskiarvot. pysähtyy kuin näkymättömään kattoon. Jos graafiin on piirretty pitkä trendilinKun indeksi lähtee uudelleen laskuun esi- ja, aina maaliskuun 2009 pohjasta tulemerkiksi jonkin huonon uutisen laukaisema- vaan huippuun asti, kurssin leikkaus pitkän na ja indeksi painuu näiden kahden huipun trendilinjan “läpi” ylhäältä alaspäin on myös muodostaman pohjan alapuolelle, ostoha- signaali trendin käänteestä mikä vahvistaa lukkuus ja optimismi eivät enää ole riittä- aikaisemmin saatuja signaaleja trendin neet kääntämään laskua uudelleen nousuun. käänteestä. Laskutrendissä pitkäaikainen osakesäästäjä kerää käteistä ja varautuu ostamaan kun merkkejä pohjan saavuttamisesta alkaa tulla esiin. Todennäköisesti pohja muodostuu kuitenkin vähitellen ja pitkäaikainen osakesäästäjämme ostaa ehkä liian aikaisinkin. Tämä on kuitenkin järkevämpää kuin ostaminen lähellä osakemarkkinoiden huippua markkinoiden huuman ollessa kiivaimmillaan. Joskus on esitetty yksinkertainen sääntö ajoituksesta. Kun 200 päivän liukuva keskiarvo on nouseva, ole mukana osakkeissa. Kun 200 päivän liukuva keskiarvo laskee, ole poissa markkinoilta. Tätä voisi tarkentaa vielä siten, että liukuvan keskiarvon laskiessa pitkäaikainen osakesäästäjä kerää käteistä ja varautuu ostamaan kun liukuva keskiarvo tasoittuu laskevasta vaakasuoraksi. Salkkuakin on päivitettävä Pitkäaikainen osakesäästäjä kohtaa myös tilanteen, pitäisikö osta ja pidä -tyyppiselle salkulle tehdä jotain. Vähimmäismäärä on vaikka kerran vuodessa tarkastella, ovatko salkun kaikki osakkeet oppikirjamaisesti kasvavien, hyvää osinkoa maksavien pörssiyhtiöiden osakkeita. Vai onko mukana mahdollisesti heikkoja yhtiöitä jotka ovat jääneet salkkuun odottamaan ehkä tulevaisuudessa tapahtuvaa muutosta parempaan? Pitkäaikaisen osakesäästäjän salkun huoltoon kuuluu myös säännöllinen siivous. Ensimmäiseksi salkun sisältöä voidaan tarkastella osakekohtaisesti. Onko salkussa sellaisia yhtiöitä joiden liiketoiminnassa on tapahtunut olennaisia muutoksia sen jälkeen kun osakkeet on ostettu? Alkuperäinen ostopäätös on tehty silloisen tiedon perusteella. Yhtiö on saattanut myydä liiketoimintojaan tai muuntua kokonaan toiselle toimialalle kuin alunperin. Kilpailutilanne on voinut muuttua ja markkinat voineet sulaa alta. Heikkoja osakkeita ei kannata pitää salkussa ja toivoa että aika kääntäisi tappion voitoksi. Toiseksi salkun painotuksessa on vuosien myötä saattanut tulla muutoksia. Jonkin osakkeen arvo on kohonnut muita nopeammin ja sen paino salkussa on noussut alkuperäistä tavoitetta suuremmaksi. Joidenkin oppien mukaan nopeasti nousseita osakkeita pitäisi myydä ja näin palauttaa salkun painotus alkuperäisen suunnitelman mukaiseksi. Suomessa tätä periaatetta jarruttaa verotus. Itse vastustan hyvän yhtiön osakkeiden myymistä vain siksi että kurssi on noussut. Myös passiiviseksi omistajaksi mielletyn osta ja pidä -tyyppisen osakesäästäjän on hyvä vaikkapa kerran vuodessa tarkastella salkkunsa sisältöä. Jos salkkuun on päätynyt yhtiö joka ei jaa osinkoa, oma pääoma tuottaa heikosti, velkaa on paljon, omavaraisuusaste on huvennut alhaiseksi ja tulos jää miinukselle, silloin on syytä harkita väsyneen yhtiön vaihtamista vireämpään. Pitkäaikaisen säästäjän etuna on myös päätös olla kajoamatta salkkunsa sisältöön. Ostoja ja myyntejä ei ole pakko tehdä vain näyttääkseen markkinoilla aktiiviselta. Pitkäaikainen säästäjä on myös kiitollinen kun markkinat tarjoavat hänelle rahaa paitsi osinkona myös emostaan irtautuvan yhtiön osakkeina. Emoyhtiöstään irtautuvien yhtiöiden kohdalla sijoittaja tehköön huolellisesti kotiläksynsä ja käyköön läpi osavuosikatsaukset ja pari tilinpäätöstä. Näiden perusteella on jo helpompi tehdä päätös, ovatko salkkuun tulleet uuden yhtiön osakkeet pidettävä vai myytävä. Lopuksi Kohtaan aika ajoin kysymyksen, pitäisikö osakkeita ostaa ja myydä jatkuvasti vai harvoin. Tähän ei ole yhtä oikeaa vastausta. Olen itse tehnyt päivänsisäistä kauppaa, hyödyntänyt muutaman päivän ja viikon pituisia hintaheilahteluja eli swingejä ja salkussani on vieläkin vuonna 1983 ostettuja Orionin osakkeita. Lyhytkestoinen kaupankäynti ja pitkäaikainen, vuosikymmeniä kestävä osakesäästäminen ovat luonteeltaan erilaisia. Lyhytkestoisessa päiväkaupassa ei juurikaan poistuta ruudun äärestä ja markkinoita on seurattava koko ajan. Tietokonepohjainen algoritmikaupankäynti lopetti pankkiiriliik- keiden ja yksityissijoittajien päivänsisäisen kaupan lähes kokonaan. Varsinkin yksityissijoittajan on vaikea saada lyhytkestoisista kaupoista tuottoa. Ostettavan ja myytävän osake-erän pitää olla riittävän suuri jotta kulujen osuus ei nousisi merkitseväksi. Kuitenkin päivänsisäisessä kaupassa haettavat tuotot ovat ohuita viipaleita. Silloin kulut väistämättä kohoavat epäedullisen suuriksi. Lisäksi riskienhallinnan pitää olla kunnossa ettei yksi tappiollinen kauppa vie monen voitollisen kaupan tuottoja. Muutaman päivän ja viikon pituisilla kaupoilla voi harjaannuttaa omaa tuntumaansa markkinoihin. Silloinkin on seurattava osakkeiden liikettä, otollisinta osto- ja myyntihetkeä sekä luettava uutisia. Ruudun äärestä voi poistua, mutta mökille tai etelänmatkalle ei parane lähteä ellei tyhjennä salkkuaan. Osakevälittäjien mainoksissa pörssikauppaa tehdään palmun alla etelän hiekkarannalla, mutta käytännössä näin tehdään enemmän tappiota kuin voittoa. Lyhytkestoisessa tai keskipitkässä kaupankäynnissä kurinalaisuus ja riskienhallinta helposti pettävät kun päätökset tehdään tunteella. Pitkäkestoisella osakesäästäjällä ei ole tällaisia ongelmia. Osakkeita ostetaan kun ne ovat halpoja tai kohtuuhintaisia. Muuten hyvien osakkeiden päällä vain istutaan, annetaan arvon kasvaa ja otetaan keväisin osingot ilolla vastaan. Osingoilla ostetaan tietysti lisää osakkeita ja kaikki muukin liikenevä laitetaan pörssiin. Silloin hyvät pörssiyhtiöt tuottavat kärsivälliselle osakesäästäjälle parhaiten. Itse olen saanut parhaat tuottoni vain olemalla myymättä 80-luvulla hankittuja osakkeita ja ostamalla lisää silloin kun osakkeet eivät kelpaa juuri kenellekään. Ei pitkäaikainen osakesäästäminen ole lopulta sen vaikeampaa. • viisas raha 10/2014 39 SIJOITUSLISTA 18.11.2014 Sija Edell. Yhtiö Sija Tuotto- potentiaali Arvostustaso Riskiprofiili P/E’14 Osinkotuotto % ’14 P/B 111 Restamax Erinomainen Houkutteleva Neutraali13,4 3,7 % 2 4 Orava Asuntorahasto Erinomainen Käypä Neutraali 8,0 7,8 % 3 2 Fortum Kohtalainen Käypä Matala 17,8 6,0 % 4 1 Fiskars Erinomainen Käypä Matala 22,6 15,2 % 5 16 Nokian Renkaat Kohtalainen Käypä Matala 13,5 6,6 % 6 25 TeliaSonera (SEK) Kohtalainen Käypä Matala 12,5 5,9 % 7 6 Kesko Kohtalainen Käypä Matala 18,0 5,3 % 8 7 Raute Kohtalainen Houkutteleva Neutraali 22,6 6,8 % 9 8 Stora Enso Kohtalainen Houkutteleva Matala 14,0 4,6 % 10 13 Affecto Kohtalainen Houkutteleva Neutraali 12,0 4,0 % 11 3 Sampo Kohtalainen Käypä Matala 13,8 5,0 % 12 – Scanfil Kohtalainen Houkutteleva Matala 10,6 2,3 % 13 20 Siili Solutions Erinomainen Käypä Matala 10,7 3,9 % 14 15 Norvestia Kohtalainen Houkutteleva Neutraali 16,5 4,0 % 15 5 UPM Erinomainen Houkutteleva Neutraali 11,4 5,1 % 16 14 eQ Erinomainen Haastava Neutraali 19,0 4,6 % 17 19 Ponsse Erinomainen Käypä Neutraali 10,7 5,1 % 18 10 Keskisuomalainen Erinomainen Käypä Korkea 11,1 6,0 % 19 – Technopolis Kohtalainen Houkutteleva Neutraali 8,1 3,8 % 20 29 Kemira Kohtalainen Käypä Matala 15,4 5,2 % 21 12 CapMan Erinomainen Käypä Neutraali 35,7 3,3 % 22 9 Cramo Kohtalainen Houkutteleva Neutraali 12,7 5,3 % 23 28 Dovre Group Kohtalainen Käypä Neutraali 35,5 4,9 % 24 22 Tieto Kohtalainen Käypä Matala 12,7 5,0 % 25 21 Etteplan Kohtalainen Käypä Neutraali 12,4 4,5 % 26 23 Okmetic Heikko Houkutteleva Matala 16,1 5,5 % 27 45 QPR Software Kohtalainen Käypä Neutraali 14,8 4,9 % 28 32 Glaston Kohtalainen Houkutteleva Neutraali 21,2 2,9 % 29 – Innofactor Kohtalainen Houkutteleva Neutraali 17,5 0,0 % 30 27 Ramirent Kohtalainen Houkutteleva Neutraali 16,7 4,8 % 31 34 YIT Kohtalainen Käypä Neutraali 10,2 4,7 % 32 48 Citycon Kohtalainen Käypä Neutraali 13,3 5,9 % 33 43 Sponda Kohtalainen Houkutteleva Neutraali 9,7 5,2 % 34 36 Tikkurila Kohtalainen Haastava Matala 13,9 5,4 % 35 24 Uponor Erinomainen Haastava Matala 19,0 5,0 % 36 18 Yleiselektroniikka Erinomainen Käypä Neutraali 12,4 4,7 % 37 33 Teleste Kohtalainen Houkutteleva Neutraali 13,7 3,7 % 38 26 Metsä Board Heikko Käypä Matala 15,4 3,1 % 39 38 Cargotec Heikko Houkutteleva Neutraali 17,5 2,8 % 40 – Martela Heikko Houkutteleva Korkea 10,7 3,2 % 41 40 Orion Erinomainen Haastava Matala 18,0 4,5 % 42 31 Sanoma Heikko Houkutteleva Neutraali 26,2 5,7 % 43 39 Huhtamäki Kohtalainen Haastava Matala 15,4 3,1 % 44 41 Elisa KohtalainenHaastava Neutraali15,85,8 % 45 50 Wärtsilä Kohtalainen Käypä Neutraali 17,0 3,0 % 4630 Aspo Kohtalainen Käypä Neutraali 12,9 5,7 % 47 49 Atria Heikko Houkutteleva Neutraali 10,7 3,0 % 48 – Olvi Erinomainen Haastava Matala 14,0 3,1 % 49 46 Kone Erinomainen Haastava Matala 23,0 3,6 % 50 42 Neste Oil Kohtalainen Käypä Neutraali 32,0 3,5 % Mediaani 17,0 3,4 % 40 viisas raha 10/2014 EPS’14 Osinko EPS’15 ’14 Osinko ’15 Osakekurssi 1,50,280,14 0,390,19 3,79 1,1 1,61 1,00 1,00 1,00 12,87 1,3 1,03 1,10 1,14 1,10 18,30 1,6 0,96 3,30 0,72 0,75 21,76 2,1 1,62 1,45 1,76 1,50 21,90 2,0 4,11 3,05 4,21 3,10 51,45 1,4 1,73 1,65 1,81 1,65 31,13 1,3 0,33 0,50 0,95 0,50 7,36 1,0 0,47 0,30 0,61 0,30 6,54 0,9 0,25 0,12 0,28 0,14 3,02 1,9 2,77 1,90 2,85 2,10 38,22 1,4 0,21 0,05 0,21 0,06 2,18 4,6 1,21 0,50 1,51 0,62 12,90 0,8 0,45 0,30 0,47 0,30 7,45 0,9 1,11 0,65 1,15 0,67 12,67 1,7 0,18 0,16 0,23 0,20 3,45 3,7 1,10 0,60 1,20 0,65 11,78 1,6 0,84 0,55 0,82 0,60 9,24 0,7 0,48 0,15 0,49 0,16 3,93 1,4 0,66 0,53 0,76 0,53 10,14 1,5 0,03 0,03 0,09 0,07 0,90 0,9 0,89 0,60 0,98 0,61 11,38 1,2 0,01 0,02 0,02 0,02 0,41 2,9 1,57 1,00 1,67 1,10 19,93 2,1 0,25 0,14 0,32 0,16 3,12 1,3 0,28 0,25 0,41 0,27 4,55 3,8 0,07 0,05 0,08 0,06 1,03 1,3 0,02 0,01 0,03 0,02 0,34 1,2 0,05 0,00 0,07 0,02 0,87 1,9 0,40 0,32 0,45 0,34 6,62 0,8 0,52 0,25 0,44 0,25 5,28 0,9 0,19 0,15 0,19 0,15 2,56 0,7 0,36 0,18 0,36 0,18 3,49 3,1 1,11 0,84 0,98 0,88 15,48 3,2 0,53 0,50 0,68 0,60 10,09 1,2 0,34 0,20 0,29 0,20 4,25 1,4 0,37 0,19 0,36 0,19 5,10 1,3 0,23 0,11 0,27 0,14 3,50 1,2 1,46 0,72 2,22 1,20 25,48 0,5 0,29 0,10 0,38 0,20 3,16 7,0 1,54 1,25 1,40 1,20 27,63 0,7 0,17 0,25 0,40 0,25 4,38 2,3 1,26 0,59 1,54 0,72 19,45 4,1 1,421,30 1,381,3022,48 3,4 2,18 1,10 2,27 1,20 37,09 2,0 0,57 0,42 0,64 0,45 7,31 0,5 0,68 0,22 0,63 0,30 7,28 2,5 1,63 0,70 1,69 0,75 22,80 9,2 1,53 1,25 1,70 1,50 35,10 1,7 0,58 0,65 1,38 0,70 18,67 1,6 Listautumismarkkinoilla positiivista kehitystä Kuluvasta vuodesta on muodostumas- yhtiöt jäävät usein analyytikoiden huomion sa pörssillemme kolmas vuosi putkeen, kun ulkopuolelle johtuen niiden pienestä kokoluo- yhtiöiden tulokset eivät kasva. Tämä on heijas- kasta ja analyytikoiden määrän jatkuvasta las- tunut myös pörssin yleisindeksin kehitykseen kusta. Tämä altistaa yhtiöiden osakkeet väärin ja painorajoitettu OMXH Cap –indeksi on tätä hinnoittelulle ja taitavalle sijoittajalle tämä avaa- kirjoittaessa suunnilleen vuodenvaihteen tasolla. kin otollisen tilaisuuden erinomaisten sijoitusten Tästä huolimatta pörssissämme on tapahtu- tekemiselle. Taaleritehtaan (+100 prosenttia), nut vuoden aikana paljon positiivista kehitystä. Siilin (+70 ), Verkkokauppa.comin (+50 ) ja Ora- Vaihtovolyymi on lähtenyt varovaiseen kasvuun van (+35 prosenttia) tuotot listautumishetkestä SIJOITUSLISTA on Inderesin kuuden laskuvuoden jälkeen ja listautumis- tähän päivään kertovat omaa kieltään näistä Osakesäästäjien Keskusliitolle tuottama listaus kotimaisista pörssiyhtiöistä. Listaukseen on käytetty yhdeksän parametriä. Lista päivittyy noin 10 kertaa vuodessa niin sanallisten arvioiden, kuin numeeristen tunnuslukujen 0salta. Lista sisältää kaikki Inderesin seurannassa olevat yhtiöt Helsingin Pörssistä (yhteensä noin 100 kpl). markkina on vihdoin herännyt kunnolla henkiin. piilotetuista mahdollisuuksista. Tuottopotentiaali: • Osinkotuotto 2013-2015 • Oman pääoman tuotto -% 2013-2015 • Liikevaihdon kasvu 2013-2015 Arvostustaso: • Normalisoitu P/E (EPS 2013 + 2014e + 2015e) / 3 / osakekurssi • P/B (markkina-arvo / oma pääoma) • Normaisoitu EV/EBITDA (EBITDA 2013 + 2014e + 2015e) / 3 / osakekurssi Tänä vuonna yhteensä kuusi yhtiötä on lis- lokkaat pärjäävät myös erittäin hyvin. Lis- Cleantech, Herantis, Nextim ja United Bankers). tan ykköspaikalle on kiilannut ravintolayhtiö Lisäksi loppuvuoden aikana listalle ovat pyrki- Restamax ja kakkoseksi Orava Asuntorahasto. mässä ainakin tietoturvayhtiö Nixu ja Aspon lis- Kolmas viidentoista kärkeen mahtuva listautuja taama Leipurin. Näin ollen koko vuoden osalta on Siili, joka löytyy listan sijalta 13. Restamaxin listautumisten lukumäärä on nousemassa kah- tapauksessa yhtiön kurssi on laskenut rajus- deksaan kappaleeseen. Pörssin ovi käy luonnol- ti, kun yhtiön tuloskehitys on ollut odotuksia lisesti molempiin suuntiin ja kuluvana vuonna heikompaa ja markkinoiden luottamus yhtiötä Rautaruukki on poistunut pörssistä SSAB:n kohtaan on murentunut. Yhtiön ongelmat joh- kanssa toteutetun fuusion seurauksena, mutta tuvat kuitenkin pitkälti heikosta markkinaympä- vastaavasti SSAB:n osake rinnakkaislistattiin ristöstä ja yhtiöltä onkin syytä odottaa selkeää Helsingin pörssin päälistalle. Vacon ja SSK ovat tulosparannusta ensi vuodelta, kun kuluvana seuraamassa Oralin ja Pohjolan jalanjälkiä pörs- vuonna toteutetut yrityskaupat heijastuvat täy- sin ovesta ulos. Lisäksi Talvivaara tulee toden- simääräisesti yhtiön tulokseen. Oravan osalta näköisesti poistumaan pörssin ovista jalat edellä asuntomarkkinoiden vaisut näkymät rajaavat vielä kuluvan vuoden aikana. kurssinousupotentiaalia, mutta lähes 8 prosen- Kokonaisuutena pörssissämme listattujen tin osinkotuotto on kohtuullinen. Siilin osakkeen yhtiöiden lukumäärä kasvaa kuluvana vuonna. arvostus on puolestaan selvästi vertailuryhmän Pörssin elinvoimaisuuden kannalta tämä on alapuolella, mikä ei ole perusteltua yhtiön näky- ensiarvoisen tärkeää, sillä yhtiömäärän kasvu mät huomioiden. Tämän aliarvostuksen taustal- lisää kiinnostusta pörssiä kohtaan ja varmistaa la on mielestäni ennen kaikkea se, että sijoittaji- markkinapaikan säilymisen Suomessa pitkällä en suuri massa ei ole löytänyt vielä yhtiötä. aikavälillä. Ensi vuoden osalta näkymä listautumisiin on myös positiivinen. Eri markkinahuhu- Mukavaa joulun odotusta lukijoille, jen perusteella listautumisia olisi ensi vuonna tulossa vähintään saman verran kuin kuluvana vuonna ja mikäli markkinaympäristö säilyy edes kohtuullisena, voi listautumisten lukumäärä voi nousta selvästi yli kymmeneen. Riskiprofiili: • Nettovelkaantumisaste -% • Osakekannan kiertonopeus • EBITDA:n variaatio Sijoittajan listalla viime vuosien pörssitu- tautunut pörssiin (Valmet, Verkkokauppa.com, Sijoittajien kannalta uudet listautumiset ovat hyvin mielenkiintoisia monestakin syystä. Ensinnäkin valtaosa näistä yhtiöistä hakee listautumisella pääomia kasvuun ja ne profiloituvat selvästi kasvuyhtiöiksi, joista Helsingin pörssissä on historiallisesti ollut pulaa. Lisäksi uudet Sauli Vilén Kirjoittaja on Inderesin pääanalyytikko ja pitkäaikainen Osakesäästäjien Keskusliiton jäsen viisas raha 10/2014 41 RAHASTOT 3.12.2014 (Alustava) OSAKERAHASTOT Sijoitus Riski Tuotto/riski Juoksevat Tuotto, % 5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. Sharpe 1 v kulut Suomi Tuotto, % Sijoitus Riski Tuotto/riski Juoksevat 5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. Sharpe 1 v kulut Maailma Seligson & Co OMX Helsinki 25 pörssinot. rahasto 14,7 20,4 12,9 10 15,2 0,8 0,17 Handelsbanken Eläke 60 Active 14,0 19,5 14,2 3 11,8 1,2 Danske Invest Suomi Yhteisöosake 12,5 19,5 9,8 6 14,5 0,7 0,95 Handelsbanken Eläke 70 Active 14,0 19,5 14,2 2 11,8 1,2 Arvo Finland Value 9,9 18,6 2,0 24 14,1 0,1 1,20 Handelsbanken Eläke 80 Active 13,9 19,4 14,0 1 11,8 1,2 Nordea Suomi Indeksirahasto 18,4 10,9 14,5 0,7 0,75 FIM Varainhoito 100 16,5 15,0 9,9 1,5 1,53 OP-Focus 10,618,4 8,3 28 15,0 0,5 1,80 Handelsbanken Eläke 50 Active 11,7 15,0 10,7 4 9,7 1,1 Luokka keskimäärin 8,9 15,2 5,5 14,1 0,4 Luokka keskimäärin 7,2 10,3 8,3 5,7 1,6 OMX Helsinki CAP GI 12,1 18,1 12,7 13,9 0,9 MSCI World Index (TR Net Dividend) 15,1 18,9 18,8 10,1 1,8 Sijoitus Riski Duraatio Juoksevat Tuotto, % Sijoitus Riski Tuotto/riski Juoksevat KORKORAHASTOT Tuotto, % 5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. kulut Pohjoismaat Pitkän koron rahastot (valtioriski, euroalue) 5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. Sharpe 1 v kulut Evli Ruotsi Pienyhtiöt B 20,7 23,6 17,8 1 15,5 1,1 1,60 OP-Obligaatio Tuotto 12,0 11,5 2,9 6,6 0,60 eQ Pohjoismaat Pienyhtiö 2 K 12,1 23,4 14,4 10 14,9 1,0 0,90 Nordea Pro Euro Obligaatio 6,2 10,6 12,1 14 2,8 6,9 0,30 Handelsbanken Svenska Småbolagsfond 18,9 22,7 16,6 3 14,6 1,1 Nordea Euro Obligaatio 6,0 10,3 11,8 16 2,8 7,0 0,60 Handelsbanken Nordiska Småbolagsfond 14,3 21,2 9,6 6 13,9 0,7 1,60 eQ Euro Valtionobligaatio 1 K 6,3 10,3 11,4 11 2,9 6,4 0,45 Fondita Nordic Micro Cap 17,1 20,9 2,4 5 14,5 0,1 2,00 Handelsbanken Euro Obligaatio (A1 EUR) 5,6 10,1 12,5 17 2,9 6,8 Luokka keskimäärin 12,6 17,2 9,0 13,6 0,6 Luokka keskimäärin 4,7 7,9 8,9 2,6 MSCI Nordic (Daily TR USD Net) 13,4 16,7 11,6 13,3 0,9 JPM EMU Government Bond Index 5,5 10,0 11,6 2,8 Sijoitus Riski Tuotto/riski Juoksevat Pitkän koron rahastot Sijoitus Riski Duraatio Juoksevat Tuotto, % Tuotto, % (Luokitellut yrityslainat, euroalue) Eurooppa 5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. Sharpe 1 v kulut 5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. kulut Parvest Equity Europe Small Cap 23,0 12,9 13,8 0,9 BNPP L1 Convertible Bond Best Selection Europe 4,2 9,1 4,2 11 5,3 3,3 1,95 Fourton Hannibal 13,5 22,6 -3,7 17 14,4 -0,3 0,63 Aktia Corporate Bond+ 6,8 8,9 8,8 20 1,4 4,8 0,65 SEB Europa Småbolagsfond 14,4 21,7 14,3 8 12,5 1,1 eQ Euro Investment Grade 1 K 6,7 8,7 9,4 4 1,7 5,0 0,64 Evli Eurooppa B 15,1 19,8 10,4 21 12,1 0,8 1,60 OP-Yrityslaina 6,98,7 8,2 9 1,8 4,9 0,63 Fondita European Small Cap 14,1 18,7 0,5 14,7 0,0 2,00 Danske Invest Euro Yrityslaina 5,8 8,7 7,1 17 1,2 3,8 0,85 Luokka keskimäärin 10,1 14,9 5,6 12,4 0,4 Luokka keskimäärin 5,1 6,7 6,5 1,6 MSCI Europe (Daily TR USD Net) 10,5 15,7 9,3 12,3 0,7 Merrill Lynch EMU Corporate Bond Index TR 6,0 7,7 7,5 1,6 koron rahastot Sijoitus Riski Tuotto/riski Juoksevat Pitkän Sijoitus Riski Duraatio Juoksevat Tuotto, % Tuotto, % (Korkeariskiset yrityslainat, euroalue) Pohjois-Amerikka 5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. Sharpe 1 v kulut 5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. kulut eQ USA Indeksi 1 K 19,2 22,8 26,4 14 12,4 2,1 0,38 Danske Invest Euro High Yield 9,2 14,0 6,5 7 2,0 2,9 0,95 UB Amerikka K 18,8 22,3 14,6 1 13,3 1,1 0,40 Ålandsbanken Euro High Yield 7,1 12,4 1,4 4 2,5 3,4 1,00 Handelsbanken America Small Cap 18,4 22,3 11,5 11 14,3 0,8 1,56 Evli High Yield Yrityslaina B 9,5 12,4 5,5 2 2,1 4,1 0,95 OP-Amerikka Indeksi II 19,0 22,1 26,0 12 12,1 2,1 0,43 Nordea Euro Yrityslaina Plus 8,5 11,8 5,5 1 1,9 2,2 1,00 Nordea Pohjois-Amerikka 18,1 21,7 27,5 18 12,0 2,3 1,00 eQ High Yield 1 K 9,0 11,2 5,3 3 1,8 3,3 0,89 Luokka keskimäärin 17,3 20,2 19,5 12,7 1,5 Luokka keskimäärin 8,0 11,1 4,9 2,2 MSCI North America (Daily TR USD Net) 18,8 21,8 25,7 11,9 2,1 Merrill Lynch Euro High Yield Index 11,1 15,2 6,6 1,9 koron rahastot Sijoitus Riski Duraatio Juoksevat Tuotto, % Sijoitus Riski Tuotto/riski Juoksevat Pitkän Tuotto, % (Kehittyvät markkinat) Japani 5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. kulut 5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. Sharpe 1 v kulut Parvest Equity Japan Small Cap 18,7 12,2 15,8 0,8 Sparinvest SICAV Emerg.Markets Corp. Val. Bonds EUR R 7,7 1,1 4,1 1,55 Evli Japani 9,3 13,3 2,2 8 16,1 0,1 1,60 Nordea Kehittyvät Korkomarkkinat 7,8 7,5 10,0 2 4,5 7,4 1,00 OP-Japani 10,012,9 4,2 9 18,9 0,2 1,96 Parvest Bond World Emerging Corporate 7,4 8,1 7,4 Nordea Japani 10,7 12,9 4,8 2 15,8 0,3 1,01 Parvest Bond Asia ex-Japan 9,9 7,3 15,5 5,5 eQ Japani Indeksi 1 K 9,5 12,8 6,6 5 17,7 0,4 0,50 Danske Invest Em Markets Debt 7,8 7,2 9,3 1 3,0 6,5 1,18 Luokka keskimäärin 9,2 12,5 5,4 16,0 0,3 Luokka keskimäärin 6,7 5,9 7,4 4,7 MSCI Japan (Daily TR USD Net) 9,9 13,2 7,0 18,6 0,4 Merrill Lynch Emerging Markets Sove. & Credit TR 11,6 17,2 9,0 5,3 Sijoitus Riski Duraatio Juoksevat Tuotto, % Sijoitus Riski Tuotto/riski Juoksevat Tuotto, % Kehittyvät markkinat kulut 5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. Rahamarkkinarahastot 5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. Sharpe 1 v kulut FIM Sahara 17,7 29,1 40,7 66 11,9 3,4 3,25 OP-Euro 1,21,0 0,3 8 0,2 0,2 0,30 Taaleritehdas Dinaari Osake 24,8 35,1 12,0 2,9 2,70 SEB Money Manager B 0,9 0,8 0,2 2 0,1 0,1 0,40 eQ Kehittyvä Aasia 1 K 18,4 21,1 15,2 1,4 Nordea Korko 0,7 0,7 0,2 0,1 0,2 0,40 Parvest Equity India 10,5 17,7 53,6 36 15,5 3,4 eQ Rahamarkkina 1 K 0,9 0,7 0,3 3 0,0 0,2 0,25 Handelsbanken Kiina A1 EUR 10,2 17,4 15,7 56 13,3 1,2 Seligson & Co Rahamarkkinarahasto AAA 0,9 0,6 0,4 4 0,0 0,3 0,18 Luokka keskimäärin 3,7 5,1 5,6 16,5 0,6 Luokka keskimäärin 0,9 0,5 0,6 0,8 MSCI Emerging Markets (Daily TR USD Net) 7,5 7,8 10,2 11,5 0,9 3kk Euribor -indeksi 0,7 0,5 0,3 0,0 Sijoitus Riski Duraatio Juoksevat Tuotto, % Sijoitus Riski Tuotto/riski Juoksevat Tuotto, % 5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. kulut Maailma Muut lyhyen koron rahastot 5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. Sharpe 1 v kulut PYN Elite 32,5 40,8 23,4 1 16,8 1,4 1,10 Nordea Korkotuotto 4,5 8,5 3,0 1,8 1,2 0,60 Seligson & Co Phoenix A 13,3 21,9 5,5 3 13,1 0,4 1,12 Danske Invest Yhteisökorko Plus K 3,1 4,3 2,2 6 0,3 1,3 0,43 Danske Invest Kestävä Arvo Osake 15,6 21,0 21,6 4 10,3 2,1 1,60 OP-Korkotuotto II 2,7 3,8 1,5 13 0,3 0,6 0,15 Seligson & Co Global Top 25 Brands 18,1 20,6 20,7 6 10,6 1,9 0,60 eQ Vaihtuva Korko 1 K 1,6 3,0 1,7 15 0,4 0,2 0,00 SEB Global Fund 16,5 19,7 22,2 9 9,3 2,4 Danske Invest Yhteisökorko K 2,3 3,0 1,5 7 0,1 0,6 0,33 Luokka keskimäärin 12,3 16,5 13,6 11,0 1,3 Luokka keskimäärin 2,0 2,1 1,0 1,1 MSCI World Index (TR Net Dividend) 15,1 18,9 18,8 10,1 1,8 3kk Euribor -indeksi 0,7 0,5 0,3 0,0 Sijoitus Riski Tuotto/riski Juoksevat Sijoitus Riski Tuotto/riski Juoksevat Tuotto, % Tuotto, % YHDISTELMÄRAHASTOT Eurooppa MUUT RAHASTOT 5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. Sharpe 1 v kulut 5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. Sharpe 1 v kulut SEB Finland Optimum B 7,8 12,4 10,5 5 8,4 1,2 1,30 SEB Listed Private Equity 14,1 22,8 10,2 12,9 0,8 SEB European Optimum B 7,5 12,2 8,0 4 9,4 0,8 1,30 SEB Finland Momentum B 7,9 15,1 5,2 7 17,6 0,3 2,50 Danske Invest Eurooppa Yhdistelmä 6,3 10,6 4,6 6 7,2 0,6 1,70 VISIO Allocator 12,0 14,4 9,2 1,5 Ålandsbanken Premium 70 5,7 9,1 2,2 3 8,5 0,2 1,92 VISIO EM Multi Strategy A 1,7 11,1 18,9 12 9,6 1,9 1,05 Alfred Berg Optimal 4,7 8,4 7,7 2 6,3 1,2 1,90 Danske Invest Neutral 3,5 5,5 3,4 11 1,4 2,3 1,15 Luokka keskimäärin 6,2 9,0 6,3 7,3 0,7 Luokka keskimäärin 1,2 1,3 2,7 7,7 MSCI Europe (Daily TR USD Net) 10,5 15,7 9,3 12,3 0,7 3kk Euribor -indeksi 0,7 0,5 0,3 0,0 42 viisas raha 10/2014 Tuotto, %: Rahaston tuotto on rahastoosuuden arvon prosentuaalinen muutos ottaen huomioon maksetut voittoosuudet, osuuksien osittamiset (splitit) ja rahastoyhtiön perimät hoitoja hallinnointipalkkiot. Voitto-osuudet on oletettu sijoitettavaksi rahastoon niiden irtoamishetkellä. Pääomaveroa ei ole huomioitu. Vuotta pidemmät tuotot on ilmoitettu prosentteina vuotta kohti. Kaikki tuottoluvut on ilmoitettu euromääräisinä tuottoina. Sijoitus edellisellä 3-vuotiskaudella: Rahaston kolmen vuoden takainen sijoitus omassa rahastoluokassaan kolmen vuoden tuoton perusteella. Volatiliteetti: Volatiliteetti kuvaa rahasto-osuuden arvon muutosherkkyyttä ja siten sijoitukseen sisältyvää riskiä. Luku lasketaan päivätuottojen keskihajonnasta ja on ilmoitettu prosentteina vuodessa. Usein käytetyn nyrkkisäännön mukaan, kun volatiliteetti on esimerkiksi 20%, rahaston tuotto pysyy kahtena vuonna kolmesta ±20% välillä rahaston tuotto-odotuksesta. Sharpen mittari: Sharpen mittari kertoo, kuinka paljon enemmän tuottoa rahasto on tuottanut verrattuna riskittömään talletukseen yhtä volatiliteettiprosenttia kohti. Mitä suurempi sharpen mittari, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä. Duraatio: Korkorahaston duraatio kuvaa rahasto-osuuden arvon herkkyyttä korkotason muutoksille. Mitä suurempi duraatio, sitä suurempi on rahaston korkoriski. Duraatioluvut ovat rahastojen ilmoittamia. Juoksevat kulut: Tunnusluku kertoo, kuinka monta prosenttia kuluja on peritty edellisenä vuonna rahaston pääomasta. Juokseviin kuluihin ei sisälly mahdolliset rahastoyhtiön perimät tuottosidonnaiset palkkiot eivätkö rahaston maksamat kaupankäyntikulut. Juoksevat kulut ovat rahastojen ilmoittamia. Salkunhoitajaruletti pyörii vinhasti Seitsemän aktiivisesti hoidetun Suomi-rahaston salkunhoitaja on vaihtunut parin viime vuoden aikana. Se tarkoittaa, että salkunhoitaja on vaihtunut noin joka neljännessä Suomi-rahastossa. Edellinen vilkas kausi oli vuonna 2011. Muina vuosina vaihdoksia on tapahtunut yleensä yksi tai ei yhtään. Vipinää on ollut myös Pohjoismaihin keskittyvissä aktiivisissa osakerahastoissa. Niistä on uuden salkunhoitajan saanut parin viime vuoden aikana karkeasti ottaen joka kolmas. Luvuissa eivät ole mukana rahastot, joiden salkunhoitajaksi on nimetty varainhoitoyhtiö. Ripeät vaihdokset näyttävät olevan maailmallakin ennemmin sääntö kuin poikkeus. Tästä kertoo tuore amerikkalaistutkimus (Porter & Trifts, 2014). Siinä oli mukana liki 3 000 aktiivisesti hoidettua rahastoa, joita yhdistää se, että niillä oli yksi salkunhoitaja ja riittävän pitkä historia. 19 prosenttia otoksen salkunhoitajista pysyi pestissään alle vuoden, 76 prosenttia alle viisi vuotta. Kymmenen vuoden jälkeen työtään jatkoi ainoastaan seitsemän prosenttia salkunhoitajista. Salkunhoitajan vaihtuminen on sijoittajalle aina valpastumisen paikka. Mitä enemmän liikkumavaraa ja päätösvaltaa salkunhoitajalla on, sitä enemmän vaihdos voi rahaston toimintatapoihin ja kehitykseen vaikuttaa. Salkunhoitajan vaihtuminen merkitsee myös sitä, että historian perustella johtopäätöksiä tulevasta voi tehdä hyvin niukasti. Toisin sanonen vaihdos lisää epävarmuutta, mutta voi olla myös hyvästä: Tutkimusnäyttöä on siitäkin, että huonosti menestyneiden rahastojen omistajille uusi salkunhoitaja tietää usein hyvää: rahaston tuotto parantuu ja riskit pienenevät (Khorana, 2001). Porterin ja Triftsin tutkimus puolestaan vahvistaa havainnon, jonka mukaan kilpailijoita huonompi tuotto katkoo salkunhoitajien uria. Sen perusteella voisi ajatella, että salkunhoitajat, joiden ura on jatkunut yli kymmenen vuotta, ovat keskivertoa taitavampia. Tutkimus tukee ajatusta vain osin. Veteraanit ylsivät kokonaisuutena ottaen parempiin tuloksiin kuin lyhyempien urien kollegat, mutta heidän menestyksensä oli vaihtelevaa. Markkinoille eivät pärjänneet edes veteraanit, kun mittarina oli riskikorjattu tuotto. Tämä on linjassa aiempien tutkimusten kanssa, joiden mukaan passiiviset sijoitusstrategiat yleensä päihittävät aktiiviset, kun otetaan huomioon sijoittamiseen liittyvät riskit ja kulut. Ero voi olla huomattava. Yhden tutkimuksen mukaan (French 2008) tyypillinen sijoittaja voisi parantaa vuotuista tuottoaan jopa 0,67 prosenttiyksikköä vaihtamalla aktiivisen sijoitusstrategian passiiviseen. Tasapuolisuuden nimissä on paikallaan todeta myös tämä: tutkimukset antavat myös viitteitä siitä, että rahastojen salkunhoitajien joukossa on pieni joukko erinomaisia osakkeiden poimijoita. • Helena Ranta-aho Kirjoittaja on sijoitusmarkkinoihin erikoistunut taloustoimittaja. viisas raha 10/2014 43 2014 VUOSIKATSAUS • • • • • +4 500 jäsentä 331 tapahtumaa OMX Helsinki +7% Pörssilistalle 7 uutta osaketta Aktiivinen verokeskustelu Katsaus Osakesäästäjien toimintavuoteen Näin joulukuussa on hyvä katsoa päättymässä olevaan vuoteen myös Osakesäästäjien toiminnan osalta. Loppuvuonna 2013 käynnistyneen jäsenhankintakampanjan ansiosta viime vuodenvaihteessa yhteisössämme oli hieman reilut 14 000 jäsentä. Nyt vuoden 2014 lähestyessä loppuaan jäsenmäärämme on jo ylittänyt 18 500. Kasvua vuodentakaiseen on siis yli 35 prosenttia. Jos vertaamme vuoden 2013 alkuun, jäsenmäärän kokonaiskasvuksi saadaan peräti 75 prosenttia kahden vuoden aikana. Jäsenmäärän kasvu on seurausta Osakesäästäjien Keskusliiton hallituksen strategisista linjauksista, joista tärkeimmät olivat jäsenmaksun alentaminen, toiminnan aktivoiminen ja jatkuva parantaminen sekä jäsenyyden markkinointi. Jatkuva parantaminen koskee muun toiminnan ohella myös Viisas Raha -lehteä, jonka tavoitteena on olla Suomen paras sijoittamisen ja säästämisen aikakauslehti. Vuoden 2014 aikana myös tapahtumatoimintamme on ollut hyvin aktiivista. Osakesäästäjien Keskusliitto ja paikallisyhdistykset ovat verkkosivuillamme olevan tapahtumakalenterin mukaan järjestäneet vuoden aikana yhteensä huimat 331 tapah- 44 viisas raha 10/2014 tumaa. Tilaisuuksien teemat ja koot ovat vaihdelleet muutaman hengen sijoituskerhoista 150 hengen yritystilaisuuksiin ja seminaariristeilyihin. Olimme mukana myös marraskuussa järjestetyillä Sijoitus Invest -messuilla, jossa kävijämäärä kohosi yli 5 000:een. Osakemarkkinat vuonna 2014 Osakesäästäjän näkövinkkelistä sijoitusvuosi on ollut melko hyvä varsinkin yleiseen taloustilanteeseen suhteutettuna. Joulukuun alussa OMX Helsinki -portfolioindeksi oli seitsemän prosenttia vuoden alkua ylempänä. Osakekursseja ovat tuke- neet muun muassa hyvät osinkotuotot suhteessa alhaiseen korkotasoon sekä säästöohjelmien ansiosta keskimäärin hyvällä tasolla pysyneet yritysten tulokset. Kurssinousun myötä arvostuskertoimet ovat kuitenkin kohonneet, joten osakekurssien merkittävä nousu tästä eteenpäin edellyttää yrityksiltä myös liikevaihtolukujen kasvua. Pelkillä kustannussäästöohjelmilla ei tuloksentekokykyä voi ikuisesti trimmata. Ilahduttavaa on myös ollut pörssilistautumisten määrän kasvu. Vuoden 2014 aikana olemme saaneet peräti seitsemän uutta pörssiyhtiötä, joista suurin osa on listautunut First North -markkinapaikal- Osakesäästäjien Keskusliiton lausunnot vuonna 2014 pvm.pyytäjä asia 24.4. FinanssivalvontaVaihtoehtorahastojen hoitajia koskeva sääntely 20.5. Valtiovarainministeriö Osakkeenomistajien pitkäaikainen sitouttaminen -direktiivi 16.6. Talousvaliokunta Osakkeenomistajien pitkäaikainen sitouttaminen -direktiivi 13.8.ValtiovarainministeriöArvopaperikeskusasetuksen täytäntöönpano 22.8. ValtiovarainministeriöJoukkolainanhaltijoiden edustajia koskeva sääntely 22.8.Työ- ja elinkeinoministeriöEsitys tilintarkastuslaiksi 15.10. OpetushallitusTalousopetuksen esilletuominen perusopetuksessa 28.11.ValtiovarainministeriöKomission rahanpesudirektiivi 28.11.ValtiovarainministeriöLaki arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta le. Vaikka vuosituhannen vaihteen uusien listautumisten huippuluvuista ollaan vielä kaukana, tämä on lähihistorian ennätysvuosi listautumisten määrässä. Täytyy toivoa, että tämä hyvä tahti jatkuu myös ensi vuoden puolella. Hyviä listayhtiöitä ei koskaan ole liikaa. Osakesäästämisen edistäminen Yleisesti ottaen voidaan todeta, että Suomessa on nähtävissä selkeä tahtotila omistajuuden kehittämiseksi ja edistämiseksi. On alettu ymmärtää, että yksityiselle sektorille tarvitaan lisää työpaikkoja eikä julkista Uudet pörssiyhtiöt vuonna 2014 (listautumisjärjestyksessä) • Valmet • Verkkokauppa.com • Herantis Pharma • Cleantech Invest • Nexstim • United Bankers • Nixu sektoria voi enää kasvattaa. Työpaikkojen luominen edellyttää yrityksiltä ja niiden omistajilta riskinottoa. Tähän riskinottoon tulisi yhteiskunnan myös kannustaa, koska siitä hyötyvät kaikki. Vielä on kuitenkin paljon työtä tehtävänä, että tämä tahtotila muuttuu myös käytännön toimiksi esimerkiksi verotuksen tai muun lainsäädännön osalta. Osakesäästäjien Keskusliitto osallistuu aktiivisesti keskusteluun poliittisten päätöksentekijöiden kanssa niin yksittäisien tapaamisten kuin myös erilaisten työryhmien ja keskustelutilaisuuksien kautta. Annamme myös lausuntoja erilaisissa omistamista ja yritystoimintaa koskevissa lainsäädäntöhankkeissa. Osinkoverotus on ollut pitkään yksi osakesäästämisen kuumista puheenaiheista ja syystäkin. Suomalaisen säästäjän verotaakkaa on kasvatettu tasaisesti vuosi vuodelta. Nykyiseen osinkoverojärjestelmään liittyy korkean veroasteen lisäksi myös veroneutraliteettiin liittyviä ongelmia, jotka toimivat negatiivisena kannusteena yritysten listautumisille ja osakesijoittamiselle yleensä. Marraskuun alussa yritysveroasiantuntija, oikeustieteen tohtori Janne Juusela toi Elinkeinoelämän Valtuuskunta EVA:n tilaamassa analyysissa raikkaan ja kaivatun esityksen Suomen osinkoverotuksen uudistamiseksi. Ehdotus sekä alentaisi pörssiyhtiöiden osinkoverotusta että poistaisi listautumiseen liittyvän verokynnyksen. Analyysi ja siihen liittyvä ehdotus on luettavissa osoitteessa www.eva.fi. Mitä uusi vuosi tuo tullessaan? Suomen taloustilanne on varmasti yksi keskeisimmistä teemoista ensi kevään eduskuntavaaleissa. Sijoittamisen ja omistamisen eli riskinoton vaikutusta investointeihin ja sitä kautta talouskasvuun on syytä pitää esillä laajalla rintamalla. Ainoastaan siten vaikeiltakin tuntuvat rakenneuudistukset talouskasvun aikaansaamiseksi saadaan tehtyä. Osakesäästäjien Keskusliitossa yhteiskunnallisen keskustelun ohella on tarkoitus edelleen panostaa toiminnan ja palveluiden kehittämiseen. Yksi suurimmista hankkeista tulee olemaan verkkosivu-uudistus, jonka avulla pystymme palvelemaan jäseniämme entistä tehokkaammin ja monipuolisemmin. Osakesäästäjien verkkosivut tulevat kokoamaan entistä monipuolisemmin hyödyllistä tietoa jäsentensä sijoitustoiminnan tueksi. • Antti Lahtinen Toimitusjohtaja, päätoimittaja viisas raha 10/2014 45 Liity mukaan ja hyödynnä Osakesäästäjien jäsenedut! JÄSENYYS 2015 Jäsenmaksu 39,00 euroa sisältää Viisas Raha -lehden 10 krt vuodessa. Opiskelijajäsenyys 12,00 euroa (ikäraja 30v.) sisältää Viisas Rahan pdf-muodossa. Perhejäsenyys 10,00 euroa (edellyttää että samassa kotitaloudessa on jo yksi jäsenyys). Kaikki jäsenlajit sisältävät oikeuden hyödyntää Osakesäästäjien jäsenedut ja -tapahtumat. Jäsenmaksu on kalenterivuosikohtainen. VIISAS RAHA Osakesäästäjien oma aikakauslehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa. Lehti on korkeatasoinen ja hyödyllinen sijoittamista käsittelevä aikakauslehti. ARVOPAPERI VIISAS RAHA eRIkOISJ Osakes Akelu ääs asuntosijo täjät+ Sijoitus ittajat+ -Inv tapahtumestan -kävijät 9 Leh 2014 sijoti suomaL ais itta eLLe osakes jaLLe •hinta ääs täjien Kes 9,50 € kusliitt o SIJOIT TA TAulu JAn osakkekOT et& rahast ot Sijoittaj s. 18–2 abarometr i 5 s.40–43 Pääeko no syksyn misti Jari Järv Sijoittaj inen myö abarom etrin tu täilee losta: Finanss tuntija imarkkinoide n PuustinPekka oivan en: löy tämvarainhoitaja n inen va atii työ tä Tomi Sa Sijoitus lon sixpack koulu: yhtiön kuvaa hy vin houkutt elevuutt a Mika Hy Warre ttinen ja hy vää n Buffetin op it: hy väänbisnestä hintaan nyT eI Ol Hyökk e AIkA äySPel Ille SIJOIT USLISTA TOp 5: FISKA RS FORTUM SAMPO ORAvA Saat Arvopaperi-lehden vuositilauksen -30 % alennuksella 12 kk kestotilauksena, kun olet Osakesäästäjien jäsen. Tilaukset 020 442 4100 tai [email protected]. Mainitse jäsenyys tilatessasi. KAUPPALEHTI NORDNET PANKKI OP-POHJOLA Saat aina -30% alennuksen etutuotteiden normaalihinnasta. Esim. Kauppalehti printtitilaus 5pv + Optio: 6 kk 127,40 € (norm. 182,00 €), Kauppalehti Digitilaus: 6 kk 114,10 € (norm. 163,00 €), Kauppalehti VIP-tilaus (sis. Printti + Digitilaukset): 6 kk 187,00 € (norm. 268,00 €). Kaikki tilaukset ovat jatkuvia tilauksia. Jäsenille kotimaisten ja ulkomaisten arvopaperien säilytys veloituksetta (koskee arvo-osuuksia, joilla käydään kauppaa Nordnetin tarjoamilla markkinoilla), vähintään palkkiotaso 3 (0,15 %, min 7 €), reaaliaikainen WinTradekaupankäyntisovellus veloituksetta (arvo 9 €/kk, vain yksityissijoittajat), Nordnet Kompassi -analyysikirjasto veloituksetta (arvo 20 €/kk). Lisäksi veloituksetta mm. arvo-osuustilin siirto Nordnetiin (koskee arvo-osuuksia, joilla käydään kauppaa Nordnetin tarjoamilla markkinoilla), veroraportit, reaaliaikaiset kurssit ja uutiset pohjoismaisista pörsseistä, koulutustilaisuudet. OP-Pohjoa tarjoaa jäsenetuna kaikille Osakesäästäjien jäsenille maksuttoman sijoitustutkimuksen (edun arvo 10 €/kk). Pohjolan osaketutkimuksella on Suomen suurin analyysitiimi, joka analysoi yli 80 suomalaista pörssiyhtiötä. Lisäksi saatavilla on päivittäinen aamukatsaus ajankohtaisine yhtiö- ja markkinauutisineen. Palvelun käyttöön tarvitset Osuuspankin verkkopalvelutunnukset ja edun saat voimaan olemalla yhteydessä lähimpään Osuuspankkiin. Lisätietoja www.osakeliitto.fi/ nordnet. Lisätietoja www.osakeliitto.fi/op. Lisäetu VIP- ja Digitilaulkseen: Sijoittajapaketti + reaaliaikaiset pörssikurssit 99,00 € (norm. 471,00 €) ensimmäisen vuoden ajan. UPM SIJOITTAJA.FI Sijoittaja.fi on riippumaton sijoittajan tietopalvelu, jossa voit seurata eri tarpeisiin rakennettuja mallisalkkuja ja saat hyödyllisiä sijoitusideoita. Osakesäästäjien jäsenenä saat 25 prosentin alennuksen Sijoittaja.fi:n vuosijäsenyydestä (avajaishinta 99 eur). Edun voit lunastaa syöttämällä kuponkikoodin oskl2014 vuosijäsenyyden oston yhteydessä (www.sijoittaja.fi/kauppa/). FIM FIM tarjoaa Osakesäästäjien Keskusliiton jäsenille mahdollisuuden käydä osakekauppaa FIM Direct Online -kaupankäyntipalvelulla Helsingin, Tukholman ja Kööpenhaminan pörsseissä hintaan 0,15 % (minimi 8 €/toimeksianto). FIM Direct Onlinen käytöstä ei peritä kiinteitä kuukausimaksuja. Lisäksi jäsenetuun kuuluu ilmainen säilytys suomalaisille, ruotsalaisille ja tanskalaisille osakkeille sekä FIMin analyysipalvelut veloituksetta. INVESTTECH DANSKE BANK Investor-tilauspalvelu: Keskipitkän ja pitkän aikavälin tekniset analyysit kaikista Helsingin pörssiin listatuista yhtiöistä, 6 kk hintaan 79 € (norm. 129 € / 6 kk). Danske Bank tarjoaa Osakesäästäjien jäsenille veloituksetta käyttöön Danske Investor –palvelun, joka pitää sisällään mm.: Reaaliaikaiset kurssit (HKI, STO, CPH), kotimaisten arvopapereiden säilytys veloituksetta, maksuton arvo-osuustilin siirto Danske Bankiin, kertamerkinnät Danske Invest rahastoihin ilman merkintäpalkkioita, Pohjoismainen ja Globaali analyysitietokanta, Nordic TOP 15 osakeideat, aamu-, viikko- ja kuukausikatsaukset sekä kattavan raportoinnin. Lisätietoja www.osakeliitto.fi/investtech. Välityspalkkio 0,15 %, min 7 € /toteutunut toimeksianto (pohjoismaiset markkinat). Saat edut käyttöösi soittamalla Danske Bankin Sijoituslinjaan 0200 2000 (pvm/mpm), ma-pe 8-18 tai menemällä Danske Bankin konttoriin. PRIVANET BORENIUS ASIANAJOTOIMISTO Osakesäästäjien Keskusliito jäsenenä saat -25 % alennuksen osto- ja myyntitoimeksiantojen välityspalkkioista. Etu koskee yksityishenkilöiden tekemiä ja omistukseen tulevia kauppoja. Asianajotoimisto Borenius tarjoaa luottamuksellista ja ensiluokkaista palvelua perheille ja yksityishenkilöille, jotka haluavat suunnitella kokonaisvaltaisesti ja verotuksellisesti optimaalisesti omaa ja perheensä varallisuus- ja jäämistöoikeudellista tulevaisuutta. Lisätietoja www.osakeliitto.fi/privanet. Borenius tarjoaa Osakesäästäjien jäsenille, jotka ostavat sekä vero- että oikeudelliset palvelut Boreniukselta yksityishenkilönä, -25 % alennuksen voimassaolevista tuntilaskutushinnoista. Ensimmäinen palaveri (enint. 45 min) Boreniuksen ja Osakesäästäjien jäsenen kanssa on maksuton eikä velvoita asiakasta toimeksiantoon. Lisätiedot www.osakeliitto.fi/borenius. TALENTUM SUMMA Osakesäästäjien jäsenet saavat vuonna 2015 Talouselämän ja Arvopaperin Summa-verkkopalvelun kahdeksi kuukaudeksi maksutta käyttöön sekä siitä eteenpäin jatkuvalla -30 % alennuksella. Rekisteröidy osoitteessa: osakeliitto.talentum.fi KIRJATARJOUKSET Osakesäästäjien jäsenille edullisia kirjatarjouksia, kts. www.osakeliitto.fi/ jasentarjoukset -> Kirjatarjoukset Lisätietoja www.osakeliitto.fi/danske. 46 viisas raha 10/2014 viisas raha 10/2014 47 Paikallisyhdistykset toimivat www.osakeliitto.fi • [email protected] Helsinki Jyväskylä 16.12.2014 Fundu Oy:n yritysesittely Helsingin rautatieaseman The Pullman Barin kabinetissa klo 18–20. Ilmoittautuminen www-sivujen kautta. 13.01.2015–24.03.2015 Piensijoittajan peruskurssi Espoossa, ilmoittautuminen www.ilmonet.fi. 14.01.2015 Sijoituskerho klo 18–20, The Pullman Barin kabinetti. Ilmoittautuminen www-sivujen kautta. 16.01.2015–27.03.2015 Piensijoittajan peruskurssi Helsingissä, ilmoittautuminen www.ilmonet.fi. Sijoituskerho joka kuukauden ensimmäinen torstai klo 17.30 Laajavuoren retkeilyhotelli Laajarin alakerran kokoustilassa. Tervetuloa keskustelemaan ajankohtaisista sijoitusasioista. Osakesäästäjät tarjoavat pullakahvit. Mahd. tied. eerotol@gmail. com tai 045-2377227. Espoo 13.01.2015–24.03.2015 Piensijoittajan peruskurssi Espoossa, ilmoittautuminen www.ilmonet.fi. 16.01.2015–27.03.2015 Piensijoittajan peruskurssi käynnistyy Helsingissä, ilmoittautuminen www.ilmonet.fi. Hyvinkää 25.2.2015 klo 17.30 Sijoittajailta Rantasipissä yhteistyössä S-Pankin, FIMVarainhoidon ja HOK-Elanto Prisman kanssa. Ilmoittautuminen mauri.keinanen@ pp.inet.fi 21.3.2015 Sijoittajaristeily Tallinnaan, yhteistyössä Hämeen-, ja KeskiUudenmaan Osakesäästäjien kanssa. 26.3.2015 klo 18.00 Sijoittajaturinat jäsenilta sekä kevätkokous Harlekiinissa. Mikkeli 11.12. Porinakerho ja pikkujoulut Klo 18:00. Tilaisuus alkaa avauspuheella Klo 18.05–18:45 Markkinakatsaus, Jari Anttila – Kemin seudun osuuspankin toimitusjohtaja 18:45–20:00 Mukavaa keskustelua sijoittamisesta ruokapöydän ääressä. Pikkujouluateria 10 eur / hlö Ilmoittautumiset 8.12.2014 klo 17:00 mennessä sähköpostitse maritta. [email protected] 21.01.2015 Porinakerho Nordea Tornio 18.02.2015 Porinakerho Nordea Kemi Sijoituskerho joka kuukauden toinen tiistai klo 18–20.30 Huoneistohotelli Marjassa, Jääkärinkatu 8, Mikkeli. Kouvola Seinäjoki 13.1.2015 Kuukausikokous Kouvolatalolla, kokoushuone Tynnilässä klo 18. Vieraana Suomen Pankkiiriliike Oy, sijoitusasiantuntija Stefan Sburatura 3.2.2015 Kuukausikokous Kouvola-talolla, kokoushuone Tynnilässä klo 18 3.3.2015 Kuukausikokous, Vieraana Exel, toimitusjohtaja Riku Kytömäki ja talousjohtaja Ilkka Silvanto Sijoituskerho joka kuukauden ensimmäinen tiistai klo 18 Seinäjoen srk:n tiloissa, Ala-kuljunkatu 2. Kuopio 29.1.2015 Sijoituskerho klo 18.30 Piparkakkutalon Albert-kabinetissa. Ilmoittautuminen viim. 26.1. osoitteella [email protected] Sijoituskerho. Joulukuussa ei ole kokoontumista. Tilaisuudet jatkuvat kevätkaudella 2015 tammi-toukokuussa kuun viimeinen maanantai klo 18. 26.1. paikkana Sokos Hotel Puijonsarven viisas raha 10/2014 verkkosivun kautta tai Petteri Koposelle s-postilla [email protected] tai puh. 050-3551238 19.3.2015 Sääntömääräinen kevätkokous. Sokos Hotel Puijonsarvi klo 19.00 alkaen. Kemi-Tornio Hämeenlinna 48 (Minna Canthin katu 16) kabinetti. 4.2.2015 Yhdistyksen 30-vuotisjuhla Kuopiossa. Hotel Atlaksen kabinetti. Klo 18 alkaen. Ilmoittautuminen yhdistyksen Oulu 15.12. Vauras Suomi ja Pikkujoulu klo 17.00 Ravintola Tuba, Mannenkatu 2. Aluksi ruokailu jatkuen Vauras Suomi esittelynä, rahoituskonsultti Arttu Hakala. Sitova ilmoittautuminen 11.12 menn. sähköpostitse::[email protected] puh.0405322082. Tampere 18.12. Sijoituskerho klo 17 TSOP:n pääkonttori, Hämeenkatu 12, Pyhäjärvikabinetti, 5. krs. Ilm. nettisivujen kautta. Kaikkien tapahtumien tarkempi ohjelma ja ilmoittautumislinkit nettisivujen kautta www.osakeliitto.fi/pirkanmaan_ osakesaastajat Turku Keskustelemme ajankohtaisista talouteen ja sijoittamiseen liittyvistä asioista, joita osallistujat tuovat esille. Ei alustusta. Tilaisuuteen ei ilmoittautumista. 8.1.2015 Kuukausikokous Turun Pääkirjaston Studiossa klo 18:00 20:00. Tapahtumatiedot ja ilm. kaikkiin tilaisuuksiin: www. varsinaissuomenosakesaastajat.fi Uusikaupunki Vaasa 18.12. Vuoden 2014 viimeisen sijoitusillan tarjoaa Danske Bank. Pääpuhujana on pääekonomisti Pasi Kuoppamäki, joten illasta tulee varmasti mielenkiintoinen! Samassa yhteydessä pidetään lyhyt Vaasan Arvopaperisijoittajat ry:n sääntömääräinen syyskokous. 12.2.2015 Waasan Sijoitustapahtuma järjestetään 16. kertaa helmikuussa 2015 Vaasan Kaupungintalolla klo 9:00 – 16:30. Viisas Raha 2015 Ilmestymispäivät: 1 29.1. 2 12.3. 39.4. 415.5. 518.6. 620.8. 717.9. 815.10. 912.11. 1010.12. Sijoituslounaat joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko klo 12 Hotelli Aquarius, Wellamo-kabinetti, Kullervontie 11 B. KYLLÄ KIITOS haluan liittyä Osakesäästäjien JÄSENEKSI! Postimaksu maksettu Jäsenmaksuun 39 euroa vuodelle 2015 sisältyy Viisas Raha-lehti sekä runsaasti muita etuja ja jäsentarjouksia. Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Sähköposti Osakesäästäjien Keskusliitto ry VASTAUSLÄHETYS Sopimus 5000370 00003 HELSINKI Osoitetietoja voidaan ( ) ei voida ( ) käyttää markkinointiin. Täytä tietosi kuponkiin ja irroita se. Postita se (postimaksu on maksettu puolestasi) tai faksaa numeroon 09 4540 0455. Voit myös liittyä jäseneksi soittamalla numeroon 09 4540 445 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen [email protected] tai internetissä osoitteessa www.osakeliitto.fi. 18.12. Kokoonnumme Panimoravintola Koulun historianluokkaan klo 18:00 –20:00 viisas raha 10/2014 49 MITÄ ? ULUU KU VIIMEINEN SANA NIKLAS HERLIN Onneksi olkoon Varsinais-Suomen Osakesäästäjät - Pitkää ikää, aktiivisuutta ja suunnitelmallisuutta! Varsinais-Suomen Osakesäästäjät ry viettää 35. toimintavuottaan 2014. Syyskokouksessamme nostimme maljan juhlan kunniaksi, kuulimme maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpon ajatuksia Suomen valtion talouden tilasta ja tutustuimme listautuvaan tietoturvakonsultointiyritys Nixu Oyj:hin. Osakesäästäjien Keskusliiton tj. Antti Lahtinen luovutti kultaiset ansiomerkit kahdelle ansioituneelle ja aktiiviselle jäsenelle, hallituksen puheenjohtajalle Matti Vikströmille ja hallituksen sihteerille Ulla Wihervaaralle, onnea Matti ja Ulla! V-S Osakesäästäjien toiminta on aktiivista ja jäsenmäärämme n. 1450 on vakaassa kasvussa. Säännöllisiä ja suosittuja tapahtumiamme ovat kuukausikokoukset esiintyjineen, yritysvierailut, sijoitusmessumatkat ja tietysti joka keväinen Sijoitus Piknik-risteily loistavine esiintyjineen. Jäseniltämme kysytään kehitysideoita toimintaan; useimmat tapahtumat pysyvät toivottuina vuodesta toiseen, mutta uuttakin kehitetään. Viestinnän siirtyminen verkkosivuille ja vapaamuotoisemmat keskustelutilaisuudet ovat esimerkkejä uusista toiminnoista. Sijoittaja saa tietoa paljon Itse olen ollut V-S Osakesäästäjien toiminnassa mukana muutaman vuoden ajan. Oppiminen, uusien ihmisten tapaaminen sekä ajan hermolla pysymi- 50 viisas raha 10/2014 nen ovat toiminnassa minua kiinnostavia asioita. Sijoittajalla on tänä päivänä paljon tietoa saatavilla, mahdollisesti jopa liikaa. Yritysvierailut ja keskustelumahdollisuudet muiden piensijoittajien kanssa jalostavat tätä tietotulvaa helpommin omassa sijoitustoiminnassa käytettäväksi. Ilokseni yhdistykseemme on liittynyt ja aktivoitunut myös iältään nuorempia jäseniä, tämä osaltaan takaa yhdistyksen toiminnan tulevaisuudessa sekä hallitustyön jatkuvuuden. Kuinka sijoittajan sitten tulisi toimia vallitsevassa markkinatilanteessa? Tutkitusti harva sijoittaja tekee suunnitelmaa omalle sijoitustoiminnalleen. Mielestäni sijoittajan tulisi laatia suunnitelma omalle toiminnalleen, joko itse tai asiantuntijan kanssa. Oman suunnitelman ainekset Oman suunnitelman tulisi sisältää vähintäänkin seuraavia asioita; millaista kokonaistuottoa tavoittelen, millaisen riskin hyväksyn, miten hajautan varojani ja mikä on sijoitushorisonttini. Epävakaassa maailman tilanteessa tarvitaan erityisesti hajautusta, mielellään monella tavalla. Tarvitaan hajautusta eri osakemarkkinoiden välillä, maiden välillä ja vaikkapa toimialojen välillä. Mikäli toimialoihin halutaan hajauttaa, täytyy esimerkiksi kulutustuotteisiin sijoittavan kääntää katse Helsingin pörssiä pidemmälle, sillä kuluttajatuoteyhtiöitä on pörssilistal- lamme vähän. Hajautusta voidaan saada ulkomaisten osakkeiden, ETF:ien, rahastojen tai varainhoidon kautta. Hajauttamista voidaan laajentaa hajauttamalla eri omaisuusluokkien välille. Omaisuusluokkia ovat osakkeiden lisäksi esimerkiksi metsä, kiinteistöt, huoneistot, hyödykkeet, joukkovelkakirjat, johdannaiset, raaka-aineet, taide ja talletukset. Kun sijoittaja huomioi suunnitelmassaan ja sijoituspäätöksissään koko varallisuutensa kuten huoneiston, kesämökin, tilit, metsät, kiinteistöt, rahastot ja osakkeet, on toiminta kokonaisvaltaista omaisuusluokkahajautusta. Osakesäästäjä on usein kiinnostunut yksittäisen osakkeen hinnasta ja liikkeistä ja tämä on luonnollista. Mikäli kuitenkin varallisuutta hajautetaan ja ajatellaan kokonaisuutena, on itse asiassa yksittäisen osakkeen liikkeet merkityksellisyydeltään vähäisiä kokonaisuuden kannalta. Sijoitusvinkkini on siis alkavalle vuodelle 2015 osallistua aktiivisesti oman yhdistyksesi toimintaan sekä laatia suunnitelma omalle sijoitustoiminnalle! Jussi Suoyrjö Kirjoittaja on V-S Osakesäästäjien hallituksen jäsen ja toimii asiakasvarainhoitajana LähiTapiola Private Bankissa Sijoittaisitko julkiseen hankintaan – lupa painaa rahaa? A jatuksen tähän tekstiin antoi, kuinkas muuten, pankkiiri Björn Wahlroos. Tämä äijä laukoo aika usein ja melkein yhtä usein joitakin loukkaavasti, mutta laukojan tarkoitus lienee, että keskustelua seuraa. Jokin aika sitten Wahlroos puhui nuorille työelämäseminaarissa. Kun häneltä kysyttiin millaista työtä nuoren ei kannata harkita, hän kehotti välttämään töitä, jossa palkka maksetaan julkiselta sektorilta. Kävi miten kävi, julkinen palkkakertymä on tulevaisuudessa pienempi kuin nyt. Noin se varmasti onkin, riippumatta verotuksesta tai monesta muusta asiasta. ••• Mitäköhän tuo ajatus tarkoittaa sijoittamisen kannalta? Meille on opetettu, ja myös asiallisesti todistettu, että parhaat bisnekset tekevät ne, jotka myyvät melkein mitä vaan valtiolle tai kunnille. Ainakin sotajoukoille myyminen on aina hyvää bisnestä. Sotilaat kun haluavat aina uusia sotakaluja, hinnasta piittaamatta. Mutta mihin muuhun kuin sotaleluihin valtio tai julkinen valta sijoittaa Suomessa? Sellaiseen kohteeseen, johon sijoittajakin voi sijoittaa? Wahlroos tietää, kuten me muutkin, että hoiva-alalle kouluttava saa töitä jatkossakin, vaikka valtio tai kunnat vähentäisivät panostaan vanhustenhoitoon. Silloin valtio ja kunnat ulkoistavat/kilpailuttavat hoivatyönsä yksityisille. Tosin ammattilittojen valta murentunee samalla, ja alipalkatun alan palkat ovat vielä isomman riskin kohteena tulevaisuudessa. Pitäisikö sitten sijoittaa rahansa yksityiseen osakkeeseen, jonka arvonnousua voisi odottaa hoiva-alan yksityistyessä? Kyllä – ehkä. Oli se oikein tai väärin, perinteisiä julkisen vallan toiminta-alueita on yksityistetty ja yksityistetään lisää. Tämä johtaa tai on jo osin johtanut siihen, että vaikea kilpailuttamisen taito ja varsinkin kilpailuttamisen läpinäkyvyys lisääntyvät. Koska opin ja läpinäkyvyyden lisääntymisen ohella julkisen vallan käyttämä rahapotti pienenee, kilpailun voittaneelle yksityisen sektorin yritykselle jää käteen aiempaa pienempi kate – sekä prosenteissa että varsinkin euroissa. ••• Hoivasektori on tässä vain esimerkkinä, mutta monta muutakin mahdollista kohdetta on. Opetustoimi säilyy Suomessa korkeatasoisena vielä kauan meidän jälkeemmekin, mutta alan rahankäyttöön tulee muutoksia. Jos jokin yksityinen sijoituskohde ansaitsee juuri nyt hyvin opetustoimella, se ei välttämättä ansaitse yhtä hyvin tulevaisuudessa. Tai itse asiassa todennäköisesti se ansaitsee vähemmän. Ja valtion tukemista voi ajatella pidemmällekin. Björn Wahlroos tunnetaan taitavana pankkimiehenä. Pohjoismaisia pankkeja – ala jolla Wahlroos on melkoinen velho – on usein pidetty ”konkurssisuojattuna” bisneksenä. Laajalle on nimittäin levinnyt käsitys, jonka mukaan pohjoismaiset pankit nauttivat kriisitilanteessa kotimaittensa suojaa. Mutta jos eivät yhtenä päivänä nautikaan? Ensin rahansa menettävät pankin osakkeenomistajat ja vasta sen jälkeen ne, jotka ovat antaneet omaisuuttaan – rahaa – pankin hoidettavaksi. ••• Arvopaperisijoittamista seuraavan silmiin putkahtaa silloin tällöin pörssifraasi ”license to print money”, lupa painaa rahaa. Yleensä nämä sijoituskohteet ovatkin kovin kannattavia – aikansa. Mutta yksikään sijoitus ei ole ikuisesti kannattava. Jos antaa mielikuvituksensa laukata oikein hurjasti, voi nähdä tilanteen, jossa armeijalle tuotettaan myyvä yhtiö joutuu tinkimään katteestaan ja sitten voitonjaostaan ja sitten sen pörssikurssi laskee! No, tällaiseen kauhuskenaarioon tuskin kukaan järkevä ihminen uskoo. Kyllä sotilaat rahansa löytävät. • viisas raha 10/2014 51
© Copyright 2024